Öljylämpö on
Vaihda vanha öljylämmitys
uuteen öljylämmitykseen
Pienet päästöt
Energiataloudellinen ja turvallinen
Edullisin asentaa
Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi
EnErgiatEhokas
koti pärjää
vähEmmälläkin.
onko mahdollista parantaa asumismukavuutta, säästää rahaa, nostaa
kodin arvoa ja siinä samalla pelastaa
vielä maailman? totta kai, kohentamalla
energiatehokkuutta.
k-rauta rakentaa tämän ja muut unelmat.
tule heti tapaamaan energiaosaajiamme.
Testaa miten voit säästää: k-rauta.fi
UNELMIEN KOTI
on haastava projekti
R
akentajan Ideakirjaa kootessa, on päässä pyörinyt moniakin asioita rakentamisesta.
Kuinka paljon ideoita ja toiveita rakentamista suunnittelevilla on jo mielessään. Ainakin
ensimmäistä kotiaan rakentava haluaa varmasti tehdä siitä sen, juuri oman näköisensä ja
täydellisen unelmatalon. Toisaalta, joku on sanonut, että vasta kolmannesta talosta tulee
se onnistunein.
Totta varmasti toinen puoli ? kaikessa, ja kokemus opettaa. Rakentaja on joka tapauksessa monien
päätösten edessä. Ensimmäinen tietysti on, uskaltaako lähteä rakentamaan. Tämä on tietysti merkittävä taloudellinen päätös. Sitoutuminen pitkäksi aikaa maksamaan lainoja, joiden loppusumma
ei aina pysy samassa, kuin alkuperäinen talon kustannusarvio.
Toiseksi tämän päivän rakentaminen on haastavaa rakennusteknisesti. Energiamääräykset, talotekniikka, rakennusmateriaalit: kaikesta voi olla oma mielipide, mutta pitkälle asiat ovat ammattilaisten hoidettavia. Harva enää pärjää omalla tietotaidolla. Talon rakentaja rooli onkin tänä päivänä
hankkia riittävästi tietoja ja näkemystä siitä, mitä kaikkea rakentamisessa edellytetään, mitä haluaa omasta asumisestaan ja, että näistä asioista ja toiveista pystyy keskustelemaan asiaa tuntevien
suunnittelijoiden kanssa.
Kolmas seikka on rakentamisen laatu. Vanhan saneeraaminen on haasteellista siksi, että optimaalista olisi tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Remontin henki on aina nykyään energiaremontti
ja pyrkimys säästää talon energialaskuissa. Laadukas remontti takaa kiinteistön, eli usein perheen
suurimman omistuskohteen, arvon säilymisen. Uutta rakennettaessa hyvällä rakentamisella saadaan paras lopputulos, olipa pyrkimys passiivi- tai matalaenergiataloon tai yleensä energiatehokkaaseen rakentamiseen. Molemmat, niin saneeraaja kuin uudisrakentaja, tarvitsevat siis osaavat ja
luotettavat rakentajat, joiden työnjälki on hyvää!
Neljänneksi asia, johon rakentaja itse ei valitettavasti pysty vaikuttamaan, mutta joka on rakentamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeä, on löytää hyvä ja mielellään myös edullinen tontti. Toivoisikin, että kunnat tukisivat kaavoituspolitiikalla pientalorakentamista ja tontteja olisi riittävästi.
Hyvät ja kohtuuhintaiset tontit toisivat rakentajia, jotka tuovat kuntaan rahaa ja antavat potkua
muullekin elinkeinoelämälle.
Nämä seikat ovat haasteita rakentajille, mutta meissä suomalaisissa tuntuu olevan aina niitä rämäpäitä, jota uskaltautuvat omakotirakentajiksi. Asuntoinfon IDEAkirja onkin tarkoitettu antamaan
hieman tietoa ja ajatuksia juuri niille, jotka pohtivat oma kodin rakentamista tai remontointia.
Tässä on toki tiedonmurusia ja ohjeita, joista voi olla hyötyä kaikille meille, joita rakentaminen
kiinnostaa.
Ari Martinaho
päätoimittaja
RAKENTAMISEN JA SISUSTAMISEN UUSIMMAT UUTISET VERKOSSA - WWW.ASUNTOINFO.FI
Asuntoinfo-lehti on sisustamisen, rakentamisen ja asumisen aikakauslehti, joka
ilmestyy viidesti vuodessa. Lehden voit lukea veloituksetta verkkosivuillamme!
5
SISÄLLYS
2013
Hyvin suunniteltu
60
Kuntotarkastus
11
Taloautomaatio
62
Tonttia etsimässä
14
Ikkunat
68
Tontin hankinta
17
Sisäovet
70
Rahoitus
19
Katto
74
Talopaketti
20
Portaat ja kaiteet
79
Asumisoikeusasunto
28
Tapetit ja listat
80
Julkisivu
30
Lattia - sisustuksen kivijalka
86
Perustukset
32
Hyvä sisäilma
91
Lämmöneristys
36
Keskuspölynimuri
94
Energiaratkaisut
38
Sauna ja kylpyhuone
96
Öljy
44
Keittiö
108
Sähkö
46
Kodinhoitohuone ja säilytys
114
Ilmalämpöpumppu
50
Valaistus
119
Pelletti
51
Pihasuunnittelu
122
Takka luo tunnelmaa
54
Kierrätys ja kompostointi
126
JULKAISIJA / KUSTANTAJA
BM Media Oy
Sinikalliontie 11, 02630 Espoo
Puh. (09) 4247 3860
Fax. (09) 452 2206
info@asuntoinfo.fi
www.asuntoinfo.fi
Kannen kuva: Ruskakaihdin
6
LVIAS - Talotekniikan palapeli
8
TOIMITUS
Ari Martinaho
Päätoimittaja
(rakentaminen)
Birgitta Ojala
Toimitussihteeri
Mira Pöyhönen
(sisustaminen)
TAITTO / VALOKUVAT
Aleksi Katainen
Sirkka Koivunen
(viherrakentaminen)
PAINOPAIKKA
Hansaprint Oy, Turku
Juri Pelkonen
HYVIN SUUNNITELTU
Siitähän se kaikki alkaa, suunnittelusta. Suunnittelu on jokaisen hankkeen tärkein osa, ja koko elämämme koostuu erikokoisista hankkeista.
Oma koti on monille meistä elämän suurin hanke (lapsia en nimittäin
tohdi hankkeeksi kutsua), ja tähän hankeeseen ladataankin sellaiset
odotukset että hetken kuluttua kaikki mukaan temmatut ovat enemmän tai vähemmän pyörällä päästään. Mieli tekisi heti rynnätä suunnittelijan pöytään ja ladata koko sekamelska hänen pöydälleen...
H
elpoimmalla pääsevät ne,
joiden seuraava koti on kerros- tai rivitalossa. Heille
paketti tarjoillaan valmiina,
ja suunniteltavaksi jää rahoituksen järjestäminen ja omien tilallisten ja sijainnillisten tarpeiden määrittely. Kun nämä
on tehty, on vain ajan kysymys kun se
oikea löytyy. Aikahan tässä tapauksessa
on varsin venyvä käsite mutta joko sitkeys tai kyky tehdä kompromisseja johtaa lopulta hyvään lopputulokseen.
Sitten olemme me onnettomat, jotka haluamme omakotitalon. Kas kun sellainen
pitää olla. Oma piha, omat seinät joka
puolella, ja pohjaratkaisu juuri oman
mielen mukaan, ihanan avarat huoneet... Onnea säteillen ajellaan nurmikkoa ja istutaan iltoja takkatulen ääressä
kultivoituneen proosan ja hienostuneen
punaviinin kera. Sallikaa minun itkeä.
Tämä on nimittäin totta vain niille, joiden elämää ja valintoja eivät rahalliset
resurssit rajoita.
Tyvestä puuhun
Miten siis liikkeelle? Jotkut innokkaat
selailevat talokirjoja jo ennenkuin rakennuspaikasta on mitään tietoa. Tavallaan
hyvä niin, voit vaikka pitää leikekirjaa,
johon kokoat mieluisia ratkaisuja ja ideoita joita haluat tulevaan kotiisi toteuttaa. Älä kuitenkaan lyö vielä mitään
lukkoon. Nykyään nimittäin kaavamääräykset ovat monin paikoin varsin tiukat
rajoittaen rakennuksen pohjan mittoja,
8
kerroslukua, korkeutta ja julkisivumateriaaleja, jopa runkomateriaali voi olla
määrätty.
Lukemattomia kertoja on eteeni levitelty sellaiset lähtökohdat suunnitelmalle,
että heti ensisilmäyksellä näki, että rakennusvalvonta tulee ampumaan hankkeen alas. Toinen merkittävä haitta liian
aikaisessa suunnittelussa tai talomallin
valinnassa on se, että tontin saatuasi rakennuksen tilat ovat tontin ilmansuunnat, pinnanmuodot ja liittymät huomioiden väärillä paikoilla. Aikoinaan itsekin
myönnän kehuneeni miten helposti
moderneilla suunnitteluohjelmilla peilaukset ja pyörittelyt onnistuvat, mutta on
erittäin todennäköistä että lopputulos ei
kuitenkaan vastaa alkuperäistä.
Tärkeintä ennen kuvastojen ja lehtien
selailua on määritellä mitä tiloja tarvitsette nyt ja tulevaisuudessa. Ennustajaksi ei tarvitse ruveta, mutta varmaan
viiden vuoden päähän näkee jo otsallaankin. Tuulikaappi, eteinen, keittiö,
ruokailutila, olohuone, makuuhuoneet,
wc, kylpyhuone, sauna, kodinhoitohuone, tekninen tila, varastotilaa. Mitä muuta? Autotalli, takkahuone, porras, aula
(porras vaatii aina aulan, älä yritäkkään
pärjätä ilman), työhuone, vierashuone,
tyrmä... Tässä vaiheessa voit, ja kannattaakin kurkottaa kuuseen, ja listata tilat
toimintojen kautta. Perheen koko, harrastukset ja kotona tehtävät toiminnat
määrittelevät tilojen tarpeen. Kun lista
Juri Pelkonen on arkkitehti joka kärsii elinkautisrangaistusta asuen itse
suunnittelemassaan ja rakentamassaan talossa.
