4 / 2017 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 4/2017 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Suomi 1 00 vuotta -näyttely 5 Suomi ja Espanja Suomi-Espanja Seura ry 6 Suurlähettiläs jätti valtuuskirjan Kirjeäänestys ulkosuomalaisille 7 Suomi-imperiumi maailmalla 8 Torrevieja – se oikea mansikkapaikka 9 Juuso Rikkola Torrevieja Openin voittoon 1 Ensikertalaisena Torreviejassa 1 3 Mauno Kuusiston laulut valloittivat yleisön 1 4 Kohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan 1 6 Joulukuusien kasvatusta Lempäälässä 1 8 Jyrähdyksiä: Kran Turismo 1 9 Punainen palmukärsäkäs tekee tuhoja 20 Menovinkki: Calahorran Torni, Elche 21 Taidemaisema yöllisestä suolajärvestä 22 Liikunnan riemua Costa Blancalla 24 Upea Suomi 1 00 -taidenäyttely Torreviejassa 25 Eka kerta – lentokummina 26 Oliiviöljyt 27–38 Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti 40 Bodegas Faelo kutsuu Espanjan joulupostimerkit 201 7 41 Al-i-oli tai alioli Uusi suomalainen radioasema Espanjaan 42 Vall de Laguar ja Helvetinrotko 43 Día de los Santos Inocentes Lohikäärmeveneet Torreviejassa 44 Käyn tietäin laulaen 45 Ilosofia-Klubi Torreviejassa 46 Costa Blancan Skandinaavinen koulu 48 Koti Ulkomailla -tapahtuma Michelin-tähdet Alicanten maakunnassa 49 Supersuosittu Glöet valmistetaan Espanjassa 50 Miguel Hernándezin postimerkki Seurakunnalle 30-vuotisjuhlakirja 51 Bingo – viihdettä suomalaiseen makuun 52 Nykäsyjä: La Niebla del Mar en el Sol 54 Makujen maailma à la Carlos! 56 Kauneimmat joululaulut Torreviejassa SISÄLLYSLUETTELO 4 / 2017 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 4/2017 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 4/2017 Joulukuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on esillä tässäkin numerossa monissa kirjoituksissa. Kuva: Mirja Palmanto . uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy helmikuun alussa. Aineisto viimeistään 31.1.2018 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Koko kulunut vuosi on ollut yhtä juhlaa. Suomen satavuotista itsenäisyyttä on juhlittu koko vuosi 2017. Juhliminen on aloitettu täällä Espanjassakin jo kesällä. Upealla Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvalla suomalaisella taidenäyttelyllä (s. 24). Lions Club Torrevieja Suomi järjesti Torreviejan Casinon tiloissa toisen mielenkiintoisen Suomi 100 -teemaisen näyttelyn (s. 4). 4. vuosikerta Voimme kaikki olla ylpeitä siitä kuinka juhlavasti suomalaista taidetta, maisemaaa ja itsenäisen Suomen historiaa on tuotu tänne muidenkin kuin suomalaisten kanssa jaettavaksi. Suurena juhlapäivänä, joulukuun kuudentena, Seurakunta, SuomiSeura sekä lähes kaikki suomalaiset ravintolat järjestävät juhlatilaisuuksia. Tarjolla on ohjelmaa laidasta laitaan, jokaiselle jotakin. Suomalaisia herkkuja ja esiintyjiä. Monissa paikoissa on varmasti mahdollista osallistua televison välityksellä vuosisadan upeimpiin juhliin. Illalla koko Suomen kansa seuraa tiiviisti perinteistä Suomen tasavallan presidentin järjestämää juhlavastaanottoa presidentinlinnassa. Maailmallakin huomioidaan Suomen suuri juhlapäivä näyttävästi. Mm. Roomassa Colosseum valaistaan sinivalkoisin valoin! Emme kuitenkaan saa unohtaa, että kyseinen päivä on myös Espanjassa merkittävä juhlapäivä. Día de la Constitución eli Perustuslain päivä on espanjalaisille pyhäpäivä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä kun Espanjassa siirryttiin Francon aikaisesta diktatuurista demokratiaan. Kun juhlat on juhlittu, niin jaksaaksemme odottaa seuraavat sata vuotta uusia juhlia, on syytä keskittyä itsensä ja läheistensä hoitamiseen. Kevätpuolella on suunnitelmissamme kertoa Costa Blancan terveellisyydestä asuinalueena sekä kartoittaa alueen terveysja hyvinvointipalveluja. Ihania satavuotisjuhlia, valoisaa joulunaikaa ja entistäkin parempaa uutta vuotta kaikille tasapuolisesti!
Uusi Costa Blanca 4/2017 4 Suomi 100 vuotta -näyttely Casinon syksyn huipputapahtuma Lions Club Torrevieja Suomi piti 19. – 27. marraskuuta Torreviejan historiallisella ”Vanhalla Casinolla” (Casino Cultural) näyttelyn, jonka pääaiheena oli Suomen satavuotinen itsenäinen historia. Näyttely koostui 20 taulusta, jotka valottivat Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään. Materiaalin koosti Lions Club Torrevieja Suomen sihteeri filosofian maisteri Jarmo Peltonen . Espanjanja englanninkielinen näyttely oli suunnattu etupäässä Torreviejan paikallisväestölle ja kansainvälisille vierailijoille. Tilaisuus keräsi satoja katsojia, minkä johdosta Casinon johtokunta myönsi sille useiden päivien lisäajan. Näyttelyn materiaali on hankittavissa Casinolta A4-koosteena hintaan 10 euroa. Jarmo Peltonen Kuvat: Joaquín Sánchez
Uusi Costa Blanca 4/2017 5 Suomi solmi diplomaattiset suhteet Espanjaan 26. helmikuuta 1918 ja nimitti ensimmäiseksi va. asiainhoitajaksi Madridiin prokuraattori Lorenzo Kihlmanin. Espanjan ensimmäinen konsuli Suomessa Enrique Sánchez Martínez nimitettiin heinäkuussa 1918. Kenraali Francisco Francon johdolla armeija aloitti kapinan 18. heinäkuuta 1936. Syyskuussa Suomen asiainhoitaja siirtyi Portugaliin. Sodan päätyttyä tappion kärsinyt Espanjan tasavallan hallitus lähti maanpakoon ja kenraali Francosta tuli Espanjan diktaattori. Suomi solmi diplomaattisuhteet uudelleen 31. maaliskuuta 1939. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Suomi ei katkaissut virallisesti diplomaattisia suhteitaan Francon Espanjaan, mutta joulukuusta 1942 lähtien Suomella oli vain konsuliedustus Espanjassa. Espanjan lähettiläs Helsingissä taas oli virallisesti poissaoleva 1946–1952. Suomi nimitti uuden asiainhoitajan Espanjaan vuonna 1955. Vuodesta 1957 lähtien Suomea on edustanut Madridissa suurlähettiläs. Suurlähetystön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Suomen sekä Espanjan hyviä suhteita ja kanssakäymistä politiikan, kaupan, kulttuurin ja ihmisten välisen kanssakäymisen aloilla. Suurlähetystö toimii osana suomalaista yhteiskuntaa espanjalaisessa ympäristössä. Monitahoinen vuoropuhelu auttaa lähetystöä hoitamaan tehtäväänsä menestyksellisesti ja on siksi sille elintärkeää. Suurlähetystö pyrkii vahvistamaan Suomen kansainvälistä asemaa ja vaikutusvaltaa Espanjassa ja Espanjan välityksellä Euroopan unionissa aikaansaadakseen hyviä ratkaisuja Suomelle ja suomalaisille. Suomen ja Espanjan poliittiset suhteet ovat perinteisesti olleet hyvät. EU-politiikassa mailla on ollut Suomen suurlähetystö Madridissa: www.finlandia.es samanlaisia linjauksia muun muassa oikeusja sisäasioissa, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehittämisessä, vakauspolitiikassa ja siviilioikeuden kehittämisessä. Suomella on Espanjassa 12 kunniakonsulaattia, joihin on nimitetty espanjalainen kunniakonsuli. Kunniakonsulit ovat oman alueensa vaikuttajia, joilla on hyvät yhteydet paikallisviranomaisiin ja liike-elämään. He edustavat Suomea omissa toimipiireissään ja pyrkivät avustamaan Suomen kansalaisia konsuliasioissa. Kunniakonsuleille ei makseta palkkaa. (Lähde: Suomen suurlähetystö, Madrid) SINIKKA HALTTUNEN Suomi Espanjan suurlähetystö Helsingissä: www.exteriores.gob.es/Embajadas/HELSINKI ja Espanja Suomi-Espanja Seura ry (SES) on perustettu 12. lokakuuta 1957 ja viettää siis tänä vuonna