M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 20.04.2017 ahjo.fi NRO LUOTTAMUSMIES TARVITSEE KESTÄVYYTTÄ ”JOKAINEN TEKEE PARHAANSA” VUOSILOMA JA LOMAPALKKA FRAMTIDSTRO GENOM MILJÖTEKNIK ” Vielä töitä tuloo ” Työtön työnhakija Miia Latva-Kurikka 6 AHJ1706_1-23.indd 1 7.4.2017 14:40:43
TE-toimiston kokenut virkailija kertoo Ahjolle siitä, miten Suomessa teetetään valtaisat määrät palkatonta työtä työttömillä. Suomessa työskenteli vuonna 2015 työkokeilussa keskimäärin 11 892 henkilöä joka kuukausi. Saman asian nimityksiä olivat aiemmin työharjoittelu, työelämävalmennus tai työkokeilu. Palkattomaan työvoimaan kuuluivat samana vuonna myös niin sanotussa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. Tähän kuului samana vuonna keskimäärin 18 649 henkilöä joka kuukausi. Tämä tarkoittaa vuositasolla yhteensä 366 492:ta ilmaiseksi tehtyä työkuukautta. Työstänsä nämä työntekijät saavat työttömyysetuuden ja yleensä 9 euron yllä pitokorvauksen päivässä. Perusteita työkokeiluille on TEM:n eli työja elinkeinoministeriön mukaan kaksi: 1. Ammattija uravaihtoehtojen selkiinnyttämien ja 2. Työmarkkinoille paluun tukeminen. Oman näkemykseni mukaan todelliset perusteet ovat nämä: 1. Ilmaisen työvoiman tarjoaminentyönantajille ja 2. Työttömyystilastojen kaunistelu, sillä kokeiluissa ja kuntoutuksissa työskenteleviä ei tilastoida työttömiksi. Jos viralliset perusteet olisivat totta, työkokeilu rajattaisiin kuukauden mittaiseksi. Siinä työntekijä ehtii tutustua alaan. Jos todellisuudessa haluttaisiin tukea työhön paluuta, käytettäisiin palkkatukea, joka voi pitkäaikaistyöttömän kohdalla olla 50 prosenttia palkkakustannuksista. TEM:n ohjeissa kielletään käyttämästä työkokeilua niin, että työnantaja saa kilpailuetua. Mutta kokeiluissa tehdään normaalisti työtä, normaaleja työtehtäviä hoitaen. Paperille kirjoitetut tavoitteet ja todellisuus ovat valovuoden päässä toisistaan. Seuraavassa on kilpailuedusta eteeni tulleita esimerkkejä. Asiakas oli ollut 6 kuukautta työkokeilussa yrityksessä, jossa käytetään jatkuvasti työkokeilijoita. Hän oli kysynyt yrittäjältä, saisiko hän jatkaa työsuhteessa palkka tuella, kun kokeilustakin on tullut hyvää palautetta. Yrittäjä oli nauranut takaisin. Miksi ihmeessä hän palkkaisi ketään, kun hän saa työntekijöitä koko ajan ilmaiseksikin? Yrittäjä soitti meille TE-toimistoon ja kysyi, mitä ovat nämä palkattomat työntekijät, joita kilpailijat käyttävät. Hän vaati samanlaisia itselleen, koska hän ei muuten pärjäisi urakkakilpailuissa. Harjoitteluja perustellaan usein sillä, että ne voivat johtaa työsuhteeseen. Toisinaan voi näin tapahtua, mutta pääosin harjoittelijoilla teetetään palkatta työtä, jonka tekemiseen muuten palkattaisiin henkilö. Kuntouttavaa työtoimintaa käytetään yhä useammin työn teettämiseen pitkäaikaistyöttömillä, joilla ei ole mitään sairautta tai vammaa. Onko nyt tarkoitus ”kuntouttaa” terveitä ihmisiä siihen, että yhteis kunnassa ei ole riittävästi työpaikkoja? Näen palkattoman työvoiman käytön yhteiskunnan syöpäpesäkkeenä. Eikö olisi reilua, että työntekijä saisi työstä palkkaa ja työnantaja maksaisi edes osan palkkakuluista? Vai haluammeko työllisyyden hoidon nimissä luoda maahamme uuden ajan orjaluokan?” NIMIMERKKI ”MINKÄ TOIVOISIT TEHTÄVÄN ITSELLESI…” ” ”Haluammeko työllisyyden hoidon nimissä luoda maahamme uuden orjaluokan?” Miia Latva-Kurikka oli yksi Metalliliiton 17 jäsenestä, jotka kirjoittivat, lähettivät sähköpostia tai soittivat meille. Ahjo pyysi tammikuussa: Työtön, kerro tarinasi. Tässä numerossa julkaisemme Latva-Kurikan ja itäsuomalaisen pitkäaikaistyöttömän haastattelut. KELA:n johtava tutkija puolestaan kertoo, miksi työttömien karenssit tai kuritukset eivät Suomen työttömyyttä taltuta. Seuraavassa numerossa julkaisemme lisää työttömien kokemuksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Jokainen työtön on työtön omalla tavallaan. Jokaisella työttömällä on oma tarinansa. 6 20.04.2017 2 Tyo?ympa?risto? 6-17.indd 1 5.4.2017 17.46 10 AHJ1706_1-23.indd 2 7.4.2017 14:40:46
20.04.2017 6 PÄÄ K I R J O I T U S Ahjon toimitukseen tullut TE-toimiston virkailijan teksti viereisellä sivulla kertoo aika tylyä tosiasiaa siitä, millä tavalla yrittäjät voivat kohdella työttömiä. Osittain kirjoituksen innoittamana pyysimme työttömiltä jäseniltämme kertomuksia heidän kokemuksistaan. Osa toimitukseen tulleista yhteydenotoista valitettavasti vahvistaa virkailijan kertomuksen. Yrittäjät käyttävät työkokeilijoita ilmaisena työvoimana ilman aikomustakaan palkata työtöntä työsuhteeseen. Sipilän hallitus on päättänyt, että perinteinen keppikeino on paras tie alentaa työttömyyttä. Hallitus on jo muun muassa leikannut työttömyysturvaa. Samoin pitkäaikaistyöttömän saa palkata määrä aikaiseen työsuhteeseen ilman, että pätkätyölle on perustetta. Valmisteilla on edelleen niin sanottu aktiivimalli, jolla esimerkiksi lisättäisiin työttömän omavastuupäiviä. Toisaalta aktiivimallin on luvattu parantavan työvoimapalveluja. Tämä on kannatettavaa, mutta toivottavasti palvelut paranevat siten, että ne hyödyttävät työttömiä, eivätkä vain työnantajia. On kestämätön tilanne, että yritykset toisesta päästä irtisanovat työntekijöitä ja toisesta palkkaavat työttömiä käytännössä ilmaiseksi töihin. Työja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vain noin neljännekseen avoimista työpaikoista palkataan työtön. Tietysti työnantaja mielellään palkkaa henkilön, jolla on oikeanlaista osaamista tai joka jostain muusta syystä soveltuu tehtävään. Siksi esimerkiksi työttömien osaamisen ylläpitäminen ja omaehtoisen opiskelun helpottaminen ovat oikeita keinoja parantaa työttömien asemaa. Aina ei kuitenkaan tarvita edes tiettyä osaamista tai koulutusta. Vastuullinen yrittäjä kouluttaa itse. Kuten Valmet Automotiven edustaja seuraavalla aukeamalla toteaa, he kouluttavat ja hakijan asenne ratkaisee. Autotehtaan rekrytointikiertueen suosio ja tehtaalle jätettyjen hakemusten määrä osoittavat, että ihmiset haluavat työllistyä. Silloin, kun tarjotaan oikeaa työtä ja palkkaa, jolla voi elää. Yksi Sipilän hallituksen uudistuksista on myös työntekijän koeajan pidentäminen puoleen vuoteen. Tuona aikana työntekijän voi irtisanoa ilman perusteita. Mikä estää sen, ettei yrityksissä tuotakin puolta vuotta surutta aleta käyttää keplotteluun ilman aikomustakaan palkata työntekijää vakituiseen työsuhteeseen? Ilmaista työvoimaa PUHEENAIHE 4 Autotehtaan rekryrekka veti väkeä toreille 7 Autoalalla kiky pidensi useimpien työaikaa AMMATTILAINEN 9 Anu Mäkinen-Syrjälä Kokoonpanija/koneenasentaja Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere TOIMIJA 18 Juha Eskola Pääluottamusmies BRP Finland Oy, Rovaniemi HARRASTUS 35 Terho Iljin Jalkapallojoukkue 20 Raskausajan riskit vältettävissä työpaikalla 28 Wiprolla jokainen yrittää parhaansa 36 Eur-Mark i Nykarleby förser Norden med ”dyngbilar” OTA TALTEEN 33 Vuosiloma ja lomapalkka 2017 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 PUHEENAIHE 7 TALOUS 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 26 TYÖVÄENLIIKE 1917 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSKASSA 41 KOULUTUS 42 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Parasta on joukkuehenki, puhalletaan yhteen hiileen.” XXXX XX 3 Tyo?ympa?risto? 6-17.indd 1 5.4.2017 17.46 36 17 35 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Vastuullinen yrittäjä kouluttaa itse.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 020 77 41234 040 661 8743 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N K U V A JO H A N N E TE R V O S I S Ä LTÖ AHJ1706_1-23.indd 3 7.4.2017 14:40:50
6 20.04.2017 TYÖPAIKAT Mikkelin torilla 5. huhtikuuta syödään makkaraa ja juodaan limsaa niin sankoin joukoin, että kyseessä luulisi olevan jonkin puolueen vaalitilaisuus. Kampanjarekka ei kuitenkaan tällä kertaa markkinoi puoluetta, vaan työpaikkoja. Valmet Automotive tarvitsee Uudenkaupungin autotehtaalleen ennätysmäiset 1 060 uutta työntekijää nykyisten 2 500:n lisäksi Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Valmet teki vuonna 2015 sopimuksen GLC-maasturin valmistuksen aloittamisesta Uudessakaupungissa. Ensimmäinen kappale tuli linjalta ulos tämän vuoden helmikuussa. Lisäväen tarve maalaamo-, kokoonpanoja logistiikkatehtävissä on niin poikkeuksellisen suuri, että yhtiö päätti pistää pystyyn kahdeksalle paikkakunnalle ympäri Suomea ulottuvan kiertueen. – Tämä on historian ensimmäinen rekrytointikiertue tässä laajuudessa, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo. Kiertueella on tehtaan edustajien ohella mukana muun muassa Uudenkaupungin kaupungin ja varsinaisen rekrytoinnin hoitavan Opteam-yhtiön edustajia. Yksi autotehtaan työntekijöistä on metalliliittolainen Elina Anttila, joka työskentelee kokoonpanon viimeistelyssä tiiminvetäjänä. – Olen ollut Uudenkaupungin tehtaalla töissä 20 vuotta, 22-vuotiaasta lähtien. Menin töihin, kun tehtaalla alettiin valmistaa Porschea. Anttilasta rekrytointikiertueella mukana oleminen on ollut hieno kokemus. Hän on päässyt tapaamaan jos jonkinlaisia ihmisiä ja saanut kertoa heille omasta työstään. Kampanjarekka markkinoi tuhatta työpaikkaa Valmet Automotiven rekrytointikiertue veti väkeä jonoksi asti ympäri Suomea. PA U LA M Y Ö H Ä N E N P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi AHJ1706_1-23.indd 4 7.4.2017 14:40:55
20.04.2017 6 LI N JA U S Kampanjarekka markkinoi tuhatta työpaikkaa Katja Karresuo (vas.) ja Kati Vartiainen esittelivät Uudenkaupungin autotehtaan työllistymis mahdollisuuksia Mika Laaksoselle (oik.) kiertuerekassa Mikkelin torilla. PA U LA M Y Ö H Ä N E N ”Olen parhaillaan lomautettuna, virtaa riittäisi työntekoon vaikka miten paljon.” Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Kiertueen aikana Anttila on monta kertaa saanut kuulla kysymyksen siitä, eikö tehdastyö ole naiselle liian raskasta. – Työ on fyysistä, mutta ergonomia on otettu huomioon, ja linjalla on monenlaisia nostimia ja muita apuvälineitä, hän sanoo. Naisille luontainen tarkkuus ja huolellisuus ovat tehdastyössä vain eduksi. Kokoonpanotyö ei Anttilan mukaan ole tylsää ja pitkäveteistä. Työtehtäviä on monenlaisia, ja niitä voi kierrättää työntekijältä toiselle. Palkkakin on kohtuullinen. Vuoden tehtaassa töissä olleen keskimääräinen kokonaiskuukausiansio asettuu 3 000 euron tuntumaan. – Voin hyvillä mielin suositella autotehdasta työpaikkana, sanoo Anttila. Mikkelissä tilanne on sama kuin aiemmillakin kiertueen paikkakunnilla: kampanjarekka suorastaan pullistelee autotehtaan työpaikoista kiinnostuneita, joista suurin osa näyttää olevan miehiä. Ristiinassa asuva 47-vuotias Jouni Tuukkanen on opiskellut pintakäsittelyalaa ja saanut automaalarin koulutuksen. Nyt hän työskentelee maalausalan yrittäjänä, mutta olisi valmis elämänmuutokseen ja hyppäämään uuteen työhön autotehtaalle. Työn perässä lähteminen uudelle paikkakunnalle on perheelliselle usein hankalaa. Tuukkasellakin on vaimo ja 10-vuotias lapsi, ja Uusikaupunki on noin 500 kilometrin päässä Ristiinasta. – Tuskin muutto työn perässä on ongelma, jos sellaiseen ratkaisuun päätyy, hän uskoo. Tuukkasen vaimo työskentelee terveysalan yrittäjänä ja voisi periaatteessa siirtää yritystoimintansa vaikka Uuteenkaupunkiin. Tuukkanen saa autotehtaan kokoonpanon kunnossapidossa työskentelevältä Jarkko Rintalalta ja viimeistelyssä työskentelevältä Petri Juholalta tarkan selvityksen muun muassa tehtaan vuorojärjestelmästä. He kehuvat työporukkaa mukavaksi ja olosuhteita hyviksi: nykyaikaisessa tehtaassa ei ole kylmää eikä vetoa, vaan töitä saa tehdä lämpimissä sisätiloissa. Valmet Automotiven HR-koordinaattorin Katja Karresuon pakeille jonottaa muiden joukossa mikkeliläinen Mika Laaksonen. – Olen parhaillaan lomautettuna maanrakennusalan töistä, mutta virtaa riittäisi työntekoon vaikka miten paljon, sanoo joutilaisuuteen kyllästynyt Laaksonen. Hänelle työn perässä lähteminen toiselle puolelle Suomea ei olisi ongelma. – Lapset ovat jo lehahtaneet pesästä. OUTI SALOVAARA Rekrytointikiertue sai yllätyssuosion Valmet Automotive ei odottanut toteutuneen kaltaista ryntäystä rekrytointikiertueelleen. – Kiinnostus on ollut valtaisa. Jokaisella paikkakunnalla olemme yllättyneet aina uudestaan. Ihmiset ovat olleet tositarkoituksella liikkeellä, sanoo yhtiön HR-koordinaattori Katja Karresuo. Työtä hakevien joukossa on eri ammattien edustajia maanviljelijöistä lähtien. Myös hakijoiden ikähaitari on suuri. Karresuo lupaa, että rekrytoinnissa ei vallitse ikärasismi tai muu erottelu. – Ei ole olemassa väärää koulutusta ja työkokemusta, sillä me koulutamme kaikki työntekijät itse. Asenne ratkaisee. Osa uusista työntekijöistä on jo palkattu, ja viimeisetkin uudet aloittavat työt ensi kesän loppuun mennessä. Rekka kävi kahdeksassa kaupungissa: Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Mikkeli, Joensuu, Oulu ja Kokkola. Suomen nykyisen hallituksen toimet ovat sisältäneet ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta heikennyksiä kerta toisensa jälkeen, eikä loppua ole näkyvissä. Olemme tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat pirstoutuneet, ja vuokratyöntekijöiden, pätkätyöntekijöiden ja osa-aikatyöntekijöiden määrä jatkuvasti lisääntyy. Aiemmin ”epätyypillisiksi” kutsutuista ei-vakinaisista ja ei-kokoaikaisista työsuhteista on tullut valitettavan tyypillisiä. Tähän tilanteeseen työntekijöiden työ suhdeturvan ja työelämäturvan paras lääke olisi ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeus. Järjestöjen itsenäisellä kanneoikeudella tarkoitetaan sitä, että ammattiliitto tai muu rekisteröity yhdistys voi nostaa kanteen oikeudessa työsuhteisiin, tasa-arvoon tai muuhun yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Ammattiliiton kanneoikeus olisi tärkeä tekijä edunvalvonnassa, koska työntekijältä vaaditaan uskallusta esiintyä oikeudessa omissa nimissään, eivätkä kaikki edes tiedä oikeuksistaan. Monella vuokra-, pätkätai osa-aikatyöntekijällä ei ole mahdollisuutta lähteä vaatimaan saataviaan esimerkiksi maksamattomien vuosilomakorvausten, sairausajan palkan, ylityökorvausten tai selvän alipalkkauksenkaan suhteen, koska se tarkoittaisi lähes aina myös työsuhteen päättymistä. Juuri tällaisten työntekijöiden ahdingon takia suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi myös olla olemassa. Kanneoikeuden nostaminen kärkiteemaksi kaikkien liittojen ja kaikkien keskusjärjestöjen kautta palauttaisi ay-liikkeelle uskottavuutta siinä, että me olemme muutakin kuin pelkästään toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden liike. Työntekijöiden edunvalvonnan lisäksi ay-liikkeen kanneoikeus tehostaisi myös harmaan talouden vastaista taistelua ja lisäisi valtion saamia verotuloja. Ay-liikkeelle saatava kanneoikeus TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri AHJ1706_1-23.indd 5 7.4.2017 14:40:55
6 20.04.2017 SEURAAVASSA AHJOSSA Työtapaturman satuttua jälkihoito eli uhrin auttaminen ja tapauksen tutkinta on tärkeää hoitaa oikein. Seuraa valtuustoa VERKKO Metalliliiton valtuusto kokoontuu 25. huhtikuuta. Valtuusto on liiton ylin päättävä elin liittokokousten välillä. Kokouksessa julkaistaan myös uuden työsuojelukyselyn tulokset. Voit seurata valtuuston puheita ja tapahtumia liiton sähköisiltä kanavilta: www.metalliliitto.fi facebook.com/metalliliitto twitter.com/metalliliitto Paananen ehdolle pääsihteeriksi VALINTA Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden (Nordic-IN) hallitus asetti Reijo Paanasen ehdokkaaksi järjestön pääsihteeriksi. Lopullisen valinnan tekee kesäkuussa kokoontuva Pohjoismainen foorumi. Paananen on työskennellyt ay-liikkeessä yli 15 vuotta useissa järjestö-, viestintäja kansainvälisissä tehtävissä. Viimeksi hän oli SDP:n puoluesihteerinä. www.nordic-in.net Valimo ...ystäviä, voimamiehiä, eränkävijöitä ja ammattiväkeä Näyttely Sulzerin valimolaisten viimeisistä työpäivistä Kuvat: entinen metalliliittolainen Timo Vesterinen Merikeskus Vellamo Kotka TI M O V E ST E R IN E N 6 6 20.04.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Virtanennimisiä jäseniä on Metalliliitossa (3.4.2017) Kuntavaaleissa Metallin jäseniä oli ehdolla reilut Keiden ammattiliitto on SHU? Koeajan enimmäiskesto työsuhteessa on Kiertäjäkalvosin auttaa liikuttamaan ihmisen Sriracha on Maailman ainut ei-neliskulmainen lippu, mikä maa? Suomen pisin jääkiekkoottelu, K-Vantaa-TUTO, ratkesi ajassa o 796 o 200 o haudankaivajien o 4 kk o rannetta o sissiliike Meksikossa o Salomonsaaret o 128.39 o 1138 o 400 o huippu-urheilijoiden o 5 kk o kyynärpäätä o nigerialainen tanssi o Swazimaa o 135.52 o 1602 o 600 o sairaanhoitajien o 6 kk o olkapäätä o thaimaalainen kastike o Saint Kitts & Nevis o 146.16 o 2157 o 800 o huolitsijoiden o 8 kk o niskaa o kaupunki Israelissa o Nepal o 157.54 31.5. ASTI Miten työajan pidennys rahoitettiin? M E TA L L I V I S A Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Maaliskuu 2016 Maaliskuu 2017 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 11 355 Maaliskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 11 355 eli 10,8 % työttömyyskassan jäsenistä. Etsi lähin tapahtuma SAK:n sivuilta: www.sak.fi / ajankohtaista TYÖVÄEN Kuntavaaleissa oli ehdolla yli 650 Metalliliiton jäsentä. Ketkä tulivat valituksi valtuustoon? www.metalliliitto.fi/ kuntavaalit-2017 AHJ1706_1-23.indd 6 7.4.2017 14:41:00
