• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 | Nro 51 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Aurajoessa saa kalastaa aina Halistenkoskelta Martinsillalle asti. Jostain syystä turkulaiset eivät tästä innostu. Kesäheila s. 14 Aurajoessa ei kalasteta Raikkaat jääteet ovat kesän ehdoton juomahitti. Tarjoamme neljä reseptiä niin lasten kuin aikuistenkin makuun. Kesäheila s. 26 Teetä helteillä Joni Heinoselle jätteiden kompostointi on itsestäänselvyys. Sen hänelle opettivat jo isovanhemmat. Huushollissa s. 50 Tyhmä ei kompostoi Olavi Mäenpää vaatii toimialajohtaja Riitta Liuksan eroa. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Kesäheila eila
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 ARKEA helpottavat palvelut Turun alueella löytyvät yhdestä osoitteesta. Munpalvelut.fi on Turun kaupungin ylläpitämä sivusto luotettaville paikallisille yrittäjille ja yrityksille. Sivustolla voi vertailla alueen yrittäjien tarjontaa ja valita sopivimman palvelun. Sivusto on tuotettu Sitran ja Turun kaupungin yhteishankkeessa. Syksyllä palvelu laajenee muun muassa päivähoitoon ja remontteihin. Munpalvelut.fi niputtaa palvelut TURUSSA otetaan loppukesäksi käyttöön asukkaita ja turisteja palveleva Pikkuföri. Aurajoen yli kulkeva jokilautta tulee käyttöön joen alajuoksulle merikeskus Forum Marinumin ja museolaiva Suomen joutsenen kohdalle. Pikkuföri liikennöi 6.7.– 21.8. ja lautta kulkee joella keskiviikosta perjantaihin kello 14–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–20. Syy aluksen käyttöönottoon on lisääntyvä joenylitystarve joen alajuoksulla. Pikkuföri avuksi jokiliikenteeseen Osataanko päihderiippuvaisia hoitaa oikealla tavalla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA TURUN kaupungin pyörittämä Sillankorvan ensisuoja kärsii yhä pahoin tulehtuneesta työilmapiiristä, joka heijastuu myös asiakkaisiin. Työntekijät kokevat, että heillä ei edelleenkään ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä ylempiin portaisiin. Aamuset uutisoi Sillankorvan synkästä nykytilasta viimeksi 22.6. Lähteinä oli useita Sillankorvan nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Jutun julkaisemisen jälkeen toimitus sai uusia yhteydenottoja, joissa kerrottiin lisää Sillankorvassa tapahtuneista laiminlyönneistä ja väärinkäytöksistä. Sillankorvan arki alkoi paljastua ulkopuolisille jo vuosikymmen sitten. Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sud.) muistuttaa tehneensä Sillankorvan epäkohdista valtuustoaloitteen lokakuussa 2005. Aluehallintoviraston edeltäjä, Länsi-Suomen lääninhallitus, alkoi aloitteen perusteella tutkia asiaa ja antoi ratkaisunsa toukokuussa 2006. Siinä Turun kaupunki sai moitteita Sillankorvan puutteellisesta lääkehuollosta sekä liian vähäisestä ja osin epäpätevästä henkilökunnasta. – Kokoonnuimme apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän virkahuoneessa heti lääninhallituksen antaman päätöksen jälkeen. Paikalla oli lisäkseni myös silloinen sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksa. Hän lupasi laittaa Sillankorvan asiat kuntoon, mutta ne ovat yhä tänäkin päivänä täysin rempallaan, sanoo Mäenpää. Sillankorvasta on tänä keväänä tehty ainakin yksi kantelu aluehallintovirastoon. Asia on salainen ja sen käsittely on vielä kesken. PÄÄTÖKSEN jälkeen paljastui, että Sillankorvassa esiintyi myös vakavia laiminlyöntejä sekä kiusaamista, joka kohdistui niin henkilökuntaan kuin asiakkaisiin. Uhreiksi ovat joutuneet niin päihdeongelmaiset kuin raittiitkin asiakkaat, jotka ovat joutuneet äkillisesti asunnottomiksi. Yksi viimeksi mainituista kertoo tämän lehden mielipidesivulla kokemuksiaan Sillankorvasta viime vuoden kesältä. Kirjoitus on hurjaa luettavaa. Märän puolen invalidiasukkaatkin ajettiin joka päivä kahdeksi tunniksi pihamaalle oli sää mikä tahansa, asukkaiden leipäjonosta saamaa päiväyksen ylittänyttä ruokaa heitettiin järjestelmällisesti pois, kynsienleikkuuseen annettiin tylsät keittiösakset, saunaan päästettiin toiveista huolimatta vain kerran viikossa ja niin edelleen. Nykyään Liuksa on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja. Mäenpään mielestä Liuksan laiminlyönnit sekä Kupittaan G1-osastoa että Sillankorvaa koskevissa väärinkäytöksissä ovat niin vakavat, että hänet tulisi erottaa virastaan, ellei hän eroa itse. Olavi Mäenpää vaatii Riitta Liuksan eroa TUULA ISTALA –PERINTEINEN päihdetyö hoitaa vain taudin oireita, mutta ei oireiden takana olevaa sairautta, alkoholismia tai huumeja lääkeaddiktiota, lataa Turvatuvan toiminnanjohtaja Hannu Miettinen. Pelkkiä oireita hoitamalla kuiville selviytyy yhdestä kolmeen prosenttia päihdeongelmaisista, kertovat tilastot. Turvatupa on tarjonnut raittiiseen elämään pyrkiville asunnon jo vuodesta 1965. Miettinen on tehnyt siellä työtä lähes koko aikuisikänsä, 1970-luvulta alkaen. – Virka-aikana tehty päihdetyö tuottaa harvoin tulosta. Silloin pitää puuttua, kun hetki on ongelmaiselle otollinen, Miettinen tietää. Päihteettömyys on peruslähtökohta, jotta