2 / 2017 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 2/2017 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Xàtiva – Játiva 5 Pankkikorttiryöstöt 6 El Cid: Legendojen suuri sankari 7 Torrevieja – blanca de nieves 8 Santa Polan majakan alue! 1 Suomalais-espanjalaista perhe-elämää Torreviejassa 11 Matkoja eri suuntiin 1 2 Ulpukka: Nettideittailua 1 3 Kolumni: Ensin rakastutaan sitten sopeudutaan 1 4 Myrkylliset hämähäkit ja skorpionit Espanjassa 1 6 Seurakunnan retki Caravaca de la Cruziin ja Calasparraan 1 7 Viinihevoset – Caballos del Vino 1 8 Costa Blancan Skandinaavinen koulu 20 Suomalaiset kokoontuvat Punta Primassa ja Cabo Roigissa 21 Aranjuez – keidas keskellä Espanjaa 22 Jenni Vartiaisen musiikkivideo kuvattiin Calpessa 23 La Calima – hiekkapölyä Saharasta 24 Yhteiskristillinen naistenpäivä Torreviejassa 26 Tietoisku: Maurien aika Espanjassa 27 Toisenlainen tapa syödä tonnikalaa AvaLaw on avannut toimiston Alicantessa 28 Leipää ja sirkushuveja 30–39 Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti 41 Piispallinen vierailu 42 Joko laululle lähemmä…. 43 Karaoke-Taitaja -kisat Rattotallissa 44 Menovinkki: Cueva de las Calaveras 45 Taidepiirin näyttely Torreviejassa 46 Koirien lääkitys Espanjassa 47 Bea – entinen tarhakoira Espanjansuomalaisten kesätapaamisia 48 Asunnon osto Espanjasta osa 1 50 Bilbao – kokeilujen laboratorio 52 Leijonilla onnistunut juhlaviikonloppu 53 Euro Bowling Torrevieja 54 Toini Törnin muistotilaisuus 55 Viktor Klimenko – kasakka ja taiteilija Torreviejassa 56 Makujen maailma à la Carlos! 58 Etsintäkuulutus! 62 Monialayritys palvelee Torreviejassa 63 Suomalaista jalkapalloilua San Pedro del Pinatarisssa SISÄLLYSLUETTELO 2 / 2017 Luottamuksesi arvoinen ammattilainen Samaa turvallista asuntokauppaa kuin koti-Suomessa. Ammattitaitoa – suomalainen LKV-välitysliike Costa Blancalla. Kokemusta – yli 25 vuotta ja satoja asuntokauppoja Espanjassa. Kielitaitoa – palvelemme asiakkaitamme myös näillä kielillä: Luotettavat yhteistyökumppanit – vuosien kokemuksella. Nyt myös runsaasti vuokrauskohteita. Tervetuloa tutustumaan – Bienvenidos! LKV, YKV LKV, KiAT mattijuan.lehtinen@habita.com +34 691 960 054 Calle Zoa 39–41, bajo 03182 Torrevieja – Alicante www.habita.com +34 865 778 444 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen. tessa.saila@habita.com +34 691 954 472 gerard.steenstra@habita.com +34 620 327 786 stella.karra@habita.com +34 635 060 786 henna.kyttala@habita.com +34 657 339 626 Myyntineuvottelija Myyntineuvottelija Myyntiassistentti
Uusi Costa Blanca 2/2017 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 2/2017 Huhtikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 693 546 812 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Santa Polan majakan lähellä sijaitseva näköalapaikka tarjoaa huikeat näkymät. Lisää sivuilla 8–9. (Kuva Stefan Andersson) uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy lokakuun alkupuolella. Aineisto viimeistään 25.9.2017 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Huolimatta siitä, että me suomalaiset olemme vaiteliata ja juroja niin säästä meillä riittää juttua. Milloin on liian kylmää, milloin liian kuumaa (vaikkei ihan heti uskoisi) tai sataa liikaa (harvoin liian vähän). Kaikkien mieleistä säätä ei ole olemassakaan. Espanjaan tullaan lunta ja liukasta karkuun. Täällä näitä äärimmäisiä säävaihteluita on ollut menneinä talvina kohtuullisen harvoin. Tänä talvena on kuitenkin riittänyt juttua myös säästä. Ensimmäisen kerran yli 90 vuoteen saimme kokea täällä lumisateen! On pieniä räntäkuuroja tullut silloin tällöin aiemminkin, mutta ihan oikea valkea lumipeite maassa oli yllätys. Satanutkin on niin paljon, että siitäkin riittänyt puhumista ja päivittelemistä koko talveksi. Toivottavasti Saharan hiekkasateetkin (s. 23) ovat jo ohi tältä erää. Talvi on vaihtunut virallisesti kevääksi ja luonto näyttää parhaat puolensa. Joka puolella on vihreää ja kauniita kukkia. Onneksi oli ne sateet. Lumen ja kylmän talven seuraukset Espanjan maataloudelle näkyvät vasta ajan kanssa. Kylmän ja sateisen talven aikana meitä on viihdytetty monenlaisilla tapahtumilla. Lähes jokaisella suomalaisella ravintolalla ja Rattotallilla on ollut runsaasti erilaista ohjelmaa. Luterilaisen seurakunnan harrastuskerhot ovat olleet suosittuja. Keskiviikkoja kuukausilounaat ovat kiitettävästi houkutelleet kaikenikäisiä ruokailijoita. Jumalanpalvelukset ja hengelliset tapahtumat ovat tärkeä osa suomalaisten talviohjelmaa. Seurakunnan kevätkauden merkittävin vieras Suomesta oli Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Piispan vierailusta lisää sivulla 41. Kesäksi on kouluissa tapana antaa oppilaille pieniä tehtäviä. Suurin osa meistä on virallisen kouluiän ohittanut jo aikapäiviä sitten. Se ei kuitenkaan estä meitä tekemästä pieniä suuria kesätehtäviä. Koko elämähän on oppimista! Hyvä tavoite on etsiä itselleen lähin Mielenterveysseuran (mielenterveysseura.fi) mielenterveyden ensiapukurssi. Kurssilla opitaan sekä hoitamaan itseä että läheisiä. Jokamiehen tärkeä taito. Syksyllä kun taas tapaamme, osaamme jokainen kysyä toisiltamme "Mitä sinulle kuuluu?". Osaamme myös kuunnella mitä hänelle todella kuuluu. Silloinkin kun ei kuulu pelkkää auringonpaistetta. Ihanaa loppukevättä ja aurinkoista kesää kaikille! 4. vuosikerta
