AHJO 8/2014 - Lehtiluukku.fi

ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 05.06.2014 NRO TULEVAISUUS RAITEILLA 8 POLITIIKKA ON NORMAALIA ELÄMÄÄ VALTUUSTO HUOLISSAAN ELÄKEIÄN NOSTOSTA ”HERROJEN KANSSA MARJASSA” TORNADO SKA LYFTA LOJOMETALLARE AHJ1408_1-23.indd 1 27.5.2014 14:14:01
2 8 05.06.2014 KYSE ON VALINNOISTA Tampereella käydään parhaillaan keskustelua uuden pikaraitiotien rakenta misesta kaupunkiin. Tamperelainen Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on pitkään puhunut pikaraitiovaunun puolesta kaupungin liikenneongelmia ratkojana. – Pikaratikan brändi on erilainen kuin bussin tai ratikan. Sillä on tutki musten mukaan vaikutusta erityisesti keski-ikäisten miesten halukkuuteen vaihtaa yksityisautoilusta julkisten liikennevälineiden käyttäjiksi. Tampere on Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suurin kasvukeskus. Kaupungin keskusta on kahden järven välisellä kannaksella. Liikenne kulkee itä–länsi-suuntaisesti, kuin putkessa. Kiskoliikenne on Kontulan mukaan liikenneongelmiin selvästi tehokkain ratkaisu. Tampereen kaupunginvaltuustossa Kontula on muun vasemmistoryhmän tavoin äänestänyt vähintään 180 miljoonaa euroa maksavaa tietunnelia vastaan. Hän ei niele väitteitä, joiden mukaan tunneli helpottaisi joukkoliikennettä. – Tietunneli tekee yksityisautoilun niin mukavaksi kuin mahdollista. Tässä ekologisessa tilanteessa paukut olisi pitänyt laittaa sen sijasta julkiseen liikenteeseen. Tulee iso säästö, kun 40 000 ihmistä ajaakin ratikalla keskustaan eikä omilla autoilla. Tamperelainen SDP:n kansanedustaja Hanna Tainio kannattaa myös pikaraitiotietä kotikaupunkiinsa. – Julkisen liikenteen osuutta ei pystytä enää perinteisin keinoin Tampe reella lisäämään. Jo nyt Hervantaan menevät isoimmat mahdolliset bussit muutaman minuutin välein. Vaikka valtion tukirahat tamperelaisten liikenneinvestointeihin ovat tällä erää menneet tietunnelin rakentamiseen, ei ratikkaväylän rakentaminen jää Tainion arvion mukaan rahasta kiinni. – Raitiolinjan investoinnin arvo on noin 180–200 miljoonaa euroa. Kaupunki käyttää joka vuosi investointeihin noin 100 miljoonaa euroa. Raitiotieinvestointi jaksottuu pitkälle aikavälille, ei tämä ole Tampereen kaupungille ongelma. Tainio toteaa, että optimistisimpien arvioiden mukaan ensi vuoden budjettiin tulee valtiolta vielä tukirahaa pikaraitiotiehen. Rakentamiseen ryhdyttäisiin vuonna 2016 ja ensimmäinen vaunu huiskisi raiteilla vuonna 2018. Tampereen kaupunginvaltuuston on määrä päättää pikaraitiotien rakentamisesta kesäkuussa. 10 Transtech Oy:llä Kajaanin Otanmäessä Metalliliiton jäsenet tekevät uusia raitiovaunuja Helsinkiin. Sarjatuotanto alkaa syksyllä. Tekevätkö he myös vaunuja Tampereelle tai Turkuun? Tulevaisuus näyttää. AHJ1408_1-23.indd 2 27.5.2014 14:14:03
PÄ Ä K I R J O I T U S 05.06.2014 8 3 S I S Ä LT Ö Minne menet, Eurooppa? PUHEENAIHE 4 Eläkeikä ja kolmikanta puhuttivat valtuustossa AMMATTILAINEN 9 Maija Tervakangas levyseppähitsaaja Ruukki Metals Oy 21 TOIMIJA 18 Heidi Koivisto pääluottamusmies Kyrel Oy 26 Murikan kehittämishankkeilla rakennetaan vuoropuhelua 28 Kuluttajat päättävät Kuusamon Uistimen tulevaisuuden 36 Lojo-metallare hoppas att lagerautomaten säkrar fabrikens framtid HARRASTUS 34 Petri Somppi RC-autot 5 LINJAUS 6 TIESITKÖ 7 UUSI 7 TALOUS XX 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 21 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 28 XXXX 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 22 ”2020-luvun puolivälissä sopivana eläkeikänä pidetään 65 vuotta.” 32 KANSAINVÄLINEN 33 MAA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 43 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Käytyjen EU-vaalien lopputuloksena niin äärivasemmisto kuin etenkin äärioikeisto sekä erilaiset populistiset liikkeet vahvistivat asemiaan europarlamentissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan Unioniin kriittisesti suhtautuvien osuus kasvoi. Se tulee näkymään parlamentin työssä väistämättä. Aika näyttää kuinka mittavasti. EU:hun kriittisesti suhtautuvien ja sitä vastustavien kannatuksen kasvun taustalla on nähtävissä yksittäisten maitten ja koko maanosamme huono taloudellinen tila. Toinen näiden ryhmien kannatusta kasvattanut seikka on yleinen eurooppalaisen yhdentymisen vastustaminen. Vaalituloksissa näkyy tyytymättömyys tapaan hoitaa talouskriisiä. EU haluttiin kuvata myös möhkäleeksi, joka pyrkii määräämään pikkutarkasti arkisen elämämme. Eri maiden vaalitulokseen vaikutti luonnollisesti myös jokaisen maan oma sisä poliittinen tilanne. EU-vaaleissakin monet ”Talouskriisi nosti kansalliset teemat olivat päällimmäisenä. Suomalaisessa vaalikeskustelussa EU-vastaisia vaivasi se, että palkansaajan kannalta puolueita.” tärkeät asiat jäivät melko vähälle huomiolle. Työelämän oikeudenmukaisuuden HEIKKI PISKONEN lisääminen yleiseurooppalaisella tasolla Päätoimittaja ei ollut näiden vaalien hittiteema. Meillä vaalien tuloksesta ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vajaan vuoden päästä järjestettäviin eduskunta vaaleihin. Jokainen vaali on omanlaisensa. Silti sosialidemokraateilla on edessään vakavan pohdiskelun paikka. Näin alhaalla puolueen kannatus ei ole ollut koskaan. Vasemmistoliittoa ilmeisesti edesauttoi lähtö hallituksesta. Iso kysymys tulee nyt olemaan se, mihin suuntaan yhteistä Eurooppaamme rakennetaan. Pyritäänkö siihen, että Euroopassa tutkimus- ja tuotekehitys on korkealla tasolla ja luo uudenlaisia teollisia työpaikkoja, jotka puolestaan mahdollistavat mittavan palvelu tuotannon kehittymisen ja hyvinvoinnin kasvun? Panostetaanko työsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan? Vai nostetaanko kädet pystyyn ja annetaan maanosan kuihtua? Jalostammeko vuosituhantista eurooppalaista sivistystä ja inhimillistä suhtautumista erilaisiin kanssaihmisiin? Vai rakennammeko henkisen muurin johonkin kohtaan maanosaamme? VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi AHJ1408_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 27.5.2014 14:14:16
PUHEENAIHE JYRKI LUUKKONEN 4 8 05.06.2014 Eläkkeet ja kolmikannan asema huolestuttivat Hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan ja eläkkeiden tasoon kolmikantaa kuulematta keräsivät moitteita Metalliliiton valtuuston kevätkokouksessa. Myös eläkeiän alarajan mekaanista nostoa vastustettiin. Liittovaltuuston kevätkokous Murikka-opisto 21.–22.5. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1408_1-23.indd 4 LIITTOVALTUUSTO Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvosteli maan hallitusta kehysriihessä tehdyistä yksipuolisista päätöksistä. Metalliliitto ei mitenkään voi hyväksyä eläkkeisiin ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavailtuja heikennyksiä. Hallitus tekisi viisaasti, jos se kesän minineuvotteluissaan peruisi nämä leikkaukset. – Uskon, että tällainen päätös noteerattaisiin myönteisesti järjestöjen käymissä eläke- ja työuraneuvotteluissa. Eläke- ja työura- sekä työelämän pelisäännöistä käytävillä neuvotteluilla on yhtymäkohta voimassa olevan tulosopimuksen mahdolliseen kolmanteen vuoteen. – Minun on vaikea uskoa, että kolmannen vuoden palkankorotuksista päästään sopuun, jos nämä neuvottelut kapsahtavat kiville, Aalto totesi. Myös liittosihteeri Matti Mäkelä suomi maan hallitusta ja sen päätöksiä. – Hallitus on rikkonut vakavasti työmarkkinajärjestöjen luottamusta. Työmarkkinajärjestöjen pettymys on ollut suuri, olihan hallitus sitoutunut ohjelmassaan kolmikantaiseen valmisteluun. Työeläke on osa palkkaa ja työeläkevarat ovat palkansaajien ja työantajien rahoja. Toisen lompakko on toisen lompakko myös työmarkkinoilla, Mäkelä sanoi. Valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen tarkasteli eläkejärjestelmästä käytävää keskustelua. – STTK on nyt ilmaissut valmiutensa siihen, että eläkejärjestelmää jollakin tavalla muutetaan. Akavalta on tällaista viestiä kuulunut jo aikaisemmin. Kun SAK:n hallitus muodostaa linjaansa, niin se kuuntelee Metalliliittoa. Teollisuustyötä tekevät eivät yleensä pääse nauttimaan sen paremmin suuresta kuin pitkästäkään eläkkeestä, Mäkinen muistutti. Oulun vaalipiiriä edustava