JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 | Nro 55 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Helle nosti kaukojäähdytyksen kysynnän ennätyslukemiin.
Uutiset s. 6 Pansion poika Pelastus huovassa Ensimmäinen yhteinen Pansiolainen Markku Varnila kokosi kirjaksi läntisen Turun vaikutuksen kaupungin ja maan historiaan. Kaupunki s. 8 Seena Luostarinen löysi vapauden huopasuutarina, kun työ verohallinnossa alkoi tuntua tylsältä. Elämä&tyyli s. 13 Koko ikänsä taidetta hengittäneet Terhon siskokset löysivät yhteisen linjan myös näyttelyyn. Viihde s. 18
" !
#
!
# % %(
ZZZ OLHWR À DVXQWRWRQWLW +(7, 9$3$,7$ 20$.27,72177(-$ #>3
7llOOl RQ WRQWWL .LUNRQVHXWX 7HLMXQPlNL 7HLMXQPlNL Pð ½ YXRNUDXV .LUNRQVHXWX 0DXQXOD 1LLWWRDLGDQNXMD Pð ½ 3HWlMlNXMD Pð ½ 3HWlMlNXMD Pð ½ 0DWWLODQNDDUL Pð ½ 0DWWLODQNDDUL Pð ½ +RQNDPHWVlQNXMD Pð ½ +RQNDPHWVlQNXMD Pð ½ ,OPDULQHQ +DOPHODQ NHQWlQ DOXH 7DNDNDDUUH Pð ½ YXRNUDXV 7DNDNDDUUH Pð ½ YXRNUDXV 7DNDNDDUUH Pð ½ 7DNDNDDUUH Pð ½ 7DNDNDDUUH Pð ½ 7DNDNDDUUH Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ (WXVXRUD Pð ½ 0LWDOLNXMD Pð ½ 0LWDOLNXMD Pð ½ 0LWDOLNXMD Pð ½ $VHPDQVHXGXOOD +LLSSDNXMDOOD RQ YDSDDQD NXXVL WRQWWLD YXRNUDXVPDKGROOLVXXGHOOD WRQWWLKLQWD ½
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Tack… VANHUSTEN kuivumista kannattaa kuulemma nyt kytätä (Yle 24.7.). No jaa. Kyllähän ne rypistyvät ja käpertyvät, mutta siihen voi mennä vuosikymmeniä. DBTL myi yli 20 000 lippua, lähes puolet enemmän kuin viime vuonna. Toivottavasti nenä pysyy nyt pinnan päällä ja festari saa laskunsa maksettua. TAMPEREELLA kiis-tellään siitä, onko delfinaario eläintarha vai sirkus. Helsingissä ei kiistellä. Eduskunat nalla on molemmat toimiluvat. Pääkirjoitus 30.7.2014 Keskittyy ja tiivistyy MUUTAMIA vuosia sitten Suomessa oltiin toiveikkaita, että uuden tekniikan mahdollistama etätyö säilyttäisi koko maan asuttuna. Romantikot olivat näkevinään jopa maallemuuttobuumin. Etätyötä tehdään ja maalle muutetaan, mutta pääsuunta on kokonaan toinen. Lapin yliopiston emeritusprofessori Asko Suikkanen on arvioinut, että Suomen työpaikat valuvat palvelualoille ja Etelä-Suomeen (STT 21.7.). Kehitys suosii kasvukeskuksia eli suuria kaupunkeja ja yliopistovetoisia seutuja. Julkinen sektori ja teollisuus menettävät merkitystään, mutta palvelualat kaipaavat lisää työntekijöitä. SUIKKASEN mukaan 80 prosenttia työpaikoista on 10–20 vuoden päästä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamassa kolmiossa. Nykyisin luku on noin 60 prosenttia. Muu Suomi näivettyy siirtomaaksi. Ilmiö vaikuttaa jo asuntomarkkinoilla. Pitkä taantuma on hyydyttänyt koko asuntokaupan ja välitettyjen kauppojen määrä on jäämässä alemmaksi kuin kertaakaan 20 vuoteen (KL 23.7.7). Kasvukeskuksissakaan ei ole tarjolla tarpeeksi asuntoja, joilla olisi kysyntää – pieniä. Kaupungistumisen kiihtyminen on johtanut siihen, ettei kohtuuhintaisia vuokra- ja uudisasuntoja ole tarjolla riittävästi. Muuttotappioalueilla ja näivettyvillä seuduilla omaisuus ei ole enää turvassa asuntosijoituksessa. Asunto ei välttämättä enää kelpaa edes lainan vakuudeksi, sillä pankki ei luota sen arvon säilymiseen. Pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokratason nousu on siirtymässä keskustasta radanvarteen (HS 27.7.). ). Juuri nyt yksiöt viedään käsistä. ä. Hyvät kulkuyhteydet kiinnostavat. t. Samaa kehitystä tapahtuu myöss Tampereella ja Turussa, mikäli ne peerustavat jatkossa joukkoliikenteensää raiteisiin. UUSVANHASTA jaosta on kasvamassa myös poliittinen railo puolueiden välille. Onko alueellistettava ja annettava alueille valtaa vai keskityttävä ja keskitettävä tehokkuuden nimissä? Syrjäseutujen puolesta näyttävät puhuvan lähinnä keskusta ja perussuomalaiset, kun n muut imevät voimansa enenevässää määrin kasvukeskuksista. LASSE VIRTANEN N Bodaripäättäjä Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI MILTÄ näyttää omaishoidon tilanne? YLIOPISTON kellarista löytyi radioaktiivista ainetta. Miten tylsää. Olisi ollut edes televisio- tai nettiaktiivista. Ties mitä yliopiston kellariin on unohtunut. Pari seittikorvaista emeritusproffaa ainakin. PÄÄMINISTERI Alexander Stubbin (kok.) vapaa-ajanvietosta saatiin kunnon some-haloo. Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mukaan työttömiä ei auta pääministerin triathlon-harrastus. Auttaisiko sitten sohvaperunaa muistuttava pääministeri? KAUPUNGIN terveystarkastaja arvioi, että Turussa on 180 000 rottaa (ÅU 29.7.). Siis sama määrä kuin asukkaita. Tuskin oli tarkoitus väittää että turtää, kulaiset ku ovat rottia, ro vaan sanoa, s n sa että ihminen m luo rottiiill otolliset tille olosuhteet. ol l ELOMAA: Omaishoito on henkisesti sydämen asia. Ei kukaan ryhdy omaishoitajaksi rahan takia vaan siksi, että välittää lähimmäisestään. Moni ei pidä vapaapäiviä, jotka kuuluisi pitää. Siksi he ovat sekä fyysisesti että henkisesti loppu. Tuuraajaksi ei voi ottaa ketä tahansa. Jos omaishoitaja jaksaa tehdä, on potilaan ihanaa saada olla kotona, ei kuitenkaan niin, että sairaalaan tullessa niin huonossa kunnossa, ettei enää kuntoudu. nen käy niin helposti. Eikö joku voisi kuitenkin käydä esiintymässä kotona ja palvelutaloissa? VR: Totta kai siellä voi käydä. Palvelutaloissa huomaa, että taloudellinen tilanne on kiristynyt. Ei vain ole enää varaa palkata näyttelijää tai muusikkoa. RE: Kuntien pitäisi miettiä, jos pystyisi palkkaamaan jonkun, joka hoitaisi henkisen puolen sekä palvelutaloissa että omaishoidossa olevien osalta. Omaishoidossa olevat voisivat kokoontua tiettyyn paikkaan vaikka kerran kahdessa viikossa. Ei luulisi olevan kovin kallista palkata henkilöä, joka kokoaisi ryhmän. VR: Vanhainkodeissa varmasti on edelleen tällaista toimintaa. Se tehdään oman henkilöstön voimin. Toimintaa voitaisiin tosiaan laajentaa, sillä omaishoidossa jäädään kokonaan tällaisen virikkeellisen toiminnan ulkopuolelle. Siihen pitäisi löytyä jokin polku. RE: Täytyy kuitenkin miettiä, kuinka paljon yhteiskunnassa säästetään, kun on omaishoitajia. Pitäisi myös miettiä, kuinka paljon omaishoitajia tulevaisuudessa tarvitaan. Syntyy kauhea katastrofi, jos omaishoitajat ryhtyvät lakkoon. Mitä sitten tapahtuu? Suomi pysähtyisi. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! ROIHA: Pitäisi kehitellä omaishoitoa tukevia asioita. Täytyisi vahvistaa esimerkiksi sitä, että lääkäreiden tai hoitajien kotikäyntejä on tarvittava määrä niin, ettei ääripäässä käy juuri niin, että potilas on todella huonossa kunnossa, jos joutuu vielä sairaalaan. RE: Työttömyyden aikana monet varmasti hoitaisivatkin omaisiaan, jos korvaus olisi suurempi. Rahalla pitäisi myös elää. Ennen vanhaan oli tavallista, että vaikka vanhemmat hoidettiin kotona. Nykyään nuoret lähtevät opiskelemaan tai töihin toiselle puolelle Suomea, eikä hoitami- .28/881?.27,,1 ? .217725,,1
AAMUSET 6 UUTISET Ulkovartiolaiva Turva esittäytyy RAJAVARTIOLAITOKSEN uusi ulkovartiolaiva Turva esittäytyy yleisölle Gangut Regatassa lauantaina 2. elokuuta. VL Turva on Turussa joen rannalta Valkoisen talon edustalla osoitteessa Itäinen Rantakatu 72. Turvaan pääsee tu- tustumaan kello 12–14 sekä kello 17–19. Sinivalkoinen Turva on 95,9 metriä pitkä ja 17,4 metriä leveä. Turva toimii rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastustehtävissä ja vaativissa ympäristöturvallisuuden tehtävissä. Joko helteet riittävät vai toivotko paahteen jatkuvan vielä elokuussa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Arto Takala Kakolan luolaston lämpöpumppulaitos tuottaa noin 90 prosenttia Turun kaukojäähdytysenergiasta. Ravattulan kirkko postimerkeiksi SUOMEN vanhimmalla kirkonpaikalla Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa jatketaan elokuussa kaivauksia. Tavoitteena on kaivaa kirkko kokonaan esille. Työt jatkuvat 4. elokuuta ja jatkuvat syyskuun loppupuolelle saakka. Tutkimushanke on saanut rahoitusta Turun yliopistolta ja Varsinais-Suomen rahastolta, mutta rahoitusta puuttuu yhä. Hankkeen tueksi on teetetty postimerkkejä ja -kortteja. Maanantaina 4. elokuuta julkaistavien omakuvapostimerkkien kuva-aiheina on muun muassa Ristimäen kirkon kivijalka. Elo- ja syyskuussa kaivauksilla voi vierailla keskiviikkoisin, jolloin järjestetään lyhyitä opastuskierroksia. Muina aikoina alueella päivystää yleisöä opastava arkeologi. Kaivausalue on pääsääntöisesti suljettu yleisöltä. Kirkonjäännös löytyi viime elokuussa. Kivijalka on ajoitettu 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen. Rakennuksen käyttö on päättynyt 1220- tai 1230-luvulla. Kauppiaskadulle tehdään pyörätietä KIRJASTOSILLAN ja kauppatorin välille aloitettiin maanantaina rakentaa pyörätieyhteyttä. Liikenne muuttuu kaksisuuntaiseksi Kauppiaskadulla Linnankadun ja Eerikinkadun välillä. Kauppatorin osuudelle eli Eerikinkadun ja Yliopistonkadun välille tehdään pyöräkaistat. Työt aloitettiin torin kohdalta. Pyöräkaistat asfaltoidaan ajorataan värillisellä asfaltilla. Alueella työskennellään myös yöaikana. Työt valmistuvat elokuun puoliväliin mennessä. Urakan teettää Turun kiinteistöliikelaitos ja työn tekee Turun Seudun Kuntatekniikka Oy, Kuntec. Uusi pyörätieyhteys otetaan käyttöön koko osuudella yhtä aikaa töiden valmistuttua. Pyöräilijät ajavat Kauppiaskatua kaksisuuntaistettavan Linnankadun ja Eerikinkadun välisen osuuden muun ajoneuvoliikenteen joukossa. Kylmää tilauksesta Helle nostanut kaukojäähdytyksen kysyntää ennätyslukemiin Turussa LASSE VIRTANEN PITKÄÄN jatkunut helle on nostanut kaukojäähdytyksen kysyntää ja määrää ennätyslukemiin Turussa. Aikaisemmin kaukokylmänä tunnetun jäähdytysmuodon huipputehot lähentelivät viime viikolla 30 megawattia. Turussa toimitettiin viime keskiviikkona asiakkaille kaukojäähdytysenergiaa noin 400 megawattituntia. Helsingissä vastaava määrä oli samana päivänä 800 megawattituntia. Sen laskettiin vastaavan 250 000 helsinkiläisen päivittäistä lämpimän käyttöveden tarvetta. – Jos helteet jatkuvat elokuussa, niin todennäköisesti tehon tarve vielä kasvaa. Ilman absoluuttinen kosteus kasvaa ja se nostaa tehon tarvetta, vaikka lämpötila pysyisi samana, arvioi lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä Turku Energiasta. Turussa pääosa, yli 90 prosenttia, jäähdytysenergiasta tuotetaan Kakolan lämpöpumppulaitoksella jäähdytetystä jätevedestä. Loput tuotetaan pienemmissä laitoksissa Itäharjulla ja Biolaaksossa. Kaukojäähdytys alkoi Turussa vuonna 2000 Biolaakson alueella. Kaukojäähdytysverkosto kattaa läntisen keskustan, Biolaakson, Kupittaan ja Yliopistonmäen. Verkosto ulottuu idässä Skanssin kauppakeskukseen asti. Lännessä toinen päätepiste on Linnankiinteistö satamassa. VERKOSTOSSA on Turussa noin 80 kiinteistöä, mutta sitä kasvatetaan koko ajan, joten myös tehon tarve kasvaa helteistä riippumattakin. Suunnitelmissa on vetää uusi jäähdytysvesiputki joen ali Wärtsilän en- tiselle L-tehtaalle ja Telakkarantaan, jossa on ollut kiinnostusta kaukojäähdytystä kohtaan. Talvisin kaukojäähdytystä tarvitaan lähinnä serverihuoneissa noin kahden megawatin verran, joten sesonki moninkertaistaa kaukokylmän tarpeen. Syrjälän mukaan tarvetta olisi myös kasvattaa kaukojäähdytyksen huipputehoa sesonkia varten. – Biolaakson alueelle on kaavailtu lumiluolaa, johon tuotaisiin aurauslumia. Kaupungilla on tarvetta uudelle lumenkaatopaikalle. Se ei ole vielä nytkähtänyt eteenpäin, mutta sitä täytynee tutkia vielä uudestaan, arvioi Syrjälä. Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan keskitettyä jäähdytysenergian tuotantoa ja jakelua, jossa siirretään ylimääräinen lämpöenergia kaukojäähdytysveteen. Se toimii siis päinvastoin kuin kaukolämpö, jossa putkissa kulkee lämmintä vettä. Kaukojäähdytyksessä vesi on kylmää. Kaukolämpöä tuotetaan talvella parhaimmillaan 700–800 megawattia. KAUKOJÄÄHDYTYS on ekologista, sillä se on uusiutuvaa energiaa. Sitä saadaan, kun lämpöpumppu ottaa ensin jätevedestä talteen lämmön, josta saadaan kaukolämpöä. Kylmää jätevettä käytetään kaukojäähdytyksen käyttövoimana. Samalla prosessilla saadaan siis kahdenlaista energiaa. Yksinhuoltajaisien määrä kasvussa Turussa KARI LAINE TURKULAISISTA lapsiperheistä yli neljäsosassa on vain yksi vanhempi. Turun tilastollisen vuosikirjan mukaan viime vuonna Turussa asui yksinhuoltajaäitejä yli 5 400 ja yksinhuoltajaisiä 780. Yksinhuoltajaäitien määrä on pysynyt koko 2000-luvun samalla tasolla. Viimeisen parin vuoden aikana isän ja yhden tai useamman lapsen muodostamien perheiden määrä on noussut noin kymmenellä prosentilla. Valtaosa yhden vanhemman perheistä on sellaisia, jossa lapsen isä ja äiti eivät ole koskaan asuneet yhdessä. Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja Susanna Kavoniuksen mukaan avioeroperheissä useimmiten päädytään yhteishuoltajuuteen, myös vuorovanhemmuus lisääntyy Suomessa koko ajan. Kavoniuksen arvion mukaan noin 15 prosenttia avioerolapsista päätyy joko äidin tai isän hoidettavaksi. Avioeroissa nyrkkisääntö on jo vuosia ollut, että noin joka toinen liitto päättyy eroon. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella on tänä vuonna vihitty 385 paria ja myönnetty 199 avioeroa. Yhden vanhemman perheet ovat suurten kaupunkien ilmiö. Turussa yhden vanhemman perheitä on 27 prosenttia kaikista. Vain Helsingissä niitä on suhteellisesti vielä enemmän. Kavoniuksen mukaan varsinkin yksinhuoltajaäidit muuttavat kaupunkeihin siksi, että pienillä paikkakunnilla yksinhuoltajuus herättää vielä pahennusta. Puheenjohtajan mukaan toinen syy on taloudellinen. – Monella yksinhuoltajalla ei ole varaa omaan autoon ja isoissa kaupungeissa on yleensä toimiva joukkoliikenne, Kavonius kertoo. Kavonius toivoo, että yhteiskunta tukisi enemmän yhden vanhemman perheitä. Varsinkin kotiavulle olisi tarvetta. Turussa yhden vanhemman perheille tarjoaa vertaistukea, toimintaa ja yhteisen kokoontumispaikan Turun seudun yksinhuoltajat ry. $ 5 "1 - # + " 666* + " * / 4 , " '4 * 2 & 8 82& 333
AAMUSET 8 KAUPUNKI Patterinhaassa Patterin päivä PATTERINHAKA on Turun vanhin lähiö. Alueen ensimmäinen kerrostalo valmistui 1954 eli 60 vuotta sitten. Sunnuntaina 3. elokuuta vietetään Patterin päivää Kanslerinpuiston hiekkakentällä kello 12–16. Paikalle toivotaan alueen asukkaita ja muitakin myymään tavaroitaan kirpputorihengessä. Myyntipaikka on maksuton. Turun Seudun Jätehuollon jäteneuvojat opastavat asukkaita, miten lajitella oikein. Puffetti tarjoilee kahvia. Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Minkälaisia Turun lähiöt ovat? Mikä on paras, mikä huonoin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Marianne Rovio TÄYTTÄ ASIAA 1600-LUVULTA asti on Kaarinassa sanottu, että miehet ovat sikoja. Ei pidä paikkansa. Testosteronin metaboliitti, hajuaine androstenoni, on kuitenkin sama. Siispä onkin niin että siat haisevat miehiltä. KOTIKYLÄN KASVOT V.APINA KIINNOSTAA tietää kuin pitkäntähtäimen ekoystävälliseks on saatu miljoonien kännyköiden, läppäreiden, tietokoneiden, akkujen ym.elektroniikkalaitteiden valmistus, lataus, kierrätys ja käyttö. Markku Varnila kertoo läntisen Turun historiasta teoksessaan Hernerokkaa ja puukuunareita. PROU FJUUTSÖ KAARINAN keskustasta kulkeva bussi 7A Turkuun, kulkee ymmärtääkseni samalla rahalla Naantaliin asti. Muistakaahan mainostaa että kaarinalaiset pääsevät pikkurahalla vaikkapa kesäteatteriin tai Muumimaailmaan. JARI AALTONEN Yksiin kansiin Markku Varnila nitoi läntisen Turun historian kirjaksi KUN suomalainen metsänkasvatus neutralisoi hiilipäästöi ynnä muita, kai siit hyväst voi saada polttaa vähän puuta talvella lämmittämiseen? EIK NI SUURPÄÄNKATU 13:ssa siilien kanssa ruokailee kaksikin kettua samaan aikaan. ANNELE-MUMMI ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MARIANNE ROVIO LÄNTISELLÄ Turulla on ollut merkittävä rooli paitsi Turun myös Suomen historiassa. Se käy ilmi Markku Varnilan teoksesta Hernerokkaa ja puukuunareita, joka valottaa läntisen Turun lähihistoriaa. Varnila osoittaa, miten tärkeä alue on ollut Turun sekä koko Suomen historian kannalta. Paljasjalkaisena pansiolaisena sekä innokkaana historian harrastajana Varnilalle oli luonnollista tutustua oman alueensa historiaan vanhojen valokuvien avulla. Vuonna 2009 Varnilan järjestämä valokuvanäyttely Pansion nuorisotalolla poiki erityistä kiinnostusta alueen lähihistoriaan, ja ihmiset toi- voivat, että valokuvista koottaisiin tietokirja. – Olen saanut valokuvia teokseen yksityisiltä henkilöiltä sekä Turun museokeskuksesta ja Raision kirjastosta. Alueen lähihistoriasta löytyy huikeasti merkittäviä tapahtumia. Monet valtakuntamme tulevista ja menneistä päämiehistä ovat vierailleet paikkakunnalla, Varnila kertoo. Teoksen valokuva-aineisto ja tekstit sijoittuvat 1950-luvulle ja sitä ennen elettyyn aikaan. Valokuvat ja teksti kertovat paloittain Artukaisen, Pahaniemen, Pansion ja Pernon historiaa. TEOS osoittaa esimerkiksi Artukaisten olleen tärkeä alue lentoliikenteen sekä elintarviketeollisuuden pioneerina. Alueelle rakennettiin ensimmäinen siviililentokenttä vuonna 1945 Turun liikemiesten valmistellessa ideaa tulevasta lentolaiturista. – Aikoinaan lentokentän aluetta niitti puhtaaksi 400-päinen lammaslauma, joka toisinaan piti saada kovalla kiireellä pois saapuvan koneen alta. Talvisin Porin prikaatin varusmiehet puolestaan marssivat lumen tiukaksi maanpintaa vasten. Lentokentällä tuulen suuntaa tarkkailtiin maassa olevasta