Uran alkuvaiheen pientalosuunnittelu
on vaihtunut jo kookkaampiin projekteihin, mutta viha-rakkaussuhde pientaloja ja muutakin asuntorakentamista
kohtaan on säilynyt ennallaan.
on
valmis,
mieti voiko joitakin
toimintoja yhdistää. Työhuone
ja vierashuone voivat aivan hyvin olla
sama tila. Tekninen tila voidaan joissain
tapauksissa yhdistää kodinhoitohuoneeseen, ja siellä voi olla varastointiakin. Vessaa ja kylpyhuonetta et muuten
sitten yhdistä. Unohda se heti.
Tilaohjelman kautta
kustannuksiin
Kun aikasi olet tuskaillut tilojen kanssa
voit onnitella itseäsi: olet luonut tulevan
kotisi alustavan tilaohjelman. Hienoa.
Seuraavaksi pitäisi miettiä paljonko tilaa millekin toiminnolle tarvitset. Mieti
nykyistä kotiasi, kutsututa itsesi tuttavillesi kylään, kysele ja vakoile. Kaikkea
ei tarvitse keksiä itse. Pidä jalat maassa
neliöiden suhteen, syy selviää muutaman rivin päästä. Lapset eivät tarvitse
viidentoista neliön huoneita. Jos olohuone, ruokailuhuone ja takkahuone
ovat kaikki 20-neliöisiä, olet ajamassa
karille... Huoneiden neliöiden yhteenlaskemisen kautta päästää villakoiran
ytimeen eli siihen kuinka rahat riittävät.
Pelkkä yhteenlasku ei valitettavasti kuitenkaan riitä. Kun tilaohjelman tilat sovitellaan yhteen, pitää ottaa huomioon
se, että kaikki palikat eivät sovi saumattomasti yhteen. Lisäksi, että päästään
yleisimmin kustannuksia laskettaessa
käytettävään kerrosalaan, pitää huoneiden ympärille lisätä väli- ja ulkoseiniä.
Tilaohjelman kautta olet saanut rakennuksen huonealan, johon pitää lisätä n.
20 prosenttia, että saadaan kerrosala.
Seuraava tulee monille iskuna vyön alle.
Kerrosalasta saat karkean kustannusarvion hankkeellesi kun kerrot sen 1900:lla
eurolla. Usko pois, kukaan ei viimeisen
kymmenen vuoden aikana ole Suomessa rakentanut omakotitaloa ja selvinnyt
siitä 1200:lla eurolla neliö, muualla kuin
internetin keskustelupalstoilla. Tässä
vaiheessa aukeaa oivallinen tilaisuus
pettää itseään ja läheisiään keksimällä
lisätä oman työn osuutta, kilpailuttamalla kilpailuttamasta päästyäänkin ja
käyttämällä halvempia materiaaleja. Ei
onnistu. Kun hankkeen aloituksesta on
kulunut viisi vuotta, olet tavalla tai toisella kuluttanut vähintään 1600 euroa/
kerrosalaneliö, ja asut todennäköisesti
edelleen keskeneräisessä talossa. Harha siitä, että halvemmallakin pääsee
johtuu siitä, että tekemällä viikon mittaan 4-8 keikkaa rautakauppaan,
unohdat enemmän tai vähemmän tahallasi osan
menneestä rahasta.
Pienistä
puroista
kasvaa joki, joka pahimmassa tapauksessa kuohuu yli äyräittensä.
sinulle myydään taloa, mutta sitä sanotaan kodiksi.
Joillakin valmistajilla on enemmän tai
vähemmän rajoitettu mahdollisuus talomallien muokkaamiseen rakennuspaikalle ja tarpeisiisi sopivaksi. Muutossuunnitelmista valmistaja varmasti
haluaa laskuttaa jotain, tekeväthän he
töitä suunnitelmien eteen. Edelleen
myyjä näkee asiakkaassa, sinussa, rahan. Talotehtaiden tuotanto ei myöskään välttämättä mahdollista mitä tahansa ratkaisuja.
Aitoa suunnittelua
Jos haluat oikeasti juuri sinulle suunnitellun kodin, hankit kodillesi oikean
suunnittelijan. Vaan mistä sellainen?
Arkkitehdit ovat ainoita Suomessa koulutettavia ammattilaisia, jotka valmistuvat rakennetun ympäristön suunnittelun asiantuntijoiksi. Totuus kuitenkin
pientaloa ei mielestäni kannata erikseen lähteä erikseen suunnitteluttamaan. Ne on kaikki jo piirretty, on vain
kyse siitä että löydät oikean malliston ja
sieltä oikean mallin.
?Koska se oikein kertoo miten se talo
sitten suunnitellaan?? Tuotan pettymyksen: en aio kertoa. Ei siksi että en
halusi tai viitsisi, vaan en oikein voi kertoa. Olipa talo kuinka pieni tahansa, on
sen suunnittelussa valtava määrä muuttujia, ja kaikki suunnitteluhankkeet ovat
erilaisia. Tiivistettynä todettakoon, että
pientalon suunnittelu on tiivistä dialogia suunnittelijan ja asiakkaan välillä.
Jokaisella suunnittelijalla on omat työkalunsa ja oma tapansa toimia, tekevätpä jotkut vielä tänäkin päivänä työnsä
pelkästään kynällä ja paperilla... Tärkeintä on tehdä suunnittelutyöstä sopimus, johon kirjataan ainakin alustava
tilaohjelma, raamit kohteen kerrosalasta
ja ?luvusta, sekä luonnosteluvaiheeseen
käytettävästä ajasta. Suunnittelijan kanssa on tärkeää
myös sopia minkälaisia
rooleja kukin hankkeessa vetää. Voi olla
että suunnittelija on
vain tulkitsija, joka asiakkaan ohjauksessa tekee
työnsä ja käyttää osaamistaan
asioiden ?hiomiseen?, toisessa ääripäässä on Arkkitehtuurin (isolla A:lla)
tekeminen, jossa lähtökohtana on suunnittelijan visio ja oma vahva ote, joiden
kautta asiakkaan tilaohjelma muutetaan ehkä jopa rakennustaiteeksi.
?Totuus kuitenkin on,
että pientalon suunnittelu
ei ole rakettitiedettä.?
Tekemäsi tilaohjelman avulla voit käyttää tarjolla olevia kustannuslaskentaohjelmia (TaloPeli, KotiOptimi) saadaksesi
tarkemman arvion hankkeen kustannuksissa. Jälleen kerran, ei kannata vedättää itseään valitsemalla rakenuksen
muotoa yksinkertaisimmaksi mahdolliseksi, pintamateriaaleja halvimmiksi
jne.
Leuka rintaan ja kohti uusia
pettymyksiä
Kun neliöt on suurinpiirtein saatu mahtumaan budjettiraamiin, on tarjolla
muutama vaihtoehto. Jos tontti on jo
saatu, pääset helpoimmalla kun marssit
tilaohjelmasi kanssa talopakettikauppiaan luo. Palveluasenteesta riippuen saat
joko apua mallin valinnassa tai talokirjan. Voi hyvinkin olla että juuri sinulle
oikea koti löytyy jonkin valmistajan vakiomalleista. Ole kuitenkin tarkkana:
talomyyjä on aina ensisijaisesti myyjä,
ei suunnittelija. Kylmät taloudelliset
seikat ovat johtaneet tähän: myös talomyynnissä volyymi on yli kaiken muun.
Sanottiinpa esitteissä mitä hyvänsä,
on, että pientalon suunnittelu ei ole
rakettitiedettä. Tärkeintä on suunnittelijan eläytymiskyky, alan tuntemus
ja varma ote. Pientalomarkkinat ovat
kuitenkin meillä niin pienet, että pelkällä pientalojen suunnittelulla ei moni
selviä. Arkkitehdit ja muut alan asiantuntijat, jotka eivät ole talovalmistajien
palkkalistoilla tekevät usein pientalojen
suunnittelua sivutoimena, palkkiotason
ja tehtävän haasteet tuntien oikeastaan
harrastuksena.
Molemminpuolisena haasteena suunnitteluhankkeissa onkin motivaation
ja sitoutumisen säilyminen ja se että
suunnittelu pysyy suunnitteluna, eikä
muutu jossain vaiheessa piirtämiseksi.
Kun lähdetään puhtaalta pöydältä, siis
tilaohjelman määrittelystä, menee hiemankin erikoisemman pientalon suunnitteluun 100-200 tuntia. Kaikki tätä
nopeammin tehty on joko vielä luonnostelua tai piirtämistä. Käytin epämääräistä ja ?tieteellistä termiä ?vähänkin
erikoisempi? siksi, että tavanomaista
Pieni pyyntö vielä: älkää alentuko suunnittelusta neuvoteltaessa seuraaviin
mauttomuuksiin: ?Tässä on sinulle
haaste?: haaste on suunnittelualalla
synonyymi paskamaiselle puurtamiselle, tai ?tässä pääset näyttämään kaikki
kykysi?: no tuota voit käyttää, mutta
vain jos annat suunnittelijalle avoimen
valtakirjan toteuttaa itseään. Näin ei
kuitenkaan ole vielä ikimaailmassa oikeasti tapahtunut... Ja tietenkin vielä
?kun hoidat tämän hyvin, niin saat tästä
näyttävän referenssityön itsellesi?: niin,
vaikea kuvitella vastuuntuntoista suunnittelijaa, joka toimiessaan kahdenkeskisessä sopimussuhteessa asiakkaan
kanssa ,tekisi muuta kuin parhaansa.