perustamisensa 60-vuotisjuhlaa. Seuran toiminnan tavoitteena on Suomen ja Espanjan välisten suhteiden kehittäminen, Espanjan maan ja kansan tuntemuksen lisääminen Suomessa ja Suomen tuntemuksen lisääminen vastaavasti Espanjassa. Tavoitteena on myös tiedon levittäminen espanjalaisesta kulttuurista, kielestä, yhteiskunnasta, taloudesta ja historiasta. Suomi-Espanja Seura toimii Suomessa, järjestää tilaisuuksia ja edistää suomalaisten ja espanjalaisten verkostoitumista. Seura järjestää jäsenilleen espanjalaisen elokuvan viikon ja muita kulttuuritilaisuuksia, seminaareja, retkiä, viinija ruokatapahtumia ja jäsenmatkoja. Espanjan kielen opiskelua järjestetään SESkursseilla. Tarjolla on myös verkostoitumistilaisuuksia sekä kummitoimintaa mm. Club Españolin kanssa. Seura julkaisee jäsenilleen neljä kertaa vuodessa ilmestyvää SES-lehteä. Jäseniä on nykyään noin 800. Juhlavuoden kunniaksi Suomi-Espanja Seura on järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia ja julkaissut myös juhlakirjan, jossa käsitellään Suomen ja Espanjan suhteita, seuran vaiheita, kulttuurivaihtoa sekä elämänmenoa suomalaisesta ja espanjalaisesta näkökulmasta. Suomi-Espanja Seura ry
Uusi Costa Blanca 4/2017 6 Suomen Espanjan-suurlähettiläs Tiina JortikkaLaitinen esitti valtuuskirjeensä Espanjan kuningas Felipe VI :lle keskiviikkona 25. lokakuuta perinteikkäässä seremoniassa, jonka historia Espanjassa ulottuu 1800-luvulle. Seremonia on pysynyt lähes muuttumattomana tähän päivään saakka. Suurlähettiläs kuljetettiin Espanjan ulkoministeriöltä hevosvaunuilla kuninkaanlinnaan, jonka asepihalla saattuetta tervehtivät Maamme-laulun sävelet Guardia Realin eli kuninkaallisen vartioston soittokunnan tulkitsemana. Sisällä palatsissa suurlähettiläs esitti valtuuskirjeensä kuninkaalle ja esitteli samalla myös muut Suomen suurlähetystön paikalla olleet edustajat: ministerineuvos Christian Lindholmin , ulkoasiainsihteeri Sara Tuxenin , konsuli Katariina Hautamäki-Huukin ja hallintovastaava Sanna Tavin . Tämän jälkeen suurlähettiläs keskusteli lyhyesti kuningas Felipe VI:n kanssa kahden kesken maiden välisistä suhteista ja yhteistyömahdollisuuksista muun muassa koulutuksen saralla. Kuningas muisteli tapaamisessa käyntiään Suomessa vuonna 1989, jolloin Suurlähettiläs jätti valtuuskirjeensä kuninkaalle hänen vanhempansa, kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofia , tekivät valtiovierailun Suomeen. Valtuuskirje on asiakirja, jolla hyväksytään uusi ulkomainen suurlähettiläs hoitamaan tehtäväänsä Espanjassa maansa edustajana ja korkeimpana diplomaattisena viranomaisena. Samana päivänä valtuuskirjeensä jättivät Luxemburgin, Irlannin, Sveitsin ja Nigerin uudet suurlähettiläät. (Lähde: Suomen suurlähetystö, Madrid) Valtuuskirjeen esittämisen jälkeen suurlähettiläs keskusteli kuninkaan kanssa. (ruutukaappaus Youtubesta) Hallituksen esitys kirjeäänestyksen sallimisesta ulkosuomalaisille hyväksyttiin 21.11.2017 eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä. Etenkin SuomiSeura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet kirjeäänestyksen puolesta jo 17 vuotta. Kirjeäänestys vastaa tätä päivää, koska ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti. Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8–10 prosentissa, ja siihen on tärkein Kirjeäänestys ulkosuomalaisille syy ollut pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikalle. Monet ulkosuomalaiset joutuvat ottamaan jopa työstä vapaata äänestystä varten. Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen. Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat Suomesta esimerkiksi kotiinsa, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänestys on voimassa jo lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.
Uusi Costa Blanca 4/2017 7 Yle pyysi alkukesästä 2017 ulkomailla asuvia suomalaisia kertomaan, mitä he tekevät nykyisellä kotiseudullaan. Vastauksia kerättiin Ylen verkkosivuilla kesän ajan. Vastaukset lähetettiin verkkolomakkeella, jossa kysyttiin kotipaikan lisäksi ikää ja ulkomailla vietettyä aikaa. Samoin tiedusteltiin, mitä vastaaja ulkomailla tekee. Töissä käyviltä kysyttin työskentelyalaa. Hyväksyttyjä vastauksia tuli 6 532 kappaletta yhteensä 123 maasta ja 1 787 eri paikkakunnalta. Eniten vastauksia tuli Britanniasta (849) ja Yhdysvalloista (710), Espanjasta saatiin 278 vastausta. Tyypillinen vastaaja oli alle 40-vuotias nainen, joka on ulkomailla töiden perässä. Hän on asunut ulkomailla pitkään tai asunut useissa eri paikoissa. Hän saattaa hyvin pitää kokemuksistaan blogia. Vastausten perusteella voidaan unohtaa ulkosuomalaisuus ikuisena rantaMiksi muutin tai mitä teen Torreviejasta vastauksen lähetti 13 henkilöä. Heistä on tällainen yhteenveto: Elämäntilanne: Olen töissä 38,5 % Olen yrittäjä 30,8 % Olen eläkkeellä 15,4 % Ei tietoa 7,7 % Olen kotona 7,7 % Ala: Ei tietoa 23,1 % Kaupallinen työ 23,1 % Muu 23,1 % Rakennusala 7,7 % Kiinteistöpalvelut 7,7 % Teknologiateollisuus 7,7 % Matkailuja ravitsemisala 7,7 % Kauanko ulkomailla: Ulkomailla yli 10 vuotta 46,2 % Ulkomailla alle 10 vuotta 23,1 % Ulkomailla alle 5 vuotta 15,4 % Ulkomailla alle vuoden 7,7 % Olen syntynyt ulkomailla 7,7 % Aikooko palata: En 84,6 % En tiedä 7,7 % Kyllä, aion muuttaa toiseen ulkomaahan 7,7 % Ikä: 31–40-vuotias 38,5 % 41–50-vuotias 23,1 % 51–60-vuotias 15,4 % yli 60-vuotias 23,1 % Sukupuoli: Nainen 69,2 % Mies 30,8 % Aurinkorannikko 25 000–30 000 (Eniten Fuengirolassa, mutta paljon myös muissa alueen useissa kaupungeissa kuten Málagassa, Torremolinoksessa ja Marbellassa). Costa Blanca ja Torreviejan alue 5 000 Kanariansaarten alue 3 500 Barcelona hieman alle 1 000 Suomi-imperiumi maailmalla lomana drinkki kädessä. Ylivoimaisesti suurin osuus vastaajista, noin 3000 eli lähes puolet, on ulkomailla työn perässä. Yrittäjiä oli vain noin viisi prosenttia vastaajista. Vastausten perusteella he viihtyvät ennen kaikkea lämpimissä maissa; Espanjassa, mutta myös Turkissa ja Thaimaassa. Eläkepäiviä vietetään vastausten perusteella selvästi eniten Espanjan rannikolla, varsinkin Fuengirolassa ja läheisessä Benalmádenassa. Vastanneista vain runsas 10 prosenttia aikoo muuttaa takaisin Suomeen. Paluuta suunnitteli noin 750 ihmistä. Sen sijaan lähes puolet vastaajista (3156) ilmoitti, ettei aio palata Suomeen. Tällaisen päätöksen on tehnyt moni Espanjan Aurinkorannikolle muuttanut. Näistä noin 80 prosenttia ilmoitti aikovansa jäädä niille sijoilleen. Espanjassa on jo enemmän suomalaisia kuin missään manner-Euroopassa. Suurin ryhmä ovat edelleen ne, jotka asuvat vain osan vuodesta Espanjassa, mutta pysyvästi asuviakin on jo paljon. Aurinkorannikolla asuu eläkeläisiä ja downshiftaajia, mutta etätöiden tekeminen Espanjassa on kasvussa. Espanjassa on myös yrittäjiä, joiden keskeinen kohderyhmä on usein maassa jo olevat suomalaiset. (Lähde: Suomi-imperiumi, Yle) Suurimmat suomalaisalueet Espanjassa:
