• Lauantai 26. maaliskuuta 2016 | Nro 25 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS on käynyt kiekkopleijareissa monta tulista ja kuuluisaa ottelusarjaa, mutta mikä niistä on ollut kaikkein kovin? Urheilu s. 8 Se kovin ottelusarja Kevään laattatrendeissä näkyy maanläheisyys ja välimerellisyys, joka ei rajoitu ainoastaan märkätiloihin. Huushollissa s. 10 Rustiikkia laattaan Maailman huonoin mäkihyppääjä Eddie Edwards olisi tänä päivänä sometähti vailla vertaa. Viihde s. 14 Hyppää, Eetu, hyppää! Joakim Håkans: Stadionin tehostettava ja pärjättävä omillaan. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 26. maaliskuuta 2016 VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskus on käynnistänyt yleissuunnitelman laatimisen Turun kehätien parantamisesta Naantalin ja Raision välillä. YVAohjelma on suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia arvioidaan. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus 30. maaliskuuta kello 18 alkaen Raision kaupungintalolla. Ohjelmasta voi esittää mielipiteitä nähtävillä oloaikana (21.3.–16.5.2016). Raisiossa esillä kehätien vaihtoehdot TURUN ydinkeskustan katualueita siivotaan hiekoitushiekasta ja katupölystä Kevätpöllytys-tehosiivousviikolla ensi viikon tiistaista alkaen. Kadut pyritään pesemään mahdollisimman pian lumien sulamisen ja yöpakkasten päättymisen jälkeen, jotta pölyämiseltä vältyttäisiin. Kiinteistöliikelaitos on kutsunut tehosiivousviikkoon mukaan keskustan kiinteistöjä, jotta katualueet saadaan puhdistettua kerralla. Kevätpöllytyksessä on kaupungin toimialojen lisäksi mukana useita Turun seudun organisaatioita ja yhdistyksiä. Kadut saavat tehosiivouksen Vaikuttaako terrorismi lomasuunnitelmiisi? Pelottaako matkustaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. NUORTEN työllistymistä tukevia kesätyöseteleitä tulee tänä vuonna jakoon enemmän kuin aiempina vuosina. Tietoisku seteleistä sekä nuorille että työtä tarjoaville yrityksille järjestetään heti pääsiäisen jälkeen tiistaina 29. maaliskuuta Turun Ohjaamossa. Turun kaupunginhallitus on myöntänyt tänä vuonna 70 000 euroa nuorten työllistymistä edistäviin kesätyöseteleihin. 350 euron arvoisia kesätyöseteleitä on jaossa 200, eli liki kaksinkertainen määrä viime vuoteen nähden. Sata kesätyöseteliä jaetaan yrityksille ja sata suoraan nuorille. Työllistettävän tulee olla 15–18-vuotias ja turkulainen. Nuorille enemmän kesätyöseteleitä KANSANEDUSTAJA, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) peräänkuuluttaa terrorismin kitkemistä sen alkulähteillä. Kanervan mukaan terrorismia vastaan on taisteltava entistä tehokkaammalla tiedustelutietojen vaihdolla ja aktiivisemmalla työllä väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan. – Toimia ei voi eristää pyrkimyksestä lopettaa terrorismi sen alkulähteellä, mikä sisältää tuen poliittiselle ratkaisulle Syyriassa ja muissa hauraissa valtioissa, joissa terroristiryhmät ovat saaneet jalansijaa. Kanerva: Terrorismi kitkettävä lähteillä LASSE VIRTANEN TPS pelaa pääosan alkavan kauden kotipeleistään jalkapallon Ykkösessä Urheilupuiston alakentällä eli Paavo Nurmen stadionilla. Kauden kahta ensimmäistä peliä ei alakentällä pelata, eikä kauden viimeistä. Liikuntalautakunta rajasi muualla pelattavaksi myös 6. elokuuta pelattavan pelin ja parissa muussa on säävaraus. Alakentällä ei ole lämmitystä. – Paavolla pelataan, toteaa FC TPS Turku Oy:n puheenjohtaja Niklas Österlund. – Hienoa, että on saatu päätös aikaiseksi. Kiitos siitä. Lautakunta myönsi luvan pelata alakentällä, mutta toivoi samalla, että neuvottelut Kupittaasta jatkuisivat edelleen. Österlundin mukaan vielä on avoinna, missä TPS aikoo otella ne pelit, joita alakentällä ei voi pelata. Vaihtoehtoja on vähän: Urheilupuiston yläkenttä tai Kupittaa eli Veritas-stadion. Edes yläkenttä ei ole vielä poissuljettu, vaikka Österlund on aiemmin ilmoittanut julkisesti, ettei TPS sillä enää pelaa. – Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, niin jossain on pelattava. Mutta yläkenttä on kaikin tavoin huonoin vaihtoehto. Veritas-stadion on toiveena, lausuu Österlund. Neuvottelut siis jatkunevat stadionyhtiön kanssa ainakin muutamasta pelistä. Österlundin mukaan mitään riitaa ei ole, eikä välttämättä edes kovin erilaista käsitystä vuokrasta, mutta TPS:lla ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa pyydettyä. Hintaa tai neuvottelujen sisältöä Österlund ei halua kommentoida. – Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä ja toivottavasti jatkuvat samalla tavalla. FC TPS Turku Oy julkisti viime viikolla tilinpäätöksensä päättyneeltä tilikaudelta. Se päätyi yli 128 000 euroa miinukselle. Taustayhtiö teki tappiota, mutta vähemmän kuin aikaisemmin. – Hyvään suuntaan olemme menossa, mutta sillä jatkaminen edellyttää edes hiukan plusmerkkistä tulosta ottelutapahtumista. Ne ovat tärkeitä meille. Paavo Nurmen stadionista TPS:n pääareena Niklas Österlundin mukaan Paavo Nurmen stadion on TPS:n pääareena tulevalla kaudella. Timo Jakonen LASSE VIRTANEN LIIKUNTALAUTAKUNTA myönsi TPS:lle luvan pelata jalkapallon Ykkösen kotipelinsä Urheilupuiston alakentällä, mutta ei kaikkia. Lautakunta hyväksyi myös Juuso Kallion (kok.) ponnen, jonka mukaan neuvotteluja Kupittaan stadionyhtiön kanssa olisi jatkettava niin, että TPS pelaisi Veritas Stadionilla vielä alkavalla kaudella. Selväksi on käynyt, ettei