Lehti nuorilta nuorille CURLY 1/2014 | # 62 | 13.3.2014 | 17. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi Sohvi Svensk Reaktori Vamos Postcrossing ! ä n Mi n a a os
Sisällysluettelo Kannessa: Sohvi Svensk s.10 Postcrossing s.25 Reaktori s.14 Vamos s.24 13.3.2014 17. vuosikerta ISSN 1455-2574 Lehti nuorilta nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 13 000 Curly-lehti on valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lehteä jaetaan Allianssiristeilyllä 15.–16.4. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.com Päätoimittaja: Pipsa Sinkko-Westerholm 041-533 6541 pipsa.sinkko@curly.fi www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook) 8 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Silppuri: Elokuva-arvostelu: Gravity, Mikosta on moneksi 5 Silppuri: Kassu osaa!, Reaktori, Radiofestivaali, Stadi-TV 6 Curly-kolumni: Mä osaan kirjoittaa! 7 Kotipaikkakuntani: Tornio 18 Kassun kollaasi: Tyylisuunnat muotokuvissa 20 Mielipide 22 Sarjakuva: Kirjamessut 24 Mikä tänään otti päähän? 25 Juttuvaihto: KooäNVee: Postcrossing 26 Curly-kolumni: Menetyksien kautta voittoon 8 Joukkuevoimistelu on taitolaji Vamosin Mun Startti -ryhmä Tulevaisuuden takia – tulevaisuutta varten -ryhmä: Marjam, Monire, Saskia ja Suvi Lehden ulkoasu: Minna Hujanen 10 Tamperelainen kuvaajalupaus Sohvi Svensk 11 Harrastukseni Kolarissa 12 Tulevaisuuden takia leffoja tekemässä Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Elviira Omar Fasolah Roni Forsman Sami Granö Milla Hautapaakkanen Marco J.Juhani Jesse Juopperi Lotta Kuismanen Joni Kokkinen Kasperi Lundgren Anju Marjamaa Mimosa Mäkelä Sini Salminen Katariina Teiss Putti Tiilikka Heikku Ulvinen Elina Urtti Elina Valdmann Kolari Curly ry:n osoite: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki Tornio Kemi 14 Reaktorin satoa 16 Ihmisen kohtalo Hallituksen puheenjohtaja: Jorma Pilke 04-533 6542 0400-492 241 jorma.pilke@curly.fi Painopaikka: Sanomapaino OY, Vantaa 2014 www.sanomapaino.fi Tämä on Curlyn vuoden 2014 ensimmäinen numero. Curly osallistuu huhtikuussa Allianssiristeilylle, jossa lehteä jaetaan. Vuoden 2014 toinen lehti ilmestyy toukokuussa. Tampere Lähetä palautetta osoitteeseen curly@curly.fi Osoitemuutokset sähköpostilla tai tekstiviestillä! Helsinki Kartta: Curlyn Reaktori-paja 2 CURLY 1 /2 014 Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Kemistä, Kolarista, Torniosta, Tampereelta ja Helsingistä.
Pääkirjoitus Tekemisen iloa Mikä Curly? L Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. aihat ajat ovat täällä nyt ja pysyvästi. Alalla kuin alalla säästetään, supistetaan, vähennetään, järkeistetään, niukennetaan, uudelleen järjestellään ja karsitaan menoja. Ainoastaan johtajien palkat kasvavat ja bonukset ja osingot pysyvät. Curlylle tämä tarkoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen rahoituksen pienentymistä jo ties kuinka monetta kertaa. Tilanne on tukala. Kuluja pitäisi karsia, mutta se on vaikeaa mm. painokulujen kasvaessa jatkuvasti. Monet lehdet (esim. Aku Ankka) ovatkin alkaneet painaa tuotteensa Virossa. Curly ei halua tehdä sitä vaan tukea suomalaista työtä. Säästöt tarkoittavat siis toiminnan supistamista entisestään. Curly haluaa kuitenkin jatkaa. Kun nuorten lehdetkin ovat paria poikkeusta (Koululainen ja Systeri) lukuun ottamatta lopetettu, on paperiselle nuortenlehdelle edelleen tilausta. Curly on ainoa Suomessa ilmestyvä nuorten itse tekemä lehti, joten paikan mediakentällä luulisi löytyvän. Varsinkin, kun mediakasvatuksesta meuhkataan kaikkialla. Curly on käytännön mediakasvatusta. Ilmaiseksi. Kaikille yli 13-vuotiaille nuorille. Tekemisen ilo ei kysy rahaa tai resursseja. Curly on ilmainen harrastus kaikille nuorille ympäri Suomen. Kuka tahansa voi ryhtyä etätoimittajaksi tai perustaa paikkakunnalleen lehtiryhmän. Curly järjestää myös muita mediaprojekteja kuten esim. alkuvuodesta Stadi TV:n kanssa toteutetun tv-ohjelman. Kesällä järjestetään viikon mediakurssi Espoossa. Curly on mukana myös Radiofestivaaleilla ja monissa tapahtumissa. Toiminta yritetään pitää mahdollisimman monipuolisena. Tämä lehden numero on tavallista laihempi. Siihen vaikutti moni syy, joiden ei toivota toistuvan jatkossa. Lehden kansi sen sijaan on kustannussyistä jatkossa jälleen himmeä. Tärkeintä ei ole kiiltävä pinta vaan sisältö. Oman jutun julkaiseminen oikeassa lehdessä, radio- tai tv-ohjelman CURLY TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! tekeminen, videoprojektissa mukana olo – ne antavat nuorille osallistumisen ja onnistumisen tunteita. Se on jotain rahaakin arvokkaampaa. Kevättä kohti! Pipsa Päätoimittaja LEHTI NUORILTA NUORILLE 4/2013 | # 61 | 28.11.2013 | 16. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi TAIDETTA IHOLLA TALVISIRKUS KOSMOS SATIN CIRCUS ? TIEDETTÄ, TAIDETTA JA TIETOKONEITA ? Sisältää mediakasvatuksellisia tehtäviä! CU R LY 4 / 2 013 Sukunimi ? ? 1 Kirjepostimerkki Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi C U R LY 1 / 2 014 3