20.04.2017 6 Kaivokset aloittivat investoinnit Ilman kaivoksia ei olisi junia eikä pädejä. Metallien hinnat ovat olleet noin vuoden verran nousussa. Se on saanut kaivokset investoimaan varovasti kalustoonsa. Vaikutukset näkyvät Suomessakin. Pieneen hymyyn on aihetta. Sandvik valmistaa Turussa kaivoksiin kuljetusja lastauskoneita ja Tampereella porausja louhintalaitteita. Tehtaisiin on palkattu uusia työntekijöitä tai vakinaistettu määräaikaisia jo yli 200 henkilöä reilun puolen vuoden aikana. Metallien hinnat olivat ennen nykyistä hinnannousua useamman vuoden hyvin matalalla, mikä sai monet kaivoksista leikkaamaan tuotantoaan ja lykkäämään kalustoinvestointejaan. Rohkeimpien arvioiden mukaan patoutunut kysyntä on purkautumassa. Arvio voi olla ennenaikainen, sillä pitkäaikaiset näkymät ovat yhä sumussa. Maailmantalouden kasvu matelee, teräksen ja rautamalmin ylituotanto pitää monien metallien hinnat edelleen suhteellisen alhaisina ja Kiinan kasvu vaikuttaa epävarmalta. Koska malmien hinnat vaihtelevat voimakkaasti, kaivosyhtiöt pyrkivät ennakoimaan nousukausia ja olemaan nousun aikana parhaassa tikissä. Jotta isoja investointeja uskaltaa tehdä, pitää olla usko vahvaan kysyntään parin kolmen vuoden tähtäimellä. Tällaista luottoa ei vielä tahdo olla, sillä nyt näytetään uusivan vasta vanhinta ja kuluneinta kalustoa. Uutta nousua kaivosalalle arvioidaan saatavan esimerkiksi litiumin ja koboltin louhimisesta, sillä niitä tarvitaan erityisesti nopeasti yleistyvien sähköautojen akkuihin. Suomen litiumin ja koboltin varantojen on arveltu kuuluvan Euroopan suurimpiin. Varannot ovat olleet kymmenien malminetsijöiden uusi kiinnostuksen kohde. Pelkästään näihin malmeihin keskittyvä kaivos ei välttämättä kannata, mutta myös Suomen aiemmista kultaesiintymistä on löydetty kobolttia. Ehkä pian voi hymyillä rohkeammin. TA LO U S ”Kaivosyhtiöt pyrkivät ennakoimaan nousukausia.” P E K K A L E IV IS K Ä / U P 7 Autoalalla kolmannes työpaikoista sopi perälaudan mukaan KILPAILUKYKYSOPIMUS Valtaosalla autoja konealojen työpaikoista (89%) pidennettiin viime syksyn neuvotteluissa työaikaa 24 tunnilla. Työaikaa pidennettiin joko paikallisesti sopien tai perälaudan mukaan, selviää Metalliliiton tutkimusyksikön tekemästä kyselystä. Vain 7 prosenttia työpaikoista jätti pidentämättä työaikaa. Pääalalla vastaava prosentti oli 16 ( Ahjo 4/2017). Viisi prosenttia pidensi työaikaa autoalalla vähemmän kuin 24 tuntia. Yhteensä 67 prosentissa yrityksistä tehtiin paikallinen sopimus kikyn soveltamisesta. 33 prosenttia sopimuksista meni perälaudan mukaan. – Paikallinen sopiminen ei ole niinkään tuttu juttu autoalalla kuin pääalalla, jossa vain kahdeksan prosenttia työpaikoista päätyi perälautaan, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila vertaa. Työaikaa pidennettiin ottamalla työpäiväksi helatorstai tai jokin muu arkipyhä. Niiden lisäksi saatettiin sopia pekkasista luopumisesta, lauantain ottamisesta työpäiväksi, joidenkin työpäivien pidentämisestä tai työajan vähentämisestä liukumista, joustoista tai työaikapankista. Joillakin työpaikoilla otettiin erikseen käyttöön kiky-työaikapankki. 65 prosentissa autoalan työpaikoista työajan pidennys toteutettiin pienentämällä arkipyhäkorvausta. Vain muutamilla työpaikoilla työajan pidennys sovittiin käytettäväksi muuhun kuin työhön, esimerkiksi koulutukseen tai työhyvinvointiin. Virtanennimisiä jäseniä on Metalliliitossa (3.4.2017) Kuntavaaleissa Metallin jäseniä oli ehdolla reilut Keiden ammattiliitto on SHU? Koeajan enimmäiskesto työsuhteessa on Kiertäjäkalvosin auttaa liikuttamaan ihmisen Sriracha on Maailman ainut ei-neliskulmainen lippu, mikä maa? Suomen pisin jääkiekkoottelu, K-Vantaa-TUTO, ratkesi ajassa o 796 o 200 o haudankaivajien o 4 kk o rannetta o sissiliike Meksikossa o Salomonsaaret o 128.39 o 1138 o 400 o huippu-urheilijoiden o 5 kk o kyynärpäätä o nigerialainen tanssi o Swazimaa o 135.52 o 1602 o 600 o sairaanhoitajien o 6 kk o olkapäätä o thaimaalainen kastike o Saint Kitts & Nevis o 146.16 o 2157 o 800 o huolitsijoiden o 8 kk o niskaa o kaupunki Israelissa o Nepal o 157.54 KIKYN TOTEUTUS TYÖPAIKOILLA 2017 ? ? Kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle, joista 67,8 prosenttia vastasi. ? ? Autoalalla vastausprosentti oli 62,8. ? ? Koko kyselyyn vastanneiden pääluottamusmiesten työpaikoilla työskentelee 64 prosenttia Metalliliiton sopimusalojen työntekijöistä. Vain viisi prosenttia alan työpaikoista korotti palkkoja. Joka neljännessä työpaikassa palkankorotuksista neuvoteltiin. Alle puolella autoalan työpaikoista oli käsitelty sopimuksen vaatimusten mukaisesti työpaikan talous-, tilauskantaja työllisyystilannetta tai kustannuskilpailukykyä. – 60 prosenttia ei käsitellyt näitä asioita millään tavalla. Tämäkin vahvistaa sen, ettei autoalalla ole samanlaista paikallisen sopimisen kulttuuria kuin pääalalla, vastaava tutkija Jukka Saviluoto lisää. Autoalalla työpaikkoja on 9 000, joista 7 500 on alle viiden hengen työpaikkoja. Metalli teollisuuden toimialalla on yhteensä yli 12 000 työpaikkaa. Liiton tutkimusyksikkö tekee vuoden 2018 alussa seurantakyselyn paikallisten kikysovellusten toteutumisesta. Anttilan mukaan kyselyt ovat hyvä tapa kuulla kentän ääntä. Siksi niihin kannattaa vastata. – Toki ennen sitäkin, jos kikyn soveltamisen kanssa tulee jotakin ongelmaa tai kysyttävää, kannattaa olla liittoon yhteydessä. Tärkeää on huolehtia muun muassa siitä, ettei kenenkään ansiotaso muutosten myötä laske. Tämä oli kiky-neuvotteluiden lähtökohta, ja siitä ei pidä tinkiä. Tutkimusyksikkö lähetti kyselyn kilpailukykysopimuksen soveltamisesta kaikkien Metalliliiton sopimusalojen pääluottamusmiehille. Niissä työpaikoissa, joissa kikyyn liittyneistä asioista aidosti sovittiin paikallisesti, ratkaisut olivat hyvin luovia. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Arkipyhäkorvausta pienennettiin (mukana perälauta) Työajan tasaamislisää pienennettiin Tehdään palkattomia työpäiviä Yhdistelmä edellisistä tai jokin muu tapa Kuukausipalkka, ei vaikutusta palkkaukseen Ei työajan pidennystä % työpaikoista % työntekijöistä 1 1 Miten työajan pidennys rahoitettiin? Autoala P U H E E N A I H E 65 75 12 11 6 4 8 6 7 5 AHJ1706_1-23.indd 7 7.4.2017 14:41:00
6 20.04.2017 Kevät tulee ja pian pääsee puutarhatöihin. Aloitimme pari vuotta sitten mökillä polun tekemisen mukulakivistä. Kottikärryyn oli hauska heitellä sorakuopasta sopivan kokoisia ja näköisiä murikoita. Kun tuli aika kärrätä saalis puutarhan perälle, oli kottikärryn rengas puhki ja selkää kolotti. Painavia nuo kivet. Suomeen tuodaan vuosittain yli 47 000 tonnia tuontikiveä, pääasiassa toiselta puolelta maapalloa Kiinasta. Kivien rahtaaminen laivarahdillakin on energiaa kuluttavaa hommaa. Kiinalaisen kiven hiilijalanjälki on jopa kuusinkertainen kotimaiseen kiveen verrattuna. Maalaisjärjellä voisi kuvitella, ettei kiviä kannattaisi raahata Suomeen Kiinasta. Näin ei kuitenkaan ole. Kiinalainen halpakivi on katukivitöissä jo monissa paikoissa syrjäyttänyt kokonaan kotimaisen kiven. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakentamispalvelun käyttämistä katukivistä 95 prosenttia tuli Kiinasta vuonna 2015. Finnwatchin uusi selvitys varoittaa ongelmista kiinalaisen kiven tuotannossa. Kiinalaiseen kivituotantoon liittyy isoja ihmisoikeus riskejä kuten ongelmia työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä järjestäytymisvapaudessa. Kiven jäljitettä vyydessä louhimoihin on isoja ongelmia, ja huonot työolot jäävät monesti piiloon. Kiven alkuperä ei ole usein tiedossa edes sitä myyvällä yrityksellä. Tilannetta heikentää se, että suurimmalla osalla kiveä Suomeen maahantuovista yrityksistä ei ole käytössään uskottavia alihankintaketjun vastuullisuutta koskevia linjauksia tai valvontaa. Näitä ei ole tarvittu, sillä Suomessa julkisissa hankinnoissa kiinnostaa vain halpa hinta. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, sanotaan. Suomessa tämä vanha sanonta on unohtunut kokonaan. Samaan aikaan kun kiviteollisuuden työpaikat Suomessa vähenevät ja alan kilpailukyky rapautuu, pumppaamme yhteiset verorahat Kiinaan selvittämättä yhtään mistä ja millaisista oloista hankkimamme tuotteet tulevat. Jotta touhuun saataisiin stoppi, Finnnwatch haastoi tulevat kuntapäättäjät sitoutumaan sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin. Tätä kolumnia kirjoitettaessa jo lähes 1 000 kuntavaaliehdokasta on sitoutunut En osta halvinta -kampanjaamme. Jokainen sitoumuksen tehnyt uusi valtuutettu tulee saamaan meiltä postia kuluvan vuoden aikana. On jo korkea aika lopettaa yhteisillä varoilla tehtävä lyhytnäköinen hölmöily. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 Köyhä ostaa halpaa ”On lopetettava yhteisillä varoilla tehtävä hölmöily.” SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja Murikan sivut uudistuivat www.murikka.fi ? ? Metalliliiton Murikka-opiston verkkosivut uudistuivat huhtikuun alussa. Uudistuksen tarkoituksena oli saada sivuista käyttäjäystävällisemmät, selkeämmät ja visuaalisesti houkuttelevammat. Sivuilla on entistä enemmän tietoa koulutuksesta ja opistosta aikuisten oppimisympäristönä. METALLILIITON LOMAOSAKKEET Eikö onni suosinut arvonnassa, tarkista syksyn vapaat vuorot verkosta! Vielä on monta hyvää lomakohdetta vapaana. VARAA LOMAVIIKKO VERKOSSA TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 Varaustilanne: www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsenkortista löytyvän jäsennumerosi. AHJ1706_1-23.indd 8 7.4.2017 14:41:07
20.04.2017 6 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A JY R K I LU U K K O N E N A M M AT T I L A I N E N 9 KOKOONPANIJA/KONEENASENTAJA ANU MÄKINEN-SYRJÄLÄ, 29 TYÖPAIKKA Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere ”Porukalla näitä koneita tehdään” Mitä teette? Minä teen liikkuvalla linjalla maanalaisia koneita, jotka menevät kaivoksiin ja tunnelityömaille. Mitä työhösi kuuluu? Olen mekaaninen asentaja, joka hydrauliletkuttaa alustan ja loppukokoonpanee koneen kasaan. Lopuksi herätetään kone ”henkiin” ja ajetaan pienten säätöjen kautta testaukseen. Millainen koulutus sinulla on? Alun alkaen olen suunnitteluassistentti, eli vanhalta nimeltään tekninen piirtäjä. Se kuulosti hienolta, mutta ei ne työt eli tietokoneen ääressä istuminen sitten maistuneetkaan. Kauanko olet ollut täällä? Näitä koneita olen tehnyt 10 vuotta. Olin ensin Sandvikin alihankkijoilla, viimeksi Bend Finland Oy:llä. Olin sieltä ensin Sandvikillä lainassa, mutta meiltä loppui työt, kun emoyhtiö halusi koneen valmistuksen itselleen. Pääsin tänne talon kirjoille elokuussa 2015. Viihdytkö? Kyllä olen tyytyväinen. Minulla on hyvät työkaverit ja työturvallisuus on kohdillaan. Täällä on sen kanssa tosi tarkkaa, ja meillä on tapaturmia erittäin vähän. Työterveys on hyvä, ja täällä on työntekijöillä paljon etuja, on esimerkiksi oma uima-allas ja punttisali. Voitko vaikuttaa työhösi? Kyllä voin, meillä on jatkuvan parantamisen ohjelma. Me asentajat teemme yleensä ehdotuksia yhdessä. Mutta se ei ole varmaa, miten kauan ehdotukseen vastaamiseen tai toteuttamiseen menee. Rassaako työssä jokin? Jos kone on myöhässä, se on aina asentajien vika. Siitä on välillä väännetty, vaikka yleensä kyseessä on osapuutteet tai rakenneongelmat, joita me joudumme selvittelemään. Millainen on hyvä työkaveri? Iloinen, ei millään lailla kaksinaamainen. Yhteistyökykyinen, koska porukalla noita koneita täällä tehdään. Ei mörökölli, positiivisuudella pääsee pitkälle. Millainen on hyvä esimies? Osaa johtaa hommaa määrätietoisesti, mutta on samalla myös reilu työntekijöitä kohtaan. AHJ1706_1-23.indd 9 7.4.2017 14:41:08
10 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T JO H A N N E S TE R V O TYÖTTÖMIEN TARINAT Alkuvuodesta pyysimme Ahjon lukijoita kertomaan kokemuksiaan työttömyydestä, TE-toimistojen toiminnasta, työttömän arjesta ja työttömyyden vaikutuksista. Tässä ja seuraavassa numerossa julkaisemme työttömien Metalliliiton jäsenten haastatteluja, omakohtaisia kertomuksia ja työttömyyteen perehtyneiden asiantuntijoiden näkemyksiä. 6 20.04.2017 AHJ1706_1-23.indd 10 7.4.2017 14:41:12
20.04.2017 6 11 Periksi ei anneta Pohojalaanen ei periksi anna. ”Kai se munkin työpaikka vielä tuloo. Ja tuloohan se!” Miia Latva-Kurikka on omien sanojensa mukaan Harrikka-akka. Tämän työttömän kyydissä ei aika käy pitkäksi. Pidä stetsonistas kii, ajetaan Kurikasta Kurikkaan! AHJ1706_1-23.indd 11 7.4.2017 14:41:14
Kurittaminen ei nosta työllisyyttä Tämän vuoden alusta astui voimaan useita työttömien asemaa heikentäviä uudistuksia. KELA:n johtavan tutkijan Pertti Honkasen mukaan ei ole todisteita siitä, että työllisyys kohenisi näillä keinoilla. S ipilän hallitus ilmoittaa ohjelmassaan tavoittelevansa julkisten menojen ja sosiaaliturvan leikkauksia. – Uudistukset palvelevat kyllä tätä tarkoitusta. Tosin leikkaukset esitetään julkisuudessa mieluummin kannustimina työllistymiseen, ei sosiaaliturvan kiristyksinä, Pertti Honkanen sanoo. Honkasen mukaan ei ole näyttöä siitä, että Suomessa vallitsevan massatyöttömyyden aikana työttömyysturvan hienosäätö alentaisi työttömyyslukuja. – Ei ole osoitettu, että työttömien kurittaminen johtaisi työllistymiseen. Honkasen mukaan yksilön käytöksestä on tehtävissä vain virhepäätelmiä koskien kansantaloutta. Esimerkiksi työttömyyspäivärahan maksukauden lyhennys saattaa jonkun yksittäisen ihmisen kohdalla ajaa häntä ehkä vielä tarmokkaampaan työnhakuun, mutta siitä on pitkä matka sen todistamiseen, että työllisyys kohenisi koko kansantaloudessa. Honkanen huomauttaa vielä, että työja elinkeinoministeriön omassa tutkimuksessa havaittiin, että vain 24 prosenttia avoimista työpaikoista täytettiin työttömillä. Työnantajat palkkaavat mieluimmin jo työssä olevia tai vastavalmistuneita. Eivätkä karenssit tai muut tiukennukset ratkaise Suomen kohtaanto-ongelmaa. Siellä, missä on asuntoja, ei ole työtä, ja siellä missä on työtä, ei ole kohtuuhintaisia asuntoja. Honkanen kääntäisikin julkista keskustelua pois yksilön syyllistämisestä niihin asioihin, joiden takia ihmiset jäävät työttömiksi ja pysyvät työttöminä. 6 20.04.2017 12 KOKKINA Työtä tekemällä eli sillä ”parhaimmalla tavalla” oppiva kurikkalainen teinityttö ei oikein kirjoista tai kureista välittänyt. Mutta sitten löytyi kokkikoulu naapurista Kauhajoelta. Oppimäärän viimeinen vuosi käytiin Vaasassa. – Sanoin kavereille, että olen vaan yhden vuoden poissa olemassa ja sitten tuun takasin Kauhajoelle. Mutta minähän kotiuduinkin Vaasaan. Se vaan oli. Ja olihan se nyt isompi paikka, Miia Latva-Kurikka sanoo. Latva-Kurikka teki reilut neljä vuotta kokin töitä vaasalaisessa ravintolassa, joka näissä lamojen pyörteissä on toki jo vaihtanut nimeä. Mutta osa-aikaisuus eikä vasitenkaan sen niukka palkka enää viehättäneet monen vuoden jälkeen. Moottoripyörän saaminen alkoi poltella mielessä pahemman kerran. Pätäkän ohella motskariin tarvittiin mielenkumous. Mitä tähän mitään miehiä… – Joka kesä aattelin, että nyt minä isken itselleni motskarimiehen. Mutta kysyin minun bestikseltäni Katilta, jolla oli moottoripyörä, voisiko hän kuvitella, että minulla itselläni olisi moottoripyörä. Kati vastasi: En voi kuvitella, että sinulla EI olisi pyörää. KAPPALEENVAIHTAJANA Ei muuta kuin työkkärin työnhakukurssille ja sitä kautta motskarinarvoista palkkatyötä etsimään. Latva-Kurikka pääsi laihialaiseen alihankintafirmaan kappaleenvaihtajaksi. – Se oli kahden miehen omistama pikkufirma. Heitä ei häirinnyt, ettei minulla ollut minkään valtakunnan kokemusta metallitöistä. Kun terä piti vaihtaa, minä vaan kailotin, että tulkaa vaihtamaan terä. Onhan näiden töiden jatkuttava! Punaisen tukan alla väijyy kekseliäs mieli. – Laihian Metallille tehtiin alihankintatöitä ja oltiin siellä opettelemassa jäysteen poistoa. Mutta mehän keksittiin, miten sen tekee helpommin. Käytiin opettamassa sitten heille jäysteen poistoa. Sellaisia hauskoja juttuja. Mutta mieluisalla työpaikalla alkoi tulla lomautuksia ja jatko kävi epävarmaksi. Tuli mieleen oma äitimuori. Josko menisi hänelle töihin? Äiti oli juuri ostanut Kurikasta elintarvikekioskin. KIOSKITYÖLÄISENÄ Latva-Kurikalla on äitinsä kanssa läheiset välit. Mutta voi, voi, se yhdessä työn tekeminen. – Ei se nyt niin häävistä ollutkaan se äidille töissä oleminen. Ei mennyt täyteen totehen. Me ollaan liian samanluontoosia. Se oli sellaista äyskimistä. Mikäs nyt neuvoksi? Etelä-Suomi alkoi siintää sinkkunaisen silmissä harvinaisen houkuttelevana. – Aattelin, että Etelä-Suomi on varmaan mahtava paikka. Motoristikavereitakin alkoi olla jo vähän joka suunnalla. Latva-Kurikka lähti hyvinkääläiseen firmaan koneistaja-harjoittelijaksi. – Kämpän vuokrasin näkemättä. Kun pääsin sinne, oli varmaan perjantaipäivä, kämppä olikin kaamea. Ajattelin, nyt tuloo poru. Minä en halua jäädä tänne. Mutta pohojalaanen ei silloinkaan periksi antanut. Maanantaina mentiin töihin ja ”kaamea kämppä” tuunattiin oikeaksi kodiksi. Työnantajalla lienee kuitenkin ollut suomen kielen kanssa vaikeuksia, sillä työnkuvasta pudotettiin harjoittelija-osa pois käymättä paikallisen sorvin ääressä edes lyhyitä paikallisia neuvotteluja. – Minulla ei ollut ketään opastajaa. Tein asetusten tekoa ja tälliä. Kerran sanoin yhdelle mukavalle kaverille, että jos et nyt tule auttamahan, mää lähen rääkyen kotia enkä tuu ikinä takaasin. Latva-Kurikka selittää avuliaasti, että rääkyä tarkoittaa sitten itkeä. Mutta kaveri jeesasi. Rääkyä ei tarvinnut sen paremmin kuin itkeäkään. Kovin kummoista ei tuossa firmassa työnteko kuitenkaan ollut. – Palkka ei noussut koeajan jälkeen. Eihän tää nyt ole mistään kotoisin, että säästöt menee siihen, että käy töissä! Eikä yritys ollut Hyvinkään keskustassa. Herrajestas, sai pistää töppöä toisen eteen 45 minuuttia, että pääsi töihin. – Sitten hokasin lehdestä työpaikkailmoituksen, näitähän on, että myydään kahden tonnin siivousvehkeitä. Minähän tietysti, että mikä tää on? Latva-Kurikasta tuli myynnin ammattilainen. SIIVOUSLAITTEIDEN ESITTELYMYYJÄNÄ – Se oli ihan sitä itteänsä, pimpom, ovelta ovelle. Esittää asiansa ja sitten tarjoutuu, että minä voin tulla pesemään teille maton. Kyllähän se kesällä meni, mutta talvella kun on ”paskat kelit”, niin ovelta ovelle myyntityö ei ollut mitään herkkua. AHJ1706_1-23.indd 12 7.4.2017 14:41:14
