1 / 2019 Hinta / precio 4 € + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 1/2019 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Valldignan kuninkaallinen Pyhän Marian luostari 6 Torreviejan asukastilasto 31 .1 2.201 8 7 Casino sai naispuheenjohtajan Leijonien perinteiset kevätkarkelot 1 9.3. Costa Blancan suomalaisen seurakunnan konsertit 30.3.ja 1 3.4. 8 Sauvakävely – viihdettä suomalaiseen makuun (4) 1 Innostunut muusikko kanttorina 11 Nina Åström vierailee Torreviejassa Passisalkku Costa Blancalla 1 4.1 –28.4.201 9 1 2 Salaperäinen Carlos 1 4 El Zacatín -artesaanimarkkinat 1 5 Tenerissimon joulukonsertti 1 6 Costa Blancan Skandinaavinen koulu 1 7 Vedestä jatkuva puute Costa Blancan alueella 1 9 Vauhdikasta Suomi-gospelia Torreviejaan Espanjan matkailupostimerkit 201 9 20 Hola, minä olen Mikke! 23 Auttamisryhmä rakentuu vähitellen 25–36 Costa Blanca Suomi-Seura tiedotuslehti 38 Uutisia sieltä ja täältä 41 Leijonaklubin vuosikalenteri 201 9 42 Nispero – japaninmispeli – lokvatti 43 Granaattiomena 44 Makujen maailma à la Carlos! 47 Kuulumisia keilaradoilta 48 Suomalaiset TVja radiokanavat sekä viihdepalvelut 54 Alicanten lentokentän laatusuunnitelma 55 Kirjeäänestys eduskuntavaaleissa 201 9 Lemin kesätapaaminen SISÄLLYSLUETTELO 1 /2019 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 1/2019 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 1/2019 Helmikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Yksi Espanjan suosituimpia turistikohteita on Guadalest, jonka restauroitu kellotorni on ehkä sen tunnetuin ja kuvatuin symboli. uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa. Aineisto viimeistään 25.3.2019 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Vuoden vaihtuessa monilla meistä on tapana tehdä suuria lupauksia tulevalle vuodelle. Yksi aikoo laihtua, toinen aloittaa liikuntaharrastuksen, kolmas suunnittelee polkupyörän hankkimista. Itse mietiskelin sellaista vaihtoehtoa, että pystyisin sen varmasti myös pitämään. Päätin, että tuleva vuosi olisi kiitollisuuden vuosi. Kohteet eivät loppuisi kesken vuotta, niitä jäisi vielä seuraavillekin vuosille. Olen kiitollinen perheestä, ystävistä, terveydestä, 6. vuosikerta koulutuksesta ja kodista. Kiitollinen turvallisesta lapsuudesta. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut syntyä suomalaiseksi. Kesken näiden pohdiskelujeni alkoi velloa hurja julkinen keskustelu Suomen vanhustenhoidon ongelmista. Matka vaivaistaloista kunnalliskotien kautta nykyisiin palvelutaloihin on kestänyt parisataa vuotta. Kun historiaa tutkii, niin eipä yksinäisten ja köyhien vaivaisten ja vanhusten elämä ole koskaan ollut helppoa. Nyt kuitenkin elämme sivistysvaltiossa, jonka tämän päivän vanhukset ovat kovalla työllään rakentaneet. Voisi olettaa, että vanhusten arvostus olisi huipussaan. Vaan toisin on käynyt. Arvostuksen tilalle on tullut ahneus. Suuret lupaukset, kauniit mainoslauseet ovat suurta huijausta suuressa osassa vanhuksille tarkoitetuissa palveluissa. Ota rahat ja juokse! Vastuunkantajat pakoilevat, syyllisiä etsitään, kukaan ei tunnusta. Puhetta ja paheksuntaa riittää. Toivottavasti toimeen tartutaan välittömästi, pelkillä puheilla tilanne ei korjaannu! Ikäihmisten arvostamisesta voisimme ottaa oppia monesta kulttuurista. Lähimpänä meitä täällä ovat espanjalaiset perheet. Otetaan mallia perheistä. joissa monta sukupolvea pitää huolta toinen toisistaan. Ei voi olla ylivoimaista maailman onnellisimmalle kansalle! Kiitollisia voimme olla terveydestä ja voimista, joiden ansiosta monet ikäihmisetkin viettävät leppoisia talvia Costa Blancalla. Kiitollisia voimme olla myös rohkeudesta ja sisusta, joiden avulla monet nuoret perheet tulevat Espanjaan kokeilemaan siipiään. Kiitollista vuotta 2019 kaikille! Ennakkoäänestys on Espanjassa mahdollista kymmenellä paikkakunnalla. Costa Blancalla voi äänestää Torreviejassa neljänä päivänä 3.4.–6.4.201 9: kahtena ensimmäisenä päivänä klo 1 0.00–1 700 ja kahtena viimeisenä päivänä klo 1 0.00–1 4.00. Äänestyspaikkana on Torreviejassa hotelli Doña Monse osoitteessa Avenida Orihuela 75. Suomessa pidetään eduskuntavaalit 14.4.2019 Espanjan kaikki ennakkoäänestyspaikat: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-201 9/fi/uap_724.html Äänestää voi myös kirjeitse. Lisätietoja osoitteessa: https://vaalit.fi/kirjeaanestys
Uusi Costa Blanca 1/2019 4 L uostarit ovat lempikohteitani linnojen ja joidenkin kirkkojen lisäksi, joten tässä juttua yhdestä kohteesta. Tämä vaikuttava luostari sijaitsee omalla Valencian itsehallintoalueellamme. Sen perustamisesta on tietenkin oma legendansa. Sen mukaan Jaakko II, Aragonian kuningas, (Jaime II, El Justo) palasi Murciasta ja Alicantesta sotaretkeltä Valenciaan vuonna 1298 seuranaan Bonanat de Vilaseca, Santes Creus-luostarin apotti. He tulivat paikalle, josta näkyi Alfàndecin laakso, suuri vehreä alue vuorten välissä. Se avautui idässä Välimereen ja sen halki virtasi Vaca-joki. Tätä katsellessaan kerrotaan kuninkaan lausahtaneen munkille: Tässä olisi teille luostarin arvoinen laakso ”Vall digna per un monestir” ja niin paikan arabiankielinen nimi muuttui Valldignaksi. Valldignan kuninkaallinen Pyhän Marian luostari ”Luostarin arvoinen laakso – Vall digna per un monestir”. Etualalla kylistä Simat de la Valldigna jossa kkiroituksen luostari, sen takana Benifairó de la Valldigna ja oikealla rannikolla Tavernes de la Valldigna. Näkymä apotin palatsin raunioille. T osiasiassa juttu taitaa kuitenkin olla hiukan toisin; kuningas antoi sistersiläismunkeille Valldignan luostarin ja koko laakson hallinnan, kuten olisi voinut antaa sen jollekin aateliselle tai sotilaalliselle sääntökunnalle kuten Temppeliherroille kiitokseksi tuesta kruunulle. Tämä laakso oli vähäisten arabien asuttama Takaisinvalloituksen jäljiltä, jolloin Jaakko I ja hänen poikansa Aragonian Pietari III (Pedro III el grande/Pere el Gran) antoivat heidän jäädä asumaan seudulle ja harjoittaa uskontoaan, mutta Jaakko II halusi tuoda seudulle kristittyjä uudisasukkaita ja luostarin perustaminen antoi sille vallan myös laakson asukkaiden suhteen, joista tuli siten luostarin vasalleja. Luostarikirkon kupoli kohoaa edelleen korkeuksiin.