Vaativa pääsuunnittelu
Rakennukset täytyy saada toimimaan
9
myös muutenkin kuin paperilla. Tarvitaan talotekniikkaa ja rakenteet, jotka
pitävät paketin kasassa. Lvis- ja rakennesuunnittelijoiden työtä koordinoimaan vaaditaan rakennushankkeille
nykyään pääsuunnittelija joka, huolehtii
lämpö-, vesi ja viemäri-, ilmanvaihtosekä sähkösuunnitelmien keskinäisestä
yhteensovittamisesta, ja siitä että nämä
sekä arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat
muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Homma ei ole aivan simppeli, koska eri
suunnittelijat eivät pientalohankkeiden
osalla välttämättä ole tottuneet sujuvaan yhteispeliin. Luonteva valinta pääsuunnittelijaksi on kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaava ammattilainen,
näin siitä yksinkertaisesta syystä, että
muiden suunnittelualojen pitäisi suurelta osin toimia arkkitehtuurin ehdoilla.
Jotta pääsuunnittelutehtävä ei käy
mahdottoman vaikeaksi, arkkitehtisuunnittelua tehtäessä suunnittelijalla
pitää olla näkemys myös muiden suunnittelualojen perusasioista, eikä syvällisempikään tuntemus ole pahasta.
Ammattitaidoton arkkitehtisuunnittelu
johtaa sovittamattomiin ristiriitoihin
kohteen talotekniikan ja rakenteiden
suunnittelussa, jälleen yksi syy valita
kodille osaava suunnittelija.
Puoliksi tehty
Niin, onko hyvin suunniteltu puoliksi
tehty? Ehei, ei oikeassa maailmassa. On
kyllä totta, että huonolla tai vajavaisella
suunnittelulla rakennushankkeen toteutusvaihe saadaan pirullisen tuskalliseksi: Miten tämäkin kohta nyt käytännössä toteutetaan? Soitto suunnittelijalle
(joka on jo tuskastunut näihin jatkuviin
kyselyihin) tai talon valmistajalle (joka
lähettää ?yleispätevän periaatekuvan?),
ja taas kompuroitiin yksi askel eteen-
päin.
Hyvänkin suunnittelun kohdalla paperi
pitää vielä muutta taloksi. Mitä huolellisemmin ja kattavammin paperityö on
tehty, sitä vähemmän ylimääräistä selvittelyä ja yllätyksiä hankkeessa tulee
eteen. Valehtelisin kuitenkin räikeästi, jos
väittäisin että kaikki tässäkään tapauksessa menisi kuin Strömsössä. Vielä
paljon pahemmin kuitenkin puhui läpiä
päähänsä se ammattirakentaja, joka tokaisi arkkitehdin detaljipiirustuksia katsoessaan että ?nämä ovat aivan turhia,
hän ei tarvitse kuin pohjakuvat talon
rakentamiseen?. Niinpä niin, eihän lentämiseenkään tarvita kuin siivet.
SUUNNITTELUN 1-2-3 KUN BUDJETTI ON SELVILLÄ
1. Tee tilaohjelma
2. laske kerrosalan kautta kustannusarvio
3. jos rahat ei riitä, palaa kohtaan 1.
KUN BUDJETTI JA KUSTANNUSARVIO TÄSMÄÄVÄT
? etsi sopiva talomalli, tai
? suunnitteluta sellainen
LAINSÄÄDÄNNÖN PIENTALORAKENTAMISELLE ASETTAMAT VAATIMUKSET
Pientalon rakennuttajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakentamista
ohjaavan Maankäyttö- ja rakennuslain
mukaan huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan
rakentamista koskevien säännösten ja
määräysten ja myönnetyn luvan mukaisesti.
Yleensä rakennushankkeeseen ryhty-
§
nusvalvontaviranomaiset, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja.
Pientalohankkeen onnistuminen edellyttää pätevää henkilöstöä. Lisäksi tärkeää
on huolellisesti laadittu rahoitussuunnitelma sekä mahdollisimman realistinen
aikataulu. Niiden laatimisessa kannattaa luottaa kokeneiden rakennus- ja rahoitusalan ammattilaisten apuun.
Mitä laki sanoo! Maankäyttö ja rakennuslaki MRL 117 §
?
Rakennuksen tulee
soveltua
rakennettuun
ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.
?
Rakennuksen tulee
sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,
hygienian, terveyden ja ympäristön,
10
vällä itsellään ei ole vaadittavaa rakennusalan osaamista ja siksi hänen tulee
palkata tähän tehtävään pätevä henkilöstö. Laissa tätä kutsutaan ?rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuudeksi?.
Vaikka rakennushankkeessa on monia
yhteistyötahoja, tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat oman kunnan raken-
käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan
sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset
tekniset vaatimukset).
? Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan
vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen
mukaan kuin rakennuksen käyttö
edellyttää, soveltua myös sellaisten
henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.
? Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa
huomioon rakennuksen ominaisuudet
ja erityispiirteet
? sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta
rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei
saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
? Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.
Mikäli tutkimuksessa todetaan selvä riski, rakenne avataan tai siihen porataan reikä ja rakenteen kunto tarkastetaan. Kuvat: Raksystems Oy.
KUNTOTARKASTUS OHJAA TALON OSTAJAA JA REMONTOIJAA
Suomalaisiin vanhoihin omakotitaloihin liittyy vahvasti uskomus, että rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja niissä on vähän rakenteellisia ongelmia. Suomessa on kuitenkin yli miljoonaa vanhaa taloa, jotka
ovat lähes kokonaan vailla ammattimaista kiinteistönhoitoa.
T
alojen materiaalit, rakennustapa ja käsite ?oikea rakentaminen? on vaihdellut ajan
saatossa ja eri ikäluokan taloissa on usein rakennusajankohdalle
tyypillisiä rakenteellisia ominaisuuksia
ja ratkaisuja, joista nykykokemusten
mukaan on seurannut ongelmia talon
rakenteiden kestävyydelle. Myös materiaalit, kuten vanhat lämpöjohdot, vesiputket ja viemärit, joiden käyttöikä on
päättynyt tai päättymässä muodostavat
vuotovahinko- ja tulipaloriskin. Näistä
käytetäänkin nimitystä riskirakenne.
Hyvin tehty kuntotarkastus tuo esiin
olennaiset viat ja puutteet. Tarkastuksien avulla voidaan ehkäistä vaurioita,
sekä suunnitella ja varautua tuleviin
korjauksiin. On vahinko, että monille
ajatus tarkastuksen tarpeellisuudesta
liittyy vain talon myyntiin, sillä kuntotarkastus tilataan yleensä juuri ennen
sitä. Valitettavan harva talonomistaja,
ajattelee tarkastuttaa taloaan muuten,
kuten esimerkiksi remonttia suunniteltaessa, vaikka pätevä tarkastus paljastaa talon kriittiset kohdat ja niitähän
on joka asumuksessa. Tarkastuksen perusteella saa kuvan talon sen hetkisestä
tilasta ja voi ehkäistä vaurioita ja varautua tarvittaviin korjauksiin.
Koska kuntotarkastuksia tehdään yleensä vain asuntokaupan yhteydessä ja
Suomessa myydään vuosittain noin 20
000 taloa, jää valtaosa miljoonan talon
rakennuskannasta vaille tarkastusta.
Talotyyppien riskit hyvä
tunnistaa
si, lähelle maanpintaa ja puurakenteiset
ulkoseinät ja kantavat rakenteet ovat
usein maanpinnan alapuolella. Myös
maaperän kallistukset ovat ehkä jääneet tekemättä tai vaille kunnossapitoa.
Kosteus kertyy tällöin puurakenteisten
seinien alaosiin eikä pääse poistumaan,
vaan aiheuttaa kosteus- tai lahovaurion.
Suurimmat kustannukset johtuvat puurakenteisten ulkoseinien alajuoksun ja
kattorakenteiden tuulettumattomuuden
korjaamisesta. Salaojat ja ulkopuolinen
vedenohjaus eivät aina toimi uusissakaan taloissa. Kun tontti on pieni, ja sille
halutaan rakentaa talo, joissa on kellari, on vedenohjaus ja salaojitus tehtävä
huolella. Huolimattomuus maksaa, sillä
salaojavikojen korjaaminen jälkeenpäin
on kallis toimenpide.
Eri talotyypeillä on ominaispuutteensa,
jotka selviävät kuntotarkastuksessa.
Kylpyhuone on tyypillinen riskikohde.
On yleistä, että kosteus on löytänyt tiensä nurkista ja saumoista rakenteisiin.
Talojen kosteusvauriot johtuvat yleensä siitä, että vedeneristeitä puuttuu tai
eristys on tehty väärin siten, että lattiakaivon, hanakulman tai laattasaumojen
tiivistyksistä on päässyt vettä rakenteisiin.
Kaikki talon rakenneosat
tarkistetaan
Kattorakenteiden tuuletus on usein
puutteellista 1970-luvun alun taloissa;
räystästuuletus ei toimi, tai tuuletustila vesikaton ja välikaton välillä on liian
pieni. Ulkoseinien alaosat ovat myös
tämän talotyypin riskikohteita. Talojen
perustukset valettiin aikanaan matalik-
Tavallisesti talon ongelmakohdat paljastuvat yleensä kuntotarkastuksesta,
mutta joskus vauriot eivät näy ulospäin.