Turvatupaan pääsee asumaan. Esimerkiksi korvaushoidon on oltava jo loppuvaiheessa, eikä asukkaille sallita edes lääkärin määräämiä unitai rauhoittavia lääkkeitä. Linja on tiukka. Päihteettömyyteen ja siihen pyrkimiseen on sitouduttava. Uudet asukkaat ovatkin ensin kahden viikon koeajalla. Hoitosuhde pitää olla esimerkiksi A-klinikalle tai AAryhmään. TURUN kaupunki osti Turvatuvalta asumispalveluita vuonna 2010 käytyyn kilpailutukseen saakka. Yhteistyön päätyttyä Turvatupa on sitkeästi jatkanut, taloudellisesti miten kuten, soveltaen ja luovien. Taustajärjestö on Raision Tukikoti ry. Pennin venyttäminen on ollut ainaista arkipäivää. – Näillä mennään, mutta kassilliselle rahaa olisi kovasti käyttöä, Miettinen hymähtää. Kun yhdistys on omillaan suhteessa kaupunkiin, on vähemmän byrokratiaa, mutta enemmän mahdollisuuksia toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Nykyinen toiminta rakennettiin konkurssiin menneen vanhan Turvatuvan talouden raunioille. – Helpointa olisi ollut lyödä hanskat tiskiin siinä vaiheessa. Päätettiin vain jatkaa, Miettinen kuvailee. HÄN sanoo, että että lakisääteiset vaatimukset ovat vain veteen piirretty viiva. Kaupunki tuottaa tai ostaa palveluita ja tukea vain sen verran, kuin päättäjät parhaaksi katsovat. Kovin yhteistyöhaluisenakaan Miettinen ei voi Turun kaupunkia pitää. – Kolmatta sektoria huudetaan apuun, kun kassakirstun pohja pilkottaa, ja mielellään vielä puoliilmaiseksi. Asiat voisivat olla toisin, jos neuvoteltaisiin tasavertaisesti. Hänen mielestään antaa täysin väärän signaalin, että raitistumaan pyrkivä selvin päin oleva asiakas joutuu viettämään Sillankorvan ensisuojassa ensimmäisen yön niin sanotulla märällä puolella. – Yhteistyö Sillankorvan kanssa voisi olla huomattavasti suorempaa ja mutkattomampaa, ilman turhaa soraa rattaissa. Se vaikeuttaa edelleen yhteistyötä. Asiakkaiden edun pitäisi olla ykkösasia, ei byrokratian. TOIMINNANJOHTAJA Miettinen on Turvatuvan ainut palkallinen henkilö. Muut ovat vapaaehtoisia tai työkokeilussa olevia. Jokainen heistäkin perehdytetään päihdetyöhön. Kyse ei ole tavanomaisesta palveluasumisesta, vaan itsenäisten ihmisten asumisyksiköstä. Öisin paikalla on kuitenkin valvoja ja juttelemaan asukkaat saavat hakeutua kun siltä tuntuu. Raision Tukiasunnot -yhdistyksellä on asumisyksiköt myös Pläkkikaupungissa ja Pääskyvuoressa. Ne ovat täynnä. Pääpaikassa Satakunnantien varrella on vähän tilaa. – Sana vapaista asunnoista kulkee parhaiten puskaradion kautta. Meillä päihdetaustaiset asunnonhakijat ovat aina etusijalla. Haluamme tarjota mahdollisuuden onnistua, Miettinen korostaa. Talon vapaaehtoiset työntekijät ovat suureksi osaksi ihmisiä, jotka tietävät päihteidenkäytön ongelmista omien tai läheistensä kokemusten myötä. Turvapaikka päihteiltä Hannu Miettisen mukaan päihderiippuvuudessa pitäisi hoitaa oireiden sijaan sairautta LONTOON eläintieteellinen seura, Zoological Society of London, palkitsi Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaan menestyksekkäästä tutkimuksesta eläintieteen parissa. Zoological Society of London palkitsi Lummaan tieteellisellä mitalilla, joka myönnetään eläintieteen tutkijalle, joka on tehnyt arvostettua tutkimusta korkeintaan 15 vuoden ajan väitöskirjan jälkeen. Seura palkitsi eläintieteen tutkijoita vuosittain järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa Lontoossa 21. kesäkuuta. Evoluutiobiologi Lummaa on tutkinut Myanmarin puuteollisuudessa työvoimana käytettyjä norsuja, selvittäen niiden terveyteen, hedelmällisyyteen ja kuolleisuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Norsututkija Lummaa palkittiin TOIMEENTULOTUKIHAKEMUSTEN käsittelyaikojen noudattaminen lain mukaisessa seitsemän arkipäivän määräajassa näyttää vakiintuneen niin, että vain noin kolmessa prosentissa tapauksista lakisääteiset käsittelyajat ylittyvät, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kaupunkimaisissa kunnissa hakemusten käsittelyajat ylittyvät hieman useammin kuin muissa kunnissa. Huhtikuussa kunnat saivat käsiteltäväkseen noin 145 500 toimeentulotukihakemusta. Tukihakemukset käsitellään ajoissa
• 3 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS MUUMIMAAILMAN esitykset tulkataan viitottuna ja kuvitettuna ensi viikonloppuna. Tarkoituksena on tuoda Muumimaailman taika lähemmäksi lapsia, jotka kommunikoivat viittomakielellä, viitotulla Suomen kielellä tai jollakin puhetta tukevalla tai korvaavalla menetelmällä. Muumimaailman viitottu ja kuvitettu viikonloppu järjestetään yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijoiden kanssa. Muumimaassa viitottu viikonloppu ”AVARUUDESSA kukaan ei kuule huutoasi”. Tällä ikimuistoisella lauseella houkuteltiin väkeä elokuvateattereihin vuonna 1979, kun tieteiskauhun kivijalaksi sittemmin jähmettynyt Alien – kahdeksas matkustaja pyöri valkokankaalla. Ja totta se olikin, avaruudessa kukaan ei kuule, koska siellä ei voi huutaa. Pikkuisen kärjistäen voidaan sanoa, ettei Sillankorvan ensisuojassakaan kukaan kuule huutoasi. Turun