Maailmalla isoksi ilmiöksi noussut street workout on Turussa ainakin vielä lapsenkengissä. Kesäheila s. 12 Kaduilla kuntoon Erilaiset hatut kuuluvat turkulaisten kesämuotiin. Kauneus ja istuvuus ohjaavat valintaa. Kesäheila s. 28 Hatut haltuun 1965 perustettu Kinokopla juhlii tasavuosia historiikilla, julistenäyttelyllä ja erikoisnäytöksillä. Viihde s. 42 50 vuotta leffoja Raisiossa ostetaan rajusti enemmän alkoholia kuin naapurikunnissa. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Kesäheila Kesäheila Lauantai 27. kesäkuuta 2015 | Nro 50 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 27.6.2015 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 RAISIOSSA viina tekee kauppansa. Tämän lehden uutissivulla kerrotaan, että Raisiossa myydään vuodessa seudun kunnista ylivoimaisesti eniten alkoholia – yli kymmenen litraa asukasta kohden puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Yksikään naapurikunnista ei ole milloinkaan ylittänyt kymmenen litran rajaa, mutta monissa kyllä jäädään litratolkulla sen alle. Raisiossa sitä vastoin käytiin vuonna 2007 peräti 12,3 litrassa. Luku ei suoraan tarkoita sitä, että raisiolaiset joisivat naapureitaan enemmän. Raisio ei kuitenkaan ole seudun ravintolaelämän keskus, eivätkä sen rannat ole janoisia kesämökkiläisiä pullollaan. Kaupungin Alkojen myynti ei ole tavanomaista suurempaa. MIHIN Raisiossa ostettu alkoholi sitten virtaa? Tilastot osoittavat raisiolaisiin itseensä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päihdehuollon avopalveluita käytti viime vuonna 11,5 raisiolaista tuhatta asukasta kohden. Toisena oli Turku 6,3 asukkaalla. Naapurikaupunki Naantalissa luku oli 5,1. Raisiolaiset johtavat myös päihdehuollon laitoshoitoon turvautuneiden sekä päihteiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden tilastoja. Miksi siis raisiolaiset juovat naapureitaan enemmän? Siihen on vaikea vastata näiden tilastojen valossa. Joka tapauksessa kyse näyttää olevan pitkäaikaisesta trendistä. Raisio keikkuu seudun kärjessä myös koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrässä. Vuonna 2013 peräti 11,3 prosenttia kaupungin 17–24-vuotiaista oli ilman opiskelupaikkaa, kun esimerkiksi Turussa määrä oli 8,6 prosenttia ja Kaarinassa 8,8. Osa heistä on tietysti välivuotta pitäviä tai pääsykokeissa epäonnistuneita, mutta osa on mustalla matkalla syrjäytymisen kovaan ytimeen. Siellä yksi asia johtaa toiseen. TEEMU P. PELTOLA Miksi raisiolainen juo? MILLAISIA ajatuksia henkirikostuomioista uutisointi herättää? ANDERSSON: Ainakin sen, että nämä asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia kuin voisi lehtijuttujen perusteella luulla. Usein tuomioihin liittyy salaista tietoa, joka ei käy ilmi. Tällöin median antama mielikuva ei vastaa tuomion todellisia perusteita, koska kaikkea ei voi kertoa. KARVINEN: Varsinkin nuoren tekemässä rikoksessa ainakin mielenterveystyö kannattaa tehdä huolella ja selvittää sukupuolesta riippumatta, millaisessa henkisessä tilassa tekijä oli. Nuorten kohdalla korostuneesti pitää olla myös apua saatavilla. Jos sitä ei saa, todennäköisesti ongelmat vaan pahenevat iän myötä. JA: Onneksi nuorten tekemät henkirikokset ovat niin harvinaisia, ettei itselläni ole edes mutu-tuntumaa paljonko niitä todella tehdään. En muista edes lukeneeni kovin monesta nuoren tekemästä henkirikoksesta. Kun toimin lakivaliokunnan puheenjohtajana, saimme aina tilastotietoja. Yritimme silloin vertailla samantapaisten rikosten saamia tuomioita eri puolella Suomea, sillä johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat järjestelmämme kivijalkoja. TK: Jokainen mediakin tekee omat toimitukselliset valintansa nostoissa ja sisällöissä. En osaa sanoa onko rikosuutisoinnissa ollut muutosta sitten viimeisimpien koulusurmien. JA: Jutun tekeminen uhrien lähipiirin kanssa on todella kyseenalaista. Kun ihminen on šokissa, niin jutun tekeminen mahdollisimman nopeasti tragedian jälkeen ei ole paras mahdollinen tapa hoitaa läheisten hyvinvointia. TK: Toiset lehdet hakevat näitä juttuja, mutta onneksi on niitäkin, jotka eivät hae. JA: Tuomioiden pituuteen vaikuttaa myös se, miten suuri riski on jäädä kiinni. Tappajat jäävät useimmiten kiinni. Talousrikoksissa vain jäävuorenhuippu jää kiinni. Kovilla tuomioilla osaltaan myös pelotellaan niitä, jotka eivät jää kiinni. Talousrikosten tutkiminen on erittäin haastavaa. TK: Se on käsittääkseni myös yksi kalleimmista poliisin tutkimuksista. Hyöty jäävuorenhuipun kiinnijäämisestä jää yhteiskunnallisesti ajateltuna pieneksi. TURUN yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt yhdisteen, joka estää eturauhassyövän leviämistä. Vaikka kyseessä on vasta prototyyppi, saattaa