Costa Alegre 1 Costa Alegre Irtonumero 4/2022 6 € Lukijamatkan parhaat kuvat Espanjan liikennekulttuuria Hunajaparonin tarina HYVÄN MIELEN RANNIKOLLA TARINOITA, TIETOA JA TERVEYTTÄ Gol?a paikallisesti Samuli Putro tekee Torreviejassa uutta musiikkia Stand up -ryhmä All Female Panel vieraili Torreviejassa Salakavala alkoholi Kolme kokemusasian tuntijaa kertoo
Costa Alegre 3 Ihmisille rauha ja hyvä tahto! Costa Alegre on aatteellisesti sitoutumaton aikakauslehti. Aineistopäivät ja ilmoitusten koot ilmoitetaan internetsivuilla. Kustantaja ei vastaa avustajien mielipiteistä. Asiatiedoissa on nojattu artikkeleissa mainittuihin tietolähteisiin. Kaikkien lehden aineistojen lainaaminen on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Tekijänoikeuslainsäädännön mukaan kustantajalla on tekijänoikeus suunnittelemiinsa ja laatimiinsa ilmoituksiin. Lehti ei vastaa tilaamattomista kirjoituksista eikä kuvista eikä ole velvollinen säilyttämään niitä. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino yms. virheiden aiheuttamasta vahingosta. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jos ilmoitus jää em. syistä pois lehdestä, on lehdellä velvollisuus ainoastaan palauttaa maksettu ilmoitushinta. J okainen varmaan toivoo, että sodat loppuisivat maailmasta. Joulun alla se tuntuu entistäkin tärkeämmältä. Hyvin lähellä meitä käydään sotaa, joka on saanut sadat tuhannet pakolaiset liikkeelle. Joulu herkistää ihmisiä erilaisille asioille. Suku on paras ja pahin, sanotaan. Aineellisesti niukasta lapsuusajastani muistan kuitenkin, kun äiti laittoi joka joulu köyhälle, monilapsiselle perheelle ison paketin. Hyvää tahtoa ja auttamishalua riitti jakaa muillekin, enemmän tarvitseville. Ihmisten, myös suvun kesken on hyvä selvittää menneet asiat puhumalla. Silloin ilma puhdistuu ja energiaa vapautuu muuhun, mukavampaan. Myös vuosia tai vuosikymmeniä hiertäneet asiat kannattaa ottaa puheeksi. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta kannatta ehdottomasti. Ota siis luuri rohkeasti käteen ja soita, kirjoita kirje tai mene käymään ja halaa. Se riittää. Omasta puolestani toivotan kaikille maailman ihmisille rauhallista joulunaikaa, miten kukin sen viettääkin. Kuva: Erkki Gerovoi Päätoimittaja sinikka.halttunen@sinilinna.eu
4 Costa Alegre Torreviejan ulkomaalaisvaltuutettu auttaa ja neuvoo Sinikka Halttunen Espanjassa kunnioitetaan vainajia. Torreviejan ulkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund Thomsen haluaakin viedä vieraansa tutustumaan ensimmäiseksi hautausmaahan. Marraskuun ensimmäisenä päivänä hautausmaalla oli hieno juhla, kauniita kukkia ja klarinettiesityksiä. Ulkomaalaisvaltuutettu tekee työtä Torreviejassa asuvien ulkomaalaisten aseman turvaamiseksi. Gitte Lund Thomsenin tehtävänä on lisäksi edistää ulkomaalaisten ja kaupunkilaisten yhteistoimintaa. To rreviejan ulkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund Thomsen on asunut jo vuosia Torreviejass a. Elämässä nyt
Costa Alegre 5 Maakunta, joka yhdistää meitä Marraskuun alussaTorreviejan auditoriossa oli Alicanten maakunnan 200-vuotisen hallinnon juhla. Juhlassa esiintyivät maanlaajuisesti tunnetut muusikot: Torreviejan, Almoradín ja Villevan orkesterit sekä Colla Castell Vermell de Ibi. Torreviejassa on usein musiikkitapahtumia. Edellä mainittuun oli lisäksi vapaa pääsy. Tanssilla ja musiikilla on kansainvälinen kieli, jota kaikki ymmärtävät, Lund Thomsen painottaa. Torry Army Jalkapallon fun-club, Torry Army, kokoontuu sunnuntaiaamuisin Aquas Nuevas -alueella olevassa Palacio deportessa. Klubilla on pieni talo San Luisissa, jota se myös käyttää. Löydät clubin Facebookista. Ulkomaalaiset Useat ukrainalaiset ovat lähteneet takaisin kotimaahansa ja osa muihin maihin. Ennen sotaa täällä oli 3200 ukrainalaista. Kaupunkiin on nyt rekisteröity yli 400 pakolaista, Lund Thomsen kertoo tuoreimmat luvut. Torreviejassa on nykyisin eniten ukrainalaisia, venäläisiä ja brittejä. Näitä kansallisuuksia on lähes yhtä paljon. Mikä kansallisuus on suurin, vaihtelee. Briteistäkin osa on lähtenyt takaisin. He tulivat nuorina, ehkä sotilaina ja palasivat vanhoina takaisin kotimaahansa. Seuraavien kansallisuuksien määrät ovat kaukana näistä. Suomalaisia on rekisteröitynyt reilut 500 eli vähennystä on aikaisempaan. Ruotsalaisia on reilut 1300, norjalaisia 600 ja tanskalaisia sadan verran. Tanskan väkiluku on noin 5,5 miljoonaa, Gitte Lund Thomsen on syntyisin tanskalainen. Osa täällä olevista tanskalaisista osa on veropakolaisia, sillä Tanskan tulovero on hyvin korkea, ja verosopimus Espanjan kanssa poikkeaa Suomen sopimuksesta. Sairaala Lund Thomsenin työhän kuuluu neuvoa ulkomaalaisia sairaalakäynneissä. Monet ulkomaalaiset eivät tiedä, miten siellä voi asioida, ts. millainen kortti pitää olla. Aina sairaalan henkilökuntakaan ei ole tietoinen siitä, kenen hoito on maksutonta ja kenen ei. Residentin SIP-kortti kattaa kaiken hoidon. Residentillä pitää olla yksityinen tai yleinen terveydenhuoltosopimus. Eiresidentin SIP-kortti oikeuttaa vain akuuttiin hoitoon, jolloin EU-kansalaisilla pitää olla myös Eurooppalainen sairaanhoitokortti mukana. Suomalaiset kodittomat Kaupunki on auttanut paljon asunnottomia