Jari Männikkö sanoi, että eri ammateissa on eri terveysriskit. Kun puhutaan työurien pidentämisestä, pitää huolehtia, että työelämä on laadukasta ja työtä on kaikille tarjolla. Ilpo Haaja Helsingistä vaati nollasopimusten tyrmäämistä. Niitä ei voi perustella sillä, että ne sopivat opiskelijoiden tarpeisiin, sillä sopimukset nakertavat työväen asemaa, etenkin pienipalkkaisten naisten. Uudenmaan Jouni Lindenin mielestä ylisuuriin eläkkeisiin saisi keksiä samantyyppisen leikkurin kuin on käytössä ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa. – EK:n mukaan mitään muuta pelastusta ei ole kuin pienemmät palkat. Suomen Yrittäjien mielestä yleissitovat tai liittokohtaiset sopimukset pitäisi jättää pois ja kaikki pitäisi sopia työpaikkakohtaisesti, sanoi KeskiSuomen Arto Liikanen. – Hissimiesten normaali työura päättyy ennen eläkeikää. Eläkeiän alaraja voisi olla 60 vuotta, ehdotti hissialalla työskentelevä Tapio Kuhmonen Helsingistä. Varsinais-Suomen Janne Laulumaa kertoi havainneensa, että monen työnantajan mielestä työsuojeluvelvoitteiden keventäminen on tervetullut keino saavuttaa kustannussäästöjä. – Jos työttömyysturvaa leikataan, on syytä ottaa esiin myös se, että työtön velvoitetaan ottamaan töitä vastaan ja kulkemaan omalla kustannuksellaan töihin, sanoi Kymen vaalipiirin Anssi Piirainen. 27.5.2014 14:14:18
JYRKI LUUKKONEN LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä ei tule yhtä hämmentävää lopputulosta kuin kolmen päivän koulutusoikeudesta, sanoi Satakunnan Jyrki Levonen. Varsinaissuomalainen Antero Palomäki totesi, että nollasopimuksia tehdään edelleen paljon. Työntekijän ostovoima on saatava paremmaksi ja harmaa talous kuriin, vetosi Oulun vaalipiirin Jouni Lämpsä. Muuten hyvinvointivaltio nimeltä Suomi on historiaa. Valtuuston toinen varapuheenjohtaja, Uudenmaan Pasi Karttunen otti esille niin sanotut keltaiset ammattiliitot eli työnantajan tuella perustetut järjestöt. Niitä on vastustettava ennen kuin niiden perustaminen yleistyy ja homma karkaa kokonaan käsistä. 05.06.2014 Kolmikanta Suomen vahvuus Suomi on ainutlaatuinen maa maailmassa. Meillä työntekijöiden keskusjärjestöt, työnantajien keskusjärjestöt ja maan halli tus istuvat samassa neuvottelupöydässä. Sitä kutsutaan kolmikannaksi. Tässä pöydässä on sovittu työmarkki naratkaisujen ohella työeläkeratkaisuista ja monista sosiaalilainsäädännön uudistuk sista. Neuvotteluilla on pystytty vuosien saatossa kehittämään Suomea sekä luomaan vakautta ja ennustettavuutta talouteen. Niillä on merki tystä siinä, kuinka hyvin menestymme kansainvälisessä kilpailussa. Toki ei kolmikanta niin vahva ole, että sillä maailmantalouden MATTI MÄKELÄ kriisejä pystyttäisiin Metalliliiton estämään. liittosihteeri Kolmikannan arvostelijat sanovat sen vievän valtaa demokraattisesti valitulta eduskunnalta, kun se sopii asioista ja eduskunnalle jää asiasta päättäminen. Monessa maassa, jossa ei ole vastaavaa neuvottelujärjestel mää, näitä asioita ratkotaan katumielen osoituksien ja lakkojen voimalla. Mielestäni kolmikanta on arvo sinän sä. Se antaa niille, joita asia todella koskee, mahdollisuuden vaikuttaa. Kolmikantaan tuli tänä keväänä särö, kun hallitus leikkasi työttömyysturvaa ja eläkkeitä. Uusiutuva hallitus voisi osoittaa viisautta tulevissa minihallitusneuvotte luissa ja perääntyä leikkauksista. On kyse sopimusyhteiskunnan uskottavuudesta. MIKKO NIKULA Tilejä ja toimintaa ? Liittovaltuusto hyväksyi liiton viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen mukaan toimintakuluja oli viime vuonna 27,9 miljoonaa euroa. Jäsenmaksuja kertyi 26 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta tuotti 6,9 miljoonaa euroa, joten tilikauden tulos on viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Neljätoista ammattiosastoa oli tehnyt valtuustolle esityksiä. Niistä edunvalvontaa koskevia oli eniten, 79. Valtuusto hyväksyi vastaukset esityksiin. LIITTOVALTUUSTO ?? 56 jäsentä, jotka liittokokous valitsee ?? Kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ?? Käyttää liiton korkeinta päätäntävaltaa liittokokousten välillä. ?? Hyväksyy liiton vuosittaiset toimintaja taloussuunnitelmat sekä tilinpäätökset ja toimintakertomukset Ammattiosastojen tilan selvittämistä jatketaan AMMATTIOSASTORAKENNE Metalliliitto käy kenttäkierroksen ammattiosastojen järjestöllisen tilan kehittämisestä. Liittovaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen viime vuonna ammattiosastoille tehdyn kyselyn tuloksista ja jatkotoimista. Syksyllä järjestetään ammattiosastojen ja seuturyhmien suunnittelu- ja neuvottelupäiviä tai alueellisia tilaisuuksia, joissa kyselyn tuloksia ja kehitysvaihtoehtoja käsitellään. Ammattiosastojen edustajat ovat käsitelleet tuloksia jo tänä keväänä aluejärjestöjen kokouksissa. Päätöksiä tehdään seuraavassa liittokokouksessa vuonna 2016. Ammattiosastoille tehtiin kysely keväällä 2013. Yhteenvedon jälkeen siitä oltiin yhteydessä ammattiosastoihin. Lisäksi kartoitettiin työpaikkojen luottamushenkilöiden näkemyksiä ammattiosastojen tilasta. Ammattiosastojen järjestöllisen tilan kehittäminen perustuu kaksi vuotta sitten liittokokouksessa tehtyyn päätökseen. Sen mukaan liittokokouskauden aikana selvitetään nykyisten ammattiosastojen järjestöllinen tila ja tehdään esitykset ammattiosastorakenteen muuttamiseksi. HEIKKI PISKONEN AHJ1408_1-23.indd 5 Valtuustossa käydyssä keskustelussa moni korosti sitä, että pakkoliitoksia ei pidä tehdä: ” Ammattiosastoissa on haettava parhaat ratkaisut ja tarvittaessa valittava oikeat kumppanit” Raija-Riitta Luiro-Piippo, Helsinki ”Vältetään kuntarakenneuudistuksen kompastukset. Ammattiosastojen pitää olla aktiivisesti mukana jatkotyössä eikä pidä piirrellä keinotekoisia rajoja.” Tommi Nieminen Varsinais-Suomi ”Työpaikkaosastot saavat paljon aikaiseksi. Ilpo Haaja, Helsinki ”Pienten toimimattomien yhdistäminen ei välttämättä tuo nykyistä enempää toimijoita. Ei pakkoliitoksia.” Antero Palomäki, Varsinais-Suomi ”Iso kysymys on, miten toimimattomat saadaan toimimaan.” Mari Kalasniemi, Lappi 8 LINJAUS Kaivosalan Juha Karppinen kysyi, emmekö osanneet valmistautua kaivosbuumiin? Vastaukset on löydettävä, jotta suljetut kaivokset saataisiin uudestaan avattua. Raija-Riitta Luiro-Piippo Helsingistä katsoi, että tuloratkaisun yhteydessä lupailtu tukipaketti jää olemattomaksi. Lapsilisien tason aleneminen puolestaan on pysyvää, koska indeksikorotukset jätetään tekemättä. Vaasan vaalipiirin Pekka Pörsti ja Ari Rintala olivat samalla linjalla eläkeasiassa: on otettava huomioon koko työuran pituus. Kun 40 vuotta tekee töitä, niin sen jo pitäisi riittää. – Jos duunareilta vietäisiin lakko-oikeus tai lakkosakkoja korotetaan, niin se on meille tuhon tie. Toivottavasti eläkeneuvotteluista · 5 Y H T E I S K U N TA Pienten sopimusalojen edustajat kantoivat huolta sopimusalansa asemasta: ”Sopimusala katoaa, jos osastot yhdistyisivät pääalan osastoihin.” Harri Hoviniemi, ”Mitä tapahtuu sopimusalan edustajistoille?” Mika Lindblad, autoala, Anna Järvinen peltiala ”Miten toiminnan käy jos osastoja yhdistettäessä toimialue laajenee ja matkat tulevat hyvin pitkiksi?” Juha Karppinen, kaivosala Viime vuoden lopussa Metalliliittoon kuului 291 ammattiosastoa. Niistä suurimmassa oli 6 498 jäsentä ja pienimmässä, tänä vuonna jo purkautuneessa osastossa 13. Ammattiosastokyselyn tuloksista Ahjo 4/2014. 27.5.2014 14:14:19