kaupungin kodittomien asumisyksikössä on ollut vuosikausia – yli vuosikymmenenkin – säälimätön meno, joka on polttanut loppuun jopa kymmeniä työntekijöitä ja asiakkaita. Selvityksiä ja tarkastuksia on tehty, mutta asioita ei ole saatu kuntoon. Eikä kaikesta päätellen ole kovasti yritettykään saada. Sillankorvassa kukaan ei kuule huutoasi. Henkilökunta on ollut yhteydessä mediaan, koska mitkään sisäiset yritykset eivät ole tuottaneet tulosta – tai edes vastakaikua. Mutta kaupunki vaikenee. Aamuset yritti saada 22. kesäkuuta julkaistuun Sillankorva-juttuunsa kommentteja myös hyvinvointitoimialan toimialajohtajalta. Hän lähinnä ihmetteli ”vanhojen asioiden kaivelua” ja totesi, ettei ole kuullut Sillankorvasta mitään viime aikoina. Sillankorvasta kukaan ei kuule huutoasi. JUTUN jälkeen toimitukseen otti yhteyttä henkilö, joka kertoi kävelleensä joitakin vuosia sitten iltalenkillä Sillankorvan ohitse. Oli kova pakkanen. Neljä alkoholistia kyhjötti liikuntakyvyttöminä hangessa 15 metrin päässä Sillankorvan ovesta. Ohikulkija soitti ovikelloa ja kysyi apua. Oven avannut työntekijä sanoi, että säännöt kieltävät asiakkaiden auttamisen rakennuksen ulkopuolella. Työntekijä kuitenkin lupasi soittaa poliisipartion paikalle raahaamaan miehet ovelle, jossa heidän auttamisensa voisi alkaa. Koska Sillankorvassa kukaan ei kuule huutoasi. TEEMU P. PELTOLA Huutoa tyhjyydessä Turvatuvan toiminnanjohtaja Hannu Miettinen (vas.) ja Raision Tukikoti -yhdistyksen hallituksen puheejohtaja Kari Alho. Yhdistyksellä on Turussa kaksi pienempääkin asumisyksikköä. Tuula Istala
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA ELOKUISEN Musapiknikin pääesiintyjänä on tänä vuonna Anssi Kela. Turun nuorisotyön 70-vuotisjuhlavuonna Seikkailupuisto raikaa kahdelta lavalta kymmenen tuntia myös esimerkiksi Ammuuta ja Turku jazz orchestraa, illan puolella Kelan lisäksi Palefacea ja View’ta. Koko perheen päihteetön festivaalitapahtuma on maksuton. Musapiknik on sunnuntaina 7. elokuuta Seikkailupuistossa kello 12–22. Musapiknikillä Kelaa ja räppiä –EN mene muodin mukana. Käyn tosi paljon kirpputoreilla ja etsin sellaisia menneitä vaatteita. Tänä kesänä on kuitenkin tullut muotiin paljon vaatteita joista tykkään ja joita olen etsinyt, kuten korkeavyötäröiset farkut ja sortsit, narupaidat, isot farkkutakit sekä pyöreät aurinkolasit, kertoo Patricia Arajärvi, 16. Kirpputorien lisäksi Arajärvi käy muun muassa Bik Bokissa. – Sortsit ja paidan olen ostanut kirpputorilta. Kengät ovat Haloselta, laukku BikBokista ja aurinkolasit Gina Tricotista. Etenkin syksyllä ja talvella Arajärvi käyttää paljon mustia vaatteita. – Kesällä koitan pukeutua värikkäämmin. Oranssi, oranssihtavan punainen ja vaalea farkku ovat värejä, joista tykkään. Myös kaikki kuviot kiinnostavat. Mennyttä muotia Millainen olisi sopiva rangaistus uhanalaisen eläimen surmaamisesta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ettei ihan joka viikko hypätä kylässä, KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Juhani Peltonen Patricia Arajärvi, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Samppalinnan kesäteatterin toiminnanjohtaja Heikki Sankarin torstaina kello 14.30. Missäs oot? – Kakolan mäellä vanhan vankilan kupeessa. Kahvilanpitohommissa tavalliseen tapaan. Samppalinnassa on alkanut pyöriä Nunnia ja konnia. Millaiset odotukset sinulla on kesän suhteeen? – Ennakkonäytöksissä ja ensimmäisissä esityksissä väkeä on ollut erittäin hyvin. Monta vuotta jouduimme odottamaan, että saamme esityksen, mutta halusimme todella tämän Pohjoismaiden ensi-illan. Ainakin nyt näyttää, että vuonna 2008 alkanut odotus kannatti. Kyllä meillä koko ajan työryhmän kesken on ollut sellainen tutina, että tämä vetää väkeä. Miksi esitys on niin suosittu? – Ensinnäkin musiikki ei ole ihan perinteistä musikaalikamaa. Se on monipuolisempaa, mikä kiinnostaa muitakin kuin perinteistä musikaaliyleisöä. Toisekseen tarina on sellainen, joka kiehtoo. Sanomassa on sellaista pyyteetöntä auttamisen halua, mikä puhuttelee tässä ajassa. Mitä muuta kesällä tapahtuu Samppalinnassa? – Myöhemmin kesällä meillä alkavat yhteislauluillat, jonne tulee kovan luokan ihmisiä kertomaan laulujensa synnystä ja siellä tehdään musiikkia yhdessä. Sitä odotan teatterin lisäksi innolla. Ehditkö lomailla lainkaan? – Kyllä kesä perinteisesti on varsin työntäyteistä aikaa Samppalinnan ja Kakolan kahvilan välillä. Kahvitteleva teatterimies TIINA PITKÄNEN KAIKKI alkoi valokuvauksesta. Toni Laaksonen päätyi opiskelemaan biologiaa Turun yliopistoon lukioiässä syttyneen luontokuvausinnostuksen myötä. Kameran linssi välitti nuoren miehen tietoisuuteen luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden. Tänään, yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin, hän työskentelee opinahjonsa biologian laitoksen lehtorina ja tutkijana. – Olen tehnyt työurani akateemisessa maailmassa, suurimman osan siitä täällä Turussa. Tutkijan työ on monipuolista ja antoisaa, mutta se vaatii myös pitkäjänteisyyttä. Töitä pitää