Kurittaminen ei nosta työllisyyttä – Työnantajat irtisanovat väkeä surutta. Tilalle tarjotaan paljon kehnoja työpaikkoja: provisiopalkkaa, nollatuntisopimuksia, osaaikaista työtä, pätkätyötä. Tutkija sanoo, että osa oikeistolaisista poliitikoista haaveilee amerikkalaisista työmarkkinoista. – Sellaisilla työmarkkinoilla osalla ihmisistä on heikko tai olematon sosiaaliturva. He joutuvat ottamaan henkensä pitimiksi vastaan vaikka kuinka kehnoa työtä. Tällä saadaan viralliset työttömyystilastot kauniimmiksi. Jopa vain tunti viikossa töitä tekevä merkitään työlliseksi. – Asian toinen puoli on se, että köyhyys syvenee, ja entistä useampi työssä käyvä ei tule palkallaan toimeen. Osalla Sipilän hallituksen taustavoimista on tällainen yhteiskunta tavoitteena, vaikka sitä ei Honkasen mukaan ääneen sanotakaan. – Mutta nämä työttömyysturvan uudistukset voivat olla askel siihen suuntaan. Näillä piireillä ihanteena on uusliberalistinen yhteiskunta, jossa ay-liikkeen valta on purettu. Honkanen on nähnyt tilastoista myös sen, että palkkatuetun työn sijaan työttömät ajetaan Suomessa nykyisin ilmaistöihin. Ilmaistöihin yritetään pakottaa entistä useammin myös ansiosidonnaisella olevia, eikä vain työmarkkinatuella olevia pitkäaikaistyöttömiä. – Entistä useammin työttömyysturvan maksamisen ehdoksi asetetaan ilmaisen työn tekeminen. Kriteerejä kiristetään ja keksitään uusia nimityksiä. Simputus laajenee ansiosidonnaisen puolelle. Muista maista on jo kokemusta siitä, että nuoretkin saattavat juuttua pakkotöihin. Oikeiston ylistämät Saksan Hartz-lait pakottavat työttömän tekemään 1 euron tuntipalkalla töitä, mikä vertautuu Suomen 9 euron kulu korvaukseen päivässä. Yhteiskunta joutuu maksamaan tukia niin, että ihmiset pystyvät tulemaan toimeen ja ylipäänsä pysymään hengissä. Honkanen toteaa, että työttömyystilastot eivät niinkään kerro työttömistä, vaan noudattelevat talouden nousuja laskusuhdanteita. Varsinkaan tilastot eivät kerro työttömien moraalista. Väärien tietojen antaminen tukien saamiseksi on äärimmäisen harvinaista. Honkanen varoittaa yhteiskunnan aina vain suuremmasta kahtiajakautumisesta, jos työttömien asemaa kurjistetaan entisestään. – Jos työajan säätelyä ja muuta työelämän lainsäädäntöä vielä romutetaan, ihmiset voivat joutua tekemään montaa työtä yhtä aikaa. Tai pimeitä ja harmaita keikkatöitä. Honkaselle tällainen yhteiskunta ei ole tavoittelemisen arvoinen. Hän esimerkiksi toi voo, että ay-liike saisi pitää työttömyyskassat tukipilarinaan, koska kassat houkuttelevat työntekijöitä liittymään ammattiliittoihin. Tässä kodissa paperit ovat järjestyksessä! Miksi yritykset eivät puolestaan viitsi aina vastata edes sähköpostilla työpaikkahakemuksiin, ihmettelee työtön työnhakija Miia Latva-Kurikka. 20.04.2017 6 13 TYÖTTÖMÄNÄ, PÄTKÄTÖISSÄ Miia Latva-Kurikka asui vielä vuoden Hyvinkäällä tuon työpaikan menettämisen jälkeen. – Kokeilin jopa pakettiauton kuljettajaa. Tai siis olin itse kuljettaja, Latva-Kurikka korjaa nauraa räkättäen. Mutta lama-Suomen pikkukaupungista ei löytynyt sinnikkäimmällekään töitä, ja Latva-Kurikka päätti palata synnyinsijoilleen Kurikkaan. – Ei siellä Etelä-Suomessa niin mahtavaa ollutkaan. Täällä ovat vanhemmat ainakin lähellä. Pohjanmaalla odottivat pätkätyöt. Latva-Kurikka on ollut esimerkiksi leirintäaluevalvojana, tuurnaajana ja henkilökohtaisena avustajana. – Minä vastasin, että en osaa. Vielä, varmaankaan. – Ensin kasasin lavoja siellä pihalla tuulessa ja tuiskussa. Enemmän se oli sitä, että jännitti, ei se vaikeaa ollut. Mutta sitten kun sai itteensä varmuutta, niin sai ruveta tekemään muutakin hommaa. Alihankintafirman kautta Latva-Kurikka pääsi isoon tilaajafirmaan siltanosturin kantopyöriä tekemään toinen toistaan seuraavissa määräaikaisissa pesteissä. Mutta maailmantalous ei armoa anna edes Suomen oloissa suurelle firmalle. Lama tuli ja iski. Työpaikalta irtisanottiin vuonna 2009 iso määrä työntekijöitä. Latva-Kurikka heidän joukossaan. – Ja minä olin liian kiltti. Konehan oli kallis. Kun ihmiset rupesivat esittelemään rahahuoliaan, niin minä vaan, että niinhän se juu on. Siinä vaiheessa olisi vaan pitänyt painaa päälle. Työtä piti tehdä provisiopalkalla. Jos yhtenä kuuna saikin hyvän tilin, seuraavan kuun tienesteistä ei ollut mitään varmuutta. – Se oli henkisesti liian rankkaa. Ei kun uutta työtä etsimään. Tavaranpakkaajaa haettiin hyvinkääläiseen alihankintafirmaan. TRUKKIKUSKINA – Kysyttiin, että osaatko ajaa trukkia, vaikka tavaranpakkaajaa ne hakivat. AHJ1706_1-23.indd 13 7.4.2017 14:41:15
Vuoden 2004 Harley-Davidson Sportster 883 C on Miia LatvaKurikan ”elämä”. Ihan vielä hän ei ole päässyt vapauttamaan Harrikkaansa talvitallista. Koreaa kesää ja aurinkoisia mutkateitä odotellessa... 6 20.04.2017 14 Latva-Kurikka on nyt työtön työnhakija, ja hän on juuri pudonnut Metalliliiton ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta Kelan korvauksille. KAURAPUUROA JA TYÖHAKEMUKSIA – Kaurapuuroa aamulla nassuun. Se on vakio. Kokopäiväinen työtön käy milloin kävelyllä, milloin Kurikassa asuvaa äitiään tai Kauhajoella asuvaa isäänsä tervehtimässä. On ystäviä. On motoristi-Katin kaksi pientä poikaa, kummipoikaa, joille Latva-Kurikka sanoo antavansa ”paljon sydämestä, vaikka ei lompakosta”. Kaurapuuron ohella vakio on työn hakeminen. – Käyn koko ajan Mollin sivuilla ja laitan Baronalle, Cityworkille, Staffpointille, kaikkialle avoimia hakemuksia. Laitan avoimia hakemuksia myös isoille firmoille. Jokaiseen ilmoitettuun, avoimeen työpaikkaan Latva-Kurikka laittaa täsmähakemuksen. – Otan aina firmasta selvää. Teen todella paljon työtä hakemusten eteen. Latva-Kurikan mielestä on väärin, että tuon rasittavan hakemustyön jälkeen kaikki yritykset eivät viitsi edes vastata työnhakijoille. – Minusta työnantajalle olisi pieni vaiva laittaa vaikka kimppasähköposti hakijoille. Melkein on jo tärpännyt muutamaan kertaan. – Olen hävinnyt hakijoista parhaimmalle. Mietiskelen, kumpi on pahempi? Että ei pääse edes haastatteluun vai että haastattelun jälkeen jää toiseksi? Latva-Kurikka ottaa hopeamitalisijoitukset kuitenkin filosofisesti. – Se ei sitten ollut minun paikkani. ASIALLISTA, MUTTA KYYKYTYSTÄ Latva-Kurikka vastasi Ahjon ilmoitukseen työttömyydestä kertoakseen, että hän itse on aina saanut asiallista palvelua työvoimatoimistoissa. – Työttömiähän on valtavasti, on ymmärrettävää, ettei jokainen voi saada yksilöllistä palvelua. Mutta äimisteltävää työttömyysbyrokratian käänteissä riittää. Latva-Kurikka on joutunut hakemaan toimeentulotukea. Hakemukseen vaaditusta pankkitiliotteesta oli kopiointivaiheessa pudonnut vahingossa viimeisin saldorivi pois. Hakemuksessa oli selkeästi puhelinnumero. – Mikseivät he voineet soittaa minulle? Sen sijaan minulle tuli kielteinen päätös. Minun oli haettava tukea uudestaan. Hämmästyttävää on myös se, että työttömyyspäivärahasta ei tehty päätöstä koska hakemus odottaa ”työvoimapoliittista lausuntoa”. Mutta mitään ohjeistusta ei ollut, voisiko asialle itse tehdä jotakin. – Mihin ihmeeseen lausuntoa tarvitaan? Yhtä lailla minä olen työtön liiton kuin työkkärin rahoilla. Kelassa piti kaiken olla helpompaa, mutta sinnehän tarvitaan aina miljoona liitettä. Juttu juontuu siihen, miten Suomessa köyhiä ja rikkaita kohdellaan. Joukko ökyrikkaita suomalaisia oli taannoin piilottanut 50–60 miljoonaa euroa liechtensteinilaiseen pankkiin verojen kiertämiseksi. Veronkiertäjät selvisivät ilman rikosseuraamuksia. Samaan aikaan jokainen tädin tai sedän hyvää hyvyyttään tilille laittama avustus vähennetään euro eurolta toimeentulotukea saavan rahoista, jos avustustussumma ylittää 50 euroa. Miljoonan euron toimeentulotuki muutenkin jo ääririkkaalle on siis Suomessa sallittua, kun se hoidellaan verojen kiertämisenä, mutta 51 euron lahjoitus köyhälle ei ole sallittu. – Miksei vanhempi saisi edes yhden kuun vuokraa maksaa? Ihan vain helpottaakseen yhdessä kuussa taloudellista ahdinkoa, LatvaKurikka ihmettelee. ELÄMÄ EI OLE MYYTÄVISSÄ – Harrikka, sehän on mun elämä. Kuka nyt elämänsä möisi? Sille sijalle Latva-Kurikka asettaa kymmenettä vuotta ajossa olevan Harley-Davidsoninsa. Ehkä valmistaja mittaa kaiken kuutiotuumissa, sillä kokoluokka on epätasalukuisesti 883 cc. Ennen Harrikkaa eli ”unelmien täyttymystä” Latva-Kurikan piti tyytyä varjoon vain eli Hondan Shadow-malliin. Hyvinkään aikoina Latva-Kurikka oli uskaltanut lähteä pankkiin lainaa pyytämään. – Pankin tädillä on rahaa, mitä lainata, tuumasi tuolloinen custom-pyörän ajaja ja oikeaan osui. Harrikka-piirit ovat Latva-Kurikalle yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kokoontumisajoja ja juttuseuraa silloinkin, kun kukaan ei ole tavannut koskaan aikaisemmin. Mikä Harrikoissa viehättää? – Kun laitat Harrikan käyntiin ja istut siihen päälle, niin tiedät. Kun ajat koreana kesäpäivänä mutkatietä, siinä on vapautta. Siisteistä siistimmän kodin seinällä roikkuu lajitelma lännenmiesten ja –naisten rempseitä hattuja kahdessa tasaisessa rivissä. Parasta pitää stetsonista kiinni, kun joku fiksu työnantaja – ja mikseipä joku Harrikka-ukkokin – ymmärtää lopulta oman etunsa ja ottaa tästä monitoimiosaajasta ja Harrikka-akasta lujan otteen. – Kai se munkin työpaikka vielä tuloo. Ja tuloohan se! AHJ1706_1-23.indd 14 7.4.2017 14:41:17
20.04.2017 6 15 Hän ihmettelee, miksi aikuisille ihmisille opetettiin kokonainen päivä kättelemistä. Se vielä kuvattiin videolle. – Outoa hommaa, Arto puuskahtaa. Kurssin viimeinen kuukausi vietettiin työharjoittelussa 9 euron päiväpalkalla. Arton pomo yrityksessä oli sinänsä asiallinen, Arto tuumaa. – Mutta ”harjoittelun” jälkeen hän kiitteli työpanoksesta, ja koko asiasta jäi hyväksikäytetty olo. Tuo harjoittelu osoittautui työllistymisen kannalta saman arvoiseksi kuin niin moni muukin kuntouttavaksi tai valmentavaksi nimetty työnteko. – Yksikään kurssilainen ei kurssin jälkeen työllistynyt. Arto nimeää kotiseudultaan useita yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka pyörittävät koko toimintansa ilmaisen työvoiman avulla esimerkiksi säätiömuodossa. – Mitään harjoittelijoiden tai kuntoutettavien ohjausta ei ole. Se on sohvalla istumista ja haahuilua. Eräässä kierrätykseen erikoistuneessa yrityksessä työvoimatoimiston kautta tulleiden työntekijöiden kuuluu vielä tehdä iltavuoroja ja lauantaipäiviä. Vuorotyötä yhdeksällä eurolla päivässä! Arto toteaa, että hänen veljensä joutui ”kuntouttavassa” työssä esimerkiksi hiomaan ja maalaamaan vanhoja ikkunankarmeja. Veli teki töitä monta päivää ja hyvää jälkeä syntyi. Mutta kun karmit olivat valmiit, ne vietiin kaatopaikalle. – Silmänlumehommia, Arto tiivistää omat ja tuttujen työttömien katkerat kokemukset. Arto on oikeilla jäljillä. KUNNAN, EI TYÖTTÖMÄN ETU Talentia-lehden haastattelussa kunnallispoliitikko ja Uuninpankkopoika-blogin kirjoittaja Saku Timonen kertoo, miten systeemi pyörii: ”… kunnat joutuivat maksamaan puolet yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkina tukikuluista, ellei heille ollut tarjottu työtä, koulutusta tai aktiivitoimenpiteitä. Lisäksi kunta saa 10,09 euroa päivässä jokaisesta kun touttavaan työtoimintaan osallistuvasta. Kun yrityksiltä on kielletty kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, kierretään lakia perustamalla säätiöitä, jotka sitten perustavat firman, joka tilaa alihankintatöitä. Kuntoutet tavat pussittavat ruuveja, työstävät pelejä tai muuta vastaavaa. Firma saa tuotteet ja säätiö laskuttaa firmalta tehdyn työn. Kuntoutettava saa 9 euron kulukorvauksen päivässä.” Niin hämmästeli Arto. Työvoima toimisto pakotti hänet karenssin uhalla menemään Tehoisku tulevaisuuteen -kurssille. Arton kaltaisille, hyvän matkaa viidelläkymmenellä oleville aikuisille ihmisille opetettiin kättelemistä. ”Hyvä, ettei kuurupiiloa menty!” Artoa voisi kai kutsua työttömyyden vastaisen taistelun veteraaniksi. Metallimies on ollut työttömänä 1990-luvun puolivälistä asti. Neuvostoliiton romahduksesta lähtenyt konkurssien ja lomautusten aalto vei konepajalla vakityössä olleelta Artoltakin ansiotyöt. Viimeksi hän on ollut määräaikaisessa työsuhteessa kunnossapitotöissä vuonna 1996. Työtön, muttei koskaan toimeton. Ensimmäiset kymmenen työttömyysvuottaan Arto hoiti pieniä lapsiaan koti-isänä. Vaimo kun oli saanut säilyttää työpaikkansa. Aikaa vie oman ammattitaidon ylläpitokin. Huoltoaseman kahvipöydän ääressä Arto näyttää näppiensä välissä kuvitteellista viiden sentin paksuista todistuspinkkaa. – Tämän verran minulla on erilaisia kurssitodistuksia. Mieluummin kurssitan itseäni kuin käyn ilmaiseksi töissä. Arto viittaa ilmaistöillä harjoitteluksi, työvalmennukseksi tai kokeiluksi kutsuttuun työntekoon. Työtön ei voi kieltäytyä näistä ilmaistöistä. Muuten häneltä viedään työttömyyskorvaus, yleensä kolmeksi kuukaudeksi. Hän saa siis kieltäytymisen seurauksena taloudellisesti kovan rangaistuksen, joka tunnetaan arkikielellä karenssina. Ilmaistöistä ei saa lainkaan palkkaa, vaan vain 9 euron kulukorvauksen. Sillä pitäisi maksaa matkat ja ruoka. Arto on siis johdonmukaisesti kieltäytynyt tekemästä ilmaista työtä kärsien myös lukuisten karenssien seuraukset. ”Aktivoitua” hän osaa ilman työvoimatoimiston pakolla teettämää aktivointisuunnitelmaa. Itse valittujen, vapaaehtoisesti käymiensä kurssien opetusta Arto kuvaa hyväksi ja asialliseksi. Hänellä on todistukset muun muassa putkihitsauksen samoin kuin MIGja puikkohitsauksen kursseilta. Toista ovat ne kurssit, joita Arton sanojen mukaan työvoimatoimisto ”tuputtaa”. Pohjanoteeraus lienee ollut tuo jo mainittu kolmen kuukauden Tehoisku tulevaisuuteen. KÄTTELYÄ, KOKO PÄIVÄN – Kurssia ei ollut mitenkään suunniteltu etukäteen. Kurssin vetäjät näyttivät keksivän tekemistä sitä mukaa kun mentiin eteenpäin, Arto arvioi. ”Mikähän terroristikurssi tämä on?” Arton mielestä on totta, että jotkut näihin ilmaistöihin pakotetuista pitkäaikaistyöttömistä ovat alkoholisoituneita. Hän uskoo, että tällöin on kyse monesta muustakin asiasta kuin vain työn puutteesta. Mutta rangaistukset ja pakko eivät ole heidänkään kohdallaan Arton mielestä oikea tapa auttaa. He tarvitsevat muunlaista apua ja tukea, Arto mietiskelee. Arto on itse pitkäaikaisesta työttömyydestään huolimatta lujasti elämässä kiinni. Teini-ikäinen poika on hanakka lähtemään isän kanssa kalaan milloin vain. Perikunnan mökillä käydään ahkerasti. Muut aikuiset lapset ovat myös tiiviisti Arton elämässä mukana. Taloudellisesti elämä on rankkaa. Kun Arto maksaa asumistuen jälkeen omavastuun vuokrasta, on Artolla toimeentulotuista jäljellä rahaa kaikkeen muuhun 360 euroa kuukaudessa. Arton haastattelun aikoihin professorikaarti on juuri ehdottanut ”osallistumistuloa”. Työttömien sosiaalitukien vastikkeellisuutta kiristettäisiin entisestään, vaikka julki lausuttuna tavoitteena osallistumistulossa on pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen estäminen. – Se on ihan samaa pakottamista kuin nuo 9 euron työt. Nimi vain muuttuu. Artolla itsellään on nyt kuitenkin räväyttää TE-toimiston eteen lappu, josta hän voi todeta: ”Tähän paperiin te ette pysty.” Mies on saanut työttömien ikiomissa arpajaisissa pääpalkinnon eli kahden vuoden perustulon. Hän ei kylläkään usko, että perustulo häntä työllistäisi. Stressiä se kuitenkin vähentää. Karenssista ei tarvitse välittää, eli ”näennäistöitä” välittävän TE-toimiston kanssa ei tarvitse käydä pitkällisiä näennäisneuvotteluja aktivointisuunnitelmista, sillä työttömän omia toiveita niissä ei Arton mielestä kuunnella. – Parisataa euroa kuussa jää enemmän käteen. Ei tarvitse työkkärin porukoiden kanssa riidellä. Työelämään Arto haluaa edelleen. – Nyt voin hankkia tulityöja työsuojelukortit. Ilman niitä tehtaille ei päästetä edes töitä kyselemään. Kyllä minä haluan töitä kuten jokainen työtön. Minä lähden vaikka paskaa lapioimaan, jos siitä vaan maksetaan tessin mukainen kunnon palkka. a Arton nimi on muutettu, sillä hän pelkää omalla nimellä esiintymisen vaikeuttavan työllistymistä. TYÖTTÖMIEN TARINAT jatkuvat Ahjon seuraavassa numerossa. AHJ1706_1-23.indd 15 7.4.2017 14:41:17
6 20.04.2017 16 T E K S T I JO N N E K IV IN E N / IN T IIM -L E H T I / T E A M L IIT TO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke ? Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen ? Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu ? Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous ? 2018 alku: yhteinen liitto ja työttömyyskassa ? Noin 230?000 jäsentä ? Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ? 11 työryhmää ? Esitys uudeksi liitoksi 17.2.2017 L I I T TO F U U S I O ? ? Yhteiskuntavaikuttamisen määrittely, ykv-painopisteet, tehtävät, tavoitteet, resurssit ja kohderyhmät ? ? Elinkeino-, teollisuusja talouspolitiikan peruslinjaukset ja kytkeminen strategiatyöhön ? ? Ykv-toiminnan organisointi uudessa liitossa JÄSENET METALLI Pauli Takala (pj), Timo Eklund TEAM Veli-Pekka Heino (vpj), Tuomo Lilja, Heli Puura PUU Petteri Raito SIHTEERI Erika Parvikoski HAASTATELTAVANA Pauli Takala Metalliliiton tiedotuspäällikkö TAUSTA Pitkän linjan toimittaja. Opiskellut alaa Tampereella. TYÖURA Toimittajana eri lehdissä. Pisimmät rupeamat Demarissa ja Kauppalehdessä. Metalliliitossa tammikuusta 2010 alkaen. HARRASTUKSET Liikunta, yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja lukeminen sekä uusperheen arjen pyörittäminen. PERHE Aiemmasta avioliitosta 23-vuotias poika. Nykyisessä perheessä kolme teini-ikäistä lasta. YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISEN TYÖRYHMÄ Vaikuttaminen sekä elinkeino-, teollisuusja talouspolitiikka Tulevaisuuden voimakas vaikuttaja Mitä vaikuttamisella tarkoitetaan ja mitä etua siitä on jäsenille? Ammattiliiton perinteisen edunvalvonnan kenttää laajennetaan asioihin, jotka eivät ole suoranaisesti työehtosopimusneuvottelujen piirissä. Kyse on konkreettisista asioista, jotka ovat lähellä jäsenten arkea. Esimerkiksi jokaisessa kunnassa harjoitetaan jonkinlaista teollisuusja elinkeinopolitiikkaa. Teollisuusalojen työntekijöiden kannalta niillä on erittäin suuri merkitys ja niihin on pyrittävä vaikuttamaan. Myös esimerkiksi päätöksillä päivähoidosta on merkitystä työssäkäynnin edellytyksiin. Valtakunnallisesti puhutaan muun muassa elinkeino-, työllisyys-, veroja koulutuspolitiikkaan vaikuttamisesta. Kuinka uusi liitto hoitaa tämän tontin? Edunvalvonta on luonnollisesti edelleen liiton keskeisintä toimintaa, mutta tarkoituksena on nostaa vaikuttaminen suurempaan rooliin kuin se tähän asti on ollut. Voisi sanoa, että yhteiskuntavaikuttaminen leikkaa läpi koko liiton toiminnan. Vaikuttaminen kohdennetaan poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiesvalmisteluun. Median ja järjestöjen kautta pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Kansainvälisellä tasolla tärkeä kohde on EU, josta suuri osa lainsäädännöstä tulee. Myös toimiminen kansainvälisissä järjestöissä, kuten maailmanjärjestö IndustriALLissa, on tärkeää. Jos uusi liitto laatii esimerkiksi elinkeinoja talouspoliittisen ohjelman, on sekin osaltaan yhteiskuntavaikuttamista. Työskentelet Metalliliitossa, kuinka siellä tämä on hoidettu? Esimerkiksi Turun telakan tapauksessa kyse on vuosikausia kestäneestä työstä. Liitto pyrki vakuuttamaan päättäjät siitä, miksi telakan toimintaa on tärkeää puolustaa. Usein vaikuttaminen on sellaista, että yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa, myös työnantajapuolen. Keinoja on monenlaisia, esimerkiksi yhteydenpito poliittisiin päättäjiin. Myös oikean tiedon jakamisella on merkityksensä. Telakan osalta pyrimme vaikuttamaan erityisesti maan hallitukseen ja yleiseen ilmapiiriin. Työ tuottikin tulosta. Hallitus muutti mielensä ja tunnetun, luotettavan toimijan tulo telakan omistajaksi tietenkin myös edesauttoi hyvään tulokseen pääsemistä. Millainen asema uudella liitolla tulisi olemaan SAK:ssa ja Teollisuuden palkansaajissa, joiden kautta vaikuttamista on aiemmin hoidettu? Asemaa on tässä vaiheessa hankala arvioida. Ajatuksena on ollut, että aiempien yhteistyötahojen kanssa jatketaan yhteistyötä. Voi toki olla, että asiapainotukset muuttuvat toisenlaisiksi. Kansainvälisen vaikuttamisen osalta työryhmän ajatus on, että yhteistyötä jatketaan muiden järjestöjen kanssa jo resurssisyistäkin. Mitkä organisaatiot ovat mielestäsi onnistuneet vaikuttamisessa? Vaikka asiaa on tutkittukin, on vaikeaa arvioida onnistumisia. Yhtenä mittarina voi pitää sitä, kuinka eduskunnan eri valiokunnan kutsuvat asiantuntijoita eri organisaatioista kuultavakseen. On ollut havaittavissa, että työnantajapuoli on onnistunut siinä varsin hyvin. Esimerkiksi Teknologiateollisuudessa katsotaan, että jopa 80 prosenttia henkilökunnasta työskentelee yhteiskuntavaikuttamisen piirissä tavalla tai toisella. He siis mieltävät itse itsensä vaikuttajaorganisaatioksi. Siihen suuntaan uuden liitonkin on varmasti syytä pyrkiä. SAK:sta kutsutaan asiantuntijoita varsin usein, mutta yksittäisistä liitoista ei niinkään. Arvelisin tämän johtuvan siitä, että esimerkiksi eduskunnassa ajatellaan, että siten tietoja saadaan keskitetysti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksittäistenkin liittojen edustajia kuultaisi. Uuden liiton onkin tehtävä selväksi, että sillä on sanottavansa erinäisiin asioihin. Samalla liitolla on oltava asiantuntemusta sanojensa tueksi. Millä keinoilla uusi liitto saa äänensä kuuluville? Määrätietoisella ja pitkäkestoisella työllä, vaikka tulokset eivät välttämättä näkyisikään välittömästi. Työn on perustuttava korkeatasoiseen ammattitaitoon ja tehokkuuteen. Uuden liiton on kyettävä ennakoimaan tulossa olevia muutoksia ja tarpeita sekä puututtava niihin ajoissa. Suomi on onneksi sen verran pieni maa, että täällä on vielä mahdollista päästä päättäjien juttusille ja tehdä itseään ja organisaatiotaan tutuksi. Kun liitto pystyy vakuuttamaan, että sitä kannattaa kuunnella, tulee kutsuja kuultavaksi helpommin ja mielipiteellä on painoa. AHJ1706_1-23.indd 16 7.4.2017 14:41:18
