Aamuset KAUPUNKIMEDIA Lauantai 23. huhtikuuta 2016 | Nro 33 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turku oli aikoinaan Suomen panimoteollisuuden keskus. Siitä muistuttaa Aura-olut, jolla on pitkä historia. Kaupunki s. 6 Auraa huulilla Jani Humelin nauttii olostaan Basson tiskin takana. Suuri osa työstä on asiakkaiden iloja ja suruja. Työ&talous s. 10 Olkapää baaritiskillä Kymmenen runokirjan jälkeen Mika Kivelä julkaisi romaanin. Sitä hän ei rohjennut kustantaa itse. Viihde s. 24 Syöksy proosaan Olavi Mäenpää: Junttasin liikuntapomoa kokoomuslaisten pyynnöstä. Asiat s.2-3 TÄSSÄ NUMEROSSA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 23. huhtikuuta 2016 MAARIAN seurakunnan seurakuntaneuvosto on yksimielisesti päättänyt tehdä aloitteen seurakuntaliitoksesta Paattisten seurakunnan kanssa. Maarian seurakunta on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän suurin seurakunta. Siinä on 27 875 jäsentä. Paattisten seurakunta on pienin, jäseniä on 1 763. Kaarinan seurakunta tekee aloitteen Piikkiön seurakunnan liittämiseksi itseensä vuoden 2018 alusta. Paattinen kelpaa Maarialle POSTI on sijoitellut postilaatikkoja muutaman laatikon ryhmiin eri puolilla maata. Postilaatikkoja sijoitetaan kevään ja kesän aikana muutaman laatikon ryhmiin myös Turussa postinumeroalueilla 20610 Turku, 20660 Littoinen ja 20750 Lauste. Lausteen alueella ryhmittely koskee 198 laatikkoa, Littoisissa 752:ta ja 20160 Turku postinumeroalueella 496 laatikkoa. Viime kesänä Turun seudulla ryhmiteltiin noin 1 600 laatikkoa. Laatikkojen ryhmittely jatkuu Espoossa, Kauniaisissa, Lohjalla, Nurmijärvellä, Raaseporissa. Postilaatikot tiiviiksi ryhmiksi Aiotko hakea Teatterisillan narsisseja? Riittääkö yksi kassillinen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SYVÄLAHDEN monitoimitalon rakentaminen on aloitettu Hirvensalossa tontin perustusja pohjatöillä. Taloon tulee tilat noin 800 peruskouluikäiselle koululaiselle, 140 päiväkotilapselle, kirjastolle, nuorisolle, kouluterveydenhoidolle ja neuvolatoiminnalle. Monitoimitalo valmistuu kesällä 2018. Kuluvana vuonna tehdään perustusja runkotyöt, ensi vuosi on sisätyövaihe. Alkuvuonna 2018 tehdään viimeistelytyöt ja luovutus käyttöön on tämänhetkisen arvion mukaan kesällä 2018. Syvälahden koulun työt jo käynnissä POSTIN verkkokaupasta voi pian tilata kotiin ruohonleikkuun. Nurmikko leikataan postinjakelun yhteydessä tiistaisin, ja palvelun voi ostaa kuukauden erissä. Ensimmäinen mahdollinen leikkauspäivä on 17. toukokuuta, palvelua saa elokuun loppuun asti. Posti ilmoittaa kehittävänsä uudenlaisia kotiin tarjottavia palveluja. Postinjakelussa reitti suunnitellaan sen varrelle osuvan ruohonleikkuun mukaan. Palvelu toteutetaan asiakkaan ruohonleikkurilla ja asiakkaan arvioiman ajan puitteissa. Jos leikkauspäivälle osuu sade, työ tehdään toisella kertaa. Postinjakajista ruohonleikkaajia LASSE VIRTANEN KUPITTAAN psykiatrisen sairaalan väärinkäytösepäilyt ja julkisuus ovat johtaneet siihen, että henkilökunta on saanut uhkauksia. Vartiointia on lisätty osastoilla. – Uhkaukset ovat olleet sanallisia eri väyliä pitkin, sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja puhelimitse. Hyvinkin henkilökohtaisia ja ne kohdistuvat joka tasolle, kertoo palvelualuejohtaja Katariina Korkeila. Uhkauksista on tehty Korkeilan mukaan myös tutkintapyyntöjä poliisille. – Kuluneet kaksi kuukautta ovat olleet hyvin vaikeaa aikaa. Lukuisat tarkastukset ovat kuormittaneet henkilökuntaa. Aika on ollut raskasta myös potilaille ja heidän omaisilleen. He ovat olleet epävarmuudessa siitä, onko hoito, jota Kupittaan sairaalassa annetaan, sellaista, johon voi luottaa, sanoo Korkeila. Sisäinen tarkastus on kesken, samoin muiden viranomaisten selvitykset. Valviran mukaan potilasturvallisuus ei ole enää vaarassa. Valviran suosituksia on jo pantu toimeen. Lääkehuollon käytäntöjä on muutettu. Potilaspaikkojen määrä on pudonnut kymmeneen. Roikkuvia verhoja on poistettu. Osastot G1 ja G2 on tarkoitus yhdistää kevään aikana. Avohoitoa on tarkoitus tukea. Koko hyvinvointitoimialan henkilökunnan ammattioikeudet on tarkistettu. Kahden epäillään tehneen töitä ilman ammattioikeutta. Käynnissä on poliisitutkinta. Työsuhteet ovat päättyneet. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell muistuttaa, että vaikka osastolla on ollut pahoinpitelyepäilyjä, niitä ei ole ollut laajasti. – On joitakin epäilyjä. On syntynyt väärinkäsitys, että olisi ollut tällainen toimintatapa. En väitä, etteikö väärinkäytöksiä olisi ollut, mutta tuskin siinä laajuudessa eikä kaikkia työntekijöitä koskien. – Edellytyksiä purkaa työsuhteita ei ole ollut, mutta jos on rikoksia, tilanne muuttuu ratkaisevasti. Se on näyttökysymys. Jos toiminta on ollut moitittavaa, seurauksena on yleensä varoitus tai huomautus, mutta jos se jatkuu, silloin on edellytys päättää työsuhteita, sanoo Randell. Randell ei ota kantaa, mikä ylilääkäri Jyrki Heikkilän asema uudessa organisaatiossa on. Heikkilä johti Kupittaan sairaalan toimintaa väärinkäytösepäilyjen aikaan. – Hän ei osallistu nyt selvityksen tekemiseen eikä yksikön johtamiseen. Sisäistä tarkastusta tehdään Tuula Weckmanin johdolla. Vireillä on myös Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon yhdistäminen. Päätöksiä on tarkoitus tehdä kevään aikana. Hoitajia uhkailtu, vartiointia lisätty LASSE VIRTANEN SUOMIDEMOKRAATTEJA nykyisin edustava ja yhdistystä johtava Olavi Mäenpää sai taannoin potkut Turku-sopimuksesta esiinnyttyään Soldiers of Odin -tunnuksin varustettuna kaupunginvaltuustossa. Mäenpää kokee kuitenkin tulleensa erityisesti kokoomuksen pettämäksi, sillä hän teki henkilökohtaisesti vaalityötä Ville Itälän puolesta eurovaaleissa. Petteri Orpo sai vaalityötukea viime eduskuntavaaleissa. – Olen pitänyt kaikki sitoumukseni, sanoo Mäenpää. Mäenpää kertoo avustaneensa kokoomusta myös muilla tavoilla. Vuosi sitten Turkuun valittiin uutta liikuntapalvelujohtajaa. Loppusuoralla olivat valituksi tulleen Markus Kalmarin lisäksi liikuntapaikkapäällikkö Marjaana Risku ja kokoomuslainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Satu Alanen. Mäenpää kertoo saaneensa ”useilta kokoomuslaisilta” pyynnön vaikuttaa liikuntalautakunnassa niin, että valituksi tulee Kalmari eikä Alanen. – Tein kokoomuksen likaisen työn. Tai en tiedä kuinka likaista työ oli, sillä kannatin itse Kalmaria. – Tein hartiavoimin töitä. Soitin ja keskustelin, kuvailee Mäenpää. Mäenpään mukaan kokoomus ei voinut suoraan painostaa edes kokoomuslaisia lautakunnan jäseniä, koska asia olisi vuotanut Alasen tietoon. Mäenpää ei kerro, ketkä pyysivät häneltä palvelusta. – En voi sanoa nimiä. Välit kokoomukseen ovat poikki, mutta henkilösuhteita on jäljellä. VALINTA oli ensi kertaa lautakunnassa 21. huhtikuuta viime vuonna. Mäenpää pyysi asian pöydälle, omien sanojensa mukaan viime tingassa, sillä Kalmaria ei välttämättä olisi valittu. – Niin minä sen laskin. Lautakunnan silloinen varapuheenjohtaja ja sen porvariryhmän silloinen puheenjohtaja Tuomas Viljamaa (kok.) ei tunnista asetelmaa. Hänen mukaansa Kalmari ei tarvinnut Mäenpään apua eikä muidenkaan apua. – Kalmari oli paras ja pätevin ehdokas, sanoo Viljamaa. Lautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson (vihr.) sanoo, ettei ole kuullut junttauksesta. – En tiedä mitä kulisseissa on tapahtunut, sillä kukaan ei soitellut minulle. Kaikki tietävät, ettei tällainen vaikuttaminen auta ainakaan minun suhteeni, joten siksi olen kaikenlaisten soittokierrosten ulkopuolella. Mäenpään mukaan Alasella, joka oli myös Turun Urheiluliiton toiminnanjohtaja, oli vankkaa tukea kaupungin keskushallinnossa. Silloinen liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen sen sijaan teki niin voimallisesti työtä Riskun puolesta, että osa valtuutetuista piti sitä epäasiallisena vaikuttamisena. Risku on siirtynyt Suomen soutuja melontaliiton toiminnanjohtajaksi. Liikuntalautakunta valitsi tiistaina uudeksi liikuntapaikkapäälliköksi