Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 | Nro 55 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Trojans johtaa Vaahteraliigaa, mutta pelinrakentaja Robert Johnsonin loukkaantuminen on vaikeuttanut kautta. Urheilu s. 12 Uudella johtajalla Parvekeviljelmät yleistyvät, mutta parveke on vaativa kasvupaikka, kuin kasvihuone, jota pitää tuulettaa. Elämä&tyyli s. 13 Vaativa kasvupaikka Seitsemän Seinähullua Veljestä on tehnyt pitkän päivätyön suomalaisen huumorimusiikin parissa. Viihde s. 18 50 vuotta huumoria Ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvaa kymmenellä prosentilla joka vuosi. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 29.7.2015 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 KAUPUNKISEUDUISTA on puhuttu jo iät ja ajat, mutta lähes kaikki valtionavuista alkaen pyörii edelleen kuntien ja kuntayhtymien ympärillä. Väki pakkautuu kuitenkin kaupunkiseuduille. Aluekehitystutkija Timo Aron laskelmien mukaan neljä viidestä työpaikasta on jo 20 suurimmalla ja kaksi kolmesta työpaikasta kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla. 13 suurimman kaupunkiseudun väkimäärä on kasvanut 400 000:lla samaan aikaan, kun 57 muuta seutua on menettänyt 100 000 asukasta. Väestö kasvaa joka kolmannessa kunnassa, mutta vähenee siis kahdessa kunnassa kolmessa. Muuttotappioaluetta on 90 prosenttia Suomen maa-alasta. Muuttoalttius on ollut kasvussa 1980-luvun lopulta lähtien, erityisesti nuorten. SUOMEN väestöllinen keskipiste valuu Aron mukaan kilometrin vuosivauhtia Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kolmion sisälle. Keskipiste on nyt Hauholla Kanta-Hämeessä. Haastetta maalle tuo se, että työikäisen väen määrä vähenee 57 500:lla samaan aikaan, kun väestö kasvaa 250 000:lla. Väki ei pakkaudu jatkossa enää vain kaupunkiseuduille, vaan kaupunkivyöhykkeille. Kaupunkiseudut kasvavat yhteen ja asutus keskittyy paitsi kaupunkiseuduille myös niiden välisten liikenneyhteyksien varrelle. Pääliikenneväylät mahdollistavat pendelöinnin eli työssäkäynnin kaupunkiseuduilla, jossa työpaikat ovat. Pendelöinti lisääntyy koko ajan ja pendelöintietäisyys kasvaa. Tampere on jo kasvanut kiinni pääkaupunkiseutuun ja Turkukin kasvaa, mutta kehitystä on hidastanut se, että liikenneyhteydet Helsingistä Tampereelle on ovat olleet paremmat. Junayhteys Turusta Helsinkiin kaipaa pikaista parantamista. KAUPUNGISTUMINEN jatkuu täysin riippumatta siitä, mitä mieltä kansalaiset, valtio tai puolueet ovat asiasta. Siihen ajavat parempi tuottavuus, kilpailu, arvonlisäys, opiskelumahdollisuudet ja paremmat palvelut. Kehitys ruokkii itseään. Se on otettava huomioon ja liikenneyhteyksiä kaupunkiseutujen välillä pitää parantaa. Tunnin junaa ei saa unohtaa tai sen toteuttamista siirtää. LASSE VIRTANEN Kohti kaupunkivyöhykkeitä MITEN parantaisit nuorten työllistymistä? PERHEENTUPA: Olen huolissani, siitä miten nuoret pääsevät työelämään kiinni. Tietenkin on hyvä, että on jotain työtä, mutta hirveä määrä pätkätyöläisiä työpaikoilla ei ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu. Olisi hyvä, jos oppisopimuskoulutusta saataisiin kehitettyä. Se on aika lapsenkengissä. Se varmaan mahdollistaisi nuorille nopeammin vakituisiin työsuhteisiin pääsemisen. ANDERSSON: Ainakin työharjoitteluihin verrattuna oppisopimusten tulokset ovat parempia. Pitää kuitenkin muistaa, että oppisopimus vaatii oppijalta aika paljon. CP: Se pitäisi saada ulotettua entistä enemmän ammatilliselle puolelle nuorten keskuuteen. Jos oppisopimusta ja ammatillista koulutusta saataisiin paremmin linkitettyä, työnantajatkin saisivat varmaan nuoria, jotka paremmin heitä palvelevaa työvoimaa. Varmaan se olisi motivoivaa myös oppijalle. LA: Se ei kuitenkaan ole sellainen kouluttautumisen muoto, mikä sopii ihan kaikille. Näen, että sen vuoksi myös ammatilliselle koulutukselle on sen vuoksi tarvetta. CP: Olisi hyvä, että puolentoista tai kahden vuoden jälkeen saataisiin opiskelijat työpaikoille ja opettajan rooliksi jäisi työssäoppimisen tukeminen. Ainakin Saksassa siitä on valtavan hyviä kokemuksia. Siellä nimenomaan pkyritykset käyttävät paljon tätä mallia. LA: Uskon, että yleinen työtilanne heijastuu myös oppisopimusten puolelle. Jos yrittäjät eivät rekrytoi tai on muuten taloudellisesti vaikeaa, niin heijastuu se myös oppisopimuksiin. CP: Oppisopimusten palkkaukseen pitäisi luoda uusi malli, jossa valtio maksaisi osan nuoren palkasta ja yritys osan. Eikä siitä ehkä ihan täyttä palkkaa tarvitsisi saada, koska yrittäjälle sisältyy ohjaamisvastuuta. LA: Yleinen työttömyyden nousu on suurin ongelma nuorille. He ensimmäiseksi lähtevät, kun aletaan supistaa. Jos työttömyyttä ei saada laskemaan melko nopeasti, uhkana on se, että tulee sellainen nuorten sukupolvi, jonka ensimmäinen pitkä työkokemus jää saamatta. Se tarkoittaa sitä, että työllistyminen myöhemmin on huomattavasti vaikeampaa. KOSTO elää. San Franciscon kaupunki on ottanut käyttöön maalin, jolla vähennetään virtsaamista julkisilla paikoilla (Talouselämä 27.7.). Maali on niin kovapintaista, että se räiskyttää virtsan seinästä takaisin kintuille. Sitä saa, mitä tilaa. SUOMEN ensimmäisistä kattohaikarasisaruksista tuli Kinttu ja Kontti (Yle 28.7.). Yksi poikasista menehtyi. Oliko se Rontti vai Köntti? KANSANEDUSTAJA Olli Immonen (ps.) (kuvassa) manasi ensin Facebook-päivityksessään taistelua monikulttuurisuutta vastaan, mutta päätti sitten lähteä yhdessä maahanmuuttajavaimonsa kanssa eteläiselle pallonpuoliskolle kohua pakoon. Eikö olisi ollut johdonmukaisempaa lähteä perunakuoppaan Äkäslompoloon kansallisen kulttuurin