olla valmis tekemään lujasti ja yhteistyötaidot ovat välttämättömiä. Työtä ja vapaa-aikaa ei voi täysin erottaa toisistaan. Tämä työ onkin elämäntapa, johon perhe tuo vastapainoa, pohtii Laaksonen. Laaksosen pääasialliseksi tutkimuskohteeksi muodostuivat opiskeluvuosina linnut. Hän pääsi mukaan Etelä-Pohjanmaalla toteutettuun tutkimushankkeeseen, jonka puitteissa pääsi muun muassa rengastamaan helmipöllöjä. Laaksoselle tarjoutui myös tilaisuus tehdä gradu hankkeen parissa. Kolme vuotta sitten ympäristöjärjestö WWF pyysi Laaksosta ryhtymään 1970-luvulla perustetun merikotkatyöryhmänsä puheenjohtajaksi. – Työryhmässä on mukana vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka ovat tehneet ansiokasta työtä esimerkiksi seuraamalla merikotkien pesäkantaa ja tarjoamalla kotkille puhdasta ravintoa silloin kun ympäristömyrkyt tekivät niistä lisääntymiskyvyttömiä. Vuosikymmenten työ on tuottanut tuloksia ja merikotkien määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista, Laaksonen kertoo. WWF antoi tunnustusta merikotkien tutkimukselle myöntämällä Turun yliopiston tutkijaryhmälle kuluneena keväänä 20 000 euron arvoisen Panda-palkinnon. Järjestön vuosittain jakaman palkinnon tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja palkita luonnonsuojelun hyväksi toteutettavia tutkimushankkeita. – Palkinnon saaminen tuntuu todella hienolta. Se kertoo, että tutkimusryhmäämme luotetaan ja tekemäämme työtä arvostetaan. Palkinto mahdollistaa laboratorioanalyysien teettämisen sen selvittämiseksi, mistä merikotkien elimistöön päätyneet suuret lyijymäärät ovat peräisin ja miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa merikotkien elinmahdollisuuksiin. Lisäksi palkinnon avulla voimme palkata työntekijän määräaikaiseen projektiin, iloitsee Laaksonen. SUOMEN linnustoa uhkaavat tänä päivänä muun muassa ilmastonmuutos, metsätalous ja maatalouden rakennemuutos. Esimerkiksi yleiset varttuneiden metsien lajit kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat taantuneet viime vuosikymmeninä. Työtä siis riittää lajien säilymiseksi, ja tässä aktiiviset lintuharrastajat voivat olla apuna. – Kannustan ihmisiä lintuharrastuksen pariin, siinä riittää opiskeltavaa. Meillä on Suomessa hieno ja monipuolinen luonto, jossa retkeillä ja tutkia lintuja; sen säilymisestä meidän täytyy pitää huolta, Laaksonen päättää. Siivekkäiden tuntija Toni Laaksonen tiiraa lintuja työkseen Toni Laaksonen innostui luontokuvausharrastuksensa kautta tutkijaksi. Tiina Pitkänen
• 7 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 JO toiseksi jalkapallon Ykkösessä noussut TPS yrittää venyttää voittoputkensa jo kuuden ottelun mittaiseksi 30. kesäkuuta, kun Ykkösen alempaan keskikastiin kuuluva Jaro saapuu vieraaksi. Huhtikuussa joukkueet kohtasivat Pietarsaaressa. Tuolloin joukkueet päätyivät 1-1-tasapeliin. TPS:n kenttätilanteesta johtuen ottelu pelataan poikkeuksellisesti Kaarinan Keskuskentällä kello 18.30 alkaen. Jatkuuko TPS:n nousukiito? TPS:n evakkoretki Kaarinaan MILTÄ tuntuisi, jos naapurisi ryöstäisi pankin, mutta poliisi tulisi pidättämään sinut? Suunnilleen samalta luultavasti tuntuu niistä venäläisurheilijoista, jotka eivät ole dopingista kärynneet, mutta joita ollaan silti sulkemassa kansainvälisen yleisurheiluliiton ja kansainväliseen olympiakomitean päätöksellä ulos kisoista. Sikäli kun päätös pitää, se sulkee tietenkin osan valovoimaisista urheilijoista pois. Sekä yleisö että yleisurheilu taatusti kaipaisi esimerkiksi Jelena Isinbajevaa seiväspaikalle, mutta suurempi ongelma päätöksessä on oikeudenmukaisuus. Vaikka venäläisten dopingkäryistä on tullut uusia tietoja liki päivittäin, ei se tarkoita sitä, etteikö osa venäläisurheilijoista kilpailisi sallituin keinoin. Syytön kunnes toisin todistetaan? Missä vaiheessa siitä tuli vain sanahelinää? On hyvä, että dopingiin yritetään puuttua järein keinoin, mutta nyt käyttöön otetut keinot vaikuttavat vääriltä. Tuskin IAAF ja KOK niin kujalla kuitenkaan ovat, että luulevat kyseessä olevan vain venäläisten ongelman. Dopingia vastaan pitää taistella, mutta tuskin pannauhka saa puhtaita urheilijoita kielimään samaa maata edustavien dopingin käytöstä. ILKKA LAPPI Väärää tietä Mikä on ollut jalkapallon EM-kisojen suurin yllätys toistaiseksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI TOUKOKUUSSA 1954 Roger Bannister oli ensimmäinen ihminen, joka pystyi juoksemaan niin sanotun haamumailin, mailin alle neljässä minuutissa. Runsas kolme vuotta myöhemmin, 7. elokuuta 1957, vajaa kuukausi legendaarisen kolmen Olavin juoksun jälkeen, naantalilainen Olavi Vuorisalo oli radalla kovassa seurassa. Kuparivuoren urheilukentällä, parin kilometrin päässä Vuorisalon nykyisestä kodista, Vuorisalo sai viivalle muun muassa mailin maailmanennätyksen haltijan Derek Ibbotson. Britti oli elokuussa 1956 juossut yhdeksäntenä ihmisenä haamumailin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ibbotsonin ja erittäin kovassa kunnossa olleen Vuorisalon yhteenottoa oli tullut seuraamaan muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kaikki oli pedattu kovalle juoksulle. – Kisa oli tehty sillä ajatuksella, että haamumaili yritetään juosta, mutta en ottanut siitä paineita. Tiesin, että olen hyvässä kunnossa ja rennolla juoksulla pystyn juoksemaan kovaa, Vuorisalo muistelee 59 vuoden takaista juoksua. – Monella juoksijalla on ongelma jännittämisen kanssa. Minä en koskaan jännittänyt juoksemista. Koskaan en ajatellut ennätyksiä, kun lähdin juoksemaan. Juoksin vain oman juoksun ja hyvät ajat tulivat melkein itsestään, hän jatkaa. NAANTALIN lämpimässä illassa jännittäminenkään ei olisi ollut ihme. Yleisöä oli paikalla yli 6000 henkeä seuraamassa huippujuoksijoiden yhteenottoa. Lopulta Ibbotson voitti kisan, mutta Vuorisalo juoksi Melbournen olympiapronssimitalin kannassa toiseksi. Naantalilaiseen aika oli komea 3.59,1. Vuorisalosta tuli ensimmäinen suomalainen ja kaikkiaan 16. haamumailin juossut. – Kuparivuori oli erittäin hyvä kenttä juosta. Se oli jo silloin sellainen tuulelta suojaisa kenttä, Vuorisalo sanoo. Vuorisalon paras matka oli 1500 metriä. Monelle 800 metrin tai 1500 metrin juoksijalle maili on raaka matka. Vajaan 200 metrin lisäys paraatimatkaan ei ollut Vuorisalolle hänen omien sanojensa mukaan ongelma. – Matkalla ei ollut väliä minulle. Se oli tekniikasta kiinni. Kun juoksu oli rullaavaa, niin juoksu toimi matkasta riippumatta. Kun juoksu toimii pää menee samassa tasossa koko ajan. Jos juokseminen on vaikeaa, pää alkaa pomppia. 1957 oli Vuorisalolle muutenkin menestyksekäs. Ratavauhdin lisäksi hän voitti maastojuoksun SM-kultaa. Vuonna 1957 Vuorisalo valittiinkin vuoden urheilijaksi. TÄMÄN vuoden huhtikuussa 83 vuotta täyttänyt juoksijalegenda on edelleen kovassa kunnossa. Talvisin etelän lämmössä mies juoksee myös aktiivisesti, mutta Suomessa kunto pysyy yllä pyöräilemällä. – Keväästä syksyyn polven. Vuodessa kilometrejä tulee yli 7000. Naantalin haamumaileri Olavi Vuorisalo rikkoi ensimmäisenä suomalaisena neljän minuutin rajan maililla Menestyksekäs juoksu-ura näkyy Olavi Vuorisalon kotona. Olohuoneen pöytään on upotettu osa juoksu-uran aikana saaduista mitaleista. Ilkka Lappi
• 9 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 TURUN pääkirjastossa avautuu kesäkuun viimeisenä päivänä erityislapsiperheen arjesta kertova valokuvanäyttely. Näyttely on osa Leijonaemot ry:n valokuvauskilpailua. Valokuvauskilpailun aiheena oli erityislapsiperheiden arki iloineen ja huolineen vanhemmuuden näkökulmasta. Leijonaemot ry:n toiminta tukee erityislasten vanhempien jaksamista ja hyvinvointia. Näyttely on esillä 31. heinäkuuta asti. Kuvien kertomaa TUKES selvitti kultasormusten aitoutta testauttamalla 14 kultaista kihlasormusta. Testatut tuotteet olivat kelta-, valkoja punakultaisia perussormuksia, joissa ei ollut kiviä tai istutuksia. Yleisin kultapitoisuus tutkittavissa sormuksissa oli 585, eli 14 karaatin kultaa. Tuotteista tutkittiin niiden kultapitoisuus ja leimat. Näytteitä hankittiin perinteisistä kaupoista ja verkkokaupoista. Osa sormuksista oli tuotu maahan ja osa valmistettu Suomessa. Yhtä lukuun ottamatta kaikkien sormusten kultapitoisuudet ja leimat olivat kunnossa. Sormus, jonka kultapitoisuus ei ollut kunnossa, oli sulatettu asiakkaiden tuomista vanhoista kultakoruista, eikä sulatetun materiaalin kultapitoisuutta ollut tarkastettu. KUUKAUDEN NAINEN Sormukset syynissä Aarteita vai roinaa? Mikä on suhteesi tavaraan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KUN Eva Rytkönen aloitti koirien koulutusohjaajan opinnot, hänen käsityksensä koirista mullistuivat. – Opin ymmärtämään koirien elekieltä, luontaisia tarpeita ja lajinomaista käyttäytymistä. Koulutus muutti sitä, miten käyttäydyn koirien kanssa. Minulla on kaksi omaa koiraa, 4-vuotias mäyräkoira Lemmy ja 3-vuotias rescuekoira Jeni. Rytkönen valmistui kirjastonhoitajaksi pari vuotta sitten. Hän teki opinnäytetyönsä lukukoiratoiminnasta. Siitä syntyi innostus hankkia myös koira-alan koulutusta. Rytkönen aloitti koirien koulutusohjaajan opinnot viime vuoden alussa. Tämän vuoden alussa hän perusti toiminimen ja toimii nyt ohjaajana koirakursseilla ja tarjoaa oman yrityksensä kautta koirien kotipalvelua. – Voin käydä hoitamassa koiraa sen kotona esimerkiksi silloin, kun omistajalla on pitkä työpäivä. Käyn koiran kanssa lenkillä, annan ruokaa ja olen seurana. Koirat tykkäävät rutiineista. Kuljetukset ja vieraassa ympäristössä oleminen stressaavat niitä. RYTKÖSELLE on tärkeää, että hän toimii koirien ehdoilla. Hän hyödyntää työssään tietojaan koirien tarpeista ja elekielestä. – Kun tervehdin koiraa, se saa rauhassa haistella minua. Koira ei pidä siitä, jos vieras ihminen tuijottaa silmiin, koskee heti koiraan tai kumartuu sen ylle. Lenkeillä mennään koiran tahtiin ja haistellaan kiinnostavat hajut rauhassa. Kaikki ovat varmasti kuulleet vanhan ohjeen, jonka mukaan ihmisen pitää olla koiralle pomo. Rytkösen mukaan vanhat opit saisi unohtaa. – Johtajuusajattelu on aikaa sitten kumottu. Johtajuusajattelu