Oskari Nummen, joka aiemmin vastasi uimapaikoista. Mäenpää arvioi, että Alanen luotti loppuun saakka kokoomuksen tukeen. Kalmari sai virkavaalissa kahdeksan ääntä, Risku neljä ja Alanen yhden äänen. – Ei minulla ole mitään käsitystä tai kantaa Olavin juttuihin. Olen nyt siinä tehtävässä, missä minun kuuluukin, sanoo Alanen, joka on nykyään Turun NMKY:n toiminnanjohtaja. KOKOOMUSVAIKUTTAJA, joka ei halua esiintyä nimellään, muistuttaa, että valinta tehtiin esittelyn mukaisesti ilman dramatiikkaa. Hänen mukaansa ei pidä paikkaansa, että Mäenpäätä olisi käytetty käsikassarana. Likaisen työn tekijä? Olavi Mäenpää: Kokoomuslaiset pyysivät estämään Satu Alasen valinnan liikuntapalvelujohtajaksi
3 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TEATTERISILLAN narsissit jaetaan perinteiseen tapaan turkulaisille torstaina 28. huhtikuuta. Kasvien jako alkaa kello 8 Teatterisillalla ja Yliopistonkadun kävelykadulla. Narsisseja jaetaan muovikassillinen hakijaa kohden niin kauan kuin kasveja riittää. Narsissit ovat pienikukkaista Tete a Tete -lajiketta ja parhaimmillaan perennapenkeissä ja pensaiden alla ryhminä. Narsissit jakoon rohmuamatta MYLLÄKKÄ Kupittaan psykiatrisen sairaalan ympärillä jatkuu. Selvitykset ja tutkinnat ovat yhä kesken. Niitä on käynnissä useita. Kaupungin oma sisäinen tarkastus on kesken. Omia tutkimuksiaan tekevät myös Valvira, aluehallintovirasto, Fimea ja poliisi. Valvira on tehnyt sairaalaan kaksi tarkastuskäyntiä, joista ensimmäinen suuntautui kohuttuun G1-osastoon ja toinen sairaalaan kuuteen osastoihin. Ensimmäisen tarkastuksen raportti on julkaistu. Potilasturvallisuus ei ole Valviran mukaan enää vaarassa, joskin suosituksia muutoksiksi on paljon. Palvelualuejohtaja Katariina Korkeilan mukaan suurin osa ehdotuksista on jo toteutettu. Osastolla, joka ei ole enää entisissä tiloissaan, on nykyisin muun muassa yövastuuhoitaja ja henkilökuntaa on yövuorossa aikaisempaa enemmän. TARKASTUS kohdistuu paitsi sisäisessä selvityksessä vuonna 2013 paljastuneisiin epäkohtiin myös sen jälkeiseen aikaan. Vuonna 2013 viisi G1-osaston hoitajaa sai varoituksen ja viisi huomautuksen. Osastolla ei ole enää töissä yhtäkään samaa hoitajaa kuin vuonna 2013, joten paine, joka osastoon edelleen kohdistuu on kohtuuton. Suotavaa olisi, että selvitykset valmistuvat rivakasti, jotta loputkin korjaavat toimenpiteet saadaan toimeksi ja epäilyksen varjo poistuu niiden yltä, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään. Hoitajia on nyt uhkailtu, mikä on johtanut vartioinnin lisäämiseen ja myös tutkintapyyntöihin poliisille. Kansalaisten pitäisi luottaa viranomaistutkintaan ja jättää hutkinta. MIELENKIINTOINEN kysymys on, että tapahtuu ylilääkäri Jyrki Heikkilälle, joka oli vastuussa Kupittaan sairaalasta aikana, jona väärinkäytöksiä epäilleen tapahtuneen. Heikkilä on ollut selvittämässä Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon yhdistämistä. Päätöksiä fuusiosta tehdään kevään aikana, joten selvitystyö päättyy ja Heikkilä palaa virkaansa. Epäselvää on, mihin tehtävään hän palaa. Yleinen etu on, että palataan normaaliin, mutta ei enää siihen samaan, joka oli aikaisemmin normaalia. LASSE VIRTANEN Iso pyörä pyörii Olavi Mäenpää väittää olleensa kokoomuksen käsikassara liikuntalautakunnassa, kun liikuntapalvelujohtajaa valittiin. Lennart Holmberg
Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 23. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KANTRILEGENDA Johnny Cashin musiikki tahdittaa vapunpäivää Mikaelinkirkossa vapunpäivänä kello 18. Cash Only -yhtye esittää vuonna 2003 kuolleen Cashin gospelklassikoita. Konsertissa taustoitetaan kuultavat kappaleet ja käydään läpi Cashin elämän eri vaiheita. Hän oli vahvasti uskonnollinen, mutta toisaalta lainsuojaton. Hänellä oli päihdeongelmia, eikä hän musiikissaan peitellyt elämänsä rosoisia puolia. Cashia vappuna Mikaelinkirkossa –TYYLINI on elegantti. Tykkään hyvin erilaisista vaatteista, kertoo Olga Haikara, 41. Haikara kertoo shoppailevansa mieluiten Hansan kaupoissa. Hyviä vaatteita hän löytää etenkin H&M:stä, joskus myös Sokokselta ja Stockmannilta. – Takki on H&M:stä ja housut Seppälästä. Kengät ostin Myllystä jostain kaupasta. Huivin ostin netistä, ja laukku on Kreikasta. Lempiväreihin lukeutuvat muun muassa musta ja valkoinen. – Tykkään myös sinisestä ja joskus käytän punaista. Materiaaleista villa on hyvä. Se on pehmeä ja lämmin. Kenkien suhteen valinta kallistuu lähes yhdenlaisiin kenkiin. Yleensä tykkään käyttää nilkkureita ja sen tyylisiä kenkiä. Joskus kesällä käytän kyllä lenkkareitakin. Kaikki kenkäni ovat yleensä aina mustia tai ruskeita. Eleganttia lämpöä Pienpanimoiden buumi on toistaiseksi kiertänyt Turun. Miksi näin on? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Multaa muuallakin kuin varpaiden välissä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU ILKKA LAPPI KEVÄÄN merkit puhuttavat 6-vuotiasta Emilia Mäenpäätä ja 5-vuotiasta Sara Joksimovicia. SARA: Kevät on kivaa aikaa. Mä tykkään kerätä kukkia ja katsella niitä. EMILIA: Mä tykkään etsiä kevään merkkejä. Olen löytänyt jo leskenlehtiä. S: Leskenlehdet on kivoja. Mä tykkään kyllä ihan kaikista kukista. E: Mä oon nähnyt kanssa siilin. Mä näin sen meidän pihalla. Siellä on aika paljon niitä. Olen nähnyt siilin kolonkin. S: Mäkin olen nähnyt siilin. Siitä ei ole kovin kauan aikaa. Sekin oli meidän pihalla. Se ihmetteli, kun olin laittanut maitoa sille lautaselle. Kyllä se sitten tuli sitä juomaan. E: Lintujakin olen katsellut. Ainakin mustarastaita olen nähnyt. S: Mä olen katsonut leppäkerttuja. Näin sellaisen vähän aikaa sitten, mutta en ehtinyt laskea sen pilkkuja, kun se lensi pois aika nopeasti. Ulkona on kiva leikkiä muutenkin ja pyöräillä. E: Pyöräily on kanssa kivaa, mutta sateella se ei ole hauskaa. Eniten mä tykkään aurinkoisesta säästä. Silloin on kaikkein hauskinta olla ulkona. S: Mä näin kerran metsässä pupuja. Niitä oli kolme. E: Mäkin olen liikkunut metsässä. Kerran me käytiin päiväkodin kanssa metsäretkellä. Mutta silloin ei me nähty paljon mitään eläimiä. Siilejä ja muita kevään merkkejä tsel aita nut n S: s k HEIKKI MÖTTÖNEN TURUSSA on pantu ja nautittu olutta jo vuosisatojen ajan. Itsenäisyyden ja sen edeltävän ajan lippulaiva on ollut Aura-olut. Se ehti kadotakin jo kokonaan markkinoilta, mutta onneksi se herätettiin henkiin uudestaan tällä vuosituhannella. Vaikka Hartwall valmistaakin Aura-olutta nykyään Lahdessa, oli brändin palauttaminen markkinoille kunniaa turkulaiselle panimoperinteille. Aura-oluen suhteen muistetaan edelleen mainita, että sen nykyinenkin valmistusresepti kunnioittaa tämän hieman paremman lagertyyppisen oluen alkuperäistä koostumusta. Aurassa on aina ollut hieman pikantimpi ja terävämpi aromi, katkerotasostaan johtuen, muiden suomalaisten lagerien hyvin samankaltaisessa makumaailmassa. Aura-oluen syntysija on Linnankadulla, jonka upeassa tiililinnassa Auran Panimo aloitti toimintansa vuonna 1884. Jo seuraavana vuonna oluen ystävät pääsivät maistelemaan turkulaista Aura-olutta. Auran Panimo värväsi ensimmäisiksi panimomestareikseen viisaasti Heiningin veljekset Saksan Baijerista. Auran Panimo jatkoi itsenäistä elämäänsä aina vuoteen 1971 asti, kunnes Hartwall osti kaikki sen toiminnot. Aura-oluen villeimmät myyntivuodet ajoittavat samaan aikakauteen. LINNANKADUN vanhentunut panimo myytiin Turun kaupungille vuonna 1974 ja eräs luku turkulaisessa panimohistoriassa oli päättymässä. Auran valmistus siirtyi asteittain naapuriin Kaarinan puolelle. Vuonna 1977 Kaarinan moderni uusi panimo vastasi jo kaikesta tuotannosta. Kaarinan panimon taru päättyi vuonna 1995. Tämän saman päätökseen yhteydessä koki välikuoleman myös Aura-olut, jonka markkinaosuus oli toki myös kuihtunut vaivaiseen muutamaan prosenttiin. 2000-luvun alussa Hartwall äkkäsi, että Varsinais-Suomi on sille oluenmyynnin suhteen ongelma-alue. Yhtiön innovaattorit hoksasivat, että syynä saattoi olla turkulaisille erityisen rakas Aura. Vuonna 2004 Hartwall loihti uudestaan henkiin Aura-oluen. Varsinais-Suomessa uutinen otettiin ilolla vastaan. 