M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 19.05.2016 ahjo.fi NRO TYÖNANTAJAN VASTATTAVA VUOKRAVÄESTÄKIN KESÄDUUNARIT TULEVAT TAAS TEOLLISUUSLIITTO LIITTOKOKOUKSEN KÄSITTELYSSÄ FUSIONEN BLIR KONGRESSENS HUVUDTEMA PINNALLE TEKEMINEN PELASTI TYÖTTÖMÄN 7 LIIT TO KO KO US 22 .–2 5.5 . AHJ1607_1-23.indd 1 11.5.2016 9:43:23
3 1 2 7 19.05.2016 Kongressen fattar beslut om mycket ? ? Förbundskongressen som inleds i Tammerfors på söndag drar linjer i stora frågor. Genast i början beslutar kongressombuden om Metallförbundet fortsätter att vara med om att bygga ett nytt industriförbund. Om beslutet är positivt så kommer det att ha följder för flera andra punkter på föredragningslistan. ? ? Kongressen är ett bra tillfälle att blicka tillbaka på vad man åstadkommit under den förra kongressperioden. Fyra år sedan var en av huvudlinjedragningarna att organiseringsarbetet ska inledas. Medlemsundersökningen som gjorts för tredje gången inför kongressen visar att medlemmarnas bild av förbundet har förbättrats under den gånga perioden. Allt fler anser att förbundet påverkar och tar sitt ansvar. ? ? Kongressen väljer också förbundets nya ledning: ordförande, förbundssekreterare och fullmäktige samt styrelse. Metallförbundets nuvarande ordförande Riku Aalto ställer upp för återval. Terho Ihalainen, Raimo Kytömaa och Turja Lehtonen kandiderar för förbundssekreterarposten. Liittokokous päättää paljosta ? ? Ensi sunnuntaina käynnistyvä Metalliliiton liittokokous Tampereella tekee linjauksia suurista asioista. Heti alkuun liittokokousedustajat päättävät, jatkaako Metalliliitto mukana uuden teollisuusliiton rakentamisessa. Jos päätös on myönteinen, se vaikuttaa moneen kokouksen asialistan seuraavista kohdista. ? ? Liittokokous on myös hyvä hetki katsoa, mitä kuluneella liittokokous kaudella on saatu aikaan. Neljä vuotta sitten yksi liittokokouksen keskeisistä linjauksista oli järjestämistoiminnan aloittaminen. Jo kolmatta kertaa liittokokouksen alla tehty jäsentutkimus kertoo, että jäsenistön kuva liitosta on parantunut tällä liittokokouskaudella. Yhä useamman jäsenen mielestä liitto on vahva vaikuttaja ja vastuunkantaja. ? ? Liittokokous valitsee myös liitolle uuden johdon: puheenjohtajan ja liittosihteerin sekä valtuuston ja hallituksen. Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto on edelleen ehdolla tehtävään. Liittosihteeriksi ovat ehdolla Terho Ihalainen, Raimo Kytömaa ja Turja Lehtonen. 2 26 36 Teollisuusliitto Industriförbundet Järjestäminen Organiseringen Jäsenkysely Medlemsundersökningen LIIT TO KO KO US 22 .–2 5.5 . AHJ1607_1-23.indd 2 11.5.2016 9:43:25
K A N N E N K U V A JU H A SI N IS A LO PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 19.05.2016 7 Työllisyysluvut paranevat yleensä kesää kohti. Tänä keväänä metallialoilla työttömyyden lasku on alkanut aikaisemmin kuin edellisvuosina. Metallityöväen työttömyyskassassa päivärahan saajia on kuukaudessa yli 1 000 vähemmän kuin viime vuonna. Toivottavasti tämä on merkki yleisemmin siitä, että talous on kääntymässä parempaan suuntaan. Ainakin työja elinkeinoministeriön viimeisimmän työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste nousee tänä vuonna ja on ensi vuonna jo lähes 70 prosenttia. Ennusteen mukaan työttömyys ei enää kasva, ja ainakin rakennusalalla jopa paranee, kun uusia työpaikkoja syntyy. Metallialojen työttömyys näyttää kehittyvän yleisen talousja työllisyystilanteen mukana parempaan suuntaan. Pitkäaikaistyöttömyyden jaksot kaikilla aloilla ovat kuitenkin pidentyneet ja yhä useampi pitkäaikaistyötön on nuori. Eläketurvakeskus on selvittänyt yli 45-vuotiaiden työuran kehittymistä työttömäksi jäämisen jälkeen (ETK 2/2016). Yli 56-vuotiaille täysipainoisen työuran jatkaminen on vaikeampaa kuin sitä nuoremmille. Toimiala vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti työttömäksi jäänyt työllistyy. Teollisuudessa työllistyminen on erityisen vaikeaa, mikä näkyy myös Metallityöväen kassassa. Yli 60-vuotiaat ovat yliedustettuina päivärahan saajien joukossa. Selvityksen mukaan työllisyystoimenpiteitä kannattaisi kohdentaa etenkin teollisuudesta ja pieniltä työpaikoilta irtisanotuille. Jos ja kun talouskasvu kunnolla käynnistyy, se on paras lääke rakenteelliseen työttömyyteen. Ennen käännettä erityisesti ikääntyvien ja vähemmän koulutettujen asemaan on mahdollista kiinnittää erityishuomiota. SAK:n selvitysten mukaan työnhaun pitkittyessä työttömän mahdollisuus työllistyä heikkenee jyrkästi. Siksi työvoima palveluilla pitää tavoitella juuri näiden ihmisten työkyvyn ylläpitoa. Lisäkoulutus ja osaamisen lisääminen ovat pitkäaikaistyöttömien kohdalla järkeviä toimia, koska heillä on lähes aina matalampi koulutustaso kuin muilla työttömillä tai väestöllä keskimäärin. Tämän Ahjon pääjutussa levyseppä Markku Mäkelä kertoo oman tarinansa siitä, miten hän on selviytynyt työttömyydestään. Työttömäksi jääminen mullistaa lähes aina ihmisen elämän, eikä siihen tarvita enempää keppiä, vaan tukea ja turvaa. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 21 TEKEMINEN 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 33 TYÖYMPÄRISTÖ 34 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Toimenpiteitä teollisuudesta ja pieniltä työpaikoilta irtisanotuille.” Työllisyys kohenee ”Murikassa tajuaa, miten tietämätön on ennen ollut.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Valtuusto esittää teollisuusliittoa jatkovalmisteluun AMMATTILAINEN 9 Mikko Nurmi keskusasentaja UTU Oy, Ulvila TOIMIJA 18 Ari Nurmela alueluottamusmies Relacom Finland Oy, Turku 20 Järjestämisterveisiä Itävaltaan 21 Työkaari kantaa -hanke etenee TYÖTTÖMÄNÄ 10 Hallitus iskee työttömiin, ei työttömyyteen 11 Levyseppä nousi syövereistä 12 Työttömyyden varjo peittää myös puolison ja lapset 14 Työllisyys ei leikkaamalla kohene 16 Elämää on telakan jälkeenkin 10 33 41 S I S Ä LTÖ AHJ1607_1-23.indd 3 11.5.2016 9:43:29
7 19.05.2016 – Yrittäjäjärjestöissä itketään sitä, ettei paikallisessa sopimisessa muka edetä tarpeeksi. Eikö se, että järjestäytymättömille työnantajille annetaan samat oikeudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillekin, ole mitään? Sehän on aivan valtava harppaus suomalaisessa työelämässä. Aalto ihmetteli puheessaan myös maan hallituksen ulostulojen ajoitusta. – Oikeusja työministeri Jari Lindström (ps.) tarjoaa työttömyysongelman ratkaisemiseen lähinnä työttömien aseman kurjistamista. Hallituksen viimeaikainen käyttäytyminen ei ainakaan ole lisännyt edellytyksiä rakentaville ratkaisuille ja keskustelulle työmarkkinoilla. Päinvastoin. TYÖTTÖMIÄ PUOLUSTETTU Metalliliiton liitosihteeri Matti Mäkelä puolestaan muistutti valtuustossa, että aikaisemmissa työmarkkinaratkaisuissa on tehty merkittäviä parannuksia työttömyysturvaan. Tämä on ollut yksi peruste hyväksyä muuten matalatasoisia ratkaisuja. – Nyt Sipilän hallitus on yksipuolisesti heikentämässä työttömyysturvaa. Näitä ei siis ole sovittu kilpailukykysopimuksessa. LIITTOVALTUUSTO Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii yrityksiltä investointeja. – Tarvitaan tekoja, ei pelkkiä vaatimuksia ja valitusta ay-liikkeen suuntaan. Olemme pitkälle riippuvaisia kansainvälisestä kysynnästä, mutta omin voiminkin voidaan tehdä paljon. Vähin, mitä voimme odottaa, on se, että emme tärvele vientimahdollisuuksiamme kotimaisin toimin, Aalto totesi puheessaan. Aalto kertasi sekavaa ja paineista vuotta työmarkkinoilla. Metalliliiton hallitus lopulta päätti aiemmin keväällä, että liitto lähtee neuvotteluihin kilpailukykysopimuksesta vain tiukoin reunaehdoin. – Maan hallituksen on ensinnäkin täytettävä reunaehdot pilkulleen. Tämä tarkoittaa muun muassa pakkolaeista ja 1,5 miljardin leikkauksista sekä veronkorotuksista luopumista. Hallituksen on myös toteutettava hallitusohjelmassa mainitut veronkevennykset. Aallon mukaan ostovoima on turvattava myös silloin, kun palkat käytännössä jäädytetään vuodeksi. – Muut neuvotteluehtomme liittyivät muun muassa paikalliseen sopimiseen, työaikaratkaisuun sekä siihen, että myös työnantajille on asetettava sopimukseen liittyviä investointivelvoitteita. Kilpailukykysopimus on toteutuessaan erittäin raskas niin meille kuin muillekin sen vaikutuspiirissä oleville. Aalto katsoo, että vuosityöajan 24 tunnin pidennys on liitolle hyvin vaikea asia. Samoin paikallisen sopimisen kriisilausekkeen sisällyttäminen sopimuksiin. ”Nyt tarvitaan yrityksiltä tekoja” Metalliliiton nykyinen liittovaltuusto oli koolla viimeistä kertaa huhtikuun lopussa. Kevätvaltuuston kokous pidettiin poikkeukselli sesti yksipäiväisenä. Etualalla kokoukseen osallistuneet liittohallituksen jäsenet Jyrki Hyykoski Lapista ja Jari Aalto Varsinais-Suomesta (oik.). K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Kevätvaltuusto 27.4 Paasitorni, Helsinki AHJ1607_1-23.indd 4 11.5.2016 9:43:32
19.05.2016 7 LI N JA U S ”Nyt tarvitaan yrityksiltä tekoja” Metalliliiton koulutuspäällikkö Vesa Holappa ja valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen (oik.) kokoustauolla. Taustalla työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen ja liittosihteeri Matti Mäkelä. K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Liittovaltuusto päätti nelivuotiskautensa Mäkelä ihmettelee hallituksen suunnitelmia pidentää karenssiaikoja, heikentää ammattitaitosuojaa ja tiukentaa työn vastaanottovelvollisuutta tilanteessa, jossa työja elinkeinotoimistojen on vaikea selvitä edes nykyisistä tehtävistään. Työttömyysturvan sanktiot ovat jo nyt Suomessa tiukat. – Ehtojen kiristäminen entisestään ei synnytä yhtään uutta työpaikkaa. Leikkaukset eivät ole KESKUSTELU Neljä vuotta Metalliliiton ylintä päätösvaltaa käyttänyt liittovaltuusto kokoontui 27. huhtikuuta viimeistä kertaa. Teollisuusliittojen yhdistymissuunnitelman lisäksi puheenaiheena oli muun muassa työministeri Jari Lindströmin suunnittelema ”työkokeilu”, jota valtuutetut pitivät työttömien simputtamisena. Valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen kertasi avauspuheenvuorossaan Metalliliiton toimia kilpailukykysopimuksesta käydyissä keskusteluissa. – Metalliliitto on kirjannut reunaehtopaperin siitä, millä ehdoilla olemme mukana. Tähän kuuluu muun muassa se, että pakkolakeja ei tule ja että hallitus sitoutuu miljardin veronkevennyksiin. Valtuuston toinen varapuheenjohtaja Mari Tuomaala muistutti, että Metalliliitto on auttanut tuhansia ihmisiä Suomessa pärjäämään paremmin, myös työnantajia. – Meillä ei ole tarvetta jylistä, että kaadamme yhteiskuntasopimuksen tai kaadamme hallituksen, että voisimme näyttää olevamme kovia luita. Me kuljemme neuvottelutietä, ja lopputulos ratkaisee. Emme silti ole missään nimessä sitä mieltä, että hallituksen keinot ovat oikeita tai Suomelle hyväksi. Uudenmaan Jouni Linden katsoi, että veronkevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset, eikä hallituksen toiminta muutenkaan herätä luottamusta. Hänen mielestään kilpailukykysopimukselle pitäisi sanoa ei. Työttömille kaavailtu, peruspäivärahalla tehtävä ”työkokeilu” nostatti kiukkua. – Pitää jo ihmetellä, mistä näitä aivopieruja riittää, joita esimerkiksi ministeri Lindströmiltä tulee. Mutta onneksi kaikilla ei mene huonosti. Pörssiyhtiöt maksavat omistajille isoja optioita ja kansanedustajat saivat palkankorotuksen. Palkansaajille ei riitä jaettavaa, sanoi Jari Männistö Oulun vaalipiiristä. järkevää talouspolitiikkaa, koska osa rahanmenosta siirtyy kunnille ja valtiolle, jotka joutuvat maksamaan työttömyysturvan heikennykset lisääntyvinä toimeentuloja asumistukimenoina. Mäkelä uskoo, että Suomen kyky luoda innovaatioita on kunnossa. – On vaikea uskoa, että ne kilpailukykytekijät, jotka ovat nostaneet Suomen maailman rikkaimpien maiden joukkoon, olisivat kadonneet. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Saman vaalipiirin Jouni Lämpsä muistutti, että Lindström on entinen pääluottamusmies. – Nyt hän kehuu mediassa, kuinka hyvää ansiosidonnaista hän aikanaan itse työttömänä sai ja kepittää työttömiä olan takaa, haluaa heidät peruspäivärahalla töihin. Työstä kuuluu saada työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lisäksi työssäkäyntialueen laajentaminen tarkoittaisi sitä, että työmatka voisi olla 300 kilometriä. – Työhyvinvointi olisi hyvä paikka investoida. Paljon on työpaikkoja lopetettu, ja yhä pienemmällä porukalla tehdään samat työt, totesi Vesa Pohjalainen Pirkanmaalta. MIKKO NIKULA Valtuusto hyväksyi esityksen neljän teollisuusliiton yhdistämisen jatkovalmisteluista. Lue liittokokoukseen matkaavien valtuuston jäsenten näkemyksiä teollisuusliittohankkeesta sivulta 27. Metallialojen työpaikoilla on jo vuosia sovittu paikallisesti monista asioista. Monilla työpaikoilla sopiminen myös toimii. Lisäksi usein sellaiset yritykset menestyvät, joissa paikallinen sopiminen on hoidettu hyvin. Paikallinen sopiminen ei ole vain sopimista palkoista ja työehdoista. Työpaikalla voidaan sopia monista muistakin työn tekemiseen liittyvistä asioista. Tämä unohtuu aika usein. Paikallisen sopimisen perusta on se, että työpaikalla on luottamukselliset välit työntekijöiden ja työnantajan kesken. Meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa on ollut esillä luottamusmiehen aseman vahvistaminen, mikä on olennainen osa paikallista sopimista. Hyvin koulutettu luottamusmies, jolla on riittävät toimintaedellytykset hoitaa tehtäväänsä, on usein yritykselle tärkeä voimavara. Valitettavasti työnantajien asenne luottamusmiesjärjestelmää kohtaan on täysin päinvastainen. Työnantajat haluavat vähentää luottamusmiesten määrää ja laajentaa yksittäisen luottamusmiehen toiminta-aluetta. Esimerkiksi kilpailukykysopimukseen liittyvä vaatimus työajan pidentämisestä 24 tunnilla olisi kaikkein järkevintä sopia paikallisesti. Jostain syystä tässä kohtaa paikallinen sopiminen ei työnantajille maistukaan. Tahtotila paikalliseen sopimiseen näyttää olevan valikoivaa. Suomen Yrittäjien ja muidenkin yrittäjäjärjestöjen kannattaisi nyt keskittyä oikeasti miettimään, miten luottamuksellista paikallista sopimista rakennetaan. Tähän saakka järjestöt ovat vain keskittyneet heittämään julkisuuteen paikallisen sopimisen todellisuutta vääristäviä ja sekoittavia väitteitä. Työnantajien valikoiva asenne RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1607_1-23.indd 5 11.5.2016 9:43:35
7 19.05.2016 SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä päätettiin: Jatketaanko teollisuusliiton rakentamista, keitä valittiin Metalliliiton johtoon? TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton keskimääräisellä, työelämässä olevalla jäsenellä on ikää A? 39 v B? 42 v C? 45 v D? 48 v ? ? Kesäkuussa 2016 puoluekokouksen pitää Lappeenrannassa A? keskusta B? perussuomalaiset C? kokoomus D? Sdp ? ? Tapparalle jääkiekon Suomen mestaruus oli A? 8:s B? 11:s C? 13:s D? 16:s ? ? Kissalajeista ainoa hyvä ja vapaaehtoinen uimari on A? puuma B? tiikeri C? leopardi D? jaguaari LI IT TO K O K O U S 20 12 / P E TR I P U R O M IE S P IA TO IV A N E N 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 7 19.05.2016 Taidetta seinille KESÄNÄYTTELY Poikkea kesälomamatkalla Murikka-opistoon, Tampereen Teiskoon! Taiteen lomassa voit nauttia kahvit tai ruokailla. Metalliliiton harrastetyö näyttely toteutui tänä vuonna kutsunäyttelynä. Esillä on monimuotoinen läpileikkaus jäsenten kätten töistä. Osa teoksista on myynnissä. Näyttely on suljettu 4.7.–2.8. 2.5.–14.10. Hakaniemestä Tikkurilaan MUUTTO Helsinki-Uudenmaan aluetoimisto muuttaa kesäkuussa Helsingin Hakaniemestä Vantaalle, Tikkurilan juna-aseman viereen. Uusi käyntiosoite on Asematie 4–10. Muutto tapahtuu aikaisintaan 6.6., mutta viimeistään kuun puoliväliin mennessä. Muutosta kerrotaan liiton kaikissa viestintäkanavissa. Kesäkuun lopussa ilmestyvässä Ahjossa kerromme tarkemmin, kuinka muutto on sujunut ja millaisessa toimistossa Helsinki–Uudenmaan alueen jäseniä jatkossa palvellaan. LUOTTAMUSMIES PETAA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:n luottamushenkilöpaneelin vastaajista yli puolet arvioi, että luottamushenkilön vahva asema edistää paikallista sopimista. Työehtoasioiden päällikkö Annika Rönni-Sällinen ihmetteleekin Suomen Yrittäjien ajatusta korvata luottamusmies lakisääteisellä henkilöstöedustajalla. Hän korostaa paikallisen sopimisen onnistuvan, kun työpaikan olosuhteet ovat kunnossa. – Yrittäjät pyrkivät valitsemaan henkilöstön edustajan työntekijöiden puolesta. Kyse on kuitenkin työehtosopimusten määrittelemistä työn tekijöiden edustajista niissä neuvotteluissa, joissa sovitaan poikkeuksista työehtosopimusten määräyksiin, Rönni-Sällinen painottaa. LIIT TO KO KO US 22 .–2 5.5 . Kesätyösopimus kirjallisesti, kiitos NUORET Kesäduunariinfo vastaa kaikille. Nuorten lisäksi neuvoja voivat kysyä mm. työnantajat ja nuorten vanhemmat. Jos ongelma vaatii yksityiskohtaista puuttumista, soittaja ohjataan hänen omaan ammattiliittoonsa, kertoo kesäduunari neuvoja Sini Tervo. Useimmat ongelmista olisivat ehkäistävissä, jos nuori laatisi työnantajansa kanssa ajoissa kirjallisen työsopimuksen, Tervo toteaa. – Kirjallinen työsopimus osoittaa, että kesätyöntekijä ja työnantaja ymmärtävät sopimansa asiat samalla tavoin. Kesätyöntekijän kannattaa lukea työsopimus ennen kuin hän allekirjoittaa sen. Luvattujen työtuntien määrä on myös hyvä tarkistaa. ”Hallitus on iskenyt instrumenttinsa pöytään. Monet niistä näyttävät keskiaikaisilta kidutusvälineiltä.” Politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti, Yle 4.5. AHJ1607_1-23.indd 6 11.5.2016 9:43:39
