BIOMETSÄTEOLLISUUDEN AMMATTILAISTEN JA YRITYSTEN VERKOSTO Tule mukaan tapahtumiin ja kehitä osaamistasi myös ForestBioFacts -digitaalisen oppimisympäristön avulla! www.puunjalostusinsinoorit.fi VERKOSTOIDU • KEHITY PYSY AJAN HERMOLLA henkilöjäsentä 2700 yritysjäsentä 50
ISSN 2489-8171 (painettu) ISSN 2489-818X (verkkojulkaisu) KIITOKSET 4 PÄÄKIRJOITUS 5 KOULUTUSPÄÄLLIKÖN TERVEHDYS 6 PAPERIKERHON TERVEHDYS 8 TIIMIJÄSENTEN ESITTELY 12 OPETTAJAT 16 NEUVOTTELUKUNTA 19 PREDICTING THE FUTURE USING DATA 20 PAPERISTA TEKSTIILEIHIN SELLULOOSA TAIPUU MONEKSI 24 TAMKIN BIOTUOTETEKNIIKKA JA KIERTOTALOUS 28 INNOVAATIOITA METSÄSTÄ 31 FBI-PÄIVÄ 2020 32 OPINTOMATKA VANCOUVERIIN 35 TAMPEREEN VESI 42 VAIHTOKOKEMUKSET 44 KAURASTA KEKSITTYÄ 51 VAIHTO-OPISKELIJAT TAMKISSA 52 ACCELERATED OPERATIONS RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS UUDELLE TASOLLE 54 SISÄLLYS Forest-based Bioeconomy: Science and Technology Everything you need to know about forest-based products and technologies Apply the digital learning environment anytime and anywhere! Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi BIOMETSÄTEOLLISUUDEN AMMATTILAISTEN JA YRITYSTEN VERKOSTO Tule mukaan tapahtumiin ja kehitä osaamistasi myös ForestBioFacts -digitaalisen oppimisympäristön avulla! www.puunjalostusinsinoorit.fi VERKOSTOIDU • KEHITY PYSY AJAN HERMOLLA henkilöjäsentä 2700 yritysjäsentä 50 BIOHUB ANNUAL 2020 3
Kiitoksemme! Kaikki alkoi siitä, kun 16 Biotuoteja prosessitekniikan opiskelijaa jatkoivat perinnettä ja alkoivat suunnittelemaan vuonna 2017 ensimmäisen kerran julkaistua BioHub Annual -julkaisua. Nimi ja ulkoasu muuttuivat vuonna 2017, mutta lehdellä on jo pitkä historia takanaan. Tämän lehden julkaisemisen lisäksi toteutui opintomatka, joka tänä vuonna suuntautui Kanadan Vancouveriin. Vallitsevien olosuhteiden vuoksi kohtasimme vastoinkäymisiä matkamme varrella eikä matkamme edennyt täysin suunnitelmien mukaan. Kaikesta huolimatta jokainen matkalle osallistunut on yhtä, todella hienoa kokemusta rikkaampi. Iso kiitos matkalla olleille opiskelijoille kestävistä hermoista ja hyvästä asenteesta! Tätä projektia ei olisi toteutettu ilman julkaisua tukeneita toimijoita. Opintomatkan ja Julkaisun mahdollistamisessa olivat mukana Tuni, TAMKin Biotuotetekniikan koulutus, Metsämiesten säätiö sekä lukuisat yritykset. Suuri kiitos Valmet Oyj, VTT, Rejlers Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos ja muut yritykset tuestanne. Erityiskiitos myös Puunjalostusinsinööreille ja Metsäsäätiölle. Haluamme myös kiittää jatkuneesta yhteistyöstä Mediameteliä ja Painotalo Plus Digital:ia. Nämä yhteistyöt mahdollistivat meille tänäkin vuonna lehden taiton, painatuksen ja postittamisen. Suuri kiitos kuuluu myös Brittiläisen Kolumbian yliopistolle (The University of British Columbia) ja Lulu-saaren vedenkäsittelylaitokselle sekä henkilöille, jotka ottivat meidät näissä paikoissa ilolla vastaan. KIITOS! Pixabay Smellypumpy
Paluu kurssimatkalta aikaistui loppujen lopuksi kahdella päivällä Suomen hallituksen asettamien poikkeustilatoimenpiteiden seurauksena. Kevään mukanaan tuoma pandemia ja sen vaikutukset kansainvälisellä tasolla eivät vaikuttaneet kovin suurilta riskeiltä viikkoa ennen matkaan lähtöä. Kuitenkin matkamme ensimmäisen kahden päivän aikana Suomessa todetut tartunnat olivat nousseet kahdesta noin sataan ja taudin raju leviäminen tuli vaikuttamaan vahvasti koko matkan kulkuun. Päätimme perua Seattleen suunnitellun osuuden juuri ennen Washingtonin osavaltion rajojen sulkemista, ja alkuperäisen paluulentomme peruuntumisesta saimme ilmoituksen kotiinpaluun aikana. Joka aamu aloitettiin uutisten lukemisella, ja joka päivä pohdittiin, mitä kotona mahtaa tapahtua. Kurssimatkan ja julkaisun valmistelun poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen haluan jakaa matkan tunnelmia paluulennolla kirjoittamani tekstipätkän muodossa: ” Kello on 5.45 Suomen aikaa. Istumme parasta aikaa kahdentoista kurssilaisen kanssa paluulennolla Vancouverista. Lennämme jossain Grönlannin yläpuolella, ikkunasta näkyy vain yö. Koitin saada nukuttua, kun kuulokkeistani alkoi soimaan tuttu kappale. Palasin ajatuksissani viikon taaksepäin Vancouveriin, jossa lauloin kyseistä kappaletta erään kurssilaisen kanssa palatessamme kauppareissulta. Tästä henkilöstä sain matkan aikana uuden ystävän. Ystävystyin kaikkien matkalle osallistuneiden kurssilaisten kanssa matkan aikana, ja olen erityisen kiitollinen siitä, että kurssille valikoitui viime syksynä juuri tämä joukko valmistuvia insinöörejä. Vastoinkäymisistä huolimatta ja matkaa varmasti seuraavasta jälkiselvittelystä piittaamatta pääsimme unohtumattomalle matkalle, jonka kaikki meistä tulevat muistamaan vielä pitkään. Olen myös hyvin ylpeä siitä, millaisia taitavia, joustavia ja yllättäviinkin tilanteisiin sopeutuvia insinöörejä alaltamme lähiaikoina tulee valmistumaan. ” Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat kurssin toteutumisen mahdollistaneet ja kiitos Merja Hanhimäelle ja Ulla Häggblomille tuesta koko projektin aikana. Näillä puheilla, tervetuloa BioHub Annual 2020 -kurssijulkaisun pariin. Toivottavasti nautitte lukemastanne! PÄÄKIRJOITUS Projektijohtajan esipuhe SAARA JOHANSSON Projektipäällikkö T ervetuloa BioHub Annual 2020 -kurssijulkaisun pariin! Tätä julkaisua on ollut tekemässä kuusitoista valmistuvaa biotuoteja prosessitekniikan alan insinööriopiskelijaa Tampereen ammattikorkeakoulusta. Julkaisua varten kerätyllä rahoituksella järjestettiin maaliskuussa kurssimatka Kanadaan. Pixabay Smellypumpy BIOHUB ANNUAL 2020 5
TAMKin Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma on hyvässä vireessä. Hakijoita on edellisiä vuosia enemmän ja yrityselämäyhteydet ovat entisestään tiivistyneet mm. lukuisten hankkeidemme kautta. Ensimmäisen opiskeluvuoden oppimisympäristö Kykylaakso on muuttunut nimeltään TalenttiTehtaaksi, mutta toimii samalla tavalla kymmenen kummiyrityksen tukemana kuin aiempinakin vuosina. Olemme todella kiitollisia siitä, miten aktiivisesti yritykset osallistuvat tämän uudenlaisen tiimioppimisen mallin toteuttamiseen. TAMK haluaa olla mukana edistämässä suomalaista kiertotalousosaamista. Kiertotalous on otettu vahvasti mukaan uudistuneeseen Biotuotetekniikan opetussuunnitelmaan. Olemme mukana useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. TAMKiin perustettiin alkuvuonna 2020 myös kiertotalouden tutkimusryhmä, joka pyrkii nostamaan TAMK:n kiertotalouden tutkimuksen kansainvälisesti vaikuttavaksi toiminnaksi vahvan verkostoitumisen ja yritysja sidosryhmäyhteistyön avulla. Biotalouden ohella tekstiiliala on myös vahvassa nosteessa sekä Suomessa, että maailmalla. Kestävämmän ja luontoa vähemmän kuormittavan tekstiilialan rakentaminen on merkittävä tämän päivän haaste. Suomessa kehitetään innovaatioita, jotka tarjoavat huimia mahdollisuuksia muun muassa ekologisempien tekstiilikuitujen tuotantoon sekä tekstiilien kierrätykseen. Tämän kehitystyön ytimessä on tekstiilikuitujen ja -materiaalien sekä niiden valmistuksen ja käsittelyn tunteminen. Biotuotetekniikan opintosuunnitelmassa on ajan hengen mukaisiksi rakennettuja tekstiilialan opintojaksoja, joita tarjotaan paitsi tutkinto-opiskelijoillemme vapaasti valittavina opintoina myös tutkinnon osana aikuisopiskelijoille ja yritysten tarpeisiin. Alkava yhteistyö Skandinavian johtavan tekstiilialan kouluttajan, Borås Universityn kanssa antaa TAMKille entistä paremmat valmiudet vastata tekstiilialan kasvaviin koulutuksen tarjonnan haasteisiin. Tämän vuosittain ilmestyvän BioHub-Annual -julkaisun tekijät ovat Biotuotetekniikasta valmistuvia opiskelijoita, jotka ovat valinneet projektiopintojakson, jossa opiskelijaryhmä vastaa niin julkaisun sisällöstä, ulkoasusta, mainoksista, rahoituksesta kuin julkaisuun liittyvän opintomatkan ohjelmasta ja yrityskontakteista. Toivotan kaikille valmistuville opiskelijoillemme sydämellisesti onnea ja menestystä koko Biotuotetekniikan tiimin puolesta. HYVÄT LUKIJAT ULLA HÄGGBLOM Koulutuspäällikkö LUKIJALLE Pixabay PublicDomainPictures 6 BIOHUB ANNUAL 2020
DEAR READERS, TAMK’s Degree Program in Bioproduct Engineering is in good shape. There have been more applicants than in previous years and business contacts have become even more intense. through our numerous projects. The learning environment of the first year of study, Kykylaakso, has been renamed TalenttiTehdas, but works in the same way supported by ten sponsored companies as in previous years. We are truly grateful for the companies’ active involvement in implementing this new team learning model. TAMK wants to be involved in promoting Finnish circular economy expertise. The circular economy is strongly included in the renewed curriculum for Bioproduct Engineering. We are involved in several national and international projects. TAMK also established a Circular Economy Research Group in early 2020, which aims to turn TAMK circular economy research into an internationally influential operation through strong networking and business and stakeholder collaboration. In addition to the bioeconomy, the textile industry is also changing strongly both in Finland and worldwide. More sustainable textile industry is a major challenge today. Innovations are being developed in Finland that offer enormous opportunities, for example, for the production of more ecological textile fibers and for the recycling of textiles. At the heart of this development is knowledge of textile fibers and materials. The Bioproduct Engineering degree programme provides also textile courses, which are offered not only to our degree students as elective courses, but also for adult students and for business needs. The upcoming collaboration with Borås University, the leading textile education provider in Scandinavia, will make TAMK even better equipped to meet the growing challenges of the textile industry. The authors of this annual BioHub-Annual are Bioproduct Engineering students who have chosen this project study course in which the student group is responsible for the content, layout, advertising, funding, as well as the excursion program and business contacts of the publication. I wish all of our graduating students the best of luck and success behalf of the entire Bioproduct Engineering team. ULLA HÄGGBLOM Head of Degree Programme FOR THE READER Pixabay PublicDomainPictures
afry.fi Me olemme AFRY Kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden sukupolville. Me AFRYläiset olemme rohkeita ja omistautuneita asiantuntijoita. Edistämme infrastruktuurin, teollisuuden ja energiasektorin muutosta ja luomme kestävää arvoa asiakkaillemme ja yhteiskunnille. Juuremme ovat Pohjoismaissa, mutta toimimme globaalisti eri puolilla maailmaa tehden projekteja yli 100 maassa. Arvon lukija, uusi vuosikymmen on vaihtunut ja haluan onnitella jokaista valmistunutta insinööriä sekä kanssamme yhteistyötä tekeviä yrityksiä. Ilman teitä tiennäyttäjiä ja tukijoita, emme olisi näin vahva ja hyvinvoiva ainejärjestö, kiitos teille. Haluan toivottaa uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi opiskelemaan ja osaksi Paperikerhoa. Koulutusohjelmamme nimi muuttui Biotuotetekniikaksi. Uusi nimi ei suoraan lokeroi tiettyyn osa-alueeseen, vaan antaa kokonaisvaltaisen käsityksen siitä, mihin tältä alalta voi valmistua. Biotuotteissa ja niiden valmistusprosesseissa löytyy vielä hiomattomia timantteja. Uudet innovaatiot kuten muovien ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ovat tätä päivää. Koulutuksemme mahdollistaa pääsyn asian ytimeen ja jopa kannustaa lähtemään tulevaisuuden kehittäjäksi. Tänä vuonna joukko Paperikerholaisia matkasi FBI-päiville Lappeenrantaan. Yritysedustajien ständien lisäksi tapahtumassa päästiin kuulemaan kolmen eri yritysedustajan puheenvuoro. Esityksiä yhdisti hyvin samanlainen näkemys tulevaisuudesta ja siitä, kuinka tavoite on hyödyntää kaikkia sivuvirtoja ja pyrkimys päästä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Päiväohjelman viimeisenä esiteltiin uusi tiedonhakulähde ForestBioFacts kilpailumuotoisessa ohjelmanumerossa. Vastakkain asettuivat ammattilaiset kirjoineen ja opiskelijat uudella tiedonhakulähteellä. Kauden 2019-2020 puheenjohtajamme Siiri Venäläinen oli mukana opiskelijoiden joukkueessa ja pääsi nauttimaan maukkaasta voitosta ammattilaisia vastaan. Kattavan koulutusohjelmamme sekä uusien tiedonhakulähteiden lisäksi on hyvä muistaa meidän hieno yhteisö. Ainejärjestömme heimolaiset korostavat toistensa auttamista. Yhteistyö ystäväkiltojen kanssa ja tapahtumat yritysten kanssa luovat mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Pysykää aktiivisina ja olkaa valmiina ottamaan uudet opit vastaan. Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta voimme yrittää olla valmiina muutoksien hetkillä. Lopuksi haluan toivottaa antoisia opiskeluaikoja sekä toivottaa rattoisaa ja työntäyteistä kesää kaikille! PAPERIKERHON TERVEHDYS LEEVI KORMANO Puheenjohtaja, Paperikerho ry 8 BIOHUB ANNUAL 2020
afry.fi Me olemme AFRY Kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden sukupolville. Me AFRYläiset olemme rohkeita ja omistautuneita asiantuntijoita. Edistämme infrastruktuurin, teollisuuden ja energiasektorin muutosta ja luomme kestävää arvoa asiakkaillemme ja yhteiskunnille. Juuremme ovat Pohjoismaissa, mutta toimimme globaalisti eri puolilla maailmaa tehden projekteja yli 100 maassa. HST™-turbokompressori säästää energiaa Suurnopeustekniikkaan perustuvat HST-turbokompressorit ovat menestyksekkäästi käytössä useassa suomalaisessa voimalassa. HST on erinomainen ratkaisu esimerkiksi hiekanerotuksessa ja rikinpoistossa. Suurimmat edut ovat korkea hyötysuhde, matala melutaso, pieni koko ja sisäänrakennettu kunnonvalvonta. Edistyksellisen magneettilaakeroinnin ansiosta huollon tarve on vähäinen ja käyttöikä pitkä. Sulzer Pumps Finland Oy Kotka, puh. 010 234 3333 www.sulzer.com/fi-fi/finland Hiekkalukko Primääri-ilma Kiertoleijukattila HST Preheater Lue lisää!