120-vuotias olutvanhus oli taas elossa. Auran paluu osui aikataulullisesti nappiin myös siten, että Turku täytti komeat 775 vuotta. Vuosi 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina johti siihen, että Hartwall ja Panimoravintola Koulu lanseerasivat yhteistyössä Auran päivänä 10.3. vahvemman Juhla-Auran. Turkulaisten Aura voi 1990-luvun surullisiin tapahtumiin nähden erittäin hyvin ja sille voi toivottaa nyt hyvällä syyllä pitkää ikää. Auran kultaiset kuohut Turun oma nimikko-olut haluttiin takaisin tuotantoon Alkuperäisen, Turussa pannun Auraoluen suosio oli huipussaan 1970-luvulla. Kuva on otettu 27. kesäkuuta 1972. TS-arkisto Olga Haikara, Kauppatori. Oona Karhunen Jone Aholainen
7 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 23. huhtikuuta 2016 Forsman sivussa TPS:n avauksesta JÄÄKIEKON MMkisoihin valmistautuva Suomi sai tälle viikolle ensimmäiset apunsa PohjoisAmerikasta, kun Mikko Rantanen (kuvassa) ja Niklas Bäckström liittyivät leijoniin. Ilman loukkaantumista neljä A-maaottelua urallaan pelanneella Rantasella on siis edessään uransa ensimmäiset aikuisten MM-kisat. Ensimmäisellä Pohjois-Amerikan kaudellaan vakuuttavia otteita esittänyt 19-vuotias hyökkääjä tuo Eurooppaan parannetun painoksen itsestään, sellaisen jota ei Atlantin tällä puolen ole vielä nähty. On mielenkiintoista nähdä, millaisiin suorituksiin Nousiaisten mies Venäjällä toukokuussa yltää. Kaikki edellytykset on yhdeksi johtavaksi hyökkääjäksi ja sitä on myös lupa odottaa. Vaikka uran ensimmäiset pisteet NHL:ssa jäivät tehtäväksi ensi kaudella, sisääntulo pohjoisamerikkalaiseen kiekkoon oli vakuuttava. San Antonio Rampagen paidassa Rantanen ehti pelata 52 peliä ja tehdä niissä 60 pistettä ollen joukkueensa paras pistemies. Lisäksi Rantanen oli toiseksi tehokkain tulokas. Tosin runkosarjassa pisteen Rantasta enemmän tehnyt Austin Czarnik pelasi 16 peliä Rantasta enemmän. Yhdeksänneksi pistepörssissä sijoittuneen Rantasen piste per peli -tahti oli kärkikymmeniköstä kolmanneksi kovin. Työnäyte taidoista on annettu. Seuraava työnäyte nähdään sitten aikuisten MM-kisoissa. ILKKA LAPPI Ison ruudun Mikko Keitä Pohjois-Amerikassa pelanneita haluaisit nähdä Leijonissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI KUN vapaaottelija Juho Valamaa ottelee 28. toukokuuta Helsingissä uuden Nordic Fighting Championship -promootion illassa, kamppailussa on panosta yllin kyllin. Turkulainen on jo pitkään halunnut kohdata kovan nimen, jonka voittaminen veisi uraa kunnolla eteenpäin. Helsingissä vastaan asettuu kolme UFC-otteluakin otellut Mickael Lebout. – Kun taustalla on UFC-otteluita, niin kaveri tietää arvonsa. Lebout’a on koitettu aiemminkin saada vastustajaksi, mutta hommat ovat aina kaatuneet johonkin. Tällä kertaa ainakin nimet on papereissa, Valamaa toteaa. Ranskalainen otteli edellisen kerran viime viikonloppuna. Tuolloin hän hävisi täyden ajan jälkeen saksalaiselle Jessin Ayarille. – Alkuviikosta tarkistimme tilanteen, eikä ainakaan ottelussa ollut hänelle mitään vammoja tullut. Toivottavasti on viiden viikon päästä Suomessa, miettii Valamaa, jolle ottelumuutokset ovat viime vuosina tulleet kiusallisen tutuiksi. TURKULAINEN pääsee lähtemään uransa ehkä tärkeimpään otteluun hyvistä asetelmista. Urallaan paljon loukkaantumisista kärsinyt Valamaa on päässyt harjoittelemaan viime aikoina terveenä ja tulosta on syntynyt. Alla on viiden ottelun voittoputki. Viimeisimpänä työnäytteenään Valamaa voitti helmikuun lopussa kotiyleisön edessä Omar Jesus Santanan. Tulevasta vastustajasta on myös reilusti tietoa saatavilla. Kolme UFCottelua otellut Lebout voitti Teemu Packalenin tämän debyytissä. Lebout on 22 ottelua käsittävällä urallaan otellut muun muassa Johan Vänttistä ja Kai Puolakkaa vastaan. – Videoita hänestä löytyy. Teemulta saan myös tietoja hänestä. Olen Uraa edistävä