Silppuri Elokuvan pääosissa nähdään Sandra Bullock (vas.) ja George Clooney. Kuvat: Warner Bros. Ent. 2013 Kaunis ja kokeileva elokuva rapakon takaa elokuva-arvostelu Gravity HHHH Alfonso Cuaronin (Ja äitiäs kans, Harry Potter ja Azkabanin vanki, Ihmisen pojat) uusi elokuva Gravity on mielenkiintoinen, raikas, kokeileva uutuus rapakon takaa. Se on astronautti Ryan Stonen (Sandra Bullock) puolitoista tuntia kestävä painajainen, joka vain jatkuu ja jatkuu. Kuva: Victor Engström / Red Bull Content Pool Elokuvan ensimmäinen otto kestää 17 minuuttia, kamera pyörii avaruudessa huolettomien astronauttien keskellä. Vastaavanlaista ei tässä mittakaavassa ole elokuvan historiassa nähty. Rauhaisa työnteko katkeaa kui- 4 7 Os voitcarin taja ! tenkin raivoisaan elinkamppailuun. mykkäelokuvien aikaan ja koetaan unenomaista taikaa. Elokuvassa käsitelty kuoleminen ja sen välttäminen toi mieleen Dostojevskin klassikkoromaani Idiootin, vaikka selvää yhtymäkohtaa ei löydykään. Aivan lopussa nähdään myös pieniä silmänvinkkauksia evoluutioteorialle. Olen sitä mieltä, että tuhannen ihmisen näkemä elokuva on tuhat eri elokuvaa. Gravityn tapauksessa tämä pätee erittäin hyvin. Joillekin elokuva on ainoastaan harmitonta viihdettä, mutta monelle se on mieltä avartava kokemus. Oma katselukokemukseni sijoittui tähän väliin. Musiikin käyttö elokuvassa on suurimmaksi osaksi perinteistä Hollywoodille tyypillistä alleviivaamista, mutta elokuvan äänisuunnittelu on muuten erittäin nerokasta ja omassa osaalueessaan selvästi erottuvaa. Muutamissa täysin äänettömissä kohtauksissa palataan kuin Vaikka elokuvan visuaalinen jälki toikin mieleen tietokonepelin grafiikan, on Gravity hyvin kaunis elokuva, jota katsoessa sopisi jättää popcornit ja karkkipussit pois. Teksti: Omar Fasolah, 19v., Helsinki Mikosta on moneksi Alamäkiluistelun MM-kilpailut järjestettiin tänä vuonna jo 14. kerran. Suositut kilpailut starttasivat Suomen Serenasta ja jatkuivat Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kanadassa. Suomesta oli mukana kuusi miestä, joista yksi oli tuttu aivan muista ympyröistä: mukana oli näyttelijä Mikko Leppilampi, 35. CURLY 1 /2 014 Leppilampi on ollut uudesta lajistaan aivan innoissaan. – Ihan mieletön fiilis. Serenassa pääsin maistamaan lajia, mutta täällä on tosi kyseessä, kertoi Leppilampi järjestäjän tiedotteen mukaan USA:n Saint Paulissa järjestetyssä osakilpailussa.
Silppuri Myös Curly osallistui Reaktoriin. Toimistolla tehtiin mm. sarjakuvia iPadeilla. Tsekkaa keskiaukeamalta viikon satoa! Kassu osaa! Curlyn toimistolla on alkuvuodesta ollut harjoittelijana Kasperi Lundgren, 23, Pekka Halosen akatemian Graafisen suunnittelun koulutusohjelmasta. Kassun töihin on kuulunut monipuolisesti kaikki lehteen ja muihin mediaprojekteihin liittyvät tehtävät. Taitavana kuvittajana ja kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmien käyttäjänä Kassu on tehnyt mm. Curlyn uuden julisteen ja flyerin kuvitukset, useita ilmoituksia sekä kesällä 2014 järjestettävän Curlyn ja yESBOxin mediakurssin julisteen. Tsekkaa Kassun juttu s.18 sekä takakannen juliste! Kymmenes Reaktori tuli ja valloitti Etelä-Suomen talvilomaviikolla 8 järjestettiin Helsingissä Suomen suurin nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktori. Tapahtumapaikkana oli tälläkin kertaa Suvilahden voimalaitos ja toimintakeskus Happi. Viikko oli täynnä toimintaa; katukorista, käsitöitä, animaatiota, tanssia, sarjakuvaa, leivontaa, valokuvausta jne. Tapahtumassa vieraili jopa 10 000 nuorta! Loppubileissä veivasi Musta Barbaari. Radiofestivaali 2014 Curly on mukana järjestämässä Radiofestivaaleja, jossa ensi kertaa on mukana myös nuorten ryhmiä. Festivaalit järjestetään Tampereella 23.– 25.4.2014 Tampereen yliopiston T7:n Demoteatterissa ja Tampereen kaupungin Monitoimitalo 13:ssa. Festarit keräävät yhteen tulevaisuuden äänivelhot ja toimittajataikurit sekä alan konkarit. Festaripäivät tarjoavat radiodokumentti-, kuunnelma- ja juontajakilpailuja sekä muuta ohjelmaa. Lue lisää: www.radiofestivaali.fi Curly teki tv-ohjelman Curly oli mukana toteuttamassa Stadi.TV:n Päätöksen äärellä tv-ohjelmaa tammikuun viimeisellä viikolla. Suorana lähetetyn keskusteluohjelman teema oli Nuorena Helsingissä. Aiheina oli mm. nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja syrjäytyminen. Studiossa oli haastattelussa kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj, nuorisolautakunnan varajäsen Atro Åman, toimittaja Laura Haapala sekä Ruuti-nuoria. Curlyn nuoret tekivät ohjelman insertit, keksivät sisällön, hoitivat juonnot, haastattelut ja livetilanteen kamera-ajot. Katso ohjelma: stadi.tv/ohjelma/ paatoksen-aarella-nuorenahelsingissa C U R LY 1 / 2 014 5