Kupittaalla voi pelata pitämällä avoinna vain olympiakatsomoa. Se on vastoin kaupungin ja stadionyhtiön sopimusta, jota ei voi muuttaa yksipuolisesti. – Ratkaisu on löydettävissä, mikäli TPS on valmis maksamaan saman, mitä Inter maksaa stadionyhtiölle, sanoo Alfons Håkans -yhtiön toimitusjohtaja Joakim Håkans, joka on neuvotellut asiasta FC TPS Turku Oy:n puheenjohtajan Niklas Österlundin kanssa. TPS:n mukaan otteluvuokra on liian korkea. Sitäkin on väläytetty, että kaupunki vuokraisi katsomon ja tukisi joukkueita vuokranalennuksin. Kaupungin hallintoryhmän johtaja Tuomas Heikkinen on ollut neuvotteluissa vauhdittajana. Voisiko kaupunki ostaa stadionyhtiön? – Kaupungin puolelta on selkeästi myös tuotu esille kanta, ettei kaupungilla ole varaa subventoida jalkapallojoukkueita. Stadionyhtiö on aikaisemmin ollut myynnissä ja asioista voidaan aina keskustella. Mutta en usko, että jono ostajista on pitkä, sillä stadionkompleksi tuottaa vuosittain useamman sadantuhannen euron tappiot omistajilleen, sanoo Håkans. VUOKRAPYYNTÖ on tiettävästi lähes tuplaantunut vajaasta 5 000 eurosta, jonka TPS maksoi liigakaudellaan ja olisi yhä valmis maksamaan. – Pitää paikkansa, että stadionin vuokra on noussut huomattavasti, myös Interille joka pelaa samoin ehdoin kuin mitä Tepsille on tarjottu. Tarjous on periaatteeltaan sellainen, että jalkapallojoukkueet saavat vuokrata koko stadionin ottelupäiväksi aitioineen alennettuun hintaan. Joukkueet saavat sitten itse hinnoitella tapahtumat ja ottaa voiton myynneistä. Eli pelipäivänä jalkapallojoukkue ottaa yrittäjäriskin, kaikkina muina päivinä taloudellinen riski on stadionyhtiöllä, perustelee Håkans. HÅKANSIN mukaan ”Suomen parhaan jalkapallostadionin” ongelmana on se, ettei sillä voi järjestää muuta kuin jalkapallotapahtumia. Juniorijalkapalloturnaukset, musiikkitapahtumat ja muut yleisötapahtumat ovat poissuljettuja. Luonnonnurmi ei niitä kestäisi. – Se tekee stadionyhtiön toiminnan taloudellisesti raskaaksi. Toisaalta Suomen parhaan nurmikentän ja hyvien puitteiden takia stadionilla voidaan myös pelata maajoukkuepelejä. Tämä linjaus on ollut myös kaupungin tahto, jotta saadaan kansainvälisiä pelejä. Mikäli keinonurmi olisi pelialustana, niin se olisi paljon monikäyttöisempi ja mahdollistaisi stadionyhtiölle positiivisen taloudellisen tuloksen aivan eri lähtökohdista. Mutta tämä ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole ajankohtaista. Kiinteistöyhtiö Kupittaan Stadion Oy ja FC Inter Turku Oy ovat Alfons Håkans -konsernin tytäryhtiöitä. – Valitettavasti emoyhtiö on joutunut tappiollisen toiminnan takia antamaan konserninavustusta joka vuosi, jotta yhtiöt eivät joutuisi vararikkoon, sanoo Håkans. – Pitkässä juoksussa ei ole mahdollista, että stadionyhtiön toiminta maksatetaan emolla, vaan sen toimintaa pitää tehostaa, jotta se pärjää omillaan. Tämä kuitenkin vaatii tulevaisuudessa lisäkäyttömahdollisuuksia stadionille. Ainoa keino saada vuokrat alas on saada stadionille enemmän käyttöä. Sitä ei taas voi nykyisellä luonnonnurmella tehdä. Hyvä stadion, mutta vajaakäytössä Veritas-stadionista vuosittain satojentuhansien eurojen tappiot
• 3 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS PARKIN kentälle aiotaan hankkia uusi kaukalo, joka korvaa käyttöikänsä päähän tulleen kaukalon. Korjaustyöt rasittavat merkittävästi ylläpitokustannuksia. Parkin kentän kaukalon kokonaishinta on arviolta 75 000 euroa. Liikuntalautakunta valtuutti tiistaina hankintaja logistiikkakeskuksen kilpailuttamaan Parkin kaukalon hankinnan. Hankintapäätös tuodaan liikuntalautakunnan päätettäväksi myöhemmin. Parkin kentälle uusi kaukalo KEVÄT koittaa ja jokavuotinen vääntö Kupittaan jalkapallostadionista on jälleen käynnissä. TPS neuvotteli stadionin kiinteistöyhtiön kanssa vuokrasopimuksesta, mutta totesi vuokran liian korkeaksi. Pyyntö on tiettävästi lähes tuplaantunut siitä vajaasta 5 000 eurosta, jonka TPS maksoi viime liigakaudellaan. TPS totesi viime kesänä, ettei Urheilupuiston yläkenttä ole toimiva ratkaisu Ykkösen peleille. Yläkentälle mahtuu liian vähän yleisöä, eikä se tarjoa sellaisia palveluja, joita nyky-yleisö kaipaa. Tulot jäävät liian vähäisiksi, vaikka vuokrakin on vähäinen. TPS sai liikuntalautakunnalta luvan pelata pääosan otteluistaan Urheilupuiston alakentällä, mutta lautakunta edellytti ponnessaan, että neuvotteluja Kupittaasta jatketaan. Kaupunki tukee uuden pelikellon hankintaa Kupittaalle 70 000 eurolla. Siksi se pitää suotavana, että jalkapallo-ottelut keskitetään Kupittaalle. Veritas-stadionia pyörittää kuitenkin yhtiö, joka luonnollisesti pyrkii kannattavaan toimintaan. Ottelutapahtumia on liian vähän, eikä muita tapahtumia ole mahdollista järjestää ilman, että maan paras luonnonnurmikenttä kärsii. Yksittäisen ottelun vuokra nousee myös sen takia korkeaksi. Sekin on selvää, ettei uutta katsomoa olisi ollenkaan ilman Stefan Håkansin panostusta. Stadion tuottaa tappiota satojatuhansia euroja vuodessa. Ongelman ratkaisisi tekonurmi, mutta jalkapalloromantikot vastustavat tulisesti ajatusta. Eikä Kupittaalla varmaankaan pelattaisi enää maaotteluja tekonurmella. YKSI ratkaisu voisi olla, että kaupunki vuokraisi stadionin pelipäiviksi ja antaisi sen alennettuun hintaan joukkueiden käyttöön. Mallin täytyisi toki olla kaikille sama. Vastausta vailla on, paljonko tuki jalkapalloseuroille maksaisi kaudessa ja mistä rahat otettaisiin. Dilemma on kiusallinen. Kupittaan areena on maan parhaita, mutta sitä ei saada täysimittaiseen käyttöön. Ratkaisua on etsitty jo vuosia, mutta vääntö näyttää jatkuvan yhä hamaan tulevaisuuteen. Toivottavasti olen väärässä. LASSE VIRTANEN Vääntö Kupittaasta jatkuu jälleen Paikallispelejä ei Kupittalla toistaiseksi nähdä. TPS pelaa pääosan Ykkösen kotipeleistä Urheilupuiston alakentällä, mutta vielä on mahdollista, että se avaisi kautensa Veritas-stadionilla. Janne Riikonen
• Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 26. maaliskuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA NYKYTAIDETILA Kutomolla nähtävä tanssiteos Anna sai alkunsa tanssija esitystaiteilija Maija Mustosen halusta löytää uudelleen tanssi. Hän tilasi kolmelta koreografilta itselleen tanssisoolon, jotka saivat yhteisen ensi-iltansa helmikuussa Zodiakin näyttämöllä Helsingissä. Nyt kolme pienoisteosta on nähtävissä Turussa. Esityksiä on perjantaina 1. huhtikuuta kello 19 ja sunnuntaina 3. huhtikuuta. Anna löytää nykytanssin Kutomolla –TYYLINI on sekoitus sporttisuutta ja naisellisuutta. Arkisin pukeudun rennosti, mutta arjen ulkopuolella pukeudun naisellisemmin. Pyrin kokeilemaan uusiakin tyylejä ja joskus tyylissäni on rokkimaisia tai hippimäisiäkin viboja, kertoo Taiga Häkkilä, 22. Häkkilä kertoo ostavansa joka kuukausi jotakin, enimmäkseen verkkokaupoista. – Nyt päällä olevat housut ovat H&M:stä, takki nelly.comista ja laukku Mangosta. Kengät ovat Vansin ja paita Adidas Originalsin. Mustia vaatteita Häkkilä kertoo omistavansa “vähän liikaakin”. – Käytän myös aika paljon kirkkaita värejä. Tyttömäisistä pastellisävyistä en juurikaan pidä. Lempparimateriaalejani ovat nahka, farkku ja mokka. Inhokkimateriaalini on sametti. En myöskään tykkää jäykkäkankaisista kauluspaidoista. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kokeilevia viboja Kiinnostaako paikallishistoria? Onko sillä merkitystä sinulle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Siinä on kans yks puupää. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAT Kerttu ja Martta Mäenpää kävivät virpomassa palmusunnuntaina. KERTTU: Me käytiin virpomassa kavereiden luona ja sitten vielä mummun luona. MARTTA: Me oltiin molemmat noitia. Se oli hauskaa. K: Me saatiin Kinder-munat, keksejä ja tikkarit. M: Ja kaksi rahaa. K: Me käytiin virpomassa jo viime vuonna. M: Se oli kaikkein parasta, kun ensin mentiin ensin mummun ja ukin luo ja sen jälkeen ravintolaan. Siellä me saatiin ne tikkarit. K: Meidän pajunkissoissa oli höyheniä, nauhoja ja munia. M: Äiti auttoi meitä niiden tekemisessä. K: Me tehtiin niitä Kuralan kylämäessä. Siellä oli sellainen tapahtuma, jossa tehtiin kaikkia pääsiäisjuttuja. M: Me ollaan ennenkin käyty kylämäessä, mutta ei oikeastaan talvella. K: Talvella siellä ei ole eläimiä. Mutta kesällä siellä on kivoja eläimiä. M: Hevosia ja lampaita. K: Niitä on kiva syöttää. Ja hevoset on isoja. Mä olen ratsastanutkin sellaisella. Se oli sellaisessa tapahtumassa, mutta en oikein muista siitä mitään. M: Meillä on kohta loma. Se on tosi kivaa. Sen aikana me mennään Lappeenrantaan meidän sukulaisten luokse. K: Ensin me mennään yhdeksi päiväksi Lohjalle. Pääsiäisnoitia ja ratsastusta meitä essä. niitä äesellaia, K: Niitä set o nutk laise en o M Taiga Häkkilä, Joukahaisenkatu Oona Karhunen Erkka Airola HEIKKI MÖTTÖNEN PIKISAAREN historiallinen ja kaunis asuinalue sijaitsee aivan Hirvensalon saaren pohjoispäässä. Kaunista pientä saaristolaiskylää muistuttava Pikisaari koostuu lähinnä idyllisistä puutaloista. Kuten paikan nimikin jo kertoo, on Pikisaari ollut alun perin pieni erillinen saari, mutta se on imeytynyt keskiajalla Hirvensaloon kiinni maankohoamisen vuoksi. Pikisaarella on pitkät satamaja luotsitoimintaperinteet luontaisesti sijaintinsa kautta. Asukkaita Pikisaaressa on tänä päivänä reilut 200. Nykyisin Turkuun kuuluva Pikisaari on kuulunut aikanaan eteläosiensa osalta myös Maarian kuntaan. Vuonna 1944 koko Hirvensalon saari liitettiin Maariasta Turkuun. Pikisaaren lastauspaikkaperinteet ulottuvat 1630-luvulle, jolloin siellä lastattiin laivoihin pääasiassa tervaa ja puutavaraa. Syynä oli se, että suuremmat alukset eivät mahtuneet kulkemaan Aurajokea pitkin ylemmäs. Vaikka seudulla on ollut asutusta jo vuosisatoja, alkoi siellä varsinainen kuhina 1700-luvulla. ALUEEN mahtitalona oli Arolan säteri, eri rälssitila, jolla oli laajat verovapaudet. Arola hallinnoi isoa osaa alueesta. Arolan torpissa Pikisaaren eteläosassa asuivat muun merimiehet ja luotsit. Pohjoisin osa Pikisaaresta kuului Turun kaupungille ja sen alueella oli muun muassa laivojen lastauspaikka. Pikisaareen historiaan kuuluvat luotsien asuntojen ja sataman lisäksi vuonna 1840 valmistunut tullitalo, A. Karlssonin torppa sekä alkeellinen majoituslaitos. Pikisaaren luotsit saivat ensimmäisen oman päivystystupansa vuonna 1876. Se ränsistyi kuitenkin varsin nopeasti ja vuonna 1905 sen yläpuolelle nousi entistä ehompi luotsimökki. Jälkimmäisen rakennuksen jugend-tyyliset suunnitelmat olivat alkuun varsin prameat, mutta lopputulos oli kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempi kaksihuoneinen tupa. PIKISAARI toimi Turun ulkosatamana niin kauan, kunnes nykyinen satama-alue saatiin ruopattua myös suurempia laivoja varten. Pikisaaren satamaliikenne hiipui ennen sotia 1930-luvulla ja silloinkin haettiin pääasiassa enää polttoainetta. Luotsit ehtivät puolestaan päivystää Pikisaaressa lähes 250 vuoden ajan. Pikisaaren yksi tunnetuimmista maamerkeistä on ollut pitkään myös pitsihuvila Pikisaaren meripaviljonki, joka järjestää tilauksesta juhlatapahtumia. Pikisaaren Pirttivuoresta löytyy puolestaan toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjuntabunkkereita. Kalastajakylä kaupungissa Pikisaari oli aikanaan Turun ulkosatamana Pikisaaren kalastajakylämäinen idylli on pitkälti säilynyt nykypäivään. Kuva on syyskuulta 1977. Matti Kivekäs