yhdiste päätyä nopeastikin lääketeollisuuden käyttöön. Tutkimukseen kannattaa satsata. ORIKEDON maamerkkinä seisonut vanha jätepiippu katosi maisemasta tällä viikolla. Vaikka 40 vuotta vanhan polttolaitoksen purkutuomio on herättänyt myös kritiikkiä, ei kaikea vanhaa väkisin tarvitse säästää. ROMUA talteen saaristossa. Romunkeräysalus kiertää ensi viikolla saaristokuntia keräten jätteitä talteen vaikeakulkuisilta seuduilta. Saariston kesä kaunistuu roska kerrallaan. Tack… …nej tack! HUHTIKUU ei taidakaan olla enää kuukausista julmin. Kesäkuussa nimittäin oli muuallakin kylmää kuin lämpömittarissa. SAK:n tilastojen mukaan yli 1 700 ihmistä sai kenkää kesäkuussa. Koko alkuvuonna potkuja sai 5 374 työntekijää. KESÄLOMAKAUSI on life coachien ja elämäntapaoppaiden kulta-aikaa. Miten olla riitelemättä puolison kanssa. Selkeimmän ohjeen toistaiseksi antoi psykoterapeutti Maaret Kallio Helsingin Sanomissa. Lomaile yksin. HELLE saapuu kuulemma ensi viikolla ainakin jonnekin päin Suomea. Kadonneen helteen metsästyshän alkaa muistuttaa jännityksessään Beckettin näytelmää Huomenna hän tulee. Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi a un a A
5 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 27. kesäkuuta 2015 Onko alkoholimainonnan rajoituksilla ollut vaikutusta sinuun? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. RAISIONTIEN parantamistyöt ovat edistyneet Kaanaantien ja Nummerotien välillä Raisiossa, mutta liittymän liikennejärjestelyihin on tullut merkittävä muutos. Pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien kaistat on poistettu käytöstä ja liittymässä otetaan käyttöön kiertoliittymän ajosääntöjä edellyttävät merkinnät. Järjestelyt toteutetaan työnaikaisin liikennemerkein. Osaa ajoradasta liikennöidään päällystämättömänä. Raisiontiellä uusia liikennejärjestelyjä VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiiri on saanut Lounais-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen ensihoitopalvelujen järjestämisessä ilmenneistä puutteista. Sairaanhoitopiiri on muuttanut ensihoidon palvelutasopäätöstään kesäkuussa 2014. Aluehallintovirasto on tutkinut valvonta-asiana muutoksen valmistelua ja vaikutuksia. Valmistelu on perustunut puutteellisiin tietoihin eikä päätöksenteossa ole riittävästi kiinnitetty huomiota aitoon riskianalyysiin ja palvelun tarvearviointiin. Muutokset ovat myös osin perustuneet taloudellisiin seikkoihin tavalla, joka ei lainsäädännön kannalta ole hyväksyttävää. Samassa yhteydessä virasto on tutkinut myös ensihoitopalvelun saatavuutta alueella Laitila-Mynämäki-Masku-Nousiainen. Alueen potilaita ei ole pystytty tavoittamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sairaanhoitopiiri sai huomautuksen TEEMU P. PELTOLA TURUN yliopiston biologian laitoksella toimiva tutkimusryhmä on tutkinut eturauhassyövän leviämisessä merkittävää Pim-kinaasia, joka edistää solujen kasvua ja liikkuvuutta. Tutkimustulokset tarjoavat uutta tietoa aggressiivisesti leviävän eturauhassyövän mekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Eturauhassyöpä on miehillä yleisin ja yhä yleistyvä syöpätyyppi. Tappavaksi se muuttuu yleensä vasta levitessään elimistössä ja muodostaessaan etäpesäkkeitä luihin ja muihin elintärkeisiin kudoksiin. Siksi on tärkeää erottaa etäpesäkkeitä muodostavat ärhäkkäät kasvaimet vaarattomammista syöpäsolukoista ja löytää niitä vastaan uusia tehokkaita hoitokeinoja. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitoksen genetiikan ja fysiologian osastolla on tutkinut Pim-kinaasien merkitystä eturauhassyövän leviämisessä. Pim-kinaasit ovat entsyymejä, jotka fosforyloivat kohdeproteiinejaan ja siten edistävät solujen kasvua ja liikkuvuutta. Tutkimusryhmä on yhteistyössä kotija ulkomaisten kemistien kanssa löytänyt useampia täsmäyhdisteitä, jotka soluviljelmissä tehokkaasti estävät Pim-kinaasien toimintaa ja vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että yksi Pim-kinaasien toimintaa soluissa estäneistä yhdisteistä heikentää myös hiirissä eturauhaseen istutettujen syöpäsolujen kasvua ja etäpesäkkeiden muodostusta. Aggressiivisen eturauhassyövän estäjä löydetty TEEMU P. PELTOLA TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot paljastavat, että Raisio on ylivoimainen ykkönen mitä tulee alkoholin myyntiin asukasta kohden Turun seudulla. THL:n indikaattorissa on huomioitu kunnan Alkoihin, elintarvikeliikkeisiin ja anniskeluravintoloihin vuoden aikana toimitetun alkoholin määrä. Vuonna 2014 Raisiossa ostettiin 10,2 litraa alkoholia asukasta kohden. Alkoholi on muutettu indeksissä 100-prosenttiseksi. Naapurikunnista toisena oli Naantali (8,3 litraa) ja Turku (8,1). Ruskolla alkoholia