curly-kolumni miseni” yhdeksännellä luokalla, kun yhtenä päivänä kotona aloin kirjoittaa esseetä. Huomasin, että kynäni lensi laidasta toiseen uskomattomalla nopeudella. Kun vein kirjoitukseni kouluun, opettajani luuli että olin kopioinut sen netistä ja vaati minua kirjoittamaan toisen koulussa. Sinä päivänä heräsin kirjoittamisen jaloon taitoon, ja olenkin harrastanut sitä satunnaisesti kaikki nämä vuodet. Olen oppinut, että kirjoittamista ei pidä pelätä, se on eräänlainen kynnys jonka yli on astuttava. Kun kerran olet kirjoittanut pari lausetta niin siitä se lähtee. Ei pidä myöskään koskaan pelätä sitä mitä kirjoittaa. Itse taivun vaipua jonkinasteiseen transsiin kirjoittaessani, jolloin pääsen käsiksi alitajuntaani. Tämän jälkeen tallennan tekstin lukematta sitä, en myös muista mitä olen kirjoittanut. Tämä on minun tapa kirjoittaa, ja tapoja on niin monta kuin kirjoittajiakin. Toinen lukee lauseen heti kirjoittamisen jälkeen, joku puhuu ääneen kirjoittaessaan, kolmas lukee tekstin läpi ja joku saattaa poistaa tekstin suoraan kun on sen kirjoittanutkin, haluamatta edes tallentaa sitä. Mä osaan kirjoittaa! M itä on kirjoittaminen? Se on sanan säilän heiluttelua paperilla, ajatusten valuttamista paperiarkille ja sormien polkkaa näppäimistöllä. Kirjoittaminen ei ole kaikille helppoa tai yksinkertaista. Mietin joskus, että piru kun joku 6 CURLY 1 /2 014 osaa piirtää hyvin, miksen minä osaa? Yritin tarttua lyijykynään ja piirtää koiraa netistä löytyvän mallin mukaan, mutta tuloksena oli naapurin piskin jälkeenjäänyt serkku. Itkin ja nauroin samaan aikaan kun katsoin tuota tekelettä ja heitin sen roskiin. Sitten mietin, mitenkäs laulaminen? Saattaa kuulostaa siedettävältä kun hoilaat yksin suihkussa, mutta ehkä todellisuudessa äänessäsi on mullivainaan nuotti (Kiitos AkuAnkka -lehti tästä vertauskuvasta). Kirjoittaminen, laulaminen, piirtäminen, ne ovat taitoja jotka ovat joko synnynnäisiä tai sitten niihin pitää opetella kovalla työllä. Itse en ollut aikoinani hyvä kirjoittamaan, en saanut yhtään ajatusta paperille vaikka kuinka yritin. Koin ”herää- Tosiasia on se, että kirjoittamaan ei opi ilman harjoittelua. Synnynnäinen kirjoittamisen taitokaan ei takaa sitä, että teksti olisi aina priimaa ja mahtavaa. Ehei, on niitä tökeröitä tekeleitä minunkin sormistani tullut niin paljon, että niillä täyttäisi keskiverto muistitikun. Käsialani on lisäksi niin surkeaa, että siirryin jo kauan aikaa sitten koneelle. Näppäimistö hellii sormiani paljon paremmin kuin kalmankylmä lyijykynä. Mutta hei! Haluatko sinä kirjoittaa? Kirjoita. Anna mennä. Avaa Word tietokoneellasi, ota ruutupaperia ja kynä ja pistä ranttaliksi. Älä anna minkään pysäyttää sinua, kirjoita mielipiteitä, runoja, pakinoita, romaaneja, novelleja, lauluja, uhkauskirjeitä ja kauppalappuja. Se on eri asia kuin suihkussa laulaminen, tällä kertaa naapurisi ei rukoile armoa alakerrassa. Teksti: Joni Kokkinen, 22v., Tornio Kuva: Jesse Juopperi, 18v., Tornio
Kotipaikkakuntani 1. 2. 1. Pekka ja Teija Isorättyän valmistama obeliski Särkynyt Lyhty kohoaa Tornionjoen rannalla yhdeksään metriin. 2. Viktoriantoria koristaa Kim Suomäen suunnittelema Joutsen. Taustalla TornioHaparanda -matkakeskus. 3. Tornionjoen silta yhdistää kaksi kaupunginosaa toisiinsa. 4. Rajakaari valtioiden rajalla Viktoriantorilla yhdistää Tornion ja Haaparannan toisiinsa. 3. 