nimissä? Tack… …nej tack! POLIISI kirjasi H2Ö-festareilta 37 huumausaineiden käyttörikosta eli monta. Vika ei ollut järjestäjien, mutta määrä kertoo huumeasenteiden muutoksesta. Pössyttelyä ei pidetä enää pahana asiana. KAUPPIAAN mukaan juoksukaljan hakijoissa eli kaljavarkaissa on kolme kastia: ongelmakäyttäjät, paperittomat ja ulkopaikkakuntalaiset (Vantaan Sanomat 28.7.). Yksi kaljavarkaista vei ensin korillisen ja yritti sitten palauttaa tyhjät pullot saman kaupan automaattiin. Röyhkeyden huippu? SÄDE-VAUVAN traaginen kuolema Turkin loman aikana herätti keskustelun vakuutusyhtiöiden vastuusta. Järkyttävän tapauksen keskellä byrokratia jylläsi vanhemmat velkavankeuteen. Onneksi toisen ihmisen auttamishalu jyrää edelleen byrokratian. alt l. n a a N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 Kuinka kauas sinä olisit valmis pendelöimään työn perässä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KIRJASTOSILLAN rikkoutuneiden lasitolppien lasilamellien uusiminen on aloitettu viime viikolla. Uusittavia lamelleja on 18. Työt alkoivat viime viikolla. Materiaali on sama kuin aiemmin eli karkaistu lasi. Työt kestävät kolme viikkoa. Kaiteen reunasta on eristetty puolitoista metriä leveä työalue. Muutoin silta on käytössä normaaliin tapaan. Lamellien uusimisen arvioidaan maksavan noin 40 000 euroa. Kirjastosillan tolpat korjataan AURAJOKIRANNASSA on loppuviikosta 29.7.–2.8. tapahtumien keskipisteenä DBTL-festivaalin ohella Forum Marinumin ja vierasvenesataman alue, jonka täyttävät jazz, purjeveneet ja moottoripyörät. ASS:n juhlaregatan veneet saapuvat regattasatamaan keskiviikkona. Kilpailut purjehditaan Airistolla ja saaristovesillä torstaina, perjantaina ja lauantaina. Veneet siirtyvät kilpailualueille aamuisin ja palaavat takaisin päivittäin kello 16 alkaen. Perjantaija lauantai-iltoina on tarjolla Turku Jazz Festivalin ja Turun kaupungin toteuttamia konsertteja. Jazz soi Suomen Joutsenen kupeessa perjantaina kello 17–21 ja lauantaina kello 15–20. Lavalle nousevat muun muassa vuoden 2013 Turku Jazz -artisti, vibrafonisti Severi Pyysalo sekä UMO:sta ja Voice of Finlandista tuttu multi-instrumentalisti Mikko Pettinen. Konsertit ovat maksuttomia. Forum Marinumin edustalla on nähtävissä 31.7.–2.8. kansainvälisen Finnish Harley Weekend -tapahtuman moottoripyörät aina kun ne eivät ole tien päällä. Aurajokirannassa jazzia ja purjeita LASSE VIRTANEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kävi vuosien 2012 ja 2013 vaihteessa töissä 119 226 seudun ulkopuolella asuvaa. Pendelöinnin määrä on ollut vähäisessä laskussa, vaikka työpaikkojen määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla taantumasta huolimatta. Vuosikymmenten varrella pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on kuitenkin kasvanut merkittävästi ja kattaa nykyisin myös Turun seudun. Lähes 120 000:sta pääkaupunkiseudulle pendelöineestä 2 282 lähti matkalle Turusta. Se oli 2,9 prosenttia Turun työllisistä eli suhteessa saman verran kuin tamperelaisista (2 748) kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Kaarinalaisia pendelöi pääkaupunkiseudulle töihin suhteellisesti yhtä paljon (408). Paraisten työllisistä pääkaupunkiseudulle matkasi 2,6 prosenttia (173), Naantalissa prosenttiosuus oli 2,5 (209) kuten myös Liedossa (195) ja Paimiossa 2,1 (99). Salolaisista pääkaupunkiseudulle matkasi säännöllisesti jopa 4,2 prosenttia (903). Liikenne ei ole yksisuuntaista. Pääkaupunkiseudulta Turussa työssäkäyviä oli 1 537, mikä on kaksi prosenttia Turun työllisistä. Vaikutus on sitä suurempaa, mitä lähempänä Helsinkiä ollaan. Kirkkonummelaisista, nurmijärveläisistä, keravalaisista ja sipoolaisista työssäkäyvistä jo yli puolet pendelöi pääkaupunkiseudulle. Pendelöinti on laajamittaista, sillä Helsinkiin sukkuloi päivittäin 46 600 espoolaista ja 40 000 vantaalaista, mutta samalla Espooseen matkaa 25 300 ja Vantaalle 24 800 helsinkiläistä. Työmatkasukkulointia tehdään merkittävissä määrin 150 kilometrin säteellä Helsingistä eli Naantalista, Tampereelta, Hirvensalmelta ja Miehikkälästä asti. Tiedot ilmenevät Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) katsauksesta. Pääkaupunkiseudun imu tuntuu Turussa KARI LAINE RUOKA-APUA tarvitsevien turkulaisten määrä on kahden viime vuoden aikana kasvanut noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Operaatio Ruokakassi ry:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Verho kertoo, että yhdistyksen kautta ruokakasseja sai viime vuonna noin viisi tuhatta turkulaista. Kun tähän lisätään muiden avustusjärjestöjen, muun muassa Pelastusarmeijan ja Turun seudun työttömien pisteissä jonottavat, saadaan avuntarvitsijoiden määräksi Verhon arvion mukaan noin kuusi tuhatta. Seitsemättä vuotta jatkunut taloustaantuma on muuttanut ruokaapua tarvitsevaa joukkoa paljon. Nyt joukossa on Verhon mukaan paljon lapsiperheitä ja työssäkäyviä matalapalkkaisia, joiden tulot eivät riitä kattamaan elämiseen liittyviä välttämättömiä kuluja. Myös maahanmuuttajia on tällä vuosikymmenellä tullut jonoihin koko ajan lisää. Turun suurimmassa jakopisteessä, Varissuolla, maahanmuuttajia on eniten. OPERAATIO Ruokakassilla on Turussa 15 toimipistettä. Varsinaisen jakelun tekevät paikalliset seurakunnat. Viime vuonna järjestö jakoi vähävaraisille turkulaisille yli 60 000 ruokakassia. Jaettavana on suurimpien kaupparyhmittymien ylijäämätuotteita. Myös Turun seudun työttömät ry:n jakaman ruoka-avun tarvitsevien määrä on lisääntynyt vuoden aikana noin kymmenellä prosentilla. Toimintaa johtavan Hannu Isotalon mukaan viime aikoina ollaan ensimLeipäjonot pitenevät