Uusi Costa Blanca 4/2017 8 Torrevieja – se oikea mansikkapaikka E rilainen tämä koti oli kuin ne pari kesämökkiä, jotka olimme perheeni kanssa rakentaneet. Naapurin lapset eivät puhuneetkaan Savon kieltä, vaan aivan uutta murretta. Sepä innosti meitä entistäkin innokkaammin tutustumaan heihin. H avaitsimme heti, että espanjalaiset pitivät meistä suomalaisista. Uutta opiskeltavaa oli lähinnä poskille pussaamisessa ja kohteliaisuuksien jatkuvassa vaihdossa; samat kuulumiset ja toivotukset kerrottiin kymmenen kertaa päivässä. Pian sitten väiteltiinkin siitä, onko serrano-kinkku parempaa vai huonompaa kuin kylmäsavuporo. S amalla huomasimme, että toimme myös naapureiden elämään suomalaisia vivahteita. Pian he istuivat olohuoneessamme nauttimassa kylmäsavuporoa ja lakkalikööriä. Naapuriistunnot olivat siihen aikaan espanjalaisille vähän oudompi ilmiö, sillä kodeissa asui yleensä kolmen sukupolven väkeä. Seuranpito tapahtuikin yleensä lähibaarissa tapasta ja viiniä nauttien. Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun saavuimme vaimoni Maijan ja poikamme Petterin kanssa Torreviejan kalastajakylään, valkoiselle rannikolle. Vaikka meitä suomalaisia sanotaan hitaiksi tuumailijoiksi, niin päätimme siltä istumalta, että täällä on uusi toinen kotimme. Eikä asia ole kaduttanut. E ksoottisempia elämyksiä naapureillemme olivat suomalaiset saunakulttuuria esittelevät videot sekä kesämökkikulttuuri yleensä kesäisen Saimaan maisemissa. S uomalainen kotikutoinen matto oli espanjalaisille jonkinlainen ihmetys. Silloin he itse eivät juuri mattoja käyttäneet. Marokkolaiset mattokauppiaat tulivat tänne myöhemmin. – Kerran menin parvekkeelle hakkaamaan matoista pölyä pois, jolloin vastapäisen talon rakennusmiehet olivat ruokatunnilla ja tulivat katsomaan menoani. Kun he huomasivat, että maton puisteluun oli komennettu mies, alkoivat he heti valtavan vihellyskonsertin, kunnes taustatukeni Maija ilmestyi näkyville. O lihan Torrevieja muutakin vuonna 1988 kuin pelkkä kalastajakylä. Kaupungin asukasluku oli hiukan yli 30 000 henkeä. Moni saattoi kysyä, että pelkällä suolallako nämä elävät, sillä silmiinpistävintä oli alueen suolatuotanto. K aupungin rakennuskanta oli pientalovaltaista. Korkeampia taloja oli ainoastaan rannan tuntumassa. Kaupungin asemakaava salli rakennettavaksi korkeintaan kolmikerroksisen talon, kunnes korruptoituneet virkamiehet luistivat säännöstä. N äin jälkikäteen muistellessa tulee tunne, että se oli se oikea espanjalainen Torrevieja. Markkinamiesten papereissa luki, että täällä on 360 aurinkoista päivää vuodessa. Tutkimuksilla osoitettiin, että tämä on Euroopan terveellisin kolkka asua. Näihin asioihin voimme uskoa vieläkin emmekä varmaankaan pahasti erehdy. J os silloin kävelit aamulla kello seitsemältä satamaan, saatoit nähdä suomuisten kalastajien kömpivän veneistään. He olivat selvästi juovuksissa huojuvien veneiden vaikutuksesta. Kalat tuotiin huutokaupattaviksi satama-aukiolle, jossa kauppiaat ja ravintoloitsijat odottelivat niitä mopoineen. Jäljelle jääneet kalat vietiin myytäviksi uuteen kauppahalliin tai kalastajien omaan säilöön. Nueva Torreviejan alue vuonna 1989. Torreviejan markkinoilla myytiin vuonna 1989 eläviä kanoja.
Uusi Costa Blanca 4/2017 9 M ieliin jääviä olivat myös erilaiset karnevaalit, joissa eri ammattikunnat olivat mukana. Laskeskelin, että niiden väleissä marssi ja soitteli 23 orkesteria. En tiedä, missä ne ovat nyt suurkaupungin aikana. T orreviejan perjantaimarkkinat olivat jo silloin tunnetut. Kaupungissa oli myös härkätaisteluareena, missä tapahtuvista huveista emme erityisesti innostuneet. T orrevieja on siis tänään aivan erilainen kaupunki kuin 30 vuotta sitten, mutta niinhän on koko Eurooppa ja maailmakin. Kansainvälinen Torrevieja on tietenkin tätä päivää, vaikka moni uusista ystävistämme kysyykin, missä täällä on se Espanja. Onneksi toimintakulttuurin perusluonne on edelleen espanjalainen. Tosin täällä voi tutustua myös mm. skandinaaviseen ja brittiläiseen kulttuuriin. P arasta, mitä alkuperäisestä mansikkapaikastamme on jäljellä, ovat ne ystävät, joiden kanssa nämä rannat valitsimme kodiksemme. Lattia on liukas ja karaoke kaikuu. J atkakaamme elämää aurinkoisella mielellä! Matti Pekkarinen Torrevieja 27.11.2017 – Ozone Bowling -hallissa sunnuntaina 26.11. päättynyt Espanjan toiseksi suurin keilailuturnaus, 6. Torrevieja Open , sai jännittävän loppuhuipennuksen. Suomen nuorisomaajoukkueeseen lukeutuva Turun Palloseuraa edustava 22-vuotias puuseppä Juuso Rikkol a piti päänsä viileänä kahdeksan pelaajan mies miestä vastaa n -otteluiden viimeisessäkin sarjassa pitäen paikallistähden Lorenzo Queredan takanaan ja kirien lopulliseksi voittomarginaalikseen 80 keilaa. Kolmanneksi nousi koko turnauksen ajan tasaista peliä esittänyt St. Michel Bowlersin Markku Veijanen . Rikkola voitti seitsemästä ottelustaan kuusi, ja näin kertynyt 180 pisteen bonuspotti ratkaisi käytännössä asian. Rikkola kuittasi voitostaan 3000 euroa. T urnauksen B-luokan voitti EBT:n Antonio Bermúdez suoralla tuloksella 1278. Toiseksi tuli St. Michel Bowlersin Jussi Muukka (1252) ja kolmanneksi EBT:n Manuel Priego (1218). Cluokan vei madridilaisseura Mageritin Pedro Guijarro tuloksella 1104. Toiseksi keilasi EBT:n Tarmo Salminen (1079), ja kolmas oli Madridin Vaguadan Alberto Martínez (1070). O zone-halliin oli saapunut finaalia seuraamaan ennätysyleisö. Turnauksen tulosseurantaa oli kehitetty edellisestä vuodesta laajennetuilla onlinepalveluilla, jotka saavuttivat laajan kansainvälisen 1. Juuso Rikkola, TPS 3999 (212, 17 / 180) 2. Lorenzo Quereda, EBT 3919 (211, 06 / 120) 3. Markku Veij anen, SMB 3873 (210, 17 / 90) 4. Teemu Putkisto, Bay 3817 (212, 06 / 60) 5. Lucian Paraschiv, IDM 3802 (204, 56 / 120) 6. Kj ell Monsen, EBT 3800 (206, 11 / 90) 7. Alejandro Arjonilla, EBT 3783 (205, 17 / 90) 8. Francisco Rodríguez, Espartanos 3750 (201, 94 / 90) Finaalin tulokset (suluissa 1 8 sarjan puhdas keskiarvo sekä voitoista ja tasapeleistä saadut bonuspisteet): Juuso Rikkola Torrevieja Openin voittoon suosion. Turnaus sai Youtubessa peräti 2676 latausta. Guillermo
Uusi Costa Blanca 4/2017 10 Miksi valitsit Torreviejan "Me llamo Oili Jyrkämä y soy de Tampere, Finlandia. Tuolla tasolla on espanjan kieleni, joten pärjäsin sillä vain joten kuten Torreviajassa loka-marraskuussa kolmen viikon ajan. Englannilla saattoi sitten paikata, ei kylläkään kaikissa paikoissa. Espanjan taito kyllä karttui matkan aikana, hienoa. Osaan jo ostaa 200 gr vuohenjuustoa ja tilata taksin! Opettajani Tampereen työväenopistossa tulee olemaan tyytyväinen matkan antiin. Niin olen minäkin." Mutta ensin muutama vuosi taaksepäin. Oili kertoo vierailleensa turistina Kanarialla suosikkinaan Teneriffa. Jäädessään eläkkeelle kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä järjestöstä hänellä oli mahdollisuus viettää Teneriffalla kaksi kuukautta keväällä 2016. Hän asui pienessä San Juan de Ramblan kylässä lähellä Puerto de La Cruzia. Kylässä vain joku puhui englantia eikä Oili tuolloin sanaakaan espanjaa. Espanjalaiset ovat niin halukkaita ymmärtämään, että toimeen tultiin. Matkan aikana syttyi kiinnostus Espanjaa ja espanjalaista elämää kohtaan ja myös tietoisuus siitä, että vielä tulee uusia Espanjanmatkoja. Syntyi myös päätös opiskella espanjaa, ainakin arjen tarpeita varten. Niinpä Oili aloitti espanjan tunnit Tampereella. Sattumalta tunneille osallistui myös vanha tuttu Maria Malmi , joka oli lomaillut pitkähköjä aikoja mm. Torreviejassa. Hänellä oli myös vuokrattuna iso asunto sieltä loppusyksyksi 2017. Jokusen päivän