4. KOTIPAIKKAKUNTANI: Tornio ”T Teksti ja kuvat: Jesse Juopperi, 18v., Tornio orniossa ei ole muuta kuin Haaparannan Ikea”, epäiltiin vuonna 2008 esitetyssä Ari Peltosen juontamassa Paskareissu tv-sarjassa. Eihän se ihan niin ole, vaikka koko Suomen mittakaavassa Tornio tunnetaankin ehkä parhaiten juuri yhteistyöstään Ruotsin Haaparannan kanssa. Tornio onkin koko kaupungin historian ajan aina 1600-luvun alusta saakka ollut merkittävä kansainvälinen kauppapaikka. Nykyäänkin rajakaupunkien välinen yhteistyö tulee esiin mm. valtioiden välisellä rajalla sijaitsevana kauppakeskuksena, yhteisenä matkakeskuksena, sekä monenlaisina yhteistyönä järjestettyinä tapahtumina – mutta on meillä muutakin. Hieman yli 22 000 asukkaan kaupunki sijaitsee Euroopan pisimmän vapaana virtaavan joen, yli 500 kilometrisen Tornionjoen rannalla LänsiLapissa. Jokivarteen yhdistetään monesti myös alueen perinteinen elinkeino, lohenkalastus. Nykyään alueen merkittävin työllistäjä on kuitenkin Outokummun terästehdas Röytässä. Työn vastapainoksi Torniosta löytyy myös monenlaisia vapaa-ajanmahdollisuuksia: kaupungin keskustan alueella suosittu nuorten oleilupaikka on kauppakeskus ympäristöineen, eikä jalkautuminen Haaparannan puolellekaan ole ollenkaan tavatonta. Oman lukunsa ansaitsee myös bassonjytkeinen kortteliralli, jota on ajoittain myös sakonuhkalla suitsittu. Lisäksi Torniossa on useita nuorisotiloja, uudenkarhea skeittihalli ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia aina frisbee-golfista alkaen. Tornio Perustettu: v.1621 Väkiluku: 22 367 Pinta-ala: 1348,85 km² Maakunta: Lapin maakunta C U R LY 4 / 2 013 7
Mimosa (kesk.) treenaa joukkuevoimistelua monta kertaa viikossa. Joukkuevoimistelu on taitolaji Joukkuevoimistelu on laajeneva ja kansainvälistyvä laji, jonka suosio on kovassa kasvussa. Itse aloitin voimistelun 8-vuotiaana Elisen jumppakouluryhmässä. Teksti: Mimosa Mäkelä, 13v., Helsinki Kuvat: Putti Tiilikka ja Sami Granö J oukkuevoimistelu on taitolaji, joka on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta. Rytmisestä voimistelusta laji eroaa eniten jatkuvien liikkeidensä ja suurempien jouk- 8 CURLY 1 /2 014 kueiden vuoksi. Rytmisessä voimistelussa voidaan joukkueen lisäksi kilpailla myös yksilöinä. Rytminen voimistelu on kansainvälisen voimisteluliiton virallinen kilpaurheilulaji sekä olympialaji. Nykyisin myös joukkuevoimistelussa kilpail- laan kansainvälisesti MM-tasolla. Tutustuin joukkuevoimisteluun ystäväni kautta. Ennen sitä harrastin sirkuskoulua, mutta halusin kokeilla jotain uutta. Kävin tunneilla ja pidin lajista. Kun treenejä alkoi olla enemmän, ei aikaa jäänyt enää sirkuskoululle. Nykyisin käyn treeneissä neljä kertaa viikossa noin kolme tuntia kerrallaan. Lisäksi meillä on harjoitusleirejä ja kerran kuukaudessa ylimääräisiä tehopäiviä, jolloin treenaamme lähes koko päivän. Kilpailuja on noin kymmenen kertaa vuodessa ja muita esiintymisiä jonkin verran. Mitä joukkuevoimistelu sitten on? Joukkuevoimistelu koostuu monipuolisista vartalon liikkeistä, tasapainoliikkeistä, hypyistä ja muista liikkeistä kuten käsi- ja jalkaliikkeistä sekä hyppelyistä ja askelsarjoista. 12–14-vuotiaiden sarjasta lähtien koreografiaan voi lisätä myös nostoja. Joukkuevoimistelussa liikkeet suoritetaan jatkuvina, virtaavina sarjoina. Laji vaatii voimistelijoilta notkeutta, hyvää koordinaatiota, teknisiä taitoja ja rytmitajua. Joukkuevoimistelussa tärkeää
T ampereen nuorille tehtiin oma klubikortti ja kortissa komeilee tamperelaisen Sohvi Svenskin, 17, nappaama kuva Pispalan tulitikkutehtaalta. Sohvi osallistui kuvalla kilpailuun, jonka voittajakuva painettiin uuteen klubikorttiin. – Idea osallistumiseen tuli Helapuiston nuorisokeskuksesta, Sohvi kertoo. Sohvi lähetti viisi kuvaa nuorisokeskuksen työntekijälle, joka valitsi kilpailuun lähetettävät kuvat. Kyseinen kuva olikin nappivalinta, sillä nyt se komeilee uudessa klubikortissa! Vaikkei kilpailusta muuta konkreettista palkintoa saanutkaan, voittaminen nostattaa hymyn kuvaajan huulille. Myös maine karttuu saavutuksen johdosta. Sohvin kuvia voi ihailla myös mm. Facebookissa sivulla Neonemo Photographies, ja IRC-Galleriassa ja Instagramissa niitä löytää hakusanalla Neonemo. Sohvi luonnehtii itseään nimimerkkinsä mukaisesti neonvärien lailla pirteäksi sekä emotionaaliseksi. Itse oppien kuvaamaan Sohvi Svensk, 17, ei pelkää käyttää kameraa. Tampereen nuorten klubikortissa komeilee Sohvin ottama kuva Pispalan tulitikkutehtaalta. Jo hyvin pienenä valokuvaamisesta innostunut Sohvi on itseoppinut valokuvaaja. Pienen tytön käsiin ei perheen kallista ja herkkää filmipokkaria uskottu, mutta kiinnostus ei haalistunut vuosien saatossa. Peruskoulussa ei ollut mitään kuvaamista tukevaa, joten oma kamera olikin mieluisa rippilahja. Uusia mahdollisuuksia valokuvaamiseen ovat tuoneet matkan varrella kerääntyneet taidot ja kameran osat. Tamperelainen kuvaajalupaus sai kuvansa uuteen klubikorttiin Teksti: Elina Urtti, 14v., Tampere Kuva: Katariina Teiss, 15v., Tampere 10 CURLY 1 /2 014 – Vaikka en