Uusi Costa Blanca 1/2019 5 Claustro, iso suljettu sisäpiha, oli reunustettu katetuilla kaarikäytävillä. Claustro oli kaikkien luostareiden sydän, jonka ympärillä olivat erilaiset toiminnot ja tilat. Sen raunioista voi vielä aika hyvin kuvitella, että millainen se oli kun katselee ympäröivissä muureissa olevia jälkiä arkkitehtuurista. J aakko I syntyi Ranskassa Montpellierissä ja tutustui sistersiläisiin jo nuorena ja sistersiläismunkit olivat Aragonian kruunun luottohenkilöitä. 1100-luvulla sistersiläisluostarit levisivät Ranskasta Kataloniaan, ensin Fontfroideen, sitten Pobletiin ja myöhemmin Santes Creuesiin. Ne levisivät myös siksi, että jo Jaakko I ja sittemmin myös lapsenlapsensa Jaakko II halusivat kansoittaa arabeilta valloitetut alueet luoden Aragonian kuningaskunnalle vakaita rajoja ja saadakseen hyvän kontrollin arabien asuttamille kylille. Luostarien apotilla oli valta jakaa niin siviilikuin rikosoikeuttakin. K uningas antoi luostarille paitsi Valldignan laakson, myös oikeuden mereen ja sen anteihin viiden mailin etäisyydellä rannasta, useita rakennuksia Valencian kaupungista, Xativasta ja Gandiasta sekä lukuisia pieniä kyliä kokonaan ympäristöstä. I tse luostari oli oma tyypillinen sistersiläinen itseriittoinen valtakuntansa, joka sijoittui maaseudulle, oli muurien täydellisesti ympäröimä, siellä oli oma bodega, viljavarasto, öljypuristamo ja suljetun sisäpihan, claustron ympärillä munkkien makuuhuone, peseytymistilat, letriinit, keittiö, kirkko, ruokasali, apotin palatsiosa jne. S istersiläismunkit tulivat siis Valldignan laaksoon ja rakensivat luostaria ja pitivät kuninkaallisesta luostaristaan käsin valtaa pitkään, yli 500 vuotta, kunnes heidänkin osakseen tuli ensin Cádizin valtiopäivien päätös poistaa kaikki kirkon erikoisoikeudet vuonna 1811, itsenäisyyssodan aikana luostari toimi sairaalana, ranskalaiset valloittivat sen 1812 ja vaikka munkit palasivat vuonna 1814, sen osaksi tuli vielä vuoden 1835 surullisenkuuluisa Mendizabalin takavarikointioperaatio, jolla valtio ulosmittasi kirkon omaisuuden maksaakseen valtion suuria velkoja. Silloin munkit saivat 24 tuntia aikaa poistua ottamatta mitään luostarin omaisuutta mukaansa ja tähän luostariin he eivät palanneet enää koskaan. M endizabalin operaatio ei ehkä ollut valtion rahoitusideana täysin huono, mutta sen toteutus oli todellinen katastrofi, joka tuhosi koko Espanjassa mittaamattomasti kulttuuriomaisuutta, taidetta, arkkitehtuuria ja hävitti historiallisia todella arvokkaita rakennuksia. Mendizabal on nimi, jonka kuulee joka luostarissa ja joka on syyllinen suureen tuhoon niissä kaikissa. V alldignan luostari jäi aluksi kunnan haltuun, joka myi sieltä rakennusmateriaalia halukkaille. Sittemmin luostarin osti gandialainen maatalousyrittäjä, jonka tarkoitus ei suinkaan ollut restauroida kallisarvoista luostaria, vaan päinvastoin, hän käytti jopa dynamiittia tuhotakseen rakennuksia, jotka veivät tilaa hänen maataloussuunnitelmiltaan. Tämä suihkulähde Fuente de los Tritones on tehty lähiseudun kuuluisasta vaaleanpunaisesta ja harmaasta marmorista. Sen osti aikanaan 1900-luvun alussa Valencian kaupunki, jossa lähde oli parissa paikassa, kunnes vihdoin palasi takaisin luostariin. Sala Capitular on, maailmankuulun Borghia-suvun edustajan, Rodrigo Borjan rakennuttama , Hänestä tuli myöhemmin Paavi Alejandro VI, mutta toimi täällä apottina 1475-1491. Tähän saliin tullaan claustrosta portista, jonka molemmin puolin on goottiset kaariikkunat. Salissa luettiin päivittäin sistersiläisyyden sääntöjä, tehtiin synnintunnustuksia ja keskusteltiin luostarille tärkeistä asioista ja äänestettiin aina ajallaan uutta apottia. Jatkuu seuraavalla sivulla
Uusi Costa Blanca 1/2019 6 L uostarin kirkko sentään säästyi kokonaisena, vaikka ilman irtaimistoa, kun se oli hyvä varastorakennus isoillekin koneille ja appelsiineille kokonsa ja viileän lämpötilan vuoksi. Aivan kaikkea hän ei ehtinyt siis tuhota ennen kuin Generalitat osti sen vuonna 1991 ja aloitti restauroinnin. V aikka paljon on täysin mennyttä ja raunioina ja kaikki irtaimisto hävinnyt, niin edelleen tämä yli 700-vuotias luostari on vaikuttava paikka ja jokunen osa on jopa löytynyt ja ostettu takaisin, kuten apotin asunto-osan yläkerran hienot kaaret tai luostarin edessä oleva suihkulähde (kuva edellisellä sivulla). T ässä luostarissa on vieraillut kolme kuningasta, Martín el Humano, Alfonso el Magnánimo ja Felipe II. Sen apottina oli myös aikanaan maailmankuuluista Borghian suvun edustajista Rodrigo Borja, paremmin tunnettu nimellä paavi Alejandro VI. Myös hänen poikansa Cesare Borghia liittyy luostarin historiaan ollen jo nuorena emeritusapotti. Rodrigo Borja rakennutti luostarin Sala Capitular -osan ollessaan apottina 1479–1491, vaikka se valmistui vasta apotti Pere Lluís de Borjan aikana 1502–1504. Torreviejan asukastilasto 31.12.2018 T orreviejan kaupungissa oli kirjoilla vuoden 2018 päättyessä kaikkiaan 86.035 henkilöä. Kärjen osalta jakautuivat Torreviejan vierasmaalaiset asukkaat seuraavasti (suluissa tilanne 1.1.2018): Britannia 4984 (4777), Venäjä 4063 (4341), Ukraina 2991 (2825), Marokko 2391 (2514), Romania 1705 (1699), Bulgaria 1679 (1576), Kolumbia 1470 (1094), Ruotsi 1226 (1080), Saksa 1074 (1044), Belgia 1005 (902), Kiina 974 (969), Italia 944 (798), Norja 734 (719), Algeria 718 (790), Intia 581 (574), Suomi 580 (530) , Brasilia 529 (438), Puola 528 (485), Liettua 489 (456), Ranska 487 (448), Argentiina 442 (423), Ecuador 372 (377), Senegal 371 (363), Alankomaat 353 (343), Chile 293 (281), Kuuba 274 (234), Portugali 270 (253), Valko-Venäjä 257 (233), Venezuela 254 (172), Irlanti 253 (233), Uruguay 252 (243), Moldavia 196 (198), Pakistan 192 (189), Georgia 170 (150), Latvia 158 (134), Unkari 157 (143), Nigeria 157 (150), Unkari 157 (143), Sveitsi 151 (145), Tanska 147 (148), Kazakstan 132 (127) ja Viro 114. Alle 5 1730 1630 3360 5–9 2098 1818 3916 10–14 2190 2114 4304 15–19 2078 1949 4027 20–24 2047 1947 39 94 25–29 2280 2122 4402 30–34 2507 2553 5060 35–39 3048 3090 6138 40–44 3603 3304 6907 45–49 3242 3159 6401 50–54 2753 2925 5678 55–59 2721 2848 5569 60–64 2388 2707 5095 65–69 2548 2814 5362 70–74 2631 2865 5496 75–79 1887 2139 4026 80–84 1316 1542 2858 85–89 615 800 1415 90–94 148 303 451 95–99 25 67 92 100– 8 18 26 Yht. 42761 43274 86035 T ämän tilaston mukaan Torreviejassa kirjoilla oleva asukasmäärä on lisääntynyt vuodessa 1076 hengellä. Suomalaisten määrä on lisääntynyt 50 kirjoilla olevalla asukkaalla ja ruotsalaisten 146 henkilöllä. Torreviejan asukkaista on espanjalaisia 50.536 eli 58,7 %. Miehiä asukkaista on 42.761 (49,7 %) ja naisia 43.274 (50,3 %). Torreviejassa on kaikkiaan 117 eri kansallisuutta. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Torreviejan asukkaiden ikäjakauma Ikä Miehiä Naisia Yht. Torre del Moro Torrevieja