perustuu vangituille susille tehtyihin tutkimuksiin. Kotikoiran omistajan tulisi olla koiralle kuin luotettava ja turvallinen vanhempi, joka ei koskaan pelottele tai käy käsiksi. MONEN koiranomistajan ajatukset ovat menneet uusiksi koirakursseilla. Rytkönen kertoo, että kursseilta on tullut hyvää palautetta. Toisinaan ihmisiä on silti vaikeaa saada ymmärtämään nykytiedon mukaista koirankoulutusta. – Ihmisillä on pinttyneitä käsityksiä. He saattavat sanoa, että minulla on aina ollut koiria ja näin on aina tehty. Koiria koskevat tiedot päivittyvät kuitenkin koko ajan. Onneksi koiralähtöisyys on lisääntynyt viime vuosina koirien kouluttamisessa. Rytkönen kertoo viihtyvänsä koirien parissa toimivana yrittäjänä. Hän aikoo hankkia lisää alan koulutusta. – Tämä on tosi kivaa työtä, jossa saa tutustua erilaisiin koiriin ja ihmisiin. Tykkään siitä, että yrittäjänä en ole sidottu aikaan ja paikkaan. Koirien tahtiin Eva Rytkönen ymmärtää nelijalkaisten kieltä Eva Rytkönen viihtyy koirien parissa sekä työssä että vapaa-ajalla. Merja Kajala Lemmy (vas.) ja Jeni. Tapani Teittinen Mikä kesäkuussa on parasta? – Valoisat illat. Lämpimällä ja aurinkoisella säällä koirien kanssa voi liikkua vapaammin ja ihmetellä ympäristöä. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Avomieheni. Mikä saa sinut hymyilemään? – Omat koirani. Mikä on mielipuuhaasi? – Harrastukseni ovat koirapainotteisia. Tykkään esimerkiksi lähteä koirieni kanssa tutustumaan uusiin paikkoihin, joissa ne saavat haistella ja tutkia ympäristön. Missä vietät mieluiten kesäisiä lomapäiviä? – Mökillä Pielavedellä. Mökki sijaitsee saaressa, jossa koiratkin saavat olla turvallisesti ja huoletta vapaana. VIISI KYSSÄRIÄ AMMATTIJÄRJESTÄJÄ Elina Alasentien kirjoittama Joka kodin raivausopas (Paasilinna) selvittelee kodin tavarakaaosta. Kirjoittajan mukaan tavallisessa keskikokoisessa kodissa voi helposti olla yli satatuhatta esinettä, ja keskimäärin 70–80 prosenttia kodin tavarasta on turhaa. Kaaos ahdistaa ja asioiden etsimiseen kuluu aikaa. Oppaassa esitellään kahdeksankohtainen polku tavaroiden raivaukseen ja järjestämiseen. Kirjan mietintätehtävät auttavat lukijaa hahmottamaan omaa tilannettaan. Kaaoksen kesytystä lli k kik k
• 11 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 12 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN PIENET ja sympaattiset leipomot kuuluvat oikeaan kaupunkikuvaan. Kosken leipomoa voi kutsua hyvällä syyllä todella perinteikkääksi turkulaiseksi leipomoksi, sillä se toiminut jo vuodesta 1918 saakka. Itsenäinen Suomi pitää omat satavuotisjuhlansa vain vuotta aikaisemmin. Vaikka varsinainen leipomo sijaitsee nykyään Kaarinan Piispanristillä, on sen sielu Portsan Puutarhakadun myymälässä, josta hieno turkulainen yritystarina sai alkunsa. Joen toiselta puolelta löytyy vielä Itäisen Pitkänkadun myymälä. Jotain tässä sitkeässä leipomossa on tehty oikein, koska se kestänyt ylämäkien ohella myös aika monta taloudellista laskusuhdannetta. – Varmasti on tehty asioita oikeinkin, koska tässä edelleen ollaan. Kosken suku tämän perusti ja aivan alkuvuosista minulle ei ole tarkkaa tietoa. Meillä on yksi valokuva vuodelta 1926, josta näkyy, että samassa alkuperäisessä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa edelleen toimitaan. Jossain vaiheessa leipomoa johti Lydia Koski. Vaimoni isovanhemmat hankkivat Kosken leipomon 1960-luvun alussa. Olen yhdessä vaimoni kanssa toiminut yrittäjänä 2000-luvun alusta asti, leipomoyrittäjä Rauno Ruoho taustoittaa. Täydet sata vuotta tuntuu hieman hämmentävältä Ruohosta itsestäänkin, eikä hän ole vielä valmistellut juhlapuheita. – Juhlitaan varmaan pääasiassa työn merkeissä, mutta eiköhän niitä kakkukahvejakin nautita, Ruoho toteaa omaan vaatimattomaan tyyliinsä. KOSKEN leipomon tuotevalikoima perustuu klassisiin käsintehtyihin perinteisiin leipomotuotteisiin. Listalta löytyvät ne perinteiset ruokaja kahvileivät, pitkot, kakut sekä päälle vielä pasteijat ja piirakat. Käsinleivotut lisäaineettomat ruisleivät on leivottu tietysti aitoon taikinajuureen. Ruoho myöntää, että perinteinen on valttia, eikä mihinkään hetkellisiin hömpötyksiin lähdetä mukaan. – Munkit, pullat ja sämpylät menevät aina. Ruisleipä on leivistämme se ehdoton ykkönen. Aina väillä kokeillaan jotain uutta. Nyt esimerkiksi kauraleipiä ja -sämpylöitä. Ruoho uskoo, että Kosken leipomon tarina jatkuu vielä pitkää. 2000-luvun alusta tapahtunut liikevaihdon kasvu on ollut suorastaan huimaa, mutta se on vaatinut paljon raakaa työtä. – Liikevaihto on kuusinkertaistunut, eli siitä 2000-luvun taitteen markasta on tullut euro. Sen verran nämä taloudellisesti haastavat vuodet ovat vaikuttaneet, että hintoja ei ole uskaltanut nostaa kolmeen vuoteen, hän myöntää. Vuosisata leivän syrjässä Kosken leipomossa markasta tuli euro, liikevaihto kuusinkertaistui ”Hintoja ei ole uskallettu nostaa kolmeen vuoteen.” Heikki Möttönen Roope Ruoho myy Kosken Leipomossa taatusti paikallista leipää. Kivijalkamyymälä on yrityksen maamerkki Turussa.