saanutkaan pienenä lainata isän kameraa, oman kameran myötä perhekin on huomannut, että osaan kuvata ja tykkään siitä, Sohvi kertoo. Luonto ja ympäröivä maailma innostavat Sohvia kuvaamaan. Joskus kuvaamaan lähdetään porukallakin, mutta pääosin yksin työskentely on muotoutunut tärkeäksi osaksi Sohvin elämää. Myös luonnollisuus on Sohville kuvissa tärkeää. – Kuvien manipulointi on nykyään aivan liian aggressiivista ja luo vääränlaisia kuvia ja ihanteita esimerkiksi mainosteollisuudessa, Sohvi sanoo. Omissa kuvissaan hän muokkaa korkeintaan värejä. Maailma on avoin Tulevaisuuttaan Sohvi ei ole vielä suunnitellut kovin pitkälle. – Maailmalle on halua lähteä, kohta täysi-ikäinen elämänjanoinen valokuvaaja intoilee. Lukiossa Sohvin pääjuttu on valokuvaus, mutta muutkin taiteen lajit, kuten maalaaminen ja piirtäminen, ovat lähellä hänen sydäntään. 10 vuotta Sara Hildén -akatemiassa opiskellut ja nyt lopputyötään siellä valmisteleva Sohvi on kiinnostunut myös graffiteista ja katukulttuurista. – Katukulttuuri pitäisi tuoda lähemmäs ihmisiä eikä sysätä syrjäisille ja harvoille sallituille paikoille kaupungin laidoille, Sohvi sanoo ja jakaa mielipiteen monen muun kanssa. Kaikkia kuvaamisesta innostuneita Sohvi kehottaa ottamaan kameran käteen ja kuvaamaan. Sohvi Svensk ei pelkää käyttää järjestelmäkameraansa, vaikka lapsena hän ei saanut koskea perheen filmipokkariin.
Monet kolarilaiset nuoret harrastavat laskettelua tai lautailua. Kuva Ylläkseltä. Harrastukseni Kolarissa Teksti: Elviira, 15v., Kolari Kuva: Anju Marjamaa, 16v., Kolari K un pienenä astelin ensimmäisen kerran hiihtoladulle 3-vuotiaana, en ollenkaan tiennyt, mitä minun pitäisi sauvoilla ja suksilla tehdä. Kuvassa minulla on punainen haalari, kenkiin kiinnitetyt sukset ja sauvat, joissa oli aivan järkyttävän kokoinen sompa. Kompastelin ja kaaduin varmasti tuhat kertaa, mutta rakkaus hiihtoon syntyi. Perhe kannusti minua harrastuksessani ja minusta tuli kilpahiihtäjä. Enää kilpaileminen ei innosta. Samoihin aikoihin aloitin myös laskettelun. Ensin opettelin laskemaan suksilla. Muutettuamme Lappiin Ylläkselle saivat kunnon rinteet minut innostumaan ja opettelin laskemaan myös laudalla. Tykkään myös yleisurheilla. Kisasin pienempänä ahkerasti, mutta harrastus jäi vähemmälle muutettuamme Lappiin. Täällä ei ole paljoa kisoja ja kaupunkeihin kisaamaan on pitkä matka. Haluaisin silti jatkaa yleisurheilua. Urheilemisesta syntyi kiinnostus timmiin kroppaan. Nyt käyn salilla treenaamassa muun liikunnan ohella. Haaveenani on saada lihaksikas ja hyvinvoiva kroppa, mutta ei mikään kehonrakentajakroppa. Treenaamisesta tulee aivan mahtava olo. Käyn myös zumbassa ja piloxingissa. Ehkä erikoisin harrastukseni on se, että tykkään rässätä mopoja ja kaikkea missä on moottori. Myös autot kiinnostavat tosi paljon. Ha- luaisin harrastaa motocrossia, mutta täälläpäin ei oikein ole siihen mahdollisuuksia. Monet ihmettelevät harrastustani koska olen tyttö. Minusta siinä ei ole mitään erikoista, että tytöt ajelee mopoilla, tykkää rässätä ja tuunata niitä tai harrastaa motocrossia. Kun täytän 16, aion hommata kevytmoottoripyörän. Tulevaisuudessa ehkä omistan piikin tai vielä isomman pyörän. Pointsit vaan niille tytöille, jotka tykkäävät enemmän mopoista kuin skoottereista! C U R LY 1 / 2 014 11
Tulevaisuuden takia leffoja tekemässä Nuorten elokuvaprojektissa jokainen nuori on projektin ohjaaja. Teksti ja kuvat: Saskia,15v., Monire,15v., Suvi,14v. ja Marjam,15v., Helsinki 12 CURLY 1 /2 014 S ekamelskaa, kaoottisuutta, päällekkäin puhumista. Piano soi, kitara soi – ja ryhmä toimii hyvin itseohjautuvasti. Nuoret siis keskenään. Kässärin ideointisessio käynnistyy ja kauhuleffan synopsis tallentuu google-drive -pilvipalveluun. – Ei pidä liikaa heruttaa, joku nuorista sanoo, kun keskustelemme siitä mikä on ollut mukavinta ja antoisinta puoli vuotta kestäneessä nuorisoaloitteessa, jossa ollaan oppimassa lyhytleffan tekoa. – Jokainen nuori on projektin ohjaaja!, toteavat kaikki yhdessä. Monire 15v. – Videointien teko lähti siitä, kun opin käyttämään Youtubea. Youtubessa oli paljon nuoria, jotka tekivät videoita nuorten tavalla (eli ne oli hauskoja). – Oli tylsää katsoa ns. aikuisten ohjelmia, jotka tulivat TV:stä. Esimerkiksi kaikki uutiset, luontovideot ja sarjat olivat tylsiä, koska niissä oli pelkästään aikuisia näytössä ja heillä oli aikuisten vitsejä ja asioita jotka eivät kiinnostaneet nuoria. Tietenkin TV:ssä oli Pikku Kakkonen, joka oli tarkoitettu lapsille. Nuorille ei ollut kiinnostavia ohjelmia.