Uusi Costa Blanca 1/2019 7 C asino de Torrevieja -kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajan nuijaa paukuttaa seuraavat neljä vuotta opettaja Rosario Soler Torregrosa . Hän on yhdistyksen historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Uudessa hallituksessa vallitsee sukupuolten tasapaino. E ntinen varapuheenjohtaja Soler nousi puheenjohtajaksi jo syyskuussa 2018 Ramón Torregrosa Bernabén erottua tehtävästään terveyssyistä. Yhdistyksen 20. tammikuuta pidetyssä ylimääräisessä vuosikokouksessa piti alun perin olla vastakkain kolme ehdokaslistaa, mutta vaalilautakunta joutui hylkäämään niistä kaksi sääntöjen vastaisina. Näin Solerin ryhmä tuli valituksi ilman äänestystä. Osa ”rannalle jääneistä” ehdokkaista ei tyytynyt tilanteeseen, vaan ilmoitti hakevansa asiaan muutosta oikeusteitse. N elivuotiskaudella 2014–2018 Casinon pääsihteerinä toiminut Jarmo Peltonen erosi tehtävästään vuosikokouksen yhteydessä. Casino sai naispuheenjohtajan Casinon talven juhlakauden avajaiset 2.12.2018. Hallituksen jäsenet Jarmo Peltonen, Miguel Albentosa, Rosario Soler ja Gloria Huertas kiittävät juhlapuhuja Vicent Estebania. Lions Club Torrevieja/Suomi on jo monena vuonna järjestänyt Espanjan isänpäivänä 19. maaliskuuta viihdepitoisen lounastapahtuman Torreviejan suomalaisten suosimassa Restaurante Bar Carlosissa. Luvassa on tänäkin vuonna mukavaa musiikkia, tietovisa, ”biathlon” eli yhdistetty tikkaja puttauskisa sekä arpajaiset arvokkaine palkintopöytineen. Tilaisuuden tuotolla klubi tukee seudun vähävaraisia lapsiperheitä, etupäässä AMFA-yhdistyksen kautta. 30 euron hintaisia lounaskortteja tilaisuuteen on saatavana 15. helmikuuta alkaen Suomi-Kaupasta ja Torremarketista. Leijonien perinteiset kevätkarkelot 1 9.3. T orreviejassa Costa Blancan suomalaisen seurakunnan Konserttitrilogia, osat II Maaliskuun meri ja III Huhtikuun hiekat tuovat kaikille taas uutta kuultavaa. M aaliskuun 30. päivänä klo 15 nuori kitaristi Santeri Rautiainen soittaa mielenkiintoisen ohjelman akustisella kitarallaan. Santeri jatkoopiskelee Sibelius-Akatemian opintojensa jälkeen tämän kevään Alicanten yliopiston maisteriohjelmassa, joten vierailu Torreviejaan on hyvin luontevaa juuri nyt. Santeri on monipuolinen muusikko, joka on kitarallaan opiskellut ja esittänyt hyvin erilaista musiikkia. Torreviejan kauniissa Inmaculada Concepción -kirkossa kuulemme tällä kerralla englantilaista renessanssimusiikkia, kahta kuuluisaa barokisti Bachia sekä vain 33-vuotiaana Espanjan sisällissodassa kuolleen espanjalaisen Antonio Josén musiikkia kitaralle. L auantaina 13.4. klo 16 konserttitrilogian kolmannessa konsertissa kuullaan urkuja pianomusiikkia. Turistikanttori Satu Ranta soittaa kansainvälisen ohjelman, joka sisältää myös sekä suomalaista että espanjalaista musiikkia. Konsertin erikoisuutena on mahdollisuus kuulla myös Inmaculada Concepción -kirkon keskeneräiseksi jäänyttä kaunista urkua. T ule, koe ja elä kanssamme – musiikkia juuri sinulle. Costa Blancan suomalaisen seurakunnan konsertit 30.3. ja 1 3.4. Satu Ranta
Uusi Costa Blanca 1/2019 8 P iti lähteä iltapäivällä sauvakävelyyn, mutta tyypilliseen espanjalaiseen tapaan aamulle sovittu valokuitukaapelin asennus viivästyi, niinpä päätin ajankuluksi perehtyä sauvakävelyn saloihin netistä. W ikipedian mukaan sauvakävely on ulkoliikuntamuoto, jota harjoitetaan hiihtosauvoja muistuttavien sauvojen avulla, mutta jotka on suunniteltu erityisesti sauvakävelyyn. Normaali sauvan pituus on 0,7 x henkilön pituus. Sauvat ovat yleensä säädettäviä, joustosauvoja tai käyriä matkasauvoja. Sauvassa on kahva sekä hihna, jossa voi olla korkeuden ja kireyden säätömahdollisuus. Sauvan kärjessä on piikki. Asfaltilla kävelyä varten käytetään sauvan kärkeen kiinnitettävää tassua. S auvakävely on kaikille sopiva kuntoilumuoto, jonka harrastaminen on helppo aloittaa. Reippailla voi yksin tai yhdessä, rauhallisesti tai tehokkaasti, niin kuntopoluilla, metsissä, lumessa kuin asfaltillakin. Täällä Espanjassa vähän rankempana myös vuoristossa. K ävelyyn verrattaessa sauvakävelyssä voimaa tuotetaan jokaisella askeleella myös sauvoen. Sauvakävelyharjoitusten paremmat tulokset ja hyödyt johtuvat siitä, että suorituksessa käytetään laajempia lihasryhmiä: kokonaisvaltaisesti lisääntynyt kestävyys ja voima ryhtilihaksissa ja koko kehossa sydämen sykkeen merkittävä nousu (vakionopeudella) edistää verenkiertoa ja parantaa hapenottokykyä helpottaa mäkien nousua kuluttaa enemmän energiaa parantaa tasapainoa ja asentovakautta vähentää merkittävästi lonkka-, polvija nilkkaniveliin kohdistuvaa painetta lisää luuston tiheyttä Sauvakävely – viihdettä suomalaiseen makuun (4) S auvakävely.fi ja Suomen Ladun nettisivuilta löytyy tarkka kuvaus sauvakävelystä lajina, sen tekniikasta ja varusteista sekä Sauvakävelijän opas. S auvakävelyn historiasta kertoo mm. Suomen Latu lyhennettynä seuraavaa: Sauvoilla on kävelty koko ihmiskunnan historian ajan ja jo 1940–50-luvulla hiihtäjät käyttivät pelkkiä sauvoja kesäharjoitteluun ja harjoittelu kesäisenä ”korvikelajina” yleistyi 1960luvullla. Sauvakävelyllä on kuitenkin ”isänsä ja äitinsä”, sitä on tietoisesti kehitetty ja tuotteistettu koko kansan terveysliikuntalajiksi. L iikuntaneuvos Leena Jääskeläinen kokeili sauvakävelyä ensimmäisen kerran työskennellessään liikunnanopettajana Viherlaakson yhteiskoulussa vuonna 1966. Hän on myös ensimmäinen dokumentoitu sauvakävelijä vuoden 1987 Finlandia-kävelyn yhteydessä. K un Tahko Pihkalan patsas paljastettiin tammikuussa vuonna 1988 Olympiastadionilla, Suomen Latu oli kutsunut kaikki halukkaat hiihtämään tilaisuuden kunniaksi Maunulan majalta stadionille, mutta lumet sulivat. Silloin seuran silloinen puheenjohtaja Tuomo Jantunen varusti majalle saapuneet 50 henkeä hiihtosauvoilla. Tätä pidetään ensimmäisenä ryhmässä tehtynä sauvakävelynä. V ielä 90-luvun alussa terminologiaa sauvaharjoittelu tai sauvaliikunta tutkailtiin Tahko Pihkala -seurassa, mutta sauvakävely vakiintui sekä kansan, median ja kehittäjien keskuudessa. E xel-yhtiön Taisto Manninen ryhtyi kehittelemään sauvakävelyyn sopivaa sauvaa, joka oli valmiina syksyllä 1997, ja jonka nimeksi tuli Nordic Walker lajille keksityn englanninkielisen nimen Nordic Walking mukaan. Vuoristovaellusta Kirjoittajan sauvakävelyn huippu 835 m.