suomalaisia, mutta täällä ei ole mitään paikkaa asunnottomille. Apua tarjotaan vain residenteille. Asunnottomuuteen liittyy usein päihdeja/tai mielenterveysongelma. Pakolaiset ovat eri asia, heitä on velvollisuuskin auttaa. Vanhainkoti Itsehallintoalueen vanhainkotiin pääsee, kun on ollut viisi vuotta residenttinä. Muuten täytyy etsiä paikka yksityisistä laitoksista, jotka ovat täällä aika paljon edullisempia kuin Suomessa. Täällä voi saada apua kotiin kahdella tuhannella eurolla kuussa. Hoitokodeissa ongelmana yhteisen kielten puute. Opittu kieli katoaa esimerkiksi muistisairauden myötä. Julkiseen vanhainkotiin pääsy voi olla tiukassa, paikkoja ei ole tarpeeksi. Kaikille ulkomaalaisille Lund Thomsen painottaa, että on tärkeää olla suunnitelma loppuelämälle. Missä asuu ja miten pärjää asunnossa. Mistä saa palvelut ja niin edelleen. Gitte Lund Thomsenin haastattelu oli Costa Alegren 1/2020 -numerossa. gitte@torrevieja.eu, +34 679 00 61 60
6 Costa Alegre T öissä ollessamme useimmat olivat lauantain ja sunnuntain vapaalla, joidenkin vapaapäivät olivat vaihtelevia, samoin päivittäiset työajat. Eläkkeellä on aikaa. Joku hoitaa lapsenlapsiaan, joku käy välillä töissä, osalla on runsaasti harrastuksia. Kaikilla ei ole kovin paljon asioita, joita laittaisi kalenteriin. Erityisesti silloin päiväja viikkorytmi on tarpeen. Vuosikelloakin voi miettiä. Eläkkeellä yhteen päivään ei saisi laittaa kuin yhden menon eikä viikon joka päivälle ole hyvä sopia ”kissanristiäisiä”. Tarvitaan myös vapaapäiviä. Säännöllisyys on hyvän elämän perusta, jota matkat ja vaikka vuodenEläkeläisen rytmit Sinikka Halttunen vaihteen ja muun ajan juhlat ja sukulaistapaamiset rytmittävät ja piristävät. Täällä Espanjassa elämisen rytmi on erilainen kuin koto-Suomessa. Moni on mukautunut paikallisen päivärytmin mukaan, osa noudattaa elämässä tutuksi tullutta suomalaista rytmiä. Ei ole väliä, mikä rytmi on. Säännöllisyys on tärkeää, muttei kannata tehdä minuuttiaikataulua. Aikataulu auttaa hahmottamaan päivän, viikon ja pidemmät ajanjaksot. On syytä liikkua riittävästi ja olla ulkona, jotta saa happea ja raitista ilmaa. Liikunta pitää myös kropan kunnossa. Lihaskunto heikkenee helposti, jos ei liiku. Miten pääset ylös nojatuolista tai lattialta, jos satut kaatumaan? Onneksi nykyään myös iäkkäitä näkee kuntosaleilla punnertamassa. Täällä Espanjassa kuten myös Suomessa on ilahduttavassa määrin myös ulkona kuntoilulaitteita. Riittävä uni on tärkeää. Säännöllinen päivärytmi ja ulkoilu auttavat siinä. Iltayön tunnit ovat tehokkaampia nukkumisen kannalta kuin aamulla nukutut, vaikka runsaatkin unet. Liekö espanjalaisten suomalaisittain yömyöhäinen elämänrytmi syynä siihen, että tutkitusti espanjalaiset nukkuvat liian vähän? Sauvakävely on monipuolista liikuntaa. Kun suihkit kaverin kanssa, saat myös sosiaalista pääomaa. Yllä: Veneily rentouttaa. Voit nauttia raikkaasta meritai järvi-ilmasta tuulen vrkistäessä kuumana kesäpäivänä. Kuvat: Pixabay.
Costa Alegre 7 Joulumietteitä Timo Trygg N äin alkaa Aale Tynnin jouluruno. Onko joulu odotusta, antamista ja iloa edelleen? Vai peittyykö se syksyn ja arjen harmauteen? Miten joulun valmistelu? Onko sekin vain ylimääräinen stressin aihe? Onko joulun alkuperäisellä sanomalla enää mitään tekemistä itse juhlan kanssa? Näihin kysymyksiin törmäsin vuosittain. Olihan joulu vielä aktiivisena työaikanani iso juttu koulutyön arjessa. Tapanani oli vääntää joka jouluksi uusi joulunäytelmä, jonka kirjoittaminen alkoi isänpäivän iltana. Halusin saada näytelmiini aina jotain ajankohtaista, jonka avulla voisin hieman kirkastaa joulun merkitystä. Päähenkilöinä olivat mm. Schumacher ja Häkkinen napit vastakkain, pettynyt Ahtisaari, joka tuona armon vuonna jäi ilman Nobelin rauhanpalkintoa (vaikka nappasikin sen myöhemmin). Nyt olisi vaikea ohittaa Putinia ja Zelenskyä… Koulumaailmassa valmensin tiernapojat taistelemaan joulumielen puolesta; siksi harjoitukset alkoivatkin aikaisin syksyllä, koska pikkujoulukaudella saattoi olla kymmeniä esiintymisiä jo marraskuusta lähtien. Hyvin vaikeaa oli tavoittaa omaa joulumieltä sen jälkeen, kun tämä hullunmylly eli lukukausi loppui ja radiosta kuului ”kun hohtaa hanki valkoisin ja kiireet unohtuvat pois”. Joulun kristillisen sanoman ja kouluarjen välille valitettavasti on repeytynyt juopa, joka on päättynyt tonttujen ja keijujen voitoksi enkeleitä ja seimen lasta vastaan. Harmi, ettei maassamme osata nähdä näitä asioita toisiinsa liittyviksi eikä toisiaan poissulkeviksi. Eläkeukkona katselen jouluviettoa nykyisin hieman eri perspektiivistä. Joululaulu sateisessa loskasäässä auton radiossa saattaa ollakin juuri se mieltä kohottava asia. Joulun perspektiivi muuttuu iän karttuessa. Joululaulu Kanarialla kaupassa toikin mieleeni kivoja asioita joulusta. Suomalainen joulu traditioineen tuo tutun, herkän tunteen. Luulen, että meillä suomalaisilla on sisäänrakennettu odotus siitä, mitä jouluna pitäisi olla ja tapahtua. Jouluihin ladattiin ennen niin paljon ehkä liikaakin, ja mieleen ovat syöpyneet ruuat, lahjat ja pettymykset, jotka purkautuivat joulun aikana. ”On hanget korkeat nietokset vaan joulu, joulu on meillä”. Sinänsä on mielenkiintoista, että joulun