savulähteestä, kuvailee Varnila lentokentän kunnossapitotekniikkaa teoksessaan. Huhtamäen tehtailla Artukaisissa saivat alkunsa suomalaiset brändituotteet. – Huhtamäki Oy omisti Leiraksen, Marlin ja Jalostajan tehtaat Artukaisissa. Artukaisten Jalostaja on aikoinaan ruokkinut suomalais- ta armeijaa. Alueelta ovat lähtöisin myös Ahti-silli, Turun sinappi ja hernekeitto. Myös ehkäisykierukka lähti Suomen markkinoille Artukaisista. PANSIOSSA alettiin rakentaa telakoita sotakorvauksien vuoksi. – Suomalaisten yllätykseksi Neuvostoliitolle jouduttiin valmistaan 104 alusta. Eniten mukana oli teräsproomuja, mutta myös esimerkiksi matkustus-, ja tankkilaivoja, jäänmurtajia ja merihinaajia rakennettiin Pansiossa kalliina sotakorvauksina. Siitä sai alkunsa Pansion telakat. Elintarviketeollisuuden, laivanrakennuksen ja Artukaisten lentokentän lisäksi teos perehdyttää lukijan muun muassa läntisen Turun kartanoiden historiaan, yleislakkoon ja pansiolaiseen junaliikenteeseen. TÄYSOSUMA Lahjoituksia naapurilta OONA KARHUNEN Leila Brander hällä - Ei ole mitään, mitä ei vä teipillä paikkaisi. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. NYKYISEN Kupittaanpuiston ruotsalaistaloalue, entinen pelto, kaavoitettiin vuonna 1940 ruotsalaisia lahjoitustaloja varten. Suomeen saatiin 2 000 tehdasvalmisteista puutaloa, joista 650 oli tarkoitettu pommitettuihin kaupunkeihin ja 1 350 siirtoväen pika-asutustiloille. Turkuun pystytettiin 75 lahjataloa. Talot myytiin pääasiassa siirtoväelle sekä pommituksissa kotinsa menettäneille turkulaisille. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Turkuun sekä Helsinkiin. Kunnallissairaalantien ja Kupittaankadun välisen pitkittäisen, päistään Uudenmaankatuun ja Sepänkatuun rajautuvan pientaloalueen taloista suurin osa onkin Ruotsin lahjoittamia tehdasvalmisteisia puutaloja. Ruotsalaistalojen lisäksi alueella on kuitenkin myös suomalaisvalmisteisia puuelementtejä. Ulkoasuiltaan ne eivät eroa lahjataj MEIDÄN MAILLA loista. Kaikki talot ovat suurinpiirtein samankokoisia. Lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa muun muassa Helsingin kiinteistövirastossa. Työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten tehtiin Ruotsissa. Talojen pystytyksestä kaupunkeihin huolehtivat kaupunkien rakennusviranomaiset. Turun kaupunki osallistui töihin rakennuttamalla taloihin kellarikerrokset sekä perustukset. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 KUPONKISET # $ #
%#F ' 4A AA=,'5 0+4 @;F ' 40 FF=,'5 A E # 9-- 4F @@=9-5
! *9,, *9,,
)
2F ,3-=3,? #@F ' 4< F2=,'5 9?D - )
F %<# -
4& 2A=-5 :*:7 3 /?*/ F72% "
! )
B1.* B1.* : C 9 B: B1-
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
AAMUSET 12 URHEILU Mäkinen EM-altaaseen Eindhovenissa RAISION Urheilijoita edustava MeriMaari Mäkinen osallistuu 4. elokuuta alkaviin vammaisuinnin EM-kisoihin. Kaikkiaan Suomesta Hollannin Eindhovenissa uitaviin kisoihin lähtee nelihenkinen joukkue. Mäkinen on Suomen joukkueen ainoa naisuimari. 22-vuotias Mäkinen on kokenut arvokisauimari. Hän on edustanut Suomea muun muassa 2012 Lontoon paralympialaisissa. 2011 hän ui 100 metrin selkäuinnissa EM-kisoissa neljänneksi. Koripallon MM-kisoihin kuukausi. Mihin Susijengin eväät riittävät? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Kenttä asiakkaita varten Pakit peliin JÄÄLLE palannut TPS:n jääkiekkomiehistö on saanut uuden entistä kapeamman kaukalon lisäksi totutella Kansainvälisen Jääkiekkoliiton uusien sääntöjen myötä entistä suurempaan hyökkäysalueeseen. Uusien sääntöjen myötä siniviivat siirtyivät kummassakin päässä 1,5 metriä kohti punaviivaa. Isompi hyökkäysalue on mielenkiintoinen uudistus, jonka vaikutukset voivat olla suuret jo alkavalla kaudella. Jo nyt valtaosa maaleista syntyy ylivoimalla. Uudistuksen myötä erikoistilanteiden rooli kasvaa entisestään. Niin ikään korostuu hyvien kiekollisten puolustajien osaaminen ylivoimalla. Joku todella uskalias valmentaja voi jopa uskaltaa hyödyntää pakkeja viivassa entistä enemmän. Ainakin tällä osastolla TPS:lla löytynee aseita. Vai mitä Petteri Nummelin (kuvassa) ja Markus Seikola? ILKKA LAPPI Miro Marjamäki haluaa kuulla Ylioppilaskylän minigolfkentältä ääntä Ilkka Lappi ILKKA LAPPI YLIOPPILASKYLÄSSÄ vuosikymmeniä toiminut minigolfkenttä nousi tänä kesänä tuhkasta. Täysin uudelleen rakennettu kenttä on suunniteltu ensisijaisesti harrastajapelaajia ajatellen. Suomessa on tällä hetkellä noin sata SM-tason kenttää, mutta aktiivisista kilpapelaajista on pulaa. – Kilpakenttiä suurempi pula on näistä niin sanotuista asiakaskentistä, jotta saadaan lajin pariin harrastajia. Aktiivisia uusia kilpapelaajia ei viime vuosina ole pahemmin tullut, toteaa toinen kentän suunnittelija Miro Marjamäki. – Me lähdimme siitä, että tehdään tavallisille asiakkaille kenttä, jotta uudet ihmiset löytävät lajin pariin. Lisäksi radat suunniteltiin sillä ajatuksella, että nämä radat voisivat joskus olla SM-ratamalleiksi kelpaavia, Marjamäki jatkaa. HÄN suunnitteli kentän yhdessä serkkunsa Miko Tuomisen kanssa. Kumpikin on aktiivipelaaja. Turun Ratagolfseuraa kilpatasolla edusta- Miro Marjamäki toivoo, että Ylioppilaskylän minigolfkentälle löytävät myös uudet harrastajat. - Uusia aktiivikisaajia ei ole viime vuosina tullut. Myös uusia kisaajia lajiin kaivattaisiin, hän sanoo. va Tuominen on ollut viime vuosina Suomen kärkipelaajia. Vaikka kenttä on suunniteltu ensisijaisesti harrastajien tarpeita ajatellen, tarjoaa kenttä omat haasteensa myös kilpapelaajille. – Hauskuus kilpapelaajille tulee säännönmukaisuudesta. Normaalisti yritetään löytää oikeat nopeudet, kierteet ja pallot. Täällä haaste tulee siitä, mihin kohtaan pallo radalla lyödään. Täällä mietitään + $ *# .&
)!& !*
)!& !*
**. +" !*
*.. !*
*.. !* * . !*
.. .&
*.. !*
).. !*
( !.