• 7 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AMERIKKALAISEN jalkapallon naisten Vaahteraliigaan valmistautuva Trojans women saa ensi kaudelle riveihinsä seuran naisjoukkueen, ja koko Suomen naisten Vaahteraliigan, ensimmäisen amerikkalaisvahvistuksen, kun 32-vuotias Lea Kazsas pukee Trojansin paidan ylleen. Kazsas on Trojansin tarpeisiin monipuolinen pelaaja, joka pystyy hyökkäyksessä pelaamaan niin keskushyökkääjänä, tukimiehenä kuin pelinrakentajanakin. Kazsas vahvistamaan Trojansin naisia MIESTEN Korisliigassa on tällä kaudella ollut yksi ylitse muiden. Hallitseva mestari Joensuun Kataja on marssinut Teemu Rannikon (kuvassa) johdolla lähes voitosta voittoon. Vielä ei olla Golden State Warriorsin tai San Antonio Spursin kaltaisen dominoinnin tasolla, mutta runkosarjan ylivoimaisesti voittanut Kataja on antanut todellisen myrskyvaroituksen vajaan viikon päästä alkavia pudotuspelejä ajatellen. Kataja voitti viime vuonna mestaruuden ja täksi kaudeksi joukkue on ainakin paperilla entistä vahvempi. Viime vuonna loukkaantumiset olisivat saattaneet kääntää finaalisarjan Loimaan Bisonsille, mutta tämän vuoden Kataja saattaisi kestää jopa Rannikon loukkaantumisen. Pudotuspelien kynnyksellä kaikki on pedattu Katajan marssille kohti toista mestaruutta. Viime vuoden finaalivastus Bisons kärsii talousvaikeuksien aiheuttaman tyhjennysmyynnin seurauksista. Loimaalaisten nousu varteenotettavaksi mestarikandidaatiksi olisi keskitason sensaatio. Selkeää ykköshaastajaa Katajalle on vaikea nimetä. 2010-luvun kestomenestyjiin lukeutuva Tampereen Pyrintö ei ole runkosarjan aikana vakuuttanut. Kauhajoen Karhu ja Kouvot ovat ne loogisimmat haastajat runkosarjan perusteella. Molemmat pystyivät myös Katajan runkosarjassa kertaalleen voittamaan. Kaikki viittaa, ehkä liiankin ilmiselvästi, siihen, että Rannikko pääsee kauden päätteeksi korisukkaa leikkaamaan. ILKKA LAPPI Sileä tie? Mikä on sinulle TPS:n ikimuistoisin pudotuspelisarja? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TPS:N ja Kärppien puolivälieräsarjassa on ollut tapahtumia ja väriä reippaasti. Mutta on sitä ennenkin ollut värikkäitä ottelusarjoja. Listasimme TPS:n pitkästä pudotuspelihistoriasta neljä ikimuistoista koitosta. TPS–TAPPARA 1989 RUNKOSARJAN voittaja TPS ja neljättä peräkkäistä mestaruuttaan metsästänyt Rauno Korven Tappara kohtasivat välierissä. Hallitseva mestari ei myynyt nahkaansa halvalla vaan voitti kaksi ensimmäistä ottelua. Turussa oltiin jo hautaamassa unelma mestaruudesta, mutta Hannu Jortikan ryhmä rimpuili kuilun partaalta otteluvoitot tasoihin Kari Jalosen, Mal Davisin ja Jari Hirsimäen johdolla. Viides semifinaali loppuunmyydyllä Kupittaalla oli esinäytös matkalla kohti TPS:n mestaruusputken aloittanut mestaruutta. Ratkaiseva viides peli oli TPS:n näytöstä päättyen 7–3. TPS–JOKERIT 1995 TPS ja Jokerit kohtasivat 1990-luvulla neljä kertaa peräkkäin finaaleissa. Legendaarisen parivaljakon toinen kohtaaminen on monille se rakkain. TPS:n nuori joukkue Saku Koivun johdolla lähti haastamaan edellisellä kaudella mestaruuden voittanutta Jokeri-pakkaa. Runkosarjan voittanut Jokerit eivät olleet ennen finaaleja hävinneet otteluakaan pudotuspeleissä. TPS:n fyysinen osasto Tuomas Grönman, Lasse Pirjetä, Niko Mikkola ja kumppanit kuitenkin horjuttivat ennakkosuosikkia. Sarjan ratkaisu oli ykkösketjujen taisto, jossa Koivu ja kumppanit jättivät Otakar Janeckyn viisikon tylysti varjoonsa. Ikimuistoiset taisteluparit TPS:n pudotuspelihistoriasta löytyy lukuisia herkkupaloja Kevään 1999 finaalisarjan taistelupari oli maalivahti Miikka Kiprusoff ja Jarkko Ruutu. Arto Takala TPS–HPK 1997 PALLOSEURA on usein noussut tukalasta asemasta jaloilleen. Yksi nousu tapahtui keväällä 1997, jolloin TPS kohtasi semifinaaleissa HPK:n. Kerho laittoi EHL:n alkuvuodesta voittaneen TPS:n kuitenkin kuilun partaalle. Ensin HPK haki vierasvoiton Turkuhallista ja seuraavana päivänä HPK oli parempi Hämeenlinnassa. TPS taisteli kuitenkin kotietunsa takaisin. Neljännessä ottelussa Hannes Hyvösen jatkoaikamaali antoi avaimet TPS:lle. Viidennessä pelissä Kimmo Rintanen heilutti tahtipuikkoa tehden viisi pistettä ja tie finaaleihin oli auki. Tosin TPS:n voimat olivat kuluneet semifinaaleihin ja finaaleissa Jokerit oli ylivoimainen. TPS–HIFK 1999 JÄLLEEN kerran mestariksi tuleminen vaati hallitsevan mestarin kaatamista, kun TPS ja HIFK kohtasivat ehkä kaikkien aikojen fyysisemmässä finaalimittelössä. Erkka Westerlundin ja Raimo Summasen valmentama HIFK teki kaikkensa voittaakseen. Jarkko Ruutu ajeli Miikka Kiprusoffia useampaan otteeseen finaalisarjan aikana. Ruudun lisäksi kiekkoilevaa Suomea puhutti Aki Bergin ulosajo kolmannessa finaalissa, jonka pelättiin murentavan TPS. Toisin kuitenkin kävi. TPS marssi mestariksi otteluvoitoin 3–1.
