AHJO 8/2015 - Lehtiluukku.fi

VIT ALIY BEL OUSO V /RIA NO V O S TI / LEHTIK UV A MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 04.06.2015 ahjo.fi NRO OIKEUKSISTA ON PIDETTÄVÄ KIINNI MURIKAN PALVELUT UUDISTUVAT JÄSENETU OLI TARPEEN KVALITET SOM LEDSTJÄRNA 8 MITEN VOI VENÄJÄN AY-LIIKE? AHJ1508_1-23.indd 1 25.5.2015 10:55:50
Venäjällä ammattiyhdistysliike näyttää kovin erilaiselta kuin lännessä. Liike on sekoitus Neuvostoliiton perintöä, uutta Venäjää, konservatiivisia asenteita ja radikaaleja vaatimuksia. Toimintaa leimaa järjestöjen keskinäinen kiistely. Kuka on aidosti palkansaajan puolella? Onko lakko hyväksyttävä keino työnantajien painostamiseen? Suhtautuminen presidentti Vladimir Putiniin jakaa sekin ay-väkeä eri leireihin. Ahjo tapasi Mihail Kalininin ja Anton Lihatshovin Pietarissa. Kalinin on pitkään johtanut koneenrakentajien ammattijärjestöä, joka kuuluu niin sanottuun vanhaan ay-liikkeeseen. Lihatshov on Fordin autotehtaan ammattiyhdistysaktiivi. Samalla hän edustaa Venäjän radikaaliksi kuvailtua uutta ay-liikettä. SIVU 10 8 04.06.2015 2 Tyo?ympa?risto? 8-15.indd 1 15.5.2015 20.16 AHJ1508_1-23.indd 2 25.5.2015 10:55:57
04.06.2015 8 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 23 TEKEMINEN 24 TYÖTILA 26 EUROOPPALAINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA Uuden ammattiliittojen keskusjärjestön perustamisen puolesta puhuu moni seikka. On järkevää tehdä yhteistyötä ja välttää päällekkäisyyksiä. Muuttuneessa toimintaympäristössä tarvitaan entistä vahvempi vastavoima työnantajien vyörytykselle. Synnytys on alussa, mutta päämäärä on kaikilla sama: aikaansaada toimiva ja nykyaikaa vastaava upouusi järjestö. Metalliliitto suhtautuu hankkeeseen positiivisesti. Lähtökohta uuden luomiselle on sekä hyvä että haasteellinen. Mukana olevilla liitoilla ja keskusjärjestöillä on sama lähtöasenne. Uuden järjestön on toimittava tavallisen työn tekijän asioiden ajajana myös muuttuvassa maailmassa. Vaikeammaksi synnytys käy, kun aletaan miettiä, miten tämä tehdään. Ammattiyhdistysliike tarvitsee aloitteellista asiantuntijaorganisaatiota, mutta ei hajutonta ja mautonta virkamieskoneistoa. Uudenkin järjestön aikana liitot vaikuttavat edelleen ja toivottavasti myös muuttavat jatkuvasti toimintaansa tätä aikaa vastaavaksi. Järjestötoiminta on ay-liikkeen ydintoimintaa. Erikoista olisi, jos tämä piirre riisuttaisiin uudesta keskusjärjestöstä täysin. Metallin nuorten käynnistämä Operaatio Vakiduuni on tuottanut lyhyessä ajassa tulosta, kun kansalaisaloitteeseen tarvittava nimet on saatu kerättyä. Aloite saadaan eduskunnan käsittelyyn. Kampanja on aktivoinut ihmisiä osallistumaan ja vaikuttamaan tärkeänä pitämäänsä asiaan. Kampanja on omalla tavallaan vastannut ainakin kolmeen haasteeseen, jotka uudella keskusjärjestölläkin ovat edessään. Miten löydetään uusia toimintatapoja, tartutaan epätyypilliseksi muuttuneen työelämän haasteisiin ja puhutellaan nuoria? Keskusjärjestön tärkeä tehtävä on vaikuttaa päättäjiin, puolueisiin ja kansalaisjärjestöihin. Ay-liikkeessä olevaa poliittisuutta on turha kavahtaa. Liittojen jäsenet toimivat jatkossakin eri puolueissa, eikä ihmisten aktiivisuus ole paha asia. Päinvastoin jäseniä täytyy kannustaa osallistumaan, jotta tavallisen palkansaajan ääni kuuluu kaikilla päätöksenteon tasoilla. Samalla asiallahan keskusjärjestönkin täytyy olla, vaikka astetta ylempänä. Keskusjärjestön toiminnan ja organisaation on oltava sopusoinnussa ammattiliittojen ja palkansaajien tavoitteita tukevan päätöksenteon ja kansalaistoiminnan kanssa. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”On järkevää luoda puhtaalta pöydältä uutta, mutta ei ole viisasta luopua hyvistä asioista.” Millainen keskusjärjestö? ”Sairaana ei pidä tulla töihin.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Suomi mukaan, EU elvyttää 7 Nollatuntileiri painosti hallitusneuvottelijoita AMMATTILAINEN 9 Jyrki Toiviainen karkaisija OFA Oy Ab, Loimaa TOIMIJA 18 Jani Närhi pääluottamusmies Moventas Gears Oy HARRASTUS 35 Timo Huhtamäki lennätys 20 Hypättäiskö yhdessä? 28 Murikanranta Oy esittäytyy 34 Näyttötutkintoja kaivoksella 36 Componenta Pistons tävlar med kvalitet OTA TALTEEN 43 Jäsentiedot 6 18 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. Tyo?ympa?risto? 8-15.indd 1 15.5.2015 20.16 SIS ÄLTÖ 17 AHJ1508_1-23.indd 3 25.5.2015 10:56:04
8 04.06.2015 TALOUSKASVU Suomen talous on kitunut viime vuodet. Kansantuote on supistunut kolme vuotta peräjälkeen eli vuodet 2012–2014. Euroopan komissio ennustaa, että meillä on tänäkin vuonna vain nollakasvu. Taloutemme tarkka kasvuennuste on 0,3 prosenttia. Muualla Euroopassa talouden näkymät kirkastuvat. Ripeimmän kasvun kokevat vuonna 2015 Irlanti ja Puola. Näiden maiden talous paisuu yli kolme prosenttia. Suomen lähimaista myös Ruotsi ja Viro ovat yli kahden prosentin kasvussa. EU aikoo tukea talouskasvua monilla tavoilla. Suurimmat toiveet elpymisestä herättää investointiohjelma, joka kantaa Euroopan komission puheenjohtajan JeanClaude Junckerin nimeä. Ohjelma aikoo kerätä vähintään 315 miljardia euroa rahaa strategisiin investointeihin. Ohjelma tarkoittaa sitä, että 21 miljardin euron julkisella alkupääomalla yritetään houkutella yksityisiä sijoittajia mukaan eurooppalaisiin hankkeisiin. Julkisuudessa usein esiintynyt summa, 315 miljardia, on tässä vaiheessa vain toive. Euroopan investointipankki EIP tosin kertoo, että se pystyy houkuttelemaan vielä tuotakin paremmalla hyötysuhteella yksityisiä pääomia suhteessa alkupääomaan. Kiire elvytyksen kyytiin Euroopan unioni toivoo löytävänsä yhteensä 315 miljardia euroa talouden elvytykseen. EU haluaa sijoituksia strategisiin hankkeisiin. Suomen talous ei kasva. Myös ay-liikkeen on oltava toimelias, jotta Suomi ehtii hankkeisiin mukaan. PEKK A EL OMA A EU haluaa sijoittaa innovaatioihin ja koulutukseen. PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Tällä väitteellä on epäilijänsä. Esimerkkinä heistä on Sami Napari. Hän on talousja rahoituskysymysten erityisasiantuntija Suomen EU-edustustossa. Napari toteaa, että yrityksille tehdyissä kyselyissä rahoitus ei nouse ongelmalistan kärkipäähän. Rahoitusta suurempia ongelmia ovat esimerkiksi asiakkaiden löytäminen ja osaavan työvoiman saanti. Juncker-suunnitelmaa aletaan toteuttaa syksyllä 2015. Strategisten hankkeiden ehdottamisella alkaa olla kiire. EIP voi antaa alkupääoman etuajassa hyvin suunnitelluille hankkeille. Millaisia ovat teollisuuden tai teknologiateollisuuden ja metallialojen hyvät hankkeet? Tätä pohti seminaari, joka syventyi EU:n investointisuunnitelmiin Brysselissä toukokuussa. Seminaaria isännöi Alueiden komitea. Komitea edustaa Euroopan unionissa kuntia ja alueita. Suomessa hyvän hankkeen määritelmä on ymmärretty osin väärin. Uskotaan, että investointirahaa saisivat vain valtiolliset hankkeet. Kokoomuslainen pääministeri Alexander Stubb väläytti talvisessa puheessaan esimerkkinä Helsingin ja Turun välistä oikorataa. Kaupunkiliikenteen kekseliäs kehittäminen sopii EU:n elvytyspaketin rahoitushankkeeksi. Nopea ja hyvä joukkoliikenne luo lisää tehoa kaupungin elinkeinoelämään. Helsingin joukko liikenne on palkittu kansainvälisesti moneen kertaan. Helsingin raitiovaunut kulkevat yksin omaan uusiutuvalla energialla. AHJ1508_1-23.indd 4 25.5.2015 10:56:07