Tulevaisuuden takia – tulevaisuutta varten Saskia 15v. – Oon noin kuusi vuotta tehnyt videoita. Tykkään editoida iMovieta käyttäen. Sävellän ja sanoitan omia kappaleita. – Tämä hanke on tuonut luovuuttani esille, koska on enemmän resursseja tehdä asioita kuten studiossa äänittämistä ja videoiden ottoa paremmilla laitteilla ja vihreää seinää käyttäen. Lisäksi pidän ohjaamisesta ja se on huomattu käytännössäkin. T ulevaisuuden takia – tulevaisuutta varten -ryhmässä 13–16-vuotiaat nuoret tekevät lyhytleffoja ja oppivat leffojen teosta. Ryhmä sai Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatiolta Cimolta Youth In Action (YIA) tukea nuorisoaloitteen toteuttamiseen syksystä 2013 kevääseen 2014 saakka. Tulevaisuutta varten -nuorisoaloitteessa yhtenä tavoitteena on, että mukana olevat nuoret oppivat enemmän lyhytleffan teosta. Tuella on hankittu mm. kamera, välineitä, tarvittavaa rekvisiittaa ja tarpeistoa. Nuoret osallistuvat myös editointikoulutukseen. Suvi 14v. Marjam 15 v. – Olen harrastanut kuvaamista ja videoiden tekoa seitsemän vuotta. Toivon pääseväni lukioon, jossa voin ottaa elokuva- ja valokuvauskursseja. – Olen asunut Suomessa 11 vuotta. Rakastan tehdä hauskoja lyhytelokuvia. Yleensä pidän hauskaa kavereitteni kanssa katsomalla elokuvia. Itse tykkään katsoa paljon MTV-kanavaa. Lempielokuvani ovat 8 Mile ja Hang over 1, 2 ja 3. – Tästä elokuvaprojektista olen oppinut paljon hyödyllisiä asioita kuten kuvaamaan eri kuvakulmista ja muokkaamaan elokuvapätkiä. Musiikin teko oli hauskaa, koska päästiin studioon äänittämään, soittamaan ja muokkaamaan niitä. Unelmaammattini on lääkäri, mutta aion perustaa oman yrityksen, jossa pääsen järjestämään juhlia, kuvaamaan niitä ja perustamaan oma studion, jossa voin ottaa kuvia elämän tärkeistä asioista. Toinen haaveammattini on päästä Hollywoodiin elokuvaohjaajaksi. – Hauskinta ja opettavinta on ollut yhteistyö. Minua inspiroi tässä projektissa luovuus, kuvaaminen, piirtäminen ja näytteleminen. Minä teen myös omaa vlogia, joka on tuonut minulle uskallusta olla oma itseni. – Joulun alla kirjoitimme Saskian ja muiden projektissa mukana olevien nuorten kanssa kässäriä ja ideoita oli paljon. Pikkuhiljaa muodostui hyvä juoni tulevalle lyhytelokuvalle. Odotan innoissani kuvauksien alkua! Aino, ryhmän vapaaehtoisohjaaja – Nuoret viihtyvät yhdessä ja heillä on hauskaa videoita tehdessä. He ovat luovia ja reippaita. Viiden tunnin tapaamissessiot menevät todella nopeasti. Tapaamiskerrat rakentuvat alkuinfosta, välipalasta, videon suunnittelusta, kuvaamisesta ja lopuksi olemme syöneet joko itse tehtyä ruokaa tai käyneet pitsalla. Nuoria tapaamisissa on ollut vaihtelevasti 4-10. Meidän proggis tekee yhteistyötä Jyväskylän Painovirheen kanssa. Sieltä tulee nuorten ryhmä Helsinkiin. Toukokuussa menemme Jyväskylään opettelemaan animaatiota. Leffoja tehtäessä nuoret päättävät itse aiheet, suunnittelevat, kuvaavat, ohjaavat ja editoivat. Lisäksi he äänittävät ja tekevät musiikit sekä kirjoittavat projektista blogia. Nuorten ryhmä kokoontuu omalla ajalla koulun jälkeen. Noin kerran kuukaudessa lauantaisin pidetään yhteinen työpaja Helsingissä Asukastalo Saunabaarissa, jossa on tilaa suunnitella, toteuttaa ja kuvata videoita isompanakin ryhmänä. Nuoret saavat osallistumisestaan Youthpass-todistuksen, johon kirjataan yhdessä nuoren kanssa hänen hankkeessa oppimiaan taitoja. Tulevaisuuden takia -YIA nuorisoaloite blogi on osoitteessa http:// tulevaisuuttavarten.blogspot.fi
a o t a s n i r kto Rea Suomen suurin hiihtolomatapahtuma Reaktori järjestettiin 18.–22.2.2014 Suvilahden voimalaitoksessa ja toimintakeskus Hapessa Helsingissä. Myös Curly osallistui tapahtumaan järjestämällä erilaisia työpajoja. Viikolla tehtiin mm. kollaasirunoja ja sarjakuvia. Perjantaina tehtiin sarjakuvia iPadeilla Sarjakuvakeskuksen kanssa. 14 CURLY 1 /2 014
C U R LY 1 / 2 014 15