• 9 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 26. maaliskuuta 2016 Mitä värejä suosit kylpyhuoneen sisustuksessa? KYLPYHUONEEN saniteettituotteita valmistava Geberit teetti Pohjoismaissa laajan tutkimuksen, jossa kysyttiin millaisia asioita ihmiset haluaisivat kylpyhuoneisiinsa ja mitä he eivät ottaisi sinne missään nimessä. Sauna ja pyykkihuolto jakoivat eniten mielipiteitä maiden kesken. Yli neljännes suomalaisvastaajista arvioi aikovansa remontoida kylpyhuoneensa seuraavan viiden vuoden sisällä. Kylpyhuone jakaa mielipiteet VAIKKA on maaliskuu vaihtuvine kevättalven säineen, näiden ahkerasti kukkivien pikkunarsissien istutukset ovat alkaneet. Tetenarsissin suosion kasvu on jatkunut jo yli 20 vuotta. Kun kasvi esiteltiin ensi kerran noin 20 vuotta sitten, se hämmästytti kylmänkestollaan. Pian huomattiin, että hyvin karaistuneena se kestää mainiosti jopa kymmenen pakkasasteen lämpötiloja. Kasvi jäätyy kokonaan, mutta kunhan aurinko sen päivällä sulattaa, kasvi jatkaa kehitystään. Tetenarsissien on hyvä saada totutella kylmään ainakin muutamia päiviä ja öitä ennen kovia pakkasia. Kevätnarsissi uhmaa säitä LAATTATRENDEJÄ 2016 Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUU. Puukuosiset laatat tuovat pehmeyttä ja lämpöistä tunnelmaa myös niihin kodin tiloihin, joihin puu ei muutoin materiaalina soveltuisi. BETONI. Betonimaisten laattojen joukossa riittää valinnanvaraa silkkisen sileistä rennon rosoisiin pintoihin ja rouheasta tehdastyylistä naisellisen herkkään tunnelmaan. KIVI. Pohjoismaissa suosittujen, kivimäisten laattojen joukkoon on saatu uusia, lempeän lämpimiä sävyjä. Täysin toisenlaista, ylellistä tunnelmaa saa luotua kiillotetuilla laatoilla. RUSTIIKKISUUS. Rehevän värikylläiset ja runsaskuvioiset laatat pursuavat mielenkiintoisia yksityiskohtia ja sopivat etenkin maalaisromanttiseen sisustukseen. Myös Marrakechhenkiset arabeskikuviot pitävät yhä pintansa. Kokonaisuutta rauhoittamaan voi tuoda yksivärisiä mutta samanhenkisiä laattoja. Leikitellä voi myös kokeilemalla nyt varsin suosittua tiilitai kalanruotoladontaa. VÄRIT. Maanläheisyys on leimannut pitkään pohjoismaista sisustusta. Vähitellen Keskija Länsi-Euroopasta alkaa virrata meille myös enemmän väriä. VASTAKOHDAT. Erilaisia kuoseja ja pintoja sekoitetaan aiempaa uskaliaammin, jolloin eloisa Marrakech-kuosi voi saada parikseen esimerkiksi puukuosisia laattoja. Vastakohdilla leikittely tuo sisustukseen kiinnostavuutta ja uutta ryhtiä. HENRIIKKA FINGERBORG ELÄVÄINEN puu, rouhea betoni, rustiikkiset pinnat ja herkulliset värit – siinä tiivistettynä tämän vuoden suurimmat laattatrendit. Kuten muodissakin, suuntaukset ja vaikutteet valuvat Suomeen etupäässä Keskija Etelä-Euroopasta. – Muu Eurooppa on Suomea huimasti edellä laatoilla sisustamisessa. Meillä laattoja käytetään pääasiassa kylppärissä, vaikka laatat sopivat kaikkiin kodin tiloihin, Laattapisteen tuotepäällikkö Kirsi Lundahl Laattapisteeltä sanoo. – Mikä voisikaan olla parempi ja käytännöllisempi ratkaisu näissä tiloissa, kuin laatta, esimerkiksi eläväinen puukuosi. Se kestää erinomaisesti perhearkea, rajuimmat autoleikitkään tai koiran kynnenjäljet eivät vahingoita pintaa. Laatoista löytyy tänä päivänä hyvinkin veistoksellisia pintoja joilla voi tehdä olohuoneen tai eteistilan sisustusseinämiä. Jo oven takana oleva kevät aloittaa meillä pihakauden. Laatoilla voi loihtia terasseista ja parvekkeista upeita ja viihtyisiä keitaita, Lundahl vinkkaa. VÄRIMAAILMA on rauhallinen, käytetään luonnonja maanläheisiä pehmeitä sävyjä. Välimeren valosta ja väriloistosta tulevat veden sävyt sekä lämpimät auringon sävyt. Tilaan pyritään saamaan harmonia ja pyritään pois kylmästä ja kiireellisestä elämäntapatyylistä kohti lämpöä, kodikkuutta ja rauhaa. Tiloissa yhdistellään erityylisiä kuoseja, pintoja ja muotoja, mutta samasta värimaailmasta. – 6-kulmaisen muotoista laattaa käytetään paljon niin seinässä kun lattiassa, Meillä perinteisesti käytettyä kokoa 60x60 nostetaan rohkeasti seinälle. Myös marokkolaishenkisiä laattoja näkyy paljon, sanoo Lundahl. Maanläheisyyttä laattatrendeissä Suomessa arastellaan laittaa laattaa märkätilojen ulkopuolelle Maanläheisyys on muotia laatoissa. Laattapiste Välimeren tuulahdusta pesuhuoneessa. Laattapiste UUTUUSKIRJA Tavallisia koteja 1900-luvun suomalaista asumisen arkkitehtuuria kertoo kuvin ja tekstein kuuden suomalaisen asuinrakennuksen tarinan. Talot ovat tavallisia asuintaloja eri vuosikymmeniltä 1930-luvulta 1990-luvulle, mutta jokaisella on omat kiinnostavat erityispiirteensä. Kirjassa kerrotaan, mitkä ihanteet ja periaatteet ohjasivat aikanaan talojen suunnittelua ja miten nämä ihanteet ovat kestäneet aikaa. Kirja on tarkoitettu rakentamisen ammattilaisille, opiskelijoille, rakennuttajille, kaavoituksesta, rakentamisesta ja asumisesta päättäville viranomaisille sekä jokaiselle asumisen lähihistoriasta ja omasta asumisestaan kiinnostuneelle. Kurkistus kuuteen kotiin