ostettiin vain kaksi litraa asukasta kohden. Tilastojen syvempi tarkastelu osoittaa, että Raisio on ollut alkoholinmyynnissä Turun seudulla täysin omassa sarjassaan koko 2000-luvun. Kymmenen litran raja ylitettiin Raisiossa jo vuonna 2003, jolloin alkoholia myytiin 11,3 litraa per asukas. Sen jälkeen Raision luku ei ole kertaakaan laskenut alle kymmenen litran. Vastaavasti mikään muu Turun seudun kunta ei ole kertaakaan ylittänyt kymmenen litran rajaa. Lähimpänä on käynyt Turku vuonna 2007 (9,9). RAISION lukema on sikälikin hämmentävä, että kaupunki ei ole tunnettu ravintolaja yöelämän keskittymänä tai mökkeilykuntana, saati turistirysänä. Lukuja ihmettelee myös THL:n erikoissuunnittelija Tuomo Varis, jonka mukaan tilastojen valossa alkoholin saatavuuden pitäisi olla Raisiossa ympäristökuntia helpompaa. Alkoja Raisiossa on kaksi, anniskeluravintoloita 22. – Uudessakaupungissa on suurin piirtein saman verran kauppoja ja alkoholinmyyntilupia kuin Raisiossa. Alkoja siellä on yksi mutta asukkaitakin lähes 10 000 vähemmän. Silti Uudessakaupungissa myytiin alkoViina virtaa Raisiossa Tutkija on ymmällään Raision suurten alkoholinmyyntilukujen edessä Raision kovat alkoholinmyyntitilastot eivät selity ainakaan Alkon myynnillä. Jonny Holmén holia viime vuonna ”vain” 9,7 litraa asukasta kohden, Varis sanoo. Uusikaupunki on maakunnan suurimpia mökkeilykuntia ja kesäasukkaiden ostokset muodostavat ison osan alkoholikaupasta. Mutta siltikin Raisio kirii ohi. – Kaarinassa Alkojen määrä on sama kuin Raisiossa ja kauppoja viisi enemmän. Asukkaita on 32 000 eli kuutisentuhatta enemmän. Silti alkoholin myynti on Kaarinassa merkittävästi vähäisempää (5,8 litraa asukasta kohden) kuin Raisiossa, tutkija hämmästelee. – Raisiossa on jostain syystä todella kova myynti. Siellä ostetaan kaupoista ja Alkoista merkittävästi enemmän alkoholia kuin naapurikunnissa. On mahdollista, että raisiolaiset myös kuluttavat alkoholia muita lähikuntia enemmän. Tai sitten siellä käydään syystä tai toisesta selkeästi enemmän ostoksilla lähikunnista. RAISION hurjat lukemat eivät selity asiakkaita kymmenien kilometrien päästä imuroivan kauppakeskus Myllynkään Alkolla. Toinen pienempi myymälä sijaitsee Raision S-marketin yhteydessä. Alkosta vahvistetaan, ettei Myllyn myymälän myynninkehitys poikkea muista Alkon myymälöistä. Myymälä ei sijoitu edes Alkon 30 suurimman myymälän joukkoon, vaan on vain keskikokoista myymälää hieman suurempi. BASTU on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen alueen yritysten tarpeisiin räätälöimä kehittämö, joka syntyi yrittäjien toiveesta saada ennakointitukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Erityisesti uutta virtaa halutaan materiaalien ja energian älykkääseen käyttöön liiketoiminnassa. Materiaaliseen arvonluontiin halutaan yhdistää aineettomaan pääomaan ja digitaalisuuteen perustuvat mahdollisuudet, sillä tulevaisuudessa arvo ei voi olla kiinni vain materiaaleissa, sanoo Bastun koordinaattori Keijo Koskinen. Bastussa yhdistetään tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on luoda uusia yhteistyömalleja. Hanke käynnistyy loppukesästä 2015 alkavissa työpajoissa. Bastusta vauhtia kiertotalouteen
7 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 27. kesäkuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KESÄN toinen kuutamouinti järjestetään Samppalinnan maauimalassa perjantaina 3. heinäkuuta kello 21–01. Tänä kesänä Samppalinnassa järjestetään yhteensä neljä. Kesän viimeiset kuutamouinnit järjestetään 31. heinäkuuta ja 21. elokuuta. Kuutamouinnin sisäänpääsymaksu on normaalin pääsymaksun suuruinen. Liikuntapalvelukeskuksen rannekkeilla ja –korteilla sisään ei pääse. Kuutamouinnit taas Samppalinnassa –TYYLINI on siisti ja asiallinen, mutta joskus tosi rento. Tykkään hameista ja kauluspaidoista, kertoo Serita Ikonen, 21, joka tekee löytöjä Zarasta, H&M:ltä ja Stockmannilta. – Hameeni on Zarasta ja takki H&M:ltä. Laukku on Stockmannilta ja aurinkolasit Gina Tricotista. Converset olen ostanut käytettyinä. Ikonen pitää valkoisesta sekä maanläheisistä väreistä kuten beigestä ja harmaan sävyistä. – Joskus päräytän ja käytän keltaista ja punaista. Pidän mukavista materiaaleista. Plussaa on, jos se ei mene helposti ryppyyn. Ikonen tekee heräteostoksia. – Kun kauniina päivänä lähtee kaupoille, löytyy jotain ihanaa. Viime syksynä ostin muutamat sortsihaalarit. Myös maksimekko on kesällä helppo vetää päälle. Siistiä ja päräyttävää Kuka on sinun mielestäsi Turun paras tai tärkein näyttelijä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Toikan Oiva on suunnitellut myös nektariinin. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN JUOKSEMINEN puhuttaa 4-vuotiaita Lukas Reinvallia ja Eemeli Mattilaa. EEMELI: Mä oon ollu ainaki semmosel urheilukentäl. LUKAS: Me ollaan viety mun veli semmoseen mis juostaan. E: Siel kentäl mis mä olin ni oli vihreetä ja sit siel oli maaleja ja sit oli väripaitoja. Sit oli kans semmonen juoksurata. Mä oon iteki juossu siellä. L: Mä haluisin ehkä kans päästä semmosel kentälle. E: Me voitas mennä yhessä sinne. L: Joo! E: Jos mä menen sinne ni jos mua pelottaa ni sit mä lähen pakoon. L: Nii sielt täytyy lähtee karkuun jos joku lyö. Mut ei kyl siel kukaan lyö. E: Mä meen ainaki jonneki piiloo. L: Jos ois ikkuna auki ja siel ois talo ni mä ainaki hyppäisin siit ikkunasta sisälle. E: Olisko se hauskaa jos sattuis ku hyppäis siitä? L: Mut jos siinä olis jotain pehmeetä päällä. E: Mä oon pistäny sinne pehmeetä. L: Jos siel talos ois kaappei ni sinne vois mennä piiloon. E: Onks siel oikeesti pimeää? L: En tiiä. E: Mä tiiän miten siel voi olla pimeää. Jos joku pistää sinne virtaa ni se olis aika paljon virtaa ja siel olis vettä ja sit joka puolel munki koton ois vettä. L: Mä katkaisin sähköt. E: Mitä? Miten sä pääsit mun kotiin? L: Mä avasin oven ja sit kävelin portaita. E: Mäki laitoin sähköö sinne tunneliin. Sit säki oot sähkössä. L: Mieti jos mul on joku salaman kestävä vaate tai joku semmonen. E: Sit jos mul ois kissa ni se vois pissata sun päälle. L: Mä väistäisin sitä. Mä menisin kaappiin. E: Se pääsee sinne ku mä nostan sen sinne. L: Mut mä meenki kaapin päälle. Jos sinne menis vaik tikapuut. Kaappiin karkuun loon. oin n lis E: Sit ni se pääl L: M m HEIKKI MÖTTÖNEN PALAVAKATSEINEN ja mustatukkainen Annie Mörk muistetaan jo loistavana elokuvanäyttelijänä, mutta ennen kaikkea Turun teatterin ja myöhemmin Turun kaupunginteatterin näyttämöiden vahvana ja persoonallisena tulkitsijana. Vuonna 1887 syntynyt Mörk pääsi teatterimaailmaan mukaan jo 12-vuotiaana pikkutyttönä. Tulevaan ammattiinsa hän valmistui Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulusta vuonna 1912. Hän aloitti uransa Helsingissä niin sanotuissa vapaammissa ryhmissä, kuten lyhytikäisessä Ida Aalberg -teatterissa, Elli Tompurin perustamalla Vapaalla Näyttämöllä sekä Komedia-teatterissa. Ensimmäinen varsinainen pesti oli Tampereen Teatteriin vuonna 1914. Mörk näytteli Tampereella vuoteen 1918 asti. VUONNA 1920 hän palasi Helsinkiin ja tällä kertaa Kansannäyttämölle, jossa viihtyi kahdeksan vuotta. Annie Mörk oli rohkea ja ennakkoluuloton jo nuorena tyttönä ja hän hakikin kannuksia ennen varsinaista näyttelijäuraansa seikkailemalla Yhdysvalloissa lähinnä San Fransiscon näyttämöillä. Se ei ollut 1900-luvun alkuvuosina ihan tavallista toimintaa, varsinkaan nuorelta naisihmiseltä. Valkokangasdebyyttinsä Mörk teki vuoden 1920 klassikkoelokuvassa Ollin oppivuodet. Seuraavaksi vuorossa oli Teuvo Puron ohjaama Kihlaus vuonna 1922, jossa hän sai ”Herrojen Eevan” roolin. Elettiin tietysti mykkien elokuvien aikakautta. Maaginen ohjaaja Teuvo Tulio käytti Mörkiä taitavasti kahdesti omissa elokuvissaan 1940ja 50-lukujen taitteessa. Hänen jopa pelottavat roolinsa Hornankosken Yli-Koskelantalon vanhana emäntänä sekä Mustasukkaisuudessa pääosassa olevien sisarusten isoäitinä sopivat Tulion luomiin synkkiin ja tummanpuhuviin maalaistunnelmiin lähes täydellisesti. Viimeiseksi elokuvaksi jäi vuonna 1956 ensi-iltansa saanut Juha, jossa Mörk otti taas isoa roolia nimikkohahmon äitinä. VUONNA 1928 Mörk karisti Helsingin pölyt kannoiltaan ja siirtyi Turun Teatteriin. Hän tuskin itsekään arvasi siinä vaiheessa, että jatkaisi Turussa aina sotien yli pitkälle 1950-luvun puolelle asti. Dramaattinen Mörk tähditti Turussa lukemattomia eri näytelmiä. Hän loi omat roolihahmonsa aina nopeasti ja vaistomaisesti sekä taivasteli välillä kaikkien eri rooliensa julmia, onnettomia ja rappeutuneita naishahmoja. Vuonna 1959 menehtyneestä Mörkistä kohosi turkulaisen teatterimaailman ikoni, joka kävi välillä filmaamassa myös elokuvia. Pelottavien naisten kasvot Annie Mörk näytteli Turussa neljällä eri vuosikymmenellä Annie Mörk ja Yrjö Kianne roolittivat Majavannahkaturkkia Turun Teatterissa marraskuussa 1942. TS-arkisto H. Romanov Serita Ikonen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen
9 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 27. kesäkuuta 2015 SUOMEN amerikkalaisen jalkapallon naismaajoukkue leireilee kuluvana viikonloppuna Pajulahden urheiluopistolla. Leirillä karsitaan lopullinen joukkue elokuussa Granadassa Espanjassa käytäviin EM-kisoihin. 64 leirille osallistuvan pelaajan mukana paikasta kisajoukkueessa taistelee myös 11 Turku Trojansin naista, muun muassa pelinrakentaja Jonna Hakkarainen sekä Sophia ja Eva von Haartman. Jenkkifutarit taistelevat EM-paikoista RANSKALAISLÄHTEET ovat viemässä Jere Urosta (kuvassa) Gallian kärkiseuroihin. Vuodesta 2012 Helsingborissa pelannutta Urosta ovat kosiskelleet ainakin Lyon ja Saint-Etienne. Kyselyjä on tullut myös Saksasta ja Englannista. Isompaan liigaan siirtyminen olisi heinäkuussa 21 vuotta täyttävälle Uroselle looginen askel eteenpäin, vaikka sopimusta Ruotsiinkin on vielä jäljellä. Vaikka siirto toteutuisikin jo tänä kesänä, valinta on tehtävä huolella. Tässä vaiheessa uraa vaihtopenkille juuttuminen olisi kohtalokasta. Koko suomalaisen futiksen suhteen Urosen seuraava siirto on mielenkiintoinen. Euroopan huippusarjoissa ei viime vuosina suomalaisia ole jonoksi asti ollut, varsinkaan johtavissa rooleissa. Myös Huuhkajien kannalta olisi suotavaa, että joukkue Uronen nousisi huippusarjassa esiin. Vahva puolustuksen johtohahmo ei olisi haitaksi. ILKKA LAPPI Suomifutiksen tulenkantaja Seurasitko Euroopan kisoja? Mitkä suoritukset jäivät mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JALKAPALLON Veikkausliiga lähenee puolimatkan krouvia. FC Inter on tukevasti sarjan keskikastissa varsinkin hyvien kotiesitystensä ansiosta. Interin päävalmentaja Job Dragtsma uskookin joukkueen taistelevan tällä kaudella tosissaan mitaleista parin vaisumman vuoden jälkeen. – HJK:n takana sarja on tasainen. Mitaleista pelaaminen on meille täysin mahdollista, mutta se vaatii hyviä tuloksia. Tyylikkyydellä ei ole mitään merkitystä, jos voittoja ei tule, hollantilainen linjaa. – Pisteitä tosin voisi olla enemmänkin. Muutamassa pelissä olemme menettäneet pisteitä, jotka meidän olisi pitänyt ottaa. Pelillisesti olemme olleet parempia kuin viime vuonna. Kun pelilliset perusasiat ovat kunnossa, tulostakin voi olettaa tulevan, hän jatkaa. Alkukauden aikana Inter on ollut iskussa erityisesti Kupittaan nurmella. Seitsemästä kotipelistä saldona on viisi voittoa ja kaksi tasapeliä. Toisaalta vieraista pisteet ovat olleet tiukassa. – Siihen (vieraspisteiden vähyyteen) ei ole yhtä syytä. Jos olisi, se olisi helppo korjata. Vieraistakin pisteitä on kuitenkin pakko alkaa saada enemmän, jotta pysymme muiden joukkueiden tahdissa. YKSI Interin haasteista on ollut alkukauden kova pelitahti. Paljon pelejä, suhteellisen pieni pelaajarinki ja muutaman avainpelaajan loukkaantumiset ovat yhtälö, joka ei helpota pisteiden metsästystä. – Maanantain HJK-ottelun jälkeen pelitahti hieman helpottaa. Siitä on ilman muuta apua meille, kun muun muassa Vahid (Hambo) ja Guy (Gnabouyou) ovat poissa. Paljon pelaavien palautuminen helpottuu. Yhteensä yhdeksän maalia latoneen kärkiparin loukkaantumiset ovat nostaneet Interistä esiin uusia ratkaisijoita. Edellisessä kotiottelussa HIFK:ta vastaan Solomon Duah sopeutui nopeasti epätavalliselle pelipaikalle. Hambon ja Gnabouyoun loukkaantumisten vuoksi Inter on kuitenkin etsinyt myös vahvistuksia hyökkäykseensä. Viime päivät Interin mukana onkin harjoitellut Serge N’Gal. Interin kannattajat muistavat kamerunilaisen hyvin vuosikymmenen takaa. Sopimusta N’Gal ei ole vielä allekirjoittanut, mutta se on lähinnä muodollisuus, kunhan hyökkääjä pääsee kuntoon. – Ympäristö on hänelle tuttu, mistä on aina hyötyä. Tällä hetkellä N’Gal ei vielä ole sellaisessa kunnossa, että hänet voisi laittaa kentälle. Parin viikon päästä tilanne voi kuitenkin olla jo toinen, Dragtsma sanoo. MITALITAISTELUA ajatellen Inter on hyvissä tarkkailuasemissa. Dragtsman mukaan joukkueen pelaamisessa on kuitenkin vielä kehitettävää. – Kuten tähänkin asti, pallollinen pelaaminen on joukkueen vahvuus. Sitä pystymme kehittämään edelleen. Tarvitsemme kärsivällisyyttä pelaamiseemme. Mitalitaistossa mukana Job Dragtsma on tyytyväinen Interin alkukauden pelaamiseen Solomon Duah on yksi tällä kaudella vahvasti esiin nousseista Interin pelaajista. Jonny Holmén
11 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 12 Kesäheila ESA TÖYKKÄLÄ STREET workout on käsite, joka on tullut monille tutuksi erityisesti YouTube-videoiden kautta. Videoilla ketterät harrastajat punnertavat ja vetävät kroppaansa telineillä haastavissa asennoissa, joista monet vaativat paljon voimaa ja kehonhallintaa. Suomen Street Workout -yhdistyksen puheenjohtajan Konsta Koivurannan mukaan street workout tarkoittaa yksinkertaisimmillaan vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Aloittelijoiden ei kuitenkaan tarvitse säikähtää hurjia YouTube-videoita, sillä kehonpainoharjoittelu sopii kaikille kuntotasoon ja ikään katsomatta. – Ihan alkuun on hyvä aloittaa vaikka kyykyillä. Jos on liikuntarajoitteita, voi aina avustaa käsillä ja ottaa tukea. Punnerruksia voi tehdä polvillaan tai pöytää vasten, ja leuanvedossa liikettä saa helpotettua vastuskuminauhoilla