Uusi Costa Blanca 2/2017 4 X àtivassa on vaikuttava linna korkealla harjanteella, upeita kirkkoja, palatsirakennuksia, luostareita, kauniita katuja. Kaupungilla on valtavan pitkä mielenkiintoinen historia. Se on esimerkiksi Euroopassa ensimmäinen paikkakunta, jossa on valmistettu paperia. X àtivasta ovat kotoisin maailmankuulut Borghiat, joiden joukosta tuli kolme paavia ja joista etenkin paavi Aleksanteri VI:n aviottomat lapset, Lucrezia (1480–1519) ja Cesare Borghia (1476–1515) ovat kuuluisat. Hänellä oli kyllä paljon muitakin lapsia useista rakastajattaristaan. Cesare Borghia oli kardinaali jo 18-vuotiaana. A leksanteri VI oli nimeltään Rodrigo de Borja ja kotoisin siis Xàtivasta. Hän oli paavina vuosina 1492–1503. Hänen enonsa Calixtus III oli paavina 1455–1458. Kolmas Borja-suvun paavi oli Innocentius X 1644–1655. XÀTIVA – JÁTIVA Todella mielenkiintoinen paikkakunta Valencian maakunnan eteläosassa on Xàtiva, jonne ehtii Costa Blancalta yhdessä päivässä tekemään retken. Kaupungin virallinen nimi on Xàtiva, joka on valencianon kieltä, espanjaksi paikkakunta tunnetaan nimellä Játiva. T ästä joukosta on tehty paljon elokuvia ja tv-sarjoja sekä kirjoitettu kirjoja. He olivat häikäilettömiä, vallanhimoisia, julmia, eivätkä kaihtaneet keinoja saadakseen haluamansa, oli kyseessä sitten valta, seksi, rikkaus tai mikä hyvänsä. Lucreziasta väitetään, että hän oli sekä veljensä Cesaren että isänsä Aleksanteri VI:n rakastaja, ja että Cesare tappoi yhden veljensä kun Lucrezia kiinnostui hänestä, samoin pari Lucrezian aviomiestä kun heitä ei enää tarvittu valtapeleissä. M ario Puzo, Kummisedän kirjoittaja, kirjoitti Borghioista kirjan, jossa kuvaa heitä ensimmäisenä kunnon mafiaperheenä. Borghiat kuitenkin myös tukivat taiteita ja tiedettä. Leonardo da Vinci toimi Cesaren sotainsinöörinä ja keksi kaikenlaisia uusia sotakoneita paavin armeijalle. Cesaren sanotaan olleen usein mallina Jeesusta esittävissä maalauksissa ja näin siis osaltaan muokanneen käsitystämme Jeesuksen ulkonäöstä!! X àtivan historia ulottuu jo 30 000 vuoden taakse, siltä ajalta on neandertalin ihmisen kallo, joka löytyi Cueva Negra -nimisestä luolasta. Iberojen aikaan kylän nimi oli Saiti, ja se oli oman Elcheni, silloinen Illici, ja Dénian (Dianium) kanssa alueen tärkeimpiä kaupunkeja. Castillo de Játiva – Castell de Xàtiva (Kuva: Wikipedia/Joanbanjo)
Uusi Costa Blanca 2/2017 5 R oomalaiset kutsuivat Xàtivaa nimellä Saetabis, sitten siellä asuivat visigootit, ja siitä tuli myöhemmin osa Dénian, Valencian ja Murcian taifoja.… Viimein kukas muu kuin Jaakko I Valloittaja eli Jaime I valloitti Xàtivan 22.5.1244 niinkuin melkein kaikki kylät ja kaupungit täälläpäin. J aime I oli keskiaikaisista Aragonian kuninkaista tunnetuin. Hän kirjoitti tai pikemminkin saneli, koska oli kirjoitustaidoton, kirjan "Llibre dels fets" 1300-luvun katalaanin kielellä. Kirja kertoi kuinka hän valloitti Valencian, Mallorcan ja Murcian. T ämäntyyppiset ritariteokset olivat suosittuja keskiaikaisen yläluokan piirissä, niissä kuvailtiin sankaruutta, uskollisuutta, rohkeutta ja vaaroja, joihin päähenkilö joutui, ja idealisoitiin tällaista elämäntyyliä. Tästä kirjasta on kopio Xátivan linnan museossa. Näin Jaime I selitti kirjansa tarkoitusta: "E per tal que los hòmens coneguessen, quan hauríem passada aquesta vida mortal, ço que nós hauríem fet [...] e per dar eximpli a tots los altres hòmens del món." sanoen, että se on sitä varten, että kuoleman jälkeen ihmiset tietävät mitä olemme tehneet ja olla esimerkkinä kaikille muille ihmisille maailmassa. Kirja oli ensimmäinen laatuaan, vahvasti puhekieleen perustuva omaelämänkerrallinen tarina. T orreviejasta on Xàtivaan matkaa noin 160 kilometriä. Pois kannattaa ajaa esimerkiksi Bocairentin kautta, joka on todella viehättävä kylä ja jossa on mielenkiintoista nähtävää. Se ei paljon matkaa pidennä kilometrien osalta. Aika lähellä on myös Annan järvi, josta oli juttua UCBlehden numerossa 3/2016 sivulla 16. Ennen matkaa Xàtivaan voi tutustua kaupungin turistisivuihin verkossa: www.xativaturismo.com Kuvanveistäjä Manuel Boixin teos ”Arc daurat” sijaitsee paikalla, josta avautuu kaunis näkymä yli Xàtivan. Annukka Valtanen Guardia Civil otti helmikuussa Santa Polassa kiinni kolme Alicantesta kotoisin olevaa espanjalaista, jotka olivat erikoistuneet ryöstämään kauppojen asiakkaita. Kyseiset kaksi naista (iältään 23 ja 31, toinen raskaana) sekä 40-vuotias mies olivat selvittäneet lukuisissa myymälöissä kassalla maksavan asiakkaan pankkikortin PINkoodin ja olivat sitten ryöstäneet kortin kaupasta poistuvalta henkilöltä heti tai vasta pysäköintipaikalla sekä välittömästi nostaneet rahaa läheisellä automaatilla. Viereisessä kuvassa asiakkaan olkalaukusta ollaan juuri ottamassa korttia. Pankkikortteja varastanut seurue kiinni
Uusi Costa Blanca 2/2017 6 El Cid: Legendojen suuri sankari, joka ei olekaan tarua Keskiaikainen kolmiosainen runoelma ”Cantar de Mio Cid” , jossa on 3735 säettä, sekä sen myöhäisemmät muunnelmat ovat espanjalaisille vähintään yhtä tuttuja ja yhtä pyhiä kuin Kalevala on suomalaisille. Poikkeuksena on se, että El Cid oli todellinen henkilö. R odrigo (tai Ruy ) Díaz syntyi todennäköisesti vuonna 1040 alempiarvoiseen aatelissäätyyn pohjois-Espanjassa Vivarin kylässä lähellä Kastilian pääkaupunkia Burgosia. Hän varttui hovissa prinssin seuralaisena. Prinssistä tuli myöhemmin kuningas Sancho II . R odrigo tuli kuuluisaksi urheudestaan taistellessaan prinssin rinnalla maureja sekä Aragonin sotilaita vastaan. Sotilaat antoivat hänelle lisänimen El Campeador eli ”mestarisotilas” tai ”esitaistelija” vulgaarilatinaksi. Hovissa hänen arvonimensä oli ”armiger regis” eli kuninkaan lipunkantaja. S ancho kuoli vuonna 1072 perin hämärissä olosuhteissa. Kastilian ja Leonin kuninkaaksi tuli maanpaosta hänen veljensä Alonso VI , joka mahdollisesti järjesti Sanchon kuoleman. Aluksi kaikki näytti menevän hyvin. Rodrigo meni naimisiin Alonson sukulaisen, kauniin Jimenan kanssa vuonna 1074. Heidän kaksi tytärtään menivät naimisiin ulkomaisten ylhäisten aatelisten kanssa. Näin Rodrigo on useimpien nykyisten eurooppalaisten kuninkaallisten esi-isä. K astilian hovissa Rodrigolla oli kuitenkin useita kateellisia vihamiehiä, jotka juonittelivat häntä vastaan. Vuonna 1079 Rodrigo löi Cabran taistelussa Granadan emiirin joukot perin pohjin ja eteni vastoin hänelle annettua tehtävää Granadan rajojen yli, mutta näin tehdessään hän suututti Alonson ja joutui kohta maanpakoon. E nsiksi Rodrigo pestautui palkkasoturiksi Zaragozan maurilaiselle kuninkaalle. Mozarabeilta eli espanjalaistuneilta arabeilta hän sai kunnianimen El Cid , arabiankielestä al-sidi eli herra. S itten Rodrigo omin päin valloitti sekä Barcelonan vuonna 1090 että Valencian vuosina 1092–94. Näin hänestä tuli Valencian prinssi eli käytännössä alueen kuningas. Täällä sekä kristityt että maurit saivat palvella sekä armeijassa että siviilihallinnossa. Rodrigo kuoli Valenciassa harhanuoleen vuonna 1099. Legendan mukaan Jimena pakeni kaupungista haarniskaan laitetun ruumiin kanssa, joka oli sidottu sotaratsun satulaan. Puolisot sittemmin haudattiin vierekkäin keskelle Burgosin tuomiokirkkoa. S otilaana Rodrigo oli monella tapaa aikaansa edellä. Juuri ennen taistelua hän luetutti väelleen klassisten kreikkalaisten ja roomalaisten taistelujen kuvauksia moraalin kohotta