19.05.2016 7 SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä päätettiin: Jatketaanko teollisuusliiton rakentamista, keitä valittiin Metalliliiton johtoon? TA LO U S Kumma, etteivät pomojen esimerkit yrityskohtaisista palkkaratkaisuista EK:ssa yhtään pelota. H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Helsingin Sanomat on ansiokkaasti seurannut kymmenen vuoden ajalta noin 40 suuren pörssiyhtiön johtajien palkkakehitystä. Heidän palkkakehityskäyränsä on noussut ihan toista vauhtia kuin tavallisten tallaajien palkkakehitystä kuvaava Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi. Palkkakäyristä saa sellaisen kuvan, että jos työntekijöiden ansiot nousevat vähänkin enemmän, pomojen palkka voi jopa laskea. Jos taas rahvaan palkkakehitys saadaan kuriin, johto tienaa hyvin. Viime vuonna näiden johtajien tienestit peruspalkka, bonukset ja luontaisedut mukaan laskien nousi keskimäärin 3,5 prosenttia. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevien suomalaisten vastaava tienesti nousi 1,1 prosenttia. Tosin meno on Suomessa maltillista verrattuna esimerkiksi Britanniaan. Siellä öljy-yhtiö BP:n dirikalle esitettiin 20 prosentin palkankorotusta, kun firma teki ennätysmäiset miljarditappiot ja osakkeen arvo putosi neljänneksen. Omistajatkin hermostuivat, mutta he eivät asiasta päätä. Mutta on yksi toinenkin ero. Johtajien palkoista päätetään täysin yrityskohtaisesti ilman minkään maailman ammattiliittoja tai työnantajajärjestöjä. Konsultteja siinä toki tarvitaan. Säännöistä päättävätkään eivät tunnu aina tietävän, mitä ne tuovat tullessaan. Firman osakekurssi voi nousta tai laskea, tulos voi parantua tai pudota, mutta pomon palkka sen kun nousee. Klassisen musiikin konserteissa on vanha, vähän outo tapa taputtaa, kun soittajat tulevat lavalle. Näin tehdään, vaikka kyseessä olisivat esimerkiksi kaupungin palkkalistoilla olevat viranhaltijat, jotka tulevat töihin. Pomopalkoissa voisi ottaa tästä mallia. Bonukset pienemmiksi, palkkakehitys samaan tahtiin firman muiden työntekijöiden kanssa, mutta aplodit saisi, kun töihin tulee. Ja jos palkkakehitys muidenkin osalta näyttää siltä, mitä nyt on tarjolla, voisivathan pomot rahvaallekin taputtaa. Taputetaan edes vähän KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Joulukuun ensimmäisenä päivänä 2005. Sitä ennen olin 23 vuotta Rauman telakalla levyseppänä ja luottamusmiehenäkin. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Tällä hetkellä koetan organisoida tämän vuoden tapahtumat Turun ja Porin toimistojen välillä sekä pitää yhteyttä sidosryhmiin. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Olen ollut niin monessa mukana, ettei työ yllättänyt. Korkeintaan se, että ammattiosastorakenteemme on hieman huonoissa kantimissa. MIKÄ ON PARASTA? Olen sosiaalinen tyyppi ja aina valmis tutustumaan uusiin ihmisiin. Tässä työssä ei telakan koppi rajoita sitä. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Minulla on Pyhärannassa vanha maalaistalo, ikuisuusprojekti, jossa toteutan itseäni. Sinne nousee pian Satakunnan suurin laavu. VARSINAIS-SUOMI –SATAKUNTA ALUEPÄÄLLIKKÖ JOUNI NURMELA Ketkä tekevät töitä liitossasi? Kesätyösopimus kirjallisesti, kiitos ? ? Kesätyöt alkamassa? Huolehdi siitä, että kesätyösuhteesi ehdot ovat kunnossa. Oheisen muistilistan avulla pääset pitkälle. Jos tarvitset apua, kysy neuvoa kokeneemmilta työkavereiltasi, luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. ? ? Toukokuusta elokuun loppuun sinua neuvoo myös maksuton Kesäduunariinfo. Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen neuvontapalvelu opastaa muun muassa työsopimuksen tekemisessä sekä palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. KESÄDUUNARI-INFO vastaa ma–pe kello 9–15 numerossa 0800 179 279. Kesäduunariinfon löydät myös netistä www.kesaduunari.fi ja Facebookista www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä twitter.com/kesaduunari. KESÄTYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA ? TEE TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Myös kesätyösopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Riitatilanteessa on silloin helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tulikaan sovittua. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu. Jos työsopimuksessa on jotain epäselvää, selvitä se ennen kuin allekirjoitat. ? KYSY NEUVOA Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää esimerkiksi työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintaan ja turvallisuusmääräyksiin. Pidä huoli, että saat opastusta työhön. Älä epäröi kysyä. ? SUOJELE ITSEÄSI Nuoria työntekijöitä varten on oma lakinsa, jossa määritellään mm. työvuorojen pituus ja ajankohta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella alaikäistä työntekijää. Kysy työnantajalta, kuuluuko työhösi suojavarusteita. Jos kuuluu, käytä niitä. Muista, että sinulla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. ? TARKISTA PALKKASI Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkaselvitys, palkkaerittely tai muu vastaava asiakirja, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja että sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityöja muut korvaukset. Tarkista myös, että työnantaja on pidättänyt palkastasi eläkevakuutusmaksut. Eläkettä kertyy jo kesätyöstä 18 vuotta täyttäneille. ? HUOLEHDI LOMAKORVAUKSISTA Jos et ole pitänyt vuosilomaa kesätyön aikana, on sinulle kertynyt lomaa, joka on maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. ? PYYDÄ TYÖTODISTUS Työtodistus on työntekijän kannalta tärkeä asiakirja. Koulutuspaikkaa tai seuraavaa työpaikkaa hakiessa voi aiemmalla työkokemuksella olla suuri merkitys. Työtodistuksella osoitat kokemuksesi. Voit halutessasi pyytää todistukseen arvion työtaidoistasi. Sinulla on lakisääteinen oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. ? TUTUSTU TYÖPAIKKASI LUOTTAMUSHENKILÖIHIN Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsemat luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Heiltä saat neuvoja ja apua. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimuksesi luottamusmiehelle, ennen kuin allekirjoitat sen. ? LIITY AMMATTILIITTOON Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua myös kesätyöntekijälle. Tärkein etu on, että ammattiliitot hoitavat oman alasi edunvalvontaa: tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa ja auttavat silloin, kun oikeuksiasi poljetaan. Jos olet jo jonkin liiton opiskelijajäsen, kannattaa kesätöiden ajaksi liittyä liiton varsinaiseksi jäseneksi. Silloin kerrytät samalla ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa, jos jäät opiskelujen jälkeen työttömäksi. Lue lisää: www.sak.fi/tyoelama/perustietoa NUORET Kesäduunariinfo vastaa kaikille. Nuorten lisäksi neuvoja voivat kysyä mm. työnantajat ja nuorten vanhemmat. Jos ongelma vaatii yksityiskohtaista puuttumista, soittaja ohjataan hänen omaan ammattiliittoonsa, kertoo kesäduunari neuvoja Sini Tervo. Useimmat ongelmista olisivat ehkäistävissä, jos nuori laatisi työnantajansa kanssa ajoissa kirjallisen työsopimuksen, Tervo toteaa. – Kirjallinen työsopimus osoittaa, että kesätyöntekijä ja työnantaja ymmärtävät sopimansa asiat samalla tavoin. Kesätyöntekijän kannattaa lukea työsopimus ennen kuin hän allekirjoittaa sen. Luvattujen työtuntien määrä on myös hyvä tarkistaa. P U H E E N A I H E AHJ1607_1-23.indd 7 11.5.2016 9:43:40
Kaikki alkoi, kun noin 200 pikaruokalatyöntekijää menivät lakkoon New Yorkissa syksyllä 2013. Heidän viestinsä oli: haluamme 15 dollaria ja liiton. Muutamassa vuodessa pienestä joukosta on kasvanut Fight for 15 -liike. Lakot ja mielenilmaukset ovat levinneet yli 300 kaupunkiin Yhdysvalloissa ja 40 eri maahan. Vajaassa kolmessa vuodessa 17 miljoonaa ihmistä on saanut kymmenien prosenttien korotukset palkkoihinsa. Noin 10 miljoonan ihmisen minimipalkka tulee olemaan 15 dollaria viiden vuoden sisällä Kalifornian ja New Yorkin osavaltioissa. Tämä tarkoittaa yli 100 prosentin kasvua nykyiseen 7,25 dollarin minimipalkkaan. Kampanjan taustalla on palvelualojen ammattiliitto SEIU, joka pystyi kovalla järjestämisja jäsenhankintatyöllä tuplaamaan jäsenmääränsä noin kymmenessä vuodessa miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2006 mennessä. Menestyksestä huolimatta liitto teki analyysin, ettei tämä riitä. Ay-liike heikentyi, vaikka muutamat liitot pystyivätkin omilla toimialoillaan kasvamaan ja voittamaan alakohtaisia työehtosopimuksia. Oli tehtävä jotain täysin poikkeuksellista. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi oli virstanpylväs. Lähes kaikki laman jälkeen syntyneet uudet työpaikat olivat palkaltaan sellaisia, joilla normaali ihminen ei pärjää. Liitossa nähtiin, että yksittäisten yritysten tai toimialojen järjestämisen sijaan täytyisi herättää kansanliike, joka muuttaisi koko talouspoliittisen keskusteluagendan. Tavoitteena oli luoda usko siihen, että matalapalkka-aloilla työskentelevien, kuten pikaruokalatyöntekijöiden, ostovoima ja järjestäytyminen ovat taloudellisen elpymisen ytimessä. Täysin hulluna pidetty ajatus 15 dollarin minimipalkasta on muuttunut tosiasiaksi. Enää ei puhuta siitä, onko 15 dollaria realismia, vaan kuinka siihen päästään. Yhdysvaltain demokraattien esivaaleissa kampanja on saanut vankan kaikupohjan, joka pakottaa ehdokkaita reivaamaan politiikkaansa kampanjan mukaiseksi. Alle 15 dollaria tienaavia on Yhdysvalloissa 42 prosenttia työvoimasta. Ensi marraskuun presidentinvaaleihin on syntymässä 62 miljoonan ihmisen poliittinen voima, jolla on ensi kertaa vuosikymmeniin konkreettinen syy äänestää oman toimeentulonsa puolesta. Työväenliikkeellä on mahdollisuus ratkaista vaalit. Kampanjan toinen tavoite on rakentaa liitto neljälle miljoonalle pikaruokalatyöntekijälle. Tämä ajatus tuntuu vähintään yhtä hullulta kuin minimipalkan tuplaaminen 15 dollariin. Kysymys on lopulta siitä, uskallammeko ajatella isosti, uskommeko yhdessä tekemisen voimaan ja muutoksen mahdollisuuteen? 7 19.05.2016 ”Uskallammeko ajatella isosti, uskommeko yhdessä tekemisen voimaan?” MIKA HÄKKINEN Metalliliiton järjestämiskoordinaattori KO LU M N I M I E L I P I D E 8 ANSIOSIDONNAINEN ON MAHDOLLISTANUT MITTAVAN LIIKKUVUUDEN Viime aikoina on eri tahoilta mediassa väitetty, että ansiosidonnainen työttömyysturva olisi este työvoiman liikkumiseen. Muun muassa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm on kertonut julkisuuteen uskomuksiaan, että ansiosidonnainen työttömyysturva mahdollistaa kotona köllöttelyn työnteon sijasta. Minulla on täysin eri käsitys asiasta ja se ei perustu uskomuksiin, vaan omakohtaiseen kokemukseen viideltä vuosikymmeneltä metallin komennusmiehenä. Työn saannin edellytys on ollut jatkuva liikkuminen ympäri Pohjolaa. Pisimmillään puolen vuorokauden lauttamatkan lisäksi ajetaan omalla autolla satoja kilometrejä molemmilla puolin Ahvenanmerta, ennen kuin ollaan työkohteessa. Palkansaajajoukko, johon kuulun, on aina ollut ensimmäinen puskuri, joka on joustanut työttömyyden kautta, olipa sitten kysymys vuosittaisesta kausivaihtelusta tai toinen toistaan seuraavista taloudellisista taantumista. Tällaiselle projektikohtaiselle kertakäyttötyöläiselle ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut elinehto, joka on mahdollistanut edes jonkinmoisen selviytymisen aina vastentahtoisista ja rankoista työttömyysjaksoista. Kotona köllöttely on todella viimeinen määritelmä, millä näitä pakkolomautustai työttömyysaikoja voi kuvailla. Työn perässä jatkuvasti liikkumaan joutuvien teollisuuden putkistoja laiteasennuksia tekevien komennusmiestenkin työnsaantimahdollisuudet ovat entisestäänkin kaventuneet. Suurimmat syyt ovat pitkittynyt taloudellinen taantuma ja tällekin alalle hankitut halpatyöntekijät. Teollisuuden investointitai tukitoimintatöitä putkistoja laiteasennuksien osalta teetetään nykyisin Pohjoismaissakin ainakin kolmessa eri palkkakategoriassa: kaikki verot ja muut lakisääteiset maksavilla, puoliharmaalla vyöhykkeellä ja täysin harmaalla alueella. Tämän vuoksi tuntuukin pelottavalta sisäministeri Petteri Orpon (kok.) ehdotus siitä, että työn tekemiseksi Suomessa synnytettäisiin vielä yksi halpaporras lisää turvapaikanhakijoita varten. Kyllä heillekin ehdottomasti kuuluvat samat työehdot kuin meille kantasuoma laisille. Parasta aikaa onkin menossa todella raju junttausvaihe palkkatason polkemiseksi ”isänmaan edun” nimessä itäeurooppalaiselle tasolle. Tällä tavoin työpaikkoja haluavien olisikin hyvä mennä vaikkapa Puolaan tutustumaan duunariperheiden elämään. Tämän päivän Suomessa kasvukeskustenkin avoimet työpaikat kyllä täyttyisivät helposti, kunhan työnantajat vain maksaisivat sellaista palkkaa, että sillä pystyy elämään. Emme todellakaan tarvitse pakkolakeja emmekä muutakaan kepitystä. Kokeilkaa porkkanaa, se tuottaa hyvää tulosta takuuvarmasti. TAPIO NIEMELÄ Metallin komennusmies Jämsä 15 dollaria ja liitto LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1607_1-23.indd 8 11.5.2016 9:43:45
19.05.2016 7 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A JU SS I PA R TA N E N A M M AT T I L A I N E N 9 KESKUSASENTAJA MIKKO NURMI, 34 TYÖPAIKKA Utu Oy, Ulvila ”Hyvä pomo kuuntelee, jos on asiaa” Millainen koulutus sinulla on? Olen käynyt Porin ammattikoulun sähköpuolen. Sähköasentaja siis. Milloin tulit taloon? Aloitin heti valmistumiseni jälkeen vuonna 2001. Täällä Utulla olen myös aikoinaan suorittanut ammattikoulun toisen työharjoittelun ja ollut kesätöissä. Ei ehkä olisi silloin arvannut, että täällä ollaan vielä 2016. Mitä teet? Kokoan sähkökeskuksia. Tässä minun työpisteelläni tehdään isompia projekteja teollisuuden käyttöön. Käytännössä keskus ensin kalustetaan, sitten kiskotetaan. Ai mitä on kiskotus? Yhdistelen alumiinija kuparikiskoja toisiinsa, jotta saadaan virta kulkemaan paikasta A paikkaan B. Sitä ennen olen reikinyt kiskot. Kiskotuksen jälkeen kytken vielä keskuksen, eli vedän johdot, jotka ohjaavat erilaisia komponentteja. Sitten on vuorossa kansitus ja lopulta tarkastus. Parasta työssäsi? Työkaverit. Niitä tulee välillä nähtyä vapaa-ajallakin. Sama porukka on ollut täällä jo pidempään. Yhteisiä juttuja, mökkiressuja ja sellaista, järjestetään jonkin verran. Missä olisi parannettavaa? No, ehkä hallissa voisi olla tilaa enemmän nyt, kun on paljon tilauksia sisällä. Se on tietenkin kausiluontoista. Minkälainen on hyvä työkaveri? Sellainen, jolta voi kysyä, ja jolta saa neuvoja. Kaikki täällä ovat hyviä työkavereita. Entä pomo? Kuuntelee, jos on asiaa. Minkälainen on tavallinen työpäiväsi? Teemme pelkkää päivävuoroa. Meillä on liukuma, tulen töihin 6.30 ja lähden kotiin Noormarkkuun kolmen maissa. Kahvit juodaan yhdeksältä ja kahdelta. Ruokatauko on 11–11.30. Arvostetaanko työtäsi? Kyllä mä uskon. Sekä yleisesti että työpaikalla. Oletko palkkaasi tyytyväinen? Ainahan se voisi parempikin olla. Mitä harrastat? Sählyä. Nuoresta saakka olen harrastanut. Pelaan puulaakisarjaa Noormarkussa. Olen puolustaja. Mitä odotat tulevaisuudelta? Täällä Utulla on tarkoitus jatkaa. AHJ1607_1-23.indd 9 11.5.2016 9:43:50
10 7 19.05.2016 Levyseppä Isku työttömiin, ei työttömyyteen l ? Suomen hallitus valmistelee kiristyksiä ja kehnonnuksia työttömyysturvaan osana työllisyyspakettiaan. Muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alusta. Hallituksen esityksessä korostuu työttömyysturvan vastikkeellisuus kautta linjan. Työttömyysturvan edellytyksenä työtä on haettava aiempaa tiiviimmin, ja työnhakuun tulee raportointivelvollisuus. l ? Työtön ei voisi enää kieltäytyä kokoaikatyöstä siksi, että työttömyysturva on suurempi kuin palkka ja työn vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. l ? Ammattisuojaa murennettaisiin. Jos oman alan työtä ei ole tarjolla, voidaan TE-toimistossa jo työttömyyden alussa tarjota muun alan työtä. l ? Omaa autoa olisi käytettävä työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työttömien tulisi osallistua pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin. l ? Parhaillaan selvitetään myös työnäytepalvelun järjestämistä työttömille työnhakijoille. Hallituksen esityksen mukaan työnäyte tarkoittaisi lyhytaikaista työskentelyä työnantajalle. l ? Hallitus lupailee, että muutosten kanssa yhtä aikaa työttömien palveluita TE-toimistoissa kehitetään. Työja elinkeinoministeriö ei kuitenkaan kerro, miten tämä ”kehittäminen” voisi tapahtua, ja samaan aikaan työttömiltä vaaditaan ”omaehtoista työnhaun lisäämistä”. l ? Ammattiyhdistysliikkeeltä työttömyysturvan heikennykset ovat saaneet torjunnan.SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen ihmettelee hallituksen suunnitelmia tilanteessa, jossa työja elinkeinotoimistojen on vaikea selvitä edes nykyisistä tehtävistään. Siekkinen on todennut, että jollei ammatti taitoista henkilöstöä lisätä merkittävästi TE-toimistoihin, muutokset johtavat vain epätarkoituksenmukaisiin työtarjouksiin ja työttömien kohtuuttomiin sanktioihin. ÖNÄYTE SAATTAISI LISÄTÄ PALKATONTA TYÖTÄ OIKEIDEN TYÖPAIKKOJEN KUSTANNUKSELLA. nousi syövereistä AHJ1607_1-23.indd 10 11.5.2016 9:43:55
19.05.2016 11 7 T E K S T I A R TO JO K E LA K U V A T JU H A SIN IS A LO Työttömäksi jääminen nosti pintaan vihan ja petetyksi tulemisen tunteet. Työttömyys masensi, viina alkoi maistua ja miehelle oli käydä huonosti. L evyseppä Markku ”Mäksä” Mäkelä, 52, on kokenut kerran aiemminkin telakan loppumisen. Se tapahtui Savonlinnassa, missä Rauma-Repola lopetti telakan 1989. Silloin hän sai töitä yhtiön Rauman telakalta. Rauman telakalla Mäkelän viimeinen työ oli STX:n toiminnan jo loputtua metroaseman palkkien valmistus Helsinkiin Ablemans Oy:n leivissä. Loppukesästä 2014 Mäkelä jäi työttömäksi. VIINAA JA MASENNUSTA Työttömäksi jäätyään Mäkelä tunsi vihaa ja pettymystä, masentui ja ryyppäsi. Keski-ikäisen miehen ”tavallinen tarina” oli käydä toteen. – Telakan lopettaminen masensi pahemmin kuin osasin odottaa. Puoli vuotta meni niissä tunnelmissa. Siinä meinasi käydä huonosti. Lopulta kävi kuitenkin hyvin, ja Mäkelä on ollut juomatta puolisentoista vuotta. – Olo on helpottunut, kun pääsin pois siitä murheen alhosta. Nykyistä elämäänsä Mäkelä kuvaa seesteiseksi ja sanoo olevansa tyytyväinen, vaikka rahaa ei olekaan. – Se on se, kun ei tarvitse viinan kanssa pelleillä. Se on iso plussa. Se on kyllä jämpti niin. UNELMIA JA PROJEKTEJA Pyhärannan Ihodessa vanhassa torpassa asuvan Mäkelän poikamiestalouteen kuuluu viisivuotias Viljo-kissa. Tilaa olisi myös naiselle. – Joku nainen olisi kiva olla. Sellainen, jolla olisi hyvä selkä ja hiukan rumuutta. Sitä ei kukaan veisi ja se jaksaisi kantaa vettä saunaan ja koivuklapia sisälle. nousi syövereistä AHJ1607_1-23.indd 11 11.5.2016 9:43:57
7 19.05.2016 12 Mäkelä pohtii, että työtä ja siihen liittyviä asioita, kuten työterveyshuoltoa ja säännöllisiä tuloja, arvostaa vasta kun ne on menettänyt. Työttömänä elämä kuitenkin jatkuu ja hakee omat uomansa. – Aamuvuoro jäi töistä päälle. Herään joka aamu kuudelta, juon aamukahvin ja katson televisiota. Jo telakan aikana Mäkelällä oli erilaisia projekteja työn alla. Työttömänä niiden määrä on kasvanut. Viime syksynä hän osti esimerkiksi 600 kukkasipulia. Nyt pihalla on odotettavissa kukkaloistoa. Kestoprojekti on linnunpönttöjen teko. Pöntöt myydään Rauman seudun työttömien kirpputorilla. Pöntöistä kertyvät tulot menevät VÄLÄHDYKSIÄ MARKKU MÄKELÄN ELÄMÄSTÄ MA 14.3. Päivällä Yhteen hitsautuneiden tapaamisessa. Illalla linnunpönttöjen ja puuklapien tekoa. TI 15.3. Raumalla ostoksilla, uimassa ja kirpputoreilla. Pyykkipäivä. KE 16.3. Tiedot verikokeen tuloksista tulivat. Epäiltiin aikuisiän diabetesta, kaikki oli kuitenkin ok. Alkoi rakentaa Savonlinnan kesämökille koristeristikoita. TO 17.3. Uintia 45 minuuttia. Tallilla katsomassa moottoripyörää kuvaajan kanssa. Otettiin kuvia Ahjon juttua varten. PE 18.3. Kokkailua. – Ostin lihaköntsän. Alle kuusi euroa kilo. Samaan kattilaan perunat ja lihat ja sitten kulmatakkaan. Samalla tulee ruoka ja lämpiää tupa. LA 19.3. Torilla vihtaostoksilla. Oikeita vihtoja, sidottu vitsaksella, ei nippusiteellä. – Omaa saunaa en ole lämmittänyt aikoihin, koska uimassa pääsen saunaan. Joskus lauantaisin herkuttelen ja lämmitän oman saunan. Sieltä saa parhaat löylyt. SU 20.3. Puolentoista hehtaarin metsän tarkastelua. – Kaksi kelottunutta mäntyä pitäisi kaataa. Niistä saa vuoden kuivumisen jälkeen klapia. MA 21.3. Käynti hierojalla ja sen jälkeen viikon kohokohta, Yhteen hitsautuneiden ryhmän tapaaminen. TI 22.3. Lokkitalolla syömässä. Kirpputorilta löytyi uudenkarhea vuodesohva 200 eurolla. Kehnoa tuuria. – Sohvasta hajosi jalka, kun raahasin sitä yksin sisälle. Laitoin uudet jalat säädettävästä kromiputkesta. KE 23.3. Uimassa ja ämpäriperunaa kasvamaan. – On hauska seurata, kun peruna kasvaa kamarin ikkunalla. On halpaa ja kukkakin niihin tulee. Voi kehua, että perunat on varrella, kun muut vasta istuttavat. TO 24.3. Uimassa ja vanhan työkaverin kuulumisia kysymässä Raumalla. Käynti rautakaupassa, mistä ostoksena tiiviste Jermurannan vesipumppuun. 25.–28.3. PÄÄSIÄINEN . Rauhallisesti. Projektien valmistelua ja asioiden miettimistä. Naapurin kesäasukkaat saapuivat. Heidän kanssaan vaihdettiin kuulumiset. TI 29.3. Lokkitalolla Rauman seudun työttömien yhdistyksen tietokoneen käytön alkeiskurssilla. – Hyvä kurssi siinä mielessä, että on oikeasti peruskurssi. Ei käydä asioita liian nopeasti läpi. KE 30.3. Omien projektien valmistelua. Kävi kierrätyskeskuksessa ja puutavaraliikkeessä. Löytyi alumiinilevyä. TO 31.3. Pyhärannan kunnantalolla selvittämässä vesiasiaa. Kunta lupasi vesijohdon tontin rajalle. PE 1.4. Työt alkoivat Jermurannassa. Hyvillä mielin. Aprillipäivä. Sen verran kiire viikko, ettei ehtinyt uimaan. – En ole aprillannut eikä minua ole aprillattu. Tai jos on, niin mennyt niin hyvin läpi, etten ole huomannut. Työttömyyden varjo peittää myös puolison ja lapset Lapset kärsivät vanhempien masennuksesta ja riitelystä enemmän kuin taloudellisesta niukkuudesta. Lastenpsykiatri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen emerita tutkimusprofessori Tytti Solantaus sanoo, että työttömyys on ongelmana paljon muutakin kuin tulojen väheneminen. Ihminen järjestää työn avulla arjen, saa sosiaalisia suhteita ja ryhmän johon kuulua ja jonka kanssa jakaa työhön liittyviä yhteisiä kokemuksia ja päämääriä. – Työ antaa ihmisille lisäksi identiteetin ja merkityksen yhteiskunnassa. Aktiivisuus lisää aktiivisuutta, eli kun on töissä, niin jaksaa myös muita asioita. Työpaikan menetys merkitsee Solantauksen mukaan suurta muutosta ja menetystä, johon liittyy häpeä ja huonommuuden tunne. Niitä seuraavat usein masennus, ahdistus ja lisääntynyt alkoholin käyttö. VANHEMPIEN MASENNUS HEIJASTUU LAPSIIN Solantaus sanoo, että vanhempien oma vointi heijastuu lapsiin vahvemmin kuin taloudelliset ongelmat. Sen tähden olisi tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta omasta jaksamisestaan myös työttömänä. Solantaus painottaa, että on tärkeää rakentaa järkevää elämää ja toimintaa myös kodin ulkopuolella. – Siksi erilaiset työttömien yhdistykset ovat äärimmäisen tärkeitä. AHJ1607_1-23.indd 12 11.5.2016 9:43:59
