JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO I REMP
Aamuset KA I KAUPUNKIMEDIA HT SE PA U P U N KILE # # !
! ! " ! "
! !
"
! !
"
Lauantai 29. marraskuuta 2014 | Nro 90 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Valtuustosali restauroidaan, valtuusto ei joudu evakkoon.
0ANSIONTIE
4URKU s 0UH s -A
0E
Uutiset s.6
$
! #
%" #
! #
Starat Turussa Mausteinen muiskaus Sheenin ilmasto Eräs tuleva megabändi pörräsi Turun juhannusyössä vuonna 1965. Huhut Rettigin palatsin yksityiskeikasta elävät yhä. Kaupunki s. 8 Glögillä on parisataavuotiset perinteet. Koko kansan joulujuomana se on ollut vain muutaman vuosikymmenen. Maku&nautinto s. 11 Turun ylioppilasteatterin uusi näytelmä kertoo Charlie Sheenistä, maailman viimeisestä meteorologista. Viihde s. 12 $YRLQQD |SSHW PD±SH PnQ±IUH ± OD O|U ± VX V|Q ± _ ZZZ WXUXQMRXOXWRUL ILL OO ?ER Ï-XOHQ NRPPHU WL -XOWRUJ Ï PHG 6DOXWRUJHWV ZZZ IDFHERRN FRP 7XUXQ.DXSSDWRULQ-RXOXWRUL Q HH P G¥ V\ Q UX 7X XQ XO -R H NH WH L RU XW -RXO 7XUXQ .DXSSDWRULQ -RXOXWRUL DXNHDD WDDV ODX DQWDLQD $YDMDLVHW ?SSQLQJ WL .DXSSDWRULQ -RXOXWRULQ DYDMDLVLD YLHWHWllQ ,WVHQlLV\\VSlLYlQl NHOOR DONDHQ 7RULQ DYDDYDW 7XUXQ NDXSXQJLQKDOOLWXNVHQ SXKHHQMRKWDMD /DVVH /LQGKROP 7DQJRNXQLQJ DV . MD $QQH $KRODLQHQ 7XUXQ <ULWWlMLVWl .HOOR ODYDOOH QRXVHH \|V WDQJRNXQLQJDV .\|VWL 0lNLPDWWLOD 0XNDQD PHQRVVD P\|V /DXOX \\KW\H \ 6HNXQWL NOR MD M --RXOXSXNNL S NOR ± -XOJXEEHQ Sn 6DOXWRUJHW YDUMH GDJ 7HUYHWXORD MRXOXXQ
) ' $
##1 . ( . .1. 1* . . 2 *. 1 * *. 1 ** 2 1 1.. '% K?LW????? ? R O ? ? H ? ? ? 7 # *. .1 /, #1 ' 0// 4 " ( ' "+ " TARJOUKSET VOIMASSA 19.12. 2014 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTTEITA RIITTÄÄ ½ ½ DVNDUWHOXROMHW NSO FP ½ ½ NJ QRUP ½ NJ
OLLPDSLVWRROL ½ QRUP ½
JHHOLN\QlW NSO ½ QRUP ½
NRUWWLSRKMD WDLWHWWDYD NSO ½ NRUWWLSRKMD D NSO ½ NXOWD WDL KRSHDWXVVL ½ NSO QRUP ½
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 29. marraskuuta 2014 Tack… TULEVAISUUDEN vasemmisto ry kutsuu Juhana ”Vatt” Vartiaisen Turkuun keskustelemaan siitä, mitä maan taloudelle pitäisi tehdä. Yhdistys etsii tilaisuuteen tiettävästi myös viittä riskiä portsaria sekä yhtä nyrkkeilytuomaria. VAALIEN välissä (TV1 26.11.) ei ollut lasten katsottavaa. Paavo-poika nimitteli pihan kingiä Stybbiä koko illan ja pussata moiskautti naapuripulpetin Timoa. Politiikan ykkösluokka. Pääkirjoitus 29.11.2014 Miten käy maajussin? JOS maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) luuli kesällä saaneensa lokoisan postin, jonka suojissa on hyvä lasketella kohti vaaleja, niin veikkaus ei meni pieleen. Maitotukijupakka on johtamassa siihen, että keskusta esittää ministerille epäluottamusta eduskunnassa. Miten maajussilla menee? Suomalaista maataloutta tuettiin viime vuonna 1,865 miljardilla eurolla, josta kansallisen tuen osuus oli 393 miljoonaa euroa. EU:n maatalouspolitiikkaa on linjattu vuoteen 2020 asti. Tukipotti putoaa 7,3 prosenttia 1,728 miljardiin euroon. Kansallisen tuen määrä vähenee 17,8 prosentilla 323 miljoonaan euroon. MAATALOUSPOLITIIKKAA on yritetty yksinkertaistaa. Virtaviivaistaminen on POIKA kysyi isältään, alkavatko kaikki sadut sanoilla Olipa kerran. Isä vastasi: ”Ei, poikaseni, useimmat alkavat sanoilla Arvoisa puhemies”. uhka, sillä suomalaisten EU-tuet perustuvat poikkeuksiin. Yksinkertaistuuko tukiviidakko? MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki on arvioinut, että jos EU yksinkertaistaa maatalouspolitiikka vielä kerrankin, se kaatuu monimutkaisuuteensa. Uutena elementtinä mukaan tulee viherryttäminen, joka tähtää viljelyn monipuolistamiseen. Maanviljelijän suurin uhka ei silti ole tukien muutos tai väheneminen, vaan yskivä talous. Vienti Venäjälle on tukossa, eikä suomalaisten ostovoima kasva. Se näkyy siinä, mitä ostokoriin pannaan marketissa. Hinta ratkaisee. Varsinais-Suomi on maan viljaaitta. Pääosa tiloista on keskittynyt viljantuotantoon, mutta kotieläintuotannon osuus tuloista on silti yli 60 prosenttia. Suomen Gallup Elin- tarviketiedon tutkimuksen mukaan n maatilojen määrä vähenee vuoteen n 2020 mennessä yli neljänneksellää 5 820:stä 4 540:een eli neljällä proosentilla vuodessa. Viljelty ala pysyyy ennallaan, mutta tilojen keskikoko o kasvaa 70 hehtaariin eli 20 hehtaarilla. Kotieläintilojen määrä puolittuu. Tuottavuutta on nostettava, samoin investointien kokoa. Eniten rassaa kasvava byrokratia. MAATALOUS säilyy edelleen tärkeänä elinkeinona. On syytäkin. Sitä vaatii paitsi maan huoltovarrmuus myös toive lähiruoasta, jota ei tarvitse kuljettaa kotipöytään maannääristä. LASSE VIRTANEN N Bisnesleidi Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI TAU S K I (kuvasha) poistuu julkisuudesta! (Hymy 27.11.). Jo oli aikakin. Seuraavaksi tosin saamme varmaankin lukea Hymystä, mitä Tauski tekee silloin, kun ei ole julkisuudessa.