kirkniemen tehdas sappi Sappi Kirkniemi on enemmän kuin miltä paperilla näyttää Tuotamme kolmella paperikoneella vuosittain 750 000 tonnia korkealaatuisia Galerie-papereita, joita käytetään laadukkaissa julkaisuissa ja mainospainotuotteissa ympäri maailmaa. Tuotannostamme vientiin menee yli 90 %. Kirkniemessä työskentelee noin 570 paperialan ammattilaista tuotannosta tuotekehitykseen. Meillä keskitytään ihmisiin että on hyvä tehdä töitä kivojen työkavereiden kanssa, ja että on mahdollisuus kehittyä työssä ja kehittää omaa työtä. Sappissa investoidaan tulevaisuuteen ja vastuullisuuteen. Maailman suurin aikakauslehtipaperitehdas BioHub_mainos.indd 4 21.2.2020 8.42 10 BIOHUB ANNUAL 2020
kirkniemen tehdas sappi Sappi Kirkniemi on enemmän kuin miltä paperilla näyttää Tuotamme kolmella paperikoneella vuosittain 750 000 tonnia korkealaatuisia Galerie-papereita, joita käytetään laadukkaissa julkaisuissa ja mainospainotuotteissa ympäri maailmaa. Tuotannostamme vientiin menee yli 90 %. Kirkniemessä työskentelee noin 570 paperialan ammattilaista tuotannosta tuotekehitykseen. Meillä keskitytään ihmisiin että on hyvä tehdä töitä kivojen työkavereiden kanssa, ja että on mahdollisuus kehittyä työssä ja kehittää omaa työtä. Sappissa investoidaan tulevaisuuteen ja vastuullisuuteen. Maailman suurin aikakauslehtipaperitehdas BioHub_mainos.indd 4 21.2.2020 8.42 VUONNA 2020 TAMKISTA VALMISTUU NOIN 50 BIOTUOTEJA PROSESSITEKNIIKAN INSINÖÖRIÄ. HEISTÄ 16 OSALLISTUI BIOHUB ANNUAL 2020 JULKAISU JA OPINTOMATKAPROJEKTIIN. BIOHUB ANNUAL 2020 11
JASMINE KETOLA Työkokemus: Kesä 2017 | Valmet Technologies Oy, Kaukajärvi – Tuotannon työntekijä Kesä 2018 | Kemira Chemicals Oy, Sastamala – Laitosmies Kesä 2019 | Tampereen Vesi – Prosessinhoitaja ’’Sellussa on tulevaisuus’’ RIKU SALMI Sähköposti: jasmine.ketola@gmail.com Puhelin: 050 4041928 Tulevaisuuden innovaatio: Sähköposti: Rikussalmi@gmail.com Puhelin: 044 2379795 Tulevaisuuden innovaatio: Työkokemus: Kesät 2017/2018 | Kemira Chemicals Oy, Sastamala – Laitosmies Kesä 2019 | Metsä Board Kyrö – Prosessinhoitaja ”Fotosynteesiä hyödyntävä aurinkokenno” RIINA HAAPASALO Työkokemus: Kesä 2017 | Amerplast Oy Saumauskoneenhoitaja Kesä 2018 | Valmet Technologies Oy (Fabrics) – Koneenhoitaja Kesä 2019 | Metsä Board Tako – Trukinkuljettaja ’’Kierrätetty paperi’’ Sähköposti: riina.haapasalo@gmail.com Puhelin: 045 1262960 Tulevaisuuden innovaatio: TATU LAMPINEN Sähköposti: tazka95@hotmail.com Puhelin: 040 0893573 Tulevaisuuden innovaatio: Työkokemus: Kesät 2014/2016 | Metsä Board Tako – Pulpperimies Kesä 2017 | Delfort – Jälkikäsittelijä Kesät 2018/2019 | Metsä Fibre Äänekoski – Käynnissäpitäjä ”Muovin korvaaminen biotuotteilla” KATI NIEMINEN JUHO PITKÄNIEMI 12 BIOHUB ANNUAL 2020
OSCAR ASPHOLM Työkokemus: Kesä 2016 | Ascora Oy – Venttiiliasentaja Kesät 2017/2018 | DS Smith – APprosessinhoitaja Kesä 2019 | DS Smith – Vuoromestari ”Katse visusti aaltopahvipakkauksissa, niistä kehitellään jatkuvasti uutta kaikenlaisiin tarpeisiin.” OSKARI MÄKELÄ Sähköposti: oscar.aspholm95@gmail.com Puhelin: 040 5422959 Tulevaisuuden innovaatio: Sähköposti: oskari.makela1@hotmail.com Puhelin: 040 0829744 Tulevaisuuden innovaatio: Työkokemus: Kesä 2017 | Kiilto Oy, Lempäälä Kesä 2018 | UPM Specialty Papers, Tervasaari – Tuotannon työntekijä Kesä 2019 | Adara Pakkaus Oy – Vuorotyönjohtaja ”Fuusioenergia” LIISA LEIVO Työkokemus: Kesä 2017 | Kemira Chemicals Oy – Lähettämötoimihenkilö Kesä 2018 | Metsä Tissue Oyj – Laskunkäsittelijä Kesä 2019 | UPM Sales Oy – Customer Service Specialist ”Tulevaisuudessa toivon työskenteleväni monipuolisessa tietojani ja taitojani kehittävässä työympäristössä” Sähköposti: leivo.liisa@gmail.com Puhelin: 044 0223005 Tulevaisuus: AKSELI JÄRVILUOMA Sähköposti: aksu.jarvi@gmail.com Puhelin: 044 9705744 Tulevaisuuden innovaatio: Työkokemus: Kesät 2017/2018 | UPM Raflatac – Trukkikuski Kesä 2019 | UPM Raflatac – Koneenhoitaja ”Kuitujen tehokas käyttö ja kaikki sivuvirrat käyttöön! Vaahtorainauksen mahdollisuudet.” HANS LINDBERG SATU-IIDA PIRILÄ 14 BIOHUB ANNUAL 2020
OSKARI MÄKELÄ Työkokemus: Kesä 2017 | Kiilto Oy, Lempäälä Kesä 2018 | UPM Specialty Papers, Tervasaari – Tuotannon työntekijä Kesä 2019 | Adara Pakkaus Oy – Vuorotyönjohtaja ”Fuusioenergia” AKSELI JÄRVILUOMA HANS LINDBERG Työkokemus: Kesä 2018 | Kemira Chemicals Oy – Laitosmies Kesä 2019 | Kemira Chemicals Oy – Operaattori ”Tulevaisuudessa haluan olla mukana kehittämässä uusia tai jo valmiina olevia tuotantoprosesseja, esimerkiksi paperitai kemian-teollisuuteen” MIKA HAAKANA Sähköposti: hans.lindberg11@gmail.com Puhelin: 040 8485594 Tulevaisuus: Sähköposti: mika.haakana2@gmail.com Puhelin: 050 4661488 Tulevaisuuden innovaatio: Työkokemus: Ovako – Varastotyöntekijä Kesä 2017 | Stora Enso – Prosessihenkilö Kesät 2018/2019 | Stora Enso – Prosessihenkilö ”Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen” SATU-IIDA PIRILÄ Työkokemus: Kesä 2017 | Valmet Fabrics – Tuotannon työntekijä Kesä 2018 | Delfort Group Tervakoski – Pituusleikkuri Kesä 2019 | DS Smith Tampere – Esivalmistelu Sähköposti: satuiida.pirila@hotmail.com Puhelin: 040 7575086 HENRI HEIKKILÄ Sähköposti: henrim.heikkila@gmail.com Puhelin: 050 4348865 Tulevaisuuden innovaatio: Työkokemus: Kesät 2017/2018 | Corenso – Vuorolaboratorion käytöntarkkailija Kesä 2019 | Hakkaidoon Yliopisto (Japani) – Laboratory of Chemical Resources, geopolymeeritutkija ”Puupohjainen elektroniikka” BIOHUB ANNUAL 2020 15
NINA KUKKASNIEMI Työtehtäväni TAMKissa? Lehtori, tällä hetkellä mukana myös projekteissa PackAlliance ja Kierto AMK. Alan tulevaisuuden näkymät? Tulevaisuus tarjoaa varmasti mitä mielenkiintoisempia työtehtäviä. Kiertotalous otetaan entistä enemmän huomioon tehtävässä kuin tehtävässä. ARTO NIKKILÄ Työtehtäväni TAMKissa? Laboratorioinsinööri/opettaja/valmentaja, laboratoriotoiminnot, opinnäytetöiden ohjaus ja hanketoiminta. Paperija pakkauslaboratorion maksullinen mittauspalvelu, joka käsittää asiakaskontakit, tarjoussuunnittelun ja konsultoinnin, tutkimussuunnittelun, työn toteutuksen ja testauksen ja raportoinnin. Alan tulevaisuuden näkymät? Metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Sellun valmistuksen ja energian tuotannon osuus on vahvistunut suurissa metsäteollisuusyrityksissä. Yritysten taseet ovat kunnossa, joka mahdollistaa investointeja ja eri tuoteinnovaatioiden R&Dtyötä. Alan yritykset, konsulttitoimistot, raakaaineja prosessilaitetoimittajat ja tutkimuslaitokset tarvitsevat myös jatkossa osaavia tekijöitä. PIIA KANTO Työtehtäväni TAMKissa? Lehtori Alan tulevaisuuden näkymät? Kyseessä on perinteikäs ala, jossa koko ajan myös kehitetään uutta. Näen tulevaisuuden hyvinkin valoisana. OPETTAJAT PÄIVI VIITAHARJU Työtehtäväni TAMKissa? Opetuksen, tuutoroinnin ja opinnäytetöiden ohjauksen lisäksi saan olla mukana HerääPahvi! –hankkeessa. Alan tulevaisuuden näkymät? Metsäbioalalla on yhä tärkeämpi rooli tulevaisuudessa ei pelkästään Suomen kansantalouden kannalta, vaan myös maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisussa. Biopohjaisilla kierrätettävillä tuotteilla voidaan mm. korvata fossiilisista raakaaineista valmistettuja tuotteita sekä edistää kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta. EIJA LÄHTEENMÄKI Työtehtäväni TAMKissa? Opetan suomen kieltä ja viestintää ja toimin valmentajana TalenttiTehdas-oppimisympäristössä. Alan tulevaisuuden näkymät? Vahvan substanssiosaamisen lisäksi tehokas verkostoituminen ja hyvät tiimityötaidot luovat edellytykset uusien innovaatioiden synnyttämiselle nyt ja tulevaisuudessa. 16 BIOHUB ANNUAL 2020
NINA KUKKASNIEMI Ylärivi vasemmalta oikealle: Nina Kukkasniemi, Päivi Viitaharju, Ulla Häggblom, Merja Hanhimäki, Eija Lähteenmäki ja Anne Ojala Alarivi vasemmalta oikealle: Urpo Rossi, Reijo Manninen, Pekka Kaatiala ja Arto Nikkilä MAARIT KORHONEN Työtehtäväni TAMKissa? Kemiantekniikan lehtori • Opetan epäorgaanista, orgaanista, analyyttistä, fysikaalista ja polymeerikemiaa suomeksi ja englanniksi • Ohjaa harjoittelua ja opinnäytetöitä • Olen tutoropettaja • Olen mukana kiertotalous-AMK hankkeessa • Olen mukana kansainvälisessä työssä Alan tulevaisuuden näkymät? Alan tulevaisuuden näkymät ovat hyvin valoisat: peruskemian tietoja ja taitoja tarvitaan paperija prosessiteollisuudessa. Uudet materiaalit, kuten biopolttoaineet, viljat, merilevä yms. ovat yhä tärkeämpiä esim. laatikoita / koteloita tehtäessä. Niiden ymmärtäminen vaatii tietoa materiaalien fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista ja käyttäytymisestä. ANNE OJALA Työtehtäväni TAMKissa? Lehtori, biotuotetekniikka • Ammatilliset opintojaksot, kuten epäorgaaninen kemia, virtaustekniikka, lämmönsiirtotekniikka, aineensiirtotekniikka ja mekaaniset yksikköprosessit sekä tehdassuunnittelu • Opinnäytetöiden ohjaus Alan tulevaisuuden näkymät? Biotuoteja prosessiteollisuudessa osaaminen on toisaalta yrityskohtaista, toisaalta korostuu vahva perusosaaminen. Lisäksi on oltava valmiuksia ottaa uusia haasteita jatkuvasti vastaan. Tämä pätee myös alan koulutuksessa ja käytännössä se näkyy oppilaitosten ja yritysten korostuvana yhteytenä. REIJO MANNINEN Työtehtäväni TAMKissa? Opetan fysiikkaa. Olen myös OAJ:n luottamusmies tekniikan puolella. Alan tulevaisuuden näkymät? Alan tulevaisuuden näkymät näyttävät lupaavilta. Suuret metsäyhtiöt investoivat Suomeen isolla rahalla. Esimerkiksi Metsä Fibre suunnittelee uutta biotuotetehdasta Kemiin. Töitä on siis varmasti tiedossa. Teille on opiskelujen aikana muodostunut hyvä verkosto alan osaajista ja pitäkää toisiinne yhteyttä senkin jälkeen, kun Tamkista pois lähdette. Siitä on varmasti hyötyä. BIOHUB ANNUAL 2020 17
ULLA HÄGGBLOM Työtehtäväni TAMKissa? Vastaan Biotuotetekniikan tutkintoohjelmasta ja olen yksi asiantuntijoista alkuvuonna 2020 TAMKiin perustetussa KIERTOTALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄssä. Toimin useissa TAMKin kiertotaloushankkeissa ohjausryhmissä ja projektiryhmisssä. Vastaan myös Qilu University of Technologylle koulutusvientinä toteutettavan kaksivuotisen kaksoistutkinnon sisällöstä ja toteutuksesta. Alan tulevaisuuden näkymät? Biotalous ja kiertotalous ovat ehdottomasti asioita joissa Suomi on maailman edelläkävijöitä ja jotka mahdollistavat uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä, uusia työpaikkoja ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisen. Nykyisin puhutaan kestävyyden sijasta resilienssistä, elinympäristöjen kykyyn kohdata muutos ja sopeutua siihen. Entistä enemmän metsästä peräisin olevia biomassoja tullaan hyödyntämään paperin lisäksi tekstiilien raaka-aineena. Maailma tarvitse yhä enemmän ekologisia pakkauksia joissa keveys, toiminnallisuus, älykkyys sekä visuaalisuus ja informaatioalustana toimiminen tulee entisestään korostumaan. PEKKA KAATIALA Työtehtäväni TAMKissa? Tilastotieteen, matematiikan ja tietotekniikan opetus sekä suomen että englannin kielillä eri koulutusohjelmissa. Tutkimusmenetelmien ja tutkimusstrategioiden opetuksen lisäksi myös opinnäytetöiden ohjausta. Alan tulevaisuuden näkymät? Työllistymismahdollisuuksien uskoisin edelleenkin paranevan alan ikärakenteesta johtuen. Monien raakaöljypohjaisten aineiden käyttöön liittyvien ympäristöongelmien vuoksi uusiutuvan puuraaka-aineen käyttö tulee lisääntymään ja monipuolistumaan. Se toki vaatii lisää kekseliästä, systemaattista ja vastuullista tuotekehitystä. Kemian puolella voitaisiin ehkä löytää uusia sovellusja ajattelutapoja laskennallisten menetelmien, koneälyn ja uusien visualisointitekniikoiden avulla. URPO ROSSI Työtehtäväni TAMKissa? Toimin lehtorina Rakennettu ympäristö ja biotalous yksikössä. Työtehtäviini kuluu harjoittelun ja opinnäytetöiden ohjausta sekä biotuoteja prosessitekniikan laboratoriotöiden ja ammattiaineiden opetusta. Pidän myös työturvallisuuskorttikoulutuksia. Alan tulevaisuuden näkymät? Biotuoteja prosessiteollisuudessa on runsaasti positiivisia näkymiä. Alan yritykset ja toimijat kehittävät uusia innovatiivisia tuotteita ja ne ovat tehneet tai ovat tekemässä isojakin investointeja, mitkä varmistavat niiden kilpailukykyä ja uskoa tulevaisuuteen. Metsäja kemianteollisuudessa on tarjolla jatkossakin erinomaisia työpaikkoja ja monipuolisia uramahdollisuuksia. MERJA HANHIMÄKI Työtehtäväni TAMKissa? Elokuusta 2019 alkaen olen työskennellyt TAMKin koulutuksen ja oppimisen palveluissa tehtävänimikkeenä osaamisen ja hyvinvoinnin tuen päällikkö. Vastuualueellani on TAMKin opintoohjaus, opiskelijoiden hyvinvointi, työelämäpalvelut sekä alumnitoiminta. Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelmassa jatkan sivutoimisena tuntiopettajana, opinnäytetöiden ohjaajana. Iloni oli toimia myös tämän julkaisuja opintomatkaprojektin vastuuopettajana. Yritysyhteistyöja alumniasioissa olkaa rohkeasti yhteydessä: merja.hanhimaki@tuni.fi 18 BIOHUB ANNUAL 2020