Uusi Costa Blanca 2/2017 7 miseksi. Rodrigo myös järjesti aivoriihiä ennen jokaista taistelua, joissa yhdessä rivisotilaiden kanssa mietittiin taktisia kuvioita. Hän oli psykologisen sodankäynnin mestari, joka saattoi järjestää erilaisia harhautuksia ja hyökkäsi vasta, kun vihollinen oli pelosta lamaantunut. Y htä kuuluisa oli Rodrigon Babieca -niminen hevonen (”b” lausutaan lähes ”v”:nä). Legendan mukaan hänen kummisetänsä Pedro El Grande , carthusialainen munkki, antoi hänen täysi-ikäiseksitulolahjana valita minkä tahansa andalusialaisen hevosen. Kun Rodrigo valitsi hevosen, joka oli munkin mielestä heikommasta päästä laumaa, munkki huudahti: ”Babieca!” eli tyhmyri. Siitä huolimatta siitä tuli hurja sotaratsu, jota kaikki viholliset pelkäsivät. Rodrigon vaatimuksesta Babieca haudattiin hänen viereensä. R odrigon miekka, nimeltään Tizona , on myös kuuluisa ja nykyään nähtävissä Burgosin museossa. Vuosituhannen vaihteessa tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet perimätiedon, että se on taottu maurien aikaisessa Córdobassa Damaskuksen teräksestä. Cidin kulkemien ja runossa mainittujen matkojen reitit. Reittiverkosto on vajaa 2 000 km pitkä, alkaen Burgosin maakunnasta ja matkaten kuuden muun maakunnan läpi omaan Alicanten maakuntaamme saakka. E teläisin osuus alkaa Valenciasta ja päättyy Orihuelaan. Se on 248 km pitkä ja kestää yksitoista päivää jalkapatikassa. Meitä lähimpänä on reitti Elx – Albatera – Callosa de Segura – Cox – Redovan – Orihuela. Näiden teiden varsille on isoja punaisia kylttejä, joissa lukee ”Camino del Cid” ja paikkakunnan nimi. Siispä pitäkää silmät auki, kun ajelette sisämaassa. V uonna 2007 oli ”El Cantar de Mio Cid” kansalliseepoksen 800-vuotisjuhlat. Osana tätä juhlaa päätettiin merkitä kaikki Antero Ojanto del Torreviejan vanhalla kasinolla avattiin maaliskuun 23. päivänä mielenkiintoinen näyttely, joka jatkuu 16.4.2017 saakka. Esillä on noin 80 valokuvaa viime tammikuun 18. päivän historiallisista lumisateista Costa Blancalla. Edellisen kerran lunta tuli runsaasti Torreviejassa vuonna 1926. Näyttelyn järjestäjinä ovat Torreviejan kaupunki, Alicanten yliopisto ja Proyecto Mastral. Kuvia ja videoita pyydettiin alkuvuoden aikana yleisöltä, ja sopivaa aineistoa tulikin runsaasti. Upeat puitteet omaavaan näyttelyyn on vapaa pääsy. Torrevieja – blanca de nieves
Uusi Costa Blanca 2/2017 8 Santa Polan majakan alue!! Harvempi on käynyt katsomassa Santa Polan majakkaa. Nyt siihen on entistä enemmän syytä, näkymät ovat huikeat. Tieltä N332 on Santa Polasta Alicanteen mentäessä noin 6 km kohdalla risteys oikealle, jossa viitta ”Faro del cabo de Santa Pola 4” eli 4 km ja olette majakan luona pysäköintipaikalla. Sieltä on kävelytie rantaa kohti, josta näköalapaikka löytyy. Santa Polan kunta on tehnyt parin viime vuoden aikana merkittäviä satsauksia asukkaiden ja turistien viihtyvyyden eteen. Majakan tuntumassa, kallion kärjessä, lähes tyhjän päällä on yksi Alicanten alueen hienoimmista näköalapaikoista. Niemen nokkaan menevä kävelyväylä loppuu hienoon teräksestä rakennettuun kaarevaan siltaan, joka jo sellaisenaan on näkemisen arvoinen paikka. Siltatasanteen ulommainen kärki on aivan tyhjän päällä ja maisemat ovat hienot. Koko rakennelma on noin 140 metriä merenpinnan yläpuolella. Paikka on se niemennokka, joka näkyy niin Torreviejaan, Guardamar del Seguraan, Alicanteen ja muihin rantakaupunkeihin täällä alueellamme. Joskus kallio näkyy kirkkaammin ja joskus hienoisen hunnun takaa, riippuen vähän vallitsevasta näkyvyydestä. Paikka on ollut ja on edelleen erinomainen meriliikenteen tähystyspiste. Siellä ovat vieläkin merkit Espanjan sisällisKirkkaalla ilmalla Tabarcan saari on käsinkosketeltavan lähellä.
Uusi Costa Blanca 2/2017 9 sodan ajoilta, kunnostettuja bunkkereita sekä tykkien asemia. Aljubniminen vanha kaivo, peräisin antiikin ajoilta, nimi merkitsee vanhassa tarkoituksessaan muslimien pyhää käsien pesupaikkaa. Muutamien polkujen varsilla on myöskin nähtävissä ikivanhojen kasarmien perustuksia. Costa Blancan vanhimpia tunnettuja alueita on Santa Pola, jossa jo etruskit olivat pitäneet mereltä tulevia vihollisia silmällä. Nykyinen majakan niemi on ollut siis tuhansia vuosia erilaisten tähystäjien suosiossa. Tänä päivänä kun valtiot vannovat elektronisen sodankäynnin nimiin niin alueella on tutka-asema, joka vahtii alueen ilmaja meriliikennettä. Santa Polan kaupunki sellaisenaan on monelle suomalaiselle tuttu paikka, siellä on maanantaisin ja lauantaisin markkinat. Satamasta pääsee joustavien aikataulujen ansiosta Tabarcan saarelle silloin kun haluaa. Isolla leirintäalueella on paljon suomalaisia karavaanareita talvehtimassa. Koko Santa Polan pohjoinen alue ennen Alacantia on täyteen kunnostettuja reittejä vaeltajille ja pyöräilijöille. Talvella 2014–15 alue sai entistä paremman viitoituksen, monia opastauluja sekä penkkejä levähtämiseen. Näköalatasenne on vuoden 2015 loppupuolen tuotantoa. Alueella olevat reitit ovat tasaisia helppoja kävellä tai pyöräillä. Varsinkin vikonloppuisin niemen alueella on runsaasti kokonaisia perheitä tekemässä muutaman kilometrin lenkkejä eväät mukanaan. Kallion lähellä ilmavirtaukset suosivat riippuliitäjiä, varsinkin kesäaikaan heitä voi olla liikkeellä useampia. Jalan tai pyörällä kulkiessa opasteet ovat helppoja tulkita. Kaupungin turistitoimistosta saa kartan kun sitä kysyy. Santa Polan nettisivuilta tai Alicanten alueen vaellussivuilta saa myös karttoja tulostettua. Pienten lasten vanhemmat pärjäävät koko perheen voimin, jos matkassa on isopyöräiset lastenvaunut. On uskomattoman hienoa seistä korkealla, tyhjän päällä ja katsoa merelle Tabarcan suuntaan. Tunne on kuin voisi noukkia saaren mukaansa. Teksti ja kuvat: Stefan Andersson Lisätietoja: www.turismosantapola.es/santapola/web_php/index.php?contenido=descripcion&id_boto=450 www.senderosdealicante.com/apie/index.html video: www.youtube.com/watch?v=zhx7XRKqF3c Santa Polan majakka näkyy kirkkaalla ilmalla pitkälle, taustalla siintää Alicanten rantaviiva. Ylhäältä yli sadan metrin korkeudelta kaikki on pientä.