HAAVOITTUVAA? Ehkä hiukan. Kaivuri rouhaisi maata väärässä paikassa Lohjalla ja Elisan asiakkaista iso joukko menetti nettiyhteyden. Voiko olla näin herkässä? Voi. LAINE: Ei saada. Tosi typerää. ALA-SULKAVA: Ihan hölmöläisten hommaa. AL: Tupakointi ei ainakaan vähentynyt yhtään sen johdosta, että tupakan näkyvillä pitäminen kiellettiin kokonaan. Se teki vain ostamisesta entistä vaikeampaa. viranomaisten profiilia alkoholinvastaisessa taistelussa. MA-S: Lisäksi mainonnan rajoittaminen laskee mainosalan tuloja. AL: Tätä ovat ylevät virkamiehet viisaasti pitkän aikaa valmistelleet. MA-S: Varmaankin ulkomainonta taas muutaman vuoden päästä sallitaan. Käsittämätöntä holhousta! AL: On varmaa, että mainonnan rajoitteet synnyttävät kansalaisissa jonkinlaisen vastareaktion. MA-S: Tuntuu siltä, että virkamiehillä VAIN Elämää -sarjasta saadaan koomikkoversio keväällä. Mitä seuraavaksi? Metallimiesten pääkallohenkinen Vain Kuolemaa? Lätkäjätkien Vain Lämää? MA-S: Seuraavaksi surraan, että jos alkoholinkulutus merkittävästi vähenee, niin verotulot vähenevät. Ja itketään sitä sitten. Lisäksi varoaika on niin lyhyt, että yrittäjille tulee tästä kohtuuttomia seurauksia. Ja kuka pystyy muka valvomaan kaikkea, mitä netissä sanotaan? AL: Tämä on silkkaa kosmetiikkaa. Salaliittoteoreetikko sanoisi, että nyt ei haluta tehdä mitään sellaista, mikä vähentää alkoholiveron tuottoa, vaan jotain, joka kohentaa ei ole mitään kosketusta kansalaisten tavalliseen arkielämään. AL: Virkamiehet näkevät kansan homogeenisena sakkina, jota hallitaan erilaisia käskyillä. Toisaalta on voinut käydä niinkin, että alussa on ollut työn alla isompi lainsäädäntöpaketti, josta järkevät osat ovat karisseet matkan varrella pois. Jäljelle on jäänyt vain mainonnan rajoittaminen. MA-S: Kyllähän sitä jotain pitää päättää, jos on asiaa vuosikausia hautonut. Pitää näyttää, että on tehty töitä. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! ALKOHOLIMAINONTAAN tulee ensi vuoden alussa lisää tiukennuksia. Tälläkö suomalaisten juominen saadaan kuriin?
" "
,Q&DU 7XUNX 3XK .XRUPDNDWX 7XUNX $YRLQQD PD WL SH 0ANSIONTIE
4URKU s MA
PE
ZZZ LQFDU IL
AAMUSET 6 UUTISET Vartiainen keskustelemaan taloudesta MIKÄ neuvoksi Suomen taloudelle? Aiheesta keskustellaan Tulevaisuuden vasemmisto ry:n järjestämässä tilaisuudessa tiistaina 2. joulukuuta kello 19 Vimmassa. Keskustelijoina ovat ylijohtaja Juha- na Vartiainen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja tutkija Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT). Keskustelua kommentoi kansainvälisen talouden dosentti Jan Otto Andersson. Lauantai 29. marraskuuta 2014 Passihakemuksen voi pian tehdä netissä. Onko tässä riskejä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jonny Holmén Valtuustosalin remontti pääsee vihdoin käyntiin ensi vuonna. Taksilupien määrä vähenee VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskus on vahvistanut kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät ensi vuodelle Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa muutamien kuntien lupien enimmäismäärää on pienennetty laskevan kysynnän takia. Taksikiintiöt vahvistetaan vuodeksi kerrallaan. Varsinais-Suomessa taksin kysyntä on jatkanut laskuaan erityisesti maakunnan suurimmissa kaupungeissa. Turku–Kaarinan yhteisliikennealueen lupamäärää on pienennetty yhdeksällä luvalla, joista kaksi on esteettömien autojen lupia. Naantalissa lupien määrä vähenee neljällä, joista kaksi on koko Naantalin kiintiöstä ja yksi sekä Rymättylän että Velkuan kiintiöistä. Liedossa lupien määrä vähenee kahdella ja Paimiossa yhdellä luvalla. Enimmäismäärien pienentäminen ei aiheuta muutoksia voimassa oleviin lupiin. Suur-Naantali selvityksen tulos TURUN seudun erityisen kuntajakoselvityksen Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueen yhdistymisesitys luovutettiin kunnille keskiviikkona. Kuntajakoselvittäjät Oiva Myllyntaus, Risto Kortelainen ja Antero Ritvanen esittävät Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistymistä. Kuntajakoa esitetään muutettavaksi siten, että Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat lakkaavat 31. joulukuuta 2016 ja yhdistyvät Naantalin kaupunkiin vuoden 2017 alusta. Uuden kunnan nimi on Naantali ja se käyttäisi Naantalin kaupungin nykyistä vaakunaa. Kuntakeskus säilyy Naantalissa. Kuntajakoselvittäjien mukaan kuntien pitää käsitellä esitys 30. syyskuuta 2015 mennessä. Valtuustosali remonttiin Seinät ja katto restauroidaan neljän kesän aikana niin, ettei valtuusto joudu evakkoon LASSE VIRTANEN KAUPUNGINTALON valtuustosalin pitkään suunniteltu restaurointi käynnistyy ensi vuonna. Kiinteistöliikelaitoksen tilainvestointiohjelmassa rahaa on varattu ensi vuodelle 100 000 euroa ja 305 000 euroa kolmelle sitä seuraavalle vuodelle. Remonttiin käytetään rahaa kaikkiaan 1,32 miljoonaa euroa. Toteutusvuosiksi on merkitty 2015–21. Vuodet 2020–21 ovat takuuvuosia. – Tarkoitus on suunnitella restaurointi ensi vuonna ja toteuttaa se useana vuonna kesätauolla niin, ettei valtuuston evakkoa tarvita. Toteutustapa on todettu tilapalveluiden asiantuntijoiden kanssa mahdolliseksi, sanoo johtaja Tuomas Heikkinen Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmästä. Salin kokoustekniikka ohjelmistoineen uusittiin pari vuotta sitten, samoin kaupungintalon katto, ulkokuori ja talotekniikka. Valtuustosalin seinät ja katto restauroidaan eli maalataan uudelleen vanhaa kunnioittaen. Tuorein maalikerros kuoritaan pois. Paljastuva alkuperäinen telineiden kokoaminen ja suojausten laitto ja purku vievät noin kaksi tai kolme viikkoa per kesä. Sali on pois käytöstä kesäkuusta elo- tai syyskuulle neljänä kesänä, arvioi kiinteistöliikelaitoksen rakennuttamispäällikkö Merja Lumme. Samaan aikaan eli ensi vuonna käynnistyy myös kaupungintalon siipirakennuksen remontti. Siihen on varattu rahaa 1,84 miljoonaa euroa – ensi vuodelle 750 000 euroa ja 1 090 000 euroa vuodelle 2016. maalipinta entisöidään sen jälkeen. ALUSTAVAN suunnitelman mukaan ensi kesänä vuorossa ovat väritutkimukset ja värimääritykset sekä rappausten koostumuksen selvittäminen. Kesällä 2016 maalataan yleisötilan katto ja tehdään seinien pohjatyöt. Kesällä 2017 maalataan yleisötilan seinät loppuun ja myös salin katto. Kesällä 2018 tehdään puolet salin seinätöistä ja kesällä 2019 ne maalataan valmiiksi. – Työajaksi on arvioitu kolme, neljä kuukautta neljänä vuotena. Tästä RAKENNUKSEN huonokuntoinen metallinen saumattu vesikate on tarkoitus vaihtaa. Kattorakenteiden kunto tarkastetaan. Räystäskourut ja syöksytorvet uusitaan, samoin ikkunoiden vesipellit. Julkisivun hilseillyt pinnoite korvataan silikonipinnoitteella. Halkeillut sokkeli ja julkisivu korjataan injektoimalla. Korjaustyöseloste on tehty jo tammikuussa 2012. Korjausselosteen mukaan rakennuksesta ei ole tehty kuntotutkimusta, eikä asbesti-, PAH-, tai mikrobitutkimuksia. Koulujen ja päiväkotien lakkauttaminen puhuttaa LASSE VIRTANEN SIVISTYSTOIMIALAN palveluverkkoselvitys, joka ehdottaa neljän koulun ja 15 päiväkodin lakkauttamista, kuumentaa tunteita Turussa. Ehdotuksia on vastustettu jo monessa mielenosoituksessa. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Laivoranta kysyy selvityksestä maanantaina valtuuston kyselytunnilla. Laivoranta viittaa siihen, että kaupungissa on tehty toiminto- analyysi, jonka tarkoituksena oli löytää uusia kohteita, joilla toimintaa voidaan muuttaa pysyvästi. Kaupungin kaikki toiminnot piti määritellä, kuvata lyhyesti sekä tehdä analyysi siitä, voidaanko jotain järjestää toisin, muuttaa mitoitusta tai jopa luopua kokonaan jostain. – Toimintoanalyysin tuloksena luvattiin selkeitä ja konkreettisia esityksiä. Epäselväksi jäi, tehdäänkö esitykset avoimesti, osallistamalla kaikki valmisteluun ja arvokeskusteluun, joka antaa suuntaviivat esityksille ja päätöksille, sanoo Laivoranta. Laivoranta kysyy kaupunginjohtaja Aleksi Randellilta, perustuuko sivistystoimialan palveluverkkoselvitys kaupungin tehtäviä syväluotaavaan toimintoanalyysiin. Kasvatus- ja opetuslautakunta lyttäsi selvityksen totaalisesti keskiviikkona, kun siltä pyydettiin asiasta lausuntoa. Puheenjohtaja Kaija Hartialan muotoilemassa päätök- sessä, jonka lautakunta hyväksyi lopulta yksimielisesti, vaaditaan asian valmistelua uudelleen. Lautakunta moittii selvityksen tehneen työryhmän kokoonpanoa ja sitä, että lautakunta sivuutettiin valmistelussa. Esitystä pidetään kaupungin strategian vastaisena ja toiveita säästöistä kyseenalaisina. Lautakunta ilmoitti, ettei se hyväksy esitettyjä toimenpiteitä. Päätöksen koulujen ja päiväkotien lakkauttamisesta tekee valtuusto. $ &! ! % % $