Uusi Costa Blanca 1/2019 9 V arsinainen ”jytky” tapahtui kun Helsingin Sanomissa julkaistiin pieni kutsu sauvakävelylle joka tiistai klo 18.00 Paloheinään. Tuomo Jantusen perässä sauvaileva keskiikäisten naisten joukko kiinnitti myös tiedotusvälineiden huomion ulkomaita myöten. Lajin menestyksen takana olivat ennakkoluulottomat suomalaiset keski-ikäiset naiset. Harrastajia on nyt yli miljoona ja maailmanlaajuisesti yli 15 miljoonaa. T orreviejassa ohjattua sauvakävelyä tapahtuu La Matan luonnonpuistossa maanantaisin klo 10.00 alkaen Costa Blanca Suomi-Seuran sauvakävelykerhon toimesta. Klo 15.30 alkaen (keväämmällä 16.30) tapahtuu Aktiivi Torreviejan kävely. Tästä kävelystä ja sauvakävelyn rankemmista tapahtumista on hyvä kuvaus YouTubessa. Yhteystiedot ja infoa löytyy järjestäjien nettisivuilta. T untemuksia on vaikea kuvailla, joten ne on koettava itse. Teksti ja kuvat: Rauno Vaherva Lähteet: www.suomenlatu.fi/sauvakävely www.sauvakävely.fi YouTube Sauvakävely 7 12 15 Tauolla, suolajärvi taustalla. Lue UCB-lehteä myös internetissä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca
Uusi Costa Blanca 1/2019 10 T orreviejan La Inmaculada -kirkon urkuja on soitellut tänä talvikautena Satu Ranta . Ev.lut. seurakunnalla on ollut ilo saada naurava ja positiivinen turistikanttori. Hän halusi hakea tähän tehtävään, koska se antaa mahdollisuuden miettiä tulevia työasioita. Oli loistava mahdollisuus oppia taas jotakin aivan uutta omasta työstäni. O len ollut väsynyt pitkän ja pimeän talven aikana, ja joskus se on ollut rasittavaa. Taustalla on ehkä vaikuttanut se, että äiti oli kiinnostunut Espanjasta ja kävi täällä lomalla. En ollut silloin innostunut, mutta ehkä ikä vaikutti siihen, että hain, Ranta tiivistää syitään. Olen saanut paljon lahjana, asiat ovat toistensa seurausta. K anttorin tehtäviä ovat jumalanpalvelukset ja toimitukset sekä kuoroharjoitukset. Kuoro harjoittelee jumalanpalvelusta varten. Hautauksia on ollut, ja vihkimisiä on tulossa. Hartaudet ja kuoroharjoitukset sekä laulamattomat -ryhmä ovat tärkeitä. yhteydenpito läheisiin. Aluksi hän kertoo harrastaneensa eksymistä ja tekee sitä edelleenkin. Hän etsii uusia paikkoja ja löytää asioista aina positiivisen puolen. Yksityiskohdat ovat hänelle tärkeitä, esim. käytävän laatat. Hän löytää täältä paljon kaunista katseltavaa ja ihailtavaa. O len joidenkin mielestä epäsuomalainen, nopea. Ihmiset ovat ihanan ystävällisiä ja täällä on turvallista. – Muistutan kuitenkin taskuvarkaista. S uomessa Ranta on käynyt espanjan alkeiskurssin, mutta hän kertoo, että olisi voinut olla tomerampi kielen kanssa, mutta osaa kuitenkin enemmän kuin tullessaan. Ääntäminen on hänestä tärkeintä, kielioppi ja verbit tulevat sen jälkeen. R anta kertoo saaneensa valtavasti kokemuksia ja elämyksiä. K erään mieluummin elämyksiä ja kokemuksia kuin tavaraa. Täällä on ollut aikaa itselle ja rauhaa. Elämä Suomessa oli aika hektistä. Olen saanut valtavasti lisää pisamia, mikä on minulle tärkeää. Rakastan merta, se on aivan ihmeellinen elementti. Kun haluan olla rauhassa, menen tuijottamaan meren aaltoihin. Fyysinen kuntoni on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Olen kokenut paljon ihania ihmiskontakteja. Jos joku lähtee pois, olen kuin nuori musiikkileirin päättyessä, herkässä tilassa. Olen saanut rentouden takaisin enkä ole pitänyt vapaapäivistä kiinni. Kun läheiset tulevat käymään, menevät pasmat sekaisin. Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta ja miesystävä. M usiikki on Rannalle tärkein asia elämässä. Se on hänen kielensä. Puhuminen on vaikeampi asia, mutta kirjoittaminen taas helpompaa. J os käsille tai jaloille tapahtuisi jotain, voisin laulaa. Jos ääni menisi, olisin varmaan hyvin surullinen. Totta kai myös läheiset ja rakkaus ovat tärkeitä. R anta kerto olevansa musiikin suhteen kaikkiruokainen, se riippuu varmaan tilanteesta. Hän haluaa ymmärtää mm. nuoria ja muita musiikin kautta. B ach on kuitenkin se tärkein. Se on pyhää, rauhoittavaa kuten Raamattua lukisi. Haluaisin osata soittaa jazzia. Se kiinnostaa paljon. Nautin siitä kuuntelemalla, se on luovaa, improvisoivaa. L ähiympäristöön muusikko on tutustunut mm. seurakunnan matkalla Guadalestiin ja hän kävi vuosi sitten Alicantessa mm. Santa Bárbaran linnassa. Täällä on hänen mielestään eri vuorokauden aikoihin erilaista näkemistä. Esimerkiksi siestan aikaan kaikki on kiinni, ja hän pitää muutoksista. K olmeen toivomukseen haltijalta, Ranta vastaa lopuksi mietittyään asiaa. Sitten hän kertoo lapsuutensa rukouksen: ”Voimaa, rakkautta ja terveyttä.” Näitä pikku-Satu toivoi. – Ainakin yksi toivomus, joka hänellä on ollut talven aikana, toteutuu. Saamme iloita hänen innostumisestaan myös ensi talvena. Teksti ja kuva: Sinikka Halttunen Innostunut muusikko kanttorina T apaamme viihtyisässä ja espanjalaisittain meluisassa kahvilassa. Ranta kertoo, että pitää ihmisistä paljon, on helposti innostuva ja avoin. P idän eri asioista, minussa on lasta siten, että elämä on seikkailua. Toki yritän olla myös aikuinen, kristitty aikuinen. Toivon, että vaikuttaisin luotettavalta ja helposti lähestyttävältä. Olen kiitollinen siitä, että olen nähnyt ja kokenut monta asiaa. H än vertaa Torreviejan seurakunnan toimintaa ja yhteisöä suomalaiseen kanttoriuteen. N urmijärven seurakunnassa, missä minulla on johtavan kanttorin työ, on neljä kanttoria ja kesällä kahdeksan. Nurmijärvellä on kolme kirkkoa, joissa kaikissa käyn. Torreviejaa voi verrata seurakuntaan, jossa on yksi kanttori. Täällä Peter-pappi tekee jumalanpalveluksen rungon ja minä valitsen virret. Joskus käydään keskustelua musiikista. Varsinkin toimituksissa omaiset esittävät toiveensa ja niistä keskustellaan. Myös seurakunnan aktiivit ovat erilaisia kuin Suomessa. Ranta painottaa, että seurakunnassa on hyvä ilmapiiri, ja hän toivottaa kaikki mielellään sinne tervetulleiksi. V apaa-aika täällä kuluu kävellen, 10 kilometriä päivässä, ja somettaen. Kodinhoito vie myös oman aikansa sekä
Uusi Costa Blanca 1/2019 11 S uomen Madridin-suurlähetystön liikkuva passinantopiste (ns. passisalkku) on 14.1.–28.4.2019 Costa Blancalla Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatissa. Tämä ulkoministeriössä koottu passilaitteisto mahtuu pienehköön matkalaukkuun, joka painaa noin 13 kiloa. Laitteistoon kuuluvat kannettavan tietokoneen lisäksi kamera ja salamavalolaitteet passikuvien ottamista varten sekä lisäksi erillinen kokoontaitettava taustakangas. Passijärjestelmän ohjelma ottaa hakijasta valokuvan ja biometriset tunnisteet. L iikkuvan passisalkun myötä Espanjassa asuvien suomalaisten passin uusiminen ei nykyään enää edellytä käyntiä Madridissa, Málagassa tai Suomessa, vaan se onnistuu salkun myötä myös kunniakonsulaatissa. Passin voi uusia hyvissä ajoin ennen sen umpeutumista. Monilla on vääriä luuloja asiasta, ettei näin voisi tehdä. Passisalkku tulee seuraavan kerran Costa Blancalle vasta vuoden 2020 puolella. Passisalkku Costa Blancalla 1 4.1 .–28.4.201 9 K unniakonsulaatin muun toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi passihakemusten jättäminen edellyttää etukäteen tehtävää ajanvarausta. Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatista saa suomenkielistä palvelua ma, ke, pe klo 10.00-13.00, puh. (+34) 966 766 412. Osoite on Calle Mayor 23-3B, Pilar de la Horadada. L isätietoja ja yksityiskohtaisia ohjeita passinhausta Espanjassa saa Madridin suurlähetystön verkkosivulta: http://finlandia.es/public/default.aspx?nodeid=36831 L aulaja ja lauluntekijä Nina Åström vierailee Torreviejassa 16. maaliskuuta. Hän pitää illalla konsertin Virgen del Carmenin kulttuurikeskuksessa ja on päivällä yhteiskristillisen naistoimikunnan kutsumana Naistenpäivän 10-vuotisjuhlan pääesiintyjä. J o 10. kertaa järjestettävän Torreviejan suomalaisten seurakuntien yhteisen Naistenpäivän teemana on tänä vuonna Iloa ja yhteyttä. Nina Åström, jota voitaisiin hyvällä syyllä kutsua ilon ja yhteyden lähettilääksi, toimii pääpuhujana. Hän on luonnollisesti myös päivän musiikkivieras. Tilaisuus pidetään tilavassa Restaurante Fu -ravintolassa 16.3. klo 11–15. Monipuolisen ohjelman lomassa ruokaillaan. Lounas sisältää salaatin, vihannesriisin, pähkinäkanan ja kahvit tiramisukakun kanssa. Liput (15 €) ovat jo myynnissä luterilaisen kirkon kahviossa, Kotikirkolla ja Majakkaseurakunnassa. N ina Åström on esiintynyt erilaisissa yhteyksissä lähes 30 vuoden ajan noin 30 maassa. Hän edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2000. Kirkot ja konserttisalit, festarit ja slummit, tv ja radio ovat hänelle tuttuja esiintymispaikkoja. Jo yli 15 vuoden ajan hän on vieraillut myös vankiloissa ja huumeparantoloissa, varsinkin Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton maissa. Hän pyrkii kaikkialla suoraan ja lämpimään yleisökontaktiin, tahtoen tuoda esiin armoa ja totuutta Jeesuksessa. N ina Åströmiltä on ilmestynyt 15 levyä, joista viimeisin, “Rauhaa ja rohkeutta”, kesäkuussa 2018. Vuonna 2012 ilmestynyt “Avoin taivas” on ylittänyt myynnissä kultalevyrajan. Konserteissa kuullaan Åströmin omien sävellysten ja sanoitusten lisäksi mm. Hilja Aaltosen , 105-vuotiaaksi eläneen evankelistan, runoihin tehtyjä lauluja. V irgen del Carmenin kulttuurikeskuksessa lauantaiiltana 16.3. klo 19 pidettävässä konsertissa Åströmiä avustavat Jim Hakola , lyömäsoittimet, ja Kimmo Suomela , kitara. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelman hinta on 5 €. Ohjelmalehtiseen on kopioitu joidenkin Åströmin konserteissa usein toivottujen laulujen sanoja. Nina Åström vierailee Torreviejassa
Uusi Costa Blanca 1/2019 12 U usi Costa Blanca -lehdessä alusta saakka ruokapalstaansa pitänyt Carlos raottaa hieman persoonaansa liittyvää salaperäisyyden verhoa nyt myöntämässään haastattelussa. Miten päädyit Espanjaan, ja siellä juuri Aurinkorannikolle? J ostain syystä sain päähäni eläkkeelle jäädessäni, että nyt muutan Espanjaan. Se oli päähänpisto, enkä ole sitä katunut. Manner-Espanja oli minulle tuntematon alue, mutta Kanarialla olin käynyt muutamia kertoja, mutta kieltä en osannut lainkaan. I han ummikkona muutin, mutta aloitin pian muuttoni jälkeen kielenopiskelun ja kävin Málagassa kielikoulua kolme lukukautta, jossa kaikki kommunikointi tapahtui espanjan kielellä. Otin myös jonkin verran yksityisopetusta suomalaiselta opettajalta, jonka avulla sain selvennettyä itselleni muutamia epäselviä kieliopillisia kohtia. O len koko ajan asunut Aurinkorannikolla eli Costa del Solilla, alueilla, joissa on paljon turisteja, mutta olen myös asunut pienessä espanjalaisessa kylässä, jossa ei ollut muita suomalaisia. Nykyisin asun Málagan itäpuolella ns. Axarquían alueella, eikä täälläkään juuri suomalaisiin törmää, suurin osa ystävistäni on espanjalaisia. Täältä on hyvät tiet lähialueen kaupunkeihin, joihin pyrähdän omalla autolla. Kauanko olet asunut Espanjassa? O len asunut Espanjassa jo yli 20 vuotta ja alkuvaiheessa vietin kesät Suomessa ja joskus myös joulut. Mutta nyt olen pysytellyt Espanjassa, enkä ole käynyt Suomessa sitten 2012 jälkeen lainkaan. Mitä ikäluokkaa olet? K uulun ns. suureen ikäluokkaan, joka syntyi Suomeen sotien jälkeen. Ikä on vain numero, mieleltäni olen nuorekas ja ehkä samaa voisi sanoa myös tyylistäni, sillä pukeudun nuorekkaasti ja kuuntelen jytäpoppista, en iskelmää tai humppaa. Olitko jo Suomessa asuessasi kiinnostunut ruuanlaitosta? K yllä. Olen jo pienestä pojasta lähtien joutunut tekemään itselleni ruokaa, sillä vanhemmillani ei ollut aina aikaa tehdä sitä, koska heillä oli työ ja omat harrastukset. Olin paljon yksin kotona, eikä minulla ollut sisaruksia, jotka olisivat tehneet minulle ruokaa, joten opin siis jo kouluikäisenä tekemään ruokaa sekä bebe-leivoksia. N oihin bebe-leivoksiin liittyy tarina, joka kuuluu näin. Olin 10-vuotias ja otin esiin keittokirjan, josta hain bebeleivosohjeen ja aloin tekemään taikinaa. Kun olin tehnyt taikinan, leiponut ja paistanut leivokset, olin tyytyväinen lopputulokseen. Ne muuten maksoivat kaupassa silloin 11 penniä kappale. Ä itini ei ollut ihan yhtä tyytyväinen tulokseen, sillä hän ihmetteli, että mihinkäs se hänen ostamansa voi oli kadonnut jota oli ollut kilo. Silmä kirkkaana kerroin hänelle, että tein siitä yli 100 leivosta, eikä hän voinut sitten enää minua moittia, vaan maistoi tuotoksia ja sanoi, että seuraavan kerran kun leivot, niin kerro päivää aiemmin, niin tiedetään varata tarvikkeet. Onko ruuanlaitto harrastus vai ammatti? K yllä se on enemmän harrastus, sillä en ole käynyt mitään kokkikouluja, ainoastaan lukenut keittokirjoja sekä katsonut viime vuosien aikana erilaisia kokkiohjelmia. pian pois, sillä minulla tuli hiukan erimielisyyksiä nettisivuston perustajan kanssa. Kun lähdin sieltä pois, oli kipinä omista nettisivuista jo niin kova, että päätin kokeilla kantaako siipeni omin avuin. Sivustoni on täyttänyt 2019 tammikuussa 10 vuotta, eli eräänlainen juhlavuosi on siis menossa. Mikä on nettipalstasi keskeinen tavoite? T avoitteeni on antaa lukijoille vinkkejä siitä, että on olemassa helppoja, edullisia ja herkullisia ruokia, joita voi tehdä myös itse. Aina ei tarvitse olla jotain erikoisuuksia tai piperryksiä, vaan rehellistä kotiruokaa. Tarkoitus on myös antaa vinkkejä espanjassa lomaileville ja asuville henkilöille ruoan suhteen. Koska moni tahtoo asua huoneistohotellissa ja tehdä ruokaa itse, on tarkoitukseni ollut tuoda esiin espanjalaisia ruokia ja kertoa tarvikkeiden nimet espanjaksi. K otona tehty ruoka on huomattavasti edullisempaa kuin ravintolassa ja olen huomannut sen, että ravintoloissa tilataan yleensä joko pizzaa, pihviä ja ranskanperunoita. Ei uskalleta maistaa paikallisia herkkuja, vaan ollaan hyvin pitkälle sillä samalla ruokalinjalla kuin kotonakin eli lihapullia, perunoita, lohta tai sitten seurataan jotain trendiä ja syödään sen mukaan. Eli lyhyesti sanottuna tarkoitukseni on opettaa ja tehdä tutuksi, että myös muualla maailmassa tehty ruoka on hyvää ja raaka-aineet yhtä hyviä tai jopa parempia kuin Suomessa. Nettipalstallasi on myös muita avustajia/kirjoittajia? S ivuillani vierailee aina välillä Welhotar , joka lentelee hybridiluudallaan ja on kaikkien ruokavammaisten ystävä, sillä hän kuuluu itse siihen joukkoon, joka ei voi syödä kaikkea. Kostotar on kertonut kulttuurista ja kaupungeista, mutta hänellä on ollut viime aikona niin kiire, että en ole kuullut hänestä aikoihin. Niño tekee aina välillä erilaisia juttuja mm. puhelinja nettilinjoista sekä kansalaisuuden vaihdosta eli hän kirjoittaa ns. asia-artikkeleja ja avustaa minua ruokakuvausten kanssa sekä toimii usein myös koemaistajana. Naima-Aslak , satunnainen matkaaja joka vierailee sivuilla aina tasaisen epävarmasti kertoo omista tapahtumistaan aina niin omaperäisellä ja vauhdikkaalla tavalla. Oma lempiruokasi ja miksi juuri se? L empiruoka, tuo on vaikea kysymys, koska niitä lempiruokia on niin monta, en pysty nimeämään pelkästään yhtä. Mainitsen pari esimerkkiä, tonnikalaa tomaattikastikkeessa, erilaiset papukeitot ja tietysti kunnon paella, jossa ei ole sattumia säästelty. Kalat, lihat, kasvikset ja hedelmät lähialueelta ovat herkullisia ja niissä on pieni hiilijalanjälki. Ovatko ruokakokeilusi aina onnistuneet? N o eivät todellakaan ole onnistuneet. Esimerkiksi kelpuutin vasta kolmannen paellan kuvaruoaksi, sillä ne kaksi ensimmäistä eivät mielestäni onnistuneet ulkonäöllisesti eikä makukaan ollut ihan kohdillaan, mutta siitä huolimatta söin ne ja vasta kolmannen paellan siis julkaisin sivuillani. J oskus on käynyt niin, että verimakkarat ovat poksahdelSalaperäinen Carlos Työltä se tuntui silloin kun vietin kesät Suomessa mökillä ja lapset perheineen tulivat viikonloppuisin syömään "hotelli hiltoniin". Miten idea nettipalstastasi syntyi? A lunperin kirjoitin yhdelle nettisivustolle, mutta lähdin sieltä aika