Uusi Costa Blanca 2/2017 10 Suomalais-espanjalaista perhe-elämää Torreviejassa Juha-Pekka Väänänen ja Valeria Fuentes ovat Torreviejassa asuva suomalais-espanjalainen perhe. Juha-Pekka on ammatiltaan hieroja, joka työskentelee kotonaan talon pihapiirissä olevassa "jalasmökissään", ja Valeria on töissä Torreviejan verotoimistossa. Perheessä on kaksi kouluikäistä poikaa Noel ja Rubén sekä koira Roxy. Juha-Pekan vanhemmat pojat asuvat myös Espanjassa, molemmat ovat opiskelleet yliopistossa, Kasimir valmistuu kohta taideyliopistosta, Valentin jätti filosofian opinnot ja opiskelee jäsenkorjaajaksi. Perhe on kuitenkin laajempi kuin tämä ydinperhe kuten Valeria sanoo: "Perheeni on kansallisuuksien ja kulttuurien cocktail". Juha-Pekka on syntynyt Suomessa pääkaupunkiseudulla ja asunut Torreviejassa 18 vuotta. Valeria syntyi espanjalaiseen perheeseen Casablancassa Marokossa ja asui siellä 18 vuotta. Torreviejassa Valeria on asunut yli 30 vuotta. Kuvassa Noel (vas), Malla Grönvall, Rubén, Juha-Pekka Väänänen ja Valeria Fuentes Ravintola La Bocassa. Paella on lähtöisin Valenciasta, ja Valerian paella on todella muy rico! Perheessä puhutaan espanjaa, englantia ja ranskaa, joka on Valerian äidinkieli. Pojat opiskelevat koulussa myös valencian kieltä, joka on yhdessä espanjan kanssa Valencian itsehallintoalueen virallinen kieli. Suomen kieltä puhuu vain Juha-Pekka. Keskustelimme poikien koulunkäynnistä. Espanjalaisen koulun taso ei heidän mielestään ole niin huono kuin espanjalaiset usein itse tapaavat sanoa. Opiskelu on päinvastoin hyvinkin vaativaa, sillä 8 tunnin koulutuntien jälkeen koululaisilla on paljon kotiläksyjä. Se on kokopäiväistä opiskelua, jonka lisäksi ei ole paljon aikaa harrastuksille. Molemmat pojat ovat pelanneet aktiivisesti jalkapalloa, ja Rubén soittaa musiikkiopistossa vetopasuunaa, jonka opiskelu on myös erittäin tiivistä ja paljon aikaa vievää. Valeria vertaa koulukäyntiä omaan 8 tunnin työpäiGrillimestarit Juha-Pekka Väänänen ja Seppo Grönvall. väänsä, jonka jälkeen pitää tehdä monen tunnin kotityöt. Ruoanlaitossa Valeria onkin mestari! Perheen vapaa-ajanvietossa on monenlaisia tapoja. Valeria nauttii Rubénin kanssa luonnosta viettäen aikaa meren äärellä tai metsässä. Juha-Pekka ja Noel viihtyvät paremmin kotona ja kavereiden kanssa. Perhe on kuitenkin Espanjassa erilaisessa asemassa kuin Suomessa. Perhekeskeisyys – yhteydenpito sukulaisiin ja muihin läheisiin ihmisiin on tiivistä erityisesti Valerian äitiin ja sisaruksien perheisiin. Alituiseen on yhdessä monenlaista juhlaa ja ilonpitoa kuten retkiä luonnonsuojelualueen puistoon tai yhteistä aikaa playalla. Valeria sanoo Torreviejan olleen 30 vuotta sitten hänen tänne muuttaessaan pieni kylä, jossa ihmiset tunsivat toisensa. Elanto saatiin kalastuksesta ja suolan viennistä. Nyt Torreviejassa on ihmisiä kaikkialta maail
Uusi Costa Blanca 2/2017 11 masta yli 100 maasta. Perheen ystäväpiiriin kuuluu espanjalaisten lisäksi marokkolaisia, israelilaisia, englantilaisia, saksalaisia, ranskalaisia, belgialaisia, unkarilaisia.... Juha-Pekan asiakaskuntakin muodostuu täällä asuvista suomalaisista, nyttemmin myös suomalaisista eri lajien urheilijoista, jotka harjoittelevat Torreviejan seudulla sekä kymmenistä eri kansallisuuksista. Juha-Pekka on käynyt harvoin Suomessa kotiuduttuaan täysin Espanjaan. Valeria ja Noel ovat käyneet Suomessa kerran. He haluavat edelleen asua Espanjassa, missäpä muualla. Mutta tietysti olisi mukava matkustaa vaikkapa Jamaikalle, Uuteen Seelantiin, Vietnamiin ja Suomeen! Teksti: Malla Grönvall Kuvat: Malla ja Seppo Grönvall Suolajärvien luonnonpuistossa piknikillä. (Parque Natural de Las Lagunas de La Mata y Torrevieja) Täällä Espanjassa on suuri mahdollisuus tutustua maan historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Matkailukohteita on rajattomasti. Voi tehdä omatoimimatkoja tai osallistua ryhmämatkoille. Suomi-seura, seurakunnat, leijonat, espanjalaiset eläkeläiset ja yksittäiset matkan järjestäjät tarjoavat mahdollisuuksia osallistua antoisille retkille. Eri kohteisiin tutustumisen lisäksi matkat antavat mahdollisuuksia tutustua toisiin matkalaisiin ja monia ystävyyssuhteita on solmittukin juuri näissä yhteyksissä. Talvikauden aikana yhteinen matka onkin monille yksi vuoden huippuhetkistä! Monille lyhyeksi ajaksi tänne tuleville jo matka Costa Blancalle on suuri kokemus, johon kohdistuvat suuret odotukset. Aurinko, lämpö, terveellinen ilmasto, liikunta, lepo ja rentoutuminen tekevät hyvää ihmismielelle elämän kamppailujen keskellä. Joskus odotukset matkan vaikutusten suhteen voivat olla liiankin suuret. Ihmismieli ei pysty jättämään taakseen kaikkea, ei pakenemaan itseään ja unohtamaan painolastia tuovia asioita. Lyhyempi matka tai pidempi täällä oleminen voi tarjota myös mahdollisuuden kurkistaa sisimpäänsä, tehdä matkaa oman elämän syvimpiin ulottuvuuksiin. On terveellistä pohtia oman elämän ydinasioita: Mikä elämässä on tärkeää? Mihin pyrin elämässä? Onko toisten hyvä olla lähelläni? Mikä on minun vakaumukseni? Toisten kanssa keskusteleminen on aina helpottavaa. Me tarvitsemme toisiamme. Jos jäämme yksin vaikeine kysymyksinemme, helposti masennumme. Jos taas menemme niin kovaa vauhtia, ettei meillä ole koskaan aikaa pysähtyä, ennen pitkää huomaamme olevamme kovin pinnallisia ja itsekeskeisiä kulkijoita. Avuksi matkalle omaan sisimpään seurakunnat tarjoavat täällä Costa Blancallakin apuaan. Seurakunnissa voi keskustella niin yksityisesti kuin ryhmissäkin erilaisista asioista, voi pysähtyä Jumalan Sanan ääreen selvittämään syvimpiä elämäntuntoja ja hiljentyä hyvän musiikin ilmapiirissä. Matkaa omaan sisimpään ei kannata koskaan jättää tekemättä, vaikka se ei aina ihan helppoa olekaan. Hyviä matkoja Espanjaan kuin omaan sisimpäänkin! Juhani Huovila Ev.lut.turistipappi, Costa Blanca Matkoja eri suuntiin Juhani Huovila