ulkoiset merkit esim. valkoinen joulu ovat niin sisäänrakennettuja, että ne määrittävät suomalaista joulun tunnelmointia. Palataanpa kristilliseen sanomaan: talli, lapsi, kiitos, ylistys; ei ensimmäisenä jouluna paljon kulkusia kaivattu, kinkusta ja lipeäkalasta puhumattakaan. Mutta niin tai näin: joulun sanomasta tai traditiosta haetaankin tuttuutta ja turvaa. On hienoa, että edes joku asia on ja pysyy. Toivottavasti kaikki saisivat joulunsa haluamassaan muodossa kristillisen, perinteitä kunnioittavassa/kunnioittamattomassa muodossaan, jopa täysin erilaisena kuin dinosaurusten sukupolvi asiansa koki. Moni matkustaa jouluksi Suomeen. Ne, jotka viettävät joulua Espanjassa kokevat toisenlaisen joulun. Onneksi suomalaisilla on jouluna mahdollisuus yhdessä kokea hetkiä, jotka tuovat läheisyyttä ja iloa. Omassa lapsuudessani jouluaatto vietettiin lastensuojelulaitoksessa yhdessä koko henkilökunnan ja laitoksen asukkaiden kesken. Sydämeeni jäi tyhjä aukko, kun tästä perinteestä luovuttiin, koska ”täytyyhän jokaisen saada viettää joulua perheensä kanssa.” Miksi ihmeessä? Kamppailemme sodan lieveilmiöiden sähkökriisin ja inflaation keskellä. Tähän pimeyteen tulee pian joulu 2022. Vanhempani muistivat hyvin joulun 1942, jolloin ei ollut juuri mitään, mutta joulu kuitenkin tuli ja oli ihana. Tuosta aineellisesti köyhästä joulusta voimme ottaa mukaamme tärkeimmän ajatuksen: jouluun ei tarvita paljon; läheisyys, lämpö ja jakaminen ei riipu vauraudesta. Aale Tynni sanoi sen jo aikoinaan: ” Ei, kaikkea ei kukaan saa, jokainen saa vain jotakin. Kenellä antamista on, iloitsee syvimmin.” ”Sinetit pannaan kääröihin, ja Joulu salaperäinen taas suuren kontin tupaan tuo ja avaa hymyillen”
8 Costa Alegre Samuli Putro on Torreviejassa ollessaan käynyt päivittäin uimassa, joten Los Locosin ranta on tullut tutuksi. ”Täällä vanhojen ihmisten kaupungissa, papat ovat mummoja harvemmassa, ne kulkevat lenkkarit jaloissansa, varjossa pieniksi painuneina.” Samuli Putro Kulttuuricoctail
Costa Alegre 9 Putro luo musiikkia Torreviejassa Mika Lindqvist Samuli Putro on vuonna 1970 Helsingissä syntynyt muusikko. Perhe muutti heti hänen synnyttyään Raaheen. Putro on Zen Café -yhtyeen perustaja. Vuonna 1992 perustettu yhtye jäi tauolle 2007. Hän on julkaissut seitsemän sooloalbumia ja kahdeksas ilmestyy ensi keväänä. N yt Putro on Torreviejassa pari kuukautta ja kirjoittaa muun muassa lauluja yhdeksännelle sooloalbumilleen. Hän on tehnyt elokuvamusiikkiakin: Hannu Tuomaisen ohjaamaan Menolippu Mombasaan -elokuvaan sekä Mika Ronkaisen ohjaamaan dokumenttielokuvaan Freetime Machos. Hän on voittanut vuoden 2010 Emma-gaalassa Vuoden miessolisti -palkinnon sekä 2012 Juha Vainio -palkinnon. Putron tunnetuimpia lauluja ovat Olet puolisoni nyt ja Elämä on juhla. Uusimman singlen nimi on Kakarat. Torreviejaan Putro löysi tuttujensa kautta Entinen keikkamyyjäni Susanna Nykänen on asunut täällä useita vuosia miehensä Anssin kanssa. On ollut usein puhetta, että tulisin käymään. Se onnistui nyt. Olen täällä reilut kaksi kuukautta. En tiennyt Torreviejasta muuta kuin, että Susa ja Anssi asuvat täällä. Espanja on Putrolle joiltakin osin tuttu aiemmista matkoista Vanhempien kanssa olimme aikoinaan Espanjan lomakohteissa. Joitain kertoja olen ollut myös Barcelonassa, 2000-luvun alkupuolella. Olen tehnyt työkeikkoja. Tein musiikin Freetime Machos -elokuvaan 2009 ja silloin kierrettiin paljon festivaaleilla Espanjassakin. Minulle isot kaupungit ovat toistensa kaltaisia, vain ilmastot vaihtelevat. Torrevieja on Putron mielestä hyvin helppo kaupunki Päiväni täyttyvät työn tekemisestä. Vapaa-aikaa on tarpeeksi, muttei liikaa. Jos minulla on liikaa vapaa-aikaa, turhaudun. En oikein osaa olla tekemättä mitään. Olennaista on maksimoida työajan määrä, jolloin vapaaaikaa jää tarpeeksi vähän, mutta tarpeeksi paljon. Käyn joka ilta kävelemässä eri puolilla kaupunkia. Lähden yleensä kello seitsemän jälkeen ja tulen takaisin kämpille kymmenen, yhdentoista aikoihin. Yritän aina löytää uusia ruokapaikkoja. Vielä ei ole varsinaista lempiravintolaa. On paljon pieniä kivoja paikkoja, jotka ovat ennemminkin baareja, mutta joista saa ruokaa. Putron mielestä on hyvä, ettei hänellä ole Torreviejassa kauhean paljon kavereita. On aikaa keskittyä työhön. On täällä tullut muutamia tuttavia, joista pari istuu esimerkiksi tässä pöydässä vastapäätäni. Heidän kanssaan voi kuluttaa aikaa harva se päivä niin, ettei tule liian yksinäinen olo. Jos saa ratkaistua tasapainon työrauhan ja päälle vyöryvän yksinäisyyden välille, kaikki on hyvin. Torreviejan kämpän sijainti on loistava, koska kävelen viisi minuuttia lähirannoille. Pidän uimisesta yli kaiken, en niinkään rannalla loikoilusta. Ei voi olla täydellisempää kuin meressä uiminen. Hieman outo asia on, että ihmiset kävelevät kovin hitaasti. Kävelen nopeasti, ja aina joku puskee eteen. Jos yritän hidastaa, ajatus katkeaa. Helpointa on ajatella kävellessä. Ehkä ja varmasti, arvelee Putro Torreviejaan uudelleen tulosta. Hän on tavannut kaupungissa toisenkin suomalaismuusikon. Marko Hietalan, joka lainasi minulle akustista kitaraa lainaksi. Sillä minä olen tehnyt täällä työtä. Samuli Putro pitää paljon uimisesta.