Rehtori nimeää neuvottelukuntien jäsenet yksikön johtajan esityksestä. TAMKin koulutusyksikön johtaja vastaa siitä, että jokaisella koulutuksella on oma tai useamman koulutuksen yhteinen neuvottelukunta. Rehtori on nimennyt päätöksellään § 5/29.1.2019 vuosille 2019 2020 TAMKin 25 neuvottelukuntaa. Kaikkiaan niissä on 300 jäsentä korkeakoulun sidosryhmistä. Neuvottelukunnan jäsenten tulee olla henkilöitä, joilla on halu ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti neuvottelukunnan toimintaan. Ensisijaisia kriteerejä jäsenen nimittämiseen ovat kyky edistää opetussuunnitelman kehittämistä ja opiskelijoiden harjoittelua sekä kyky vaikuttaa TAMKista valmistuvien työllistymiseen. Neuvottelukuntaan kuuluu: o puheenjohtaja, jonka neuvottelukunta valitsee TAMKin ulkopuolisista henkilöistä o asiantuntijoita TAMKin ulkopuolelta o vähintään 1 opiskelijakunnan edustaja kustakin koulutuksesta o kunkin koulutuksen päällikkö o yksikön johtaja Neuvottelukuntien tehtävistä • Työelämän muuttuvien tarpeiden ja osaamisen ennakointi o Suhdanteiden ja alan työvoimatarpeiden analysointi o Muuttuvien osaamisten analysointi o Esitysten tekeminen opetussuunnitelmien ja niihin liittyvien osaamisten kehittämiseksi, koulutusten, TKIja myytävän toiminnan käynnistämiseksi • Koulutusten laadun kehittäminen o Lausunnon antaminen OPS-luonnoksesta TAMKin OPS-työryhmälle o Koulutuksen laadun seuranta ja kehittämisehdotusten tekeminen • Ehdotusten tekeminen TKI-toiminnasta, täydennyskoulutuksesta ja muusta yhteistyöstä TAMKIN NEUVOTTELUKUNNAT Biotuotetekniikan neuvottelukunnan kokoonpano 2020: Tuomas Rintamäki, Global Sales Manager (puheenjohtaja) Jaakko Ikonen, VP and Mill Manager Sari Kurvinen, Chemist, Laboratory Manager Heli Lampinen, Process Engineering Teacher Jari Nyström, Manager, Training at UPM-Kymmene Corp Sami Remmi, Director, Technology Unit Mikko Soipio, Manufacturing Process Engineering Ossi Niemi, Pulp & Paper Sales Representative Ulla Häggblom, tutkinto-ohjelman vastaava (nk:n sihteeri) Jouko Lähteenmäki, yksikön johtaja Leevi Kormano, opiskelija Valmet Technologies Metsä Board KL-Lämpö Oy Tredu UPM Valmet Technologies Ahlstrom-Munksjö Kemira TAMK TAMK TAMK BIOHUB ANNUAL 2020 19
“Tomorrow’s successful companies will increasingly base their decision making on insights from predictive applications with artificial intelligence,” emphasizes Jari Almi, Vice President, Industrial Internet at Valmet. “In practice, this means, thanks to AI-based applications and machine learning, it will be possible to predict upcoming variations and incidents, make decisions based on predicted events and act proactively. This approach is valid for production, maintenance and business too,” he explains. Simply put, the benefit of advanced analytics is that it can recognize repeating patterns or a chain of events in large data volumes leading to a certain incident in the future. By recognizing these patterns, it can predict when the same incident is likely to reoccur and alert the user in advance. In future, artificial intelligence will likely also replace the operator and fill the best setpoints automatically in the system. TEXT VESA PUOSKARI PHOTOS TOMI PARKKONEN “Thanks to the more predictive nature of the available information, it’s possible to gain better control of the daily work in a mill or plant by pre-planning activities and running the process with fewer resources. This is a fundamental change and will lead to a more autonomous mill or plant,” says Almi Jari, Vice President. PREDICTING THE FUTURE USING DATA I nstead of typical production planning and control, data-driven applications incorporating artificial intelligence (AI) help us take a more holistic view of the entire chain of production by utilizing data from several sources. While Industrial Internet applications can be used to instantly optimize processes, they also allow us to predict what’s around the corner. 20 BIOHUB ANNUAL 2020
Toward more autonomous operations “Thanks to the more predictive nature of the available information, it’s possible to gain better control of the daily work in a mill or plant by pre-planning activities and running the process with fewer resources. This is a fundamental change and will lead to a more autonomous mill or plant.” “Nowadays, operators run machines based mostly on historical data and their experience of the best running parameters and setpoints. A lot of real-time data is available from the automation system, but data use is mostly limited to controlling the process. This is because it’s impossible for a human to analyze thousands of data points at the same time and recognize repeating patterns in them. In the future mill or plant, it will be possible to manage and optimize mill-wide operations through data-driven applications by combining and analyzing data from various sources,” says Almi. Utilizing data from several sources In practice, there are several useful data sources across mill operations and the entire value chain: a machine and process automation system with a lot of data from the equipment and production, quality data from the laboratory, maintenance management systems and business data, including Enterprise Resource Planning and Manufacturing Execution Systems. The machine and process automation systems are a key data source. Combining this data with maintenance and business data will provide a new dimension to make machines more intelligent. “At Valmet, we’re looking for ways to connect Valmet machinery, systems and fleets equipped with advanced sensors, controls and software applications. Combining the data with our process and machinery knowhow will enable us to leverage the embedded intelligence in the main process equipment for more predictable and autonomous operations,” explains Almi. This embedded intelligence will provide a more detailed status for each piece of equipment, and its need for maintenance and spare parts. “We want to reduce unplanned downtime and optimize maintenance. For example, when we can predict upcoming machine failures early enough, the maintenance team can proactively plan the required actions before the next shutdown. Preventing equipment failures happening brings real business value to customers.” This allows a move from scheduled equipment maintenance to outcome-based maintenance. “Based on prescriptive analytics, the system can indicate how to run or modify the machine to ensure it’s safe to extend operations until the next planned maintenance break. Our future vision is for the system to autonomously recover from detected problems by changing its own settings to adapt to the predicted problem.” A holistic view of the entire production chain The key aim of big data analysis and related AI-driven applications is to learn from historical data and to take all interactions better into account, even within a single process area or throughout the wider horizontal value chain. Instead of the traditional approach of adjusting and optimizing the mill mainly at the process area level, the target is to understand and manage the production system as a whole. “For instance, in an ideal situation, we combine data from pulp mill, paper machine and converting processes and apply a mill-wide operational control solution, enabling the customer to optimize manufacturing costs, product quality and productivity across the mill,” says Almi. “Thanks to new technology, we can model the mill’s entire production chain and optimize it accordingly. When orders are available in the production planning system, we know what kind of final product should result from the process at each moment and can cascade the best setpoints to all upstream process areas, based on the final product specification.” “By combining and utilizing data from several mill systems, it’s possible to identify the most profitable way of turning incoming raw material into final sellable products,” Almi explains. How to get started The best approach to seeking value from the data and getting development started is to initiate a data discovery process utilizing a batch of historical data, e.g. from the mill information management system. Data discovery makes it possible to find a root cause of an identified problem or to take a more holistic approach to finding improvement potential in the production process by utilizing historical data. Typically, data discovery takes six to eight weeks, and engages Valmet’s data scientists and process specialists in collaborating with the customer’s specialists to get everything out of the data. The outcome of data discovery is not only limited to a final report; typically, a data-driven advisory application is also created during the process to address the discovered improvement opportunity. (Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla) BIOHUB ANNUAL 2020 21
“Data discovery helps customers to understand the root cause of the identified issue or to take a holistic approach to the process area or mill improvement, relying on big data historical analysis. Understanding the root cause and chain of events leading to a certain incident from the data enables us to develop an advanced algorithm to recognize and predict the same issue from online data,” Almi explains. Valmet also uses accumulated historical data to verify the feasibility of the selected advisory or predictive applications for the customer’s process. Verifying application usability with a batch of historical data allows fast and risk-free implementation of data-driven applications for both parties. Once this is verified and the results are agreed, it’s time to move into the continuous service phase by implementing data connectivity and making online applications. The final step is therefore to incorporate the application in the customer’s daily operations to support performance and reliability development. “We’ve been digitalizing our customers’ production processes for the last few decades. Now it’s time to take another step and leverage data from digitalized processes for the digital transformation of processes and businesses. In our experience, change management plays a key role when companies are adopting new data-driven applications incorporating artificial intelligence. While digitization is technology-driven, converting analog systems into digital systems, digitalization is more about utilizing the data and the latest technology to make processes more efficient and enable new business models. So there’s always a human perspective connected with digitalization. If new advisory applications and other technology enablers are not integrated properly with daily operations and processes, it’s impossible to achieve the desired level of value from the change.” Almi notes that the move to a more autonomous mill will highlight the importance of operators’ capabilities instead of abandoning them. “Operators must be able to understand how the whole system works, because they’ll have more extensive tools at their disposal. They’ll be more responsible for reliability, performance and the quality optimization of the production processes than they used to be. It’s also predicted that the recent developments and digitalization will enable a gradual shift from a traditional line organization to a real process management model.” Predictability increases efficiency All told, artificial intelligence will play a major role in the future mill or plant, but it will be a long time before it replaces the role of experts. The best results can be achieved by engaging people working with the new technology through an agile development approach. Instead of multi-year development projects trying to solve all the issues at once, new opportunities should be explored step-by-step and by learning on the go to achieve the vision of the more autonomous mill of the future. “Ultimately, empowering our customers to move toward an autonomous plant or mill will result in significantly more efficient production processes. Mills and plants will be able to operate more cost-effectively, decrease their use of raw materials and boost output at the process and plant levels. The ultimate goal is that data-driven applications incorporating artificial intelligence will converge with process automation and other mill control systems, and take over controlling setpoints for the optimization of manufacturing costs, product quality and productivity mill-wide,” Almi concludes. “Industrial Internet applications allow us to predict what’s around the corner.” JARI ALMI, VICE PRESIDENT, Industrial Internet at Valmet. 22 BIOHUB ANNUAL 2020
VAIKUTA HUOMISEEN Löydä reittisi UPM:lle upm.fi/tyopaikat you us Where innovation meets know-how Tervakoski is the world leader in developing and manufacturing of sustainable and functional specialty paper solutions. Join us and be part of our next chapter: delfortgroup.com/jobs Vähikkäläntie 1 / 12400 Tervakoski myjob.toy@delfortgroup.com BIOHUB ANNUAL 2020 23