20.04.2017 6 17 20.04.2017 6 17 Tyo?ympa?risto? 6-17.indd 1 5.4.2017 17.46 HYVINVOINTI Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja kehittäminen sekä työn vaatimusten ja hallinnan oikea suhde. Tutkija Kirsti Kujanpään tuoreen väitöstutkimuksen mukaan työhyvinvointi vaikuttaa olennaisesti tuloksellisuuteen. Henkilöstön johtaminen ja työhyvinvointi näkyvät monikulttuurisessa työyhteisössä. – Oikeudenmukainen johtaminen, reilu kohtelu, työntekijöiden mielipiteiden huomioon ottaminen ja palkkataso suhteessa suoritukseen ja tuloksiin ovat työntekijöiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, Kujanpää kertoo. Työhyvinvointi on hänen mukaansa käsitteenä jäsentymätön. Kantaväestön ja maahanmuuttajien käsitykset työhyvinvoinnista ja sen toteutumisesta olivat samansuuntaiset. Kuitenkin kantaväestö näki maahanmuuttajien ammattitaidossa ja osaamisessa työhyvinvointiriskejä. Maahanmuuttajat korostivat esimiehen merkitystä työyhteisössä. Heidän vastauksissaan korostuivat hyvä esimiestyö ja alaistaidot. Maahanmuuttajien vahvuuksia ja osaamista voi Kujanpään mukaan hyödyntää parhaiten luomalla heille oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi työhön perehdyttäminen, erilaiset ammattikurssit ja koulutus. Henkilöstöjohdon, esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyön merkitys korostuu erityisesti vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa ja työkyvyn arvioinnissa. Tutkijan mukaan työpaikkojen keskeisille toimijoille pitäisi antaa lisäkoulutusta maahanmuuttajien kulttuurista, osaamisesta, työkyvystä ja kuntoutuksesta. Hyvä johtaminen tuo tulosta Työperäinen syöpä on ehkäistävissä SYÖPÄ Suomessa todettavista syövistä noin 5–8 prosenttia on työperäisiä. Euroopan laajuisesti työperäiset altisteet aiheuttavat noin 120 000 syöpätapausta vuodessa. Eniten työperäistä syöpää Suomessa aiheuttaa asbesti, todettiin työperäisen syövän ehkäisemistä pohtineessa seminaarissa Helsingissä. Tilanteen ei odoteta muuttuvan lähitulevaisuudessa, vaikka Suomessa ja monissa muissa maissa asbestin käyttö on kielletty. Syövän pitkän oireettoman vaiheen vuoksi nyt havaittavat tapaukset johtuvat 20–30 vuotta sitten tapahtuneesta altistumisesta. Syöpävaaralliset aineet on tunnistettava työpaikoilla, ja niille tapahtuva altistuminen on selvitettävä. Asbestille altistumista voidaan torjua samoilla keinoilla kuin muutakin kemikaalialtistumista. Lihakset vaativat liikuntaa KUORMITUS Liian suuri ja yksipuolinen työ kuormitus, epämukavat työasennot ja työmenetelmät sekä puutteellinen palautuminen työn rasituksista voivat aiheuttaa liikuntaelinsairauksia. Liian vähäinen kuormitus taas saattaa johtaa lihaskunnon heikkenemiseen, luukatoon ja nivelten rappeumamuutoksiin. Tutkimusprofessori Eira Viikari-Junturan mukaan liikuntaelimistön kunnosta kannattaa huolehtia. – Satojen lihastemme ja niveltemme kunto edellyttää liikettä ja kuormitusta. Jokainen voi edistää liikuntaelimistönsä hyvinvointia harrastamalla liikuntaa, välttämällä tupakointia ja ylipainoa sekä nukkumalla riittävästi, Viikari-Juntura opastaa Työterveyslaitoksen nettisivuilla. Sisäilmaongelma vaatii monta testiä EPÄPUHTAUS Sisäilmasta johtuvan oireilun ja pölyn myrkyllisyyden välillä on yhteys, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen yhteinen tutkimus. Tutkijat ehdottavat, että sisäilmaongelmaiset rakennukset tulisi seuloa toksisuustestin eli myrkyllisyystestin avulla. – Sisäilmaongelmissa on selvitettävä epäpuhtauden lähde, jotta korjaukset voidaan tehdä, THL:n Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö Anne Hyvärinen kertoo laitoksen tiedotteessa. Hänen mukaansa tämä tutkimus ei vielä todista syy-yhteyttä toksisuuden ja oireilun välillä. – Jotta menetelmän toimivuutta ja soveltuvuutta voidaan arvioida, tarvitaan yleisesti hyväksytty riippumaton tutkimus. Lisäksi tarvitaan arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat tutkimusmenetelmät kertovat ja mistä eivät. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 6 AHJ1706_1-23.indd 17 7.4.2017 14:41:18
6 20.04.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T IM O LI N D H O LM 18 – En kyllä tiedä, onko niillä osastoja täällä tai minkälaista toimintaa. Ei ole ollut yhteistyötä sillä saralla. PUOLI VUOSISATAA LYNXEJÄ Kelkkatehdas vietti maaliskuussa 50-vuotisjuhliaan. Lynx-merkin kelkkoja ryhtyi alun perin valmistamaan Velsa Oy -niminen yhtiö Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla, mutta 1970-luvulla Valmet Oy siirsi valmistuksen napapiirille. Sittemmin Valmet myi tuotannon kanadalaisyhtiölle, ja nykyään BRP Finland on osa maailmanlaajuista Bom bardier Recrea tio nal Products -konsernia. – Rovaniemen keskuskentällä oli juhla, lauan taipäivänä tarjottiin lounas työnteki jöille, kertoo Eskola. Onko pääluottamusmiehellä oma moottorikelkka? Eskola hymähtää. – Ei ole omaa. Niitä pyörii semmoinen määrä nenän edessä vuodessa, että ei... Silloin, kun joskus kelkkaa tarvitsen, vuokraan sen. Ja vaikka tehtaan tuote edellyttää lumisia talvia, niin Eskolan mieluisin harrastus alkaa jäitten lähdettyä. – Vaappuja ja lohenkalastusta Tornionjoella. Olen nyt ehtinyt syömään kaikki, mitä viime kesänä pyysin. a TO I M I JA ”Täytyisi saada nuoriso liikkeelle. Ettei yhdet ja samat pyöriskele joka paikassa.” PÄÄLUOTTAMUSMIES, AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA JUHA ESKOLA TYÖPAIKKA BRP Finland Oy, Rovaniemi TYÖNTEKIJÖITÄ 201 AMMATTIOSASTO Rovaniemen metallityöväen ao. 99 JÄSENIÄ 811 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Osaston yhdyshenkilö 2011–15, pääluottamusmies 2015–, ammattiosaston puheenjohtaja 2017– Turnauskestävyyttä tarvitaan Välillä menee kaikki hienosti, sitten taas tulee takapakkia, on niin kuin hakkaisi päätä seinään. Tämä on sellainen virka, että turnauskestävyyttä tarvitaan, kuvaa BRP Finlandin moottorikelkkatehtaan pääluottamusmies Juha Eskola. Rovaniemellä toimivan BRP Finland Oy:n tehtaan päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka jaa Venäjä. Idässä kauppa ei nyt vedä, mihin syynä ovat Venäjän talousongelmat ja ruplan kurssin vajoaminen. – Kelkka maksaa nyt venäläiselle ostajalle kolme kertaa sen mitä muutama vuosi sitten, kertoo pääluottamusmies Juha Eskola. BRP Finlandin palkkalistoilla on noin 200 työntekijää. Iso luku, ja Lapissa suhteellisesti vielä suurempi kuin etelässä. – Tämä antaa paljon koko kaupungille, työpaikat ovat täällä niin tärkeitä. Niistä me koetetaan pitää kiinni, Eskola sanoo. JOULUN JÄLKEEN TUOTANTO SEIS Moottorikelkkojen valmistaminen ei ole aivan tyypillistä teollisuutta. Se on erittäin kausiluonteista, sillä tuotteelle on käyttöä vain silloin, kun maassa on lunta. Niinpä BRP Finlandilla työntekijät ovat tottuneet siihen, että tuotantokausi kestää huhtikuusta jouluun. Sitten alkavat joukkolomautukset. – Sekin on vielä lyhentynyt, ennen oli töitä pari kuukautta enemmän, huomauttaa Eskola. Töiden päättyminen ja lomautusten alkaminen ovat kelkkatehtaalla aina raskaita hetkiä, vaikka tilanne ei tulekaan yllätyksenä kenellekään. – Se kyllä v-ttaa, myöntää Eskola. – Mutta jollei tuotantoa ole, niin turha täällä on silloin porukan pyöriä. Suurin osa BRP:n työntekijöistä elää alkuvuoden päivärahan varassa. – Muutamilla on siihen väliajalle joitain vakitöitä olemassa, joku voi löytää jonkin yllätystyöpaikan. Mutta vaikea se on työllistyä tällä korkeudella. Mönkijöitäkin BRP:llä tehdään, mutta niiden työllistävä vaikutus on vähäinen, vaikka takavuosina mönkijästä toivottiin tehtaalle uutta menestystuotetta. Kilpailukykysopimuksen paikallinen soveltaminen tehtiin BRP:llä siten, että joka työpäivään lisättiin kuusi minuuttia. Eskolan mielestä ratkaisun kanssa voi elää. – Kokonaisuutena se oli kaikkein järkevintä toteuttaa niin. Heti siinä vaiheessa, kun tuli kiky uhkaksi, meillä aloitettiin keskustelut työntekijöiden parissa, että mikä kirpaisisi vähiten. Asia tuli myös nopeasti sovittua neuvottelupöydässä työnantajan kanssa. – Vaihtoehdot olivat joko perälauta tai kuusi minuuttia. Jälkimmäinen oli parempi. Ei sitä niin huomaa. AMMATTIOSASTO KAIPAA NUORIA Eskolasta tuli vuodenvaihteessa myös puheenjohtaja Rovaniemen metallityöväen ammattiosastossa. Sillä on jäseniä runsaat 800, etupäässä kelkkatehtaan, puukkovalmistaja Marttiinin ja sylintereitä tekevän NorrHydron väkeä. Nämä ovat metallialan suurimmat työpaikat Rovaniemellä. Edellisenä puheenjohtajana oli Juhani Paksuniemi, joka oli hoitanut tehtävää parikymmentä vuotta. – Juhani sanoi minulle, että ota nyt pesti vastaan, koska halukkaita jatkajia ei ole, avaa Eskola vallanvaihdon taustoja. Vaikka ammattiosasto on varsin suuri, on nuorten vähyys ongelmana. – Täytyisi kyllä saada nuoriso liikkeelle. Ettei yhdet ja samat pyöriskele joka paikassa ja hoida kaikkea, puheenjohtaja miettii. Teollisuusliittojen yhdistymiseen Eskolalla ei ole ehdotonta kantaa. – Enemmän kuitenkin kyllä kuin ei. Mutta ehdoton takaportti on, että se ei saa vaikuttaa tessiin heikentävästi. Mutta toisaalta sitten isompi liitto voisi olla isompi apu. Ammattiosaston aktiivisuuteen hän ei usko fuusion vaikuttavan suuresti. Metalliliiton kuviotkin työllistävät sen verran paljon, että liittorajojen yli tehtävään yhteydenpitoon ei aikaa juuri jää. TEAMin tai Puuliiton paikallisia toimijoita Eskola ei tunne. AHJ1706_1-23.indd 18 7.4.2017 14:41:19
19 ”Täytyisi saada nuoriso liikkeelle. Ettei yhdet ja samat pyöriskele joka paikassa.” AHJ1706_1-23.indd 19 7.4.2017 14:41:20
6 20.04.2017 20 T E K S T I V IR P I K IR V E STO R V IN E N K U V A H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N Raskausajan riskit vältettävissä Kun työntekijä tulee raskaaksi, vaatimukset työympäristön turvallisuudelle nousevat uudelle tasolle. Muun muassa kemiallinen altistus, fyysinen kuormitus, melu ja tärinä on otettava erityisen tarkkaan huomioon. Hyvä työyhteisö antaa vaikeassakin raskaustilanteessa tukensa, tietää viiden lapsen äiti Riikka Paatola. Eniten huolta vapaista ja palkoista ? ? Metalliliiton työympäristöasiantuntijan Marjut Lumijärven mukaan suurin osa liittoon tulevista raskauteen liittyvistä kysymyksistä koskee vanhempain vapaan alkamisajankohtaa ja palkanmaksua. Myös kemikaalit mietityttävät. Yleensä asiat on hoidettu työpaikoilla kuntoon, joten kyselyjä tulee melko vähän. – Käytännössä melkein kaikissa metallialan työtehtävissä käytetään jotain haitallista kemikaalia. Työnantajan pitää tietää, jos on käytössä kemikaaleja, joiden käytöstä on haittaa sikiölle tai raskaana olevalle, Lumijärvi tähdentää. Metallialan töissä on usein kuormittavaa toistoa. Maanalainen työ on raskaana olevilta kokonaan kielletty. Myös altistus melulle ja tärinälle tulee huomioida vuoden 2005 meluasetuksen mukaisesti. Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys ja työnantajan suorittama ajan tasalla oleva riskien arviointi ovat Lumijärven mukaan jo lainkin mukaan olennaisessa asemassa. Työsuojeluviranomainen valvoo lain noudattamista. Raskaana olevan kokemus liittyy usein työpaikan yleiseen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Myös käyttöturvallisuustiedotteista on apua. – Yövuorot olivat tosi raskaita, koska raskaus itsessäänkin on haastava. Se ei vaan toiminut. Lopulta hän siirtyi tekemään aamuja iltavuoroja, eikä niissä ollut ongelmia. Paatola on kärsinyt voimakkaasta pahoinvoinnista raskauksiensa alkuvaiheessa, joten hän on joutunut olemaan joka kerta pari viikkoa sairauslomalla. Paatola kävelee työssään paljon. Hänestä se on istumatyöhön verrattuna hyvä asia, vaikka siinä vaiheessa, kun maha on iso, kävelykin on raskaampaa. J yväskylän Vaajakoskella asuva varastotyöntekijä Riikka Paatola, 36, on haastatteluhetkellä viimeisillään raskaana. Paatolan mies on tullut juuri töistä kotiin, ja äidillä on hetki hengähtää ilman lapsia. Julius, 8, Milli, 6, Maija, 4, ja Eino, 2, pitävät huolen siitä, että sairauslomallakin on ollut säpinää. Perheen isäkin työskentelee metallialalla. Paatola joutui jäämään sairauslomalle jo viime elokuussa sappikivien takia, koska niitä ei voinut raskauden takia poistaa. Äiti uskoo, että sairauslomalle jääminen oli hänelle itselleen paljon kovempi juttu kuin työnantajalle. Viime kuukaudet ovat olleet kovien kipujen takia raskaita ja niihin on mahtunut myös useampi sairaalajakso. Erityisesti häntä on harmittanut uusista projekteista poisjääminen. – Onneksi sappikiviasia saadaan korjattua heti, kun vauva syntyy, Paatola iloitsee. OSASTONSA AINOA NAINEN Paatola on työskennellyt kunkin raskautensa aikana Valmetilla Jyväskylän Rautpohjassa. Metallialalla hän on ollut kymmenkunta vuotta. Työnantaja on huolehtinut velvoitteistaan hyvin ja perhearvoja kunnioittaen. Myöskään äitiysloman, vanhempaintai hoitovapaan suhteen ei ole tullut ongelmia. Paatola on osastonsa ainoa nainen, eikä hän tunne ketään toista metallialalla raskaana ollutta. Se ei ole kuitenkaan haitannut. Paatola on puhunut jokaisesta raskaudestaan heti alussa lähiesimiehelleen. Työkavereille hän on kertonut, kun raskaus on tullut käytännössä tavalla tai toisella esille. – Jos on ollut jotain raskaampaa nostettavaa, työkaverit ovat auttaneet jo pyytämättä, Paatola kiittelee. Metalliliiton jäsenyydestä on ollut hyötyä esimerkiksi äitiyspäivärahaan liittyvissä asioissa. Ensimmäisen raskauden aikana Paatola työskenteli teräasettajana ja huolta herätti työpisteen vieressä oleva maalaamo. Työterveyshuolto kävi mittaamassa pitoisuuksia, mutta ne olivat sallituissa rajoissa, joten asia ei aiheuttanut muita toimenpiteitä. Paatola teki alkuun myös yövuoroja omasta tahdostaan. Paatola iloitsee hyvästä työyhteisöstään ja varsinkin omasta tiimistään. Vaikka työkaverit ovat miehiä, heille on voinut puhua hyvin myös raskauteen liittyvistä asioista. Hän haluaa rauhoitella kaikkia, jotka pähkäilevät raskaaksi tultuaan yksin, mitä tehdä. – Ei kannata murehtia tai liian pitkään viivytellä raskaudesta tai siihen liittyvistä ongelmista kertomista. Raskausaika on kuitenkin lyhyt aika elämää, Paatola rohkaisee. Riikka Paatola synnytti tyttövauvan 18. maaliskuuta. Ahjo onnittelee koko perhettä! – Hyvä raskaana olevalle on hyvä kaikille. Meillä on hyvät säädökset ja ohjeistukset, joiden mukaan toimia. Kannattaa olla yhteydessä työsuojelu valtuu tettuun tai työterveyshuoltoon, jos pulmia ilmenee. Lumijärvi kannustaa avoimuuteen ja kertomaan raskaudesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muuten kenenkään on vaikea puuttua mahdollisiin epäkohtiin. – Altistus työssä on suurempi kuin väestölle keskimäärin. Kun työntekijällä todetaan altistu mista, työterveyshuolto kirjoittaa ohjeen työnantajalle, Lumijärvi selvittää. Haitallisten aineiden HTP-arvo (haitalliseksi tunnettu pitoisuus työpaikan hengitysilmassa) on raja, jota enemmän työssä ei pitäisi altistua. Se ei ole kuitenkaan turvaraja. Raskaana olevien oma arvo on muodostunut usein kymmenesosaksi HTP-arvosta. – Jos altisteet työssä voivat olla sikiölle tai perimälle vaarallisia, eikä raskaana olevaa voida sijoittaa muihin töihin, syntyy oikeus erityisäitiysvapaaseen. Erityisäitiysvapaan ja -rahan käyttö on kuitenkin harvinaista, koska yleensä raskaana olevalle järjestyy muuta työtä. Työpaikan tulee tehdä mahdolliset muutokset, ei raskaana olevan. Tehtävien uudelleen jakaminen on yksi keino. – Toivon, että työyhteisöissä kaikki tekisivät oman osuutensa ja joustaisivat tarvittaessa. Kerro työnantajalle raskaudestasi mahdollisimman varhain! AHJ1706_1-23.indd 20 7.4.2017 14:41:27