O len aina halunnut kertoa tarinoita muille, mutta se on ollut vaikeaa. En ole hyvä sadunkertoja ja tarinani ja ideani ovat olleet päässäni pitkään. Kirjoittaminen tuntui alusta asti helpolta ja luontevalta, vaikkakin välillä hyvin haastavalta. Ajattelin, että tällä tavalla saisin tarinani muiden tietoon. – En lue paljoa ja kuuntelen kirjat muutenkin mieluummin äänikirjoina. Pisin kirja, jonka olen kuunnellut on Taru Sormusten Herrasta -trilogia. Se on lempikirjani. Se sai minut ymmärtämään kuinka kirjoja todellakin kirjoitetaan. Ymmärsin kuinka kuvaukset ja kohtaukset tehdään ja kuinka siirrytään sulavasti tilanteesta toiseen. – Ennen kuin aloin kirjoittaa kirjaa etsin paljon tietoa asteroideista ja meteoriiteista. Halusin tietää millaista tuhoa minkäkin kokoinen kappale aiheuttaisi maapallolle, jos sellainen sattuisi vastaan. Tavoitteena toisenlainen teos – Aloin kirjoittaa Ihmisen kohtaloa vuoden 2009 kesällä. Sitä ennen olin jo kirjoittanut muitakin pitkiä tarinoita tietokoneella mutta viimeistelyt olivat aina jääneet kesken. Päätin, että tähän tarinaan panostaisin täysillä, joten lähdin liikkeelle erilaisesta kirjoitustavasta: päätin kirjoittaa koko tarinan käsin, eli kynällä ja paperilla, ilman tietokonetta. Tiesin, että projekti tulisi venymään reilusti tämän päätöksen vuoksi, mutta halusin kokeilla sitä. – Päädyin kirjoittamaan kirjan ihmiskunnan ja maapallon varmasta tuhosta, sillä olen aina ollut kiinnostunut tieteestä. Itse näen myös, että jonain päivänä (toivottavasti hyvin kaukana tulevaisuudessa) maapallo tulee kokemaan tällaisen kohtalon. Mietin pitkään miksi ihmeessä en ole koskaan nähnyt elokuvaa tai lukenut kirjaa, jossa maapallo todellakin tuhoutuisi asteroidin iskussa. Aikaisemmissa teoksissa ihmiset aina keksivät keinon pelastautua ja lopuksi kaikki on taas hyvin. Kirjani aihe tuntui aika synkältä. Koska en halunnut tarinan olevan pelkkää tuhoa, lisäsin siihen sivujuonena rakkaustarinan. Marco J. Juhani: Ihmisen kohtalo 263s. Tyylisuunta: scifi/draama Ilmestymisvuosi: 2013 Julkaistu e-kirjana: kirja.elisa.fi/ekirja/ihmisen-kohtalo Kirjoittamisen haasteet – Kirjan kirjoittamisessa oli monia haasteita. Ehkä kaikkein vaikein oli pitää motivaatiota yllä, sillä tiesin etukäteen projektin olevan hyvin pitkä. Pahimmillaan minulla oli viikon mittaisia aikoja jolloin en kirjoittanut lainkaan. Se oli pisin tauko, sen jälkeen minun oli vaan pakotettava itseni jatkamaan. Jat- Marco J. Juhani: ” Löysin tavan kertoa tarinoitani ja se oli kirjoittaminen” 16 CURLY 1 /2 014
koin kirjoittamista aina siksi, että halusin niin paljon saada tarinoita muiden luettavaksi. – Toinen vaikea asia jonka usein kohtasin, oli kramppi kädessä ja käsivarressa. Yleensä kirjoitin yhteen menoon noin tunnin, joka vastasi kahta sivua. Joskus taas innostuin oikein kunnolla kirjoittamaan ja parhaimmillaan kirjoitinkin yhtenä päivänä kahdeksan sivua, jonka jälkeen käsivarressa asti tuntui kipua. Onneksi ei tullut jännitupintulehdusta, se olisi pysäyttänyt täysin koko kirjoitusprojektin. Kaikki ideat paperille – Tällä hetkellä en kirjoita mitään, mutta keskeneräisiä kirjoja on kolme. Viime syksynä kirjoitin ensimmäistä kertaa lyhyen novellin, joka on 36 sivua pitkä. Olen ajatellut siirtyä kokonaan novelleihin, sillä niitä kirjoittaessa innostus ei ehdi laantua ja saan ne helpommin valmiiksi. En millään osaa kirjoittaa lyhyitä tarinoita. Kaikki ideat venyvät ja venyvät ja pian huomaan niiden olevan jo satoja sivuja pitkiä. – Kokonaisten romaanien kirjoittamisessa sen sijaan vaikeinta on pitää into ja motivaatio yllä, sillä ilman sitä kirjoittamisesta tulee puuduttavaa ja lähes mahdotonta. Silloin itse tarinasta ja sen kerrontatavastakin tulee tylsää eikä kirja menesty. – Minulla on aivan liikaa ideoita päässä ja haluaisin saada ne kaikki paperille. Minulle ei ole tärkeää tienata kirjoillani vaan että ne tulevat mahdollisimman monen tietoisuuteen. Jos haluaisin vain tienata, en usko että ideani olisivat näin mielikuvituksellisia. En ehkä panostaisi niihin näin paljon vaan kirjoittaisin nopeasti tylsiä, laimeita tarinoita joita en itsekään jaksaisi lukea. – Koska tarinoiden jakaminen on minulle tärkeintä, haluan panostaa niihin mahdollisimman paljon ja tehdä niistä niin hyviä kuin vain pystyn. Käyn tekstejä läpi yhä uudestaan ja löydän jatkuvasti virheitä joita muut eivät välttämättä näe. En usko, että mikään tarinani tulee omasta mielestäni olemaan koskaan täydellinen.