PAPERISTA TEKSTIILEIHINSELLULOOSA TAIPUU MONEKSI ANNIKA KETOLA (VTT) Y mpäristöön kertyvästä muovijätteestä on muodostunut globaali ongelma. Tämä koskettaa erityisesti maailman meriä, jonne kertyy arviolta noin 8 000 000 tonnia muovijätettä vuosittain. Tämän lisäksi kiihtyvä ilmaston lämpeneminen ja maapallon luonnonvarojen ylikulutus on saanut nuoret sukupolvet huolestumaan. Mutta mitä näin suuren mittakaavan ongelmalle voisi edes tehdä? Maailman koulutetuin kansa on lamaantumisen sijasta ryhtynyt hommiin ja ilmaissut halunsa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä tavoitetta olemme kehittämässä kierrätysteknologioita niin muoveille kuin tekstiileillekin, sekä innovoimassa täysin uusia materiaaleja kertakäyttötuotteiden korvaajiksi. Haasteita on kuitenkin vielä paljon edessä. Kehityksessä on osattava ottaa huomioon materiaalin koko elinkaari. Koska kaikki biopohjaiset tuotteet eivät välttämättä ole biohajoavia, tulee materiaalien olla minimissään kierrätettäviä. Teollisten prosessien sivuvirrat sekä jätteet tulee ajatella raaka-ainevirtana. VTT on kehityksessä eturintamassa ja katseet ovat erityisesti kohdistuneet tulevaisuuden supermateriaaliin selluloosaan. Selluloosa on luja, uusiutuva ja kierrätettävä biomateriaali, josta voi eri prosessointitavoilla tehdä kovia, taipuisia, läpinäkyviä tai kuultavia materiaaleja. Suomessa on runsaasti puuta, josta on mahdollista tuottaa sellua ja selluloosapohjaisia tuotteita. ”Tulevaisuudessa ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa pelkästään viedä sellua ulkomaille. Sen sijaan sellusta pitää pyrkiä tekemään mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteita ja myydä ne mahdollisimman hyvällä tuotolla ulos.” kertoo VTT:n Biomassan jalostus ja tuotteet -tutkimusalueesta vastaava johtaja Jani Lehto. Sellusta valmistettavien kuitutuotteiden mielenkiintoisimmat sovellukset lähitulevaisuudessa löytyvät pakkauksista, tekstiileistä ja komposiiteista, joita ovat mm. kuituvaahdosta tehdyt materiaalit, selluloosapohjaiset tekstiilit ja nanoselluloosakomposiitit. Vaahtorainauksen uusi tuleminen Vaahtorainausta, tai alkuperäiseltä nimeltään Radfoam-prosessia, käytettiin pehmopaperin valmistuksessa jo 70-luvulla. Vaahdon injektointi massaan antoi kuituverkostolle erittäin hyvän formaation ja hyvän bulkin. Vaahdon käyttö paperinvalmistuksessa ei kuitenkaan yleistynyt, ja prosessi unohtui vuosikymmeniksi. Vaahtorainaukseen palattiin toden teolla uudelleen vasta 2000-luvn loppupuolella, kun metsäteollisuuden pahimman alavireen aikana etsittiin uusia tuotemahdollisuuksia. Löydökset olivat mielenkiintoisia. Vaahdolla oli mahdollista valmistaa tuotteita, joita ei vesirainaamalla voisi tehdä: kuten 10 cm paksuja ja keveitä rakenteita sekä sekoittaa keskenään hyvin erilaisia kuituja, kuten pitkiä synteettisiä kuituja. Vaahtorainaus perustuu samoihin periaatteisiin kuin perinteinen vesirainaus, mutta veden sijasta kuitujen kantaja-aineena toimii vaahto. Vaahto mahdollistaa uusien materiaalien tuotannon, joilla voitaisiin korvata muun muassa muovipohjaisia materiaaleja erilaisissa pakkaussovelluksissa, hygieniatuotteissa, lämpöja äänieristeissä ja jopa huonekaluissa. Teknologia on sovellettavissa myös perinteiseen paperinvalmistukseen. Tällöin paperituotteelle saadaan erinomainen formaatio ja bulkki, ja prosessissa säästetään vedenkulutuksessa sekä raaka-aineissa. VTT:n vaahtorainausosaaminen perustuu useiden vuosien intensiiviseen tutkimukseen, osaaviin asiantuntijoihin ja ainutlaatuisiin laboratorioja pilotointiympäristöihin sekä kansainväliseen yritysja yhteistyökumppaniverkostoon. Vuonna 2020 VTT:llä Jyväskylän toimipisteessä on kaksi pilottikonetta VTT SAMPO ja VTT SUORA, joista muutaman vuoden ikäinen SAMPO on ainoa laatuaan oleva mm. paksujen kuituvaahtojen pilotointiympäristö ilman perinteistä puristusosaa. SUORA on paperikone, joka on muunnettu myös vaahtoajoon sopivaksi. Kuituvaahdoille kehitetyt laboratorioja mittausmenetelmät toimivat pilotoinnin tukena. 24 BIOHUB ANNUAL 2020
Puupohjaiset tekstiilit Puusta saatava selluloosa käy myös tekstiilien valmistukseen. Tässäkään ei ole kyse uudesta keksinnöstä, sillä ensimmäiset selluloosapohjaiset muuntokuidut valmistettiin jo 1880-luvulla korvaamaan kallista silkkiä. Tätä puupohjaista tekstiilikuitua kutsutaan viskoosiksi tai raioniksi, ja se on yleisin selluloosan muuntokuituista. Muita kaupallisesti saatavia puupohjaisia materiaaleja ovat Lyocell, modaali, kupro ja asetaattikuidut. Ympäristöä kuormittavalle puuvillalle ja öljypohjaisille materiaaleille yleensäkin (kuten polyesteri, polyamidi, polyakryyli ym.) pitäisi löytää kestävämpiä vaihtoehtoja. Puupohjaisten tekstiilikuitujen osuus on tällä hetkellä vain noin 6%, joten kasvupotentiaalia löytyy. Puupohjaisia tekstiilikuituja valmistetaan useimmiten liukosellusta, jota voidaan tehdä eri puulajeista. Liukosellun selluloosa liuotetaan edelleen kemikaalien avulla ja kehrätään kuiduiksi puristamalla se ohuiden suutinten läpi, jolloin selluloosamolekyylit polymeroituvat uudelleen. Viskoosimenetelmässä käytetään tällä hetkellä haitallista rikkihiiltä, joka on sekä myrkyllistä että paloherkkää. Vihreämpien menetelmien kehitys käy kuitenkin kiivaana: VTT on yhdessä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa kehittämässä ionisiin liuottimiin ja entsyymeihin perustuvia liuotusmenetelmiä. Lyocell-tyyppisessä prosessissa selluloosa liuotetaan NMMO (N-metyylimorfoliiniN-oksidi)-systeemiin ja regeneroidaan siitä edelleen kuiduksi. Biocelsol-prosessissa taasen selluloosa pilkotaan entsyymeillä ja liuotetaan sen jälkeen NaOH/ZnO-systeemiin käyttäen apuna erityistä kylmäkäsittelyä. Infinited Fibre Companyn karbamaattimenetelmässä liottimena toimii urea, ja menetelmä on suunnattu erityisesti puuvillamateriaalien kemialliseen kierrätykseen. Aalto Yliopistossa kehitystyön alla on myös Ioncel-kuitu, josta voidaan tulevaisuudessa valmistaa korkealaatuisia tekstiilikuituja vanhoista tekstiileistä, paperista tai pahvista. Kuitukehruu-pilottia rakentava Metsä Spring uskoo myös ionisiin liuottimiin ja demoaa omaa prosessiaan Äänekoskella jo tänä vuonna. Spinnovalla taas on aivan uudenlainen lähestymistapa, jossa selluloosaa ei liuoteta ollenkaan, vaan katkokuitu tehdään suoraan hienoksi jauhetusta sellusta. Kuvat VTT: Infinite fibre companyn karbamaattimenetelmällä valmistettuja lankoja. Kuvat VTT: VTT Jyväskylän SUORA pilottikoneelta ja esimerkkejä vaahtorainatuista tuotteista. (Pullo Design: Kaisa Jäntti LAMK) BIOHUB ANNUAL 2020 25
Nanoselluloosan mahdollisuudet Nanoselluloosa, tai nanosellu, on edellä mainittujen ohella yksi tulevaisuuden mielenkiintoisimmista materiaaleista. Nanosellu valmistetaan sellusta erittäin hienoksi jauhamalla, ja joissain laaduissa käytetään myös kemiallista tai entsyymaattista käsittelyä. Nanosellulla on erittäin hyvät lujuusja eristysominaisuudet: ohuella nanosellukalvolla voi esimerkiksi estää hapen läpikulusta aiheutuvaa rasvan härskiintymistä ruokapakkauksissa. VTT:llä Espoossa sijaitsevalla SUTCO-pilotilla testataan mm. nanosellupohjaisten filmien applikointia erilaisille pohjaradoille muovista kartonkiin ja paperiin. Nanosellusta voi myös tehdä lähes alumiinin lujuisia komposiittirakenteita ja 3D-tulostukseen soveltuvaa selluloosaa on jo olemassa, vaikka haasteita aiheuttaakin selluloosan heikko lämpömuovautuvuus. ”Nanoselluloosan valmistukseen tarvittavat teolliset prosessit on jo kehitetty, ja ensimmäisiä tuotteita on jo tullut markkinoille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lanseerataan monia uusia nanoselluloosatuotteita, kuten sakeuden säätöaineita, komposiittilankoja, eristekalvoja, painoalustoja taipuisiin näyttöihin ja auton akkuja” ennustaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Kuvat VTT: Nanosellulla päällystettyä PET-kalvoa. / Nanosellufilmiä Suomi on vihreän kullan maa Puhtaan selluloosan lisäksi puusta ja metsistä saadaan myös muita mielenkiintoisia materiaaleja, kuten ligniiniä, hemiselluloosaa, uuteaineita, pakurikääpää, pihkaa, mahlaa, marjoja ja sieniä. Näillä kaikilla voi olla sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, lääketeollisuudessa tai tekstiiliteollisuudessa. Metsät ovat kokonaisuudessaan siis erittäin arvokkaita: ne ovat raaka-aineiden lähteitä, hiilinieluja, virkistysalueita ihmiselle ja koti monelle muulle eliölle. Tämä on arvokas mutta myös ristiriitoja aiheuttava yhdistelmä, jonka tarkastelu vain yhdestä näkökulmasta ei ole pitkällä aikavälillä hedelmällistä. Suomella on pitkä historia kestävästä metsänhoidosta, mitä on jatkossakin syytä vaalia. Mikäli tulevaisuuden tuotteet tulevat metsästä, on niiden tuottamisessa otettava huomioon tarkasti ekologiset, taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Rohkea soveltaminen ja poikkitieteellinen tutkimus ovat avainasemassa metsänhoidossa ja uusien tuotteiden kehittämisessä. ”Maailma tulee olemaan 50 vuoden päästä erilainen kuin tänään – entä jos kaikkein arvokkain innovaatio onkin metsä sellaisenaan?” Pirjo Kääriäinen Metsätieteen aikakauskirjan artikkelissa Tulevaisuuden tuotteita metsästä (https://doi.org/10.14214/ma.10210). 26 BIOHUB ANNUAL 2020
Uusi gamma / XL laajentaa ProMinentin älykästä Gamma/ X -kalvoannostelupumppusarjaa. Tuoton yltäessä jopa 80 l/h laajentaa pumppu Gamma / X -sarjaa tuomalla monipuolisuutta mahdollistaen samalla monet uudet käyttösovellukset. Lisätietoa: www.prominent.com/dulconnex Älykkyys kasvaa kokoa suuremmaksi. Uusi gamma / XL ja Extended Connectivity -etälukuominaisuus Paperi-, kartonki-, ja sellutehtaiden asiantuntija Käyttötarvikkeet Koneet ja laitteet Kuivajääpuhdistukset Teollisuuden erikoispuhdistukset Turvallisuuslaitteet trukkeihin Asiantuntijapalvelut BIOHUB ANNUAL 2020 27
Kiertotalous on sisällytetty monella tavalla Biotuotetekniikan koulutukseen opintojaksojen sisällöissä, opiskelijaprojekteissa, opinnäytetöissä ja hankkeissa. Opiskelijat ovatkin erittäin kiinnostuneita siitä, miten luonnonvaroja voidaan säästää ja miten hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotaloudessa sivuvirrat ja jätteet nähdään arvokkaina raaka-aineen lähteinä. Biotuotetekniikka on mukana seuraavissa kiertotaloushankkeissa: 1. HerääPahvi! -hankkeessa (rahoitus: ESR) on kehitetty kaurankuorta sisältävä pakkausmateriaali, jolla edistetään vähämuovista maailmaa etsimällä pakkausratkaisuja pellosta ja metsästä ja hyödyntämättömistä sivutuotteista! Tuotteessa on hyödynnetty elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, ajatuksena että esim. kauraleipää voitaisiin myydä pakkauksessa, jonka valmistuksessa on käytetty sellun ohella kaurankuorta. 2. PIHI-Vähähiiliset kalvoratkaisut (rahoitus: EAKR) hankkeessa luodaan pirkanmaalaisia yrityksiä palveleva kattava tutkimus-, kehitysja pilotointiympäristö sekä kansainvälisen huipputason osaaminen vähähiilisten materiaalija tuoteratkaisujen kehittämiseen. Tämä saavutetaan yhdistämällä VTT Tampereen bioja kiertotalousosaaminen materiaalikehityksen ja muovien prosessoinnin saralla, Tampereen ammattikorkeakoulun biohajoavuusja kompostoitavuusympäristö, sekä Ekokumppanien vahva asiantuntemus ja verkostot ekologisen elämäntavan ja yritystoiminnan kentällä. 3. #kiertotaloushankkeessa (rahoitus: Sitra) integroitiin kiertotalousosaaminen ja -ajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja ja edistää yhteistyötä ja oppimista eri alojen ja toimijoiden välillä. Hankkeen tarkoituksena oli synnyttää kiertotalouteen liittyvää opetustarjontaa, joka olisi tarjolla opiskelijoille alasta riippumatta. 4. Kiertotalous osaksi kaikkia AMK-tutkintoja (rahoitus: Sitra) hankkeessa kehitettiin kiertotaloutta käsittelevät opintokokonaisuudet, jotka toteutettiin verkko-opetuksina kaikissa Suomen kahdeksassa prosessija materiaalitekniikan koulutusvastuuta toteuttavassa ammattikorkeakoulussa. 5. KiertoAMK (rahoitus: OKM) hankkeessa edistetään korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta parantamalla oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua sekä yritysja opiskelijalähtöisyyttä. Opetusta kehitetään niin, että se sopii paremmin myös kansainväliseen toimintaympäristöön ja -kumppanuuksiin sekä valjastaa digitalisaation tehokkaan oppimisenvälineeksi. 6. BeLight (rahoitus: Business Finland) alkoi tammikuussa 2020 ja siinä kehitetään uusia biopohjaisia ja kierrätettäviä materiaaliratkaisuja erityisesti pakkausja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Projektissa syntyvä teknologinen osaaminen yhdistetään hankkeessa mukana olevien suomalaisten yritysten osaamiseen ja arvoketjuihin uusien, öljypohjaisia materiaaleja korvaavien ekologisten materiaalien hyödyntäjinä. 7. PackAlliance (rahoitus: Erasmus Knowledge) alkoi myös tammikuussa 2020 ja se koostuu neljän EU-maan (Espanja, Puola, Suomi ja Italia) kansainvälisistä toimijoista edistämään yhteistyötä innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseksi kiertotalouteen siirtyvässä muoviteollisuudessa. On tärkeää tarjota markkinoille suuntautunut korkea-asteen koulutus opiskelijoille ja ammattilaisille kestävien pakkausten alalla. TAMK Bioproduct Engineering and Circular Economy The circular economy has been integrated in many ways into the teaching of Bioproduct Engineering in course content, student projects, thesis works and projects. Students are today very interested in how to save resources and how to use materials efficiently and sustainably. In a circular economy, by-products and waste are seen as valuable sources of raw materials. Bioproduct Engineering is involved in the following circular economy projects: 1. HerääPahvi! (Wake up cardboard) Project (Funding: ESR) has developed packaging material where oat hull is used as raw material. The product utilizes the side streams of food industry, with the idea that oat bread, for example, could be sold in packaging made from oat hulls in addition to pulp. 2. The PIHI-Low Carbon Film Solutions (Funding: EAKR) project provides a comprehensive R&D, pilot and pilot environment for companies based in Pirkanmaa as well as international expertise in developing low-carbon materials and product solutions. This is achieved by combining VTT Tampere’s bioand circular economy expertise in material development and plastics processing, Tampere University of Applied Sciences’ biodegradability and compostability environment, and the strong expertise and networks of Eco-Partners in the field of ecological lifestyle and business. TAMKIN BIOTUOTETEKNIIKKA JA KIERTOTALOUS ULLA HÄGGBLÖM 28 BIOHUB ANNUAL 2020