tai korokkeelta. Monesti videoilla kuvataan näyttäviä temppuja kuten ihmislippuja, mutta ihan yhtä paljon laji on näitä perusliikkeitä, Koivuranta sanoo. SUOMEN Street Workout ry on perustettu toukokuussa 2014. Sen yhtenä tavoitteena on saada lisää liikuntapaikkoja kaikkialle Suomeen. Yhdistys on ollut mukana suunnittelemassa harjoittelutelinekokonaisuutta, jollainen on pystytetty viimeksi muun muassa Jyväskylään, Pieksämäelle ja Maarianhaminaan. Facebookin kautta yhdistys on pyytänyt jäseniään jakamaan kuntalaisaloitepohjaa ja lähettämään sitä kuntien päättäjille. – Oikeastaan kyse on ihan perusvälineistä. Leuanvetotanko, dippiteline ja puolapuut riittävät pitkälti kaikkiin Ylös, ulos ja roikkumaan Suomen Street Workout haluaa kuntiin lisää liikuntapaikkoja Ulkona kehonpainoharjoittelua on tehty iät ja ajat, mutta se lähti leviämään ilmiönä YouTuben ja Facebookin kautta, Konsta Koivuranta kertoo. Hannu Ahtiainen kehonpainoliikkeisiin. Vaikeustasoa pystyy säätämään liikkeitä muuttamalla, Koivuranta kertoo. Joitakin yksittäisiä telineitä ja leuanvetotankoja saattaa löytyä Suomessa erityisesti lenkkipolkujen varsilta, mutta kaupunkiasutuksen läheisyydestä harvemmin. Street workout on suosittua varsinkin Itä-Euroopassa, josta saattaa paikoin löytyä jopa kokonaisia telinepuistoja. – Ehkä täällä vain ei ole ajateltu, että telineitä voisi olla myös keskustoissa. Järkiperusteluja kyllä löytyisi, varsinkin kun tiedetään, miten vähäinen liikunta vaikuttaa terveyteen. Treenipaikat voisivat olla monelle kunnalle järkevä sijoitus, Koivuranta sanoo. KOIVURANNAN mukaan street workout -harrastus on Suomessa levittäytynyt erityisesti Jyväskylään, Helsinkiin, Tampereelle ja Nokialle, jossa on jo oma lajiyhdistyksensä. Turussa sen sijaan on hiljaisempaa. – Johtuisikohan se sitten siitä, ettei Turussa ole hyviä treenipaikkoja? Se on kuitenkin iso kaupunki, joten ihan varmasti jo vuoden päästä Turussa on isompia treeniporukoita. suomenstreetworkout.com
13 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 14 Kesäheila MARIANNE ROVIO YHTEISÖLLINEN puutarhanhoito ja oman ruoan kasvattaminen kiehtoo yhä useammin myös kerrostaloyhteisöjen asukkaita. Räntämäen opiskelija-asuntoalueella on viljelty Pilvilinnan vieressä jo noin kymmenen vuotta kasvimaata. Tänä vuonna alueella viljellään ensimmäistä kertaa viljelylaatikoissa. – Haaveilimme jo viitisen vuotta sitten, että saisimme viljelylaatikot, koska se helpottaa huomattavasti viljelyä maan ollessa kova ja saviperäinen. Tämä oli tosi huonossa kunnossa, ennen kuin saimme tämän kuntoon kuluneen vuoden aikana talkootöillä ja rahoituksen avuin. Meitä on rahoittanut TYY ja TYS on auttanut meitä tuomalla soraa, multaa ja kaivamalla maata kaivinkoneella, kertoi Pilvilinnan ja Kuunsillan asukastoimikuntien yhteisessä kasvimaaprojektissa mukana oleva Kati Laine. Laine on kasvattanut omia kasviksia yhteisökasvimaalla jo vuodesta seitsemän vuoden ajan. Myös hänen 7-vuotias Karpalo-tyttärensä osallistuu mielellään puutarhanhoitoon. – Minusta on hienoa voida kasvattaa omaa ruokaa, vaikka ei viljelylaatikko suuria satoja tuotakaan, mutta ainakin se tarjoaa mahdollisuuden hakea salaatin lehdet voileivän päälle. VILJELYLAATIKOT ovat kierrätysmateriaalia ja ne on hankittu tukusta. Muutenkin yhteisöpuutarhassa suositaan luonnonmukaista viljelyä. Yhteisöpuutarha tarjoaa perheille mahdollisuuden tehdä yhdessä lasten kanssa pihalla töitä ja tutustua ruoan tuotantoon sormet mullassa. – Ihmiset pääsevät täällä tekemään käsillään jotain ja on kivaa koskea multaan. On myös hienoa voida opettaa myös lapsia siihen, miten ruokaa viljellään, Laine sanoi. Karpalo viihtyy äitinsä mukana puutarhaa hoitamassa. Karpalo kokee puutarhanhoidon olevan niin mieluisaa puuhaa, että hän kutsuu itseään viherpeukaloksi. – Minä hoidan sillä tavalla puutarhaa, että kastelen kasveja kun ne ovat kuivia. Tykkään myös syödä kasviksia. Erityisesti raa´at porkkanat ovat ihania, ja niitä on kiva kerätä kasvimaalta. KARPALO ja muut lapset leikkivät hippaa yhteisöpuutarhan viljelylaatikoiden välissä. Aikuisempia viljelijöitä puutarha yhdistää talkootöillä ja puheenaihetta syntyy kun sattuu samaan aikaan hoitamaan omaa viljelylaatikkoaan. – Tällainen projekti lisää yhteisöllisyyttä ja pakottaa tavallaan lähtemään tekemään jotain muiden kanssa, kun on joku tekosyy mitä tehdä. Kuten tämä puutarhanhoito, ja se yhdistää asukkaita. Yhteisökasvimaa vihertää Räntämäessä Opiskelijat kasvattavat osan ruoasta mielellään itse Kati ja Karpalo Laine, 7, viihtyvät yhteisöpuutarhan parissa Kuunsillan ja Pilvilinnan yhteisellä kasvimaalla. Marianne Rovio