miettimisen jälkeen Oili olikin lähdössä Torreviejaan! Hän ei tiennyt paikasta mitään, sijaintikin piti tarkistaa kartasta. Ensikertalaisena Torreviejassa Minne suunnisti ensikertalainen Torreviejassa? Sitä minulla oli mahdollisuus kysyä opiskeluaikojeni toverilta Oili Jyrkämältä. Edellisestä tapaamisestamme olikin kulunut lähes 50 vuotta! Lähdemme siis Oilin opastuksella tutustumaan Torreviejaan ja sen lähitienoisiin! Kauniita levähdyspaikkoja Torreviejassa riitti! Päivät Torreviejassa Marian paikallistuntemuksen avulla tutustuminen käynnistyi heti, kokemuksia kertyi paljon, mutta myös lepopäivistä pidettiin huolta. Herkulliset aamiaiset tuoreista hedelmistä kuuluvat tietenkin parhaisiin kokemuksiin! Kolme ensimmäistä päivää Oili tutustui kaupunkiin, sen rantoihin ja ydinkeskustaan. Torreviejan hahmottaminen omasta mielestään "joka paikassa eksyvälle" oli aika helppoa kartan kanssa tietenkin. Kauniita levähdyspaikkoja Torreviejassa riittikin! "Kotikadulta" löytyi kehitysvammahuollossa työtä tehneelle miellyttävä kyltti ”Erityistä koulunkäynnin tukea tarvitsevien oppilaiden vanhempien yhdistys” Muy bien! Oili Jyrkämä Herkullinen hedelmäaamiainen
Uusi Costa Blanca 4/2017 11 Algarin vesiputoukset ja Guadalestin vuoristokylä Ensimmäinen retki suuntautui Algarin vesiputouksille ja Guadalestin vuoristokylään. Putousten maisemat olivat mieltä vilvoittavia: vesi solisi ja linnut lauloivat, ihana paikka siis. Kipuaminen vielä ylemmäs johti Guadalestiin. Kaunis, idyllinen kylä ja upeat maisemat. Tabarcan saariretki Muutaman lepopäivän jälkeen oli vuorossa Tabarcan saariretki. Lähtö Torreviejan satamasta, tunnin laivamatka ja perillä jälleen idylli. Pieni saari, vähän asukkaita ja toinen pää luonnontilassa patikoimista varten. Saari on viehättävä retkikohde, vaikka ruokatarjonta ei päätä huimannut. Laivamatkalla tarvittiin kunnollista tuulitakkia. Erityistä koulunkäynnin tukea tarvitsevien oppilaiden vanhempien yhdistys. La Matan luonnonsuojelualue La Matan luonnonsuojelualue sijaitsee suolajärven vieressä, 20 minuutin linja-automatkan päässä Torreviejasta. Kuivaa oli, löytyi lintutorni, leirintäalue, liikuntarajoitteisten ihmisten reitti ja rauhaisaa oloa. Onneksi oli pilvinen päivä, paahteella patikointi on tuskaa. Hieno, iso kohde missä mieli lepää. Tälläkin retkellä (melkein) tärkeintä ovat hyvät eväät! KäyntiTorreviejan aallonmurtaja Paseo del Dique de Levante. päivänä alueella näkyi yksi pariskunta, yksi lapsiperhe ja kolme ratsukkoa, rauhallista siis oli. Oili toteaa, ettei rauhallista sitten ollutkaan seuraavana päivänä, kun paikallisbussissa retki jatkui Zenia Boulevardille, ostostaivaaseen (tai toisille jotain muuta). Hienosti toteutettu paikka, josta sai kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta. Jotain toki tarttui mukaankin, mm. kaunis syystakki. Paikallisbussien hintataso häkellytti, 1,35 eurolla pääsi joka paikkaan. Rojalesin luolat ”Olen lumoutunut auringosta ja kauneudesta” Oili kirjoitti Facebookiin käytyään Rojalesin luolilla. “Ne on rakennettu 1600ja 1700-luvuilla ja ovat nyt taiteilijoiden ja käsityöläisten käytössä. Kauniita paikkoja ja kauniita teoksia elävän musiikin kera. Kokemus oli La Bella Lola, Torrevieja Tabarca
Uusi Costa Blanca 4/2017 12 ravitseva ja yksi matkan kohokohdista jopa niin, että pieni pala sydäntäni jäi sinne.” Vastapainoksi Oilin kotona on nyt yksi savinen kynttilälyhty muistoksi Rojalesista. Alicante Kaupungissa on yli 300 000 asukasta, yliopisto ja lentokenttä, valtava venesatama ja pitkä hiekkaranta. Suuren vaikutuksen teki Santa Bárbaran linnoitus, alun alkaen 800-luvulla rakennettu, 166 metriä merenpinnasta eli korkealla vuorella oleva linnoituskokonaisuus. Kuulemma suurimpia koko Euroopassa. Mitä jäi erityisesti mieleen Oili kertoo kokemuksistaan: "Jos espanjan kielen taitoni olisi parempi, olisin voinut saada enemmän kontaktia paikallisiin ihmisiin. Ja nytkin, ihmisten yritys ymmärtää ja auttaa oli suurenmoista. Tervehdysja katsekontakteissa sain kuvan ystävällisyydestä ja lämmöstä. Torreviejan linja-autoaseman lipunmyyjät olivat aika direktiivisiä, mutta vastapainoksi lähtöpäiväni bussinkuljettajan katse niin lämmin, että melkein sulin siihen paikkaan ja tämä hyvässä mielessä. Oloni Torreviejassa oli turvallinen, ja usein kuljeskelin myös itsekseni. Kokonaisturvallisuutta tietenkin lisää se, että alueella on niin vireä ja facessa hyvin tavoitettava suomalaisyhteisö. Kiitos teille, jotka pidätte toimintaa yllä! Jatkan espanjan opiskelua ja Torrevieja on taatusti yksi vaihtoehto, kun valitsen seuraavaa/via matkakohteita Espanjassa. Ei vähiten siksi, että se on espanjalaisten kaupunki." Oili Jyrkämä käveli kolmen viikon aikana Torreviejassa ja lähitienoilla askelmittarin mukaan 125,1 km ja askelmäärä 191 160! Respecto! Teksti: Malla Grönvall Kuvat: Oili Jyrkämä Santa Bárbara Rojales Suomen presidentinvaalien ennakkoäänestys Espanjassa Suomessa pidetään presidentinvaalit 28.1 .201 8 ja mahdollinen toinen kierros 11 .2.201 8. Ennakkoäänestys on Espanjassa mahdollista kymmenellä paikkakunnalla. Costa Blancalla voi äänestää Torreviejassa neljänä päivänä 1 7.1 .–20.1 .201 8 klo 1 0.00–1 4.00 hotelli Doña Monsessa osoitteessa Avenida Orihuela 75. Mahdollinen toinen kierros 31 .1 .–3.2.201 8. Espanjan kaikki ennakkoäänestyspaikat: http://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-201 8_1 /fi/uap_724.html
Uusi Costa Blanca 4/2017 13 P erjantaina 22.10.2017 Torreviejan kaupungin Virgen del Garmen -sali täyttyi melkein viimeistä sijaa myöten, kun suomalainen oopperalaulaja, tenori Reijo Ikonen konsertoi Mauno Kuusisto 100 vuotta -juhlakonsertissa ”Kertokaa se hänelle”. Yleisö sai, mitä tuli hakemaankin, ja salista lähti viikonlopun viettoon onnellisia ja rohkaisua saaneita ihmisiä. M auno Kuusisto syntyi tamperelaiseen työläisperheeseen vuonna 1917 ja hänen syntymälahjanaan saama upea tenoriääni kaikui vuoteen 2010. Kuusisto toimi lauluillaan sillanrakentajana eri musiikkityylien välillä ja muovasi näin osaltaan suomalaisten musiikkimakua. Hänen repertuaariinsa kuuluivat muun muassa kansanlaulut, hengellinen musiikki, ooppera, romanssi, operetti ja viihdemusiikki. Kuusisto oli tunnettu laajalti ulkomaita myöten lyyrisestä tenoriäänestään. T ästä kaikesta tietoisena Reijo Ikonen alkoi suunnitella konserttisarjaa Kuusiston musiikin ympärille. Hän julkaisi tämän vuoden elokuussa viiMauno Kuusiston laulut valloittivat yleisön dennen pitkäsoittolevynsä ”Kertokaa se hänelle”, joka sisältää ainoastaan Mauno Kuusiston tunnetuksi tekemiä kappaleita. ”Tämä on kunnianosoitus suomalaiselle tenorille Mauno Kuusistolle, jonka syntymästä tuli marraskuun alussa 100 vuotta”, kertoo Ikonen. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään yli 35 konserttia eri puolilla Suomea, Torreviejan konsertti oli ainoa laatuaan maamme rajojen ulkopuolella. Säestäjänä konserteissa toimii harpulla ja kanteleella, täällä Torreviejassa tosin pianolla, Ikosen vaimo Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen . Ikonen kertoo, että kirkot ja salit ovat täyttyneet Kuusiston musiikin ystävistä. Esimerkiksi Tampereella, Kuusiston kotikaupungissa, Tuomiokirkkoon tuli 1600 kuulijaa. Reijo Ikonen jakoi oman elämäntarinansa Volga-laulun yhteydessä, jossa hän kertoi edellisen vaimonsa kuolemasta ja siitä aiheutuneesta surusta, joka ajoi miehen etsimään Jumalaa. Hänen pyyntönsä kuultiin ja tänään hän omien sanojensa mukaan laulaa Jumalan kunniaksi. Costa Blancan vapaakirkkoseurakunnan, Majakan, järjestämä ”Kertokaa se hänelle” -juhlakonsertti alkoi laululla Mun kaunis kotimaani, joka heti alkuun viritti yleisön sydämet ajatuksiin kauniista Suomen maasta. Elämäni on lauluni, Heijastus, Tsaikowskin romanssi, Palaja Sorrentoon, Kertokaa se hänelle, Leivästä enkelten, Oi muistatko vielä sen virren veivät kuulijat musiikin ihmeelliseen maailmaan ja loppuyllätyksenä Ikosen oma versio laulusta What a wonderful world vapautti yleisön antamaan huikeat aplodit taiteilijalle. Salista poistui tyytyväistä kansaa ja Ikosen levytkin tekivät kauppansa. ”Saan palata vielä kotonakin tähän ihanaan tunnelmaan”, moni levyn ostanut sanoi. Mari Hirvonen Birds of Paradise on Costa Blancan kansainvälinen naisgolfareiden yhteisö, joka on aloittanut vuoden 2015 alussa. Yhteisön tarkoituksena on nauttia pelistä, tutustua muihin naispelaajiin ja kehittyä golfissa. Mottona on: hyvällä fiiliksellä, hauskaa pitäen! Ryhmän taustalla on kolme suomalaista naisgolfaria: Pia Koivuranta , Mia Kanerva ja Sari Martela , jotka järjestävät tapahtumia vapaaehtoisvoimin. Haaveena on luoda naisista koostuva kansainvälinen golfryhmä Alicanten upeaan golfparatiisiin. Ryhmän tarkoituksena on pelata golfia kerran viikossa yhdessä sekä tehdä päiväja viikonloppuretkiä eri kohteisiin upeissa Espanjan maisemissa. Esimerkiksi joulukuussa on varattu lähtöaikoja kolmelta kentältä: 4.12. La Serena Golf, 11.12. Vistabella ja 18.12. Villamartin. Kullekin kentälle on varattu 2–3 lähtöaikaa eli tilaa on 8–12 pelaajalle. Ryhmällä on oma sivu Facebookissa. Lisätietoja yhteisöstä antaa: sari@clubcleaning.es Birds of Paradise
samasta osoitteesta mihin ovat tottuneet. Ensimmäisenä siis järkytettiin työkuvioihin kuuluvien ihmisten elämää, sitten lähimpien sukulaisten ja pikkuhiljaa tietoisiksi aikeistamme tulivat myös ystävät ja muut tuttavamme. Laitoimme irtaimistoamme myyntiin, ja lähdimme tutustumiskäynnille, eli lensimme toukokuussa Málagaan ja otimme alle vuokra-auton. Manner-Espanjassa olimme käyneet aiemmin ainoastaan Barcelonassa ja Madridissa, mutta muuttoaikeet suuntautuivat selkeästi rannikolle, joko etelään tai siihen Torreviejan seudulle. ”Katselemaan paikkoja sillä silmällä oli tarkoitus, ja sehän onnistuikin hienosti. Vuokra-autoon tuli 1300 km 8 päivän aikana, mutta autossa istuminen ei tuntunut liian puuduttavalta. Maisemat olivat upeita, ja nähtävää riitti, vaikkemme ehtineet pysähtyä monessakaan paikassa. Näin pystyimme suorittamaan pikavertailun kohteiden Costa Blanca ja Costa del Sol välillä. Myönnetään, että annoimme Aurinkorannikolle huonommat mahdollisuudet tehdä vaikutusta meihin, mutta minkäs teet, ei ole elämä aina reilua. Ja tottahan tuo reilu viikko oli kaikin puolin liian lyhyt aika, mutta sen pidempään emme pystyneet tässä kohtaa venymään. Työvelvollisuudet ja stressi tulevasta sesongista painoi päälle, ja oli palattava kiireesti takaisin työmaalle.” Tällä reissulla saimme ilon tutustua fantastiseen Toivolan perheeseen, joka oli jo asettunut asumaan Orihuela Costalle. Juttu luisti kuin vanhoilla tutuilla konsanaan, ja muutama illanvietto heidän kanssaan sai meidät vakuuttuneiksi siitä, että olemme todellakin tekemässä hyviä päätöksiä, tulevaisuudessa ei ole pelättävää, ja ainahan niitä maitojunia kulkee takaisin Pohjolaan, jos tarve vaatii. Jos löytäisimme asunnon heidän läheltään, menisivät 12-vuotiaat tyttäremme samalle luokalle paikalliseen kouluun, ja se tuntui lohduttavan kummasti ainakin minua. Tyttäremme ei ollut mukana tällä reissulla, mutta sai tätä kautta ensimmäiset kontaktinsa tuleviin ympyröihin somen välityksellä, ja henkilökohtaisen tutorin vastailemaan ”en ikinä opi espanjaa” -viesteihinsä. Myös meidän 4-vuotias juniori sai seuraa, vaikka pojilla muutama vuosi ikäeroa onkin. Uusi Costa Blanca 4/2017 14 Se oli tammikuinen pakkaspäivä Iitissä, kun istuimme omakotitalomme saunassa, puukiukaan mehukkaissa löylyissä, ja mieheni sanoi ne taikasanat. Olimme selviytyneet joulukiireistä työrintamalla ja lomailleet vajaan kolme viikkoa Thaimaassa koko perheen voimin, ja huomanneet, miten tuskaista oli takaisin työrutiiniin pääsy niin pitkän loman jälkeen. Edessä olisi taas kiireinen kesä ja sitä ennen Suomen talvi ja sen vaihtelevat olosuhteet, pimeää ja kylmää… ei innostanut. Niin ne sanat, ääneen sanotut, jotka muuttivat tulevaisuutemme: ”Mitä me odotamme, onko meidän pakko odottaa, sitä eläkeikää, jos sitä ei ikinä tulekaan?” Siitä se ajatus lähti, ja niin päätimme, että jos asiat onnistuvat, niin ehkä vuoden päästä asuisimme Espanjassa. Meillä oli oma yritys, olen ollut 17 vuotta yrittäjänä Suomessa. Pitopalvelua, lounasja tilausravintola, sekä hautauspalvelu, ja myös mieheni oli mukana näissä täysipäiväisesti. Elämämme pyöri hyvin pitkälti asiakkaiden toiveiden mukaan, eikä stressi ja pitkät työjaksot olleet ollenkaan vieraita. Perhe-elämä ja lapset tulivat siinä mukana töiden määrätessä aikataulujamme. Kuluttavaa? Kyllä. Sitäkö pitäisi vielä jaksaa 20–30 vuotta, ennen kuin voisi vietellä leppoisia eläkepäiviä jossain mukavassa paikassa, missä aurinko lämmittää rasittunutta raskaan työn raatelemaa kroppaa? ”Eli rohkeaa, tyhmänrohkeaa vai täysin idioottimaista? Jättää nyt turvattu tulevaisuus, menestyvä yritys, tutut kuviot ja verkostot, ja lähteä tyhjän päälle uuteen maahan. Vastausta en vielä osaa teille kertoa, mutta eipähän jää kaduttamaan, ettei tullut lähdettyä. Pois oravanpyörästä – niin ne sanovat, ne sinne jo lähteneet. Tuota en kyllä täysin allekirjoita. Jonkinlainen pyörä se on sielläkin pyöritettävänä, mutta eipä ole niin paljon räntäsadetta eikä saakeli palele koko ajan. Toivottavasti. Pelkästään lomailemaanhan sinne ei olla menossa, vaan elämään meidän tavallista elämäämme, iloine ja suruineen, vapaineen ja velvollisuuksineen. Jotain mukavaa ajankulua sitä pitäisi keksiä, millä saisi vähän tienattua avokadoa patongin päälle. Ja serranoa. Ja Kohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan ehkä vähän sitä sangriaa. Mutta aika näyttää, mitä se sitten mahtaakaan olla. Ehkä olen vähän liian luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta niin taisin olla sitä silloinkin, kun 17 vuotta sitten sanoin itseni irti palkkatöistä ja aloin yrittäjäksi. Kyllä aika näyttää ja asiat järjestyvät. Vatsahaavalla tai ilman.” Näin kirjoitin blogisssani toukokuussa. Niin sitä aloimme tuumasta toimeen. Ja kun työntekijät innostuivat yrityksemme liiketoiminnan ostosta, niin saimme varmuuden sen jatkosta ja pääsimme suunnittelemaan tulevaisuuttamme huolettomammin kun tiesimme, että asiakkaamme saavat jatkossakin hyvää palvelua Blogitekstiä reissun jälkeen: Hola! Nimeni on Mari Lehtisare , ja perheeseeni kuuluu aviomieheni Matti , pian viisivuotias poikamme Mikke sekä kohta 13 vuotta täyttävä tyttäreni Noora . Olemme muuttaneet Orihuela Costalle lokakuussa, ja kirjoittelen teille kuulumisiamme. Arkeamme täällä voi myös seurata Facebookissa sivustolla Kohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan. Nähdään!