Uusi Costa Blanca 1/2019 13 leet halki grillissä ja olen joutunut aloittamaan ko. ruoan tekemisen uudelleen, koska makkarapalat ovat tippuneet grillin hiilloksen joukkoon. M utta kaikesta on aina selvitty, vaikka joskus täytyy ottaa oppi kantapään kautta. Ruokahävikkiä minulla ei tule juuri lainkaan, sillä voin syödä samaa ruokaa useampana päivänä peräkkäin tai pakastan osan myöhempiä päiviä varten. On olemassa sanonta, Jumalan viljaa ei heitetä hukkaa. Onko sattunut esimerkiksi kommelluksia? O nhan sitä sattunut kaikenlaisia, kuten tuossa jo aiemmin kerroin, niin verimakkarat ovat poksahtaneet ja tippuneet grillihiilille. Kerran majoneesipullo roiskautti sisältönsä päälleni, seinille ja jopa kattoon. Mutta suurempia kommelluksia ei ole muistini mukaan sattunut, ainakaan näin äkkiseltään ei tule mieleen. Mistä yleensä teet ruokatarvikeostokset? T een ruokaostokseni usein Lidlissä, sillä se on mielestäni edullinen ja laadukas. Käyn myös Mercadonassa sekä Carrefourissa. Carrefourissa on usein myös sellaisia tuotteita, joita ei ole noissa tavallisissa ruokakaupoissa. Dia Market kuuluu myös käyttämiini kauppoihin ja tietenkin erikoismyymälät kuten liha-, kalaja hedelmäkaupat, joista saa paikallisia tuotteita ja monista myyjistä on tullut vuosien aikana ystäviä. T oisinaan kun oikein laiskottaa lähteä kauppaan, niin teen ruokatilauksen netin välityksellä. Saan tavarat yleensä seuraavana päivänä kotiovelle tuotuna joko ilman kuljetusmaksua tai muutaman euron korvausta vastaan. Helpottaa huomattavasti kun ei tarvi itse kantaa painavia ruokakasseja, vettä ja pesuaineita. V edestä tulikin mieleen, että Costa del Solilla kraanavesi on juotavaa, ja minä käytän sitä päivittäin. Pullovettä tarjoan vain vieraille ja itse käytän sitä silloin kun on ollut pitkä sadekausi, jolloin juomavesialtaiden vedessä voi olla sivumakua. E n ole mahastani kiinni missään kaupassa eikä minun tarvitse käyttää jotain tiettyä kauppaa saadakseni bonuksia tai muuta, käyn siellä missä on mielestäni parhaat tarjoukset, tarjonta, tuoreus ja asiakaspalvelu. Miksi tuo kasvottomuutesi julkisuudessa? J os saman ihmisen kasvot ovat esillä viikosta toiseen, vuodesta toiseen, niin niihin kyllästyy. Pieni salaperäisyys luo uteliaisuutta ja mielenkiintoa. Edes kaikki ystäväni eivät tiedä minun sivupersoonasta mitään. M ietipä nyt vaikka näitä tv-kokkeja, siellä on noita brittikokkeja, ja yhdellä niistä oli parhaillaan eräällä suomalaisella tv-kanavalla jopa 10 ohjelmaa yhtä aikaa näytillä. Sama pätee tv-juontajiin, vaikka maassa olisi kuinka paljon juontajia, niin aina ne yhdet ja samat ovat telkkarissa, tuo koskee niin Suomea kuin Espanjaakin. N iin ja onhan se mukava seurata ihmisten reagointia kun esimerkiksi baarissa juttelemme ruoka-asioista ja esiin tulee carloskokki. Mielenkiintoisia kommentteja kuulee aina välillä, toiset tykkää ja toiset ei. Mutta eihän kaikkia voi miellyttää, eikä tarvikaan. O len joskus yllättänyt kahvipöytäkeskustelun aikana pöytäseurueeni kertomalla, että juuri minä olen se carloskokki, kun hetkeä aiemmin joku on sanonut, että olisi mukava tavata tuo salaperäinen carlos ja kiittää häntä neuvoista, joita hän on saanut sivuiltani. T oki otan vastaan myös negatiivisen palautteen, sillä eihän kukaan ole täydellinen, en edes minä. Mielipiteesi Espanjasta, mikä hyvää, mikä huonoa K yse on ihmisen sopeutumisesta ja halusta integroitua maahan. Hyviä puolia ovat muiden muassa: Espanjassa on hyvää tietenkin ilmasto, sillä en ole mikään talvi-ihminen, enkä varsinaisesti kaipaa ns. neljää vuodenaikaa. Nautin erityisesti keväällä ja kesällä kun paikallinen luonto herää ja näyttää kauneutensta, tosin se myös lakastuu nopeasti kesähelteillä. Ihmiset ovat iloisempia ja ystävällisempiä täällä etelessä kuin Suomessa, ihan totta. Perhekeskeisyys tulee paremmin esiin ja kun juhlitaan, niin mukana on koko perhe ja suku. Liikennekulttuuri on parempaa, esim. suojatien eteen pysähdytään ja annetaan jalankulkijoiden mennä kadun yli. Ruokatarvikkeet ja asuminen edullisempaa kuin Suomessa. Laadukkaat raaka-aineet. Hyvä terveydenhuolto. Vaikka rikollisuutta yms. on kaikkialla, tunnen oloni turvallisemmaksi Espanjassa kuin Suomessa. H uonoja puolia ovat mm: Jos olet muuttamassa Espanjaan, niin opettele kielestä ainakin alkeet ennen muuttoasi, sillä englannilla ei välttämättä pärjää kaikkialla. Ajastaan kieltä oppii sitten käytännössä paikallisten ystävien kanssa sekä seuraamalla telkkarista uusia ja vanhoja sarjoja tai elokuvia. Moottoriteillä on kaahajia, jotka ajavat välillä suurtakin ylinopeutta. Byrokratia samanlaista kuin Suomessakin, mutta siihenkin löytyy apu kun opettelee kielen. Joskus asioiden hoitaminen voi kestää pitkäänkin. Talvisin voi olla joskus pitkiä kosteita ja koleita kausia, ja jos asunnossa ei ole kunnon lämmitystä tai sitä ei käytetä, niin kylmä tulee. Omassa asunnossani lämmityksestä ja viilennyksestä huolehtivat ilmastointilaitteet sekä tietysti perinteinen ristiveto ovista ja ikkunoista. Lukijoitamme varmaan kiinnostaa, että miksi olet halunnut kirjoittaa juuri Costa Blancalla ilmestyvään lehteen. M inuun itse asiassa otti yhteyttä aikoinaan lehden edustaja tiedustellen, että voisinko kirjoittaa lehdelle ruokajuttuja ja mikäs siinä, niitähän tulee minulta viikoittain ja kyllä siitä voi ottaa aina lehteen ohjeen tai pari. Costa del Solilla toimivista lehdistä kukaan ei ole minulta ruokajuttuja kysynyt, enkä minäkään ole niille itseäni tyrkyttänyt. Minusta on ollut mukavaa päästä mukaan costablancalaisten elämään näin lehden välityksellä, vaikka en itse siellä asukaan, mutta toki olen siellä joskus vieraillut. S aan aina välillä lukijapalautetta ja kysymyksiä, joihin vastaan aina parhaan taitoni mukaan. Kun kysytään jotain Espanjaan liittyvää asiaa, niin kysynkin aina, että mistä päin Espanjaa kirjoitat. Tuleehan niitä yhteydenottoja myös Suomesta, kysytään esimerkiksi, että. mistä kaupasta saa jotain tiettyä espanjalaista tuotetta tai sitten pyydetään jopa pistokasta viikunapuustani. Lopuksi lehden puolesta myös onnittellut Carloskokille 10 vuotta täyttäneestä nettisivustosta, joka on luettavissa osoitteessa www. carloskokki.com