19.05.2016 13 7 Entä porkkanan siemenet? Se menee niin, että vasta toisena vuotena porkkanaan tulee siemeniä. Maailman menosta Mäkelä ei hirveästi murehdi. Ovat liian isoja asioita pienelle ihmiselle, eikä niille kuitenkaan mitenkään voi. Nykyisiä päättäjiä hän pitää vellihousuina, jotka eivät uskalla pitää Suomen puolta esimerkiksi laivatilauksissa. Pakolaisista hän uskoo, että joukossa on niitä, joilla on todellinen hätä, ja niitä, jotka hakevat parempaa elämää. Euroopan yhdentymisen seurauksena hänestä on väistämätöntä, että Suomikin monikansallistuu. – Tekeminen on hyvästä. Ehtoolla kun panee maata, niin miettii, että hyvä asia, kun tuokin tuli tehtyä. KALEVALAA JA KAJOA Mäkelä on pohdiskeluun taipuvaa ihmistyyppiä. Häntä on ihmetyttänyt esimeriksi, missä porkkanassa on siemenet ja miksi lentokoneiden pyörissä ei ole pieniä siivekkeitä, jotta ne pyörisivät koneen laskeutuessa ja renkaat kestäisivät pidempään. Viimeksi mainitusta hän kertoi kaverille, joka taas kysyi asiasta tutultaan Finnairilla. Tämä kertoi, että asiaa on kyllä pohdittu, ja että Finnairin asiantuntijoiden mukaan tulee edullisemmaksi ostaa uusia renkaita kuin asentaa pyöriin siivekkeet. yhdistyksen hyväksi. Aiemmin Mäkelä rakensi myös puukkoja, mutta se on ainakin toistaiseksi jäänyt. Työn alla ovat myös ämpäriperunoiden kasvatus ja kylmäsavustuspöntön teko. Sitä varten varattuna on jo iso peltitynnyri. Suunnitelmissa on myös mehupuristimen tekeminen omenamehun valmistamista varten. Isompi projekti on kunnan vesijohdon saaminen tontin rajalle. Asiasta on jo sovittu kunnan kanssa. Sitten pitää miettiä, vedetäänkö vesi talolle asti. Toinen isompi hanke on päreseinän rakentaminen ulkovarastoon. – Päreseinä elää, kuivalla ilmalla päreet avautuvat ja kostealla menevät kiinni. Se myös harmaantuu tyylikkäästi. Solantaus kertoo olevansa kiukkuinen päivähoitolain muutoksesta, joka rajaa työttömien lapset pois subjektiivisen päivähoitooikeuden piiristä. Lasten etu ja tutkimukseen perustuva tieto tukevat päivähoito-oikeuden säilyttämistä. Murrosiässä kulutuksen merkitys korostuu ja vanhempien taloudelliset vaikeudet alkavat heijastua voimakkaammin nuoren elämään. Murrosiässä nuoret tarvitsevat myös aiempaa enemmän tukea koulunkäynnissä ja elämässä yleensäkin. Jos sitä ei saa, niin riski väärille urille ajautumisesta kasvaa. Solantaus toivoo, että asiaan kiinnitettäisiin myös yhteiskunnallista huomiota ja että koulut voisivat tukea paremmin vaaravyöhykkeellä olevia nuoria. – Kotona lasten kanssa kannattaa ongelmista puhua avoimesti. Tilanteen salaaminen lapsilta on turhaa, sillä he joutuvat joka tapauksessa elämään sen kanssa. Yhdessä voidaan löytää myös ratkaisuja ja vaikeudet voivat kasvattaa selviytymistaitoja. RAHASTA USEIN RIITAA Taloudella on myös iso merkitys. Yhdessä vanhempien jaksamiseen liittyvien ongelmien kanssa pienentyneet tulot rajoittavat lasten harrastuksia ja mahdollisuuksia käydä esimerkiksi teattereissa ja konserteissa, jotka olisivat heille tärkeitä kokemuksia. Raha on myös yleinen riidan aihe ja tulojen laskiessa riidat yleensä lisääntyvät. Myös vanhempien riitely rahasta heijastuu lapsiin raskaammin kuin taloudelliset ongelmat ja he pelkäävät vanhempien eroa. – Vanhempien keskinäiset neuvottelutaidot ovat tässä kullan arvoisia. Elämää vähemmällä rahalla ja uudenlaista taloudenpitoa voi yhdessä opetella. AHJ1607_1-23.indd 13 11.5.2016 9:44:07
7 19.05.2016 14 Mäkelän mielilukemista ovat Kalevala, Markus Kajo ja Aku Ankka ja vuoden kohokohta kevät, jolloin luonto herää ja pääsee silakkalitkalle. HARRIKKA JA JERMURANTA Moottoripyörä Mäkelällä on ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta. Nykyinen pyörä on vuoden 1990-mallinen Harley Davidsonin 1340-kuutioinen Fat Boy. Hän on jäsenenä Suomen vanhimmassa motoristien kerhossa, Easyriders MCC:ssä. Uimassa Mäkelä on käynyt tammikuusta lähtien kahdesti viikossa. Kerralla hän ui 45 minuuttia. Joulun jälkeen mies on laihtunut viisi kiloa. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Mäkelä aloitti Rauman seudun työttömien ja Rauman laitesukeltajien virkistyspaikan Jermurannan talonmiehenä. Pesti on puolen vuoden mittainen ja tuli tarpeeseen, sillä 500 päivän ansiosidonnaisesta ei ollut jäljellä kuin joitakin päiviä. TE K ST I SU V I SA JA N IE M I Työllisyys ei leikkaamalla kohene – Työttömien etujen leikkaaminen iskee kovaa meidän jäsenistöömme. Yhtään uutta työpaikkaa se ei tuo. Metallityöväen Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen kertoo pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyneen myös metallialoilla. Valoakin on. Suuret joukkoirtisanomiset ovat vähentyneet, ja kaikkiaan työttömien määrä laskee. – Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt myös meillä. Metallialat seuraavat valtakunnallista trendiä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisessä. Niskanen vertailee kassan kahta viimeisintä tilastoa vuosilta 2014 ja 2015. – Viime vuoden tilastoissa työtön sai päivärahaa keskimäärin 111 päivää. Vuonna 2014 se oli 108 päivää. Oli siis tullut kolme päivää lisää jokaista päivärahan saajaa kohden. Se on todella paljon, kun meillä on vuoden aikana 29 000 työtöntä. Päiviä on maksettu huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. – Suuri osa työttömistä on siellä ikärakenteen loppupäässä, Niskanen toteaa. Metallin kassasta ansiosidonnaista päivärahaa saavien ikäjakauma vastaa suurin piirtein kaikkien kassan jäsenten ikäjakaumaa. Isoimman poikkeuksen tekevät 60–65-vuotiaat, joita oli vuonna 2015 kassan jäsenistä 14 prosenttia. Päivärahan saajista he edustivat kuitenkin 25 prosenttia, eli he olivat yliedustettuina. – Ikääntyviä on laitettu pois. Heidän on myös vaikeampi työllistyä kuin nuorten. Tämä voi olla nimenomaan teollisuuden alojen yleinen ongelma. Tähän viittaa myös tuore akateeminen tutkimus, jossa seurattiin yli 45-vuotiaana työpaikkansa menettäneiden työllisyyttä kahdeksan vuoden ajan. Toimiala vaikutti selvästi irtisanotun kohtaloon. Teollisuudessa päädyttiin muita useammin epävakaalle työuralle tai työttömyyteen. Vanhuuseläkkeelle puolestaan päädyttiin yksityisellä sektorilla julkista sektoria useammin työttömyyden, työkyvyttömyyden tai työttömyyseläkkeen kautta. Kaikkia ikäluokkia tarkastellen tilanne on kuitenkin metallialoilla kohentunut, Niskanen iloitsee. – Meillä on yli 1 000 päivärahan saajaa vähemmän kuukaudessa kuin viime vuonna. Alku vuoden aikana on ollut lähes 2 000 jäsentä vähemmän päivärahalla kuin viime vuonna samaan aikaan. Kyse ei ole siitä, että 500 päivää päivärahaa saaneet olisivat tippuneet pois kassan tilastoista, vaikka he liiton jäseninä pysyvätkin. – Se ei ole selitys. Ihmiset ihan oikeasti työllistyvät jonnekin. Yleensä työttömyys aina laskee kesää kohden. Tänä keväänä tuo lasku on alkanut aiemmin kuin muina vuosina. Niskanen kuvaa, että viime vuonna tehtiin syksyä varten budjetti ennusteella ”tasaisen huonosti menee”. – Koska nyt ollaan jo huhtikuussa, eikä tietoa todella suurista yt-neuvotteluista, irtisanomisista tai lomautuksista ole, syksyllä menee viime vuonna ennakoimaamme paremmin. Tämä on todella hienoa. KOLMEN ÄSSÄN KOLME KURJISTUSTA Hallituksen jo päättämät 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan astuvat voimaan vuoden 2017 alusta, ellei hallituksen esitykseen tule eduskunnassa muutosta. Pahin heikennys Niskasen mielestä on se, että työttömyyskassan jäsen voi saada enää vain 400 päivää ansiosidonnaista päivärahaa nykyisen 500 päivän sijasta. – Kun katsoo meidän jäsenistömme ikähaarukkaa, tämä huononnus iskee juuri meidän jäsenistöömme. Iskee aika kovaakin. Ainoa hyvä asia on se, että lyhennys ei koske 58 vuotta täyttäneitä. Heillä 500 päivän oikeus säilyy. AHJ1607_1-23.indd 14 11.5.2016 9:44:12
19.05.2016 15 7 – Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella ei useinkaan voi tulla toimeen. Silloin työtön hakee asumistukea ja ehkä toimeentulotukea elämäntilanteesta riippuen. Näin kaikki nämä kulut tulevat pelkästään yhteiskunnan maksettaviksi. Ansiosidonnaisen lyhentäminen siis nostaa valtion menoja. Niskanen on hyvin huolissaan siitä, että nyt toistetaan kaikki 1990-luvun lamassa tehdyt virheet. Ihmisiä syrjäytetään. – Nimenomaan heikoimmassa asemassa oleviin pitää satsata silloin, kun ollaan taantumassa eli työpaikkoja ei ole. Matalan työttömyyden aikaan voi miettiä asioita ehkä eri lailla. – 1990-luvun lamassa tehtiin talousja sosiaalipoliittisia virheitä eli sosiaaliturvaa vähennettiin. Niiden seurauksista varoitettiin. Varoitukset toteutuivat. – Työttömät vanhemmat joutuvat nipistämään kaikesta, mihin ei ole pakko laittaa rahaa. Kuka maksaa lasten harrastukset? Näillä lapsilla on kaikella tapaa heikommat lähtökohdat. Se tulee näkymään tulevaisuudessa. Niskasen mukaan on epärealistista ajaa koko kansaa yrittäjyyteen. – Kaikki eivät voi ryhtyä yrittäjiksi, eikä tarvitsekaan. Niskanen toteaa, että hallitus käyttää aivan vääriä keinoja nostaakseen työllisyyttä. – Työpaikkoja ei synny siten, että työttömien etuuksia leikataan. Työttömät ja ansiopäivärahan loppumisen jälkeen työmarkkinatuen varaan putoavat ihmiset ovat sitä paitsi juuri heitä, joiden on aivan pakko käyttää rahansa kulutukseen. Tämä kulutus pyörittää maan taloutta taantumassa. Kun heiltä leikataan, laitetaan kapuloita talouden rattaisiin, taantuma syvenee ja taas tulee uusia työttömiä. Ansiosidonnaisten päivien lyhentämisessä ei ole järkeä myöskään valtion menojen kannalta. – Valtio maksaa ansiosidonnaisestakin päivärahasta aina peruspäivärahan suuruisen osuuden. Meidän työssäkäyvät jäsenemme maksavat ansiosidonnaisesta päivärahasta 5,5 prosenttia, ja loput tulevat työttömyysvakuutusrahastosta. Rahastoon maksavat työttömyysvakuutusmaksua sekä työnantajat että työntekijät. Ansio sidonnaisessa on siis monta maksajaa. Alle kolmen vuoden mittaisella työhistorialla työttömällä on oikeus vain 300 ansiosidonnaiseen päivään. Toinen työttömiä korventava muutos huonompaan on omavastuuajan nostaminen seitsemään päivään työttömyyden alkaessa. – Vuonna 2014 se saatiin laskettua viiteen. Ja nyt se sitten palaa seitsemään päivään, Niskanen harmittelee. Kolmas iso menetys on se, että kassa ei saa enää maksaa korotettua ansio-osaa 90 päivältä silloin, kun työtön on irtisanottu ja kun takana on vähintään 20 vuoden työura. Työtön voi tosin edelleen saada 200 päivän ajalta päivärahaa, jos hän on ”työllistymistä edistävissä palveluissa” ja jos hän esimerkiksi kouluttautuu. Koulutuksen pitää olla TE-toimiston hyväksymää koulutusta. Tämä ei ole mikään automaattinen oikeus, eikä TE-toimistoon ole helppo saada aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun. TYÖHALUJA ON, TYÖTÄ EI Julkisuudessa kuulee usein väitteitä työttömien ”työhaluttomuudesta”. Todellisuudessa työhaluttomuutta ei ole. On vain tavaton pula työpaikoista. – Meidän jäsenemme haluavat työllistyä. Se on aivan jokaiselle se ykkösasia. On vaikea työllistyä, kun työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole, Niskanen painottaa. Ensimmäisenä työpäivänä hän teki työsopimuksen, puhdisti Jermurannan rakennusten rännit ja aloitti saunan lauteiden hio misen. Kampanja kannustaa ehdolle kunnallisvaaleissa Työttömien leimaaminen passiivisiksi ja moniongelmallisiksi sekä työttömyysturvan ja työllistymispalvelujen heikennykset ovat Ääni työttömälle -kampanjan taustalla. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson sanoo, että julkisessa keskustelussa työttömät niputetaan helposti yhteen ongelman kautta ja heitä pidetään passiivisina ja moniongelmaisina. Gustafsson torjuu käsityksen. Työttömissä on erilaisia ihmisiä, kuten koko kansassa. Osa työttömistä on aktiivisia ja tekevät vaikka mitä. Se ei vaan riitä, kun töitä ei ole kaikille. – Silti koko ajan tulee ihan työmisterin suulla poliittisia linjauksia, joiden pohjalla on ajatus, että työttömät eivät halua ottaa töitä vastaan. Kampanjan toinen tavoite on vastustaa työttömyysturvan ja työllistymispalvelujen heikennyksiä. Ne heikentävät entisestään työttömän asemaa ja työllistymismahdollisuuksia. Gustafssonin mukaan kampanjan yksi tavoite on saada kevään 2017 kunnallisvaaleihin ehdolle myös työttömiä. – Monet työttömiä koskevat päätökset tehdään kunnissa. Olisi tärkeätä saada myös työttömät osallistumaan päätöksentekoon. Ääni työttömälle -kampanjan takana ovat SAK, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ja Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY. Työllisyys ei leikkaamalla kohene ”Kaikki eivät voi ryhtyä yrittäjiksi, eikä tarvitsekaan.” AHJ1607_1-23.indd 15 11.5.2016 9:44:14
7 19.05.2016 16 T E K S T I A R TO JO K E LA K U V A T JU H A SI N IS A LO Elämää on telakan jälkeenkin Rauman telakalta työttömäksi jääneiden Yhteen hitsautuneet -ryhmä on auttanut työnhaussa ja elämänhallinnassa sekä säilyttämään vanhat kaverit. Rauman Yhteen hitsautuneiden maaliskuisessa maanantaitapaamisessa on paikalla toistakymmentä miestä ja yksi nainen. Keski-ikä on lähempänä viittäkuin kuuttakymmentä. Yhteisiä nimittäjiä ovat ikä, sukupuoli ja työ. He ovat pääsääntöisesti yli viisikymppisiä miehiä, joilla on takana pitkä ura Rauman telakan duunaripuolella. Kaikkiaan Yhteen hitsautuneiden tilaisuuksissa on käynyt satakunta henkeä. Vakituisemman porukan määrä on 30–40. Yhteen hitsautuneet on Rauman seudun työttömät ry:n keväällä 2014 käynnistämä projekti, jota tukevat Satakunnan TE-toimisto ja Rauman kaupunki. Tarkoitus on projektin vetäjän Teijo Rantasen mukaan auttaa STX:n Rauman telakalta työttömiksi jääneitä työnhaussa sekä tarjota kohtaamispaikka ja mahdollisuus pitää yllä telakalla syntyneitä sosiaalisia suhteita. Kokouksessa käytetään hetki aikaa ryhmän merkityksen pohtimiseen. Sen kautta elämään on tullut sisältöä, vanhat ystävyyssuhteet ovat säilyneet ja moni on välttynyt syrjäytymiseltä, tai ainakin sen lievemmältä muodolta, mökittymiseltä. – Työttömyys on raskas asia, raskaampi kuin moni uskaltaa edes myöntää, sanoo yksi paikalla olleista. Porukassa on helpompi kestää. OMAT VERKOSTOT TÄRKEITÄ Työllistymisen edistämiseksi maanantaitapaamisissa on käynyt esittäytymässä kymmeniä yrityksiä. Lisäksi Rantanen on lähettänyt yrityksiin kymmeniä sähköposteja, joissa on esitelty porukan osaamista. Yksi työpaikan saaneista on lokakuusta maaliskuulle Meyerin Turun telakalla keikkatöissä ollut levyseppä Olli Kivimäki (60 vuotta, joista telakalla yli 40 vuotta). Hän kuuli työpaikasta kerhon tapaamisessa. Kivimäki sanoo, että läheskään kaikki työpaikat eivät tule TE-toimiston tietoon, ja että työnhaussa tärkeitä ovat omat verkostot. Kokoukseen osallistunut TE-toimiston EGRasiantuntija Joni Puistovaara vahvistaa, että näin on. Työ ja telakka ovat tapaamisessa vahvasti esillä. Pohditaan muun muassa telakan ympärillä pyöriviä huhuja ja sitä, tuleeko kaupunki työllistämään entisiä telakkalaisia telakan kunnossapitotöissä. Rantanen oli löytänyt netistä myös uuden entisille telakkalaisille sopivan työpaikan: kokoonpanotyöntekijän töitä olisi tarjolla viidelle. Osa aktiivisesti mukana olevista on ns. eläkeputkessa. Monella ikää on taas yli viisikymmentä, mutta ei kuitenkaan riittävästi putkeen. Porukka laskee, että viidensadan päivän raja ylittyy ja ansiosidonnainen korvaus päättyy kevään ja alkukesän aikana noin viideltäkymmeneltä. Se vetää vakavaksi. Puistovaaran tilastojen mukaan vanhoista telakkalaisista työttömänä oli maaliskuun puolivälissä noin kaksisataa. Heistä putken kriteerit täytti noin puolet. Telakan entinen pääluottamusmies, levyseppähitsaaja Raimo Virtanen (59 vuotta, joista telakalla 36) sanoo, että työmarkkinoilla esiintyy ikärasismia. Virtanen oli työttömäksi jäätyään vuoden päivät TE-toimistolla Rauman kaupungin palveluksessa etsimässä töitä vanhoille työkavereille, joten asiaan on laajempikin perspektiivi. – Vanhempia työntekijöitä ei oteta vakituisiin työsuhteisiin. Jos he työllistyvät, niin he työllistyvät määräaikaisissa keikkahommissa, hän sanoo. JUMPPAA, LENTOPALLOA, TALKOITA JA RETKIÄ Maanantaitapaamisten lisäksi Yhteen hitsautuneilla on joka viikko lentopallovuoro ja saunavuoro. Tarjolla on lisäksi työttömien yhdistyksen järjestämänä monenlaista toimintaa kuten kuntosalia, vesijumppaa, retkiä ja luentoja. Säännöllisiin lentopalloilijoihin lukeutuvat levyseppä Mauri Kylänpää (58 vuotta, joista telakalla yli 38) ja levyseppä Arto Setälä (58 vuotta, joista telakalla 38) ovat Virtasen kanssa samaa mieltä työn saamisen vaikeudesta ja korostavat sosiaalisten suhteiden, liikunnan ja vanhojen työkavereiden tapaamisen tärkeyttä. – Kun olin korjausrakentamisen kurssilla, koetin päästä mahdollisuuksien mukaan maanantaitapaamisiin, sanoo Kylänpää. Kylänpään kurssi jäi kesken polvivamman takia. Nyt hän on väliaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. JERMURANTA UUSILLE JERMUILLE Tärkeä paikka porukalle on työttömien yhdistyksen kesäpaikka Jermuranta. Kaupungin omistama mökki oli aiemmin sotainvalidien yhdistyksen hallussa ja oli päässyt vähän rapistumaan. Yhteen hitsautuneet aloittivat talkoot mökillä vuosi sitten. Sen jälkeen talkoorinkiin liittyi muutama muu Rauman työttömien yhdistyksen jäsen. Ensin laitettiin laituri kuntoon ja sen jälkeen maalattiin sauna ja ulkorakennus. Tänä vuonna talkoot jatkuivat huhtikuussa. a Arto Setälä, Mauri Kylänpää, Raimo Virtanen ja Olli Kivimäki ovat pettyneitä siihen, miten vähän valtio välittää suomalaisten telakoiden työllisyydestä. Heitä harmittaa erityisesti, että valtion omistaman Finferriesin sähköisen maantielautan tilaus meni viime syksynä Puolaan, vaikka Raumalla olisi ollut osaamista ja valmiutta sen rakentamiseen. Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always AHJ1607_1-23.indd 16 11.5.2016 9:44:18
Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always AHJ1607_1-23.indd 17 11.5.2016 9:44:18