10 Costa Alegre B arcelonassa on 1900-luvun alussa levotonta. Vaikka kaupunki on kehittynyt ja teollisuus ja kauppa kukoistavat, on myös puutetta, köyhyyttä ja kaltoinkohtelua. Työväkeen kuuluvilla on aihetta tyytymättömyyteen. Alkaa puhjeta lakkoja ja rajuja mielenosoituksia. Barcelonaa hallitsee vakavarainen, omistava luokka, jonka valtaa tukee ja pönkittää katolinen kirkko. Näistä aineksista lähtee liikkeelle espanjalaisen Ildefonso Falconesin kirja Sielujen maalari. Yli 700-sivuinen järkäle keskittyy Barcelonaan ja Kataloniaan, josta Falcones itsekin on syntyisin. Työväenliikkeen nousun kuvauksen lisäksi kirja valottaa Barcelonan historiaa, arkkitehtuuria ja taide-elämää. Ja tietysti myös tavallisten kansalaisten elämää suruineen ja pienine iloineen. Kirjan päähenkilö on sielujen maalari, taiteilija ja keraamikko Dalmau Sala. Kirjan toinen päähenkilö on Emma, tulisieluinen kapinallinen ja anarkisti. Näiden kahden välille syntyy rakkaussuhde, mutta parin tiet eroavat väärinkäsitysten vuoksi. Kuinka suhteen lopulta käy, tästä syntyy kirjan loppuun asti pysyvä jännite. Niin Dalmau kuin Emmakin ovat lähtöisin köyhistä oloista. Dalmau tekee työtä varakkaan keramiikkalaattoja valmistavan tehtailijan palveluksessa, ja epäröi valintaa työväenliikkeen ja yläluokkaisuuden välillä. Emmasta puolestaan tulee vankkumaton epäoikeudenBarcelonaa nurjalta puolelta Eija Kupiainen Kuvat: Toni Miret Studio s Ildefonso Falcones on syntynyt vuonna 1959 Barcelonassa. Kirjailijan työn ohella hän tekee juristina asianajajan työtä.
Costa Alegre 11 mukaisuuksia ja sortoa vastaan taistelija, lisäksi myös aikansa naisasianainen. Moni espanjalaisten romaanien ystävä on lukenut Falconesin kirjoittaman Meren katedraalin. Tämä toistakymmentä vuotta sitten suomennettu Meren katedraali on kansainvälisesti Falconesin tunnetuin. Sielujen maalarikin on ansiokas teos, mutta Meren katedraalin veroista imua kirjassa ei ole. Sielujen maalarissa toistetaan samoja toteamuksia muun muassa politiikasta ja kirkosta tämän tästä. On tarkkoja kuvauksia mosaiikkien teosta sekä katujen ja kaupunginosien nimiä yli kyllästymispisteen. Paitsi jos ottaa asiakseen kulkea kirjassa mainitut paikat läpi Barcelonassa käydessään. Kirjan ansioiksi on sanottava, että kuvaukset kuuluisimpien nähtävyyksien rakennusvaiheista tuovat kohteet tutummaksi nykyajan satunnaiselle matkailijalle. Sielujen maalarin Dalmau Salan taitoja näet tarvitaan muun muassa Sagrada Familian ja Palau de la Música Catalanan mosaiikkien teossa ja koristelussa. Kirjassa muun muassa rakennetaan Antonio Gaudin suunnittelemaa puistoa ja kohdataan Pablo Picasso. Nöyryys ja palvelualttius palkittaisiin kuoleman jälkeisessä elämässä Kirjan herkullisiin yksityiskohtiin kuuluu Dalmau Salan kosto työantajalleen, joka lakkaa olemasta suopea tälle taitavalle kasvatilleen ja työntekijälleen. Dalmau käy entisen työantajansa kotona varastamassa monien ylellisyyksien joukosta esineen, jonka ryöväämisen uskoo eniten loukkaavan. Hän varastaa krusi?ksin, jonka lippaaseen on sijoitettu erään pyhimyksen maalliset jäännökset, luut. Krusi?ksi sitten kaupitellaan ja luut joutuvat vähäväkisen kansan käsiin, jonka on vaikea olla huvittumatta luukasan arvosta. 1900-luvun alun Barcelonassa on paljon kaduilla eläviä lapsia. Falcones nimittää heitä mierolaisiksi. Tarinassa heidän kolttosensa nousevat merkittävään osaan. Kirjailija kuvaa vakuuttavasti hyvinvoinnista osattomaksi jääneen kansanosan suhtautumista uskontoon. Kirkko piti yllä useita koulujakin, mutta kapinallisten mielestä siellä opeteltiin vain hyväksymään ajatus luokkajaosta Jumalan säätämänä olotilana. Lapsiin on niin helppo vaikuttaa, ja vartuttuaan heidän oli sitten tarkoitus asettua palvelemaan etuoikeutettua luokkaa, Falcones kirjoittaa. Nöyryys ja palvelualttius palkittaisiin sitten kuoleman jälkeisessä, ikuisessa elämässä, opetti katolinen koulu. Lakot, katumellakat, nyrkkitappelut ja ammuskelut kärjistyvät Sielujen maalarissa vuoden 1909 Murheen viikkoon. Ajankohta