• 3 / 2023 Hinta / precio 5 € + Costa Blanca Suomi­Seuran jäsenlehti
• Uusi Costa Blanca 3/2023 2 Viereen kuvatun QR­ koodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca ­lehden uusinta nu­ meroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Parque del Molino de Agua 6 Ruta del Mimbre – koripajun reitti 8 Moottoripyöräreittejä ja näkäalapaikkoja 2 10 Autovuokraamon arkea Costa Blancalla 11 ”Kävin tänään Torressa” 12 Karaoketaitajakisan miesten sarjan finaali 21.3.2023 14 Alcoy – siltojen kaupunki 15 Matkamessujen partenerimaa on Espanja 16 Costa Blancan skandinaavinen koulu 18 Eräs koskettava elämäntarina 21–35 Costa Blanca Suomi­Seura jäsenlehti 36 Kotikirkon kesäpäivät 37 Ajankohtaista verotuksesta Alicanten lentokentälle kansainvälinen tunnustus 38 Täydellinen rikos – ei testamenttia 39 Hammasklinikka Guido Audisio siirtyy uusiin tiloihin 40 Cocentaina 41 Padel­ ja pickleball­mailapelit jatkuvat jälleen lokakuussa 42 Operaatio Lappi Espanjassa 43 Costa Blancan suomalaisen seura­ kunnan uudet turistityöntekijät 44 Mariano Benlliure Museo Crevillent 46 Hippejä, hattuja ja Beatles­musiikkia Punta Primassa 48 Patikointimatka Sierra Nevadan huipuille 50 Cabo de Palosin majakka 51 SS Sirio – Espanjan rannikon Titanic SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2023 UCB­lehti on myös Facebookissa. Leh­ den sivu löytyy kirjoittamalla hakukent­ tään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja­uutisiin ja muihin kiin­ nostaviin juttuihin, sekä pääset myös kom­ mentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tar­ vitset oman Facebook­käyttäjätunnuksen. UCB­lehti on Facebookissa Seuraava Uusi Costa Blanca ­lehti ilmestyy joulukuussa Aineisto 20.11.2023 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
• Uusi Costa Blanca 3/2023 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 3/2023 Lokakuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +358 41 3132253 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetetty­ jen kirjoitusten säilyttämisestä tai pala­ uttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoi­ tuksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino­ ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen jul­ kaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituk­ sen poisjäämisestä tai sattuneista vir­ heistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittä­ mistä mielipiteistä. Kansikuva: Algarin lähteiden ja vesi­ putousten keskilämpötila on ympäri vuoden noin 18 astetta. Lisätietoja: https://lasfuentesdelalgar.com/en uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy joulu­ kuussa. Aineisto mielellään viimeis­ tään 20.11.2023 mennessä. ISSN 2342­2653 Kustantaja: Massol S.A. 10. vuosikerta www.skandinaviskaskolan.com Paino: Juárez Impresores, Elche Toivottavasti kesäsi on mennyt mukavasti. Ilmat ovat ainakin suosineet meitä sekä Espan­ jassa että Suomessa. Espanjassa kesäiset päi­ vät jatkuvat ja jatkuvat... Syksy on kuitenkin saapunut. Ja muuttolinnut Espanjaan sen mukana. Monet suomalaiset yrittäjät ovat pitäneet toimintansa käynnissä koko kesän, osa on jo kesäloman jälkeen avannut ovensa. Seurakunnan toiminta käyn­ nistyy uuden turistipapin ja kanttorin voimin. Toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi! Seurakunnan monet harrastuspiirit ja kahvila ovat avoinna kaikille. Siis ihan kaikille. Kynnys on matala. Seurasin jokin aika sitten erästä keskustelua internetin ihmeellisessä maailmassa. Siinä pohdittiin voiko vielä aikuisena löytää uusia ystäviä. Tottakai voi! Ja pitääkin. Kun ollaan ulkomailla, usein kaukana sukulaisista ja vanhoista ystävistä, on todella tärkeää löytää uusia ystäviä täältä. Se on tärkeää ihan jo oman viihtymisenkin kannalta. Se lisää myös turvallisuuden tunnetta. Erityisen tärkeää se on silloin, kun esimerkiksi sairastuu. Silloin ystävien ja verkoston merkitys on kullan arvoista. Täällä uusiin ihmisiin tutustuminen on paljon helpompaa kuin koti­ Suomessa. Jopa me jöröt suomalaiset olemme rennompia ja puhe­ liaampia. Esimerkiksi osallistumalla suomalaisten tapahtumiin löytää jokainen kyllä itselleen ainakin muutaman uuden ystävän. Yhdelle riittää yksi tai kaksi ja toinen tarvitsee isomman ystävä­ piirin. Otetaan yhteinen tavoite, että huolehdimme siitä, että myös kaikille hiljaisille ja sille ujoimmallekin löytyy ystävä. Otetaan lapsista mallia ja kysytään “voit sä olla”. Ihania aurinkoisia syyspäiviä meille kaikille!
• Uusi Costa Blanca 3/2023 4 P arque del Molino del Agua ­puiston alue on pinta­ alaltaan 17,23 hehtaaria. Se sijaitsee Torreviejassa La Matan kaupunginosassa. O li mielenkiintoista kulkea täällä puistossa. Kuljin ensin kivettyjä käytäviä pitkin puiston siinä osassa, joka on enemmän tehty "virkistyskäyttöön". Kun olin ihastellut kauniit vesiputoukset ja niiden reunoilla kulkevat polut, suuntasin kulkuni puiston siihen osaan, joka on lähempänä merta ja joka koostuu dyynialueesta. Dyynien keskelle on tehty kivettyjä käytäviä, joita pitkin on kuljettava ­ onhan kyseessä Parque del Molino del Agua luonnonsuojelualue. Käytäviä lukuunottamatta se osa puistosta oli luonnon tilassa. K ulkiessani sisämaasta merenrantaa kohden huomasin hyvin dyynien ja maaston muuttumisen: dyynien eko­ systeemin eri vaiheet. Minä kuljin sen tavallaan väärää suuntaa sisämaasta merelle. Jos olisin alkanut retkeni merenrannasta päin, olisin vielä selvemmin huoman­ nut, kuinka olosuhteet muuttavat dyynejä. Ensin on meren ranta, seuraavaksi tulevat ns. primaariset dyy­ nit, joissa ei paljon kasveja kasva, joitakin juolavehnän tapaisia varsia näkyi. Mitä pidemmälle sisämaahan Google Maps
• Uusi Costa Blanca 3/2023 5 kuljet, dyynien muodot ja kasvilli­ suus muuttuvat, kunnes tulet Par­ que del Molino del Aguassa puis­ ton "ihmisen käsin tehtyyn osaan". Siellä kasvaa pinjamäntyjä (pinus pinea/kivimänty) ja toisenkinlaisia, joita arvelen alepponmännyiksi. Dyynit on hyvin herkkä alue ja vaikka tämän puiston dyyniosassa on liikkuminen sallittua, kovasti sitä toivoo, että ihmiset noudattai­ sivai ohjeita, jotta niiden säilymi­ nen on mahdollista. T änä vuonna on ollut menossa pro­ jekti, jossa elvytetään puiston alku­ peräistä kasvustoa, kuten esimer­ kiksi dyyneille tyypillisiä kataja­ lajeja, istutetaan uusia taimia la­ jeista, jotka ovat hävinneet tai kuol­ leet alueella sukupuuttoon. Samal­ la hävitetään sinne rantautuneet vieraslajit. Projekti on alun perin aloitettu jo vuonna 2017 ja nyt tänä vuonna 2023 olen lukenut useita uutisia, että työtä on jatkettu. O ppaissa, jotka puistosta kertovat, on maininta, että "puiston pohja­ maassa on yli 500 metriä maanalai­ sia akvifer gallerioita". Ymmärrän sanasta akvifer, että kyse on pohja­ vedestä, eli pohjavesiesiintymiä. Paikalla on ollut luonnon makean veden lähde, kaivo, jota mm. suo­ lalaitoksien työntekijät aikanaan ovat käyttäneet. Nyt kuitenkin mai­ nitaan, että liiallisen käytön takia vesiesiintymän vesi on nyttemmin muuttunut suolapitoiseksi. No täs­ tä kaivosta on myös puisto saanut nimensä. Ensimmäinen kirjallinen maininta tuosta alueella olevasta kaivosta on vuodelta 1797. P uisto siis sijaitsee La Matan kau­ punginosassa. Tiesitkö muuten, että mistä tuo La Mata nimi on tullut. Se tulee kasvin nimestä, jota tämän puiston alueella kasvoi. Siellä oli iso lentiscopensas, toiselta nimel­ tään tämä kasvi on "mata" (Pista­ cia lentiscus). Vuonna 2009 puistossa syttyi tuli­ palo ja noin 1500 neliömetriä kas­ villisuutta ja pensaikkoa paloi. Nykyään vauriot on täysin korjattu. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos Yllä: Kaatuneiden puiden rungot ovat kaikki samaan suuntaan mereltä tule­ van tuulen suuntaisesti.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 6 K oripaju on kasvi, joka vaatii runsaasti vettä ja kestää hyvin kylmää ja kasvaa mielellään joen rannoilla. Cuencan vuorilla tuotetaan 80–90 % Espanjan pajusta. Istutus teh­ dään helmi–huhtikuussa, ja kasvatus kestää pari vuotta. Paju leikataan tammi–huhtikuussa ja sidotaan nipuiksi, joista osa laitetaan kuivumaan tyypilliseen kodan muotoon. K esällä paju on vihreä, mutta talvella se loistaa punaisena kuin tuli ja kuivuvat pajukeot näyttävät nuotioilta. Osa laitetaan likoamaan useaksi kuukaudeksi, jonka jälkeen se kuoritaan ja saadaan valkoista pajua. C uencan vuoristossa useassa kylässä paju on ollut tärkeä elinkeino, joka nyt on paljon vähäisempää kun korituot­ teita tuodaan halpatyömaista. Tätä vanhaa ammattia halu­ taan suojella ja säilyttää, jotta pienissä maalaiskylissä olisi työmahdollisuuksia ja myös pajun korkean laadun ja taitavien käsityöläisten punomistaitojen säilymisen vuoksi. T ämän reitin varrella on useita retkeilyreittejä, joita voi tehdä jalan aivan lyhyistä ja helpoista todella vaativiin. R eitti alkaa kylästä nimeltä ALBALATE DE LAS NOGUERAS, jossa voi vierailla viiniluolissa ja nähdä keskiaikaisen sillan. Ruta del Mimbre – Koripajun reitti S euraava pajureitin kylä on VILLACONEJOS DE TRABAQUE, jossa on pajun taitajan työpaja Taller Artesano de Mimbre José Luis. Siellä voi nähdä ja ostaa pajutuotteita . S itten seuraa PRIEGO, historiallinen kylä, joka tunnettiin jo Rooman aikaan. Se on kuuluisa myös keramiikastaan, siellä ovat linnan rauniot, Priegon kreivin palatsi ja luostari Convento de las Convencionistas del Rosal. P riegossa on myös pari keramiikkatyöpajaa, joissa voi vierailla? Taller Alfar Parra ja Taller Alfareria Magán, jotka pitävät hengissä isiensä ja isoisiensä perinnettä, mutta käyttäen myös uutta tekniikkaa. P riegon jälkeen maisema Estrecho de Priego ­kanjonissa Escaba­joella on henkeäsalpaava, vaikka koko reitin kan­ jonit ja upeat kallioseinät, jotka vesi on tuhansien vuosien aikana muovaillut, ovat näkemisen arvoisia. Tässä kanjo­ nissa on Via Ferrata ­reitti, joka näytti paljon vaarallisem­ malta kuin kuuluisa Caminito del Rey, vain kapea lankku­ käytävä (kuvat seuraavalla sivulla) ilman kaidetta kanjonin seinällä ja vaijeri, joka on kiinni seinässä noin 5–10 metrin välein.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 7 S euraava kylä on CAÑAMARES, jonka nimessä oleva meri ei ole vettä, vaan talvella punaisena hohtavaa pajua. M atka jatkuu ensin poiketen tielle, joka vie kylään nimeltä FUERTESCUSA. Tienvarren maisemat ovat upeat, kun ajetaan joen kanjonissa helvetin porttien läpi. P alataan takaisin edelliselle tielle ja jatketaan kylään nimeltä CAÑIZARES, joka on pintoreski pieni kylä matkalla ylemmäs vuorille kohti PUENTE DE VADILLOS ­nimistä kylää, jossa ylitetään Cuervo­joki ja josta voi poiketa vaikka Solan de Cabras ­kylpylään, jos menee sen aukioloaikaan. Muulloin alueen vartija evää alueelle pääsyn. Voi myös patikoida katsomaan Hoz de Tragavivos ­reittiä ym. T äältä jatketaan kohti BETETA­nimistä kylää, jossa matkalla esihistoriallinen luola Cueva de la Ramera. Se on talvella suljettu, koska siellä talvehtii lepakoita, joita ei haluta häiritä, mutta joki ja maisemat ovat joka tapauksessa matkan arvoiset. Hoz de Beteta/Betetan kanjoni on luonnon monumentti, samoin siellä voi nähdä paikan nimeltä Sumidero de Mata Asnos/ aasintappoviemäri. Kaunis kasvitieteellinen reitti, jossa upeita lehmuksia, Armenteron luola jne. noin kuusi kilo­ metriä pitkä. J os vielä haluaa jatkaa, seuraava paikka on TOBAR, jossa vielä on pajuviljelmiä ja samoin karstinen laguuni, jotka ovat tyypillisiä Cuencan vuoristossa samoin kuin uskomattomat kivimuodot. K yseessä on siten kaikkiaan hieno reitti, jossa voi nauttia vuosisatoja vanhan ammatin näkemisestä, upeista maise­ mista, luonnosta, paikallisesta gastronomiasta, patikoin­ nista ja maaseutumatkailusta. T ähän matkaan voi myös yhdistää vierailun Cuencan histo­ riallisessa kaupungissa ensin mennessä, käydä katsomassa kuuluisia karstimuodostumia La Ciudad Encantada tai Los Callejones, tai voi jatkaa eteenpäin Molina de Aragonin kaupunkiin, tai palata samaa tietä ja käydä katsomassa Huete tai Segobrigan Keltiberien ja Rooman aikaiset jäännökset arkeologisessa puistossa, vain jotakin lisuketta mainitakseni. Torreviejasta Albalate de las Noguerasiin on noin 400 kilometrin matka. Lähin suurempi kaupunki on Cuenca. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Kanjoneita reunustavat jylhät kallioseinämät. Tie kulkee paikoin läpi kallion. Priegossa kapea lankkukäytävä on ilman kaidetta. Raunioitunut linna Priegossa.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 8 Moottoripyöräreittejä ja näköalapaikkoja 2 Tämän neliosaisen sarjan toisen jutun teemana on auringonlaskun jahtaaminen ja reitti suun­ tautuukin ilta­aikaan Alicanten kaupungista N­332 valtatietä kohti etelää ja Torreviejan suolajärviä. Pysähdyspaikoille voi lähteä autollakin ja jalkautua maastoihin etsimään parasta katselupaikkaa, mutta ripein pysähdyksin reitin voi ajaa yhden auringonlaskun tahdissa. Aurinkolasit kannattaa joka tapauksessa ottaa mukaan. Google Maps M atkaan voi lähteä kello viiden aikaan iltapäivällä Alican­ ten ja San Juanin välissä kulkevalta Avenida de Villajoy­ osalta. Tämä suosittu iltalenkkienkin katu kulkee ranta­ viivaa myöten parin kilometrin matkan aina Cabo de la Huertan niemelle asti. Avenidan varrelta löytyy useita näköalapaikkoja, joille pääsee helposti myös kävellen Alicanten kaupungista. Parkkipaikan löytää kadun puoli­ välistä oikealle kääntyen pieneltä levennykseltä. Tabarcan saarelle on vain muutaman kilometrin matka Santa Polasta. Humalaisten Poukamalta katsottuna 1500 metriin kohoava Aitana­vuori nousee jylhänä Alicanten taustalle. Kello 17 aikaan aurinko paistaa vielä korkealta kohti lahden toisella reunalla nousevaa Cabo de la Huertaa (suomeksi Hedelmätarhan niemi). A ja Alicanten kaupungin rantatien halki ja suuntaa valta­ tietä N­332 kohti etelää. Käänny ennen lentokenttää kuiten­ kin Carretera Saladarille ja koukkaa heti liikenneympyrän jälkeen vasemmalla avautuville parkkialueille Urbanovan rantaan, jolle on yleensä leiriytynyt lukuisia karavaanareita. Rannan myötäistä hiekkatietä voi jatkaa pitkällekin, aina Cala de los Borrachosille, eli Humalaisten Poukamalle asti. Sieltä aukeaa näkymä Alicanten lahden yli kohti kaupunkia.