7 19.05.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A V E SA -M A T T I V Ä Ä R Ä 18 – Palvelutaso on varmasti mennyt huonommaksi, kun oma operaattori ei enää hoida asioita alusta loppuun itse. Telen myymisestä yksityisille seurasi se, että osaajia jouduttiin vähentämään kentältä. – Sonera on tästä hyvä esimerkki. Ennen vaikka tuolla saaristossa saattoi naapuri mennä sanomaan puhelinmiehelle, että tuus tännekin, korjaa samalla minunkin puhelimeni. Nyt tämä ei tule kuuloonkaan. – Nyt pitää olla asiakkaan tekemä vikailmoitus operaattorille, joka tekee tilauksen urakoitsijalle. Käytännössä meidän auto ei liikahda minnekään ennen kuin meillä on tilaus. TEOLLISUUSLIITTO ON MYÖNTEINEN MAHDOLLISUUS Tietoliikenneala tulee Nurmelan mukaan varmasti kehittymään ja menemään eteenpäin. Sitä hän ei osaa sanoa, miten hänen johtamansa ammattiosaston käy tulevaisuudessa. Kun teleyrityksiä on pilkottu, on Metalliliiton jäsenpohja alalla käynyt harvaksi. Valtionyhtiöiden asentajat ovat perinteisesti metalliliittolaisia, palveluntuottajayritysten sähköliittolaisia. Relacomilla Turussa ei ole nyt kuin kaksi muuta Metalliliiton jäsentä Nurmelan ohella. – Meidän osastossa on 73 jäsentä, joista vain noin 20 on työelämässä. Toimikunnassa puolet on eläkeläisiä ja he asustelevat talvisin Espanjassa tai missä asuvatkaan. Nurmela mielestä suunniteltu uusi teollisuusliitto olisi vain myönteinen mahdollisuus. Kävi omalle osastolle miten tahansa, vapaaajan viettämisestä ei muodostu ongelmaa. Nurmela on mukana Ruskon kuntaan liitetyn, 1 800 asukkaan Vahdon VPK:ssa. – Vapaapalokunta on monipuolinen harrastus ja tärkeä yhteiskunnan osa. Jo muutaman kymmenen kilometrin etäisyys [ammattipalokunnasta] tietää sitä, ettei sitä aikaa ajamalla kiinni saa. Vapaapalokunta on paikalla minuuteissa, oli sitten tulipalo tai sairauskohtaus. a TO I M I JA ”Telen yksityistäminen johti osaajien vähentämiseen kentältä.” ALUELUOTTAMUSMIES Ari Nurmela TYÖPAIKKA Relacom Finland Oy, Turku TYÖNTEKIJÖITÄ 55 LUOTTAMUSMIESURA Turun teletyöntekijäin ao. 152:n puheenjohtaja 2012–, erityisalojen johtoryhmä 2014–, vara-alueluottamusmies 2015, alueluottamusmies 2016– ”Tiistainakin pitäisi saada lähteä töihin” Vuokratyövoiman asiaton käyttö on iso ongelma tietoliikennealalla. Alueluottamusmies Ari Nurmela kuvaa, millaisesta viikosta nuori asentaja ehkä haaveilee: ”Ois kivampi lähteä maanantaiaamuna töihin jos tietäis, että tiistainakin saa tulla.” Ari Nurmela on Relacom Finland Oy:n Turun toimipisteen teleliikenneasentaja ja metalliliittolaisten Länsi-Suomen alueen alueluottamusmies. – Teipit ja logot ovat muuttuneet, mutta periaatteessa minulla on ollut sama työnantaja vuodesta 1995. Juuri kun tuore teleliikenneasentaja Nurmela astui työelämään, otettiin maassa myös ensiaskeleet perusrakenteen, infrastruktuurin yksityistämisessä ja pilkkomisessa. Teleliikenteessä yhtiöitten myynti ja osto ja logojen kieputus alkoivat tuolloin valtiollisesta Telecom Finlandista. Telecom Finlandista tuli Teleura. Teleurasta tuli Sonera. Sonerasta tuli YIT Teollisuus ja verkkopalvelut. Työntekijät olivat näissä kiemuroissa kauppatavaraa. – YIT:stä meidät myytiin ja sujautettiin Relacomiin, vuosi oli jotain 2007–2008. Turun seudulla Sonera omistaa nyt verkon Turussa ja osassa ympäristökuntia. Elisa omistaa verkon ympäristökuntien enemmistössä. Nämä operaattorit tilaavat urakoitsijalta asennusja korjauspalvelut. Urakkakilpailut ja ytneuvottelut seuraavat toinen toistaan. – Joku urakoitsija tiputtaa pikkasen hintaa ja saa sopimuksen sanotaan vaikka vuodeksi. On ykköstoimittaja, kakkostoimittaja ja kolmostoimittaja. Ykköstoimittaja ehkä palkkaa lisää porukkaa ja toisista irtisanotaan. Ja yritykset myy ja ostaa toisiaan. – Eihän se siistiltä näytä, kun tulee tarjouskilpailun hetki ja käydään yt:eitä ja neuvotellaan vähennystarpeista. Ja sitten vuoden päästä taas sama uudestaan. Nuorille teleliikenneasentajille ei näytä löytyvän kuin tarvittaessa töihin kutsuttavien vuokratöitä. – Meille ei ole otettu viime aikoina ketään nuorta palkkalistoille. Jos on otettu, on otettu toisista firmoista lopputilin saaneita, niin sanottuja valmiita tekijöitä. – Vuokratyövoiman käyttö, se on se ykkösongelma meidän alallamme. Vuokratyöfirmojen kautta otetaan kolmeksi kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi kaveri töihin. Ja jos otetaankin sen jälkeen töihin, on vielä kolmen kuukauden koeaika. Käytännössä voi melkein vuoden pitää työntekijää miltei sopimuksettomassa tilassa. Nurmelalla itsellään ei ole täsmälääkettä asiaan, mutta työnantaja olisi saatava ay-liikkeen voimin ottamaan vastuuta työntekijöistä. – Nuorten asentajien ois kivampi lähteä maanantaiaamuna töihin jos tietäis, että tiistainakin saa tulla. Nyt se menee niin, että ehkä maanantaina ollaan töissä ja loppuviikko huilataan ja ollaan kortistossa ja sitten taas maanantaina päästään töihin. Firman ”omaa miestä” voisi vielä perehdyttää työhön syvällisemmin, Nurmela huomauttaa. AINA LÖYTYY RATKAISU – Minä olen teleliikenneasentaja ja toteutan tilaajan ja asiakkaiden haluamia tietoliikenneratkaisuja. Nurmelan työ voi olla minkä tahansa laitteen tai kaapeloinnin asentamista ja asiakkaan opastusta. – Teen tietoliikenneyhteydet asiakkaalle toimintavalmiiksi ja lisäksi asiakkaan laitteet vaikka pahvilaatikosta siihen kuntoon, että asiakas pääsee nettiin surffailemaan. Asiakkaat voivat olla myös yrityksiä ja työt esimerkiksi niiden videoneuvottelulaitteistojen rakentamista tai hälytyslaitteiden kytkentää. Mikään teleyhteyksiin liittyvä työ ei ole Nurmelalle vieras. – Mennään seinien ja kattojen läpi, listoitetaan ja kourutetaan, jos tarve vaatii. Me ylläpidämme myös kaapeli-TV-verkkoja. Nurmela pitää työstänsä. – Saa touhuta ihmisten kanssa, tavata ihmisiä. Ja tämä on tarpeeksi haastavaa. Saa toteuttaa itseään, kun etsii luovia ratkaisuja ongelmiin. Teleasentaja Nurmelalla on jo perspektiiviä miettiä alan muuttumista vuosien varrella. Yksi asia on varma. AHJ1607_1-23.indd 18 11.5.2016 9:44:18
19 ”Telen yksityistäminen johti osaajien vähentämiseen kentältä.” ”Tiistainakin pitäisi saada lähteä töihin” AHJ1607_1-23.indd 19 11.5.2016 9:44:22
7 19.05.2016 20 T E K S T I JA K U V A E R IK A PA R V IK O SK I Järjestämisoppia lähtee Itävaltaan Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16 puh. 020-150 5210 asiakaspalvelu@leijonagroup.com www.leijonagroup.com Turvallisuus on mielenrauhaa RAUTAISTA TIETOTAITOA TURVALLISUUDESTA SUOMALAISTA LAATUA JA SUORASELKÄISYYTTÄ YKSILÖLLISTÄ PALVELUA JA AITOA LISÄARVOA TYÖJA SUOJAVAATTEET VAATIVIIN TEOLLISUUDEN OLOSUHTEISIIN VAHVEMPI KUIN KOSKAAN Tilaa uusi kuvasto 2016 ja kysy tuotteistamme lisää! Täysin uusi hitsausja kuumatyömallisto! Saatavana myös PALOSUOJATUT NÄKYVÄT SEKÄ ANTISTAATTISET PALOSUOJATUT NÄKYVÄT GM:GM:n Opelin tehtaan insinööri ja varapääluottamusmies Gerhard Papst suoritti huhtikuussa neljän viikon työharjoittelun Metalliliiton toimistolla Hakaniemessä osana SOZAK-koulutusohjelmaa. Sen sijaan kaikki työntekijät kuuluvat automaattisesti Arbeiterkammeriin (AK), työntekijäkamariin, joka perustettiin aikanaan vastavoimaksi kauppaja teollisuuskamareille. Työntekijän palkasta peritään 0,5 prosenttia AK:lle, joka vastaa esimerkiksi ay-aktiivien ja luottamushenkilöiden koulutuksesta sekä työntekijöiden juridisesta neuvonnasta ja avustamisesta. Ammattiliitojen vastuulla ovat työehtosopimukset. Työttömyysturva taas on kokonaan valtion kontolla. AK järjestää Papstin kymmenen kuukautta kestävän koulutuksen, joka huipentuu ulkomailla tehtävään harjoitteluun. – Koulutus valmistaa minua siihen, että olen toivottavasti jonain päivänä työpaikkani kokoaikainen pääluottamusmies. Koulutukseen kuuluu työlainsäädäntöä, tes-asiaa, poliittista toimintaa ja viestintää, Papst kertoo. Papst on aikoinaan aloittanut työuransa mekaanikkona ja jatkanut siitä työnsä ohella opiskeluja insinööriksi. Koulutus on Itävaltalaisessa ay-liikkeessä arvossaan. Jokainen uusi luottamushenkilö käy ensin viikon, sitten kahden viikon koulutukset. Tämän jälkeen vuorossa on vielä pidempi jakso iltakoulua muutaman kerran viikossa. Vasta tämän prosessin käytyään on mahdollista osallistua kymmenen kuukauden kestoiseen täysipäiväiseen SOZAK-koulutukseen, johon ammattiliitot valitsevat yhteensä 25 henkilöä. HELSINKIIN OHJAAJAN SUOSITUKSESTA – Kun harjoittelupaikoista alettiin puhua, ainoa toiveeni oli päästä johonkin Pohjoismaahan. Olin jo lähdössä Osloon, mutta sitten minulle suositeltiin Helsinkiä Suomen poliittisen tilanteen vuoksi. Täällähän on oikeistohallitus aivan kuten meillä Itävallassa, Papst sanoo. Neljä viikkoa Metalliliitossa on ollut työntäyteinen: Papst on tutustunut järjestämistyön lisäksi sopimustoimintaan, työpaikkoihin ja Murikkaan sekä vieraillut muissa liitoissa ja Itävallan suurlähettilään luona. Suomalaisia ja itävaltalaisia yhdistää Papstin mielestä rakkaus luontoon. Yksi harjoitteluajan kohokohdista olikin viikonloppu Pyhätunturilla, missä Papst majoittui Metalliliiton omistamassa Metallikerossa. – Maisemat olivat upeita. Vuoriin tottuneelle tasaisuus oli eksoottista ja se, että kaikkialla oli yhä lunta puoli metriä, hän kuvaa. a – Harjoittelusta jäi päällimmäisenä mieleen järjestämistyö. Ja siinä meillä riittääkin työtä, Gerhard Papst kertoo. Itävallassa ammattiliittoihin kuuluu vain kolmasosa palkansaajista. Vastaavasti Suomessa ammattiliittoihin kuuluu yli 70 prosenttia työssä olevista palkansaajista. – Syynä tähän on pienet työpaikkamme. Meillä on valtavasti vain muutaman hengen työllistäviä yrityksiä, joiden työntekijät eivät kuulu liittoon. Isoilla työpaikoilla tilanne on eri. Omalla työpaikallani on yli 2 000 työntekijää, joista 94 prosenttia on järjestäytyneitä, Papst kertoo. Muitakin eroja löytyy: Itävallassa on yhteensä vain seitsemän ammattiliittoa, jotka kuuluvat kaikki samaan ÖGB-keskusjärjestöön. Työntekijä ei voi itse valita liittoaan, ainoastaan sen, kuuluuko liittoon vai ei. AHJ1607_1-23.indd 20 11.5.2016 9:44:25
7 T E K E M I N E N ...mistä oikein on kyse ja lähde liikkeelle. ...lähdettäisiin joukolla festareille. ...jaksamisesta liikunnallisin maustein. LU E SY Ö OP I W W W .I N TO K K U ST A N N U S. FI W W W .M A A IL M A K Y LA SS A .F I H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 21 W W W .S A V U TO N SU O M I. FI ... enää vain mieti. ÄL Ä JO S 19.05.2016 TARVITAAN JOUKKOVOIMAA Rautatientori/ Kaisaniemen puisto HELSINKI 28.–29.5. Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16 puh. 020-150 5210 asiakaspalvelu@leijonagroup.com www.leijonagroup.com Turvallisuus on mielenrauhaa RAUTAISTA TIETOTAITOA TURVALLISUUDESTA SUOMALAISTA LAATUA JA SUORASELKÄISYYTTÄ YKSILÖLLISTÄ PALVELUA JA AITOA LISÄARVOA TYÖJA SUOJAVAATTEET VAATIVIIN TEOLLISUUDEN OLOSUHTEISIIN VAHVEMPI KUIN KOSKAAN Tilaa uusi kuvasto 2016 ja kysy tuotteistamme lisää! Täysin uusi hitsausja kuumatyömallisto! Saatavana myös PALOSUOJATUT NÄKYVÄT SEKÄ ANTISTAATTISET PALOSUOJATUT NÄKYVÄT Yhteistyö ja vuorovaikutus. Nuo ydinasiat Kirsi Mäkelä tuo mukanaan Työkaari kantaa -hankkeeseen monipuolisista vanhoista projekteistaan. Mitkä toimet kannattaa toteuttaa yrityksessä kuin yrityksessä jo nyt? – Lyhyitten sairauslomien omailmoitus, se on todella hyvä asia, ja siitä on paljon hyviä kokemuksia. Käytäntö tuo joustavuutta ja lisää luottamusta. Työterveyshuolto on Mäkelän mielestä monissa yrityksissä aivan liian vähän käytetty voimavara. – Heidän asiantuntemustaan ei osata riittävästi hyödyntää, Mäkelä harmittelee. Työterveyshuoltoon satsaaminen saattaa ensin nostaa kustannuksia. Tutkimukset osoittavat, että satsaukset säästävät kuitenkin pidemmälle päälle rahaa. Kaikki kannattaa tehdä ennaltaehkäisevästi. – Jos työ tökkii fyysisesti tai psyykkisesti, ihminen kestää kyllä aikansa. Mutta ei loputtomiin, jossain vaiheessa ihminen ratkeaa. Mäkelä toivoo, että työkaarikeskustelusta tulee oiva työkalu työntekijöiden jaksamisen tukemiseen. – Se on esimiehen ja alaisen välinen keskustelu, mutta siinä tulevat työkaareen vaikuttavat asiat kehityskeskustelua paremmin esiin. Työkaarikeskustelu ei itsessään ratkaise mitään, mutta siinä nousevat esiin ne asiat, jotka voivat muodostua esteeksi työuralle ja joita voidaan ehkäistä ennakolta. Mäkelälle työhyvinvointiin satsaaminen on vastuullista yritystoimintaa, jonka pitäisi olla kaikissa yrityksissä kunnossa. Mutta jos rahasta puhutaan, pitäisi yritysten muistaa oma taloudellinen etunsa. – Jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo itsensä moninkertaisesti takaisin. Sairauspoissaolot vähenevät. Tuottavuus paranee. Maine kasvaa, ja se houkuttaa asiakkuuksia ja uusia osaajia. PILOTIT HAUSSA! Nettisivustojen ohella Työkaari kantaa -hankkeesta jaetaan tietoa painetuilla esitteillä. Pilottiyrityksiä etsitään parhaillaan, ja ilmoittautua voi jo nyt aluetoimistoihin tai projektipäällikölle. Syksyllä on tiedossa isompi turnee maakuntiin. Näihin aluetilaisuuksiin pyydetään edustus yritysten johdosta ja eri henkilöstöryhmistä. Mukaan lähtevät yritykset saavat pääsyn hankkeen extranet-sivustoille. Niiltä löytyy lisää tietoa ja työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen. Kysyn lopuksi Mäkelältä, ulvilalaisen metallimiehen tyttäreltä, mitä kukin voisi tehdä jo nyt työhyvinvoinnin eteen omalla työpaikallaan. – Kannattaa katsahtaa peiliin. Kaikki lähtee siitä, miten kohtaa toisen ihmisen. SUVI SAJANIEMI SAVUTON SUOMI -PÄIVÄ 30.5. Kunto paranee ja flunssat vähenevät. Syövän ja äkkikuoleman riski pienenee merkittävästi. Kolmivuorotyötä jaksaa paremmin. Aski päivässä tekee lähes 2 000 euroa vuodessa. Työkaari kantaa yhteistyöllä K IT I H A IL A – Työhyvinvointi ja vastuullisuusasiat ovat minulle todella tärkeitä. Tämän hankkeen helmi on yhteistyö. Se lähtee jo yritykseen perustettavasta projektiryhmästä. Siinä on oltava edustettuina kaikki henkilöstöryhmät, HR, johto, työsuojelu ja työterveyshuolto. Terveystieteiden maisteri Kirsi Mäkelä aloitti tammikuussa Työkaari kantaa -hankkeen projektipäällikkönä. Mäkelä on työskennellyt monissa vastaavissa tehtävissä, muiden muassa Satakunnassa Brizztech Oy:n työhyvinvoinnin teemaverkostossa. Verkostossa toimi myös suuria metallialan yrityksiä, joten sieltäkin raskaan teollisuuden maailma on tuttu. Mäkelä toteaa, että pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. – Yrityksillä on itsellään hirveän paljon tietoa. Minä haluan, että tässäkin hankkeessa yritykset verkostoituvat ja kertovat toinen toisilleen, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. VANHAT VIISAUDET KIERTOON Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen kaikki hyvät käytännöt hyödynnetään tarkasti. Työkaari kantaa -nettisivusto on juuri avautunut. Sieltä tulee löytymään yritysten hyviä kokemuksia samoin kuin malli niin sanottuun Yksilötutkaan. Kuka tahansa voi tehdä sivustolla kartoituksen omasta työhyvinvoinnistaan tutkan avulla, ja yrityksissä tätä kyselyä käytetään kehittämistyön käynnistäjänä. – Yksilötutka-kyselyllä yritys saa kartoitettua oman tilanteensa. Sen avulla haetaan yhdessä kehittämistarpeet. Samalla kyselyllä voidaan sitten myöhemmin arvioida, ollaanko kehitytty. Kolmivuotinen hanke, jossa mukana Metalliliitto, Teknologia teollisuus ry, Ammatti liitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Hankkeen budjetti 500 000 euroa, josta Euroopan sosiaali rahaston ESR:n tuki kattaa neljä viidesosaa. T Y Ö K A A R I K A N TA A Hankkeen verkkosivut ovat avautuneet: www.tyokaari.fi ...suunnitteluvaihde päälle. W W W .P Y O R A IL LE N SU O M E SS A .F I PYÖRÄILYREITIT MATKAPALVELUT KARTAT JA OPPAAT PYÖRÄILYTAPAHTUMAT PyöräillenSuomessa.fi NY T FIRST STEP TYÖTU RVALL ISUUTE EN JA TERVE YTEEN 22.–26 .8. AHJ1607_1-23.indd 21 11.5.2016 9:44:30
7 19.05.2016 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Pitääkö Suomen liikenneinfra yhtiöittää? Kansanedustaja EEVA-MARIA MAIJALA Keskusta ? Uuden yhtiön tehtävänä olisi hallinnoida, ylläpitää ja kehittää liikenneverkostoa. ? Yhtiöittämisen jälkeen meillä olisi paremmat mahdollisuudet saada EU-rahaa. ? Vaihtoehto yhtiöittämiselle on, että emme tee mitään. EEVA-MARIA MAIJALA: Pitää ainakin selvittää tämä asia. Pitää katsoa, millä tavalla voisimme saada lisää rahaa liikenneverkoston rakentamiseen ja ylläpitämiseen. VILLE NINISTÖ: En kannata valtion väyläomaisuuden yhtiöittämistä. Se on kansallista omaisuutta ja siitä pitää päättää eduskunnan alaisuudessa. Väyläomaisuuden yhtiöittäminen merkitsisi kaupallistamista ja jopa riskiä yksityistämisestä ainakin osittain. Sellaista riskiä ei kannata ottaa. ONKO YHTIÖITTÄMISESTÄ HYÖTYÄ VAI HAITTAA? MAIJALA: Hyötyä tulisi ainakin siitä, että yhtiöittämisen jälkeen meillä on mahdollisuus saada EUrahoituksia. Valtio ei voi juurikaan saada näitä rahoja, mutta valtion omistama yhtiö voi saada EU:n kautta suuriakin rahoja. Jos yhtiö lähtisi parantamaan tiestöä, meillä olisi paremmat mahdollisuudet saada käyttäjämaksuja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä. Maksut voitaisiin kerätä esimerkiksi jonkinlaisella mobiilisysteemillä. NIINISTÖ: Näin suuren mittaluokan omaisuuden siirto aiheuttaisi viranomaisten ja yhtiön välille kitkaa julkisten tehtävien hoitamisessa. Se voisi myös vaarantaa liikenneturvallisuutta. Britanniasta on erittäin huonoja kokemuksia rautateiden yhtiöittämisestä. Siinä oli myös yksityistämistä mukana, mutta ei yhtiöittäminenkään valtion kannalta hyvältä ratkaisulta näyttänyt. On oikein, että liikennepolitiikkaa modernisoidaan ja että painopistettä verotuksessa voitaisiin siirtää käyttömaksuihin. Nämä päätökset pitää kuitenkin tehdä poliittisesti, ja valmistelun pitää olla avointa. Yhtiössä päätöksiä ei tehtäisi yhteiskunnallisin, vaan kaupallisin perustein. Väyläverkkojen omistaminen ei ole liiketoimintaa, vaan yhteiskunnan elintärkeä tehtävä. TUOKO YHTIÖITTÄMINEN SÄÄSTÖJÄ VERONMAKSAJILLE? MAIJALA: Kyllä se toisi, koska systeemit tulisivat enemmän käyttäjäpohjaisiksi. Ne, jotka liikenneverkkoa käyttävät, olisivat vastuussa myös kustannuksista. NIINISTÖ: Ehdotuksen paras puoli on, että tässä tavoitellaan pitkäjänteistä investointien tekemistä. Nykyinen budjettimenettely on erittäin huono pitkiin investointeihin. Kehyksen sisältä on vaikea löytää pysyvästi rahoitusta koko investointihankkeen kaaren ajaksi. Rahaa joudutaan hakemaan pätkittäin, jolloin hankkeet voidaan joutua jopa keskeyttämään, ja silloin niistä tulee kalliimpia. MITÄ TEHTÄVIÄ UUDELLA YHTIÖLLÄ OLISI? MAIJALA: Hallinnoida, ylläpitää ja kehittää liikenneverkostoa. Toimintaa voidaan rahoittaa samalla tavalla kuin nytkin. Valtiolla on tieverkon ylläpitämiseksi tälläkin hetkellä erilaisia maksuja, esimerkiksi polttoainevero ja Trafin kautta maksettavat auton käyttömaksut. Polttoaineiden verotussysteemit vain muutettaisiin toisella tavalla kerättäviksi. Tämä on malli, josta pitäisi keskustella. NIINISTÖ: Kaupallinen yhtiö ei voi hallita koko väyläverkkoa. Se siirtäisi vastuuta pois poliittiselta päätöstentekijältä. Ministerit joutuisivat pyörittelemään käsiään, koska eivät voisi päättää väylämaksuista. Sellaista yhtiötä voisi harkita, jota keskusta ja vihreät aikanaan ehdottivat. Ehdotimme eräänlaista Infra Oy:tä, joka perustettaisiin investointien tekemiseksi. Hankkeisiin saataisiin rahoitus, mutta ei vaarannettaisi väyläomaisuuden julkista hallintaa. AHJ1607_1-23.indd 22 11.5.2016 9:44:31