Uusi Costa Blanca 2/2017 Nettideittailua ULPUKKA 12 Kun elelee eläkeläisen rauhallista elämää, on aika vaikeaa hypätä tähän digiaikaan. Se vaatii vähintään kolmiloikkaajan harjoitusta. Olen opetellut näitä taitoja kymmenisen vuotta. Olen oppinut katsomaan Googlesta, käyttämään sähköpostia ja skypeä ja seuraamaan facebookia. Kaikki tämä on vaatinut harjoittelua – ja kärsivällisyyttä pojaltani, joka näitä taitoja on opettanut. Ensimmäinen ongelma oli termit, selain esimerkiksi. Mikä se on? Eli terminologia on kuudenkympin ja kuoleman välissä keikkuvalle aivan uutta. Sekin selvisi aikanaan, mutta opettaja menetti hermonsa sillä kohtaa, kun hän käski painaa näppäintä oikealla, ja painoinkin vasenta. ”On mahdotonta opettaa ihmistä, joka ei erota oikeaa ja vasenta”, oli kommentti. Eli kun pinna kireällä yritin kuunnella ohjeita, ja hermoilin, niin oikea ja vasenkin sekoittuivat. Olen mielestäni ihan oppimiskykyinen ihminen, mutta tietokone oli niin uutta, että ei meinannut päästä alkuun. Olen miettinyt, johtuuko se siitä, että olen teknisesti lahjaton, keskittymiskyvytön vaiko dementikko. Mutta ystäväni lohduttavat, näin se on edennyt heilläkin. Nyt olen jo suurin piirtein oppinut käyttämään niitä toimintoja, joita tarvitsen. Osaan jo poistaa amerikkalaissotilaiden kontaktipyynnöt skypestä. Facebook on tuonut iloa elämään, yhteydenpito vanhoihin ystäviin on helppoa. Mutta sielläkin on vaaransa, tarkkana täytyy olla. Sain kaveripyynnön opetellessani käyttöä englantilaiselta mieheltä, joka seilasi laivassaan EteläKiinan merellä, ja hyväksyin hänet kaverikseni. Halusin katsoa, mikä juttu tämä on, ja vastasin hänen maileihinsa ja chattailimme liki päivittäin. Sieltä rupesi tulemaan niin kauniita rakkauskirjeitä, etten eläissäni ollut moisia edes kuvitellut näkeväni. Pidin liekkiä yllä, vastailin yhtä somasti. Hän lähetti jo kopion lentolippuvarauksestaankin, hän tulisi ja naisi minut. Hääpukua vailla kaikki oli siis valmista. Kirjeet olivat niin hienoja, että jaoin niitä ystävillenikin. Hän todella panosti niihin. Sitten ilmestyi vaaratekijä tulevaisuudellemme: merirosvot ahdistelivat laivaa, oltiinhan vaarallisilla vesillä. Lopulta hän kirjoitti merirosvojen olevan niin lähellä, että hän lähettäisi laivaltaan omaisuutensa, kultaa, rahaa, ja Rolexin minulle turvaan. Lähetyksessä olisi vain yksi pikku ongelma: hän pystyisi maksamaan postin ja tullit vain Euroopan osalta, minun pitäisi maksaa lähetysmaan kulut, vain noin 2 000 euroa. Vastasin, että todella ikävä juttu, mutta olen köyhä eläkeläinen ja voisin sijoittaa hankkeeseen 20 euroa! Sen jälkeen en ole kuullut miehestä mitään. Hän on nyt varmaan hain mahassa tai merirosvojen kaappaama. Mutta hän todella panosti tähän hankkeeseen. Tai sitten takana oli porukka, ja yhdessä tehtailtiin kirjeitä ja päivysteltiin chatissa. Mutta koko ystäväpiirilläni ja minulla oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti. Ulpukka
Uusi Costa Blanca 2/2017 Eeva Donner Kirjoittaja pohtii tällä palstalla, mikä on Espanja. Ensin rakastutaan sitten sopeudutaan KOLUMNI 13 Muistan, miten istuimme pienellä pihallamme kevyissä kesävaatteissa, mieheni ja minä ja hymyilimme toisillemme onnellisina. Olimme tulleet ensimmäistä kertaa viettämään lomaamme ihka omaan espanjalaiseen asuntoomme. Aurinko paistoi, ilma oli kuin Suomen kesässä vaikka syksy oli jo pitkällä. Haaveemme oli toteutunut. Olimme suunnitelleet tätä monta kymmentä vuotta. Olimme tutkineet Espanjan karttaa, puhuneet muutosta milloin minnekin osaan maata. Päädyimme lopulta Välimeren rannalle, Valenciaan. Parin vuoden päästä jäimme maahan kokonaan. Siirsimme kirjamme, pian myös maksoimme veroa Espanjaan, koska emme halunneet pelkästään ottaa, vaan myös antaa. Kuten rakastuneet ainakin koimme, että kaikki uudessa kotimaassamme oli hienoa. Ilmasto, ruoka, ihmiset, luonto. Ihan kaikki. Päätimme, että opettelisimme tavat, kielen ja kulttuurin, sillä halusimme olla osa yhteisöä. Fraasisanakirja taskussa selvitimme viralliset asiamme, asioimme postissa ja lääkärillä. Hyvin pian huomasimme miten paljon ystävällisemmän palvelun saimme kun edes yritimme selvitä maan omalla kielellä. Muutostamme on pian kaiken kaikkiaan kahdeksan vuotta. Paljon on ehtinyt tapahtua noiden vuosien aikana. Olemme oppineet rutkasti kärsivällisyyttä. Asiat eivät aina suju helposti. Meitä on pompotettu luukulta luukulle ja kaupasta kauppaan. Meille on tullut selväksi se, että käytännöt Espanjassa poikkeavat suomalaisista ja tehokkuuskäsite maiden välillä on erilainen. Välillä olemme olleet turhautuneita, toisinaan raivoissammekin. Vaikka elintarvikkeet ja peruselämä on halpaa, meidät on yllättänyt monen asian kalleus. Sähkö, nettiyhteydet, kännykkäpuhelut esimerkiksi. Ympärivuotista kesää ei ole, kaikkia neljää vuodenaikaa eletään täälläkin. Joskus sataa rankasti, joskus tuulee rajusti, Saharan hiekkaa kulkeutuu sateen ja tuulen mukana. Varkaita käy, vaikka olisi kuinka varovainen. Kulkukissat pissivät puutarhaan. Koirat kakkivat välillä kaduille. Tänä talvena havahduin huomaamaan miten hyvin olen sopeutunut. Kun toppatakki päällä ja talvisaappaat jalassa katson vastaantulevaa shortsiasuista ihmistä, joka kulkee rantatossuissa tammikuisia katuja, minua värisyttää. Palelen hänenkin puolestaan. En enää hermostu kun annettu lääkärinaika ei pidäkään paikkaansa minuutilleen. Joskus ei tunnilleenkaan. Tiedän että kyllä se minunkin vuoroni tulee. Olen oppinut tervehtimään ravintolaan tai kahvilaan tullessani lähipöytien asiakkaita, toivotan hyvät huomenet niillekin naapureille, joita en tunne. Kun tilaan lasin viiniä, oletan saavani myös pienen tapaksen kylkiäisenä. Huomaan puhuvani miehelleni maan ajallisin termein. Semana santa, Los reyes, San José. Ei enää pääsiäisviikko, loppiainen, isänpäivä. Kieltä osaan niin paljon, että tiedän miten vähän todella osaan. Mutta osaan kuunnella. Olin kampaajalla ainoa ulkomaalainen asiakas. Paikka kuhisi rouvia, joilla kaikilla jotain valitettavaa. Koska kukaan ei olettanut, että ymmärrän tarpeeksi, sain kuulla jutun eräästä seurakunnan papista, jonka kukaan ei haluaisi opettavan lapsille uskontoa ja tiedän nyt mitä erään rouvan mies ei missään nimessä halua syödä. Kuulin miten Ceci-paran olisi vähitellen ymmärrettävä tehdä jotain, ei joka vuosi voi raskaana olla. Kun olin valmis, nousin ja kiitin kauniisti kampaajaani. Sanoin, että vihdoinkin tukkani on laitettu kuten oikeasti haluan. Kampaamo vaikeni. Olin sanonut sanottavani espanjaksi.