AAMUSET 8 KAUPUNKI Koulujen ja päiväkotien puolesta TURUN kunnallisten päiväkotien ja koulujen puolesta osoitetaan jälleen mieltä tänään lauantaina kello 12 kävelykadulla. Mielenosoittajat vastustavat sivistystoimialan palveluverkkosuunnitelmaa. Lakkautusuhan alla on neljä koulua ja 15 päiväkotia. Protestoijien mukaan koulujen lakkautus pidentäisi koulumatkoja, vaarallisia suurten teiden ylityksiä sekä merkitsisi ryhmäkokojen merkittävää suurentumista. Kuka Turussa vieraillut maailmantähti teki syvimmän vaikutuksen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS-arkisto Lauantai 29. marraskuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Jemina Valkama, Yliopistonkatu. Naisellista muttei hienostunutta –PUKEUDUN naisellisesti mutten silti hienosti. Käytän paljon mekkoja ja hameita. Nyt päälläni olevat shortsit ovat poikkeus, kertoo Jemina Valkama, 19. Valkama on ostanut lähes kaikki päällään olevat vaatteensa kirpputorilta. – Ainoastaan kengät olen ostanut uutena joskus jostain kenkäkaupasta. Uutena ostankin yleensä vain silloin kun jossain on alennusmyyntejä. Valkama pitää kukkakuvioista. – Tykkään myös maanläheisistä väreistä. Neon-värit eivät ole yhtään minun juttuni. Materiaaleista satiini on inhottava. Se on niin sileä ja kiiltävä. Kengissä pitää olla pohjaa. – Nyt kengissäni on pohjaa aivan liian vähän. Korkokenkiä en käytä. Ne ovat jotenkin vaikeat. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Rolling Stones viihdytti juhannuskansaa Yyterin sannoilla 1965. Matkan varrella bändi pörräsi Turun yössä. Rollarit Turun yössä Heittikö brittibändi öisen yksityiskeikan Rettigin palatsissa? HEIKKI MÖTTÖNEN THE Rolling Stones ei bändinä paljon esittelyitä kaipaa, mutta vuonna 1965 maailma oli vielä vähän toisenlainen jopa näille brittitähdillekin. Tuolloin vasta kolme vuotta yhdessä soittanut nuorekas yhtye kuskattiin Porin Yyterin juhannusjuhlien vetonaulaksi. Suomen maankamaralle nämä tulevat musiikkimaailman kuolemattomat astuivat ensimmäistä kertaa juhannusaattona Turun lentokentällä. Rolling Stones jalkautui ulos ilman hysteerisiä fanilaumoja, vaikka sen ensimmäinen Suomen vierailu oli kyllä huomioitu tiedotusvälineissä varsin hyvin. Yyterin keikka oli osa yhtyeen Pohjoismaiden valloitusta, bändi tuli Oslosta ja jatkoi Suomesta Malmöön ja Kööpenhaminaan. Yhtye oli julkaissut Yhdysvalloissa kuukautta aikaisemmin klassikoksi nousseen Satisfaction-singlensä, joka oli ampaissut saman tien rapakon takaa myyntilistojen ykköseksi. Rolling Stones taktikoi Satisfactionin julkaisemisen kanssa Euroopan puolella ja se tuli myyntiin esimerkiksi Englannissa vasta elokuussa, koska yhtyeen aikaisemmatkin levyt myivät edelleen kuin häkä. ROLLARIT kuskattiin Turun lentokentältä taksikyydillä Yyteriin, jossa odotti noin 15 000 ihmisen yleisö. Paikalle odotettiin porukkaa kuitenkin jopa puolet enemmän. Yyterin hiekoilla otettiin ilo irti kansainväliseen tyyliin. Esiintymislava ei ollut todellakaan mikään pramea, vaan puinen hökötys alkeellisine pukuhuoneineen. Lämmittelijänä esiintynyt Kari Kuuva on muistellut jälkikäteen Mick Jaggerin huikanneen hänelle, että ”hyvä poika”, kun Kuuva päätti settinsä Elvis-hittiin Jailhouse Rock. Kun keikka oli ohi, kyyditettiin Rollarit juhannuksen tyhjentämään hiljaiseen Turun kaupunkiin. Yksi kuskeista oli manageri Tappi Suojasen söpö juoksutyttö. Kesäisen kaupungin syvä hiljaisuus ihmetytti brittitähtiä, mutta tässä vaiheessa puutui kohtalo ehkä sitten peliin. TURUSSA elää edelleen kuolematon kaupunkilegenda, että bändi olisi kutsuttu yöllä privaattikeikalle Rettigin palatsiin. Varmuutta asiasta ei ole, mutta ei teoriaa ole tyrmättykään. Voisi kuvitella, että nuorille miehille kelpasi vielä turkulainen naiskauneus ja päälle pieni keikka. Se on varmuudella tiedossa, että Malmössä Rollarit eksyivät paikallisiin kotibileisiin. Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa kaupattiin vuonna 2012 huippuhintaan jäätelökuitti, jossa on yhtyeen jäsenten nimikirjoitukset – Turun lentoasemalta napattuina. TÄYSOSUMA Suklaata ja tilpehööriä OONA KARHUNEN Leila Brander n. – Ai, ei se talvi tullutkaa Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. JOULUN odotus puhuttaa 8-vuotiaita Elli Syrjästä ja Ella-Adele Nybomia. ELLI: Mä ootan tosi paljon jouluu. ELLA-ADELE: Mäki ootan. E: Mä haluisin joulukalenteriks kuvakalenterin ja suklaakalenterin. Mä tykkään enemmän ehkä kuvakalentereist mut ne suklaakalenterit on silti tosi kivoi. E-A: Mäki haluisin ehkä suklaakalenterin. Mul oli viime vuon semmonen. E: Mä haluisin semmosen kalenterin mis ois vaan joulupukki ja lapsii. Mä en haluu mitää semmosii Pet Shop- ta Barbi-kalenterei. Mul oli kerran semmonen Hello Kitty -kalenteri. Aina joka luukust tuli pieni rintaneula tai sit joku Hello Kitty -tyyppi. Sit loppuen lopuks mul oli kauhee kasa kaikkee tilpehööriä. E-A: Sillon ku mä olin pieni ni mul oli vaan semmonen kuvakalenteri. na Sillon ku mä ootin aina et mikä kuva tulee ni mä aina avasin ne. E: Mäki oon varmaan tehny niin mut mä en muista sitä. E-A: Mun pikkuveljel oli viime vuon suklaakalenteri. SIt se avas ne kaikki IPANADEBATTI luukut ja söi kaikki ne suklaat ennen ku olis saanu. Viime vuonna mä tein silleen et mä säästin niitä luukkuja. Sit ku oli jouluaatto ni mul oli jotain neljä tai viis mitä mä en ollu avannu. E: Mäki meinasin säästää ne kaikki luukut. Mut sit mul oli jotain kaks luukkuu jouluna. E-A: SSe on kivaa ku sit ku tulee jouluaatto jo ni sit sai pari sellast pientä ja sit ison se suklaan. E: Nii ja sit ku oottaa kauan et millon saa avata ne ni sit yhdel kerral saaki tosi paljon niit suklaita.
9 AAMUSET Lauantai 29. marraskuuta 2014
¼ ¼ ¼ ¼
AAMUSET 10 URHEILU Vesipallon SM-sarjassa derby TURUN Uimarit lähti vesipallon SMsarjaan ennakkosuosikkina. Kun runkosarja on ehtinyt puoleen väliin hallitseva mestari on edennyt voitosta voittoon. Vaikka lähimmällä uhkaajalla Jyväskylän Saukoilla on kolme ottelua Uimareita enemmän pelattuna, eroa joukkueiden välillä on kuusi pistettä. Ennen joulua Uimarit kohtaa vielä oman kehitysjoukkueensa WP Neon sekä Cetuksen. Uimarit ja WP Neo kohtaavat Impivaarassa 3. joulukuuta. Mihin seuraan Niklas Moisanderin pitäisi Ajaxista siirtyä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 29. marraskuuta 2014 ÅBORAAKKELI Kaikkien aikojen Kakkonen Syöttövirtuoosi tuli kotiin Toni Jalo pääsee Tutossa jälleen pelaamaan vahvuuksillaan Timo Jerkku JALKAPALLON Kakkosen sarjasysteemin uudistus nostaa panokset ensi kaudella hulppeiksi. Kaikista neljästä lohkosta kolme huonointa tippuu alemmalle sarjatasolle ja yhdestä lohkosta jopa neljä. Panosta siis on yllin kyllin joka pelissä, vaikka ei kahden lohkon parhaan joukkoon olisikaan tyrkyllä. Läntisessä lohkossa on panoksia lisää useampi Turun alueen seura. Paikallista väriä läntisessä lohkossa edustavat ÅIFK, Maskun Palloseura ja Kaarinan Pojat. Myös Salon Palloilijat voidaan laskea lähes paikalliseksi. Jo pelkästään kaikkien Turun alueen seurojen välttyminen putoaminen on kovan työn takana. Tosin kiinnostavuuden voisi kuvitella olevan panosten myötä huipussaan. Aito putoamispeikko kun ei ole itsestäänselvyys nykyään kotimaisessa palloilussa. ILKKA LAPPI rantaa vieläkin. Jos Liigaa ajattelee, niin myös puolustamisessa on parannettavaa. Jos on omassa päässä parempi, saa enemmän kiekkoa ja pääsee hääräämään enemmän hyökkäyspäähänkin, Jalo luettelee. ILKKA LAPPI TUTO sai arvokkaan lisän hyökkäykseensä alkuviikosta, kun Toni Jalo palasi kolmen vuoden tauon jälkeen Kupittaalle tuttuun pukukoppiin. – Tosi helppo oli tulla koppiin. Kotikaupunkiin oli hienoa palata ja kopissa tunsin ennestään melkein kaikki pelaajat. Vanhan pelinumeronikin sain, TPS-kasvatti iloitsee. Viime vuosina Jalo on käynyt voittamassa Mestiksen syöttöpörssin sekä Vaasan Sportissa että Mikkelin Jukureissa. Täksi kaudeksi hän siirtyi isoin odotuksin Mikkelistä HPK:n paitaan. Liigakaukaloissa kaikki ei kuitenkaan mennyt toiveiden mukaisesti. 