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 9 Kirjoittajan terveiset: Romaani suomalaiselämästä Espanjassa? Julkaisin esikoisromaanini Hammasratas (Basam books) vuonna 2021, (www.hammasratas.org) ja suun­ nittelen parhaillaan seuraavaa työtäni. Olen asunut Alicantessa jo reilusti toistakymmentä vuotta ja pyrin kirjoittamaan aidontuntuisen kuvauksen suomalaisuu­ desta Espanjassa. Kuulisin mielelläni muiden suoma­ laisten kokemuksia ja näkemyksiä elämästä niin Costa Blancalla kuin muuallakin Espanjassa. Pohdin sitä, miltä ympäröivä yhteiskunta täällä näyttää suomalaisin silmin, ja toisaalta miltä me, suomalaiset Espanjassa, näytämme espanjalaisesta näkökulmasta. Kuulisin mielelläni kokemuksistasi elämänmenosta Espanjassa, joten ota toki yhteyttä ja vamos a tomar algo. Kirjoi­ tella voi osoitteeseen: romaaniespanjasta@gmail.com. Voit myös tulla seuraamaan työni etenemistä Face­ bookissa sivulla: ”Romaani Espanjasta”. J atka matkaa rantatietä pitkin kohti Arenalesin kylää ja Santa Polan niemeä. Kartturiin voi laittaa ohjeeksi Playa del Carabassi, jolloin pääsee niemenkärjen kiertävälle pie­ nelle mutkatielle. Sen varrelta löytyy lukuisia uimarantoja, poukamia, rantaravintoloita ja myös hyvin parkkipaikkoja. Taivaalla liitää usein kallioilta ilmoille nousevia riippulii­ täjiä, merellä vain parin kilometrin päässä siintää Tabarcan saari. Santa Polan majakan valot syttyvät illan hämärtyessä. N iemen kierrettyäsi ja Santa Polan halki ajettuasi voit nousta takaisin valtatielle N­332, joka suuntaa Guarda­ marin halki kohti Torreviejaa. Heti Santa Polan jälkeen voit kuitenkin pysähtyä pienemmille suolajärville, joilla saatat bongata myös flamingoja. Sopivan pysähdyspaikan löydät järvien keskivaiheilta. M atka jatkuu pitkin N­332:sta noin puolisen tuntia etelään. Torreviejaan saapuessasi käänny Habanerasin ostoskeskuk­ sen kohdalta oikealle ja tielle CV­905. Siitä pääset edelleen vasemmalle puolelle Torretan, tai hieman myöhemmin San Luisin lähiöön. Näiden lähiöiden laidoilla oletkin jo käytän­ nössä Torreviejan suolajärven rannoilla. Järvi on kuuluisa punaisesta väristään, jonka voimakkuus riippuu veteen vaa­ leanpunaista pigmenttiä päästävän bakteerikannan määrästä. J atka matkaa tietä CV­905 pitkin, ja käänny sitten tielle CV­895, joka kulkee Torreviejan toisen järven (tai tarkal­ leen ottaen laguunin), La Matan viertä. Ota suunnaksi Guardamar ja saavut takaisin N­332:lle, jota pitkin voit aloittaa matkan takaisin kohti Alicantea. S anta Polan jälkeen voit pysähtyä iltapalalle erinomaiseen El Faroon, joka on tarjoillut korkeatasoista espanjalais­ ruokaa jo miltei puoli vuosisataa. Jos illallisen jälkeenkin haluat nauttia kauniista yömaisemista, niin piipahda Santa Polan majakalle, jolle vievä tie lähtee valtatien oikealta puolelta heti El Faron jälkeen. Tie on kuoppainen, joten aja etenkin ilta­aikaan varovasti. Niemellä on vain vähän valaistusta ja kirkkaalla talvi­ilmalla siellä käy ahkerasti myös tähtibongareita. K un saavut majakalle, jatka matkaa jalan näköalatasan­ teelle, jolta voit ihailla Välimeren ylle levittäytyvää kuu­ tamoa. Etäämmällä lahden toisella puolella loistavat nyt kaupungin valot, taivaalla risteilevät riippuliitäjien varjot. Aurinko painuu Santa Polan suolajärvien ylle. Pyörän selästäkin pääsee järviä ihailemaan, mutta viimeiset metrit rannalle täytyy ottaa jalan. Riippuliitäjiä Santa Polan majakalla. Teksti ja kuvat: Tuomas Mattila Katso lisää kuvia Alicantesta: https://www.instagram.com/harleycante
• Uusi Costa Blanca 3/2023 10 A viopari Sirpa ja Juha Seppälä ovat asuneet vakituisesti Ori­ huela Costan alueella jo yli 10 vuoden ajan. He ovat toimineet kiinteistönvälittäjinä kahdessa eri yrityksessä sekä tehneet muita pienempiä töitä vuosien varrella Torreviejan alueella. Vuosi sitten he lupautuivat auttamaan Torreauto Nordicin toimintaa puolen vuoden ajan, kun yrityksen omistajapariskunta Satu ja Marko Pulkkinen työskentelevät Suomessa ja viettävät kesää. S irpa ja Juha ovat pyörittäneet autovuokraamoa nyt puolen vuoden ajan. Seppälän pariskunnan oli helppo hypätä ”jousille” mukaan, koska he olivat vahvasti mukana jo yrityksen suunnitteluvaiheessa ja toivat oman näkemyksensä eri asioihin. L opputuloksena yrityksen konseptista tuli asiakaslähtöinen ja helposti ymmärrettävä ilman jälkeenpäin tapahtuvia epäselviä selvityksiä. Meille on tärkeää, että asiakkaan loma alkaa ja loppuu mahdollisimman mukavissa merkeissä autovuokrauksen osalta, sanoo Sirpa. S irpa ja Juha tuntevat hyvin Costa Blancan alueet, paikallisen liikenteen ja Juha on aikanaan pyörittänyt autokorjaamoa Suo­ messa, joten pikkukorjaukset onnistuvat helposti viemättä autoja autokorjaamolle odottamaan korjausta. Autojen huollot ja isom­ mat korjaukset tehdään San Miguel de Salinaksessa Talleres José Martínez ­liikkeessä, joka on myös virallinen Ford­liike. ­ H uollon kanssa on tehty sopimus, että automme pääsevät nope­ alla aikataululla huoltoon tai korjaukseen aina tarpeen tullessa, kertoo Satu. Auton tullessa mihin tahansa toimenpiteeseen he myös tarkastavat autot läpikotaisin, jotta ne olisivat mahdollisim­ man turvallisia ja luotettavia, kun asiakas vuokraa auton, jatkaa Satu. Ei ole siis sattumaa, että suuri osa autoista ovat juuri Ford­ merkkisiä. Autovuokraamon arkea Costa Blancalla S irpa ja Juha aloittivat autojen luovu­ tukset, palautukset ja siistimiset 16 auton kanssa maaliskuun lopussa 2023. Tällä hetkellä autoja on 23. Autojen luovu­ tukset tapahtuvat 70 % Alicanten lento­ kentällä ja loput 30 % luovutetaan Tor­ reviejan ja Orihuela Costan alueella. A utot luovutetaan asiakkaille aina hen­ kilökohtaisesti ja toimitukset kotiovelle ovat arkipäivää. Lentokentällä saattaa olla päivän aikana jopa kolme käyntiä ja luovutuksia on samaan aikaan ollut parhaillaan jopa viisi, jotka ovat olleet kiireisimpiä hetkiä, sanoo Juha. ­ O n mukava tavata ihmisiä lomafiilik­ sessä ja hymyssä suin, joka luo iloista energiaa muihinkin, iloitsee Sirpa. S eppälöiden mielestä autovuokraamon pyöritys Espanjassa on niin kivaa työtä, että he ovat päättäneet jatkaa työtä jatkossakin. S atu ja Marko palaavat talveksi Orihuela Costalle lokakuun alussa, jolloin voimme pitää pienen loman…, kertoo Sirpa. Teksti ja kuvat: Marko Pulkkinen Sirpan ja Juhan romanttinen hetki työn lomassa. Talleres José Martínez huoltaa automme San Miguel de Salinaksessa.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 11 ´Kävin tänään Torressa.´ Tiedätteköhän, että mitä paikkaa alle 50 kilometrin päässä koto­ ani Elchestä silloin sanoessani tarkoitan?? Torrevieja vai Torremolinos, jotka tuntuvat olevan suomalaisille ne ainoat mahdolliset Torret. I tselleni ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia tietää, että mistä paikkakunnasta on missäkin jutussa ollut kyse, mutta mieluummin näkisin paikkakunnan nimen kokonaan kirjoitettuna. Jos olisin asunut ikäni Suo­ messa tai käyttäisin sitä enemmän, niin lukiessani Torrevieja­ryhmässä jotain ”Mikkelistä”, tietäisin var­ maankin miettimättä, että puhutaan San Miguel de Salinasin kylästä, tai kun joku kertoo olleensa ”seuriksella”, tietäisin, että se viittaa seurakunnan tiloihin Torreviejassa. Nyt tuollaiset tuottavat hetken päänvaivaa, mutta pärjään kyllä. Heitän nyt mukaan lähimpänä itseäni olevan ”Torren”. Vastaus on Torrellano, joka olisi kai se minun ”oikea Torreni” kun kuuluu kotikuntaani Elcheen. Annukka Valtanen "Kävin tänään Torressa" Kuvassa Torreviejan lähimmät muut ”Torret”. E spanjalaiselle torre on torni. Torreviejan lähellä on ihan lyhyellä säteellä muitakin paikkoja, joiden nimessä on Torre ja koko maassa vaikka kuinka monta Torrella alkavaa paikkakuntaa. Espanjalaiset sanovat paikan nimen kokonaan ja lyhennelmiä tai muunnoksia on hyvin vähän. Esimerkiksi Barcelonaa voi halutessaan kutsua nimellä Barna, tai sen maail­ mankuuluisaa jalkapallojoukkuetta nimellä Barça. T ietysti jossakin suomenkielisessä Torreviejan Face­ book­ryhmässä, jos joku puhuu Torresta, suomalainen heti ymmärtää ilman selityksiä, että hän tarkoittaa Torreviejaa. Niin teen minäkin, enkä sekoita sitä Torremolinosin, Torremendon, Torre­Pachecon jne… kanssa. Ulkomaalaiselle tämä lyhentelyominaisuus tekee meidän vaikean kielemme oppimisen vieläkin vaikeammaksi, kun sinä olet myös sä, sie tai jopa sää, joka on muutakin kuin sinä. O len omalta kielenkäytöltäni niin espanjalaistunut, että en tätä suomen kielelle olennaista lyhentelyä ja muuntelua harrasta. Tämä näyttää olevan toistuva aihe riitaan myös näissä suomalaisten Espanjan Face­ book­ryhmissä, koska vähän väliä törmään asiaan, mutta eri kannalta kuin omaltani, koska niissä keskus­ teluissa aina kiistellään vain siitä, onko mainittu Torre O n hyvin suomalainen tapa lyhennellä ja muunnella sanoja, etenkin puhekielessä. Meillä on myös suuresti toisistaan eroava puhekieli ja kirjakieli, aivan kuin kaksi eri kieltä olisi kyseessä, ja jos aikoo ymmär­ tää ja käyttää suomea, on opittava molemmat. E spanjan kielessä puolestaan esimerkiksi Mercadona ei ole yhtäkkiä vain Merca tai vaikka Merkkis, eikä tarvitse opetella montaa nimeä yhdelle kaupalle. Paikkakuntien nimien on kanssa sama. Suomalaiselle, joka käy Aurinkorannikolla, Torremolinos on pelkkä Torre vaan. Monelle suomalaiselle täälläpäin Torre on puolestaan Torrevieja, koska se on se paikka, jossa asuvat, käyvät tai jonka tuntevat. Torre del Moro, Torrevieja
• Uusi Costa Blanca 3/2023 12 R atto­Tallissa, Torreviejan suomalaisessa viihdekeskuksessa, vuosittaiset perinteiset karaoketaitajakisat huipentuivat duetto­ ja naistensarjan jälkeen miesten sarjan finaaliin 21. maaliskuuta. Täpötäysi Talli jokaisen sarjan kaikissa vaiheissa todisti jälleen, että tällaiset kisat ovat todella viihdettä suomalaiseen makuun. K arsintojen jälkeen finaaliin selviytyneet lauloivat kolmen kierroksen kisassa seuraavat laulut laulujärjestyksessä: Rainer Mattila: Eilen kun Mä Tiennyt En, Rakkautta Ei Se Ollutkaan, Green, Green Grass of Home Tapani Pusa: Haavetango, Kuin Taivaisiin, Pariiseja Markku Mänttä: Kaipaus, Jenkkikassi, Jää Hiljaisuus Heimo Hopeavuori: Sinisen Taivaan Sateenkaari, Olit Täysikuu, Minne Maailma Kuljettaa Matti Rajakangas: Kaktusviinaa, Tuollainen Tyttö, Ohrankeltainen Karaoketaitajakisan miestensarjan finaali 21.3.2023, viihdettä suomalaiseen makuun (14) Tapani Pusa Markku Mänttä Heimo Hopeavuori
• Uusi Costa Blanca 3/2023 13 P erinteisesti esitetyt, ilman erityis­ tä koreografiaa, laulut yleisö arvioi oman suosikin lisäksi laulajan ää­ nen, karisman ja laulujen valinnan mukaan. E niten yleisön pisteitä keräsi ja voittajaksi tuli ”uusi tulokas” hie­ noilla kappaleillaan Tapani Pusa. Toiseksi sijoittui aikoinaan paljon palkintoja kerännyt tuhansien lau­ lujen mies Markku Mänttä. Kol­ mannen sijan valtasi istuen usein karaokeilloissa englanniksi laula­ nut Rainer Mattila. P alkintosijojen ulkopuolelle jää­ neet laulajat varmistivat kisojen korkean tason. Voittajat saivat kuki­ tuksen lisäksi hienot ”kultaiset mik­ rofonit”. Kisojen järjestäjä Tallin isäntä Eero Käyhkö jakoi palkin­ not Satu­avustajansa kanssa. T unteen välittäminen yleisölle jäi hieman vaisuhkoksi, joten lehdis­ tön ruusun eläytymisestä sai jo se­ mifinaaliin jäänyt Samuel Tabell. E rikoismaininta karaokesta on pakko antaa jo vuosia alkuerissä kisaillut ja lähes kaikissa kymme­ nen vuoden aikana käymissäni karaokeilloissa laulaneelle Kauko Miettiselle. K araoketaitajakisat ovat muuttu­ neet perinteisestä karaokesta (= it­ sensäilmaisu) laulukisoiksi ja nuo­ remmat tuntuvat esiintyvän kuten Idols­kisoissa. S yksyllä alkaa taas uusi karaoke­ kisakierros, sitä odottaa myös tätä viihdettä kaipaava varttunut yleisö. Teksti ja kuvat: Rauno Vaherva Rainer Mattila Samuel Tabell Kauko Miettinen Matti Raja­ kangas Voittajakolmikko Eero ja Satu
• Uusi Costa Blanca 3/2023 14 A lcoyn kaupunki sijaitsee Kaakkois­Espanjassa, Alicanten maakunnassa, Valencian itsehallinto­ alueella. Hieman vajaan 60 000 asukkaan kau­ pungin historia ylettyy yli 40 000 vuoden päähän, sillä alueelta on tehty löydöksiä asutuksesta ja kalliopiirroksia jo erihistorialliselta kaudelta. K aupunki on keskittynyt Bartxell­joen uomaan sen molemmin puolin ja joen yli on rakennettu eri aikakausina useita siltoja. Joki palveli aika­ naan etenkin teollisuutta, joka otti käyttövoi­ mansa virtaavasta vedestä. Teollisuus on jo hiipunut tai siirtynyt syrjemmälle teollisuus­ alueille, mutta vanhoja tehdasrakennelmia piip­ puineen on edelleen useita jäljellä. J oen uomaa pitkin siltojen alitse kulkee nykyään kunnostettu Vía Verden ulkoilureitti, jota pitkin pääsee piakkoin koko matkan koko kaupungin halki 20 km päähän vuoren rinteille, sillä puut­ tuva pätkä viimeisen sillan alta on rakenteilla. A lcoyn vuoristossa on useita eritasoisia ulkoilu­ reittejä. Font Rojan luonnonpuistosta löytyy myös ainutlaatuista kasvillisuutta. Lajeja, joita ei löydy mistään muualta maailmassa. Jos oikein onnistaa, voit nähdä mm. orkideoja tai kallio­ kieloja villinä luonnossa. Kuvata saa, mutta ethän koske näihin harvinaisuuksiin, niin muut­ kin pääsevät niitä ihastelemaan. Alcoy – siltojen kaupunki S opivaa reittiä voit etsiä mm. tästä verkko­osoitteesta : https://sendasyleyendas.com/2021/12/rutas­de­senderismo­en­alcoy Teksti ja kuvat: Katja Minkkinen Puente de Sant Jordi Puente de María Cristina Yllä: Vía Verden reittiä Oikealla: Viaducto de Canalejas
• Uusi Costa Blanca 3/2023 15 Pohjois­Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut 2024 partnerimaa on Espanja, mikä näkyy laajalla osastollaan, lavaohjelmassa sekä tapahtuman markkinoinnissa ja tuo tunnelmaa tammikuiseen Helsinkiin 19.–21.1.2024. Torstai 18.1. on tapahtuman ammattilaispäivä. E spanja sijoittuu suosituimpien ulkomaisten matka­ kohteiden joukkoon suomalaisten matkailijoiden keskuudessa maan monipuolisuuden ansiosta. Tarjolla on niin Välimeren kuin Atlantin rannikkoa, histori­ allista sisämaata kuin upeita saaristomaisemiakin. Tämä tekee Espanjasta houkuttelevan matkakohteen ympäri vuoden. ” E spanjan valikoituminen partnerimaaksi tuo meille merkittävää näkyvyyttä ja mahdollisuuden tarjota suomalaisille matkustajille tuoreita tietoja ja päivitet­ tyjä vinkkejä vuoden 2024 matkaelämyksiin Espan­ jassa. Meille on erittäin tärkeää tuoda esille uusia kohteita, mutta näyttää myös miten perinteisemmät matkailukohteet uudistuvat”, sanoo Julio E. Jiménez Novella Espanjan matkailutoimistosta. T ilastokeskuksen mukaan tammi­huhtikuun 2023 aikana suomalaiset tekivät yhteensä 1,44 miljoonaa vapaa­ajan matkaa ulkomaille, joissa yövyttiin vähin­ tään yksi yö. Näistä maakohtaisesti tarkasteltuna 300 000 vapaa­ajan matkaa suuntautui Espanjaan, mikä teki siitä markkinoiden suosituimman kohteen FITUR on Espanjan ja Latinalaisen Amerikan tärkein ammattimessutapahtuma. Messut järjestetään Mad­ ridissa 24.–28. tammikuuta. Suomen matkailun edis­ täjällä Visit Finlandilla on messuilla osasto, jonne hae­ taan mukaan suomalaisia matkailuyrityksiä, liikenne­ yhtiöitä, DMC­toimijoita ja alueorganisaatioita. E spanjan markkinoilla Suomi on kasvanut talvi­ kohteena viimeisten vuosien aikana, mutta Suomella on paljon potentiaalia lisätä espanjalaisten matkailua Suomeen myös kesäaikana. Suomen valttina on puhdas ja raikas kesäsää vesistöjen äärellä. Matkamessujen partnerimaa 2024 on Espanja vuoden ensimmäiselle kvartaalille. Suomen Matkailu­ alan liiton (SMAL) vuoden 2022 tilastojen mukaan Espanja sijoittui toiseksi vapaa­ajan matkapakettien suosikkikohteena 185 000 matkustajalla, joista noin 80 % valitsi Kanariansaaret kohteekseen. ” E spanja on Matkamessujen kävijöille suosikkikohde, jossa riittää nähtävää ja tekemistä ja jonka ruokakult­ tuurilla on matkailijoille tärkeä merkitys. Kattavan messunäkyvyyden ansiosta uskomme, että messu­ vieraat saavat uusia vinkkejä Espanjaan – entistä monipuolisempana ja tuoreempana matkakohteena. Olemme ilahtuneita siitä, että voimme tarjota espan­ jalaisille näytteilleasettajille tilaisuuden tavata matkai­ lijoita messuilla kasvotusten”, iloitsee Matkamessujen liiketoimintapäällikkö Noora Haatainen. V astuulliset matkailuelämykset, ruoka­ ja perhe­ matkailu sekä retkeily ja aktiviteetit ”Outdoor” ovat Matkamessujen sisältöteemoja, jotka ovat tärkeitä myös näytteilleasettajiksi ympäri maailmaa saapuville lähes tuhannelle matkailuorganisaatioille ja ­yrityk­ sille. Partnerimaana Espanja toivookin sytyttävänsä suomalaisissa inspiraation tutustua paikallisten palve­ luiden vastuullisuusohjelmiin ja retkeilymahdolli­ suuksiin. Lähde: Messukeskus Suomea esitellään Espanjassa