On tilanteita, jolloin piirustusten perusteella talo on rakennettu oikein eikä
pintakosteudentunnistimella
havaita
mitään hälyttävää ja tuore pintaremontti häivyttää kosteusläikät ja vauriota on
11
vaikea havaita.
Vaikka rakenteissa ei olisikaan havaittu pinnoilla vaurioita, taloon liittyvät
riskirakenteet pitää mainita raportissa.
Uusittu ohjeisto korostaa toiminnan
eettisyyttä ja antaa kuntotarkastuksen
teettäjälle näin lisää turvaa. Kuntotarkastuksessa talo tarkastetaan kaikilta
rakenneosiltaan, mutta kuntotutkimus
on tapauskohtainen. Kuntotutkimusta
tarvitaan ja se on syytä tehdä silloin, kun
kuntotarkastuksen perusteella on syytä
epäillä vauriota. Silloin vaurioituneeksi
epäilty rakenne pitää avata, koska näin
myös vaurion laajuus voidaan todentaa.
Esimerkiksi, jos alaohjauspuissa havaitaan kosteutta, tummumaa tai ummehtunutta hajua, muutaman sentin
läpimittaisen reiän poraaminen saattaa
olla tarpeen. Mikäli rakenteessa todetaan selvä riski, avataan tutkimuksessa
siihen 30 x 40 sentin mittainen reikä,
otetaan villat pois ja katsotaan rakenteen kunto. Tällainen työ kestää yleensä
muutaman tunnin.
Vanhan talon ostajalta
vaaditaan realismia
Kuntotarkastuksella saadaan kauppatilanteessa, kolmannen osapuolen näkemys, asunnon kunnosta. Varsin usein
kuntotarkastuksissa paljastuu vikoja tai
puutteita, joita omistaja tai myyjä ei ole
ymmärtänyt vioiksi. Vaikka rakennuksen peruskunto näyttäisikin hyvältä,
kosteuteen liittyvissä asioissa täytyy
olla tarkkana. Se, ettei talossa koskaan
ole tapahtunut vesivahinkoa, on valitettavan harvinaista. Ostajan pitäisi myös
ymmärtää, että 10 tai 50 vuotta vanha
talo ei vastaa uutta, aina löytyy korjattavaa. Toisaalta kannattaa muistaa,
etenkin pääkaupunkiseudulla, että ostohintaan sisältyy talo ja tontti, ja tontin
hinta voi olla huima, tällöin itse talon
arvo näyttääkin ihan toiselta.
Kuntotarkastus kannattaa aina tehdä
ennen kuin talon myynti aloitetaan. On
hankalaa, jos ostaja on löytynyt, esisopimus tehty ja ollaan ostokaaren sisällä. Periaatteessa myyjän pitäisi pystyä
esittelemään kuntotarkastusraportti tulevalle ostajalle, myytävän kohteen pohjatietoina ja olisi tärkeää käydä raportti
läpi palaverissa, yhdessä ostajan, myyjän ja kuntotarkastajan kesken. Näin
kaikille muodostuisi oikea kuva siitä,
mikä on kohteen todellinen kunto.
12
Joskus myyjä on nyreissään siitä, että
kuntotarkastusraportista ei löydy muuta
kuin vikoja. Tämä johtuu siitä, että pääsääntönä on, ettei hyväkuntoisia rakenteita tai niiden osia mainita raportissa,
vain puutteet ja korjaustarpeet. Kun ne
on kirjattu, niistä ei tarvitse enää vääntää kättä kaupan jälkeen. Merkintä raportissa ei tarkoita, että asia vaatisi heti
korjausta. Talossa pystytään yleensä
hyvin asumaan vuosikausia ja korjaukset voidaan tehdä vasta suuremman remontin osana.
Kun kuntotarkastus ei
kuntotutkimus vie pintaa
syvemmälle
riitä,
Kuntotarkastus on aistinvarainen, rakenteita rikkomaton menetelmä. Jos
kuntotarkastaja ei pysty arvioimaan rakenteen kuntoa avaamatta sitä, raporttiin kirjataan, että siltä osin olisi hyvä
tehdä kuntotutkimus. Siinä rakenteita
voidaan avata enemmän kuin kuntotarkastuksessa, jossa tosin voidaan porata
muutamia pieniä tarkastusreikiä.
Vaikka tarkastusraportissa edellytettäisiinkin kuntotutkimusta joiltain osin,
sitä ei valitettavasti aina toteuteta ja
rakenteen kunto saattaa jäädä epäselväksi. Mikäli avaamatta jääneistä rakenteista löytyy kaupan teon jälkeen
vaurioita, on niistä vastuu yleensä myyjän. Tora syy useimmiten onkin juuri se,
ettei rakenteiden kuntoa ole perusteellisesti selvitetty. Kauppaa tehtäessä,
kannattaakin sopia, toteutetaanko kuntotutkimus ja kenen vastuulle se jää.
Lisääntyvät tarkastukset
edellyttävät koulutusta ja
valvontaa
Kuntotarkastajien asiantuntemus on
kohentunut viime vuosina, mutta lisää
päteviä tarkastajia tullaan tarvitsemaan.
AKK -tarkastajia eli asuntokaupan
kuntotarkastajakoulutuksen
saaneita
ja päteviä henkilöitä oli viime vuonna
Suomessa alle 100, ja tämä määrää on
ehdottomasti liian vähän. Vaikka tarkastajia kaivataan lisää, nykykoulutuksen
merkittävimpiä asioita on, että asuntokauppaan liittyvä kuntotarkastus on
mallinnettu ja kaikki saavat halutessaan
tietää, mitä asianmukaisen tarkastuksen pitäisi sisältää ja lisäksi kuntotarkastusohjeisto on myös yhdenmukaistanut alan käytäntöjä.
Kuntotarkastusten määrä tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa. Tähän
vaikuttaa omalta osaltaan, nyt lausuntokierroksella oleva Ympäristöministeriön
asetusluonnos rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja
muutostöissä. Energiaremontin lähtökohtana voi olla vain asianmukainen
kuntotutkimus, jolloin riskirakenteet
kartoitetaan. Jos korjauksien lähtökohtana ovat väärä tieto ja väärät johtopäätökset, siitä seuraa automaattisesti väärä remontointi ja tämä taas aiheuttaa
turhia kustannuksia. Kuntotarkastuksen
hinta on noin 1000 ? 1500 ? ja tämä on
vain murto-osa talon kauppahinnasta
tai remontin kustannusarviosta.
Kuntotarkastuksesta aina
kirjallinen raportti
Kuntotarkastuksen KH ohjekorttiin
kannattaa tutustua, sillä siitä selviää
entistä paremmin, mitä tarkastus pitää
sisällään. Ohjeessa on uutta se, että riskirakenteisiin, kuten kosteudelle alttiisiin kohteisiin on kiinnitetty enemmän
huomiota. Tarkastajaa neuvotaan siinä,
mitkä ovat riskirakenteita ja miten niiden kunto selvitetään. Kosteusasioihin
paneudutaan aiempaa paremmin myös
uusien kuntotarkastajien koulutuksessa. Tästä esimerkkinä Hometalkoot projekti, johon osana kuuluu myös kuntotutkijoiden koulutus.
Uutta on myös sopimusmalli, jolla sovitaan kuntotarkastuksen teettämisestä.
Se kertoo, mistä tarkastuksessa on kyse
ja mistä kustannukset koostuvat. Myös
raportin kieli on selvennetty niin, että
maallikko ymmärtää sen.
Tärkeää on, ennen tarkastusta hankitaan tietoon talon vika- ja korjaushistoriaa koskevat dokumentit. Mitä
enemmän perustieto on saatavilla, sitä
luotettavampi on kuntotarkastuksen tulos, vaikka sataprosenttista varmuutta
kaikkien rakenteiden kunnosta ei saadakaan.
Kuntokartoituksesta laaditaan aina
kirjallinen raportti, jossa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot,
riskit, puutteet ja korjaustarpeet sekä
suositukset ja toimenpide-ehdotukset
havaittujen epäkohtien selvittämiseksi
tai korjaamiseksi. Siitä tulisi myös ilmetä epäkohtien merkitys, vakavuusaste,
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Kuntoraportissa selvitetään monipuolisesti talon eri
rakenteiden nykykunto ja mahdolliset korjaustarpeet.
mahdolliset asumishaitat ja seuraukset,
ellei epäkohtia korjata. Kuntotarkastusraporttiin liitetään aina kohteesta otettuja valokuvia.
Kannattaa muistaa, että kuntotarkastusraportti ei kuitenkaan ole korjaustyöselitys eikä korjaussuunnitelma.
Siihen ei sisälly kustannusarviota tai
Kuntotarkastus antaa tietoa
korjaus- ja huoltotarpeista
Kuntotarkastuksen plussat ja miinukset:
+ Kuntotarkastusraportti antaa paljon
tietoa rakennuksen ikääntymiseen
liittyvistä korjaus- ja huoltotarpeista
+ Kuntotarkastus kertoo rakennuksen
yksilöllisistä riskipaikoista ja virheistä, jotka voidaan havaita pintatarkastuksessa
- Kuntotarkastus ei yleensä tuo esiin
rakennuksen piileviä virheitä. Niistä
vastaa myyjä, vaikka kuntotarkastus
olisi tehty
- Ammattitaidoton tarkastus voi antaa talon kunnosta virheellisen kuvan
tai aiheuttaa turhia korjauksia
- Tavanomainen kuntoarvio tehdään
aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta. Esimerkiksi kosteusmittaus
tehdään pintamittarilla, eikä silloin
havaita rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioita.
9.