• 13 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 14 Kesäheila OONA KARHUNEN HALISTENKOSKEN virkistyskalastusalue käsittää noin neljän kilometrin alueen Halistenkosken kävelysillalta aina Martinsillalle asti. Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen kuitenkin kertoo, että keskustan alueella kalastajia ei juurikaan näy. – En tiedä, onko sitten niin, että suomalaiset ovat niin metsäkansaa, ettei urbaani kaupunkikalastus vain ole meidän juttumme. Kalastus on enemmän luontokuin kaupunkikokemus. Kaloja keskustankin alueella kyllä on, Salminen sanoo. Selkeästi suositumpaa kalastusseutua onkin rautatiesillalta jokea ylöspäin lähtevä alue. – Maasto on selkeästi luonnonmukaisempaa, ja siellä onkin koko ajan onkijoita, virvelikalastajia ja perhokalastajia. Alueella järjestetään myös onkikilpailuja, Salminen kertoo. AURAJOESSA onkiminen on kielletty 200 metrin matkalla Halisten padon alapuolella valkoisiin kyltteihin asti. Viehekalastus on sallittua kalastonhoitomaksulla muualla paitsi koskipaikoissa. Halistenkoskelle ja sen alapuoliselle virtaja suvantoalueelle myydään erillisiä lupia. Kuitenkin suvantoalueella valkoisten kylttien alapuolella kalastaminen on mahdollista myös kalastonhoitomaksulla. – Viime vuonna Halistenkoskeen myytiin runsas 400 lupaa. Määrä sisältää vuosi-, vuorokausija viikkoluvat. Koskella ja alapuolella oli pari vuotta voimassa välinemääräyksiä kalastukseen, mikä on saattanut vaikuttaa lupien määrään. Tänä vuonna lohikalojen syysrauhoitus taas vähentää lupamyyntiä, kertoo L-S kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Olli Ylönen. Tänä vuonna Halistenkosken virkistyskalastusalueella onkin voimassa lohen, taimenen ja siian syysrauhoitus syyskuun alusta marraskuun loppuun. Salminen kertoo, että aiemmin Halistenkosken Kaupunkikalastus ei kiinnosta Verkoilla salaa kalastaminen iso ongelma Aurajoessa Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen tutki Halistenkosken kalaportaan kalastoa. Altaasta löytyi muun muassa lahna, joka päästettiin padon pohjoispuolelle uiskentelemaan. Oona Karhunen lupia on saatu myydä ELY-keskuksen poikkeusluvalla myös rauhoitusajalle. – Päätöksen takana on pyrkimys turvalliseen ja luontaiseen lisääntymiseen. Aiemmin on katsottu, että kalakanta on istutusten varassa. Nyt joesta nousee taimenta, joten lisääntymistäkin tapahtuu. Sekä taimen että vaellussiika on luokiteltu uhanalaisiksi. Ei ole tarkoituksenmukaista häiritä niiden lisääntymistä, joten sikäli rauhoitus on perusteltu. Ensi vuodesta ei ole ollut vielä sen enempää keskustelua. Ainakin nyt mennään näillä säännöillä, Salminen sanoo. VERKKOKALASTUS on Aurajoessa täysin kielletty. Salminen kertoo, että sen suhteen on esiintynyt ongelmia. – On ollut tiettyjä ryhmiä, jotka ovat pitäneet verkkoa salaa Aurajoessa. Yöllä he ovat sitten käyneet hakemassa verkot ylös. Ongelma on ilmeisen suuri, sillä joesta nostettiin ylös muistaakseni toistakymmentä verkkoa. Nyt valvontaa tehostetaan. Jos kuka tahansa näkee sellaista toimintaa, siitä pitää ilmoittaa suoraan poliisille yleiseen hätänumeroon, Salminen ohjeistaa. ”Nyt joesta nousee taimenta.”
• 15 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 16 Kesäheila HENRIIKKA FINGERBORG KESÄLOMA näyttää monen pariskunnan ja perheen haavekuvissa täydelliseltä. Nauravia lapsia, rentoutuneita aikuisia ja onnellisia pariskuntia viettämässä sitä kauan odotettua vapaa-aikaa yhdessä. Parisuhteessa kesäloma voi tarkoittaa kuitenkin myös piilevien ongelmien esiinnousua. Alkoholin käyttö, rahaongelmat ja toisen käyttäytyminen kärjistyvät lomalla. Psykoterapiakeskus Vastaamon parija perheterapeutti Nora Lindgren kertoo, että lomakriisit näkyvät psykoterapiakeskuksessa selkeänä piikkinä. Apua haetaan kesällä ja kesän jälkeen. Pelkkä loma ei suinkaan aiheuta ongelmia, vaan Lindgrenin mukaan merkit ongelmista ovat usein nähtävissä jo paljon aiemmin. – Useimmissa tapauksissa yhteys parin välillä on katkennut jo aikaisemmin. Taustalla on esimerkiksi kiireitä, puhumattomuutta ja selvittämättömiä pettymyksiä. Ei ehditä kohtaamaan toista arjen kiireissä ja kasautuneet paineet räjähtävät kriisiksi. Lomaan kohdistuu paljon odotuksia ja jos ne eivät toteudu, tulee riitaa. EPÄONNISTUMINEN voi iskeä heti ensimmäisenä loma-aamuna. Joku voi haluta lukea rauhassa lehteä, kun taas toinen haluaa lähteä heti tekemään kaikkea mahdollista. Lindgrenin kokemuksien mukaan keskusteleminen unohtuu – ei kerrota etukäteen mitä esimerkiksi lomalta tai kumppanilta odottaa, tai mitkä ovat yhteiset tarpeet. Yhä kiireisemmässä arjessa eletään elämää, jossa vapaaaikaan liittyviä toiveita ja haaveita lykätään harvoihin lomapäiviin. Oletetaan että arjen keskellä vieraantuneeseen puolisoon löytyy yhteys heti, kun loma alkaa. – Ei oikein tiedetä että missä toinen menee, kun ei puhuta tarpeeksi, ei tulla kuulluksi eikä oikein kuunnella. Yhteisymmärrykseen pääsee ainoastaan keskustelemalla, Lindgren muistuttaa. Kuinka sitten voidaan välttää lomakriisit ja keskittyä yhdessäoloon ja rentoutumiseen? Lindgren suosittelee ennakoimaan ja tiedostamaan ongelmat. Jos arki on kiireistä, aikaa kannattaa raivata jo arjesta. Keskusteluyhteys pitää olla kunnossa, jotta ei tule turhia väärinkäsityksiä, loukkaantumisia ja pettymyksiä jotka nostavat päätään helposti lomalla. – On todella iso satsaus pysähtyä hetkeen ja miettiä mitä tapahtuu. Kertoa jo ennen lomaa omat toiveet ja tarpeet ääneen ja kuunnella myös toisen toiveet ja tarpeet. LINDGRENISTÄ tuntuu siltä, että ihmiset venyttävät avun hakemista liian kauan. Apua tulisi hakea ennemmin liian aikaisin, kuin vasta viime hetkellä. Tietoisuus avun hakemisesta on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja jopa miehet ovat nykyään aktiivisia. – Olisi hienoa kun rohjettaisi todeta ajoissa, että nyt meidän olisi hyvä puhua. Usein kyse ei ole edes suurista asioista ja ongelmat voivat olla helppokin avata. Puhuminen on avain, Lindgren vinkkaa. Vältä parisuhteen lomakriisi Arjen puhumattomuus voi räjähtää lomalla riidaksi Loma on monelle suhteelle riidan paikka. Thinkstock ”Pitää kuunnella myös toisen toiveet.”