• Uusi Costa Blanca 3/2023 16 Costa Blancan skandinaavisen koulun kuulumisia: Halauksia, naurua ja saippuakuplia H alauksia, leikkejä, naurua, saippuakuplia, minigolfia ja uusia ystäviä. Näin Costa Blancan skandinaavinen koulu aloitti syyslukukauden 2023 kolmessa eri toimipisteessä. Alakoulu­ laiset opiskelevat vanhoissa tiloissa Calle Limónilla ja yläkou­ lulaiset omissa uusissa juuri heidän tarpeisiinsa räätälöidyissä tiloissa Calle Pablo Picassolla. Kaksikielinen päiväkoti Panda on myös saanut omat tilansa Playa Flamencalla. C osta Blancan skandinaavinen koulu on virallinen alakoulu, jolla on todistuksenanto­oikeus. Tänä syksynä ala­ koulussa opiskelee kaksi suomalaista luokkaa. Koulus­ samme panostetaan pieniin opetusryhmiin ja yksilölli­ seen opetukseen. Oppilaidemme laadukkaan opetuksen ja oppimisen lisäksi meille on erittäin tärkeää oppilaiden ja opettajien henkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvin­ vointi. Tämän eteen työskentelemme arjessa päivittäin. Jokainen koulupäivä aloitetaan vauhdikkaasti ja iloisesti liikkuen koko koulun voimin jumppaamalla ja tanssi­ malla. Siinä viimeisetkin unihiekat karisevat silmistä, Alakoulu Kirjoitusharjoitus rannalla. Päiväkodin keittiövastaavat. Saippuakuplilla uuteen lukuvuoteen.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 17 jos niitä on jollakin ollut, ja jokainen on valmiina kohtaa­ maan iloisena ja pirteänä upean uuden koulupäivän. Lasten toiveesta olemme myös pidentäneet välitunteja ja samalla myös yhtenäistäneet koulunkäyntiaikoja kaikilla luokka­ asteilla. Koulua on siten päivittäin kaikilla klo 9­15. Pyrim­ me kaikessa toiminnassamme ottamaan huomioon myös lasten omat ideat ja rakentamaan toimintaamme lasten kiinnostuksen kohteiden ympärille. Koulun opettajavah­ vuutta on myös lisätty natiivilla espanjan opettajalla, joka on ollut toivottu ja kaivattu lisä joukkoomme. T änä syksynä yläkoulussa aloitti 30 oppilasta, joita ohjaa­ vat sekä suomen­ että ruotsinkieliset ohjaajat. Yläkoulu on avoinna päivittäin klo 9–14. Suurin osa yläkoulun suoma­ laisista oppilaista on etäkoulu Kulkurin oppilaita. Kulkuri­ koulu on ulkomailla asuvan suomalaislapsen oma verkko­ koulu, josta oppilas saa arvioinnin ja todistuksen opin­ noistaan normaalin koulun tapaan. Y hteistyö yläkoulun kanssa on lähtenyt todella hyvin käyn­ tiin, kertoo Kulkurikoulun koko oppimäärää suorittavan opiskelijan huoltaja Denice Lindgren. Vaikka opiskelija saa paljon tukea yläkoululta Kulkurikoulun aineiden suo­ rittamiseen, on erittäin tärkeä muistaa, että vanhempien tuki on avainasemassa verkko­opiskelussa ja hyvässä koulumenestyksessä. Skandinaavisessa koulussa oppilaan, vanhemman ja opettajien yhteistyö toimii hyvin ja kaikki osapuolet työskentelevät yhteistyössä oppilaan oppimisen eteen. Verkko­oppiminen mahdollistaa mahtavan ja eri­ laisen kokonaisuuden auringon alla opiskeluun, ja näin myös me vanhemmat saamme tiiviimmin olla osallisena oppimismatkan kulussa ja suunnittelussa, Denice kiteyttää verkko­opiskelun arkea. Y läkoululaiset suorittavat opintojaan joko etäkoulu Kulku­ rissa tai ovat ns. kotiopetuksessa tai lomalla olevia suoma­ laisia oppilaita, jotka oleskelevat Espanjassa lyhyemmän tai pidemmän ajanjakson ajan. Koska Espanjassa on koulu­ pakko, yläkoululaiset verkko­opiskelijat ja kotikoululaiset opiskelevat oman koulun lisäksi myös Skandinaavisessa koulussa. S kandinaavisen koulun päiväkoti Pandan syyslukukausi pyörähti käyntiin uusissa tiloissa CC Playa Flamencalla. Iloinen ryhmä koostuu paristakymmenestä suomalaisesta ja ruotsalaisesta, ikähaarukaltaan 3­6 ­vuotiaasta, lapsesta. Uusia tiloja olemme ideoineet yhdessä lasten kanssa ja yhteisiin leikkeihin on rakentunut muun muassa parturi­ leikki. Lounaan meille kattavat aina viikon keittiöapulaiset. Päiväkoti on avoinna päivittäin klo 8.30–15.30. Aamut alkavat yhteisellä aamupiirillä ja hedelmillä. Päivän akti­ viteetteihin kuuluvat toimintatuokiot, jolloin laulamme, liikumme, retkeilemme, askartelemme, pelailemme tai leikimme yhdessä. Lounaan jälkeen rauhoitumme yhteisen lukuhetken pariin. Meille on erityisen tärkeää, että lapset nauttivat hoitopäivästä ja saavat osallistua toiminnan suunnitteluun. Rohkaisemme lapsia olemaan uteliaita että innokkaita oppimaan uusia asioita. (Tuija Repo) Tietoa Costa Blancan skandinaavisesta koulusta: ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannuste­ taan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." S kandinaavisessa koulussa nou­ datetaan ruotsalaista opetus­ suunnitelmaa, mutta suomalai­ silla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen ope­ tussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään Ter­ veys ja hyvinvointi ­teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäi­ nen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. S kandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppi­ laiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. O ta pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme (www.skandinaviskaskolan.com). Tervetuloa ihanaan kouluumme! Rita Kivimäki Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! Päiväkoti Panda Koulupäivä rannalla. Ystäviä ja iloa. Pienten kokkien hedelmäsalaatti. Yläkoulu
• Uusi Costa Blanca 3/2023 18 Maaliskuussa 2023 aamu valkenee värittäen taivaan hehkuvan orans­ siksi. Meri kimmeltää ja kauempana ulapalla lipuu pieni purjevene. Hiekkarannalla japanilaismies tekee voimisteluliikkeitä kendo­harjoit­ telumiekan kanssa. Olemme Torreviejassa, Playa de Los Locosin rantamaisemissa sijaitsevan asunnon parvekkeella. Tässä kaupun­ gissa kohtaavat erilaiset kansallisuudet ja kulttuurit. Kuinka Kiikoi­ sissa asuva pastori Veijo Heikkilä on päätynyt tänne turistipapiksi? Eräs koskettava elämäntarina Teksti ja kuvat: Anne Heikkilä S e parveke, josta kaikki lähti liik­ keelle, oli hyvin erilainen parveke kuin tämä, jossa nyt katselemme mai­ semia. Se oli Itä­Helsingissä, narko­ maanien käyttämän likaisen asunnon parveke. Ja Veijon elämän pysäyttävin kokemus tapahtui tuolla parvekkeella. Mennään ajassa yli kolmekymmentä vuotta taaksepäin – siihen hetkeen, jolloin kaikki sai alkunsa. S inä päivänä Veijo oli perimässä huumevelkoja. Takana oli jo vuosien huume­, rikos­, ja vankilakierre. Ra­ hoja hän ei saanut, sen sijaan hän sai pahasti turpaansa. Kolme asunnossa majaillutta narkkaria hakkasi hänet henkihieveriin. Veijo jäi makaamaan oman verilammikkonsa keskelle par­ vekkeelle, ja hänet valtasi voimakas kuolemanpelko. ” M ietin, että kuolenko siihen, nytkö se tapahtuu? Yhtäkkiä kuitenkin kai­ ken sen epätoivon ja pelon keskellä kuulin äänen, joka kysyi: Veijo, vielä­ kö minä saan muuttaa ja korjata sinun elämäsi? Tunnistin äänen Jumalan ääneksi”, Veijo kertoo. Edelleen tuon hetken muisteleminen saa hänen sil­ mänsä kyyneltymään. Ääni oli tuttu lapsuudesta, Veijo oli uskovasta per­ heestä, mutta hyljännyt ne asiat ja läh­ tenyt aivan toisenlaiselle tielle. V eijo oli kokenut Jumalan kutsuvan häntä monta kertaa jo aikaisemmin­ kin, mutta oli toistuvasti kääntänyt Hänelle selkänsä. Siinä hetkessä mies kuitenkin tajusi, että Jumala yhä rakas­ ti häntä, ja että nyt on viimeinen mah­ dollisuus muuttaa kurssia elämässä. Ja kuin ihmeen kaupalla Veijo pääsi pakenemaan asunnosta. Tilaisuus sii­ hen tuli yllättäen, kun pahoinpitelijät olivat siirtyneet keittiöön ja laittaneet vieläpä oven kiinni perässään. H uumeluukusta kadulle päästyään Veijo pysäytti ohi ajaneen taksin. Taksi­ kuski ei meinannut ensin huolia verta valuvaa, huonossa kunnossa olevaa miestä kyytiinsä. Mieli muuttui, kun Veijo sai soperrettua hätääntyneenä, ”Nyt on kyse elämästä ja kuolemasta.” Niinpä hän pääsi taksiin ja Töölön tapaturmakeskukseen ensiapuun. ” K un lopulta pääsin pesulle ja sain puhtaat vaatteet ylleni tiesin, että elä­ mäni tulee muuttumaan.” V eijo ohjattiin Vapaaksi huumeista ry:n avun piiriin ja sieltä edelleen Hauholle kristilliseen Toivola­kotiin. Siellä hän sai apua ja tuli uskoon. Kaiken tämän tapahtuessa Veijolla oli vielä kolme vuotta vankilatuomioita istumatta. Puolisen vuotta Toivola­ kodissa toivuttuaan hän lähti vapaa­ ehtoisena suorittamaan tuomioita Köy­ liön varavankilaan. Veijo luki paljon raamattua ja hengellistä kirjallisuutta sellissään. Ja vaikka hän oli vanki­ lassa, hän tunsi olevansa vapaampi kuin koskaan ennen. U skovat ystävät kävivät tervehtimässä Veijoa vankilassa ja toivat mukanaan uutta luettavaa. He lähtivät ajamaan myös armahdusanomusta hänen puo­ lestaan. Silloinen kansanedustaja Vesa Laukkanen toimitti anomuksen eteen­ päin presidentinkansliaan saakka. Muu­ tos Veijon elämässä ja käytöksessä oli niin huomattava, että myös vankilan johto lähti puoltamaan hakemusta. Tapahtui ihme, presidentti Mauno Koivisto armahti Veijon kesken tuo­ mion. Tällainen armahdus on äärim­ mäisen harvinaista. Veijo istui lopulta ainoastaan vuoden jäljellä olevista kolmesta vuodesta. Sitten hän pääsi vapaaksi. Kaikki se huolenpito ja tuki oli valtavan tärkeää uudella tiellä. V eijo alkoi kokea kutsumusta hen­ gelliseen työhön ja Kelan uudelleen­ koulutuksen kautta alkuperäiseltä am­ matiltaan oleva kokki pääsi Suomen vapaakirkon teologiseen opistoon opiskelemaan pastoriksi. Valmistumi­ sensa jälkeen hän on saanut toimia useiden suomalaisten vapaaseurakun­ tien paimenena. Kutsu on kuljettanut miestä myös ulkomaille. Veijo on toiminut muun muassa siirtolaispap­ pina Vancouverissa Kanadassa hoita­ en kolmea siellä olevaa suomalaista seurakuntaa. Edelleen hän kiertää julistajana Suomessakin eri seura­ kunnissa yli seurakuntarajojen mui­ den töidensä ohessa. ” Y hteiskristillisyys on minulle tär­ keää, meillä on yhteinen usko ja ta­ voite”, painottaa Veijo. T ehtäväkenttään pitkän uran aikana on kuulunut työtä myös vankien parissa. Omien kokemustensa kautta hänellä on erityinen kyky kohdata näitä ihmisiä. Työ on kaikkiaan ollut monimuotoista. Kouluissa Veijo on käynyt pitämässä paljon huumevalis­ tustilaisuuksia. Tämänhetkinen kes­ kustelu kannabiksen laillistamisesta huolestuttaa entistä käyttäjää. ” S iihen ei missään nimessä pitäisi lähteä, se on vaarallinen tie. Ei ole kauaa aikaa siitä, kun siunasin hau­ Veijo on aina pitänyt reissaamisesta. Guadalestin vuorilinnoitus Alicanten maakunnassa on näkemisen arvoinen paikka.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 19 Maailmalla toimivat Suomi­koulut tukevat ja ylläpitävät ulko­ suomalaisten ja suomenkielisten lasten suomen kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Costa Blancan Suomi­koulussa järjestetään opetusta lauantaisin klo 10–12 Costa Blancan Skandinaavisen koulun tiloissa. Suomi­koulu on tarkoitettu ulkosuomalaisten vanhempien 3–18­vuotiaille lapsille, joiden toinen tai molemmat huoltajat puhuvat äidinkielenään suomea. Toiminta rahoitetaan lukukausimaksuilla ja Suomen Opetushallitus tukee myös Suomi­ koulun toimintaa. Koulun oppilaaksi voi ilmoittautua missä luku­ vuoden vaiheessa tahansa. Tervetuloa uudet ja vanhat oppilaat! Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostilla: suomikoulu.costablanca@gmail.com, www.suomikoulucostablanca.fi TERVETULOA COSTA BLANCAN SUOMI­KOULUUN! taan erään nuoren miehen yliannostuksen takia. Huumeita ei pidä millään tavalla suosia”, toteaa Veijo vakavana. Nyky­ ään Veijon oma kotiseurakunta on Nokian vapaaseura­ kunta, jonka pastorina ja seurakunnanjohtajana hän on toiminut yli kuusi vuotta. P alataanpa jälleen takaisin espanjalaiselle parvekkeelle. Pesti turistipappina Torreviejassa on kuulunut Veijon elä­ mään sekin jo kuudentoista vuoden ajan. Joka vuosi kuu­ kauden parin jaksoina hän on toiminut suomalaisen vapaa­ kirkollisen Costa Blancan Majakka ­seurakunnan pastorina. Sen lisäksi hän on ollut kutsuttuna puhujavieraana myös kaupungin muissa suomalaisissa seurakunnissa, evankelis­ luterilaisessa ja helluntaiseurakunnassa. T uristipapin elämä on ollut kiinnostava lisä reissaamisesta pitävälle miehelle. Ja katkaiseehan pätkä Espanjassa aina mukavasti Suomen kylmää talvea. Työ turistipappina on erilaista kuin tavanomainen seurakuntatyö. ” I hmisiä tulee ja menee, koskaan ei tiedä, kuka seurakun­ nan ovesta tulee sisään. Ei ole sellaista pysyvää porukkaa”, Veijo luonnehtii. Moni suomalainen Espanjassa aikaansa viettävä on suunnistanut Majakkaan nähtyään Suomen lipun liehuvan seurakuntatilojen oven päällä. V eijon elämään on mahtunut monenlaisia vaiheita. Todella vaikeitakin. Kaikesta huolimatta hän on kokenut Jumalan olleen vahvasti mukana niissäkin. I hmeitä on miehen elämässä tapahtunut, moniakin. Yksi niistä oli Veijon paraneminen erittäin harvinaislaatuisesta silmälymfoomasta pari vuotta sitten. S ilmäsyöpädiagnoosi oli shokki, mutta yhtäkään koko­ usta mies ei perunut. ” J ollakin tavalla kaikki järjestyi niin, että sädehoidoista ja muista tilanteista huolimatta sain jatkaa työtäni pastorina koko sen ajan. Ja minä paranin syövästä täysin, eikä se ollut levinnyt mihinkään muualle, vaikka kyse oli imusol­ mukesyövästä. Kiitän siitä Jumalaa, ihmisiä, jotka jaksoivat rukoilla puolestani ja tietysti hyvää suomalaista terveyden­ huoltoa. Syöpähoidot ovat kehittyneet valtavasti”, Veijo kertaa tapahtunutta. Silmäsyöpä löytyi tavallisen, kaihiin liittyvän rutiinitutkimuksen yhteydessä. Aivan yllättäin ja odottamatta. ” E i ollut vielä minun aikani lähteä täältä, tehtäväni on vielä kesken”, hän ajattelee. V eijo on kiitollinen siitä, että saa tehdä työtä, johon hänellä on kutsumus.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 20
• 21 Suomi­Seura 1 Suomi­Seuran jäsenlehti 3/2023 ASOCIACIÓN FINLANDESA COSTA BLANCA Calle Suecia 10, 03183 Torrevieja +34 634 351 103 www.costablancasuomiseura.es cbsuomiseura@gmail.com