nimi Mickael Lebout on mieleinen vastustaja Juho Valamaalle Mickael Lebout on jo seitsemäs ranskalainen, jonka 14 ottelua urallaan otellut Juho Valamaa kohtaa. Voitettujen ranskalaisten joukossa on muun muassa Davy Gallon, joka on hävinnyt myös Lebout’lle. Ilkka Lappi myös otellut itse Vänttistä vastaan ja treenannut Puolakan kanssa. Aika tarkka käsitys tulevasta on. Aina ei ole yhtä hyvä tilanne. Esimerkiksi edellisestä vastustajasta taisin löytää yhteensä kolme matsia. Lebout’sta on hyvää tuoretta materiaalia, Valamaa vertailee. – Hän on aika kokonaisvaltainen vapaaottelija, jolla on suhteellisen hyvä pystyottelu ja matossakin osaa olla, vaikka ei mikään mattovelho olekaan. Hän ei ole mikään kauhean lopetushakuinen kaveri. Iso osa matseista on kestänyt täyden ajan. Toisaalta hän on sitkeä, josta kertoo sekin, että UFC:ssäkin otteli kolmea kovaa kaveria vastaan täydet ajat, turkulainen analysoi edellisessä kuudessa ottelussaan täydet erät otellutta Lebout’a. OTTELUUN valmistavan harjoittelunsa jo aloittanut Valamaa aikoo valmistautua otteluun tutulla kaavalla. Matkakilometrejä tulee jälleen mittariin. – Ympäri Suomea saa taas reissata sparrien perässä, kun ei 77-kiloisia millään salilla kauheasti ole. Sekin on mahdollista, että käyn Ruotsissa, jos aikataulut saadaan sovitettua, Valamaa pohtii. Mickael Lebout on jo seitsemäs ranskalainen, jonka 14 ottelua urallaan otellut Juho Valamaa kohtaa. Voitettujen ranskalaisten joukossa on muun muassa Davy Gallon, joka on hävinnyt myös Lebout’lle. pe n Sä Sä Sä Sä S S Sä Sä ä ä Sä ä Sä ä ä ä ä Sä Sä ä ä Sä ä Sä ä Sä ä Sä S S S S Sä Sä S S Sä Sä Sä Sä Sä S S Sä Sä S S S S Sä S S S S S S S S S S S S S S Sä Sä S S S Sä S S S S Sä Sä S S S Sä S S S Sä ä ä ä ä S Sä S S S Sä Sä ä ä Sä S Sä ä S S S S Sä ä ä S S S S S S S Sä ä S S S S S S S Sä S S S S S S S S Sä S S S Sä S Sä S S S S Sä ä äh h h h h h h h h hk h hk h hk hk hk k hk k k h h h h hk k k k h h h h h h hk k k hk k hk hk k k k k k k k hk k k k k hk k h hk k k k k k h hk k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k h hk k k hk hk k k k k k k k k k h h hk k hk k k hk k hk k hk k k k k k k k k k k k k k k k k k k h h hk k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k kö ö ö ö ö öp öp ö ö öp ö öp öp p ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp ö ö öp öp öp p p öp ö ö ö ö ö ö öp öp p p öp ö ö ö öp p ö ö ö öp öp p ö öp öp ö öp öp öp öp p p p p ö ö ö öp p öp p ö öp p öp öp öp p ö ö öp ö ö ö öp öp p ö ö öp p p ö ö öp p ö ö ö ö ö ö öp öp öp ö öp p ö ö ö ö öp p p p p ö ö ö öp ö öp öp öp ö öp ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp p p p p pos os os oss os os os os os o o os os o os o o oss os o o os os osssss os os o o o o o o o o os os o o o o o o os osssss o o os osssssssss ossssssssss ossssssti ttti ti ti ti ti ti tttti ti ti tti ttti tttti ti ti ti ttti ti tttiii tttiii ttti tti tttiii tttiiiiiii tii tiiiii tti ti tii ti tiii ti tii tii ttttill ll ll lllllllll lllllll lllllll ll llllll llll ll lllllll lll llllll llllll lll lllllllllllla a Vi Vi V Vi V V V Vi V Viiii Vii Vi V Vi Vi V V V V Vi Vi V V V V Vi V Vi Vi V V V V Vi V Vi V V Vii V V V Vi V V Vii V Vi Vi V Vi Vi Vi V V V V Vi Vi V Vi V V Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi V V V V Vi Vi V V V V Vi Vi V V Vi Vi Vi Vi Vii Vi V V V V Vii V V Vi V V V V V Vi V V V Vii V V V V Vii V V V V V V V V V Vii V V V V V V V V V Vi V V V V V V V V V V V V es es e es es es ess es es e essss e es estttti ti ti ti ttttttttttttttttttttttti ti tttttti ttttttttttttttttttttttttttttttt n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n a TEPSIN kausi jalkapallon Ykkösessä alkaa sunnuntaina vierasottelulla Valkeakosken Hakaa vastaan. Kotiavausta saadaan odottaa vielä vajaan kuukauden ajan. Taloutensa kanssa kamppaillut seura joutuu tulemaan kentällä toimeen ilman ykkösmaalivahtiaan Oskari Forsmania (kuvassa). Forsmanin murheena on harjoituksissa murtunut peukalo. Forsmanin paikan ottaa Jere Aalto.