Uusi Costa Blanca 2/2017 14 E spanjassa esiintyvät hämähäkkija skorpionilajit eivät ole huippuvaarallisia eli todellista hengenvaaraa niiden puremasta/pistosta ei käytännössä ole perusterveelle aikuiselle ihmiselle. E spanjassakin on kuitenkin joitakin lajeja, joiden purema tai pisto voi aiheuttaa hyvinkin kivuliaita pistokohtaan ja sen ympäristöön ilmeneviä ihoreaktioita, harvemmin myös yleisoireita. Lähes aina puremaja pistotilanteista ja sen aiheuttamista oireista selvitään kotikonstein, varsinkin jos kyseessä ei ole aivan pieni lapsi tai iäkäs ihminen. Jos pureman jälkeen esiintyy vakavampia yleisoireita, on syytä hakeutua lääkäriin ja mahdollisuuksien mukaan tappaa pureman aiheuttanut hämähäkki ja viedä se mukanaan lääkäriin lajitunnistusta varten. S euraavassa lyhyessä tekstissä mainitaan muutama Espanjassa tavattava myrkyllinen hämähäkki ja skorpioni ja yleisluontoisia ohjeita miten menetellä, jos joku niistä puree tai pistää. A raña marrón (tai araña del violín, lat. Loxosceles rufescens ) -hämäkin puremaa pidetään Espanjan hämähäkeistä kaikkein vaarallisimpana, joskin vakaviksi osoittautuvia puremia on lähinnä lapsilla ja iäkkäillä. Sen myrkky on kuitenkin Myrkylliset hämähäkit ja skorpionit Espanjassa selvästi Etelä-Amerikassa tavattavia sukulaisiaan miedompaa (mm. Loxosceles reclusa , jonka purema voi aiheuttaa syvää ja laajaa kudosnekroosia ja kuolemantapauksiakin on runsaasti vuosittain). Helsingissä Luonnontieteellisen museon rakennuksessa elää tämän hämähäkin ainoa Suomessa esiintyvä sukulainen (ruskohämähäkki). T ämä ruskea hämähäkki hakeutuu mielellään pimeisiin ja kosteisiin paikkoihin elinympäristössään luonnossa (kivien alle, puun koloihin jne.) ja niitä tavataan myös taloista sisätiloista. Sen ruumis on vain 1-2cm mittainen, mutta sillä on usean senttimetrin mittaiset raajat. Normaalisti se liikkuu ja saalistaa hämärän ja pimeän aikaan ja liikkuu vain vähän, jos lämpötila laskee matalammaksi kuin 15ºC. Sen suurinta esiintymisaikaa ovat touko-heinäkuu. Se ei ole aggressiivinen, mutta puremia tapahtuu, koska se hakeutuu mielellään piiloon sänkyjen petivaatteisiin tai vaatekaapeissa olevien vaatekappaleiden laskoksiin, jolloin tahaton kontakti ihmisen kanssa on mahdollinen ja uhattuna se puolustautuu puremalla. Näihin hämäriin paikkoihin se hakeutuu, koska se saalistaa odottamalla saalista ja hyökkäämällä sen kimppuun; se tekee vain harvoin seittejä. P uremakohtaan kehittyy ensin kutinaa, jota seuraa nopeasti kivulias ihoreaktio, joka saattaa kestää jopa pidempään kuin päiviä. Kivun lisäksi puremakohtaan ja sen ympäristöön kehittyy rajumpi reaktio, jolle on tyypllistä seitsemän päivän ajan etenevä ihon tummuminen (punertava/lila väritys), joka johtaa vaihtelevan syvyiseen ja kokoiseen ihoalueen nekroosiin eli kuolioon, mutta yleensä vain pienelle alueelle, riippuen toki puremakohdasta. Syntyneen haavauman paraneminen kestää tyypillisesti viikkoja ja se umpeutuu vähitellen ihon arpimuodostuksen kautta. Tavallisesti tämän hämähäkin pureman aiheuttama ihonekroosi ei vaadi kuolioalueen revisiota eli puhdistelua lääkärin toimesta. Joskus harvemmin paikallisreaktion lisäksi esiintyy yleisoireita kuten lämpöilyä ja nivelkipuja. E urooppalaista mustaleskeä (esp. Viuda negra europea, lat. Latrodectus tredecimguttatus ) esiintyy koko Iberian niemimaalla. Se oleilee yleensä avoimilla paikoilla kuten kasvien lehdillä ja rungoilla tai kivien päällä. Väriltään se on kiiltävän musta ja usein sillä on punaisia täpliä ruumiissaan. Mustalesken myrkky on voimakkaasti neurotoksinen eli se on hermomyrkky, joka on kyllin voimakas tappamaan jopa pieniä nisäkkäitä kuten kaneja. Myrkyn vaikutus ja sen aiheuttama oireisto riippuu toki puremakohtaan ruiskutetun myrkyn määrästä, mutta myös vuodenajasta siten, että syksyisin myrkky on voimakkainta. P ureman ensioireena on voimakas kipu (hermokipu) pistokohdassa ja laajemmallakin sen ympäristössä, esim. koko pureman saaneessa raajassa. Pikku hiljaa kipu laantuu ja kipualue voi muuttua puutuneeksi/tunnottomaksi. Myöhemmin kipu voi yltyä uudelleen ja saattaa esiintyä spontaaneja purema-alueen lihassupistuksia ja yleisoireita kuten vatsan alueen lihaskramppeja, yleistyneitä lihasten supisteluja ja hengitysvaikeuksia. Lisäksi iholla näkyy usein punotusta sillä alueella, mihin myrkkyä on levinnyt. S usihämähäkki (esp. Araña lobo, lat. Lycosa tarantula ) on Euroopan suurin hämähäkkilaji ja kuuluu ns. juoksuhämähäkkien sukuun. Sen nimi Tarántula juontaa italialaiseen alueen nimeen, mutta myöhemmin tätä eurooppalaista lajia on alettu kutsumaan susihämähäkiksi. Suvun nimi ”juoksuhämähäkki” tulee siitä, että nämä hämähäkit eivät käytä saalistukseen verkkoa, vaan juoksevat saaliinsa Araña marrón Eurooppalainen mustaleski Hämähäkit
Uusi Costa Blanca 2/2017 15 kiinni ja tappavat sen myrkyllä. Sillä on hurja ja pelottava maine, joka ei kuitenkaan vastaa oikeaa todellisuutta. Maineeseen on vaikuttanut sekä sen ulkonäkö että siihen liitetyt vanhat uskomukset ja kertomukset, joissa on jopa mystisiä piirteitä. Y leisesti kaikkien edellä mainittujen hämähäkkien ja skorpionien puremaja pistoreaktiot voidaan hoitaa kotikonstein. Jos kyseessä ei ole pieni lapsi tai iäkäs ihminen, yleensä hoidoksi riittää purematai pistokohdan peseminen vedellä ja puhdistaminen antiseptisellä aineella. Kivun hoitona voi käyttää tarvittaessa tulehduskipulääkkeitä (esim. ibuprofeno) tai paracetamolia. Paikallisreaktiota iholla voi pyrkiä lievittämään kylmähoidolla ja kortisonivoiteilla tai esim. Fenistil -voiteella. Avuksi voi ottaa myös suun kautta annosteltavan allergialääkkeen eli antihistamiinin (esim. desloratadina). M ikäli paikallisreaktio on ankara (ihon nekroosia eli haavauman ympärille alkaa muodostua huonon ihon aluetta/ mustumista), on syytä varata aika lääkärin vastaanotolle tilanteen arvioimista varten. Mikäli yleisvointi huononee merkittävästi ja varsinkin nopeaan tahtiin (hengitysvaikeuksia, oksentelua tms.) tai henkilön tiedetään saaneen vastaavissa tilanteissa voimakkaita allergiatai yliherkkyysreaktioita, on syytä hakeutua päivystyksellisesti sairaalan ensiapuun tai tilata ambulanssi. Pienten lasten ja iäkkäiden ihmisten kohdalla toimitaan luonnollisestikin erityistä varovaisuutta noudattaen. Juha Mielikäinen www.drjuhamielikainen.com tävästi vaarattomampi kuin amerikkalaiset ja afrikkalaiset sukulaisensa. Sen pisto on kuitenkin hyvin kivulias ja pistokohtaan voi kehittyä punotuksen ja turvotuksen lisäksi mustelmaa. Joskus harvoin reilumman altistuksen ollessa kyseessä voi ilmetä yleisoireita kuten päänsärkyä, pahoinvointia ja lievää hengenahdistusta. E spanjassa on myös toinen skorpionilaji, lat. Euscorpius flavicaudis . Se on pieni, muutaman senttimetrin mittainen, lähes musta skorpioni. Se elää maan koloissa ja liikkuu vain yöaikaan. Valoisaan aikaan sitä näkee harvoin. Se saalistaa väijymällä pesäaukkonsa tai muun piilopaikan suulla ja iskee saalistaan pistimellään. Sen myrkky on vielä tavallisen skorpionin