3. #kiertotalous This circular economy project (funding: Sitra) integrated circular economy know-how and thinking into all sectors and activities and promoted cooperation and learning between different sectors and actors. The purpose of the project was to create new teaching methods in the field of circular economy that would be available to students regardless of their field. 4. Kiertotalous osaksi kaikkia AMK-tutkintoja Circular Economics as a Part of All Bachelor’s Degrees (funding: Sitra) The project developed Circular Economics Study Units, which were implemented as e-learning in all eight universities of applied sciences in process and material technology education in Finland. 5. KiertoAMK (Funding: OKM) project promotes the interaction between higher education and society by improving the quality of learning, teaching and guidance, as well as business and student orientation. Teaching is being developed to better fit into international environments and partnerships and harness digitalisation as an effective learning tool. 6. BeLight (funding: Business Finland) started in January 2020 and is developing new bio-based and recyclable material solutions especially for the packaging and construction industries. The technological know-how created in the project will be combined with the knowledge and value chains of the Finnish companies involved in the project as utilizers of new ecological materials replacing oil-based materials. 7. PackAlliance (funded by Erasmus Knowledge) also started in January 2020 and is made up of international players from four EU countries (Spain, Poland, Finland and Italy) to promote cooperation to develop innovation and knowledge in the circular economy in the plastics industry. It is important to provide market-oriented higher education for students and professionals in the field of sustainable packaging. TAMKiin on perustettu alkuvuodesta 2020 myös uusi ”Next Level Circular and Bioeconomy Actions” – tutkimusryhmä, joka vauhdittaa TAMKin missiota olla bioja kiertotalouden osaamisen kärjessä. Monialainen ryhmä tekee TAMKin kiertotalousosaamista entistä näkyvämmäksi ja ottaa opiskelijat mukaan innovoimaan uusiin kiertotalousteeman hankkeisiin. Tutkimusryhmään kuuluvat Silja Kostia, Ulla Häggblom, Riitta Vihuri, Mikael Lindell ja Erkki Kiviniemi. A new “Next Level Circular and Bioeconomy Actions” research group has also been established at TAMK in early 2020 to accelerate TAMK’s mission to be at the cutting edge of bioand circular economy expertise. The multidisciplinary team will make TAMK’s circular economy know-how more visible and involve students to innovate in new circular economy projects. The members in this research group are Silja Kostia, Ulla Häggblom, Riitta Vihuri, Mikael Lindell and Erkki Kiviniemi. BIOHUB ANNUAL 2020 29
PUMPS THE FUTURE INTO YOUR SYSTEM. Digitally boost the efficiency of your systems. www.ksb.com AD_EtanormGuard_80x60_190118.indd 1 18.01.19 09:27 30 BIOHUB ANNUAL 2020
INNOVAATIOITA METSÄSTÄ Kuva: Metsä Group M etsäteollisuus on Suomen talouden vahva veturi, joka rakentuu nykyisten tuotteiden eli puutuotteiden, sellun, kartongin ja papereiden varaan pitkälle tulevaisuuteen. Näiden perinteisten metsätuotteiden rinnalle syntyy koko ajan uusia puupohjaisia biotuoteinnovaatioita, joiden avulla voimme löytää ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja jalostaa nykyisiä tuotteita entistä paremmiksi – ja ennen kaikkea ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Puusta voidaan valmistaa lähes kaikkea sitä, mitä fossiilisistakin raaka-aineista – vielä paremmin. Tulevaisuuden tekstiilikuitua? Innovatiiviset, uuden sukupolven biotuotteet voivat olla yksi Suomen vientiteollisuuden tukijalka vuosikymmenten kuluttua. Yksi lupaava puubiotalouden tuote on sellusta valmistettu tekstiilikuitu. Se voi tulevaisuudessa tarjota ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon puuvillalle, jonka tuotantoa ei voi enää loputtomasti lisätä sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia. ”Puusta tehty tekstiilikuitu korvaa jo nyt puuvillaa langan raaka-aineena ja sillä on hyvät mahdollisuudet vastata tekstiiliteollisuuden raaka-ainepulaan. Vahva puupohjainen tekstiilikuitu soveltuu vaatteisiin ja teknisten tekstiilien tarpeisiin,” Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn kertoo. Tekstiilikuidun koetuotantoa varten on Äänekoskelle rakennettu vuosikapasiteetiltaan 500 tonnin testilaitos Metsä Springin ja japanilaisen Itochu Corporationin yhteistyönä. ”Laitoksella ja sen puitteissa tehtävällä demonstraatiohankkeella pyritään osoittamaan uuden, ympäristöystävällisen tekstiilikuidun valmistusmenetelmän tekninen toimivuus. Testitulosten perusteella arvioidaan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä rakentaa seuraavassa vaiheessa selvästi suurempi tekstiilikuitutehdas Suomeen. 2–3-vuotisen koevaiheen aikana selvitetään myös uudenlaisen kuidun kiinnostavuus markkinoilla”, von Weymarn sanoo. Koelaitoksessa käytettävä tekstiilikuitukonsepti on suoraliuotusmenetelmä, joka hyödyntää täysin uutta, sellua liuottavaa yhdistettä. Raaka-aineena käytetään Metsä Groupin valmistamaa ei-kuivattua paperisellua. Uusi menetelmä on nykyisiä tekstiilikuidun tuotantovaihtoehtoja ympäristöystävällisempi. Puu on biosampo Toinen esimerkki lupaavista biotuoteinnovaatioista ovat ligniiniin eli puun omaan liima-aineeseen pohjautuvat uudet biotuotteet. Ligniiniä on perinteisesti poltettu energiakäyttöön, mutta viime aikoina sille on alettu etsiä myös uusia käyttökohteita, joissa sen monitahoista rakennetta voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. ”Ligniinillä voisi olla käyttöä esimerkiksi puuliimoissa, sillä sen rakenne muistuttaa öljystä valmistettujen nykyliimojen raaka-ainetta”, toteaa von Weymarn. BIOHUB ANNUAL 2020 31
Vuosikymmenen ensimmäiset Forest Based Industries (FBI) -päivät järjestettiin Lappeenrannan kaupungintalolla 29.1.2020. Tapahtuman järjestäjänä toimi Puunjalostusinsinöörit ja käytännön järjestelyistä huolehti LUTin Kemiantekniikan Kilta ry. Tämän vuoden teemana oli vastuullisuus ja ilmastonmuutos. FBI-päivä on opiskelijoiden työelämätapahtuma, jossa opiskelijoille ja alan yrityksille tarjotaan mahdollisuus verkostoitua keskenään. Ohjelmaan kuului seminaariesityksiä, yritysten esittelypisteillä kiertelyä, ForestBioFacts-oppimisalustan esittely sekä illallinen. Viime vuoden tapaan seminaariesitykset olivat englanninkielisiä. Tapahtumaan osallistui alan opiskelijoita ja yritysten edustajia tuttuun tapaan runsain joukoin. Yritysten ständeillä kiertelemiseen oli varattu hyvin aikaa kahdessa eri erässä ja mahdollisuus verkostoitumiseen oli tietysti vielä illallisen aikana. Vaikka monella olikin pitkä bussimatka takana, ei se juurikaan näkynyt ihmisten aktiivisuudessa. Seminaarin aikana esiteltiin englanninkielinen ForestBioFacts, joka on metsäteollisuuden tuotteiden ja teknologioiden digitaalinen oppimisalusta, jossa on 16 kategoriaa, kuten energia ja biopolttoaineet. Aineiston on koonnut joukko alan rautaisia asiantuntijoita, kuten usean yliopiston professori. Alusta on tarkoitettu alan opiskelijoille ja ammattilaisille ja se aukeaa vuoden 2020 aikana. FBI-PÄIVÄ 2020 RIKU SALMI 32 BIOHUB ANNUAL 2020
www.megatrex.com Optimal performance for your benefit Efficiency and reliability in mixing, grinding, crushing, homogenization and disinte gration processes. BIOHUB ANNUAL 2020 33
OPINTOMATKA VANCOUVERIIN 34 BIOHUB ANNUAL 2020
OPINTOMATKA VANCOUVERIIN TEKIJÄT: JASMINE KETOLA, KATI NIEMINEN, RIINA HAAPASALO, RIKU SALMI & TATU LAMPINEN BIOHUB ANNUAL 2020 35
Vuoden 2019-2020 opintomatka suunniteltiin kohdistuvan Yhdysvaltojen ja Kanadan pohjoispuolelle. Matkakohteiksi valittiin Vancouver ja Seattle. Matkapäivät sijoittuivat maaliskuun 5.3. – 18.3, joista Vancouverissa vietettäisiin ensin viikko, sitten Seattlessa neljä päivää ja lopulta palattaisiin takaisin Vancouveriin kolmeksi päiväksi. Matkaan sisältyi hyvästä suunnittelusta huolimatta monta erikoisjärjestelyä maailmanlaajuisen pandemian vuoksi, jonka takia myöhemmässä vaiheessa matka Seattleen jouduttiin raskain sydämin perumaan. Nähtävyydet Vancouverissa olivat kuitenkin kaiken kestämisen arvoiset. Koronaviruksen vuoksi opintomatka oli luonteeltaan erilainen kuin koskaan aiemmin. Jo sovittuja ekskursioita peruuntui, sillä isot yritykset toimivat nopeasti tämän kriisin kynnyksellä, eikä vierailijoita otettu enää vastaan. Lähtiessämme Suomesta ei kenelläkään ollut vielä mielessä se, että millä tavalla tämä kriisi vaikuttaa esimerkiksi kansainväliseen lentoliikenteeseen. Pääsimme kuitenkin tutustumaan esimerkiksi paikalliseen jätevedenpuhdistamoon eli ei ollut aivan tyhjä reissu. Kaikesta huolimatta matka oli niin onnistunut kuin se vallitsevissa olosuhteissa oli mahdollista. Vancouver on yksi niistä harvoista maailman paikoista, jossa voi nähdä yhdellä silmäyksellä Tyynen valtameren, lumipeitteisiä vuoria, joen ja miljoonakaupungin. Vancouverissa voi siis lasketella, purjehtia ja pelata golfia yhden päivän aikana. Keskimäärin alueella sataa 165 päivää vuodesta, mutta meitä onneksi sää suosi, sillä aurinko paistoi miltei joka päivä. Osa matkalaisista väitti myös nähneensä kolibreja, eivätkä muut uskoneet tätä todeksi. Nopean verkkohaun jälkeen se oli todettava; Vancouverissa esiintyy ainakin kahta kolibrilajia. Lisäksi ihmetystä herättivät vesitasot, joita laskeutui jatkuvasti sataman tuntumaan. Vesitasolla pääsee useaan eri paikkaan eikä hintakaan ole päätä huimaava. Capilanon riippusilta Lauantai 7.3 Ryhmän ensimmäinen nähtävyys oli Capilano’s Suspension Bridge, joka koostui pitkästä riippusillasta pienen metsäkanjonin yli. Nähtävyydellä oli myös metsäpolkuja, lampia, jyrkkään kallioon rakennettu kävelyreitti sekä korkealle puihin rakennettuja riippusiltoja. Vancouverin keskusta merinäköalalla Capilanon riippusilta Capilano suspension bridge park 36 BIOHUB ANNUAL 2020
Mt. Whistler ja Shannon Falls – Sunnuntai 8.3. Matkamme kohti kuuluisia vuoria alkoi sumuisena sunnuntaiaamuna linja-autokuljetuksen siivittämänä. Matka vuorille oli pitkä ja matkan varrella oli hienoja nähtävyyksiä, joita pysähdyttiin ihailemaan. Pysähdyimme muutamalle upealle näköalapaikalle sekä Shannon Falls -vesiputouksille. Bussikuljettaja osasi kertoa runsaasti ja yksityiskohtaisesti matkan varrella olleista kohteista, kuten vanhasta kaivoksesta. Saapuessamme vuoren juurella sijaitsevaan kylään aurinko lämmitti mukavasti ja lämpötila oli noin +10 C. Heti alkuun oli selvää, että menemme näköalagondolilla vuoren huipulle ja otimme Peak 2 Peak -liput, joilla pääsee vuoren huipulta toiselle huipulle. Matkan pituus oli noin neljä ja puoli kilometriä ja korkeusnousua noin 500 metriä. Matka tehdään kolmessa eri osassa. Pisin yksittäinen hissiosuus on yli kolme kilometriä ja on täten maailman pisin tämän kaltainen gondoli. Korkeimmillaan hissin ja maan välissä on 65 metriä etäisyyttä. Se ei kuulosta paperilla kovin korkealta, mutta korkeuksista alas katsottaessa se kyllä on. Maisemat olivat upeita ja huipulle päästyämme lämpötila oli -13 C eli lämpötilaero vuoren huipun ja juuren välillä oli valtava. Lunta oli valtavasti huipun tuntumassa ja laskettelijoita runsaasti. Harmiksemme aikataulu ei antanut periksi jäädä laskettelemaan. Välipysähdys näköalapaikalla matkalla Mt. Whistlerille Laskeuduttuamme gondolilla takaisin vuoren juurelle aurinko lämmitti jälleen mukavasti. Kävimme vielä pikaisesti vilkaisemassa olympiarenkaita, sillä kyseisessä paikassa järjestettiin osa vuonna 2010 pidetyistä talviolympialaisista sekä talviparalympialaisista. Oli kuitenkin aika jättää ylväät vuoret taakse ja suunnata bussiin. Hienon päivän päätteeksi bussin kuljettaja kiitti meitä suomeksi. Kiitos! Näkymät gondolista vuorten huipulla BIOHUB ANNUAL 2020 37