• 22 2 Suomi­Seura Suomi­Seuran jäsenlehti Päätoimittaja Jan­Aslak Lang cbspuheenjohtaja@gmail.com SISÄLTÖ: 3 / 2023 Toimittaja Veijo Leino toimitussuomiseura@gmail.com PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus ....................... 2 (22) Aivan mainio Torrevieja­ esitelmä .......................... 3 (23) In memoriam Anita Aho ..... 3 (23) Maukkaasti Espanjassa ..... 4 (24) Suomi­Seuran Golfkerho tiedottaa ......................... 5 (25) Psykedeelinen harjoittelija Suomi­Seurassa ............ 6 (26) Sosiaali­ ja terveyspalveluiden tarvekartoitustilaisuus .... 7 (27) Sosiaali­ ja terveyspalvelu­ tarpeiden kartoitus ........ 8 (28) Galician matka 12.­16.3. .. 10 (30) Yleiskokous, kevät 2023 ... 12 (32) Suomi­Seuramme hallinto .. 14 (34) Kutsu syyskokoukseen ..... 15 (35) Kirjaston palvelut .............. 15 (35) Aineisto seuraavaan jäsenlehteen 20.11.2023 mennessä. Kansikuva: Torreviejan aallon­ murtajalla on pituutta lähes 1400 metriä. Sen uloimmassa päässä on pieni majakka. Kuva: Asko Talvi Seura on elänyt hiljaiseloa kesän ajan. Nyt taas kääritään hihat. Syksyn aikana seuralla tapahtuu joitain muutoksia. Kahvilaa pidetään auki useammin ja entistä pidempään. Tarjoilu­ kin tulee olemaan laajempi. Tämä vaikuttanee osittain kerhojen toimintaan lähinnä aikataulu­ muutoksina. Kaksivuotiskauteni on lähenemässä loppuaan. Paljon on jo tehty, mutta vielä riittää tekemistä. Kaikki uudistukset eivät ole menneet ilman kompurointia. Useimmat ovat kuitenkin onnistuneet hyvin. Loppuvuonna uudistamme tiedotusta. Siitä lisää syksyn aikana. Alakerran tilojen remontointia jatketaan. Seuran taloudellinen tilanne on hyvä. Olemme ajaneet läpi merkittäviä säästöjä. Säästöt eivät ole kohdistuneet kerhojen tai kahvilan toimintaan. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, voimme lyhentää kiinteistöön liittyvän lainan kokonaisuudessaan. Näin uusi, vuoden 2024, hallitus voi aloittaa toimintansa ilman velkarasitetta. Syyskokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus sekä hallituksen varajäsenet. Valittavaksi tulevat myös toiminnantarkastajat. Kaikki, jotka tuntevat kiinnostusta tehtäviä kohtaa, voivat ilmoittautua cbsuomiseura@gmail.com tai itse kokouksessa. Nähdään seuralla, Janne Hyvää syksyä kaikille jäsenillemme, COSTA BLANCA SUOMI­SEURA Olen Anne Räikkönen, seuran varapuheenjohta­ jaksi valittuna keväällä Eeva Donnerin jätettyään tehtävän terveydellisistä syistä. Olen pääkaupunki­ seudulta ja toimin tällä hetkellä sekä viimeiset 11 vuotta taloushallinnon järjestelmäkonsulttina Epicor Software yritykselle. Teen pääsääntöisesti etänä töitä mm. täältä Torreviejasta. Työ­ ja kokemushis­ toriani on ollut taloushallinnon johtotehtävät, johto­ ryhmä/hallitustyöskentelyt, uusien ERP järjestel­ mien käyttöönotto sekä aikanaan vastannut 10 vuotta golfseuran sekä golfyhtiön BackOffice toiminteista. Harrastuksiini on kuu­ lunut mm. toimiminen musiikkiluokkien yhdistyksissä rahastonhoitajana Vantaalla ja Lahdessa, sekä olen toiminut 7 vuotta Suomen Kosmetologi Yhdistyksen Opis­ ton Säätiön hallituksessa varsinaisena jäsenenä sekä varapuheenjohtajana vas­ taten taloushallinnon asioista SKY­opiston osalta. Perheeseeni kuuluu kaksi lähes kolmekymppistä omillaan olevaa nuorta sekä reilu kaksivuotias Chihuahua ’Alma’. Tavoitteenani on tuoda kenties uusia toimintamalleja seuran toimintaan huomi­ oiden myös laajemmin jäsenkuntamme, sekä saada mukaan/palvella myös meitä työelämässä olevia sekä lapsiperheitä ym. toiminnassamme muulloinkin kuin mitä nyt on ollut ajankohtina tarjolla. Mielenkiinnolla olen kartoittanut nykyistä toimintaa hyvässä yhteistyössä muiden hallitusjäsenten kanssa. Tokihan hyppä­ sin joukkoon vasta viime metreillä, joten nähtäväksi jää, jatkuuko syyskokouksen myötä pestini seuran hallituksessa – omalta osaltani toki toivon, että jatkuu. Lämpöistä syksyä toivottaen vanhoille ja uusille jäsenillemme, Anne
• 23 Suomi­Seura 3 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA E spanjan ja erityisesti Torreviejan alu­ een tuntija Pirjo Castejón saatiin ke­ väällä Suomi­Seuraan esitelmöimään Torreviejan elämästä ja espanjalaisten arjesta historian ja myös nykypäivän kannalta. Pirjon kokemukset alueel­ tamme ovat vuodelta 1971 asti, jolloin hän ensimmäisen kerran saapui Torre­ viejaan. E sitelmä oli oikein mielenkiintoinen ja napakasti juuri kiinnostavan käytännön­ läheinen. Pirjon esitelmä osapuilleen samanlaisena on kuitenkin julkaistu jo tässä Uusi Costa Blanca ­lehdessä numero 2/2023, josta syystä sitä ei kannata tässä toistaa. Pirjo esitelmöi silloin ev.lut. seurakunnassa, silloinkin tupaten täydelle kahvilalle kuten oli sali täynnä myös Suomi­Seurassa. Vahva suositus kuitenkin: kannattaa lukea em. lehdestä Pirjon mainiosta kerronnasta S uomi­Seuran pitkäaikainen siistijä Eila Anita Aho on nukkunut pois 23.4.2022. Läheisinä häntä jäivät kaipaamaan aviopuoliso Juhani Aho ja lapset, poika William ja tytär Carita. Anita oli syntynyt 9.8.1951 ja ehti näin ollen saavuttaa 70 vuoden iän. Avioiduttuaan jo 17 vuoden iässä, yhteisiä aviovuosia ehti kertyä 54 vuotta. Se on paljon, mutta se on vähän tässä rakkausavioliitossa. Hänet temmattiin tästä elämästä yllättäen ja liian aikaisin. A nitalle oli tehty suuri leikkaus, jossa jotain oli epäonnistunut. Torre­ viejan yliopistollisessa sairaalassa tehtiin uusi, vaativa leikkaus, joka tuntuikin onnistuneen hyvin. Vaan tuli leikkauskomplikaatio, eivätkä korjausoperaatiot enää auttaneet. Läheistensä läsnäollessa, kädestä pitäen Anita nukkui pois 23.4.2022. Pitkä ja kaunis avioliitto päättyi kyyneliin, jälleennäkemisen odotukseen. E läissään Anita oli aina iloinen, hymyilevä. Riidat eivät jääneet kos­ kaan kalvamaan, kun vaan älysi pyytää anteeksi. He olivat pitkä komea, hyväkäytöksinen aviopari ja näyttäviä seurakuntatyössään. Anita siisti ansiokkaasti Suomi­Seuran tiloja lähes kymmenen vuoden ajan. Kun joku vika havaittiin, oli se jo yhdessä oman fontaneron kanssa korjattu ja presidentille jäi vain asian hyväksyminen. Anitan töitä ei tarvinnut paikkailla. Kerralla hän teki työnsä hyvin kotona ja työmaillaan. Siltä osin oli helppo olla presidenttinä. V aikka Anita on poissa, hän ei ole poissa. Anita on läheistensä muis­ toissa ja meidän kaikkien mielessä. Aivan mainio Torrevieja­esitelmä taitavasti referoitu artikkeli, jos ja kun Torreviejan alueen asiat vähänkin kiinnostavat. In memoriam Anita Aho Suomi­Seuran ex­presidentti, lääkintöneuvos Veikko Mikkonen
• 24 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA 4 Suomi­Seura P aikalliset raaka­aineet haltuun ­ruokakurssi jär­ jestettiin luonnikkaasti, menestyksellisesti mutta myös hilpeässä hengessä kolmena oppituntina, 16.3., 20.3. ja 30.3.2023 Suomi­Seuran kahviossa. Kouluttajana toimi ravintolakokki Anna Kovanen. K urssin tavoitteena oli tutustua espanjalaiseen ruo­ kakulttuuriin, paikallisiin raaka­aineisiin ja valmistaa niistä maittavaa arkiruokaa. Kurssi toteutettiin kol­ mena iltapäivänä Suomi­Seuran jäsenille. Kurssi sisälsi opetuksen, raaka­aineisiin tutustumisen, luentomateriaalin, reseptejä ja maistelumenun. Jokaisella kerralla valmistettiin myös kasvisvaihto­ ehto. K urssiohjelman toteutus: 16.3. Aamusta päivä alkaa: Hedelmät, tuoremak­ karat, leikkeleet – Valmistimme runsaan brunssin. 20.3. Lounaalle mars: Tomaatit, paprikat, pavut ja lihat – Valmistimme lounasruokia. 30.3. Ihanasti illallisella: Vihannekset ja merenelävät – Valmistimme merellisiä illallisia. K iitämme osallistuneita ja erityisesti annamme tun­ nustusta monipuolisesti ja ammattimaisesti taidok­ kaalle Anna Kovaselle. Kommentteja kurssista, somesta lainattuna: ”Oli kyllä hyvin vedetty kurssi. Harmikseni pääsin osallistumaan vain keskimmäiseen. Syksyllä taas – toivottavasti!” ”Hieno kurssi! Hyvää ruokaa teimme ammattilaisen opastuksella ja saimme hyvää tietoa paikallisista raaka­aineista unohtamatta hyviä vinkkejä. Jatkoon” Maukkaasti Espanjassa ”Loistava kurssi ja opettaja.” ”Toivottavasti uusitaan syksyllä.” ”Uutta kurssia ­ vastaavaa ­ toivon minäkin.” ”Matti Myöhänen kysyy, että onko tällaisia kursseja tulossa ensi syksynä?” Teksti: Veijo Leino, kuvat: Anja Uhlgren
• 25 Suomi­Seura 5 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA O sanottajia oli tänä vuonna 44 pelaajaa, jotka pelasivat kah­ dessa sarjassa tasoituksettoman lyöntipelin ja tasoituksellisen pistebogin. Luonnollisesti miehille ja naisille oli omat sarjansa. Näiden lisäksi meillä oli lähimmäs lippua ja pisin avauslyönti ­kilpailut. K ilpailujen jälkeen nautimme Vistabella Golfin Las Terrazas ­klubiravintolan antimista hampurilaisen muodossa. Ruokailun jälkeen pidimme palkintojen jakotilaisuuden, jossa palkitsimme pokaaleilla sarjojen voittajat ja muut pelaajat nauttivat arvonta­ palkintojen runsaudesta. P alkinnoille pääsivät seuraavat henkilöt: Tasoitukseton lyöntipeli (SSGK­seuran mestaruus) Suomi­Seuran Golfkerho tiedottaa C osta Blancan Suomi­Seuran Golfkerho (SSGK) piti 24.3.2023 Espanjan mestaruuskilpailunsa. Kilpailu pelattiin Vistabella Golfin kentällä Jacarillassa. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja sää suosi pelaajia. Kilpailun läpiviennin mahdollistivat hyvät yhteis­ työkumppanit, iso kiitos heille kaikille. EIJAn malja KARIn malja Sijoitus Naiset Miehet 1. Raili Saarinen Aki Kuronen 2. Eija­Riitta Salomaa Juha Schmidt 3. Riitta­Leena Rautee Jukka Nylander Tasoituksellinen pistebogi (SSGK­PB­mestaruus) L ähimmäs lippua voitti Jerry Sal­ minen väylä 7 ja Harri Ilomäki väylä 15 ja pisin avauslyönti nai­ sissa Tarja Westergård ja mie­ hissä Keijo Sainio. SSGK kiittää kaikkia niitä yri­ tyksiä ja yhteisöitä, jotka olivat runsaslukuisesti ja ruhtinaallisin palkinnoin tukemassa seuramme mestaruuskilpailuja tänä vuonna. U uden kautemme alkaessa loka­ kuun alussa tulemme jatkamaan pelaajiemme keskuudessa kump­ paneittemme näkyvyyttä. KIITOS VIELÄ KERRAN KAIKILLE YHTEISTYÖKUMPPANIMME VUONNA 2023 OVAT: 360HOMETOUR HIERONTANNE OC BODEGA ELLABELLA HARRY‘s LOUNGE&KITCHEN OTAVA­SAUNA SUOMI­KAUPPA VISTABELLA GOLF OPTICA MAR TORRETAIKA LAS TERRAZAS MILA ja TOMMI LAVI ATHLETIQ KAHVILLA Sijoitus Naiset Miehet 1. Tarja Westergård Juhani Elo 2. Anna­Riitta Salento Sivert Westergård 3. Leea Nylander Matti Rautee
• 26 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA 6 Suomi­Seura M oikka! Olen Juulia Lindeman, sosionomiopiskelija Vantaalta. Muutin Oulusta viime kesänä opiskelujen perässä ja nyt olenkin eksynyt Espanjan aurinkoon. Olen ollut Torreviejassa 20.2. asti ja paluulento Suo­ meen on aamuvarhain 5.5. jos en päädy passiani sitä ennen polttamaan. Minulle oli alusta asti selvää, että tahdon tehdä harjoitteluni ulkomailla pois Suo­ men kaamoksesta, joten mikäs sen parempaa kuin iskeä kasa sähköposteja suomalaisiin yrityksiin Espanjassa. Ja sitten nappasi. S uomi­Seuralla olen ollut niin sanottu ”jokapaikan­ höylä”. Minua on voinut tavata niin infossa, kahviossa, kirjastossa tai taidekerhon parissa. Suomi­Seuralla huomioni alussa kiinnitti tiistaisin oleva taidekerho. Sosionomiopiskelijana opintoni ovat pitkälti olleet taideterapia painotteisia ja halusinkin päästä kokei­ lemaan kaikkea tähän mennessä oppimaani taide­ ryhmän ohjaajana. M atkan varrella päädyin tekemään myös sosiaali­ palveluiden tarpeen kartoitusta Torreviejan suoma­ laisväestölle, mikä oli aivan älyttömän opettavainen projekti. 27.3. kokoonnutaankin Virgen del Carme­ nissa, jossa pidän yhteenvedon kyselystä kerätyistä tuloksista ennen kuin seura suljetaan 28.4. kesän ajaksi ja harjoitteluni tulee päätökseen. Olemme myös etäyhteydessä Brysselin Sirpa Pietikäiseen, sillä keskustelemme mahdollisesta EU­rahoituksesta palvelutalon perustamiselle Torreviejaan. On ollut hienoa nähdä Suomi­Seuran luotto minuun ja teke­ misiini, vaikka kyseessä on ollut vasta ensimmäinen harjoitteluni. Psykedeelinen harjoittelija Suomi­Seurassa A ikani Espanjassa on mennyt yhtä nopeaa kuin silmien räpäyttäminen. Jos olisin kuul­ lut etukäteen mitä kaikkea kivaa tulen koke­ maan ja näkemään, en varmasti olisi usko­ nut puoliakaan. Reissattua on tullut Valen­ ciassa, Alteassa, Cartagenassa, Ciezassa, Rojaleksessa ja Alicantessa sekä matka jatkuu muutaman viikon säteellä vielä Ibi­ zalle, Sevillaan ja Granadaan. Vuokra­auto alle ja päivä/viikonloppu ­reissuille mars. Carmen del Campillon teehuoneesta on tullut ehdoton lemppari sekä Rojaleksen kuun ensimmäisistä sunnuntaista, jolloin paikka muistuttaa pienoisversiota vuoden 69’ Woodstockista taiteineen ja kojuineen. Myös ensimmäistä kertaa elämässäni uin meressä maaliskuussa, samaa en voi luvata toistavani Suomessa. J os tämä teksti saavuttaa Suomi­Seuralla harjoittelua suunnittelevan henkilön, lämpi­ mät suositukset minulta. Asuntoa hankki­ essa kannattaa tarkistaa suihkun viemäri, että se tosiaan vetää, ettei tarvitse mopata koko huushollia eteisestä parvekkeelle. Eipä mulla oikeastaan ole muita risuja antaa, kaikki on sujunut tähän mennessä oikein hyvin. Tavarat pysyneet tallessa ja järki päässä. Tai ainakin tavarat tallessa… Kirjoittanut Juulia, keväällä 2023
• 27 Suomi­Seura 7 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA Videovieraan, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäi­ sen puheenvuoron tiivistelmä: Suoranaista lupausta taloudellisesta tuesta tässä vaiheessa ei ole luvassa. Väestö ikääntyy, erilaisia palvelutarpeita tulee. Etenemismahdollisuuksia ym. pohdintoja: ­ Selvittää onko muilla mailla esimerkiksi briteillä omia järjestelyitä miten tuetaan oman maan kansalaisia sosiaalipalveluiden saatavuudessa Espanjassa ­ Säätiön perustaminen, Espanjan lainsäädännön mukaan ­ Säätiölle tukea eri lahjoittajilta Suomesta, myös esimerkiksi testamenttilahjoituksia ­ Seuraavaksi hanke? millainen palvelurakenne olisi ja millaiset olisivat kustannukset ­ Yhteistyö espanjalaisen sosiaali­ ja terveyspalve­ luiden kanssa alkuun? ­ Esimerkiksi työpaikka kahdelle suomalaiselle sai­ raanhoitajalle, joka voisi olla apuna ja tukena kieli­ palveluissa ­ Palveluasumismallin miettiminen, joka olisi kustan­ nuksiltaan mahdollinen ­ Rahoitusratkaisu, jossa jokainen palveluasumisessa asuva kerryttäisi pienellä vuosimaksulla säätiöpää­ omaa, jotta palveluja voidaan ostaa ­ Vapaaehtoistoimintaan perustuvaa ystäväpalvelua ­ Tarvitaanko asumisyksikköä, päiväpalvelua varsin­ kin muistihäiriöistä kärsiville ­ Suomeen palaaminen ei välttämättä auta, jos tuki­ verkosto on enimmäkseen Espanjassa ja haitat voivat olla suuremmat kuin hyödyt ­ EU:n kokeiluprojektiksi? selvitysrahan mahdollisuus ­ Pohjoismaiden yhteistyö kannattavaa rahoituksen mahdollistamiseksi ­ Yhden maan selvitykseen lähes mahdoton saada EU:lta rahoitusta ­ Pysyvää rahoitusta EU:lta ei saatavissa ­ Yhteydessä pohjoismaiden neuvostoon, apua hanke­ rahaan ­ Jos yhteistyötä Beneluxmaiden ja Saksan kanssa, mahdollista hakea myös muita yhteistyökumppaneita EU­rahoitusta varten muista EU­maista ­ Suomen rahoitusta saisi aikaistaan ensi syksynä, kun ministerit alkavat ottamaan kantaa yksityiskoh­ taisempiin asioihin ­ Kohdeapurahaa voi pyytää STM:ltä ­ Valiokuntien jäsenet on valittu, joten ennen juhan­ nusta sopisi tapaamisen kaikkien poliittisten ryhmien pääneuvottelija koordinaattorin kanssa sosiaali­ ja terveysvaliokunnasta, joille esitetään yleinen huoli ja toive, että kiinnittäisivät huomiota tähän kartoitus­ tulokseen Sosiaali­ ja terveyspalveluiden tarvekartoitustilaisuudesta Suomi­Seuran tiloissa 27.4.2023 ­ Eduskunnalla budjetti aloitteisiin, jotka etsitään heti syyskuussa? tätä voisi siihen ehdottaa, että tietty kansanedustajajoukko tekisi rahallisen aloitteen selvityksen aloittamisesta ­ Jos rahoitus saadaan, siitä voidaan maksaa myös palkka työntekijälle, joka alkaa tekemään selvitystyöt ä ­ Kun pohjatyö on tehty, hanketta voi alkaa tehdä EU:ll e ­ Jos ei halua perustaa säätiötä, voi miettiä osuus­ kuntamallia vaihtoehdoksi ­ Osuuskunta voisi saada eduskunnalta, pohjoismai­ den neuvostolta sekä EU:lta hyvinvointistrategian nimissä kehittämishankkeeseen alkurahoitusta ­ Tämä olisi toimielin, joka solmisi yhteistyösopi­ muksia ja järjestää ja organisoi palvelua. Ensiksi: • pitää tehdä selvitys • ymmärtää mitä vaihtoehtoja on • pitää nähdä mitä ne kustantavat • mitä erilaisia tapoja organisoida toiminta • perustelu miksi valitaan tietty malli, siitä näkemys miten organisoidaan • tehdäänkö esim. diili yksityisen toimijan X kanssa, joka tuottaa koko paketin tai useamman toimijan kanssa, jotka tuottavat eri palveluita • ryhtyykö osuuskunta osittain ostamaan ja osittain tuottamaan palveluita • säätiön ja osuuskunnan hyvät ja huonot puolet vertailuun • esim. osuuskuntaan helpompi saada lisäjäseniä ja suuria kertasijoituksia, mutta jos osuuskunta kerää voittoa, on se verotettavaa • syksy kaikista ideaalisin ajankohta aloittaa hanke. Espanjan mahdollisuus osallistua projektiin: ­ paikalliselta STM:ltä kannattaa pyytää selvitysrahaa. ”Mielellään olen tässä mukana ja autan, pitäkäähän minut kuulolla” Sirpa Pietikäinen etäyhteydessä. Juulia Lindemanin tekstistä referoinut Veijo Leino