myrkkyäkin heikompaa, ja ei yleensä aiheuta lieviä pistokohdan reaktioita voimakkaampaa haittaa ihmisille, ei lapsille tai iäkkäimmillekään. "T avallinen" skorpioni (esp. Escorpión común, lat. Buthus occitanus ) on kellertävä ja selkäpuoleltaan vähän tummempi, noin 8 cm:n mittainen skorpioni, jolla on melko ohuet sakset. Se oleilee kivisillä ja kuivilla paikoilla ja se ei viihdy ollenkaan kosteassa ympäristössä. Tavallisen skorpionin myrkky ei ole hyvin voimakasta, joten se on merkitSkorpionit S usihämähäkki on arka ja yleensä se pakenee ihmistä. Sen ruumis on kooltaan noin 2–3 cm ja raajat muutaman senttimetrin mittaiset. Se oleilee kivien väleissä ja kuopissa, joissa varsinkin naaras viettää suurimman osan ajastaan. Koiraat saalistavat ja liikkuvat pesää ympäröivällä alueella, jolloin ihminen tai lemmikkieläimet voivat joutua sen kanssa tekemisiin. S usihämähäkin purema ei yleensä aiheuta vaarallisia reaktioita ihmiselle lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kehittynyt allergia sen myrkylle. Sen purema vastaa suunnilleen ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttamaa reaktiota eli yleensä ilmenee paikallista voimakastakin polttavaa kipua ja kuumotusta sekä punotusta ja turvotusta puremakohdan ympärillä. Yleisoireita esiintyy hyvin harvoin. Puremien ja pistojen hoito Susihämähäkki Skorpioni Euscorpius flavicaudis (Kuva: Wikipedia)
Uusi Costa Blanca 2/2017 16 Helmikuisena tiistaiaamuna Torreviejan linjaautoasemalle kokoontui jo hyvissä ajoissa ennen bussin saapumista viisikymmenpäinen retkiseurue. Tämä kuten useimmat muutkin seurakunnan retkistä oli loppuunmyyty jo paljon ennen h-hetkeä. Päiväretki Caravaca de la Cruzin kautta Calasparraan alkoi rattoisalla parin tunnin bussimatkalla, jonka aikana saimme kuulla otteita Espanjan historiasta aina yhteislauluun, joten linjaautossa todellakin oli tunnelmaa. Saavuimme aikataulussa Caravaca de la Cruziin, jossa paikallinen opas meitä jo odottikin. Caravaca de la Cruzissa on lähes 26 000 asukasta, ja se sijaitsee Murcian ja Granadan rajalla 625 m meren pinnan yläpuolella. Caravaca on myös yksi Espanjan pyhistä kaupungeista, jota juhlistetaan joka seitsemäs vuosi. Parhaillaan on menossa Pyhä Vuosi, jota juhlitaan tänä vuonna toukokuun alussa. Teimme kävelykierroksen hieman tuulisen koleassa säässä kauniissa vanhassa kaupungissa, joka päättyi näyttävälle Pyhän Ristin (Basilica de la Vera Cruz) kirkolle. Kerrotaan, että toukokuun kolmantena päivänä vuonna 1231 maurien vankina ollutta pappia Gines Perez Chirinosia käskettiin pitämään messu. Chirinos kieltäytyi, koska hänellä ei ollut ristiä, silloin kaksi enkeliä laskeutui taivaasta ja toi hänelle palasen ristiä. Tämän ihmeen nähtyään maurien kuningas ja koko hänen hovinsa kääntyi kristinuskoon. Rooma on antanut tälle pyhäinjäännökselle arvon ”vera cruz” eli aito risti. Tätä ristiä säilytetään Caravacan Pyhän Ristin kirkossa. Costa Blancan ev.lut. seurakunnan retki Caravaca de la Cruziin ja Calasparraan 7.2.201 7 Matkalaisille jäi hetki aikaa tutustua vanhan kaupungin aukion matkamuistomyymälöihin, ennen kun siirryimme viettämään ansaittua lounashetkeä. Lounaan jälkeen auringon paistellessa matkasimme bussilla iloisen puheensorinan saattelemana kohti Calasparraa, joka on pitkän historian omaava noin 10 000 asukkaan pikkukaupunki. Calasparran alueella viljellään riisiä, joka on harvinaista maailmassa ylänköalueilla. Riisiä viljellään kahden joen yläjuoksujen laaksoissa. Viljelmien ollessa korkealla (noin 400 m) merenpinnan tasosta, riisi kasvaa hitaammin ja muodostuu rakenteeltaan kovemmaksi ja tiiviimmäksi ja on laadultaan erittäin korkeatasoista. Calasparra tunnetaankin erityisesti juuri riisistään. Calasparrassa vierailimme Santuario Virgen de la Esperanzan pyhäkössä, joka sijaitsee kallioon louhitussa luolassa kuuden kilometrin päässä kylän keskustasta. Tarinan mukaan 1700-luvulla paimen oli löytänyt Pyhän Neitsyeen pienestä kallioluolasta. Kyläläiset yrittivät viedä patsasta Calasparran kylän kirkkoon, mutta eivät onnistuneet, koska patsas muuttui niin painavaksi. Tästä pääteltiin, ettei Pyhä Neitsyt halunnut siirtyä pois luolasta ja siirtämisen sijaan kallioluolaa suurennettiin. Tänä päivänä pyhäkkö on suosittu matkailukohde, eikä ihme, sillä kalliokirkko on hyvin vaikuttava näky kauniine yksityiskohtineen. Pyhäkkövierailun jälkeen päivä alkoi olla lopuillaan ja bussilastillinen tyytyväisiä retkeläisiä suuntasi kohti kotoista Torreviejaa. Moni odotti jo innolla seuraavaa seurakunnan matkaa maaliskuussa, jolloin suunnataan useammaksi päiväksi tutustumaan Bilbaon kulttuuritarjontaan. Teksti ja kuvat: Saija Kotiaho-Ruusu
Uusi Costa Blanca 2/2017 17 J oukko urheita ritareita onnistui läpäisemään piirityksen ja tuomaan hevosilla linnaan viiniä. Ritarit otettiin palattuaan vastaan juhlin ja kukkasin, heidän hevosilleen annettiin kirjailtuja loimia. Viinissä kylvetettiin sitten aitoa Jeesuksen ristin palaa, joka on ollut Caravacassa jo vuodesta 1231. Juotuaan tätä viiniä sairaat paranivat. N ykyään toukokuun toisen päivän aamuna hyvin varhain hevoset pestään ja puetaan upeisiin loimiin, joihin on kirjailtu kullalla ja helmillä ym. usein hämmästyttävän yhdennäköisiä kuvia paikallisista tunnetuista henkilöistä muiden kirjailujen ohessa. VIINIHEVOSET – CABALLOS DEL VINO Vuosittain toukokuun 2. päivänä järjestetään Caravaca de la Cruz'issa Murcian maakunnassa Caballos del Vino -hevoskilpailut. Niiden alkuna on paikallinen legenda. Kerrotaan, että n. vuonna 1250 kun Caravacan linnoitus oli Granadan maurien piirittämä, linnoituksen vesi pilaantui ja siellä piirityksen vankina olevat asukkaat kärsivät pahasta epidemiasta. sesta ja voittajaksi julistetaan lyhimmän ajan saavuttanut. K ilpailu yhden hevosen ja sen kanssa juoksevien miesten osalta kestää alle 10 sekuntia, mutta ne ovat hyvin intensiiviset hetket kun he avaavat tiensä maaliin tuhansien ihmisten kannustamana. Caravaca de la Cruz'issa käy sinä päivänä yli 200 000 vierasta ja viinihevosten kilpailu on julistettu kansainvälisesti kiinnostavaksi turistinähtävyydeksi ja se on vuodesta 2012 lähtien myös UNESCOn ihmiskunnan perintölistalla. Teksti: Annukka Valtanen , Kuvat: Marjo Hellgren www.caballosdelvino.org www.museocaballosdelvino.com www.caravacaenfiestas.com www.vimeo.com/14155609 www.youtube.com/watch?v=tOEbvn-fqFc www.youtube.com/watch?v=1QmP8QLHit0 LINKKIVINKIT: S itten hevoset viedään kilpailupaikalle, linnaan johtavaan ylämäkeen. Siellä hevoset kilpailevat yksitellen juosten yhdessä neljän miehen kanssa 80 metrin matkan. Kukaan juoksevista miehistä ei saa matkalla irrottaa otettaan hevoCaballos del Vino -kilpailuja esittävä pronssipatsas on tehty vuonna 2007, kuvanveistäjänä Rafael Pi Belda. Värikäs loimi