Ruoka-apua tarvitsevien turkulaisten määrä kasvaa noin kymmenellä prosentilla vuosittain Leipäjonot ovat viime vuosina pidentyneet Turussa kymmenen prosentin vuositahtia. Timo Jakonen mäistä kertaa jouduttu sääntelemään jaettavien kassien sisältöä, jotta jaettavaa riittää kaikille. Leipäjonot ilmestyivät suurten suomalaisten kaupunkien katukuvaan 1990-luvun laman ja suurtyöttömyyden seurauksena. Vaikka kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että niiden ei pitäisi kuulua suomalaiseen hyvinvointivaltioon, ne ovat ajan myötä vakiintuneet suomalaisten toimeentuloturvaa täydentäväksi auttamismuodoksi. Kunnallisen kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan lähes kuka tahansa suomalainen voi päätyä leipäjonon asiakkaaksi. Elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset, esimerkiksi työttömyys, konkurssi, sairaus tai avioero saatavat äkkiarvaamatta suistaa ihmisen avuntarvitsijaksi. KYSELYTUTKIMUSTEN mukaan leipäjonoissa seisovista noin puolet on työttömiä ja noin 40 prosenttia eläkeläisiä. Lähes puolella koulutus on jäänyt peruskoulutai kansakoulupohjalle. Yli puolet jonottajista on yksinasuvia. Maahanmuuttajien osuus turkulaisista leipäjonolaisista on 13 prosenttia, valtaosa heistä on naisia. Opiskelijoita ei ole leipäjonoissa paljon. Verhon mukaan heillä on käytössään opintotuki ja edulliset ruokailumahdollisuudet. KESKO uudistaa kaikki K-marketit lähikaupoiksi. Keskon mukaan kauppojen valikoima räätälöidään paikallisesti. Uudistuksessa painotetaan tuoreutta, erityisesti paistopistetuotteisiin sekä hedelmäja vihannesosastoihin satsataan. Valmisateriat ja mukaan otettavat tuotteet nostetaan keskeiseen rooliin. Haja-asutusalueilla K-marketien valikoima on laajempi, sillä kaupat palvelevat alueen asukkaita pääasiallisina ostospaikkoina, kaupungeissa keskeistä on nopea ostaminen. Osana uudistusta lähikauppaketjut Kmarket ja K-extra yhdistetään yhden ketjubrändin, K-marketin, alle. Suurempaan ketjuun siirtyminen näkyy kaupoissa uuden ilmeen lisäksi sekä valikoimien kasvuna että hintojen alenemisena. K-marketit lähikaupoiksi
7 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TEATTERISILTAA pitkin pääsee kulkemaan myös ilman DBTL-lippua, vaikka aiemmin tiedotettiin, että silta on vain festarilipun lunastaneiden käytössä. Lipunmyynti ja sisäänkäynti ovat Teatterisillan Läntisen Rantakadun päässä ja festarikansa kulkee siltaa pitkin DBTL-alueelle, mutta osa sillasta jätetään yleiseen käyttöön. Sitä pitkin pääsee kulkemaan normaalisti ilman DBTL-lippua. Pyörä on talutettava sillalla. Teatterisilta pysyy yleisessä käytössä –TYYLINI on rento ja siisti. Tykkään enimmäkseen t-paidoista, shortseista ja flipflopeista. Se on paras setti, mitä löytyy. Nyt kun on kesä, niin aurinkolasit on myös pakko olla, kertoo Johan Lindholm, 33. Lindholm ostaa vaatteita muun muassa Carlingsista ja H&M:stä. – Kenkäni ovat Ruotsista. Housut olen ostanut H&M:stä ja t-paidan Carlingsista. Takki on Weekday-kaupasta ja aurinkolasit Instrumentariumista. Vaikutteita pukeutumiseensa Lindholm ottaa niin kavereilta, lehdistä kuin televisiostakin. – Väreistä perusmusta käy aina ja farkkukangas ja puuvilla ovat aika miellyttäviä kankaita. Kenkien kohdalla olen tällainen Sneakers-tyyppi. Ne ovat mukavinta, mitä löytyy. Siistejä settejä Ovatko pop up -kaupat hyvä tapa elävöittää kaupunkikuvaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Johan Lindholm, Aurakatu. Oona Karhunen Täytyypä hidastaa, ettei mene ylinopeudeksi. Juhani Enberg ESA TÖYKKÄLÄ LUOSTARIN välikadun varrella sijaitsevat makasiinitilat remontoitiin viime vuoden lopussa, minkä jälkeen Turun kaupunki alkoi vuokrata tiloja kausiluonteiseen käyttöön. Kesällä tiloissa ovat toimineet pop up -hengessä muun muassa turkulainen kameraseura Aboca ry, Latte Cafe, tekstiiliartesaani Heli Pelander ja kultaseppä Mika Mäkinen. Turun valtakatuna keskiajalla toiminut Luostarin välikatu on idyllinen jäänne satojen vuosien takaa, mutta yrittäjien mielestä sillä on yksi ongelma: potentiaalisten asiakkaiden on hankala löytää alueelle. – Keskiaikamarkkinoiden aikana oli ihan kiitettävästi porukkaa, ja siltikin ihmiset osasivat aika huonosti tulla tähän käytävälle. Vanhoja turkulaisiakin on käynyt ihmettelemässä, että täällähän on tällainenkin paikka. Periaatteessa katu kyllä tunnetaan, mutta tämä on vielä aika uutta toimintaa, Mäkinen kertoo. – Kansainvälisten suurmarkkinoiden aikana kauppiaat ja myyjät parkkeerasivat ajoneuvonsa toiseen päähän (Nunnankadulle), ja ihmiset luulivat, ettei sieltä saa kulkea tänne. Mutta ne jotka täällä kävivät, pitivät ideasta kovasti. Haluaisin kyllä yrittää uudelleenkin, kertoo Latte Cafen yrittäjä Komi Gassou. LUOSTARIN välikatu on jo itsessään komea miljöö ja usein monien uteliaiden valokuvaajien kohde. Yrittäjien mukaan kadunpätkästä voisi kuitenkin saada vielä houkuttelevamman esimerkiksi kukkaistutuksilla ja puistonpenkeillä. – Muutama on sanonut, että täällä on kuin olisi hetken jossain Espanjan kujilla. Tämä on erilainen ja pieni, mutta vähän kadotettu katu, sanoo Pelander, joka käytti tiloja Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoiden aikana. Kesällä Vanhan Suurtorin arkeologiset kaivaukset haittaavat jonkin verran pääsyä Luostarin välikadulle, ja vastaavasti kylmällä säällä makasiinien ovia on pakko pitää kiinni, sillä tiloissa ei ole lämmitystä. – Ovissa ei ole lasia, josta näkisi sisälle. Talvella ja syksyllä ovi pitää laittaa kiinni, ja harva sitä rupeaa erikseen nykimään auki. Mutta ilmeisesti joulumarkkinoiden aikana ihmiset olivat valmiimpia tulemaan sisälle, Mäkinen kertoo. YRITTÄJÄT kuitenkin uskovat ihmisten löytävän paremmin perille, jahka Luostarin välikadun näkyvyys lisääntyy. – Suunnitelmana olisi, että tullaan tänne uudestaan Taiteiden yönä, mutta siitä asiasta ei ole päästy vielä sopimaan tarkemmin, Mäkinen kertoo. Kauppaa keskiajan kadulla Luostarin välikatua halutaan elävöittää pop up -yrityksillä Vaikka katu on hieno, niin eihän käytävällä ole kuin kaksi seinää. Kaupunki voisi vaikka myydä kojujen myyntipaikkojakin tähän, kultaseppä Mika Mäkinen ehdottaa. Esa Töykkälä ILKKA LAPPI TAVOITIMME thainyrkkeilyvalmentaja Riku Immosen tiistaina kello 12.40. Missäs oot? – Kotona. Turku Muay Thai perustettiin vuosi sitten. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Miten itse näet seuranne alkutaipaleen? – Kaikki on mennyt oikeastaan liiankin hyvin. Thainyrkkeilyssä olemme voittaneet kaikki ottelut. Lisäksi harrastajia on tullut hyvin mukaan ja lisäksi on ollut erilaisia yhteistyökuvioita muun muassa vapaaottelijoiden ja jääkiekkoilijoiden kanssa. Ei todellakaan voi valittaa. Olet käynyt seuraamassa Makwan Amirkhanin kulmassa UFC:tä lähietäisyydeltä. Millaisen maun tapahtumat ovat jättäneet? – Todella hyvän. Kaikki on erittäin hienosti järjestetty ja ihmiset ovat olleet koko ajan todella ystävällisiä. Toisaalta se maailma on todella armoton, kun voitto tuntuu olevan melkein kaikki kaikessa. Ilmeisesti myös Teemu Packalen on käynyt teidän salillanne? – Joo. Meillä on Teemun kanssa pieni projekti. Meillä on muutenkin hyvät välit Finnfighters’ Gymin suuntaan. Sieltä on käynyt muitakin ottelijoita meidän salillamme. Mikä Daniel Forsbergin tilanne on, koska hän ottelee seuraavan kerran? – Se on vielä auki. Danielilla on se vaikea tilanne, että hän on ulkomailla tuntematon nimi, mutta kuitenkin vaarallinen. Otteluita on vaikea saada. Ulkomaille tilataan yleensä vain häviämään. Danielin piti lähteä Thaimaahan Royal Cupiin ottelemaan, mutta näillä näkymin reissu jää väliin, koska ei onnistuttu järjestämään rahoitusta. Tyytyväinen taistelijakoutsi
9 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET 10
11 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 VARMA lähestyvän syksyn, ja alkavan kiekkokauden, merkki on Raumalla järjestettävä Pitsiturnaus. 22. kerran järjestettävä Pitsiturnaus pelataan tänä vuonna perjantaina 7. elokuuta. Tänä vuonna mukana ovat Lukko, TPS, Ässät, Sport, Pelicans ja HIFK. TPS pelaa pikapelejä samassa alkulohkossa HIFK:n ja Pelicansin kanssa. Lukko on voittanut turnauksen edellisenä kolmena vuotena. TPS juhli edellisen kerran voittoa 2009. Kiekkoilijoiden pitsinen perinne VAPAAOTTELIJA Timo-Juhani Hirvikangas (kuvassa) seuraa Makwan Amirkhanin ja Teemu Packalenin jalanjälkiä. Viime viikolla Hirvikangas vaihtoi manageria liittyi ruotsalaisen Mano Managementin talliin. Managerivaihdoksen taustalla on luonnollisesti tavoite päästä UFC:hen. Taidollisesti turkulaisen kyvyt taatusti UFC:hen riittävät, mutta toistaiseksi sopimusta ei ole kuulunut. Kun läheltä löytyy esimerkkejä, että ovi kovimpaan häkkiin voi aueta nopeastikin, miksi mahdollisuuteen ei tarttuisi. Jos ja kun ”Tipi” UFC:hen pääsee, ollaan myös askel lähempänä UFC:n tulemista Suomeen. UFCilta Suomessa on monen asian summa, mutta mitä enemmän suomalaisia ottelijoita UFC:ssä on, sitä helpompi päätös vapaaottelun kruununjalokiven Suomeen tuonti Amerikan päässä on. ILKKA LAPPI Ruotsalaisten avulla Interin kotitaika murtui. Menikö Ojalan ja Hambon mukana mitali? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURUN Trojans lähti tämän kauden Vaahteraliigaan yhtenä suurimmista mestarisuosikeista. Alkukausi onkin ollut tuloksellisesti vahva ja Trojans on sarjan piikkipaikalla. Pelillisesti Trojansin otteet eivät kuitenkaan saa päävalmentaja Mikko Virolaiselta puhtaita papereita. – Kauden ensimmäinen peli oli sellaista mitä haluan nähdä. Sen jälkeen pelimme ei ole toiminut niin hyvin kuin haluaisin. Esimerkiksi hyökkäyksessä meille on tullut liikaa pallonmenetyksiä, Virolainen toteaa. Omat haasteensa Trojansin kauteen on tuonut pelinrakentaja Robert Johnsonin loukkaantuminen. Amerikkalainen loukkaantui jo kauden toisessa ottelussa, mutta pelasi tuon jälkeen vielä kaksi ottelua. Kahdessa edellisessä Trojansin pelinrakentajana on pelannut kakkospelinrakentaja Sebastian Berndtsson. – Johnson jatkaa hyökkäyksen koordinaattorina. Hänen vammansa vaatii leikkausta, mutta on kivuton. Hän itse olisi halunnut pelata, mutta valmentajan täytyy myös hyväksyä se, ettei pelaajaa voi riskeerata, jos on riski vielä pahempaan loukkaantumiseen, Virolainen sanoo. VIIME viikolla Trojans kiinnitti uudeksi pelinrakentajaksi amerikkalaisen Sean Sheltonin. Hän on pelannut alkukauden Itävallassa ja johti joukkueensa heinäkuussa päättyneen sarjan mestaruuteen. Sheltonille Suomi on entuudestaan tuttu, sillä hän saapui kesken viime kauden Roostersiin ja johdatti joukkueen lopulta mestaruuteen asti. Tuolloinkin hän korvasi loukkaantuneen Johnsonin. – Kun Johnson loukkaantui, Shelton oli meille selkeä ykkösvaihtoehto. Hyvä, että häntä kiinnosti tulla meille, Virolainen toteaa. – Jo ensimmäisissä harjoituksissa hän näytti hyvältä. Hyvän käden lisäksi saamme nyt nopeat jalat, joka tuo yhden aseen lisää hyökkäykseemme. Lisäksi hän tuntee Suomen sarjan, mikä on aina tärkeää, hän analysoi. KULUVAN viikon torstaina 30. heinäkuuta Trojans saa kauden kolmannessa kotiottelussa vastaansa Helsingin Roostersin Vaahteraliigan perinteisessä hegemoniakamppailussa. Jos Trojansin alkukausi on ollut odotettua tahmeampi, niin vielä vaikeampi alkukausi on ollut neljättä peräkkäistä mestaruuttaan jahtaaville helsinkiläisille. Kuuden kierroksen jälkeen Roosters on kärsinyt peräti kolme tappiota. Vaikka helsinkiläisten alkukausi on ollut vaikea, uskoo Virolainen, että mestari nousee kauden edetessä jaloilleen. Torstaina Trojans joutuneekin kovaan testiin. – Roosters tulee varmasti nostamaan tasoaan loppukauden aikana. Heillä on uusi laitahyökkääjä ja uusi pelinrakentaja. Lisäksi Aleksi Aitala palaa puolustuksen linjaan. Torstaina tullaan näkemään sellainen Roosters, jota tällä kaudella ei ole vielä nähty. Parannettavaa löytyy Sarjajohdosta huolimatta Trojansin alkukausi on ollut hankala Trojansin ykköspelinrakentaja Robert Johnsonin loukkaantuminen on aiheuttanut päänvaivaa. Uusi pelinrakentaja Sean Shelton debytoi Trojansin paidassa torstaina. Jori Liimatainen