• 17 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 18 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN BODOM, Tulilahti, Kyllikki Saari ja Ulvila. Siinä kaiketi lista Suomen kohutuimmista selvittämättömistä henkirikoksista. Myös Turulla on oma ”kyllikkisaarensa”, kun 34-vuotias Sirkka-Liisa Waljus kuristettiin kotonaan kuoliaaksi 23. heinäkuuta vuonna 1963 aamuyöstä. Surmaaja ei saanut kuitenkaan tolkutonta etumatkaa, sillä uhri löytyi iltapäivän puolella Rauhankatu 19 D:ssä sijainneesta asunnostaan. Waljuksen ystävätär löysi alastoman vainajan kello 16.05. Poliisi aloitti tutkinnan ja kävi ilmi, että Waljus oli kuristettu kuoliaaksi sähköjohdolla. Ennen kuolemaa oli käyty ankara kamppailu hengestä ja elämästä. Selvisi, että Waljus oli ollut viettämässä iltaa Ravintola Valenciassa ja hänen seurassaan oli ollut ulkomaalaisen oloinen mies. Pariskunta oli lähtenyt ravintolasta heti puolen yön jälkeen. Kun talon muita asukkaita kuultiin, oli Waljuksen asunnosta kuulunut yöllä kovaa meteliä. Naapurit eivät kuitenkaan reagoineet asiaan, sillä asunnosta kuului vähän väliä yöllistä möykkäämistä. Talosta oli nähty poistuvan yöllä kuitenkin kaksikin eri miestä. Waljuksen seuralaisen tuntomerkit paljastuivat, kun Valencian asiakasja henkilökuntaa sekä pariskuntaa kuljettanutta taksikuskia päästiin kuulemaan. ENSIMMÄINEN seuralaiskandidaatti oli hollantilaiseksi arveltu merimies. Turussa oli ollut sopivasti hollantilainen alus, mutta se oli jo ehtinyt jo lähteä. Sen miehistöstä ei löytynyt kuitenkaan sitä noin 180-senttistä merimiestä, jolla oli lapsenomaiset kasvot sekä paksu, piikkisuora tukka. Poliisi kollasi sen jälkeen läpi kaikkien niiden noin kolmenkymmenen alusten miehistöt, jotka olivat murhan tekoaikaan Turun satamassa. Surmatutkintojen yhteydessä ponnahti esiin myös hämäräperäisen saksalaisen Hans Assmanin nimi, jonka nimi oli jo yhdistetty Bodomin verisiin tapahtumiin. Assmanin ja Waljuksen kerrottiin tuntevan toisensa. Waljus eli vilkasta seurapiirielämää ja niinpä murhan ympärillä pyöri erilaisia salaliittoteorioita. Waljuksen asunnosta löytyi myös runsaasti eri sormenjälkiä, mutta mikään niistä ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen. Tapauksesta satelee vihjeitä edelleen. TOINEN Turussa tapahtunut, pidempään pimeänä pysynyt henkirikos tapahtui Valmetinkadulla 5. toukokuuta vuonna 2000, kun rappukäytävästä löytyi teräaseella surmattu 34-vuotias mies. Melkoinen mysteeri on myös varatuomari Ilpo Härmäläisen tapaus syyskuulta 1994. Hän nousi Eerikinkatu 20:n kohdalla vaaleaan autoon ja hävisi kuin tuhka tuuleen. Ei vanhene koskaan Sirkka-Liisa Waljuksen raaka yöllinen murha on edelleen mysteeri Sirkka-Liisa Waljus tuntemattoman miehen seurassa ravintola Valenciasta heinäkuussa 1963. Hän löytyi aamulla kotoaan alastomana ja kuolleena. Kuva on otettu tasan 20 vuotta tapahtuneen jälkeen. Kari Riutta
• 19 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 20 Kesäheila 30.6.–3.7. Aura Cup. 14. kertaa pelattava juniorijalkapalloturnaus kerää tulevaisuuden starat Turun viheriöille. 30.6.–3.7. Keskiaikaiset markkinat. Perinteiset markkinat keräävät suurtorille jälleen kansaa laidasta laitaan. 8.–10.7. Ruisrock. Suomen vanhin rockfestivaali kerää jälleen juhlakansan Ruissaloon. Festivaalin musiikillisesta annista vastaavat tänä vuonna muun muassa ranskalainen Air, ruotsalainen Icona Pop sekä punkin kummitäti legendaarinen Patti Smith sekä iso joukko kotimaan tämän hetken kirkkaimpia artisteja. 22.–23.7. H2Ö. Indiekansan suosikiksi noussut H2Ö on jälleen artistikattaukseltaan Turun alueen tuhdein festivaali. H2Ö:n taustajoukot ovat omaksuneet mainiosti alkuaikojen DBTL:n hengen eli kävijälle syntyy kuva, että ainakin periaatteessa mikä tahansa on mahdollista. H2Ö on profiloitunut vuosien saatossa tapahtumana, jolla esiintyy kokoonpanoja, jotka eivät kierrä Suomen suvessa joka niemenn notkoa. Tänä vuonna esiintyvät muun muassa Mercury Rev Tyynyt, Mopo & Ville Leinonen sekä pitkälle toista sataa muuta artistia ja kokoonpanoa. 26.7–4.8. Turun Urkujuhlat. Perinteisillä Turun Urkujuhlilla esiintyvät maailmanluokan urkutaiteilijat. Tänä vuonna Urkujuhlilla esiintyvät muun muassa Marjo Danielsson, Essi Luttinen, Gottfried Thore Drywa ja Erwin Wiersinga. Konserttipaikkoina toimivat Turun tuomiokirkko, Naantalin kirkko, Mikaelinkirkko, Martin kirkko ja Merimaskun kirkko. 27.–30.7. DBTL. Legendaarinen kaupunkifestivaali on kokenut historiansa aikana monta muutosta. Täksi kesäksi uusi koti löytyy Urheilupuiston Yläkentältä. Esiintymässä iso liuta koko kansan Turun kesässä tapahtuu 1.7.–31.8. hetken kirkkaimpia artisteja. heriöille.