• 11 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET 12 Asunnot
• 13 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET
• 14 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 26. maaliskuuta 2016 VIIDENTOISTA vuoden levytystauolta tänä keväänä palannut Miljoonasade kävi väläyttämässä keikkakuntoaan turkulaisille jo viime syksynä, kun bändi oli aktivoitunut. Tuolloin Heikki Salo ja kumppanit saivat turkulaisyleisöltä riehakkaan vastaanoton. Nyt bändillä on repussaan levyllinen uusia lauluja, jotka soivat ainakin levyllä komeasti. 27. maaliskuuta olevan keikan näyttämönä toimii Gong1. Keikka alkaa jo kello 21. Tuoretta sadetta turkulaisille AIKANA jona lainsuojattomuus ei ole kovin helposti musiikkiin liitettävä ominaisuus, onnistuu Sam Alone kuulostamaan arvaamattomalta ja vaaralliselta adjektiivien positiivisessa mielessä. Eikä tunne ole vain miehen The Gravediggers-bändin tai Tougher Than Leather -levyn kansikuvan ansiota. Alone on tyylitietoinen folkpunkkari, jonka musiikki nyökkää paitsi Chuck Raganin ja muiden genren tämän päivän suuruuksien myös juurevan sydänmaarokin suuntaan. Jos Raganin tai esimerkiksi Billy Braggin tuotanto kolahtaa, kannattaa Alonellekin antaa ainakin mahdollisuus. Alonen ääni on aina ollut raaka, mutta muutaman vuoden takaiseen The Gravediggersin kanssa tehtyyn Youth in the Dark -levyyn verrattuna Alone on siirtynyt askeleen verran jälleen folkin suuntaan. Tämä antaa myös enemmän tilaa Alonen tiukalle äänelle, jossa on suuresti yhtäläisyyksiä Raganin runnovaan raspiin. Tosin levyn tuotanto on folkmaisuudesta huolimatta pykälän aiempia levyjä tuotetumman kuuloinen. Tuotanto ja musiikki kulkevat kuitenkin balanssissa, eikä levyä ole tuotettu hengettömäksi, vaikka se soikin aiempaa Alonen tuotantoa isommin. Kenelle: Musiikillista väkijuomaa janoavalle. Arvio: Silottelematonta folkpunkkia alusta loppuun. ILKKA LAPPI Yksinäinen lainsuojaton Aiotko käydä Logomossa suomalaisen elokuvan festivaalilla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI EI sitä pikkupoikana tajunnut, mutta jälkeenpäin ajatellen Calgaryn talviolympialaiset 1988 olivat puhdasta magiaa. Ainahan olympialaisissa on läsnä koko urheilun kirjo, mutta 15. talviolympialaiset olivat monella tapaa poikkeuksellisten tarinoiden kisat. Mitalitaulukon voittanut Neuvostoliitto viimeistä kertaa yhtenä valtiona talviolympialaisissa, Jamaika miesten ohjaskelkkailussa, Matti Nykäsen kolme olympiakultaa – ja Eddie Edwards. Jamaikan kelkkajoukkueen tarina kääntyi elokuvaksi jo muutama vuosi kisojen jälkeen (Cool Runnings, suom. Kelkkajengi, 1993). Nyt Dexter Fletcherin ohjaamassa Eddie the Eagle -elokuvassa valkokankaalle liihottaa ”maailman huonoin mäkihyppääjä” Michael ”Eddie” Edwards. Oikeastaan on hämmästyttävää, ettei Edwardsista ole aiemmin tehty ison budjetin elokuvaa. Miehen tarina kun on todellinen Hollywoodin unelma. Tietenkään Eddien tarina ei ole siirtynyt aivan totuudenmukaisena valkokankaalle, mutta tuskin mikään elämäkertaelokuva koskaan on ollut täysin uskollinen todellisille tapahtumille. PIENIÄ epätarkkuuksia on pitkin elokuvaa. Esimerkiksi Matti Nykäsen hyppytyyli muistuttaa erehdyttävästi v-tyyliä. Elokuvan ottamat vapaudet todellisuudesta eivät kuitenkaan vähennä elokuvan sanoman vahvuutta. Pohjimmiltaan Eddie the Eagle on tarina jääräpäisyyteen asti yltävästä päättäväisyydestä, unelmien saavuttamisesta sekä ennakkoluulojen ja itsensä voittamisesta. Elokuvan esikuvan huomioiden leffa olisi voinut sortua vaivaannuttavaksi. Dodgeball-tyyppisiin hassutteluihin verrattuna Edwardsin tarina on merkittävästi vakavasävyisempi, vaikka Sean Macaulayn ja Simon Keltonin käsikirjoituksessa ei huumoriakaan ole täysin unohdettu. Jos urheiluelokuvien saralta hakee henkistä verrokkia, lähestyy elokuva Rockya. Tosin, ei liene suurin suuri paljastus, että Edwardsin maali on voittamisen sijaan olympialaisiin pääseminen. NÄYTTELIJÄSUORITUKSET ovat kautta linjan hyviä. Muutamassa brittielokuvassa näytellyt 26-vuotias Taron Egerton on ulkonäköä myöden erinomainen Edwardsina. Hänen rinnalleen on saatu muutama kovan luokan nimi, joista näkyvimmässä roolissa Hugh Jackman. Jackman esittää alkoholisoitunutta entistä huippuhyppääjää, joka vihkii Edwardsin hyppäämisen saloihin ja pitää huolen siitä, että Eddien olympiaunelma ei pääty sairaalaan. Myös Christopher Walken pyörähtää elokuvassa legendaarisena 1970-luvun mäkihyppyvalmentajana. Eddie Edwardsin tarina on ilman muuta elokuvan arvoinen. Sen olennaiset teemat ovat tärkeitä myös urheilun ulkopuolella. Eddie the Eagle ensi-illassa 1. huhtikuuta. Sydänten mäkikotka Eddie the Eagle on tarina unelmasta ja periksiantamattomuudesta Eddie Edwards valloitti Calgaryn olympialaisissa ihmisten sydämet. Taron Egertonin roolisuoritus brittikotkana on riemastuttava. Twentieth Century Fox VIIHDELINJAT Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.?