13 A AMUSET Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 Viehättääkö mummoilu sinua? Miten sinä mummoilet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. NAANTALIN Aurinkoiset Sukkamatamit ry järjestää jälleen sukankudontapäivän lauantaina 8. elokuuta Naantalin vanhankaupungin rannassa kello 12 alkaen. Tapahtumassa on opastusta sukankudonnassa ja tietoa Naantalin sukkahistoriasta sekä sukkakilpailun voittajan julkistaminen kello 14. Sukkapäivänä on myytävänä Sukkamatamien kutomia sukkia ja muita käsitöitä sekä kahvia ja pullaa. Silmukoita Naantalissa HENNA-KAISA Sivonen on sukeltanut syvälle mummouden olemukseen. Hänen kirjassaan Mummoillen – Henkisen mummon käsikirja (Gummerus 2015) pohditaan mummoilua elämäntapana. Kirjan ideologian mukaan mummous ei ole sidottu ikään, lastenlasten saamiseen tai edes sukupuoleen. Mummoilu on mielentila. Kirjassa tutustutaan haastatteluiden kautta erilaisiin mummoihin ja tutkitaan mummon ja lapsenlapsen välistä suhdetta. Mummomaista elämäntyyliä tarkastellaan monipuolisesti muun muassa sisustuksen, ruuanlaiton, siivouksen sekä vapaa-ajanvieton kautta. Kirjasta löytyy monta käytännön vinkkiä huushollinpitoon. Mummon lailla MERJA KAJALA KAUPUNKILAINENKIN kaipaa vihreää. Maisemasuunnittelija Tiina Kortelainen Vihersuunnittelu Kivestä ja Kasvista kertoo, että vihreän ympäristön merkitystä on tutkittu paljon. Sen on todettu elvyttävän ja ylläpitävän mielialaa ja terveyttä. Kaupunkiympäristö asettaa puutarhan vaalimiselle omat haasteensa. Käytössä on usein vain pieni parveke tai terassi, jossa kasveja voi istuttaa vain istutusastioihin. Rajatussa kasvualustassa kastelusta ja lannoituksesta on huolehdittava säntillisesti. Parvekkeet ovat Kortelaisen mukaan usein äärimmäisiä kasvuympäristöjä. – Lasitettu parveke on kuin kasvihuone. Sitä pitää tuulettaa ja tarvittaessa varjostaa. Toisaalta parveke voi olla hyvin varjoinen, jos se on pohjoiseen päin tai muiden rakennusten ympäröimä. Parveke voi olla myös tuulinen. Hyvä periaate on valita sellaisia kasveja, jotka viihtyvät luonnostaan parvekkeen olosuhteissa. Muuten kasvien hoito on Kortelaisen mukaan tarpeettoman työlästä. – Mehija kivikkokasvit ovat omiaan kuumalle, paahteiselle parvekkeelle. Myös heinät ovat kestäviä. Varjoisalle parvekkeelle valitaan vähään valoon tyytyviä kasveja. Varjokasvien kukinta on yleensä vaatimaton, joten kannattaa panostaa kasveihin, joilla on kaunis lehdistö tai kasvutapa. MULTA pysyy kosteana pidempään isossa ruukussa. Kortelainen vinkkaa, että kastelua helpottavat altakasteluruukut sopivat hyvin parvekkeelle. Ruukku voi olla itsessään näyttävä ja tärkeä osa kokonaisuutta. Kun tilaa on vähän, se kannattaa hyödyntää tarkkaan. Kaiteelle voi asentaa parvekelaatikoita ja kattoon amppeleita. Kortelainen suosittelee myös viherseiniä. – On monia tapoja rakentaa viherseinä. Yksinkertaisin ratkaisu on ripustaa kasvit ruukkuineen seinälle. Hyötykasvin ja koristekasvin raja on häilyvä, eikä niitä tarvitse aina hankkia erikseen. Monet hyötykasvit ovat kauniita ja näyttäviä. Yrttilaatikko mahtuu pieneenkin tilaan. Kasvien lisäksi parvekesisustuksessa voi käyttää myös muita luontoelementtejä. – Esimerkiksi kivistä ja oksista saa luotua kokonaisuuksia, jotka ovat kauniita vaikka vihreää olisi vain vähän. Mitä vähemmän kasveja, sitä helpompi parveketta on hoitaa. Vesiaiheet piristävät parveketta ja sopivat pieneenkin tilaan. Hän muistuttaa, että parvekepuutarhaa suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon sekä rakenteet että muut ihmiset. – Parvekkeen istutuksista ei saa olla haittaa eikä vaaraa ihmisille tai rakennuksille. Myös kasteluun on syytä kiinnittää huomiota. Vettä ei saa päästä väärään paikkaan. Neuvoja parvekeratkaisuihin saa viheralan ammattilaisilta. www.kivijakasvi.fi Vihreää kaupunkiin Parveke on usein vaativa kasvuympäristö – Parveke tai terassi kannattaa järjestää sellaiseksi, että se miellyttää omaa silmää. On tärkeää myös muistaa nauttia siitä, mitä on saanut aikaan, Tiina Kortelainen sanoo. Merja Kajala Kaunis ja hyödyllinen yrttilaatikko mahtuu pieneenkin tilaan. Kuvassa yrttilaatikko ranskalaisella parvekkeella. Tiina Kortelainen Tiina Kortelainen k TURVALLISUUSja kemikaalivirasto Tukes kannustaa nuoria miettimään tarkasti, mitä kemikaaleja itsensä koristamiseen kannattaa käyttää. Jos hajusteelle tai hiusvärin ainesosalle herkistyy, allergia sitä kohtaan säilyy koko loppuelämän. Tukes on julkaissut Kosketusallergia – 5 faktaa ja vinkkiä -esitteen, jossa annetaan neuvoja, miten allergian kehittymisen riskiä voi pienentää. Esitteessä kerrotaan kosmetiikan sisältämiin hajusteisiin, hiusväreissä käytettäviin kemikaaleihin, mustiin hennatatuointeihin sekä luonnonkosmetiikkaan liittyvistä allergiariskeistä. Lisätietoja: www.tukes.fi ja www.sussiunatkoon.fi. Asiaa allergiasta K r Tiina Kortelainen Ruukulla voi olla tärkeä rooli osana kokonaisuutta. ELÄMÄ & TYYLI
Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET 14 Tapahtumakalenteri 30.7.–1.8. DBTL. Suomen vanhin kaupunkifestivaali jatkuu jokirannassa. Loppuviikon aikana esiintymässä muun muassa Maija Vilkkumaa, Kilpi ja Olavi Uusivirta (kuvassa). 30.7.–1.8. Indie-Iltamat Klubilla. Perinteisillä minifestareilla lavalla tänä vuonna muun muassa Pää Kii, Traffic Island, Circle ja Black Magic Six. 30.7.–4.8. Turun Urkujuhlat. Urkujuhlat jatkuvat Turun ja lähialueen kirkoissa. Urkujuhlien toisella viikolla esiintyy muun muassa Keiko Inoue Sauvon kirkossa. 30.7.–10.8. Aarresaari Turun Kesäteatterissa. Robert Louis Stevensonin koko perheen merirosvoseikkailusta on jäljellä vielä 11 esitystä. 30.7.–15.8. Stockmann Yard Aboa Vetus & Ars Novan pihassa. Tavaratalon vähemmän tunnettu osasto on etsiväosasto. Legendaarisen kellon alla on muutakin kuin tavattu ja karppialtaassa on uitettu muutakin kuin karppeja. Viimeinen esitys 15. elokuuta. 2.8. Kiyomi Okubo Nautelan kartanossa kello 17. Japanilainen pianotaiteilija esittää klassista pianomusiikkia sekä japanilaista elokuvaja tv-musiikkia. 3.–8.8. Seitsemän seinähullua veljestä Vaakahuoneen Paviljongilla kello 18.30. 49-vuotias orkesteri nousee kuutena iltana estradille. Luvassa huumorin sävyttämää ennalta-arvaamatonta musiikkiilottelua. 4.–14.8. Onnen päivät Samppalinnan kesäteatterissa. Elokuussa pääsee vielä yhdeksän kertaa maistelemaan 1950-luvun tunnelmaa Fonzien seurassa. 4.–15.8. Luonto kutsuu Samppalinnan terassilla kello 19. Urbaani cityperhe tavoittelee suomalaisen mökkikesän koivuntuoksuista ydintä surkuhupaisin seurauksin. Musiikkikomedian pääosissa muun muassa Suvi Aarrekari, Inke Koskinen ja Joonatan Perälä. Mikko Joukamaa ohjaa. Kymmenen esitystä elokuussa. Turussa tapahtuu 30.7.–15.8.
15 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET Tapahtumakalenteri 6.–15.8. Turun Musiikkijuhlat. Ympäri kaupunkia levittäytyvät Musiikkijuhlilla esiintyy tänä vuonna muun muassa Jaakko Kuusisto, Emma Salokoski (kuvassa), Nazig Azezian ja Simon Johnson. 7.–8.8. Country Club mini festival RantaKertussa. Kaksi päivää juurimusiikkia Suomen suvessa. Esiintyjinä muun muassa Marty the Random Guy, Whale and the Village sekä lauantaina pääesiintyjänä Tuomari Nurmio. 8.8. Trojans-69ers Yläkentällä kello 18. Trojansin matka Vaahteraliigassa jatkuu helsinkiläistä 69ersia vastaan. 10.–11.8. Anna Hanski Vaakahuoneen Paviljongilla kello 18.30. Pitkän linjan artisti esiintyy kahtena iltana Aurajoen rannalla. 13.8. Taiteiden Yö. Kulttuuri valtaa kaupungin kadut ja kapakat perinteiseen tapaan. Koko yön ohjelma osoittessa www.turuntaiteidenyo. fi. 13.–16.8. Turku Jazz Panimoravintola Koulun pihalla. Perinteikäs jazz-tapahtuma tuo tänä vuonna kaupungin keskustaan esiintymään muun muassa Ilpo Murtojärvi Quartetin, Markku Into Blues Onesin ja Fifth Avenuen. 15.8. FC Inter-KuPS Kupittaalla kello 15. Mielenkiintoinen Suomen Cupin ottelu. Inter ei ole Marko Rajamäen (kuvassa) valmentamaa joukkuetta helpolla koskaan kaatanut. Miten käy nyt? 15.8. TPS-PK-35 Yläkentällä kello 17. Jalkapallon Ykkösen kärkikamppailussa on jaossa isoja pisteitä, kun kaudesta jäljellä on enää kolmannes.
16 A AMUSET JETSET Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 TIMO SALMESMAA roope salminen Apollo marssittaa DBTLiltaklubille artistimaratonin. Sen starttaa tänä iltana lauteille nouseva Arttu Wiskari. Torstaina lavan valtaa festarikaunotar Sanni ja lauantaina puumametsästäjä Stig. Hip hopia pop-maustein aromoiva Roope Salminen ja Koirat villitsee yökerhossa perjantaina. Kokoonpanon vocalistit ovat kunnostautuneet musiikin ohella näyttelijöinä TV:ssä ja ? lmillä. Marco Hakala Laiturien kauneimmat ja komeimmat mittaavat paremmuuttaan perjantaina Miss DBTL ’15 -? naalissa. Turun vauhtikaunottaret kohtaavat muualta saapuvat haastajat ja city, streetsekä partymuodin tuoreimmat trendit väreilevät Nightclub Marilynin catwalkilla. Tasa-arvon vuoksi rantaleijonista kruunataan Mr. DBTL. Yökerhoyleisö äänestää omat suosikkinsa. Maija Tammi Uutta musiikkia työstävä Lauri Tähkä valelee festarikansaa DBTLlauantaina. Suomen parasta katuruokaa peräänkuuluttava Tähkä julkaisee syksyn aikana uuden keittokirjan. Muina viikonlopun artisteina kuullaan Räppäri Junon kanssa elokuussa vihittävää Jannaa, Juha Tapiota, Olavi Uusivirtaa ja Scandinavian Music Groupia. Aistinautinnot viimeistelee Turun oma diiva Miss Divet. Juha Metso Genret ylittävät Indie-iltamat valtaavat Klubin keskiviikosta lauantaihin. Yli 20 vuoden ajan järjestetty minifestivaali suoltaa artisteja Rytmihäiriöstä Traffi c Islandiin ja Lasten Hautausmaahan. Mielenkiintoisen aktin tuo torstaina paukuttava Jukka ja Jytämimmit Livekansaa Provinssissa niittänyt jytätrio lupaa puskea turkulaisten tuntoihin. Mari Lehto Metalliperjantaiksi ristitty DBTL-perjantai marssittaa kovan kattauksen rankempaa musiikkia. Stagelle nousevat ikoniasemaan kohonneet Kotiteollisuus, Teräsbetoni ja CMX. Turkulaisuutta liputtaa komeasti Juggernautin soudeja takova Kilpi. Muuten raskasta kokonaisuutta keventää Te? on Brothers. Bändi julkaisi keväällä Pämppää-singlen, jolla kuullaan myös pokeriammattilainen Ilari Sahamies räppäämässä. Timo Salmesmaa Beachfutiksen Turkuun tuonut Tommi Riihimäki ja Emmy Sinisalo hempeilivät Showroomin Member partyissa. Rakkauden festivaalinakin tunnettu DBTL ja Deittisirkus lupaavat ampua lisää amorin nuolia tunteet läikehtivät laiturilauantaina speed datingissä ja massiivisilla sokkotreff eillä.