Uusi Costa Blanca 1/2019 14 El Zacatín -artesaanimarkkinat P aitsi että myytävät tuotteet ovat lähiseudun pienvalmistajilta, useimmiten käsityöläisiltä, markkinoilla on joka kuukausi myös oma erityinen teemansa. Markkinoiden aikana kello 9–14 järjestetään näytöksiä teemana olevien tuotteiden valmistuksesta, on maistajaisia, katuohjelmaa ja opastettuja kierroksia kylässä. Murcian maakunnasssa sijaitsevan Bullas-nimisen paikkakunnan kauniissa vanhassa keskustassa on järjestetty artesaanimarkkinat joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina jo yli 20 vuoden ajan. Lisätietoja verkossa: www.elzacatin.es M arkkinoiden teemat kuukausittain: Tammikuu – Traditionaalinen musiikki Helmikuu – Keskiaikaiset markkinat Maaliskuu – Paikallinen ruoka ja viinin juhlat (esim. migas con tropezones) Huhtikuu – luonnolliset tuoksut, aromaattisten kasvien tislaus, aloe veran käyttö Toukokuu – Espartoheinästä tehtyjen tavaroiden teko Kesäkuu – Barokkimarkkinat, Bullasin itsenäisyyden v. 1690 saavuttamisen juhlat Heinäkuu – puusepäntyöt Elokuu – keramiikka, Bullasissa on varsinaisia taiteilijoita, joilla myös kauppa lähellä Syyskuu – pitsin nypläystä, langan kehräystä, kankaan kutomista Lokakuu – viininkorjuu, tyypillisessä tavernassa viinin maistelua Marraskuu – vuohen lypsyä, juuston tekoa, Bullasissa on tosi hyviä juustoja Joulukuu – joulun makeita leivonnaisia, tekoa ja maistajaisia. T orreviejasta on Bullasiin matkaa noin 120 kilometriä eli vajaa kahden tunnin ajomatka. Markkinoiden ohella paikkakunnalla on monia mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Bullasin seudulla valmistetaan useita laadukkaita viinejä ja siellä sijaitsee hyvä viinimuseo osoitteessa Avenida de Murcia s/n. Lisätietoja verkkoosoitteessa: www.rvbullas.es/museodelvino T oinen mukava kohde on Casa-Museo de Don Pepe Marsilla , Calle Rosario 1, heti kirkon takana. Talo esittelee elämää vuodelta 1900. Mielenkiintoinen on talon bodega, jonka 52 isoa viiniruukkua vetivät kaikkiaan 140 000 litraa viiniä! Talon isossa keittiössä pystyttiin teurastamaan sika ja tekemään makkarat ja kaikki muutkin siasta saatavat tuotteet. Netissä: http://rvbullas.es/rutadelvino/portfolio/casamuseo-don-pepe-marsilla M ula-joessa on kiva poukama, jonne tulee putouksesta upeasti vesi. Poukamassa voi kesäaikaan uida, mutta vesi on todella vilpoista. Paikan nimi on Salto de Usero , kaikki paikalliset tuntevat sen sijainnin, autolla pääsee aivan lähelle. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 1/2019 15 Costa Blancan vapaakirkkoseurakunnan eli Majakan järjestämä Tenorissimo-duon joulukonsertti Torreviejan katolisessa Inmaculada Concepción -kirkossa joulukuun 9. päivänä oli yleisömenestys. Vaikka konserttipaikka piti vaihtaa nopeasti Virgen del Carmen -salin sulkemisen vuoksi, tieto esityspaikan muutoksesta oli onneksi saavuttanut yleisön, ja irtotuolitkin jouduttiin ottamaan käyttöön, jotta kaikki halukkaat saivat istumapaikan. Tenorit Reijo Ikonen ja Lasse Riutamaa säestäjänään Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen esittivät kauneimpia joululauluja noin tunnin mittaisessa konsertissa. Turistikanttori Satu Ranta säesti kaksi laulua ja yhteislaulut Maa on niin kaunis sekä Jouluyö, juhlayö. Costa Blancan vapaakirkkoseurakunnan pastoripariskunta Ilkka ja Mari Hirvonen toivottivat konserttiväen tervetulleeksi. Konsertti alkoi R. Arwynin Benedictus sävellyksellä ja jatkui J.F. Waden Adeste Filedeksellä sekä F. Mendelssonin Enkellaulu kajahtaa . Ohjelmistossa oli myös sekä Sibeliuksen, Händelin että G. Nordquistin tunnettuja joululauluja, mm. Jo joutuu ilta, Riemuita saa, Joulu loisteesi luo ja trad. Ken on tuo lapsi pienoinen. Konsertin loppuhuipennuksena saimme kuulla iki-ihanan A. Adamin sävellyksen Oi jouluyö. Jouluevankeliumi kuultiin Eeva Riutamaan lukemana. Tenorissimon joulukonsertti veti väkeä kirkon täydeltä Inmaculada-kirkon hieno akustiikka ja upeat sisätilat viehättivät joulutunnelmaan virittynyttä kuulijakuntaa. Konsertin lopuksi yleisö osoitti suosiotaan seisten ja Efraim ja Kaija Männistö kukittivat Tenorissimon avustajineen. Jouluinen tunnelma siirtyi kuulijoiden mukana Torreviejan jouluisille kaduille. Teksti: Mari Hirvonen Kuvat: Efraim Männistö Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen. Mari ja Ilkka Hirvonen. Vasemmalta Lasse Riutamaa, Satu Ranta, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen ja Reijo Ikonen.
Uusi Costa Blanca 1/2019 Costa Blancan Skandinaavisen koulun terveisiä: 16 Välipalan valmistamista. Keskittymistä askartelun parissa. Puistossa on ihana leikkiä. Varhaiskasvatusryhmä esittäytyy Kevätlukukausi on alkanut vauhdikkaasti ja iloiset oppilaat ovat täyttäneet koululuokat. Monet vanhoista oppilaistamme jatkavat kanssamme kevään ja uudet tulokkaat ovat saaneet heiltä lämpimän vastaanoton. Tänä keväänä koulussamme toimii kolme täyttä suomalaista ja neljä ruotsalaista alakouluryhmää, varhaiskasvatusryhmä ja yläkoulun etäopiskeluryhmä. Varhaiskasvatusryhmä 3–6-vuotiaiden varhaiskasvatusryhmässämme vipeltää tällä hetkellä kahdeksan suomalaista ja yhdeksän ruotsalaista lasta. Kielten sekamelska on suloinen, sillä ryhmässämme kuuluu päivittäin niin suomea, ruotsia, englantia kuin espanjaakin. Päiviä siivittävät erilaiset toimintatuokiot, lukuhetket ja yhteiset leikit niin sisätiloissa kuin ulkona puistossa. Esikoululaiset harjoittelevat myös koulurutiineja sekä osallistuvat 1–2-luokkalaisten kanssa muun muassa englannin, ympäristöopin, musiikin ja liikunnan tunneille. Aamupäivän ulkoilun aloitamme aina hedelmävälipalalla ja leikimme välitunnin yhdessä koululaisten kanssa. On hauskaa, että ryhmämme toimii koulun yhteydessä. Pienet nauttivat kovasti isompien oppilaiden jakamasta huomiosta ja osallistuvat innolla mukaan myös koululaisten teemapäiviin ja muihin yhteisiin aktiviteetteihin. Päivällä nautimme koulumme oman kokin Tomaksen tekemän maittavan lounaan ja ruokailun jälkeen rauhoitumme hetkeksi yhdessä lukutuokiolle. Iltapäivisin on aikaa kädentaidoille, musiikille, pelihetkille ja leikeille. Yhden aikoihin, 1–3-luokkalaisten päättäessä koulupäivän, siirrymme ulkoilemaan yhdessä iltapäiväkerholaisten kanssa. Puistossa leikitään hippaa, pelataan jalkapalloa ja hypitään narua. Iltapäiväkerhossa nautitaan yhdessä myös välipalaa. Itsetehdyt ja terveelliset välipalat maistuvat hyvin pitkän koulupäivän päätteeksi. Tuija Repo
Uusi Costa Blanca 1/2019 17 Värikäs leikkikaveri puistossa. Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com K un nyt taas tammikuun lopulla Pohjois-Espanjassa sataa kovasti ja suuret alueet kärsivät tulvista, on vaikeaa käsittää kuinka paljon Valencian-Murcian ja Valencian itäiset rannikkoalueet kärsivät kuivuudesta. Kyllä vesijohdoista saa vettä jatkuvasti, mutta se kallistuu ja maatalous kärsii ja viljelty ala supistuu. Ennustetaan, että jos kehitys jatkuu nykyisellään eikä pohjoisesta saada selvästi enemmän jokivettä tälle alueelle, eroosio valtaa alaa ainakin Almerían alueella. Eli tänne saadaan oma hiekkaerämaa. T orreviejan suolanpoistolaitos maksoi 350 miljoonaa euroa, mutta ei silti toimi täydellä teholla energiakustannusten vuoksi. Tavoitteena on aloittaa tämä vuosi tuottamalla käyttövettä 40 hm³. Syy on mm. se, että siinä tuotetusta vedestä peritään tammikuun lopulta alkaen 0,62 euroa / m³, kun veloitus tähän saakka on ollut 0,30 €. Hallitus selittää, että EU vaatii käyttäjiä maksamaan kustannuksia vastaavan hinnan ilman tukimaksuja. Tämä uusi hinta saa etenkin viljelijät kestämättömään hintapaineeseen ja monet kaalien, artisokkien ja sitrushedelmien viljelijät pelkäävät joutuvansa lopettamaan viljelyn. Vedestä jatkuva puute Costa Blancan alueella huolestuttava, sillä Murcian altaissa oli vettä vain 18 % ja Alicanten aluM aakunnan omalta alueelta saadaan talteen raakavettä vain noin 200 hehtokuutiometriä, noin kolmasosa tarpeesta. Tilanne oli vielä marraskuun puolivälissä erittäin eellakin vain noin 25 %. Viime vuoden runsaahkot sateet paransivat vaikeaa tilannetta eli Tajo-joesta saatiin aiempaa enemmän vettä tälle Seguran alueelle. Tammikuun puolivälissä maakunnan edustajat ovatkin vedonneet viranomaisiin, jotta Tajosta saataisiin tänä vuonna siirretyksi putkia pitkin 205 hehtokuutimetriä. Se olisi taloudellisestikin tärkeää, sillä tämä jokivesi maksaa vain 0,20 € kuutiometri eli 25–30 % merivedestä puhdistettuun verrattuna (Espanjan keskihinta 0,80 €). Suolanpoisto on kallistunut vuoden aikana huomattavasti, koska sähkö on täälläkin kallistunut. Eino Kärnä