• 15 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET Viihde
• Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET 16 Työpaikat
• KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT 17 Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET Puh. 040 829 2210 Puh. 040 829 2210 www.autofiksaus.net www.autofiksaus.net Autofiksaus Autofiksaus V. LINDEN Puh. 040 829 2210 Puh. 040 829 2210 www.autofiksaus.net www.autofiksaus.net 90 € Henkilöauton 1-vuoden kestovahaus Uuden auton kestovahaus 90 € Vain tällä kupongilla (ovh 120 €) (ovh 120 €) Sitomokuja 6, 21200 Raisio
• Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TPS perustettiin vuonna 1922. Nimi ei ollut itsestäänselvyys, ehdolla oli myös Turun Pallonuija. HC:n ja FC:n viimeaikaiset otteet huomioiden nimi olisi sopinut kuin nenä päähän. KESKUSTAN kadut putsataan pölystä ja hiekasta pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Tervetuloa kevät, rullaluistimet ja scoottilaudat! ZIKAVIRUS aiheuttaa Etelä-Amerikassa mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä. Somekeskustelun perusteella voi arvioida, että Suomessa pienipäisyyttä on myös paljon ja se on ihan sisäsyntyistä. Täällä sitä aiheuttaa sikageeni. AARNIOKÄRÄJIEN tuomari julisti eräät Suomen Kuvalehden ja MTV:n vanhat jutut salaisiksi, koska niissä mainittiin Mika Salon nimi. Eli lehdet roviolle vai? Ei se maalaisjärjen käyttö lakituvassakaan huono idea olisi. PITÄISIKÖ lasten vieraannuttaminen kriminalisoida? LIUKKONEN: Kun tapahtuu eroja ja on yhteisiä lapsia, monien vanhempien omat itsetunto-ongelmat johtavat siihen, että lapsia aletaan käyttää sanasodassa. Se tuhoaa lapselta psyykeen ja käsityksen toisten kunnioittamisesta ja tasapainoisesta tunne-elämästä. SAVOLAINEN: Usein laki on puolivillainen siinä vaiheessa, kun on näytön paikka. Lapsesta tulee usein vahva ja upea, kun hän näkee pientä kärsimystä. En tarkoita, että tätä pitäisi tehdä. Mutta millä näyttö annettaisiin? Pitäisikö se olla sitten, kun lapsi on kasvanut 25-vuotiaaksi ja sanoo, että olipa kamala lapsuus? KL: Se on vaativaa. Pelkäätkö, että jompikumpi vanhempi alkaa käyttää lakia lyömäaseena toista vanhempaa vastaan? MS: En usko siihen. Jos ajatellaan kärjistynyttä tilannetta parisuhteessa, niin usein ylilyöntejä tulee talouden, syvän rakkaudentunteen tai sen menetyksen vuoksi. Ihminen on tilassa, jota hän ei välttämättä hallitse. KL: Monet käyvät ennen eroa parisuhdeterapeutilla tai perheneuvonnassa. Se on erittäin kannustettavaa. Tuli ero tai ei, siitä on hyötyä, ja se säästää lapsia. Olisiko kriminalisointi yhteiskunnalta tarpeellinen signaali siihen, että lapset saisivat olla lapsia eikä heidän tarvitsisi käydä riitatilannetta vanhempien puolesta? MS: Lainsäädännöllä ei ole merkitystä kuin ennaltaehkäisevässä mielessä. Joku voisi sen ansiosta pitää suunsa kiinni lapsen edessä tai riita voitaisiin hoitaa jossain muualla kuin lapsen nähden. KL: Kriminalisoinnista seuraa se, että yhteiskunnan ja sivustakatsojan on puututtava tilanteeseen, jos yksittäisillä aikuisilla tulee ylilyöntejä. Lasten nimessä heidän on puututtava siihen. MS: On kova juttu, että sosiaaliviranomainen puuttuu perheen sisäisiin asioihin. Tilanteeseen puututaan kuitenkin vasta, kun ylilyönti on jo tapahtunut. KL: Mutta on myös siististi tehtyjä avioeroja. On pareja, joissa kaksi aikuista ihmistä tietävät, keitä he ovat ja missä heidän rajansa menevät. Sitten on pareja, jotka repivät toisiltaan silmät päästä vielä vuosia eron jälkeen. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti PERUSSUOMALAISTEN Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Terhi Kiemunki teki mahdollisesti alkuvuoden pahimman rimanalituksen omalla Facebook-seinällään julkaisemassaan kirjoituksessa, jossa hän esitti avoimen rasistisia kommentteja liittyen maahanmuuttajataustaisten lasten virpomiseen pääsiäissunnuntaina. “Onko tämä kotiutumista kun muslimipenskat kiertää virpomassa? Vai onko Allahillakin tänään joku vuosipäivä?”, Kiemunki saneli kirjoituksessaan. Kommenttikentässä lieju sai jatkoa. Puolustuksekseen hän kertoo esittäneensä mielestään asiallisen kysymyksen koskien maahanmuuttajien kotoutumista ja kokee myös mielipahaa siitä, että hänen yksityiseltä Facebook-seinältään on otettu kuvakaappaus aiheesta. Jos kommenttien ei ollut tarkoitus tulla julki, miksi ne piti kirjoittaa sosiaaliseen mediaan? Ei ole tietenkään ensimmäinen kerta, kun poliitikot alentuvat avoimen rasistiseen kielenkäyttöön, ja puolueensa sisällä Kiemunki ei suinkaan ole vihapuheen suhteen minkään sortin pioneeri. Tällä kertaa vihapuhe oli kuitenkin poikkeuksellisen törkeää, sillä se kohdistui lapsiin. Kiemunki muun muassa harmitteli kommenteissaan, kuinka hänellä ei ollut antaa virpojille kondomeja. Maahanmuuttajataustaisuuden hän päätteli sanojensa mukaan lasten käyttämistä huiveista. Tällaiselle keskustelulle on tultava loppu. Suomessa minkään tason poliittista päätäntävaltaa käyttävien henkilöiden ei tule saada esittää tällaisia