Aamuset KAUPUNKIMEDIA Lauantai 24. syyskuuta 2016 | Nro 71 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kupittaanpuiston majesteetillisen hirven veistäjä oli myös eläintentäyttäjä. Muistatko, kuka hän oli? Kaupunki s. 6 Eläimen muodot Kun Pääskyvuoren historiaa kaivellaan, on Sirkka ja Lasse Miettisen kotiarkisto täysin keskeinen tietolähde. Kummalki pual s. 10 Arjen tallentajat Hurtigrutenin henkeäsalpaaviin maisemiin voi tutustua jo pidennetyllä viikonloppureissullakin. Matkailu&retkeily s. 12 Euroopan katolla Olli Ojala: Näkötorni välttämätön edellytys Kakolan kehittämiselle. Asiat s.2-3 UUSI PÄIVÄ TÄSSÄ NUMEROSSA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 24. syyskuuta 2016 EUROOPPALAISTA Tutkijoiden yötä vietetään Turun yliopistolla perjantaina 30. syyskuuta. Luvassa on miniluentojen maraton, opastettuja kävelyjä sekä tutkijoiden taisto Science Battle. Science Battle on uudenlainen tapa kokea, miten tutkijat lähtevät ratkomaan eteensä tulevaa ongelmaa. Science Battlessa kilpailee kaksi kuusihenkistä joukkuetta. Tutkijoiden yö järjestetään 300 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Tutkijoiden yö Yliopistonmäellä VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskus uusii Urusvuoressa Vajossuon alikulkukäytävän. Se sijaitsee Turun kehätieltä Piikkiön suunnasta ysitielle Tampereen suuntaan nousevassa rampissa. Alikulkukäytävän uusimistyöt aloitetaan maanantaina 26. syyskuuta. Liikenne katkaistaan sekä alikulusta että Tampereen suuntaisesta rampista. Alikulkukäytävä ja ramppi Tampereen suuntaan ovat suljettuina liikenteeltä 26. syyskuuta kello 9 alkaen 13. lokakuuta kello 6:een saakka. Rampin liikenne ohjataan kiertotielle Urusvuorenkadun ja Rydöntien kautta. Kevyelle liikenteelle järjestetään sorapintainen kulkuyhteys alikulkukäytävän ohitse. Ramppi suljetaan Urusvuoressa Kakolanmäelle halutaan näkötorni. Mitä mieltä sinä olet siitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN seudun joukkoliikenne Fölin talviaikataulut astuvat voimaan maanantaina 26. syyskuuta. Uusi aikataulukausi tuo mukanaan reittimuutoksia, uusia linjatunnuksia sekä muutoksia Kauppatorin pysäkkijärjestelyissä. Linjalla 1 alkaa liikennöinti sähköbusseilla talvikauden aikana. Kaarinan sisäinen linja K3 lakkautetaan. Palvelulinjan reitteihin tehdään muutoksia. Fölin liikenteessä talviaikatauluihin LASSE Anttila, 33, ja Kaisa Anttila, 33, aloittavat K-kauppiasuransa 10. lokakuuta kotikonnuillaan K-Market Loukinaisen kauppiaina. Liedossa syntyneet Anttilat ottavat talvella vetovastuun myös K-Market Halisesta ja K-Market Ilmarisesta. K-Market Loukinainen on VarsinaisSuomen ensimmäinen Valintatalosta K-Marketiksi muutettu kauppa, joka saa oman K-kauppiaan. K-Market Halinen on entinen Siwa ja K-Market Ilmarinen nykyinen Siwa, joka muutetaan K-Marketiksi lokakuussa. Kaupat työllistävät parikymmentä henkilöä, jotka jatkavat vanhoina työntekijöinä. Anttiloille kolme K-kauppaa LASSE VIRTANEN KAKOLAN tornista on taitettu peistä vuoden verran. Kakola Yhtiöt Oy:n, eli vankilarakennusten omistajan, hallituksen puheenjohtaja Olli Ojala otti jälleen aloitteen käsiinsä torstaina esittelemällä kolme erilaista vaihtoehtoa, jolla Kakolaa voitaisiin kehittää. Vastustusta herättänyttä asuntojen tornia on kevennetty. Ojalan oma suosikki on ”Purje”, joka olisi 50-metrinen näkötorni. Purjekin olisi asuinkerrostalo, jossa olisi 16 kerrosta ja noin 4 700 kerrosneliömetriä. Näköalatasanteelle pääsisi myös yleisö ja ravintola olisi 300-neliöinen. Purjeen erikoisuutena ovat aurinkopaneelit, joita olisi tumman maston ympärillä kahdessa vaaleassa ”purjeessa” 1 650 neliötä. Silhuetti jäisi tuomiokirkon ristiä matalammaksi. Ojala ei paljasta Purjeen hintaarviota, mutta arvioi sen ”erittäin kalliiksi”. – On satavarmaa, että siinä olisi Turun kaikkein kalleimmat huoneistojen hinnat. Kakkosja kolmosvaihdossa torni olisi ”Vartiotorni”, joka näyttää nimensä mukaisesti enemmän vankilamiljöön vartiotornilta. Vartiotorni olisi 45-metrinen tyylipuhdas näkötorni, jonka viereen rakennettaisiin joko moderni tai vankilan muiden rakennusten kaltainen uudisrakennus. Ne olisivat asuinkerrostaloja, joissa olisi viisi kerrosta ja 3 400 kerrosneliömetriä. Aurinkopaneeleja olisi kummassakin 970 neliömetriä. Ojalan mukaan näkötorni on ainakin jossain muodossa välttämätön Kakolan kokonaisuudelle. – Kansalaiset haluavat, että mäelle pääsevät muutkin kuin ne, jotka ostavat sieltä asunnon, perustelee Ojala tornia. – Se on kaikille auki. Torni on palvelujen kannalta erittäin tärkeä. KAKOLAN ravintolamaailmaa hoitavat Kaskiksen yrittäjät Erik Mansikka, Simo Raisio ja Topi Pekkanen. He avaavat Kakolaan pop up -ravintolan jo ensi kesäksi. Mäelle on suunnitteilla myös ainakin spa-hyvinvointikeskus, oma leipomo, oma panimo, vankilamuseo ja päiväkoti. Myös majoitustoiminta on mahdollista. Ojalan mukaan Kakola Yhtiöt ei itse tarvitse tornia, eikä torni ole mikään bisnes, mutta alueelle sijoittuvat muut yrittäjät tarvitsevat sitä. Kuka siis tornia tarvitsee? – Me tarvitsemme, sanoo Kaskiksen Pekkanen. – Halusimme Kakolaan, jotta kukaan muu ei ehtisi ennen. Olemme tekemässä ravintolahistoriaa ja kulttuurihistoriaa. Pekkanen visioi paikallisten yrittäjien yhteistyötä, jossa Ravintola Kakola voisi tarjoilla Kakola-olutta ja tarjoilla Kakola-leipomon sämpylöitä. Ojala on samoilla linjoilla. – Me haluamme tänne pieniä yksityisyrittäjiä. Mitä suurisuuntainen suunnitelma maksaisi? Ojala laskee, että rakennusoikeutta on noin 45 000 kerrosneliömetriä, josta noin 40 000:lla on jonkinlainen rakennus ja 5 000 neliötä on tyhjää tonttia. – Tämä on erittäin suuri suunnitelma, noin 200 miljoonaa euroa, ynnää Ojala. Kakola Yhtiöt on ensi kesänä myös Tall Ships’ Races -tapahtuman yhteistyökumppani. – Toivomme, että funikulaari saadaan siihen mennessä toimintaan. On ainakin luvattu, sanoo Ojala. FUNIKULAARIN paikkaa on muutettu. Se siirtyy serpentiinitien päähän, jolloin yhteys Föriin on luontevampi. Funikulaarin kokoa on kasvatettu, niin että mukaan mahtuu 15:n sijasta 30 matkustajaa. Hankintakilpailutus on parhaillaan käynnissä. Ympäristöja kaavoituslautakunta käynnisti Kakolan kaavoituksen keväällä. Luonnoksia odotetaan vielä tämän vuoden puolella. Purje vai vartiotorni? Olli Ojalan mukaan näkötorni on välttämätön Kakolan kokonaisuudelle KARI LAINE PIMEÄT rikokset, missä tekijä ei ole selvillä, ovat poliisille kaikkein hankalimpia tutkittavia. Viime vuonna poliisi sai Turussa selvitettyä vain 8,6 prosenttia pimeinä tulleista omaisuusrikoksista. Pimeiden väkivaltarikosten selvitysprosentti oli paljon parempi, niitä poliisi sai Turussa selvitettyä viime vuonna noin 32 prosenttia kaikista. Turun poliisin tilastojen mukaan kaikista rikoslakirikoksista poliisi sai selvitettyä viime vuonna yli 45 prosenttia. Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisarion Teijo Ristolan mukaan pimeiden omaisuusrikosten pienet selvitysprosentit selittyvät muun muassa sillä, että usein lähtötiedot ovat todella haastavat. – Meille saattaa tulla keväällä joku tekemään ilmoituksen siitä, että hänen veneensä perämoottori on varastettu joskus talvella, Ristola kuvaa. Paljon tulee myös ilmoituksia, missä henkilöltä on anastettu luottokortti ja sitä on käytetty jossain ulkomailla. Pimeiden ja pienten omaisuusrikosten huonot selvitysprosentit johtuvat Ristolan mukaan myös osittain resurssipulasta. SELVITTÄMÄTTÄ jäävien rikosten kasvu huolestuttaa Valtakunnansyyttäjän virastoa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on blogissaan ilmoittanut olevansa erittäin huolissaan poliisin tutkintaresurssien jatkuvasta huonontamisesta. – Huomattava osa rikoksista jää selvittämättä, tutkinta-ajat pitenevät ja talousrikoksia tehdään ennätysmääriä, Nissinen kirjoittaa. Talousrikollisuuden kasvu näkyy selkeästi Tilastokeskuksen rikostilastoista. Viime vuonna esimerkiksi maksuvälinepetokset lisääntyivät Suomessa yli sadalla prosentilla. Nissinen varoittaa, että pahimmillaan poliisin suorituskyvyn riittämättömyys voi johtaa yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen. Katupartiot ja oman käden oikeuden käytön lisääntyminen ovat hänen mielestään jo merkkejä siitä. Rikosylikomisario Ristolastakin on valitettavaa, että joskus poliisi joutuu kertomaan rikosilmoitusta tekevälle, että näitä juttuja ei enää kuulu selvittää. Pimeät rikokset jäävät useimmiten selvittämättä FAKTA POLIISILLE ilmoitettiin Turussa viime vuoden tammi–syyskuun aikana yhteensä 22 936:sta rikoksesta. Rikoslaki-ilmoitusten selvitysprosentti oli 45,2. Ilmoituksista, missä tekijä ei ollut tiedossa, selvitysprosentti oli 10,5. Omaisuusrikoksista ilmoitettiin 8 722 kertaa, niiden selvitysprosentti oli 34,7. Yleisin omaisuusrikos Suomessa on maksuvälinepetos. Väkivaltarikoksista ilmoitettiin 1132 kertaa, niistä selvitettiin 62 prosenttia. Yleisin väkivaltarikos Suomessa on pahoinpitely, toiseksi yleisin raiskaus. Ulkomaalaisten osuus rikosten tekijöistä oli Turussa varkauksissa ja väkivaltarikoksissa 13 prosenttia.
3 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS HIRVIELÄINTEN metsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea tulevana lauantaina. Saalista on tiedossa aiempaa runsaammin, sillä Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle hirvenpyyntilupia yhteensä noin 41 700 eli 11,5 prosenttia enemmän kuin viime syksynä. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin noin 29 000 pyyntilupaa. Hirvijahti alkaa viikonloppuna KAKOLA Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Olli Ojala esitteli vuosi sitten ajatuksen näkötornista Kakolaan. Vastaanotto oli murskaava. Tuomioita lausuivat ELY-keskuksesta lähtien lähes kaikki viranomaistahot, joilta lausuntoa pyydettiin. ”Ei sovi”, ”ei voi” – siinä virallinen linja. Eniten närästi se, että torni oli massiivinen ja asuinkäyttöön tarkoitettu. Ympäristöja kaavoituslautakunta käynnisti Kakolan kaavoituksen virallisesti keväällä. Se pyysi vaihtoehtoa toteutustavoiksi. Ojala on kesän mittaan tehnyt työtä pyydettyä ja työstänyt kolme tai oikeastaan kaksi erilaista vaihtoehtoa: Purjeen ja Vartiotornin. Ne eivät mene sellaisinaan lautakunnalle, vaan päätyvät kaavoitusarkkitehtien pöydille jatkojalostukseen. Luonnoksia odotellaan vielä tämän vuoden puolella. OJALAN viesti oli kuitenkin selvä. Jopa 200 miljoonan euron projekti tarvitsee vetonaulan eli näkötornin. Ilman sitä matkailijoita ei saada houkuteltua riittävässä määrin mäelle. Suunnitelmia voida toteuttaa siinä mittakaavassa kuin on ajateltu. Ojala korostaa tekevänsä kulttuuritekoa historiallisen miljöön pelastajana ja haluaa luoda uuden vetovoimatekijän kaupungille. Mikään bisnes torni ei hänen mukaansa ole, eikä Kakola Yhtiöt sitä tarvitse. Alueelle tulevat muut yrittäjät sen sijaan tarvitsevat, jotta asiakasvirrat olisivat riittäviä. Ojala haluaa Kakolanmäelle kumppaneiksi paikallisia pienyrittäjiä. On jo sovittu, että ravintolamaailmaa pyörittävät Kaskiksen yrittäjät. Mäelle on lisäksi tulossa ainakin hyvinvointikeskus kylpylöineen, oma panimo ja leipomo, päiväkoti, vankilamuseo ja ehkä pienimuotoista majoitustoimintaa. PÄÄTTÄJÄT pannaan nyt ahtaalle. Torni olisi kyettävä nielemään karvoineen päivineen ainakin jossain muodossa. Muutoin haave uudesta vetovoimaisesta matkailukohteesta jää pahasti puolitiehen tai ei ainakaan toteudu omistajan eli Ojalan visioimassa muodossa. Ratkaisevaa on, missä muodossa lautakunta saa vaihtoehdot päätettäväkseen kaavoitusarkkitehtien käsistä. LASSE VIRTANEN Päättäjät puun ja kuoren välissä Purje-vaihtoehdossa näkötornissa olisi näköalatasanne, asuntoja ja aurinkopaneeleja. Hissi kulkisi mustassa mastossa. Sigge Arkkitehdit Oy
Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 24. syyskuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA HALISISSA pääsee keskiviikkona 28. syyskuuta liikkumaan ja lyömään palloa koriin hyvässä seurassa musiikin säestyksellä. Kaikille avoin iMove!-katukoristapahtuma käynnistyy kello 17 Halisten koulun kentällä. Osallistujia virittelee tunnelmaan Pekka Lintusaari alias DJ Resupekka. Seurakuntayhtymän, Turun NMKY:n ja Turun liikuntapalvelukeskuksen järjestämä maksuton tapahtuma on avoin kaikille. Katukorista Halisten huudeilla –TYYLISSÄNI yhdistyvät surffarija 90-luvun grunge-tyyli. Vaatteissa pitää myös olla mukava olla. Ne eivät saa kiristää tai hiostaa, kertoo Tanja Graham, 37. Graham ostaa Hollisterin ja Vansin tuotteita, mutta käy myös esimerkiksi H&M:llä. – Kengät, reppu ja aurinkolasit ovat Vansin. Lähes kaikki muu on H&M:ltä. Käytän tosi paljon kirkkaita värejä kuten keltaista, oranssia ja punaista. Mustaa ja valkoista en juurikaan käytä. Valkoisen sottaan helposti ja tumma taas näyttää ihollani liian tummalta. Viilenevään säähän Graham valmistautuu takeilla, huiveilla ja pipoilla sekä paksuilla legginseillä. – Olen asunut Englannissa enkä ole ollut tällaisessa kelissä kymmeneen vuoteen. En tiedä, kuinka kylmiä Suomen talvet ovat. Se on uusi koettelemus. Kirkasta surffarityyliä Oletko joutunut luopumaan lemmikistäsi vasten tahtoasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Luke was here. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Tanja Graham, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN KUVANVEISTÄJÄ Jussi Mäntysen (1886–1978) eläinaiheisia patsaita pidetään täysin ylivoimaisina alallaan. Mäntynen osasi vangita Suomen metsien jylhimmät eläjät omiin taideteoksiinsa suorastaan maagisella tavalla. Hän ymmärsi entisenä eläintentäyttäjänä eläinten fyysiset ominaisuudet ja yksittäisille lajeille tyypillisen herkkyyden kauniine liikeratoineen. Mäntynen oli alun perin helsinkiläinen koristeveistäjä ja merimies. Hän opiskeli piirtämistä ja puunveistotekniikkaa sen ajan Taideteollisessa keskuskoulussa 1900-luvun alussa. Kohti kuvataitelijan ammattia hän ajautui Alpo Seilon opeissa 1910-luvulla. Mäntynen sai noina vuosina itseltään Akseli Gallen-Kallelalta varsin vastuullisen tehtävän. Maestron Afrikasta tuomat eläintuliaiset piti täyttää. MÄNTYSEN taiteellista työtä oli ensimmäisen kerran julkisesti esillä vuonna 1922 ja aiheena olivat kotieläimiä kuvaavat pienoisveistokset. Mäntynen debytoi kuvanveistäjänä vuonna 1924 ja aiheena oli hänen legendaarinen hirvensä. Mäntynen osasi lukita eläimensä totisesti sille tyypilliseen asentoon. Hirvi paljastettiin Viipurin Torkkelinpuistossa vuonna 1928. Turun Kupittaa sai omansa tästä versiosta vasta vuonna 1969, Helsingin luonnontieteen museon edusta vuonna 1972. Näistä patsaista on tullut vuosikymmenten varrella suomalaisuuden todellisia symboleja. Mäntynen piti hirveä metsän ylivoimaisesti jaloimpana ja kuvauksellisimpana eläimenä. Mäntysen käsittelyssä kesyyntyivät myöhemmin kuitenkin myös ilvekset, karhut, joutsenet, kurjet, kotkat sekä jopa kaukainen jääkarhu. Mäntysen ura jatkui aina toiseen maailmansotaan asti Eläinmuseolla eläintentäyttäjänä. Hän osallistui kuitenkin 1930-luvulla koko ajan Suomen taiteen ulkomaisiin näyttelyihin. Mäntynen muutti 1940-luvun alussa Ruotsiin, mutta järjesti myös Suomessa näyttelyitä. LOISTAVA kuvanveistäjä palasi Suomeen reilun parinkymmenen evakkovuoden jälkeen, mutta tällä kertaa asemapaikka olikin Suomen Turku. Elettiin vuotta 1967. Vanha stadilainen ui Turkuun vähän kuin Suomen Joutsen vuosia aikaisemmin, ei ehkä kelvannut parempiin piireihin enää. Mäntynen lahjoitti Turun taidemuseolle elämäntyöstään lopulta yli sata teostaan. Turkuun saatiin myös kokonaista kuusi uutta julkista veistosta vuoden 1959 Joutsenlennon jälkeen. Jussi Mäntynen kuoli Turussa vuonna 1978. Hänen omalta haudaltaan voi edelleen Turussa bongata ne tutut Mäntysen lintusävelet. Eläinveistosten mestari Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen perintö loistaa Turussa Kuvanveistäjä-professori Jussi Mäntynen poseerasi luomuksensa juurella patsaan paljastamistilaisuudessa Kupittaan puistossa marraskuussa 1969. TS-arkisto ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Oskar Laine ja Vilma Paasio tykkäävät kissoista. VILMA: Kissat on parhaita eläimiä. Niillä on niin pehmeä turkki ja ne on usein niin tyytyväisiä. OSKAR: Joo, kissat on parhaita. Se on parasta, kun ne kehrää silloin, kun ne on tosi tyytyväisiä. V: Tai silloin kun niitä silittää. Joskus ne voi kehrätä ihan hassuinakin tilanteissa. Vaikka silloin, kun niille antaa ruokaa. O: Meillä ei ole omaa kissaa, mutta sellainen olisi varmaan kyllä kiva. Vaikka varmaan sen hoitamisessa olisi aika paljon työtä. Se pitäisi ainakin ruokkia ja sen hiekkalaatikko pitäisi siivota. V: Ja ulkoiluttaa. O: Mutta ne voi kyllä kulkea vapaanakin, vaikka ei varmaan saisi. V: Mä olen nähnyt sellaisia kissoja, jotka kulkee ulkona valjaissa niin kuin koirat. Se on vähän hassun näköistä. O: Jos kissa tulisi kipeäksi, se pitäisi viedä eläinlääkäriin. V: Meillä ei ole omaa kissaa, mutta Korkeasaaressa olen nähnyt isoja kissoja. Tiikereitä ja leijonia ainakin. O: Minäkin olen käynyt korkeasaaressa. En kyllä muista näinkö siellä tiikereitä tai leijonia. Mutta näin siellä ainakin karhun ja apinoita. V: Minäkin näin Korkeasaaressa karhun, kun käytiin siellä minun perheeni kanssa. Kissat suosiossa yllä kulikka yt otainak O: M kork mui rei n s Miika Meretoja
7 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 24. syyskuuta 2016 VAIKKA Interillä onkin vielä tehtävää, mikäli joukkue meinaa hinata itsensä pois karsijan paikalta, merkkejä piristymisestä on ilmaantunut oikeaan aikaan. Kolmen tappiottoman pelin putkia ei joukkueen kauteen mahtunut sitten alkukauden, mutta nyt otteluista HIFK:ta, HJK:ta ja IFK Mariehamnia vastaan saldona on voitto ja kaksi tasapeliä. Seuraavana koetinkivenä on VPS 26. syyskuuta Kupittaalla. Piristyminen H-hetkellä PARIN viikon päästä käynnistyvässä koripallon naisten 1. divisioonassa Turun Riento on mielenkiintoisessa tilanteessa. Alkamassa on toinen kausi ykkösdivisioonassa putoamisen jälkeen. Perinteikkäällä koripalloseuralla on edelleen ykkösdivisioonaan nuori joukkue, eikä Riennolla mikään erityinen kiire maan korkeimmalle sarjatasolle palaamiseen ole. Vuosi sitten aloitetun projektin maali on vasta kaukana edessä. Kivijalkaa on nyt rakennettu vuosi, joten ensimmäisiä signaaleja paremmasta on kuitenkin lupa odottaa. Nuorisomaajoukkueet kolunneita pelaajiakin Riennon edustuksessa on jo pelannut ja lisää on tulossa. Nuorten pelaajien harteille on hankala rakentaa jatkuvaa menestystä tasaisessa sarjassa. Ohi pelejä nuorten lupausten kehityskaareen tulee lähes väistämättä. Ajoittaisia väläytyksiä on kuitenkin lupa odottaa laajaltakin rintamalta. Tuskin Riennosta on noususta pelaamaan ihan vielä, mutta ikävä vastus joukkue tulee taatusti olemaan monelle. Tuskin on hirveästi liikaa sanottu, jos veikkaa, että hyvänä päivänä Riento voi voittaa minkä tahansa ykkösdivisioonajoukkueen. ILKKA LAPPI Ikävä kiusaaja Kuka TPS:n jalkapalloilija on tehnyt isoimman vaikutuksen tällä kaudella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI RUNSAS kuukausi sitten järjestetty kamppailu-urheilutapahtuma Showdown goes Ruissalo -tapahtuma on poikinut tapahtumanjärjestäneelle Fight Promotions Finlandille tapahtumajärjestämiskiellon. Tapahtumassa rikottiin Suomen Vapaaotteluliiton sääntöjä, sillä tapahtumassa ei ollut paikalla sääntöjen edellyttämää lääkäriä. Lisäksi yksi vapaaotteluita tuominnut ei ollut SVOL:n mukaan pätevä tuomari. SVOL lätkäisi Fight Promotions Finlandille 300 euron maksun rikkomuksista. Kun maksua ei suoritettu, asetti SVOL järjestyskiellon. Fight Promotions Finlandin taustalla vaikuttava Jan Salminen pitää tapahtumien kulkua rahastuksena. – Eihän se iso summa ole, mutta kyse on rahastuksesta. Ei ole suunnitelmissa maksaa, Salminen toteaa ykskantaan. MAKSUHALUTTOMUUTTA Salminen perustelee muun muassa sillä, että hänen aikaisemmin järjestämissään tapahtumissa ”epäpätevä” tuomari Hannan Housemand on kelvannut. – Vähän aikaa sitten voimaan tulleiden uusien sääntöjen mukaan kaikkien tuomareiden pitäisi tulla Suomen Vapaaottelutuomarit Ry:n listoilta. Se maksaisi järjestäjälle yli tonnin yhteensä. Minulla oli Ruissalossa kaksi tuomaria listoilta. Kaksi Jälkipyykkiä Ruissalosta Jan Salminen ei aio taipua Suomen Vapaaotteluliiton tahtoon Jan Salminen aikoo jatkossakin järjestää vapaaottelutapahtumia, mutta ei aio maksaa Suomen Vapaaotteluliiton määräämää rikemaksua. Ilkka Lappi) muuta olivat Tom Niinimäki ja Hannan Housemand. – Liitolle ongelma on se, että Housemand ei ole käynyt SVOLin viikonlopun kestävää kurssia. Käytännössä se ei vaikuta hänen osaamiseensa mitenkään, Salminen sanoo. Salminen toteaa, että lääkäri oli tulossa Ruissalon tapahtumaan, mutta joutui jäämään viime hetkillä pois tapahtumista. Toiseksi paras vaihtoehto oli hälyttää paikalle kokenut ensihoitaja Mika Kuronen, jolla on itselläänkin ottelijana pitkä kokemus painista ja vapaaottelusta. – Hän työskentelee ambulanssissa ja tuntee lajin hyvin. Minusta on myös outoa, että kansainvälisissä säännöissä riittää, että paikalla on ensihoitaja, mutta ei Suomen liitolle. Ei lääkäri kuitenkaan mitään paikan päällä pysty tekemään. Kerran Paraisilla minulla oli lääkäri paikalla ja silti ottelijat lähetettiin Tyksiin tikattavaksi, kuten nytkin tapahtui. SALMINEN on järjestämässä kamppailuiltaa Turussa lokakuun lopussa. Hän aikoo järjestää iltana myös vapaaottelua, vaikka ei aiokaan sakkoaan maksaa. – Käytännössä järjestyskielto tarkoittaa sitä, etten voi käyttää liittoon kuuluvia vapaaottelijoita, koska se minun tapahtumassani otteleminen voisi tuoda sanktioita heille. On kuitenkin paljon mielenkiintoisia ottelijoita, jotka eivät ole liiton jäseniä, esimerkiksi Jerry Kvarnström. Lokakuun illassa on myös tulossa erään thainyrkkeilijän vapaaotteludebyytti, Salminen kertoo.
9 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual ILKKA LAPPI LINKKITORNIN kupeessa Laukkavuoressa yli 40 vuotta asuneet Sirkka ja Lasse Miettinen ovat lähes jokaiselle pääskyvuorelaisille tuttuja. Miettiset ovat olleet lukemattomin tavoin vaikuttamassa Pääskyvuoren elämään. Se näkyy myös pariskunnan kotona. Makuuhuoneessa on lasivitriini, jossa on valtava määrä valokuvia Pääskyvuoren vaiheista. Valokuva-albumeja on kymmeniä. Sirkka Miettisen varovaisen arvion mukaan kuvia on kymmeniätuhansia. Kuvien lisäksi Miettisten kotoa löytyy suuri määrä Sirkan kirjoittamia tekstejä Pääskyvuoren historiasta. Osan vuosikymmenten aikana kertyneestä materiaalista Miettiset ovat lahjoittaneet maakunta-arkistoon. – Jos jotain Pääskyvuoreen liittyvää tutkimusta tai vastaavaa tehdään, niin aika usein kuitenkin meihin otetaan yhteyttä, Lasse Miettinen sanoo. Kun Miettiset vuonna 1971 Laukkavuoreen muuttivat, Pääskyvuoren seutu oli vasta rakenteilla. Linkkitorni oli paikallaan, mutta monet muut alueen nykyiset maamerkit siinsivät vasta kaukana tulevaisuudessa. Pääskyvuoriseurakin perustettiin vasta 1983. – Muutimme tänne Littoisista. Siellä oli hyvin vahva yhteisö. Kun muutimme tänne, perustimme heti Laukkavuoren asukasyhdistyksen. Turkuseura sitten myöhemmin ehdotti kaupunginosaseuran perustamista. Laukkavuoren yhdistystä sitten laajennettiin käsittämään koko Pääskyvuori, Sirkka Miettinen muistelee. ENSIMMÄISEKSI Pääskyvuoriseuran puheenjohtajaksi valittiin luonnollisesti Laukkavuoren asukasyhdistyksen nuijaa heiluttanut Lasse. – Ei siitä varmaan ollut kysymystäkään siinä kohtaa, kun seura perustettiin. Se oli ihan luonnollinen askel siinä kohtaa. Tykkäsin puheenjohtajan hommasta, Lasse Miettinen toteaa. Miettiset olivat aktiivisesti Pääskyvuoriseuran toiminnassa mukana vuosikymmeniä ja edelleen pariskunta seuraa alueen kehitystä. Halu vaikuttaa oman asuinympäristön elämään on kummallakin vahva. Erityisesti nuorten elämään on ollut kova halu vaikuttaa. Pääskyvuoriseura järjesti alkuajoista lähtien paljon tapahtumia juuri lapsiperheille. Lasse Miettinen kulki myös alueen virallisena joulupukkina kodista toiseen. – Olen koko ikäni ollut tekemisissä nuorten kanssa ja ohjasin nuorten urheilua Littoisten Työväen Urheilijoissakin nelisenkymmentä vuotta. Sieltä se varmaan on tarttunut, että haluaa yrittää parantaa lähiympäristön elämää. Se ei vaan ole käynyt minulle, että istuisi vaan kotona. Jotain on pitänyt olla aina tekemässä, Lasse Miettinen pohtii. NYKYÄÄN Miettiset pitävät Pääskyvuoren alueen tilannetta suhteellisen hyvänä. Ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään ja alueella on vahva identiteetti asukkaiden keskuudessa. – Aika moni alueella lapsuuttaan viettänyt on muuttanut aikuisiällä takaisin Pääskyvuorelle. Kyllä sellainen ainakin minun mieltäni kohottaa, Lasse Miettinen toteaa. Kulmakunnan suurvaikuttajat Sirkka ja Lasse Miettinen ovat nähneet Pääskyvuoren elämää yli 40 vuotta Sirkka ja Lasse Miettinen ovat taltioineet Pääskyvuoren elämää vuosikymmenien ajan. Heidän arkistoistaan löytyy muun muassa kaikki Pääskyläinen-lehden numerot. Todennäköisesti kokoelma on ainut laatuaan. Ilkka Lappi Yhteisöhenkeä Laukkavuoressa toukokuussa 1978. 4-vuotias Mari Ottila pääsi ensimmäistä kertaa ponin selkään. Tuula Heinilä PÄÄSKYVUORI
11 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET 12 Matkailu&retkeily HENRIIKKA FINGERBORG MS Kong Haraldin kannella on pimeää ja hiljaista. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyy pieni valon kajastus. Valo laajenee ja muuttuu pikkuhiljaa vihertäväksi, kunnes hetken kuluttua mustan taivaan halki on maalautunut upea, valtava kirkkaan vihreä revontulikuvio. Valo tanssii taivaalla, muuttaen muotoaan jatkuvasti. Tähdet näkyvät niin kirkkaina, ja niitä tuntuu olevan silmänkantamattomiin. Hetken kuluttua tähdenlento pyyhkäisee ohi taivaankannen. Monille ”maailman kaunein merimatka” Norjan rannikolla on suurin haave, eikä ihme. Maisemat vaihtuvat päivittäin. Lumihuippuisia tuntureita, pieniä kalastajakyliä, kirkasvetisiä vuonoja ja kapeita salmia. Bergenistä pohjoiseen Kirkkoniemeen kulkeva Hurtigrutenreitti perustettiin jo 1800-luvun lopussa säännölliseksi yhteydeksi Norjan rannikkopaikkakuntien välille. Hurtigruten tarkoittaa nopeaa reittiä, joka on vaihtoehto kiemuraisille vuonoteille. Reitti toimii yhä rannikkoseudun yhteisöjen elämänlankana. Laivat ovat reittilaivoja, joilla matkustajat voivat tehdä haluamansa pituisia matkoja kulkien vain etapin tai pari, tai pidemmän kaavan kautta koko reitin Bergenistä Kirkkoniemeen. Koko reitti on 2 000 kilometriä pitkä ja yhdensuuntainen matka kestää kuusi päivää. Päätesatamat mukaan lukien reittiin kuuluu yli kolmekymmentä etappia. JO pitkän viikonlopun aikana ehtii käydä useissa satamissa, joista järjestetään retkiä jokaiseen makuun vaelluksesta valassafareihin. Reittimme kulkee Tromssasta, pohjoismaiden napapiirin suurimmasta kaupungista, Kirkkoniemeen saakka. Laiva nosti ankkurin Tromssan satamasta auringon laskiessa, ja saimme ihailla lumihuippuista vuoristoa ja ruskaa joka avautui uskomattoman kauniiden vuonojen keskeltä. Yön aikana maisemat olivat jo muuttuneet karummiksi ja aamiaisen jälkeen laiva pysähtyi Honningsvågiin, jonne tullaan vierailemaan ennen kaikkea yli 300 metrin korkeuteen nousevien majesteetillisten rantakallioiden vuoksi. Matka jatkuu vuoristoa pitkin kiitävän bussin kyydissä ”Euroopan huipulle” Nordkappiin. Maailman pohjoisin tien päässä oleva paikka on kiehtonut matkailijoita vuosisatojen ajan. Bussinkin ikkunasta avautuu henkeäsalpaavat maisemat arktiseen luontoon, jonka sammaleen peittämällä maalla jolkottelee poroja ja syvänsiniset järvet ja jylhät laaksot ovat kuin upea maalaus. Bussi nousee yhä korkeammalle, kunnes saavutaan kielekkeelle, joka tarjoaa panoraamanäkymän pohjoiselle pallonpuoliskolle. Paikalla on valtava Nordkapphallen, jonka lasi-ikkunoista voi mukavasti kahvikupin äärellä ihastella vaikkapa keskiyön aurinkoa kesäaikaan. Me suuntaamme kuitenkin ulos, vaikka hyinen tuuli meinaa riepotella nurin. Kallion kielekkeellä ihminen seisoo todellakin Euroopan laidalla. VIIMEISENÄ yönä Kong Haraldin kyydissä laitan lämpimät vaatteet sängyn viereen valmiuteen, sillä hyttiin saa halutessaan päälle revontulitiedotteet. Nousen neljä kertaa katsomaan mahtavaa ja hypnoottista valoshowta ja ymmärrän siinä hetkessä, että tällä retkellä ei tärkeintä ei ole todellakaan päämäärä, vaan matka. Kirjoittaja osallistui Airtouch Oy:n ja SAS:n järjestämälle Hurtigrutenin-opintomatkalle. Euroopan huipulla Hurtigruten on revontulia, tähdenlentoja ja henkeäsalpaavia maisemia Euroopan huipulla. Nordkappin yli 300 metriä korkealta kielekkeeltä on vain 2000 kilometriä Pohjoisnavalle. Henriikka Fingerborg Hurtigrutenin postireitti on monelle rannikkopaikkakunnalle elintärkeä kuljetuskanava. Siksi jokaisen laivan perässä hulmuaa Norjan postin lippu. Bussimatkalla ihasteltiin syvän sinisiä järviä ja henkeäsalpaavan kauniita laaksoja. Alueella järjestetäänkin paljon vaellusretkiä.
17 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET
18 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 24. syyskuuta 2016 Miten aiot hyödyntää monipuolistuneita Postin palveluita? KESÄKUUKAUSINA osa Postin postinjakajista leikkasi nurmikoita, ja tuttua työtä postilaisille ovat myös vanhusten ateriakuljetukset. Nyt verkkokaupasta ja myymälöistä voi syys–marraskuun ajan tilata myös pihan haravoinnin haluamilleen kahdelle tiistaipäivälle. Lisäksi lehdille voi tilata poisviennin. Postin mukaan palvelukäynnit suunnitellaan etukäteen osaksi työpäiviä siten, etteivät ne häiritse postinjakelua tai muita palveluita. Postilta nyt myös haravointiapua KIINTEISTÖVEROJEN ja kuntakohtaisten maksujen nousussa on tänä vuonna suvantovaihe. Kiinteistövero ja lämmityspolttoaineiden verotus nostavat kustannuksia kuitenkin heti ensi vuonna. – Budjettiriihessä kiinteistöveroon tuli lisäkorotus. Lisäksi lämmityspolttoaineiden verotus on kiristymässä 2017. Käytössä on suuria paikallisia eroja, jotka vaikuttavat verojen korotuksina, kertoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Kiinteistöveron alarajojen nosto vaikuttaa ainakin Turussa ja Kaarinassa. Suvannosta korotuksiin OONA KARHUNEN Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SCHNEIDER Electricin Renova-sarjassa on yhdistetty turvallista sähkötekniikkaa sekä designia. Sähkökatkaisijat ja sähkörasiat täyttävät vaatimukset, ja ne saavat mielellään myös näkyä sisustuksessa. Sarja yhdistää ajatonta tyyliä 1930ja 1940-luvuilta uusimpaan tekniikkaan. Värivaihtoehtoina ovat musta, valkoinen ja harmaanvalkoinen. Mustat sähköasennuskalusteet kannattaa valita valkoisten sijaan silloin, kun halutaan poiketa totutusta. Niillä luodaan kontrasteja ja graafista ilmettä seiniin. Kontrastia katkaisimella PIMENEVÄT illat luovat tarvetta uudistaa myös kodin sisustusta. Sisustaja ja sisustusliike Stellinan liikkeenhoitaja Maarit Kiiskinen kertoo, että tänäkin syksynä voi suosia tummia värejä. – Väreistä sammaleenja havunvihreät luovat rentouttavaa harmoniaa ja ovat eniten uutta. Myös lämpimät ja syvät punaiset yhdistettyinä rusehtavaan vaaleanpunaiseen ovat uutta, ne tuovat lämpöä ja tunnelmaa. Myös harmaat, petroolin sävyt ja lämpimän maanläheiset ovat syksyn värejä, Kiiskinen sanoo. – Tummia sävyjä voi käyttää vaikka yhden seinän maalaamiseen. Esimerkiksi Tikkurilan värikartassa on hyviä esimerkkejä uusista tummista sävyistä, Kiiskinen jatkaa. Koko kodin sisustusta ei ole pakko uudistaa lattiasta kattoon. Tunnelmaa voi luoda myös pienillä muutoksilla ja oikeanlaisilla yksityiskohdilla. – Koristetyynyjen vaihto näihin syyssävyihin ja saman sävyiset kynttilät pöydällä muuttavat helpoiten kodin ilmettä. Pehmeä sametti ja velveton, sekä pellava ovat tyynymateriaaleja tänä syksynä. Musta, kromi ja lasi ovat edelleen suomalaisten suosiossa, mutta kulta, messinki ja kupari ovat vahvasti mukana. Näitä Tunnelmaa pimeään Syksyinen lämpö luodaan oikeanlaisilla sävyillä Tänä syksynä sisustuksessa toimivat tummat värit. Esimerkiksi erilaisilla vihreän sävyillä voi tilaan luoda rentouttavaa harmoniaa Tikkurila värejä on hyvä käyttää pientuotteissa, Kiiskinen opastaa. VUOSIEN varrella kodin sisustustrendit ovat muuttaneet kalusteita keveimmiksi ja siroimmiksi. Tämä osaltaan helpottaa sisustuksen uudistamista. Seinäja kirjahyllyt ovat tulleet takaisin uudenhenkisinä. Pieniä, pyöreitä ja eri kokoisia sohvapöytiäkin on helppo yhdistellä. Kiiskinen kuitenkin kertoo, että tätä päivää ovat 1940–60 luvun vanhat klassikkokalusteet. – Myös viherkasvit ovat nyt uusi trendi. Niillä saa kodikkuutta ja vihreyttä, ja siksi myös amppelit ja ”kukkapöydät” ovat tulleet takaisin, mutta uudenlaisina. Viherkasveissa muodissa ovat anopinkieli, mehikasvit, kaktukset, rönsylilja, viikunapuu ja peikonlehti. Niissä on varaa valita. Kiiskinen muistuttaa, että tunnelmaa luodessa myös valaisimet ovat suuressa roolissa. – Kodeissa ei usein ole montaakaan pöytävalaisinta, jotka juuri tuovat tunnelmavalon. Pöytä-ja lattiavalaisimia voi olla useitakin tuomaan valoa ja tunnelmaa syysiltoihin. Niistä voi hankkia sellaisen mallin, joka omaan kotiin sopii. MIKÄLI tilaa tai tunnelmaa luovia esineitä on vähän, on mahdollista “huijata” täydentämällä sisustusta esimerkiksi peilien avulla. – Monta pyöreää tai kuusikulmaista peiliä yhdistettynä samalle seinälle ovat kuin iso taulu. Peilit myös toistavat huoneen tunnelmaa, kun kynttilät ja kasvit heijastuvat niiden kautta, Kiiskinen kertoo.
19 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET 20 Asunnot
21 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET
22 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 24. syyskuuta 2016 TURUSSAKIN pitkään vaikuttanut maailmanmatkaaja, bluesmies ja loistava huuliharpisti Jantso Jokelin palaa keikkailemaan Turkuun 29. syyskuuta. Tuolloin mies saapuu soolokeikalle Kukaan. Jokelin on ehtinyt vaikuttaa monenlaisissa kokoonpanoissa ja mies yhdisteleekin tekemisessään ennakkoluulottomasti niin bluesia, beatboxaamista kuin maailmanmusiikkia useammalta mantereelta. Keikalle on vapaa pääsy. Showtime kello 21. Maailmankansalainen palaa Turkuun JOS sanoo, että Amanda Shires on naimisissa Jason Isbellin kanssa, aivot virittäytyvät jokseenkin oikeaan suuntaan, vaikka ei Shiresin musiikkiin olisikaan tutustunut. Isbell on kuitenkin ollut pitkään sukupolvensa americana-muusikoiden kärkikaartia. Juurevaa on myös Shiresin musiikki. Tunnelmallisten ja hauraiden laulujen ja ilmeisen vahvojen laulunkirjoittamiskykyjen lisäksi Shiresin suuri vahvuus muusikkona on hänen äänensä, joka vangitsee. On vaikea määritellä, mikä naisen äänessä oikeastaan on niin magneettista, mutta Carrying Lightning -levyn ajoista lähtien tuohon ääneen on tullut palattua säännöllisesti. Tuore My Piece of Land on kevyempi ja helpommin lähestyttävä kuin esimerkiksi Carrying Lightning. Ehkä siksi se ei jätä aivan yhtä vahvaa jälkeä kuin Shiresin musiikki parhaimmillaan. On uudellakin levyllä keveydestä huolimatta huippuhetkiä. Esimerkiksi My Love (The Storm) -raidalla, kun Shires tulkitsee ja kaivaa kotelosta viulun, tekee mieli ensin hiljentyä pidätellyn pienieleisyyden äärellä, ja sitten perään tuulettaa. Kenelle: Vahvoista ja omaäänisistä laulaja-lauluntekijöistä pitäville. Arvio: Kelpo levy, mutta ei aivan uran alkuaikojen levyjen veroinen. ILKKA LAPPI Juurevaa herkkyyttä Mikä on paras yhteiskunnallisesti kantaaottava elokuva? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT ILKKA LAPPI –KUN elokuvani ovat menestyneet kaupallisesti niin hyvin, niin minulla on mahdollisuus tehdä myös yhteiskunnallisesti kantaaottavaa elokuvaa. Minusta elokuvan tekijän vastuulla on ottaa kantaa. Minua itse asiassa vähän harmittaa se, että yhteiskuntaa peilaavia elokuvia tehdään tällä hetkellä melko vähän, toteaa elokuvaohjaaja Antti J. Jokinen. Ohjaajan tuorein elokuva Pahan kukat on jopa kiusallisen ajankohtainen tarina syrjäytymisestä. Elokuvassa kansa mellakoi Helsingin kaduilla ja tappelee poliisin kanssa. Parin viikon takaisten tapahtumien vuoksi mieleen nousee väistämättä kysymys, onko Jokisen elokuvan kuvaama maailma dystopia vai kuva Suomesta vuonna 2016. – Kipinä elokuvaan tuli Göteborgin mellakoiden jälkeen vuonna 2012. Tekohetkellä tämä elokuva oli vielä ennuste tulevista tapahtumista. Nyt ennuste on käymässä askel askeleelta enemmän toteen kuin ikinä olisin osannut kuvitella. Ja näyttää siltä, että askelia otetaan koko ajan lisää. Se on asia, joka kieltämättä huolestuttaa, Jokinen miettii. MIEHEN kaksi edellistä elokuvaa, Puhdistus ja Kätilö, ovat olleet sekä arvosteluettä yleisömenestyksiä. Myös Pahan kukat on ehtinyt jo putsata palkintopöytää. Shanghain elokuvafestivaaleilla Jokinen palkittiin parhaasta ohjauksesta. Elokuva on tarina paitsi syrjäytymisestä myös vaikeasta isä-suhteesta. Jo aikuisikään ehtinyt Juno (räppäri Juno) ja tämän teini-ikäinen pikkuveli Sipe (Viljami Nojonen) kasvukipuilevat kumpikin tahoillaan ja elävät vaikeaa isä-suhdetta. Pahan kukat ei ole mikään erityisen viihdyttävä kokemus. – Toivottavasti elokuva herättää ajatuksia. Siihen pyrimme. Käsikirjoittajan ja ohjaajana en kuitenkaan pysty ohjeistamaan ihmisiä tekemään tulkintoja elokuvasta. Jotkut ymmärtävät kaiken ja osa ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää. Aivan varmasti jotkut tulevat sanomaan, että tämä ei ole todellista elämää, Jokinen sanoo. YHTEISKUNNALLISEN ajankohtaisuutensa lisäksi elokuva herättänee kiinnostusta näyttelijävalintojensa vuoksi. Junon ja Sipen isää näyttelevän Eero Ahon ja muutaman sivuosassa nähtävän näyttelijän lisäksi elokuvan kasvot ovat tuoreita. – Elokuva piti tehdä autenttisesti. Se oli todella tärkeää minulle. Kaikki näyttelijät on valittu sen vuoksi, että he ovat eläneet lähiöelämää. 50-vuotiaana nurmijärveläisenä olisi ollut vaikea lähteä teeskentelemään sitä maailmaa, mitä halusin kuvata. Omaa työtäni auttoi se, että työryhmän jäsenistä niin suuri osa oli kokenut tätä. – Taustatyötä tehtiin valtavasti. Kaikki mitä tässä tapahtuu on totta, se on tapahtunut jollekin. Dialogiin nähtiin paljon vaivaa. Se oli valtavan isossa roolissa, Jokinen toteaa. Pahan kukat ensi-illassa 30. syyskuuta. Huolestuttavia askeleita Antti J. Jokinen teki yhteiskunnallisesti ajankohtaisen elokuvan Ohjaaja Antti J. Jokinen halusi tehdä autenttisen elokuvan syrjäytyvistä lähiönuorista. Kaikki Pahan kukkien tapahtumat pohjaavat todellisiin tapahtumiin Alvi Pakarinen tyvät jokseenkin oikeaa
23 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET Viihde
Lätkäliiga –sivulla seurataan mukana olevien yritysten tulosveikkausta TPS:n kotiotteluista SM-liigakaudella 2016-17. Jatkossa pistetilanne on sivulla 15 parhaan osalta. Lätkäliigan pistepörssiä voi seurata verkossa osoitteessa www.aamuset.? /latkaliiga Pelaajat esittelyssä #29 Jonne Virtanen Syntymäaika: 13.3.1988 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 197 cm Paino: 118 kg Kätisyys: Left #49 Ilkka Heikkinen Syntymäaika: 13.11.1984 Syntymäpaikka: Rauma Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 188 cm Paino: 87 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Palvelemme asiakkaitamme neljässä toimipisteessä. Meidät löytää Raision keskustasta, Myllystä, Haarlasta ja Kuninkojalta. Palveluihimme kuuluvat kaikki parturi-kampaamopalvelut. Lisäksi hiusalan tuotemyynti on isossa roolissa yritystämme, kertoo Tarja Juvonen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Ammattitaitoisen palvelun lisäksi enenevissä määrin tuotevalikoiman laajuus, alan huippumerkit ja tuotteiden edulliset hinnat. Millaiset ovat alan näkymät? Näyttää siltä, että suurin aallonpohja on ohitettu. Numerot näyttävät, että suunta on ylöspäin. Asiakasmäärissä on tapahtunut lievää tasaista kasvua viime aikoina, joten tulevaisuuteen suhtaudumme kaikin puolin positiivisin mielin, kertoo Jouni Juvonen. Keneltä TPS:n pelaajalta odotat eniten tällä kaudella? En osaa yhtä yksittäistä pelaajaa nimetä, mutta odotan, että viime vuonna mukana olleet omat kasvatit kehittyvät edelleen ja ottavat suurempaa roolia joukkueessa. Lisäksi tietenkin nimekkäiden hankintojen pitää pystyä pelaamaan johtavassa roolissa. Sen vuoksi he ovat tänne tulleet. Mitä odotat TPS:n joukkueelta tällä kaudella? Joukkueella on mahdollisuudet mennä pitkällekin. Jos ei ihan mestaruuteen