15 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 16 Kesäheila ILKKA LAPPI VANHALLA Suurtorilla perinteisesti kesäkuun lopussa järjestettävät Keskiaikaiset markkinat keräävät vuodesta toiseen kymmenien harrastajien innokkaan jouk on näyttelemään markkinanäytelmään. Tänäkin vuonna joukossa on sekä vuodesta toiseen mukana olevia konkareita että innokkaita ensikertalaisia. Perinteisesti noin 80 harrastajanäyttelijästä noin puolet ovat ensikertalaisia. Yksi tämän vuoden ensikertalaisista on tämän kevään ylioppilas Lassi Härkönen, joka esittää markkinoilla Turun Linnan asesepän kisälliä. – Halusimme lukion jälkeen kokeilla kaverini kanssa jotain uutta. Olin etukäteen kuullut paljon hyvää ja käynyt parina vuotena markkinoilla. Niiltä kerroilta tuli sellainen olo, että näyttelijät todella tykkäävät olla täällä ja olisi itsekin kiva kokeilla sitä, Härkönen sanoo. Linnan keittiöpiikaa näyttelevä Sanni Ikäheimo on markkinoiden kokeneempaa polvea. Tänä vuonna hän on mukana markkinanäytelmässä kuudetta vuotta. – Joka vuosi täällä oppii jotain uutta. Joka vuosi on uusi vuosi ja uudet tapahtumat, Ikäheimo toteaa. Tänä vuonna markkinoilla eletään keskiajan loppuaikoja ja vuotta 1504. Markkinoilla puhetta riittää muun muassa rutosta ja uudesta valtionhoitajasta. – Lisäksi markkinaporukan henki on vuodesta toiseen aivan mahtava. Sen takia tänne aina haluaa tulla uudestaan ja uudestaan, Ikäheimo toteaa. KESKIAIKAISILLA markkinoilla näytellessä yhdistyvät näytteleminen ja historia. Härkönen on kiinnostunut kummastakin. Markkinanäytelmän harjoittelu ja hahmojen työstäminen tuovat keskiajan luonnostaan lähelle näyttelijöitä. – Historia ja keskiaika kiinnostavat. On ollut hienoa päästä kokemaan keskiaikaista Turkua lähempää. Keskiajan historiaan ja nimenomaan Turun historiaan on päässyt markkinoiden kautta kiinni paljon yksityiskohtaisemmin, kun tapahtumat markkinoilla perustuvat historiallisiin tositapahtumiin. Koulun historiantunneilla keskiaika jäi pintapuolisemmaksi, Härkönen tuumii. Oma osansa keskiaikaan uppoutumisessa on ollut vastuussa, jonka näyttelijät saavat. Oman hahmon kehittelyssä näyttelijät saavat käyttää runsaasti luovuutta. – Olemme itse saaneet luoda hahmolle taustaa ja syventää luonnetta. Lisäksi markkinanäytelmään kuuluu paljon improvisaatiota, jota olemme itse kehittäneet harjoituksissa, Härkönen kertoo. HARJOITUSJAKSO on ollut näyttelijöille pitkä ja vaativa. Markkinanäytelmää varten harjoitellaan monta kuukautta useita kertoja viikossa. – Sitä ei ehkä markkinoilla käydessä ymmärtänyt, kuinka iso prosessi tämä on. Kyllä tämä paljon työtä ja sitoutumista vaatii. Aina harjoituksiin on kuitenkin lähtenyt mielellään. Yhtään ei kaduta, Härkönen sanoo. Keskiaikaa entistä syvempää Ensikertalainenkin saa vastuuta markkinanäytelmässä Sanni Ikäheimon, Lassi Härkösen sekä kymmenien muiden harrastajanäyttelijöiden luoma markkinanäytelmä on keskeinen osa Keskiaikaisten markkinoiden tunnelmaa. Ilkka Lappi
17 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 18 Tapahtumakalenteri 3.-5.7. Ruisrock. Legendaarinen Ruisrock tuo tänä vuonna Ruissaloon muun muassa Public Enemyn, Pharrell Williamsin, Ellie Gouldingin ja Mewin kaltaisia nimiä. 6.-10.7. Brinkhall Soi. Monipuolista musiikkia viiden päivän aikana historiaa pursuavassa miljöössä. 21.7.-2.8. Turun Urkujuhlat. Perinteisessä tapahtumassa Turun ja lähikirkkojen urut soivat osaavien taiteilijoiden käsissä. Konserttipaikkoina tänä vuonna ovat Turun tuomiokirkko, Mikaelinkirkko, Martinkirkko, Naantalin kirkko ja Merimaskun kirkko. Tänä vuonna taiteilijoita on yhteensä kahdeksan. Urkujuhlien aikana esiintyvät muun muassa Timothy Ester, Keiko Inoue, Matti Moillanen ja Ilari Lehtinen. 24.-25.7. H2Ö. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty H2Ö keräsi ylisanoja joka suunnasta. Tänäkin vuonna Ruissalon telakalla nähdään valtava artistipaljous. Yli sadan esiintyjän joukossa ovat muun muassa Limonadi Elohopea, Uhrijuhla, 22-Pistepirkko, Sammal ja Aino Venna. 28.7.-1.8. DBTL. Suomen vanhin kaupunkifestivaali tulee sittenkin. Tänä vuonna DBTL marssittaa lavalle muun muassa paluuta musiikin pariin tekevän Maija Vilkkumaan, Juha Tapion ja CMX:n. 29.7.-1.8. Indie-iltamat. Tänä vuonna Klubilla nähdään muun muassa Pää Kii, Lasten Hautausmaa, Rytmihäiriö ja Teksti-tv 666. 6.8.-15.8. Turun musiikkijuhlat. Runsaan viikon aikana tapahtumia ja konsertteja on ympäri kaupunkia. Turun kesässä tapahtuu 1.7.-31.8. dingin ja Mewin kaltaisia nimiä. 7 Brinkhall Soi Monipuolista mu 2 24 -25 7 H2Ö Viime vuonna