04.06.2015 8 LINJ A US PEKK A EL OMA A YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri Alueiden komitean varapuheenjohtaja on belgialainen sosialidemokraatti, Karl-Heinz Lambert. Hän neuvoo, että hankkeiden pitää palvella nimenomaan alueiden omia tarpeita ja tukea paikallista osaamista. Taloutta on vauhditettava parhaimmilla hankkeilla. Monien toimijoiden, ei vain valtion, on tunnistettava ja toteutettava nämä strategisesti keskeiset hankkeet. Teollisuus, eri alojen yritykset, kaupungit ja kaikki muutkin alueen keskeiset toimijat on vedettävä mukaan. Toinen vakava väärinkäsitys koskee ajoitusta. EU-maiden hallitukset kiirehtivät talvella listaamaan mieliprojektejaan. Levisi uskomus, että EU-investointiohjelman hankkeet olisi jo valittu. Todellisuudessa kansallisvaltioiden hallitukset tai viranomaiset eivät valitse hankkeita. Valinnan tekee EIP:n riippumaton investointikomitea. Kolmanneksi Suomessa on liian kapea käsitys siitä, mille aloille investointituki suunnataan. EU ei halua sijoittaa niinkään tiestöön tai rataverkkoon. EU sijoittaa innovaatioihin ja koulutukseen. EU vahvistaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä myös teollisuudessa. Kaupunkiliikenteen pulmien ratkaisu uusilla tavoilla sopii sekin mainiosti perusrakenteiden strategiseksi hankkeeksi. Innovatiivisuus eli kekseliäisyys liikenneratkaisuissa sujuvoittaa työntekijöiden liikkumista. Tämä lisää alueen elinvoimaisuutta. Pekka Ristelä johtaa FinUnionsia. Järjestö edustaa Suomen ammattiyhdistysliikettä Brysselissä. Ristelä muistuttaa, että EU-investointiohjelman rahoittaman hankkeen on luotava eurooppalaista lisäarvoa. Suomea kiinnostaa se, että rahoituksen painopisteisiin kuuluu tuotekehitys. Suomen metallija teknologiayritykset voivat kehittää energiatehokkuutta ja -turvallisuutta. Yritykset voivat luoda uudenlaista, ekotehokasta energian tuotantoa. – Kannattaa olla aktiivinen elinkeinopoliittisessa työssä, toivoo Ristelä suomalaisilta ammattiliittoaktiiveilta. Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kehottaa miettimään, millaisiin hankkeisiin Suomessa kannattaa sijoittaa. Parlamentin teollisuusvaliokunnassa vaikuttavalla euroedustajalla on selkeä viesti. – Strategisia investointihankkeita on alettava juosta kasaan, Kumpula-Natri kiirehtii. HANNU TAAVITSAINEN ”Sijoitusten luotava pysyviä työpaikkoja” METALLITEOLLISUUS Metalliliiton valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen on mielissään. Euroopassa yritetään nyt tosissaan saada investointeja liikkeelle. Mutta Mäkiselle ei riitä, että yritettäisiin pelastaa jotain tehdasta tai toimintoa muutamaksi vuodeksi. Lyhytjänteisyyden sijasta tulee tavoitella pysyviä työpaikkoja ja pitkäaikaisia talousvaikutuksia. Junckerin ohjelmassa on paljon epävarmuuksia. Mäkinen kysyy, sitoutuvatko valtiot tai eri instituutiot käytännössä pitkävaikut teiseen ja työllistävään sijoittamiseen. – Rahat pitää sijoittaa niin, että ne poikivat uutta rahaa, Mäkinen vaatii. Hän peräänkuuluttaa yritysten vastuuta investointien käynnistämisessä. Tämä koskee myös metallialaa. Jyväskylässä Valmetin Rautpohjan tehtaan pääluottamusmiehenä toimiva Mäkinen on kerännyt kokemusta alueellisesta elinkeinopolitiikasta. Hän on toiminut Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESin hallituksen puheenjohtajana. Mäkisellä on vankka näkemys siitä, miten investoinnit hyödyttäisivät koko Suomen metalliteollisuutta. – Kostamuksessa ja Kiirunassa on malmia, ja on sitä varmaan Suomessakin, Mäkinen veikkaa. – Jos Suomessa halutaan luoda edellytyksiä metallialalle, infrastruktuuriratkaisuja on uskallettava tarkastella uudella tavalla. Mäkinen muistuttaa Keski-Suomeen jo päätetystä isosta metsäteollisuussijoituksesta. – Äänekoskella on alkanut tapahtua. Kisko liikenteen täältä Vuosaareen (satamaan Helsingissä) pitää olla paremmassa kunnossa hyvin pian. MUITA ELVYTYSSUUNNITELMIA ? Euroopan energiaunioni Energiamarkkinat kunnolla Euroopan laajuisiksi. Energiariippuvuuden vähentäminen EU:n ulkopuolisista maista. Tukee talouskasvua. Halpaa energiaa teollisuudelle ja kuluttajille. ? Digitaaliset sisämarkkinat Hanke EU-huippukokouksessa kesäkuun lopulla. ? Pääomamarkkinat Suunnitelma valmis kesällä. Pienet ja keskisuuret yritykset ja perusrakennehankkeet saavat helpommin rahoitusta. Vauhdittaa talouskasvua. ? Sisämarkkinat Uusi strategia loka–marraskuussa. Painopisteinä palveludirektiivin toteuttamisen vauhdittaminen ja EU:n laajuinen vähittäiskauppa. Pentti Mäkinen vaatii, että myös metallialan yritysten on kannettava vastuunsa ja tehtävä sijoituksia. Liian moni Metalliliiton luottamusmies jättää käyttämättä mahdollisuutensa kouluttautua liiton Murikka-opistolla. Opiston tarjoamilta kursseilta saa monipuolisia välineitä tehtävän hoitamiseen. Kurssit ovat myös taloudellisesti hyvin tuettuja. Osaava luottamusmies on vahva edunvalvoja. Myös työnantaja hyötyy – ja arvostaakin – luottamusmiehestä, joka hallitsee työehtosopimuksen ja työlainsäädännön. Kun osaaminen on hyvällä tasolla, työpaikan arki rullaa ja vältytään turhilta erimielisyyksiltä. Työnantajien täytyy vastaavasti pitää huolta, että henkilöstö asioita hoitavien tietotaito on riittävällätotaito on riittävällä tasolla. Hyvä olisi, ettei luottamusmiehen kouluttautuminen myöskään jäisi peruskurssien varaan. Murikka tarjoaa muutakin hyödyllistä opetusta kuten yritystalouden kurssit. Tavoitteena on lisäksi, että luottamusmiehet osallistuisivat pitkiin, kuukauden tai kolme kuukautta kestäviin, koulutusjaksoihin. Pidemmillä kursseilla syventyvät myös yhteiskunnalliset asiat, joihin ei lyhyillä kursseilla ehditä perehtyä. Aikaisemmin järjestetyistä työntekijöiden ja työnantajien yhteisistä kursseista on hyviä kokemuksia. Niiden aikana pystyttiin ratkomaan työpaikkojen ongelmia. Harkitsemisen arvoista on, pitäisikö niitä järjestää edelleen. Jatkossa myös pidemmälle tulevaisuuteen katsovaa koulutusta täytyy harkita. Luottamusmiehen on hyvä tietää, mihin yritysmaailma ja maailma yleensäkin ovat menossa. Luottamusmiehen tehtävä on vaativa. Siksi omasta osaamisesta huolehtiminen kannattaa. Osaaja on vahva edunvalvoja AHJ1508_1-23.indd 5 25.5.2015 10:56:09
8 04.06.2015 Harrastuksiin ja opiskeluun APURAHAT Metallityöväen rahastolta tukea: Seppo Kallio, Nokia, laulutaidon kehittäminen ja esiintymis valmiuksien parantaminen, 500 euroa Jouni Kopsa, Tampere, lasitaidenäyttelyn järjestäminen, 700 euroa Johannes Lahtinen, Vihtavuori, kirjailijan työhuoneen vuokrakulut, 700 euroa Antti Mechniakov, Oulunsalo, opiskelu, 500 euroa Antti Mäki, Kaarina, opiskelu, 1 500 euroa Sari Ojala, Jokioinen, käsikirjoituksen dramatisointi, 700 euroa Sariyagiz Faruk, Kokkola, kulttuurimatkan järjestäminen, 1 000 euroa SEURAAVASSA AHJOSSA Kadonnut voi löytyä paikannuslaitteella. Oulun seudun elektroniikkateollisuudessa tehdään yhä kehitystyötä. TIESITK Ö ??Yhteisesti sovitun metallialan ammattitutkinnon suorittamisesta työnantaja maksaa tes:n mukaan A?50 € B?100 € C?200 € D?300 € ??Metallialan erikoisammattitutkinnosta vastaava summa on A?100 € B?200 € C?300 € D?400 € ??Tarvasjoen kunta pakkoliitettiin vuodenvaihteessa A?Saloon B?Lietoon C?Turkuun D?Pöytyään ??Presidentti Barack Obaman kotiosavaltio on A?Havaiji B?Alaska C?Kalifornia D?Florida 6 Johtaja vaihtuu NIMITYS Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula, joka vastaa tällä hetkellä laitoksen palvelutoiminnasta. Hän aloittaa tehtävässään 1. 8. nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Toimikausi kestää seitsemän vuotta. Järjestöhanke nyt verkossa NETTI Uusi keskusjärjestö -hanke on avannut verkkosivunsa. Tavoitteena on synnyttää Suomeen palkansaajien uudenlainen keskusjärjestö. Mukana on 49 eri ammattiliittoa. www.uusikeskusjarjesto.fi OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 8 04.06.2015 Lisää toimipaikkasi Oletko merkinnyt jäsentietoihisi tiedon missä olet töissä? Oletko vaihtanut työpaikkaa? Jäsentiedot voi tarkistaa, korjata ja täydentää liiton verkkosivujen sähköisessä asioinnissa. Katso sivulta 43 miten se tapahtuu! Taidetta seinille KESÄNÄYTTELY Poikkea kesälomamatkalla Murikka-opistoon, Tampereen Teiskoon! Taiteen lomassa voit nauttia kahvit tai ruokailla. Metalliliiton harrastetyönäyttelyyn on koottu työt tänä vuonna Vaasa–Keski-Suomi ja Oulu–Lappi toiminta-alueilta. Osa teoksista on myynnissä. Näyttely on suljettu 3.7.–3.8. VES A R ANT A KIRS TI ANTTIL A 2.6.–17.10 . Pyydä arvio! TYÖYMPÄRISTÖ Teknologiateollisuus ry järjestää työympäristöarviointeja nyt yhdeksättä kertaa. Arvioita tehdään yhteistyössä ammattiliittojen, aluehallintovirastojen sekä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Käytännön työn tekevät aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat. Sovi asiasta työnantajan kanssa. Ilmoittautua voi 14.8 asti. Lue lisää: www.metalliliitto.fi >Työympäristö > Osallistu Haastammetyöympäristöarviointiin Tutki Metalliliiton valtuuston päätökset, lue keskustelut ja katso kuvat kevätkokouksesta liiton sähköisiltä kanavilta: ? www.metalliliitto.fi ? facebook.com/ Metalliliitto ? twitter.com/metalliliitto Valtuusto kokoontui 26.–27. toukokuuta Helsingissä. Kesäkisa Kaikkien 30.6. mennessä toimipaikkansa lisänneiden kesken arvotaan kolme 100 euron ja neljä 50 euron lahjakorttia Metallin verkkokauppaan. AHJ1508_1-23.indd 6 26.5.2015 13:11:51
04.06.2015 8 TAL OUS ”Tuottavuuden kohottaminen ei ole kolmiloikkaa.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Torvet soivat pätkätöitä vastaan VAKIDUUNI ”Pätkätöillä perhe ei elä”, ”Epävarmuus syö miestä” ja ”Tööttää jos vastustat pätkätöitä”, julistivat mielenosoittajien kyltit. Moni autoilija antoi torvensa soida. Operaatio Vakiduuni jatkoi hallitusneuvottelijoiden painostamista Nollatuntileirillä Helsingissä. Operaatio Vakiduuni sai 50 000 nimeä kerättyä jo toukokuun alussa kansalaisaloitteen alle. Näin lakimuutos nollatuntisopimusten kieltämiseksi menee eduskunnan käsiteltä väksi. Nimien kerääminen aloitteeseen jatkuu heinäkuun puoleenväliin asti. Nyt tavoitteena on 83 000 nimeä, sillä tilastojen mukaan Suomessa raataa 83 000 ihmistä nollatuntisopimuksilla. Kampanjointi Operaatio Vakiduunin merkeissä jatkui Nollatuntileirillä, joka perustettiin Helsingin keskustaan hallitusneuvottelujen pitopaikan eteen. Autoilijoiden torvien tööttäykset kuuluivat varmasti myös Smolnan paksujen seinien sisään. Yksi mustakeltaisia värejä tunnustaneista mielenosoittajista oli helsinkiläinen Jussi Pöllänen, yhdistelmäasentaja Metso Flow Control Oy:stä. – Omaa kokemusta nollasopimuksista minulla ei ole. Olen ollut yli 30 vuotta samassa talossa. Mutta meidän ammattiosastomme nuorisojaoston kaverit ovat olleet tässä kampanjassa mukana. Heiltä sain viestin mielenosoituksesta. Tämä on kaikille tärkeä asia, jonka puolesta kyllä kannattaa lähteä pitämään ääntä. Pöllänen on metalliliittolainen, mutta mukana Nollatuntileirillä oli myös monien muiden liittojen jäseniä. PAMin Iida Viljanen ja Krista Fagerlund tulivat leirille Tampereelta ja toivat mukaan maakuntien ääntä. He ovat itse nähneet, miten suuri riesa nollatuntisopimukset ovat palvelualoilla. – Minulla ei ole ollut pyöreää nollaa. Mutta ei myöskään täysiä tunteja, vaan 30 tuntia viikossa. Välillä oli 40 tuntiakin, mutta tasausjakson lopussa sitten 20 tuntia. Ei sillä oikein elä, kertoo Viljanen kokemuksistaan myyjänä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä koetti saada hallitusneuvottelujen pohjaksi aikaan ”yhteiskuntasopimuksen” työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sopimuksella olisi saavutettu kunnon ”tuottavuusloikka”. Pian selvisi, että kyse olikin palkkojen alentamisesta pidentämällä työaikaa. Tuottavuuden nostaminen tarkoittaa yleensä sitä, että tietyllä työja pääomapanoksella saadaan aikaan enemmän arvonlisäystä. Mutta siitä ei nyt ollut kyse. Poliitikot puhuvat vakuuttavan tuntuisesti kilpailukyvyn menetyksistä ja siitä, miten tilanne on korjattava. Mutta tuottavuus, kilpailukyky ja etenkään niiden mittaaminen eivät ole ihan yksinkertaisia asioita. Ansioi tuneet ekonomistit kävivät hiljattain nettikeskustelun, joka koski kilpailukyvyn mittaamista. Mittaamisesta esitettiin hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Eräs kansantaloustieteen professori myönsi ymmärtävänsä käytyä keskustelua ”vaillinaisesti”. Yksikkötyökustannukset on yksi, mutta sekin vain vaillinainen tapa mitata tuottavuutta: jaetaan palkkakulut tuotetulla arvonlisäyksellä. Jakolasku voidaan tehdä koko kansantaloudessa tai vaikka yksittäisessä yrityksessä. Kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n mukaan palkkakustannukset nousivat tehtyä työtuntia kohden Suomessa vain 2,2 prosenttia vuosina 2007–2013. Ruotsissa ne nousivat kolme prosenttia ja Saksassakin prosenttiyksikön kymmenyksen enemmän kuin meillä. Mutta tehdasteollisuuden arvonlisäys on pienentynyt 30 prosenttia. Osa siitä on kadonnut siksi, että teollisuuden käyttämien välituotteiden ja palvelujen hinta on noussut enemmän kuin tuotteista saadut hinnat. Iso osa meni Nokian kännyköiden myötä. Pitäisiköhän hallituksen ja yritysjohtajien kiinnittää huomionsa siihen, miten arvonlisäystä kasvatetaan? Miten tuottavuutta nostetaan aidosti tuottamalla fiksummin ja fiksumpaa kuin nyt? Siinä hommassa ei loikita. Insinöörin outo laskuoppi – Minulle kirjoitettiin vartijan töissä kaksi kertaa nollan tunnin sopimus. Nyt olen vaihtamassa alaa ja kouluttautumassa lähihoitajaksi, sanoo Fagerlund. Ahjon mennessä painoon Juha Sipilän hallituksen ohjelma oli vielä tekeillä ja leikkauslistat sorvattavina. Perusporvarihallituksen runko oli kuitenkin selvillä: puolueina ovat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Ennen vaaleja Ahjon kyselyssä perussuomalaiset kannatti nollatuntisopimusten kieltämistä, kokoomus vastusti. Keskusta kieltäytyi vastaamasta Ahjon kysymyksiin. MIKKO NIKULA Tietoa Operaatio Vakiduunin etenemisestä netissä: www.operaatiovakiduuni.fi KA SV OT VASTAAVA TUTKIJA TIMO EKLUND Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Elokuussa 2011. Sitä ennen työskentelin kolme vuotta Helsingin Kauppakorkeakoulussa erilaisissa projekteissa. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Tärkein tehtäväni on seurata metallien jalostuksen, laivanrakennuksen ja kaivostoiminnan toimialoja ja tuottaa niistä tietoa. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Kuinka pieni osa liiton toimintaa ovatkaan uutisissa välähtävät kuvat yömyöhään jatkuvista TES-neuvotteluista. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Mukavien ihmisten tapaaminen kentällä. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Olen opiskellut ja työskennellyt Venäjällä, joten seuraan maan asioita ja kulttuuria ja mielelläni myös matkustan siellä. Nollatuntileirillä pidettiin ääntä ja houkuteltiin myös ohi ajavat autoilijat mukaan muistuttamaan hallitusneuvotteli joita pätkätyöläisten ongelmista. PUHEENAIHE ANNIK A R A UHAL A AHJ1508_1-23.indd 7 25.5.2015 10:56:13