% , $- ) .
%" && " && "
" $ $''
' '' ##' enemmän, miten lyönti suoritetaan, eikä niinkään tekniikkaa, Marjamäki vertailee. ASIAKASLÄHTÖISYYS näkyy myös siinä, että osa ratamalleista ei ole SM-radoiksi hyväksyttyjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että serkukset ovat suunnitelleet hieman tavallisuudesta poikkeavia ratoja. Kentältä löytyy muun muassa Suomen pisin, 22-metrinen, huoparata sekä väylä, jolla pallo lyödään erilliseltä korokkeelta radalle. – Lähdimme siitä, että ne ratamallit, jotka on todettu pelaajien suosimiksi otetaan mukaan ja lisäksi suunniteltiin itse sellaisia ratoja, joista voitaisiin kuvitella asiakkaiden tykkäävän. Se on tavoite, että täältä kuuluu ääntä onnistumisten elämyksistä. Serkukset ovat suunnitelleet kentän myös muun muassa Loimaalle. Lisääkin on tulevaisuudessa tulossa. – Kokonaisuuden suunnittelu on mukavinta. Kun pystyy yhdistämään radan ulkonäön, sopivan vaikeusasteen ja sen, että rata on hauska pelata, voi sanoa onnistuneensa. Perusesteidenkin suunnittelu on ihan mukavaa, mutta erityisen hauskaa on miettiä uusia tapoja toteuttaa esteitä, Marjamäki sanoo. – Järjestyksenkin miettiminen on hauskaa. Sillä on todella paljon vaikutusta asiakkaan kokemukseen. Sen takia radan loppuun yleensä sijoitetaan vähän helpompi rata ja kaikkein vaikeimmat radat ovat usein suunnilleen puolivälissä.
SAUVON kotiseutumuseon Mansikista meijeriin -näyttelyssä esitellään seudun meijereiden ja maitotuotteiden historiaa. Näyttely on avoinna 17. elokuuta asti keskiviikosta sunnuntaihin kello 13–17. Näyttelyssä perehdytään muun muassa maidon kotikäsittelyyn, meijeritoimintaan ja lehmien rooliin. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Museon yhteydessä on kahvila sekä museopuoti. www.sauvonmuseo.net Löytyykö sinun kodistasi suvun vanhoja käsityöaarteita? AAMUSET Mansikin jäljillä 13 ELÄMÄ & TYYLI Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Huovan lumoa Seena Luostarinen löysi vapauden huopasuutarina KUUKAUDEN NAINEN Merja Kajala MERJA KAJALA KUN Seena Luostarinen neljä kuukautta sitten muutti Jämsästä Turkuun, kaupunki sai oman huopasuutarin. Mutta mitä huopasuutari tekee? Luostarisen mukaan kaikkea paitsi huopikkaita. – Olen huomannut, että turkulaisilla on väärä käsitys huovuttamisesta. He luulevat sen kuuluvan vain talveen. Huovuttaminen on menetelmä, jolla saa tehtyä monenlaisia juttuja. Huopasuutarin laajaan tuotevalikoimaan kuuluukin sisustustuotteita, asusteita, hattuja ja taulujakin. Hänen erityisalaansa on erilaisten materiaalien yhdistäminen huopaan. Tällä hetkellä erityisesti vanhat pitsit kiehtovat. – Turussa asuessani olen innostunut tekemään pitsitunikoita ja -boleroita vanhoista verhoista. Kun ihmiset näkevät tuotteitani, he sanovat usein, etteivät ole koskaan nähneet vastaavaa. Minulle on tärkeää kehittää aina uusia juttuja. En pystyisi tekemään pelkkiä pannunalusia. JÄMSÄSSÄ asuessaan Luostarinen Seena Luostarinen on viihtynyt Turussa. Kuvassa hänellä on päällään vanhoista verhoista tehty pitsitunika ja käsissään kuitukuvanveistotekniikalla tehty lintu. sai erään kerran keksiä lahjan perheeseen syntyvälle vauvalle. Suvun jäsenet keräsivät pitsinsä kokoon. Niistä syntyi huopasuutarin käsissä vauvanpeitto. – Vanhat pitsit jäävät usein kaapin perälle, sillä ne eivät sellaisenaan istu nykyiseen sisustustyyliin. Jos ihmiset tuovat minulle pitsejään, keksin niille käyttöä yhdessä heidän kanssaan. Niistä voi tehdä vaikkapa seinätekstiilin. Luostarinen on toiminut huopasuutarina kolmen vuoden ajan. Kipinä huovuttamiseen syttyi Jämsän vuosien aikana. – Jämsä on Suomen huovutuskeskus, josta löytyy alan osaamista. En tiennyt huovuttamisesta mitään muuttaessani sinne. Kun tutustuin huovutukseen tekstiilialan opintojeni aikana, se vei minut täysin mukanaan. Monipuolisella naisella on ammattitaitoa myös Trager-terapeutin ja voimaantumisvalmentajan työhön. Siitä on hyötyä, vaikka hän keskittyy tällä hetkellä huovutukseen. – Taidot kulkevat mukanani joka päivä ja auttavat minua jaksamaan yrittäjänä. Trager-terapian tietoista kosketusta tarvitaan huovutuksessa. Villakuitua täytyy aluksi tunnustella. Aivan kuten ihmiskehossa, ei villankaan kanssa saa pakottamalla mitään aikaiseksi. LUOSTARINEN kertoo huopasuutarin työn merkitsevän hänelle vapautta. – Huovutus on koko elämäni, en tunne tarvitsevani edes lomaa. Työskentelin verohallinnossa 29 vuotta. Se oli tylsää elämää, jossa odotin aina vain viikonloppuja. Nyt kaikki päivät ovat samanarvoisia. www.seenastone.fi Tamineita taaperoille LASTENTARVIKEKIRPPUTORI Pikkusiili järjestää Yökirppiksen lauantaina 2. elokuuta kello 10–22. Päivän aikana paikalla on sisustussuunnittelija kertomassa lastenhuoneiden sisustuksesta sekä tuote-esittelyjä. Lapsille on tarjolla kasvomaalausta ja lelunvaihtopöytä. Kirppikselle pystytetään lasten valokuvausstudio, jonne voi varata kuvausajan vartin pikakuvaukseen. Myyntipaikat tulee varata etukäteen. Pikkusiili on lastentarvikkeisiin erikoistunut itsepalvelukirpputori, jossa on osasto myös naisten- ja kodintarvikkeille. Kirpputorilla on 200 myyntipaikkaa ja erillinen kalustepuoli. Kirpputorin yhteydessä on lasten leikkipaikka sekä kahvio, jossa voi syödä myös omia eväitä ja lämmittää vauvanruokia. Pikkusiili sijaitsee Turussa Manhattan-liiketalossa. www.facebook.com/PikkuSiiliKirppis