Uusi Costa Blanca 1/2019 18 Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy huhtikuussa Aineisto 25.3.201 9 mennessä uusicostablanca@hotmail.com www.rescuekoirat.fi
Uusi Costa Blanca 1/2019 19 P ekka Simojoki, yksi Suomen tämän hetken tunnetuimmista gospel-muusikoista, saapuu helmikuussa Espanjaan EtCetera-kuoronsa kanssa. P ekka Simojoki tuli tunnetuksi jo 80-luvun alussa, kun hän alkoi, yhteistyössä runoilija Anna-Mari Kaskisen kanssa, tehdä uutta ja nuorta hengellistä musiikkia. Syntyi monia tuttuja messuja ja ikimuistoisia riparilauluja. Jos on hitusenkaan elänyt kirkon vaikutuspiirissä, ei Simojoen sävellyksiin ole voinut olla törmäämättä. Kaiken kaikkiaan Pekalta on syntynyt sävellyksiä jo yli 700, muutama niistä on päätynyt nykyiseen virsikirjaankin. S imojoen musiikilliset juuret kurottautuvat eteläiseen Afrikkaan, nykyiseen Namibiaan, missä hänen vanhempansa työskentelivät lähetystyöntekijöinä 60–70-luvuilla. Paikka tunnettiin tuolloin Ambomaana. Ensimmäisen kitaransa Pekka rakensi Afrikassa ihan itse, samoin ensimmäiset sävellyksensä. Kun perhe palasi Suomeen, hämmästyi 15-vuotias nuorimies kotimaisen kirkon vakavuutta ja jopa ankean oloista hartautta. Hän oli Afrikassa tottunut vähän iloisempaan tapaan ilmaista uskoaan, ja halusi tuoda tätä näkyä myös kotimaahan. Tuosta näystä kehittyi lopulta elämäntehtävä, jonka hedelmistä saamme iloita edelleen. E tCetera-kuoro pitää kotipaikkaansa Riihimäellä, vaikka laulajat asuvatkin pitkin eteläistä Suomea. 1990-luvun alussa, kun kuoro syntyi, päätettiin pyytää Pekkaa kuoron johtajaksi. Pekka asui silloin myös Riihimäellä, mutta oli juuri päättänyt, ettei ryhdy enää ( Jakarandan jälkeen) kuoroa johtamaan. Hän kuitenkin lupautui tehtävään puoleksi vuodeksi. Kuoron onneksi Pekalla on huono laskupää – tai onneton muisti. Vauhdikasta Suomi-gospelia Torreviejaan Ensimmäistä kertaa Espanjassa P ekka ja EtCetera keikkailevat säännöllisesti ympäri vuoden ja ympäri Suomen. Ohjelmisto koostuu suurimmaksi osaksi Pekan tuotannosta. Eräänlaisen rungon keikkailuun muodostaa Majataloillat, missä hyvän musiikin kanssa vuorottelee innostavat puheet. Näiden lisäksi järjestetään konsertteja ja esiinnytään tapahtumissa. Ensi kesänä kuoro esiintyy muun muassa Pori Jazzin aikoihin järjestettävässä Kirkkopuisto Soi -tapahtumassa Porissa. Espanjaan ryhmä tulee nyt ensimmäistä kertaa. S uomalaisryhmällä on Torreviejassa kaksi esiintymistä. Virgen del Carmenin konsertti on suomenkielinen ja se järjestetään yhteistyössä suomalaisen seurakunnan kanssa sunnuntaina 17.2. klo 19 . Toinen esiintyminen on Iglesia del Sagrado Corazón -kirkossa tiistaina 19.2. klo 20 . Se on luonteeltaan vähän kansainvälisempi. Loppuviikolla Pekka ja EtCetera konsertoi vielä Fuengirolassa. Teksti: Ari Koivulahti Kuva: Philippe Gueissaz M atkailun osuus Espanjan bruttokansantuotteesta on noin 15 prosenttia, joten se on erittäin merkittävä osa maan taloutta. Maassa vieraili viime vuonna noin 81 miljoonaa turistia. Espanjan postilaitos Correos haluaa vuosittain omistaa matkailulle tammikuussa kaksi postimerkkiä, jotka tänä vuonna ilmestyvät keskiviikkona 2. tammikuuta. Toisessa merkissä aurinkolasien linsseistä heijastuu rannikkonäkymä ja toisessa hiihtolaseista heijastuu talvinen maisema. Espanjan matkailupostimerkit 201 9
Uusi Costa Blanca 1/2019 20 O len kuusivuotias ja asun Espanjassa, Orihuela Costalla. Se on ihan lähellä Torreviejan kaupun-kia. Me muutimme tänne silloin kun olin vielä neljävuotias vähän aikaa. Suomessa olin ollut päiväkodissa, mutta täällä meninkin jo eskariin, ja se olikin jännittävää! Ja siellä ei puhuttu ollenkaan suomea, espanjaa vaan, ja kuulemma englantia. Meidän kanssa Espanjaan muutti onneksi Immi, koska muuten olisi tullut hirveä ikävä. Immi on minun mummo, mutta olen aina sanonut häntä Immiksi, keksin nimen silloin kun en vielä osannut puhua kunnolla. M eillä on täällä ihan kiva koti, ja toin mukana Suomesta kaikkia minun leluja. Tai ihan kaikkia en saanut tuoda, mutta kaikkein tärkeimmät, autoja ja legoja ainakin. Ja kun muuttokuormasta oli legolaatikot kaivettu esille, tunsin jo oloni ihan kotoisaksi uudessa kodissa ja tässä uudessa maassa. Olihan täällä kaikki mitä tarvitsen, eli äiti ja isi, Immi, sisko ja legot. Ilmakin oli täällä mukavan lämmin, vaikka Suomessa oli tullut jo talvi ja lunta satoi meidän lähtöpäivänä. Ä iti ja isi oli päättäneet, että me mennään siskon kanssa espanjalaiseen kouluun. Vaikka ei me puhuta ollenkaan espanjaa! Mutta siellä sitä kuulemma oppii. Muuton jälkeen me ei päästy heti sinne kouluun, vaan piti odottaa, että kaikki paperit on kunnossa. Piti käydä kaupungintalolla ja hakea niitä koulupaikkoja. Sitten myös lääkärintarkasHola, minä olen Mikke! M entiin tutustumaan sinne minun luokkaan, mutta otettiin tulkki mukaan, koska ei me muuten olisi ymmärretty ollenkaan mitä se opettaja siellä puhui, ei se osannut ollenkaan suomea. Ulospäin koulu näytti ihan hevostallilta, ja sanoin että tuonne en kyllä mene. Mutta sisältä se olikin ihan kivan näköinen. Kuulemma se oli väliaikainen koulu, sellainen parakeista tehty, kun uutta koulua rakennettiin vielä. Opettaja puhui paljon ja vaikutti ihan ystävälliseltä, minä en uskaltanut sanoa mitään. Sitten vaan sovittiin, että maanantaina voin aloittaa. Ihan superjännittävää!! J a kun maanantai sitten tuli, niin me oltiin siellä valmiina, odoteltiin koulun portilla aamulla kaikkien muiden lasten ja vanhempien kanssa, että ovet avattaisiin. Opettajat tulivat riviin pihalle, ja meidän oppilaiden piti mennä oman opettajan luokse jonoon. Me onneksi muistettiin minkä näköinen minun opettaja oli, ja osattiin valita oikea jono. Olin kyllä vähän surullinen, kun isi eikä äiti saaneet tulla mukaan, vaan jäin siihen jonoon viimeisten joukkoon ja laahustin sisälle opettajan perässä, ja vilkutin niin kauan kun näin äitin ja isin pihalla. Melkein minua itketti, mutta ei onneksi ihan niin paljon. Ja olin kysynyt ainakin 8 kertaa, että tuleeko ne sitten hakemaan minut varmasti kun koulu loppuu. Kyllä ne lupasivat tulla. R eppuuni oli pakattu kalenteri, jonka olin saanut tutustumiskäynnillä, sekä eväät. Täällä ei koulussa syödä ruokaa niin kuin Suomessa päiväkodissa ja koulussa, vaan jokainen syö omia eväitä. En enää muista mitä minulla oli eväänä ensimmäisinä päivinä… varmaan pillimehu, vesipullo, voileipä ja juotava jugurtti. Keskiviikkoisin oli määrätty että pitää olla hedelmä eväänä. En tykkää kaikista ruuista enkä hedelmistä täällä, niin yleensä minulla oli omenaa, mandariinia tai banaania ja sitten leipää, jugurttia tai joku keksi. Joskus kun minulla oli ruisleipää, niin samassa pöydässä istuvat kaverit ihmettelivät, että mitä oikein syön, ja se oli hassua. Toisilla oli aina jotain herkkua, muffinsseja ja patukoita, mutta äiti sanoi, ettei ole terveellistä syödä niin paljon sokeria joka päivä. Vaikka tykkään kyllä sokerista aika paljon. Ensimmäisinä päivinä en oikein meinannut ehtiä syödä kaikkia eväitä. J a kun en ymmärtänyt ollenkaan mitä opettaja puhui, niin tuksessa, vaikka me oltiin ihan kunnossa. Ja minulta puuttui jotain rokotuksia, ainakin sen hepatiittipiikin sain. Kolme kertaa! Ja sitten varmaan kuukauden päästä muutosta meille tulikin päätös mihin kouluun meidän pitää mennä. Sisko on jo aika vanha, niin se meni yläasteelle. Ja kun minä menin eskariin, niin jouduin siis ihan eri paikkaan isosiskon kanssa.