www.aurinkolahti-lehti.net www.facebook.com/aurinkolahti-lehti 10 2021 M Kruununhaka-Katajanokka Alle pienemmällä: Kaisaniemi-Kluuvi Aurinkolahti-Kallahti Rastila Meri-Rastila A RASTIL A ? MERI-RASTIL A urinkolahti -Kallahti Verkkolehdessämme uutta luettavaa joka viikko WWW.AURINKOLAHTI-LEHTI.NET M Kruununhaka-Katajanokka Alle pienemmällä: Kaisaniemi-Kluuvi Aurinkolahti-Kallahti Rastila Meri-Rastila A RASTIL A ? MERI-RASTIL A urinkolahti -Kallahti YÖLLISET VALOKUVAT JUHLISTAVAT 20-VUOTISTA VUOTALOA Sivu 8 VUOSAARENHUIPPU SAI PALJON UUSIA PALVELUJA Sivu 3 Ota yhteyttä Puhelimitse: 010 821 3500 Sähköpostitse: info@vuo-kiinteistopalvelut.fi Kiinteistönhoidon päivystyspalveluun: 09-755 7687 Taloyhtiön todellinen kumppani anna meidän palvella kaikissa isännöintiin ja kiinteistöön liittyvissä tarpeissa. Taloyhtiön todellinen kumppani anna meidän palvella kaikissa isännöintiin ja kiinteistön hoitoon liittyvissä tarpeissa. Ota yhteyttä Puhelimitse: 010 821 3500 Sähköpostitse: info@vuo-kiinteistopalvelut.fi Kiinteistönhoidon päivystyspalveluun: 09-755 7687 Taloyhtiön todellinen kumppani anna meidän palvella kaikissa isännöintiin ja kiinteistöön liittyvissä tarpeissa. Ota yhteyttä Puhelimitse: 010 821 3500 Sähköpostitse: info@vuo-kiinteistopalvelut.fi Kiinteistönhoidon päivystyspalveluun: 09-755 7687 Taloyhtiön todellinen kumppani anna meidän palvella kaikissa isännöintiin ja kiinteistöön liittyvissä tarpeissa. PELASTUSTOIMI EI PÄRJÄÄ ILMAN SOPIMUSPALOKUNTIA Sivu 5
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 10 | 2021 Vuosaaren lukion uusi rakennus otettiin käyttöön Vuosaarenhuippu sai paljon uusia palveluja Kiinteistökauppa on vilkastunut MITTAVA rakennushanke Vuosaaren keskustassa on valmistunut. VUOSAARENHUIPUN virkistysalueen parin vuosikymmenen ajan jatkuneet rakennusja maisemointityöt ovat valmistuneet. MAANMITTAUSLAITOKSEN tilaston mukaan tammi-heinäkuussa 2021 tilastoidut kiinteistökaupat eli omakotitalojen, mökkien, rakentamattomien tonttien, metsien ja peltojen kauppaa on tehty vilkkaasti. Opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa Vuosaaren lukion uudessa rakennuksessa. Mosaiikkiraitilla sijaitsevan uuden lukiorakennuksen suunnittelussa on Helsingin kaupungin mukaan kiinnitetty erityisesti huomiota tilojen käytettävyyteen. – Tilat tukevat lukion musiikkija teknologiapainotteista opetusta sekä taiteen perusopetusta. Lukiolle on tehty 900 opiskelijan nykyaikainen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuudet oppimisen yhteistyöhön ja monipuolisten työtapojen käyttöön, kaupunki tiedotti syyskuussa 2021. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu myös rakennuksen rooli sivistyksen ja vapaa-ajan monitoimikeskuksena. Rakennus tuo kaivattua lisätilaa lähes 40 000 asukkaan Vuosaaren kaupunginosan asukastoiminnalle ja järjestöille sekä tapahtumille erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Lukiorakennus on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke. Elinkaarimallilla varmistetaan, että rakennetut tilat ovat turvalliset ja terveelliset. Suunnitelmallisen ylläpidon ja energiatehokkuuden maksimoinnin ansiosta kiinteistön hiilijalanjälki voidaan pitää mahdollisimman alhaisena. Kaupungin omistukseen tulevan lukiorakennuksen palveluntuottaja valittiin suunnittelukilpailulla, jossa kaupunki asetti hankkeelle toiminnalliset, tekniset, kaupunkikuvalliset ja ekologiset lähtötiedot ja vaatimukset. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi YIT ja kaupunki osallistui suunnittelun ohjaamiseen. Rakennuksen on suunnitellut Verstas Arkkitehdit. – Caverion Suomi Oy vastaa rakennuksen talotekniikasta. Caverion tulee vastaamaan kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta sekä tavoitteenmukaisesta energiankulutuksesta 20 vuotta, kaupunki tiedotti. Uuden lukion rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2019, ja hanke valmistui aikataulussa. Kaupunki ei ole rakennuttanut uusia pysyviä lukiorakennuksia 1970-luvun jälkeen. Joitakin laajennuksia on tehty. Vuosaarenhuipun virkistysalueen valmistumista juhlistettiin syyskuun alussa 2021 pienimuotoisella mediatilaisuudella, jossa Vuosaarenhuipun avasi Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vuosaarenhuipun sisääntulolle Niinisaarentielle on keskitetty alueen uudet palvelut kuten pysäköinti, penkit, kasvinäyttely, käymälä ja jäteastiat. Vuosaarenhuipun tarinaa, pellosta ylijäämämailla rakennetuksi virkistysalueeksi, esitellään upouudessa pienoisnäyttelyssä, joka on rakennettu kahteen merikonttiin. Uusi kaksiosainen luontopolku kertoo alueen luonnosta ja siitä miten se on rakennettu. Polut vievät ulkoilijan avaraan maisemaan huipun laelle, niityille ja lehtoihin. Niittyalueella on runsaasti reittejä opastetun luontopolun lisäksi. Huipun korkein kohta yltää 60 metriin ja näkymät ympäröiville alueille ja Helsingin saaristoon ovat huikeat. Reittiviitat auttavat ulkoilijoita suunnistamaan 60 hehtaarin alueella. – Vuosaarenhuippu on maisemoitu luontokeitaaksi, ja samalla sillä on kompensoitu kaupungin rakentamisesta aiheutuneita haittoja luonnon monimuotoisuudelle, kuvasi tiedotteessa paikan visionääri, jo eläkkeelle jäänyt luontotarhuri Jukka Toivonen. Vuosaarenhuipulla on erilaisia niittyjä, reheviä lehtoja sekä kivistä ja hiekasta rakennettuja paahdeympäristöjä. Pitkään jatkuneella hoidolla on autettu luontoa kehittymään monimuotoiseksi. Kivien lomaan on istutettu katajia ja kasveja, jotka houkuttelevat paikalle kimalaisia ja perhosia. Tammi-heinäkuussa Suomessa tehtiin 43 700 kiinteistökauppaa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Rahaa hankintoihin käytettiin 6,3 miljardia euroa, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Maanmittauslaitos tiedotti. Kiinteistökauppa on kasvanut reippaasti verrattuna myös kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Tammiheinäkuussa 2019 Suomessa tehtiin 35 180 tilastoitua kiinteistökauppaa. Niiden yhteisarvo oli noin 4,7 miljardia euroa. OMAKOTITALOKAUPPA ON KÄÄNTYNYT NOUSUUN TAMMI-HEINÄKUUSSA 2021. – Viime vuoden alkupuolen tilanteesta uutisoitiin, että korona hyydytti omakotitalokaupan. Vuoden 2020 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana koko Suomen alueella tehtiin noin 8 000 omakotitalokauppaa ja tänä vuonna noin 10 000 kauppaa, joka noin 27 prosenttia enemmän. Keskihinta nousi 167 000 euroon eli noin 8 prosenttia, kerrottiin tiedotteessa. MÖKKIKAUPPA ON SEN SIJAAN NOTKAHTANUT ALASPÄIN. – Tänä vuonna mökkikauppa on kääntynyt hieman laskuun huimista kaupan määristä vuonna 2020, kertoi tiedotteessa rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta. Mökkikauppaa on tehty noin kuusi prosenttia vähemmän tammi-heinäkuussa 2021 kuin tammiheinäkuussa 2020. Tehtyjen mökkikauppojen määrä kasvoi huimat 50 prosenttia tammi-heinäkuussa 2020 vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. – Kiinteistövälittäjien