14 Tapahtumakalenteri Kaupunki kutsuu 31.7.–6.8. 31.7. 31.7. 31.7. 31.7. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 15 ja 19. Ellan, Hannan ja muiden rakastettujen hahmojen seikkailut jatkuvat 60-vuotisjuhliaan viettävässä kesäteatterissa. Virallinen juhlaesitys 2. elokuuta. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. Onko blues Amerikan iskelmää vai onko iskelmä Suomen bluesia? Kristian - idiootti iskussa Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. Juoppohullun päiväkirjasta tuttu Kristian Pesonen koheltaa läpi nuoruusvuosiensa olkatoppausten ja sifonkihuivien täyttämällä 1980-luvulla. Mika Eirtovaaran ohjauksessa rooleissa Kalle Lamberg, Tom Petäjä ja Miska Kaukonen. Gangut-regatta kello 14. Suurten purjelaivojen katveessa tapahtumaa järjestetään sekä Suomen Joutsenen välittömässä läheisyydessä että Varvintorin tapahtumateltassa. Varvintorilla ohjelma alkaa kello 20. Teltassa torstaina muun muassa Happoradio. 1.8. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 1.8. Kristian - idiootti iskussa Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. 1.8. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Kuinka pitkälle voi sokean Amorin nuoli lentää? Komedia parinmuodostuksen ikuisesta vaikeudesta taattuun kesäteatterityyliin. 1.8. Gangut-regatta kello 14. Ohjelmateltassa kello 19 alkaen muun muassa Juha Tapio. 2.8. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 14. 2.8. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 2.8. Kristian - idiootti iskussa Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. 2.8. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 2.8. Gangut-regatta kello 10. Suomen Joutsenen lavalla ohjelmaa aamupäivästä alkaen koko perheelle. Ohjelmateltassa kello 19 alkaen muun muassa Olli Lindholmin (kuvassa) luotsaama Yö. 3.8. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 15 ja 18. 3.8. Gangut-regatta kello 12. Ohjelmateltan ohjelma alkaa kello 14. Esiintymässä muun muassa Anna Abreu. 4.8. TPS-Jaro Kupittaalla kello 18.30. Tärkeä kahden Jaro-ottelun viikko alkaa Kupittaalla. Joukkueet kohtaavat uudelleen 10. elokuuta Pietarsaaressa. 4.8. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. 5.8. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. 5.8. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 5.8. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 6.8. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. 6.8. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 6.8. Kristian - idiootti iskussa Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. 6.8. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 6.8. Future Circus muun muassa Köysiteatterissa ja Seikkailupuistossa. Viiden päivän nykysirkusfestivaali levittäytyy ympäri kaupunkia. Festivaalin päänäyttämönä taideakatemian Köysiteatteri. Viiden päivän aikana esiintymässä muun muassa Herr Emil’s Shock Circus tirehtöörinsä Herr Emilin (kuvassa) johdolla uuden ohjelmiston kera sekä uuden nykysirkusesityksensä Köysiteatterissa kantaesittävä Circo Plankon Backdoor Buttwink. Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 AAMUSET
Tolga Bayraktar 16 AAMUSET Heli Tikkanen JETSET Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 TIMO SALMESMAA Down By The Laituri saavutti tavoitteensa. Optimikelit, monipuolinen artistikattaus ja festivaalidraama kirvoitti yli 20 000 kävijän mielenkiinnon. Stand Up Finlandia, Daruden comeback ja Maarit Hurmerinnan taiturointi iltaklubilla varioivat tarjontaa. Vartalomaalari Heli Tikkasen taiteilema Kalle Wilén kiihdytti festariyleisöä ?lmisankarina. Spiderman jatkaa promoamistaan Barkerin puiston ensi viikolla valloittavassa Aura Festissä. Arsi Koivula Ja rommia pullo! Viikonlopun Gangut Regatta tuo rannikkopurjealusten ohella jokirantaan suuria raakapurjealuksia, mm. turkulaisten suosikki kolmimasto Mir. Varvintorin artistilavalle nousevat Tuure Kilpeläinen, Katri Helena, Anna Abreu, Yö ja Satin Circus. Börs Night Club järjestää regatan vanavedessä merihenkiset After Sailit. Suojasatama tarjoaa kapteeneille ja pursimiehille paikan nauttia musiikista ja seurustelusta. Timo Salmesmaa Ruisrockista Aura Festeille! Leaf Areena rantautui kesätapahtumiin. Miss Suomi -suosikki Rosanne Parikka ja Ville Wigrén testasivat festarikansan puristusvoimaa ja innostivat liikuntaharrastukseen. Silmätulehduksesta hyvin toipuneen Rosannen kesä on edennyt työntäyteisenä. Kahvimaailmaan viehtynyt Rosanne on maistatellut uutuusmakuja mm. Pori Jazzeilla ja DBTL:ssä. Digital Vision Mistä on Miss DBTL ’14 tehty? Marilynin catwalkin valloittaneista kosmetologeista, talonrakentajista ja hevosurheilijoista. Kuumatunnelmaisen koitoksen kauneimmaksi kruunattiin Amalia Öster perintöprinsessoinaan ylväällä kilpavoimistelijan ryhdillä ihastuttanut Jennifer Abdou ja esiintymistaidoillaan vakuuttanut Maria Telenius. Mr. DBTL ’14 on valtakunnan trimmein isännöitsijä, Joonas Sinisalo. Timo Salmesmaa Apollo hellii merikansaa karnevaaleilla. Turkuun rantautuva The King Carnaval tuo mukanaan kuumimmat karnevaalirytmit ympäri maailmaa Rio De Janeiro, Havanna, Santiago de Cuba, San Juan, Miami, Los Angeles, Kingston, Port of Spain… Trooppisen illan kuninkaana Norlan El Misionario karnevaalitanssijoineen. Popcorn Latino keinuttaa Apollon housebändinä. Timo Salmesmaa Ilpoisten Sade juhlisti 20 toimintavuottaan. Lähiravintoloiden kulmakivinä toimivat tuttu henkilökunta, musiikkivetäjät ja tiivis asiakaskunta, kiteyttivät karaokeisäntä Jere Toivonen sekä ravintoloitsijat Tran van Khue ja Tran Thi Thu. Palviherkkua vieraille maistatti Pitkä kuuma kesä -musikaalissa näyttelevä Patu Heiskanen. Possujuhlat jatkuvat perjantaina Streetbar 95:ssä - artistivieraina Erkka Makkonen ja Kakkupojat.