8 04.06.2015 Uutta hallitusta muodostettaessa on taas peräänkuulutettu Suomen kilpailukyvyn parantamista. Vaalit voittaneen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä väläytteli yhteiskuntasopimuksensa yhteydessä muun muassa vuosilomien lyhentämistä ja työpäivien pidentämistä. Mitä jos poliittisen analyysimme tulos on se, että lähdemme globaaliin hintakilpailuun työehtoja heikentä mällä? Silloin meillä on edessämme paljon muutakin kuin vapaa-ajasta luopuminen. Suomessa on koko maailman mittakaavassa yksi tiukimmista työlainsäädännöistä. Olemme kärkisijoilla Kansainvälisen työjärjestön sopimusten toimeenpanossa. Ammattiliittoihin kuuluu yli 70 prosenttia palkansaajista. Globaalissa markkinassa suomalainen metallimies kilpailee muun muassa intialaisten ja kiinalaisten kollegoidensa kanssa. Intiassa kansainvälisen työjärjestön sopimuksista on toimeenpantu vain murto-osa. Ammatillinen järjestäytyminen huitelee parissa prosentissa. Kiinassa vapaat ammattil iitot on kokonaan kielletty. Pohjalle on pitkä matka. On syytä pohtia, minkä globaalin strategian valitsemme. Nyt strategia vaikuttaa olevan hukassa. Vaikka oma lakimme suojelee työntekijöitä ja noudattaa kansain välisiä standardeja, Suomi vastustaa kansainvälisillä areenoilla sitovaa yritysvastuuta ja jarruttelee verovälttelyn vastaisia toimia. Me Finnwatchissa emme tätä ymmärrä. Miten Suomen kilpailukykyä lisää se, että yritykset voivat siirtää tuotantoa halpamaihin ihmis oikeuksista piittaamatta tai piilotella verojaan paratiisisaarille? Ajankohtainen esimerkki Suomen politiikan näköalattomuudesta liittyy julkisiin hankintoihin. Finnwatch julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen asiasta. Suurin osa julkisista hankinnoista tehdään ilman minkäänlaisia työelämän oikeuksiin liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Yleensä vain hinta ratkaisee. Säästämisen tuloksena suomalaiset kunnat ja kaupungit eivät osta suomalaisia tuotteita. Ne ostavat tuntemattomissa oloissa tuotettuja katukiviä Kiinasta, kaivonkansia Intiasta, tekstiilejä Bangladeshista ja niin edelleen. Eikö Suomessa ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita? Julkisten hankintojen vuosittainen arvo on yli 30 miljardia euroa. Tätä voi verrata budjetin sopeutustarpeeseen. Valtiovarainminis teriö ilmoitti summaksi kuusi miljardia euroa. Työttömyysturvaetuuksia Suomessa maksettiin viime vuonna lähes viisi miljardia euroa. Tarinassa hölmöläinen jatkoi peittoa leikkaamalla siihen lisäpalan peiton toisesta päästä. Nähtäväksi jää, miten Sipilän uusi hallitus aikoo kursia yhteisen vilttimme kasaan. KOLUMNI MIELIPIDE 8 EMME SAA ANTAA PERIKSI Millaiseen kyytiin työväestö joutuu uuden hallituksen rattailla? SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö on suurien haasteiden edessä. Koko poliittinen vasemmisto kärsi eduskuntavaaleissa historiansa kenties suurimman tappion. Hyvät Toverit, ei auta jäädä surkuttelemaan tilannetta, vaan pidetään pää pystyssä ja selkä suorana. Työväenliikkeen pitää muistaa juurensa ja puolustaa entistä voimakkaammin työ väestöä. Suuntaviitat täytyy selkeyttää. Työväestön on tiedettävä, kenen riveissä kannattaa marssia. Periksi ei anneta, vaan puolustakaamme yhtenä joukkona ja rinta rinnan toisiamme. Työnantajien EK ajaa Jyri Häkämiehen (kok.) johdolla työelämän pelisääntöjä uuteen uskoon. Aiemmin Häkämiehen tavoitteena oli vähentää työttömyyttä ja parantaa hintakilpailukykyä maltillisiin palkankorotuksiin tähdätyllä työllisyysja kasvu sopimuksella. Toisin kuitenkin kävi. Työttömyys on vain lisääntynyt, ja maamme on todellisessa taloudellisessa ahdingossa. Suomi on ajautunut sellaiseen syöksy kierteeseen, että hirvittää. Keskustapuolueen Juha Sipilä, uusi pääministeri, kertoi vaalien alla esimerkkejä yhteiskuntasopimuksen sisällöstä. Ne olivat pääosin palkansaajien asemaa heikentäviä. Asioiden luettelo oli pitkä ulottuen työuran alusta loppuun. Luettelo alkoi koeajan pidentämisestä ja päättyi eläketurvan leikkaamiseen. Samaan tapaan vuosilomat, pekkaset, palkan korotukset ja monet muut tavallisen työntekijän arkeen vaikuttavat asiat ovat vaakalaudalla. Meno jatkuu samankaltaisena kuin Aleksander Stubbin johtamien joukkojen aikaan. Rivien välistä sai lukea, että Stubb yhdessä Häkämiehen kanssa väläytteli jopa työehtosopimuksista luopumista ja siirtymistä työpaikkakohtaiseen, paikalliseen sopimiseen. Paikallinen sopiminen on työntekijäpuolen näkökulmasta toivotonta, mikäli neuvottelutilanteessa ei olla tasavertaisia ja jos työnantaja jyrää ja sanelee direktio-oikeudellaan yksipuolisesti tahtonsa läpi. Luottamusmiehen asemaa on vahvistettava, jos asioita halutaan sopia paikallisesti kohtuullisen oikeudenmukaisesti. Ammattiliittojen kanneoikeus on ollut pitkään keskusteluissa. Se toisi ratkaisun moneen työelämän ongelmaan. Neuvotteluissa pitää nyt panostaa siihen, että kanneoikeus vihdoin toteutuu. Muutoin ajatukset paikallisesta sopimisesta joutavat romu koppaan. Lakko-oikeus on koskematon. Se kuuluu perustuslaillisiin oikeuksiin. Lakko on työntekijöiden hätähuuto. Se on viimeinen keino puolustautua työnantajan mielivaltaa vastaan tilanteessa, jossa neuvottelutie on käyty loppuun. Pitää päinvastoin pureutua lakon syihin. Tuskin työntekijät lakkoilevat itseään vastaan. Lakko on lähes poikkeuksetta sen seurausta, että työnantaja on rikkonut työsopimuslakia tai laiminlyönyt työehtosopimusta. Työnantajan sanktioita on kovennettava. Työnantajan saama hyöty työehtosopimusten tai työsopimuslain rikkomisesta on muutoin suurempi kuin pieni sakko. Eivätköhän edellä mainittujen asioiden toteutuessa lakotkin vähene. JOUNI LÄMPSÄ Puheenjohtaja, SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ”Hinta ratkaisee. Suomalaiset kunnat eivät osta suomalaisia tuotteita.” Pohjalle on pitkä matka SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja KIITOKSET METALLILIITOLLE! Kiitokset ansiosidonnaisesta päivärahasta. Ilman sitä ja lisäpäiviä eläminen olisi ollut tosi tiukkaa. MERJA NEVALAINEN Espoo 1.5. eläköitynyt telakkalainen LÄHET Ä MIELIPITEESI ahjo .mielipide@me talliliit to .fi , Ahjo , mielipit ee t, PL 10 7, 005 31 Helsinki tai w w w .ahjo .fi/ mielipide-pals ta lle . Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki k äy , jos ilmoita t yh te ys tie tosi toimitukselle . AHJ1508_1-23.indd 8 25.5.2015 10:56:22
04.06.2015 8 TEK S TI A SK O MA TTI K O SKELAINEN K UV A PEKK A EL OMA A AMMATTILAINEN 9 KARKAISIJA JYRKI TOIVIAINEN, 46 TYÖPAIKKA OFA Oy Ab, Loimaa ”Joka päivä uudet haasteet” Millainen koulutus sinulla on? Olen konepuuseppä, mutta ilman papereita. Ehdin tulla tänne ennen kuin valmistuin. Miten tulit tänne töihin? Tulin kesätöihin vuonna 1986 ja jäin. Välillä olin vuoden pois, vuonna 1993 laman aikaan irtisanottiin. Kävin silloin Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa autonasentajan koulutusta. Sekin jäi kesken, kun soittivat täältä, että tuutko takaisin töihin. Mitä olet täällä tehnyt? Olen ollut nastahitsauksessa, vetokoneella ja kettingin alkukoonnassa. Tässä karkaisussa olen ollut jo lähemmäs 20 vuotta. Minkälaista työsi on? Kolmivuorotyötä, joka katkeaa viikonlopuksi. Fyysistä työtä, aina meinaa olla paikat vähän kipeinä. Meitä on tässä karkaisussa kolme kahden miehen porukkaa, jotka tätä hommaa tekee. Miten koet vuorotyön? Ennen ei ollut ongelmia, mutta nyt vanhemmiten yötyö rassaa. Viihdytkö työssäsi? Kyllä mä viihdyn. Periaatteessa tää on samanlaista joka päivä, mutta käytännössä joka päivä on uusia haasteita. Mikä työssäsi on parasta ja ikävintä? Parasta on työkaverit ja ilmapiiri. Ikävintä on se kolmivuorotyö. Miten kehittäisit työtäsi? Melkein on kehitetty mitä voidaan kehittää. Juuri on laitteisiin investoitu, uusilla laitteilla prosessia on helpompi seurata. Tässä ajetaan kuudella uunilla tavaraa, ja täytyy koko ajan tietää, mitä milläkin uunilla tapahtuu. Millainen on hyvä työkaveri? Yhteistyökykyinen. Yhdessä me näitä ongelmia ratkotaan. Sellainen porukka täällä on. Millainen on hyvä pomo? Sellainen, joka saa asiat toimimaan. Pitää sanansa ja hoitaa hommansa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Että selviäis hengissä ennen kuin kuolee, heh heh! Toivon, että työt jatkuvat. AHJ1508_1-23.indd 9 25.5.2015 10:56:27