• 28 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA 8 Suomi­Seura O tsikon mukainen kartoitus tehtiin keväällä 2023. Asiassa kontaktoitiin myös europarlamentikko Sirpa Pietikäisen kanssa. Kartoituksen yhteenvedon esittely pidettiin Suomi­Seuran tiloissa 27.4. jolloin otettiin myös videoyhteys Pietikäiseen. Hänen kommentointinsa on lueteltu erillisenä. Suomi­Seuran kotisivuilla osoitteessa costablancasuomiseura.es on koko työ tuloksineen nähtävissä. Tässä kuitenkin kartoituksen ydinkohtia. Kysely tehtiin näin: K yselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisväestön sosiaali­ ja terveyspalveluiden tarvetta Torreviejan alueella. Kyselystä vastaa Laurean sosionomiopiskelija Juulia Lindeman sekä Costa Blancan Suomi­Seuran hallituksen jäsen Anja Uhlgren. Saaduista vastauksista tehdään loppuraportti ja kartoitetaan tarvittavia jatko­ toimenpiteitä palveluiden mahdollistamiseksi. Selvite­ tään myös EU:n rahoitusta riippuen tarpeiden laajuu­ desta. K artoituksesta saaduista tuloksista pidetään erillinen infotilaisuus, jossa tarvittaessa paikan päällä myös asian­ tuntija Brysselistä. Tästä paremmin infoa myöhemmin. 1 Johdanto I kärakenteen muutos on Suomessa nopeampaa kuin missään muussa EU­maassa. Naisten ja miesten elin­ ajan odote on korkea. Ikääntyneiden tarvitsemien sosiaali­ ja terveyspalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Jotta ikääntyvä väestö voisi elää pitkään terveenä ja toimintakuntoisena, tarvitaan siihen hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa, jossa ennaltaehkäistään sai­ rauksia ja hoidetaan tehokkaasti kansantauteja. Van­ husten avohuolto tulee kehittää toimivaksi ja riittävästi resursoiduksi (Puro 2010). S uomalaisia asuu pysyvästi Torreviejassa Espanjassa yli 600 (Ayuntamiento de Torrevieja 2021). Tarkoituk­ sena oli selvittää suomalaisväestön sosiaali­ ja terveys­ palveluiden tarvetta Torreviejan alueella. Kyselystä vastasi Laurea Ammattikorkeakoulun englanninkielisen linjan sosionomiopiskelija Juulia Lindeman sekä Costa Blancan Suomi­Seuran hallituksen jäsen Anja Uhlgren. Saaduista tuloksista kartoitetaan tarvittavia jatkotoimen­ piteitä palveluiden mahdollistamiseksi Torreviejan alu­ eella. Lisäksi selvitetään myös EU­rahoituksen mahdol­ lisuutta. Sosiaali­ ja terveyspalvelutarpeiden kartoitus Costa Blancan suomalaisväestölle K ysely toteutettiin Google Formsilla aika­ välillä 10.3.2023­31.3.2023. Kysely jaettiin Membookissa Costa Blanca Suomi­Seuran jäsenille, jossa on aktiivisia jäseniä tällä hetkellä 778. Kysely jaettiin myös Face­ bookissa ja paperisina Torreviejan suoma­ laiseen seurakuntaan, Suomi­Kauppaan, Scandic Center Torreviejaan sekä Suomi­ Seuran omaan kahvioon. Kyselyyn vas­ tasi yhteensä 213 henkilöä. K yselystä kerätyistä tuloksista eniten esille nousi tarve saada lisää tietoa alueen terveyspalveluista sekä tulkkausapua niin lääkärissä kuin viranomaisten kanssa asioinnissa. Lisäksi tietoa kaivattiin Torre­ viejan kaupungin tekemistä päätöksistä suomen kielellä sekä muista kulttuuri­, liikunta­ ja hallinnollisista palveluista. Lähes puolet vastanneista koki tarvetta myös suomenkieliselle tuetulle asumis­ palvelulle Torreviejassa. Kun ei enää yksin pärjää, monet jäisivät mieluummin palvelutaloon Torreviejaan kuin palaisivat Suomeen. Juulia Lindeman
• 29 Suomi­Seura 9 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA K artoituksesta saaduista tuloksista pidettiin eril­ linen infotilaisuus Costa Blancan Suomi­Seuran jäsenille 27.4.2023. Lisäksi etäyhteyden päässä paikalla oli europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. 2 Ikääntyneiden sosiaaliset ja terveydelliset haasteet T ämä laaja THL:n tutkimus ja sen soveltaminen Costa Blanca ­alueelle kannattaa katsoa Suomi­ Seuran kotisivulta costablancasuomiseura.es 3 Kysely tarvekartoituksen menetelmänä S osiaali­ ja terveyspalveluiden tarvekartoitus toteutettiin kyselynä. Sosionomiopiskelija Juulia Lindeman sekä Costa Blancan Suomi­Seuran hallituksen jäsen Anja Uhlgren laativat yhdessä kyselyn kysymykset. Kysymykset laadittiin Google Formsiin ja siihen päädyttiin sen yksinkertaisuu­ den vuoksi, sillä se on myös vastaajalle helppo­ käyttöinen. Lisäksi linkin jakaminen Memboo­ kissa ja Facebook­ryhmissä oli yksinkertaista. K yselyn saatekirjeessä kerrottiin muun muassa tarvekartoituksen tarkoitus ja tarpeellisuus, vastausten anonyymisyys sekä tulosten esittely. Kysely jaettiin Membookissa Costa Blancan Suomi­Seuran jäsenille. Aktiivisia jäseniä on tällä hetkellä 778. Heistä kuitenkaan kaikki eivät asu tällä hetkellä Torreviejassa, eikä kaikilla ole käytössä Membookin sähköistä sovellusta. S uomalaisia asuu pysyvästi Torreviejassa yli 600 (Ayuntamiento de Torrevieja 2021). Valitettavasti mistään ei löytynyt dataa, kuinka monella Mem­ bookin sähköinen sovellus on käytössä. Suomi­ Seuran sihteerin sanojen mukaan ei läheskään kaikilla. Jäsenistö on iäkästä, ja osalla ei ole edes sovelluksen vaatimaa älypuhelinta. Suomi­Seuran jäsenistä yli puolet on 1940­1950 ­luvuilla synty­ neitä. Loput ovat 1960­1970 ­luvuilla syntyneitä. K ysely jaettiin myös Facebookin ”Torrevieja.fi” sekä ”Torreviejan ja lähiympäristön suomalaiset” ryhmiin, joista vastauksia kertyi vain alle pari­ kymmentä. Vastauslomakkeita jaettiin myös paperisina Torreviejan suomalaiseen seurakun­ taan, Suomi­Kauppaan, Scandic Center Torre­ viejaan sekä Suomi­Seuran omaan kahvioon. T ulostimme yhteensä 30 kappaletta kyselyloma­ kkeita paperisina ja jaoimme ne yllä mainittuihin kohteisiin Torreviejassa. Näistä 30 kappaleesta vain viisi palautui Suomi­Seuralle takaisin. Lomakkeisiin oli tarkasti kirjoitettu palautuksen tapahtuvan Suomi­Seuralle. Viiden paperisen vastauslomakkeen vastaukset kirjattiin Google Formsiin. K ysely toteutettiin aikavälillä 10.3.–31.3.2023. Lähetimme muistutusviestin Membookissa Suomi­Seuran jäsenille 28.3.2023. Jaoimme myös linkin uudestaan yllä mainittuihin Facebook ­ryhmiin samana päivänä. V astaukset kertyivät Google Formsiin anonyy­ meinä eli kenenkään henkilötietoja ei ollut tunnis­ tettavissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 213 hen­ kilöä, joka on noin 33 % Torreviejan suomalai­ sesta väestöstä. Vastauksia säilytetään niin kauan kuin sille on tarvetta tulevien hankkeiden edistämiseksi ja palvelujen mahdollistamiseksi. 4 Tulokset ovat nähtävissä Suomi­Seuran kotisivuilla 5 Johtopäätökset ja pohdinta K yselystä huomasi selkeän tarpeen paremmalle tiedonkululle terveyspalveluista sekä niiden tarjoajista. Myös lääkärissä asiointiin kaivattiin apua, enimmäkseen tulkkipalveluna. Samalla tavalla apua kaivattiin viranomaisten kanssa asiointiin. Olisi hyvä pohtia, löytyisikö tähän esi­ merkiksi Suomi­Seuran kautta tarjottavaa apua. Voisiko hyödyntää etälääkäri tai ­hoitaja palve­ luita Suomesta. Internet­sivujen kautta löytyy myös eri tulkkauspalveluja tarjoavia yrityksiä, jotka pystyvät tekemään tulkkausta esimerkiksi puhelimen välityksellä. Myös tuetun asumis­ palvelun tarve nousi kyselyssä esiin. L aajemmin johtopäätöksiä on esitetty Suomi­ Seuran kotisivulla. Juulia Lindemanin tekstistä referoinut Veijo Leino
• 30 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA 10 Suomi­Seura S unnuntaiaamuna 32 suomiseuralaista (+ Sami Sanchez) suunnisti bussilla kohti Alicanten lento­ kenttää, josta lensimme Santiago de Compostelaan (1,5 h). Oppaamme Erkki Gerovoi oli meitä vastassa kentällä ja siirrymme bussilla Gran Hotel Eurostariin. A lkuillasta kiertelimme ryhmänä Santiagon vanhaa kaupunkia, ja ilta päättyi pyhiinvaeltajien messuun Katedraalissa. Santiago de Compostelan katedraali on Unescon maailmanperintökohde, jonka uskotaan olevan paikka, johon apostoli Pyhä Jaakob haudattiin. Se on myös yksi ainoista kolmesta tunnetusta kirkosta maailmassa, jotka on rakennettu Jeesuksen apostolin haudan päälle. H otellista oli matkaa vanhaan kaupunkiin 1,7 kilo­ metriä. Matkalle osui myös upea Alamedan puisto. 13.3.2023 päivä aloitettiin Cambadoksesta tutustu­ malla 1400­luvulla Juana de Hungrían ja María de Ulloan käskystä rakennetun Santa María Dozon kirkon raunioihin ja hyvin kauniiseen hautausmaahan. Suomi­Seuran Galician matka 12.–16.3.2023 M atka jatkui O Groveen, jossa lähdettiin risteilylle tutustumaan ostereiden ja simpukoiden viljelyyn. Tarjoilu pelasi hyvin, viiniä ja taatusti tuoreita sini­ simpukoita sai syödä niin paljon kun jaksoi – ja mehän jaksoimme 5 ltk/3 henkilöä. L a Tojan saari on yksi Galician tunnetuimmista saarista. Saaressa sijaitsee mm. kylpylöitä, luksus­ hotelleja, kongressikeskus, kasino, aidatut yhteisöt jne. La Toja on nykyisin espanjan rikkaimpien henki­ löiden asuinalue, mm. Inditexin (mm. Zara) omistaja Amancio Ortega Gaona asuu saarella. M atkalla piipahdettiin myös Combarron kylässä, joka sijaitsee Rías Baixasin suistoissa kuuden kilometrin päässä Pontevedran kaupungista. Combarron vanha kortteli on julistettu kulttuurikohteeksi. Kylästä on mm. Galician rinteisiä korotettuja viljamakasiineja, meri­ taloja. P ontevedra kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat hyvin säilynyt keskiaikainen vanhakaupunki ja pyhiinvaeltajien kirkko Praza de Peregrina ­aukiolla . Ensimmäinen matkapäivä Ostereiden ja simpukoiden viljelyä. Toinen päivä
• 31 Suomi­Seura 11 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA P ortugalista lähtevä eteläinen pyhiin­ vaellusreitti Santiago de Compostelaan kulkee Pontevedran kaupungin kautta. Kristoffer Kolumbuksen ensimmäisellä löytöretkellään käyttämä lippulaiva, Santa María oli rakennettu Pontevedrassa. P aluumatkalla vierailimme vielä Rías Baixas ­viinialueen yhdellä parhaista viinitiloista Bodegas Granbazanissa mais­ telemassa Albarino­viinejä. Alueella vii­ niköynnökset kasvatetaan betonisten pylväinen päällä, alueen sateisen ilmas­ ton johdosta. Kolmas päivä M atka jatkui A Coruñaan. Bussi jätti mei­ dät rantapaseolle, jossa oli maailman pisin, vaikuttava pikkuikkunarivistö. Paseo tuntui jatkuvan ja jatkuvan. A Coruña on ”parveke yli Atlantin”. Kaupungin historia liittyy läheisesti sen vanhaan kalastus­ ja kauppasatamaan. N iemimaalla, jolla vanha kaupunki sijait­ see, on roomalainen majakka, 2000 v. vanha Herkuleen torni, yksi kaupungin symboleista, joka ohjaa edelleen meri­ miehiä. A Coruña oli kaunis ja siisti kau­ punki, johon voisi mennä uudelleen. A Coruñasta jatkoimme matkaa Fister­ raan, joka on muinainen satama­ ja kalastajakylä. Kallioinen "Kuoleman rannikko" on nimetty näiden rantojen haaksirikkojen suuren määrän vuoksi. Kävimme myös Finisterren niemellä, joka on mo­ nien pyhiinvaeltajien lopullinen kohde Pyhän Jaakobin tiellä. Fis­ terran majakka on edelleen toi­ minnasssa Atlantin rannalla. Neljäs päivä K eskiviikkona ajoimme Ourenseen, Minho­joen rannalla, jossa meillä oli turhan paljon vapaa­aikaa, koska paikalliset ”heräilivät ja availivat myymälöitä” vasta kello 11 jäl­ keen. Kuumia, mineraalipitoisia lähteitä nähtiin muutamia. Jatkuu sivulla 13
• 32 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA 12 Suomi­Seura Aika: 22.04.2023 klo 11:30 alkaen Paikka: Centro Cultural Virgen del Carmen, Calle del Mar 28, Torrevieja Läsnä: 41 jäsentä Tilaisuuden alkuun klo 11:30 alkaen olimme saaneet kunniavieraita? kun­ niakonsuli Monna Laakso ja konsuli­ palveluvirkailija Tarja Laine­Palander esittäytyivät ja kertoivat Suomen kun­ niakonsulaatin toiminnasta alueel­ lamme. Tässä vain lyhyesti konsul­ aatin tiedot: ­ Suomen Torreviejan kunniakonsu­ laatin tilat avattiin 1.8.2022. ­ Kunniakonsulaatti toimii samoissa tiloissa kunniakonsuli Monna Laak­ son lakitoimiston kanssa, osoitteessa Ramón Callud 74, 3 krs. ­ Kunniakonsulaatin aukioloajat ja yhteystiedot ovat: Maanantaina ja perjantaina puhelinpalvelu klo 10.00– 13.00. Tiistaina, keskiviikkona ja tors­ taina puhelinpalvelu klo 9.00–11.00 ja asiakaspalvelu etukäteen tehdyllä ajanvarauksella klo 12.00–15.00. Puhelinnumero: +34 966 708 303 Sähköpostiosoite: sanomat.trv@formin.fi Yleiskokouksen, kevät 2023, tapahtumat ja kunniakonsulaatin esittäytyminen K unniakonsulin esittäytymisen jälkeen pidet­ tiin Costa Blanca Suomi­Seuran sääntömää­ räinen kevätkokous 2023. Tapahtumat: 1 Seuran puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:00. 2 Kokouksen puheenjohtajaksi ehdotettiin ja valittiin Kari Rantanen, sihteeriksi ehdotettiin ja valittiin Riitta Raitasuo­Lukkarinen, pöytä­ kirjan tarkastajiksi ehdotettiin ja valittiin Anne Räikkönen ja Katja Minkkinen. Ääntenlas­ kijat sovittiin valittavaksi erikseen, mikäli tar­ vitaan. 3 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltai­ seksi. Kutsu on lähetetty jäsenille sähköpos­ titse 20.3. sekä kutsu liitteineen 4.4., se on myös julkaistu tammikuun UCB­lehdessä numero 1 sekä maaliskuun numerossa 2 ja ollut myös luettavissa seuran ilmoitustaululla. 4 Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 5 Käsiteltiin seuran toimintakertomus. Pu­ heenjohtaja kävi toimintakertomuksen läpi pääkohdittain. Kohtaan "Yleistä" lisätään sanat ...hallituksen rekisteröityminen Espan­ jan yhdistysrekisteriin... Toimintakertomus Kunniakonsuli Monna Laakso (kesk.) ja konsulipalvelu­ virkailija Tarja Laine­Palander.