Uusi Costa Blanca 4/2017 15 Kävimme siis Fuengirolassa toteamassa, että tämä ei ole etsimämme paikka, vaan haluamme asettua nimenomaan Torreviejan seudulle, ja mieluummin siihen Orihuela Costan puolelle, kuin ahtaaseen kaupungin keskustaan. Kävimme jo katselemassa asuntojakin, mutta mitään päätöksiä ei vielä asian suhteen tehty. Lensimme takaisin Suomeen, laitoimme omakotitalomme myyntiin, ja kaupat siitä tehtiinkin jo muutaman viikon päästä. Kesä meni muuttaessa muutamaan otteeseen tilapäisasunnosta toiseen, ja omaisuutta inventoidessa. Olimme päättäneet luopua kaikista huonekaluista, paitsi yhden vanhan perintöpiirongin annoin ystävälleni sijoitukseen. Mukaan Espanjaan lähtisi yksi pieni muuttokuorma pahvilaatikoita, fillarit yms, sekä mitä sitten mahtuisi omaan autoomme. Lyötiin lukkoon päivämäärät syksylle, lokakuussa lähdemme. Kun päivämäärät oli päätetty, alkoivat kuviot pikkuhiljaa selkiytyä, ja kaikki kesän toiminta oli vain syksyn odottamista... Töissä oli vapauttavaa, kun minun ei tarvinut enää ajatella tulevia pikkujouluja, eikä seuraavan vuoden häitä, vaan pystyin delegoimaan tarjouspyynnöt sujuvasti eteenpäin. Ajattelin että surku tulisi jossain vaiheessa, mutta ei sitä tullutkaan. Ilmeisesti olin juuri oikeaan aikaan luopumassa siitä kaikesta! Elokuussa löysimme kalenteristamme sen verran rakoa, että pääsimme käymään kahdestaan ilman lapsia täällä asuntoja katsomassa. Halusimme heti ostaa oman kodin, jos vain vastaan tulisi se kodilta tuntuva. Vaihtoehtoja kun on laidasta laitaan, ja kuitenkin jatkuvaan asumiseen tarvitaan tiettyjä mukavuuksia, mitä loma-asunnoista mahdollisesti puuttuu. Esimerkiksi jonkunlainen eteinen; miten voisinkaan kuvitella lapsiperheen arkea ilman eteistä tai minkäänlaista tilaa kengille ja takeille? Ja avokeittiö. En voisi ajatellakaan, että nyhjäisin jossain talon takaosan pienessä tilassa yksikseni muutaman tunnin joka päivä, ruokaa kun on perheelle laitettava. (Tämä oli muuten yksi suuri sopeutumisoperaatio; ymmärtää, että kun ei ole enää omaa ravintolaa, mistä tuodaan ruoka valmiina kotiin joka arkipäivä, niin se kaikki on valmistettava itse kotona!!) Ja kyllähän se meidän tuleva koti tuli vastaan sillä reissulla, ja vielä ihan Toivoloiden naapurista. Oma villa, sopivilla tiloilla ja muutenkin kaikin puolin loistava, hinta vaan oli hieman yli meidän budjetin. Mutta niinhän siinä usein käy, nälkä kasvaa syödessä ja ei auta kun niellä nikottelematta seuraukset. Varausmaksu maksettiin ja lähdettiin takaisin Suomeen hoitamaan loput sovitut työt, ja toivomaan, että villakaupat saadaan onnelliseen päätökseen. Viimein koitti lokakuu ja yrityskaupat tehtiin ja me jäimme pyörittelemään peukaloitamme. Muutama viikko ihmeteltiin sitä kaikkea vapaa-aikaa, mitä sillä vielä tulisimmekaan tekemään…? Olimme päättäneet, että mies ajaa autolla Espanjaan, ja minä lennän lasten ja anoppini kanssa. Ainiin, olen unohtanut kokonaan kertoa teille anopista! Kun vakavasti aloimme tammikuussa miettiä tätä muuttamista, tuli ensimmäisenä mieleen, että emme voi lähteä ja viedä anopilleni niin rakasta ja ainutta lapsenlasta pois Suomesta. Merja ei ole juurikaan matkustellut, ja niinpä olimme pudota tuolilta, kun hän ilmoitti, että eihän siinä mitään, minä lähden mukaan jos sinne muutatte! Ja sehän oli niin paras ratkaisu meidän kaikkien kannalta, olimme enemmän kuin mielissämme. Poikamme olisi joutunut itkemään ikäväänsä useaan otteeseen täällä, jos mummo eli Immi ei olisi mukana. Niin sitten lokakuun lopulla olimme saaneet asiat Suomessa hoidettua ja oli aika lähteä. Asianhoitaja oli täällä päässä saanut villakaupat päätökseen ja meitä odottaisi uusi oma koti. Olimme löytäneet Merjallekin oman pikku vuokraasunnon lähistöltä, emmekä joutuisi hyviä miniä-anoppi-suhteita pilaamaan asumalla saman katon alla. Pakkasimme auton niin täyteen kuin mahdollista, ja vielä sen jälkeen tungimme sinne mummoni tekemiä räsymattoja, ja olenkin täällä ollut enemmän kuin tyytyväinen, että otimme riskin, että maasturin katto pullahtaa ulospäin liiasta tavaramäärästä (lattia ON kylmät!). Mies sai ajomatkalle mukaansa ystävänsä, joka lensi saman tien takaisin Suomeen Barcelonasta. Aikataulumme ei jättänyt tilaa kommelluksille, mutta niin vaan kaikki meni nappiin, mies ja auto olivat meitä vastassa Alicantessa 26.10. kun laskeuduimme, ja muuttokuormakin oli ehditty purkaa pois autosta ennen sitä. Asettuminen uuteen kotiin kävi jouhevasti, ja ensimmäiset viikot kuluivat reippaasti. Kun on aina tehnyt kovasti töitä, ei sitä oikein osaa hellittää, tai pitää olla ainakin jotain sutinaa tiedossa. Niin sitten kävin kokkailemassa ensimmäisen viikon AthletiQ:n asiakkaille, ja nyt olen tehnyt muutamia vuoroja Torremarketissa, ja onhan se mukavan erilaista ja leppoisaa. Ja tarttuu espanjan kielikin ihan toisella tavalla (me emme sitä ”ehtineet” opiskella etukäteen…). Eli yritystoiminta jatkuu täällä, koska tarvetta tuntuu olevan, ja jouluruokatilauksia on jo odottamassa. Mutta työn ja vapaaajan suhde on täysin erilainen kuin mitä se oli Suomessa, ja näin se yritetäänkin pitää. Katsotaan kuinka käy. Kirjoittelen lisää kuulumisiamme seuraavaan numeroon. Hasta luego! Mari Lehtisare
Uusi Costa Blanca 4/2017 16 Vierailin eräänä sateisena loppukesän päivänä Lempäälässä Reijo ja Ritva Ojalan luona, Ojalan kotitilalla. Erittäin ystävällisen vastaanoton ja herkullisten kahvitarjoamisten lomassa keskustelimme joulukuusista. Talvikaudet Orihuela Costalla asuva Reijo Ojala on kasvattanut joulukuusia vuodesta 1994 alkaen. Alkuun istutettiin muutama sata tainta, nyt kuusia kasvaa puolentoista hehtaarin alueella. Kuusi kestää kasvaa 10–15 vuotta, jotta se voidaan kaataa joulun iloksi. Taimia on 4 000 kpl hehtaarilla ja ne istutetaan 1,6 metrin välein. Taimia saa ostaa metsänhoitoyhdistykseltä, Ojala selvittää harrastustaan. Kuusen valmis korkeus on 180–250 cm, joskus halutaan vielä pidempiä tai vain reilun metrin mittaisia. Vuotuinen leikkaus aloitetaan kuusen ollessa noin metrin mittainen. Silloin sitä aletaan muotoilla, jotta siitä saadaan kartiomainen. Näihin kuusiin ei tarvitse lisätä oksia reikiä runkoon poraamalla. Tasainen oksakiehkuroiden väli saadaan leikkaamalla vuosikasvain noin 30 cm:n mittaiseksi. Puihin tulee silloin monta vuosikasvainta ja usein yksi niistä on ohjattava kasvamaan ylöspäin sitomalla se runkoon kiinnitettyyn tikkuun. Näin menetellen ei puun runkoon tule mutkaa. Leikkaamaan oppii vain näkemällä muutaman vuoden päästä työnsä jäljen. Kaikista puista ei kuitenkaan tule joulukuusia, vaan vain 70–80 %:sta. Aluksi apuna Ojalalla oli Joulupuuseura ry:n ohjeet Joulukuusien kasvatusta Lempäälässä sekä sen järjestämät tutustumisretket kuusenkasvattajien tiloille. Joulupuiden kasvattajia Suomessa on noin viisisataa ja hiukan yli puolet kotitalouksista hankkii joulupuun. Yli miljoona puuta tulee suomalaisilta joulupuunkasvattajilta, noin 300 000 haetaan omasta tai suvun metsästä ja noin 150 000 tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta ja Virosta. Kuusilajikkeita on useita. Meillä on Serbiankuusta eli Omorikaa sekä suomalaista Picea abiesta eli metsäkuusta. Aikaisemmin on ollut myös palsamipihtaa ja mustaa kuusta. Osa asiakkaista hakee kuusensa suoraan pellolta, osalle Ojala vie perille asti, mm. entiseen työReijo Ojala kasvattamiensa kuusien luona.