The University of British Columbia (UBC) – Maanantai 9.3. Aurinkoisena maanantaiaamuna ryhmämme suuntasi kohti Vancouverin yliopistoa. Opettajamme Merja Hanhimäki liittyi seuraamme tutustumaan yliopistoon. Kun kaikki olivat saapuneet paikalle, kokoonnuimme kampuksen alkupäähän vehreän nurmikon eteen. Alkuun kierroksen vetäjä, Chitra Arcot, esitteli yliopiston pihalla olevaa toteemipaalua ja kertoi sen kuvastavan Kanadan karua, mutta myös loisteliasta historiaa. Alan opiskelijoina aloitimme varsinaisen kierroksen Forest Scienceslaitokselta. Sisätiloissa oli hyödynnetty puuta rakennusmateriaalina ja katossa komeili puinen kanootti. Arcotin opastuksella kävelimme pitkin kampusta ja huomasimme sen olevan massiivisen suuri, melkein kuin kokonainen kaupunki. Kampus sijaitsee niemenrannalla, jonka vuoksi pääsimme nauttimaan myös kauniista maisemista. Kampusalueella oli lisäksi paljon opiskelija-asuntoja, joissa asusti pääosin vaihto-opiskelijoita. Vancouverin yliopistossa opiskelee hurjat 57 000 opiskelijaa. Opiskelu yliopistossa maksaa vuositasolla noin 30 000 Kanadan dollaria ja samainen summa vaihto-opiskelijoille on noin 50 000 Kanadan dollaria. Tämän vuoksi monet opiskelijat tekevätkin töitä opintojensa ohella esimerkiksi yliopistolla. Kierroksen edetessä kuljimme monien eri koulutusalojen laitosten ohitse. Yliopistolla on mahdollista opiskella esimerkiksi liiketaloutta, terveydenhuoltoa, luonnontieteitä, myyntiä ja markkinointia sekä monia tekniikan aloja. Erityisesti tekniikan alalla tarjolla on jopa 15 eri koulutusohjelmaa, joiden kesto on neljä vuotta. Lounasajan lähestyessä saavuimme yliopistokampuksen keskukseen, mistä löysimme kattavan tarjonnan erilaisia ruokapaikkoja. Vancouverin yliopistolla suomalaisille hieman vieras ruokailukulttuuri yllätti monet meistä, sillä lounas syötiin tavallisesti rappusilla ja annokset olivat normaalihintaisia. Uuden ruokailukokemuksen rikkaampana siirryimme sisätiloihin kuulemaan biotuotteiden instituution operaatiojohtajan Titichai Navessin esitystä biotuotteista. Esitys herätti opiskelijoissamme erityistä kiinnostusta ja keskustelua. Seuraavana esitysvuorossa oli suomalainen Elina Niinivaara. Niinivaara jakoi omia kokemuksiaan Kanadasta ja kertoi, millaista on työskennellä ulkomailla. Vierailu Vancouverin yliopistolla oli erittäin lämminhenkinen ja antoisa. Forest Sciences Centre Ryhmäkuva Vancoucerin yliopistolla 38 BIOHUB ANNUAL 2020
Lulu Island Jätevedenpuhdistamo – Tiistai 10.3. Opintomatkan ensimmäinen ja harmiksemme ainoa yritysvierailu järjestettiin Lulu Island jätevedenpuhdistamolla. Aamun ruuhkista selvittyämme istuimme alas kuulemaan kattavan esityksen jäteveden puhdistuksesta yleisesti Kanadassa ja veden puhdistuksen tärkeydestä ympäristönäkökulmasta. Vieläkin monissa kaupungeissa jätevesi ajetaan esimerkiksi mereen ilman minkäänlaista käsittelyä. Lulu Island jätevedenpuhdistamo toimii hyvänä esimerkkinä jäteveden oikeanlaisesta puhdistuksesta ja siitä syntyvien jätteiden käsittelystä. Jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä hyödynnetään muun muassa maaperän lannoittamisessa. Lietettä ei voi kuitenkaan sellaisenaan käyttää vaan lannoittamiseen tarkoitetun lietteen tulee täyttää tietyt laatuja hygieniakriteerit. Halutut kriteerit voidaan saavuttaa esimerkiksi biologisesti mädättämällä, kemikaalien avulla tai fysikaalisesti polttamalla. Tietoiskun jälkeen lähdimme ohjatulle tehdaskierrokselle, missä pääsimme näkemään koko jätevedenpuhdistusprosessin vaihe vaiheelta. Kierroksen lopuksi pääsimme myös todistamaan valkopäämerikotkan uljasta olemusta tehtaan sisäpihalla. Vieraana jätevedenpuhdistamolla NHL-ottelu – Vancouver Canucks VS New York Islanders – Tiistai 10.3. Jätevedenpuhdistamolla käynnin jälkeen luvassa oli maailmanluokan jääkiekkoa. Jääkiekko-ottelu kyseisellä mantereella ei kuitenkaan ole pelkästään itse peli; koko tapahtuma on kokonaisuudessaan mahtava spektaakkeli, sillä kyseisellä mantereella osataan järjestää kunnon show. Kovimmat fanit tulevat hallille jo paria tuntia ennen ottelua ja käytävillä kannustusjoukot hakkaavat rumpuja sekä laulavat. Fanikaupoista myydään kaikenlaisia tuotteita, mutta esimerkiksi pelipaitojen hinnat olivat sen verran suolaiset, ettei sellaista kukaan meistä ostanut. Erikoisen näköinen lihatäytteinen sämpylä kiinnitti monen huomion, ja olihan sitä maistettava. Medium-asteista AAA Alberta Roast Beef -naudanlihaa itse leivotun sämpylän välissä, eihän siinä voi mennä mikään pieleen. Ruoan jälkeen katsomoon, mutta eräs asia kalvaa suomalaisten mieliä: voiko tämän oluen kanssa todellakin mennä katsomoon? Ennen pelin alkua on valoshow ja jäähän heijastetaan hyvälaatuista kuvaa huippuhetkistä. Yleisön tunnelmaa nostetaan vastaavin erinäisin keinoin, ja joukkueiden pelaajien esittely on myös tunteita herättävä. NHL-ottelu Vancouver Canucksin ja New York Islandersin välillä oli kiihkeä kamppailu, sillä molemmat taistelivat pudotuspelipaikoista. Ensimmäinen maali syntyi jo ajassa 1:36, kun vierasjoukkue teki avausmaalin. Vancouver Canucks vastasi nopeasti kahdella maalilla ajoissa 1:57 ja 2:41. Salama-alku siis. (Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla) Tunnelmaa hallissa ennen ottelun alkua BIOHUB ANNUAL 2020 39
Saimme koko rahan edestä jääkiekkoa, kun varsinaisella peliajalla syntyi kahdeksan maalia. Kaiken kukkuraksi pisteet olivat tasan, 4-4, jolloin mentiin jatkoajalle. Jatkoaika ei tuottanut tuloksia, mutta tilanteita kyllä riitti. Ottelua siis jatkettiin edelleen voittolaukauskilpailuun, jonka kotijoukkue Vancouver Canucks voitti. Kaiken kukkuraksi se oli ainakin toistaiseksi molempien joukkueiden viimeinen peli keskeytyneellä kaudella 2019-2020. Mutta kyllä tää oli nääs maailmalluokaj jääkiakkoo! Laskettelu Grouse Mountain – Lauantai 14.3. Vierailu Mt. Whistlerillä sai ryhmän haaveilemaan laskettelusta ja suuntasimmekin takaisin vuorille. Vancouverissa on monia laskettelukohteita, mistä valita. Paikallisen Uberkuskin suosittelemana valitsimme Grouse Mountainin opiskelijaystävällisten hintojen vuoksi. Valintamme osui kuin osuikin nappiin ja näkymät olivat taas kerran päätä huimaavat. Vuorilta näimme koko kaupungin kauniissa auringonpaisteessa sekä iltahämärässä kaupunki loisti kirkkaana valomerenä. Vaikka matkasta jäi paljon puuttumaan poikkeusjärjestelyjen takia, oli maisemien vaihto avartavaa Kanadan huikeassa luonnossa ja miljoonakaupungin keskuksessa. Hienosta ja yksityiskohtaisesta suunnittelutyöstä huolimatta saimme kohdata myös monia vaikeuksia ja suuria päätöksiä, jotka kasvattivat meitä yksilöinä aikuisemmiksi ja ryhmänä tiiviimmäksi. Muutaman viikon sisään saimme kattavan kuvan Kanadan tarjoamista mahdollisuuksista sekä riemukkaita kokemuksia, joita tulemme varmasti vaalimaan loppuelämämme. Grouse Mountain Kaupungin valojen loistetta vuorten huipulta METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA www.metsasaatio.fi Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja. Olemme metsänomistajien, puunostajien ja muun metsäalan yhteistyötaho. Rahoitamme monipuolisia hankkeita, jotka tukevat metsäelinkeinon elinvoimaisuutta ja jotka auttavat löytämään puusta ja metsistä yhä uusia mahdollisuuksia. Tuleva biotuotealan ammattilainen! 40 BIOHUB ANNUAL 2020
METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA www.metsasaatio.fi Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja. Olemme metsänomistajien, puunostajien ja muun metsäalan yhteistyötaho. Rahoitamme monipuolisia hankkeita, jotka tukevat metsäelinkeinon elinvoimaisuutta ja jotka auttavat löytämään puusta ja metsistä yhä uusia mahdollisuuksia. Tuleva biotuotealan ammattilainen! BIOHUB ANNUAL 2020 41
As a producer of Calcium Carbonate and distributor for special chemicals we are focused on our customer’s needs. With innovative products and processes we provide solutions to today’s and future challenges in the European paper and board industry, for more sustainable products. How can we support your business? Imagine and Shape the Future Please contact us: paper@omya.com Omya Printing & Writing Omya Packaging omya.com Me Tampereen Vedessä teemme puhdasta hanavettä tamperelaisten ja osittain naapurikuntalaistenkin käyttöön vuosittain lähes 20 miljoonaa kuutiota. Huolehdimme tämän lisäksi veden jakelusta, laadun varmistuksesta, jätevesien viemäröinnistä ja puhdistuksesta, verkostojen kunnossapidosta ja rakennuttamisesta sekä asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. Liikevaihtomme on noin 63 miljoonaa euroa. Naapurikuntien kanssa tehdään laajasti yhteistyötä ja mukana ollaan erilaisissa valtakunnallisissakin kehityshankkeissa. Tämä kaikki onnistuu noin 150 eri alan ammattilaisen voimin. Suurin osa tuotetusta hanavedestä tulee Roineesta, joka puhdistetaan Ruskon pintavesilaitoksella. Laitoksen prosessivaiheita ovat mm. pyörrevirtaflotaatio, hapetus, hiekkaja aktiivihiilisuodatus. Toinen iso pintavesilaitos sijaitsee Näsijärven rannalla Kaupinojalla. Se on juuri kokonaan uusittu ja tulee jatkossa toimimaan toisena päävedenottamona Ruskon laitoksen rinnalla. Ruskon, Kaupinojan, kahden pienemmän pintavesilaitoksen ja viiden pohjavesilaitoksen toiminnasta vastaa käyttöinsinöörimme Sini Vuorinen. Sini on valmistunut paperitekniikan insinööriksi TAMKista vuonna 2002. Muistoissa on hyvin vielä TAMKin opinnot ja opettajat, erityisesti silloisen paperikerhon aktiivinen toiminta oman koulun ja muiden kaupunkien alan opiskelijoiden kanssa on jäänyt mieleen. Sini aloitti käyttöinsinöörinä Ruskon laitoksella vuonna 2010, mistä lähtien hän on vastannut vedentuotantolaistemme toiminnasta. ”Insinööriopinnot ovat antaneet hyvän pohjan käyttöinsinöörin tehtävään, vaikka työ itsessään opettaa paljon. Kahta samanlaista päivää ei tässä työssä ole ollut”, Sini kertoo. Käyttöinsinöörin tehtävänkuva on laaja. Siihen kuuluu vedentuotantolaitosten, vesitornien ja paineenkorotusasemien prosessien toiminnasta ja laitosten käytöstä vastaaminen, töiden suunnittelu ja johtaminen sekä hankinnat. Käyttöinsinööri vastaa myös vedentuotantolaitosten operoinnista ja kehittämisestä sekä tuotetun veden laadusta ja toimii laitosten käyttöja huoltohenkilöstön esimiehenä. Käyttöinsinööri Sini Vuorinen Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen hiekkasuodatusaltailla. Vedenpuhdistusprosessin läpi kulkee Ruskon laitoksella päivittäin n. 40 000 kuutiota vettä TEKSTI JA KUVA: LIISA MUSTANIEMI Seuraa meitä somessa: https://www.facebook.com/tampereenvesi https://www.linkedin.com/company/tampereenvesi https://twitter.com/tamperevesi www.tampereenvesi.fi SAISIKO OLLA LASILLINEN TAMPEREEN SUOSITUINTA HANATUOTETTA? Vastuu tehtävässä ei ole pieni, sillä käyttöinsinööri vastaa yhdessä tuotantojohtajan kanssa siitä, että kaikilla Tampereen seudun 250 000 asukkaalla riittää joka päivä puhdasta juomavettä. ”Teemme TAMKin kanssa paljon yhteistyötä ja tarjoamme insinööriopiskelijoille myös harjoittelupaikkoja. Opinnäytetöihinkin löytyy ajoittain aiheita, joten niitäkin kannattaa meiltä kysäistä, Sini jatkaa. ”Hienoa, että Tampereella on korkeatasoista prosessitekniikan koulutusta, sitä tarvitaan vesihuoltoalalla tulevaisuudessakin”. 42 BIOHUB ANNUAL 2020
As a producer of Calcium Carbonate and distributor for special chemicals we are focused on our customer’s needs. With innovative products and processes we provide solutions to today’s and future challenges in the European paper and board industry, for more sustainable products. How can we support your business? Imagine and Shape the Future Please contact us: paper@omya.com Omya Printing & Writing Omya Packaging omya.com Kansainvälistä osaamista vuodesta 1980 www.cadre.fi BIOHUB ANNUAL 2020 43
T ampereen Ammattikorkeakoulusta lähtee vuosittain monta opiskelijaa suorittamaan opintoja ulkomaille. Myös harjoittelut ja kaksoistutkinnot ovat TAMKin puolelta hyvin tuettuja vaihtoehtoja etenkin Euroopan maissa. Kansainvälisen vaihto-opiskelun pituus on opiskelijan valitsema aika, kuitenkin 3-12 kuukauden haarukalta. Vaihto-opiskelu on mainio tapa laajentaa maailmankuvaansa ja haastaa itsensä opintojen ohella. Muutama tutkintomme opiskelija – Henri, Kati, Ruth ja Riina – halusivat ja toteuttivat vaihto-opiskelun kolmannella vuodella. Hallstatt kylän järven rannalla (Riina Haapasalo, 2018) Haastattelun kysymykset: 1. Mikä vaikutti kohdemaan valintaasi? Miksi valitsit kohdemaasi? 2. Miten opiskelijavaihto edisti opintojasi? 3. Mitä eroja oli kohdemaan opiskelijakulttuurissa? 4. Mistä pidit eniten ja mitä teit vapaa-ajallasi? 5. Näetkö itsesi tulevaisuudessa opiskelemassa/työskentelemässä kohdemaassa? Entä muualla ulkomailla? VAIHTOKOKEMUKSET 44 BIOHUB ANNUAL 2020