Janne Laulumaa (sdp) 3 952 Erno Välimäki (vas) 3 413 Kari Uotila (vas) 3 307 Faruk Abu Taher (vas) 571 Mersuja nyt kahdessa vuorossa UUSIKAUPUNKI Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Valmet Automotive valmistaa yli 100 000 Mercedes-Benzin A-sarjan autoa vuosina 2013–2016. Tuotanto käynnistyi elokuussa 2013. Alkukeväällä tehdas palkkasi kolmisen sataa uutta työntekijää. TYÖSUOJELU Kesä on täällä taas, ja aurinko lämmittää mukavasti. Työpaikalla korkea lämpötila saattaa kuitenkin haitata työntekoa. Miten työntekoon kuumassa voi varautua? Katso vinkit: www.metalliliitto.fi/tyopaikanlampotila-ja-ilmanvaihto Kesällä lapset syövät eurolla! Hyödynnä Restel Oy:n ravintoloiden tarjoama jäsenetu. Kuponki sivulla 44 VESA-MATTI VÄÄRÄ Metalliliittolaisten ehdokkaiden äänet EU-vaaleissa: Varaudu kuumuuteen Kesäale! Taidetta Murikassa 2.6.–17.10. Kesä-heinä-elokuussa JÄS saat Teboililta jäsenETUEN alennusta 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Voiteluaineista alennus on 10 %, autokemikaaleista, pesuista sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %. KESÄNÄYTTELY Poikkea kesälomamatkalla Murikka-opistoon, Tampereen Teiskoon! Taiteen lomassa voit nauttia kahvit tai ruokailla. Liiton harrastetyönäyttelyyn on koottu työt tänä vuonna Häme–Pirkanmaan ja Kymi–Savo–Karjalan toiminta-alueilta. Osa teoksista on myynnissä. Näyttely on suljettu 7.7.–3.8. Polttoainealennukset saat magneetti juovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaatti asemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Suomi kärkipäässä Vakuutus YHTEISKUNTAVASTUU Ay-liike Suomessa suhtautuu positiivisimmin yrityksen yhteiskuntavastuuseen 11 tutkitussa Euroopan maassa. Suomalainen ay-liike ei koe yrityksen yhteiskuntavastuun olevan uhka itselleen. Yhteiskuntavastuun avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää työelämää ja lisätä johdon ja työn tekijöiden välistä vuoropuhelua. Viljanen/Lämsä/Jyväskylän yliopisto S Metalliliiton ETUEN kumppanina jatkaa If Vakuutusvahinkoyhtiö. Jäsenvakuutus sisältää matkavakuutuksen, pysyvän haitan korvauksen ja luottamushenkilöiden tapaturmavakuutuksen. PETRI PUROMIES 11 243 JÄ Jäsenkorttisi toimii vakuutuskorttina myös ulkomailla! Ja apurahan saivat... METALLITYÖVÄEN RAHASTO Hakijoita 14. Rahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä. Viljo Eriksson, Kuopio Kontrabasson hankintaan 1 000 euroa Riikka Helminen, Petäjävesi Teräsveistosten valmistamisen kuluja varten 1 000 euroa Mari Kalasniemi, Tornio Videon tekoon Etelä-Afrikkaan suuntautuneesta opintomatkasta 1 200 euroa Ismo Katainen, Iisalmi SASK:n talkoomatkaan Mosambikiin 1 000 euroa Milla Leppänen, Espoo Nuorten aktiivien globaalikoulutukseen osallistumiseksi 1 200 euroa Roope Pennanen, Joensuu Autoalan perustutkintoon 1 000 euroa SEURAAVASSA AHJOSSA Työterveyshuolto on tiiviisti mukana kehittämässä työoloja. Niin kuin sen lain mukaan kuuluukin. ??Poikkeuksellisesta haitasta tai hankaluudesta maksettava lisä on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan A?37 snt/tunti B?43 snt/tunti C?57 snt/tunti D?80 snt/tunti ??Vuonna 2013 maailmassa eniten myyty automerkki oli A?Toyota Corolla B?Volkswagen Golf C?Toyota Camry D?Ford Focus ??Euroopan parlamentin vaaleissa eniten ääniä Suomessa keräsi A?Alexander Stubb B?Paavo Väyrynen C?Jussi D?Olli C?ahven D?kiiski Halla-aho Rehn ??Suomen yleisin kala on A?hauki B?särki TIESITKÖ 6 8 05.06.2014 O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1408_1-23.indd 6 27.5.2014 14:14:23
05.06.2014 8 7 PUHEENAIHE PELISÄÄNNÖT Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työmaasopimuksen yhteisistä pelisäännöistä tulevalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää tärkeänä, että sopimus saatiin tehtyä etukäteen hyvissä ajoin. – On merkittävää, että sopijaosapuolina ovat tilaajan ja toimittajan lisäksi sekä työnantajaliitot että neljä ammattiliittoa. Allekirjoittajat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin ja torjuvat harmaata taloutta. Sopimus tekee mahdollisten ongelmien ratkaisemisen helpommaksi ja antaa hyvät lähtökohdat asioiden hoidolle, Aalto sanoo. Sopimus perustuu vuonna 2012 aloittaneen työmaan yhteistyökäytäntöjä ja harmaan talouden torjuntaa pohtineen työryhmän työhön. Fennovoiman vetämässä työryhmässä ovat olleet mukana työnantajapuolelta Rakennusteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry sekä ammattiliitoista Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto ja Sähköliitto. Fennovoima haluaa toteuttaa ydinvoimalahankkeen vastuullisesti. Työsuhdeasiat tulevalla työmaalla hoidetaan suomalaisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmen mukaan työmaasopimuksen tarkoitus on lyödä yhteistyökäytännöt ja toimintaperiaatteet lukkoon jo ennalta, ennen varsinaisten töiden alkamista. Näin pyritään varmistamaan, että projekti monituhatpäisellä kansainvälisellä työmaalla toteutuu mahdollisimman jouhevasti ja aikataulussa. Fennovoiman ydinvoimalatyömaan pelisääntösopimuksen allekirjoittivat 20.5. Sähköliiton neuvottelupäällikkö Tero Heiniluoma (vas.) ja puheenjohtaja Martti Alakoski, Ammattiliitto Pro:n teollisuus sektorin johtaja Markku Palokangas, Metallityöväen liiton liittosihteeri Matti Mäkelä ja puheenjohtaja Riku Aalto, Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas ja puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rusatom Overseasin talous johtaja Vjacheslav Ivanov ja Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmi. Työmaasopimuksessa sovitaan rakennustyömaalla noudatettavista yhteistyö käytännöistä: muun muassa tietojenvaihdosta, ongelmatilanteiden ratkaisutavoista, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla ja käytännön keinoista harmaan talouden torjumiseksi. Sopimuksella Fennovoima noudattaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa, jonka valiokunta antoi vuoden 2010 periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä. Lausunnon mukaan hankkeen yhteiskunnallinen kokonaisetu edellyttää, että hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista neuvotellaan ja sovitaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Harmaan talouden torjuminen ja tilaajavastuuasiat on huomioitu myös joulukuussa 2013 allekirjoitetussa laitostoimitussopimuksessa. Fennovoima ja Rusatom Overseas ovat sopineet työmaarekisteristä, jonka avulla alihankintayritysten ja niiden työntekijöiden tietoja voidaan tehokkaasti valvoa ja hallinnoida. HEIKKI PISKONEN UUSI OIKAISU Ahjon 7/2014 sivulla 21 Marko Leppäniemen kommentissa oli virhe. Leppäniemen ensimmäisen kommentin viimeinen lause piti olla muodossa: ”Mekin päästiin töissä julkisuuteen, kun marssittiin kaikki 300 työntekijää pihalle Sampo Rosenlewilla.” AHJ1408_1-23.indd 7 CNC-KONEISTAJA ALISA LUOMANMÄKI, 26 TYÖPAIKKA Sievi Oy, Sievi AMMATTIOSASTO Oulaisten metallityöväen ao. 368 ry Tavalliset palkansaajat ovat tottuneet siihen, että jos palkka nousee kunnolla, niin veroprosenttikin nousee ja pitää maksaa enemmän veroja. Kaikkein suurituloisimmilla tämä ei näytä toimivan. Kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n tekemän selvityk sen mukaan kaikkein hyvätuloisimman prosentin kohdalla on käynyt niin, että kun heidän osuutensa koko kansakunnan tuloista on kasvanut, niin heidän lisätuloi hinsa kohdistuva verotus on keventynyt. Maitten välisiä eroja vertailtaessa tuppasi olemaan niin, että mitä suurempi tuon yhden prosentin osuus kansakunnan tuloista oli jossakin maassa, sitä pienempi oli heidän veroprosenttinsa. Yksittäisten maiden kohdalla taas hyvätuloisimpien veroprosentti pieneni sitä mukaa, mitä suu remmaksi heidän osuutensa tuloista kasvoi. Rikkaimpien jatkuvaa rikastumista ja tuloerojen kasvua on yritetty selittää luonnonlaiksi, jolle ei mitään mahda. Mutta tuon OECD:n selvityksen mukaan esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa ja Hollannissa kärkiprosentin osuus tuloista on pysynyt samana viimeiset kolme kymmentä vuotta. Portugalissa ja USA:ssa se sen sijaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Suomessa tuloerot ovat vieläkin pieniä verrattuna moneen muuhun maahan. Mutta meillä ne ovat kasvaneet huomattavan ko vaa vauhtia. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana hyvätuloisin prosentti on kasvattanut osuuttaan kansalaisten yhteen lasketuista tuloista runsaasta neljästä pro sentista vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Samaan aikaa hyvätuloisimman prosen tin lisätuloistaan maksama marginaalivero on pudotettu runsaasta 50 prosentista 30 prosentin tuntumaan. Tuloerojen kasvu ei näytäkään olevan luonnonlaki. Ja ihmisten päättämää on sekin, että rikkaiden rikastuessa heidän verotustaan kevennetään, jotta he voisivat rikastua vielä enemmän. TALOUS Ydinvoimalatyömaalle työmaasopimus HEIKKI LEHTINEN / UP FENNOVOIMA Verotus kevenee ”Tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki, mutta verotus vaikuttaa siihen.” MITEN TULIT ALALLE? Olen ollut Sievillä kaksi ja puoli vuotta, tämä on ensimmäinen metallityöpaikka minulle. Aiemmin olin multimedia-assistenttina. Sitten kävin ammattikoulun koneistajapuolen, hankin aikuiskoulutuskeskuksesta CNC-koneistajan pätevyyden, näin lehdessä ilmoituksen ja pääsin nykyiseen työhöni. MITEN LIITYIT LIITTOON? Firman työsuojeluvaltuutetun kanssa tuli puheeksi. Olin aiemmin koettanut liittyä, mutta se pääsi unohtumaan. Nyt olen työsuojeluvaltuutettuna. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Jos tulee ongelmia, niin liitto tuo turvaa. Ja liiton kurssit kiinnostavat. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Uusien asioiden oppimista ja kehittymistä töissä. Ja että niitä töitä löytyy. 27.5.2014 14:14:26