• 33 Suomi­Seura 13 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA hyväksyttiin edellämainitulla lisäyksellä. 6 Käsiteltiin seuran tilinpäätös ja toiminnantar­ kastajien lausunto. Tilinpäätöksestä ei ollut huo­ mauttamista. Toiminnantarkastajien tulee saattaa toiminnantarkastuskertomus asianmukaiseen kuntoon tekemällä siihen erillinen lisäys mainin­ nalla nykyiselle hallitukselle myönnetystä tili­ ja vastuuvapaudesta sekä poistamalla viimeinen lause kerhoavustuksista ja sähkön säästämi­ sestä. Edelliselle puheenjohtajalle Sulevi Suo­ melle myönnettiin tili­ ja vastuuvapaus. Myönnet­ tiin nykyiselle hallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus. 7 Hallituksen varsinaisen jäsenen Eeva Donnerin ero hyväksyttiin ja tilalle ehdotettiin ja valittiin Anne Räikkönen. Ehdotettiin myös Katja Minkkistä, joka kieltäytyi työesteiden takia. 8 Muita käsiteltäviä asioita ei ollut. Vasemmalla kokouksen puheenjohtaja Kari Rantanen. Pöydän ääressä Suomi­Seuran puheenjohtaja Jan­Aslak Lang ja kokouksen sihteeri Riitta Raitasuo­Lukkarinen. 9 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:33. Teksti ja kuvat: Veijo Leino O urensesta lähdimme Sil­joelle risteilylle. Sil­joen kanjoni on luonnonmuodostelma Sil­joen varrella. Se kattaa Silin viimeiset 50 kilometriä ennen joen yhtymistä Minhoon. Maisemia pidetään Galician sisämaan jylhimpinä. Rotkon seinämät kohoa­ vat paikoin 500 metrin korkeuteen joen pin­ nasta. Joen aurinkoisempi ranta on monin pai­ koin pengerretty. Penkereillä on kasvatettu viiniä jo roomalaisvallan ajoista alkaen. V iimeinen ilta kului hotellissa yhteisen illallisen merkeissä. O li mukava käydä Espanjan sateisimmassa ja uloimmassa kolkassa, joka yllätti säiden puo­ lesta: kertaakaan emme kastuneet. Viileän yön jälkeen oli jopa +24 astetta ja aurinkoista. Alue on sijaintinsa takia hyvin vehreää. Santiagossa oli joka puolella kameliapuita ja magnolioita ja matkalla näimme myös villinä kasvavia valkoisia kalloja. Teksti ja kuvat: Mallu Ranta Jatkoa sivulta 11 Suomi­Seuran Galician matka
• 34 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA 14 Suomi­Seura Suomi­Seuran syyskokouksessa valitaan taas uusi hallitus, kuten sääntöjen mukaan tehdään kahden vuoden välein. Tässä vaiheessa voitaneen taas kerran vilkaista seuran toimintaan liittyviä asioita – eiköhän se ole hyvä välillä näitä mie­ tiskelläkin, hektisten juoksevien asioiden lomassa, tai sitten jouten olon lomassa, tiettävästi löytyy sellaisiakin jäseniä. Seuran säännöt löytyvät kotisivuilta osoitteessa https://costablancasuomiseura.es/saannot­1­1­2017, niinpä niitä ei nyt tässä, vaan pohdiskelua sään­ töjen rivien välistä ja miksei sivuiltakin. Suomi­Seuramme hallinto Kenties tämmöisiäkin sopii spekuloida (omia ja osin viisailta sovellettuja): Mikä ja mitä Suomi­Seura on? Olisikohan tuo kysymys, jota jokaisen jäsenen, mutta erityisesti hallituksen ja hallituksen jäsenen soisi pohtivan ainakin jossain vaiheessa. Ehkäpä hallitustyö voidaan katsoa heikoksi, jos vaikka vain osa jäsenistä etääntyy seurasta tai jopa eroaa. Ja eiköhän vastaavasti hallitustyö ole ansiokasta, jos jäsenmäärä lisääntyy ja positiivinen kiinnostus seuraa kohti kasvaa. Tärkeää on, mitä jäsenistö näkee ja kokee, ei niinkään se, mitä johto puuhailee, jos se puuhailu ei näy jäsenistölle! On syytä olla hereillä ja jär­ jestää jäsenille väylä tunteiden toimittamiseen hallitukselle. Hallituksen tulee myös osata kuun­ nella: ”kun puhuu, kertoo vain minkä jo tietää, kun kuuntelee, voi saada uutta tietoa”. Myös mittausmenetelmiä on hyvä kehitellä ja käyttää totuuden selvittämiseksi. E hkä tällaisessakin seurassa kannattaisi ensi­ sijaisesti suuntautua asioihin sitä ajatellen, mitkä koskettavat mahdollisimman montaa jäsentä. Saattaa olla toimintoja, joihin osallistuu vain muu­ tama, eli hyvin pieni prosentti jäsenistä, mutta vievät suhteettomasti voimavaroja. H allitukset ovat epäilemättä aina yrittäneet, mutta aina on myös inhimillistä rajallisuutta. Hallitus­ toiminnan ammattilaisuutta hallinnossa harvoin on, kaikkihan tehdään vapaaehtoisvoimin ja tus­ kin kukaan on seuratoiminnan johtamista pää­ työkseen tehnyt. J äsenten tulisi tuntea olevansa osa tasapainoista valtaa, ei vallan nyrkkeilysäkkejä. E rään merkittävän suuren yhtiön johtaja on tuu­ minut: "Firman pitää liikkua kuin silakkaparvi – kääntyä yhtenä parvena kun signaali tulee." Eiköhän tuota voi soveltaa yhdistykseenkin. J ohto voi tehdä äkkiliikkeitä, mutta massa kään­ tyy hitaasti. T yö antaa ajalle arvon. T arvitaan toisia, jotka tietävät miten ja toisia, jotka tietävät miksi. Teksti: Veijo Leino, hallituksen jäsen Suomi­Seuran kotipaikan Torreviejan kaupungin li­ pussa ovat taustaväreinä sininen ja valkoinen eli samat värit kuin Suomen lipussa, sininen tosin vaaleampana.
• 35 Suomi­Seura 15 Aika: 18. marraskuuta 2023, klo 12:00 Paikka: Hospital Quirón Salud, Torrevieja, auditorio Esityslista: 1. Kokouksen avaus. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Käsitellään vuoden 2024 toimintasuunnitelma. 6. Vahvistetaan jäsenmaksu, joka astuu voimaan vuoden 2024 alusta. 7. Vahvistetaan vuoden 2024 tulo­ ja menoarvio. 8. Valitaan seuralle puheenjohtaja. 9. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. 10. Valitaan hallituksen varajäsenet. 11. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa vuotta 2024 varten. 12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 13. Kokouksen päättäminen. Costa Blanca Suomi­Seura ry HALLITUS K irjasto on avoinna seuran aukioloaikoina. Jäse­ net voivat lainata kirjastosta kirjoja, äänikirjoja, DVD­elokuvia ja musiikkia voimassa olevalla jäsenkortilla. Laina­aika on 1 kk, uutuuskirjoilla 2 viikkoa. K irjastossa on tällä hetkellä yli 3000 kirjaa, run­ saasti DVD ­tallenteita ja äänikirjoja. Kokoelmat karttuvat pääosin jäseniltä saatavilla lahjoituk­ silla. Lisäksi Suomen Suomi­Seura ry. lahjoittaa vuosittain noin 20 kirjaa ja itse ostamme kysy­ tyimpiä uutuuskirjoja vuosittain myönnettävillä määrärahoilla. Costa Blanca Suomi­Seura ry:n syyskokoukseen K irjasto hoitaa myös aikavaraukset jäsenien käy­ tössä olevalle tietokoneelle. Seuran jäsenillä on käytettävissä langaton verkkoyhteys (WiFi) kir­ jaston tiloissa. Verkon salasanan saa toimistosta ja samalla tarkistetaan jäsenyyden voimassaolo. A tk­pohjaisella kirjasto­ohjelmalla kirjaston hal­ linta on saatu nykyaikaiselle tasolle. Kirjasto­ ohjelma otettiin käyttöön syksyllä 2017. Kirjastoa hoitavat Suomi­Seuran vapaaehtoiset. K irjastovastaava on Ritva Jolkkonen, sähkö­ posti: ritvaveli@gmail.com Suomi­Seuran kirjaston palvelut KUTSU
• Uusi Costa Blanca 3/2023 36
• Uusi Costa Blanca 3/2023 37 O len saanut nyt ihan lyhyessä ajassa yhteydenottoja kolmelta suomalaiselta, joiden kimppuun Espanjan verokarhu on käynyt, yhdeltä oli jo ulosmitattu tililtä Suomesta iso summa. Kaikkia neuvoin ottamaan yhteyttä lakimieheen, joka tuntee molempien maiden verolain ja osaa laatia valituksia, anomuksia ja selvi­ tyksiä oikeaan aikaan ja oikeita lakitermejä käyttäen. K aikissa tapauksissa nämä ihmiset saivat työkyvyttömyyselä­ kettä Suomesta ja olivat asustelleet jo vuosia Espanjassa maksa­ matta tänne tuloveroja. He olivat joko kuvitelleet että verovapau­ tukseen riittää kun on Suomesta työkyvyttömyystodistus, tai sitten vain kokeilleet onneaan, en alkanut arvailemaan. T yökyvyttömyysaste on kuitenkin arvioitava Espanjassa ja sys­ teemi on erilainen kuin Suomessa. Suomen 100 % ei ole täällä sama. Alicanten arviointikeskukseen on noin vuoden jonot. T oinen tapa on nopeampi ja vastaus saattaa tulla alle parissa kuukaudessa. Se on anoa suomalaisen työkyvyttömyystodis­ tuksen vertauttamista verotoimiston kautta, perustuen sopimuk­ seen, joka on verottajan ja sosiaaliturvan kanssa allekirjoitettu vuonna 2014, "Convenio de colaboración administrativa entre la Seguridad Social y la Agencia Tributaria" perustuen vero­ lakiin Ley general Tributaria 58/2003 artikkeli 94. A nomukseen mukaan tarvittavat dokumentit ovat: ­ Notaarin oikeaksi todistama kopio passista ja alkuperäinen passi ­ Notaarin oikeaksi todistama kopio NIE­paperista/residenssistä ja alkuperäinen residenssipaperi. ­ Lääkärintodistus (B1), jossa kuvataan ne sairaudet, jotka on otettu huomioon työkyvyttömyyden arvioinnissa sekä niiden vaikutus työkykyyn tulevaisuudessakin, sekä siitä virallinen käännös. Päiväys on oltava ennen eläkepäätöstä. ­ Virallinen eläkepäätös, joka on saatu Espanjan Sosiaaliturvaan verrattavalta eläkelaitokselta tai eläkevakuutusyhtiöltä, Suomessa notaarilla oikeaksi todistettu ja apostille­leimalla varustettu. Sen virallinen käännös. Ajankohtaista verotuksesta E spanjan verokarhu voi periä viisi vuotta vanhoja veroja ja sakotkin ovat suuret, paljon suuremmat kuin maksamattomat verot, joten velkaa tulee helposti kymme­ niä tuhansia euroja ja sitä ei pääse pakoon muuttamalla Suomeen. K annattaa mennä verotoimistoon tai laki­ miehelle selvittämään verovelvollisuus heti kun tänne muuttaa, koska lähtökohtaisesti kaikki täällä asuvat ovat tänne tulovero­ velvollisia, ja tarkistaa tilanne vuosittain, koska lait muuttuvat. M ikäli asuu pokkana vakituisesti Espan­ jassa maksamatta veroja, kannattaa pitää jemmassa ainakin kolminkertainen summa viimeisten viiden vuoden verojen osalta siltä varalta, että käry käy, koska sitä ta­ pahtuu aina useammin ja se käy kalliiksi. Itse voi laskeskella kuinka monta vuotta on selvittävä jäämättä kiinni ennen kuin veropetos alkaa olla kannattavaa puuhaa. Teksti: Annukka Valtanen A licanten lentokentän johtaja Laura Navarro (ku­ vassa keskellä) on vastaanottanut Airports Council Internationalin (ACI) myöntämän ”Euroopan par­ haan lentokentän” palkinnon syyskuussa Korean Incheonissa pidetyllä gaalaillallisella. Alicanten kenttä oli paras Euroopassa 15–25 miljoonan mat­ kustajan kategoriassa. Palkinto julkistettin jo viime keväänä, mutta nyt pidettiin alan huippukokous, johon osallistui yli 500 kentän johtajat. Tämä pal­ kinto on erityisen tärkeä, koska se perustuu matkus­ tajien arviointeihin. Matkustajapalveluiden lisäksi Alicanten lentoasemalla on keskeinen rooli myös rahtitoiminnassa, mikä osaltaan edistää alueen mat­ kailua ja yleistä taloudellista kehitystä. (Lähde: Aena) Alicanten lentokentälle kansainvälinen tunnustus
• Uusi Costa Blanca 3/2023 38 T ässä iässä törmään mitä ihmeellisimpiin perintöasioihin, halusinpa tai en. Viimeisin kuulemani tapaus muistuttaa lähinnä laillista ryöstöä. Tämä tarina on kuitenkin tosi. Yksityisyyden suojaamiseksi eräitä tarinan yksityiskohtia on kirjoituksessa muutettu. Kutsukaamme pariskuntaa tässä artikkelissa Matiksi ja Maijaksi. Espanjassa perintöasiat ovat erilaisia kuin Pohjolassa. Niistä kannattaa puhua oman Espanjassa toimivan lakihenkilön kanssa. L ain mukaan avopuolisoksi määritellään parisuhde silloin kun molemmilla on sama osoite. Avoliiton voi myös rekisteröidä. Mutta liiankin usein vanhoilla ihmisillä on eri osoitteet, vaikka parisuhde vastaisi muilta osin avoliittoa. I lman testamenttia ja virallista avoliittoa perintöasiat han­ kaloituvat. Esimerkiksi yhdessä hankittuun omaisuuteen eivät oikeudet ulotu. Edes oikeutta nähdä perukirjaa ei ole. Tällaisissa tapauksissa testamentin teko on välttämätöntä. M aija kuoli yllättäen Haapsalussa. Matti oli juuri ostanut uuden auton ja maksanut sen kokonaisuudessaan itse. Auto rekisteröitiin kuitenkin Maijan nimiin, jonka vakituinen asuinpaikka oli Viro. Näin meneteltiin siksi, että auton käyttö myös Suomessa on siinä tapauksessa helpompaa. Matti oli kirjoilla Suomessa eli pariskunnalla oli eri osoite vaikka yhdessä olivatkin. Kummallakaan ei ollut testa­ menttia, mutta sen tekemisestä oli puhuttu. M aijan edellisessä liitossa syntyneet lapset laativat peru­ kirjan. Matti ei kuullut asiasta mitään eikä ikinä nähnyt perukirjaa. Hän sai yllätyksekseen soiton Maijan pojalta. Tämä ilmoitti, että Matti voisi ostaa kuolleelle Maijalle rekisteröidyn auton itselleen. Ihmetystä herätti se, että Matti oli maksutositteiden mukaan jo maksanut kokonaisuudes­ saan auton omalta tililtään. Parilla ei ollut yhteistä pankki­ tiliä tai nosto­oikeutta toistensa tileihin. Nyt siis Matti joutuisi maksamaan auton toistamiseen. Onneksi Matti sai selville virolaisen lakinaisen yhteystiedot, joka oli auttanut Maijan poikaa perintöasioissa. Matti soitti lakinaiselle ja yritti todistaa naiselle auton ole­ van hänen. Lähettipä hän lakinaiselle myös asiasta todisteet. Vastauksena oli, että auto oli nyt rekisteröity Viroon pojan nimellä ja että Matilla ei ole enää oikeutta käyttää autoa. Mitkään perustelut eivät asiaa muuttaneet. Perukirjaakaan ei Matille näytetty. Eihän siinä muu auttanut kuin Matti jou­ tui palkkaamaan virolaisen lakimiehen asiaansa hoitamaan. L akimies otti yhteyttä lakinaiseen ja ilmoitti Matin käsityk­ sen auton omistusoikeudesta. Kului pitkä aika, jona aikana asiasta ei kuulunut mitään. M atti ehti jo mennä talveksi Espanjan lämpöön, kun hän kuuli naapureilta auton kadonneen pihalta. Kuulemma hinausauto oli nostanut auton lavalle. Hakijat olivat kuu­ lemma ihmetelleet, että auto oli lukossa ja siihen ei ollut avaimia. No lavalle auto meni ja katosi pihalta. M atti otti yhteyttä lakimieheensä ja pyysi tätä tekemään rikosilmoituksen varkaudesta poliisille. Lakimies otti yhteyttä lakinaiseen ja tiedusteli tilanteesta. Lakinainen ilmoitti, että mitään varkautta ei ollut tapahtunut. Mitään porttia ei ollut rikottu autoa noudettaessa, joten kyseessä ei voi olla varkaus. Lisäksi lakinainen oli ilmoittanut poliisille, että auton kanssa oli menetelty lain mukaisesti. Lakimies varmisti vielä asian kaupungin poliisilaitokselta ja sai saman vastauksen. Lakinainen ilmoitti lakimiehelle samalla, että hän ei enää edusta poikaa perintöasiassa. K autta rantain Matti kuuli, että auton oli noutanut liettua­ lainen autoliike, jolle poika oli auton myynyt. Auto oli nyt myynnissä Liettuassa. Samalla selvisi, että poika oli par­ haillaan pitkällä lomalla Vietnamissa oman pienen lapsensa kanssa. Matti oli muuten tuon lapsen kummi. K uten arvata saattaa, niin kummin velvollisuudet Matilta loppuvat eivätkä ne häntä enää kiinnostakaan. Auto katosi ja välit rikkoutuivat ikuisiksi ajoiksi. Onneksi Matin omat edellisestä avioliitosta olevat lapset ovat tukeneet miestä ansiokkaasti tässä tilanteessa. V ain joka kuudennella suomalaisella on testamentti. Ihmiset eivät osaa tehdä testamenttia kuin vasta sitten kun toinen jalka on haudassa. Osa ihmisistä osaa surutta nauttia kepuli­konstein saamastaan perinnöstä omantunnon vaivaamatta. Helpommalla tietysti kukin pääsisi, jos käyttäisi kaiken omaisuutensa ennen kuolemaa, jolloin mitään perintöä ei riideltäväksi jää. Mitä opimme tästä artikkelista. Ainakin kaikkien avosuh­ teessa olevien pariskuntien on syytä aina tehdä testamentti. Laillisen testamentin voi helposti tehdä myös itse. Ohjeet siihen löytyvät mm. lehden aikaisemmasta numerosta (UCB 3/2021 s. 28­29). Osa lakihenkilöistä toimii lain harmaalla alueella. Huono omatunto ei heitä vaivaa. He saavat asiat näyttämään laillisilta totuudesta välittämättä. Onkohan tuo Trumpin esimerkin innoittamaa. En usko, että minkään perinnön takia kannattaisi synnyttää sukuvihaa, joka voi kestää useita kymmeniä vuosia ja periytyä vielä seuraaville sukupolville alkuperäisten riitelijöiden jo kuoltua. Täydellinen rikos – ei testamenttia Teksti: DI Markku Aarnio Avopuoliso Yllättävä kuolema Lakinainen Auton nouto Auto Liettuassa Lopuksi