19.05.2016 7 23 Pitääkö Suomen liikenneinfra yhtiöittää? Kansanedustaja VILLE NIINISTÖ Vihreät ? Tiestö on kansallista omaisuutta. Siitä pitää päättää eduskunnassa. ? Kaupallinen yhtiö siirtäisi vastuuta pois poliittisten päätöksentekijöiden käsistä. ? Hallituksella on julkisen velan pelko. Miksi hallitus haluaa mieluummin ottaa velkaa kovemmalla korolla valtionyhtiön kautta kuin ottaa itse lainaa lähes nollakorolla? Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki MIKÄ MUUTTUU, JOS VALTION HOITAMA LIIKENNE SIIRRETÄÄN VALTION OMISTAMAAN YHTIÖÖN? MAIJALA: Tässä muuttuu se, että meillä olisi mahdollisuus saada ulkomaalaista rahoitusta. Yhtiö voisi saada sijoituksia esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiltäkin. Saisimme sijoittajamaksuja myös ulkomaisilta tienkäyttäjiltä. NIINISTÖ: Silloin muuttuisi hyvin paljon. Päätöksenteko siirtyisi toimitusjohtajalle ja yhtiön hallitukselle. Hallituksessa ei istuisi poliittisesti valittuja ihmisiä, jotka edustaisivat kansanvaltaa. Yhtiön hallitus voisi käytännössä päättää, miltä väyliltä ja kuinka paljon peritään erilaisia maksuja, kuinka paljon tehdään yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa ja kuinka paljon tehdään itse julkisesti. Myös liikennepolitiikan kokonaisuuden hallinta vaikeutuisi, koska valtionyhtiöllä olisi osakeyhtiölain mukaiset kaupalliset perusteet tehdä tulosta. Samalla liikenneturvallisuutta valvovien viranomaisten mahdollisuudet hallita liikenneverkkoa heikkenisivät. ONKO YHTIÖITTÄMISELLE VAIHTOEHTOJA? MAIJALA: Ensimmäinen vaihtoehto on, että emme tee mitään. Olennaisen tärkeää on, että keskustelemme. On mahtavaa, että tästä on rohkeasti avattu julkinen keskustelu. Emme me ole missään runnoneet päätöstä, että näin ryhdytään tekemään. Ihmisille on avattu keskustelun pohja, ja me päättäjät haemme vaihtoehtoja. Tavoitteena on rakentaa maailma, jossa voisimme saada enemmän rahoja liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Me tarvitsemme sitä. NIINISTÖ: Meillä on kaksi ongelmaa, jotka pitäisi ratkaista ja joihin kumpaankaan ei tarvita yhtiöittämistä. Meillä on hallituksia, jotka harrastavat liian tiukkaa budjettikuria. Valtio saa lainaa halvemmalla korolla kuin mikään yhtiö, lähes nollakorolla, mutta investointeja ei pystytä tekemään tiukan budjettikurin takia. Investoinnit pitäisi siirtää budjettikehyksen ulkopuolelle. Se voitaisiin tehdä jonkinlaisella rahastomenettelyllä tai investointiyhtiöllä niin, ettei kuitenkaan menetetä sitä hyötyä, että valtio saa lainaa halvemmalla korolla kuin yhtiö. Hallituksella tuntuu olevan julkisen velan pelko. Miksi Suomen hallitus on sitä mieltä, että on parempi ottaa julkista velkaa valtionyhtiön kautta kovemmalla korolla kuin että valtio ottaa sitä itse halvemmalla korolla? Liikennepolitiikan modernisointia pitäisi tehdä kustannustehokkaasti ja lisäämällä liikennejärjestelmän tehokkuutta. Pitäisi saada käyttöön lisää sähköisiä palveluita. Tästä hallituksella on ihan hyviä ehdotuksia. LIIKENNEINFRA Valtion omistamat liikenneväylät, esimerkiksi tiet ja rautatiet. JULKISEN PALVELUN YHTIÖITTÄMINEN Kilpailulakiin tehdyt muutokset velvoittavat esimerkiksi kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. LIIKENTEEN EU-RAHOITUS EU tukee jäsenmaidensa liikennejärjestelmiä myös rahalla. LIIKENTEEN KÄYTTÖMAKSU Käyttömaksu peritään tällä hetkellä osana ajoneuvoveroa. Jatkossa maksua on ehdotettu perittäväksi myös suoraan tien käyttäjiltä. INFRA OY Keskustan ja vihreiden ideoima valtionyhtiö, jonka päätehtävänä olisi ollut merkittävien infrainvestointien rahoituksen hankkiminen. Tällaista yhtiötä ei kuitenkaan koskaan perustettu. AHJ1607_1-23.indd 23 11.5.2016 9:44:32
TAU KO Arctech Helsinki Shipyard Oy, Helsinki, 4. huhtikuuta KUVA PETRI PUROMIES 24 TAU KO AHJ1607_24-48.indd 24 11.5.2016 9:46:23
25 AHJ1607_24-48.indd 25 11.5.2016 9:46:26
1 Ammattiosastojen esitykset sekä liittohallituksen ja työttömyyskassan hallitusten päätösesitykset löytyvät liittokokoussivustolta osoitteesta http://liittokokous.metalliliitto.fi/esitykset-liittokokoukselle. 7 19.05.2016 26 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N LIIT TO KO KO US 22 .–2 5.5 . Liittokokous ottaa kantaa teollisuuden suurliittoon H uhtikuun lopulla kokoontunut Metalliliiton kevätvaltuusto hyväksyi neljän teollisuusliiton valmisteleman aiesopimuksen pohjaksi liittoyhteistyön syventämiselle. Seuraavaksi asiaa käsittelevät Metallin vaaleissa valitut 422 liittokokousedustajaa. Aiesopimus on jo aikaisemmin tänä keväänä hyväksytty neljän teollisuusliiton hallituksissa. Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliiton, Paperiliiton ja Puuliiton on tarkoitus yhdistyä 270 000 jäsenen suurliitoksi vuoden 2017 lopulla. Viereisellä sivulla liittokokousedustajiksi valitut liittovaltuuston jäsenet kommentoivat, mitä mieltä he ovat liittojen yhdistämisaikeesta. Ainakin satunnaisesti valtuutettujen joukosta poimittujen kokousedustajien joukossa KYLLÄ-kanta näyttää olevan vahvoilla. Toukokuussa Tampere-talolla kokoontuva liittokokous käsittelee heti kokouksen alussa esityksen liittoyhteistyön jatkamisesta, koska päätös vaikuttaa muihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin, esimerkiksi sääntömuutoksiin. Käytännön yhdistymistyö on käynnistynyt jo tämän kevään kuluessa liittojen keskustoimistoissa. Hankkeelle on perustettu työryhmiä, joissa jokaisessa on 1–3 asiantuntijaa jokaisesta neljästä liitosta. Hanketta johtaa projektihallitus, joka nimitti työryhmät maaliskuun alussa. Työryhmien väliraportin on tarkoitus valmistua 30.10.2016, minkä jälkeen se menee liittojen valtuustojen käsiteltäväksi. Loppuraportti ja esitys uuden liiton perustamisesta valmistellaan projektihallituksessa vuoden 2017 tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen asia siirtyy jälleen aiesopimuksen mukaisesti liittojen hallintoihin. Uuden suurliiton valmistelu on vielä alkuvaiheessa, ja siksi tarkkoja sisältöjä siitä, millainen mahdollinen uusi liitto olisi, ei ole olemassa. Suunnitelman mukaan lopullisesti Metalliliiton yhdistymisestä uuteen teollisuusliittoon päättää ylimääräinen liittokokous touko–kesäkuussa 2017. RAPORTTI JA OHJELMA Metalliliiton tutkimusyksikön valmistelema, jo kolmatta kertaa liittokokouksen alla ilmestyvä jäsentutkimuksen raportti kertoo, että kuva liitosta uudistuvana ja nykyaikaisena järjestönä on parantunut kuluvalla liittokokouskaudella. Samoin jäsenten näkemys liitosta vahvana vaikuttajana ja vastuunkantajana on lisääntynyt (s. 29–30). Liittokokousedustajat saavat kokouksessa käsiinsä myös tänä keväänä valmistuneen liiton teollisuuspoliittisen ohjelman, joka julkistetaan liittokokouksessa. Ohjelmassa esitellään keinoja muun muassa pysyvien työpaikkojen luomiseksi sekä työn tuottavuuden parantamiseksi. Tällä kertaa ammattiosastot tekivät liittokokouksella yli 2 000 aloitetta, joista suurin osa käsittelee työehtosopimustoimintaa. Ammattiosastojen esitykset -kirjanen ja liittohallituksen vastausesitykset aloitteisiin on postitettu kokousedustajille. Yksi vuoden 2012 liittokokouksen keskeisistä linjauksista oli järjestämistoiminnan aloittaminen liitossa. Sivuilla 28–29 esitellään, miten järjestämistyötä on toteutettu ja kuinka se on onnistunut. LIITON JOHTO VALITAAN Liiton linjausten lisäksi liittokokousedustajat valitsevat liitolle uuden johdon, puheenjohtajan ja liittosihteerin sekä valtuuston ja hallituksen. Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto on edelleen ehdolla tehtävään. Liittosihteerin paikalle on ehdolla kolme nimeä: sopimusasiantuntijat Terho Ihalainen ja Turja Lehtonen sekä ammattiosastotoimitsija Raimo Kytömaa. Nykyinen liitto sihteeri Matti Mäkelä ei enää asetu ehdokkaaksi. AHJ1607_24-48.indd 26 11.5.2016 9:46:27
1 Mitä mieltä? ? TEOLLISUUSLIITTO Liittokokous käsittelee teollisuusliittohankkeen jatkoa. Ahjo kysyi Metalliliiton valtuuston jäseniltä, jotka ovat myös liittokokousedustajia, miten he aikovat asiasta äänestää liittokokouksessa ja miksi. ILPO HAAJA Helsinki ? ”Mikään asia ei ole muuttunut niin paljoa neljässä vuodessa tämän asian suhteen, että kääntäisin takkini. Tällä teollisuusliittohankkeella on poliittiset tavoitteet, ja en tule hyväksymään vapaajäsenyyden poistoa tai sen kaventamista millään tavoin. On todella ihmeellistä, että tätä kaupataan suuren liiton mahtavuudella. SAK:ssa on lähes miljoona jäsentä, eikä sekään ole kyennyt näyttämään voimaansa suuruuden luomalla myötävaikutuksella.” JOUNI ROPONEN Uusimaa ? ”Ainakin metalli aloilta saataisiin lisää jäseniä uuteen liittoon. Metalliliittoon nähden teollisuusliitossa olisi alhaisempi jäsenmaksu, mikä houkuttaisi liitty mään. Neuvottelu valtitkin vahvistuisivat.” HENNA HEINONEN Varsinais-Suomi ? ”Näen sen pakon sa nelemana, kun työantaja puoli käyttäytyy kuten se käyttäytyy. Metalliliiton jäsenmäärä on aika paljon laskenut. Työtä ja aikaa tietysti vie, että saadaan kaikki yhteen linjaan, mutta uskon kyllä, että se onnistuu. Kaikilla on niin vahva tahtotila.” SEPPO KIVIMÄKI Satakunta ? ”Muodostan lopullisen kantani liittokokoukseen mennessä. Se on erittäin mielenkiintoinen hanke. Siinä on monia hyviä piirteitä, mutta haluan kuulla vielä lisää neuvot telijoilta, jotka ovat olleet asian ytimessä. Kovin se on monimutkainen hanke, ja mietityttää esimerkiksi miten se taloudellisesti onnistuu. Mutta ainakin pidemmällä juoksulla tällaiselle hankkeelle on varmaankin tarvetta.” TOMMI VANHALA Häme ? ”En ole mitään niin negatiivista peikkoa nähnyt, etten pystyisi puoltamaan sitä. Isommassa massassa on huomattavasti mahdol lisuuksia vaikuttaa koko työmarkkinoihin. Uhkana tietty voi olla yksittäisen jäsenen edunvalvonnan taso, toivottavasti siihen riittää resursseja. Se riippuu siitä, millaisia päätöksiä isot herrat asiasta tekevät.” HEIDI KOIVISTO Pirkanmaa ? ”Kun työnantajat yhdistyvät, on meidänkin syytä koota voimat. On tärkeää, että vienti liitot yhdistyvät, jos tule vaisuudessa määritämme palkan korotusten tason. Lisäksi yhteinen näkemys on laajempi ja toimivampi. Liittojen koulutusten ja työehtosopimusten yhtenäistäminen tukee yhtenäistä edunvalvon taa. Samoin pystymme järkevästi toimimaan ja pitämään yleis sitovuuden voimissa.” ANSSI PIIRAINEN Kaakkois-Suomi ? ”Tässä maassa on ylimääräistä kapasiteettia aypuolella. Samalla paikkakunnalla on eri liittojen ammattiosastojen toimitiloja, ja jokaisella päivystystä vain kerran viikossa muutaman tunnin. Ammattiosastoilla on myös paljon kesänviettopaikkoja, lomanviettopaikkoja ja vapaaajantoimintaa, joita voidaan yhdistää. Näen sen positiivisena, että kun yhdistytään, voimat kentällä kasvavat ja toiminta lisääntyy. Sillä on suora vaikutus jäseniin.” TIMO VÄNSKÄ Savo-Karjala ? ”EK on ilmoittanut, ettei se tee enää keskitet tyjä TESratkaisuja SAK:n kanssa. Hallitus ja EK ovat myöskin ilmoittaneet, ettei Suomessa tehdä enää kolmikantaisia tulo poliittisia palkkaratkaisuja eli TUPOja. Neuvottelut menevät liittokohtaisiin ratkaisuihin, ja pienillä liitoilla ei ole riittävästi vääntöä näissä neuvot teluissa. Suuri vientiliitto voisi olla se, jolla riittää painoarvoa AKT:n lisäksi riittävässä ja laadukkaassa palkansaajan edun valvonnassa.” ARTO LIIKANEN Keski-Suomi ? ”Uskon, että tällä teollisuusliitolla voitaisiin ajaa vieläkin vahvemmin jäsenten etuja. Samaan aikaan työnantaja puolellakin on keskitytty yhdeksi järjestöksi. Vastavoima pitää olla, näissä asioissa suuruus on voimaa.” PETER SJÖKVIST Vaasa ? ”Metalliliitto tekee usein aloitteen ja muut seuraavat perässä. Miksei näytettäisi tässäkin asiassa tietä muille? Minä uskon, että suurteollisuusliitto vastaisi paremmin tulevaisuuden haasteisiin.” JOUNI LÄMPSÄ Oulu ? ”Olin edellistä TEAMhanketta vastaan, koska katson aina sitä, mikä on jäsenistön etu. En pidä siitä, että liitytään yhteen vain liittymisen vuoksi. Mutta nyt olen kuullut vakuuttavia perusteltuja esimerkiksi siitä, kuinka suurten ikäluokkien eläköitymisen takia jäsenmaksut tulevat nousemaan, jos jatkamme pelkkänä Metalliliittona. Teollisuusliitossa jäsenmaksu ilmeisesti jopa laskisi. Ja kyllähän suuremmalla joukko voimalla voidaan saada enemmän aikaan. Mikäli nämä perustelut pitävät paikkansa, olen hankkeen takana.” MARI TUOMAALA Lappi ? ”Uusi teollisuusliitto vahvistaa edunvalvontaa ja voimaamme neuvot teluissa. Näin pystymme säilyttämään tai jopa parantamaan asemaamme yhteiskunnallisena vaikuttajana.” MATTI KUUSIRATI Autoala ? ”Ihan ok asia, että yhdistytään, se parantaa uskottavuutta.” KARITA PIHLSTRÖM Uusimaa ruotsinkieliset ? ”Minä toivon ja uskon, että edunvalvonta paikal lisella tasolla paranisi, kun saisimme enemmän jäseniä monilla pienimmillä paikka kunnilla. Silloin voisi lyödä voimat ja ehkä jopa ammatti osastot yhteen.” Näin teollisuusliitto etenee, jos liittokokous niin päättää: 2016 MARRASKUU Liittovaltuusto saa projektihallituksen väliraportin 2017 TAMMIKUU Liittohallitus ja liittovaltuusto käsittelevät projektihallituksen esityksen uuden liiton perustamisesta 2017 TOUKO–KESÄKUU Ylimääräinen liittokokous käsittelee uuden liiton säännöt, ammattiosastojen mallisäännöt ja äänestysja vaalijärjestyksen 2017 MARRAS–JOULUKUU Uuden liiton ensimmäinen liittokokous 2018 TAMMIKUU Uusi liitto aloittaa toimintansa 19.05.2016 27 7 ? EHKÄ ? EI ? KYLLÄ AHJ1607_24-48.indd 27 11.5.2016 9:46:41
2 Järjestäminen kannattaa hoitaa ydintehtävänä ? JÄRJESTÄMISEN ja jäsenhankinnan kulut tuovat itsensä takaisin – ja ylikin. Järjestäminen on liiton ydintehtävä. Metalliliiton vuoden 2012 liittokokouksen tärkein tai ainakin ehdottomasti tärkeimpiin lukeutuva päätös oli systemaattisen järjestämistyön aloittaminen. ? Valmistelutöiden ja järjestäjien kouluttamisen jälkeen järjestäminen pyörähti käyntiin vuonna 2013. Järjestämistä on tehty palkattujen ja vapaaehtoisen järjestäjien voimin niin yksittäisissä työpaikoissa kuin konsernien tasolla. On kävelty pyytämään työntekijöitä jäseniksi ”pyyhkäisyissä”. On vietetty Ylivoimaviikkoa. On soiteltu jäsenyydestä sekä paikallisten listojen että kohderyhmien mukaan. – Meidän ei pidäkään kysyä, pitääkö järjestämistyöhön panostaa. Meidän on kysyttävä, kuinka paljon siihen panostetaan, järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen toteaa. Järjestämistyöllä oli vuoden 2015 loppuun mennessä saatu liittoon liittymään 1 354 uutta jäsentä. Luottamustehtäviin oli ryhtynyt 248 henkilöä. Edunvalvonnan piiriin oli noussut 1 734 työntekijää. Järjestäytymisaste oli noussut yli 250 yrityksessä niin, että niissä järjestäytymisaste oli 62 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Ennen kampanjointia se oli ollut 49. Hieman kunnioitusta! ”Työpaikkojen ylivoimaisesti suurin ongelma on se, että työnantaja ei kunnioita työntekijöitään. Toinen on tiedotus, työntekijät pidetään pimennossa asioista.” Kokenut järjestäjä tietää, miten porukka nostetaan puuttumaan asioihin. Aluetoimitsija, tiiminvetäjä Veli Heino Metalliliiton Hämeen aluetoimistosta oli aivan ensimmäisiä, jotka koulutettiin Metalliliitossa järjestämistyöhön. Vuosien kokemuksesta Heino toteaa, että kaikki lähtee yksittäisen työntekijän kohtaamisesta keskustelussa. Ja siinä tärkeintä on kuuntelu. – Isoin järjestämistyön moottori on se, että ihminen saa puhua itselleen tärkeistä asioista, oman työpaikkansa epäkohdista. Järjestäjän ei kannata viisastella tai antaa vastauksia. Annetaan työntekijän puhua ja kerätään tietoa. – Useimmiten riittää, että on kiinnostunut ja keskittyy kuuntelemaan. Jos räpeltää kännykkää tai katselee muualle, silloin keskustelu ei kyllä onnistu. Heino vakuuttaa, että työpaikalta löytyy aina ihmisiä, jotka ovat ikään kuin vain odottaneet tilaisuutta ja työkaluja työpaikkansa epäkohtien korjaamiseen. Aina löytyy niitä aktiiveja, jotka asettuvat pääluottamusmiehiksi ja työsuojeluvaltuutetuiksi. Mutta muut työntekijät on saatava mukaan. Porukan voima, yhtenäiset rivit ovat valtava voima. – Monelle työnantajalle on jo tyrmäävää ja hämmästyttävää se, että vetoomuksessa on kaikkien työntekijöiden nimet alla. Pelkän vetoomuksen esittäminen voi saada aikaan sen, että kyseessä ollut epäkohta korjataan. Näin Heino kuvaa järjestämistyön hienoja hetkiä; kun joukkovoimalla saadaan työpaikalla näkyvää parannusta aikaan. Harhakäsitykset metallin työpaikkojen järjestäytymisasteesta ja johtamisen reiluudesta ovat kyllä haihtuneet. – On suuriakin työpaikkoja, joissa järjestäytymisaste on alle viidenkymmenen. Monet työnantajat johtavat työpaikkoja pelolla ja kovin ottein. Käytös voi olla aika raadollista. Heino painottaa, että pelkäämiseen ei pidä alistua, ja että liiton pitää jatkaa järjestämistyötä kaikin jo hyväksi havaituin keinoin. Moni työpaikka on muuttunut kampanjoinnin jälkeen, myös siellä missä jäseniä jo on. – Monta kertaa olen kuullut, että liitto sitä ja liitto tätä ja että liitto ei ole tehnyt mitään. Järjestämisen jälkeen on ihan toinen sävel. Porukka herää! He tajuavat, että yhdessä tekemällä voidaan vaikuttaa työpaikan asioihin. 7 19.05.2016 28 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I AHJ1607_24-48.indd 28 11.5.2016 9:46:43
3 Forssalaisen ammattiosasto 179:n vapaaehtoinen järjestäjä Vesa Niininen sanoo, että lähtö kilpa laulan taan työttömyys turvasta YTK:n kanssa on ihan ”omaa hölmöyttä”. – Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat kaikki ylimääräistä. Ammattiyhdistystoiminnan ydin on edun valvonnassa. Työehdot ovat olennaisia. Niininen myöntää todeksi kuvauksen ”lopun alusta”, jos ammatti osastot kieltäytyvät hoitamasta järjestämistä omalla alueellaan kuten Metalliliitossa on tapahtunut. – Mitä ammattiosasto hoitaa, jollei järjestämistä, perustehtäväänsä? Niininen sanoo, että järjestäminen on tuonut hänelle uutta kipinää ammattiliitossa toimimiseen. Ammattiosasto saa puolestaan selkeän strategian, miten pitää toimia ja saada edunvalvonta käyntiin, jos paikkakunnalle tulee uusi työpaikka. – Me jäsenet olemme liitto. Ei kannata odottaa, että joku muu hoitaa. Meidän on tehtävä töitä. Tämä koskee liiton palkkalaisiakin. Koko 2000-luvun on laitettu rahaa radiomainoksiin, ja sitten ihmetellään, kun kiinnostus ja aktiivisuus laskevat. Ei mainostus muuta isoa kuvaa. Emme saa mennä sieltä, missä aita on matalin. Ydintehtävä hukattu! Edunvalvonta työpaikalla on perustehtävämme, ei työttömyys turva. Ydintehtävän hukkaaminen näkyy vapaaehtoisen järjestäjän mielestä erityisesti nuorten aktiivisuuden laskuna. Krääsän sijalle järjestämistä! ”Muistitikkujen ja muiden liittymiskrääsien aika on ohi. Nyt meillä on vielä resurssit ja niin paljon itsenäisyyttä, että voimme käydä järjestämisen polulle.” Helsinkiläisen järjestäjän mielestä Metalliliitolla on vain tuo polku kuljettavanaan. Kai Lepomäki toteaa, että ammattiliittojen jäsenmäärä laskee koko ajan. Nyt Metalliliitolla on vielä taloudellisia resursseja ja osaamista kääntää tuo kehityskulku. Lepomäki on aiemmin tehnyt monessakin työpaikassa jäsenten rekrytointia. – Mutta aina oli sisällä tunne, että tässä täytyy olla jotain muutakin kuin jäsenyyden tarjoaminen, jotakin laajempaa. Tässä sitä on. Liikutetaan ihmisiä työpaikalla ja saadaan heidät mukaan edunvalvontaan. Järjestämisessä joutuu tosin uskaltautumaan mukavuus alueen ulkopuolelle, ”menemään iholle”. Järjestäjä ei voi tyytyä siihen vastaukseen, että jäsenyys ei kiinnosta. On selvitettävä syyt ja purettava vastaväitteet. Järjestämistyössä Lepomäki sanoo kehittyneensä ammatillisesti enemmän kuin missään muualla. Saman hän näkee järjestäytyvässä työpaikassa. – Saan työntekijät oppimaan ja uskaltamaan. Vaikka joitain edunvalvontakysymyksiä voi jäädä ratkaisematta, niin ainakin porukat hitsautuvat yhteen, työpaikalle jää parempi yhteishenki. – Ja aina yllättää tämä kaikkein hienoin. Siitä hissuksiin ja yksikseen töitä tekevästä kaverista tulee kaikkein aktiivein. Se, johon aluksi kaikkein vähiten uskoo, hän oppii ja kehittyy kaikkein eniten. Jäsenten tyytyväisyys Metalliliittoon kasvanut ? JÄSENTUTKIMUS Metalliliiton jäsenet ovat liittoon tyytyväisempiä kuin neljä vuotta sitten, kertoo liiton tuore jäsentutkimus. Liitto saa entistä myönteisemmät arviot muun muassa roolistaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, ansio sidonnaisen puolustajana sekä uudistuvana, nykyaikaisena järjestönä, joka kuuntelee jäsentensä ääntä. – Metalliliitto on jäsenten mielestä onnistunut paremmin kaikissa kysytyissä vaihtoehdoissa kuin edellisessä kyselyssä, kertoo tutkija Jukka Saviluoto. ? Jukka Saviluoto: Jäsenen asialla. Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 2015 perusraportti. ? Kysely tehtiin keväällä 2015 kirjeitse. Vastaajiksi poimittiin satunnaisotoksella 2000 Metalliliiton jäsentä, jotka olivat alle 65-vuotiaita eli työvoimaan kuuluvia. Kyselyn vastausprosentti oli 52,4. ? Metalliliiton tutkimusyksikkö tekee jäsentutkimuksen neljän vuoden välein. Edellinen julkaistiin 2012. 19.05.2016 29 7 T E K S T I M IK K O N IK U LA AHJ1607_24-48.indd 29 11.5.2016 9:46:46