Hormisto ja vesikaton
läpiviennit
Vesikatteen kiinnitys ja
tiivistykset, tuuletus
Yläpohjan rakenteet, tuuletus
Vesikaton jiirit ja liittymät,
talo- ja lapetikkaat sekä
huoltosillat
Huonetilat ja ilmanvaihto:
ovet, pintarakenteet, kalusteet ja varusteet, laitteet,
kosteat tilat, märkätilat
Vesikate ja pellitykset
Räystäät, syöksytorvet,
vesikourut, kattokaivot
Vesikaton alapuoliset rakenteet ja ullakot
Ulkoseinät, ulko-ovet ja
korjaussuunnitelmaa. Kuntotarkastus
auttaa remontoijaa esimerkiksi energiaremonttia tehtäessä. Ensin pitää korjata
rakenteiden ongelmat ja kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen siirtyä varsinaiseen lämmitysjärjestelmä remonttiin.
Korjaussuunnittelussa kannattaa aina
käyttää korjausrakentamisen asiantuntijaa, mutta hänellekin kuntotarkastuk-
Jos tilaat kuntotarkastuksen, kannattaa
? etsiä pätevä tarkastaja
? antaa tarkastajalle tarkat tiedot
rakennuksesta
? olla mukana tarkastuksessa
Mikä on yhteistä lähes
kaikille vaurioille?
? kosteus on päässyt sellaisiin paik-
koihin, joihin se ei ole tarkoitettu
? kostuvat rakenteet aiheuttavat
homeen kasvua, joka puolestaan
sisäilmaan päästessään kärjistää
ongelman ?hometaloksi?
? pääosin ongelmat olisi voitu estää
säännöllisin tarkastuksin.
Raksystems Anticimexin 50 000
kuntotarkastuksen tulos erilaisten vaurioiden esiintymisestä:
? Tasakattotalojen tuuletus puutteellinen 90%:ssa
? Salaojien huolto laiminlyöty
90%:ssa
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
kuistit
Maanvaraiset laatat
Kantavat väliseinät
Välipohjat
Kellaritilat ja -tilojen rakenteet: varastot, kellarit,
kylmiöt
Ikkunat ja vesipellitykset
Kasvillisuus ja painaumat
rakennuksen vierustoilla,
maanpintojen kallistukset ja
sadevesien poisohjaus
Tekniset järjestelmät:
lämmitys, vesi ja viemäri,
ilmanvaihto, sähkölaitteet,
rakennusautomaatio
Salaojajärjestelmä, muut
kaivot
Alapohjarakenteet
sen tiedoista on hyötyä ja tämä säästää
remontoinnin aikaisilta, usein kustannuksia aiheuttavilta yllätyksiltä.
www.raksystems.fi
? Aluskatteen puutteita 90%:ssa
? Rossipohjissa vaurioita/puutteita
yli 70%:ssa
? Lattiakaivojen liitosten ja putkiläpivientien puutteita 70%:ssa
? Sadevesien ohjaus virheellinen
60%:ssa
? Vesikaton suuntaisissa yläpohjissa
tuuletuspuutteita 60%:ssa
? Valesokkelirakenteissa vaurioita
50%:ssa
? Maanvastaisissa levyverhoilluissa
seinissä vaurioita 50%:ssa
? Kalliolle perustetut talot - kosteusvaurioita yli 50%:ssa
? Vesikatoissa läpivientien puutteellinen tiivistys 50%:ssa
? Kattoikkunoissa puutteita 50%:ssa
? Käyttöturvallisuuspuutteita
50%:ssa
? Märkätilojen vedeneristeissä puutteita 50%:ssa
13
TONTTIA ETSIMÄSSÄ
Rakennuspaikan valinnasta on hieman tuskaista kirjoittaa, yhä harvempi nimittäin nykyään pääsee sanan varsinaisessa merkityksessä
valitsemaan itselleen tonttia. Varsinkin kasvukeskuksissa hakijoita
on moninkertaisesti jaettaviin tontteihin nähden ja vapailla markkinoilla kuntien kaavoituksen kankeus näkyy järjettöminä hintoina sekä
tarjonnan, miten sen nyt kauniisti sanoisi, kirjavuutena.
T
Juri Pelkonen on arkkitehti joka kärsii elinkautisrangaistusta asuen itse
suunnittelemassaan ja rakentamassaan talossa.
Uran alkuvaiheen pientalosuunnittelu
on vaihtunut jo kookkaampiin projekteihin, mutta viha-rakkaussuhde pientaloja ja muutakin asuntorakentamista
kohtaan on säilynyt ennallaan.
oki joskus kuulee niistä onnellisista jotka jo puolen vuoden
etsinnän tai ensimmäisen
arvontakierroksen tuloksena
saivat juuri sen oikean tontin, mutta
uskon että näissäkin tapauksissa on
useimmiten kyse siitä, että rakennuspaikkaa on lähdetty etsimään oikealla
asenteella. Mutta yritetään...
Tonttipula on synnyttänyt vääristyneen
kysynnän ja tarjonnan suhteen, tonttien
hinnat ja vuokrat kohoavat, yhä pienemmistä ja huonommista rakennuspaikoista maksetaan innolla järjettömiä hintoja.
Rakennushankkeiden budjetit paisuvat,
perheiden seuraavan kolmenkymmenen vuoden tulot sitoutuvat lainanmaksuun... Miksi ei kaavoiteta lisää?
päähän
keskustasta,
josta on seurauksena mittavia
infrastruktuurihankkeita teineen ja siltoineen, tarvitaan uusia joukkoliikennelinjoja, palvelurakentamista ja niin
edelleen. On selvää kuka tämän kaiken
maksaa: tonttien ostajat tai vuokraajat
ja siinä sivussa kaikki kuntalaiset kunnallisveroissaan.
Mistä kiikastaa
Kyse ei ole (pelkästään) ahneudesta.
Kunnilla on velvollisuus taata asukkailleen tietyt palvelut, ja näiden palveluiden tuottaminen tietenkin maksaa.
Paistaa se päivä
risukasaankin...
Rakennusmaata Suomessa riittää. Kuulin aikoinaan tarinan, jonka todenperäisyyttä en ole pystynyt varmistamaan,
?Tontteja tarjotaan jos jonkinlaisilta soilta
ja rytömailta, ja valitettavasti on todettava, että melkein kaikki näyttää kelpaavan.?
jossa Suuren Kaupungin käytettävissä
olevan rakennusmaan puutetta tilattiin
ratkomaan oikein ulkomaan konsultti.
Tämä saapui Suureen Kaupunkiin lentokoneella ja oli lentokentällä ensi töikseen vastaanottokomitealle todennut
että katselin tuosta koneen ikkunasta
maatanne, ei teillä mitään pulaa rakennusmaasta ole.
14
Varsinkin voimakkaasti kasvavissa kunnissa ja talousalueilla palvelutuotanto
on jo pitkään ollut kovan, jopa kestämättömän paineen alla, ja kunnat käyttävät
kaavoitusta, tai oikeastaan sen rajoittamista keinona hillitä kasvua.
Suurissa kaupungeissakin uusia kaavaalueita muodostetaan pitkänkin matkan
...ja alussa oli suo kuokka ja Jussi. Pula
tonteista on kohtuuttomaksi kohonneiden hintojen ohella monin paikoin vaikuttanut tarjolla olevan rakennusmaan
laadulliseen rappioon. Tontteja tarjotaan jos jonkinlaisilta soilta ja rytömailta, ja valitettavasti on todettava, että
melkein kaikki näyttää kelpaavan. Ei ole
mitään tarvetta tarjotakaan parempaa,
hyvät maat voi pitää reservissä maksukykyisten varalle.
Ongelma on laajalle levinnyt, ja tontteja
jopa kaavoitetaan paikoille, joista varmasti on tiedossa että niillä tarvitaan
mittavia louhintatöitä tai massanvaihtoja talon paikan ja kunnollisen pihamaan järjestelemiseksi. Onpa kaavoitetuilta alueilta löytynyt jopa paalutusta
vaativiakin tontteja, vaikka tätä tilannetta kaavoituksen esiselvitysvaiheessa pyritäänkin välttämään.
Ilmasta käsin tarkasteltuna rakentamatonta maata Suomessa riittää, mutta tonttia hankittaessa törmätäänkin toiseen todellisuuteen. Halutuimmilla
alueilla hintataso huimaa päätä ja saatavuus saattaa olla vaihteleva kuntien palvelutuotannon tuskaillessa vastatakseen kasualueiden kysyntään.
Maaseudun rauhaan
Iso tontti kuvankauniissa maalaismaisemassa, mikä voisikaan olla parempaa? Rakennuspaikoista puhuttaessa
tuskin monikaan vaihtoehto, mutta kiireettömien kesälomamatkojen varrella
syntynyt romanttinen kuva maaseudun
rauhasta ja leppoisasta elosta ei ole koko
totuus. Kääntöpuolena ovat tietenkin
pitkät etäisyydet ja palveluiden saatavuus. Naapureita et välttämättä kaipaa,
mutta läheisesi ovatkin yhtäkkiä kovin
kaukaisia, lapsilla ei ole leikkitovereita,
harrastustarjonta on erittäin rajoittunutta, ja Suomessa kun on pimeää puolet
vuodessa, harmittaa hiukkasen että
lähimpään katuvaloon on matkaa viisitoista kilometriä.
Kaupunkiympäristössäkin saa tietenkin tehdä pitkiäkin matkoja kauppaan
ja vaikkapa terveyskeskukseen, ja onhan meillä nykyään facebookit ja twitterit, mutta arjen pyörittäminen vaatii
maaseudulla väistämättä enemmän
asennetta. Pitkät työmatkat eivät ehkä
alkuun tunnu ylitsepääsemättömältä
haitalta, ja saattaa olla että käytettävissä on julkisen liikenteenkin vaihtoehtoja
jopa hyvin sopivilla aikatauluilla. Paikalliset kaupat ovat väistämättä kalliimpia
hankintapaikkoja kuin suuret marketit,
mutta vähänkin etukäteen suunnittelemalla voi päivittäistavaroiden hankintoja keskittää viikoittaisiksi ostosreissuiksi ja päästä samaan kustannustasoon
kuin kaupungeissakin.