Henri ja Sapporon kesä 1. Viime kesänä olin harjoittelussa Hokkaidon Yliopistolla, Sapporon kaupungissa, Japanissa. Siellä toimin kemiallisten resurssien laboratoriossa, jossa tein erilaisia laboratoriotöitä ja raportoin niiden tuloksia. Opin siellä työskentelyä erilaisessa kulttuurissa ja paljon siitä, miten tieteellinen tutkimus toimii. Kohdemaa oli minulle heti alusta selvä. Meillä on perheessä ollut jo pitkään kiinnostusta Japaniin, esimerkiksi veljeni oli kahdeksan vuotta sitten siellä vaihdossa. Itsekin kiinnostuin tästä kulttuurista ja kielestä. Yksi suuri syy kohdevalintaan olikin nimenomaan puhutun kielen harjoittelu. Saavuin Japaniin keväällä, juuri sopivasti nähdäkseni kirsikankukkien kukkivan. Heti seuraavalla viikolla oli kansallinen lomaviikko Golden Week, joka oli tänä vuonna poikkeuksellisesti pidennetty kymmeneen päivään. Japanissa nimittäin alkoi juuri tällöin uusi aikakausi, Reiwa. Edellinen keisari luopui vallasta ja uusi tuli valtaan. Japanissa ajanlasku perinteisesti lasketaan keisareiden mukaan. Kävin myös tätä juhlistavalla festivaaleilla paikallisessa puistossa. Tällä viikolla kävin myös parin laboratoriotoverini kanssa polkupyörällä läheisessä Otarun kaupungissa. Tämä kaupunki tunnetaan historiallisesta keskustastaan ja merellisestä. Tämä oli yksi koko matkan mieleenpainuvimpia osioita. Uusiin ystäviini tuli tutustuttua hyvin ja näin asioita hieman eri näkökulmasta, kuin mitä perus turistina voisi. 2. Varsinainen harjoittelu alkoi vasta tämän jälkeen. Suoraan en voi verrata siellä opiskelua suomalaiseen, sillä en osallistunut yhdellekään varsinaiselle kurssille. Lisäksi työskentelin maisterin tutkinnon omaavien ihmisten kanssa. Yliopisto oli jaettu eri kouluihin, aloihin ja edelleen laboratorioihin. Maisterivaiheen opiskelijat osallistuvat kaikki jonkin laboratorion toimintaan. Ilmeisesti ainakin suurin osa opiskelijoista suorittaa tämän ylemmän korkeakoulun. He ihmettelivät, kun sanoin, että moni suomalainen menee ennen sitä jo töihin. 3. Laboratoriossa oli joka viikko kokous, jossa aina pari jäsentä esitteli edistymistään. Lisäksi professorin kanssa oli pienissä ryhmissä ohjausta joka viikko. Työskentely näiden ulkopuolella oli todella vapaamuotoinen. Sait itse sopia ajat, milloin mitäkin tehtiin. Mutta silloin kun jotakin piti tehdä, sitä tehtiin niin kauan, kunnes asia saatiin valmiiksi. Aika usein siellä oli iltamyöhään ihmisiä työskentelemässä. Kuulin, että Japanissa työelämässä on todella yleistä olla myöhään töissä, jonka jälkeen mennään työtovereiden ja pomon kanssa syömään. Tämäkin lähes joka ilta. Koulultakin sitä muutamia kertoja tehtiin. Näin syventää hyvin välejä muiden kanssa, mutta paljoa ei jää omaa aikaa. 4. Vapaa-ajan tekemisestä ei ollut pulaa. Usein käytiin erilaisissa paikoissa syömässä ja muuten vain kiertelemässä ja katselemassa. Paikallisten suosituksesta löytyi parhaat ruokapaikat. Kerran kävimme Furano-nimisessä maalaiskaupungissa, jossa on laajat laventeliviljelykset. Koululla oli myös monenlaista opiskelijatoimintaa. Siellä on erilaisia kerhoja, joista pari erikoistui kansainvälisten opiskelijoiden toimintaan. He järjestivät lähes joka viikko jotakin tapahtumaa. Pari kertaa käytiin grillaamassa, kerran tehtiin japanilaista ruokaa ja käytiin myös museo ja luontokierroksilla. Koululla oli myös urheilupäivä, missä eri alat kilpailivat toisiaan vastaan ja koulufestivaali. Koulufestivaalilla opiskelijat tekivät erilaisia ruokakojuja ynnä monenlaista muuta. Oli tarkka-ammuntaa ilma-aseilla, musiikki esityksiä ja tanssikilpailuja. Nämä festivaalit jatkuivat kaksi päivää ja kaupungissa oli samaan aikaan kaikenlaista muutakin tapahtumaa. 5. Harjoitteluni kesti kolme kuukautta. Vaikka se onkin loppujen lopuksi lyhyt aika, oli se silti tarpeeksi pitkä syventyä sukellukseen paikalliseen kulttuuriin. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokemus. Jos joskus saan tilaisuuden työskennellä Japanissa, lähtisin kyllä. Ilmeisesti Japanin raskaana pidetty työkulttuuri on myös jonkin verran suopeampi ulkomaalaisille. Myös muualla ulkomailla työskentely tai opiskelu voisi olla mielenkiintoista, saisi muihinkin kulttuureihin kosketuspintaa. Henri Otarun kanaalilla (Henri Heikkilä, 2019) BIOHUB ANNUAL 2020 45
Katin matka Aasiassa 1. Olin pienempänä uhonnut käveleväni Kiinan muurin päästä päähän ja olen ollut kova Jackie Chan fani! Hänen elokuvistaan kiinnostuin Kiinan kulttuurista. No, en ihan kävellyt koko 12 000 kilometriä muuria, enkä nähnyt julkkiksia, mutta kulttuuririentoja tuli saavutettua senkin edestä. Valitsin kohdemaan siis lapsuuteni haaveista nähdä maailmaa. 2. Vaihto-opiskeluni kesti 4 kuukautta Qilu:n teknillisessä yliopistossa. Sain joitakin kursseja suoraan oman kouluni opinnoista, mutta moni kolmosvuoden kurssi jäi uupumaan, jotka sitten hyväksiluin tai tentin kolmosvuoden keväällä ja nelosvuoden syksyllä, mitkä toivat paljon lisätyötä. Kohdemaani ei ollut siis koulullisesti mikään helpoin vaihtoehto. Vaihtokaverilleni ja minulle räätälöitiin Kiinassa muutama kurssi myös niin, että olimme ainoita oppilaita! 3. Kiinassa opiskelu on todella rankkaa ja kilpailu kovaa. Ei riitä, että pysyy siinä taistelussa hengissä vaan pitää päästä parhaimpien joukkoon. Se näkyi kampuksella siten, että joka ilta ja aamu kirjasto oli täynnä opiskelijoita. Minulle kurssit eivät olleet hirveän vaikeita, sillä Suomen opetussuunnitelman turvin olen harjoitellut opiskelemaan monella eri tavalla ja olen saanut hyvät opiskelulahjat – Kiinassa esimerkiksi ryhmätöitä ja esityksiä on todella vähän. Koulutus Kiinassa maksoi myös suhteellisen paljon, mutta koska koulumme on ystävyyskoulu kyseisen yliopiston kanssa, minun ei tarvinnut maksaa lukukausimaksua. 4. Eniten pidin ruokakulttuurista. En tiennyt, että pitäisin paistetusta munakoisosta niin paljon! Pekingin ankka nousi myös yhdeksi lempiruuista, enkä ole koskaan kokeillut yhtä ennakkoluulottomasti mausteita. Vapaa-aikanani kävin koulun klubeissa, kiipesin vuoria, kävimme Shanghaissa ja Pekingissä, pelasimme biljardia ja pöytätennistä ja kuvailin uudella GoPro-kameralla kokemuksiani. Pääsin kuin pääsinkin myös unelmoimalleni Kiinan muurille, joka oli nöyrä kokemus. En luultavasti olisi pärjännyt ilman toista suomalaista vaihtotoveriani, joka sattui osaamaan mandariinisekä kantoninkiinaa. Hänen avullansa saimme monesti tarkoituksemme perille huonosti englantia puhuvien kiinalaisten kanssa ja pääsimme puhumaan toistemme seurassa suomea. Suomen puhuminen joka päivä vähensi hetken päästä tullutta koti-ikävää. 5. Sen verran rakastin palata kotiin Suomeen, että tulevaisuuteni Kiinan kanssa jää nähtäväksi. Haluaisin jatko-opiskella maisterin tutkinnon ja toistaiseksi olen kiinnostunut Suomen, Euroopan ja Kanadan tarjonnasta. En ole siis vielä lyönyt mitään lukkoon, jos vaihto-opiskeluni mitään minulle opetti, niin sen, että antaa tien viedä! Kati Shanghain Disneylandissa (Kati Nieminen, 2018) Forbidden City (Kati Nieminen, 2018) 46 BIOHUB ANNUAL 2020
Riina Itävallan maisemissa 1. Lähtökohta kohdemaan valitsemisessa oli se, että halusin pysyä Euroopassa. Meidän alallamme on monia yhteistyökouluja Koreassa ja Kiinassa mutta itseäni ne eivät niinkään kiinnostaneet. Itävalta valikoitui ensimmäiseksi vaihtoehdoksi ja sinne pääsin. Itävallan maantieteellinen sijainti on todella hyvä ja junayhteydet siellä ovat loistavat, jos haluaa vaikka kierrellä katsomassa todella upeita maisemia. Koulu, jossa opiskelin, oli University of Upper Austria ja siellä ei vaadittu saksan kielen taitoa. 2. Vaihto edisti ainakin jonkin verran mutta ehkä neuvona uusille vaihtoon menijöille antaisin sen, että kohdemaa valittaisiin enemmän omiin opintoihin sopivaksi, mikäli se on mahdollista. Se helpottaa myös seuraavaa lukukautta Suomessa. Vaihto-opiskelu auttaa paljon, mikäli englanniksi opiskeleminen kiinnostaa mutta oma kielitaito arveluttaa. 3. Itävallan opiskelijakulttuuri eroaa paljonkin Suomen/ Tampereen opiskelijakulttuurista. Siellä insinöörikoulutus käydään kolmessa vuodessa, kun taas täällä on aikaa neljä vuotta. Siellä painotettiin enemmän laskemisentaitoa, kun taas meillä esimerkiksi Tamkissa käytetään paljon symbolisia laskimia. Koulussa asioiminen oli paljon formaalimpaa ja täytyi aina muistaa ”Dear” sähköpostia kirjoitettaessa. On ollut huvittavaa verrata sähköpostien lähettelyä Tamkissa ja Itävallan koulussa. Opiskelijakulttuuri erosi myös vapaa-ajaltaan. Suomessa on paljon opiskelijabileitä ja paikkoja, joissa niitä järjestetään, kun taas vähän päälle 60 000 asukkaan Welsissä niitä ei juurikaan ollut. Erona myös tapahtuma, joka järjestettiin joka toinen viikko Itävallassa koululla. Siellä myytiin esimerkiksi koulun tekemää omaa olutta ja kuunneltiin musiikkia samaan aikaan, kun osa opiskelijoista joutuivat olemaan luennoilla. 4. Pidin eniten matkustelemisesta välillä viikonloppuisin ja joululomalla Itävallan rajojen sisäja ulkopuolella. Muita hienoja kokemuksia olivat muiden vaihtareiden kanssa vietetty aika: matkustelu, illanistujaiset ja järjestetty ”Christmas party”. Meillä oli tapana viettää iltaa karaokebaarissa tai hengailla Welsissä, jossa asuimme. Koulun ohella vapaa-aika kului myös asuntolalla keittiössä, jossa tuli oltua porukalla vaihtareiden kanssa. 5. Näkisin itseni vielä opiskelemassa Itävallassa, sillä siellä on varmasti muitakin kansainvälisiä kouluja mutta voi olla, että seuraavaksi valitsisin toisen kohdemaan. Olen myös kiinnostunut työskentelemään siellä, mutta Itävallassa työskennellessä hyvä saksan kielen taito olisi hyvä plussa. Muualla työskentely myös kiinnostaa, mikäli kieli ei tuota ongelmia Opiskelija-kaupunki Wels (Riina Haapasalo, 2018) Itävallan pääkaupungissa Wienissä (Riina Haapasalo, 2018)
Ruth Saksan pyörteissä 1. Kohdemaan valintaani vaikutti kaksi asiaa. Saksa Reutlingen oli kohdemaana saksan kielen opintojen jatkamiseksi hyvä vaihtoehto ja siellä sai opiskella Tekstiiliteknologiaa. 2. Vaihdossa sain opiskella tekstiilituotantoa, ja suoritin vaihtoajanjaksona 30 opintopistettä. Vaihdossa sain kokemusta työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. 3. Saksan opiskelukulttuuri eroaa suomalaisesta rennosta opiskelusta. Saksassa opiskelu on suorittamista. Jos opiskelu ei edisty riittävällä tahdilla on mahdollista, että opinnot keskeytetään ja lentää pois koulusta. Reutlingenissä oli paljon opiskelijatapahtumia, joka illalle löytyi tapahtumaa. Reutlingenin opiskelijat viettivät paljon iltoja myös lähikaupunkien opiskelijoiden kanssa, joten tuttavuuksia löytyi joka lähikaupungista. 4. Vapaa-aika meni muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Vietettiin iltoja yhdessä ja viikonlopuiksi lähdettiin pidemmälle matkalle kuten, lähimaihin tai Saksan suurkaupunkeihin. 5. Saksassa on paljon työmahdollisuuksia ja olisi mahdollisesti mielenkiintoista työskennellä siellä. Ruth Reutlingenin keskustorilla (Ruth Butov, 2019) Reutlingenin keskusta ja kirkko (Ruth Butov, 2019) 48 BIOHUB ANNUAL 2020
EXCELLENCE IN PROCESS KNOWLEDGE AND SOLUTIONS sahkolehto.fi Profinet tehdasväylään liitettävä MGB2 turvakytkin Suoja-aitojen turvalliseen lukitukseen n MBM Profinet -väylämoduuliin voidaan kytkeä kuusi MGB2-turvakytkintä n Samaa turvakytkintä voidaan käyttää oikeaja vasenkätisenä n Kattaa Cat4 / PL e turvatason vaatimukset EN 13489-1 standardin mukaisesti n Uudistettu kahvarakenne n MBM-väylämoduuli voidaan kytkeä erilleen turvakytkimistä esim. kytkentäkaappiin Project1_Layout 1 4/28/2014 7:32 AM Page 1 BIOHUB ANNUAL 2020 49
50 BIOHUB ANNUAL 2020