mukaan mökeistä on ollut kova kysyntä. Kauppamäärien kuuden prosentin lasku johtunee siitä, ettei sopivaa tarjontaa ole riittävästi, Taisto Toppinen arveli. Mökkien mediaanihinta oli alkuvuonna 96 000 euroa, joka on kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Peltokauppa kasvoi tammi-heinäkuussa 2021 viisi prosenttia vuoden takaisesta. Metsätilakauppoja solmittiin tämän vuoden tammi-heinäkuussa yhdeksän prosenttia enemmän. Ulkokuva Vuosaaren uudesta lukiorakennuksesta. Kuva: Markus Lintu. Vuosaarenhuipulle kulkee paljon polkuja. Polkujen varrella on uutta reittiviitoitusta. Kuva: Taina Tuominen.
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Helsingin poliisilaitokselle oli perustettu jo vuonna 1922 liikenneryhmä, jonka päätyönä oli kaupunkiliikenteen ohjaus. Liikenteen ohjaus vaati vinkkamiehiltä nopeaa hahmotuskykyä ja rytmitajua, sillä he ohjasivat liikennettä käsimerkkien avulla. Miehet tekivät 1950-luvulla nelituntisia työvuoroja, jotka ajoittuivat aamuja iltakahdeksan välille. Vartiopaikkoja lisättiin ruuhka-aikoina. Vinkkamiehet olivat pidettyjä kaupunkilaisten keskuudessa: ihmiset toivat tutuiksi tulleille konstaapeleille joululahjoja liikenneohjauspönttöjen luo. Vinkkamiehet hävisivät katukuvasta 1970-luvulla liikennevalojen yleistyttyä. Tunnistatko missä kuvissa esiintyvät liikennepoliisit seisovat? Tekstilähde: poliisimuseo.fi Tunnista Helsinki vanhoista kuvista LIIKENNETTÄ OHJAAVAT POLIISIT olivat tuttu näky Helsingin katukuvassa vuosikymmenien ajan. Nämä liikenteen ohjaajat, joita myös vinkkamiehiksi kutsuttiin, huolehtivat liikenteen moitteettomasta sujumisesta moitteettomasti erityisesti vilkkaissa risteyksissä. 1. Maaliskuussa 1933 tämä reippaan oloinen liikennepoliisi on kuvattu A. Rautatieaseman kulmalla B. Senaatintorin kulmalla C. Erottajan kulmalla Oike at vas tau kse t: 1A, 2B, 3A, 4C, 5B, 6C 2. Syyskuussa 1951 suojaissa korokkeessa liikennettä ohjataan A. Aleksanterinkadulla B. Mannerheimintiellä C. Kaisaniemenkadulla 3. 1960 liikennemäärät olivat kaupungissa jo kasvaneet ruuhkaksi asti. Kuvassa ajojärjestystä ohjataan A. Ateneumin edessä B. Snellmannin aukiolla C. Katajanokalla 6. Liikennepoliisi ohjaa pyöräilevää tyttöä lasten liikennekaupungin avajaisissa 20.5.1958. Lasten liikennekaupunki sijaitsi ja sijaitsee edelleen A. Linnanmäellä B. Töölössä C. Pasilassa KUVAAJA: PIETINEN, KUVA: MUSEOVIRASTON KOKOELMAT KUVAAJA: KANERVA TEUVO. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 4. Liikennevalot korvasivat pikku hiljaa liikennepoliisit. Ruuh kaisimmissa risteyksissä vinkkamiehiä tarvittiin kuitenkin vielä 1970-luvullakin. Tässä järjestystä ohjataan A. Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa B. Mannerheimintien ja Etelä esplanadin kulmassa C. Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmassa KUVAAJA: EEVA RISTA. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KUVAAJA: BONIN VOLKER VON. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 5. Olympiavuonna 1952 liikennettä ohjaava liikennepoliisi seisoo tyylikkääs sä asussaan ohjauskorokkeella A. Hietalahdessa B. Mannerheiminaukiolla C. Hakaniemessä KUVAAJA: UA SAARINEN, KUVA: MUSEOVIRASTO, JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO Sähköpotkulaudat aiheuttavat päänvaivaa AJAN TASALLA Sähköpotkulaudat ilmestyivät Helsingin katukuvaan keväällä 2019. Alkuinnostuksen jälkeen asenteet ovat muuttuneet. Sähköpotkulautoihin liittyy yhä enemmän kielteisiä ilmiöitä. Sähköpotkulautojen tarkoitus oli helpottaa ns. ”viimeistä kilometriä” eli joukkoliikennematkan jälkeen jäljelle jäävää matkaa määränpäähän. Sähköpotkulautoja käytetään kuitenkin paljon myös muunlaiseen matkantekoon. Sähköpotkulautojen käyttöön kantakaupungin alueella liittyy monia ongelmia. Yksi keskeisimmistä johtuu ajoväylien katupäällysteestä. Sähköpotkulaudoilla kuuluu ajaa pyöräkaistalla tai sellaisen puuttuessa ajoradalla. Kantakaupungissa on suhteellisen vähän erillisiä pyöräkaistoja ja ajoväylät taas on monin paikoin päällystetty nupulakivillä. Kaikki, jotka ovat kokeilleet sähköpotkulautoja nupulakivillä tietävät, että matkanteko on hyvin epämiellyttävää ja vaikeaa. Tämän takia monet rikkovat lakia ja ajavat jalkakäytävällä. Toinen merkittävä ongelma liittyy liikennekulttuuriin. Tällä hetkellä sähköpotkulaudoilla ajaminen on valitettavan piittaamatonta, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa sekä muille tienkäyttäjille että lautailijoille itselleen. Sähköpotkulaudoilla on mahdollista päästä kokemaan moottorikäyttöisen ajoneuvon vauhdin huumaa ilman mitään vaadittavaa osoitusta liikennesääntöjen tuntemisesta. Erityisesti viikonloppuisin sähköpotkulaudat ovat juhlivan nuorison suosiossa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ja usein useampi henkilö kerralla hypätään laudan kyytiin. Tämä lisää merkittävästi tapaturmariskiä. Sähköpotkulautojen käyttöehdot kieltävät ajamisen humalassa ja useampi ihminen kyydissä. Siitä huolimatta näitä sääntöjä rikotaan toistuvasti. Sähköpotkulautoihin liittyvien tapaturmien kasvaessa ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisuja. Syyskuun alussa kaupungin ja yritysten välillä sovittiin lautojen käyttöön liittyvistä uusista rajoituksista. Jatkossa lautojen käyttö viikonloppuöisin estyy ja arkiöisin lautojen nopeusrajoituksia alennetaan. Muutosten vaikutuksia on tarkoitus seurata syksyn kuluessa. Sähköpotkulaudat kykenevät parhaimmillaan helpottamaan matkantekoa ja liikkumista keskustan alueella. Tällä hetkellä tapaturmiin ja sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin korostuneet. Yleinen mielipide on alkanut kääntyä sähköpotkulautoja vastaan. Yhteistyötä kaupungin ja yritysten kanssa tulee jatkaa ja pyrkiä löytämään toimivia keinoja haittojen vähentämiseksi. Lautojen täyskiellon tulee olla vasta viime sijainen keino ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta tarvittaessa sitäkin on arvioitava. Otto Meri on helsinkiläinen varatuomari ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän toimii kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Otto asuu Kruununhaassa ja kaupunkipolitiikan lisäksi pyörittää omaa lakiasiaintoimistoa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok)
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAIKKI SOPIMUSPALOKUNTALAISET EIVÄT SAA TOIMINNASTAAN HENKILÖKOHTAISTA KORVAUSTA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. Toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. Pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SUOMESSA ON 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. Varsinkin HARVA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Vaikka kiinnostus vuokraasumiseen on kasvanut, suuri osa väestöstä haluaa yhä asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin niin korkeat kasvukeskuksissa, että erityisesti