RAIMO KYTÖMAA ? s. 1965 ? Ao:n toimitsija 2009– ? Multilift 1989–2009, varapääluottamusmies 1995–2007, pääluottamusmies 2007–2009, henkilöedustaja, EWC-edustaja 2006–2009 ? asentaja/koneistaja, ammattikoulu, Murikan 3kk kurssi TURJA LEHTONEN ? s. 1970 ? Metalliliitto 2001– työehtotoimitsija, järjestösihteeri, sopimusasiantuntija ? Valmet Pansio 1988–2001 luottamusmies, varaluottamusmies, osaston toimikunnan jäsen ? liiton nuorisotoimikunnan jäsen, SAK:n paikallisjärjestön pj. ? ilmastointiasentaja, Murikan 3 kk:n kurssi, Kiljavan toimitsijatutkinto Palkankorotusten suuruudella viimeisen neli vuotiskauden aikana liitto ei voi kehuskella. Mikä on syynä siihen, että jäsenet näkevät liiton nyt keskimäärin paremmassa valossa? – Kai tuloksiin on vaikuttanut nykyinen poliittinen ilmapiiri, jossa palkansaajia syyllistetään Suomen kilpailukykyongelmista, koska palkat ovat liian kovat, vuosityöaika lyhyt ja niin edelleen, arvioi Saviluoto. – Tämä asetelma on lisännyt yleistä kiinnostusta ay-liikettä kohtaan. Vaikka ansiosidonnainen päiväraha on yhä tärkein syy jäsenyyteen, Metalliliiton koetaan myös antavan turvaa ja joukkovoimaa. ENEMMISTÖ: LIITTO KUUNTELEE JÄSENIÄ Noin 70 prosenttia jäsenistä katsoo, että ”vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja” määrittelee Metalliliittoa melko tai erittäin hyvin, kun vuonna 2012 osuus oli noin 60 prosenttia. Merkittävä muutos vastauksissa näkyi kysyttäessä, miten hyvin Metalli kuuntelee jäsenkunnan ääntä neuvottelutilanteissa. Vuosien 2002–2011 tutkimuksissa arvio oli jatkuvasti heikentynyt, mutta nyt enemmistö vastaajista (54 prosenttia) piti liittoa melko tai erittäin hyvänä jäsenistön kuuntelijana, huonona vain 21 prosenttia. Samanlainen kehitys oli näkynyt aiemmissa tutkimuksissa myös Metalliliiton moderniutta arvioitaessa: koko 2000-luvun mielikuva oli heikentynyt, mutta nyt suunta kääntyi. Puolet arvioi liiton olevan uudistuva ja nykyaikainen järjestö, kun vuonna 2012 tätä mieltä oli 37 prosenttia. Työpaikan asioista erittäin paljon kiinnostuneiden nuorten osuus on kasvanut suuremmaksi kuin vanhemmissa ikäluokissa. RIKU AALTO ? s. 1965 ? liiton pj. 2008– ? Metalliliitto 1995– jäsenrekisterivastaava, talousja jäsenasiansihteeri, talouspäällikkö ? Saab-Valmet 1983–1990 ? elektroniikka-asentaja, Murikan 3 kk:n kurssi, Työväen Akatemia, hallintotieteiden maisteri TERHO IHALAINEN ? s. 1969 ? Metalliliitto 2001– sopimusasiantuntija, ? Samesor 1992–2011, pääluottamusmies 1997–2011 ? Ao:n pj, piiritoimikunnan pj, aluetoimikunnan jäsen, SAK:n aluetoimikunnan jäsen ? CNC-koneistaja, ammattikoulu * mm. suora videolähetys 7 19.05.2016 30 HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu WEB JA 24 H KIOSKI Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Huawei P9 -huippupuhelin Upeasti muotoiltu älypuhelin, jonka 6,9 mm ohueen unibodyrunkoon on mahdutettu luokkansa parasta tekniikkaa. Innovatiivinen kahden 12 megapikselin kameran järjestelmä, joka on suunniteltu yhteis työssä ikonisen kameravalmistaja Leican kanssa. Huawein VIP Service -ohjelman asiakkaille kolmen vuoden pidennetty takuu. Hae värivaihtoehdot haulla huawei p9 549 ,90 Apurahalla 31,00/kk (24 kk) Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Apuraha-osamaksu antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. 73 prosenttia metallityöläisistä on jossain määrin kiinnostunut ay-liikettä koskevista asioista, 13 prosenttia on erittäin kiinnostuneita. Osuudet ovat kasvaneet 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2012. Työpaikkansa asioista ainakin jonkin verran kiinnostuneita on yli 90 prosenttia. Nuoret jäsenet eivät enää erotu passiivisena ryhmänä. Vuonna 2012 alle 35-vuotiaista 16 prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut työpaikkansa asioista, ja erittäin kiinnostuneiden ryhmä oli yhtä suuri. Nyt ei-kiinnostuneiden osuus on alle 10 prosenttia, sama kuin muissa ikäluokissa. Erittäin kiinnostuneita on 34 prosenttia, eli osuus on kasvanut jopa isommaksi kuin vanhemmilla ikäluokilla. METALLITYÖLÄINEN IKÄÄNTYY Metallityöntekijän keski-ikä on nyt korkeampi kuin ikinä: työikäisillä jäsenillä 44 vuotta. Se on noussut lähes vuodella neljän vuoden takaisesta kyselystä. Yli 60-vuotiaiden suhteellinen osuus työikäisistä jäsenistä on kasvanut. Miehiä on 85 ja naisia 15 prosenttia. Koulutustaso on vuosien varrella noussut tasaisesti, kuten koko väestöllä. Lähes 60 prosentilla Metalliliiton jäsenistä on metalli-, sähkö-, tai autoalan koulutus. Vain 16 prosenttia jäsenistä on vailla ammatillista tutkintoa. Sukupuolten ero on kuitenkin suuri: naisista vain 16 prosentilla on metallialan koulutus, 40 prosentilla jonkin muun alan koulutus ja 27 prosentilla ei ole mitään ammattitutkintoa. Naisten heikompi koulutus näkyy mm. siinä, että heidän työsuhteensa ovat määräja osa-aikaisia useammin kuin miehillä. Vuokratyötä tekee 4 prosenttia jäsenistä. Määrä on noussut hitaasti mutta tasaisesti. Nuorilla vuokratyö on hieman yleisempää kuin vanhemmilla ikäluokilla. Omien työllistymismahdollisuuksiensa suhteen vastaajat ovat nyt yhtä pessimistisiä kuin 1990-luvun laman aikaan tehdyissä kyselyissä. Alle puolet pitää mahdollisuuksiaan uuden työpaikan saamiseen edes kohtuullisina, jos työttömyys osuu omalle kohdalle. a Asioiden käsittelyjärjestys 22.–25.5. Katsaukset liiton toimintaan ja talouteen 2012–2015 Uutta teollisuusliittoa koskevat esitykset Työehtosopimustoimintaa koskevat esitykset Sääntömuutoksia koskevat esitykset Muut ammattiosastojen tai liittohallituksen tekemät esitykset Liiton puheenjohtajan, liittosihteerin sekä liittohallituksen ja liittovaltuuston varsinaisten ja varajäsenten valinta (ti 24.5.) Liiton linjaukset seuraavalle liittokokouskaudelle SEURAA LIITTOKOKOUSTA: liittokokous.metalliliitto.fi * facebook.com/metalliliitto twitter.com/metalliliitto instagram.com/metalliliitto Puheenjohtajaksi ehdolla Ei vastaehdokkaita Liittosihteeriksi ehdolla Arvosanat nousseet ”Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja” Kuvaa hyvin 70 % ”Metalli kuuntelee jäsenkunnan ääntä neuvottelutilanteissa.” Kuvaa hyvin 54 % Kuvaa huonosti 21 % ”On uudistuva ja nykyaikainen järjestö” Kuvaa hyvin 50 % ”Miten metalli onnistunut työsuojelun parantamisessa?” Onnistunut hyvin 80 % AHJ1607_24-48.indd 30 11.5.2016 9:46:52
HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu WEB JA 24 H KIOSKI Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Huawei P9 -huippupuhelin Upeasti muotoiltu älypuhelin, jonka 6,9 mm ohueen unibodyrunkoon on mahdutettu luokkansa parasta tekniikkaa. Innovatiivinen kahden 12 megapikselin kameran järjestelmä, joka on suunniteltu yhteis työssä ikonisen kameravalmistaja Leican kanssa. Huawein VIP Service -ohjelman asiakkaille kolmen vuoden pidennetty takuu. Hae värivaihtoehdot haulla huawei p9 549 ,90 Apurahalla 31,00/kk (24 kk) Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Apuraha-osamaksu antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Puheenjohtajaksi ehdolla Ei vastaehdokkaita Liittosihteeriksi ehdolla AHJ1607_24-48.indd 31 11.5.2016 9:46:52
Lentonäytös Jämi Fly In & Airshow 2016 esittää 16.-17. heinäkuuta: North American P-51D Mustang Arctic Eagles -taitolentoryhmä • Pitts S-1S • Ultimate 10-300SK • Christen Eagle II • Pitts Model 12 Boeing Stearman Douglas DC-3 Elmeri Lehto & Pitts Special Gloster Gauntlet Mk II Jet Team Finland North American T-28 Trojan North American T-6 Texan x 4 Sami Saikkonen & Pitts S-1SS VL Viima Blériot XI Laskuvarjohyppyjä, purjelentoa, lennokeita, varjoliitoa, simulaattoreita, experimentaleja, museokoneita, ultrakevyitä, riippuliitoa, virtuaalilentämistä – harrasteilmailun kaikki lajit mukana menossa. Liput: 30 € / päivä 40 € / 2 päivää Ennakkoon edullisemmin. Lapset ilmaiseksi! www.lentonaytos.fi Jämintie 659, 38800 Jämijärvi North American P-51D Mustang – 1695 hv. Toisen maailmansodan paras jenkkihävittäjä. Yli sata vuotta vanha Blériot XI – 25 hv. Tällä konetyypillä ylitettiin Englannin kanaali vuonna 1909. Sunnuntaina Hevisaurus ja lapsille muutakin lystiä! Lapse t ilmai seksi ! AHJ1607_24-48.indd 32 11.5.2016 9:46:55
T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 33 19.05.2016 TYÖTURVALLISUUS Joka neljännestä Etelä-Suomen teollisuusyrityksestä löydettiin puutteita tapaturmien torjunnassa. Aluehallintoviraston Lahdessa ja Heinolassa tarkastamat työpaikat olivat alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Joukossa oli metallialan, muovialan ja graafisen alan yrityksiä sekä puutuotteiden valmistajia. Tapaturmien torjunnassa oli puutteita 12 työpaikalla, eli joka neljännellä tarkastetuista kohteista. Useimmiten työkone oli jätetty suojaamatta tai suojattu puutteellisesti. – Puutteiden määrä on iso, ja pahimmillaan kyse on suurista työturvallisuusriskeistä. Turvallisuuden tulee olla teollisuuden työpaikoilla kunnossa, työsuojelutarkastaja Kari Kosola korostaa. Tarkastuksissa huomattiin monen luulevan, että koneessa olevat varoitustarrat riittäisivät takaamaan koneen turvallisen käytön. Kosolan mukaan luulo on väärä: vaara tulee aina poistaa ensisijaisesti teknisillä toimilla. Monella työpaikalla koneen suoja oli tallessa, mutta se oli poistettu koneesta tai sitä ei ollut asennettu. Jos uuden koneen suoja haittaa työntekoa, sitä ei pidä irrottaa. Kosola kehottaa ilmoittamaan ongelmasta välittömästi esimiehelle. Tämä voi ottaa yhteyttä koneen valmistajaan tai maahantuojaan. – Suoja ei ole mikään ylimääräinen lisäosa, vaan se voi pelastaa ihmisen hengen, hän muistuttaa. Tarkastuksissa havaittiin myös, että moni työnantaja ei ollut hyödyn tänyt työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä. Se antaa toimenpide-ehdotuksia työn ja työpaikan olosuhteiden kehittämiseksi, jotta ne edistävät työntekijöiden terveyttä ja työn turvallisuutta. Moni työnantaja oli jättänyt nämä ehdotukset huomioimatta. Tapaturmien torjunnassa pahoja puutteita Rikkonainen työura ennakoi ongelmia eläkeiässä PÄTKÄTYÖT Keski-iän katkonainen työsuhde, työn korkea vaatimustaso ja vähäiset hallintamahdollisuudet ennakoivat huonompaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä eläkkeelle siirtymisiässä, todetaan kahdessa suomalaisenglantilaisen tutkijaryhmän tutkimuksessa. – Rikkonainen työura varhaisja myöhäiskeski-iässä vaikutti kielteisesti myöhempään toimintakykyyn, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Mikaela von Bonsdorff. Tutkimuksessa tarkasteltiin 60-vuotiaiden toimintakykyä ja heidän työhistoriaansa. Tulokset osoittavat, että korkea vaatimustaso tai huonot hallintamahdollisuudet työssä saattavat heikentää mahdollisuuksia ikääntyä terveenä. Henkilönsuojainten vaatimukset muuttuvat SUOJAIMET Vakavilta riskeiltä, kuten hukkumiselta, haitalliselta melulta ja käsikäyttöisten moottorisahojen viilloilta varjelevat henkilönsuojaimet siirtyvät vaativimpaan suojainluokkaan. Suojausominaisuuksien testaamisen lisäksi tuotteelta vaaditaan arviointi laitoksen hyväksyntä. Uudella asetuksella täsmennetään henkilönsuojainten vaatimuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilönsuojaimista korvaa nykyisen henkilönsuojaindirektiivin kansalliset versiot eli Suomessa hallituksen päätöksen henkilönsuojaimista. Asetusta noudatetaan arviointilaitosten osalta 21.10.2016 alkaen ja muilta osin 21.4.2018 alkaen. Parhaat ratkaisut yhteistoiminnassa TYÖSUOJELU Yhden euron panostus työhyvinvointiin tuottaa kuusi euroa, muistuttaa Työturvallisuuskeskus TTK:n hallituksen puheenjohtaja Saana Siekkinen. Hänen mukaansa tavoitteisiin päästään, kun kaikki ovat sitoutuneita yhteistyöhön. TTK:n toimialaryhmien ja työalatoimikuntien perinteisessä kevätseminaarissa keskusteltiin toimialatyön kehittämisestä. – Suurin osa työpaikoista voisi parantaa tuottavuutta pienillä toimilla, Siekkinen sanoo. Siekkinen uskoo, että myös eri toimialojen yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa. Lentonäytös Jämi Fly In & Airshow 2016 esittää 16.-17. heinäkuuta: North American P-51D Mustang Arctic Eagles -taitolentoryhmä • Pitts S-1S • Ultimate 10-300SK • Christen Eagle II • Pitts Model 12 Boeing Stearman Douglas DC-3 Elmeri Lehto & Pitts Special Gloster Gauntlet Mk II Jet Team Finland North American T-28 Trojan North American T-6 Texan x 4 Sami Saikkonen & Pitts S-1SS VL Viima Blériot XI Laskuvarjohyppyjä, purjelentoa, lennokeita, varjoliitoa, simulaattoreita, experimentaleja, museokoneita, ultrakevyitä, riippuliitoa, virtuaalilentämistä – harrasteilmailun kaikki lajit mukana menossa. Liput: 30 € / päivä 40 € / 2 päivää Ennakkoon edullisemmin. Lapset ilmaiseksi! www.lentonaytos.fi Jämintie 659, 38800 Jämijärvi North American P-51D Mustang – 1695 hv. Toisen maailmansodan paras jenkkihävittäjä. Yli sata vuotta vanha Blériot XI – 25 hv. Tällä konetyypillä ylitettiin Englannin kanaali vuonna 1909. Sunnuntaina Hevisaurus ja lapsille muutakin lystiä! Lapse t ilmai seksi ! AHJ1607_24-48.indd 33 11.5.2016 9:46:55
7 19.05.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Kolmanneksi, muun maailman hallitukset eivät ole olleet kovin innokkaita pelastamaan terästeollisuuttaan. Hallitusten halu säästää ja ideologinen usko markkinoiden vapauteen on ollut monessa maassa kohtalokas yhdistelmä. Hallitukset voivat myös laskea halvan kiinalaisteräksen auttavan muuta teollisuuttaan. Euroopan unionillakaan ei ole ollut suurta kiinnostusta yhtenäiseen teräspolitiikkaan. Vasta maaliskuussa EU-komissio sanoi selvittävänsä maksuja alihintaiselle kiinalaisteräkselle. Euroopan terästeollisuuden järjestö Eurofer sanoo, että teräksen ylituotanto on nyt 700 miljoonaa tonnia vuodessa. Kiinaan siivu siitä on 400 miljoonaa tonnia. EU-maiden koko tuotanto oli viime vuonna 166 miljoonaa tonnia. Ammattiliitot kehottavat useissa maissa hallituksia laatimaan kansallisen teräspolitiikan alan pelastamiseksi. Australian AMWU-liitto vaatii, että valtion hankkeissa on käytettävä vähintään 90-prosenttisesti kotimaista terästä. Britannian Unite-liiton pääsihteeri Len McCluskey esitti terästeollisuuden kansallistamista uudelleen, ainakin väliaikaisesti. Saksan IG Metall vaati huhtikuussa 45 000 metallityöläistä koonneissa mielenosoituksissa päättäjiä huomioimaan ilmastonkin. Eurooppalainen teräs aiheuttaa paljon vähemmän hiilidioksiidipäästöja kuin kiinalainen. MAAILMANKAUPPA Ammattiliitot ympäri maailmaa ovat huolissaan teräksen tuotannon syvästä kriisistä. Tehtaita suljetaan ja työttömyys lisääntyy. Syyttävä sormi osoittaa usein Kiinaan. Viestit monista maista ovat samansuuntaisia: teräksen tuotanto laskee ja alan tuottavuus on heikoissa kantimissa. Australialainen Arrium hakeutui vapaaehtoiseen konkurssiin huhtikuussa. Nyt yli 8 000 työpaikkaa on vaarassa. Intialainen Tata Steel myy terästehtaansa Britanniassa. Vaarassa on 15 000 työpaikkaa. Kriisi iskee Trinidad ja Tobagoon asti. Archelor Mittal sulki siellä 2 000 työntekijän tehtaansa maaliskuussa. Heidän palkkasaatavansa ovat viimeisenä konkurssipesän 175 velkojan listalla, sanoo terästyöläisten liitto SWUTT. Mistä kriisi johtuu? Keskeinen syy on maailmankaupan vapauttaminen. Valtiot suojelivat pitkään strategisesti tärkeää terästuotantoaan tuontitulleilla. Enää se ei käy. Toinen syy on Kiinan talouskasvun hiipumisesta seurannut ylituotanto. Maailman konepaja Kiinaan on rakennettu mittava terästeollisuus, mutta muun teollisuuden sakatessa teräs jää käsiin. Ylijäämäterästä pumpataan alihinnalla maailmalle. Tuotannon leikkausvaatimuksista huolimatta Kiina tuotti maaliskuussa ennätysmäärän terästä, 71 miljoonaa tonnia. KA N S A I N VÄ L I N E N TERÄSTULEVAISUUS ”Stahl ist Zukunft” – Teräksessä on tulevaisuus, kampanjoi Saksan metalliliitto IG Metall huhtikuussa. Mielenosoituksilla vaadittiin päättäjiä huomioimaan ilmasto: eurooppalainen teräs aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kiinalainen. Teräskriisi koettelee koko maailmaa IG M E TA LL Sopimus autoalalle Norjassa ja Ruotsissa AUTOALA Norjassa ja Ruotsissa on uusi autoalan työehtosopimus. Norjassa yleisen palkankorotuksen sijasta vähimmäispalkkoja ja epämukavan ajan lisiä nostettiin 5,2 prosenttia. Lisäksi korotettiin likaisen työn lisiä ja eräitä muita korvauksia. Oikeutta vapaaseen lapsen aloittaessa päiväkodin tai koulun täsmennettiin. Ruotsissa autoalan sopimus seuraa teollisuuden 2,2 prosentin palkankorotuslinjaa. Siitä 0,2 prosenttiyksikköä käytetään osa-aika eläkejärjestelmään. Kunkin työntekijän palkankorotuspotti on vähintään 60,50 euroa kuussa. Sen jaon malli voi vaihdella paikallisesti, mutta jokainen saa ainakin puolet siitä. Whilrpool saa eurooppalaisen yritysneuvoston YHTEISTOIMINTA Kodinkoneita valmistavan yhdysvaltalaisen Whirlpoolin ja sen vuonna 2014 ostaman italialaisen Indesitin ammattiliitot sopivat yhtiön kanssa eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta. Sen toiminta-alue ulottuu aina Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan asti. Eurooppalainen yritysneuvosto on EU-lakien monikansallisilta suuryrityksiltä edellyttämä yhteistoimintaelin. Se antaa työntekijöille mahdollisuuden kuulla yrityksen suunnitelmista ja vaikuttaa niihin. Kirkkoniemen kaivos avataan jälleen NORJA Kirkkoniemen lähellä Etelä-Varankin kunnassa sijaitseva Sydvaranger Gruve saa uuden omistajan. Norjalainen lähinnä laivanvarustajana toimiva Tschudigruppen osti kaivoksen huhtikuussa 8,4 miljoonalla eurolla. Hintaan liittyy muitakin talousjärjestelyjä. Vuodesta 1906 toiminut rautamalmikaivos meni marraskuussa konkurssiin ja jätti 400 työtöntä. Keskusjärjestö LO:n puheenjohtaja Gerd Kristiansen kävi huhtikuussa Kirkko niemessä ja lupasi järjestön kaiken tuen kaivoksen toiminnan jatkumiselle. Anatomiset pohjalliset 2 toiminnolla: nestemäinen geeli magneetit Nestemäinen geeli jakaa jalkaan kohdistuvan painon ja toimii iskunvaimentajana jaloille ja polville! “Kuin kävelisit pumpulissa!” • Pohjallisten täydellisen mukavuuden ansiosta voit kävellä kaksi kertaa pidempiä matkoja kuin ennen • Pohjallisten magneetit stimuloivat jalkapohjiasi lisäten kehosi hyvinvointia • Nestemäinen geeli jakaa jalkoihin kohdistuvan painon tasaisesti • Iskunvaimennus säästää polviasi rasitukselta • Iskunvaimennus säästää niveliäsi ja vähentää kipuja. Ihanteelliset, jos polvet ovat väsyneet, kipeät tai niissä on kulumia! Suojaa särkeviä polvia seistessä tai kävellessä Lieventää luukalvon vaurioista johtuvia kipuja Luukalvo Nivelneste POLVINIVEL Nivelkapseli City Look on tuonut markkinoille uskomattoman tuotteen väsyneille ja kipeille jaloille. Nämä käänteentekevät magneettigeelipohjalliset saavat askeleesi keveäksi – ”kuin kävelisit pumpulissa”. Geeli jakaa jalkoihin kohdistuvaa rasitetta tasaisesti ja toimii jalkojen ja polvien iskunvaimentajana. Magneetit stimuloivat jalkapohjia, mikä edistää tutkimusten mukaan koko kehosi hyvinvointia. Sopii kaikenkokoisille jaloille. Ota askel parempaan elämään. Kokeile nyt! Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 SIVUONTELOT LIMARAUHANEN PÄÄ KILPIRAUHANEN MAHA HAIMA POHJUKAISSUOLI MUNUAISET VIRTSARAKKO SUOLISTO PERÄPUKAMAT KEUHKOT LISÄMUNUAINEN HARTIAT SAPPIRAKKO PAKSUSUOLI UMPISUOLI POLVET & LONKKA SUKUPUOLIELIMET Kuva näyttää, mitkä kehon eri osat stimuloituvat jalanpohjista. Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi: 09-273 3351 www.citylook.info TUNNUS 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaus lähetetään: Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi: ....................................................................................................... Osoite:: ................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................... Henkilötunnus (pakoll. ostettaessa laskulle)……………......................... Matkapuhelinnro: .................................................................................... S-posti: ................................................................................................... Tärkeä tekstiviesteihin. Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 pv palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. ? Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 ? Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 .....kpl Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 .....kpl Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 ”Kuin kävelisit pumpulissa!” Säästä niveliäsi – Paranna elämänlaatuasi 16,90 /pari Kun ostat 2-paria SÄÄSTÄT 4,Tutkimusten mukaan magneetit edistävät kehosi hyvinvointia! Monet lääkärit ympäri maailman suosittelevat ja käyttävät anatomisia pohjallisia. Gelsula Ahjo no 10_Gelsula Ahjo no 10 2015-08-03 20:39 Sida 1 AHJ1607_24-48.indd 34 11.5.2016 9:46:57