17 pelissä jääaikaa tuli vaihtelevasti ja tuloksena oli vain neljä syöttöpistettä. – En oikein tiedä, miksi jääaika jäi niin vähiin. Muutaman näyttöpaikankin sain ja mielestäni ihan kohtuullisesti onnistuinkin. Varmaan olisi pitänyt onnistua vielä paremmin, jotta olisi tullut enemmän peliaikaa, Jalo pohtii. JUONIKAS keskushyökkääjä on viime vuosina ollut yksi niistä pelaajis- Vuodet Vaasassa ja Mikkelissä ovat tuoneet Toni Jalolle hänen omien sanojensa mukaan henkistä kypsyyttä. - Kun Tutossa viimeksi olin, olin hiukan poikanen vielä. Jos pelit menivät huonosti, pää meni helposti jumiin, hän sanoo. ta, jotka ovat tavallaan hiukan liian hyviä Mestikseen. Jalo on vanhan koulukunnan sentteri, jonka pelikäsitys ja syöttötaito ovat kirkkaasti Liiga-tasoa. Mies on kuitenkin turhan yksiulotteinen pelaaja. Hänen pitää pystyä pelaamaan hyökkäävissä ketjuissa, jotta miehen avut pääsevät oikeuksiinsa. Liigassa kärkiketjuihin ei niin vain tunkeuduta. TPS:ssa ja HPK:ssa pelejä on kertynyt vyölle 44. Niissä on syntynyt vain tehot 1+5. Vertailun vuoksi 177 Mestispeliä on tuonut 148 pistettä, joista peräti 122 syöttöä. – Pitäisi olla monipuolisempi, jos ei pääse pelaamaan omimmassa roolissa. Fyysisyys on parantunut viime vuosina, mutta sitä voisi pa- TUTOSSA Jalo pääsee pelaamaan jälleen vahvuuksillaan. Omien heikkouksien kehittäminen oli tärkeä syy hakeutua Ismo Lehkosen valvovan silmän alle. Jalo ei ole varsinaisesti Lehkosen valmennuksessa aiemmin ollut, mutta ”Ika” veti Jalon urheilulukioaikoina aamujäitä. – Uskon, että menen pelaajana Tutossa eteenpäin. Ainakin alku oli erilainen kuin Hämeenlinnassa. Siellä harjoiteltiin kolme varttia aika rennolla tempolla. Ensimmäisissä Tuton treeneissä mentiin melkein puolitoista tuntia todella kovaa, Jalo vertailee. Pelaajana Jalo vasta lähestyy kiekkoilijan parhaita vuosia. Mies uskoo edelleen, että hänellä on eväitä vakiinnuttaa paikkansa myös Liigassa. – Ehdottomasti tähtäin on vielä siellä. Ei tätä kannattaisi tehdä, jos siihen ei itse uskoisi.
AAMUSET Lauantai 29. marraskuuta 2014 Maku&nautinto Lämmin henkäys Glögi oli alunperin miesten talvijuoma TEEMU P. PELTOLA KUUMA glögi on erottamaton osa suomalaista joulua. Glögin hörppiminen alkaa viimeistään marraskuun ensimmäisissä räntäsateissa ja jatkuu vuodenvaihteen tuolle puolen. Vaikka glögillä on pitkä historia, se on kaiken kansan joulujuomana suhteellisen nuori. Glögi oli 1970-luvun alkuun asti enimmäkseen suomenruotsalaisten suosiossa, mutta alkoi levitä aikakausilehtien ruokasivujen avustuksella suomenkielisiinkin koteihin. Glögisana on peräisin ruotsin glögg-sanasta (glödgat vin eli lämmitetty viini). Kuuman juoman alkumuoto sisälsi mehua, viinaa ja siirappia. 1800-luvun alussa se oli etenkin miesten talvijuoma, jota lämmitettiin laskiaisena isoissa padoissa. Glögin eurooppalainen serkku on Glühwein, eli hehkuviini, joka on nimensä mukaisesti viinipohjainen. Suomalaisessa glögissä voi olla pohjana esimerkiksi rypäle- tai mustaherukkamehua, jota ryyditetään neilikalla, kanelilla, inkiväärillä, pomeranssinkuorella tai kardemummalla. Glögi koristellaan rusinoilla ja mantelilastuilla, mutta kannattaa rohkeasti kokeilla muutakin. Esimerkiksi kookoshiutaleet tuovat glögiin eteläisten merien makuja. Mukin pohjalle voi saksia rusinoiden ohella kuivattuja aprikooseja tai viikunoita. GLÖGIÄ väkevöitetään useimmiten vodkalla, mutta rommi ja Jaloviinakin istuvat kuumaan juomaan hyvin. Eikä glögiä tarvitse aina lämmittää. Pirskahteleva jouluinen kuohujuoma syntyy kaatamalla samppanjalasiin puolet alkoholitonta glögiä ja puolet kuivaa kuohuviiniä. Alkossa myydään valmisglögejä, joiden vahvuus huitelee jopa parissakymmenessä prosentissa. Ne voivat olla liian makeita ja väkeviä sellaisenaan nautittaviksi. Laimentamiseen kannattaa käyttää esimerkiksi sokeritonta glögiä. Lähde: Wikipedia 11