tunnetaan Katalonian historiassa myös nimellä Traaginen viikko. Kapinalliset, anarkistit ja barbaarit polttivat useita kirkkoja, katolisia kouluja ja turvakoteja. Useita ihmisiä sai surmansa. Hävitys ja kauhu vallitsivat muutaman päivän ajan, ennen kuin kapina tukahdutettiin ja syyllisiä pidätettiin ja tuomittiin oikeuden edessä. Ensimmäiseksi kapinaa yrittivät tukahduttaa katalaaneista koostuvat joukot. Nämä tunsivatkin solidaarisuutta kapinallisia kohtaan, eivätkä halunneet ammuskella ketään hengiltä. Sitten olikin komennettava apuun armeijan yksikköjä muualta Espanjasta. Lopulta ollaan siis oikeuden edessä. Falcones kuvaa, kuinka vallalla oli kaksi äärimmäisen vastakohtaista oikeudenkäyttöä: Madridista armeijan välityksellä johdettu kova, säälimätön, armoa tuntematon ja toisaalta kaupungin siviilituomioistuinten ymmärtävä, joustava ja lempeä käytäntö. Falcones on taustaltaan juristi. Juristitaustainen kirjailija todistelee, että kun tuomiot annettiin lähellä paikkaa, jossa kapina tapahtui, ja tuomitsijoilla oli paikallistuntemusta, oli enemmän inhimillistä ymmärrystä kapinan syihin. Kirjan lopussa on epilogi. Ollaan jo vuodessa 1932. Falcones kirjoittaa, että kaupunki oli joillekin yhä vihamielinen. Sitä leimasivat edelleen kumouksellisuus, ammuskelut ja taistelut, sekä mahtimiesten itsekkyyden ja saituuden vuoksi jatkuva hävitys, puute ja kurjuus. Barcelona on rakkaudeton kaupunki. Sielujen maalarin on julkaissut suomeksi Bazar-kustannus vuonna 2021. Kirjan on suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. Barcelonassa toimii nykyään taidegalleria, jonka nimi on Sala Dalmau. "Oli kosteutta ja rikkinäisiä viemäreitä. Löyhkää, saastunutta maata. Kalpeita ja laihoja, surullisia lapsia... Hellittämätöntä yskimistä ja pakonomaista rykimistä, jotka yön hiljaisuudessa kuuluivat kymmenistä huoneista kuuluttaen tuberkuloosia kuolemaa." "Emma: Perhe oli vain autoritaarisen valtion heijastuma pienemmässä mittakaavassa, pienoisvaltio tiukkoine normeineen sekä estoisine seksuaalikäsityksineen. Avioliitto, yksiavioisuus ja uskollisuus olivat lähinnä osa kirkon ja viranomaisten harjoittamaa yksilöllisyyden tukahduttamista." Sielujen maalari kertoo taiteilija Dalau Salasta, joka piirtää, maalaa koristelaattoja ja tekee mosaiikkeja ja keramiikkaa.
12 Costa Alegre Näyttelijä Marko Salminen, Salkkareiden Perttu pitää auringosta ja matkustamisesta Sinikka Halttunen Kotimaisen elokuvan iltaa vietettiin Harry? Lounge & Kichenissä lokakuun lopulla. Elokuvassa pääosaa esittävä Marko Salminen, 38, oli järjestänyt tilaisuuden siskonsa Mari Salmisen kanssa . S almisen roolihahmo elokuvassa on pappisopiskelija Juha-Matti Myllykoski. Elokuvan innoittaja on ollut reliikkien etsintä toisen maailmansodan aikana. Neuvostoliitto ja Saksa etsivät reliikkejä, jotka auttaisivat selvittämään, miten sota voitettaisiin. Rooleihin valitaan näyttelijä eri tavoin, Salminen kertoo. Joskus tietty rooli tulee siksi, että henkilö muistuttaa paljon roolihenkilöä.Roolilla ei sinänsä ole merkitystä, mikä se on, vaan miten sen pystyy ottamana haltuun. Lahdesta lähtöisin olevan Salmisen suvusta löytyy näyttelijöitä, tosin ei ammattitasolla. Isoäiti eli satavuotiaaksi ja näytteli nuorena, ja alkoi maalata 60-vuotiaana. Isän puolelta Salmisen suorissa virtaa karjalaista verta. Salminen oleilee nykyisin enenevässä määrin Espanjassa. Aurinkoa ei saa rahalla, vaikka olisi hieno asunto Helsingin keskustassa, hän ihastelee iltapäivän auringossa kahvilan terassilla. Helsingissä tulee kuitenkin märkä ja pimeä aika. Salmisella on ollut rooleja teatterissa, elokuvissa, televisiossa sekä mainoksissa, ja hän toimii paljon freelancerina. Raumalla näin, miten pieni teatteritalo toimii. On hyvä, että on kokemusta monenlaisista työyhteisöistä. Kiertolaiselämää Näyttelijän työ on rikkonaista, aina ei ole töitä. Monilla näyttelijöillä on toinenkin työ leivän takaamiseksi. Tykkään matkustaa, joten rikkonainen elämä ei ole "Kun ryhmä on vahva, syntyy hyvää."