10 8 04.06.2015 Venäjän ammattiyhdistysliikkeellä on kahdet kasvot. Vanhaksi kutsuttu on neuvostoaikojen perua ja myötäilee presidentin toiveita. Uudempi ja radikaalimpi sanoo puolustavansa työläisten aitoja etuja. Putinin Venäjällä tämä ei ole turvallista touhua. Veljesriita vitsauksena AHJ1508_1-23.indd 10 25.5.2015 10:56:40
11 8 04.06.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA JA ES A TUOMINEN K UV A T ANDREI SOL O VJEV Venäjän ammattiyhdistysliikkeellä on kahdet kasvot. Vanhaksi kutsuttu on neuvostoaikojen perua ja myötäilee presidentin toiveita. Uudempi ja radikaalimpi sanoo puolustavansa työläisten aitoja etuja. Putinin Venäjällä tämä ei ole turvallista touhua. Veljesriita vitsauksena AHJ1508_1-23.indd 11 25.5.2015 10:56:43
12 8 04.06.2015 Neuvostoliitossa kaikki työntekijät kuuluivat ammattiyhdistysliikkeeseen. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Syntyi uusi Venäjä. Venäjälle jäi vanhan neuvostovallan perintönä ammattiyhdistysliike, joka oli jäsenmäärällä mitattuna mammuttimainen. Aitoa perinnettä työntekijöiden edunvalvojana liikkeellä ei kuitenkaan ollut. Palkkojen vähimmäistaso perustui ja perustuu edelleen lainsäädäntöön. Nyt 25 vuotta myöhemmin ”vanhaa” ay-liikettä edustaa keskusjärjestö FNPR. Paperilla se on yhä vahva, mutta viime vuosina jäsenmäärät ovat laskeneet nopeasti. FNPR myötäilee Putinin hallintoa ja puhuu ”sosiaalisesta kumppanuudesta”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakkoasetta ei edunvalvonnassa haluta käyttää. Haastajaksi pyrkii KTR, joka ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn puolueeseen. KTR ilmoittaa kannattavansa ”demokraattisia uudistuksia”. Markku Pietilä on Metalliliiton kansainvälinen asiantuntija. Hän tuntee itänaapurin tilanteen tarkoin, muun muassa Metalliliiton Venäjällä toteuttamien solidaarisuushankkeiden ansiosta. – Venäjän ay-liike kärsii työntekijöiden luottamuspulasta. Toinen keskeinen ongelma on hajanaisuus. Samoilla teollisuuden aloilla on useita eri ammattiliittoja, jotka voivat kuulua eri keskusjärjestöihin. Tällainen tilanne vallitsee usein myös yksittäisisissä suurissa tuotantolaitoksissa, Pietilä selittää. Työpaikoilla on myös liittoihin kuulumattomia työntekijäyhdistyksiä. Jäsenmaksuista kerätyillä varoilla ne järjestävät tilaisuuksia ja toimivat jonkinlaisena sosiaalisena turvaverkkona. Pienillä työpaikoilla ay-toimintaa ei usein ole ollenkaan. Pietilä kertoo, että kaikesta huolimatta Venäjällä on esimerkkejä hyvistä saavutuksista. – Ammattiosastot voivat toimia varsin itsenäisesti. Usein ne pitävät myös aidosti jäsentensä puolta ja solmivat työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia. Ay-aktiivisuus on parasta työpaikkatasolla. Jäsenmaksu on yleensä yksi prosentti palkasta. Osuus määräytyy suoraan laista. – Suurin osa jäsenmaksurahoista jää työpaikan ammattiosastolle, pienempi siivu menee aluejärjestölle ja vielä vähemmän keskusjärjestölle. Erona Suomeen on, että liiton jäsenyys ei siirry mukana, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Tämä tekee tietenkin hallaa järjestäytymisasteelle. Suomea vastaavaa työttömyyskassajärjestelmää tai ansiosidonnaista päivärahaa ei myöskään tunneta. Valtio maksaa työttömille pientä työttömyyskorvausta. Ammattiyhdistystoimintaan ryhtyvät ovat koko Neuvostoliiton jälkeisen ajan ottaneet riskejä. Heitä voidaan painostaa ja uhkailla. Eräitä aktiiveja on hakattu. Näin kävi autoteollisuuden alueidenvälisen ammattiliiton puheenjohtajalle Aleksei Etmanoville. – Hänen kimppuunsa käytiin takavuosina useita kertoja. Yhden kerran naamiomiehet väijyivät Etmanovia hänen kotitalonsa rappukäytävässä Pietarissa. Nyttemmin hän on saanut toimia rauhassa, varmaankin koska hänet valittiin paikallisen alueparlamentin jäseneksi, Pietilä arvioi. Silloinkin, kun ammattiyhdistysliike saa toimia vapaasti, talouden tila ja yhteiskunnalliset ongelmat asettavat omat rajoituksensa. Vaikka öljy ja kaasu tuottavat Venäjän valtion kassaan tuloja, perusteollisuus hiipui Neuvostoliiton romahdettua. Perusteollisuuden kehittämiseen ei ole myöhemminkään sijoitettu riittävästi. Alhainen syntyvyys on johtanut väkimäärän laskuun ja väestön vanhenemiseen. Selvimmin tämä näkyy maaseudulla. Palvelut häviävät eikä kyliin saada enää opettajia, lääkäreitä tai ylipäänsä mitään ammattitaitoista työvoimaa. Kaupungeissa keskiluokka on vähitellen vaurastunut. 1990-luvun epävakauden jälkeen Venäjän talous alkoi kasvaa lupaavasti. Myös palkat nousivat hyvää vauhtia. Viime aikoina talous on jälleen taantunut. Merkittävinä tekijöinä ovat olleet öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ja länsimaiden talouspakotteet Venäjää vastaan. Pakotteet johtuvat Ukrainan sodasta. Ruplan kurssi dollariin ja euroon nähden on heikentynyt rajusti. Inflaatio on syönyt kansan ostovoimaa. Koko Venäjän talouden tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta. TEK S TI MIKK O NIK ULA Ayliikettä haittaa hajanaisuus. Samoilla aloilla on useita eri liittoja, jotka voivat kuulua eri keskusjärjestöihin. KESKIPALKKA Koko maassa 535 euroa Pietarissa 685 euroa Moskovassa 975 euroa VÄHIMMÄISPALKKA Koko maassa 115 euroa Pietarissa 183 euroa Moskovassa 260 euroa LÄHDE: ROSSTAT, 2015. AHJ1508_1-23.indd 12 25.5.2015 10:56:46
04.06.2015 8 13 – En kuulu mihinkään puolueeseen, vaikka useampaankin on kosiskeltu. Järjestömmekään ei kehota liittymään mihinkään puolueeseen vaan jättää asian kunkin jäsenen omaan harkintaan. Kalinin julistaa toimistossaan ylpeänä, että Venäjän ay-liike aikoo esittää kovat vaatimukset työnantajille: – Vaadimme palkkojen kaksinkertaistamista! – Ei nyt aivan heti, mutta aikaa myöten, hän pehmentää pian julistustaan. Tällä hetkellä Pietarin seudun koneenrakennustyöläisten keskipalkka on 44 000 ruplaa. Toukokuun alun ruplan kurssin mukaan se on noin 800 euroa. Vielä ennen viime talven ruplaromahdusta summa vastasi 1 200 euroa. Kaikille yhteinen tulovero Venäjällä on 13 prosenttia. Kalinin on toiminut koneenrakentajien ammattijärjestön puheenjohtajana vuosikymmenet. Järjestö kuuluu Venäjän ”viralliseen” keskusammattijärjestöön FNPR:ään. Koneenrakentajien toimisto sijaitsee aivan Pietarin ammattiliittojen palatsin takana, lähellä ”Työn aukiota”. Samassa käytävässä on monen muunkin ay-järjestön toimisto, muun muassa kaivosmiesten. REIPPAAT VAATIMUKSET Puheenjohtaja Kalinin valittiin tehtäväänsä äänestyksessä, jossa hän sai 60 prosentin kannatuksen. Hän korostaa olevansa harras ortodoksikristitty, vaikka neuvostoaikoina kuuluikin kommunistiseen nuorisoliittoon ja puolueeseen. – Molemmat lapseni on kastettu. Naimisiinkin menin kirkossa, vieläpä neuvostoaikana, mikä ei silloin ollut lainkaan tapana. Kaksi miestä, kaksi maailmaa ? ? Puheenjohtaja Mikhail Shmakov, Venäjän työja sosiaaliasioiden kolmikantakomission koordinaattori (FNPR:llä enemmistön asema komissiossa) ? ? Yhteistyösopimus hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa ? ? Tukenut Putinin valintaa presidentiksi ? ? Kannattaa sovintoratkaisuja, sosiaalista kumppanuutta, ei lakkoja ? ? Vaikuttanut työlain uudistuksiin, mm. lakko-oikeuden rajoittamiseen Kulunut parketti, lippu puheen johtajan tuolin takana ja pöydän edessä pitkä neuvottelupöytä. Pietarin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen koneen rakentajien ammattijärjestön toimisto on kuin suoraan entisestä Neuvostoliitosta. Mutta kaikki ei ole kuin ennen: – Meillä oli aikanaan 180 000 jäsentä. Oli suuria tehtaita, ja kaikki kuuluivat ammattiliittoon. – Nyt meillä on 39 tehtaassa noin 9 000 jäsentä. Jos kaikki kuuluisivat liittoon, jäsenmäärämme olisi 25 000, pudottelee ulkomuistista Mihail Kalinin. FNPR Perustettu 1990 Jäsenmäärä 22 miljoonaa KESKUSJÄRJESTÖ TEK S TI ES A TUOMINEN AHJ1508_1-23.indd 13 25.5.2015 10:56:49