9 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Lauantai 23. huhtikuuta 2016 MEYER Turku investoi 17 miljoonaa Piikkiön hyttitehtaaseen. Investointi sisältää uuden kokoonpanotehtaan, jossa on täysin automatisoitu kokoonpanolinja. Vanha osavalmistushalli kunnostetaan ja laajennetaan valmiiden hyttimoduuleiden varastoksi. Uudistuksen yhteydessä Piikkiö Worksin toimistotilat siirretään Piikkiön keskustaan valmiisiin tiloihin. Investointi on tehtaan historian suurin. Piikkiön hyttitehtaalle jättipotti VERONMAKSAJAIN Keskusliiton lakimies Georg Rosbäck opastaa, että perinnöstä luopuminen on yksi tapa siirtää omaisuutta suoraan seuraavalle sukupolvelle. Jos henkilö luopuu perinnöstään, hänen ei tarvitse maksaa perintöveroa lainkaan. Jos henkilö sen sijaan haluaa ottaa vastaan vain osan perinnöstä tai jättää itselleen esimerkiksi käyttöoikeuden kesämökkiin, hän joutuu maksamaan veron koko perinnöstä. Lisäksi henkilö, jonka hyväksi perinnöstä luovutaan, maksaa lahjaveroa. Perillisten hyväksi voi tehdä testamentin, joka sisältää määräyksen, jonka mukaan testamentinsaajilla on mahdollisuus valita, missä laajuudessa he ottavat perinnön vastaan. Tällöin perinnöstä on mahdollista luopua osittain ilman ylimääräisiä veroja. Parhaimmillaan verolta voidaan välttyä kokonaan, koska alle 20 000 euron perintö on verovapaa. Jos vanhempi olisi saamassa omalta vanhemmaltaan 79 999 euron perinnön, mutta se siirretään luopumisen kautta suoraan neljälle lapsenlapselle, kunkin lapsenlapsen perintöosuus jää alle 20 000 euroon eli verottomaksi. Kuinka luopua perinnöstä? Oletko harrastanut verosuunnittelua? Kerro konstisi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI RAVINTOLA Basson ravintolapäällikkönä muutaman vuoden toiminut Jani Humelin kuvailee päätymistään ravintola-alalle sattumaksi. Lisäansioita kaivanneen miehen ala vei nopeasti mukanaan. – Ihmiset ovat tämän työn suola. Tässä työssä ollaan psykologeja, terapeuttia ja kaikkea mahdollista. Kuunteleminen on varmaan 70 prosenttia tästä työstä. Asiakkaille on tärkeää päästä juttelemaan iloista ja suruista, Humelin sanoo. Varissuolla sijaitsevaa Bassoa vuodesta 2012 vetänyt Humelin on alusta asti pyrkinyt järjestämään paljon toimintaa kanta-asiakkaille. Niin bingo, päivätanssit kuin baarin seinien ulkopuolella järjestettävät tapahtumat ovat tähdänneet yhteisöllisyyden synnyttämiseen. Pubiliigassa Basson jalkapallojoukkue on pelannut useana vuonna ja vanhempien ihmisten keskuudessa teatterimatkat ovat herättäneet suurta kiinnostusta. – Varissuolla asuu lähemmäs kymmenentuhatta ihmistä. Haluamme omalta osaltamme tarjota tekemistä ja pitää ihmiset Varissuolla, ettei ihmisten välttämättä tarvitse lähteä keskustaan. Sen takia olemme halunneet tuoda tänne myös Jukka Pojan ja Andy McCoyn kaltaisia nimekkäitä artisteja, Humelin toteaa. YHTEISÖLLISYYS on iso osa minkä tahansa lähiökuppilan henkeä, eikä Basso tee tässä suhteessa poikkeusta. – Se on yllättänyt, kuinka hyvä henki nuoremman ja vanhemman väen välillä vallitsee. Vanhemmille pidetään ovea auki ja niin edelleen. Täällä on järjestetty niin syntymäpäiviä kuin muistotilaisuuksiakin. Niissäkin on nuorempi väki ollut todella täydestä sydämestään mukana. Sellaisissa tapahtumissa huomaa, että ihmiset ovat oikeasti ottaneet paikan olohuoneekseen. Varissuon liikekeskuksen alakerrassa nykyisen Basson paikalla on ollut baari 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Baarin seinät ovat nähneet pahamaineisia aikojakin, mutta Humelin allekirjoittaa väitteen, että Varissuon hurja maine kuuluu menneeseen. – Osa tarinoista pitää varmaan paikkansa, mutta Varissuo on siistiytynyt paljon. Jos verrataan ihan muutamankin vuoden takaiseen, niin tilanne on ihan erilainen. Eivätkä pitkän linjan varissuolaiset pidä Varissuota lainkaan pahana paikkana, Humelin arvioi. NYKYÄÄN valtaosa Varissuolla asuvista on maahanmuuttajataustaisia, mikä näkyy myös liikekeskuksen kulmilla. Suuremmilta yhteentörmäyksiltä on vältytty, mutta täysin kitkatonta maahanmuuttajien kotoutuminen ei ole ravintolapäällikön vinkkelistä ole ollut. – Ulkomaalaisten sopeutuminen suomalaiseen alkoholilainsäädäntöön on haaste. Muualla on ehkä totuttu siihen, että juoman kanssa voi lähteä ravintolasta, mutta täällä mennään eri sääntöjen mukaan, Humelin sanoo. Psykologin vikaa Jani Humelinin asiakaskunta on kuin kiinteä perhe Jani Humelinille ravintolatyön suola on kuunnella asiakkaiden elämän iloja ja murheita. Ilkka Lappi