lausuntoja ilman seuraamuksia, sillä tämän tason rasistinen puhe on iljettävyytensä lisäksi kaikessa yksinkertaisuudessaan lainvastaista. Suomella on edessään valtavia haasteita turvapaikanhakijoiden kotouttamisen saralla, ja kotouttamishaasteet saavat vielä uusia mittasuhteita, mikäli poliittiset päättäjät viljelevät tällaista asennekulttuuria: ilmeisesti siis sopeutua pitää, mutta ei niin hyvin, että lapsi voisi ottaa osaa uuden asuinmaansa perinteisiin. Toivon syvästi, että perussuomalaisten puoluejohto sekä Pirkanmaan piirijohto ottavat tapahtuneen välittömään käsittelyyn, ja tällainen keskustelu tuomitaan puolueen sisällä yksimielisesti. JOHANNA FARIN VARAPUHEENJOHTAJA VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUS Poliittisten päättäjien vihapuheen loputtava
• 19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 26. maaliskuuta 2016 KOLUMNI MONET asiat elämässä ovat monimutkaisia ja vaikeita. Onneksi on myös yksinkertaisia asioita, kuten käveleminen. Vaikka käveleminen on yksinkertaista, se ei ole itsestäänselvyys. Tunnen usein kiitollisuutta siitä, että voin kävellä. Käveleminen ei vaadi erityistaitoja tai kalliita varusteita. Riittää, että laittaa jalkaa toisen eteen. Kävelijä ei ole riippuvainen autoteistä tai bussiaikatauluista. Käveleminen edustaakin minulle vapautta. Tahdin, suunnan, reitin ja lenkin pituuden saa määrätä itse. Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa Nuuskamuikkunen sanoo: ”Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman.” Se kuvaa hyvin sitä, miltä kävely minusta tuntuu. Kulkiessani omistan kotikulmieni jykevät, sammaleiset siirtolohkareet, metsän vihreän tyyneyden, maasta kevään edetessä puskevat ensimmäiset kasvit, taivaalla alati muuttuvat pilvet ja männynrunkoa pitkin kiitävän oravan. KÄVELY on seikkailemista. Matkan varrella löytyy usein uusia, kiinnostavia paikkoja. Hidas liikkumistapa antaa tilaisuuden havaintojen tekemiseen. Tutuistakin paikoista ja moneen kertaan tallatuista poluista löytää aina uutta. Sama reitti näyttää erilaiselta sumussa ja auringonpaisteessa, tihkusateessa, aamun valossa ja illan hämyssä, syksyllä, talvella, keväällä ja kesällä. Minusta on ihmeellistä, miten kävely voi samaan aikaan rentouttaa, piristää, rauhoittaa ja virkistää. Aamulla tehty lenkki tuo virkeyttä ja hyvää oloa, joka kantaa koko päivän ajan. Kävellessä mielikin löytää uusia polkuja. Kun jalat työskentelevät, myös ajatukset lähtevät liikkeelle. Kävellessä asiat näyttäytyvät usein selkeämmin ja asettuvat oikeaan mittakaavaan. MERJA KAJALA Kävelemisestä Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T TURUN sivistystoimiala on toiminut suoraselkäisesti peruessaan Rajat kiinni -liikkeen keskustelutilaisuuksia kaupungin koulutaloissa. Liikkeen sanoma on rasistinen, eikä kaupungin tule antaa koulutiloja tällaisen arvomaailman omaavien tahojen käyttöön. Palmusunnuntaina taas perussuomalaisen poliitikko järkytti kommentoidessaan todella epäasiallisesti maahanmuuttajataustaisten lasten virpomista. Erityisesti lapsiin kohdistuva jaottelu ja epäluulo on sellaista, jota kaupungin pitää määrätietoisesti kitkeä. Siksi koulutalojen käyttö maahanmuuttajavastaisen ja rasistisen keskustelutilaisuuden käyttöön ei ole asiallista. Erityisesti koulujen pitää olla aina hyväksyviä paikkoja kaikille. NIINA RATILAINEN VIHREIDEN VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA Tilojen vuokrauksen eettisiä ohjeita OLISIKO aika palata maan pinnalle, kun niin uskomattomilta vaikuttavat amerikkalaisen varatoimitusjohtajan ja myyntimiehen puheet Hyperloopista. Hienoa toki olisi, jos tällainen toteutuisi, mutta todennäköisesti monet tekniset ongelmat ovat vielä edessä. Ja mikä on todellinen hinta tällaiselle hankkeelle? Sitä ei kukaan vielä tiedä. Kahdeksan kilometrin täyden mittakaavan testirataa rakennetaan Yhdysvalloissa. Rakennuskustannuksiksi arvioidaan 100–170 miljoonaa dollaria. Kilpailevan yrityksen noin kilometrin mittainen testirata valmistuu tänä vuonna. Ensimmäistä Hyperloopyhteyttä on suunniteltu Los Angelesin ja San Fransiscon välille. Kaupunkien välimatka on yli 600 kilometriä. Kokonaismatka-aikaan vaikuttaa myös lähtöselvitysmuodollisuudet ja siirtymisajat kapseliin ja sieltä pois. Jos ajat ovat lentojen lähtöselvitysten ja siirtymisten luokkaa, silloin kokonaismatka-aika Turun ja Helsingin välillä menee jo 45 minuuttiin. Selvitys ja putken linjaussuunnitelma varmasti kannattaa tehdä. Tulevaisuudessa edelleen tarvittaneen lentokoneita, joten Hyperloop-putken linjaus voisi olla järkevää Arlandan, Turun ja HelsinkiVantaan lentoasemien välille. Lisäksi Hyperloop-suunnitelman voisi ulottaa Helsingistä Pietariin. Uskottavuutta Hyperloopille tuo se, että hankkeen takana on miljardööri ja sähköautoista tunnetun Teslan toimitusjohtaja Elon Musk. Palataan kuitenkin maan pinnalle ja laitetaan Tunnin juna -hanke ensin täyteen vauhtiin. MARKO HEIMONEN, KAARINA Hypetyksestä takaisin maan pinnalle
• Lauantai 26. maaliskuuta 2016 AAMUSET 20