8 04.06.2015 14 – Me erotimme Etmanovin järjestöstämme aikanaan. Hänhän on kovasti uhkaillut lakoilla, milloin italialaisella, milloin tavallisella. Italialainen lakko tarkoittaa töiden tahallista hidastamista. – Etmanov on kritisoinut meitä, viime aikoina tosin vähemmän. He yrittävät kovasti laajentaa toimintaansa. Meillä on kuitenkin paljon enemmän jäseniä. Kalinin kehuu järjestönsä suhteita turkulaiseen Metallityöväen ao. 49:ään. Yhteistyötä on tehty jo pitkään. Kalinin työhuoneen seinällä on kuvia tapaamisista turkulaisten kanssa. RIITAA VENÄLÄISTEN, YHTEISTYÖTÄ SUOMALAISTEN KANSSA Puheenjohtaja Kalinin luottaa yhteistyöhön työnantajien kanssa. Lakkoja ei hänen johtamansa ammattijärjestö ole juuri järjestänyt. Koneenrakentajien ammattijärjestön palveluksessa on ”viisi ja puoli” työntekijää, joista yksi on juristi. Järjestöllä on käytössään ammattiliittojen rakennuksessa 12 huonetta. Suurin osa niistä on vuokrattu ulkopuolisille. – Saamme hiukan rahoitettua toimintaamme, Kalinin puolustelee. Kun Kalininille mainitsee kilpailevasta ayjärjestöstä, radikaalista MPRA:sta ja sen johtajasta, Aleksei Etmanovista, puheenjohtajan silmiin syttyy teräksinen katse. – Viime vuoteen asti palkat nousivat kohtalaisen mukavasti. Sitten öljyn hinta romahti, tuli pakotteita ja syntyi kriisi. Nyt palkat ovat jääneet jälkeen hintojen noususta. Kalinin sanoo ay-liikkeen arvostelevan Venäjän hallituksen politiikkaa. Erityisesti rahapolitiikkaa: valtion tiukan linjan takia yritykset saavat lainaa vain noin 17 prosentin korolla. Talouspolitiikasta vastaavat ministerit joutaisivat hänen mielestään vaihtoon. – Kuka sellaista lainaa ottaa! On selvää, että yritykset eivät pysty investoimaan, jos raha on noin kallista. MONTA PUHEENJOHTAJAA Neuvostoaikojen peruja ay-aktiiveilla on melko vahva irtisanomissuoja. Heidän erottamisensa ei ole aivan yksinkertaista. – Ammattiosaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan erottaa vain meidän luvallamme. Siksi monet ammattiosastot ovat valinneet itselleen neljä tai jopa viisi varapuheenjohtajaa, Kalinin nauraa. Koneenrakentajilla on ammattiosasto 39 yrityksessä. Suurin osa niistä on yksityisessä omistuksessa. Yritykset suhtautuvat ay-toimintaan Kalinin mukaan ”vaihtelevasti”. – Esimerkiksi Ivangorodissa on Hyundaille osia valmistava firma, jossa on kolmisen tuhatta työntekijää. Yritys ei millään sallisi ammattiosaston toimintaa. – Toisaalta me perustimme Tihvinän junavaunutehtaalle osaston pari vuotta sitten. Siihen on liittynyt tehtaan 3 000 työntekijästä puolet. Neuvostoaikaisista suurista tehtaista ei montaakaan ole jäljellä. Esimerkiksi Raketakellotehdas, joka valmisti jopa kolme miljoonaa kelloa vuodessa, meni konkurssiin ajat. Sen tuotantolinjat myytiin, kuinka ollakaan, kelloteollisuutensa tasosta kuuluun Sveitsiin. MIHAIL KALININ Venäjällä ayliike on myös tiedotuksen taistelutanner. Vastustajat ovat tehneet Fordin tehtaan radikaalista ayjohtajasta Aleksei Etmanovista väärennetyn ”kotisivun” pilkatakseen Etmanovia. AHJ1508_1-23.indd 14 25.5.2015 10:56:57
04.06.2015 8 15 radikaalin ammattiosaston ansiosta. Lihatshovin mielestä ”virallisesta” alan liitosta ei ole työläisten etuja puolustamaan. – Perinteinen ammattiliitto on ollut mukana hyväksymässä huononnuksia työlakeihin. Esimerkiksi yötyölisä on pudotettu 40:stä 20 prosenttiin. Onneksi me Fordilla olemme saaneet pidettyä sen entisellään. Lihatshov sanoo kuluttavansa suuren osan vapaa-ajastaan ay-tehtäviin. Hän on ollut kaksi kertaa naimisissa ja eronnut samat kaksi kertaa. – Perhe-elämää ja ay-aktivismia on vain niin vaikea sovittaa yhteen, mies puolustautuu. – Nyt olen kylläkin menossa avioon kolmatta kertaa... Ay-aktiivi häärii muissakin yhteiskunnallisissa askareissa. – Olen osallistunut Putinin politiikan vastaisiin mielenosoituksiin. Kerran minut on niissä pidätettykin. Lihatshovin mielestä Krimin liittäminen Venäjään oli väärin. Venäjä maksaa siitä nyt kalliisti pakotteina ja kansainvälisenä eristyksenä. – Talouskriisi vaikuttaa. Vähemmän on rahaa käytössä kuin ennen, ay-aktiivi valittaa. a – Voitimme heidän ansiostaan TACIS-kilpailussa. Saimme eurooppalaista rahoitusta ay-aktiivien koulutukseen. Mielestäni meidän on oltava yhä enemmän internationalistisia ja tehtävä yhteistyötä muiden maiden ay-liikkeiden kanssa. Keskusteluhetkemme päätteeksi Kalinin poistuu Pietarin alueen ammattiliittojen ”presidiumiin” eli puheenjohtajiston kokoukseen. On aika siirtyä virallisen ay-liikkeen tiloista ja ”Työn aukion” liepeiltä vallan muihin maisemiin. Siirrymme Pietarin hallintokeskuksen eli Smolnan lähistölle. Siellä pitää majaansa MPRA, kilpaileva, radikaali ammattijärjestö. FORDIN AMMATTIOSASTO HAJOSI MPRA:n toimistolla meidät ottaa vastaan Anton Lihatshov, Fordin autotehtaan ay-aktiivi. Hän on ansainnut jokapäiväisen leipänsä Fordilla jo 12 vuotta. Radikaali MPRA järjestää monien eri alojen työntekijöitä ja kuuluu keskusjärjestö KTR:ään. MPRA on joutunut hiljattain vaihtamaan toimitilojaan. Entisissä tiloissa alkoi olla turhan usein paloja muita tarkastuksia. Se on nykyvenäläinen tapa painostaa oppositiojärjestöjä, jotka eivät miellytä vallanpitäjiä. Uusi toimisto löytyi radikaalien vasemmistojärjestöjen toimitiloista. Lihatshov kuuluu Fordin ”etmanovilaiseen” ammattiosastoon. Niitäkin on kaksi, koska jäsenmaksujen jakamisesta syntyi ratkaisemattomia riitoja liiton ja osaston välillä. Toisessa osastossa on 600, toisessa 150 jäsentä. – Molemmat osastot kannattavat radikaalia ay-politiikkaa, mutta riitelevät keskenään, Lihatshov kuvailee kahden MPRA-osaston keskinäisiä suhteita. Työoloihin ja palkkaan on saatu kohennusta taistelevan, radikaalin ammattiosaston ansiosta. Lihatshovin mielestä ”virallisesta” alan liitosta ei ole työläisten etuja puolustamaan. Venäjän talouskriisi on kouraissut syvältä autoteollisuutta yleensä ja Fordia erityisesti. Aiemmin töitä tehtiin useammassa vuorossa, ja firman palkkalistoilla oli 2 500 henkeä. Nyt tehdään yhtä vuoroa ja nelipäiväistä viikkoa. Työntekijöiden määrä on pudonnut 1 400:aan. – Autot eivät käy kaupaksi niin kuin ennen, Lihatshov valittaa. – Parhaimmillaan Fordin tehdas Pietarin liepeillä tuotti 100 000 autoa vuodessa, nyt paljon vähemmän. Monet ovat tarttuneet Fordin tarjoukseen vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ja viiden kuukauden palkasta. Anton Lihatshov on päättänyt jäädä. ”VIRALLINEN” AMMATTIJÄRJESTÖ EI TAISTELE Lihatshovin tietojen mukaan keskipalkka Fordin autotehtaalla on bruttona 50 000 ruplaa eli hiukan alle tuhat euroa. Työoloihin ja palkkaan on saatu kohennusta nimenomaan taistelevan, MIHAIL KALININ ANTON LIHATSHOV KTR Perustettu 1995 Jäsenmäärä 2 miljoonaa ? Mukana hallituksen kolmikantakomissiossa ? Puheenjohtaja Boris Kravchenko ? Toimii demokraattisten muutosten puolesta, muttei avointa sitoutumista puolueisiin KESKUSJÄRJESTÖ AHJ1508_1-23.indd 15 25.5.2015 10:57:05