17 Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 AAMUSET Jetset
18 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 SUOMEN suosituimpiin naislaulajiin kuuluva Anna Abreu saapuu Venukseen perjantaina 31. heinäkuuta. Ensimmäisen maistiaisen suomenkielisestä tuotannostaan alkukesästä julkaissut Abreu kiertää vielä kesän keikkalavoja pääosin englanninkielistä materiaalia laulaen. Seuraavan kerran Abreun keikkasetin sälkäranka onkin sitten silkkaa suomea. Nyt jätetään siis hyvästit Ivory Towerille ja muille alkuaikojen hiteille. Hyvästit enkku-Annalle SEATTLESSA musiikillisen kasvatuksensa saaneen Rocky Votolaton ja Chuck Raganin yhteislevy Kindred Spirit on pieni lahja alternative countryn ja folkpunkin ystäville. Kuuden biisin split-ep:llä on kolme biisiä kummaltakin artistilta. Votolaton biisit ovat herkän tunnelmallisia. Ne voisivat olla vaikkapa Ryan Adamsin laulukirjasta. Ragan puolestaan on napannut levytyssessioihin joukon kavereitaan. Mukana kolmella biisillä on sellaisia nimiä kuin Dave Hause, Jon Snodgrass ja Ben Nichols. Menneiden vuosikymmenten pelimanniperinteeseen ja soittamisen riemuun nojaavat muusikot osaavat ilahduttaa. Varsinkin Raganin vauhdikkaammat biisit nostavat hymyn väkisin huulille ja saavat jalan tamppaamaan maata. Pisteet myös upeasta kannesta. Kenelle: Folkpunk-herätyksen kokeneille. Arvio: Valitettavan lyhyt kokonaisuus. ILKKA LAPPI Suloisia sukulaissieluja Konsertti, teatteri-ilta vai leff a? Mikä on sinun syksyinen kulttuurielämyksesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT ILKKA LAPPI HUUMORIMUSIIKKI on aina jakanut ihmisiä vahvasti puolesta ja vastaan: osa ei voi sietää ja toiset rakastavat ainakin salaisesti Simo Salmista, Lapinlahden Lintuja ja muita huumorimusiikin klassikkoja. Yksi ensimmäisistä huumoria rohkeasti esityksissään käyttäneistä yhtyeistä oli Pentti-Oskari Kankaan perustama Seitsemän seinähullua veljestä, joka jo 1960-luvulla yhdisti huumoria perinteiseen tanssimusiikkiin. Ensimmäisen keikkansa bändi soitti 1966. – Nykyisellään huumorikeikat ja tanssikeikat ovat hiukan erillään. Tanssipaikoissa huumori koettiin jossain vaiheessa punaiseksi vaatteeksi, muistelee pitkän linjan Seinähullu Risto Purhonen. Seinähullujen käännöskappaleet kuten Banaania poskeen, Kelpaisiko seksi? ja Kaupungin rumin mies ovat vähintään passiivisessa muistissa suurella osalla suomalaisista, vaikka ei niitä viime vuosina olisikaan kuullut. LÄHES 50 vuoden aikana Seitsemän seinähullun kokoonpano on muuttunut useita kertoja. Vuosien varrella yhtyeessä on myös soittanut suuri joukko myös muista yhteyksistä tunnettuja muusikoita. Muun muassa Irwin Goodman, Lea Laven ja Pekka ”Pablo” Seppä ovat kuuluneet vuosien aikana Seinähulluihin. – Nykykokoonpano on ollut yhdessä pitkään. Mukana on yli 30 vuotta Seinähulluissa soittaneita, toteaa Purhonen. Yhä aktiivisesti keikkaileva orkesteri teki pitkän päivätyön Uuden Iloisen Teatterin housebändinä. Jukka Virtanen kiinnitti orkesterin UIT:hen 1970-luvun lopulla. Musiikki-iloitteluissa Seinähullut soittivat liki kolme vuosikymmentä aina vuoteen 2007 asti. Nuoremmalle polvelle Seinähullut ovat tuttuja ainakin 1990-luvun lopulla hitiksi nousseesta The Joulukalenterista, jonka ensiesitys nähtiin televisiossa joulukuussa 1997. Silloisista Seinähulluista kulttiklassikossa esiintyivät Seppo Korjus, Raimo Smedberg ja Kari Lehtomäki. The Joulukalenterissa seikkaillut Santasen perhe on jatkanut eloaan television jälkeen Seinähullujen perinteisellä Iloinen joulukonsertti -kiertueella. ENSI vuonna Seitsemän Seinähullua Veljestä on suuntaamassa tasavuosien kunniaksi Suomen kiertueelle. – Heinäkuuksi on otettu vapaata muista velvoitteista tämän vuoksi. Suunnitelmissa on tehdä konsertit ainakin Turussa ja Raumalla sekä esiintyä erilaisissa kesätapahtumissa. Silloin mukana on myös alkuperäisiä jäseniä. Niistä keikoista on tarkoitus tehdä kunnon show, jossa yhdistyy musiikki ja sketsit, Purhonen kertoo. Tänä vuonna Seinähullujen keikkakalenteriin kuuluu muun muassa perinteinen pysähtyminen Vaakahuoneen Paviljongissa. – Se on ollut meille ikään kuin kotikenttä, jossa meidät on aina otettu hyvin vastaan. Seitsemän Seinähullua Veljestä Vaakahuoneella 3.–8.8. 50 vuotta omalla tiellä Seitsemän Seinähullua Veljestä on suomalaisen huumorimusiikin klassikko Seitsemän Seinähullua Veljestä jatkaa keikkalavoilla säännöllisen epäsäännöllisesti, vaikka monet nykyjäsenistä ovat myös päivätöissä. Jukka-Pekka Virtanen