8 8 05.06.2014 MIELIPIDE KO L U M N I TYÖMARKKINOIDEN RAKENNEUUDISTUS Työmarkkinoiden rakenneuudistus tarkoittaa, että et ole enää pelkästään työnhakija tiettyyn hommaan, vaan olet yrityksen sisäistä organisaatiota, millä yrityksen kannattavuutta pyritään maksimoimaan. Ongelma on, että yritykset eivät palkkaa työn tekijöitä työllistääkseen, vaan maksimoimaan kannattavuu tensa. Ahneus ajaa käsittämättömiin ratkaisuihin, pk-sekto rillakin. Todella huolestunut TAMPEREELLA NUORISOTAPAHTUMASSA YLI SATA OPISKELIJAA Tampereen Seuturyhmä järjesti yhdessä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa 20. toukokuuta ammattiin valmistuville ja ammattiin opiskeleville tilaisuuden, jonka aiheena oli katsaus teollisuuteen ja työhallinnon palveluihin. Seuturyhmän ammattiosastot sitoutuivat yhteisen tapahtuman järjestämiseen innolla, ja edustajat olivat aktiivisesti mukana suunnittelukokouksissa. Tapahtuman runko muodostui nopeasti, kun kuuntelimme opettajien asiantuntemusta. Tilaisuudessa kansanedustaja Jukka Gustafsson puhui teollisuuden tulevaisuudesta. Hän käytti hyvän puheenvuoron tulevaisuudesta ja viennin tärkeydestä Suomelle. Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila käytti puheenvuoron teollisuuden suhdannevaihteluista ja palkkojen kehityksestä Metallissa. Tredun opinto-ohjaaja Anna-Maija Lehtelä puhui nuorten työvoimapalveluista. Hän kertoi siitä, miten toimia jos jää työttömäksi ja mitä pitää tehdä, jotta on mahdollista saada työttömyysetuutta. Työnantajan edustaja, Agco Power Oy:n henkilöstöjohtaja Petri Laakkonen kertoi työnantajan näkökulmasta mitä nuorelta työnhakijalta sekä työntekijältä odotetaan. Hän korosti koulutuksen tärkeyttä ja innokkuutta kehittyä työssään. Työntekijöiden edustaja, Agco Power Oy:n pääluottamusmies Mika Ovaskainen valaisi opiskelijoille jäseneksi liittymistä ja liiton luottamusmiestehtäviä. Te-toimiston Lotta Envall käytti puheenvuoron Sanssikortin hakemisesta ja palveluista, joita voi käyttää esimerkiksi ansioluettelon tekemiseen ja työnhakuun Startti-pajoilta. Lopuksi seuturyhmä lahjoitti kaksi 110 euron stipendiä, jotka myönnettiin Marko Tuomiselle ja Jere Koskelle. Ensimmäisen vuoden opiskelija Marko Tuomista kiiteltiin loistavasta asenteesta ja hyvästä tsempistä. Tuominen opiskelee mallikkaasti ja on ensimmäisen vuoden aikana kehittynyt aloittelijasta hyväksi tekijäksi. Jere Koski taas on opiskeluaikanaan kehittynyt vastuuntuntoiseksi työntekijäksi, joka hoitaa hommansa, on osoittanut pitkäjänteisyyttä ja jaksamista sekä on erittäin taitava koneistaja. Tilaisuuteen osallistui yli sata oppilasta. Seuturyhmän edustajat uskovat, että tilaisuudesta ja puhujien annista jäi varmasti nuorille tärkeätä tietoa tulevaisuutta ajatellen. Kiitos oppilaitokselle hyvästä yhteistyöstä! KIRSI TUOMISTO Seuturyhmän sihteeri LÄHETÄ MIELIPITEESI Lisää tasa-arvoa ja työllisyyttä? Kotihoidontuki halutaan puolittaa: äiti voisi käyttää vain puolet kotihoidontukikaudesta, loppu jää isälle. Äidit halutaan takaisin työmarkkinoille ja työllisyys nousuun. Tasa-arvon kannalta uudistus on hyvä. Isät saadaan parhaiten kotiin, kun heillä on oma vapaa, jota ei voi siirtää äidille. Näin on käynyt muissa Pohjoismaissa, missä isät pitävät paljon perhevapaita. Perhevapaiden jakaminen on tärkeää. Perhevapaalle jää yleensä nainen, jolle tarvitaan työpaikalla sijainen. Naiset työskentelevät usein naisvaltaisilla aloilla eli sijainen on toinen nainen. Tämä on yksi syy siihen, että määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä juuri naisilla. Nuori mies on myös houkuttelevampi työnhakija kuin nuori nainen, joka saattaa jäädä pian perhevapaalle. Nykytilanne heikentää naisten ”Kotihoidontukityömarkkina-asemaa. Perhevapaalle jääminen hyödyttää kauden jakaminen isää itseään. Esimerkiksi kotityöt on kannatettavaa, jaetaan tasaisemmin perheissä, joissa mutta käytännössä isä on ollut vanhempainvapaalla: isä on vaikutukset oivaltanut, miten paljon lisätyötä lapsi jäänevät pieniksi.” tuo. Kotityöt taas ovat yksi tavallisimmista riidanaiheista lapsiperheissä. HANNA SUTELA Eron sattuessa isällä on paremmat Tilastokeskuksen erikoistutkija lähtökohdat yhteishuoltajuuteen, kun hän on osallistunut lapsen hoitoon alusta asti. Uudistuksen vaikutukset uhkaavat kuitenkin jäädä puolitiehen. Jos äiti on kotona ensin, isän osuus alkaa, kun lapsi on noin 1 vuoden ja 10 kuukautta vanha. Tätä vanhempien, mutta vielä alle kolme vuotiaiden lasten äideistä kaksi kolmesta on jo työssä. He ovat usein hyvin koulutettuja ja heillä on ollut työ odottamassa. Isä joko on tai ei ole jäänyt kotiin. Uudistus ei vaikuta näihin perheisiin. Noin 20 000 äitiä on kotona vajaa kaksivuotiaan – alle kolmi vuotiaan lapsen kanssa. Heidän työmarkkinatilanteensa on usein heikko, koulutustaso matala eikä heillä ehkä ole työpaikkaa. Kotihoidontuen vaihtoehtona on usein työttömyys. Näissä perheissä ei liene varaa siihen, että isä jäisi pois töistä hoitamaan lasta, kun äidin osuus on käytetty. Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen on pohtinut uudistuksen vaikutuksia työllisyyteen. Joillakin nyt pitkään kotona olevista äideistä on työ, johon he palaisivat nykyistä aiemmin. Osa monilapsisista äideistä jatkaisi todennäköisesti kotona, vaikka siitä ei enää maksettaisi. Osa jatkaisi opintojaan. Osa alkaisi hakea työtä. Jos kaikki he löytäisivät työtä, naisten työllisyysaste nousisi Pärnäsen mukaan noin prosenttiyksikön verran ja kokonaistyöllisyysaste noin puoli prosenttia. Nykytilanteessa on kuitenkin vaikea uskoa nopeaan työllistymiseen. Kotihoidontukikauden jakaminen vanhempien kesken on peri aatteessa kannatettava asia. Sen välittömät vaikutukset jäänevät silti melko pieniksi niin työllisyyden kuin tasa-arvon kannalta. hanna.sutela@stat.fi ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1408_1-23.indd 8 27.5.2014 14:14:29
05.06.2014 Itsenäinen työ palkitsee MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? TEKSTI JOHAN LUND KUVA MIKKO TÖRMÄNEN LEVYSEPPÄHITSAAJA Maija Tervakangas, 26 TYÖPAIKKA Ruukki Metals Oy, Raahe 8 9 A M M AT T I L A I N E N Opiskelin Raahen ammattioppilaitoksessa levyseppähitsaajaksi ja sen jälkeen hankin kansainvälisen IW-hitsaajan pätevyyden. MILLOIN TULIT METALLIALALLE? Olin aikoinaan Miilukankaan konepajalla harjoittelussa kolme kuukautta, mutta marraskuusta 2006 olen ollut täällä töissä, aluksi harjoittelijana ja lomittajana. MITÄ TEET? Pääosin prosessikoneiden ja -laitteiden kunnostusta. MITKÄ OVAT TYÖN HYVÄT JA HUONOT PUOLET? Parasta on, että työjälki näkyy niin selkeästi, ja että saa työskennellä itsenäisesti. Tässä työssä näkee myös oman kehityksensä ajan kanssa. Huonojen työasentojen takia selkään ottaa kuitenkin joskus. Pitkän päälle kaikki kaasut ja vastaavat eivät varmasti ole hyväksi, mutta kaiken kaikkiaan meillä on hyvät työolot. ARVOSTETAANKO AMMATTIASI? Monet ihmettelevät minkä takia olen naisena valinnut tällaisen miesvaltaisen alan, mutta minä ainakin viihdyn erittäin hyvin. Enemmänkin kauhistuttaisi olla naisvaltaisella alalla, vaikka minulla ei olekaan kokemusta siitä. Täällä ainakin viihdyn ukkojen kanssa. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Sellainen, joka antaa tehdä hommat omalla tavallasi, mutta myös neuvoo tarvittaessa. MILLAINEN ON HYVÄ POMO? Joustava. Joillakin pomoilla on hirveä kiire kaikella, vaikka täällä kuitenkin tehdään kaikki hommat parhaamme mukaan ja mahdollisimman nopeasti. Hyvä pomo ei tuo sitä kiirettä työntekijöille, koska riskien määrä kasvaa aina, jos pitää kiireellä tehdä työt. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Toivon, että kroppa kestäisi nämä työt. AHJ1408_1-23.indd 9 27.5.2014 14:14:31