www.teboil.fi/liitto Kesäetusi Teboililla *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. polttoaineesta* -2,5 snt/l Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 AHJ1508_1-23.indd 16 25.5.2015 10:57:05
Tyo?ympa?risto? 8-15.indd 1 15.5.2015 20.16 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 04.06.2015 8 PÄTKÄTYÖT Osa työnantajista on alkanut käyttää palkkaamiaan työttömiä, ikääntyviä ja heikosti koulutettuja niin sanottuna kierrätettävänä työvoimana. Näin arvioi Tiina Soininen. Hän on juuri saanut valmiiksi väitöstutkimuksensa Suomen työmarkkinoista. Työmarkkinat ovat erittäin joustavat. Ne ovat myös jakautuneet kahtia: vakaisiin ja epävakaisiin. Työttömän riski ajautua lyhytkestoisten työsuhteiden ja työttömyyden kierteeseen kaksinkertaistui vuosina 2002–2007. Osaltaan tätä selittää tutkimuksen mukaan se, että työnantajat palkkaavat työvoimaa erityisesti lyhyisiin työsuhteisiin. Soinisen mukaan liiallisen epävarmuuden luominen, työsuhdeturvan heikentäminen ja samanaikainen palkkojen jäädyttäminen johtaisivat lukkiutuneisiin työmarkkinoihin. Ennakoitavuus eli varmuus työsuhteen jatkumisesta lisää ihmisten uskallusta vaihtaa työpaikkaa. Työvoima on houkuteltava liikkumaan. Jos työllisyysastetta nostetaan ja yhteiskuntaa kehitetään aidosti, työttömien työllistäminen johtaa seuraavan työpaikan löytymiseen. Soinisen mielestä myös työnantajille pitäisi luoda nykyistä parempia houkuttimia ikääntyvän työvoiman palkkaamiseen pidempiaikaisiin työsuhteisiin. – Jos työvoima ei kierrä, työmarkkinat ovat jähmeät. Silloin yritysten on entistä vaikeampi saada osaavaa työvoimaa, Soininen arvelee tutkimuksessaan. On tehtävä sellaista työmarkkinapolitiikkaa, että työpaikan vaihtaminen on helppoa. Näin työvoimaa ei putoaisi kokonaan pois työmarkkinoilta. Kiertotalous koskee jo työttömiä Osapäivärahaa kuntoutuksesta JOUSTAVUUS Kansaneläkelaitos voi lokakuun alusta alkaen maksaa päivärahana myös osakuntoutusrahaa. Lainmuutos mahdollistaa kuntoutuksen ja työn nykyistä joustavamman yhdistämisen. Jos kuntoutus toteutetaan kevyempänä avokuntoutuksena, kuntoutettava voi samana päivänä sekä osallistua kuntoutukseen että tehdä omaa työtään. Lainmuutoksella kuntoutuspäivän vähimmäispituus lyhenee kuudesta neljään tuntiin. Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa maksetaan silloin, kun henkilön tavoitteena on työssä jatkaminen tai työhön palaaminen. Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivän kesto on vähintään neljä tuntia matkoineen. Liike on lääkettä NISKA Yksi tavallisimmista tukija liikuntaelinvaivoista on niskakipu. Sitä esiintyy jossain vaiheessa elämää 70 prosentilla suomalaisista. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa huono työergonomia, heikko fyysinen kunto, huono ryhti, toistotyö ja tarkkuutta vaativa työ. UKK-instituutin erikoistutkijan Marjo Rinteen mukaan niskavaivat ovat tavallisesti lihasperäisiä. Suurin osa vaivoista paranee itsestään muutamassa päivässä. Niihin pystyy vaikuttamaan myös itse. – Vaivoja voi ehkäistä muuttamalla tavanomaisia asentojaan ja ryhtiään ja vahvistamalla niska-hartiaseudun lihaksia. Liike on lääkettä tässäkin, Rinne toteaa. Hän kehottaa pitämään pään pystyssä ja välttämään pitkäaikaista niskan eteentai taaksetaivutusta ja kiertoa. – Taukoja kannattaa pitää vähintään puolen tunnin välein. Kesuria ei saa kyykyttää TYÖEHDOT Aluehallintovirastot kohdentavat kesällä työsuojelutarkastuksia työpaikoille, joilla on kesätyöntekijöitä. Valvonnassa kiinnitetään huomiota työnteon keskeisiin ehtoihin, palkkalaskelman antamiseen ja mahdollisen yleissitovan työehtosopimuksen noudattamiseen. – Valvomme tarkastuksilla esimerkiksi sitä, että työpaikalla on myös kesätyöntekijöille työaikakirjanpito ja että työvuorot on suunniteltu etukäteen. Näissä asioissa on todettu aikaisempina kesinä puutteita, kertoo tarkastaja Tomi Lappalainen Itä-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueelta. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info auttaa kesällä nuoria työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuton palvelu toimii numerossa 0800 179 279 ja netissä osoitteessa www.kesaduunari.fi. www.teboil.fi/liitto Kesäetusi Teboililla *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. polttoaineesta* -2,5 snt/l Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 AHJ1508_1-23.indd 17 25.5.2015 10:57:05
8 04.06.2015 TEK S TI KIRSI TÖRMÄNEN PETMAN K UV A HANNA K AIS A HÄMÄLÄINEN 18 – Silloin, kun itse on sairas lapsen kanssa yhtä aikaa, pitäisi terveellä vanhemmalla olla oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos olet esimerkiksi pahassa vatsataudissa, et ole mitenkään kykenevä hoitamaan lasta itse. Puhumattakaan siitä, jos parisuhteen toinen osapuoli joutuu sairaalahoitoon. Närhi on ollut jo muutaman vuoden aktiivinen omassa ammattiosastossaan. Nyt hän on laittanut hieman jarrua päälle vapaa-ajan rientojen kanssa. – Olen yrittänyt karsia kaikkea ylimääräistä työhön liittyvää menoa. Samoin toisen työn olen jättänyt, jotta perheelle jää enemmän aikaa. Toisaalta sille ei voi mitään, että työt kulkevat väkisinkin joskus mukana kotiin. JOSKUS ”PITKISSÄ KANTIMISSA” Närhi sanoo, että edunvalvonta on kiinnostanut häntä aina. Moventasilla hän edustaa kahden tehtaan reilua 200 työntekijää yhdessä kuuden osaston luottamusmiehen kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa pelaa hyvin, vaikka Närhi toteaa kanssakäymisen toisinaan olevan ”pitkissä kantimissa”. – Joskus mietin, ilmoitetaanko joistakin asioita riittävän ajoissa luottamusmiehelle. Ehkä tämä on nykytrendi työpaikoilla. Siihen nähden, että Moventaksella ovat takanaan hyvin vaikeat ajat, tunnelma työpaikalla on Närhen mukaan ihan hyvä. – Eihän ilmoitus yt-neuvotteluista koskaan ilmapiiriä kohota tai nosta tuottavuutta. Monesti irtisanomiset vaikuttavat työpaikalla pitkään niiden jälkeen. Vuosina 2010–2014 Moventakselta on irtisanottu yhteensä 335 henkilöä eri henkilöstöryhmistä. Lisäksi työntekijöitä on lomautettu. Nyt tilanne on jo paljon parempi, kun yli vuosi on menty ilman yt-neuvotteluja ja lomautuksia. Tämän jutun tarkistuspäivänä pääluottamusmies oli flunssainen. Hän lähti potemaan flunssaansa kotiin. a TOIMIJA ”Ihmiset pelkäävät potkuja ja lomautuksia. Siksi työtä tehdään sairaanakin.