Costa Alegre 13 vaiva, vaan saan kokea monia uusia ja mielenkiintoisia paikkoja ja tilanteita. Näyttelijä pääsee erilaisiin mielenmaisemiin, toisiin paikkoihin. Työryhmä on koossa tietyn ajan, ja joskus siitä jää ihmisiä mukaan muihin projekteihin. Tällä hetkellä sinkkuna elävä Salminen voisi olla myös suhteessa, jos toinen osapuoli hyväksyy työn tuoman rikkonaisuuden elämään. Elokuvatyön, TV-roolien ja teatteri-ilmaisun eroja Ilmaisullinen ero, Salminen sanoo. Kun saan ensimmäisen kerran käsikirjoituksen käsiini, maailma avautuu vähitellen, pala palalta, mikä on hyvä asia. Mielikuvitus lähtee lentoon, jolloin ohjaajan kanssa voi keskustella eri variaatioista. Roolin rakentaminen Luen käsikirjoitusta kuin lempikirjaa, jonka pariin haluan palata yhä uudestaan. Haen siitä roolin luonteenpiirteet ja totuudet eli mitä rooliin ei ole kirjoitettu. Tutkin, mitä muut roolihenkilöt kertovat roolistani ja pyrin löytämään kaiken sen, mikä löytyy rivien välistä. Mitä enemmän tunnen roolini sielunmaisemaa, sitä vahvemmin mielikuvitukseni löytää puuttuvia osia, ja pystyn rakentamaan kokonaisvaltaisen ihmiskuvan. Käytän paljon aikaa roolin rakentamiseen ja mietin henkilöhahmoa taukoamatta. TV-sarjan teko voi olla nopeaa, samoin roolin rakentaminen. Type casting on Salmiselle tuttu menetelmä. Haetaan näyttelijä, joka ”tyypiltään” sopii rooliin. Kameran kanssa työskennellessä ei voi ”valehdella”, sillä kamera tallentaa näyttelijän ilmaisusta totuuden. Teatterin näyttämöllä viimeinen katsojarivi ei välttämättä näe, miten näyttelijä suorittaa rooliaan teknisesti. Toki katsojat aistivat tilanteet. Teatterikaudessa voi olla kuuden viikon harjoituskausi. Ensi-illassa esitys on vielä raakile, mutta se kypsyy. Siinä on kuitenkin puitteet ja henkilöt. 30. esitys on jo ihan eri näytelmä. Esityskauden edetessä näyttelijät voivat rentoutua rakenteen sisällä ja alkaa improvisoida.Tällöin näytelmä pysyy tuoreena niin näyttelijöille kuin yleisöllekin. Teatterin ”taika” toteutuu. Salminen on saanut teatteritaiteen maisterin koulutuksen Englannissa. Koulutus Englannissa oli oikea valinta, vaikka opiskelu oli haastavaa. Kasvoin ihmisenä. Tapasin siellä ihmisiä eri puolilta maailmaa ja sain vahvan englannin kielen taidon. Nyt voin myös näytellä englanniksi, Salminen kiittelee. Päätyminen Torreviejaan Siskoni Mari on asunut täällä jo kahdeksan vuotta. Kävin joskus lomilla ja mietin, että voisin joskus muuttaa tänne. Korona-aika oli se hetki. Sain aikaa miettiä oman elämäni uutta suuntaa. Minulla on Suomessa edelleen asunto. Työprojekteissa majoitus järjestyy tuotannon kautta. Barcelona liittyy myös elämään Paikallinen agentuuritarjoaa töitä. Olen tehnyt etänä castingeja, esimerkiksi mainoksiin.Voin itse miettiä, miten teen jonkin työtehtävän. Agentuuri ja manageri ovat ”must” USA:ssa ja Euroopassa agentit ovat normaalia käytäntöä, muttei Suomessa. Niiden kautta saa suhteet, jotka auttavat työllistymään. Agentit ovat olleet olemassa varmaan niin kauan kuin on ollut esittävän taiteen teollisuutta. Se koskee osin myös teattereita. Manageri on yleensä maakohtainen, esimerkiksi Englannissa ja Lontoossa on hyvin paljon agentuureja ja managereita. Tuotantoyhtiö ottaa yhteyttä agentuuriin, kun se haluaa näyttelijöitä. Salmisen mielestä on hyvä, että on viralliset välikädet ja selkeät sopimukset. Toisinkin voi olla. Työn alla nyt Stag weekend eli Polttariviikonloppu kuvattiin Suomessa viime kesänä, mutta Englannin osuus on vielä kuvaamatta. Toimin siinä osin tuottajana, mikä on yksi keino työllistyä lisää. Elokuvassa poikaporukka lähtee Helsinkiin polttareille. Se on kauhuelokuva, ja porukka joutuu väärän taksikuskin kyytiin. Suurin osa näytellään englanniksi. Siinä on sekä suomalaisia että englantilaisia näyttelijöitä. Tulevaisuus Ensi vuodelle on projekteja tiedossa ja valmiita tuotantoja on tarkoitus saada levitykseen.Barcelona on osoittautunut toimivaksi ja näyttää toimivan vielä paremmin pandemian jälkeen. Onko näyttelijä nälkätaiteilija? Tulot vaihtelevat paljon, mutta riippuu omista elintavoista, miten tulee toimeen. Toimeentulo vaatii suunnittelua. Ei raha ole itsetarkoitus, mutta sitä tarvitaan. Verimalja-elokuvan ideoija, tuottaja ja käsikirjoittaja on Pekka Rintala. Ohjaaja, käsikirjoittaja ja kuvaaja on Jarno Elonen. www.markosalminen.com Instagram: immarkosalminen FIA on näyttelijöiden kattojärjestö Euroopassa Verimalja-elokuvaa oli saapunut katosmaan 17 kiinnostunutta suomalsista. Kuvassa ovat Marko ja Mari Salminen.
14 Costa Alegre Stand up -komiikka sopii Torreviejaan Mika Lindqvist Kuvat Pölläsen kotialbumi ja muut hänen luvallaan Suomalainen Stand up -ryhmä All Female Panel esiintyi Costa Blancalla marraskuussa. Ryhmän tyylilaji on komiikka. Kuvassa vasemmalta oikealle Inka Valima, Johanna Tohni, Helena Pöllänen ja Saana Peltola.