20.04.2017 6 21 Raskausajan riskit vältettävissä Työpaikkojen välillä vaihtelua ? ? Työlääketieteen yksikön johtaja ja ylilääkäri Eva Helaskoski on yksi Työterveyslaitoksen Raskaus ja työ -neuvontapalvelun asiantuntijoista. Heille tulee viikoittain muutama yhteydenotto puhelimitse tai verkkolomakkeen kautta. Eniten kysymyksiä on terveydenhuoltoalalta, metallialalta silloin tällöin. Varsinkin erityisterästen hitsaaminen, maalit ja liuottimet herättävät kysymyksiä. Myös työnantajat ja työterveyshuollot haluavat ottaa asioista selvää. Helaskoski muistuttaa, että raskaus on myönteinen asia, ja suurin osa raskaana olevista pystyy jatkamaan työtehtävissään normaalisti. Parhaimmillaan kaikki menee erittäin hyvin, mutta eri työpaikkojen välillä on vaihtelua. – Pienillä työpaikoilla työterveyshuolto ei ole välttämättä niin usein säännöllisesti läsnä, Helaskoski kertoo. Raskauden ensimmäinen kolmannes on kaikkein herkin vaihe vaikutuksille. Siksikin on erityisen tärkeää, että äiti kertoo raskaudesta työssään mahdollisimman varhain. Suomessa odottavaa äitiä ei voi velvoittaa tekemään yötyötä. Helaskosken mukaan vuorotyöstäkin voi olla haittaa, jos kokee sen stressaavana. – Jos äiti kokee vuorotyön kuormittavana, voi olla tarpeen tehdä järjestelyjä. Muuten siitä ei ole välttämättä haittaa. Metallialan työt ovat usein fyysisesti kuormittavia. Ergonomiset asiat, kuten apuvälineet ja säädettävät työpisteet, korostuvat raskaus aikana varsinkin loppuvaiheessa. Myös kohdepoistot, työhygienia, ilmastointi ja mahdollisuus pitää taukoja ovat tärkeitä. – Hyvää sisäilmaa suosittelen kaikille työntekijöille, Helaskoski sanoo. Paras tilanne on työpaikalla, jossa on etukäteen selvitetty, millaisia vaikutuksia kemikaaleilla ja muilla tekijöillä on raskaana olevalle. Äidin on hyvä miettiä jo raskauden suunnitteluvaiheessa, miten oma työ siihen vaikuttaa. Kannattaa huomioida myös, mitä vieressä oleva tekee. Raskaus voi aiheuttaa ylimääräistä väsymystä ja rasittuneisuutta. Äiti voi kokea turhaan syyllisyyttä siitä, että ei voi suoriutua jostakin työtehtävästä. Tunne voi korostua, jos työtehtävä siirtyy suoraan muille työntekijöille. Helaskoski painottaa, että työnantajan tulee ottaa raskauteen liittyvissä asioissa jämäkkä vastuu. Työyhteisön ymmärtävästä asenteesta on huomattava apu. Parhaimmillaan työpaikalla voidaan yhdessä iloita raskaudesta, vaikka siitä aiheutuisikin erityisjärjestelyitä. a Rautpohjan Valmetin varastotyöntekijä Riikka Paatola kokee, että hänen työnantajansa on huolehtinut raskauksiin ja perhevapaisiin liittyvistä velvoitteistaan hyvin. Paatolan lapset Julius, Milli, Maija ja Eino saivat maaliskuussa uuden pikkusiskon. AHJ1706_1-23.indd 21 7.4.2017 14:41:35
6 20.04.2017 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS SAMPO TERHO: Populismi on pääosin mahdollisuus. Populismi parhaillaan tarkoittaa sitä, että kansaa kuunnellaan päätöksenteossa. Poliittiset linjaukset eivät saa irtaantua kansalaisten arjesta ja kansalaismielipiteestä. Tätä on tapahtunut erityisesti EU-politiikassa, mutta muuallakin. AINO-KAISA PEKONEN: Minä näen populismin enemmän uhkana. Se on globaali ilmiö, jossa haetaan helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Populismi myös halventaa demokratiaa instituutiona, päätöksentekijöitä ja riippumatonta oikeuslaitosta sekä mediaa. Populismissa ilmiönä on ongelmallista, että ihmisten lähdekriittisyys on kadonnut tai ainakin heikentynyt sen myötä. Tietoa haetaan enimmäkseen sosiaalisesta mediasta, missä tartutaan joihinkin tällaisiin yksittäisiin nostoihin, eikä perehdytä perusteellisesti asiaan. MIHIN POPULISMIA SUOMEN POLITIIKASSA TARVITAAN? TERHO: Pitämään poliitikkojen jalat maassa, etteivät villit visiot erkaannu kansalaisten tahdosta. Populismi on myös puhetapa. Kansalaisille kerrotaan politiikan teemoista ja sisällöstä ymmärrettävästi ja avoimesti. Populismi varmistaa, että kansalaiset tietävät, mitä ollaan tekemässä ja saavat sanoa mielipiteensä siihen. Ja sitä mielipidettä kuunnellaan. PEKONEN: Politiikassa populismia tarvitaan asioiden yksinkertaistamiseen, vaikka se onkin ongelmallista. Kun politiikka on monimutkaista, asioiden yksinkertaistaminen on jollakin tavalla hyvästä. Populistisessa yksinkertaistamisessa näen kuitenkin uhkia. Yksinkertaistamiseen pitää olla muitakin kuin populistisia keinoja. Asioita voidaan kertoa yksinkertaisesti niinkin, ettei yksinkertaisteta liikaa. Voisikohan tämän sanoa niin, että yksinkertaisten faktojen puhuminen politiikassa on populismin kevyt muoto. ONKO SUOMESSA TILAA TURVAPAIKANHAKIJOILLE? TERHO: Toissavuotinen maahanmuuttokriisi ylitti selvästi Suomen kantokyvyn. Kyllähän tilaa on, mutta kysymys on myös rahasta. Meillä on varaa ottaa vastaan jonkin verran humanitaarista maahanmuuttoa, mutta selvästi vähemmän kuin viime vuosina. Erityisesti kannattaa pitää huolta, että resurssit menevät heille, jotka todella tarvitsevat apua. Yleensä on tehokkaampaa auttaa ihmisiä lähtöalueella tai kriisien lähialueilla, jonne suurin osa turvapaikanhakijoista päätyykin. Vain pieni osa lähtee pitkille taipaleille. PEKONEN: Ilman muuta meillä on tilaa. Vierailin itse tammikuussa Jordaniassa, jonne on otettu yli miljoona pakolaista Syyriasta. Jos heidän tilannettaan vertaa Suomen tilanteeseen, Suomi on taloudellisesti paljon paremmassa tilanteessa kuin Jordania. Koska meillä on luonnonvaroja, kuten vettä ja energiaa ylipäänsä, on aika populistista väittää, että Suomessa ei olisi tilaa pakolaisille. Meillä on hyvät edellytykset ottaa heitä vastaan. Se, miten turvapaikanhakijoiden kotoutuminen ja muut jatkotoimenpiteet hoidetaan, on isompi kysymys. PÄRJÄÄKÖ SUOMI ILMAN POPULISTEJA? TERHO: Suomella menee paremmin populismin kanssa kuin ilman sitä. Populismi on voimavara Suomelle ja koko Länsi-Euroopalle, jossa on ollut vallalla eliittivetoinen, liberalismia ja globalismia korostava maailmankuva. Elitismi hallitsi politiikassa vuosikausia, ennen kuin tuli populistinen vastareaktio. Populismi on tuonut poliittisia visioita lähemmäs kansaa ja kasvattanut ihmisten arkirealismia. PEKONEN: Kyllä Suomi pärjää. Onko populismi uhka vai mahdollisuus? Eduskuntaryhmän puheenjohtaja SAMPO TERHO Perussuomalaiset ? Populismia tarvitaan pitämään poliitikkojen jalat maassa, etteivät villit visiot erkaannu kansalaisten tahdosta. ? Suomella menee paremmin populismin kanssa kuin ilman sitä. Se on voimavara Suomelle ja koko Länsi-Euroopalle. ? Pyrin puhumaan selkeästi, kertomaan kansalle, mitä oikeasti tapahtuu ja kuuntelemaan kansalaisten mielipiteitä. AHJ1706_1-23.indd 22 7.4.2017 14:41:36
20.04.2017 6 23 KUKA ON SUOMEN PARAS POPULISTI? TERHO: Timo Soini ja Veikko Vennamo ovat olleet parhaita. PEKONEN: Kyllä Timo Soini on varmasti paras populisti tällä hetkellä. Hän pystyy yksinkertaistamaan ja kertomaan asioista helpon tuntuisesti, vaikka faktat useimmiten puhuvat toista. KUKA ON SUOMEN PAHIN POPULISTI? TERHO: En lähde teilaaman ketään. PEKONEN: Koko perussuomalainen puolue on pahin populisti. Sieltä tulee usein populistisia ja vaarallisia heittoja, joista uupuvat faktat. Yksittäisiä lauseita irrotetaan isoista asiakokonaisuuksia. Omalta kotipaikkakunnaltani Riihimäeltäkin löytyy esimerkkejä. Kun perussuomalaiset viljelevät populismia jopa päivähoitomaksujen määräytymisestä, liikutaan jo varallisilla vesillä. OLETKO SINÄ POPULISTI? TERHO: Kyllä minäkin olen. Pyrin puhumaan selkeästi, kertomaan kansalle, mitä oikeasti tapahtuu ja kuuntelemaan kansalaisten mielipiteitä. PEKONEN: Kyllä kai meistä jokainen jossakin elämäntilanteessa on populisti. Toivoisin olevani hyvä populisti, joka puhuu asiat yksinkertaisesti. Jos on hankala hahmottaa monimutkaisia kuvioita, asioiden yksinkertaistaminen voi olla myös hyödyksi itsellekin. Mutta faktoissa pitää pysyä. KUKA ON POLIITTINEN ESIKUVASI? TERHO: Winston Churchill on yksi keskeisimpiä. Hän oli päättäväinen ja periaatteistaan kiinni pitävä poliitikko vaikeissakin tilanteissa. Toimi vakaumuksensa mukaan. PEKONEN: Valtakunnanpolitiikassa esikuvani on presidentti Tarja Halonen, joka on erittäin fiksu, selkeä, asiallinen ja menestynyt naispoliitikko. Erittäin vahva poliittinen esikuvani on oma isäni, Riihimäkeläinen kaupunginvaltuutettu Rauli Hirviniemi, joka aikanaan houkutteli minut politiikkaan. MITKÄ OVAT TAVOITTEESI POLITIIKASSA? TERHO: Keskeisin tavoitteeni on varmistaa, että tavallisen suomalaisen elämä on mahdollisimman hyvää. Hänelle pitää tarjota mahdollisuuksia pärjätä myös tulevaisuudessa omalla työllään ja yrittämisellä. PEKONEN: Tavoitteeni on parempi Suomi ja parempi yhteiskunta. Ja tasa-arvoisempi Suomi, jossa on hyvät palvelut. Onko populismi uhka vai mahdollisuus? Eduskuntaryhmän puheenjohtaja AINO-KAISA PEKONEN Vasemmistoliitto ? Politiikassa populismia tarvitaan asioiden yksinkertaistamiseen, vaikka se ongelmallista onkin. ? Yksinkertaisten faktojen puhuminen politiikassa taitaa olla populismin kevyt muoto. ? Jos politiikan monimutkaisia kuvioita on hankala hahmottaa, asioiden yksinkertaistaminen voi olla myös hyödyksi itsellekin. Faktat pitää kuitenkin aina muistaa. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki RIIPPUMATON OIKEUSLAITOS Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Niitä sitoo ainoastaan voimassa oleva oikeus. Mikään ulkopuolinen taho ei voi puuttua niiden ratkaisuihin. Tuomioistuimen riippumattomuus taataan perustuslaissa. LÄHDEKRIITTISYYS Lähdekriittinen ihminen tarkistaa saamansa tiedon, ennen kuin uskoo siihen. Oikean tiedon tavoittaminen vaatii kuitenkin aikaa ja arviointikykyä. HUMANITÄÄRINEN MAAHANMUUTTO Humanitäärisessä maahanmuutossa autetaan pakolaisia, joilla on kotimaassaan aito hätä. LIBERALISMI Ideologia tai poliittinen suuntaus, joka pitää keskeisenä arvona vapautta jostakin ja vapautta johonkin. ELITISMI Elitismi viittaa käsitteenä yhteiskunnalliseen tai poliittiseen valta-asemaan tai sitä kannattavaan suuntaukseen. AHJ1706_1-23.indd 23 7.4.2017 14:41:37
24 TAU KO Fortaco Oy, Sastamala, 3. maaliskuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1706_24-48.indd 24 7.4.2017 14:35:36
25 AHJ1706_24-48.indd 25 7.4.2017 14:35:38
6 20.04.2017 26 T E K S T I M A R IT A V II N A M Ä K I T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 Valtavat väkimäärät olivat siis liikkeellä. Edes vuoden 1905 vallankumouspäivinä ei liikkeelle ollut lähtenyt näin suuria ihmisjoukkoja. Työväenlehdissä ehkä hieman liioiteltiinkin osallistujamääriä, mutta joka tapauksessa V allankumouskevät 1917 oli kansan kokoontumisten ja juhlimisen aikaa. Pitkän tauon jälkeen myös työväen vapunvietto oli mahdollista ja siksi innostus suurta. Ensimmäisen maailmansodan alettua säädetty sotatila-asetus oli edellisinä vuosina estänyt työväen juhlapäivän vieton. Vappukulkueita ei tiettävästi järjestetty maailmansodan vuosina, ja työväenjärjestöjen piirissä voitiin muutoinkin tuolloin kokoontua lähinnä suljettuihin kokouksiin. Nyt koitti kuitenkin hetki, jolloin punaista väriä voitiin jälleen vapaasti käyttää ja näyttää. Vuonna 1917 vappukulkueet olivat eri puolilla Suomea isommat ja näyttävämmät kuin koskaan aikaisemmin. Helsingissä arviolta peräti 50 000 osanottajaa marssi mielenosoituskulkueessa Rautatientorilta juhlapaikalle Eläintarhan kentälle. Kulkueen marssi kesti nelisen tuntia. Kuopiossa Savon Työmies -lehti raportoi kauppatorilta Väinölänniemeen marssineessa kulkueessa olleen yli 7 000 henkeä. Salon seudulla oli vappukulkue kerännyt Sosialisti-lehden mukaan noin tuhat marssijaa ja juhlapaikalla Anistenmäellä oli ollut lisäksi noin kaksi tuhatta kuuntelijaa. Kaikkien aikojen vappujuhla Keväällä 1917 työväki Suomessa oli täynnä tarmoa muutosten aikaansaamiseksi. Työläiset järjestäytyivät, ja vappuna joukkovoimaa näytettiin marssimalla isoissa kulkueissa ja kokoontumalla yhteen. Venäläiset sotilaat viettivät vuonna 1917 vappua yhdessä suomalaisten työläisten kanssa. Tämä vappuryhmäkuva on Savi taipa leelta. Kuva on otettu Hyrkkälän kylän työväentalon eli ”Pomppalan” edessä. K A N SA N A R K IS TO K A N SA N A R K IS TO AHJ1706_24-48.indd 26 7.4.2017 14:35:40
6 20.04.2017 T E K E M I N E N ...kaupunki haltuun kuin kunnon kanta-asukki. ...henkilökemiat ei ihan toimi. OT A JO S W W W .M Y H E LS IN K I. FI H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E ? ? ? ? ? ? IHMISS UHTEE T TYÖPA IKALLA 8.–12.5 . T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 27 W W W .K IL O M E TR IK IS A .F I ...työpaikat kilometrejä kartuttamaan. MITÄ SINULTA ON JÄÄNYT KOKEMATTA KOTIPAIKKAKUNNALLASI? NY T K U V A K A TR I TA K A V E R Ä JÄ , TY Ö V Ä E N M U SE O W E R ST A S Keskeiset työväenliikkeen vaatimukset tulivat vappupuheissa esille. Ajankohtaisesta kahdeksan tunnin työaikavaatimuksesta puhuttiin paljon – monet työnantajat olivat siihen jo myöntyneetkin työväenliikkeen yleisen painostuksen ja myös lakkoilun seurauksena. Esillä olivat myös kunnallislakien uudistaminen ja torpparivapautus. Puheissa käsiteltiin myös sen aikaista maailmantilannetta ja kerrottiin tuoreita uutisia Pietarin suunnalta. Vaatimuksia Suomen riippumattomuudesta esitettiin puheissa ja mielenosoitustunnuksissa. VENÄLÄISTEN SOTILAIDEN LÄSNÄOLO JAKAA KANSAA Venäläisen sotaväen osallistuminen vapunviettoon teki osaltaan vuoden 1917 vapusta hyvin poikkeuksellisen. Venäläiset sotilaat marssivat isoin joukoin omine lippuineen vappukulkueissa eri puolilla Suomea, esimerkiksi Kuopiossa heitä laskettiin olleen mukana noin 3 000. Myös Tampereella venäläiset sotilasosastot marssivat vappukulkueessa ja osallistuivat Hippoksella pidettyyn vappumielenosoitukseen. Tuossa tilaisuudessa keskeinen esille nostettu teema oli maailmanrauha: sotaa vaadittiin lopetettavaksi ja siinä suhteessa Venäjän keisarivallan kukistuminen oli ollut askel oikeaan suuntaan. Tampereen vappujuhlassa muistettiin olleen ystävyyden ja yhteistyön tunnelma. ”Tavaritseille” tilaisuudessa puhui innostavasti venäjänkielentaitoinen Antti Markkanen. Työväenliikkeen pyrkimyksille kumouksellinen, venäläinen sotaväki oli merkittävä tuki. Porvaristolle venäläiset sotilaat olivat puolestaan uhka, joka keikutti sisäisiä valtasuhteita. Radikalisoituva sotaväki vaikutti työväestön radikalisoitumiseen. Aiemmin keväällä porvarillinen väki oli punaiset solmukkeet rinnassaan juhlinut yhdessä työväen kanssa Venäjän vallankumouksen mukanaan tuomaa vapautta, mutta vappuna työläisten luokkavaatimusten korostuessa kansa jakaantui. Tavoitteet eivät olleetkaan kaikilla yhteiset. Vappukulkue marssimassa Parkkarilan työväentalon ohitse Lappeenrannassa vappuna 1917. vuonna 1917 vietettiin kaikkien aikojen vappujuhlaa. Monissa yhdistyksissä siihen panostettiin uudella punaisella lipulla. Ainakin Oulussa punalippuja oli laitettu hulmuamaan paitsi työväentaloihin, myös osuuskaupan liiketalojen ja asemarakennuksen lippusalkoihin. Vappujuhlien ohjelma oli monimuotoista: paljon puheita, laulua, soittoa ja päivän päätteeksi ehkä vielä juhlailtamat. Puheita pidettiin suomeksi, ruotsiksi ja paljon myös venäjäksi, koska venäläinen sotaväki osallistui vapunviettoon. Puheista vastasivat työväenliikkeen johtohahmot. Heistä osa osasi venäjää ja saattoi puhua myös venäläisille. Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. ? ? Vappuna 1917 punaisia järjestölippuja kannettiin ylpeydellä kulkueissa. Vuoden päästä monia lippuja ei enää ollut: niitä tuhoutui sisällissodan aikana ja työväenliikkeen aktiivit ilmeisesti itsekin hävittivät niitä sodan jälkiselvittelyjen tukalina hetkinä. Kuvassa oleva Helsingin työväenyhdistyksen Kylvettäjäin ammattiosaston lippu oli yksi niistä Helsingin työväentalolla säilytetyistä lipuista, jotka päätyivät vuonna 1918 valkoisten sotasaaliiksi. Joku oli kuitenkin kesäkuussa 1918 toimittanut talon esineistöä Kansallismuseoon, josta lippu myöhemmin päätyi takaisin ammattiosastolle. Lipussa on kolme korjattua viiltojälkeä, jotka ovat perimätiedon mukaan tulleet saksalaisten pistimistä. ...raivaisitkin vähän autotallia. W W W .K IE R R A TY S. IN FO JO S ...kotona konsertissa. SY Ö Y LE .F I/ A IH E /R SO R A D I O N S I N F O N I A O R K E S T E R I K AT S O J A K U U N T E L E S U O R A N A YLE KÄ Y AHJ1706_24-48.indd 27 7.4.2017 14:35:45
”Tarkkana pitää olla magneettinostimen kanssa, ettei tule vahinkoja”, metallimies Toni Myllylä sanoo, kun siirtää terästankoa työstökoneeseen. 28 6 20.04.2017 T E K S T I JU K K A N O R TI O K U V A T P E K K A E LO M A A Maailman parhaat sylinterintekijät K.W. Nummi perusti metallipajan Perniöön vuonna 1923. Pajasta on kasvanut liki sadassa vuodessa tehdas, jossa tehdään intialaisomistuksessa maailman parhaita sylintereitä. S iniset sadan millin metallitangot siirtyvät magneettinostimilla kevyesti Wipro Infrastructure Engineering Oy:n Perniön tehtaalla. Metallimies Toni Myllylä ohjaa tankoja työstökoneeseen, jossa niistä syntyy muutamassa minuutissa männän varsia. – Lokakuussa hain tänne hommiin ja heti pääsin tähän ensimmäiseen vakityöhöni. Neljä ja puoli kuukautta olin ensin vuokratyöfirman kautta ja sitten homma vakinaistettiin, Salon ammattikoulusta valmistunut nuorimies kertoo. – Parasta tässä hommassa on oma vastuu. Jos sutta tulee, se on ihan hirviä häpiä, Myllylä sanoo. AINUTLAATUISTA TYÖTÄ Siirrymme tehtaalla toisaalle kitkahitsauskoneen äären. Metallimies Tero Alaraappana ohjaa sitä neljättä vuotta. – Taitaa olla niin, että minä olen tehnyt tällaisella laitteella eniten töitä koko Suomessa, Alaraappana arvelee. Hän on viihtynyt hyvin työssään. – Tämä on mielenkiintoinen työ, jota ei pääse muualla tekemään, alun perin levyseppähitsaajaksi Salossa opiskellut Alaraappana sanoo. Wipron pajalla käytetään kitkahitsausta muun muassa männänvarren silmukan liittämiseen männänvarteen. Eta Technologyn Intian Bangaloressa valmistamassa kitkahitsauslaitteessa pyöritetään männän vartta ja silmukkaa kovaa vauhtia toisiaan vasten niin, että ne kuumenevat punahehkuisiksi. Kun oikea lämpötila on saavutettu, kappaleet puristetaan kovalla paineella yhteen. Kitkahitsauslaite on kuin työstökone, jossa ohjelmoidaan kullekin saumalle pyörimisnopeudet, lämpötilat ja paineet erikseen. – Millään muulla menetelmällä ei saada yhtä lujaa saumaa, hitsari ja pääluottamusmies Jari Niemi sanoo. AHJ1706_24-48.indd 28 7.4.2017 14:35:50