AAMUSET YLLÄTYSHERKKU 12 VIIHDE Fluteboxattua Bachia Taidemuseossa TURUN taidemuseo tarjoaa loppuvuodeksi neljän joulukonsertin sarjan. Sarjan avaa Turun oopperakuoro 27.11. Jouluisia säveliä kuullaan myös 11.12. Laulavat sydämet -ryhmän konsertissa ja 12.12. Turun seudun musiikkiopiston lapsikuoron konsertissa. Sarjan päättävät 19.12. Johanna ja Mika Kaarto, joiden konsertissa kuullaan muun muassa fluteboxattua Bachia. Mikä on ollut kuluvan vuoden ihastuttavin teatterikokemus? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 29. marraskuuta 2014 ESAN VALINTA Kaaoksen ytimessä YANN Demangen ohjausdebyytti ´71 myllyttää jo alkupuoliskon aikana katsojaa väkivaltaisilla juonenkäänteillään siihen malliin, että tarinan päähenkilön puolesta huomaa pelkäävänsä aidosti: tosiaan, tässähän voi käydä aivan kuinka tahansa. Elokuva sijoittuu vuoden 1971 mellakoihin Pohjois-Irlannin Belfastissa. Brittijoukkojen yritys rauhoittaa paikallisia menee puihin, jolloin yksi sotilaista jää joukkueestaan jälkeen keskelle vihaisten irkkunationalistien kotikenttää. Muun muassa Skinsistä tuttu Jack O’Connell näyttelee hengenvaarallisessa pinteessä olevaa sotilasta koko ruumiillaan. Päähahmo ei paljon puhua pukahda, mutta O’Connell tulkitsee roolia vakuuttavasti ja hienovaraisesti eleiden varassa. Kenelle: Rankoista trillereistä tykkääville. Arvio: Erinomainen esikoisohjaus, joka on yksi tämän elokuvavuoden yllättäjiä. ESA TÖYKKÄLÄ Maailmanlopun meteorologi Turun ylioppilasteatterin uutuus pohtii luovuttamista jätteen seassa Jouni Kuru ESA TÖYKKÄLÄ OLETKO hämmästellyt, mihin haastatteluissa hyperaktiivisesti käyttäytyvä, kokaiininhuuruinen näyttelijä Charlie Sheen katosi yhtäkkiä otsikoista? Myönnettäköön – ehkä sitä ei ole ihmetellyt kukaan muukaan. Mikäli Sheenin sijainti kuitenkin kiinnostaa tarkemmin, kannattaa suunnata katse Turun ylioppilasteatteriin. Turun ylioppilasteatterin uusi näytelmä Charlie Sheen. Nyt – Odysseia vähän ennen kuin on kertomus maailman viimeisestä säätiedottajasta, jonka nimi sattuu olemaan Charlie Sheen. Hän jättää työnsä ja ajautuu pysähtyneen ilmaston läpi harharetkelle, joka ei johda oikeastaan minnekään. – Esityksen maailma sijoittuu määrittelemättömään aikaan ja paikkaan. Olen leikitellyt sellaisella mitä jos -ajatuksella. Mitä jos ilmasto muuttuu radikaalisti? Mitä jos hukumme roskaan? Tämä kertoo ihmisistä muutoksen edessä, kertoo näytelmän käsikirjoittaja Pia Virtanen. NÄYTELMÄN maailmassa ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Sheen kahlaa jätteessä ja ajelehtii roskasäiliössä. Onko kyseessä siis jonkinlainen maailmanlopun skenaario ilmastonmuutoksesta? – Esitys ei käsittele ilmastonmuutosta vaan sitä, miten ihmiset pärjäävät sen asian kanssa. Tämä kertoo enemmän siitä, miten ihmisten sisäinen ilmasto muuttui, Virtanen sanoo. Näytelmän nimi iskee silmää muun muassa Ilmestyskirja. Nyt -elokuvalle, jossa pääosaa näytteli Sheenin isä Martin Sheen. Näytelmästä voi havaita joitakin viitteitä klassikkoelokuvaan, mutta sitä enemmän se kumartaa Homeroksen Odysseialle. KUN höyryinen ja vieroitusklinikoiden välillä ramppaava Charlie Sheen esiintyi sekavissa televisiohaastatteluissa kolmisen vuotta sitten, hänen mielestään hänen kunnossaan ja sekoilussaan ei ollut mitään ihmettelemisen aihetta. Toimittajien kysymyksiin Sheen vastasi jatkuvasti höpöttämällä jotain voittamisesta >SZ\S]e[ [feW^^W fS[ kef{h{^^W , ,% ,& &*!%
"(//
"/ // "/ // ,%,
! & &# - ,' ,## & *, -! % & $" "($+/ & ...$*&$ Charlie Sheen -nimisen säätiedottajan roolissa näyttelee Milka Rasimus. (winning), mitä ikinä se sitten lopulta tarkoittikaan. Virtanen kertoo saaneensa tästä innoitusta näytelmän kirjoittamiseen. – Näytelmän Sheenin voi nähdä symbolina häviämiselle ja kaiken mahdollisuudelle. Kun oikealla Sheenilla oli tämä winning-syndrooma vai mikä lie, niin tässä näytelmässä hän on oikeastaan kaikkea muuta kuin winning. Hienovaraisista ilmastonmuutosviittauksista huolimatta näytelmä ei Virtasen mukaan saarnaa tai syötä mitään tiettyä sanomaa katsojalle. – Katsojalla on valta pohtia luopumista ja häviämistä. Ja voittamistakin. Charlie Sheen. Nyt – Odysseia vähän ennen kuin Turun ylioppilasteatterissa 5.12. alkaen.