Costa Alegre 15 P itääkö yleisö stand up -komiikasta vai ei, sen osoittaa nauru. Tärkein yhdistävä tekijä yleisön ja esiintyjän välillä on nauru, sanoo ryhmän aktiivinen jäsen Helena Pöllänen. Kokemus on opettanut hänelle, että jokainen keikka pitää aloittaa nöyrästi. Jonakin iltana samat jutut voivat naurattaa katsojia vedet silmissä ja toisena iltana reaktio voi olla vain laimea hörähdys. Helena Pöllänen on jo tuttu vieras Torreviejassa. Hän on kaupungissa neljättä kertaa. Vuosina 2018 ja 2021 esiinnyin täällä Peter Sapianon kanssa. All Female Panelin kanssa esiinnyin 2020 sekä 2022. Ryhmästämme Saana Peltola oli All Female Panelin reissulla jo 2020. Johanna Tohni puolestaan on esiintynyt aikaisemmin Fuengirolassa. Inka Valima taas oli ensimmäistä kertaa esiintymässä Espanjassa, täsmentää Pöllänen. Stand up on esittävää taidetta, joka sopii lähes mille tahansa estradille. Torreviejassa All Female -kollektiivi on vieraillut mun muassa Ratto-Tallissa ja Harry's Lounge and Kitchen -ravintolassa. Parasta Torreviejassa ovat aurinko, meri ja kaupungin helppous, Helena Pöllänen kehuu. Nämä keikkapaikat ovat jääneet mieleen, niissä olen saanut erittäin miellyttävän vastaanoton. Ne ovat kivoja keikkapaikkoja, Helena Pöllänen sanoo. Mikä tahansa rannalla oleva ravintola tai baari on mieleinen. Marraskuussa pääsee meren äärelle syömään ja kahville, se on mieluisaa. Parasta Torreviejassa ovat aurinko, meri ja kaupungin helppous. Keikkojen myötä olen saanut tutustua paikallisiin suomalaisiin, se on ollut mukavaa. Jos haluaa nähdä paremmin aluetta, kannattaa ehdot-tomasti olla auto. Hyvää kasvisruokaa joutuu hieman etsimään. Työtä ja lomaa Nyt olin Espanjassa yhteensä kahdeksan päivää ja tein kaksi keikkaa. Ehdin käymään kollegan ja hänen poikansa kanssa päivän pyöräreissulla ja olin myös pari päivää rannalla. Edellisillä reissuilla on ollut enemmän keikkoja, ja matkaamista myös autolla Fuengirolaan. Kokonaista vapaapäivää ei ole ollut. Työnkuvaani kuuluu, että joka päivä pitää hoitaa asioita sähköpostilla ja esimerkiksi päivittää somea. Näihin aikaa kuluu vaihtelevasti. Tietysti uusia juttuja pitää kirjoittaa ja hioa. Torreviejan yleisö Yleisö on iäkkäämpää, mikä on hyvin ymmärrettävää, sillä monet viettävät Espanjassa eläkepäiviä tai ovat luoneet työn itselleen aikuisemmalla iällä uudessa maassa. Suomessa stand up -klubeilla käyvä yleisö on yleensä alle kolmekymppisistä ylöspäin. Ennen koronaa All Female Panelilla oli viimeinen keikka Ratto-Tallissa, ja seuraavana päivänä he suuntasivat Fuengirolaan esiintymään. Pääsimme tuottajan Kimmo Kyttälän kanssa kaupunkiin asti todetaksemme, että keikat perutaan, ja koko maailma alkaa mennä hälytystilaan. Me koomikot lensimme takaisin Suomeen pikaisella aikataululla. Korona tuli ja yllätti täysin. Kalenterin tyhjentyessä olin päivätöissä sairausloman sijaisena, nuorisoohjaajana päihdekuntoutusyksikössä. -Stand up -keikkoja ja puhujakeikkoja pystyi onneksi tekemään myös jonkin verran etänä. Korona vei kaikki live-keikat ja samalla tyhjensi myös säästötilini. Olen kuitenkin onnekas, sillä sain olla terveenä pahimman ajan ja sairastin koronan vasta, kun olin saanut kaikki rokotukset. Mokia ja onnistumisia Pölläsen stand-up ura alkoi jo opiskeluaikoina. Alku sujui mainiosti, mutta mokiakin on matkaan mahtunut. Ensimmäisen keikkani tein viestinnän laitoksemme pikkujouluissa Jyväskylässä. Keikka meni niin hyvin, että minua pyydettiin esiintymään seuraavanakin vuonna. Vitsailin pääTällä Torreviejan reissullaan Helena Pöllänen ehti pyöräilemäänkin, vaikka aina ei siihen ole ollut aikaa.
16 Costa Alegre aineidemme erilaisuudesta ja siitä, millaisia stereotyyppisiä opiskelijoita on esimerkiksi puheviestinnässä ja journalistiikassa. Nämä sisäpiirivitsit naurattivat. Tämä oli myös varmasti se onnistunein keikka. Harjoittelin viiden minuutin esiintymistä mielessäni kotona ja jokaisella lenkillä kahden viikon ajan. Pelotti valtavasti, etten muistaisi, mitä pitää sanoa. Tai ylipäätään sitä, nauraako porukka. Kaikki meni tosi hyvin. Onnistuminen avasi tien ja uskalluksen stand up -komiikan maailmaan. Aivan suunnitelmien mukaan ei mennyt neljäs keikkani, joka oli Kuopion Introssa 2008. Sain ammattilaisten klubille amatöörille osoitetun viiden minuutin lava-ajan. Edelliset keikkani olivat menneet liian hyvin ja minulla oli ollut tutun yleisön etua. Olin keikalla liian “takki auki” ja kun en saanut ekoja nauruja, setti meni sekaisin ja epävarmuus voitti. Pöllänen on esiintynyt Matti Nykäsestä kertovassa Elämä on laiffii -näytelmässä. Pöllänen on esiintynyt myös kesäteatterissa Matti Nykäsestä kertovassa Elämä on laiffii -näytelmässä. Näytelmä oli poikkileikkaus Nykäsen elämästä lapsuudesta loppuun asti. Näyttelin tässä näytelmässä useaa roolia, muun muassa Matin opettajaa, urheilutoimittajaa ja Mervi Tapolaa. Tämäkin projekti siirtyi vuodella koronan vuoksi. Esitykset saatiin toteutettua viime kesänä. Tosin rajoitusten vuoksi muutama esitys jouduttiin perumaan. Näytelmä oli suuri menestys Ränssin Kievarissa Jyväskylässä, Matin kotikonnuilla. Esikuvia ja ohjeita Jim Carrey, Amy Schumer ja Ismo Leikola, heitä pidän esikuvinani. Näiden isojen nimien lisäksi ihailen kaikkia kollegoja, jotka jaksavat tehdä paljon töitä laadukkaan mateFaktalaatikko Helena Pöllänen, 36 Koulutus: FM, pääaine puheviestintä Hiihdonopettaja (laskettelu ja lumilautailu) International Ski Instructor, Vuokatin Urheiluopisto Yle Areena; Pako Espanjasta Anna Rimpelä ja Ida Grönlund, Liian nätti lavalle. Gummerus. 2022. riaalin eteen ja jaksavat tehdä joka kerta hyviä keikkoja. Katso stand upia, myös livenä. Kerro vain omia juttuja ja harjoittele ensin hyvä viisiminuuttinen. Jos mahdollista, kysy kokeneemmilta neuvoja, opastaa Pöllänen stand upista kiinnostuneita. Tulevaisuuden suunnitelmiin Pölläsellä kuuluu ensimmäi-nen oma yhden naisen stand-up -show, joka saa ensi-iltansa ensi maaliskuussa. Se on noin tunnin pituinen esitys nimeltään: Pitäisikö hävetä? Tämä vaatii paljon kirjoittamista, ja se on minulle iso ponnistus. Sitten tietysti keikkailen ympäri Suomea eri klubeilla niin All Female Panelin kuin muidenkin Suomen koomikoiden kanssa. Lisäksi asiallisemmalla puolella teen koulutuksia ja puhujakeikkoja häpeästä. Tänä ja ensi vuonna toimin myös Helsingin Taideyliopistolla puheviestinnän tuntiopettajana. Nämä ns. asiallisemmat työt ovat hyvää vastapainoa huumo-rihommille. All Female Panel on vuodesta 2017 keikkaillut kollektiivi, joka on ainut aktiivinen stand up -ryhmä Suomessa. Se tarjoaa laadukasta huumoria ilman, että yksikään vähemmistö joutuisi naurunalaiseksi. Ryhmän kanssa on aina supermukavaa vetää show. Meidän yleisömme ovat mahtavia ja kollektiivin jäsenet ovat hauskaa ja älykästä seuraa, Pöllänen kehuu. Koen olevani etuoikeutettu, kun olen yksi All Female Panelin jäsenistä. Inka Valima, Saana Peltola, Helena Pöllänen ja Johanna Tohni mainostavat räjäyttävän hauskaa stand up -showta.