asti, niin ainakin neljän joukkoon on eväät olemassa. Loukkaantumisista on tietenkin paljon kiinni. Jos kärkipelaajat loukkaantuvat, on vaikeampaa, vaikka tänä vuonna onkin kilpailua enemmän pelipaikoista kuin viime vuonna. Mitä yrityksenne tekee? Teemme Kotipizza-brändin mukaisia korkealuokkaisia pizzoja, kertoo franchise-yrittäjä Marko Juntunen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Pitkä kokemus alalta. Kotipizza-ketju on yli 25 vuotta vanha. Tuotteemme tunnetaan ja pizzat noudattavat Kotipizzan asettamia standardeja. Lisäksi kuljetuspalvelumme on nopea. Millaiset ovat alan näkymät? Tänä kalenterivuonna myynti on ollut todella vilkasta. Siihen vaikuttaa hyvin onnistuneet sähköisen median kampanjat. Kotipizzan brändimielikuva on noussut parantunut selvästi. Olemme kiinnittäneet raaka-aineisiin entistä enemmän huomiota ja olemme saaneet uusia asiakasryhmiä. Esimerkiksi vegaaneille sopivia pizzoja on tullut valikoimiimme entistä enemmän. Keneltä TPS:n pelaajalta odotat eniten tällä kaudella? Olen useamman vuoden ajan seurannut mielenkiinnolla maalivahtipeliä. Maalivahdit ovat niin keskeisessä roolissa joukkueen menestyksessä. Nykyään joukkueiden paremmuudessa ei ole niin isoja eroja kuin ennen, joten hyvä maalivahtipeli korostuu. TPS:lla on tällä kaudella mielenkiintoinen maalivahtikaksikko. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Odotan, että joukkue pystyisi pelaamaan tiiviisti viisikkona molempiin suuntiin ja, että hyökkäyksessä löytyisi ratkaisijoita laajalla rintamalla. Näkisin, että siellä on ainakin kolme ketjua, jotka pystyvät tekemään myös maaleja. Hiuskeskus Tarja Juvonen Kotipizza Humalistonkatu Classic Man ......................................... 20 pistettä Hiuskeskus .......................................... 20 pistettä Kukka-Tuire .......................................... 20 pistettä Mainosnerg ......................................... 20 pistettä M&M Kuntotalo .................................... 20 pistettä Saneeraus ja Maalaus Erander ............... 20 pistettä Sporttibaari ........................................ 20 pistettä Turun Tietopalvelu ................................. 20 pistettä Park Hotel Turku ................................... 14 pistettä Aurator Varainhoito ............................... 12 pistettä Motonet korjaamo ................................ 12 pistettä Valaisin Grönlund .................................. 12 pistettä Lehtipalvelu Pirjo Rantala ....................... 10 pistettä Ensimmäisestä kotiottelusta TPS-Kärpät pisteitä keräsivät: www.mmkuntotalo.com LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY motonet korjaamo Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Turun Sammutinhuolto www.linnanapteekki.? MAINOS Humalistonkatu Mukana veikkaamassa: ta ja Kuninkojalta. Palve kaikki parturi-kampaam hiusalan tuotemyynti o yritystä Tarja Mitkä sianne Am a s o rot pelaajalta odotat udella? vuoden ajan seurannut aalivahtipeliä. Maalivaheisessä roolissa joukkusä. Nykyään joukkudessa ei ole niin audella? kkue pystyisi viisikkona molemttä hyökkäyksessä a laajalla rintamalla. ä on ainakin kolme yvät tekemään myös Humalistonkatu
25 Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET VAPAA-AIKA PESULAPALVELUT KODIN ELEKTRONIIKKAA TORISUUTARI TILITOIMISTO VAPAAEHTOISTOIMINTA AUTOALAN PALVELUT HUOLTOPALVELUT RAKENTAMINEN ASIANAJAJAT TERVEYSPALVELUT PALVELEVAT PAIKALLISET aamuset.?
Lauantai 24. syyskuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TURUN talojen päätyihin on alkanut ilmestyä hienoja seinämaalauksia eli muraaleja. Tämä on kaupunkikulttuuria parhaimmillaan. Aina ei tarvitse rakentaa uutta, kun vanhaakin voi koristella. TURKUA on piinannut viikolla outo lemu. Radio Airiston Aaltojen mukaan syynä ovat Uutisvuodon uusimmat turkulaisvitsit, joiden luonnokset käsikirjoittajatiimin pomo unohti kannettomaan paperinkeräysastiaan Pasilassa. SYYLLINEN 90-luvun lamaan on löydetty. Raimo Sailas nimesi syyllisen kolumnissaan Helsingin Sanomissa (20.9.). Se on Pertti Paasio, joka kaatoi korkojen vähennyskelpoisuuden leikkaamisen. Ettäs tiedätte. Olipa hyvin säilytetty salaisuus. EX-POLIISIYLIJOHTAJA Mikko Paatero esittää kirjassaan valtiollista valvontaelintä pitämään mediaa kurissa. Viis nykyisistä laeista tai Julkisen sanan neuvostosta. Onkohan sitä käyty Unkarissa eläkeläismatkalla, mitä? MITEN te reagoitte siihen, miten Turun telakalla milloinkin menee? ANDERSSON: Vaikka ei olisikaan suoraan mitään tekemistä telakan kanssa, niin kyllä se minusta vaikuttaa positiivisesti koko Turun ja Turussa asuvien mielialaan ja lisää uskoa tulevaan, kun tiedetään, että telakalla on töitä moneksi vuodeksi eteenpäin. KARVINEN: Onhan se hyvä, että uskalletaan investoida yksityistä rahaa Turun seudulle. En siinä oikein mitään huonoa näe, vaikka jotkut poliittiset johtajat yrittävätkin sillä kerätä pisteitä kotiin. JA: Joku on joskus sanonut, että Turku menee muun Suomen kanssa vähän epätahtiin. Kun Turussa menee hyvin, muualla Suomessa menee huonosti ja toisin päin. Se on ainakin hyvä, että tällä hetkellä valonpilkahdus Varsinais-Suomessa on kirkas. TK: Omaan arkeeni telakan tilauskannan vahvuus ei varsinaisesti vaikuta. Ehkä jos asuu telakan läheisyydessä, telakan tilanteen huomaa konkreettisemmin. En itse asiassa tiedä missä vaiheessa laajennustyöt ovat. Jossain oli maininta, että investointeja tehdään 75 miljoonalla eurolla. Vaikka se meneekin suurimmaksi osaksi kalustoon, niin kai silläkin on työllistäviä vaikutuksia. JA: Jos ja kun investointeja tehdään niinkin isoilla summilla, niin onhan se ulospäin signaali siitä, että ei olla lähdössä pois vaan, että telakan omistajillakin on halu pysyä täällä. Meidän telakkamme erikoisvahvuus on erinomaisesti ympärillä toimiva verkosto. Se on yksi syy, miksi telakka täällä on saatu pidettyä hengissä. TK: Koko alueen kannalta infrastruktuuriin investointi on aina enemmän tai vähemmän järkevää. JA: Positiiviset telakkauutiset antavat myös toivottavasti uutta pontta metallialan opiskeluun. Meillähän on metallialan opiskelijat vähentyneet todella paljon. Jos meillä ei ole alan osaajia, ne haetaan muualta. Esimerkiksi todella tarkkaa kädenjälkeä arvostetaan hitsaamisessa. TK: Osa metallialan töistä kyllä on sellaisia, joita ei enää kannata tehdä Suomessa, koska ne saa maailmalta halvemmalla. Se on ikävä tosiasia. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. N n a a . Viher? llaristi VS Piraatti VAADITAAN lehmien ja sikojen ulkoiluttamista kerran päivässä. Eläinaktivistit käyvät kuvaamassa, miten eläimiä kohdellaan. Mutta kukaan ei käy eikä ketään kiinnosta, miten vanhuksia kohdellaan laitoksissa, onko henkilökuntaa riittävästi, ulkoiluttamisesta puhumattakaan. Kukaan tutkija ei välitä, onko perustuslakien vastaista kohdella vanhuksia huonosti. Kun oltiin vähentämässä tukia maahanmuuttajilta, sanottiin, että perustuslaki tulee vastaan. Vanhukset eivät kiinnosta poliitikkoja, puolueita tai kirkkoa. Vaikka Suomi huolehtii Pohjoismaista huonoimmin vanhuksista ja on aika alhaalla eurooppalaisellakin asteikolla. Puolustuskyvyttömät vanhukset ovat tehneet jo lapsesta alkaen töitä. Paras nuoruuden aika on mennyt sodassa. He ovat nostaneet työllään ja säästäväisyydellään Suomen nousuun sodan jälkeen. Nostaneet Suomen hyvinvointiin. Eivätkä ole itse saaneet elämänsä aikana mitään tukia. Nykyhallitus on jäädyttänyt eläkkeet ja kansaneläke on alentunut. Hallitus on jälleen leikkaamassa vanhuksilta henkilökuntaa. Kupittaan psykiatrisella osastolla vanhuksia pahoinpideltiin ja kohdeltiin huonosti. Syynä oli se, että henkilökuntaa on niin vähän. Turussa vammaistalossa hoito ei voinut olla hyvää, kun henkilökuntaa on niin vähän. Vanhuksien kohtelu ei kiinnosta ketään. Eikö olisi helpompi antaa pistos tai pilleri vanhuksille? Nykyhallitus olisi mielissään, tulisi säästöä. Ei tarvittaisi palvelutaloja, hoitajia eikä kotihoitoa. Yhtä huonosti hallitus kohtelee eläkeläisiä.Entä jos ei olisi eläkeläisiä, jotka tekevät ilmaista vapaaehtoistyötä seurakunnille ja muille järjestöille, auttavat lapsiperheitä, hoitavat lapsenlapsia ja ovat pyyteettömästi omaishoitajia ympäri vuorokauden. Miten yhteiskunnan kävisi, jos eläkeläisiä ei olisi? Kuka tekisi ilmaistöitä? Hallitus, yhteiskunta, kirkko – ne eivät välitä vanhuksista, vammaisista, eläkeläisistä tai sairaista. Jokainen ihminen, hyvätuloinenkin ja päättäjä, tulee vanhaksi, jos elinpäiviä riittää. Eikö olisi jo aika antaa arvo vanhuksille? Ennen jo alakoulussakin opetettiin vanhusten kunnioittamista, nykyään ei missään koulutusmuodossa. Sanotaan, että kohtele muita niin kuin haluat itseäsi kohdeltavan. Moraalisuudesta ei ole tietoakaan. Niiden, joilla menee hyvin, täytyy saada aina lisää. Muutamat poliitikot kirjoittavat lehdissä vanhusten puolesta, vaikka heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa, he eivät tee mitään. Ei edes eduskunnan kyselytunnilla kukaan ole vaivautunut ottamaan asiaa esille. Ei välitetä. Älkää antako vanhukset sen vaikuttaa, kun vaalit lähestyvät, miten poliitikot tarjoavat palvelutaloissa pullakahvit saadakseen ääniä. Silloin muistuvat mieleen vanhukset. Kuunnelkaa ja katsokaa, mitä puolueet tekevät vanhusten, eläkeläisten, vammaisten ja sairaiden puolesta. Kun tulee vaalit ja aika äänestää, muistakaa. VANHUSTEN PUOLESTA Puolustuskyvyttömät vanhukset ja eläkeläiset
27 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 24. syyskuuta 2016 KOLUMNI RUOKA-AINEALLERGIKOLLE matkailussa on mukana aina pieni lisäjännitysmomentti. Etenkin jos kohdemaan kieli ei ole hallussa. EU-alueella allergikon asiat ovat yleensä turvallisella tolalla, sillä monessa maassa ravintoloiden allergiamerkinnät ovat jopa selkeämmät kuin Suomessa. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa osa ravintoloista tarjoaa erillisen allergiamenun. Allergiaja astmaliitto esitti kesäkuussa vastaavaa toimintatapaa käytännöksi myös suomalaisiin ravintoloihin. Silti yllätykset ovat aina mahdollisia. Itse tilasin eräässä barcelonalaisessa ravintolassa chiliallergikolle sopivan annoksen, johon oli eksynyt tulinen tujaus habaneroa. Hymy hyytyi, mutta onneksi säikähdyksellä selvittiin. AINA ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan joutuakseen ongelmiin. Viime talvena monen laktoosija viljaongelmaisen ruotsinristeilyn teema vaihtui kertaheitolla buffetissa ruokailun jälkeen. Uusien asetusten mukaan ravintoloiden tulee ilmoittaa annosten sisältämät yleisimmät allergeenit. Laivabuffetissa tämä oli ratkaistu vaihtamalla jo vuosikymmeniä käytössä olleet merkinnät päinvastaiseen tarkoitukseen. Laktoosittomuudesta aiemmin kertonut L-merkintä tarkoittikin, että annos sisälsi laktoosia. Jokainen aihepiiriin omakohtaista perstuntumaa omaavaa tietää miten riemullinen risteilystä muodostui. Jos mahdollista, allergian ei pidä antaa estää reissaamista. Ystäväni kertoi kollegastaan, joka voi saada analyfaktisen sokin olemalla samassa huoneessa vehnäsämpylää syövän ihmisen kanssa. Hän rakastaa matkustamista, vaikka usein reissussa on turvauduttava adrenaliinipistoksiin ja sairaalahoitoon. Hullunrohkeaa ja vaarallistakin, mutta silti ihailtavaa asennetta. Eipähän jää elämä ja maailma näkemättä. HANNELE SIVONEN Allergikot ulkomailla Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T ASUMME erään suuren vuokra-asuntofirman asunnossa. Se mainostaa televisiossa, että lemmikit ovat tervetulleita. Asia ei ole ihan niin. Meillä on iso kaunis piha, jossa tietääkseni kaikilla on oikeus viettää aikaansa, myös koirilla, kytkettynä. Eräs henkilö, joka toimii lastenhoitajana, on saanut tilanteen tulehtumaan räjähdyspisteeseen. Hän on ominut puoli pihaa omaan käyttöön ja muka koirilta on pihalle pääsy kielletty. Emme koskaan ole menneet leikkipaikalle saati ihan lähelle, mutta hänelle se ei kelpaa. Myös taloyhtiö on alkanut vainota koiranomistajia sillä, että kieltokylttejä tulee melkeinpä joka metrin välein. Ihmetyttää tämä koiraviha, vaikka televisiossa ollaan niin lemmikkimyönteisiä että. JUSSI KUJANPÄÄ Koiraviha ihmetyttää MINUA on kuljetettu pikkupojasta lähtien joulukuun 6. päivänä sankarihaudoille ja kunnan itsenäisyyspäivän juhliin. Vanhempani olivat varhaisnuoria talvisodan syttyessä, joten kodin isänmaallisuus oli sitä perua. Opettajani oli menettänyt sodassa isänsä, joten sekin toi oman lisänsä kasvatukseeni ja maailmankuvaani. Mieleeni istutettu isänmaallisuus ei kuitenkaan koskaan ole ollut muut kansakunnat tai ihmiset pois sulkevaa kansallismielisyyttä, nationalismia. Edellinen sukupolvi oli hyvin selvillä siitä, mihin sellainen kansallismielisyys oli Hitlerin Saksassa vienyt. Kotona ja koulussa 60-luvulla opittu isänmaallisuus päinvastoin auttoi ymmärtämään sen, että isänmaallisuus yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa, vaikkei isänmaa ole sama. Isänmaataan rakastavan ei ole helppoa jättää kotimaataan. Ei helppoa lähteä pakolaiseksi kauas kotoaan, sukulaisistaan kielestään ja kulttuuristaan. Mutta isänmaakin on jätettävä silloin, kun todellista vaihtoehtoa ei ole. Niin kuin suomalaiset joutuivat jättämään Karjalan maat kun välirauhan ehdot luettiin. Jättivät kun oli pakko, mutta ei kevein perustein. Kun kuuntelen pakolaisten kertomuksia, huomaan, miten kova on ikävä kotiin samalla kun he puhuvat kiitollisuudesta suomalaisilta samansa avun johdosta. Meidän isänmaallisuutemme on vahvaa. Se ei tarvitse tuekseen mitään kansallista vastarintaliikettä. Se ei tarvitse väkivaltaan yllyttävää kansallismielistä joukkoa. Isänmaallisuutemme on kansainvälistä. Niinpä me nostamme Suomen lipun salkoon vuosittain YK:n päivänä. ILKKA KANTOLA KANSANEDUSTAJA (SD.) Isänmaallisuus ei ole nationalismia