10 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT MISKA PUUMALA 8 05.06.2014 RAITEILLA AHJ1408_1-23.indd 10 27.5.2014 14:14:38
A 8 11 05.06.2014 Raideliikenne on keino lisätä joukkoliikennettä ja vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Sen edistäminen tuo myös työtä. Transtechillä Kajaanissa metalliliittolaiset hitsaavat, maalaavat ja varustelevat junia ja raitiovaunuja – luultavasti maailman parhaita. AHJ1408_1-23.indd 11 27.5.2014 14:14:41
12 8 05.06.2014 Transtechillä on menestyksen avaimet omissa käsissä. Tilauskanta ja työllisyys ovat yrityksen historian parhaimmalla tasolla. Helsingin raitiovaunujen sarjatuotanto alkaa syksyllä. Lisätilaukset ovat mahdollisia jos linjastoa laajennetaan. T ranstech Oy:n halli Otanmäessä on Suomen suurin yhden katon alla oleva konepajarakennus. Hallissa valmistettavien vaunujen korin koko eli ulottuma on puolestaan maailman suurin. Mutta mennään halliin katsomaan. Oppaisiin kuuluu pääluottamusmies, hitsaaja Jouni Lämpsä. – Meillä ei ole koskaan ollut näin hyvää tilauskantaa, hän iloitsee. Alumiinisia profiileja tulee Sveitsistä ja erikoisvalmisteista terästä Rautaruukilta, ne ovat Transtechin tärkeimpiä raaka-aineita. Transtechin runsaan viiden hehtaarin suuruisessa jättihallissa niitä jalostaa yhdessä, kahdessa ja kolmessa vuorossa 400 tuotannon työntekijää. On todella tärkeää, että vaunujen ikkuna- ja oviaukot ovat aina samassa kohtaa. Silloin vaunujen sisäkomponentit sopivat hyvin paikoilleen. Pauke on kova ja hitsareiden valokaaret täplittävät vaununvalmistuksen ensimmäisiä työpisteitä. Junavaunujen rungot näyttävät alumiinisilta, säntikkäiltä luurangoilta. Metallin kiilto on häikäistä silmät. Junavaunujen osia hitsataan niin käsi- kuin robottityönä. Ammattimiehen valvoma automaattijyrsin jyrsii kaksikerrosvaunun seinään aukkoja oville ja ikkunoille. Työsuojeluvaltuutettu Jukka Ahonen kehaisee: Yhdet kiskot vastaavat kymmentä autokaistaa ? Eri kulkuneuvojen tehokkuutta mitataan sillä, kuinka monta matkustajaa kolmen ja puolen metrin levyinen liikennekaista pystyy välittä mään tunnissa. – Henkilöauto pystyy kuljettamaan maksi missaan 2 000 henkilöä tunnissa, bussi 6 000 henkilöä ja raitiovaunu 20 000 henkilöä. Maailman tehokkain metro on Singaporessa, siellä raiteil la kulkee 72 000 matkustajaa tunnissa, kertoo diplomi-insinööri Antero Alku. Alku on ollut konsulttina mukana niin Helsin gin kaupungin uusien raitiovaunujen suunnitte lussa kuin Tampereen pikaraitiotien valmistelussa. AHJ1408_1-23.indd 12 Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopis toon liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelusta. Energian kulutukseltaan ja taloudellisuu deltaan raideliikenne edustaa kärkeä ihmisten kuljettamisessa kaupungeissa. – Kalusto on pitkäikäistä ja kestävää. Huolto kustannukset ovat pienet, sillä raideliikennekalusto on yksinkertaisempaa tekniikkaa kuin bussi tai henkilöauto. – Energian kulutuksen säästeliäisyys lähtee perimmältään siitä, että kiskon päällä kitkahäviö on vain kymmenesosa verrattuna kumipyörään ja asfalttiin. Ja vaikka yksiköt ovat raskaampia, matkustajamäärät ovat isot painoon nähden. Alku murehtii sitä, että Suomi on noudatta nut Yhdysvaltain ja muun Euroopan maiden esimerkkiä kaupunkisuunnittelussa ja antanut autojen, ei ihmisten, viihtymiselle etusijan. Todellisuudessa ”kaikki” ihmiset eivät halua asua nurmijärvillä ja istua tuntikausia ruuhkissa matkalla töihin. – Kun suomalaisilta kysytään, millainen on hyvä elinympäristö, useimmat vastaavat näin: pienkerrostaloalue, jossa voi kaikki asiat hoitaa kävellen. Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi enää hajauttaa asuinalueita hajallensa, jolloin ainoaksi mahdolliseksi liikkumisvälineeksi jää auto. 27.5.2014 14:14:43
– Tämäkin on just sitä meidän erikoisosaamista muiden osaamisten ohella. Hitsattaessa saumat aina vetelevät ja kutistuvat. Alumiini- ja teräshitsien kutistumisen jälkeenkin kaikki on oikean mittaista. Pääluottamusmies selvittää alumiinin hit sauksen vaativuutta. – Vain ja ainoastaan kokemuksen kautta hitsaaja oppii aistimaan ja tunnistamaan alumiinin sulamispisteen, vain kokemuksen kautta syntyy pään, silmän ja käden yhteistyö. VR:lle on menossa 13 ohjausvaunua. Tuotannossa on 20 uutta ravintolavaunua, kuusi on jo toimitettu. Helsingin kaupungin liikennelaitos on tilannut 40 täysin uudenlaista Artic-raitiovaunua. 90 vaunun lisätilaus on mahdollinen, jos linjastoa laajennetaan. Ratikoista kaksi on koeajossa Helsingissä, ja sarjatuotanto aloitetaan syksyllä. Kun vaunu etenee linjalla, siihen lisätään osia pala palalta, vaunua siirrellään hallin toisessa päässä siirtokelkalla ja lopuksi varustellaan. Junien ja raitiovaunujen tuottamiseen vaaditaan tuhat ja yksi ammattitaitoa eri metallien hitsauksesta pinnoittamisen ja maalauksen kautta kilometrien mittaisiksi venyvien kaapelien asentamiseen. Keski-Euroopassa on jo ymmärretty, että tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa tehokkaan raideliikenteen. Kun yli 90 prosenttia matkustajajunista kulkee päästöttömällä vesivoimasähköllä, on osuus tavarajunissa kehnompi: kaksi kolmasosaa sähköllä, kolmasosa dieselillä. – Sähköistettyä rataa on vain vähän yli puolet rataverkosta. Rahti liikkuu enemmän alueilla, joilla ei ole niin paljon henkilöliikennettä eikä sähköistystä. Ja toinen syy on se, että esimerkiksi puutavara haetaan lastausraiteilta, joille ei ole vedetty sähköä. Sinne joudutaan menemään dieselveturilla. HELSINKIIN JUNAILLAAN, ONNEKSI – Jos Helsingin keskustaan ei matkustettaisi lähiju nilla, 60 000 autoa lisää tulisi joka päivä Helsinkiin. Pelkästään niiden vaatimat pysäköintipaikat kattai sivat 120 jalkapallokentän verran maata, kuvailee VR Groupin ympäristöpäällikkö Vesa Stenvall. – Karkeasti voidaan sanoa, että matkusta jaliikenteessä samaa yhteysväliä kohden juna kuluttaa energiaa yhden yksikön, bussi kaksi ja henkilöauto kolme yksikköä. AHJ1408_1-23.indd 13 ”OIKEASSA TYÖPAIKASSA” Hitsari Matti Seppänen hitsaa tällä erää autovaunujen teräksisiä yläpalkkeja. – Olin aiemmin määräaikaisissa töissä pienemmissä firmoissa. Tämä on tämmöinen oikea työpaikka, Seppänen naurahtaa. Hän kuvailee palkitsevaksi sitä, että työt onnistuvat eli ei tule ”negatiivista palautetta”. Kolmivuorotyötä painavalle nuorelle miehelle kaikki vuorot eivät ole mieleen. 8 13 05.06.2014 Kokenut ja ammattitaitoinen tuotannon väki on ollut takaamassa voittoja armottomissa EU-kilpailutuksissa, niin uskovat Transtechin luottamusmiehet. – Olen aina täällä sanonut, että mieluummin teen yövuoroa kuin iltavuoroa, tämmöinen yökukkuja kun olen muutenkin, kotona. Omaa työtään hän kehittäisi laittamalla työosat järkevämpään järjestykseen. Seppänen tunnustaa, ettei ole koskaan matkustanut junalla. Syrjäisessä, kaukana etelässä sijaitsevassa Helsingissä on tullut käytyä kerran, mutta sinnekin Seppänen meni omalla autolla. Vaan raideliikennettä hän kannattaa ja kantaa huolta myös turvallisuudesta. – Totta kai mielessä on työn kokonaisuus. Turvallisuus ennen kaikkea varsinkin siksi, että junavaunuissa kuljetetaan ihmisiä. VR on antanut uudet ympäristölupaukset, joiden toteutuessa konserni käy yhä energia pihimmäksi. Keinoihin kuuluu sähköveturiosuuden lisääminen. Matkustajaliikenteessä Stenvall sanoo VR:n pyrkivän aina vain kasvattamaan osuuttaan henkilöautoihin nähden, jotka ovat junien todellinen kilpailija. Hän kuvaa, että vaunu tilaukset Transtechiltä ja Siemensin sähkövetu rien tilaukset tähtäävät kaikki matkustusmuka vuuden ja täsmällisyyden lisäämiseen. 27.5.2014 14:14:45