• Uusi Costa Blanca 3/2023 39 G uido Audisio Clínica Dental ham­ masklinikka on siirtynyt uusiin toimi­ tiloihin Torreviejan keskustassa, uusi osoite on katujen Ramón Gallud ja María Parodi kulmauksessa. Muutto­ matka ei ollut pitkä, sillä vanhat tilat sijaitsevat naapuritontilla. H ammaskirurgi Guido Audision luot­ saama perheyritys on toiminut jo yli 30 vuotta ja asiakaskunnassa onkin paikallisia perheitä useassa polvessa. Myös suomalaiset ovat löytäneet hyvin klinikan palveluiden pariin. Tämän varmistaa klinikalla saatava suomenkielinen palvelu, suomenkie­ linen tulkki palvelee kaikkia suoma­ laisasiakkaita ja myös vastaanotto palvelee suomeksi. Muita palvelu­ kieliä ovat espanjan lisäksi englanti, ranska ja venäjä. Y hteistyö Costa Blancan Suomi­ Seuran kanssa on jatkunut jo useita vuosia, ja seuran jäsenet saavat etuja palveluista. Klinikan henkilökunta o n Hammasklinikka Guido Audisio siirtyi uusiin tiloihin myös käynyt esittäytymässä seuran tiloissa. M uutakin suomalaista uudelta klini­ kalta löytyy, sillä kaikki hoitoyksiköt on valmistettu Helsingissä Planmeca Oy:n tehtaalla. Suomalainen perhe­ yritys on maailman johtavia hammas­ lääketieteen puolella toimivia laite­ valmistajia ja laajentaa toimintaansa jatkuvasti. Klinikan yhteydessä toimii myös oma erillinen laboratorio, joten palvelu on nopeaa ja laadukasta. U udella klinikalla pidetään avoimet ovet 20.10. klo 17–19, jolloin voit käydä kysymässä hammashoidosta yleensä ja varata ajan omaan ilmai­ seen hammastarkastukseen. Esittelyssä myös uusi tulokas hoitovalikoimissa A­Esthetic hammashoitoa tukevat kasvohoidot. Koko henkilökunta on paikalla vastaamassa kysymyksin. Teksti ja kuvat: Katja Minkkinen Laborantit työssään. Planmecan Espanjan maajohtaja Javier Briales testaa hoitoa. Guido Audisio hänen argentiinalaisia juuria esittävän taideteoksen äärellä.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 40 C ocentaina on kaupunki Alicanten maa­ kunnan pohjoisosassa Valencian itsehallin­ toalueella Espanjassa. Se on Cocentainan piirikunnan pääkaupunki, ja siellä on noin 11 500 asukasta. K aupungin halki menee kaksi päätietä ja korkeuserot ovat huomattavia. Toinen pääteistä täyttyy ruoka­aikaan terasseista, jonne paikallinen väki kerääntyy istumaan iltaa. Kaupungissa on runsaasti erilaisia levähdyspaikkoja puistonpenkkeineen. COCENTAINA V anha kaupunki on tyypillistä espanjalaista kapeiden katujen sokkeloa. En suosittele autolla ajoa siellä. Majoitusmahdol­ lisuuksia ja ruokapaikkoja on useita ja hinnat huomattavasti edullisemmat kuin naapurikaupungissa Alcoyssa, vaikka matkaa kaupunkien välillä on vain seitsemän kilometriä. C ocentaina onkin hyvä tukikohta, jos suuntaat vaellusmatkalle Alcoyn vuoristoon, joka on kuuluisa monipuolisesta reittitarjon­ nastaan. Tässä yksi listaus helpommista reiteistä, joita voi tehdä vaikka perheen kanssa: https://sendasyleyendas.com/2021/12/rutas­de­senderismo­en­alcoy Teksti ja kuvat: Katja Minkkinen
• Uusi Costa Blanca 3/2023 41 S uomalaiset padel­ ja pickleball­pelien harrastajat aloittavat vakiovuorot jälleen lokakuun alusta aina huhtikuun loppuun saakka. Molempiin peleihin on osallistunut runsas joukko kaikenikäisiä ja tasoisia pelaajia mukaan lukien sekä naisia että miehiä. Pelit pelataan pääsääntöisesti Orihuela Costan puolella Orange Padelissa ja El Capitan Sport Centerissä. V akiovuorojen pyörittäjän, Marko Pulkkisen mukaan ikähaarukka on ollut 15–70 vuoden välissä ja noin 40 % pelaajista on ollut naisia molemmissa lajeissa. Kynnys pelaamiseen on matala, koska ryhmistä löytyy kaiken tasoisia ja ikäisiä pelaajia. Tarvitset mukaan vain sporttiset varusteet, sillä mailankin voi vuokrata, jos sellaista ei omista. P elit pelataan ulkona ja sateen sattuessa muutama padelin sisäkenttä pyritään saamaan Padel­In ­sisä­ hallista, joka sijaitsee Torreviejan puolella. Pickleball­ vuoro peruuntuu kokonaan sateen sattuessa. P adel­pelit pelataan aina tiistaisin ja perjantaisin klo 11–13 Orange Padelissa, joka sijaitsee osoitteessa Calle Limón 19, Orihuela Costa. Tiistain vuoroon tuodaan toisinaan pieni valmennusosio halukkaille ja perjantaisin osa pelaajista pelaa americano­peli­ muotoa. ­ A mericano on tarkoitettu leikkimieliseksi kilpailuksi, joka otetaan kuitenkin aina tosissaan, nauraa Marko. Käytössämme on tiistaisin kaikki seitsemän kenttää ja perjantaisin nyt aluksi neljä kenttää, jota voidaan tarvittaessa muuttaa vuoron suosion mukaisesti. P ickleball­pelit pelataan aina keskiviikkoisin klo 11–13 El Capitan Sport Centerissä, joka sijaitsee osoitteessa Calle Fragata P Pr 1, Orihuela Costa, eli Punta Priman vanhan vesitornin juuressa. Käytössä ovat molemmat kaksi kenttää. Kertamaksu on yleensä luokkaa 5 –7 euroa riippuen pelaajamäärästä. M olemmissa lajeissa kaikki pelaajat ovat suomalaisia. Pelien jälkeen monet jäävät hetkeksi istumaan kah­ vilaan jälkipeleihin kahvikupin tai rohkeimmat oluen kera. W hatsApp­ryhmään on tullut lähes 10 uutta jäsentä kesän aikana, joten on odotettavissa, että vuorojen suosio on kasvusuuntainen. Mikäli haluat ryhmään mukaan, soita tai laita viesti puh. +358 40 560 7755 / Marko Pulkkinen. Teksti ja kuvat: Marko Pulkkinen Padel? ja pickleball?mailapelit jatkuvat jälleen lokakuussa Marko tarjoaa myös valmennusta 1–4 pelaajan ryhmille, soita ja kysy lisää +358 40 560 7755. Pickleball on USA:n nopeiten kasvava urheilulaji, jossa yhdistyy kivasti tennis, padel ja pingis. Padel­pelaajia on ollut yleensä noin 25 iloista pelaajaa.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 42 Tapahtui Benidormissa vuonna 1965. Benidormin silloinen kaupunginjohtaja ja turistikaupungin “luoja”, hyvin väri­ käs ja tunnettu persoona, keksi tempa­ uksen turismin edistämiseksi. A licantesta lähti 27.5.1965 seurue lentäen kohti Helsinkiä Madridin ja Frankfurtin kautta. Saapumistaan seuraavana päivänä Helsinkiin tuli tempausta varten valittu utsjokelainen Nuorgamin saamelaisperhe Lapista kansallis­ puvuissaan, ja 29.5. he lensivät Barcelonaan, jossa lehdistö oli vastassa valmiina uutisoi­ maan tästä Benidormin kaupunginjohtaja Pedro Zaragozan Finnairin kanssa järjestämästä promootiosta. S euraavana päivänä oli vuorossa Madrid, jossa saamelaisperhe viipyi useita päiviä espanjalais­ ten ihmeteltävänä kuin partaiset naiset ennen muinoin. Toukokuun 2. päivänä heidät esitel­ tiin diktaattori Francolle, ja pidettiin puheita, joissa Pedro Zaragoza selitti turistivirran luo­ mista Suomen ja Costa Blancan välille. Hän selitteli saamelaisille, että Franco oli Espanjan Mannerheim, kansallissankari, joka rakasti itsenäisyyttä ja moraalisia arvoja. Hän myös ilmoitti samana syksynä charterlentojen alka­ misesta Suomesta kohteena Benidorm, “vain” kolmen tunnin ajon päässä Valencian lento­ kentältä. Operaatio Lappi Espanjassa S amana päivänä saamelaiset lennätettiin Valenciaan, jossa lehdistö otti heidät vastaan, sieltä kolmen tunnin ajo Benidormiin, jonne he saapuivat kello kaksi aamuyöllä. Seuraavana aamuna alkoi tiukka aika­ taulu, joten levosta ei ollut tietoakaan. Saamelaisperhe hikoili neljän tuulen päähineissään ja lapinpuvuissaan. Heidät vietiin tutustumaan uimarantaan, jossa paikalla olleiden suureksi hämmästykseksi he riisuutuivat aivan alasti sukkia lukuunottamatta, koska heidän ei ollut kulttuurinsa mukaan soveliasta näyttäytyä paljasjaloin, ja he menivät veteen muuten alasti, mutta sukat jalassa. Lehdistö saatiin olemaan kuvaamatta ja kertomatta moista näkyä. Kaupunginjohtajalla oli ollut jo vaikeutensa kirkon ja Francon kanssa ulkomaalaisten käyttämien bikinien vuoksi, joten nakukuvat olisivat olleet todellinen skandaal i. S euraavana päivänä saamelaiset vietiin Guadalestiin, Algarin putouk­ sille ja Callosaan, illalliselle heidät kuljetettiin Benidormin saarelle, ja heidät nimettiin Benidormin konsuleiksi Lapissa. Seuraavana päivänä perhe vietiin Valenciaan aloittamaan kotimatka Suomeen. N uorgamin perhe sai mukaansa laatan, jossa heidät mainitaan Beni­ dormin konsuleiksi, mutta en ole koskaan nähnyt kuvaa tai mainintaa siitä Suomessa, enkä ollut kuullut tätä juttuakaan ennen, koska olin kai liian nuori kun se tapahtui, että olisin kiinnittänyt huomiota. Törmäsin hiljattain sukulaiseen, joka on nykyhistorian professori Murcian yli­ opistossa. Hän kertoi, että on kirjoittamassa jotain artikkelia, jossa mainitsee tämän surrealistisen kampanjan. Hän kertoi, että saamelaiset kuvailtiin Francolle porojen metsästäjinä, aivan kuin niitä ammuskel­ taisiin yleensä Lapissa, koska Franco oli kova ampumaan riistaa. Y len verkkoartikkelissa (https://yle.fi/a/3­10215303) vuodelta 2018 tapausta muistelevat Nuorgamin perheen tytöt 53 vuotta myöhemmin. Hilma muistelee, että hänellä oli kuuma ja perheen äiti lauloi laulu­ festivaaleillakin matkan aikana lappilaisen laulun. Myös Suomessa uutisoitiin heidän vierailustaan ja kerrottiin, että he esiintyivät matkal­ laan useita kertoja Espanjan televisiossa. Artikkelissa kerrotaan myös kuinka he menivät aluksi Suomen päässä lennolle väärään aikaan, mutta kone palasi taivaalta takaisin hakemaan Nuorgamit kyytiin, koska heidän kanssaan matkusti Pentti Halonen, jolla oli tärkeä virka Finnairilla. Odotan innolla mitä “serkku” historioitsija Mario kirjoittaa tästä surrealistisesta vierailusta. Annukka Valtanen
• Uusi Costa Blanca 3/2023 43 M erimieskirkko on valinnut viime huhtikuussa Costa Blancan ev.lut. seurakunnan turistipapiksi pastori, teologian tohtori Harri Kuhalammen ja turistikanttoriksi kanttori, musiikin mais­ teri Eini Annukka Perälän. Heidän toimikautensa alkaa lokakuun alkupuolella. J o keväällä saatiin kuulla, että Merimieskirkon ja Kirkkohalli­ tuksen yhteistyösopimuksen perusteella Merimieskirkko hoitaa jatkossa ulkosuomalaistyön operatiivisen johtamisen ja koordi­ noinnin, joskin työn rahoitus tulee edelleen Kirkkohallitukselta. H arri ja Erja Kuhalampi ovat eläkeläispariskunta Seinäjoelta, jolle kirkon työ on edelleen sydäntä lähellä. E rjan varhaislapsuus sijoittui Helsinkiin, mutta jo viiden vanhana hän muutti lähetystyöntekijäperheensä mukana Länsi­Afrikkaan. Harrin juuret ovat Etelä­Pohjanmaalla. Lapsuudenkoti, vanha pohjalaistalo, on heille rakas kakkoskoti. Se oli yksi syy muuttaa Seinäjoelle pari vuotta sitten, mutta varsinkin Harrille tarjottu vuoden mittainen vt. kirkkoherran virka Lappajärvellä, josta tehtävästä Harri jäi eläkkeelle vuoden 2022 alusta. K uhalampien yhteinen taival on yli neljän vuosikymmen mittai­ nen. Parikymmentä vuotta he olivat adventtikirkon palveluksessa Suomessa, Ruotsissa ja Pakistanissa. Vuodesta 2004 lähtien luterilainen kirkko ja erityisesti Aleksanterin kirkko Tampereella muodostuivat heille tärkeäksi ja rakkaaksi hengelliseksi kodiksi. Tampereen tuomasmessuyhteisö ja Evankelinen lähetysyhdistys ovat tarjonneet heille monia mahdollisuuksia osallistua ja toimia. E rja toimi vuodesta 2003 luokanopettajana Tampereen kansain­ välisessä koulussa ja Harri valmisteli väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa. Tohtorin tutkinto valmistui vuonna 2010. Sen jälkeen Kuhalammet asuivat Brysselissä muutaman vuoden työskennellen suomalaisen parlamentaarikon erityisavustajina Euroopan parla­ mentissa. K uhalampien omin sanoin: ”Opiskelu Englannissa ja vuosien työ ulkomailla tarjoavat lähtökohdan, josta käsin tarttua taas uuteen haasteeseen Costa Blancan seurakunnan palveluksessa. Olemme mielestämme avarakatseisia ja uusia haasteita pelkäämättömiä. Harrille pappeuden ja siten kutsumuksen toteuttaminen ovat tär­ keitä. Myös Erja odottaa aktiivista jäsenyyttä Torreviejan suoma­ laisessa seurakunnassa ja yhteisössä.” T uristikanttoriksi valittiin MuM Eini Annukka Perälä on Sibelius­ Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa koulutettu laulaja, sopraano. Hän on paitsi kanttori myös laulunopettaja ja englannin kielen opettaja. Eini Annukka saapuu Torreviejaan puolisonsa pappi, teologian tohtori Matti Perälän kanssa. Perälät ovat kouvolalaisia. Eini Annukan harrastuksia ovat musiikki, kirjoittaminen, maalaa­ minen, säveltäminen ja virkkaaminen. E ini Annukan omin sanoin: ”Musiikki on hyvin tärkeä osa minua. Jotain lähtemätöntä. Musiikkia on kuitenkin maailmassa hyvin monenlaista. Ihan kaikki musiikki ei ole minulle mitenkään sydä­ men asia. Kauniit melodiat, soinnit ja harmoniat tai mahtava laulu­ musiikki vaikuttavat minuun paljon. Esimerkiksi Puccinin tai Ver­ din oopperat. Samoin äänten vyöry esimerkiksi suurissa kirkko­ Costa Blancan suomalaisen seurakunnan uudet turistityöntekijät talvikaudelle 2023–2024 musiikkiteoksissa (Verdin ja Brahmsin requiemit) on hyvin vaikuttavaa. Kuorolaulu on hyvää toimintaa. Yhteislauluhetket pianon ja kitaran kompatessa ovat usein todella hyviä hetkiä! Kevyestä musiikista löytyy myös laulun aarteita.” E ini Annukka toivoo yhteyttä suomalaisten kanssa Espanjan maankamaralla musiikin ja yhteisen tekemisen muodossa. Toiveissa hänellä on myös retkeillä Torreviejan lähiympäristössä ja kävellä päämäärättömästi pitkin pitkiä rantoja. C osta Blancan suomalainen seurakunta toivottaa Kuhalammet ja Perälät sydämellisesti tervetulleiksi Torreviejaan, kun toimintakausi pyörähtää käyntiin lokakuun alussa. Teksti: Kristiina Abdallah Kuvat: Kuhalampien ja Perälöiden kotialbumit Erja ja Harri Kuhalampi Matti ja Eini Annukka Perälä
• Uusi Costa Blanca 3/2023 44 Keväällä 2023 kävimme Crevillentissä hienossa ja valoisassa kuvanveistäjä Mariano Benlliuren muse­ ossa. Se sijaitsee osoitteessa Calle San Cayetano, 13, aivan Crevillentin pääsiäismuseon vieressä. Matkaa Torreviejasta on noin 40 kilometriä. Mariano Benlliure syntyi valencialaiseen taiteilija­ perheeseen. Hänen isänsä Juan Antonio Benlliure Tomás oli taidemaalari ja samoin hänen useat vel­ jensä olivat taiteilijoita. Hän oli itseopiskellut kuvan­ veistäjä asuen myös vuosia Roomassa ja Pariisissa. Mariano Benlliuren tuotanto on laaja, yli 700 teosta, joista suuri osa on tilaustyötä. Tämä Crevillentin taiteilijalle omistettu museo perustettiin vuonna 1961. Mariano Benlliure (1862?1947) Museo Crevillent Museon tilat olivat kahdessa kerroksessa. Avointa valoisaa alakertaa kiersi "parvekkeet", joista näkymä alas. Koko museotila ei ollut suuri, mutta korkeus ja värimaailma oli kaunis. Kaupungilla oli läheiset suhteet kuvanveistäjään. Hän liittyy kaupunkiin pääsiäiskulkueiden veljeskuntien tilaamien uskonnollisten patsaiden kautta. Crevillentin pääsiäismuseossa voi näitä pasojen päällä kuljetettavia uskonnollisia kuvaelmapatsaita käydä ihailemassa. Benlliure on veistänyt yhteensä kahdeksan patsas­ kuvaelmaa Crevillentin veljeskunnille. Crevillenthän on kuuluisa pääsiäiskulkueistaan. B enlliure­museon kokoelmissa on tällä hetkellä 332 teosta, joista alle puolet on esillä. Teoksista suuri määrä on luonnoksia ja kipsimalleja. Olikin mielen­ kiintoista nähdä museossa esimerkiksi ensin jonkin patsaan tai esineen muotti tai luonnospiirros ja vieressä myös valmis teos. Museotilassa on myös