Mutta: esimerkiksi Oulun seudulla tehdyssä hajarakentamisselvityksessä on
jokseenkin masentavia tilastoja. Hajaasutusalueelle muuttava ajaa vuodessa
n. 3000 kilometriä enemmän kuin asemakaava-alueella asuva. Autossa istutaan n. 90 tuntia enemmän. Tällaisia tuloksia on muualtakin, ja viesti on selvä:
haja-asuntusalueelle muuttaminen on
kallista sekä muuttajalle itselleen, että
yhteiskunnalle, eivätkä ympäristövaikutuksetkaan ole positiivisia. Aiheesta
löytyy myös tuore saksalaistutkimus,
sekä Pellervon taloustutkimuksen selvitys, jotka toistavat saman tuloksen,
kaukana asuminen on stressaavaa ja
kallista.
Saako naapurin tontille
rakentaa
Oma lukunsa on vanhojen omakotialueiden pilkkominen tilkkutäkeiksi. En
nyt kiertele sen enempää, vaan totean
omana mielipiteenäni, että tämä pitäisi
tai oikeammin olisi pitänyt kieltää. Vanhojen rintamamiestaloalueiden henki on
monin paikoin tärvelty pilkkomalla tontit kirveenvarsiksi ja ripottelemalla näille
puoliksi pihatietä oleville tonteille kaikki
mahdolliset tyylilliset ja mittakaavalliset
rakentamisen taidonnäytteet. Ei, ei, ei.
Vanhojen asuinalueiden viehättävyys
perustuu tyylillisesti ja mittakaavallisesti yhtenäiseen ympäristöön. Vuosikymmenten aikana kasvaneet puutarhat ihastuttavat alueilla liikkuvia, mutta
15
pilkkomisen seurauksena tämä kaunis
elementti usein tuhotaan. Jäljelle jää
vain pihateitä ja parkkipaikkoja. Pieniä
tontteja on kyllä tarjolla muualtakin, siksi pyydän: olkaa niin hyvät, ja säästäkää
vanhat asuinalueet. Totuushan nimittäin on, että niiltä tulee ?luonnollisen
poistuman? kautta vapautumaan lähivuosina paljon valmiiksi rakennettuja
tontteja.
Se oikea
Mitkä sitten ovat hyvän rakennuspaikan ominaisuudet? Hyvän rakennuspaikan katsominen on meissä kaikissa
sisäänohjelmoituna, miten muuten olisimme selvinneet ennenkuin konsultit
meille kaavat laativat? Herätellään siis
näitä vaistoja hieman.
Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin.
Suomalaisille tyypilliseksi mainostettu
jurous ei tätä faktaa poista. Lähellä pitää
siis olla ihmisiä. Se mitä lähellä tarkoittaa on kovin yksilöllistä, jotkut meistä
ovat toisia sosiaalisempia, ja sopeutumiskyky vaihtelee. Itse
asun omakotitalossa, jossa naapurien seinät ovat
molemmin puolin neljän
sentin päässä. Hyvin
menee, vaikka pidänkin
itseäni hieman erakkoluonteena.
Kun perus-, tai oikeastaan perustusasiat ovat kunnossa, tarkastele tontin
maastollista sijaintia. Rinne etelään tai
länteen haluamastasi pohjaratkaisusta riippuen on erinomainen, tasamaa
ehkä vielä parempi. Idän tai pohjoisen
puoleisessa mäessä olet suuren osan
päivästä varjossa. Voit toki valehdella
itsellesi että et pidä auringonpaisteesta, siitä vaan. Kaavassa saatetaan myös
tarkkaan määrätä rakennusten sijoittelu
tontille, ja tämä vaikuttaa voimakkaasti
piha-alueiden muodostumiseen ja paikan mikroilmastoon. Optimitilanteessa
pienikin tontti on kaavoitettu siten, että
sille muodostuu riittävä puolijulkinen
etupiha ja suojaisa takapiha, jonne aurinko paistaa suurimman osan päivää.
Tiukat kaavamääräykset kannattaa
ottaa hyvänä asiana. Saattaa olla että
talostasi ei tule juuri sen sävyistä kun
halusit, tai että et saa niin koristeelli-
jota kypsytellessä sen pinnalle kannatta
ripotella tosiasioiden murusia. Odottavan aika on pitkä, mutta tuon haaveen
kannattaa antaa kypsyä rauhassa. Jos
hyvää paikkaa ei löydy, mutta nykyinen
asumus ei riitä, ottakaa väliaskeleita.
Suurempi kerrostaloasunto, pätkä rivaria tai paritalon puolikas on mainio tapa
huomata, että onnen voi tehdä minkälaiseen kotiin tahansa. Omia seiniä tai
pihaa siihen ei välttämättä tarvita.
Me haimme tonttia kolme vuotta, ja
haaveilimme rakentamisesta vielä
muutaman vuoden pidempään. Lopulta
saimme tontin, joka ei ollut muille kelvannut. Selkeänä indikaationa tästä oli
se, että kunnan arvonnassa päädyimme
toiseksi viimeiselle sijalle ja saimme
tontin kolmannelta varasijalta kahden
muun sen hylättyä. Olimme itseasiassa
itse jättäneet kyseisen tontin hakematta kaksi vuotta aiemmassa arvonnassa
koska emme pitäneet siitä. Me kuitenkin annoimme unelmamme
kehittyä, ja saimme lopulta tontin jota halusimme, saman tontin jota aiemmin
emme missään
nimessä olisi ottaneet. Tontti on
yli puolet pienempi
kuin olisimme toivoneet ja naapurit ovat aivan iholla, mutta tarkemmin
asiaa ajatellen kaikki perusasiat ovat
kunnossa. Paikalle oli helppo rakentaa
(tai olisi ollut ellen olisi suunnitellut hankalasti rakennettavaa taloa), aurinkoa
ja lämpöä riittää, palvelut ovat lähellä,
pienen matkan päästä kulkee useampi
bussilinja ja tiiviisti kaavoitetulla alueella on paljon ihmisiä, joista löytyy juttuja leikkiseuraa kaikille perheestämme.
?Jos kaikki tarvitsemasi
on automatkan päässä, vaikka
edes julkisenkin liikenteen,
Palveluiden pitää myös olla lähellä.
Jos nyt ei aivan kävelymatkan päässä,
niin tärkeimmät pitäisi löytyä niin läheltä, että ainakin polkupyörällä pääset
niitä käyttämään. Jos kaikki tarvitsemasi on automatkan päässä, vaikka edes
julkisenkin liikenteen, olet lirissä.
Kaava-alueilla edellämainitut on kutakuinkin hoidettu puolestasi kuntoon.
Itse rakennuspaikkaa koskien on olennaista varmistaa että pohjamaa mahdollistaa perustusten tekemisen kohtuullisilla kustannuksilla. Pientalolle
tarkoitettua tonttia ei ole mitään järkeä
lähteä paaluttamaan, pehmeän maan
voi kenties stabiloida painopenkalla,
mutta se puolestaan ottaa aikaa, jos nyt
ei hirveän kalliiksi tule. Suuret kivet tontilla voivat kyllä olla komeita elementtejä pihamaata järjesteltäessä, mutta siinä
pinnalla möllöttäessään ne yrittävät varoittaa kalliista pohjatöistä. Samaa murkulaa tai kalliota löytyy heti niiden alta.
16
olet lirissä.?
sia vuorilautoja ikku- noihin
kuin
mitä oma estetiikantajusi vaatisi mutta
lopputuloksena on tässä tapauksessa
kauniin harmooninen asuinalue, josta
puuttuvat paikalliset eriskummallisuudet. Katsokaa vaikka vanhoja rintamamiestaloalueita: rakennukset ovat lähes
identtisiä, pienillä detaljieroilla saadaan
aikaan tarvittava vaihtelu, jolla monotonia vältetään. Vapaa rakentaminen
toki houkuttaa ja mahdollistaa omien
visioiden ja toiveiden toteuttamisen
paremmin, mutta hyvä suunnittelija saa
kaiken tarvitsemasi sovitettua hyvinkin
monenlaisen kuoren sisään.
En voi sanoa että asuisin nyt unelmatalossani, mutta se johtuu vain siitä,
että arkkitehdin unelmatalo on aina se
seuraava. Mistähän sillekin vain tontin
saisi...
Masensinko?
Onko tontin etsimisen oikeasti noin
hankalaa? Ei, mutta ensin on olennaista
selvittää itselleen miksi haluaa rakentaa omakotitalon. Uskokaa tai älkää,
pientalossa asuminen ei tee ihmisestä
sen onnellisempaa. Kyse on haaveesta
1) linkit/lähdetiedot tutkimuksiin
Scandinavian Journal of Economics
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
TONTIN HANKINTA, SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIHEET
Talon rakentamiseen vaaditaan tontti. Sopivan tontin löytäminen voi ollakin koko talonhankintaprojektin
haasteellisin osa. Usein haaveista joudutaan tinkimän ja tontti ei ole ehkä se unelmien täyttymys vaan
on tyydyttävä siihen mikä saadaan. Tontin etsintä voi myös olla yllättävän pitkä prosessi ja etenkin
pääkaupunkiseudulla kysyntä sopivista pientalotonteista ylittää huimasti tarjonnan ja tontin saaminen
on kuin lottovoitto.