Anatomiset pohjalliset 2 toiminnolla: nestemäinen geeli magneetit Nestemäinen geeli jakaa jalkaan kohdistuvan painon ja toimii iskunvaimentajana jaloille ja polville! “Kuin kävelisit pumpulissa!” • Pohjallisten täydellisen mukavuuden ansiosta voit kävellä kaksi kertaa pidempiä matkoja kuin ennen • Pohjallisten magneetit stimuloivat jalkapohjiasi lisäten kehosi hyvinvointia • Nestemäinen geeli jakaa jalkoihin kohdistuvan painon tasaisesti • Iskunvaimennus säästää polviasi rasitukselta • Iskunvaimennus säästää niveliäsi ja vähentää kipuja. Ihanteelliset, jos polvet ovat väsyneet, kipeät tai niissä on kulumia! Suojaa särkeviä polvia seistessä tai kävellessä Lieventää luukalvon vaurioista johtuvia kipuja Luukalvo Nivelneste POLVINIVEL Nivelkapseli City Look on tuonut markkinoille uskomattoman tuotteen väsyneille ja kipeille jaloille. Nämä käänteentekevät magneettigeelipohjalliset saavat askeleesi keveäksi – ”kuin kävelisit pumpulissa”. Geeli jakaa jalkoihin kohdistuvaa rasitetta tasaisesti ja toimii jalkojen ja polvien iskunvaimentajana. Magneetit stimuloivat jalkapohjia, mikä edistää tutkimusten mukaan koko kehosi hyvinvointia. Sopii kaikenkokoisille jaloille. Ota askel parempaan elämään. Kokeile nyt! Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 SIVUONTELOT LIMARAUHANEN PÄÄ KILPIRAUHANEN MAHA HAIMA POHJUKAISSUOLI MUNUAISET VIRTSARAKKO SUOLISTO PERÄPUKAMAT KEUHKOT LISÄMUNUAINEN HARTIAT SAPPIRAKKO PAKSUSUOLI UMPISUOLI POLVET & LONKKA SUKUPUOLIELIMET Kuva näyttää, mitkä kehon eri osat stimuloituvat jalanpohjista. Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi: 09-273 3351 www.citylook.info TUNNUS 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaus lähetetään: Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi: ....................................................................................................... Osoite:: ................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................... Henkilötunnus (pakoll. ostettaessa laskulle)……………......................... Matkapuhelinnro: .................................................................................... S-posti: ................................................................................................... Tärkeä tekstiviesteihin. Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 pv palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. ? Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 ? Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 .....kpl Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 .....kpl Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 ”Kuin kävelisit pumpulissa!” Säästä niveliäsi – Paranna elämänlaatuasi 16,90 /pari Kun ostat 2-paria SÄÄSTÄT 4,Tutkimusten mukaan magneetit edistävät kehosi hyvinvointia! Monet lääkärit ympäri maailman suosittelevat ja käyttävät anatomisia pohjallisia. Gelsula Ahjo no 10_Gelsula Ahjo no 10 2015-08-03 20:39 Sida 1 AHJ1607_24-48.indd 35 11.5.2016 9:46:57
1 Kongressen tar ställning till nytt industriförbund M etalls förbundsfullmäktige som samlades i slutet av april gav grönt ljus för att enligt intentionsavtalet fortsätta utreda ett djupare samarbete mellan fyra industriförbund. Frågan behandlas nästa gång av de 422 kongressombuden som blev invalda i Metalls val. Intentionsavtalet har redan tidigare under våren godkänts av de fyra förbundens styrelser. Det är meningen att Metallförbundet, industrifacket TEAM, Pappers och Träfacket ska gå samman och bilda ett nytt storindustriförbund med 270 000 medlemmar i slutet av 2017. På det här uppslagets andra sida kommenterar fullmäktigemedlemmar som också kommer att delta i kongressen hur de ser på fusionsplanerna. Åtminstone på basis av kommentarerna från de slumpmässigt valda blivande kongressombuden verkar ja-sidan vara stark. Fusionsprojektet är det första egentliga ärendet på föredragningslistan på kongressen som hålls i Tammerforshuset i maj, eftersom beslutet påverkar de övriga ärendena som ska behandlas, som till exempel stadgeändringar. Det praktiska förberedelsearbetet har redan inletts under våren på förbundens centralkontor. För projektet har utsetts arbetsgrupper på 1–3 experter från alla fyra förbund. Projektet leds av en projektstyrelse som utsåg arbetsgrupperna i början av mars. Arbetsgruppernas mellanrapport ska vara färdiga den 30 oktober och efter det behandlas de av förbundens fullmäktige. Slutrapporten och förslaget att grunda ett nytt fackförbund förbereds i projektstyrelsen tills slutet av januari 2017. Efter det går ärendet vidare enligt intentionsavtalet till respektive förbunds förvaltning. T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D Förberedelsearbetet är fortfarande i ett tidigt skede och det finns inte ännu några klara planer för hur det nya förbundet kommer att se ut. Det slutliga beslutet om att Metallförbundet fusioneras med ett nytt industriförbund görs av en extraordinarie förbundskongress i maj-juni 2017. RAPPORT OCH PROGRAM Metallförbundets forskningsenhet har för tredje gången gjort en medlemsundersökning och rapporten publiceras inför kongressen. Enligt rapporten har bilden av Metall som ett förnyande och modernt förbund förstärkts under den rådande kongressperioden. På samma sätt upplever medlemmarna att förbundets möjligheter att påverka och sätt att bära ansvar har förbättrats. (s. 39). Kongressombuden får också Metalls industripolitiska program som publiceras på kongressen. I programmet presenteras bland annat metoder för hur man kunde skapa bestående arbetsplatser samt förbättra produktiviteten. Fackavdelningarna har den här gången gjort över 2 000 motioner inför kongressen, av vilka mer än hälften gäller kollektivavtalsfrågor. En av de centrala linjedragningarna som kongressen 2012 gjorde var att organiseringsarbetet ska köras igång. På sidan 38 presenterar vi hur organiseringen har verkställts och hur arbetet har lyckats. NY LEDNING VÄLJS Förutom linjedragningar för förbundet väljer kongressombuden också en ny ledning åt förbundet. Kongressen utser förbundets ordförande, förbundssekreterare, fullmäktige samt styrelse. RAIMO KYTÖMAA ? f. 1965 ? fackavdelningsombudsman 2009– TURJA LEHTONEN ? f. 1970 ? Metallförbundet 2001–, avtalsexpert RIKU AALTO ? f. 1965 ? Metallförbundet 1995–, ordförande 2008– TERHO IHALAINEN ? f. 1969 ? Metallförbundet 2011–, avtalsexpert Kandiderar till ordförande Inga motkandidater Kandiderar till förbundssekreterare KO NG RE SS EN 22 –25 .5 AHJ1607_24-48.indd 36 11.5.2016 9:47:01
ILPO HAAJA Helsingfors ? ”Ingenting har förändrats så mycket på fyra år att jag skulle vända på kappan enligt vinden. Industri förbundsprojektet har politiska målsättningar och jag kommer inte att godkänna avskaffningen av frimedlemmar. Det är märkvärdigt att man försöker sälja det här med argument om fördelarna med ett storförbund. FFC har inte ens med sina nästan en miljon medlemmar klarat av att visa sin styrka.” JOUNI ROPONEN Nyland ? ”Åtminstone inom metallbranscherna skulle man få fler medlemmar eftersom den lägre medlemsavgiften säkert skulle locka fler med. Förhandlingssituationen skulle också stärkas.” HENNA HEINONEN Egentliga Finland ? ”Jag ser det som ett måste eftersom arbets givarna beter sig som de gör. Metallförbundets medlemsantal har också sjunkit en hel del.” SEPPO KIVIMÄKI Satakunta ? ”Jag slår fast min slutliga åsikt tills kongressen. Det är ett mycket intressant projekt med många goda sidor, men jag vill ännu höra med från förhandlarna som har bättre insikt. Det kan vara ett mycket invecklat projekt och jag är lite skeptiskt till hur man t.ex. ska få ekonomin att gå ihop. På långsikt tror jag ändå att fusionen behövs.” TOMMI VANHALA Tavastland ? ”Jag har inte stött på något så negativt att jag inte kunde vara för projektet. Med större massa har man bättre möjligheter att påverka hela arbetsmarknaden. Det finns en risk att den enskilda medlemmens intressebevakning för sämras, men jag hoppas att man lägger tillräckliga resurser på det.” HEIDI KOIVISTO Birkaland ? ”Eftersom arbetsgi varna samlar sina krafter så är det skäl att också vi gör det. Det är viktigt att förbunden inom export branscherna enar sig om det är vi som i framtiden ska avgöra nivån på löneförhöjningarna.” ANSSI PIIRAINEN Sydöstra Finland ? ”Det finns en över kapacitet inom facket. På många orter har flera olika förbunds fack avdelningar lokaler som har någon på plats i bara ett par timmar per vecka. Man kunde också förena fritidsverksamheten och jag tror att vi kunde öka kraften på fältet och aktiviteten med det här projektet. Det skulle ha en direkt inverkan på medlemmarna.” TIMO VÄNSKÄ Savolax-Karelen ? ”Näringslivet EK har meddelat att de inte längre gör centrala löneuppgörelser med FFC. Regeringen och EK har också meddelat att man inte längre gör inkomstpolitiska treparts uppgörelser i Finland längre. Förhandlingarna ska göras förbundsvis och då har inte små förbund tillräckligt med kraft.” ARTO LIIKANEN Mellersta Finland ? ”Jag tror att m an kunde driva med lemmarnas sak ännu bättre med hjälp av det här industriförbundet. Också arbetsgivarna har enats så vi måste kunna erbjuda motkraft.” JOUNI LÄMPSÄ Uleåborg ? ”Jag var emot den förra fusionsplanen med TEAM, för jag utgår alltid från medlemmarnas bästa. Jag tycker inte om att man går ihop bara för sakens skull. Men nu har jag hört flera vägande motiveringar, som t.ex. att medlemsavgiften kom mer att stiga på grund av de stora åldersklassernas pensioneringar om vi fortsätter som ett själv ständigt Metallförbund. I det nya industriförbundet skulle medlemsavgiften däremot rentav sjunka.” MARI TUOMAALA Lappi ? ”Det nya industri förbundet stärker intressebevakningen och vår position i förhandling arna. På det viset kan vi bevara eller till och med förbättra vår ställning som samhällspåverkare. MATTI KUUSIRATI Bilbranschen ? ”Det är helt okej att vi går samman. Det förstärker vår trovärdighet.” 1 Så framskrider industriförbundet om kongressen besluter så: 2016 NOVEMBER Förbundsfullmäktige får projektstyrelsens mellanrapport 2017 JANUARI Förbundsstyrelsen och förbundsfullmäktige behandlar projektstyrelsens förslag att grunda ett nytt fackförbund 2017 MAJ–JUNI En extraordinär kongress behandlar det nya förbundets stadgar, fackavdelningarnas modellstadgar samt röstningsoch valordningen 2017 NOVEMBER–DECEMBER Det nya förbundets första kongress 2018 JANUARI Det nya förbundet inleder officiellt sin verksamhet ? VET EJ ? NEJ ? JA PETER SJÖKVIST Vasa ? ”Metallförbundet brukar vara först ute och andra brukar följa. Varför inte visa vägen också i den här frågan? Jag tror att ett storindustriförbund bättre svarar på framtidens krav. Om vi ska få en lyckad och fungerande svensk verksam het i det nya förbundet krävs aktivitet från vår sida inom Metall men också från de svenskspråkiga medlem marna i de andra förbunden.” 19.05.2016 7 3737 Vad anser du? ? INDUSTRIFÖRBUNDET Kongressen behandlar fortsättningen för industri förbundsprojektet. Ahjo frågade fullmäktige medlemmar som också är kongressombud hur de kommer att rösta och varför. KARITA PIHLSTRÖM Nyland svenskspråkig medlem i fullmäktige ? ”Jag hoppas och tror att intresse bevakningen blir bättre på lokalnivå när medlemmarna blir fler i många regioner. Då kan man slå ihop krafterna och kanske också fackavdelningarna. Vad gäller den svenska verksamheten finns det stora risker. Inom Metall är vi vana med bra svensk språkig service, men såvitt jag vet så är situationen inte den samma i de andra industriförbunden. Vi får hoppas att det nya industriförbundet tar med det bästa från de gamla förbunden – i det här fallet den svenska verksamheten från Metall.” AHJ1607_24-48.indd 37 11.5.2016 9:47:17
3 2 Efter att förberedelserna och utbildningen av organisatörerna var klara körde organiseringsarbetet igång år 2013. Sedan dess har man genom uttryckligen organiseringsarbetet lyckats rekrytera 1 354 nya medlemmar fram till slutet av år 2015. 248 nya förtroendevalda valdes. 1 734 nya arbetstagare hade kommit in i intressebevakningens verkningsområde. Organiseringsgraden hade stigit på över 250 företag till 62 procent från tidigare 49 procent. Organiseringen har gjorts med både anställda och frivilliga organisatörer på både enskilda arbetsplatser och på koncerner. Man har gjort företagssvep och ordnat en powerplay-vecka. Man har också ringt runt och rekryterat arbetstagare. Lite respekt! ”Det överlägset största problemet på arbets platserna är att arbetsgivaren inte respekterar arbetstagarna. På andra plats kommer informationsgången. Arbetstagarna förs bakom ljuset.” Regionombudsmannen och teamledaren Veli Heino på regionkontoret i Tavastland hörde till de första som utbildades till organiseringsarbetet. Med flera års erfarenhet konstaterar Heino att allt utgår från möten med enskilda arbetstagare. Det viktigaste är att lyssna. – Den största drivkraften i organiseringen är att mänskor får tala om frågor som är viktiga för dem, om problem på den egna arbetsplatsen. Organisatören behöver inte komma med en massa svar. Låt arbetstagaren prata. – Oftast räcker det med att man är intresserad och koncentrerar sig på att lyssna. Om man knäpper på telefonen eller ser sig omkring så blir det ingenting av diskussionen. Heino intygar att det alltid finns arbetstagare som bara gått och väntat på tillfället och verktygen för att fixa problemen på den egna arbetsplatsen. Det finns alltid de som ställer upp som huvudförtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Men man måste också få de andra arbetstagarna med. Samlade och med enade led har vi en enorm styrka. Mindre gratisprylar – mer organisering! ”Tiden för minnepinnar och andra gratisprylar i medlemsrekryteringen är förbi. Vi har ännu såpass mycket resurser och självständighet att vi kan ta itu med organiseringen.” Organisatören Kai Lepomäki från Helsingfors anser att Metallförbundet ännu har de ekonomiska resurserna och det kunnandet som behövs för att få ett stopp på det sinande medlemsantalet. Lepomäki har också tidigare gjort organiseringsarbete på flera arbetsplatser. – Men jag har alltid haft känslan att man måste ha något annat att erbjuda än bara medlemskapet, något större. Nu har vi det. Vi aktiverar folk på arbetsplatserna och får dem med i intressebevakningen. I organiseringsarbetet måste man ta sig utanför sitt bekvämlighetsområde och utmana sig själv. En organisatör kan inte nöja sig med svaret att ett medlemskap inte intresserar, utan orsakerna måste utredas och motargumenten besvaras. 7 19.05.2016 38 Organisering ska vara kärnverksamhet ? ORGANISERINGSARBETET och medlemsrekryteringen betalar sig själva tillbaka. Organisering är förbundets kärnverksamhet. Till de viktigaste besluten som Metallförbundets kongress 2012 fattade hör linjedragningen att inleda systematiskt organiseringsarbete. T E K S T I SU V I SA JA N IE M I Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D 38 AHJ1607_24-48.indd 38 11.5.2016 9:47:19
3 Jukka Saviluoto: Jäsenen asialla. Metallförbundets medlemsundersökningsrapport 2015 ? Medlemsundersökningen gjordes per brev våren 2015 bland 2 000 slumpmässigt valda medlemmar under 65 år som alltså hör till arbetskraften. ? Metallförbundets forskningsenhet gör medlemsundersökningen vart fjärde år och den senaste publicerades år 2012. Medlemmarna allt nöjdare ? MEDLEMSUNDERSÖKNINGEN Metallförbundets medlemmar är nöjdare med sitt förbund nu än för fyra år sedan. Det visar Metalls nya medlemsundersökning. Förbundet får bättre vitsord för sin roll som samhälls påverkare, som försvarare av den inkomstrelaterade dagpenningen samt som en förnyande och modern organi sation som lyssnar på sina medlemmar. – Medlemmarna anser att Metallförbun det har lyckats bättre i alla kategorier som vi frågade om jämfört med senast, säger forskaren Jukka Saviluoto. T E K S T I M IK K O N IK U LA Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D Vad gäller storleken på löneförhöjningarna de senaste fyra åren kan förbundet ändå inte skryta. Vad beror det då på att medlemmarna i medeltal ändå är nöjdare med förbundet? – Jag tror att det nuvarande politiska klimatet har påverkat. Man skuldsätter arbetstagarna och deras för höga löner för Finlands konkurrenskraftsproblem och arbetstiden är för kort och så vidare, tror Saviluoto. – Den här konstellationen har ökat intresset för fackföreningsrörelsen överlag, fortsätter han. METALL HÖR MEDLEMMARNA Omkring 70 procent av medlemmarna anser att benämningen ”en stark samhällelig påverkare” passar bra för Metallförbundet. År 2012 var motsvarande andel ungefär 60 procent. En stor förändring i svaren hittar man när man jämför svaren på hur Metall lyssnar på medlemmarna i förhandlingssituationer. Under åren 2002–2011 hade förbundets betyg fortsättningsvis blivit sämre, medan majoriteten (54 procent) nu anser att förbundet är bra eller mycket bra på att lyssna på medlemmarna. Endast 21 procent gav Metall ett dåligt vitsord. Samma utveckling syns i hur modernt Metallförbundet är i sina medlemmars ögon. I motsats till tidigare undersökningar så anser hälften av medlemmarna att Metall är förnyande och modernt, jämfört med 37 procent för fyra år sedan. Unga medlemmar skiljer sig inte längre från mängden som en passiv grupp. År 2012 var 16 procent av under 35-åriga medlemmar inte alls intresserade av frågor på arbetsplatsen. Nu är endast 10 procent av ungdomarna inte alls intresserade, vilket motsvarar de andra åldersklasserna. Andelen mycket intresserade av de unga har däremot stigit till 34 procent, vilket är mer än medeltalet bland alla åldersklasser. METALLARNA BLIR ÄLDRE Metallarbetarens medelålder är högre än någonsin: bland medlemmarna som jobbar är medelåldern 44 år. Medelåldern har stigit med nästan ett år jämfört med enkäten för fyra år sedan. Andelen över 60-åringar har ökat. 85 procent av medlemmarna är män och 15 procent kvinnor. a Bättre betyg ”En stark samhällelig påverkare” Beskriver bra 70 % ”Metall lyssnar på medlemmarna i förhandlingssituationer” Beskriver bra 54 % Beskriver dåligt 21 % ”Är en förnyande och modern organisation” Beskriver bra 50 % ”Hur har Metall lyckats förbättra arbetarskyddet?” Har lyckats bra 80 % 19.05.2016 7 39 39 FÖLJ MED KONGRESSEN : liittokokous.metalliliitto.fi facebook.com/metalliliitto twitter.com/metalliliitto instagram.com/metalliliitto AHJ1607_24-48.indd 39 11.5.2016 9:47:19