Costa Alegre 17 Torreviejalainen Ramon Campos maalasi lokakuussa Paseo Vista Alegrella omaa tulkintaansa paikasta. Aurinko paistoi, kun keskustelimme. Hän ei lakannut maalaamasta, vaan jatkoi koko ajan.
18 Costa Alegre Tyylilyyli Korosta juhla-aikaa juhlavilla tekstiileillä M itä olisi juhla kotona ilman kodin pukemista juhla-asuun? Monilla on tapana siivota koti ennen joulua lattiasta kattoon. Puhtaaseen kotiin on hyvä laittaa jouluiset verhot, ehkä matotkin, mutta ennen kaikkea pöytäliinat. Ne jouluiset, jotka ovat ehkä jo isoäidin perua. Itsenäisyyspäivänä minulla on tapana laittaa tädiltäni saama valkoinen kahviliina, jossa on sinisellä kirjottuja ristipistokuvioita. Jouluna on tapana laittaa punaista ja vihreää, mutta myös sininen sopii suureen juhlaan. Laadukkaat materiaalit kestävät sukupolvien ajan. Kaunis kattaus kruunaa juhla-aterian Kattaukseen kannattaa paneutua huolella. Kaunis kattaus on puoli ruokaa, sanotaan. Vai miten se nyt oikein olikaan? Josko hankkisi tänä vuonna oikein kankaiset lautasliinat? Toki kauniilla paperisillakin saa näyttävän kattauksen. Kynttilät ja kukat kuuluvat ehdottomasti mukaan, vaikka joku miehenköriläs on joskus todennut, että täytän pöydän kaikella turhalla tavaralla. No, makunsa kullakin. Kaikilla ei ole sitä esteettistä silmää ja ymmärrä, että ihmisen ympäristöllä on valtavan suuri merkitys. Ei ole yhdentekevää, millaisessa kodissa asumme tai millaisilla ruokailuvälineillä syömme. Millaiset lautaset ja lasit ovat. Isoäideillämme oli aikaa tehdä taidokkaita käsitöitä kuten valkokirjontaisia pöytäliinoja, pyyheja tyynyliinoja. Tietenkin myös ne päällyslakanat oli nimikoitu taidolla, välija reunapitsiä unohtamatta. Pitsit nyplättiin tai virkattiin itse. Entäs ne pyyheliinat! Minusta on mukavaa laittaa joulun aikaan punaiset pyyhkeet. Ja onhan minulla joku ihan jouluinenkin froteepyyhe. Pitsit ovat ihania Löysin tai paremminkin otin esille vuosikymmeniä sitten aloittamani nypläystyön. Pienen pitsiliinan. Nypylät olivat ihan sekaisin eikä minulla ole harmainta aavistusta, miten työtä pitäisi jatkaa.
Costa Alege 19 Pitää vissiin kaivaa se nypläyskirjakin esille. Kunhan vain löytäisin sen! Oma juhlapukeutuminen on tietenkin makuja tyyliasia. Tämän vuoden juhlissa voisit laittaa myös ne pikkukengät jalkaan. Täällä Espanjassahan sellainen tapa on ihan tavallinen ja sukkalillaan oloa kummeksutaan. Miehille oikein lakerikengät! No, mustat hyvin lankatutkin käyvät, kun harvalla niitä lakerikenkiä nykyään on. Vai olisiko jo aika ostaa uusi juhla-asu kenkineen päivineen? Hmm.. Ompelutaitoisille tuo ei ole mikään ongelma eikä itse asiassa täällä Espanjassa lainkaan. Täältä löytää upeita juhla-asuja varsin edullisesti. Parasta on tietenkin suunnata shoppeihin tammikuun alennusmyyntien aikaan, hyvissä ajoin ennen seuraavaa juhlakautta. Eikä joulu olisi joulu ilman kuusta Jaa-a, haikeaksi vetää. Täällä Espanjassa olen tyytynyt muovikuuseen, mutta sen aidon kuusen tuoksu olisi ihana. Juhla-ajan koristelun ei tarvitse jäädä kuuseen. Koko koti tulee kuin uudeksi erilaisten koristeiden ansiosta. Valot kirkastavat synkän maailman Valot kuuluvat olennaisesti pimeään aikaan. Pimeää täällä Espanjassakin on, ja täällä jouluvalot ovat uskomattoman upeat. Nykyään saa kauniita ledkynttilöitä. Ne ovat turvallisia, varsinkin, kun koko suvun kokoontumisessa lapsia on paikalla. Eiväthän he jaksa leikeiltään vahtia kynttilöitä. Ihmiset ovat paras joululahja Tietenkin teen lahjat itse. Ja paketoin ne kauniisti. Käärekin voi olla monikäyttöinen. Mutta paras lahja on toisten ihmisten läsnäolo, kun koko suku on koolla. Ilo, tyytyväisyys ja läheisten rakkaus on lahjaa parempi. Näin käsityöihmisellekin. Pöytäliinat, lautasliinat, kynttilät, kukat ja kauniit astiat tuovat juhlan tunnun.
20 Costa Alegre Salakavala alkoholi Kun nautiskelu muuttuu ongelmaksi Sinikka Halttunen Vuodenvaihde on juhlien aikaa. Jouluna ja vuodenvaihteen tienoilla on tavallista enemmän tapahtumia, joissa on tarjolla alkoholia. Aina ole helppoa havaita, milloin juominen lähtee hallinnasta, kun usein paikalla on ystäviä ja lähisukua. Yksinäisyyttä on helppo helpottaa alkoholin avulla. Se on kuitenkin huono keino. Kuva Pexels, batuhan-kocabas. Elämä ja terveys