nuorille, mutta myös yhä useammalle keskiluokkaiselle palkansaajalle omistusasunto jää haaveeksi. Tilanteeseen ei myöskään ole näköpiirissä helpotusta. Luottolaitos Hypo arvioi vastikään, että asuntojen hinnat nousevat entisestään tänä vuonna pääkaupunkiseudulla jopa 5,5 prosenttia. Tilanne on huono yksittäisen asukkaan kannalta katsottuna, mutta kyse on myös paljon syvemmästä yhteiskunnallisesta asiasta. Asuntosäätiön perustajajärjestön Väestöliiton tutkimuksissa asumisen kalleus on todettu yhdeksi tekijäksi syntyvyyden laskuun. Kun nuorilla ei ole varaa hankkia riittävän kokoista asuntoa, tyydytään helposti pienempään lapsilukuun. Vähäinen syntyvyys on yhteiskunnan kannalta pitkällä tähtäimellä todella ongelmallista, johon kannattaa etsiä ratkaisuja. Suomeen luotiin aravajärjestelmä sodan jälkeen nimenomaan siksi, että tavallisilla kansalaisilla olisi mahdollisuus hankkia omia tarpeita vastaava asunto. Järjestelmä lähti kehittymään itseasiassa jo mainitun Väestöliiton ja Asuntosäätiön toisen perustajajärjestön Vuokralaisten Keskusliiton (nykyisin Vuokralaiset VKL ry) aloitteesta. Asuntosäätiökin rakennutti aravalainoituksella Tapiolaan 50-luvulla suuren määrän omistusasuntoja ja myös jonkin verran vuokrataloja. Vielä 70-luvulla omistusasuntoja tuotettiin aravan turvin lähes 150 000, mutta 80-luvulla järjestelmä hiipui muun muassa rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä. Kysynnän puutteeseen järjestelmä ei kuitenkaan kaatunut. Omistusasuntojen rahoitusmarkkinat ovat toimineet hyvin viime vuosiin saakka. Korkotaso on ollut matala ja lainaa on saanut suhteellisen helposti. Asuntojen kallistuminen viime vuosina on kuitenkin tuonut mukanaan kotitalouksien velkaantumisongelman, jota on lähdetty suitsimaan muun muassa lainakaton keinoin. Huoli ylivelkaantumisesta on perusteltu, mutta samalla kun valtion taholta on puututtu asiaan rajoituksin, olisi ollut hyvä luoda rinnalle järjestelmä, joka ei jättäisi asunnon tarvitsijoita yksin markkinoiden armoille. Kyse on lopulta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vaikka yhä edelleen asuntokauppa käy kuumana ja lainoja nostetaan taas ennätystahtiin, yhä harvemmalla on siihen mahdollisuus. Suomalainen yhteiskunta on jakautumassa jälleen niin, että peritty omaisuus ja perhetausta vaikuttavat yhä enemmän lasten menestymiseen, koulutustasoon ja mahdollisuuteen hankkia omia tarpeita ja toiveita vastaava asunto. Noita mahdollisuuksia tasaamaan voitaisiin kehittää uusi valtiontukijärjestelmä, joka antaisi kaikille mahdollisuuden hankkia kohtuuhintaan hyvä omistusasunto läheltä työpaikkoja. Hyvinvoiva kansalainen rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja ihmisen hyvinvointi lähtee hyvin pitkälti kodista. Esa Kankainen on Asuntosäätiö sr. -konsernin toimitusjohtaja. Viherkasveja ostetaan sisätiloihin, koska ne luovat kotiin rauhallista ja harmonista tunnelmaa, mutta suomalaiset ovat myös hyvin kiinnostuneita kasveista, jotka auttavat edistämään puhtaampaa sisäilmaa. Erityisesti nuoremmat kuluttajat keskittyvät sisäkasvien valinnassa hyvinvointiin ja terveyteen. Kuivatut kukat ovat myös yhä suositumpia nuorten keskuudessa. Pistokastrendi on edelleen vahva, etenkin naisten keskuudessa. Suuri kiinnostus helppohoitoisia sisäkasveja kohtaan Suomalaisten kuluttajien keskuudessa on havaittavissa jatkuvaa ja suurta kiinnostusta erityyppisiä huonekasveja kohtaan. Kiinnostus on suurinta