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN 7 19.05.2016 40 40 AHJ1607_24-48.indd 40 11.5.2016 9:47:19
19.05.2016 7 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. PASI KASKINEN Tuotantotyöntekijä, pääluottamusmies, Stera Technologies Oy, Pori, Mäntyluodon metallityöväen ao. 91 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 Silmät aukesivat – Täällä ovat silmät auenneet. Nyt tajuaa, miten tietämätön on ennen ollut. Näin kuvailee Pasi Kaskinen Murikka-opiston luottamusmieskurssien vaikutusta. Tammikuussa hän kävi peruskurssin ja maaliskuussa osallistui jatkokurssille. Taustalla oli se, että joulukuussa Kaskinen valittiin porilaisen Stena Recyclingin pääluottamusmieheksi. – Aika kylmiltään läksin siihen hommaan, vaikka olin ollut varapääluottona aikaisemmin. Ajatus Murikkaan lähdöstä tuli erikoisesta suunnasta, työnantajalta. Tuotantojohtaja kehotti tuoretta pääluottamusmiestä kouluttautumaan. Kaskinen myöntää, ettei aluksi lämmennyt ajatukselle. – Kyllä ensin kävi mielessä, että mitä helvettiä minä muka siellä teen. Ja eihän tässä iässä enää koulun penkille lähdetä. Aivan helppoa opiskelu ei ollutkaan; työtä piti tehdä. Silti peruskurssi oli erittäin hyödyllinen, eikä Kaskinen sen jälkeen epäröinyt jatkokurssille lähtemistä. Suurimmaksi hyödyksi hän lukee sen, että aiemmat uskomukset työsuhteen pelisäännöistä vaihtuivat tiedoiksi. – Paljon oli ennen sellaista mutua – näin se on aina ollut, näin se minun mielestä menee. Mutta kurssilla selvisi, että moni asia ei sitten ollutkaan niin kuin itse oli luullut. Esimerkiksi sairaslomalaisten lomakertymän määräytyminen. Täällä valkeni, miten se lasketaan ja kuka on maksajana milläkin osuudella. Oivallukset tulivat usein siinä vaiheessa, kun kurssilla ratkaistiin käytännön harjoituksia. – Täällä annetaan tarkoituksella vähän hankalia tehtäviä, että niistä jäisi jotain muistiinkin. Työmaalla sitten ehkä tulee mieleen, että ai niin, siellä Murikassahan oli samantapainen harjoitus kuin tämä tilanne, ja vastaus löytyi sieltä tessin tai lakikirjan kohdasta. ”Täytyi opiskella opiskelemaan. Aivojumppaan joutuminen oli henkisesti raskasta.” 22.–26.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Ihmissuhteet työpaikalla 29.8.–2.9. Työsuojelun peruskurssi 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 12.–16.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Hyvä lehtijuttu Järjestäjäkurssi (2. osa 24.–27.10.) 19.–21.9. Kehittyvä ammattiosasto (3+2 pv) (2. osa 14.–15.11.) 19.–23.9. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 26.–28.9. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Kotisivukurssi 26.–30.9. Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.9. Nuorisotoiminta tutuksi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 3.–5.10. Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla Jäsenhuollon kurssi 3.–28.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat 10.–14.10. Tietotekniikan jatkokurssi 17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Sihteerin tehtävät – rutiinia ja luovuutta 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11. Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 16.–18.11. Kompletteringskurs för Metall 17.–18.11. Nostoapuvälinekurssi Alueellinen työsuojelukurssi Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala Murikassa AHJ1607_24-48.indd 41 11.5.2016 9:47:21
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1607_24-48.indd 42 11.5.2016 9:47:23
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 26.5. Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.) 16.6 Ahjo 9 (ilmestyy 30.6.) 28.7. Ahjo 10 (ilmestyy 11.8.) KOKOUKSIA Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 1.6. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23: Finnkinon leffalippuja nuorille ja oppilasjäsenille hintaan 5 €/kpl. Max. 2 lippua/jäsen. Varaukset ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu ao:n tilille FI 63 5542 7120 0089 24, viestiksi: Leffaliput + oma nimi. HUOM! Ilmoita varauksen yhteydessä mikäli olet oppilasjäsen! Ao. 23:n toimisto: Aleksanterinkatu 34 a, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti–to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:n liittokokousvaaleissa äänestäneiden jäsenten kesken arvottiin HOK-Elannon 50 € lahjakortti. Arpaonni suosi Matti Pyykköstä Rengosta. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, on avoinna kesällä 10.6.–19.8. ma-to klo 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30-13. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82 tarjoaa jäsenilleen Linnanmäkirannekkeita alennettuun hintaan 20 €/kpl. Lippujen jako alkaa 20.5. ja niitä on rajallinen määrä, joten toimi nopeasti! Varaukset ja maksu Minna Polvelalle, puh. 050 380 5099. Laihian Metallityöväen ao. 330:n liittokokousvaaleissa äänestäneitten jäsenten kesken suoritetussa arvonnassa voittivat Erkki Havunen, Erkki Penttilä ja Anna-Liisa Toikka. Onnittelut! TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien kesäpäivä ti 7.6. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 on varannut 50 lippua Samppalinnan kesäteatteriin ke 29.6. klo 19 näytökseen Nunnia ja Konnia. Hinta 25 € sisältäen lipun. Ilmoittautumiset ja maksut 10.6. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Tampereen Metallityöväen ao. 7 naiset ovat tervetulleita osallistumaan Tampereen seuturyhmän järjestämään naistapahtumaan. Ks. seuturyhmät. Lahden Metalli ao. 23:n Onkikilpailutapahtuma la 11.6. klo 10–15 Teivaan satamassa Ravintola Lokin läheisyydessä. Onginta tapahtuu klo 10–13, ruokailu ja palkinnonjaot sen jälkeen, palkinnot lahjakortteja. Omavastuu aikuisilta ja yli 12v 5€, alle 12v lapset ilmaiseksi. Ilmoittautuminen 1.6. mennessä ao:n toimistolle puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi Ao. 23:n Retkeilypäivät la 27.8. Linnanmäellä. Osallistumismaksu 5 €/hlö, alle 3 v. ei omavastuuta. Linja-autokyyti 5€/hlö, alle 3 v. ilmainen. Yksityistilaisuutena klo 10–13. Jatkolipun hinta klo 13 jälkeen laitteisiin on 19,50 €. Lippu tulee lunastaa lipunmyyntipisteistä klo 11–12.45. Kuljetukset Linnan mäeltä Lahteen klo 13.30 ja 17.30. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 10.6. mennessä ao:n toimistolta puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27: HelsinkiUusimaan ja Häme-Pirkanmaan koko perheen retkeilypäivä Linnanmäellä la 27.8. klo 10–13. Kaikki laitteet käytössä, Sea Lifeen puoleen hintaan. Tapahtuman rannekkeen 5 €/hlö, maksaa ammattiosasto. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi myös ostaa jatko-aikaa klo 13–21 puoleen hintaan lipunmyyntipisteestä. Ammattiosasto korvaa jälkikäteen jatko-ajan maksukuittia vastaan. Ilmoittautumiset 9.6 mennessä Tero Liikolalle, puh. 040 900 7148. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n Päijänteen sisävesiristeily la 11.6. Aloitetaan ruokailemalla American Dinerissa klo 15 ja sen jälkeen siirrymme Jyväskylän satamaan. Risteily kestää 3 tuntia. Hinta 10 €. Mukaan mahtuu 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 16.–27.5. Ilpolle, puh. 0440 666 804. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:n eläkeläisten tapaaminen pe 27.5. klo 18 Pihvimyllärissä Klaukkalassa. Ilmoittautumiset 22.5. mennessä Hannu Niemiselle, puh. 050 533 3877. Turun metallityöväen ao. 49:n työttömät järjestää keskustelutilaisuuden ma 23.5. klo 10 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Aiheena on hallituksen työllisyyspaketti. Ajan kohtaista tietoa eduskunnasta kertoo Li Andersson. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 20.5. mennessä osaston toimistoon, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen(at)metalli49turku.fi. Ao. 49:n koko perheen kesäteatteri Zorro su 12.6. klo 14.30 Ruskon kesäteatterissa, Vanhatie 11, Rusko. Suositusikäraja 5 vuotta! Hinta 5 €/hlö sisältää väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset ja maksut 31.5. mennessä ao:n toimistolle, Tuureporinkatu 17 C tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna. merinen(at)metalli49turku.fi. Muutama lippu jäljellä! Ao. 49:n veteraanien kesätapahtuma ke 8.6. klo 12 osaston vapaa-ajanalue Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Kimppakyyti klo 11 ao:n toimistolta, Tuureporinkatu 17 C. Ilmoita kyytitarpeesta toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Ao. 49:n veteraanien kotiseutumatka to 16.6. Pöytyälle Kyösti Iitin enkelipatsaspuistoon. Lähtö Jalon bussilla Turun linja-autoaseman Läntisenpitkänkadun pysäkiltä klo 9 ja Rientolasta klo 9.20. Ruokailu Mäkiäisten Työväentalolla noin klo 12. Matka jatkuu Kurjenrahkan kansallispuiston luontotuvalle Kurjenpesälle. Paluu noin klo 17. Matkan hinta 20 € sisältää kuljetuksen, ruokailun, grillattavat makkarat ja mehun. Ilmoittautumiset toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. PHT:n hyvinvointijaksot 1. askel pysyvään muutokseen Jaksot on tarkoitettu kaikille aikuisille/palkansaajille. Ensimmäinen askel pysyvään muutokseen -kurssi toteutetaan kokeiluna vuoden 2016 syksyn ja 2017 kevään aikana. Tavoitteena löytää uusia menetelmiä ja toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lähijaksojen arvoja hyväksyntäpohjainen menetelmä pohjautuu hyväksymisja omistautumisterapiaan. 3 pv + 3 pv + 3 pv Kolmiosaisen kurssikokonaisuuden aikana osallistujat oppivat tunnistamaan arvostamiaan ja itselle tärkeitä asioita, mutta myös epä miellyttäviä tunteita ja ajatuksia, jotka estävät heitä muuttamasta elintapojaan. 3.10.–5.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (4.8.) 3.10.–5.10. Hyvinvointikartano Kaisankoti (4.8.) 5.10.–7.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (6.8.) 7.10.–9.10. Kisakeskus Urheiluopisto (8.8.) 12.10.–14.10. Hyvinvointikartano Kaisankoti (13.8.) 17.10.–19.10. Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (18.8.) 24.10.–26.10. Kisakeskus Urheiluopisto (25.8.) 1. askel perheille 16.10.–21.10. Vuokatin urheiluopisto (31.07.) 16.10.–21.10. Yyterin kylpylähotelli (31.07.) 16.10.–21.10. Liikuntakeskus Pajulahti (31.07.) 16.10.–21.10. Kylpylähotelli Rauhalahti (31.07.) 16.10.–21.10. Kuortaneen urheiluopisto (31.07.) 17.10.–22.10. Rantasipi Ikaalisten kylpylä (31.07.) 23.10.–28.10. Kylpylähotelli Peurunka (31.07.) (Suluissa hakuaikojen päättymispäivät) HAKUMENETTELY Haku sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.pht.fi. Valituksi tuleminen edellyttää, että edellisestä tuetusta 1.askel -jaksosta tai sosiaalisen lomajärjestön myöntämästä tuetusta lomasta on kulunut vähintään 24 kuukautta. HINNAT Katso jaksojen hinnat www.pht.fi. Lisätietoja Metalliliitosta: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 LUE LISÄÄ http://sal-lomat.fi Salon metallityöväen ao. 57:n koko perheen pyöräretki ti 7.6. Vuohensaareen. Lähtö Salon torilta klo 17. Jotta osaamme varata sopivasti makkaraa ja virvokkeita ilmoittaudu Sarille, puh. 041 538 4868. Ao. 57:n naisjaoston matka Örön saarelle ti 2.8. Lähtö Salon torilta Launokorven bussilla klo 8. Laiva lähtee Kasnäsistä klo 10, paluulähtö Öröstä klo 15.05. Bussilla Kasnäsistä Saloon klo 16. Hinta 40 € sisältää matkat ja kotiruokalounaan klo 12. Ilmoittautuminen ja maksu 15.7. mennessä toimistolle, Helsingintie 16, puh. (02) 731 4553. Kerro ilmoittautuessasi mahdolliset ruoka-allergiat. 19.05.2016 7 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 43 AHJ1607_24-48.indd 43 11.5.2016 9:47:23
TO I M I N TA Tanssien hyvälle mielelle -lomaviikko eläkeläisille 26.9.–1.10. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. ? Lomalla kokeillaan erilaisia tanssimuotoja. Lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti jumppaa ja luentoja sekä virkistykseksi mm. retki lähiympäristöön, seurapelejä sekä levyja orkesteritansseja. ? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Hintaan sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut keveys ja terveellisyys huomioiden sekä Vesimaailma-kylpylän vapaa käyttö. ? Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. Puhtia arkeen -lomaviikko työttömille ja lomautetuille 10.–15.10. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille heidän perheenjäsenilleen suunnatun tuetun lomaviikon. ? Lomaviikon ohjelmassa on luentoja, ulkoilua sekä mm. vesijumppaa. ? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Hintaan sisältyy täysihoito sekä ohjelmapalvelut ? Loma on maksuton. Matkat lomalaiset maksavat itse. Hakeminen joko Hae lomalle -linkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliito.fi/ liiton-lomat. Hakemus on palautettava 28.6. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdol lisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com Ao. 57:n veteraanien kesäpäivä ma 8.8. Leirisalossa. Lähtö Halikosta klo 10.30 ja Salon torilta klo 10.45. Ohjelmassa pelejä, uintia, saunomista, pientä syötävää, makkaranpaistoa ja pullakahvit. Matkan hinta tarjoiluineen 10 €/henkilö. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 15.7. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16. Ao. 57:n veteraanien laivaristeily 12.–13.9. Turku– Tukholma–Turku. Iltalähtö Salon torilta ma klo 19 ja Halikosta klo 19.15. Paluu tiistaina heti Viking Grace -laivan saavuttua Turkuun. Hinta 45 € sisältää kuljetuksen, ruokailun ja kahviliput. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 12.8. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu Särkisalossa 26.–29.5. Majoitus merenrantahuvila Iso-Keisarissa alkaen torstaina klo 16. Tilaa 10:lle. Paikat täytetään varausjärjestyksessä maksamalla retken hinta 20 €. Oman veneen voi laskea mereen mökin läheisyydessä olevasta rampista. Vuokraveneitä varattavissa erikseen omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Helsingin autokorjaajat ao. 337:n veteraaneille puoli soineen kylpylämatka 21.–27.8. Viron Pärnuun Hotelli Tervis Paradisiin. Matkan hinta puolihoidolla 455 €/henkilö, osasto maksaa tukea jäsenelle 200 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 31.5. mennessä Raimo Punkkiselle, raimo.punkkinen@gmail.com tai puh. 050 337 9337, ilmoita lähtijöiden nimet ja syntymäajat. Paikkoja on 50. Kainuun Autoja konealan ao. 419:n 45-vuotisjuhla la 30.7. Risteily Höyrylaiva S/S Koudalla klo 16–18 Kajaaninjokea pitkin Oulujärvelle. Lähtö Kalkkisillalta, Kalkkisillantie 4, ja paluu samaan paikkaan. Laivalla on baari A-oikeuksin, wc, laiva on katettu, istumapaikkoja on salongissa ja kannella. Risteilyn jälkeen ruokailu ravintola Ranchissa. Hinta jäsenelle ja seuralaiselle 10 €/hlö. Ilmoittautumiset 6.7. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059. Maksut 6.7. mennessä Danske Bankin tilille: FI92 8000 1979 3682 07. SEUTURYHMÄT Tampereen seuturyhmän koulutuspäivä la 11.6. Akun tehtaalla Ylöjärvellä. Tilaisuus alkaa klo 9.30 aamiaisella. Ajankohtaista tietoa Metalliliiton ja SAK:n nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Sari Helminen kertoo Metallin liittokokouksesta ja Sanni Halla-Aho SAK:n edustajiston kokouksesta. Koulutus päättyy klo 16, sen jälkeen on sauna l ämpimänä. Lounas ja iltapala kuuluvat päivän ohjelmaan. Ilmoittautuminen kai.kaarlampi@ tammermatic.com tai puh. 050 911 8655. Tampereen seuturyhmän naistapahtuma la 18.6. klo 11–16 Ylöjärven suklaatilalla. Aiheena liittokokous-päätökset, kouluttajana Sari Kola. Koulutuksen jälkeen suklaamaistiaiset. Tilan emäntä kertoo valmistamistaan herkuista. Samalla kuullaan suojärven vaiheista ja suklaan työstämisestä. Yhteiskuljetus Tampereelta. Ao:n jäsenet : 007, 038, 080, 097, 134, 149, 195, 231, 239, 305, 402. Osallistuminen on jäsenille ilmaista! Ilmoittautuminen 15.6. mennessä tampereenseuturyhma@gmail.com tai puh. 0407261971/Kirsi Tuomisto 7 19.05.2016 44 Kaikkien 31.8. mennessä varsinaiseksi jäseneksi liittyvien valmistuvien oppilasjäsenten kesken arvotaan 5 kpl Samsung Galaxy -tabletteja! Onnea valmistuvalle! Valmistumisesi myötä oppilasjäsenyytesi Metalliliitossa päättyy, mutta varsinaiseksi jäseneksi voit liittyä heti kun saat alan työpaikan. Liity osoitteessa metalliliitto.fi/liittyminen Varaa nopeasti: www.metalliliitto.fi/liiton-lomapaikat METALLILIITON VIIKKO-OSAKKEEN VIIME HETKEN VARAUS Ä K K I LÄHTÖ AHJ1607_24-48.indd 44 11.5.2016 9:47:23
Etelä-Suomen autoalan yta-päivät 3.–4.9. Hattulassa ? Luvassa mukavaa yhdessäoloa Vanajaveden äärellä. Yöpyminen Hotelli Petäys Resortissa. Ohjelmassa saaristo risteily, saunomista ja illanvietto, ruokailuina tulolounas, iltapäiväkahvit, illallinen ja aamupala. Mahdollisuus myös tutustua Lepaan viinitilaan ja savipajaan tai tilata hyvän olon hoitoja. Myös veneja asuntoautopaikkoja. ? Ilmoittautumiset viimeistään 30.5. sähköpostitse hotelli@petays.fi tai puh. (03) 673 301. Varatessa ilmoita: YTA-päivät 3.–4.9., varaajan nimi, osaston numero, montako osallistuu (aikuinen/lapsi) sekä yhteystiedot (osoite, sähköposti, puh.nro) ? Hinta aikuisilta 40 €, 4–12-v. lapsilta 20 €. ? Paikkoja rajoitetusti! Jokainen ammattiosasto toimittaa osallistujalistan marko.vaara@sveitsinportti.fi ja suorittaa maksut kootusti Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101:n tilille FI28 5680 0020 2925 59. ? Lisätietoa tapahtumasta ja aikatauluista myöhemmin: ao. 244 Marko Vaara, puh. 0400 887 036 ao. 101 Tenho Vehmas, 050 545 2433. www.petaysresort.fi Metalliliiton Helsinki-Uudenmaan ja Häme-Pirkanmaan retkeilypäivä koko perheelle 27.8. klo 10-13 Linnanmäellä ? Kaikki laitteet yksityiskäytössämme ja Sea Lifeen puoleen hintaan. Esittelypisteissä mm. Metallin nuoret ja Murikka-opisto. ? Retkeilypäivätapahtuman ranneke 5 €/hlö, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi lipunmyyntipisteestä ostaa jatko-aikaa klo 13–21 väliselle ajalle puoleen normaalihinnasta. ILMOITTAUTUMISET 10.6. MENNESSÄ omaan ammattiosastoon. METALLS SVENSKA HÖSTRESA TILL NORRA KARELEN 23–25.9. ? På programmet bl a: Bomba huset, pirogskola och utfärd till Koli. ? Anmälningar senast den 20 juni till minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117. Förtur har de som gått fackskolan samt de som varit kongress kandidater eller med i kandidatens stödgrupp. Självriskandelen är 80 €/ deltagare. I övrigt är kursen avgiftsfri. 45 deltagare ryms med! OBS! 19.05.2016 7 KOULUTUS Sisältäen ohjelman, majoituksen ja täysihoidon. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT HINTA VAIN 50 Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Sinä työpaikkasi tai ammattiosastosi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukee liikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille! KURSSIT JÄRJESTETÄÄN LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDESSA 12.–16.9.2016 3.–7.10.2016 7.–11.11.2016 € 4 vrk 45 AHJ1607_24-48.indd 45 11.5.2016 9:47:25
7 19.05.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1C , 2C , 3D , 4B AHJ1607_24-48.indd 46 11.5.2016 9:47:30
T YY L I IV-ASENTAJA Petteri Nylund TYÖPAIKKA Are Oyj KOTIPAIKKA Raisio KUVA EMMI KALLIO 47 AHJ1607_24-48.indd 47 11.5.2016 9:47:36
J U K K A SU O M E N LU O T E T U IN TA LO P A K E T T IM E R K K I JO 8 . K E R R A N ! V A LI T U T PA LA T 20 16 Yli 30 000 talon kokemuksella voimme sanoa osaavamme tehdä teille kodin, jossa on mukava asua. Tutustu laajaan talomallistoomme tai tuo meille oma mallisi, jonka pohjalta teemme teille kodin. Muuttovalmiiseen taloon saat myös ammattilaisen tekemän sisustussuunnitelman kaupan päälle! Valitse koti asumisen edelläkävijältä www.jukkatalo.fi. HAAVEISSA UUSI KOTI? www.jukkatalo.fi PRO2 – Posti Oy AHJ1607_24-48.indd 48 11.5.2016 9:47:37