TEKSTI: PÄIVI VIITAHARJU KUVA: ANTTI HAAPIO 2019 KAURASTA KEKSITTYÄ Paperi ja kartonki valmistetaan puukuiduista. Näinhän se on mennyt perinteisesti, ainakin Suomessa. Onhan toki Kiinassa ja muuallakin käytetty perinteisesti paljon myös non-wood massoja. Kyllähän meillä Suomessa metsiä riittää paperiin ja kartonkiin, mutta voisiko niihin lisätä muista prosesseista ylijääviä materiaaleja? Sivuvirtamateriaalien käyttö edistää kiertotaloutta ja vastaa resurssiniukkuuden haasteisiin. Elintarviketeollisuudessa jää paljon sivuvirtoja, joille ei ole järkevää käyttöä. Esimerkiksi kauraa käytetään Suomessa elintarviketeollisuudessa vuosittain noin 100 milj. kiloa ja kaurassa kuoren osuus on n. 25 %, joten merkittävistä määristä on kysymys. Tällä hetkellä kaurankuori poltetaan. Myös esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä jää paljon vaikeasti hyödynnettäviä sivuvirtoja, kuten kurkkujen ja tomaattien varret. TAMKin koordinoimassa HerääPahvi!-hankkeessa on tarkoituksena kehittää pakkausmateriaaleja hyödyntäen näitä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Tässä Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa ovat TAMKista mukana Biotalouden ja Median koulutusohjelmat. Hankkeessa nimittäin muotoilu, viestintä ja brändäys on integroitu pakkausmateriaalin kehitykseen. Tämän tarkoituksena on parantaa materiaalinen kaupallistamisen mahdollisuuksia ja luoda uutta osaamista sekä biotalousettä viestintäja media-alan osaajille. Osaamisen levittämiseksi on järjestetty myös seminaareja ja työpajoja. Luovien alojen osaamista hankkeeseen tuo myös Design Forum Finland. Luonnonvarakeskus (Luke) puolestaan vastaa hankkeessa elintarviketeollisuuden sivuvirtaosaamisesta. Materiaalikehityspuolella onnistuttiin viime vuoden puolella laboratoriokokeiden lisäksi tekemään Tervakosken pilot-paperikoneella useampi rulla paperia, jossa oli mäntysellun lisäksi raaka-aineena kaurankuorta 15-50 %:n pitoisuudella. Tästä kaurapaperista Peltolan pussi valmisti leipäpusseja, jotka ovat ihastuttaneet maanläheisellä, kauniilla ulkonäöllään. Kaurankuori näkyy nimittäin tuossa materiaalissa mukavasti. Koska tuolla Tervakosken koneella ei aivan kartonkia pysty tekemään, on laboratoriossamme liimattu tätä paperia kartonkiin ja myös aaltopahviin. Nyt tekeillä ovat siis prototyypit myös kartonkija aaltopahvipakkauksista, joissa kaurankuori näkyy. Tavoitteena on valmistaa tuoteperhe, jonka avulla on helppo osoittaa, millaisia tuotteita tästä uudesta materiaalista voi tehdä. Tämän kokonaisuuden brändäystä työstetään vielä myös yhdessä työpajassa. Materiaalikokeetkaan eivät jää vain tähän kauraan. Aiemmin on kyllä laboratoriossa tutkittu ohrankin kuorta. Nyt kuitenkin ollaan tekemässä vielä paperia, jossa on jauhettua kurkun ja tomaatin vartta sellun lisäksi. Paljon on siis vielä mielenkiintoista tehtävää ennen kuin tämä hanke loppuu. Hankkeesta lisää voi lukea verkkosivuiltamme: heraapahvi.com Hankkeessa tehtyjä mainoksia, tietoiskuja, videointeja ja haastatteluja voi katsoa HerääPahvi! -Youtubekanavalta. BIOHUB ANNUAL 2020 51
What kind of things do you like in Finland? What do you dislike? Daisy:” I think (the thing) I like the most in Finland are hamburgers. There are hamburgers in China, but the taste is very different. The hamburgers in Finland are like classical hamburgers. The people here are very nice and I hope I can make more friends in the future.” Harry:” I like the fruits in here. And blueberries and strawberries are more delicious than in China. When talking about dislike the excessive cursing is ok, but I didn’t find anything I really dislike.” Rock:” For me, my favorite thing is the snow. It is really soft and I really love the color of it. And I hate the tiny rocks on the ground, because they always jump into my shoe. Thought, the rocks may protect me when I am walking on an icy ground.” Bennie:” Something I like is the weather here is not very cold, I heard it is not a typical winter in here now. Everything the others said, like the fruits, are really “original tasting” and not like GMO food. Snow is good and the scenery, but it is not good with my (sick) back. Something I don’t like really are the prices. Like the carbon dioxide drinks are cheap in China compared to Finland, but I can understand why you pay more taxes because you use more sugar.” What kind of differences there is between Finland and your home country? Daisy:” In here, I found out that people stand really far away from others at bus stops and they wait lines and it is really amazing in my opinion.” Harry:” Differences… maybe in Finland, people always drink coffee. There are many coffee shops. But in China not many people like to drink coffee. My roommate always drinks coffee instead of water.” Rock:” I think Finland has shorter daytime. I think that is the most interesting difference that comes into my mind between these two countries.” T ampere University of Applied Sciences has many partner schools from other countries. In Qilu University of Technology in Jinan, China, there is a whole class designed to papermaking and chemistry, which also has a mandatory exchange year in Finland. We interviewed the students from this class and asked some questions about their experiences in Finland. Many of the Chinese students have also chosen a western name, as Chinese names are somewhat hard to pronounce and remember to the western people. The names are respectively Rock (Chen Liu), Bennie (Shuiqing Liu), Harry (Tongzhou Xu) and Daisy (Ying Dai). Rock (left), Bennie, Kati, Harry and Daisy VAIHTO-OPISKELIJAT TAMKISSA 52 BIOHUB ANNUAL 2020
Bennie:” I think the culture or the way of thinking. Like, in China, if I ask someone to have a dinner with me and he has something else to do and his own schedule, maybe he might think too much how to refuse me or say no. Because if he say no to me I might think that “oh, he don’t like me” or did I do something wrong. Here in Finland you can be straightforward and say what you are thinking, nobody will think too much. It could be very easy to live here and be more relaxed as you don’t need to think too much. I think It’s not wrong or right but it would be better for me.” What do you think about school life here in TAMK? Daisy:” When I came here, in the first day was the welcome-day. I think TAMK is very soulful and friendly. Yeah, because the teachers made a lot of presentations. They don’t give a lot of homework to the students. I think the studying atmosphere is really friendly and comfortable and we can study by ourselves subjectively. I think it is a great teaching style.” Harry:” I think the studying life in TAMK is different from China, because in China the teacher always teaches too much during class and what you need to do is just practice what teacher said and do your homework. And in TAMK the chemistry laboratories are very good compared to our home university. Here is a lot of advanced machines. And studying here is really nice, students are always in the library studying by themselves and just reading books. Studying here is kind of your own business, you take control of your time to study and choose what you want to study.” Rock:” For me, I really like the previews in TAMK because previews can help me to learn almost everything I will learn in the lesson and I can find some of my own questions before the lesson.” Bennie:” I think there is many differences as we have two different countries – western world and eastern world. About the school, the way of teacher giving lesson in class is totally different. In China teacher is just telling what you need to remember and here teacher just gives you a topic, you dive into this topic and find it yourself. We learn less in here than in China but in here you have it in clear memory about the topic. In China we learn easily and forget easily. And here you can call teachers by their own names but in China you should call them “teacher Kati” or “professor Kati”.” Do you see yourself studying or working in Finland in the future? Daisy: “For myself, I had plans just like these, but my parents are disagreed with those. I think Chinese people will not only have plans but they have the friends and family they consider. Between my family and my career maybe the family comes first. So, I don’t think I have plans for the future in Finland.” Harry:” In my opinion, if I had a chance I’d like to have a job in here but just like Daisy said, for Chinese people, we have very deep relationship with our families, so it’s hard to break. If you have long distance (between family) maybe most Chinese people like to choose a job which is closer to their families. But if I had a chance, I’d like to try.” Rock:” It’s a little difficult decision for me. If it’s suitable for me, anywhere in Finland or in other countries. I must choose which country is the most suitable for my improvement in the future.” Bennie:” Out of your home city, there is many differences even in China. Like Jinan, Beijing, Shanghai, it’s like in here Tampere and Helsinki. The distance makes no difference, when you are out from your home you can still go visit your families and your family can come here or come to Beijing or anywhere to visit you. So for me, I’d like to explore more world, the different cultures and different countries. And in presence, if it’s possible I would like to find a job here or in some other country, it depends if I have capabilities to have the job and fill the requirements for the company. I do love my country and I do love my family and if I have time I will go to visit them and spend as much time as I can. If you have options, you can go out and see the whole world to see more.” BIOHUB ANNUAL 2020 53
Rejlers yhdistää perinteisen teknologiaja toimialaosaamisen digitalisaatioratkaisuihin ja näyttää asiakkaillemme suuntaa kohti digitaalista tulevaisuutta. Rejlersin Accelerated Operations –palvelu on digitaalinen laadunvarmistustyökalu rakennushankkeisiin, teollisuuden ja kiinteistöjen käyttöön. Accelerated-ohjelma rakentaa digitaalista tulevaisuutta ja tuo markkinoille uusinta teknologiaa ja perinteistä toimialaosaamista yhdistäviä kokonaisratkaisuja. Accelerated Operations –palvelu mahdollistaa digitaalisen jäljen kaikista rakennusvaiheista, jotka ovat käytössä rakennuksen koko elinkaaren ajan, kuten IoT-mittauksien lisäämisen (olosuhdetiedot, betonin kuivuminen ja lujittuminen). Eri rakennusvaiheiden tehokas dokumentointi mahdollistaa tiedon nopean löydettävyyden, jolloin sen jakaminen on helppoa ja nopeaa kaikille sidosryhmille. Accelerated Operations –ratkaisun digitaalinen malli tuotetaan kohteen 360 –valokuvista ja ratkaisuun voidaan liittää kuvantunnistusta ja lisättyä todellisuutta. Sovellus voidaan integroida asiakkaan järjestelmiin. Prosessidataa voidaan esittää monella eri tavalla, esimerkiksi DCS-järjestelmän PI-kaaviona tai erillistietona. Mallin dokumentit ja huomiot saadaan listattua aikaja tärkeysjärjestykseen ja ne voidaan luokitella. Kaikki käyttäjät voivat luoda malliin huomioita, dokumentteja, linkkejä tai valokuvia. Palvelu toimii myös mobiililaitteilla eikä vaadi erillistä asennusta, vain internet-yhteyden. Rejlers on insinööripalveluja vuodesta 1942 tarjonnut pörssiyhtiö, joka työllistää yli 2400 työntekijää yli 80 toimistossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Arabiemiirikunnissa. Suomessa Rejlersin palveluksessa on lähes 1 000 työntekijää, jotka työskentelevät 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Rejlers toimii digitalisaation ja toimialaosaamisen yhdistämisen kärjessä Pohjoismaissa, jo yli 500 asiantuntijaamme työskentelee ICTja digitalisaatiopalveluiden parissa. Rejlersin vahvuuksia ovat pitkä toimialaosaaminen, uusimpien teknologioiden ymmärrys sekä digitaalisten työkalujen tuominen asiakkaidemme käyttöön: AR, VR, IoT ja diagnostiikka. ACCELERATED OPERATIONS – RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS UUDELLE TASOLLE https://www.rejlers.fi/Toimialat_ja_palvelut/ICT/ ICT-palveluidemme parissa työskentelee yli 480 ensiluokkaista asiantuntijaamme ja palveluidemme piirissä on yli 1 000 000 loppukäyttäjää. Rejlersillä on omat datakeskukset ja omat 24/7 -valvomot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ratkaisumme tehostavat liiketoimintaa lisätyn todellisuuden, oppivien algoritmien ja digitaalisten mallien hyödyntämisen avulla teollisuudessa ja rakentamisessa sekä energian ja infran toimialoilla. Asiantuntijuutemme perustuu vahvaan insinöörija prosessiosaamiseen sekä prosessien käyttöja kunnossapito-osaamiseen. Lue lisää Rejlersin digitalisaatiosta ja Accelerated-ratkaisuistamme: 54 BIOHUB ANNUAL 2020
VUODEN 2020 PROJEKTIRYHMÄ KIITTÄÄ JA KUMARTAA! TOIVOTAMME ONNEA JA MENESTYSTÄ TULEVILLE VUOSIKURSSEILLE JULKAISUN PARISSA. Rahastonhoitaja Juho Pitkäniemi Matkatiimi Satu-Iida Pirilä Mika Haakana Henri Heikkilä Julkaisutiimi Jasmine Ketola Tatu Lampinen Riina Haapasalo Riku Salmi Kati Nieminen Projektipäällikkö Saara Johansson Varainhankintatiimi Saila Berg Oscar Aspholm Oskari Mäkelä Akseli Järviluoma Liisa Leivo Hans Lindberg
Biotuoteja prosessitekniikkaa yrityksille Kehitämme kanssasi Tuotamme monipuolisia asiantuntijaja kehittämispalveluita liiketoiminnan tueksi. Koulutamme Räätälöimme työyhteisösi tarpeeseen sopivan täydennyskoulutuksen, esimerkiksi • kiertotalous • sellutekniikka, paperinja kartongin valmistus ja jalostus • tekstiilien valmistus ja testaus • modernien laboratorioiden hyödyntäminen Verkko-opintoina suoritettava Master’s degree in Risk Management and Circular Economy alkaa syyskuussa 2020. Polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa. Rekrytoi opiskelija Voit palkata opiskelijan harjoittelijaksi,osa-aikaisiin töihin, projekteihin tai tekemään opinnäytetyötä. Laboratoriopalvelut Ajanmukaiset laboratoriomme tarjoavat tuotekehitys-, analyysija mittauspalveluja. Lisätietoa Koulutuspäällikkö TkT Ulla Häggblom, ulla.haggblom@tuni.fi Laboratorio-insinööri DI Arto Nikklä, arto.nikkila@tuni.fi Ihminen ratkaisee. tuni.fi