VASTIKKEELLINEN sosiaaliturva nousee ajoittain esille julkisessa keskustelussa. Vastikkeellisuutta sovelletaan jo esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, sillä siitä kieltäytyminen johtaa tukien jäädyttämiseen eli karenssiin. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa pidempään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Siitä maksetaan 9 euron veroton kulukorvaus enintään viideltä päivältä viikossa. Työtä järjestetään kunnissa, mutta työhön voi kuulua myös yritysten alihankintatyötä. Yritykset voivat myös saada työntekijöitä maksutta ottaessaan henkilöitä työkokeiluun. Kuntouttavan työtoiminnan tulokset ovat heikkoja. Vain noin joka kahdeskymmenes työllistyy kokeilun jälkeen avoimille työmarkkinoille. Loput palaavat työttömiksi tai siirtyvät uudelle kuntoutusjaksolle. Nykymuotoinen ihmisten kyykyttäminen pitää lopettaa, koska vain osa työttömistä velvoitetaan palkattomaan työtoimintaan. Tästä syystä sen pitäisi olla vapaaehtoista. Tehdystä työstä kuuluu maksaa tekijälle korvaus. Työtoiminnasta maksettava korvaus tulisi nostaa sellaiselle tasolle, että se tekisi toimintaan Puhtaus kilpailuetu osallistumisesta houkuttelevaa. Myös työkokeiluun tulisi lisätä jonkinlainen lisäansio. Sen maksaminen tulisi jakaa valtion ja työnantajan kesken puoliksi, sillä valtion tehtävä ei voi olla järjestää yrityksille ilmaista työvoimaa. Korkeammat ansiot säästäisivät toimeentulotukimenoja. Pienituloisen lisäansiot päätyvät myös kulutukseen ja siten talouden pyörittämiseen eivätkä jää makaamaan pankkitilille. Rakenneuudistusten hengessä muidenkin työttömien kuin vain kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen tulisi voida täydentää toimeentuloaan vastaavalla tavalla tai osaaikatyötä tekemällä ilman, että lisäansiot verovaikutusten jälkeen jäävät olemattomiksi. Perussuomalaisten mielestä jokaisen tulisi voida ansaita 1000 euroa kuukaudessa verottomana. Se purkaisi kannustinloukkuja ja tekisi työnteosta kannattavampaa. Tuloverotusta kiristämällä tuloluokasta riippumatta ja sosiaaliturvaa korottamalla emme kykene ratkaisemaan talouden ongelmia. Ne on ratkaistava työntekoa lisäämällä. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi yhä useamman ihmisen pitää osallistua sen rakentamiseen. MARIA LOHELA KANSANEDUSTAJA (PS.) SUOMEN mahdollisemman suuri omavaraisuus niin energian- kuin ruoantuotannonkin osalta tulisi olla päämääränä poliittisessa päätöksenteossa. Kriisienkin aikana parhain tapa pitää huolta hyvinvoinnistamme näillä kahdella elintärkeällä sektorilla on hajauttaa tuotantoa erilaisiin pieniin ja keskisuuriin yksiköihin. Tällä tavoin luomme myös uusia työpaikkoja ympäri maata, sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Määrällä emme voi kilpailla, mutta laadulla voimme. Vihreä energia ja puhdas ravinto ovat Suomen kilpailuvaltteja, myös kansainvälisillä markkinoilla. Suomella on erityinen ilmasto selkeine vuodenaikoineen. Vaikka ilmasto asettaa haasteita, se silti antaa myös mahdollisuuden tuottaa ravintoa eri tavoin kuin muualla. Kylmyys hoitaa ongelmia, joita muualla hoidetaan kemikaalien ja myrkkyjen avulla. Jatkuva valo kesäaikaan antaa meille erityistä etua. Puhtaan ravinnon merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun ymmärrämme enemmän ravinnon pidemmän aikavälin merkityksestä ihmisen ja ympäristön hyvinvointiin. Puhdas ravinto on alkanut ollut maailmalla enenemissä määrin katoava luonnonvara. Suomen tulisikin ottaa edelläkävijän aktiivinen rooli puhtaan ravinnon puolestapuhujana ja sen viennin edistäjänä. TURUN LUONNONYSTÄVÄT Joulumieltä Ukrainaan UKRAINASSA on humanitäärinen katastrofi. Laajoilla alueilla kodit ovat tuusan nuuskana. Asutaan kellareissa ja kuopissa. Holodna talvi on tullut. Ihmisillä on vilu ja nälkä. Lapset kärsivät. Vammautuneita on paljon. Miten voimme auttaa heitä? Miten apu saadaan varmasti perille sekasorron keskelle? Keräysten asiantuntijat! Pankaa toimeksi! On kiire! MIKAEL MIIKKOLA Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen 040 589 0820 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Työstä kuuluu saada korvaus 19 MIELIPIDE Lauantai 29. marraskuuta 2014 KOLUMNI Laukkuni ja minä SE on ruskea ja muhkea, omaperäinen ja kaunis. Kangas tuntuu lämpimältä ja pehmeältä. Poimutukset ja pieni rusetti koristavat kylkiä, muita krumeluureja ei tarvita. Se jaksaa leikiten syödä kaiken mitä tarvitsen. Sen edeltäjää käytin vielä silloinkin, kun kangas oli hiutunut ja molemmat vetoketjut rikki. Tapa osoittautui epäkäytännölliseksi, etenkin sateella. Ihminen juurtuu monenlaisiin esineisiin: lempimukiin, kynään, takkiin. Tutusta ja hyväksi todetusta on vaikea luopua. Pitkän etsinnän jälkeen tapasin uuden laukkuni Vanhalla Suurtorilla. Ihastuin sen mutkattomaan ja tätimäiseen olemukseen. Tällä laukulla oli historia: se oli ommeltu vanhoista housuista ja hameesta. Ihmeellistä, että joku osasi tehdä näistä aineksista juuri minulle sopivan laukun. Laukkuni entinen elämä kiehtoo minua. Kuka on pukeutunut siihen? Onko laukkuni viettänyt sovinnaista, kapinallista, räiskyvää vai rauhallista elämää? Onko se hiipinyt kuunvalossa salaiseen tapaamiseen? Istunut ruohikolla, koiravaljakossa, kalliolla, puun oksalla tai hevosen selässä? Onko se seikkaillut ympäri maata ja maailmaa? KIMALTAVILLA paljeteilla koristeltu hameen takatasku on nyt laukkuni sisätasku, johon sujautan kännykän ja bussikortin. Mitä taskussa on ennen säilytetty? Ehkäpä jätskirahaa, kun laukkuni on viettänyt kuumaa kesäpäivää rannalla. Kenties taskussa on piileskellyt paperilapulle sutaistu ihailijan puhelinnumero. Ei haittaa, vaikka todellinen tarina jää salaisuudeksi. Arvailu on hauskaa. Veikkaan, että laukkuni on tottunut hauskanpitoon ja seikkailuihin. Lienee varminta tarjota sille niitä jatkossakin. MERJA KAJALA INTERNET www.aamuset.? !' , -0%5-0 3 - 0 3 , 3 0 02 - 0 3 ! 0 0 " - "" 002" +
- 0 ' 22 2 - ! 0 "