AAMUSET Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 17 Jetset IA_ BLOGEJA KILPAILUJA _ KUVIA _ TAPAHTUM KAIKKI TURUN YÖELÄMÄSTÄ
AAMUSET YLLÄTYSHERKKU 18 VIIHDE Miten toimii kasaripoppi livenä? ELEKTROPOPDUO Sin Cos Tanin keikkakunnon pääsee tarkistamaan tuoreeltaan heti Blown Away -levyn julkaisun jälkeen. Jori Hulkkonen ja Juho Paalosmaa nousevat uuden materiaalin kanssa Dynamon estradille 6. elokuuta. Duon tuorein levy nojaa tiukasti syntikkapopin kultaiseen vuosikymmeneen. Myös Sin Cos Tanin keikkasetti tulee seuraamaan levyn tavoin ainakin löyhästi Michael Buranan tarinaa ja Amerikkalaisen unelman jahtaamista. Komediaa vai toimintaa? Mikä on leffasyksyn odotetuin raina? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Luonnon rujoa kauneutta ILKAN VALINTA Karisman karaisema YLI 60 vuoden ikään ehtinyt John Hiatt on painanut hommia 1970-luvun puolivälistä väsymättömällä ä ö ällää tahdilla, hdill mutta silti miehen maanläheinen folkia, bluesia ja rockia sekoittava musiikki on jäänyt yksittäisiä pilkahduksia lukuun ottamatta marginaaliin. Terms of My Surrender on ikääntyneen miehen tyylikäs teos, joka on tiedostaa oman paikkansa ja hyväksyy elämän väistämättömän seestymisen ilman vimmaista katkeruutta. Yksittäisten raitojen paremmuutta mittaamalla levy ei yllä Hiattin viime vuosien komeimman työnäytteen, 2010 julkaistu The Open Road, tasolle, mutta viimeistelty ja tasapainoinen tunnelmapala Terms of My Surrender kaikesta huolimatta on. Kenelle: Vinyyliajan kasvateille levyhyllyyn J.J. Calen ja Tom Waitsin väliin. Arvio: Hiattin tekemisissä ei ole levyn nimestä huolimatta tippaakaan antautumisen meininkiä. ILKKA LAPPI Taiteilevat Terhon siskokset piirsivät yhdistäviä asioita Ilkka Lappi ILKKA LAPPI OMAN tilan löytäminen on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on sen jakaminen. Yhteisen jakamista taiteen keinoin tarkastelee elokuussa Juulia ja Milja-Maaria Terhon taidenäyttely Kukaan ei tuntenut minun ruusuani paitsi minä. Kyseessä on Turun Taideakatemiassa kuvataidetta opiskelevan Juulian ja Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatusta opiskelevan Milja-Maarian ensimmäinen yhteisnäyttely. Yhteisen sävelen löytäminen ei kuitenkaan ollut siskoksille vaikeaa, sillä vaikka he taidetta omillaan tekevätkin, ajatustenvaihto sekä taiteesta että elämästä yleensäkin on tiivistä. Monista asioista he myös ajattelevat samalla tavalla. – On aika erityislaatuista, että kahdella ihmisellä on näin yhteneväinen mielenmaisema. Yhtenä näyttelyn punaisena lankana onkin elämästä kauneuden löytäminen ja miten sen jakaminen voi yhdistää. Aihe muodostui aika helposti, kun aloimme rehellisesti miettiä, mikä on meitä yhdistävää, Juulia Terho toteaa. Kun aisaparina on oma sisko, palaute on vielä suorempaa kuin tavallisesti. – Aika paljon on eroa muihin yhteisnäyttelyihin. Siskon kanssa ainakin kritiikin anto ja vastaanottaminen on paljon rehellisempää ja suorempaa. Uskaltaa sanoa täysin suoraan, mitä mieltä on, Juulia kuvailee. NÄYTTELYSSÄ on esillä siskosten piirustuksia sekä abstrakteja kangasveistoksia. Juulia kertoo, että hänen kohdallaan idea saattaa poiketa suurestikin lopputuloksesta. – Yleensä on joku lähtökohta, mitä lähden hakemaan. Esimerkiksi tunnelma tai väri mitä kohti lähtee työskentelemään, mutta työt muuttuvat tehdessä tosi paljon alkuperäisestä ajatuksesta. Työ kertoo, mitä sille seuraavaksi pitää tehdä. Alkuperäisestä visiosta ei voi pitää jäykästi kiinni, hän kuvailee. Juulialle toistuvia teemoja on esimerkiksi luonto. Maisemissa ja luonnossa on ekspressiivistä abstraktia rujoutta, joka syntyy maalaus- tai piirtotavasta. Aamuset ) ) & +*
% &$$ '$ # )- "% -" & % ! #( - " "$,+ ', ++, Juulia Terhon mukaan hänellä ja isosisko Milja-Maarialla ollut muita vaihtoehtoja kuin hakeutua taideopintojen pariin. - Ainakin omalla kohdallani vain ajauduin siihen suuntaan, sanoo neljännen vuotensa taideakatemiassa aloittava Terho. – Luonnossa minua kiinnostaa ennen kaikkea värien käyttö, mutta se on myös teemaltaan kestävä aihe. Luonnossa on usein kauniissa muodossa samaan aikaan läsnä elämä ja kuolema. YHTENÄISYYTTÄ haetaan myös näyttelytilassa. Tavoitteena on luoda yksittäisistä teoksista kokonaisvaltainen teos. – Pienet teoksetkin laitetaan niin, että näyttely olisi tilanakin yhtenäinen maailma. Esimerkiksi töiden ripustus ei ole kauhean kliininen ja galleriamainen vaan enemmän sellainen, miten ripustaisi kotinsa seinälle kivoja piirustuksia, Terho kuvailee. Kukaan ei tuntenut minun ruusuani paitsi minä galleria Linnankatu33:ssa 2.–23. elokuuta.
$* (% ( % % ( # +++" % )) "
!
!