TYYLISUUNNAT MUOTOKUVISSA Muotokuvaaminen on kehittynyt vuosien saatossa. Aluksi käytettiin öljyvärejä tai veistettiin marmoria. Valokuvaaminen mullisti muotokuvauksen kokonaan. PIKTORIALISmi Piktorialistinen tyylisuunta jäljittelee kuvataiteellista vaikutelmaa. Piktorialistiset valokuvat ovat pehmeäsävyisiä, hämäriä ja epätarkkoja. Muotokuvauksessa huomio kiinnitetään kuvattavan kasvoihin ja silmiin muun osan jäädessä pehmeästi epäteräväksi. 1800-luvun lopulla muotokuvia alettiin tehdä valokuvaamalla, jolloin ne alkoivat yleistyä myös tavallisten ihmisten keskuudessa. 18 CURLY 1 /2 014
Modernismi Valokuvauksen yleistymisen ja laitteiden kehityksen myötä valokuvaamisesta alkoi tulla entistä helpompaa ja käyttäjäystävällisempää. Alan harrastajat alkoivat kehittää erilaisia valokuvaustekniikoita ja kokeilla uutta. Valokuvan ei enää tarvinnut jäljitellä maalauksia. Modernismille ja formalistiselle tyylisuunnalle on tyypillistä keskittyä muotoihin ja varjoihin. Valokuvat ovat myös useimmiten mustavalkoisia ja tarkkoja. SURREALISmi Surrealismi hakee inspiraatiota alitajunnasta ja unista. Tyylisuunnan valokuvat ovat tyypillisesti kokeellisia ja luovia. Surrealistiselle muotokuvalle tunnusomaisia piirteitä ovat taianomaiset, mystiset, tunnelmaltaan epätodelliset ja unenomaiset sommitelmat, joissa on vertauskuvallisuutta ja omalaatuisesti käytettyjä aika- ja tilasuhteita. Valokuvauksen historia -kurssilla Pekka Halosen akatemiassa oli tehtävänä ottaa kolme eri valokuvauksen tyylisuunnan muotokuvaa samasta henkilöstä. Tein tehtävän osana työharjoitteluani Curlyn toimituksessa. Teksti ja kuvat: Kasperi Lundgren, 23v. Malli: Anniina Salminen Kasperi Lundgren Curlyn työharjoittelija C U R LY 1 / 2 014 19
Mielipide Kuvaaminen on ihanaa K uvat ikuistavat hetkiä. Jollain ihmisillä on kuvaamisen taito. Jotkut opiskelevat kuvaamista, joillekin se on vain harrastus. Kun jaksaa katsoa ympärilleen niin saa hienoja kuvia joka puolelta.? Itse rakastan kuvaamista. Se on enimmäkseen vain harrastus. Ilman Instagramia en selviäisi, lisäilen sinne kuvia joka päivä. Kuka tahansa osaa kuvata jos on kärsivällinen ja osaa katsoa ympärilleen. Kuvasta tulee vielä hienompi muokkaamalla sitä vähän. Mutta ei kannata muoka- 20 CURLY 1 /2 014 ta liikaa, muuten kuva menee pilalle eikä siinä ole sitten enää eloa. Joskus taas päinvastoin muokkaus tuo kuvaan eloa. Itse muokkailen kuvia vain vähän. ? Kuvien ottamiseen ei tarvitse paljon mitään. Puhelimen kamera riittää ihan mainiosti kuvien ottamiseen. Mutta kaikkein paras vaihtoehto on kunnon kamera. Itse käytän Canon 600D -kameraa ja puhelimen kameraa. Puhelimen kameraa tulee käytettyä usein jos kunnon kamera ei satu olemaan mukana. ? Kaikenlainen lintujen ja muu ympäristön kuvaus on todella ihanaa. Kuva on ikuinen ja muistoja tuova esine. On ihanaa mennä ulos kuvailemaan joka päivä. Aamulla on paras aika kuvata! Silloin saa ihania kuvia aamusta. Aina kuvan ei tarvitse olla täydellinen. Jos itse on tyytyväinen kuvaan niin se riittää. ? Itse otan kuvia vain Instagramiin ja blogiini. Koko blogin ulkoasukin on tehty omista kuvistani. Kuvia pystyy käyttämään mihin vain. Omista kuvista saa tehtyä hienon kollaasin tai vaikka tapetin seinälle. Kamera on mukana arjessani jatkuvasti. Se on mukavaa. Kuvaaminen on minulle tärkeä juttu ja harrastus. Se on myös todella yleinen harrastus. Moni nuori ottaa kuvia joko itsestään tai jostain muusta. Kuvaaminen kannattaa aloittaa heti jos siitä haluaa tehdä harrastuksen. Muuten vaan on myös kiva kuvailla! :) Elina Valdmann, 13v., Heinola Elina on Yeesin vapaaehtoinen. www.yeesi.fi