Y
ksityisesti myynnissä olevia
tontteja löytää sanomalehdistä ja eri tavoin kootuilta
nettisivustoilta. Kaupungit ja
kunnat luovuttavat tontteja pääasiassa
asemakaavoituksen yhteydessä, omien
asunto-ohjelmiensa mukaisesti. Luovutettavista tonteista ilmoitetaan kiinteistöviraston nettisivuilla ja sanomalehdissä. Luovutustavasta, joko myynti
tai vuokraus, päätetään erikseen ennen
kuin luovutettavat tontit julkistetaan.
Monet kaupungit, kuten esimerkiksi Helsinki luovuttaa pientalotontteja
yleensä vuokraamalla. Tontteja myyvät
myös seurakunnat, yhteisöt ja yritykset. Näistä tiedot löytyvät myös yleensä
netistä. Myös puskaradio viestii usein
mahdollisuuksista löytää tontti.
Asemakaava ja tonttijako
Rakentaminen perustuu alueen asemakaavaan ja sen perusteella tehtyyn
tonttijakoon. Asemakaavasta ilmenevät
tontin rajat sekä sen käyttötarkoitus,
rakennusoikeus, rakennusala ja kerrosluku. Yleensä kaavaan sisältyy myös
muita määräyksiä, jotka voivat myös
vaikuttaa rakennettavan talon ratkaisuihin. Rakentamista ohjataan asemakaavan lisäksi myös rakentamistapaohjeilla.
Kun päätös rakentamisesta on tehty,
kannattaa kääntyä pikaisesti kunnan
rakennustarkastajan puoleen. Hän selvittää rakentajalle yhteiset pelisäännöt
ja neuvoo, miten hankkeessa parhaiten
edetään.
Tontin lohkominen
Asemakaava-alueella
rakennusluvan
edellytyksenä on, että tontti on merkitty
kiinteistörekisteriin tontin lohkomistoimituksen perusteella. Tontin omistaja
tai haltija voi hakea lohkomistoimitusta
kirjallisella hakemuksella teknisen kes-
kuksen maankäyttöpalveluista.
Lausunto rakentamisen
soveltuvuudesta kaavoitukseen
Jos tontti sijaitsee asemakaava-alueen
ulkopuolella, rakentaminen vaatii lausuntoa rakentamisen soveltuvuudesta
kaavoitukseen. Lausunnon antaa rakennusjärjestyksen perusteella kaavoituspäällikkö.
Suunnittelu ja ennakoiva
lupakäsittely
sisällöstä kaupungin toimistoarkkitehdin kanssa. Mikäli rakennushankkeeseen liittyy perusteltuja poikkeamisia
kaavamääräyksistä, ne ratkaistaan
tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä vähäisinä poikkeamisina,
teknisen lautakunnan tai ympäristökeskuksen myöntämine poikkeamisineen
tai asemakaavan muutoksina. Teknisen
lautakunnan ja ympäristökeskuksen
ratkaistaviin poikkeamisiin liittyy hakemuskaavake.
Ennakkopainotteisen lupakäsittelyn ensisijaisena tavoitteena on, että uudisrakennuksen tai muutoksen rakennuttaja
ja suunnittelija ovat yhteydessä rakennusvalvontaan niin aikaisessa vaiheessa, että luvan myöntämisedellytysten
kannalta olennaiset kysymykset tulevat
käydyksi läpi hankkeen suunnittelun ja
lupakäsittelyn kannalta riittävän ajoissa.
Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi
asemakaavamääräykset, rakentamisen
vaikutukset naapureihin ja ympäristöön, kaupunkikuvalliset kysymykset,
palotekniset kysymykset, rakennusten
perustamisolosuhteet ja rakennusten
purkaminen.
Vastaava työjohtaja
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
pääosassa hakemuksia käsittely jakautuu ennakkokäsittelyyn ja varsinaiseen
lupakäsittelyyn. Ennakkokäsittelyvaihe
jatkuu aina siihen saakka, että edellytykset lupapäätöksen tekemiseen ovat
olemassa.
Kaikkeen rakentamiseen
tarvitaan lupa
Pääsuunnittelijan valinta ja piirustukset
Rakentaja valitsee pääsuunnittelijan,
joka laatii rakennuksen piirustukset.
Hyvä suunnittelija laatii suunnitelmat
noudattaen säännöksiä, määräyksiä ja
hyvän rakennustavan vaatimuksia. Keskustele luonnosvaiheessa suunnitelmasi
Rakentajan tärkein työtekijä on työnjohtaja tai kansanomaisemmin vastaava mestari. Hän on rakennusvalvonnan
hyväksymä henkilö, joka jokaisella työmaalla on oltava. Jotta hänet voidaan
hyväksyä toimeen, on hänellä oltava
vähintään rakennusmestarin koulutus
ja riittävä kokemus työnjohtotehtävistä.
Työnjohtajan tehtävänä on vastata, että
työt tehdään rakennusteknisesti oikein,
pitää rakennustyön tarkastuskirjaa ja
tilata tarvittavat katselmukset. Hänen
tehtävänsä ja vastuunsa alkavat siitä
hetkestä, kun hänet on tehtäväänsä hyväksytty.
Lähes kaikessa rakentamisessa tarvitaan jonkinlainen lupa. Se voi olla toimenpiteen laajuudesta riippuen rakennuslupa, toimenpidelupa tai vain pelkkä
ennakkoilmoitus rakennusvalvontaviranomaisille. Uudisrakennus tarvitsee
aina rakennusluvan. Toimenpideluvalla
tai pelkällä ennakkoilmoituksella voi selvitä esim. grillikatoksen rakentamisesta
tai pienehköistä julkisivumuutoksista.
Kunnan rakennusjärjestys määrää kumpaa menettelyä käytetään.
17
Rakennuslupakartta
Rakennuslupaa varten tarvitaan rakennuslupakartta. Rakennuslupakartta sisältää:
? 1:200 mittakaavaisen tonttikartan
? otteen pohjakartasta
? otteen asemakaavasta ja kaavamääräyksistä
? otteen vesihuoltokartasta
? otteen kaukolämmön johtokartasta
(jos alueella kaukolämpö)
? tiedot katukorkeuksista
? lainhuutotodistuksen
? kiinteistörekisteriotteen
? luettelon naapurikiinteistöjen omistajista.
Rakennuslupakartta tilataan kunnan
maankäyttöpalveluista tai teknisen keskuksen asiakasneuvonnasta. Toimitusaika on noin yksi viikko tilauksesta ja
lupa on maksullinen.
Rakennuslupa
Rakennuslupa haetaan rakennusvalvonnasta ja sen myöntää rakennustarkastaja. Luvan saaminen kestää noin
kaksi viikkoa, mikäli hakemukset ovat
oikein täytetty, tarvittavat liitteet ovat
mukana ja huomautettavaa ei löydy. Luvat kannattaa aina hakea ajoissa, sillä
lupaprosessi saattaa muuten viivästyä.
Rakennuslupalomakkeet on saatavissa
kunnan rakennusvalvonnasta tai teknisestä keskuksesta ja ne löytyvät myös
lähes poikkeuksetta kuntien nettisivuilta.
Rakennuslain mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapureille. Naapureilla tarkoitetaan
keskuksissa viereisen tai vastapäätä
olevan kiinteistön tai muun alueen
omistajaa ja haltijaa ja haja-asutusalueilla rajanaapureita. Samanaikaisesti on
asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Käytännössä tämä tarkoittaa jonkinlaisen
kyltin pystytystä rakennuspaikalle.
Koska naapureilla on myös valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä, on käytännössä järkevää aloittaa
talon suunnittelutyöt vasta sitten, kun
rakentaja on tavannut rakennustarkastajan ja naapurit. Tällä lain kohdalla on
pyritty pääsemään eroon tilanteista,
joissa naapuri saa tiedon rakentamisen
alkamisesta vasta, kun kaivinkone tulee tontille. Rakennuspaikalla on lisäksi
18
toimitettava katselmus rakennuksen
ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi sekä naapurien kuulemiseksi.
Tästä katselmuksesta on ilmoitettava
naapurikiinteistöjen haltijoille ja rakennustarkastajalle.
tyn luvan rajoissa, vastaavan työnjohtajan hyväksyy rakennustarkastaja. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen sekä
ilmanvaihtolaitteiden rakentamisesta
(KVV- ja IV) vastaavan työnjohtajan hyväksyy LVI-tarkastaja.
Aloituskokous
Aloitusoikeus
Rakennusluvan saamisen jälkeen on 2
viikon valitusaika, jolloin rakentamista
ei saa aloittaa, ellei hae aloitusoikeutta
rakennusluvan yhteydessä. Aloitusoikeus on maksullinen dokumentti ja siihen
vaaditaan 2 takaajan allekirjoitukset.
Kun luvat on saatu ja rakennustyö käynnistyy alkaa myös viranomaisvalvonta.
Valvonta jatkuu myös läpi koko rakennusajan ja päättyy loppukatselmukseen.
Sähkösopimus
Sähkön saatavuus rakennustöissä kannattaa varmistaa ja sähköliittymät tilata
rakennuspaikalle ennen töiden aloittamista.
Rakennustöiden aloittaminen
Rakennustöiden aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaan. Yleensä sen
voi tehdä sähköisellä lomakkeella tai
teknisen keskuksen asiakasneuvonnassa.
Rakennuksen
merkitseminen
maastoon ja sijaintikatselmus
Kun rakennuslupa on myönnetty, rakennus merkitään maastoon. Kun sokkeli
on valettu, suoritetaan rakennuksen
sijaintikatselmus. Rakennuksen maastoon merkitseminen ja sijaintikatselmus
tilataan maankäyttöpalvelujen mittausteknikoilta.