19 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Tapahtumakalenteri Musiikkijuhlien aikana ehditään juhlia 150-vuotisjuhlavuotta viettävää Sibeliusta sekä kuulemaan muun muassa Bachin musiikkia. Tänä vuonna musiikkijuhlilla esiintyvät muun muassa Nazig Azezian, Soile Isokoski, Jaakko Kuusisto, Dick Holmström ja Emma Salokoski Ensemble. 7.-8.7. Aura Fest. Hiphop-väen kokoontumisajoissa Barkerinpuistossa esiintymässä muun muassa Elastinen, Robin, Mikael Gabriel ja Nikke Ankara. 13.8. Taiteiden Yö. Kulttuuriväki jalkautuu jälleen kaupungin yöhön monipuolisen kulttuuritarjonnan pariin. 15.-16.8. Turku Triathlon Weekend. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Turku Triathlon Weekend tuo Turun keskustassa triathlonin kaiken kansan eteen. Uinti tapahtuu Aurajoessa ja juoksuosuus niin ikään joen kummallakin rannalla. 19.-23.8. Turun Messut. Suomen suurimpien yleismessujen pääteemoina tänä vuonna muun muassa koti ja asuminen, vapaa-aika ja hyvinvointi, perhe ja ympäristö sekä lemmikit 19.-23.8. Käsityötaidonpäivät Luostarinmäellä. Käsityöläismuseossa pääsee tutustumaan viiden päivän aikana kymmeniin eri käsityöammattiin. Tarjolla myös muuta ohjelmaa. 20.8.-2.9. Sirkus Finlandia Turussa. Legendaarinen sirkus, joka kestää vertailun myös kansainvälisesti. Tämän vuoden ohjelmistosta löytyy sekä perinteistä sirkusosaamista että nykysirkuksen tuulahduksia. Sirkus Finlandian esiintyjinä tänä vuonna ovat muun muassa Leonid Beljakov koirineen, Ingo Stiebner ja Suomessa syntynyt merileijona Lappy sekä suomalaiset nykysirkustähdet Anni & Möllö. 28.-29.8. Turun SM-ralli. Sorateiden virtuoosit tulevat jälleen perinteisesti kisaamaan Turkuun ja lähiympäristöön SM-pisteistä kauden viidennessä osakilpailussa. Turun jälkeen kalenterissa on enää yksi ralli, joten Turussa saalistetut pisteet ovat perinteisesti olleet arvossaan.
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 20 Kesäheila OMINAISUUDET • Malli: Cayman GTS PDK • Iskutilavuus: 3 436 cm³ • Tehot (kW/hv): 250/340 • Vääntö: 380 nM • 0–100 km/h: 4,6 s • Huiput: 283 km/h • Kulutus/100 km (EU): 8,2 l • CO²: 190 g/km • Hinta: 119 700 euroa TEEMU P. PELTOLA URHEILUAUTON määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Millainen on auton voima ja tuntu? Onko siinä urheiluauton sydäntä? Porsche Caymanilla ei ole vaikeuksia täyttää näitä kriteereitä. Se vetoaa alkukantaisiin vaistoihin. Koeajettu yksilö on malliston yläpäätä edustava GTS PDK. Kuskin selän takana mylvii 3,5-litrainen ja 340-hevosvoimainen mylly, jonka ääni huumaa korvat. Stereoistakaan ei juuri mitään kuule, mutta Caymanin omat saundit ovat sen verran jykevät, ettei soittolistoja jää kaipaamaan. Cayman GTS on suorituskyvyltään hyvin lähellä klassisen Carreran halvinta perusmallia, joskin jälkimmäinen maksaa liki 30 000 euroa enemmän. Krokotiilin päätä muistuttavan Caymanin moottori on keskellä ja veto tietysti takana. Nokalla olevan ”konepellin” alta paljastuu säilytystila. Ohjaamossa on kahden erittäin tilavan penkin lisäksi vain pieni hattuhylly. MATALALLA uiva Cayman on joka tuumaltaan urheiluauto, eikä ajokokemusta voi verrata ”tavalliseen” autoon. Cayman kiihtyy nollasta sataan alle viiden sekunnin, joten maantieliikenteen virrassa luoviminen vaatii totuttelua. Esimerkiksi Moision liittymästä keskustaan päin moottoritielle kiihdyttäessä neula ylitti 120 kilometrin tuntinopeuden jo kaistan puolessa välissä. Tulipa sekin koettua, että moottoritielle mennään loivassa ylämäessä moottorijarrutuksella. Nopeusmittari päättyy kolmessasadassa ja kierroslukumittari kahdeksassa tuhannessa. Valmistaja lupaa autolle yli 280 kilometrin tuntinopeuden, eikä väitettä ole syytä epäillä, sillä Cayman ei tunnu edes pääsevän kuopistaan kotimaisilla moottoritienopeuksilla. Kunhan pikkuisen pääsee härnäämään. GTS-mallissa on moottorille kolme tehosäätöä, joista hillityin on suunniteltu kaupunkiliikenteeseen. Ja on Caymanissa Stop&start-toimintokin, mutta olisi suorastaan urheiluauton halventamista kytkeä se edes päälle. Sport ja Sport Plus -nappien painaminen on mieluisampaa ja ne nostavat heti tuntuvasti tyhjäkäyntikierroksia ja lisäävät tehoja kaasupolkimen alle. Ohjaus on suhteellisen jäykkä ja tanakka, kuten kuuluukin. Yleensä urheiluautoon yhdistetään käsivaihteet, mutta PDK-automaattivaihteisto toimii kuin rasvattu. Se vaihtaa ilman tehohäviötä ja valmistajan mukaan kiihtyy nopeammin nollasta sataan kuin sama malli manuaalivaihteistolla. Ohjauspyörän takana on siivekkeet, joilla vaihtamisen voi halutessaan hoitaa itsekin. TÄYDELLISEN ajokokemuksen ainoa ihmettelyn kohde on kömpelön kulmikas ja halvanoloinen suuntavilkun viiksi. Samanlaisia osuu käteen lähinnä kymppitonnin autoissa. Mutta mitäpä olisi täydellisyys ilman pientä kauneusvirhettä? Utopiaa. Kesätykin jyrinää Koeajossa Porsche Cayman GTS PDK Teemu P. Peltola Porsche Cayman GTS henkii klassisia Porschen muotoja.