helppohoitoisia viherkasveja kohtaan mutta myös kasvit, jotka parantavat sisäilman laatua kiinnostavat suomalaisia. Suurin syy sisäkasvien ostamiselle on se, että ne luovat rauhallisemman ja harmonisemman tunnelman kotiin. Kasvit ovat myös keskeinen osa sisustusta. Vehreyttä tuovat sisäkasvit ovat suosituin kasvivalinta suomalaisten sisustaessa kotejaan. Viherkasveista onkin syntynyt ajaton klassikko moniin suomalaisiin koteihin. Plantagenin vuosittaisen trendiraportin Kasvitrendit 2021 -raportin mukaan muita suosittuja huonekasveja suomalaisten keskuudessa ovat kukkivat kasvit (34 %), leikkokukat (27 %) sekä kaktukset (25 %). Trendiasiantuntijat ennustavat hyvinvointikasvien suosion lisääntyvän Koronapandemian aikana keskittyminen terveyteen ja hyvinvointiin on lisääntynyt. Terveyteen ja hyvinvointiin keskittyminen näkyy myös suomalaisten kasvivalinnoissa, sillä huomio kiinnittyy ulkonäön sijaan entistä enemmän kasvien hyödyllisiin ominaisuuksiin. Koronapandemian myötä fokus onkin siirtynyt siihen, miten kasvit voivat auttaa voimaan paremmin niin fyysisesti kuin henkisesti. Kasveja on korona-aikana hyödynnetty myös entistä enemmän kotitoimistoissa, joissa ne auttavat luomaan viihtyisää työilmapiiriä. Hyvinvointia edistävillä kasveilla ei tarkoiteta vain kasveja, joilla on selkeitä terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kuten ilman puhdistaminen. Kasvit voivat vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin tekemällä meistä onnellisempia. Erityisesti oudot ja vähän omituiset kasvit, ”mielialan tehostajat” kohottavat mielialaa vain niitä katselemalla. Tällaiset kasvit voivat esimerkiksi omata erikoisen värityksen tai lehtien muodon, eivätkä ne välttämättä edes ole täydellisiä, tai edes kauniita sanan perinteisessä muodossa. – Tulemme näkemään entistä suurempaa suosiota kasveissa, jotka saavat meidät voimaan hyvin ja joiden katseleminen tekee iloiseksi. ”Mielialan tehostajat” ovat kirsikkana kakun päällä – uniikkeja kasveja, joiden ei tarvitse olla täydellisiä, vaan jotka valitsemme tunteiden perusteella, sanoo trendiasiantuntija Stefan Nilsson. PISTOKKAAT – TRENDI, JOKA ON TÄÄLLÄ PYSYÄKSEEN Pistokastrendi jatkaa kasvamistaan. Kasvitrendit 2021 -raportin mukaan tärkein syy pistokkaiden ottamiseen on se, että kasvien lisääminen on hauskaa. Naisille pistokkaisiin liittyvä sosiaalinen konteksti on tärkeämpi kuin miehille, ja naiset ottavat pistokkaita miehiä useammin voidakseen antaa niitä ystäville tai vaihtaakseen niitä ystävien kanssa. Myös kuivatut kukat trendinä kasvaa, ja erityisesti nuoremmat kuluttajat ostavat kuivattuja kukkia tai kuivattavat kukkia itse. Kuivatut kasvit liittyvät useisiin trendeihin, mutta ne sopivat etenkin pohjoismaiseen minimalistiseen sisustustyyliin lisäämään karua, mutta hillittyä tunnelmaa. – On selvästi nähtävillä, että kuluttajat valitsevat kukkia ja kasveja, tunteakseen olevansa ”lähellä luontoa”. Kasvit saavat mieluummin olla spartalaisen pelkistettyjä kuin lumoavia ja tyylikkäitä, kertoo Plantagenin tuotekategoriavastaava Hans Jensen. Sisustustrendinä helppohoitoiset viherkasvit ja hyvinvointi HELPPOHOITOISET viherkasvit ovat tänäkin vuonna suosituimpia kasveja suomalaisten kodeissa. Viheralueista on tullut tärkeä osa suomalaisten virkistäytymistä pandemian aikana. Nuorisovaalit lähestyvät Helsinki-huussi avataan Lakisääteiset nuorisovaltuustovaalit käynnistyvät Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Nuorisovaltuustovaalien