14 8 05.06.2014 TRANSTECH OY Jukka Ahonen ja Jouni Lämpsä ovat sitä mieltä, että työntekijöiden innovaatiot koituvat sekä työnantajan että työntekijän hyödyksi ja että työntekijät myös palkitaan innovaatioista. ?? Suomalaisomisteinen yksityinen yritys. Syntyi Valmetin ja Rautaruukin jälkeläisenä. Vuosituhannen vaihteessa espanjalaisomistuksessa. Otanmäessä vaunuvalmistuksen ohella konepaja. Myynti, tuotekehitys, suunnittelu ja projektien johto Oulun konttorissa. ?? Junavaunutilauksiin johti VR-yhteistyö: vaunujen alumiinirunko ja muut tekniset ratkaisut samat, varustelu vaihtuu. Maailmalla suurta kiinnostusta herättänyt innovaatio: kaksikerroksinen ravintola vaunu kioskeineen, valokattoineen ja pyörivine istuimineen. ?? Helsingin Artic-raitiovaunutilaus talviolosuhteiden tuntemuksen avulla. Kääntyvän telin ja ruostumista estävien rakenteiden ja materiaalien ansiosta vesi ei kondensoitu eikä lumi pakkaannu teleihin. ?? Raitiovaunulla mahdollisesti vientiä. Sopisi teknisesti mihin tahansa kaupunkiliikenteeseen. On hienoa, että vaunukauppoja on tullut ja että työt jatkuvat. Ja tietysti mahdollisimman suurella porukalla! Sitä toivoo Teija Ohtonen. KAINUULAISELLA ON MONTA AMMATTIA Viimeisen vuoden sisään Transtechille on otettu satakunta uutta työntekijää, jotta kaikista uusista tilauksista selvittäisiin. Tammikuussa tehtaalla aloitti osavalmistaja Rauno Kuosmanen. MITEN KÄY RAHTIKULJETUSTEN? Rahtiliikenteen tuntija, Tampereen teknillisen yliopiston professori Jarkko Rantala on huolissaan tavaraliikenteen kehityksestä Suomessa. – Kuljetusasiakkaille ja teollisuudelle ei tarjota palveluja, ellei tavaramäärä ole riittävän suuri tai se ei sovi VR:n omaan järjestelmään. Väittäisin, että Suomessa on sahoja tai teollisuuslaitoksia, jotka eivät saa VR:ltä kuljetuksia tai tarjouksia. Professori ei millään lailla kaihda vapaata kilpailua rahtiliikenteessä. Hän toteaa, että kiskokuljetusten rahtiyrittäjille voisi hyvinkin sopia vaikka viiden junavaunun keräily AHJ1408_1-23.indd 14 – Olen mustalla puolella sahaamassa ja alumiinipuolella silloin, kun siellä jotain on. Kainuussa elannon eteen joutuu usein oppimaan monta ammattia, niin on käynyt Kuosmasellekin. Hän on ollut bussinkuljettajana Helsingissä ja dumpperin kuljettajana Talvivaarassa. Nyt mies on palannut kotikonnuilleen, ja osavalmistajakurssin kautta avautui paikka Transtechille. – Enkä ikkään lähe takas Helsinkiin. Lapsetkin, 3- ja 5-vuotiaat, asustelee täällä. Kuosmanen kehuu osavalmistuksen väkeä ”hyväksi porukaksi”. Mieluista on myös se, että yövuoroja ei ole. Dumpperia kuljetettiin öisinkin. ja sitten niiden kuljetus satamaan. Tai että sisä maan rautatieterminaaliin kerättäisiin pienistä tavaravirroista iso virta ja se sitten kuljetettaisiin satamaan. Rantala liputtaa sen puolesta, että rahtijunat pidettäisiin Suomen perusteollisuuden ykköskul jettajana. Kaivostuotteet kuuluvat ehdottomasti raiteille. Rantala oudoksuu esimerkiksi sitä, että Kevitsasta kuljetetaan tavara nyt kuorma-autoilla Oulun satamaan, kun rataa ei ole. Mahdollisesti perustettavien uusien kaivosten kuljetusten vaihtoehdot on Rantalan mielestä katsottava kunnolla. – Suosittelen, jos ei ole koskaan ollut, että käypi kokkeilemassa, kehottaa Kuosmanen ja antaa ymmärtää, että Talvivaarassa työkokemusta karttui vähän liian karulla tavalla. Kuosmanen sanoo, että osavalmistuksessa on ällistyttävän paljon hänelle mieluisaa käsityötä. Hän harppoo pitkillä askelillaan toiseen työpisteeseen ja kaivaa laatikosta esiin pienen helicoil-kierteen. – Alumiinikappaleeseen porataan reikä. Tällainen kierre kierretään sitten siihen siksi, että pultit pysyisivät, alumiinissa pysyy muuten niin huonosti. Kukaan ei usko, kuinka paljon täällä tehdään käsityötä. Moniosaaja on myös varastotyöntekijä Teija Ohtonen, joka on aiemmin ollut tarjoilijana ja kokkina kuin myös kaupassa ja pitopalvelussa. Ohtonen sanoo viihtyvänsä työssään ja osaavansa arvostaa päivätyötä. – Ei niin, että todetaan, että ei sinne mitään rataa jatketa. Tai sitten niin, että vedetään isolla pensselillä Jäämerelle asti ja sitten todetaan, että ei tehdä rataa, koska se maksaa kolme miljardia. Mutta ei kaivoksia tietystikään saa perustaa luontoa tuhoamalla. RATIKKA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kierrettä ja kaarretta ja vielä yhtä aikaa ylä- ja alamäen kanssa, pakkasta, lunta, sohjoa, routaa ja räntää. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n raitiovaunut joutuvat selviytymään tiettä västä maailman vaikeimmasta ratageometriasta ja kovista olosuhteista. 27.5.2014 14:14:48
8 15 05.06.2014 Riku Eerola rukkaisi mielellään työaikoja uuteen uskoon, iltavuorosta pääsee kotiin kovin myöhään. – Tämä on vapainta työtä mitä olen koskaan tehnyt. Ainut negatiivinen asia, mikä tulee mieleen, on ajoittainen osien puuttuminen. Mutta siihen en pysty itse vaikuttamaan muuten kuin ilmoittamalla esimiehelle. Vaunuvarustelussa koneistaja Riku Eerola asentaa ravintolavaunuun istuimia ja kattopaneeleita. Hänkin kehuu työkavereitaan. Mutta kiire on ikävä seuralainen varustelupuolen töissä. Hän vakuuttaa, että laatuun ei kiire vaikuta. Mutta stressin se luo, kun takaraivossa jyskyttää tietoa sakoista, jos tilaus myöhästyy. Eerola tekee kaksivuorotyötä. – Iltavuoro loppuu yhdeltätoista. Myöhä on, kun iltavuoroviikolla kotiin pääsee. Työaikoja muuttaisin. ”MEILLÄ MENESTYKSEN AVAIMET” Lämpsä toteaa, että Transtechillä on nyt menestyksen avaimet omissa käsissä. Tilauskanta ja työllisyys ovat kautta aikain parhaimmalla tolalla. Vuoden alusta yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä on tiivistetty. Lämpsä toteaa, että työntekijöiden ehdotusten kuunteleminen on aina myös työnantajan etu. – Suunnittelija on voinut laskea, että teorian mukaan työ sujuu. Mutta aina tulee tilanteita, ettei sujukaan. Käytännön työn tekijä sen pystyy viilaamaan, avoin keskustelu on kaikille paras, Lämpsä painottaa. Lämpsä tuumaa, että oikea tiedotus on tärkeää. Tiedotuksen kanavalla ei ole niinkään väliä. – Kun tieto tulee kaikille samanlaisena ja yhtä aikaa, sillä torjutaan perättömiä huhuja eikä henkilöstö tee silloin vääriä johtopäätöksiä. Ammattiosasto 256 ojentaa omalta puoleltaan kättä työnantajalle nyt monella tavalla. Maaliskuussa on juuri ollut koulutus kaikille halukkaille jäsenille ammattiosaston toiminnan aktivoimiseksi. Lämpsä huomauttaa: – Meillä oli hirveät paineet olla tilaamatta suomalaista. Ja tarjouskilpailun joka kierroksella käytiin markkinatuomioistuimessa, kertoo Helsingin kaupungin raitioliikenteen kehittämis päällikkö Ollipekka Heikkilä. Heikkilä on tyytyväinen: Artic-vaunu Kajaanin Otanmäestä on sellainen kuin HKL:n viidensadan sivun mittaisessa teknisessä erittelyssä määri teltiin. Transtech voitti teknisesti ja taloudelli sesti parhaimmalla ratkaisullaan vaunutilauksen itselleen. AHJ1408_1-23.indd 15 – Ei kaikkien tarvitse olla säännöllisesti mukana. Mutta joukkuepelin henki on tärkeä. Hyvä ilmapiiri auttaa jaksamaan. Tämä on tärkeää, kun nyt puhutaan niin paljon työurien pidentämisestä. – Kun työntekijä voi hyvin, hän sitoutuu työhönsä paremmin, on innovatiivinen ja tuottoisampi työnantajalleen ja sairastaakin vähemmän. – Vaikka ammattiosaston päätehtävä on edunvalvonta, tuo mausteen siihen vapaa-ajan toiminta. Se luo yhteenkuuluvuutta ja auttaa jaksamaan. – Olen varma, että kun tehtaalla toimii hyvä ammattiosasto, kasvattaa se tehtaan mainetta hyvänä työnantajana. Tänne halutaan tulla, on imua. – Pitkiin matalalattiavaunuihin on vaikea tehdä kääntyvää teliä. Kääntyvä teli kuitenkin estää vaunujen rajut sivuttaiset heilahdukset, lisää mat kustusmukavuutta, vähentää kiskojen kulumista ja vaunujen rasitusta. Me ratkaisimme asian niin, että keskellä olevissa teleissä on lyhyt väli ja edessä ja takana niin sanotusti etu- ja perävaunut. Suomalainen muotoilu on mahduttanut vau nuun 74 istumapaikkaa. Jarrutusenergia otetaan 85-prosenttisesti talteen ja käytetään talvisin vaunujen lämmittämiseen. LED-valaistus on energipihi. HKL käyttää raiteilla vain ja ainoastaan päästötöntä vesi- ja tuulivoimaa. Heikkilä painottaa, että tarjouskilpailussa haettiin ennen kaikkea kokonaistaloudellisesti edullisinta ratkaisua. Tämä tarkoittaa elinkaari kustannusten alhaisuutta. Eurosäästöjä tuo esimerkiksi se, että kaikki vaihdettavat paneelit on ruuvattu paikoilleen. – Valmistajat mielellään liimaisivat kaiken, sillä se on paljon helpompaa kuin ruuvaaminen. Liimauksessa toleransseista puhutaan senteissä, ruuvauksessa milleissä. 27.5.2014 14:14:50
16 8 05.06.2014 Aina voi käytävälläkin kävellessä singota jotakin silmään, sanoo Matti Seppänen. Osastonsa varatyösuojeluvaltuutettu iloitsee tuoreesta suojalasipakosta. EDISTYSTÄ – JA HUOLTA Työsuojelupuolella edistytään sielläkin. Taukopaikkoja on saatu vuosien varrella ja raikasvesipisteitä on tullut. Nestehukka täällä hallitöissä on kesäisin melkoinen, työsuojeluvaltuutettu Ahonen kertoo. – Minä olen sitä mieltä, että työsuojelu ja -turvallisuus otetaan huomioon ennakoiden, yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Minä arvostan töiden hyvää suunnittelua ja sitä, että henkilösuojausasiatkin ovat kaikki kunnossa jo ennen töiden aloittamista. Vastuuhan työturvallisuudesta ja työsuojelusta on työnantajalla. Ahonen on erittäin tyytyväinen siihen, että vaaratilanneilmoituksia tippuu nyt hyvään tahtiin. Huolta tuottavat esimerkiksi kemikaalit ja melu. Mutta näihin on jo puututtu ja muihinkin mahdollisiin epäkohtiin tehdään tarvittavia parannuksia. Heikkilä ottaa esimerkiksi ratikan lasin vaihdon. Liimauksessa vaunu joudutaan ottamaan pakkassäästä sisään lämpenemään. Sitten kun lasi on liimattu, joudutaan odottele maan liiman kuivumista. – Tähän menee 3–4 päivää, pahimmillaan viikko. Uudessa vaunussa lasi on kyllä liimattu kehikkoon, mutta kehikko on ruuvattava. Me voimme vaihtaa uuden lasikehikon vaunuun ja aikaa menee puoli tuntia. AHJ1408_1-23.indd 16 Transtechillä tehdään kulkuneuvoja nimenomaan joukkoliikenteeseen, vaikka konepajatöitäkin on. Ahonen vitsailee, että olisihan se hyvä, jos Transtechillekin pääsisi metrolla töihin, ettei tarvitsisi tulla omalla autolla. Pohjois- tai Itä-Suomessa matkustaminen ei vain onnistu julkisilla välineillä kuten ruuhka-Suomen kaupungeissa, vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen ja EU-määräykset siihen Suomessakin velvoittavat. Lämpsä toteaa: – Aina pitää joukkoliikennettä kehittää siellä missä se on järkevää. Rataverkot pitäisi saada hyvään kuntoon, jotta rahtikuljetukset siirtyisivät enemmän rautateille. Tulisi vähemmän päästöjä, tiet eivät menisi huonoon kuntoon ja tieliikenteen turvallisuus paranisi. a Kaksi Artic-vaunua ovat läpäisseet 5 000 kilometrin virheettömät koeajojaksonsa ennä tysnopeasti. Heikkilä toteaa tyytyväisenä, että Helsingin kaupungin raideliikenteessä on pienellä porukalla onnistuttu tekemään hyvää työtä. Hänellä ei ole kantaa suuntaan tai toiseen raideliikenteen yhtiöittämisen suhteen, mutta tästä hän muistuttaa yleisellä tasolla: – Jos kunnat luopuvat kaikista omista laitoksistaan ja työntekijöiden osaaminen hävitetään, ei ole olemassa enää ketään, joka pystyisi arvioimaan tarjouskilpailujen tarjouksia. ??Suomessa energiankulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Seuraavan 15 vuoden aikana maailmanlaajuisen energiakulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan. Energiatehokkuus on ainoa kestävä ratkaisu lähestyvälle energiapulalle. Suomen teollisuus käyttää 47 prosenttia maan kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden käyttämästä sähköstä puolet menee pumppuja ja puhaltimia pyörittäviin moottoreihin. Tästä noin 40 terawattitunnista vuodessa voidaan säästää merkittävä osa. – Säästäväistä käyttöä voi verrata autolla ajoon. Kun käytetään pienempää kaasua, pienenee kulutus kilometriä kohden tiettyyn pisteeseen saakka. Pumpuilla ja puhaltimilla hiljaisemman ajon tuottama hyöty on erittäin suuri, ABB:llä energiatehokkuuden kehittämisestä vastaava Jukka Tolvanen sanoo. – Energiatehokkuutta ei saada välttämättä sillä, että otetaan uudet vehkeet käyttöön. Aina kannattaa katsoa ensin, miten nykyisiä ajetaan, Tolvanen lisää. Laitteiden ajaminen kovilla kierroksilla aiheuttaa ylimääräisen energian vapautumista lämpönä, tärinänä ja meluna ympäristöön. Laitteiden järkevä ja energiatehokas käyttö parantaa myös työympäristöä. KOKONAISUUS HUOMIOON Jotta tuotantoprosessin energiatehokkuutta voidaan mitata ja säätää oikeaksi, pitää huomioida tuotantolaitoksen koko käyttöikä. Lappeenrannan teknisen yliopiston professori Jero Aholan mukaan kokonaisuus on nähtävä jo suunnitteluvaiheessa. Jos huomio kiinnitetään vain laitetekniikkaan, jää paljon mahdollisuuksia hyödyntämättä. – On ymmärrettävä, että esimerkiksi putkistojen väärä mitoitus voi johtaa ylisuuriin laiteinvestointeihin järjestelmän alkupäässä, Ahola sanoo. – Kun parannamme energiatehokkuutta kulutuspäässä esimerkiksi eristyksillä tai laitteiden oikealla mitoituksella, pärjäämme koko energiasiirtoketjussa pienemmillä laitteilla. Tämä tuo merkittäviä säästöjä investoinneissa. Joskus on jopa järkevää laskea tuotantoa, jos energiakulutuksessa saavutetaan säästöjä. – Automaatiojärjestelmät tuottavat paljon tietoa. Niiden perusteella voidaan säätää laitteiden ajoa. Tämä edellyttää analyysiosaamista ja kykyä tehdä päätöksiä valtavan tietomäärän perusteella, Tolvanen sanoo. Pelkkä tekniikka ei siis riitä, jos sen hyödyntämistä ei ymmärretä. 27.5.2014 14:14:51
8 17 05.06.2014 TEKSTI JUKKA NORTIO Energiatehokkuus koskee sinuakin Ilmastonmuutos, päästörajoitukset ja alati kallistuvat energiaraaka-aineet. Siinä kolme kovaa syytä, miksi jokaisen meistä on säästettävä energiaa. – Esimerkiksi taajuusmuuttaja ei yksin säästä energiaa. Käyttäjän on osattava säätää sillä pumppumoottoria niin, että prosessi saadaan energiatehokkaaksi, Ahola sanoo. MITTAAMISEN VAIKEUS Sähkön säästämisen ensimmäinen askel on sähköä hotkivien laitteiden energiatehokkuuden mittaaminen. Yksittäisten laitteiden optimoinnin rinnalla on tutkittava koko tuotantojärjestelmän energiatehokkuutta. Mittaaminen ja mittauksesta saatujen lukujen tulkinta ei aina ole yksinkertaista. – Tehokkaat laitteet eivät vielä takaa, että kokonaisuus, esimerkiksi teollisuuden osaprosessi on energiatehokas, Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen tutkimuspäällikkö Mari Tuomaala sanoo. Eri osien välillä on vaikutusmekanismeja. Myös olosuhteiden ja laitteiden käyttötavan muutokset vaikuttavat prosessin energiatehokkuuteen. KOKONAISUUS TASAPAINOON Tuomaala huomauttaa, että energiatehokkuuden parantaminen on vain osa yritysten toimintaa. – Mikään yritys ei voi toimia niin, että se keskittyy vain energiatehokkuuden parantamiseen. Sitä pitää parantaa yhdessä esimerkiksi materiaalitehokkuuden, ympäristövaatimusten ja kustannustehokkuuden kanssa. Sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa kehitetään kovaa vauhtia prosessimalleja, jotta eri tekijät saadaan tasapainoon, Tuomala sanoo. Energiatehokkuuden parantamisessa törmätään käytännön työssä moniin ongelmiin. Ei auta, että otetaan uudet vehkeet käyttöön. Kannattaa katsoa ensin, miten nykyisiä ajetaan. Kotonakin energiatehokkuus lähtee seurannasta – Valvomohenkilöstölle asetetaan energiatehokkuustavoitteita. He tarvitsevat kuitenkin ohjeita siitä, miten ne voidaan saavuttaa, Tuomaala kertoo viitaten haastatteluihin, joita hän on tehnyt työntekijöiden joukossa. Monimutkaisissa prosesseissa ei aina ole helppoa löytää parasta tapaa säästää energiaa heikentämättä tuotantoa. – Automaatio auttaa tässä vähitellen. Uudenaikaisissa valvomoissa on jo energiatehokkuuden raportointia. Valvomopöydissä on myös liikennevaloja, jotka kertovat henkilöstölle, miten prosessia pitäisi ohjata, Tuomaala sanoo. a Käyttötottumusten parantaminen ?? Laitteet sammutetaan silloin kun niitä ei käytä. Yksinkertaisin, mutta usein unohtuva säästökohde. Myös kylmälaitteiden säätä misellä päästään huomattaviin säästöihin. Vinkkejä kotiin ? Tunnista tapasi. Tiedä, mihin energia kuluu kotonasi ja arvioi, voitko muuttaa kulutustottumuksia. ? Käytä, mitä tarvitset. Pidä päällä vain niitä laitteita, joita tarvitset. ? Valitse viisaasti. Suosi hankintatilanteissa energiatehokkaita vaihtoehtoja lampuista kodinkoneisiin. ? Tunne energiasyöpöt. Parvekelämmittimet, sähköinen lattialämmitys ja muut lämmityslaitteet kuluttavat runsaasti sähköä. Kytke ne pois tai säädä alhaisemmalle teholle, kun olet poissa kotoa. ? Säästä pienissä asioissa. Energian säästö koostuu pienistä puroista. Niistä kasvaa vuodessa iso säästö. ”Tiedätkö sinä, kuinka monta kilowattituntia teillä menee vuodessa,” Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski kysyy ja ohjeistaa: Sähkölaitteiden käyttöön paneutuminen ?? Uunin, kiukaan tai kuivausrummun käyttöä kannattaa kokeilla eri tehoilla ja käyttöajoilla. Ruokaa voi kypsentää jo siinä vaiheessa kun uuni lämpenee. ?? Jokaisen on opeteltava saunansa. Kauanko kiukaan pitää olla päällä ja milloin sen voi sammuttaa. Vanhojen kylmälaitteiden uusiminen ?? 1970-luvulla valmistetut jääkaapit kuluttivat noin 850 kWh/vuosi. Nykyaikaisten kulutus on alle 200. Valaisimien määrä on kasvanut kodeissa huomattavasti. Pahimpia energiasyöppöjä ovat 1990-luvulla muotiin tulleet halogeenivalaisimet. SUOMI 2013 ENERGIANKULUTUS 373 terawattituntia, vähennystä 2 % vuodesta 2012 ?? Tärkeimmät energialähteet: puu 24 %, öljy 23 %, ydinvoima 18 %, hiili 11 % ?? Energiankäyttö: teollisuus 46 %, lämmitys 25 %, liikenne 16 % www.tilastokeskus.fi AHJ1408_1-23.indd 17 SÄHKÖNKULUTUS 83,9 terawattituntia, kaksinkertaistunut vuodesta 1980 ?? nettotuonnin osuus 19 % SÄHKÖNTUOTANTO ?? Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 28 %, ydinvoima 27 % ja vesivoima 15 % ?? Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta 47 %, vähennystä 16 % huippuvuodesta 2007 www.hyvinvointiasahkolla.fi 27.5.2014 14:14:51
18 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA JYRKI LUUKKONEN 8 05.06.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES Heidi Koivisto TYÖPAIKKA Kyrel Oy, Hämeenkyrö TYÖNTEKIJÖITÄ 120 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT eri tehtäviä 1995–, pääluottamusmies 2007–, Ikaalisten ao. 340:n opintosihteeri ja jäsenhuoltaja, Metallin liittovaltuuston jäsen 2012–, Ylöjärven koulutuslautakunta (sd.) 2008– Ei tylsää, toisinaan herkullista Sanovat politiikan olevan tylsää. Käytkö terveyskeskuksessa? Käykö lapsesi koulua? Politiikka on normaalia elämää, muistuttaa kuntalainen ja pääluottamusmies Heidi Koivisto. Ylöjärven sosialidemokraatit kiinnittivät vuonna 2004 huomiota alle kolmekymppiseen ammattiyhdistysaktiiviin ja kysyivät häntä ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Saadut 30 ääntä eivät riittäneet valtuustopaikkaan, mutta kaupunginhallituksen varajäsenyys toi oppia. Vuoden 2012 vaalien 74 ääntä toivat valtuuston varapaikan ja jatkoa koulutuslautakunnan jäsenyydelle. – Oma poika oli kasvamassa kouluikäiseksi ja ajattelin, että on hyvä tutustua peruskouluun. Meillä on kummikoulut ja päivän vierailut kouluissa ovat avartaneet maailmaa hirveästi. Nostan hattua opettajille. Tämän vuoden alusta Koivisto on toiminut myös sosialidemokraattien paikallisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Onko sinulla kunnallispoliittista valtaa? – Olen tietysti kasvamassa näihin tehtäviin, mutta tietyllä tavalla kyllä. Oman mielipiteen saa esiin. Tätä kautta pystyy myös edistämään teollisuustyöntekijöiden asemaa, kun vaan jaksaa rummuttaa. Ylöjärvi on sinänsä hoitanut asiansa hienosti. Yrityspalvelut toimivat ja tontteja on. KAIKKEA EI OLE VIELÄ KEKSITTY Kyrel Oy, elektroniikkatyöntekijä Koiviston työpaikka Kyröskoskella, on Ylöjärven naapurikunnan Hämeenkyrön suurimpia teollisia työnantajia. Koivisto on valmis puhumaan kuin ruuneperi teollisten työpaikkojen puolesta omien verkostojensa kautta. – Pitää panna rohkeasti pystyyn ideahautomoita. Kaikkea ei tähän maailmaan ole vielä keksitty. Pieniä start-up -yrityksiä pitää tukea. Sieltä niitä uusia ideoita ja keksintöjä lähtee. Rahoituksen on toimittava. Biotekniikassa on saumaa. Elektroniikkateollisuuden ylä- ja alamäet omalla työpaikallaan kokeneena Koivisto vertaa päätöksentekoa kunnallishallinnossa ja yrityksessä. Välillä on ollut itsessä pitelemistä. AHJ1408_1-23.indd 18 – Miten jonkin asian päättäminen voi viedä niin kauan? Akseli lautakunta–kunnanhallitus– valtuusto toimii, mutta joskus pallotellaan niin, että lievää kärsimättömyyttä on ilmassa. Olet monessa mukana. Koetko olevasi poliittinen henkilö? – Poliittinen henkilö. Kamala mikä sana. Tietyllä tapaa olen. Vien eteenpäin niitä perusarvoja, joita kannatan. Koivisto oli toukokuussa Seinäjoella valitsemassa SDP:lle puheenjohtajaa. Hän tuki istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen haastanutta Antti Rinnettä. – Ammattiyhdistysliikkeessä oli tunne, että meitä ei otettu vakavasti eikä kuunneltu. Yhteistyö kärsi. Urpilainen teki hyvää työtä ministerinä, mutta se on eri asia kuin johtaa puoluetta. Nyt jatketaan eteenpäin ja on saatava haalariväki taas mukaan. EPÄVARMA MAAILMA Elämä on opettanut Koivistolle, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Yksi kaunis päivä voi tapahtua ihan mitä vain. – Mutta olen ollut peruspositiivinen lapsesta lähtien. Vaikka elämä on välillä kuinka potkinut päähän, niin sitä on ajatellut, että mennään eteenpäin. Olen toisaalta hirveän avoin ja sosiaalinen, toisaalta aikamoinen erakko. Välillä pitää vetäytyä ja vaan olla. Koulutukseltaan Koivisto on kehitysvammaisten hoitaja. Ensimmäinen työpaikka oli Ylisen keskuslaitos Ylöjärvellä vuonna 1992. Ammattiyhdistystoiminta imaisi KTV:n paikallisosaston nuorisovastaavaksi. Hoitajatöissä oli kahden ja puolen vuoden aikana parikymmentä määräaikaista työsopimusta. Kyrel haki työntekijöitä ja lupasi kouluttaa. Ammatinvaihto oli selvä asia. Tie vei myös Metallin ammattiosastoon nuorisojaoston vetäjäksi. – Vasta vanhemmiten sain tietää, että pappani oli SOK:lla luottamusmiehenä ja äitini toimi Telellä työsuojeluvaltuutettuna. Joten ay-toiminta on näköjään jonkinlainen perinne suvussani. Kyrel Oy perustettiin vuonna 1978. Vuosina 1999–2003 sen toiminnot omisti Flextronics. Uuden Kyrelin elämä alkoi virallisesti vuonna 2004, jolloin se hankki Hämeenkyrössä toimintansa lopettavan Flextronicsin laitteet. Alan käänteet ovat olleet nopeita. – Välillä tuntuu, että onko se ollut edes totta. Meillä oli Flextronicsin aikana mainos, että ’emme hae 3, 30:tä, vaan 300:aa uutta työntekijää’. Tilauksia oli niin paljon. Olin silloin työnopastajana ja oven takana oli päivittäin 15 uutta opastettavaa. Yhtäkkiä asiakas ilmoittaakin, että ei tilaakaan. LUOTTAMUSTA VAI LIIAN LÄHELLÄ? ”Oman mielipiteen saa esiin, kun jaksaa rummuttaa.” Elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja ? tarjoava Kyrel on perheyritys. Yksikerroksisessa tehdasrakennuksessa ei ole kahden kerroksen väkeä, Koivisto sanoo. – Kaikki päätöksiä tekevät ovat lähellä. Nykyjohdon kanssa suhteet ovat hyvät ja luottamukselliset. Aina ei näin ole ollut ja polku on ollut pitkä. Pohtiessaan luottamusmiehen roolia Koivisto sanoo sen olevan yhteisten asioiden hoitoa. Pitää kuunnella herkällä korvalla ja toimia sen mukaan. Tarvitaan pitkää pinnaa ja ihmissilmää. On myös kyseenalaistettava asioita ja tarvittaessa nukuttava yön yli. – Olen kokenut hirveän tärkeäksi sen, että olen voinut olla työkavereille tueksi missä tilanteessa tahansa. Olen vuosien varrella oppinut myös ymmärtämään paljon yritysmaailman aika kovia lakeja. Koivisto myöntää miettivänsä välillä, että katseleeko tätä kaikkea liian läheltä. – Pitää yrittää pitää etäisyyttä asioihin. En osaa sanoa, kuinka iso vaara se on, että ollaan tavallaan yhdessä ja johto lähellä. Onko se uhka vai mahdollisuus? On siinä kuitenkin enemmän plussaa, että ollaan avoimia. Mutta ei tämä mitään ruusuilla tanssimista ole, vaikka yhteen hiileen puhalletaan ja pyritään pitämään nämä työpaikat täällä. Katsomme eri vinkkelistä, mutta päämäärä tuntuu olevan sama. a LAUTAKUNTA on kunnanhallituksen alainen toimielin. Se hoitaa toimialansa pysyväisluonteisia tehtäviä. Lautakunta toimii lähellä palvelutuotantoa, johtaa ja valvoo palvelujen tuottamista kunnassa. Se vahvistaa ja tuo esille kuntalaisnäkökulmaa. 27.5.2014 14:14:51
19 a aa AHJ1408_1-23.indd 19 27.5.2014 14:14:55
Nyt saat K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hyviä uutisia I? n asiakkaille! Nyt saat K-Plussapisteitä kaikista I? n henkilöasiakkaan vakuutusmaksuista. Kun rekisteröit K-Plussa-korttisi heti, keräät pisteet kotiin alusta alkaen. Lue lisää uudesta rahanarvoisesta edusta ja REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA AHJ1408_1-23.indd 20 27.5.2014 14:14:56