LVI-suunnitelmat
Vesihuolto- ja kaukolämpöliittymiä koskevat LVI-suunnitelmat toimitetaan
LVI-tarkastajan käsiteltäväksi, ne ovat:
? Vesi- ja viemärijohtopiirustukset
? Ilmanvaihtopiirustukset
? Kaukolämpöpiirustukset
? Vesihuolto- ja kaukolämpöliittymät
Vastaavan työnjohtajan ja KVVja IV- työnjohtajan valinta
Vastaava työnjohtaja johtaa rakennustyötä ja huolehtii säännöksien ja määräysten ja hyvän rakennustavan noudattamisesta. Lisäksi hän on vastuussa
rakennustöiden etenemisestä myönne-
Rakennustarkastajan suorittama aloituskokous pidetään luvan saamisen
jälkeen. Tontin korkeusasema tarkastetaan aloituskokouksessa.
Rakennekuvat
Rakennekuvat toimitetaan kahtena sarjana rakennusvalvontaan ennen kunkin
työvaiheen aloittamista. Rakennekuvissa pitää olla myös tiedot rakennuskohteesta (kiinteistötunnus, lupanumero).
Ilmoitus rakennustöiden aloittamisesta
Rakennustöiden aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontapalveluihin.
Viranomaiskatselmukset
Viranomaiskatselmuksia suoritetaan rakennustöiden eri vaiheissa. Katselmuksia ovat esimerkiksi:
? pohjakatselmus (rakennustarkastaja)
? rakennekatselmus (rakennustarkastaja)
? hormikatselmus (palotarkastaja)
? sähkölaitteiden tarkastus (sähköurakoitsija)
? LVI-tarkastus (LVI-tarkastaja)
? painekokeet (LVI-tarkastaja)
Käyttöönottokatselmus
Rakennustarkastaja pitää käyttöönottokatselmuksen, kun rakennus tai sen
osa otetaan käyttöön, ennen rakennustarkastajan suorittamaa katselmusta on
pidettävä LVI-käyttöönottokatselmus.
Jätehuolto-, puhelin- ja kaapelisopimukset
Jätehuoltosopimukset ja puhelin- sekä
kaapelisopimukset kannattaa hoitaa ennen uuteen taloon muuttoa.
Loppukatselmus
Rakennustarkastaja suorittaa loppukatselmuksen, kun rakennus on valmis,
ennen rakennustarkastajan suorittamaa
katselmusta on pidettävä LVI-loppukatselmus.
www.kunnat.net ? www.tori.fi
www.etuovi.com
www.ymparisto.fi
TALOUDELLISESTI JÄRKEVIÄ UNELMIA
Vaikka pankit ovat viime aikoina joutuneet kiristämään asuntolainojen myöntämisehtoja, taloudellisesti
järkeville unelmille löytyy yleensä rahoitus. Kun pankin asiantuntijan kanssa käydään huolellisesti läpi
perheen taloudellinen kokonaisuus, vältytään isommilta yllätyksiltä.
- Rakentaminen on palkitsevaa, ja unelmista kannattaa pitää kiinni rakennusprosessin joka vaiheessa, kannustaa
itsekin kaksi taloa ja yhden kesämökin
rakentanut myyntijohtaja Markus Souru Danske Bankista. Hänellä on siis
myös omakohtaista kokemusta isojen
rakennusprojektien onnistuneesta läpiviemisestä. Yhden asian Souru tekee
silti selväksi heti.
neet lainan myöntämisen ehtoja.
- Alkuperäinen kustannusarvio ylittyy
aina. Sen vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää, että pankin asiantuntijan kanssa
on jo varhaisessa vaiheessa käyty läpi
mm. maksuvara, tarvittava lainan määrä, vakuudet sekä varustauduttu korkojen nousuun ja tuleviin lyhennyksiin
usean vuoden aikajänteellä.
Käytännössä omarahoitus voi muodostua säästöistä ja vanhan asunnon myynnistä.
Vaikka rakentaminen on hauskaa ja palkitsevaa, se aiheuttaa väistämättä myös
stressiä ja yllätyksiä. Raha-asioiden ei
kuitenkaan tarvitse yllättää, jos perheen
taloudellinen kokonaisuus on katsottu
valmiiksi ja joustavaksi. Souru antaa
esimerkin.
- Moni maksaa rakentamisvaiheessa lainastaan ainoastaan korkoja. Vaikka tiedossa onkin, ettei se jatku aina, voi lyhennysten alkaminen aikanaan yllättää,
kun kuukaudessa tililtä lähteekin sitten
huomattavasti isompi summa.
Toinen huomioon otettava asia on, että
vaikkei omasta talosta tarvitse maksaa
vastiketta, muita pakollisia kuluja sen
sijaan löytyy moneen lähtöön ? kiinteistöverosta lämmityskuluihin, eikä myöskään mm. nuohouksesta ja jätehuollosta
aiheutuvia kuluja kannata unohtaa.
Lainansaannin ehdot
tiukentuneet
Yleisen taloudellisen tilanteen kiristymisen ja mahdollisten tulevien lainsäädäntömuutosten vuoksi pankit ovat kiristä-
- Katsomme tällä hetkellä entistäkin
tarkemmin, että asiakkaan maksukyky
on varmasti kunnossa. Tarkastelemme
talouden kaikkia kuluja kokonaisuutena,
ja lisäksi pidämme ohjenuoranamme
sitä, että asiakkaalla tulee olla 10 prosentin omarahoitusosuus haettavaan
lainaan.
Lisäksi tarvitaan vakuudet, joka yleensä pienrakentajan tapauksessa tarkoittaa sitä, että rakennettava kohde käy
vakuutena, ja mahdollinen vakuuden
lisätarve katetaan esim. vanhempien
vakuuksilla.
Rakennusajaksi Markus Souru kehottaa
pientalorakentajia muuttamaan vuokralle.
- Jos vanhaan taloon tai asuntoon on
luottoa suhteellisen paljon, kannattaa
vanha koti ehdottomasti ensin myydä
pois. Uudesta lainasta voidaan neuvotella ja sopia jo sitä ennen, jotta unelman
toteuttamiselle ei ole taloudellista estettä, kun sopiva tontti ja talokokonaisuus
löytyy.
Viisas asuntovelallinen
voi ruokkia muitakin unelmia
Asuntovelallisia on hemmoteltu ennätysmatalilla koroilla jo useamman vuoden ajan, mutta korkojen nousu alkaa
väistämättä jossakin vaiheessa. Souru
kehottaakin pientalorakentajia harkitsemaan lainan sitomista vähintäänkin
osittain pidempään kiinteään korkoon.
- Näin voi paremmin hahmottaa lainanhoidon kokonaiskulut pidemmällä aikajänteellä, sekä siinä sivussa esimerkiksi
Danske Bankin Helsingin keskustan konttoriryhmän myyntijohtaja Markus Souru on itse
aloittamassa kolmatta talonrakennusprojektiaan heti kun perheen toiveisiin sopiva tontti
löytyy pääkaupunkiseudulta. Rakennusajaksi
hän on perheineen muuttamassa vuokralle.
säästää tai sijoittaa osan perheen tuloista. Epävarmoina aikoina kannattaa
ruokkia myös muita unelmia, hän muistuttaa.
Asuntolainaa saa myös vanhan
kiinteistön peruskorjaamiseen
Jos suunnitelmissa ei ole rakentaa kokonaan uutta taloa vaan peruskorjata
vanhaa, kannattaa muistaa, että sitäkin
varten voi saada verovähennyskelpoista
asuntolainaa.
- Moni vaihtaa parhaillaan esimerkiksi
lämmitysjärjestelmiä ekologisempaan
vaihtoehtoon ja tarvitsee sitä varten
muutaman kymmenen tuhannen euron
lainan. Kun edellä mainittu perheen
taloudellinen kokonaisuus on katsottu
läpi, mahdollista on saada peruskorjaustakin varten asuntolainaa, Souru toteaa.
www.danskebank.fi/asuminen
19
Moderni valmistalo on myös yksilöllinen. Esimerkiksi Sunhouse toimittaa tyylikkäitä, yksilöllisiä puutaloja. Suuret ikkunat, avarat sisätilat sekä
kekseliäät yksityiskohdat tuovat ylellisyyttä asumiseen. Maisema muuttuu osaksi sisätiloja ja luonto on läsnä niin interiöörissä kuin materiaaleissa. Kuvat: Sunhouse.
OMAN TYÖN OSUUS VÄHENEE
- YHÄ USEAMPI VALITSEE TALOPAKETIN
Talon rakentaminen on muuttunut viime vuosina hyvin nopeasti. Oman työn osuus on vähentynyt ja
vuonna 2012 aloitetuista pientaloista 23 % rakennettiin paikan päällä ja liki 80 % oli talotehtaiden
tuotantoa. Avaimet käteen -rakentaminen on kasvussa ja viime vuonna tämän ratkaisun teki 34% talopakettiratkaisuun päätyneistä. Alati kiristyvät energiamääräykset ja kehittyvä talotekniikka vaativat siis
yhä enemmän ammattitaitoista osaamista ja työtä.
O
man talon rakentajalla on
talotoimituksen puolella monia mahdollisuuksia. Talopakettien valmiusasteissa on
vaihtoehtoja ja näin oman työn osuutta
voi vaihdella. Paikalla rakennettaessa,
tai kuten sanotaan; pitkästä puusta
20
tehtäessä, työmaalla tapahtuvan työn
osuus on suurin ja itse rakentaja voi
taitojensa mukaan osallistua rakentamiseen. Toki aina löytyy työtä, joita jokainen voi itse tehdä ja jotka helpottavat
rakentamista ja säästävät kustannuksia.
Esimerkiksi siivous on tärkeää työtä ra-
kentamisen etenemisen ja työturvallisuuden kannalta.
Energiatehokas ja ekologinen rakentaminen näkyy talon rakentamisessa.
Suuressa osassa rakennustuotantoa
huomioidaan vielä ainoastaan pakollis-