Uusi Costa Blanca 4/2017 17 Joulukuusen hoito-ohje Joulupuuviljelmältä juuri katkaistun puun painosta noin puolet on vettä. Huolellinen hoito säilyttää puun laadukkaana. Alla muutamia hoito-ohjeita. Kaatoajankohta Aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua. Kaadettua kuusta säilytetään tuulelta suojattuna ulkotiloissa, esimerkiksi autotallissa tai parvekkeella. Kuljetus Kuusta voidaan kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin, pressuun tai pussiin. Peräkärryssä kuusta kuljetetaan pressun tai kuomun alla. Sulatus Jos kuusi on jäässä, pitää se aina sulattaa hitaasti ennen jalkaan asettamista kapillaarisen virtauksen aikaan saamiseksi. Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti 1–2 vuorokautta, tyvi koko ajan kylmässä vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi pidetään kylmässä vesiämpärissä ja runkoa ja neulastoa suihkutetaan kylmällä vedellä niin että ne pysyvät kosteina koko sulatuksen ajan. Parin tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. Mikäli puu on pakattu verkkoon poistetaan se vasta sulatuksen jälkeen. paikkaansa. Hänellä on jo usean vuoden ajan ollut vakioasiakkaita. Kuuset laitetaan valmiiksi verkkoihin ja vakioasiakkaiden erityistoiveet otetaan huomioon. Osa kuusista menee tukkukauppiaille, kauimmainen asiakas on 200 kilometrin päässä. Tässä hommassa ei voi huijata vaan on aina toimitettava hyvä kuusi, Ojala selvittää. Myös muissa asioissa mies taitaa olla huolellinen. Pihapiirin rakennukset ja nurmikko olivat hyvässä kunnossa ja hyvin hoidetun näköisiä. Kuuset kaadetaan Itsenäisyyspäivän tienoilla ja varastoidaan ulkotiloissa. Täysipäiväisenä työnä koko kuusihomma vaatii vähintään kuukauden vuodessa. Vaimo Ritva auttaa korjuuhommissa. Saan mukavaa hyötyliikuntaa tässä hommassa, Ojala iloitsee. Ensimmäiset kuuset on myyty 2004. Hinta on pudonnut alkuvuosista. Tampereella torimyyjät saavat kuusista 30–50 €/kpl. Kuusten kasvatus ei ole kovinkaan hyvä bisnes, enemmänkin harrastus ja tyytyJalkaan asetus Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Mittaa huoneen korkeus. Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti uuden imupinnan aikaan saamiseksi. Älä poista kuorta sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana. Hoito sisätiloissa Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Jos vesi pääsee loppumaan, tyven solukko kuivuu eikä pysty enää imemään vettä, mistä on seurauksena neulasten ennenaikainen variseminen. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useasti. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä. Kuusen poisvienti käytön jälkeen Kuusi riisutaan koristeista ja oksat katkaistaan joko kokonaan tai osittain pois niin että kuusi ja oksat sopivat pussiin eikä neulasia karise muualle kuin oksien leikkauspaikalle. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat. Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on luontaista puukohtaista vaihtelua, jota ei voida välttää. ILOISTA KUUSIJUHLAA! www.joulupuuseura.fi väiset asiakkaat tuottavat hyvän mielen. Hinta on pudonnut alkuvuosista lähinnä markettien myymien ulkomaisten joulupuiden takia. Kilpailu on kiristynyt. Enää Ojala ei ole viime vuosina istuttanut kaadettujen kuusien tilalle uusia vaan lopettelee vähitellen omalta osaltaan työtä. Teksti: Sinikka Halttunen Kuvat: Reijo Ojala ja Sinikka Halttunen Joulukuusien pakkaamista.