Uusi Costa Blanca 2/2017 Lapsissa on toivo ja tulevaisuus – Costa Blancan Skandinaavisen koulun kuulumisia 18 Hei, me lajitellaan roskat! Río Secossa riitti jännitystä! Nyt keväällä luonto alkaa olla loistossaan, ja niin myös me luonnonsuojelijat. Olemme nimittäin taannoin puuhastelleet intensiivisesti ympäristöja kierrätysteemojen parissa. Koulumme kuuluu kestävän kehityksen ohjelmaan, Vihreään lippuun, joka on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Pyrimme huomioimaan ympäristöämme tuon tuosta ja monin eri tavoin, viime viikkojen aikana vieläkin enemmän. Yhtenä teemana tänä keväänä on ollut lähiympäristö. Eräs aurinkoinen aamu siivosimme koko koulun voimin opinahjomme lähiympäristön. Luonto kiitti, mutta saimme paljon kiitosta myös paikallisilta. Ihmiset tuntuivat olevan oikein ilahtuneita tehokkaiden siivousagenttiemme toiminnasta. Kevään kierrätysteema niin ikään painottui patterien kierrätykseen. Pidimme koulullamme ”patterijahdin”, eli kouluun sai tuoda kaikki kotoa tai muualta löytyneet käytetyt paristot, jotka sitten kierrätimme asianmukaisesti. Vihreä lippu -raadin oppilasedustajat pitivät lisäksi koko koululle ympäristöteema-aamun. Jokaisessa luokassa pidettiin tietoisku jostakin ympäristöön liittyvästä aiheesta. Kierrättäminen on arkemme kautta tullut niin tutuksi, että edustajat päättivät tutkia ja esitellä hiukan haastavampia ympäristöön liittyviä pulmia. Loppujen lopuksi aiheiksi muotoutuivat uhanalaiset eläimet, kasvien luonnonmukainen viljely, paristojen kierrätys ja luonnonvarat. Pieninä ryhminä kiersimme seuraamassa erittäin mielenkiintoisia esityksiä. Opettajan silmin oli kerrassaan hienoa huomata, että jo alakouluikäiset ovat niin tietoisia ympäristömme haasteista. Lapsissa on todella toivo. Retkeilyä Río Secossa Ympäristöteemaan kuului myös retki Río Secoon, Pilar de la Horadadassa sijaitsevaan luonnonpuistoon. Kävi kuitenkin niin, että alkuviikon sateiden jälkeen päädyimmekin ”Río Mojadoon”. Sää oli upea, mutta joen uomat olivat vielä paikoin kosteat ja kuraa oli kerrakseen. Onneksi koulumme väellä oli hyvät varusteet, evästä repussa ja seikkailumieltä, sillä kevyt patikointi vaihtuikin jännittäväksi seikkailuksi. Tarkkana täytyi olla, mihin
Uusi Costa Blanca 2/2017 19 Kevät ekaluokkalaisen silmin. astui, sillä jalka saattoi tarttua sitkeään mutaan kiinni tai sitten liukastuttiin. Lapsilla tuntui kuitenkin olevan hauskaa ja väitän, että osalla aikuisistakin. Tänä keväänä on normaalin koulutyön ohella vielä muutamia retkiä, kuten siivousta lähirannallamme ja suunnistusta La Matalla. Huhtikuussa saamme vielä kouluumme kaksi harjoittelijaa, jotka tulevat toteuttamaan eräänlaista yrittäjyysprojektia. Pääsemme perehtymään myyntiin, mainontaan ja muihin yritysmaailman koukeroihin konkreettisesti perustamalla pieni bisnes harjoittelijoidemme ohjauksella. Mukavia projekteja ja retkiä on siis luvassa loppukeväällekin. Río Seco oli hauska kokemus. Siellä oli hiukan mutaista, mutta se vain lisäsi jännitystä. Río Secon maisemat olivat kauniit ja saimme samalla raitista ulkoilmaa. Ensin emme pitäneet retkestä, sillä mutaisessa maastossa oli niin vaikea kulkea. Moni myös kaatui ja vaatteet likaantuivat. Emme kuitenkaan välittäneet, sillä vaatteethan voi pestä, ja lopulta meillä olikin superhauskaa! Harmiksemme emme kuitenkaan nähneet eläimiä, sillä olimme luultavasti liian kovaäänisiä. Retki oli kuitenkin ikimuistoinen. Milla ja Sofia 5. lk Laura Leppä-Aho Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta pohjoismaalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 sekä esiopetusta. Koulussa toimii tällä hetkellä kaksi suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä opetusryhmää. Koulussa toimii myös kaksikielinen varhaiskasvatusryhmä 3–6 -vuotiaille ja etäopiskeluryhmä yläkoululaisille. Koulun opetusryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Koulu on pieni ja viihtyisä ja koulun ilmapiiri on rauhallinen ja harmoninen. Kiinteä vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä luo turvallisuutta ja mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Käytännössä opetussuunnitelma on sama kuin Suomessa, mutta mm. vieraisiin kieliin panostetaan enemmän ja tunneäly (EQ) löytyy lukujärjestyksestä. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Oppilaiden ajatuksia retkestä Río Seco
Uusi Costa Blanca 2/2017 20 Suomalaiset kokoontuvat Punta Primassa ja Cabo Roigissa T orreviejassa toimii useita suomalaisia yhteen kokoavia organisaatioita, kuten Costa Blancan Suomi-seura ja Costa Blancan evankelis-luterilainen seurakunta. Myös muilla kirkoilla on omia seurakuntia, samoin urheilun harrastajilla omia seurojaan. Torreviejassa on myös aktiivinen suomalainen Lions-klubi. Näillä organisaatioilla saattaa olla useita kerhoja tai ryhmiä, joissa kokoonnutaan jonkin teeman tai harrastuksen parissa. Tarjontaa on siis Torreviejassa melko paljon. T orreviejan keskustan ulkopuolelle on syntynyt ainakin kaksi säännöllisesti kokoontuvaa suomalaisryhmää, Punta Primaan ja Cabo Roigiin . Näissä ryhmissä kokoontuvat noilla alueilla tai niiden lähellä asuvat suomalaiset. Vakiojäsenillä on usein mukanaan myös heidän vieraitaan. Ryhmät järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten tanssiaisia, pelejä, esim. mölkky, tapaamisia eri baareissa ja ravintoloissa erilaisilla teemoilla, yhteisiä matkoja, jne. Uudet tulijat toivotetaan ystävällisesti tervetulleiksi mukaan! P unta Priman suomalaiset ovat kokoontuneet juttuiltoihin jo n. 30 vuoden ajan. Jopa Costa Blancan Suomi-seuran alkutaipaleella seuran kokoontumispaikkana oli Punta Primassa sijaitseva Nautilus-ravintola. Taisi olla jopa niin, että perustamiskokous pidettiin Nautiluksessa. N ykyisin puntaprimalaiset kokoontuvat perjantaisin klo 18:00 Las Olas -ravintolassa, osoitteessa Avenida de las Olas, 9. Talo tarjoaa tapaksia joka istuntoon. Siellä on myös pieni kirjasto, josta voi lainata kirjoja. Suomalaisten kirjojen lisäksi löytyy myös ruotsalaisia, englantilaisia ja saksalaisia teoksia. Suomalaiset ovat järjestäneet ravintolassa myös tanssiaisia, kuukauden ensimmäisenä perjantaina kesäkautta lukuun ottamatta. Mölkkyryhmä pelaa keskiviikkoisin. Joskus järjestetään yhteislauluiltoja, joskus porukka käy Patio Andaluzissa nauttimasta flamencosta ja hyvästä ruoasta. C abo Roigin suomalaiset kokoontuvat maanantaisin klo 18:00 Bar Argentino -ravintolassa, osoitteessa Calle Altea Presidente, 75. Reijo Virta soittelee silloin tällöin mukavaa taustamusiikkia ja joku pari pyörähteleekin. Baarin omistaja Raul tarjoaa pikku tapas-purtavaa ja käyttää jo sujuvasti joitakin suomalaisia ilmaisuja, joista erityisesti hänen mieleensä on monikäyttöinen "noniin". S uomalaisryhmä keskustelee tapaamisissa kaikesta maan ja taivaan välillä, järjestää mm. sellaisia tapahtumia kuten tapas-iltapäivä keskiviikkona La Zenian Alfie's Placessa, jossa lauantai-iltapäivisin on mukava nauttia vanhasta jazzista. Ryhmä järjestää tutustumisia eri kohteisiin, kuten retken nauttimaan uunilammasta Leenan ja Ilpon El Rincon Nordicossa. Suunnitelmissa on lisäksi mm. yhteisten matkojen järjestäminen. Teksti: Risto Soikkeli Kuvat: Päivi Jaantola ja Risto Soikkeli Punta Prima Cabo Roig Mölkyn kastajaiset Bar Argentino