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Jani Närhi TYÖPAIKKA Moventas Gears Oy, Jyväskylä TYÖNTEKIJÖITÄ n. 210 LUOTTAMUSMIESURA Valmetin metallityöväen ao. 74:n toimikunnan jäsen 2013–, osaston luottamusmies 2013–2014, pääluottamusmiehen sijainen 2014, pääluottamusmies 2015– Kukaan ei ole korvaamaton Moventas Gearsin pääluottamusmies Jani Närhi toteaa, että kukaan ei ole korvaamaton. Ei myöskään pääluottamusmies. Tuulivoimaja teollisuusvaihdevalmistaja Moventas Gearsin vuonna 2011 alkanut yrityssaneeraus saatiin vuodenvaihteessa päätökseen. Vuoden alusta alkoi myös Jani Närhen ensimmäinen kausi pääluottamusmiehenä. Närhi oli ehtinyt harjoitella pääluottamusmiehenä olemista jo muutaman kuukauden edellisen pääluottamusmiehen vuorotteluvapaan sijaisena. Saneerauksen päätyttyä Moventas jakautui kahteen osaan, tuulivaihteita tekevään Moventas Gearsiin ja teollisuusvaihteita valmistavaan Santasalo Gearsiin. Närhi on Moventas Gearsin Jyväskylässä sijaitsevien kahden tehtaan pääluottamusmies. Aikaisemmin Rautpohjan tehtaalla työskennellyt Närhi ”pakkosiirrettiin” koneineen uudemmalle, vuonna 2008 valmistuneelle Ikolan tehtaalle Etelä-Keljoon. – Enää ei harmita, vaikka jouduin toisen autonkin sen vuoksi ostamaan. Jos ei olisi pakko, en omistaisi yhtäkään, Närhi sanoo. Kun yritys pilkottiin pienempiin osiin, vähenivät myös pääluottamusmiestunnit. Aluksi tämäkin suivaannutti Närheä. – Nyt molemmat ratkaisut tuntuvat hyviltä. Tehtävät toimivat vastapainoina toisilleen. Jos jotain yllättävää ilmenee, pysäytän koneen tietysti ja hoidan asian heti, koneistajana työskentelevä pääluottamusmies kertoo. Kaksi päivää koneistajan työtä viikossa pitää myös ammattitaitoa yllä ja samalla pysyy kosketus päivittäiseen työhön ja työkavereihin. – Tämä lätkä rinnassa on vain lainassa. Tiedän paikkani. Minulle ei tarvitse tulla huomauttamaan, että minulle kahvi maistuisi paremmalta yläkuin alakerrassa. Moventas Gearsilla on sovittu paikallisesti monista asioista. Närhen mukaan sopimukset ovat hyviä ja niistä olisi malliksi muillekin työpaikoille. Yksi sopimuksista koskee nollatuntisopimuksia. – Työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan nollatuntisopimuksella voivat työskennellä ainoastaan opiskelijat. Heiltä ei haluta viedä mahdollisuutta hankkia työkokemusta ja tienata vähän ylimääräistä. Kesäaikaan opiskelijoille ei tarjota nollasopimusta, vaan normaalia kokopäiväistä määräaikaista kesätyötä. Närhi on toiminut Jyväskylässä Operaatio Vakiduunin kampanja-aktiivina. Hänen mielestään lyhyisiin kampanjoihin on helppo sitoutua ja osallistua. – Tiedän, mitä nollasopimukset voivat aiheuttaa, koska olen niitä aikanaan itse tehnyt. Opiskelijalle ne voivat olla ok. Närhi on toiminut myös nykyisen työn ohessa nollatuntilaisena järjestyksenvalvojana. Tässä tapauksessa hän ymmärtää myös työnantajaa. – Se on esimerkiksi ala, jossa ei välttämättä voida noudattaa normityöaikoja, eikä töitä voi tarjota enempää kuin niitä on. SAIRAANA EI PIDÄ TULLA TÖIHIN Valmetin metallityöväen ammattiosaston Rautakoura-lehdessä Närhi ihmettelee, miksi työntekijät eivät pidä oikeuksistaan kiinni. Jutun aihe perustuu siihen, että Moventasin toisella tehtaalla oli suuri määrä työntekijöitä yhtä aikaa sairauslomalla. Närhi arvelee epidemian syyksi sitä, että kipeänä ei tohdita olla pois töistä. – Tämä yleinen tilanne vaikuttaa. Ihmiset pelkäävät potkuja ja lomautuksia. Siksi työtä tehdään sairaanakin. Närhen ilmeestäkin näkee, ettei hän pidä tätä hyvänä juttuna. Artikkelissaan hän kysyy, kenelle me olemme korvaamattomia. – Työntekijällä ei ole vain oikeus jäädä sairaana kotiin vaan myös velvollisuus. Se, että sairaana työskentelevä tartuttaa kaikki muutkin, aiheuttaa vain ongelmia. Tuottavuutta se ei ainakaan lisää. – En keksi ketään muuta kenelle olisin korvaamaton kuin omalle lapselle, 4,5-vuotiaan Verneri-pojan isä lisää. Närhi on myös ollut valmistelemassa ja kirjoittanut ammattiosastonsa muutosesityksen työehtosopimukseen. Esitys koskee sairaan lapsen hoitamista kotona. Pienen lapsen isä tietää, mistä puhuu. AHJ1508_1-23.indd 18 25.5.2015 10:57:06
19 ”Ihmiset pelkäävät potkuja ja lomautuksia. Siksi työtä tehdään sairaanakin.” Kukaan ei ole korvaamaton AHJ1508_1-23.indd 19 25.5.2015 10:57:11
8 04.06.2015 20 TEK S TI SUVI S AJ ANIEM K UV A T JOHANNES TER V O PIIRRO S PENTTI O TS AMO Laihialainen Järviö, Wärtsilän työntekijä, on itse ollut aiemmin Kanarian saarilla pariinkin otteeseen. Mutta nyt on lähdetty perheen ja lähisuvun kanssa ihan porukalla. Mukana ovat vaimo, 9-vuotias tytär, 6-vuotias poika, vaimon sisko perheineen, appi ja anoppi. Porukka nauttii; viihdytään altaalla, rannassa ja vesipuistossa. Kaupungilla käydään kiertelemässä, tottakai. Lenkkeilemäänkin ehtii. Valkenee lomaviikon sunnuntai, taas kaunis ja aurinkoinen päivä. Lämpöasteita on vajaat 30. Järviö kiertää seitsemän kilometrin lenkin yhdessä vaimonsa siskon miehen kanssa. – Emännät ja muksut, mummut ja papat ovat siinä altaalla. Heillä ei näytä olevan kiire mihinkään. Miehet lähtevät uudestaan lenkille. Järviötä alkaa matka painaa, kaveria ei niinkään. Viimeisen jyrkän alamäen jälkeen ollaan hotellilla, ja Järviö käy vain äkkiä vaihtamassa uikkarit jalkaan. Väsyttää, mutta ei kun altaalle polskimaan muksujen kanssa! – Ei ollut tarkoitus hypätä pää edellä, ei siinä ole kuin metri ja 40 senttiä vettä. Mutta jotenkin vaan sukellan pää edellä. Järviö lyö päänsä altaan pohjaan, ja päälakeen aukeaa ammottava haava. – Muistan, että vedessä näkyy verivana. Tunnen heti, että nyt tuli jotain muutakin kuin vain reikä päähän. Pääsen itse veden pinnalle, mutta en enää omin voimin altaan reunalle. Vaimo tarttuu kädestä kiinni ja muutkin ryntäävät vetämään miestä ylös. – Emäntä on sairaanhoitaja. Emännän siskon mies on sairaanhoitaja. Appiukko myy tarvikkeita sairaaloille ja on ollut ambulanssissa töissä. Auttajat laittavat Järviön makuulle altaan reunalle. Asiansa osaavina sukulaiset pyytävät Järviötä testaamaan, saako hän puristeltua käsiään tai liikuteltua jalkojaan. Muutamassa minuutissa paikalla on myös hotellin lääkäri. – Lääkäri tekee samat käsien puristustestit ja jalkojen heilutukset. En ehdi itse edes vastata, kun joku jo vastaa lääkärille, että vasen käsi puutuu. Lääkäri laittaa niskatuen ja tilaa ambulanssin. Ambulanssi saapuu nopeasti. Kuljettajia on vain yksi. – Se kaveri olisi ollut lirissä ilman sukulaisiani. Siitä on pitkä matka kantaa paareja, portaita ja kaikkea. Miten ihmeessä tämä kaveri kuvittelee saavansa minut yksin ambulanssiin? Järviö pysyy koko ajan todella rauhallisena. – Niin sanovat kaikki muutkin jälkeenpäin. Alitajunnassa kai jyskyttää, että nyt ei pidä ruveta hirveästi panikoimaan. Lapset, varsinkin tyttö, säikähtivät muutenkin ihan tarpeeksi. Tyyneydestä todistaa sekin, että Järviö muistaa pyytää vaimoaan hakemaan kukkaron hotellihuoneesta, ennen kuin ambulanssi lähtee rullaamaan kohti sairaalaa. – Kukkaron sisältöä saatetaan tällä reissulla tarvita. Hotellista on matkaa Hospiten-yksityissairaalaan vain puolisentoista kilometriä. Ja nyt, nyt on se ainoa, ensimmäinen ja viimeinen kerta, jolloin Järviö tarvitsee taikakorttiansa. Kortin toisella puolella on matkavakuutuksen numero. – Heti kun tullaan sairaalaan, ne kysyvät, ovatko vakuutukset kunnossa. Siinä kohtaa on ainoa kerta, että raha tulee puheeksi. He ottavat vaan siitä kortista numeron ylös, eikä sen jälkeen rahaa mainita. Sen jälkeen on vähän niin kuin että antaa palaa vaan. Jollei vakuutusta olisi, pitäisi kai latoa taaloja ja tuohta pöytään? Ei hoitoon pääsy ilman etukäteismaksua ole kaikissa maissa itsestään selvyys. – Lääkäri neuloo pään kuntoon. Kuusi tikkiä. – Käyttävät niskan ja kaularangan kuvauksissa. Välillä emäntä saa tulla mukaan, välillä ajetaan pois. Onnettomuus on tapahtunut kello yhden aikaan päivällä. Kuuden-seitsemän maissa illalla ensiapu ja tutkimukset ovat ohi. Neurokirurgi tulee kertomaan tulokset. Kelit Teneriffalla ovat kohdallaan 26. lokakuuta 2014. On automaatioasentaja Kari Järviön lomaviikon sunnuntai. Hän hyörii pienen poikansa ja tämän serkun kanssa hotellin uima-altaalla ja ehdottaa: ”Hypättäiskö kaikki yhdessä altaaseen?” Seuraavaksi Kari Järviö on ambulanssissa matkalla espanjalaiseen sairaalaan. Onneksi on taikakortti mukana. Hypättäiskö yhdessä? AHJ1508_1-23.indd 20 25.5.2015 10:57:11