Uusi Costa Blanca 4/2017 Kran Turismo JYRÄHDYKSIÄ 18 Nykypäivän "kansainvälinen" suomalainen ei vastaa enää JVG:n laulun mukaista stereotyyppistä Kanariansaarten palanutta sukkasandaaleissa ja vyölaukussa hotellin allasbaarissa istuvaa humalaista keskiikäistä pöhyttynyttä mieskuvaa vaan tilalle on tullut jotain ihan muuta… Nykypäivän suomalaiset ovat rohkeita ja avoimia valloittamaan jos nyt ei koko maailmaa niin ainakin Euroopan... tai jos nyt ei ihan koko Eurooppaa niin ainakin jonkin turistikeskittymän Espanjan rannikolla esim. turvonneen Tahkovuoren... Torreviejan!! Suomalaisen suuresta rohkeudesta kertoo se valtava luottamus omaan pärjäämiseen vieraassa maassa... kunhan ympärillä on mahdollista saada kaikki tarvittavat palvelut omalla kotikielellä suomeksi, jotta ei tarvitse opiskella enää maan omaa vierasta kieltä vaan avun hetkellä riittää, että soittaa suomalaiselle ylihinnoitetulle palveluntarjoajalle ja tilaa tuotteet ja tai palvelut... Ja sanomattakin on selvää, että palveluntarjoajalla täytyy olla aikaa myös psykologin, tulkin, papin, sosiaalityöntekijän ja kuuntelijan ominaisuudet, jotta vuorovaikutuksen puutteen vuoksi hänelle saadaan vuodattaa kaikki patoutuneet niin ilon, surun kuin myös vihan tunteetkin. Suomalainen kyllä selviää nihilistisestä arjesta vieraassa maassa eli osaa käydä kaupassa ostamassa sitä halvinta mahdollista punaviiniä, tehdä ruokaa tarjouskanasta ja asua talvet kylmässä sekä kosteassa asunnossaan sähkön kalleudesta johtuen...ja sitten hakeutua muiden samanhenkisten suomalaisten seuraan viettämään laatuaikaa lentopalloa, golfia tai teatteria harrastaen, kunnes taas patoutuneet tunteet ottavat vallan näissä pienissä paikallisesta kulttuurista eristäytyneissä pienryhmissä ja tuloksena on poikkeuksetta järkyttävä riita ja jopa tappelu eikä edes pastori ole halukas niitä vapaa-ajallaan sovittelemaan. Suomalainen arvostelee kovin sanoin maahanmuuttajia Suomessa ja koettaa sopeuttaa heitä yhteiskuntaan monin tavoin edellyttäen kielenosaamista ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan työn ja tai muun yleishyödyllisen toiminnan kautta. Sitä vastoin suomalainen itse uudessa kotimaassaan ei ole valmis tähän mitä hän odottaa "kollegoilta" Suomessa, vaan olettamuksena on, että maan satoja vuosia vanhat perinteet ja toimintatavat pitäisivät muuttua eurooppalaiseksi ja mielellään jopa suomalaiseksi tavaksi toimia ilman siestaa, mañanaa tai muita kulttuurissa syvällä olevia tunnusomaisia piirteitä, sillä onhan se rasittavaa kun ihmiset eivät osaa suomea eivätkä asiat käy yhtä nopeasti kuin kotikylän kirkkoherranvirastossa. Nykyinen Kran Turismo on tiivistettynä siis kielitaidoton 60+ ikäinen keskivertoa paremmin ansainnut suomalainen, joka syystä tai toisesta on halunnut seen keväällä taas tuttuun ja turvalliseen Suomeen ruskettuneena kehumaan menestyksekästä elämäänsä.… Tämä elämänmuoto kestää keskimäärin noin 10 vuotta, jonka jälkeen nämä rohkeat elämän vonkamiehet huomaavat, että pelkkä aurinko ja toisten suomalaisten kanssa riitely ei riitä elämänsisällöksi vieraassa maassa ja olisi kannattanut jo alussa opetella kieli, hakeutua paikallisten kanssa vuorovaikutukseen ja olla mahdollisimman vähän yhteyksissä muiden suomalaisten kanssa, sillä juuri heitä he ovat lähteneet karkuun Suomesta… Elämän vonkamies on vonkamies vain siinä ympäristössä missä ei ole muita vonkamiehiä, sillä menestys on aina suhteessa ympäristöön, jossa elää ja sen ympäristön eläjiin!! Suomalaiselle tyypillinen kateus ei jää rajalle vaan tulee mukana uuteen kotimaahan kuin varjo... ja auringossa varjotkin ovat voimakkaampia! Suomalainen on Espanjassakin ainut, joka on valmis maksamaan 100 € siitä, että naapuri ei saa 50 € tai että toisella suomalaisella ei ole lupaa tehdä mitään sitä mitä minullakaan ei ole! Kaikista pahimpia ja jopa ehdottoman vaarallisia Kran Turismoja ovat työikäiset maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet etsimään "jotain" mahdollisuutta johonkin uuteen elämässään... Tämä joukko on lähes 100 % karkuunjuoksijoita – ihmisiä, joilla on jokin psyykkinen tai fyysinen sairaus, velka, riita tai pako syynä etsiä onnea niinkuin laulussa sanotaan aavan meren tältä puolen.... Nämä nykyajan Amerikan serkut on käveleviä ongelmia ja aikapommeja, jotka laittavat kaiken sekaisin hetkessä… sillä ongelmat eivät jää sinne aavan meren jäiselle puolelle... Rohkeutta ja avointa positiivisuutta nykyajan Kran Turismot... Bonita facil vida!! Jyrki Finnäs Kirjoittaja on Espanjassa pitkään asunut blogisti ja vapaa-ajattelija, jonka blogia voi seurata osoitteessa www.nouw.com/jyrähdyksiä näyttää kaikille muille suvussa sekä lähipiirissään sen kuinka rohkea menestyjä hän on muuttamalla täysin vieraaseen kulttuuriin talviksi asumaan päästäk
Uusi Costa Blanca 4/2017 19 Torreviejan keskusaukio Plaza de la Constitución on eräänlainen kaupungin näyteikkuna, jonka viihtyvyyteen on panostettu paljon vuosien mittaan. Kahden viime vuoden aikana aukiolta on kuitenkin jouduttu kaatamaan kymmenkunta palmua, jotka ovat olleet punaisen palmukärsäkkään (rhynchophorus ferrugineus) tuhoamia. Viimeksi marraskuun puolivälissä kaadettiin komea palmu aivan Torreviejan kaupungintalon edestä. Pieni noin kolmen sentin mittainen palmukärsäkäs – espanjaksi picudo rojo – on kuoriainen, joka on jo pitkään ollut Aasiassa kookospalmun viljelijöiden painajainen. Vuonna 1985 palmukärsäkäs tavattiin ensi kertaa Saudi-Arabiassa, 1990 Iranissa ja jo 1992 Egyptissä. Vuonna 1993 se tavattiin ensi kertaa Espanjan mantereella Andalusiassa, josta se on hiljalleen levinnyt muualle maahan varsinkin Murcian ja Valencian itsehallintoalueille, mutta myös jo Kataloniaan ja Baleaarien saarille saakka. Palmukärsäkäs tuhoaa lähinnä yleisintä pitkälehtistä koristepalmua (phoenix canariensis) , harvemmin taatelipalmua (phoenix dactylifera) , mutta muutkin palmut kelpaavat ravinnoksi, jos noita kahta ei ole sopivan lentomatkan päässä. Kärsäkkään naaras munii 200–300 munaa kerralla palmun oksantyviin ja pintahaavoihin. Vajaan viikon kuluttua munat kuoriutuvat ja valkoiset jalattomat toukat porautuvat syvälle palmun sienimäisiin sisuksiin. Hiljaisina yön hetkinä saattaa jopa kuulla niiden aterioinnin äänet, kun panee korvansa palmua vasten. Parin, kolme kuukauden kuluttua toukat koteloituvat palmun ruskeisiin kuituihin ja parin kolmen viikon kuluttua kotelosta tulee ulos aikuinen kärsäkäs, joka lentää vahvoilla siivillään etsimään seuraavaa uhria. Elämän kierron kaikki vaiheet voidaan löytää samasta palmusta. Hyökkäyksen kohteena olevasta sairaasta palmusta näkee kuolevat lehdet vasta, kun on liian myöhäistä pelastaa palmu. Myrkkyseoksen ruiskutus auttaa vain, jos se on tehty ennen kun naaras on ehtinyt munia. Ainoa varma toukkien tappaja on pakkanen. Joten pienenä lohtuna espanjansuomalaisille todettakoon, että kotimaa Suomi ei ole palmukärsäkkään leviämiselle otollinen alue. Teksti: Antero Ojanto Kuvat: Hannu Markkanen Punainen palmukärsäkäs tekee tuhoja Kun palmusta kuolevat lehdet, niin on myöhäistä ryhtyä torjuntatyöhön. Kärsäkkään tuhoaman palmun poisto yksityispihalta.
Uusi Costa Blanca 4/2017 20 Menovinkki: Calahorran torni, Elche Tällä kerralla otan esille kotikaupunkini Elchen yhden mukavan nähtävyyden lähinnä omatoimimatkailijoita ajatellen. Tämä erikoinen rakennus Torre de la Calahorra aivan lähellä Santa Marían kirkkoa oli alunperin ainakin kymmenen metriä korkeampi, mutta maanjäristys vaurioitti sitä pahoin vuonna 1829, ja rakennusta jouduttiin purkamaan. Alkuperäinen torni oli kapeampi, arabien aikainen vartiotorni sijaitsi Elchen muurissa, sen tärkeimmän portin vieressä, jonne tuli tie Alicantesta. Myöhemmin 1400ja 1500-luvuilla tornia laajennettiin muurin ulkopuolelle rakentamalla kaksi asuinkerrosta käyttäen hyväksi kellarikerrosta, joka toimi viljavarastona. Tornin eräät huoneet on koristeltu arabityyliin, toisissa on seinissä freskoja, jotka esittelevät paikallista maisemaa, yksi aivan pieni huone näyttää maalattuna pitkältä käytävältä. Kellarissa ovat holvikattoiset varastohuoneet, joissa on säilytetty viljaa ja ne ovat toimineet myös viinikellarina. Alakerran isossa salissa on egyptiläiset koristeet ja vapaamuurarien merkkejä. Vapaamuurarit kokoontuivat täällä vuodesta 1878. Talolla on ollut useita omistajia, viimeiseksi Valencian keskushallinto, joka on luovuttanut tornin Elchen kaupungin käyttöön. Nykyisin rakennusta käytetään mm. taidenäyttelyiden pitoon. Katollekin pääsee kapeita portaita ihailemaan lähimaisemia. Pieni koppero, joka maalattuna näyttää pitkältä käytävältä. Calahorra ja sen vieressä oleva kiva terassibaari, jossa on elävä vihreä seinä. Alakerran salissa on vapaamuurarien merkkejä ja egyptiläistyylistä koristelua. Yksi lattiassa olevista vapaamuurarimerkeistä on luukun päällä, jonka kautta kokoontuneet pääsivät karkuun, jos heidät yllätettiin salaisessa kokouksessaan. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Lisätietoja Elche Se Mueven verkkosivulla: https://elchesemueve.com/servicios/agenda-elche/monumentos/torre-de-la-calahorra