!
s
s
s
s
( $ % & s s +++" ( ) $ ) ! * ) "
YMPÄRISTÖHALLINNON uudistuksen piti nostaa luonto sille kuuluvaan arvokkaaseen asemaan. Toisin on kuitenkin käynyt. Ympäristö on alistettu elinkeinoelämän taloudellisille intresseille. Talvivaara on surullisen kuuluisa esimerkki siitä, ettei valvovalla viranomaisella ole ollut käytännössä mahdollisuuksia valvoa ympäristön etua. Jatkumoa ympäristörikoksille olemme saaneet kokea nyt myös Satakunnassa. Euran kaupungin ja elinkeinoelämän omistama jätevedenpuhdistamo, JVP Eura, ei ole nähtävästi ymmärtänyt tehtäväänsä, vaan on jo muutaman vuoden ajan juoksuttanut piskuiseen Eurajokeen ja sitä pitkin Itämereen täysin puhdistamatonta jätettä ilman, että sitä on voitu pysäyttää millään keinolla. Uusin skandaali on Harjavallan Norlisk Nickelin massiivinen 66 tonnin nikkelivuoto Kokemäenjokeen. Kaikille näille näyttää olevan yhteistä se, että vaikka ympäristöluvassa olisikin vaadittu näitä katastrofeja ennaltäehkäiseviä toimia, yritykset eivät ole niitä tehneet, koska ne ”ovat liian kallita.” Mutta kuka nyt maksaa jälkipyykin? Entä mitkä ovat mökkiläisen, asukkaan, kalastajan ja viljelijän oikeudet? Miksi meillä ei vieläkään ole ryhmäkanneoikeutta ympäristörikoksissa? Ongelmana on selkeästi elinkeinoelämän asenne, joka pistää ympäristöarvot mappi ööhin – luonto on vain hyödyke, ei itseisarvo. Toinen asenneongelma löytyy työ- ja elinkeinoministeriöstä, jolta ei heltiä tarvittavia resursseja toimialaansa kuuluvalle valvovalle viranomaiselle ELY– keskukselle. Vaikuttava ja ympäristöskandaaleja ennaltaehkäisevä valvonta kaipaa kipeästi lisää työvoimaa ja asianmukaisia tutkimuslaboratorioita. Kolmas asenneongelma taitaa olla koko suomalaisessa yhteiskunnassa, joka näkee ympäristön ja toisaalta liike-elämän ja työpaikat vastakkaisina. Kuitenkin tulevaisuudessa ne yritykset ja teollisuudenalat, jotka ovat valmiita metsäteollisuuden tavoin satsaamaan kestävään kehitykseen ja näkee ympäristön kunnioittamisen vahvuutena, tulevat menestymään ja luovat samalla kipeästi tarvittuja työpaikkoja myös maaseudulle. festivaalille perjantaina. Luvassa oli useita hyviä yhtyeitä, jotka halusimme nähdä. Päivän piti alkaa Pariisin Keväällä ja päättyä Leningrad Cowboysiin. Siinä välillä olisi hyvää aikaa kuljeskella kaupungilla ja käydä syömässä hyvin. Päivälipun hintakin oli kohtuullinen 40 euroa. Vaan toisin kävi. Portille päästyämme lippuluukulla oli ilmoitus, että päivälipulla ja yhden päivän VIP-lipuilla on vain kertasisäänpääsy. Eli kun kerran menet portista, siellä olet ja pysyt puoli vuorokautta, jos haluat nähdä alkupään esiintyjien lisäksi illan pääesiintyjät –ensimmäinen bändi alkoi soittaa kello 14 ja viimeinen kello 00.15 – siis 12 tuntia järjestäjien vankina juomassa ja syömässä järjestäjien valitsemien sponsorien, kuten Fosters, tuotteita ja muita ”maittavia” myynti- ANNE BLAND, PUHEENJOHTAJA, MAASEUTU- JA ERÄVIHREÄT Aamuset mässä rakkoa helteessä haiseviin bajamajoihin. Pois ja takaisin sisään pääsisi samana päivänä vain jos ostaisi neljän päivän passin. Tai uuden päivä- tai aluelipun. Näsäviisas lipunmyyjä portilla sanoi palautteeseeni, että jos päivälipulla tulee niin ”pitää sitten valita, mitkä bändit haluaa nähdä, jos ei halua olla koko päivää alueella” (lue: nalkissa). Kysyisinkin kenen riemuajatus tämä lippujärjestely oikein on? Onko niin vaikeaa hommata rannekkeita tai vaikka vanhanajan titityyleimoja, jolla voidaan kontrolloida asiakkaiden menoa ja tuloa? Ovatko järjestäjät katsoneet ”järjestäessään” tätä käytäntöä asiakkaan vinkkelistä? Vastaus on selvä: Eivät ole. Toivottavasti järjen hiven löytyy järjestäjiltä ensi vuonna. MERJA RANTALA PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen (02) 269 3940 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Ympäristöhallintoa ei Alueen vankina PÄÄTIMME ystäväni kanssa artikkeleita. saa alistaa teollisuudelle mennä tänä vuonna DBTLVälillä voi käydä tyhjentä- 19 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 30. heinäkuuta 2014 Lomasota HEINÄKUU on perinteisesti suomalaisten suosikkilomakuukausi, jolloin Suomi on suljettu monilta osin, etenkin virkamies- ja kuntasektorin osalta. Lomailijalle maan sulkinaisuus ei ehkä näyttäydy samalla tavoin kuin töitä kesäkuumalla paiskivalle. Kun valtaosa työtätekevästä kansanosasta kirmailee perheineen kesälaitumilla ja huvipuistojen hulinassa tai kittaa kaljaa festariteltoissa, toimistoihin puurtamaan jääneillä on edessään totinen taistelu. Miten tehdä töitä ja saada hommia eteenpäin, kun tuntuu että koko maailma on pysähtynyt? Soitatpa kenen tahansa numeroon, vastaukseksi saat poissaoloilmoituksen ja hyvän kesän toivotukset. Ja tietysti se varahenkilöksi ilmoitettukin makaa samaan aikaan uimarannalla, tai sitten koko yksikkö on suljettu heinäkuussa. Paperienpyörittely hidastuu vääjäämättä aanelosten jäädessä pölyttymään lomalaisten pöydille. Suomalaiselle heinäkuu on niin rakas lomakuukausi, että sen saavuttaminen on monilla työpaikoilla suoranaista sotaa. Taistelun keskiössä on kysymys, siitä kenelle nalli napsahtaa. Joissakin yrityksissä lapsiperheelliset ovat etusijalla heinäkuun lomansaajaksi tarhojen ollessa suljettuna ja joissakin vuorotellaan vuorovuosin. LYHYEMMÄN tikun saavia lopputulos saattaa kirveltää jopa niin paljon, että palkatonkin loma alkaa kuulostaa houkuttelevalta. Laiha lohtu tai ei, mutta lomasodan häviäjän kannattaa hekumoida elokuussa odottavaa voittajafiilistä. Muiden palatessa lomilta naama nyrpeinä heinäkuussa kertyneen työsuman äärelle, itse voit heittää korskeasti adiokset ilmaan ja lähteä lomille lomps. HANNELE SIVONEN INTERNET www.aamuset.?