”Tarkkana pitää olla magneettinostimen kanssa, ettei tule vahinkoja”, metallimies Toni Myllylä sanoo, kun siirtää terästankoa työstökoneeseen. Työsuojeluvaltuutettu Jukka Salo (vas.), toimitusjohtaja Sauli Litsilä ja pää luottamusmies Jari Niemi ovat tyytyväisiä, kun töitä riittää pitkälle tulevaisuuteen. 20.04.2017 6 29 – Riskien kartoittamiseen kiinnitetään paremmin huomiota. Niitä selvitetään, kirjataan ja niihin puututaan. Työympäristöä tehdään koko ajan turvallisemmaksi. – Työympäristö on tullut myös monin tavoin mukavammaksi, kun siivotaan paremmin, kaasuja poistetaan, melua ja pölyä on vähemmän ja lattiat ovat hyvässä kunnossa, Salo sanoo. Sairauspoissaolotuntien osuus työtunneista on noin 4–5 prosenttia vuodessa, johon on tultu 7 prosentista. – Tavoitteemme on 3,6 prosenttia, Litsilä sanoo. VUOSIKYMMENTEN OSAAMISTA Wipron tuloaulassa olevat vanhat kipit ja sylinterit paljastavat, että täällä arvostetaan kokemusta, osaamista ja kunniakasta historiaa. Niitä tarvitaan, jotta maailmalla pärjätään kovassa kilpailussa ja 50 000 sylinteriä saadaan kaupaksi. Miten on mahdollista, että keskikokoinen perniöläinen konepaja pärjää maailmalla? – Tärkein asia on, että teemme kustannustehokkaasti tuotteita, joita asiakkaamme tarvitsevat. Meillä tehdään paljon pieniä sarjoja, muutamia tai muutamia kymmeniä tuotteita per sarja. Pärjäämme laadulla ja toimitus varmuudella. Työntekijöillemme vuosikymmenten aikana kertynyt osaaminen takaa korkean laadun, toimitusjohtaja Litsilä analysoi. Vuosittain Wipro valmistaa useamman tuhannen kappaletta erilaisia tuotteita parikiloisista 60 millin sylintereistä aina kolme metriä pitkiin ja 250 milliä sisä halkaisijaltaan oleviin jättiläisiin. UUSIA TEKIJÖITÄ TARVITAAN Vaikka kymmenen vuotta kestänyt taloustaantuma tuntui Wiprossakin, ei työntekijöitä ole missään vaiheessa irtisanottu, ja lomautuksetkin ovat olleet harvassa. Talouden nousu alkoi tuntua Perniössäkin viime syksyn lopulla, kunnes vuoden vaihteessa alkoi melkoinen vauhti. – Kun näitä tehtiin käsin, minulta meni noin tunti isojen silmukoiden hitsaukseen ja viimeistelyyn. Kone tekee niitä nyt kolme kertaa enemmän, Niemi jatkaa. – Meillä tätä konetta on käytetty kymmenkunta vuotta. Näitä ei taida Suomessa monta olla, Wipron toimitusjohtaja Sauli Litsilä kertoo. Kaikkea ei kitkahitsauksellakaan voi tehdä. – Silmukan malli ja koko ratkaisevat, mitä tehdään koneella ja mitä edelleen käsin, Niemi sanoo. RISKIT SYYNIIN Joukkoomme liittyy tehtaan konkari, työsuo je luvaltuutettu Jukka Salo. Hän on työskennellyt Wiprolla vuodesta 1974. – Suurin muutos 43 vuoden aikana on nyt se, kun töitä ajetaan kolmeen vuoroon. Se ei ole minun mielestä hyvä juttu. Jotkut kyllä tykkääkin siitä ja haluavat tehdä pelkästään yövuoroa, Salo sanoo. Viime vuosina työsuojelutoiminnassa on otettu aimo harppauksia. Maailman parhaat sylinterintekijät K.W. Nummi perusti metallipajan Perniöön vuonna 1923. Pajasta on kasvanut liki sadassa vuodessa tehdas, jossa tehdään intialaisomistuksessa maailman parhaita sylintereitä. Wipro Infrastructure Engineering Oy PERUSTETTU 1923 KOTIPAIKKA Perniö TUOTANTO Hydraulisylintereitä, kippilaitteita ja hydrauliikan komponentteja HENKILÖSTÖ 160, joista 130 metallityöntekijää LIIKEVAIHTO 33 milj. euroa (2016) AHJ1706_24-48.indd 29 7.4.2017 14:35:53
Pakkaaja Thomas Jägerskiöld siirtää valmiita sylintereitä laati koihin odottamaan kuljetusta asiakkaille ympäri maailmaa. Luottamusmies Jari Niemi on ollut Wiprolla pian 20 vuotta hitsarina. Nykyisin melkoinen määrä työstä tehdään robotti hitsauslaitteella. 6 20.04.2017 30 – Olemme saaneet hyvin uusia tilauksia ja siksi palkanneet tämän vuoden aikana jo parikymmentä uutta työntekijää. Samalla olemme lisänneet vuoroja asteittain niin, että siirryimme maaliskuun 12. päivänä tekemään töitä kolmessa vuorossa kuutena päivänä viikossa. Sunnuntait ovat vapaat, Litsilä kertoo. Pääluottamusmies Jari Niemi on tyypil linen työntekijä Wiprolla. Valmistuttuaan Salon ammattikoulusta hitsariksi hän oli muutaman vuoden töissä muun muassa Turun telakalla. Kotikonnuille Wiprolle hän palasi vuonna 1998. – Isännät ovat vuosien varrella vaihtuneet, mutta työntekijät ovat pysyneet pitkälti samoina. Porukka viihtyy täällä, Niemi sanoo. Luottamusmiehelle on tiennyt töitä, kun uusia työntekijöitä on otettu vastaan ja perehdytetty talon tavoille. – Onhan siinä ollut tekemistä, että kaikkien kanssa on päässyt tutuiksi. Minulla on kaksi tuntia päivässä aikaa hoitaa näitä ja muita luottamusmiehen asioita. Se on toistaiseksi riittänyt. Uusista työntekijöistä valtaosa on palkattu ensin vuokratyöfirman kautta pariksi kuukaudeksi ja sitten otettu vakituiseen työsuhteeseen. – Suurin osa uusista on tullut Salon seudulta, Kemiöstä ja Tammisaaresta. Tänne on helppo tulla ja asuntoja on hyvin tarjolla, Niemi kertoo. Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16 puh. 020-150 5210 asiakaspalvelu@leijonagroup.com www.leijonagroup.com Turvallisuus on mielenrauhaa RAUTAISTA TIETOTAITOA TURVALLISUUDESTA SUOMALAISTA LAATUA JA SUORASELKÄISYYTTÄ YKSILÖLLISTÄ PALVELUA JA AITOA LISÄARVOA TYÖJA SUOJAVAATTEET VAATIVIIN TEOLLISUUDEN OLOSUHTEISIIN Soita ja Kysy lisää! Palosuojausta vaativiin töihin HITSAUSJA KUUMATYÖMALLISTO, MULTINORM, PALOSUOJATUT NÄKYVÄT SEKÄ ANTISTAATTISET PALOSUOJATUT NÄKYVÄT AHJ1706_24-48.indd 30 7.4.2017 15:12:00
31 20.04.2017 6 KAIKKI MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu mutkattomasti kuukausittaisissa palavereissa. Nopea kasvu on ajankohtainen aihe, jonka seurauksia Niemi ja Litsilä pohtivat yhdessä. Työpöydällä on muun muassa rekrytointiin, työaikajärjestelyihin, laadun jatkuvaan parantamiseen ja työtapojen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kiky-sopimuksen työajanpidennyksestä Wiprolla päästiin nopeasti yksimielisyyteen. – Meillä on liukuva työaika, jonka kertymästä otetaan kuukausittain kaksi tuntia pois. Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16 puh. 020-150 5210 asiakaspalvelu@leijonagroup.com www.leijonagroup.com Turvallisuus on mielenrauhaa RAUTAISTA TIETOTAITOA TURVALLISUUDESTA SUOMALAISTA LAATUA JA SUORASELKÄISYYTTÄ YKSILÖLLISTÄ PALVELUA JA AITOA LISÄARVOA TYÖJA SUOJAVAATTEET VAATIVIIN TEOLLISUUDEN OLOSUHTEISIIN Soita ja Kysy lisää! Palosuojausta vaativiin töihin HITSAUSJA KUUMATYÖMALLISTO, MULTINORM, PALOSUOJATUT NÄKYVÄT SEKÄ ANTISTAATTISET PALOSUOJATUT NÄKYVÄT Sata vuotta sylinteriosaamista HISTORIA Wipro Infrastructure Engineering Oy:n historia on tyyppi esimerkki suomalaisen metallipajan kansainvälistymisestä. Yritys perustettiin vuonna 1923 nimellä K.W. Nummi Läkki-, peltija vaskisepänliike. 1970-luvulle saakka yritys oli perniöläisen Nummen perheen omistuksessa. Menestys nojasi osaamiseen, jolla tehtiin kippilaitteiden standardiksi noussutta Nummi-kippiä. Partek osti yrityksen vuonna 1979, jolloin yritys keskittyi hydraulisylintereihin ja hyvin alkanut vienti sai uutta puhtia. Ruotsalainen Hydrauto osti yrityksen vuonna 2003 Koneelta, joka ehti olla Partekin jälkeen vuoden Perniössä isäntänä. Intialainen Wipro Infrastructure Engineering osti koko Hydrauton vuonna 2006, jolloin myös Perniön tehdas siirtyi intialaiskomentoon. Nummi-kipit sekä -hydrauliikka ovat edelleen markkina johtajia Pohjoismaissa ja alansa tunnetuimpia tuotemerkkejä kaikkialla maailmassa. Wipron Perniön tehtaalla työskentelee alkuvuoden 2017 rekrytointien jälkeen 160 henkeä, joista 130 metallimiestä. Wipro Infrastructure Engineeringillä on 12 tuotantolaitosta ympäri maailman, jotka valmis tavat vuodessa noin kaksi miljoonaa sylinteriä. Niitä käytetään pääasiassa erilaisissa työkoneissa ja raskaissa ajoneuvoissa. Perniön tehdas on 16 000 neliömetriä lattiapinta-alaltaan ja konsernin toiseksi suurin tuotantolaitos. Siellä tehdään hydraulisylintereitä sekä teleskooppi-, 2-toimija kippihydrauliikan komponentteja muun muassa kaivoskoneiden, metsäkoneiden ja kuormankäsittelylaitteiden valmistajille. Toinen vaihtoehto on se, että vähennetään pekkasista. Jokainen saa kerran vuodessa valita, kumpaa systeemiä käyttää, Niemi kertoo. Kokeneiden työntekijöiden osaamista hyödynnetään, kun työtapoja kehitetään. – Laatukysymyksissä olemme koonneet yhteen hitsareita, joiden kanssa olemme miettineet, miten voisimme vähentää virheitä. Olemme antaneet parin vuoden ajan työntekijöille prosessikoulutusta, jotta he ymmärtävät koko ajan paremmin, miten heidän työnsä laatu vaikuttaa kokonaisuuteen, Litsilä kertoo. – Jokainen kaveri yrittää aina parhaansa. Kerralla tehdään hyvää jälkeä. Harmittaa paljon, jos tulee virheitä. Sen näkee siitä, että kaveri on kun maansa myynyt, Niemi sanoo. Osaamista kartuttaa se, että jokaisella uudella työntekijällä on tukena vanhempi mestari, joka perehdyttää työn saloihin ja auttaa alkuvaikeuksissa. Töitä tehdään työparina, kunnes kisälli on oppinut mestarin opit. a AHJ1706_24-48.indd 31 7.4.2017 14:36:00
6 20.04.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Neljä pidätettyä sai viiden vuoden vankeustuomion ja 14 joutuu maksamaan 35 euron sakon. Syytteistä vapautettiin 117 ihmistä, joista osa oli jo vapaalla takuita vastaan. Hekin joutuivat istumaan syyttömästi pidätettyinä kolme ja puoli vuotta. – On tärkeää ymmärtää, että nämä 13 ovat tehtaan ammattiliiton luottamushenkilöt. Heidät poimittiin joukosta, ja tehtaan johdon todistajat todistivat heitä vastaan, koska he puolustivat työntekijöiden oikeuksia, sanoi syytettyjen puolustusasianajaja Vrinda Grover The Hindu -lehdelle. Teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALLin alueellinen sihteeri Apoorva Kaiwar toivoo vankeustuomioiden kumoutuvan ylemmässä oikeusasteessa. – 117 työläisen vapauttaminen syytteistä todistaa heidän joutuneen juttuun väärin perustein. Maruti Suzukin työläiset maksavat hinnan siitä, että he käyttivät perustuslaillista oikeuttaan järjestäytymiseen. – Kaikki tämä olisi voitu välttää, mikäli tehtaan johto ja osavaltion hallinto olisivat käsitelleet työläisten vaatimuksia kypsällä tavalla. Alueen Marutin tehtaiden 20 000 työntekijää protestoivat oikeuden päätöstä tunnin työnseisauksella. INTIA Oikeus tuomitsi elinkautiseen vankeusrangaistukseen 13 Maruti Suzukin autotehtaan ammattiliiton toimihenkilöä. Heitä pidettiin syyllisinä murhaan ja salaliittoon. Heinäkuussa 2012 Manesarissa Harayanan osavaltiossa sijaitsevan tehtaan työnjohtaja kohteli halveksuvasti kastitonta työläistä. Jupakka laajeni väkivaltaiseksi mellakoinniksi. Tehtaalla syttyi tulipalo, jossa kuoli yrityksen henkilöstöpäällikkö. Useita johtajia pahoinpideltiin. Tilanne oli jo ennestään jännittynyt, koska tehtaalle oli perustettu ammattiliitto edellisenä vuonna. Neuvottelut työolosuhteista sekä palkoista eivät edenneet ja tehtaalla oli lakkoiltu. Ammattiliiton ja yrityksen johdon kertomukset tapahtumista poikkeavat suuresti toisistaan. Liiton mukaan kyseessä oli tehtaan johdon provokaatio, yritys syyttää työläisiä salaliitosta. Tehtaan johto erotti välittömästi 2 850 vakituista ja määräaikaista työntekijää. Autotehdas käynnistyi kuukautta myöhemmin pääosin uusien määräaikaisten voimin sadan palkatun vartijan katseen alla. Poliisi pidätti 148 työntekijää, joiden joukossa olivat kaikki ammattiliiton toimihenkilöt. Maaliskuussa paikallinen oikeusistuin antoi tuomionsa. Kaikkiaan 13 ammattiliiton toimihenkilöä tuomittiin murhasta ja salaliitosta elinkautiseen vankeuteen. KA N S A I N VÄ L I N E N YHTEENOTTO Intiassa Maruti Suzukin ammattiliiton toimihenkilöt saivat kovat vankeus tuomiot vuoden 2012 tapahtumista, jolloin yhden työntekijän kaltoinkohtelu laajeni mellakoinniksi, jossa yrityksen henkilöstöpäällikkö kuoli tulipalossa. Elinkautinen tuomio ammattiliiton johdolle LE H TI K U V A /A P Sittenkin sopimus Zarfatissa PALESTIINA Zarfatin autokorjaamolle Palestiinassa on solmittu työehtosopimus. Se on harvinaista, sillä miehitysalueen israelilaisyrityksille työskentelevillä palestiinalaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta puolustaa ammatillisia etujaan. Korjaamon työntekijät järjestäytyivät neljä vuotta sitten. Israelilaisyritys sai sotilashallinnon peruuttamaan ammattiosaston puheenjohtaja Hatem Abu Ziadehin työluvan kansallisen turvallisuuden tekosyyllä. Oikeus totesi syytöksen vääräksi ja velvoitti yhtiön ottamaan hänet takaisin töihin. Tänä vuonna yhtiö lopulta taipui sopimaan työntekijöidensä kanssa työehdoista ja palkasta. Kelpo bonuksia autotehtailla AUTOTEOLLISUUS Viime vuosi tuo ylimääräisen bonuksen monille autotehtaiden työntekijöille. Audin Brysselin tehtaan työntekijät saavat osuutenaan voitosta 3 039 euroa. Saksan Neckarsulmissa ja Ingolstadtissa Audi maksaa kaikille keskimäärin 3 510 euroa. Yhdysvalloissa Fiatin omistaman, Chrysleria valmistavan FCA US:n työntekijät saavat voitto-osuutenaan keskimäärin 4 600 euroa. GM jakaa työntekijöilleen yli 11 000 euroa kullekin ja Ford keskimäärin 8 300 euroa. Yhdysvalloissa voitto-osuus perustuu UAWliiton työehtosopimukseen. Vanhempainvapaa paranee liiton toimin ITÄVALTA Vanhempainvapaa johtaa usein etujen kuten kuudennen lomaviikon, bonusten, irtisanomisajan sekä sairausajan korvausten heikkenemiseen, sanoo metallialaa järjestävä Pro-Ge-liitto. Se vaatii asiaan lakisääteistä parannusta. Mutta niin kauan kuin se ei toteudu, liitto toimii asian edistämiseksi työehtosopimuksilla. Elektroniikkateollisuuden uudessa sopimuksessa on tässä asiassa edetty tavalla, joka antaa hyvän esimerkin, sanoo liiton naisryhmän puheenjohtaja Klaudia Frieben. AHJ1706_24-48.indd 32 7.4.2017 14:36:01
T E K S T I K A U N O K O SK E LA , S O P IM U S PÄ Ä L L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Vuosiloma ja lomapalkka 2017 Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista. V U O S IL O M A JA L O M A P A L K K A 2 17 EDELLYTYKSET 14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ Ansaitsemisperiaate teknologiateollisuudessa pääsääntöisesti: ? ? Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. ? ? Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi loman määräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Huom. Loman pituutta laskettaessa puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. 35 TUNNIN SÄÄNTÖ Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää loman määräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenteri kuukausista on 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymis kuukaudeksi sellainen kalenteri kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. 35 tunnin sääntö Vuosilomapalkka on lomanmääräytymisvuoden palkkasummasta kun työsuhde kestänyt yhtäjaksoisesti ? alle vuoden: 9 % ? vähintään vuoden: 11,5 % SUURUUS Teknologiateollisuuden työehto sopimuksen lomapalkka sopimus: Laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että loman määräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaa vien työ tuntien lukumäärällä. Lasketaan mukaan: ? Työssäoloajan palkka ? Sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) ? Palvelurahat ? Työajan lyhennyksen korvaus ? Tulospalkkio ? Vuorotyöja muut lisät Huom. Tavallisin virhe vuosilomapalkan laskennassa on, ettei työajanlyhennys korvauksia ole otettu huomioon. Työntekijän vuosilomapalkka ja loma korvaus saadaan kertomalla keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella: ESIMERKKI Työntekijälle, jolla on 30 päivän loma oikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 33 LOMAUTUS Vuosilomalain 2. luvun 7 §: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä suorittamasta työtä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tilapäinen työssä olo: Katkaisee 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Enintään 90 päivää: Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolon veroista 30 työpäivän ajalta. Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Vuorolomautus: Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa enintään 6 kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaika järjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymis vuoden (1.4.–31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaika järjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolo jaksot eivät katkaise 6 kuukauden määräajan kulumista. Ei lasketa: Vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa Varallaolokorvausta Palvelusvuosilisää Arkipyhäkorvausta Hätäja ylityökorvausta Itsenäisyyspäivän palkkaa Sairausloman, äitiysja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa 20.04.2017 6 AHJ1706_24-48.indd 33 7.4.2017 14:36:01
Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus Information på svenska om semester och semesterlönen för 2017 finns på förbundets webbplats: www.metalliliitto.fi/web/se/ semester-och-semesterlon Obs. semesterperioden börjar officiellt den andra maj och upphör den sista september. MAKSAMINEN Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies. LOMARAHA Puolet työntekijän lomapalkasta. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosi loman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhtey dessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 kalenteri päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työ sopimus päättyy, kyseessä ei ole työn tekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräy tymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen loman määräy tymisvuoden lomakorvauksesta. Huom. Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. LOMAKAUSI Huom! Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työn antaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosi lomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä töntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosi loman ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen. Kolmivuorotyö. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhden jaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 6 20.04.2017 34 Viikkoja kuukausipalkkaiset muutostilanteessa ?? Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä ? osittaiselle sairauslomalle ? osa-aikaeläkkeelle ? osatyökyvyttömyyseläkkeelle ? osittaiselle hoitovapaalle ? sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle. Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. ?? Jos työntekijän työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan (eli samana jatkuneen työajan) ja sitä vastaavan viikkotai kuukausipalkan mukaan. Käytännössä siis ennen työajan muutosta olleen palkan perusteella. Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan. SAIRASTUMINEN LOMAN AIKANA Vuosilomalakia on muutettu niin, että työn tekijän sairastuessa vuosiloman aikana, oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. 1.4.2016 voimaan tullut lainkohta on riitautettu, mutta kiistanalaisen lainkohdan mukaan toimitaan seuraavasti. Karenssipäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana. Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomaansa taikka hänen tiedetään tulevan määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi, tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan. Jos kuitenkin työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta lomaa ei siirretä. Työaikadirektiivin mukaan työntekijän tulee kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava ratkaisussaan. Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuupäiviä voida vähentää. Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa sairauden perusteella, on työnantajalla oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys, kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista työkyvyttömyystilanteista. Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan. Omavastuupäivät eri tilanteissa Jos työntekijä sairastaa loman aikana 4 päivää, työnantaja voi käsitellä noita sairauspäiviä omavastuupäivinä edellytyksellä, että työntekijä on pyytänyt loman siirtoa. Mikäli vuosiloman ajalle sattuu toinen sairausloma, voidaan tästä maksamisessa 2 päivää käsitellä omavastuupäivinä. Mikäli työntekijä ei ole reagoinut ja pyytänyt loman siirtoa, katsoo työnantaja että henkilö on vain ollut lomalla. Omavastuupäiviä voi siis olla yhteensä 6 kappaletta ja ne voivat koostua eri työkyvyttömyystapauksista. T YÖ E H TO S O P I M U S AHJ1706_24-48.indd 34 7.4.2017 14:36:01
20.04.2017 6 H A R R A S T U S T E K S T I JE N N I LE U K U M A A VA A R A K U V A JO U N I P O R SA N G E R ? ? Rovaniemeläisen Terho Iljinin ajatuksesta se vuonna 1992 lähti: perustaa jalkapallojoukkue joulupukin mukaan. – Halusin katsoa vähän pidemmälle ja muut onneksi olivat samaa mieltä asiasta, FC Santa Clausin jo hieman patinoituneeseen verkkatakkiin pukeutunut Iljin kertoo. Haastattelukin tehdään tietysti Joulupukin kotona Pajakylässä, Rovaniemen Napapiirillä. Iljinin visiointi kannatti. Neljännesvuosisata myöhemmin Joulupukin joukkuetta tullaan katsomaan ympäri maailmaa. Jalkapallofanit ja turistit Brasiliaa ja Kiinaa myöten haluavat pelata hangella joulupukkia ja tonttuja vastaan. Viime jouluna joukkue kävi Pekingissä pelaamassa. Ottelulla oli 58 miljoonaa katsojaa televisiossa ja paikan päällä, ja kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen jalkapallojoukkue pelasi Kiinassa. Iljinin äänessä on ylpeyttä. Kertaalleen jo konkurssin partaalla käyneellä joulupukkijoukkueella menee kiinalaissponsorin turvin nyt hyvin, ja tulevaisuutta voi suunnitella useamman vuoden päähän. Rovaniemellä kasvaa joukko nuoria lupauksia, joista osa jossain vaiheessa siirtyy Rovaniemen Palloseuraan tai muualle pelaamaan. TELEASENTAJA, ELÄKELÄINEN TERHO ILJIN KOTIPAIKKA ROVANIEMI HARRASTANUT 1960-LUVULTA LÄHTIEN Jalkapallon ikuisen joulun mies JALKAPALLOJOUKKUE LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Nykyisin Iljin on joukkueen kunniapuheenjohtaja, mutta hän on toiminut FC Santa Clausissa lähestulkoon kaikissa mahdollisissa tehtävissä: makkaramyyjänä, järjestysmiehenä, mainosten levittäjänä pelikentälle. Lisäksi hän huoltaa otteluissa loukkaantuneita poikia takaisin pelikuntoon. – Niksauttamiseksi vanha kansa sitä sanoo, Iljin kuvailee. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Iljin on ollut teleasentajan työstään Soneralla eläkkeellä vuodesta 1992, mutta eläköityminen ei ole suuremmin tahtia hidastanut. Iljin uskoo tekemisen voimaan. – Olen tuttavapiirissäkin valitettavasti huomannut, että jos luovut työstä, lähtee henki, Iljin sanoo. Hän ei enää itse pelaa jalkapalloa, mutta takana on useiden vuosikymmenien harrastus. 1970-luvulla Iljin pelasi 3. divisioonassa ja yhdessä ottelussa teki hattutempunkin. Pelaajana hän on pelannut niin pakkina kuin kärjessäkin, siellä missä on kulloinkin tarvittu. Jalkapallo vaatii teknistä taituruutta ja kovaa kuntoa, mutta lajin tärkein asia tulee Iljinin suusta epäröimättä. – Joukkuehenki on tässä parasta, se että kaverit puhaltavat yhteen hiileen. Jalkapallon lisäksi Iljin seuraa esimerkiksi lentopalloa ja jääkiekkoa ja on mukana paikallisessa seurakuntaneuvostossa. Hänellä on kultaiset ansiomerkit niin Palloliitosta kuin SAK:stakin. Iljin myös mentoroi Työväen Sivistysliitossa. Haastattelua tehtäessä maaliskuussa Iljin muiden jalkapallofanien tapaan odotti Rovaniemen keskuskentän sulamista. Huhtikuussa siirrytään hallitreeneistä ulkokentälle ja toukokuussa alkaa uusi kausi. – Tavoitteena on saada joukkue iskukykyiseksi, katsotaan mihin se riittää. Se ainakin on varmaa, että kannustusjoukoissa seisoo Terho Iljin. Kuvia FC Santa Claus -joukkueesta ja esimerkiksi matkasta Kiinaan löytyy joukkueen Facebook-sivuilta facebook.com/FCSantaClaus ja kotisivuilta www.fcsantaclaus.fi, 35 Joulupukin jalkapallojoukkue FC Santa Claus syntyi Terho Iljinin ideasta 25 vuotta sitten. Iljin on seuran kunniapuheenjohtaja ja yhä mukana huoltotoiminnassa. AHJ1706_24-48.indd 35 7.4.2017 14:36:04
36 6 20.04.2017 T E X T JO H A N N E S W A R IS F O TO JO H A N N E S TE R V O 36 Omkring 50 personer jobbar i produktionen på Kaiser EurMarks fabrik I Nykarleby. Flera metallproffs har blivit anställda den senaste tiden. AHJ1706_24-48.indd 36 7.4.2017 14:36:09
20.04.2017 6 3737 Baltikum. Företaget är störst och ledande inom branschen i Finland. Vesterqvist uppskattar att man på Eur-Mark sätter ihop ungefär ett femtiotal bilar i året. Knappt 50 anställda håller verksamheten i gång på fabriksgolvet. Men det finns utmaningar också i framtiden. – Det går ganska bra nu, men i Sverige är de ett eller två steg före oss när det kommer till en här typen av teknik. De skärpta miljökraven på motorer och arbetsmaskiner skapar en nisch för företag som Eur-Mark. Vesterqvist är teamledare för chassiavdelningen där teamet utför monteringsarbeten på fordonsstommen. Nu står här två blivande ”dyngbilar” som de skämtsamt kallas på rad. Exakt hur individuella bilarna är får man en bild av då han berättar hur länge det tar att slutföra arbetet. – Teamkompisarna kan vara klara med sin tredje bil när man själv fortfarande håller på med den första, säger Vesterqvist. CHEFER PÅ BESÖK Vågen av samarbetsförhandlingar och uppsägningar har inte nått Kaiser Eur-Mark. Tvärtom. Det finns gott om jobb. Personalstyrkan har vuxit stadigt under de senaste åren och nya investeringar har gjorts. En ny servicehall byggdes i fjol och så har man gjort om lagret som innehåller 7 500 produkter – och de blir fler. – Det är bra att ledningen tänker långsiktigt, investerar och tror på det vi gör, säger Vesterqvist. Satsningarna på innovationer och miljöteknik skapar jobb i Österbotten. Arbetarna på Kaiser Eur-Mark i Nykarleby förser grannländerna med teknik för bland annat avloppsrengöring. D et är ett smutsigt jobb men någon måste göra det, heter det i gamla gangsterfilmer. I Nykarleby satsar man på att erbjuda lösningar för något som gemene man kanske inte tänker så mycket på i vardagen – men om det inte fungerar kan det innebära stora problem för hela samhället. Fredagseftermiddagen är långt framskriden och klockan visar att det snart är dags för de anställda vid Nykarlebyföretaget att ta helg. Här jobbas det ändå på för fulla muggar och svetslopporna flyger på flera håll i industrihallen. Inga vanliga dyngbilar Fordonen är väldigt olika och kunderna kan ha mycket varierande krav på utrustningen. Den här Merccan ska förses med ”alla godsaker”. Huvudförtroendeman Christian Vesterqvist instruerar Ronny Olin. Ronny Silfvast har jobbat över femton år på företaget. Nu svetsar han hål för luckorna i tanken. –Arbetskompisarna är det bästa med det här jobbet, säger han. Kaiser Eur-Mark tillverkar huvudsakligen kombinerade fordon för högtrycksrening av avlopp och avfallshantering, som tillval utrustade med vattenåtervinning. Det satsas speciellt på teknik som klarar av det kyliga nordiska klimatet. Huvudförtroendeman Christian Vesterqvist tar emot oss och visar oss runt på fabriken. Här tillverkas torrsugningsfordon och kombinerade fordon för rening av avlopp. Bilarna skräddarsys långt efter kundens önskemål. Det är inte precis några småfordon det är frågan om. Kraven på sugkraften kan vara höga inom krävande industriella arbeten. FORDON TILL NORDEN OCH BALTIKUM Produktsortimentet som företaget erbjuder och tillverkar ställer en hel del krav på de anställda som jobbar med produktionen. – Det finns egentligen ingen standardmodell. Varje bil är så gott som olik den andra. Den här som vi jobbar på är en Mercedes med full utrustning och alla ”godsaker”, säger Vesterqvist. Omkring nittio procent av bilarna exporteras. Den absolut största delen av bilarna skall till grannländerna Sverige och Norge samt AHJ1706_24-48.indd 37 7.4.2017 14:36:12
6 20.04.2017 38 VISSTE DU ATT DU KAN KOLLA DINA MEDLEMSUPPGIFTER PÅ METALLS E-TJÄNST? ? Gå in på förbundets webbplats www.metalliliitto.fi ? Välj Elektroniska tjänsten. Du behöver bara dina personliga nätbankkoder för att logga in. 38 Metalls fullmäktige samlas FÖRBUNDET Fullmäktige för Metallarbetarförbundet samlas den 25 april. Fullmäktige är det högsta beslutsfattande organet inom förbundet mellan förbundskongresserna. Under mötet presenteras också resultatet i den färska arbetarskyddsenkäten. Du kan följa med fullmäktige genom våra elektroniska kanaler och social medier. Metalls extraordinärie kongress går av stapeln 17–18 maj i Helsingfors. Finländare kan bli chef för nordiskt fackförbund NORDEN Styrelsen för de nordiska industrifackens samarbetsorgan Industrianställda i Norden (NordicIN) föreslår finländaren Reijo Paananen till posten som generalsekreterare. Det slutliga beslutet görs av organisationens nordiska forum som sammanträder i slutet av juni. Paananen har arbetat över 15 år inom fackföreningsrörelsen i olika organisationsoch kommunikationsuppgifter. Dessutom har han jobbat i Europaparlamentet och lett organisationen Finland i Europa. Paananen lämnade sitt uppdrag som partisekreterare för SDP i februari. Nordic-In består i dag av 20 fackförbund inom industrin i de nordiska länderna. Den finländska förbundsfamiljen representeras av Metall, Fackförbundet Pro, Pappers, Elektrikerförbundet, TEAM industribranschernas fackförbund samt TEK som representerar akademiker inom teknikbranscherna. R E D IG E R IN G JO H A N N E S W A R IS Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johannes.waris@metalliliitto.fi Fabriken grundades i början av 1990-talet, men för drygt fem år sedan köptes Eur-Mark upp av den familjeägda bolagskoncern Kaiser, vars hemort finns i Lichtenstein. Kaiser Ag har drygt hundra år på nacken. Förutom Finland har företaget verksamhet i Österrike, Slovakien och Italien. Det är ett arrangemang som fungerar väl för förtroendemannen. – En produktionschef flyger hit från Lichtenstein en gång i månaden och då sitter vi ner och diskuterar. Trots att högsta cheferna och ägarna befinner sig i ett annat land tycker Christian att samarbetet och kommunikationen fungerar bättre nu än då företaget var i inhemskt ägo. – Det är absolut mer uttänkt och långsiktigt nuförtiden. Facket är inte heller den stora fienden längre, säger Vesterqvist. Tidigare lär samarbetet varit tyngre på den fronten. ”MAN BLIR NOG TRÖTT TILL KVÄLLEN” Jesse Nyman och Johnny Dahlén som jobbar vid bilen intill håller på med att montera pumpar. De har jobbat några år i huset och trivs för det mesta med att ha ett rätt så självständigt jobb. Grabbarna ”mårar åpå” som det heter. Orderstocken för företaget ser full ut och det finns mycket att göra. Nyman och Dahlén anser att lönen kunde vara högre. – Ja, lönen är ju för låg med tanke på att man får krypa omkring och jobba i obekväma ställningar. Man blir nog trött till kvällen, säger Dahlén. Jobbkompisarna anser också att kommunikationen kunde fungera bättre mellan verkstadsgolv och ledning. – Ibland kommer informationen från ingenjörerna i sista minuten, säger Nyman. ”ARBETSKAMRATERNA ÄR DET BÄSTA” På andra sidan hallen håller det så kallade råtank-teamet till. Här håller svetsaren Ronny Silfvast på med att laga alla lås och luckor på en tank som sedan ska monteras på chassi. Det är ett rätt så tidskrävande projekt. – Det tar två och halv vecka att svetsa ihop den här tanken, säger han. Tankarna varierar mycket i storlek och tillverkas i olika material. Silfvast hör till det gamla gardet på fabriksgolvet. Han har jobbat i huset så gott som första början för drygt 15 år sedan och sett förändringarna på jobbet. – Det bästa med jobbet är arbetskamraterna. Det är bra att det finns jobb, men om det blir för bråttom kan det leda till olyckor, påminner Silfvast. På andra sidan väggen är det betydligt lugnare och tystare. Här börjar fordonen se ut som om de är klara för export. Khalid Wikström har några år på nacken inom företaget. Han håller på det sista finliret innan bilarna ska ut till måleriet som ligger en bit bort från fabriken. Wikström har hunnit testa flera olika banor innan han började jobba för Kaiser Eur-Mark. – Då man har jobbat i båtbranschen, på flygfältet och på flyktingförläggning, så kan man väl ibland bygga ”dyngbilar” också, säger Wikström med ett skratt. Det är en imponerande mängd teknik och detaljer på de färdiga bilarna. VARJE ANSTÄLLD ANSVARAR FÖR ETT OMRÅDE Ett arbetssätt som togs i bruk i samband med ägarbytet är att varje anställd har ett eget område som han eller hon ansvarar för och ser till att hålla rent och snyggt. Det ökar trivseln på jobbet men det är samtidigt också en arbetarskyddsfråga. Vesterqvist säger att det inte förekommit några värre olyckor på fabriken. Den rätt så nyligen valda huvudförtroendemannen säger att det kommer att ta en stund att bli riktig varm i kläderna i uppdraget. Nu följer förtroendemannakurser av vilka den första redan följande vecka. Starten på uppdraget har gått bra. – Ungefär tio nya medlemmar gick med i facket i höstas, kommenterar Vesterqvist. En av de första sakerna den nyvalda huvudförtroendemannen tog i tu med var att genomföra en arbetsplatsförfrågning med personalen. Ett ärende som kom fram i förfrågningen var frågan om att anmäla sjukfrånvaro. I dagens läge krävs läkarintyg för första sjukdagen medan vi skulle vilja ha ett system där en anställd ska sköta om sig och vila ut hemma i tre dagar efter egen anmälan. Klockan närmar sig halv fyra och det börjar vara dags att söka sig hemåt. Fabriken tystnar. a Fler än 650 metallare ställde upp i kommunalvalet. Vem blev vald till fullmäktige? www.metalliliitto.fi/ kuntavaalit-2017 6,5 % lönehöjning SVERIGE Inom industrin slöts ett treårigt avtal som förutom lönehöjning innehöll en särskild satsning på dem som tjänar under 24 000 kronor (2 500 euro) samt höjd pension. Avtalet gäller 600 000 industrianställda. EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ent o t se 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA AHJ1706_24-48.indd 38 7.4.2017 14:36:14
EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ent o t se 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA AHJ1706_24-48.indd 39 7.4.2017 14:36:14
6 20.04.2017 6 20.04.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1706_24-48.indd 40 7.4.2017 14:36:14
20.04.2017 6 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A K IT I H A IL A Järjestäjän työ vaatii lujaa asennetta ja kykyä mennä omalle epämukavuusalueelle, tietävät Krista Virtanen ja Antti Mäki. He osallistuivat Helsingissä liiton keskustoimistolla pidetylle järjestäjäkurssi II:lle eli jatkokurssille. – Jaettiin ja vertailtiin omia kokemuksia, mitä kenelläkin on järjestämistyössä tullut vastaan. Sitä kautta saatiin valaistusta omalle polulle. Toimitsijoilta välittyi hyvin tietotaitoa liiton toiminnasta, Virtanen ja Mäki kuvaavat nelipäiväisen kurssin oppia. Molemmilla on kokemusta siitä, miten yritykseen ryhdytään luomaan edunvalvonnan rakenteita, kun liikkeelle on lähdettävä nollapisteestä. – Pitää tunnistaa työporukasta tietyt johtohahmot ja saada heidät sitoutumaan siihen ajatukseen, että liiton jäsenyys ja paikallinen edunvalvonta ovat tärkeitä juttuja. Näistä tyypeistä voi kasvaa vastuunkantajia, parhaassa tapauksessa yrityksen ensimmäisiä luottamusmiehiä. Virtanen on toiminut järjestäjäharjoittelijana helmikuusta asti ja on parhaillaan opintovapaalla. Myös järjestäjäharjoittelijana toimiva Mäki saa järjestämisen jatkokurssin luettua hyväksi ammattikorkeakoulun opinnoissaan. – Teen yhteisöpedagogin tutkintoa järjestöasiantuntijaksi. Pidän tällä kurssilla opintopäiväkirjaa, ja nämä kelpuutetaan osaksi syventäviä opintoja. Viisitoista opintopistettä, selvittää Mäki. He toivovatkin, että ammattiosastot ottavat järjestämisen asiakseen. Juuri ammattiosastojen kautta voi löytyä niitä tekijöitä, jotka lähtevät opiskelemaan järjestämisen taitoja. – Ammattiosastot saavat tukea liitolta, ja rahoitusta järjestyy kyllä. Tämä on työtä, jota on pakko tehdä, koska tästä on kiinni ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus. Lisää järjestäjiä tarvitaan KRISTA VIRTANEN autojen maahantulotarkastaja, työsuojeluvaravaltuutettu, Semaster Oy, Vantaa, Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 337 ja ANTTI MÄKI varaosamyyjä, työsuojeluvaltuutettu, Keskusautohalli Oy, Turku, Turun autoja moottorityöväen ao. 87 ”Ammattiosastojen on otettava järjestäminen asiakseen.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 8.–12.5. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Ihmissuhteet työpaikalla H Tietotekniikan jatkokurssi (Tampere) 10.–12.5. Kansantalous Y 15.–19.5. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 14.–18.8. H ) 22.–24.5. Kaivosalan täydennyskurssi H 29.5.–2.6. Palkkatekniikan kurssi H 5.–9.6. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 12.–16.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) 4.–18.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Työelämän englantia 21.–25.8. Tietotekniikan täydennyskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.8. Hyvinvointi työyhteisössä Jäsenrekisteriohjelmakurssi – Titaani 28.8.–1.9. Paikallinen sopiminen (autoala mukana) 4.–6.9. Kotisivukurssi 4.–8.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit Kaipaako ammattiosastosi lisävinkkejä järjestäytymiseen? Mitä työpaikalla voidaan tehdä yhdessä? Miten työpaikan työntekijät saadaan aktiiviseksi? Lähde Järjestäjä-kurssille, saat uusia eväitä toimintaan! 11.–15.9. Järjestäjäkurssi I osa H 16.–19.10. Järjestäjäkurssi II osa H Lisätietoja: Kaisa Niskanen, kampanjaviestinnän koordinaattori kaisa.niskanen@metalliliitto.fi puh. 040 830 5684 Hae ilman lapsia, kursseilla tilaa! TOIMI HETI! NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto. fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. AHJ1706_24-48.indd 41 7.4.2017 14:36:17
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 27.4. Ahjo 7/2017 (ilmestyy 11.5.) 16.5. Ahjo 8/2017 (ilmestyy 1.6.) 8.6. Ahjo 9/2017 (ilmestyy 22.6.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 24.4. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Kari Uotila. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 8.5. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Vierailijana Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Kahvitarjoilu. Teatteriretki Kauhajoelle 22.7. ja syysristeily 12.9. Turku-Tukholma-Turku M/S Baltic Princess-laivalla. Ilmoittautuminen tapahtumiin kokouksessa tai Pentti Liukkoselle, puh. 044 270 8072. Lahden metallityöväen ao. 23:n kevätkokous to 20.4. klo 18 ABC Kivimaan kokoustiloissa, Kiitokatu 2, Lahti. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu ennen kokouksen alkua klo 17.40–18 suoraan kahvion linjastolta, kerro kassalla ”Metalli 23 kokous”. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kokous ma 8.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Aiheena liittofuusio. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 3.5. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 8.5. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n kevätkokous to 4.5. klo 18 ammattiosaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat. Turun autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten kevään viimeinen palaveri ti 2.5. klo 13 ravintola Verkahovissa. Rupattelua ja vähän myös asiaa. Etelä-Pohjanmaan autoja konealan ao. 434:n kevätkokous la 22.4. klo 16 Petri Ylätalon luona, Tuomaantie 3 A 2, Hyllykallio. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to–pe toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, kevään ja kesän poikkeavat aukioloajat: ke 24.5. auki klo 9.30–13, loppuviikon kiinni. Kesä–elokuun aikana aina perjantaisin auki klo 9.30–13. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen haku ajalle 26.5.–9.6. Hakemukset 8.5. mennessä. Hakulomakkeita luottamusmiehiltä. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 21.4. klo 11.30– 15.30. Aloitetaan ruokailulla ravintola Foijassa, Aurakatu 10, Turku. Klo 12.30 koulutusta Ykkösen toimistolla. Aiheena on ”Apua jäsenhankintaan, saatko kysyttyä, osaatko vastata?” Liitosta Osmo Rantanen. Tilaisuus on tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Käytetään luottamusmiesaikaa. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu viimeistään 19.4. toimistoon, puh. 02 469 1410. Ao. 1:n koko perheen tapahtuma la 22.4. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lapsille ja lapsenmielisille peikkopolku. Mehua, kahvia ja pullaa tarjolla. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 19.4. mennessä toimistoon, puh. 02 469 1410. Ao. 1 järjestää tutustuminen Väinö Linnan reittiin la 29.4. Lähtö klo 8 Turun kauppatorilta Ortodoksikirkon edestä. Urjalassa tutustuminen Väinö Linnan reittiin klo 10–12. Reitti kuljetaan bussilla, opas on mukana. Paluumatkalla noin klo 12.30 pysähdytään Humppilassa ostoskeskuksessa. Ruokailu omakustanteisesti ja tutustuminen liikkeisiin. Lähtö takaisin Turkuun klo 14. Matkan hinta 10 €. Ilmoittautumiset ja maksut 24.4. mennessä toimistoon, puh. 02 469 1410. Mukaan ehtii 50 nopeimmin ilmoittautunutta! Lahden metallityöväen ao. 23:n päiväretki la 10.6. Tampereen suuntaan. Opastettu kiertoajelu Tampereella, ostosaikaa Lempäälän Ideaparkissa, vierailu Rönnvikin viinitilalla. Hinta 50 € sisältää bussimatkat, kahvituksen, lounaan, kiertoajelun ja vierailumaksun viinitilalla. Lähtö Lahdesta klo 9 ja paluu n. klo 19.30. Ilmoittautumiset osaston toimistolle 19.5. mennessä puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: konserttilippuja puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan Kasari-kiertueelle ti 22.8. klo 19 Sibeliustalon pääsalissa. Jäsenelle lippu 5 € ja seuralaiselle 10 €. Varaukset toimistolle puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Metalliliiton retkeilypäivä Särkänniemessä la 26.8. Huvipuisto aukeaa klo 11 ja sulkeutuu klo 20. Rannekkeen hinta 22 €/hlö, alle 3-vuotiaat maksutta. Rannekkeella pääsee huvipuiston laitteisiin pituusrajat huomioiden koko päivän. Rannekkeeseen voi ostaa täydennerannekkeen (hinta 6 €), jolla pääsee Koirapuistoon, Akvaarioon, Planetaarioon ja Näsinneulaan. Tilaisuudessa ei ole liiton maksamaa ruokaa, alueelle saa viedä omia eväitä ja alueella on useita ruokaravintoloita. Ao. 23 järjestää yhteiskuljetuksia, bussit lähtevät Vääksystä klo 8.15, Heinolan torilta klo 8.15, Nastolan Rakokiven torilta klo 8.15 sekä Lahdesta klo 9. Kaikki bussit lähtevät paluumatkalle Särkänniemestä klo 18. Edestakaisen bussimatkan hinta 5 €/hlö, alle 3-vuotiaat maksutta. Ilmoittautumiset toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@ metalli23.fi. Ao. 23: Love Me Tender –musikaali la 16.9. klo 13 Lahden Kaupunginteatterissa. Jäsenelle lippu 25 € ja seuralaiselle 35 €. Varaukset toimistolle. Ao. 23: HopLop-sisäänpääsylippuja: jäsenhinta 8 €/kpl, max. 2 lippua/jäsen. Varaukset toimistolle. Ao. 23:n veteraanien syysristeily 12.–13.9. Turku–Tukholma–Turku. A-hytti: 2 hlöä hytissä 65 €/hlö, B-hytti: 2 hlöä hytissä 60 €/hlö. Hinta sisältää bussimatkat, hyttipaikan, meriaamiaisen, buffet-lounaan ruokajuomineen, kahvikupongin kahvilaan sekä seminaariohjelman. Meritanssien solistina Leif Lindeman. Ilmoittautumiset toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily ke 10.5. Tallinnaan. Laiva M/SViking XPRS lähtee klo 11.30 Helsingin Katajanokan terminaalista. Lippujen jako alkaa terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Laiva saapuu Tallinnaan klo 14. Paluulähtö Tallinasta klo 18, Helsinkiin saavutaan klo 20.30. Ilmoittautuminen 25.4. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai sähköpostilla heikkibackman@elisanet.fi. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilötodistus. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 € maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Seuralaiselle, joka ei ole ao. 41:n jäsen, hinta on 32 €. Turun metallityöväen ao. 49:n Porkkalan parenteesi –kiertoajelu ke 14.6. Lähtö Jalon talleilta klo 7.30, Rientolasta klo 7.40, Turun linja-autoaseman 9-laiturilta klo 8 ja tarvittaessa Kaarinan kautta Uudenmaantietä moottoritielle. Kello 10 Majvikisssa, jossa aamukahvit ja tutustuminen Majvikin linnaan. Käynti Kolsarbyn neuvostoajan hautausmaalla ja sen jälkeen käynti Degerbyn Igor-museossa, jonka esineet ja tarinat kertovat Porkkalan vuokrakaudesta sekä käynti Grefvaksen bunkkerissa Inkoossa. Kello 13.30 buffet-lounas Rantasipi Siuntion Kylpylässä, josta kohti Sjundbyn keskiaikaista linnaa. Linnan kohdalla meitä odottaa yllätys, josta selviydyttyämme pääsemme kuulemaan linnan historiasta. Kotimatkalla iltapäiväkahvit Kehlan tallikahvilassa Siuntiossa. Kotimatkalle lähtö Majvikista klo 17. Matkan hinta 60 € sisältää kuljetuksen, pääsymaksut, opastuksen, lounaan, aamuja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset matkalle kokouksissa Rientolassa tai osaston toimistoon 31.5. mennessä Susanna Meriselle, puh. 044 518 9446. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien päivämatka ti 27.6. Tammisaareen. Lähtö Halikosta klo 9.45 ja Salon torilta klo 10. Risteilemme saaristossa, ruokailemme maissa, tutustumme nähtävyyksiin, museo, kirpputori ym. Matkan hinta ao. 57:n jäsen/kumppani 30 €, muille 40 €. Ilmoittautumiset ja maksut 2.6. mennessä Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle. 6 20.04.2017 42 AHJ1706_24-48.indd 42 7.4.2017 14:36:17
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 27.4. Ahjo 7/2017 (ilmestyy 11.5.) 16.5. Ahjo 8/2017 (ilmestyy 1.6.) 8.6. Ahjo 9/2017 (ilmestyy 22.6.) Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu 24.–28.5. Särkisalossa. Majoitus Villa Rufuksessa alkaen keskiviikkona klo 16. Tilaa 8:lle hengelle. Oman veneen voi laskea mökin läheisyydessä (n. 300 m) olevasta rampista mereen. Vuokraveneitä löytyy, jotka varattava ja maksettava itse. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Paikat täytetään varausjärjestyksessä maksamalla hinta 30 € 12.5. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston virkistyspäivä ti 16.5. Nokialla Noun majalla. Linja-autokuljetus lähtee Pirkkalan Suupalta klo 9.40 ja ajaa reittiä Härmälä–Tre, ktori klo 10–Tesoma–Nokia. Paluuajasta sovitaan perillä. Matkan hinta 10 € sisältää ruuan ja juotavat, pyyhe mukaan. Ilmoittautumiset Annelille tai Lasselle 10.5. mennessä. Pedersöre Metallarbetarfackavd. 228 ordnar en trivselkväll lördagen den 20.5 kl 19 vid Pavis för 228:ans medlemmar + avec. Stående bord. Anmälan senast fredagen den 5.5 till Sari, tel. 044 592 3044. Turun autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten luontopolku Savojärven ympäri ti 9.5. Kokoon tuminen Säkyläntien p-paikalla klo 11. Pitkospuita pitkin matka on noin 6 km. Omat eväät mukaan, nuotio mahdollinen. Myös seuralainen on tervetullut mukaan! Gdanskiin 24.4. lähtevät: kokoontuminen viimeistään klo 11.30 Turun lentoasemalla. Lisätiedot Anssi Junnilalta, puh. 0400 861 096 tai anssi.junnila@gmail.com. Iisalmen Auto-ja Konealan ao. 328:n hotellimatka Tallinnaan 9.–11.6. Majoitus Hotel Tallink Cityssä, matkat Kuljetus Japen kyydillä. Matkan hinta jäsenille 120 €, muille 200 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.4. mennessä Maijalle, puh. 040 704 5440. Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346:n jäsenille matkan Joensuuhun 17.–18.6. Osuuskaupparocktapahtumaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pe 12.5. mennessä Jukalle, puh. 050 5230 855 tai jukka.vetola@terrafame.fi. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49 järjestää koulutustilaisuuden pe 5.5. Päivä alkaa klo 11.30 lounaalla, koulutusta klo 12–15 Metalli 49:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Koulutuksen aiheena on sosiaalinen media ja sähköinen viestintä. Miten käyttää nettiä turvallisesti? Mikä on Facebook? Miten kirjoitan sähköpostin? Opettajana on Eija Laakso Murikasta. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 28.4. mennessä toimistolle tai susanna.merinen@ metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä). Ao. 49 järjestää koulutuspaketin aiheesta työehdot. Koulutus kolmena lauantaina 6.5. (aiheena palkkaus), 13.5. (työaika ja ylityöt) ja 20.5. (työturvallisuus) klo 12–16 Metalli 49:n koulutustilassa, Tuureporinkatu 17 C, 2. krs. Tilaisuudet tarkoitettu kaikille, joita asia kiinnostaa. Kouluttajina toimivat Metalliliiton asiantuntijat. Koulutus on maksuton ja koulutukseen sisältyy ruokailu. Paikkoja on vain 30. Ilmoittautuminen 28.4. mennessä toimistolle, susanna.merinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. SEUTURYHMÄT Tampereen seuturyhmän (ao:t 7, 38, 80, 97, 134, 140, 149, 195, 231, 239, 305 ja 402) työturvallisuuskorttikoulutus la 22.4. klo 9–17 SAK:n toimipisteessä, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Kouluttajana on Murikkaopistolta Stig Sarlin. Koulutus on avoin kaikille Metalliliiton jäsenille, ensisijaisesti kuitenkin työttömille jäsenille. Koulutuksen hinta on 15 €, sisältäen ruokailun (kysy omalta ammattiosastoltasi hinnan korvaamista). Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset Pirkanmaan aluetoimistoon Iralle, puh. 020 77 41372. Oulun seuturyhmä järjestää jäsenilleen koulutusta 12.5. klo 17–20.30 Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Aiheena on ”Ymmärrä omaa palkkakuittiasi”, jossa käsitellään palkanmaksuun ja työaikaan liittyviä asioita. Koulutuksen aluksi ruokailu ja kahvit. Ilmoittautumiset ja tiedot erityisruokavalioista 30.4. mennessä kaisan@wippies.fi tai 040 7323 885/Kaisa Telekäinen. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Oulun seuturyhmä: Möljän teatteri la 22.7. klo 18.30. Ilmoittautumiset oman osaston yhteyshenkilölle viimeistään 12.5. Ao. 56 Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–14); Ao. 72 Olli 040 554 7587; Ao. 108 Ilkka 040 543 6970; Ao. 118 Tuure 041 507 2348; Ao. 210 Suvi Pannula 040 507 8871; Ao. 289 Tuula 040 547 9319. KUOLLUT Tuulikki Kannisto kuoli 16. maaliskuuta. Suomalaisessa ja kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä 1980ja 1990luvulla keskeisesti vaikuttanut Kannisto menehtyi kotonaan Jyväskylässä viime syksynä todettuun vaikeaan sairauteen. Kannisto, os. Haro, syntyi Jyväskylässä 14. helmikuuta 1941. Kannisto sai sosialidemokraattiset arvot jo kotikasvatuksessa. Kannistolle tärkeä pappa oli joutunut kansalaissodan aikaan Pispalan punakaartista vankileirille Lappeenrantaan, mutta selvisi sieltä hengissä. Työtä ei kuitenkaan Tampereelta löytynyt, vaan perhe muutti Jyväskylään, missä Tuulikki syntyi. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Tuulikki opiskeli aikuiskasvatusta ja sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopistossa. Pitkän uransa ammattiyhdistysliikkeessä Kannisto aloitti vuonna 1965 SAK:n naistoimitsijana. Pian tehtävään lisättiin nuorisotoimitsijan työt. Kannisto toimi sen jälkeen opettajana Pohjolan opistolla, kunnes siirtyi Metallityöväen liittoon koulutussihteeriksi aikana, jolloin Murikka-opistoa rakennettiin. SAK:n hallituksessa Kannisto toimi vuodesta 1976 lähtien. Vuonna 1982 Kannisto valittiin Tekstiilija vaatetustyöväen liiton liittosihteeriksi ja neljää vuotta myöhemmin ensimmäisenä naisena lähes 50?000-jäsenisen teollisuusliiton Tevan puheenjohtajaksi. Sillä oli suuri rohkaiseva merkitys naisvaltaisen alan jäsenistölle. Samana kesänä 1986, lyhyen ajan sisällä, myös kaksi muuta SAK:laista liittoa saivat naiset johtajikseen. Vuonna 1991 Kannisto palasi SAK:hon edunvalvontaja integraatiojohtajaksi. Hän jäi eläkkeelle SAK:n kansainvälisen johtajan tehtävästä vuonna 2001. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen asiat ja solidaarisuustyö olivat Kannistolle tärkeä työsarka. Edustus kansainvälisen ay-liikkeen hallinnossa vei häntä matkoille ympäri maailmaa. Kehittyvien maiden ay-liikkeen tilanne ja vaikeudet tulivat hänelle tutuiksi. Hän näki työssään sen murroksen, jonka työn siirtyminen Suomesta aiheutti. Hän nosti jo Tevan puheenjohtajana esiin idean teollisuuden liittojen voimien kokoamisesta, työn, joka vieläkin hakee muotoaan. Tuulikki Kannisto on saanut tasavallan presidentin myöntämät Suomen valkoisen ruusun 1. luokan ritarimerkin ja Suomen Leijonan komentajamerkin. Kannistoa jäivät kaipaamaan lähiomaiset puoliso, sisar ja poika perheineen sekä suku laiset ja ystävät. AULI KORHONEN Tuulikin ystävä ja työtoveri 20.04.2017 6 AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 7 27.4. 11.5. 8 16.5. (ti) 1.6. 9 8.6. 22.6. 10 27.7. 10.8. 11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. 16 30.11. 14.12. 43 AHJ1706_24-48.indd 43 7.4.2017 14:36:20
TO I M I N TA Lomaviikko työttömille ja lomautetuille 4.–9.9. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille heidän perheenjäsenilleen suunnatun tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. Vesimaailman poreissa voi viihtyä ti–la. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuotiaille lapsille ryhmä hoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä/lomajakso. n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. n Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20117 tai Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 6.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. METALLILIITON TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 23.–24.5. MURIKKA-OPISTOLLA ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ työpajoissa pohditaan työpaikan yhdenvertaisuutta, tutkitaan tapaturmia ja edistetään työhyvinvointia työkaaren aikana. Lisäksi saadaan tietoa työntekijän sosiaaliturvan ajankohtaisista muutoksista ja kuullaan työkunnon ylläpitämisestä. (Tänä vuonna ei ole kuntotestejä) TOISENA PÄIVÄNÄ ihmetellään, mitä voisi tehdä, kun viimeinen kortti on käytetty työkyvyn tukemisessa, sovitetaan yhteen työaikaa ja paikallista sopimista sekä kuullaan työsuojelun valvonnan tulevaisuudesta. Seminaari on tarkoitettu työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluasiamiehille. Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja jostakin syystä maksa ansionmenetystä ja matkakustannuksia, maksaa liitto jäsenilleen kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkat yleisen kulkuneuvotaksan mukaan. Jos tarvitset kuljetuksen Tampereelta tai sinulla on pitkämatkalaisena tarvetta tulla jo edeltävänä iltana, tulee siitä sopia etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 6.5. mennessä Metalliliittoon Mari Kostamolle, mari.kostamo@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41131. Lisätietoja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärveltä, puh. 020 77 41136 ja työympäristöasiantuntija Juha Sutiselta, puh. 020 77 41120. Osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä! Remontin vuoksi majoitus vain kahden hengen huoneissa ja osallistujamäärä on rajoitettu. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomista saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). Muistiloma – lomaviikko eläkeläisille 11.–16.9. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennolle. n Lomaan sisältyy täysihoito. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä, paitsi tuloja lähtöpäivänä. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. n Loman hinta on 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20147 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh.020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 13.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. 6 20.04.2017 44 PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI! Ovatko tietosi jäsenrekisterissä ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? ? Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi ? ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnnuksillasi. AHJ1706_24-48.indd 44 7.4.2017 14:36:21
AHJ1706_24-48.indd 45 7.4.2017 14:36:22
6 20.04.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1+/3 A 79 6 B 60 C hu ip pu -u rh ei lij oi de n D 6 kk E ol ka pä ät ä F th ai m aa la in en ka st ik e G N ep al H 15 7. 54 AHJ1706_24-48.indd 46 7.4.2017 14:36:27
T YY L I 47 KONEISTAJA Taneli Karilaakso KOTIPAIKKA Tampere KUVA KITI HAILA AHJ1706_24-48.indd 47 7.4.2017 14:36:29
LA2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign antaa entistä paremman kuumanja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima kattaa koot 34 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. AL Hit 2 XL+ S3HRO AL Hit 2+ S3HRO AL Hit Roller XL+ S3HR0 Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! SUOMI_AL_HIT_AHJO_225x265+5_takakansi_230117.indd 1 23.1.2017 12.36 AHJ1706_24-48.indd 48 7.4.2017 14:36:30