ehdolle asettautuminen alkoi 13. syyskuuta. Äänestys pidetään 8. marraskuuta. Nuorisovaltuustot ja -neuvostot ovat kuntalain edellyttämä nuorten vaikuttamiselin, joka tarjoaa nuorille oikeuden ja mahdollisuuden päästä vaikuttamaan kotikaupunkinsa asioihin. Espoossa ja Vantaalla syksyn 2021 vaaleissa voivat asettua ehdolle ja äänestää kaikki 2003-2008 syntyneet nuoret. Helsingissä ehdolle ja äänestää voivat 2004-2008 syntyneet nuoret. Ensimmäinen Helsinkihuussi avataan yleisölle 30. syyskuuta 2021 Pornaistenniemen ulkoilualueella Vanhassakaupungissa. Helsinki-huussi on pääkaupungin oma kuivakäymälämalli. Vanhankaupungin Helsinki-huussissa on kaksi huussitilaa, pisoaari sekä vaja työntekijöiden huoltotarvikkeille. Huussin varusteisiin kuuluvat kuivike, vessapaperi, roskakorit sekä piirroskuvalliset ohjeet käymälän oikeaoppiseen käyttöön. Helsinki-huussia pilotoidaan aluksi kolmessa kohteessa. Seuraavat pilottihuussit tulevat Vuosaaren Uutelaan ja Vasikkasaareen. Ensimmäinen Helsinki-huussi Vanhassakaupungissa. Kuva: Sara Juntunen / Helsingin kaupunki Omistusasumiseen tarvitaan uusia rahoitusvaihtoehtoja NYT tarvitaan asuntomarkkinoille valtion tukea myös omistusasuntorahoitukseen.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Vastaajan nimi: ________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Sain lehden: Kotiin jaettuna __ Noutotelineestä __ Verkkolehti __ Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merkitystä ja saat muutkin tukemaan toimiasi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jatkuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ristiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumukselle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämäsi, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu selkeyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähemmän vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelmanmuutosten suututtaa. Menneisyys tulee riivaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on halukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti parantaa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vaikutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katumaan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto-ohjelma saa olosi paremmaksi. Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot aikeistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mutta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. Laita prioriteettisi järjestykseen ! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kaikelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioihin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. Huolehdi omista eduistasi henkilökohtaisesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka haluat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut kokemaan tappioita. Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoittaa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsittelemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut. Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek stiv ies tin ä nu me roo n 04 5 164 62 64 tai säh kö po stil la: ris tik ko @ let ter bo x.f i Vii me istä än 21. 10. pa lau tta ne ide n ke ske n arv ota an yllä tys pa lkin to. Ris tik on rat ka isu jul ka ista an leh de n ne ttis ivu illa kilp ailu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta.