AHJO 3/2015 - Lehtiluukku.fi

19.02.2015 ahjo.fi NRO 3 STOP PIMEÄ TYÖ VEROT YLÖS VAI ALAS? LIITON LOMALLE! RECEPT FÖR 20 000 NYA MEDLEMMAR UUSI ALKU MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI AHJ1503_1-23.indd 1 10.2.2015 12:24:34
VALMIINA TOSITOIMIIN Vielä viime kesänä edunvalvonta Murata Electronicsilla oli lapsenkengissä. Tuore luottamusmiesporukka on ottanut asiat hoitaakseen. Liittoon on saatu paljon uusia jäseniä ja ensimmäinen edunvalvontakyselykin työpaikalla on jo tehty. 2 10 Muratalaiset ottivat yhteyttä liittoon. Lue miten asiat alkoivat järjestyä. 3 19.02.2015 AHJ1503_1-23.indd 2 10.2.2015 13:27:01
19.02.2015 3 Eduskuntavaalit lähestyvät ja taas kiihtyy keskustelu työelämän muutostarpeista ja työmarkkinoiden liiasta jäykkyydestä. Pääministeri otti osaa keskusteluun vaatimalla luopumista konsen suksesta eli yhdessä sopimisen perinteestä. Kun katsoo tärkeimpiä viime vuosina tehtyjä päätöksiä, kuten eläkeratkaisua tai työllisyysja kasvusopimusta, vaatimus ei tunnu johdonmukaiselta. Työpaikkatasolle nämä ”uudistajat” laskeutuvat, kun he alkavat puhua paikallisen sopimisen lisäämisestä ja samaan hengenvetoon luottamusmiesten aseman heikentämisestä. Tämä viimeistään paljastaa, mistä on kyse. Hillitsemättömästä halusta heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Muutoksia ajetaan vaaleista toiseen piittaamatta, mitä ne tavalliselle työssä käyvälle tai työttömälle merkitsisivät. Toistaiseksi monen puolueen vaaliohjelmat on esitelty yleisellä tasolla. Erityisesti gallupjohtajalla keskustalla ei tunnu olevan tarvetta kertoa tavoitteitaan julkisesti. Toisaalta tuskin mikään puolue haluaa tehdä samaa virhettä, jonka keskusta teki 15 vuotta sitten vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Puolue esitteli Esko Ahon johdolla jo ennen vaaleja työreforminsa, joka käytännössä tähtäsi järjestäytyneen palkansaajaliikkeen nujertamiseen. Pääministerin paikka jäi saamatta. Seuraavalla aukeamalla on juttua hyvinkääläisestä Konecranesista, joka on hyvä esimerkki työehtojen joustojen käytöstä työpaikalla. Joustoja on enemmän kuin jotkut edes osaavat vaatia. Aina eivät asiat ole Hyvinkäälläkään olleet jutussa kerrotun auvoisesti. Luottamuksen luominen ja hyvän neuvottelukulttuurin löytäminen ovat vaatineet vuosien määrätietoista työtä molemmilta osapuolilta. Hyvä paikallinen sopiminen edellyttää, että työntekijät voivat kohdata työnantajan tasavertaisina. Luottamusorganisaation on oltava vahva ja toimiva, ja ennen kaikkea sen on oltava olemassa. Perusasia on myös se, että työntekijät ovat järjestäytyneitä. Jos asiat eivät omalla työpaikallasi ole yhtä hyvin kuin Konecranesilla, lue juttu järjestämisestä Murata Electronicsilla. Siellä nuoret työntekijät aktivoituivat, ottivat ohjat käsiinsä ja alkoivat järjestää työpaikkaansa liiton tukemana. Vain muutamassa kuukaudessa tehdyn työn tulokset ovat esimerkillisiä. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Joustoja on enemmän kuin jotkut edes osaavat vaatia.” Järjestä työpaikkasi ja jousta PUHEENAIHE 4 Työehdot joustavat jo nyt 5 Sopimusalat tapasivat Murikassa AMMATTILAINEN 9 Reijo Rantakorpi painosorvaaja OLP-Tuotanto Oy TOIMIJA 18 Ari Tuominen pääluottamusmies Tejara Oy HARRASTUS 35 Jouko Mahlamäki, kestävyysjuoksu 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 KOULUTUS 41 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA ”Koulutus on viimeinen, mistä pitää säästää.” 3 20 Yhdenvertaisuuslaki parantaa tasa-arvoa työpaikoilla 26 Teollisuutta tajuaville kansanedustajille tilausta 28 Namibian järjestämisestä opittavaa 36 Hur får man sexfaldigt fler medlemmar på bara några år? HAE NYT 44 Lomaosakkeet ja Metalliranta 17 26 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ 28 AHJ1503_1-23.indd 3 10.2.2015 10:49:55
3 19.02.2015 TYÖEHDOT Työehtosopimuksen joustomahdollisuuksien käyttäminen vaatii yhteistä sopimista eikä yksipuolisia vaatimuksia työehtojen heikennyksistä, toteaa Konecranes Finland Oy:n Hyvinkään tehtaan pääluottamusmies Pasi Karttunen. Metalliliiton liittovaltuuston toisena varapuheenjohtajana ja SAK:n liittovaltuuston jäsenenä toimiva Karttunen ihmettelee työnantajaleirin julkisuuteen tarjoamaa kovaa asennetta. Hänen kokemuksensa oman työnantajansa kanssa noudatetusta neuvottelukulttuurista on täysin päinvastainen. – Paikallisesti sopimalla olemme kyenneet päättämään työaikajärjestelyistä ja monista muista työehtosopimuksen sallimista joustoista. Hyvinkään tehtaalla käytetään liukuvaa työaikaa ja joustotuntijärjestelmää. Säännöllinen vuorokautinen työaika on 5–11 tuntia. Työaikapankkisaldo vaihtelee välillä –40 tuntia ja +80 tuntia. – Paperille kirjaamaton sopimuksen henki on, että tunteja tehdään enemmän, kun on paljon töitä ja vähemmän, kun töitä ei ole riittävästi. Työnantajan mukaan joustojen avulla on pystytty hyödyntämään tehokkaammin työtunteja ja parantamaan tuottavuutta. Ne ovat lisänneet työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota työhön. Työja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on helpottunut. Työehtosopimus joustaa Työpaikoilla voidaan sopia jopa merkittävämmistä joustoista kuin mitä työnantajat ovat julkisuudessa esittäneet. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmiman työehtosopimuksen joustot antavat suuret mahdollisuudet luovuuteen, jos mahdollisuuksia halutaan koko mitassaan käyttää hyväksi. Paikallisesti sopimalla olemme kyenneet päättämään työaikajärjestelyistä ja monista muista työehtosopimuksen sallimista joustoista, pääluottamusmies Pasi Karttunen kertoo. JA AKK O KILPIÄINEN PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet tasaisesti usean vuoden ajan, Karttunen muistuttaa. Työnantajat ovat useissa eri yhteyksissä vaatineet talouskasvun nimissä työmarkkinajoustoja. Etlan tammikuisessa ehdotuksessa tulevalle hallitukselle esitettiin muun muassa työajan pidentämistä, henkilöperustaisten irtisanomisten helpottamista ja irtisanottujen takaisinottovelvoitteen poistamista. – Tuovatko nämä muutokset yrityksille lisää tilauksia? Vähälle huomiolle keskustelussa jää koko ajan tuottavuuden kehittäminen, ihmettelee Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen. Tuottavuutta kohennetaan kehittämällä tuotantomenetelmiä ja pyrkimällä suorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Vaatimukset pidemmästä työajasta ovat epäsuhdassa arkitodellisuuden kanssa. – Työnantajahan haluaa tehdä koko ajan työsopimuksia, joissa viikoittainen työaika on alle 40 tuntia. Näin ei tarvitsisi antaa työntekijöille työajan lyhennysvapaita eikä työajan tasaamislisää. Työehtosopimuksessa on jopa 60 kohtaa, joissa voi sopia joustoista. AHJ1503_1-23.indd 4 10.2.2015 10:49:57
19.02.2015 3 TYÖAJAN LYHENNYSVAPAAT Viime vuodelta kertyneet pekkaspäivät pidetään viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Pekkasista maksetaan pidettäessä 90 prosenttia, jolloin työntekijälle jää kymmenen prosenttia säästöön. Jos täydet 100 tuntia vapaata pitäneellä työntekijällä on ollut vuoden aikana poissaoloja, joista ei kerry pekkaskorvausta, säästö osuudella tasataan eurot ja maksetaan ylimääräinen osa huhtikuun aikana. LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI Lomaraha voidaan vaihtoehtoisesti ja työntekijän sitä halutessa vaihtaa 12 vapaapäiväksi. VIIKONLOPPUYLITYÖ SEKÄ RAHANA ETTÄ VAPAANA Viikonloppuna tehdyt perustunnit voidaan siirtää työaikapankkiin ja maksaa vain ylityötunnit rahana työntekijän niin halutessa. LEIKKAUSJA HOITOKULUJEN KORVAAMINEN Työntekijän sairaus tai vamma edellyttää leikkaushoitoa ja se katsotaan työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi välttämättömäksi. Jos leikkaukseen pääseminen julkisessa terveydenhuollossa vaatisi jopa kuukausien jonotusajan, voi työntekijä hakeutua hoitoon yksityiselle puolelle. Tällöin työnantaja osallistuu leikkausja hoitokuluihin enintään 5 000 eurolla, jolloin työntekijän omavastuu kuluista on 200 euroa. LINJ A US Työehtosopimus joustaa Metallin sopimus joustavin ? ? Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää teknologiateollisuuden työehto sopimusta työaikojen osalta joustavimpana sopimuksena verrattaessa sitä muiden toimialojen työehtosopimuksiin Suomessa. Se on jopa joustavampi kuin käytännössä työaikojen osalta tarvitaan. – Näin pitkään jatkuneen laman aikana vuoden tasoittumisjakso voi työtilanteen kannalta olla ongelmallinen, jos tilauskanta ei ehdi elpyä, Koskinen pohtii. – Sopimusta voi pitää malliesimerkkinä siitä, miten ylityökorvaukset voidaan häivyttää. Paikallinen sopiminen lisääntyy koko ajan työelämässä. Erityisesti työaikakysymyksissä se on yleinen käytäntö. Joskus joustavuuden ja työntekijän oikeusturvan yhdistäminen tuottaa vaikeuksia. Siksi Koskinen kannattaa sopimuksesta löytyviä suojasäännöksiä. – Ei tarvitse mennä suin päin yksilötasoiseen paikalliseen sopimiseen. Suoja säännöksissä korostetaan luottamusmiehen roolia neuvotteluissa. Perälautamalli turvaa mahdollisuuden palata työehtosopimuksen mukaisiin määräyksiin, mikäli sopimusta ei synny. JA AKK O KILPIÄINEN YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Näin Konecranesilla Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela kertoo liittojen yhteisestä työaikatyöryhmästä. Se on 1980-luvulta saakka edistänyt yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä tukevia työaikakäytäntöjä, joissa otetaan huomioon myös työntekijöiden tarpeet. – Työaikalaki antaa valtakunnallisille työehtosopimuksille mahdollisuuden sopia säännöllisestä työajasta toisin, Koskela sanoo. Metalliliitto ja Teknologiateollisuus tekivät työaikakyselyn vuonna 2012. Kävi ilmi, että eniten joustettiin koneja metallituoteteollisuudessa. Noin 70 prosentilla kyselyyn vastanneista työpaikoista oli käytössään jonkinlainen työaikajoustosopimus. Koskelan mielestä paikallisesti sovittavat työaikajärjestelyt ovat luontevin tapa tasoittaa suhdannevaihteluja tai työkuormaa. Pienem millä työpaikoilla tilauskanta voi heilahdella rajusti, jolloin henkilöstön lisääminen tai lomauttaminen ei lyhyellä aikavälillä onnistu. – On muistettava huolehtia myös työssäjaksamisesta, ettei joustoetua sairauspoissaolojen kautta menetetä. Tapaturmariskikin kaksinkertaistuu 12 tunnin työjaksoissa. Työehtosopimus tarjoaa yhteensä noin 60 eri asiakohtaa, joissa on mahdollista sopia toisin. Koskela sanoo paikallisen sopimisen tärkeimpiä tukipilareita olevan työpaikan hyvä neuvottelukulttuuri ja keskinäinen luottamus. Konecranesin Hyvinkään tehtaalla on työntekijät kutsuttu neuvottelupöytään silloinkin, kun työnantaja olisi voinut tehdä asiassa päätöksen yksin työnjohto-oikeutensa nojalla. Työntekijätkin tulevat vastaan. Pasi Karttunen kertoo heidän arvostavan työaikajoustosopimustaan niin paljon, että tarjoavat itse mahdollisuutta tarkentaa sopimukseen liittyviä tulkintoja. MARKKU TASALA Lisätietoa Konecranesin ja muiden yritysten työaikamalleista oppaassa: www.teknologiainfo.net > Paikallinen sopiminen > Työsuhdeasiat > Toimivat työaikajärjestelyt – Teknologiateollisuuden työaikamalleja Uuden ammattiliittojen keskusjärjestön perustamisen valmistelu nytkähti jälleen eteenpäin viime viikolla, kun liitot antoivat lopulliset vastauksensa selvitystyössä mukanaolosta. Keskusjärjestön perustamisessa ei ole kyse pelkästä järjestöstä vaan uudenlaisesta ajattelusta. Meidän pitää miettiä, tuottavatko nykyiset järjestöt oikeanlaisia palveluita jäsentemme tarpeisiin. Ja jos eivät, uuden järjestön pitää pystyä vastaamaan tähän haasteeseen. Siksi keskustelua ja arviointia rakenteiden toimivuudesta tarvitaan. Eikä ainoastaan keskusjärjestöjen vaan myös liittojen ja ammattiosastojen toiminnasta. Monet ay-toiminnan rakenteet ovat sata vuotta vanhoja, eivätkä ne välttämättä enää tänä päivänä ole se toimivin malli. Se, millainen organisaatio tai keskustoimisto uudella järjestöllä on, ei ole ratkaiseva asia. Tärkeintä on, että järjestö ja sen jäsenliitot pystyvät ammattimaisesti hoitamaan jäsentensä edunvalvontaa. Työelämä ja yritysmaailma ovat viime vuosina käyneet läpi ison muutoksen. Vastaavaa kehittymistä ei ole kuitenkaan tapahtunut ammattiyhdistysliikkeen puolella. Päällekkäisten keskusjärjestötoimintojen poistuminen säästää toki myös rahaa. Säästyvillä varoilla uusi järjestö voisi toimia nykyistä paremmin esimerkiksi kansainvälisillä foorumeilla kuten EU-tasolla, josta suurin osa lainsäädännöstäkin tällä hetkellä tulee. Uusi keskusjärjestö on jäseniä varten RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1503_1-23.indd 5 10.2.2015 10:49:58
3 19.02.2015 OTSIKKO 3 TIESITK Ö TIESITK Ö ??Metsäteollisuuden korjaamoalan tessin alla työskentelee metalliliittolaisia noin A?400 B?700 C?1000 D?2500 ??Suomen yleisin miesten etunimi (kaikki ikäryhmät) on A?Matti B?Mikko C?Johannes D?Juhani ??Suomen yleisin naisten etunimi on A?Maria B?Emilia C?Aino D?Minna ??Biskajanlahden rantavaltiot ovat A?USA ja Kanada B?USA ja Meksiko C?Espanja ja Ranska D?Ranska ja Belgia ”Puolen vuosisadan takaisesta paperista voi myös oppia, että suuristakaan ratkaisuista ei tarvitse jaaritella. [Rafael] Paasion (sd.) hallitus lupasi toteuttaa peruskoulu-uudistuksen. Lupauksen mitta oli kaksi virkettä.” HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski 8.2. 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 3 19.02.2015 OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Metalliliiton jäsen, lähetä Ahjon toimitukseen osoitteella ahjo@metalliliitto.fi ? valokuva (kasvokuva, jpg-tiedostomuodossa) ? seuraavat tiedot: nimi, ammatti, asuinpaikka, ammattiosastosi nimi ja numero, vaalipiiri, puolue ja kotisivuosoite Toimi 10.3. mennessä. Ehdokasasettelu julkaistaan Ahjossa 2.4. sekä liiton verkkosivuilla. Ahjo ei julkaise ehdokkaiden vaalimainoksia. Liittokokous tulee, ole valmis 144 182 jäsentä Metalliliitossa (12/2014) ??703 ehdokasta enimmillään vaaliliittojen asetettavaksi ? 422 valittavissa liittokokousedustajaksi 2016 eli 42 vähemmän kuin vuonna 2012 ENITEN maantieteellisistä vaalipiireistä, Varsinais-Suomi 50 ja sopimusalakohtaisista, autoja konealat 34 www.metalliliitto.fi/vaalipiirit 20 vaalipiiriä ( 12 maantieteellistä ja 8 valtakunnallista sopimusalakohtaista vaalipiiriä eli 2 vaalipiiriä aiempaa vähemmän) Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit on yhdistetty Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Liittokokous 22.–25.5.2016 Tampereella. Vaalien sähköinen äänestys 18.–28.3.2016, postiäänestys 18.3.–1.4. ja uurnavaali 10.–12.4. 15 000 KESÄTYÖ Teknologiateollisuussa tavoitellaan tälle vuodelle 15 000 kesätyöpaikkaa. Kesätyöja harjoittelupaikat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kartuttaa taitoja ja vahvistaa valintoja. Kahden viikon kesäharjoittelu ”Tutustu työelämään ja tienaa” antaa koululaisille mahdollisuuden saada omakohtaisia kokemuksia teknologiateollisuuden yrityksistä ja työtehtävistä. Yrityksille kesätyöt ja -harjoittelut ovat erinomainen tilaisuus huolehtia siitä, että teknologiateollisuuteen löytyy osaajia myös jatkossa. 5 HUHTIKUU Viimeinen päivä ilmoittautua Paras Savuton Työpaikka 2015 –kilpailuun. www.savutonsuomi.fi SUNNUNTAI Tukea ehdokkaille EDUSKUNTAVAALIT Metalliliitto myöntää tukea ehdokkaana oleville liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille ja varajäsenille 1 500 euroa sekä ehdokkaana oleville muille liiton jäsenille 300 euroa. Tuki myönnetään rekisteröityneelle yhdistykselle. Tukihakemus tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen talous@metalliliitto.fi. Viestissä tulee kertoa ehdokkaan nimi, puolue, vaalipiiri sekä yhdistyksen nimi, rekisterinumero ja tilinumero. Lisätietoja: Alina Hytönen, puh. 020 77 41073 talous@metalliliitto.fi TERÄSMIEHET MAAILMALLA KUTSU Komennukselle lähtemiseen vaaditaan ihan omanlaista luonnetta. Kirjoituskilpailussa kerätään tarinoita ja sattumuksia komennus miesten elämästä. ? Arkinen työ, maailman muuttuminen, ulkomaan komennukset, asuminen, työturvallisuuden kehittyminen, työyhteisö, toiminta järjestöissä, suullinen perintö... ? Kilpailu on komennusmiehille ja teille, joilla on kerrottavaa komennusmiehistä. Katso: www.finlit.fi/luovutus_ja_keruuohjeet. ? Lähetä kirjoituksesi 29.2.2016 mennessä. Tarkemmat ohjeet: www.finlit.fi/komennusmies Lisätietoja Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai SKS:n kansanrunousarkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi. METALLITYÖVÄEN LIITTO BP ASENNUS OY SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA www.finlit. fi/ komennusmies Jaossa 3 matkaa Formula 1:n Monzan osakilpailuun! EDUSKUNT A VAALIT 2015 SEURAAVASSA AHJOSSA Äänestä! Mika Oksa ja muut jäsenet kertovat, miksi. Entä millä päätöksillä Suomi saadaan nousuun? AHJ1503_1-23.indd 6 10.2.2015 10:50:01
19.02.2015 3 TAL OUS ”Kannattaa muistaa, että tämäkin alennusmyynti loppuu joskus.” HEIKKI LEHTINEN / UP EMMI K ALLIO 7 Joukkovoimaa hakemassa SOPIMUSALAT Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela toivoo, että liiton eri sopimusalat keskittyisivät nyt parantamaan teseli työehtosopimustoimintaa ja samalla tekemään yhteistyötä. – Meidän täytyisi miettiä kaikille yhteisiä tavoitteita ja visioita, käyttää joukkovoimaa hyväksemme, Koskela sanoi sopimusalojen edustajistojen yhteiskokouksessa Murikka-opistolla tammi–helmikuun vaihteessa. Viime kesänä alkanut öljyn hinnan puolittuminen on tuomassa kaivattua liikettä Suomenkin talouteen. Vaikutukset näkyvät hyvin joulukuussa julkistetusta Suomen Pankin talousennusteesta. Pankki perusti ennusteensa marraskuun 13. päivä saatavilla olleisiin tietoihin. Silloin öljy maksoi 85 dollaria tynnyriltä ja markkinoilla uskottiin hinnan pysyvän niillä paikkeilla koko tämän vuoden. Tällä öljyn hinnalla Suomen Pankki ennusti kansantalouden supistuvan aavistuksen verran vielä tänäkin vuonna. Mutta pankki teki myös vaihtoehtoisen laskelman, jos öljy maksaisikin viidenneksen vähemmän eli vajaat 70 dollaria tynnyriltä. Tuloksena oli, että supistumisen sijaan kansantalous kasvaisikin puoli prosenttia. Hintojen nousu hidastuisi olemattomaksi ja sitä kautta yksityinen kulutus nousisi selvästi. Mutta vientikin kasvaisi reippaammin kuin perusennusteessa. Paras tulema oli, että työllisiä olisi vajaa pari prosenttia enemmän kuin peruslaskelmassa. Elävässä elämässä kävi niin, että tammikuun puolivälissä öljyn hinta oli enää vajaat 50 dollaria tynnyriltä eikä markkinoilla uskottu sen nousevan koko vuonna yli 60 dollarin. Öljyn hinta ei enää vaikuta talouteen yhtä paljon kuin aikaisemmin, joten menneisyyteen perustuvien ennustemallien varassa on vaikea tarkasti arvioida nykyisen alennusmyynnin vaikutuksia. Toisten mielestä se lisää voimakkaimmin kotimaista kysyntää, kun keski määräinen hintojen nousu hidastuu ja lisää sitä kautta ostovoimaa. Toiset taas arvioivat, että vaikutus tulee ensin viennin kautta, vaikka vienti Venäjälle vaikeutuukin entisestään. Vasta kun vienti on lähtenyt kasvuun, alkaa kuluttajien luottamus palata ja yksityinen kulutus kasvaa. Tapahtui miten päin tahansa, kannattaa muistaa, että tämäkin alennusmyynti loppuu joskus eikä se talouden perusongelmia poista. Mutta on siitä apua, jos vain osataan käyttää hyödyksi. Öljyä rattaisiin KA SV OT MILLOIN ALOITIT? Jäsenrekisteritehtävissä noin 17 vuotta sitten. Opetin myös Murikassa atk-kursseilla. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Työnkuvani on ameebamainen, sillä työskentelen paitsi atk-suunnittelijana myös järjestötoimitsijana. Atk-suunnittelijana toteutan esimerkiksi liittokokousvaalit teknisesti. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Koska minulla on tausta teollisuudessa ja ay-liikkeessä, ei suuria yllätyksiä ole tullut vastaan. Mutta hirveästi olen oppinut. PARASTA TYÖSSÄSI? Kyllä se ihmisiin liittyy — niin raivostuttavia kuin työkaverit välillä voivat ollakin, niin heidän takiaan täällä viihtyy. ATKSUUNNITTELIJA ASKO VIITALA Ketkä tekevät töitä liitossasi? Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela toivoo liiton eri aloilta yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita työehto sopimustoiminnan parantamiseksi. Koskelan mukaan yhteisten tavoitteiden hakemiseen on nyt hyvä hetki, kun käytännössä sopimusalat ovat samassa aikataulussa. Lähes kaikkien metallin alojen työehtosopimusten voimassaoloaika päättyy lokakuun lopussa vuonna 2016. Kolmannen kauden palkankorotuksista on tarkoitus päättää ensi kesänä osana työllisyysja kasvusopimuksen kolmatta vaihetta. Pienet sopimusalat kokoontuvat kerran vuodessa yhteiskokoukseen. Yleisten asioiden ohella alat pitävät myös omat edustajistonsa ja keskittyvät niissä omien alojensa erityispiirteisiin. – Pienten alojen asiat jäävät varsinaisessa valtuustossa helposti pääalan varjoon, sopimusasiantuntija Kari Vilkman kuvailee. Vilkman muistaa, että pienten alojen yhteistyö juontaa juurensa jo 1980-luvulle tapahtumaan, jossa pääala jyräsi pienemmät. Tuolloin syntyi ajatus, että tarvitaan pienempien alojen yhteistyötä. Tällä mallilla on menty jo monta vuotta, ja mallista on tullut hyvää palautetta. Pienten alojen yhteiskokous on ikään kuin liiton toinen valtuusto. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Esittelemme vuoden mittaan Metalliliiton sopimusaloja Facebook-sivuilla www.facebook/metalliliitto. Autoja konealat suurin ? ? Edustajistojen toiminta perustuu liiton sään töihin, hallinnon päätöksiin sekä liittohallituksen päättämään toimintaohjeeseen. Alat voivat tehdä ehdotuksia edunvalvonnan lisäksi myös liiton järjestötoimintaan. ? ? Ammattiosastot päättävät edustajistojen kokoonpanon. Edustajistot valitsevat henkilöt edustajistojen yhteiseen johtoryhmään, jossa on paikkoja korkeintaan 12. Johtoryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. ? ? Tänä vuonna osallistujia yhteiskokouksessa oli noin 130. Suurin osanottajajoukko, yli puolet, tulee autoja konealoilta. Muita aloja ovat kaivos-, jalometalli-, peltija teollisuuseristys-, tietoliikenne-, energiaja metsäteollisuuden korjaamoala. PUHEENAIHE Jaossa 3 matkaa Formula 1:n Monzan osakilpailuun! AHJ1503_1-23.indd 7 10.2.2015 10:50:04
3 19.02.2015 Työ, toimeentulo, koti ja läheiset ovat tärkeintä ihmisen elämässä. Perusasioiden pitää olla kunnossa ja turvatut. Laissakin lukee, että kansalaisilla tulee olla oikeudet työhön, ihmisarvoiseen elämään ja tasavertaisuuteen lain edessä. Valitettavasti todellisuus on usein toista. Työn ja toimeentulon ohella terveys, hyvinvointi, mielekäs vapaaaika sekä harrastukset nousevat keskeisiksi asioiksi. Varsinkin nyt, kun maailma on teknistynyt, kiire, kilpailu ja stressi lisääntyneet, ”välimatkat” lyhentyneet. Myös työelämän vaati mukset ovat kasvaneet. Olisiko liian uskaliasta väittää, että nykyaikana urheilu ja liikunta ovat tärkein sivuasia maailmassa? Urheilu on maailman laajuista ja urheilun saama julkisuus on valtaisaa. Huippu-urheilijoiden suorituksia jännätään. Arvokilpailut, huippupelit ja maaottelut ovat viihdettä, johon eläydytään voimakkaasti. Miljardit ihmiset seuraavat kisatapahtumia. Lapset ja nuoret samaistuvat idoleihinsa ja saavat kipinän omaan harrastamiseensa tai urheilu-uraansa. Huipputapahtumien yhteydessä myös tavallisen liikkujan harrastaminen saa uutta virtaa. Huippu-urheilu ei tietenkään ole ongelmatonta, siinä on paljon epäkohtia. Urheilun vihaajiakin löytyy. Itse toivon, että maailmanlaajuinen urheilu ja liikunta korostaisivat niiden myönteisiä vaikutuksia. Kun seuraamme kotisohvilla urheilutapahtumia, niin toivottavasti se ei jäisi vain siihen, vaan miettisimme, miten me itse pystymme lisäämään omaa liikkumistamme. Pienelläkin liikunnan lisäämisellä ja ravintomuutoksilla voi vaikuttaa fyysisen ja psyykkisen kunnon kohoamiseen, terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä monien sairauksien ennaltaehkäisemiseen. Säännöllisen arkiliikunnan lisäämisellä on selviä terveyshyötyjä. Urheilumuotoja on tarjolla pitkälti yli sadan. Liikkua voi kotona, saleilla, halleissa sekä ennen kaikkea ulkona ja luonnossa. Tavallinen kävely on helpoin tapa lisätä liikkumista. Ei tarvitse treenata hampaat irvessä -mentaliteetilla. Yleiskuntoa, kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta pystyy parantamaan hyötyliikkuen ja kuntoillen jo 20 minuutin päivätuokioilla tai muutaman kerran viikossa puolen tunnin suorituksin. Kilpakuntoilu on sitten jo eri asia. Monet lapset ja nuoret ovat jämähtäneet tietokonepelien maailmaan, mikä lisää huolta heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Perheet voivat yhdessä luoda ja toteuttaa jokaista hyödyttäviä ja innostavia liikuntahetkiä. Paljon on itsestä kiinni, motivaatiosta ja tahdosta. Hyvää liikunnallista talvea! KOLUMNI 8 ”Ei tarvitse treenata hampaat irvessä.” Tärkein sivuasia ANTTI KEMPAS TUL:n vt. liikuntapäällikkö Ahjon uusi kolumnisti Antti Kempas on entinen olympiaurheilija (Peking 2008, Lontoo 2012), MM-, EMja maaotteluedustaja sekä moninkertainen kilpakävelyn Suomen mestari. Osallistu Ahjon lukijatutkimukseen Saatat olla yksi Metalliliiton noin 1 500 jäsenestä, jotka saavat näinä päivinä vastattavakseen Ahjolehden lukijatutkimuksen. Voit vastata kysymyksiin joko kirjeitse tai sähköisen linkin kautta. Toimintaohjeet löydät tutkimuksen saatekirjeestä. Kyselyn saajat on arvottu liiton jäsenrekisteristä. Tutkimuksen onnistumiseksi jokaisen vastaus on tärkeä! Arvomme kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken kaksi Samsung Galaxy Tab 4 -taulutietokonetta. Osallistuaksesi arvontaan, sinun täytyy palauttaa myös saatekirjeen arvontalipuke. Liitto maksaa postimaksut. Ahjon toimitus kiittää jo etukäteen aktiivisia lukijoitaan! Tykkää Metallista Facebookissa Tiesithän, että Metalliliitto on myös Facebookissa? Metalliliiton Facebook-sivua tykkäämällä pääset näkemään Metalliliiton tuoreimmat uutiset ja jäsenedut sekä osallistumaan yhteiseen keskusteluun. TÄNÄ VUONNA on kerrottu jo muun muassa liiton tapahtumista, jäsenten vakuutusja virkistyseduista, eduskuntavaaleista, järjestämistoiminnasta, Metallin uudistuneesta verkkokaupasta, ay-urheilukilpailuista, Operaatio Vakiduuni -kampanjasta ja Murikan kursseista. Tule mukaan ja kerro, minkälaista sisältöä sinä haluaisit lukea, katsella ja kuulla Metalliliiton Facebooksivuilla. Haasta mukaan myös työkaverit ja ammattiosastotoverit. www.facebook.com/metalliliitto AHJ1503_1-23.indd 8 10.2.2015 10:50:12
19.02.2015 3 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN PETMAN K UV A PETRI PUROMIES AMMATTILAINEN 9 PAINOSORVAAJA/METALLIPAINAJA REIJO RANTAKORPI, 55 TYÖPAIKKA OLP-Tuotanto Oy, Vantaa Katoava luonnonvara Koska aloitit urasi? 1977 valmistuin Vallilan ammattikoulusta asentaja-koneistajajaksi. Sen jälkeen aloitin painosorvauksen pienessä firmassa, talon autotallissa. Tässä työssä aloitin vuonna 2002 ja tämä on neljäs työpaikkani. Miten opit painosorvaajaksi? Sieltä autotallista alkaen katselin, kun vanhat mestarit tekivät. Koulussa painosorvaamisesta ei puhuttu. Kiinnostus lähti pienenä poikana seppien työtä katsellessa, muistan sen hajunkin. Tekemällä ja kokeilemalla on oppinut aina vaan uutta. Koetko olevasi katoava luonnonvara? Kyllä koen. Valurautasorvi, jolla teen töitä, on valmistettu joskus 1930–40-lukujen taitteessa. En osaa sanoa, kuinka monta käsisorvia Suomessa on vielä käytössä, automaatio on ne hävittänyt. Yhden kaverini tiedän, joka vielä tekee töitä käsisorvilla. OLP-Tuotannossa on lisäkseni yksi työkaveri, joka osaa käsisorvilla jonkin verran sorvata. Mikä on erikoisinta, mitä olet sorvannut? Jotkut ulkovalaisimet esimerkiksi kerrostaloihin ovat jääneet mieleen. Eduskuntatalon ja Finlandia-talon lamppuja olen entisöinyt. Samoin osia risteilijöihin, jotka ovat menneet Karibialle. Palkintopokaaleja meni ennen paljon, nykyäänhän ne tehdään muovista. Oletko jo oppinut kaikki hienoudet? Uskon, että vielä voi tulla eteen jotakin, mitä en ole sorvannut. Parasta on onnistuminen ja se, ettei tarvitse vierestä katsella, kun kone sorvaa. Neuvoa en pysty keneltäkään enää kysymään, eikä ole nuoria, keitä tämä kiinnostaisi. Tuletko töihin mielelläsi? En, mutta se voi johtua kelistä tai jostakin muusta asiasta. Työtä en vieroksu. Nuorempana olin innostuneempi. Miten rentoudut? Ylitöitä en ole koskaan tehnyt, koska raha ei korvaa vapaa-aikaa. Musaa kuuntelen ja katselen elokuvia. AHJ1503_1-23.indd 9 10.2.2015 10:50:19
10 3 19.02.2015 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN PETMAN K UV A T PEKK A EL OMA A Esiin maskien takaa AHJ1503_1-23.indd 10 10.2.2015 10:50:25
11 3 19.02.2015 Esiin maskien takaa Vantaalaisen Murata Electronics Oy:n työntekijämäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Aiemmin työntekijöistä viidennes kuului liittoon, nyt jo lähes puolet. Tuore luottamusmiesporukka on laittanut kokonaan uuden vaihteen päälle. Järjestämistyön käynnistäminen Murata Electronicsilla on ollut uuden alku myös työnantajalle. Vielä kuvauslupaa tuotantotilaan ei Ahjollekaan herunut. Kuvan sai ottaa vain ikkunan takaa. Toisin kuin voisi kuvitella, mikroskooppityö on raskasta ja siksi työalue vaihtuu neljän tunnin välein. Esimerkiksi lihaskrampit ovat työntekijöillä yleisiä. AHJ1503_1-23.indd 11 10.2.2015 10:50:30
3 19.02.2015 12 – Luottamusmieheksi valinnan jälkeen työ on selvästi helpottunut ja opeteltavaa on vielä paljon, Tiina Perttula sanoo. – Hoidamme jokainen omat alueemme, Niko Kuusisto lisää. Kim Laine kertoo, että luottamusmiehet ja muutama aktiivi kokoontuvat parin viikon välein. Järjestämistoimikunta käy läpi työpaikan yleisiä asioita ja sitä, mikä järjestäytymisen tilanne on. Myöhemmin on tarkoitus myös perustaa työhuonekunta. – Olemme saaneet uusia jäseniä tasaiseen tahtiin. Syksyllä oli isompi pyrähdys. Virman huokaa tyytyväisen oloisena. – Pakko sanoa, että suhtauduin tähän uuteen hankkeeseen viime syksynä epäilevästi. Myönnän mielelläni, että olin väärässä. Olemme samalla saaneet toteutettua sukupolvenvaihdoksen ja saamme jatkuvuutta tähän työhön. TYÖTÄ JO ENNEN VALINTAA Muratalaiset valitsivat työosastoille uudet luottamusmiehet vasta tämän vuoden puolella. Käytännössä jokainen heistä oli jo ennen valintaansa tehnyt järjestämistyötä, houkutellut työkavereita liiton jäseniksi. Liiton kasvot Murata Electronics Oy:n uusi luottamusporukka on toteuttanut Metalliliiton järjestämistyön syvimmän tarkoituksen: työntekijät on saatu toimimaan yhdessä työpaikkansa asioiden puolesta. Vielä jonkin aikaa sitten Muratan luottamusorganisaatio oli kolme henkilöä. Työpaikalla ei oikein päästy käsiksi sen enempää edunvalvontaan kuin järjestäytymiseenkään. Yksi syy oli se, että työantajan suhtautuminen ay-toimintaan oli niin nihkeää. Tilannetta ehkä parhaiten kuvaa nykyisen pääluottamusmiehen Kim Laineen reaktio. Hän erosi liitosta, koska hän koki, etteivät asiat menneet eteenpäin. Laine tuli kuitenkin lopulta järkiinsä ja palasi liiton jäseneksi. – Ajattelin, että miksi en ryhtyisi ehdolle luottamusmieheksi, kun koko ajan itse valitan asioista, Laine kertoo. Liiton järjestäjätiimin oli viime kesänä kutsunut avuksi jo edellinen pääluottamusmies, nykyinen työsuojeluvaltuutettu Eira Tammiluoma. Laine valittiin pääluottamusmieheksi joulukuussa. Työnantajan suhtautuminen on nihkeähköä edelleen, mutta nyt pääluottamusmiehen ympärillä on iso tukijoukko: varapääluottamusmies, kuusi osaston luottamusmiestä sekä työsuojeluvaltuutettu. TAAKKA LIIAN ISO YHDELLE IHMISELLE Edunvalvonnan on syytä ollakin Muratalla joukkuepeliä. Taakka on liian iso yhden tai kahden ihmisen kannettavaksi. Työntekijämäärä on tuplaantunut muutamassa vuodessa lähes 400:ään tuotannon työntekijään. Työntekijöiden keski-ikä on vain 36 vuotta. Uutta luottamushenkilöporukkaakaan ei ole iällä pilattu. Joukossa on myös kaksi konkaria, Eira Tammiluoma ja varapääluottamusmies Jukka Virman. Innostunut joukko on saanut aktiivisella työllä työpaikan järjestäytymisen ja edunvalvonnan oikeille urille. Niko Kuusisto, 23 Eira Tammiluoma, 57 Kim Laine, 27 Tiina Perttula, 32 Kouluttaja, kokoonpano 2011 Elektroniikka-asentaja ja ylioppilas ”Ei mainitsemisen arvoista. Tulin Muratalle suoraan intistä.” TEHTÄVÄ MURATALLE KOULUTUS TYÖHISTORIA Operaattori, Endcap 1999 Keskikoulu, kemianteollisuuden ammattitutkinto Patenttija rekisterihallitus Huolto-operaattori, EM Sahaus 2012 Peruskoulu Operaattori Nokia (Salo), asiakaspalvelu/myynti Service Center, varastomies DHL, ruiskuvaluasentaja Toppi ja Masamuovi, vartija Turvatiimi Operaattori, metallointi (EM) 2012 Ylioppilas Kalevala koru (8 vuotta), ammattiosaston sihteeri (2 vuotta) Luot tamusmies, v ar at yösuojeluasiamies Ty ösuojeluv altuut et tu Pääluot tamusmies V iik onloppuvuor on luot tamusmies AHJ1503_1-23.indd 12 10.2.2015 10:50:34
19.02.2015 3 13 Jotkut Muratan työntekijöistä ovat YTKtyöttömyyskassan eli ns. Loimaan kassan jäseniä. Vähän aikaa sitten TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto haastoi YTK:n oikeuteen. TEAM yritti periä tuloksetta takaisin YTK-kassamaksun maksaneiden mutta myöhemmin TEAMiin siirtyneiden työntekijöiden maksujen erotuksia. – Katsotaan, miten siinä käy. Meilläkin on monta, jotka haluaisivat liittyä Metalliliittoon, mutta ovat jo maksaneet YTK:n jäsenmaksun, Kim Laine kertoo. Kun järjestämistyö aloitettiin, oli järjestäytymisaste parikymmentä prosenttia. Tällä hetkellä Metalliliiton jäseninä on jo 46 prosenttia työntekijöistä. Ja työ jatkuu. – Kun jokainen tekee työtä omalla alueellaan eli osastollaan, niin taakka jakautuu luottamusmiesten kesken. Kierrämme tuotantoa, esittäydymme ja perustelemme ihmisille, miksi liittoon kannattaa kuulua. Laine kertoo, että tämä kampanjavaihe kestää ensi kesään saakka. – Haluamme muutosta. Meillä on muun muassa vuokratyöntekijöitä, joiden käytölle pitää luoda inhimilliset pelisäännöt. ”Suhtauduin tähän viime syksynä epäilevästi. Myönnän mielelläni, että olin väärässä.” Varapääluottamusmies Jukka Virman Murata Electronics Oy VANTAA ? ? henkilöstö yli 800, joista työntekijöitä 385 ? ? valmistaa erilaisia antureita autoteollisuudelle, terveysteknologiaan, instrumentteihin, työkoneisiin ja ilmailuteollisuudelle ? ? liikevaihto 115,7 milj. euroa (2014) ? ? perustettu vuonna 1979 (Vaisala), 1993–2012 VTI Technologies Oy ? ? japanilaisen Murata Manufacturing Co., Ltd:n omistukseen 2012, minkä jälkeen nimi vaihtui Murata Electronics Oy:ksi www.muratamems.fi Järjestämistoiminnan idea ? ? Metalliliitto tukee työpaikkojen omaa aktiivisuutta. Liittoon yritetään saada uusia jäseniä ja työpaikalla toimivia jäseniä kannustetaan valitsemaan luottamusmies ja työhuonekunta. Ideana on saada työpaikan työntekijät toimimaan yhdessä työpaikkansa edunvalvonnan eteen. Erik Nikiforov, 24 Jukka Virman, 59 Antti Vasenius, 25 Kouluttaja, kokoonpano, yövuoro ”16.5.2011, muistan päivämäärän turhankin hyvin jostain kumman syystä... (kirotun MM-kulta)” Ylioppilas Varastotyöntekijä S&N logistiikka (yläaste), Hesburger (lukio) Kouluttaja, nemolinja 2002 Mekaanikko/sähkövoimatekniikka Rotaatiotyöntekijä Paasipaino (–1993), aikuiskoulutus sähköasentajaksi, SMD-operaattori FujitsuSiemens ja Helvar, anturiprosessoija/kouluttaja VTI Operaattori, EM Bondaus 2008 Koneja metallialan perustutkinto, hienomekaanikko ”Ensimmäinen työpaikkani”. Osas ton luot tamusmies Aapo Laineenoja, 25 Operaattori/kouluttaja, metallointi 2010 Ei erityisempää koulutusta Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikka. Kesätöitä ja lyhyitä työjaksoja erilaisissa yrityksissä. Luot tamusmies Var apääluot tamusmies Osas ton luot tamusmies AHJ1503_1-23.indd 13 10.2.2015 10:50:39
Haluamme, että vuokratyöläiset vakinaistetaan, Kim Laine sanoo. Aapo Laineenoja (edessä) kertoo vuoronsa työntekijöiden olleen mielissään edunvalvontakyselystä. 3 19.02.2015 14 ”Monta puhelua se vaati” Metalliliiton järjestäjä Oskari Ollikainen Helsingin ja Uudenmaan järjestämistiimistä on ollut käytännön vetovastuussa, kun Murata Electronicsin luottamusmiesorganisaatiota on viritetty uuteen vauhtiin. – Huomasimme, että vuoden 2009 jälkeen työpaikka oli kasvanut kovaa vauhtia, mutta luottamusmiesorganisaatio ei ollut vahvistunut ollenkaan. Se ei ollut enää riittävä, Ollikainen muistelee alkutilannetta. Alhainen järjestäytymisaste ja vähäinen luottamushenkilöiden määrä tarkoitti sitä, että muratalaiset eivät pystyneet kohtaamaan työnantajaa tasavertaisesti. Siksi päätettiin aloittaa järjestäytymisen vahvistaminen. Liiton järjestämistiimin tukemana Muratalle perustettiin järjestämistoimikunta. Toimikunta jatkaa edelleen, tosin hieman eri kokoonpanolla kuin alussa. Edellisellä aukeamalla esitelty porukka toimii työpaikan ydintiiminä muutamalla muulla aktiivilla vahvistettuna. – Helmikuun aikana on tarkoitus perustaa Muratalle työhuonekunta. Ollikainen myöntää, ettei kampanja ihan helpolla käyntiin lähtenyt. – Vaatihan se paljon työtä, että tähän alkoi uskoa. Monta keskustelua käytiin järjestäjätiimin kanssa ennen kuin homma alkoi sujua. Tavoitteet korkealla Edunvalvontakysely tuo pinnalle edunvalvonnan ongelmat. Muratalla palkkaus on hiertänyt jo pitkään, koska se ei kannusta mihinkään. Muratan luottamusorganisaatiolla on paljon tavoiteltavaa. Jo pelkästään vuokratyöntekijöitä tuotannossa työskentelee noin 50. Määrä on vähentynyt aikaisemmasta, mutta se on edelleen liian korkea. Pääluottamies Kim Laine hoitaa vuokratyöläisten asioita siinä missä vakituistenkin. Noin puolet vuokratyöläisistä kuuluu liittoon. – Heillä on ollut muun muassa palkanmaksun kanssa ongelmia. Palkat on maksettu alakanttiin, vuokrayritys on jättänyt ne maksamatta, Laine kertoo. – Autoin yhtäkin nuorta opiskelijaa, joka ei ollut tietoinen asioista, eikä oikein uskaltanut itse ottaa asiaa esille. Sanoin hänelle, että tässä näet, miksi on tärkeää kuulua liittoon. Yksi tärkein edunvalvonnan tavoitteista on töiden vaativuusryhmittelyn eli TVR:n oikeudenmukaistaminen. – Pelkästään viikkotyöajan nostamisella saisimme palkkoja ylöspäin, Laine miettii. Muratalaiset katsovat, että esimerkiksi puhdastilatyöstä, josta monessa muussa talossa maksetaan kunnon korvaukset, ei heillä korvata riittävästi. YÖVUOROLAISIA KYSELY KIINNOSTI HETI Osaston luottamusmies Aapo Laineenoja on tullut tapaamiseen Ahjon kanssa suoraan yövuorosta. Hän on päässyt ensimmäisenä jättämään omalle vuorolleen edunvalvontakyselyn. Kysely on tehty yhteistyössä liiton kanssa, mutta siinä kysytään juuri omalle työpaikalle tärkeistä asioista. Yövuoro pääsi ottamaan kantaa moneen asiaan: työnvaativuuden arviointiin, työviikon pituuteen, työterveyshuoltoon, suojavaatteiden pukemiseen, moniosaamisen huomioimiseen sekä vuokratyön pelisääntöihin. – Porukka oli mielissään. Olin tyytyväinen, koska kohtaan muut asiat tuli paljon tekstiä eli monet halusivat tuoda esille omia näkemyksiään. Ehkä 90 prosenttia vastasi, Laineenoja laskee. Kyselyllä kartoitetaan, mihin ongelmiin ihmisten mielestä työpaikalla täytyy puuttua. Vastaukset käydään läpi, ja niiden perusteella edunvalvontaa aletaan parantaa ja asioihin tarttua. AHJ1503_1-23.indd 14 10.2.2015 10:50:41
19.02.2015 3 15 Nyt tilanne on jo toinen. Ennen joulukuussa pidettyjä pääluottamusmiesvaaleja muratalaiset kävivät työnantajan kanssa neuvottelut luottamusmiesorganisaation koosta. – Pääluottamusmies ja kuusi osaston luottamusmiestä on hyvä tulos. Tällä hetkellä Muratalla on paikalla luottamusmies 24 tuntia vuorokaudessa. TEHTÄVÄNÄ OHJATA JA SPARRATA Oskari Ollikainen on valmistellut Muratan pääluottamusmiehen Kim Laineen kanssa työpaikalle puolivuotissuunnitelman, jonka takaraja on ensi kesäkuu. Tavoite on vahvistaa edunvalvontaa ja saada mahdollisimman monta uutta aktiivista jäsentä liittoon. – Minun tehtäväni on ohjata ja opettaa taitoja, olla tukena sekä sparrata. He itse päättävät, miten he toimivat. Työpaikkakohtaisen suunnitelman tekeminen on olennainen osa liiton järjestämistyötä. – Olen ollut mukana tekemässä muutamia kenttäsuunnitelmia. Suunnitelma on ikään kuin tsekkauslista, josta voi seurata, miten asiat ovat sujuneet. Puolen vuoden jälkeen asioiden sujumista tietysti vielä seurataan. Nyt Ollikainen on tyytyväinen. – Olen todella ylpeä siitä, että nuori porukka on tähän lähtenyt. Tämä esimerkki rikkoo myytin siitä, etteivät nuoret aktivoidu. Nuoret ottavat ja kantavat vastuuta, jos saavat mahdollisuuden. a Metalliliiton järjestämistyö on nykyisellä mallilla ollut käynnissä kesästä 2013. Liittoon on saatu lähes 170 uutta luottamushenkilöä ja vajaa 500 uutta jäsentä. Edunvalvonnan piiriin on tullut noin 1 200 jäsentä. ”Minun tehtäväni on ohjata ja opettaa taitoja, olla tukena sekä sparrata. He itse päättävät, miten he toimivat.” Laine, Laineenoja ja varapääluottamusmies Jukka Virman toteavat yksimielisinä, että alipalkkaus on se, mikä talossa eniten hiertää. – Työilmapiiritutkimuksissa on vuodesta toiseen tullut esille, ettei palkkaus kannusta osaamista tai syväosaamista, Virman lisää. PIENTÄ VASTARINTAA HAVAITTAVISSA Työnantajan on siis lupa odottaa aktiivisen edunvalvonnan kevättä ja toivottavasti loppuelämääkin. Tähän mennessä yhteistyö on ollut uudenlaisten toimintatapojen opettelua, puolin ja toisin. – Sellaista pientä vastarintaa on ollut, asioiden vitkuttelua. Viidestä kuuteen kertaan olen joinakin päivinä käynyt asioita kyselemässä, Laine kertoilee. Tällä hetkellä kuitenkin työnantajan kanssa pidetään säännöllinen tapaaminen kerran viikossa. Muratan tuore luottamusporukka on jo vähässä ajassa ehtinyt tehdä paljon perusammattiyhdistystyötä, vaikka uusista kukaan ei ole vielä edes luottamusmiesten peruskurssille ennättänyt. – Maaliskuussa lähdemme porukalla Murikkaan peruskurssille ja syksyllä jatkokurssille. ”Maaliskuussa lähdemme porukalla luottamusmiesten peruskurssille ja syksyllä jatkokurssille.” Puuttuuko sinun työpaikaltasi edunvalvontaorganisaatio? Haluatko, että omalla työpaikallasi tekisitte enemmän yhdessä töitä yhteisten asioidenne eteen? Ota yhteyttä lähimpään Metalliliiton aluetoimistoon (yhteystiedot www.metalliliitto.fi.) tai suoraan liittoon mika.hakkinen@metalliliitto.fi tai 040 652 8722. AHJ1503_1-23.indd 15 10.2.2015 10:50:42
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk, henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1503_1-23.indd 16 10.2.2015 10:50:45
TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 19.02.2015 3 TYÖKYKY Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi joutuneet tai vaarassa joutua työelämän ulkopuolelle. Osatyökykyiset työssä -ohjelman eli Oskun projektipäällikkö Raija Tiainen ihmettelee ajattelua, jonka mukaan ihminen joko on tai ei ole työkykyinen. Hänen mielestään ääripäiden välillä on paljon vaihtoehtoja. – Moni osatyökykyinen haluaisi tehdä työtä, jos työ sopeutettaisiin hänen tilanteeseensa, Tiainen sanoo sosiaalija terveysministeriön nettisivujen haastattelussa. Hänen mukaansa etuuksia ja palveluja räätälöimällä voitaisiin osatyökykyisille antaa mahdollisuus työn saamiseen tai siinä jatkamiseen. – Osatyökyiset ihmiset ovat yhteiskunnalle suuri käyttämätön potentiaali. Keinoja osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen tukemiseen on, mutta ne eivät ole riittävän tehokkaassa käytössä. Tehottomuus johtuu Tiaisen mukaan järjestelmän sirpaleisuudesta. Työn tekemistä olemassa olevalla työkyvyllä voidaan edistää työpaikan, sosiaalipalvelujen, koulutuksen, kuntoutuksen ja työvoimatoimiston tarjoamin keinoin, mutta navigointi niiden välillä ja sopivien keinojen löytäminen voi olla vaikeaa. Osku-mallissa osatyökykyiselle nimetään henkilökohtainen työkykykoordinaattori, joka auttaa kokonaisuuden räätälöinnissä. – Oli tilanteeseen sopiva ratkaisu mikä tahansa, se tulisi koota ajoissa. Mitä kauemmin asian kanssa odotetaan, sitä enemmän sen korjaaminen vaatii. Kun reititykset ovat kunnossa, ihminen pääsee etenemään sujuvasti kohti päämääräänsä, Tiainen toteaa. Oskun tavoitteena on tukea osatyökykyisen jäljellä olevaa työkykyä ja sen käyttöön saamista. – Meillä on totuttu tuijottamaan vain vajavaisuuksiin. Ihmiset eivät aina kykene itsekään näkemään osaamistaan ja lahjakkuuksiaan. Oskussa näkökulmaa käännetään myönteiseksi keskittymällä ihmisen vahvuuksiin. Moni osatyökykyinenkin haluaa töihin Muistisairaus etenee hitaasti MUISTI Suomessa arviolta 7 000 työikäistä sairastaa vakavaa, etenevää muistisairautta. Kun tutun työkaverin käyttäytyminen alkaa muuttua, työpöydälle kertyy tekemättömien töiden pinoja ja työ ei suju entiseen malliin, pitäisi herätyskellojen Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön tutkimusjohtajan Merja Hallikaisen mukaan soida. – Kyseessä voi olla etenevä muistisairaus, joka oireilee kaikin muin keinoin paitsi muistioireilla. Yksi selkeä oire on työn hallinnan menetys. Varsinaiset muistioireet saattavat tulla vasta vuosien mittaan, Hallikainen kertoo. Liikunnan puute on lihavuutta pahempi tappaja LIIKUNTA Liian vähäinen liikunta on tuoreen tutkimuksen mukaan suurempi terveysriski kuin ylipaino. Yli 300 000 eurooppalaismiehen ja -naisen seurantatietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan vähäinen liikunta lisää kuolemia kaksinkertaisesti pelkkään ylipainoisuuteen verrattuna. Tulosten perusteella vähäiseen liikuntaan liittyvät riskit pienenisivät hyvin vähäisillä muutoksilla. Tuskin lainkaan liikuntaa harrastavalle jo 20 minuuttia lisää reipasta kävelyä päivässä voi pidentää elinikää. Liikunnan lisääminen pienensi tutkimuksessa riskejä myös ylipainoisilla riippumatta mahdollisesta painonlaskusta, mutta vaikutus kuolleisuuteen oli normaalipainoisilla suurempi. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Suomessa asiasta kertoi Lääkäriseura Duodecim nettisivuillaan. Pyllähtäminen uhkaa työmatkalaista LIUKKAUS Joka vuosi kymmenet tuhannet suomalaiset liukastuvat talvisin. Luku ei ole pieni, jos ottaa huomioon sen, miten moni näistä liukastumisista johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja poissaoloihin töistä. Liukkaimpina päivinä, jolloin jään päälle on satanut lunta tai vettä, työmatkatapaturmia sattuu satakertaisesti verrattuna tavalliseen kesäpäivään. VTT on arvioinut, että liukastumisiin liittyvistä sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksistä aiheutuu jopa 2,4 miljardin euron kustannukset. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk, henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1503_1-23.indd 17 10.2.2015 10:50:46
3 19.02.2015 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A VES A MA TTI V Ä ÄRÄ 18 Järjestäytymisaste on pidettävä korkeana, ettei yleissitovuus horju. Tuominen kuvaa, että hän joutuu usein oikomaan eritoten nuorten työntekijöiden käsitystä siitä, että YTK olisi ammattiliitto. – YTK on edelleenkin vaan työttömyyskassa, ja sitä paitsi työnantajapuolen järjestämä kassa. Se ei hoida edunvalvontaa eikä se neuvottele tesseistä. Sairauslomat, pekkaspäivät ja vuosilomat on liitto neuvotellut! Puoluepolitikointi voi karkottaa etenkin nuoria pois ay-liikkeestä. Tuominen vaatii, että ammattiyhdistysliikkeen on keskityttävä todelliseen tehtäväänsä, työntekijöiden oikeuksien valvomiseen. – Ei pidä kiistellä siitä, onko ehdotus tullut vasemmistolta vai demareilta. Poliittinen kanta ei saa ratkaista, asioita on hoidettava. Yhteiskunnallista ajattelua, varsinkaan näin eduskuntavaalien alla, Tuominen ei sen sijaan kehota kaihtamaan. Hän muistuttaa kokoomuslaisen pääministeri Alexander Stubbin kannanotosta. – Stubb sanoi justiinsa, että tessi pitäisi heittää nurkkaan. Miettikää nyt vähän tällaisten poliittisten henkilöiden lausahduksia! On todella tärkeää, että jokainen pohtii tarkkaan, kenelle vaaleissa antaa arvokkaan äänensä. Omassa luottamusmiestyössään Tejaralla Tuominen aikoo jatkaa vanhaa hyväksi koettua taktiikkaansa. Sitkeästi ja sinnikkäästi neuvotellen asiat ovat aina ratkenneet. a TOIMIJA ”En usko, että kaikille ulkomaalaisille maksetaan TES:n mukaista palkkaa.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Ari Tuominen TYÖPAIKKA Telakka ja Rakennustyöt Tejara Oy, Ihode TYÖNTEKIJÖITÄ 80 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2009–2010, pääluottamusmies 2011– YLEISSITOVUUS takaa sen, että myös työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja noudattaa työehtosopimuksen vähimmäisvaatimuksia. Harmaa hallintaan Halvemmat ulkomaalaiset alihankinta firmat tulevat tekemään aina vain isomman osan työstä. Näin käy, jollei harmaata taloutta saada kuriin, varoittaa telakoilla urakoivan Tejaran pääluottamusmies Ari Tuominen. – Voidaanhan sitä puhua. Mutta epäilenpä, ettei heille kaikille makseta tessien mukaista palkkaa. Virallista kantaa en voi ottaa, sillä asiaa on vaikea kontrolloida. Ulkomaalaiset työntekijät eivät pura huoliaan alihankkijan pääluottamusmiehelle. Mutta ulkomaalaisten tyystin tyssänneet käynnit on havaittu Meyerin telakan omienkin luottamusmiesten kopilla. Ulkomaalaisten ongelmat eivät kuitenkaan ole millään lailla vähentyneet. Onko siis kyse lisääntyneestä uhkailusta ja pelottelusta? – Saattaa olla. Todennäköisesti he eivät uskalla valittaa asioistaan, Tuominen arvioi. Hän kuvaa, että portin sisäpuolelle ei rikollista toimintaa tuoda, eikä hän voi virallisesti sanoa, että sellaista olisi. Mutta pääluottamusmies uumoilee, ettei uhkailua temmata tuulesta tarinoihin ja elokuviin. Kenen Tuomisen mielestä pitäisi puuttua asiaan? Verottajan, työja elinkeinoministeriön, Metalliliiton ja muiden ammattiliittojen? – Sieltähän niitä nimiä alkaa tulla. Yksittäinen luottamusmies on Tuomisen mukaan melko voimaton korjaamaan tällaisia asioita. Luottamusmiehet eivät istu urakkaneuvotteluissa. Kyse on siitä, voittavatko rehelliset yritykset vai palkkoja polkevat yritykset urakkakilpailuja. Kun urakoista sovitaan, tuottoa tavoitteleva tilaajayritys etsii sitä halvinta tarjousta. Harmaata taloutta pitäisi Tuomisen mielestä kaiken kaikkiaan torjua nykyistä tehokkaammin. Hän ei ole varma, onko rakennusteollisuuden veronumerojärjestelmä purrut suurimpaan osaan tuon alan hämäristä töistä. Käytännön tehokkaita toimia tarvitaan kuitenkin myös metallialalla. NOLLAT POIS Tuominen on saanut helposti allekirjoituksia Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Operaatio on juuri sellaista toimintaa, minkä pitäisi kukoistaa Metalliliitossa. Tämä ei ole ainoa ajankohtainen asia. – Meidän ei pidä missään nimessä antaa myöten siinä, että työehtosopimusten yleissitovuus poistuisi! Ari Tuominen siirtyi levysepän töistä hankintamieheksi vuosi sitten. Tejaran eli Telakka ja Rakennustyöt Oy:n pääluottamusmiehen pestissä hänellä on juuri alkanut kolmas kausi. Tejaran pääpaikka on Ihodessa Rauman lähellä. Ihoden verstaalla uurastaa parikymmentä työntekijää. Loput kuutisenkymmentä paiskivat töitä komennuksilla eri telakoilla. Haastattelun alla Tuominen on esitellyt juuri valmistuneen suuren peltityön TUI-risteilijän uumenissa Meyerin telakalla Turussa. Pakokaasukuilu valtaisine villalla vuorattuine putkineen on valmis ja odottaa, että risteilijän loputkin varustelutyöt saadaan valmiiksi ja laiva vesille toukokuussa. Laivan ylimmälle kannelle vievän henkilöhissin opastaulussa lukee ”ylös” ja ”upp” säntillisellä, painetulla tekstillä. Niiden viereen on raapusteltu eri väreillä ja eri harakanvarpailla samat ohjeet kuudella muulla kielellä. – 2000-luvun alussa telakoiden aliurakoitsijat olivat enimmäkseen suomalaisia, ja niillä oli suomalaiset työntekijät. Ei ole enää, toteaa Tuominen. Virolaiset, liettualaiset, latvialaiset, venäläiset, ukrainalaiset, keitä kaikkia nämä työntekijät ovatkaan, he ovat nyt samassa tilanteessa kuin kymmenet ja kymmenet tuhannet suomalaiset 1960ja 1970-luvuilla. Suomalaiset lähtivät Ruotsiin siirtotyöläisiksi, nyt metallityöläiset Baltiasta ja paljon kauempaakin tulevat Suomeen pitääkseen itsensä ja perheensä leivän syrjässä kiinni. MITKÄ PALKAT, MITKÄ EHDOT? Suomen lakien ja metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan ulkomaalaisille vuokramiehille ja alihankkijoiden työntekijöille on maksettava TES:n eli työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Muutoinkin on noudatettava kaikkia työntekijöitä suojaavia vähimmäisehtoja. Voidaanko ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla puhua tesseistä? AHJ1503_1-23.indd 18 10.2.2015 10:50:46
19 ”En usko, että kaikille ulkomaalaisille maksetaan TES:n mukaista palkkaa.” Harmaa hallintaan AHJ1503_1-23.indd 19 10.2.2015 10:50:50
Kauan kaivattu uudistus Uusi yhdenvertaisuuslaki tuo monia parannuksia. Tärkein on se, että palkkakartoitus vahvistuu osana tasa-arvosuunnitelmaa. Vuosia valmisteltu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden alusta. Se parantaa yhdessä tasa-arvolain muutoksen kanssa syrjintäsuojaa ja täydentää vuosina 1995 ja 2005 säädettyjä tasa-arvolakeja. Metalliliiton tavoiteohjelma Syrjimätön toimintaympäristö -koulutusmateriaali on uudistettu. Tavoiteohjelma määrittää liiton tasa-arvoja yhden vertai suustyön sisältöä sekä tavoitteita ja perustuu liiton arvoihin. Murikka-opiston täydennyskurssi luottamushenkilöille Yhdenvertaisuus työpaikoilla -kurssit 23.–25.3. ja 2.–4.11. Lisäksi työpaikkojen tasa-arvotyöryhmät voivat tilata koulutusta liitolta. Tasa-arvon tasku vihko on tukimateriaali työpaikoille. Sitä voit tilata materiaalitilaus lomakkeella (www.metalliliitto.fi), Metalliliiton postituksesta puh. 020 77 41026 tai postitus@metalliliitto.fi. metalliliiton tavoiteohjelma SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMP ÄRISTÖ KoUl UtUS ainei Sto 3 19.02.2015 20 TEK S TI JUKK A NORTIO K UVITUS KRIS TA P ARTTI S A GUR Tällä hetkellä palkkakartoituksia tehdään monella tavalla, koska niiden tekemistä ei ole tarkasti määritelty. Kartoitusten tekeminen on usein satunnaista, eikä niiden tuloksia aina hyödynnetä. Uudistus korostaa aiempaa enemmän työntekijöiden ja työnantajien yhteistyötä palkkakartoitusten teossa. ERILAISET TYÖT Metallin työpaikoilla palkkaerot syntyvät, koska työt ovat jakautuneet selvästi miesten ja naisten töihin. – Naisten työt asettuvat alemman vaatimustason töihin. Näin syntyy eroja niin, että naisten euro on meillä metallissa 87 senttiä. Tämä on kuitenkin parempi kuin ammateissa keskimäärin oleva 83 senttiä, sanoo Metalliliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Toisaalta käytössä oleva Parake-järjestelmä edistää palkkatasa-arvoa. ”Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä” Teknologiateollisuuden TES allekirjoituspöytäkirja 18§ ”Edistämme tasa-arvoa omassa toiminnassamme sekä tavoitteissamme työelämän ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Tasa-arvolla tarkoitamme sekä tasa-arvolain että yhdenvertaisuuslain mukaista tasa-arvoa.” Metallityöväen Liiton tasa-arvo-ohjelma LIITON Tasa-arvo ohjelma TavoITTeeT • edistäätasa-arv oakaikessa päätöksenteo ssa • kehittääedun valvontaa • edistäätasa-arv osuunnittelua yrityksissä • vaikuttaaasen teisiinsyrjinnän ja häirinnäntorjumiseksi • edistäätyöjaperhe-elämän yhteensovit tamista • ottaahuomio ontasa-arvo koulutus-,tied otus-ja jäsentoiminnassa Jokaisella työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellise sti ja suunnitelmal lisesti Tasa-arvolak I – Työelämän keskeInen lakI Lain TarkoiTu S on • estääsyrjintää • edistäätasa-arv oa Laki vELvoiTT aa... työnantajia ,viranomaisia jaoppilaito ksia edistämään tasa-arvoata voitteellisesti jasuunnitelmallisesti TaSa-arv oLain vaLvonTa • tasa-arvovaltuutet tuja-lautak unta valvovattasa-arv olainnoudat tamista. • tasa-arvovaltuutet tuneuvooja antaaohjeita tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä, puh.0295163 554 www. tasa-arvo.fi Työpaikalla lain noudattamista valvoo luottamusmie s Muutakin kuin sukupuolikysymys ? ? Yhdenvertaisuuslailla syrjintää torjutaan laajalla rintamalla. Sen piiriin kuuluvat muun muassa etniseen, uskonnolliseen tai sukupuoliseen suuntautumiseen, kieleen tai sairauteen liittyvä syrjintä. Laki kattaa myös erilaiset työnteon muodot. – Vuokratyövoiman käyttö lisääntyy metallin työpaikoilla. Yhdenvertainen kohtelu omien ja vuokratyöntekijöiden välillä korostuu, Metalli liiton tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja Satu NurminenHämäläinen sanoo. Monikulttuurisuus ja monikielisyys lisääntyvät kovaa vauhtia työpaikoilla. – Eri kieliä puhuvien työntekijöiden on saatava työhön liittyvät ohjeet ja ammattisanaston sellaisella kielellä, jota he ymmärtävät. Tämä on tärkeää jo työturvallisuuden kannalta, Kirsti Anttila sanoo. Työhön opastaminen voidaan toteuttaa joko antamalla suomen kielen koulutusta tai perehdyttämällä työntekijät tehtäviinsä heidän osaamallaan vieraalla kielellä. Työnantajien on kohdeltava tasavertaisesti myös erilaisissa elämäntilanteissa olevia työntekijöitä. – Työntekijöillä pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin. Tämän pitää koskea pienten lasten vanhempien lisäksi esimerkiksi keski-ikäisiä työntekijöitä, joilla on tarvetta huolehtia ikääntyvien vanhempiensa asioista. Perhevapaiden yhdenvertainen käyttö korostuu, kun tuoreet tasa-arvoasenteet alkavat näkyä työpaikoilla. – Nuoret isät ovat valveutuneita ja he haluavat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Heillä pitää olla tähän aidosti mahdollisuus, Anttila muistuttaa. Yhdenvertaisuuden pitää kattaa myös koulutus niin, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan. Myös työnkierrossa ja rekrytoinnissa työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuslaki on ollut useamman kerran Metalliliiton tasa-arvotoimikunnan käsittelyssä. Toimikunta on antanut lausuntoja siitä ja tehnyt muutosehdotuksia. Lain valvonta ja sen rikko misesta seuraavat rangaistukset ovat olleet lainvalmistelun kuuma peruna. – Valvonnasta vastaa aluehallintovirasto, joka on huolehtinut aiemmin myös tasa-arvolain valvonnasta. Nähtäväksi jää, miten heidän resurssinsa riittävät tähän, Nurminen-Hämäläinen sanoo. – Työpaikoilla toimivat työnarviointityöryhmät toimivat hyvin, kun ne määrittävät säännöllisesti työnkuvat ja vaativuusryhmät. Tätä kautta tasa-arvo toteutuu palkkauksessa niin, että samasta työstä ja pätevyydestä maksetaan sama palkka, Anttila toteaa. EDISTYSTÄ ARJESSA Lahtelainen Kemppi Oy on osallistunut Tasaarvon kehittäminen teknologiateollisuudessa -hankkeeseen. Sen aikana tuotettiin tasa-arvosuunnitelma. Kempin luottamusmies Jarkko Jokinen kertoo kokemuksistaan. – Rakensimme tasa-arvosuunnitelmamme pitkälti henkilöstökyselystämme saadun palautteen perusteella. Nostimme siihen aluksi muutaman tärkeän asian, joiden edistymistä seuraamme vuosittain. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo nousi heti ylivoimaisesti tärkeimmäksi. Jo muutaman vuoden työllä saimme tämän asian kuntoon. AHJ1503_1-23.indd 20 10.2.2015 10:50:51