• Uusi Costa Blanca 3/2023 Uusi Costa Blanca 3/2023 45 Mariano Benlliuren henkilökohtaiselle arkistolle varattu tila. M useokäyntimme aikana siellä oli taiteilijan kuoleman 75­vuotispäivän kunniaksi pystytetty näyttely "Los rostros de Mariano Benlliure". Näyttelyssä oli esillä Benlliuren henkilökohtainen puoli, ja näyttelyn tavoitteena oli tehdä kävijöille tunnetuksi hänen henkilökohtaista elämäänsä. E sillä oli valokuvia, hyvin henkilökohtaisia sellaisia. Kuvien esillepano oli mielenkiintoinen ja kaunis koko­ naisuus. Museosta meille kerrottiin, että he halusivat näyttelyllä tuoda esille taiteilijan todellisen persoonalli­ suuden. Kuvia oli monelta vuodelta Benlliuren pitkän elämän varrelta. T ämä monesti palkittu taiteilija eli pitkän elämän ja hänen töitään onkin monilta Espanjan valtion poliittisilta aika­ kausilta. Elihän hän ja teki töitään Espanjan I Tasavallan, La Restauración 1874­1923, Kenraali Miguel Primo de Riveran diktatuurin aikana, Alfonso XIII:n hallituskaudella, II Tasavallan, sisällissodan ja Francon diktatuurin aikana. Malleina hänellä oli eri aikakausien merkkihenkilöitä. Näyttely oli tässäkin suhteessa hyvin mielenkiintoinen. T aiteilija käytti töissään pronssia, marmoria ja puuta sekä keramiikkaa. Hän myös maalasi tauluja. Aihepiirit olivat moninaiset, muotokuvat, monumentaaliveistokset, mitalit, patsaat, hautamauseleumit ja uskonnolliset aiheet, vaikka­ kaan ne eivät olleet missään suuressa roolissa hänen laajaa tuotantoaan. Crevillentissä hänen uskonnolliset veistoksensa toki näyttelevät suurta roolia pääsiäiskulkueiden paso­ asetelmien ja patsaiden ansiosta. Mutta itse museo ja sen näyttely oli paljon laajempi ja antoi hyvän kuvan taiteilijan elämästä. B enlliuren patsaita kuuluisista henkilöistä löytyy useista Espanjan kaupungeista. Hän teki myös töitä moniin Etelä­ Amerikan maihin. Benlliurea on kuvattu myös Madridin kuvanveistäjäksi hänen lukuisien julkisten kaupungissa olevien töiden ansiosta. Tunnetuin teos on "Hänen Majes­ teettinsa kuningas Alfonso XII:n muistomerkki" Retiro­ puistossa. M useo on käynnin arvoinen paikka ja todella mielenkiin­ toinen henkilöhistoria on tälläkin taiteilijalla. Plussana vielä mainitsen mukavan museohenkilökunnan. Satuimme olemaan museon ainoat asiakkaat ja kielimuurista huoli­ matta opas yritti kyllä parhaansa, että tunsimme olevamme tervetulleita. Museoon on muuten ilmainen pääsy. T ässä lopuksi vapaasti käännettynä näyttelyesitteen teksti. "Halusimme näyttelyllä tuoda esiin taiteilijan todellisen persoonan. Hänen kasvonsa hänen pitkän elämänsä ajalta ja kädet, joilla hän mallinsi aikansa monien ihmisten kasvoja. Lyhyesti sanottuna Mariano Benlliure ei ole pelkkää savea, puuta ja marmoria, Benlliure on intohimoinen ja työlleen omistautunut taiteilija ja hän puhuu käsillään." Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos Esillä oli myös paljon maalauksia tältä monipuo­ liselta taiteilijalta patsaiden lisäksi. Malleja, joita taiteilija teki patsaita varten Crevil­ lentin pääsiäiskulkueiden pasoihin.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 46 P unta Priman aktiivit seniorit ”pis­ tivät pystyyn” iloisen iltapäivä­ tapahtuman, johon kaikki olivat tervetulleita eikä pääsymaksuja­ kaan kerätty. 360Hometour spon­ soroi musiikin ja ikivihreät Beat­ les­hitit tulvivat ilmoille El Capi­ tan Sport Centerissä maanantaina 13. päivän maaliskuuta. M usiikista vastasi englantilainen John Holgate Jo­vaimonsa avus­ tamana. Yleisöä virtasi paikalle Hippeja, hattuja ja Beatles?musiikkia Punta Primassa, Orihuela Costalla runsaasti? suomalaisen lisäksi myös ruotsalaisia ja englantilaisia. Muka­ vaa tunnelmaa, iloista puheensori­ naa auringonpaisteessa ja tuttua musiikkia nuoruuden ajoilta? kyllä siinä nostalgia nosti päätään yhdel­ lä sun toisella. P äivän teemana oli ”Hauskat Ha­ tut” ja paljon olikin upeita hattuja ihailtavana ja ihmeteltävänä. Haus­ kimmat ja omaperäisimmät luo­ mukset palkittiin kolmessa kate­
• Uusi Costa Blanca 3/2023 47 goriassa: lasten, naisten ja miesten. Grillillä Jokka ja Saku grillasivat lihakaupan laatumakkaroita ”hiki hatussa”, mutta välillä jono grillille ehti muodostua pitkäksikin. Todella maukkaita makkaroita olivatkin? kymmenen pistettä! Suomi­Kaupan myyntipiste oli myös paikalla ja mm. makeiset ja karjalanpiirakat tekivät hyvin kauppansa. M usiikin tauolla John Holgate vaimoineen järjesti kymmenen kysymyksen Beatles­visan, jossa voiton vei kahdeksalla pisteellä ”Magnus Group”, toiseksi kiri ”Reijo & the girls”. Nostan hattua näille aktiivisille Punta Priman Suomi­ senioreille, jotka jaksavat ja viitsivät järjestää alueen suomalaisille hauskoja tapahtumia kera toisensa jäl­ keen. Paljon ovat korvauksetta omaa aikaansa ja ener­ giaansa panostaneet järjestelyihin. Suuren suuri kiitos! Teksti: Pekka Peltonen Kuvat: Helena Varonen, Henry Sjöholm, Irma Ilomäki, Sinikka Göös ja Lisa Martén Yllä: Naisten hattukisan voittaja Hannaleena Korhonen Miesten hattukisan voitti Magnus Finnilä. Beatles­visan voitti 7­jäseninen Magnus Group.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 48 P erjantaina 22.9. suuntasimme Torreviejasta kohti Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevaa Capileiran vuoristokylää, jonne matka (n. 400 km) kestää noin 4,5 tuntia yhdellä pysähdyksellä. Muutama kilometri ja mutka myöhemmin perille päästyämme majoittau­ duimme paikalliseen Atalaya­hostelliin ja nautimme illallista ravintolassa tässä upeassa vuoristokylässä. Oli myös aikaa käydä tutkimassa Capileiran, Espanjan kauneimpien kylien verkostoon kuuluvan kylän, pieniä katuja ja kauppoja. Tottakai Capileira­paidat piti ostaa muistoksi. S euraavana lauantaiaamuna saatiin mennä rauhassa aamupalalle, kun bussi vuoristoon lähti vasta klo 10:30 (norm. 8:30). Bussilla mentiin reitin alkupäähän Alto del Chorrilloon (2700 metrin korkeuteen) noin yhden tunnin matka ja välillä ihailtiin vuoristo­ ja rannikkomaisemia Mirador del Puerto Molinarissa. Bussissa opas kertoi Sierra Nevadasta kaiken oleel­ lisen (esp/eng) ja vitsejä tuli kuin Ismolta konsanaan. M ääränpäästä starttasi patikointi kohti Sierra Nevadan Patikointimatka Sierra Nevadan huipuille korkeinta huippua eli Mulhacénia (3482 m). Matka­ vauhdista riippuen patikointi kestää 2,5–3 tuntia suun­ taansa eli yhteensä 5­6 tuntia. Reitin pituus on noin 13 kilometriä (edestakaisin) ja reitti on suhteellisen help­ pokulkuista, vaikka nousua huipulle tulee noin 800 metriä. Bussikyyti takaisin Alto del Chorrillosta Capi­ leiraan lähti klo 18:00 (norm. 16:15) ja Capileirasta jatkoimme vielä Sierra Nevadan keskukseen toiselle puolelle vuoristoa, jossa seuraava majapaikka Hostal Yeti jo meitä odottikin ”vastaanottokomiteoineen”. S unnuntaiaamiaisen jälkeen lähdettiin vielä valloit­ tamaan toinen Sierra Nevadan huippu Pico del Veleta (3396 m). Ajettiin hotellilta pari kilometriä Hoya de la Moraan (2504 m), josta nousu kohti huippua alkoi. Matkavauhdista riippuen patikointi kestää 2–2,5 tuntia suuntaansa eli yhteensä 4–5 tuntia. Reitin pituus on noin 12 kilometriä (suorinta reittiä edestakaisin) ja reitti on suhteellisen helppokulkuista, vaikka nousua huipulle tuleekin noin 900 metriä. Jos polun sijasta menee asfaltoitua tietä pitkin koko ajan, niin reitin pituus on noin 15 kilometriä. Pieni vuoristovuohi huipulla. Vuoristo­opas (allekirjoittanut) Mulhacénin reitillä.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 49 P alattuamme lähtöpisteeseen käy­ tiin vielä tankkaamassa energia­ varastot lounaalla Hoya de la Morassa (lähtöpisteen vieressä on ravintoloita) ennen kotiinpaluuta. Kotimatka Torreviejaan Sierra Ne­ vadan keskuksesta kesti noin neljä tuntia yhdellä pysähdyksellä. F yysisen koettelemuksen tuotta­ man hyvän olon tunteen lisäksi Sierra Nevadan reissulla näkee todella upeita maisemia. Hyvällä säällä Sierra Nevadan vuoristosta näkee pitkälle Andalusian rannik­ koa ja aina Afrikan mantereen rannikolle. Et voi myöskään olla törmäämättä mm. kotkiin, vuoris­ topässeihin ja ­kauriisiin sekä Sierra Nevadan vuoris­ ton ainutlaatuiseen endeemiseen luontoon. Reitin fyysistä rasittavuutta lisää myös korkeus, joka saattaa tuntua lievinä vuoristotaudin oireina mm. päänsär­ kynä, pahoinvointina ja hengitysvaikeuksina. Myös kannattaa muistaa suojautua sääolosuhteilta, jotka vuoristossa voivat muuttua nopeasti ja auringolta. Korkeuksissa auringon säteily on huomattavasti voi­ makkaampaa ja iho palaa helpommin. M itä päiväpatikointiin vuoristossa olisi hyvä ottaa mukaan? ­ patikointiin soveltuvat maastokengät (varrelliset paremmat varsinkin alas tullessa, mutta lyhyilläkin pärjää. Riippuu pitkälti maastosta.) ­ hengittäviä ja sadetta hyvin kestäviä vaellusvaatteita (alusvaatteet, shortsit/housut, takki) ­ lakki ja aurinkolasit ­ hyvä säädettävä vaellusreppu ­ puhelin/kamera + vara­akku (power bank) ­ patikoinnille evästä ja juomaa (2­3 l/hlö) ­ mahd. vaellussauvat M ahdollisesti myös nämä on hyvä olla mukana re­ pussa (riippuen mm. reitistä ja ajasta): ­ taskulamppu ­ reittikartta ja kompassi ­ puukko ja tulentekovälineet ­ ensiaputarvikkeita ja lääkkeet/voiteet (mm. rakko­ laastarit, sidetarpeita, kipu­ ja vatsalääke, aurinko­ ja huulirasva), näitä on valmiita pakkauksiakin. ­ paperia ­ jotain lämmintä vaatetta, esim. fleece tai poolo, (kevyt viltti) ­ köysi Huom! Tämä ei ole kaikenkattava lista varusteista päivävaelluksille. P atikointireissuja ja muita mielenkiintoisia vierailu­ paikkoja löydät verkkosivuiltamme osoitteesta: https://marysol.fi/muut­retket/ tai blogistamme: https://marysol.fi/category/blogi/ Sami Sanchez, info@marysol.fi Auringonlasku Sierra Nevadassa. Tasapainoilua huipulla Sierra Nevadassa.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 M ajakka on merenkulun turvaksi tarkoitettu yleensä tornimainen rakennus. Nykyisin majakoiden mer­ kitys turvalaitteina on vähäinen johtuen uusista navigointitekniikoista, ja osa majakoista onkin siirtynyt esimerkiksi matkailukäyttöön. M onissa maissa on perustettu majakkayhdistyksiä, joiden tavoitteena on majakoiden ja niihin liitty­ vän rakennus­ ja kulttuuriperinnön suojeleminen. Yhdistyksillä saattaa olla vanhojen käytöstä pois­ tettujen majakoiden kunnostushankkeita. Moni yhdistys järjestää tutustumismatkoja majakoille. Lisäksi ne jakavat tietoa majakoista ja majakka­ perinteestä, sekä toimivat myös majakkaharras­ tajien tärkeänä yhdyssiteenä. M ajakoita ja niiden alkeellisia edeltäjiä on tunnet­ tu lähes kautta historian merenkulun yleistyttyä. Jo antiikin aikana merenkulkijoille viestittiin tulilla, joita viritettiin korkeille rantapaikoille tai tornei­ hin. Kuuluisa on Faroksen majakka, joka pysty­ tettiin 300­luvulla eaa Egyptiin Aleksandrian sataman edustalle Niilin suistoon. Se luetaan yhdeksi antiikin ajan seitsemästä ihmeestä. V aikka 117­metrinen Faros tuhoutuikin yli 700 vuotta sitten maanjäristyksessä, elää sen muisto yhä nykykielissä. Espanjassa, ranskassa, ja itali­ assa käytetään vieläkin sanaa faro majakkaa ilmai­ sevana sanana. Faroksen majakan malli levisi myös ympäri Välimerta ja sen kaltaisia pienempiä majakoita on ollut satoja. E spanjan lähes 8000 kilometriä pitkällä rantaviivalla kohoaa kaikkiaan 187 majakkaa. Tunnetuin niistä lienee La Coruñassa sijaiseva 58­metrinen Torre de Hércules, joka on rakennettu noin 1900 vuotta sitten ja on maailmaan vanhin vielä toimiva majakka. Tämä roomanaikainen Herkuleen torni on otettu vuonna 2009 mukaan UNESCO:n maailmanperintöluetteloon, jonka runsaasta tuhannesta kohteesta peräti 49 on Espanjasta eli Euroopassa toiseksi eniten, maista vain Italialla on enemmän (58 kpl). on suosittu retkeilykohde. Matkaa on Torreviejasta vajaa 70 kilo­ metriä, joten se on sopiva päiväretkikohde. Matkaan voi yhdistää vaikkapa maittavan merellisen lounaan? kalaravintoloita on rannalla majakan läheisyydessä. Paikkakunnalla on ympäri vuoden sunnun­ taisin markkinat klo 8–14, joten silloin siellä voi olla ruuhkaista. Cabo de Palosin majakka Cabo de Palos 50 E spanjan postilaitos Correos on kunnioittanut maan majakka­ laitosta julkaisemalla vuosina 2007–2011 vuosittain kuuden postimerkin sarjan majakoista eli yhteensä 30 merkkiä. Vuon­ na 2007 julkaistussa ensimmäi­ sessä majakkamerkkien sarjas­ sa oli mukana Cabo de Palosin majakka Murcian maakunnas­ ta (kuva oikealla). Cabo de Palosin majakka on ollut käytössä vuodesta 1865 lähtien. Majakka kohoaa 81 metrin korkeuteen tarjoten vierailijoille hienot näköalat! Se sijaitsee upealla paikalla ja M ikäli haluaa majakan sisätiloihin, niin varaus pitää tehdä etu­ käteen verkko­osoitteessa www.visitaelfaro.com. Vierailuajat ovat päivittäin klo 9.00–14.00 ja 17.00–20.00. Esittely kestää 30 minuuttia. Ryhmän koko on rajattu kahdeksaan henkilöön, joiden tulee olla vähintään 12­vuotiaita. Hinta on kuusi euroa henkilöltä. Opastus on espanjaksi ja englanniksi. Katso myös Youtube­ video: www.youtube.com/watch?v=gBi6c3TlZaU&t=38s Majakan valo näkyy noin 40 kilo­ metrin päähän.
• Uusi Costa Blanca 3/2023 V älimeren alueen merenkulun aloittivat egyptiläiset, jotka alkoivat purjehtia Niilillä ja merellä 3500 eaa. He hallit­ sivat Välimeren alueen meriliikennettä 3500–1000 eaa ­luvuilla. Veneet alkoi­ vat muistuttaa laivoja itäisellä Väli­ merellä noin 2500 eaa. Foinikialaiset alkoivat hallita merta 900 eaa. Kreik­ kalaiset kehittivät ensimmäiset varsi­ naiset sotalaivat noin 1000 eaa. I hmisen on kautta aikojen tehnyt mieli laajentaa elinpiiriään ja parantaa elin­ olosuhteitaan. Läntinen pallonpuolisko veti ihmisiä vanhalta mantereelta kohti parempaa elämää. Euroopassa siirto­ laisuuden huippu osui 1800­luvulle ja myös 1900­luvun alkupuolelle. Valtameren länteen ylitti sadoittain lai­voja vieden matkustajia kohti uutta tulevaisuutta. SS Sirio oli suuri italialainen matkus­ tajalaiva, joka lähti elokuun 2. päivänä vuonna 1906 Genovasta mukanaan 570 matkustajaa ja 127 miehistön jäsentä. Alus poikkesi Barcelonaan, josta otet­ tiin 125 uutta matkustajaa. Suurim­ malla osalla matkustajista oli pää­ määränä löytää uusi elämä Etelä­Ame­ rikasta. Laivan oli tarkoitus matkata Brasilian ja Uruguayn kautta Argen­ tiinan Buenos Airesiin. SS Sirio – Espanjan rannikon Titanic laivoja valitsemaan oikea reitti rannikon tuntumassa. Lisäksi saariryhmän suurimmalla saarella oli pieni majakka. K ello 17 tienoilla Sirio törmäsi voimalla vedenalaiseen Bajo de Fuera ­riuttaan, joka oli noin 200 metriä pitkä, vettä paikalla oli vain 3,6 metriä. Aluksen pohja repesi, tapahtui räjähdys, ja alus alkoi nopeasti upota. Lähistöllä SS Sirio. Rakennettu Britanniassa vv. 1883–84. Pituus 116 metriä. 51 E lokuun neljäntenä päivänä merenkäynti oli rauhallinen ja Sirio ohitti Costa Blancan rannikon kurssinaan Cartagenan suunta länteen. Seuraava välisatama olisi Cádiz Espanjassa. Laivan kapteeni päätti jostakin syystä oikaista Palos­niemen ja Islas Hormigas ­saarten läheltä, missä tiedettiin olevan paljon vaarallisia riuttoja. Noin 40 vuotta aikaisemmin oli rakennettu Cabo de Palosin majakka tehtävänään ohjata ollut ranskalaisalus ja muutama kalastusalus ryhtyivät pelastustoimiin. Kuitenkin arviolta noin 240 henkilöä hukkui tässä turmassa. Laivan matkustajaluettelo ei ollut ajan ta­ salla, koska mukaan oli otettu pimeitä mat­ kustajia, joten todellista matkustajamäärää ja menehtyneiden määrää ei voida kovin tarkasti tietää. Sirion kapasiteetti oli noin 1300 matkustajaa. T oisintona kohdistuen myös italialaiseen laivaan voidaan mainita samantyyppinen haaksirikko runsas sata vuotta myöhem­ min. Loistoristelijä Costa Concordia ajoi karille Italiassa vuonna 2012 kapteeninsa ohjattua aluksen liian lähelle rantaa. Ihmi­ nen on erehtyväinen. X Bajo de Fuera
• Uusi Costa Blanca 3/2023 52
• Uusi Costa Blanca 3/2023 53 Kahvila seurakuntakodilla Calle Maldonado 2­1, avoinna ma­to klo 10–14. Messut Torreviejan Inmaculada Concepción ­kirkossa klo 12: 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. Viikko­ohjelma seurakuntakodilla: Maanantain espanjan keskustelupiiri klo 16, alkaa 30.10. Tiistaina käsityöpiiri klo 11, alkaa 3.10. Keskiviikkona kuoroharjoitukset klo 14, alkaa 11.10. Torstaina Sanan valossa klo 14, alkaa 5.10. Perjantaina Taidepiiri klo 13, alkaa 13.10. Lauluseura Soiseli, kaikille avoin lauluklubi: ke klo 16: 11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 20.12. Arkiretriitti neljänä tiistaina 17.10.­7.11. klo 16­17.30. Ilmoittautumiset: Kristiina Abdallah puh. +358405463773 Naisten Kahvila joka toinen tiistai klo 14: 10.10. Eini Perälä 24.10. Erja Kuhalampi 7.11. Pirjo Castejón 21.11. Kristiina Abdallah Miesten juttutupa joka toinen perjantai klo 10: 13.10., 27.10. 10.11. ja 24.11. Yhteislaulutilaisuudet: 20.10. klo 17 Musikaalien ja elokuvamusiikin lumoissa 17.11. klo 17 Lauluja Eino Leinon runoihin Matkat / retket Lisätietoja seurakunnan verkkosivulla. Seurakunnan sääntömääräinen syyskokous 18.11.2023 klo 13.30. Tervetuloa tutustumaan uusiin työntekijöihin, turistipappi Harri Kuhalampi ja turistikanttori Eini Perälä! harri.kuhalampi@merimieskirkko.fi einiannukka.perala@merimieskirkko.fi Lokakuu – marraskuu 2023 Luterilainen seurakunta Toimisto puh. (+34) 634 340 855 Turistipappi puh. +358 504 359 111 Turistikanttori puh. +358 504 425 817 Srk­neuvoston puh.joht. puh. (+34) 634 325 847 UCB­lehti on myös verkossa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca www.costablancanseurakunta.fi
• Uusi Costa Blanca 3/2023 54
• Uusi Costa Blanca 3/2023 55