19 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 29. heinäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ON oikeutettua ihmetellä, mihin SSS-hallituksemme pyrkii talouslinjauksillaan. Kunnolliseksi talouspolitiikaksi sitä ei voi ainakaan sanoa, ei ainakaan faktoihin perustuvaan. Lähdetään liikkeelle hallitusohjelman tekemisestä. Ensinnäkin Sipilältä, Stubbilta, Soinilta kuin yhtään sen enempää heidän taustajoukoiltakaan ei löydy taloustieteen koulutusta. Toiseksi vinkkejä tai apuja ei otettu vastaan perinteisiltä taloustieteiden asiantuntijoilta. Miksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloustutkimus tai joku vastaava toimija ei saanut auttaa? Meidän talouden tilanteemme on erittäin haastava pelkästään jo omien rakennemuutosten sekä IT-sektorin romahduksen johdosta. Metsäteollisuudessakin uusi nousu ei ole paikannut suuria supistuksi, puhumattakaan koko Euroopan tilanteesta. SSS luotti vain valtionvarainministeriöön. Tämä jos mikä on yksipuolista ja suppeaa. Hallituksen linja on romuttaa hyvinvointivaltio ja ottaa työläisen selkänahasta lisää voittoa yrityksille. Jos tähän ei suostuta, leikataan lisää ja syytetään ay-liikettä köyhien kyykyttämisestä. Tämä kaikki on vastoin faktoja, koska Suomessa on kysyntäkriisi eli elvytys on ainoa keino ylös. Vienti ei vedä ja kotimainen kulutus on laskenut. Työttömiä ei tule rankaista, koska se ei ratkaise meidän talouden ongelmia. Vaan heikentää entisestään kotimaan kulutusta. Teollisuuden työtunti ei ole kallis Suomessa, reaalisissa yksikkötyökustannuksissa sen sijaa voisi olla parannettavaa. Siinä ongelmat löytyvät huonosta johtamisesta, tuotekehittelystä ja muista investoinneista, jotka ovat olleet meidän teollisuudessa poikkeuksellisen alhaalla pitkään. Emme siis tarvitse palkansaajan asemaa heikentävää yhteiskuntasopimusta. Kansainvälinen finanssikriisi aiheutti kysyntäkriisin ja luottolaman. Eurokriisi jatkoi kysyntäja investointilamaa, jota hallitus pahentaa kiristävällä finanssipolitiikalla. Nyt on aika ottaa lusikka kauniiseen käteemme ja alkaa elvyttämään! TEEMU LUOMA-AHO VASEMMISTOLIITON KUNNALLISTOIMIKUNTA, TURKU Mikä on hallituksen talouspolitiikka? MIELESTÄNI haitallisin vieraslaji kaikista on Jättiputki. Jättiputken hävittäminen on hyvinkin työlästä ja monia monia vuosia kestävää jollei saa katkaistua kasvia juurenniskasta 10–20 sentin syvyydeltä. Jättiputki on myös ainoa myrkyllinen näistä vaikeista tapauksista jollei lupiinia lasketa mukaan. Mielestäni jättipalsamin hävitys on helppoa, eikä kasvi edes leviä joka paikkaan, aivan kuten lupiinikaan. Kurtturuusunkin hävittäminen on paljon työläämpää kuin jättipalsamin. Jättipalsamin saa kuitenkin helpohkosti hävitettyä jo yhdessä vuodessa, kunhan ei päästä kasvia siementämään. Jättipalsamin nuoria kevät versoja voi myös syödä villivihanneksena. Kuten myös jättitatarin. Jättitatar on vaikea hävittää paikasta jolle se on vakiintunut koska juuristo on niin vahva. Jättitatar ei juurikaan leviä (muuta kuin juurillaan) koska se ei siemennä ilmastossamme. Kurtturuusun kiulukat tulisi keräillä talteen ja käyttää ravinnoksi, tällöin estetään lintujen tekemä siementen levitys. Todella ikäviä vieraslajeja ovat myös puunsurmat ja ötökät jotka tappavat puita. Saarnensurma on pikkuhiljaa rantautunut Suomeenkin asti. Myös hanhista on mielestäni haittaa, mutta tämä vain koska niitä ei saa pyytää ruoaksi (paitsi metsästäjät tiettynä vuoden aikana). Supikoirasta olisi haittaa, jollei kantaa pidettäisi kurissa niin hyvin. Espanjansiruetana on toki myös haitallinen, mutta niin on siitä mediassa tehty varoittelukin. Itseäni häiritsee suuresti kun laitetaan kuva siruetanasta, mutta ei laiteta kuvaa samannäköisestä suomen luonnollisesta etanasta, Pantterietanasta. Myöskään ukkoetanasta ei varoitella tarpeeksi, mutta Limax maximus – Pantterietana on mediassa täysin jäänyt huomiotta. Vieraslajeista eniten kuumottaa jättiputki, meduusat ja malaria. TOMMI TIKKANEN Jättiputki haitallisin OSAPUILLEEN kaksikymmentä vuotta sitten sain ystävältäni kiinanruusun pistokkaan. Elinvoimainen kasvi on kulkenut mukanani kodista toiseen. Se on kestänyt sitkeästi muutoissa saamansa kolhut. Erään talvipakkasilla tapahtuneen muuton jälkeen kiinanruusu pudotti miltei kaikki lehtensä, mutta virkosi pian ennalleen. Nyt kiinanruusu on suuri pensas, jonka oksat levittyvät parin neliömetrin alueelle. Se valtaa ison osan olohuoneesta, vaikka leikkaan sen keväisin niin pieneksi kuin voin. Joka kesä se kasvattaa vimmaisesti uusia oksia, ojentelee lehtiään television eteen ja kulkureiteille. Jouduimme miettimään tarkasti, mahtuuko se nykyiseen asuntoomme, mutta onneksi sille löytyi paikka. Olisi ollut sääli luopua kasvista, joka on kulkenut mukanani niin pitkään, että se tuntuu miltei ystävältä. Paavalinkukat muistuttavat minua puolisoni isotädistä Saarasta, joka syntyi Pohjolassa ja eli koko elämänsä Turussa, muutaman kilometrin säteellä synnyintalostaan. Saara oli jo yli 90-vuotias, kun hän pyysi minua vaihtamaan huonekasveilleen mullat. Hän seurasi toimitusta tarkasti vierestä ja antoi neuvoja. Kun Saara edelliskeväänä nukkui pois, hänen paavalinkukistaan, juuri niistä samoista joille vaihdoin muutama vuosi sitten mullat, kaksi päätyi minun ikkunalleni. Niiden siniset kukat muistuttavat minua Saarasta, tositurkulaisesta, jolle oli elinehto saada joka kesä perunoita, tomaatteja, kurkkua ja mansikoita Kauppatorilta. KASVEIHIN ei kiinny vain niiden itsensä vuoksi. Ne kantavat mukanaan muistoja paikoista, ihmisistä ja menneistä tapahtumista. Kun hoidamme kasvejamme, vaalimme samalla muistoja. Kasvit säilyvät usein silloinkin, kun kodit vaihtuvat, elämäntilanteet muuttuvat, jopa silloin kun niiden omistajan elämä päättyy. MERJA KAJALA Kiinanruusuni ja minä