11 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET Työ&talous
Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12
17 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Naantali HENRIIKKA FINGERBORG NAANTALIN kesä saa loppuhuipennuksensa elokuun lopussa järjestettävällä uudella Costa Street Food Festivalilla. Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään myös jokavuotista perinnetapahtumaa muinaistulien yötä, joka päättää samalla veneilykauden. Tapahtuman keskipisteenä toimii Kaivotorin sekä vanhan kaupungin ympäristö lukuisine kahviloineen ja mukaan pääsee ravintoloita myös kauempaa rannasta. Tapahtuma tarjoaa ruokaelämyksiä sekä ruokateeman ympärille toteutettuja ohjelmanumeroita. Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tarja Rautiainen kertoo, että idea Naantalin ruokafestivaalista syntyi hanketyön tuloksena yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa. – Ruoka on tärkeää niin paikallisille kuin reissunkin päällä oleville ihmisille. Mietimme pitkään minkälaisen tapahtuman voisimme järjestää varsinaisen sesongin ulkopuolelle, jolla saataisiin liitettyä ihmiset yhteen, Rautiainen kertoo. STREET food -innostus rantautui Suomeen muutama vuosi sitten ja sen myötä pienet ulkona myytävät herkkuannokset ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä. Katuruokaa meren äärellä Naantalin uusi ruokafestari suutelee kesälle maukkaat jäähyväiset Naantalin rannat valtaa elokuun lopulla uudenlainen katuruokafestivaali. Riitta Salmi – Ruokatapahtumat ovat todellakin tällä hetkellä suosittuja joten street food -tapahtumalle tuntuu olevan markkinarakoa, Rautiainen sanoo. Tarjontaan pääsee mukaan ravintoloita myös hieman kauempaa rannasta. Monta euroa ei herkuista joudu maksamaan, vaan tarkoituksena on se että tapahtumaa kierrellessä voi todella saada monia makuelämyksiä ja kokemuksia. – Hinnat pidetään kohtuullisina, eli muutamalla eurolla on tarkoitus myydä annoksia. Ruokaelämysten lisäksi on tulossa vielä muutakin sisältöä, ohjelma paljastetaan hieman myöhemmin. TAPAHTUMASTA halutaan tehdä jokavuotinen perinne Naantaliin. Ensimmäinen ruokatapahtuma toimii Rautiaisen mukaan kokeiluna, josta saaduilla kokemuksilla kehitetään ruokafestivaalia eteenpäin. Tapahtumalla on ainakin paras mahdollinen miljöö, sillä elokuun lopulla Naantali on Rautiaisen mukaan kauneimmillaan. – Elokuun lopulla kaikkialla on vehreää, kukat ovat loistossaan ja Naantali näyttää parhaan puolensa. Mikä sen mahtavampaa kuin viettää viikonloppua joka on pyhitetty ruualle, hyvälle seuralle ja mielelle. ”Monta euroa ei herkuista joudu maksamaan.” Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.?
19 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET Naantali
20 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 23. huhtikuuta 2016 Miten valmistaudut kesään mökillä? SÄÄT lämpenevät ja moni suuntaa kesämökille. Talven jälkeen paloturvallisuus on syytä huolehtia kuntoon. Valitettavasti usein myös murtojäljet paljastuvat kevään ensimmäisellä mökkireissulla. Lämmitä tulisijaa varovaisesti ja muista paloturvallisuus. Takkaa ja saunaa lämmittäessä kannattaa avata pellit ja luukut. Palovaroitin kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Lataa varalta Hätälaitoksen 112-sovellus. Ekan mökkireissun muistilista LUMEN alta paljastuvassa nurmikossa saattaa olla kuollutta nurmiainesta, paljaita kohtia ja sammalta. Kevät on oikea aika kunnostaa nurmikko vahvaan ja terveeseen kasvuun. Mutta älä kiiruhda märälle nurmikolle. Nurmikon annetaan kuivahtaa hetki lumen sulamisen jälkeen, jotta se kestää kävelyä tiivistymättä. Tiivistynyt maa ei pysty varastoimaan vettä, vaan se liettyy. Juuristo kärsii hapenpuutteesta ja nurmikko muuttuu kituliaaksi ja laikkuiseksi. Vähitellen maan pinnalla kasvava sammal valtaa alaa. Kuivahtanut nurmikko haravoidaan. Haravointi poistaa kuollutta kasviainesta ja myös sammalta ja parantaa siten nurmen valonsaantia ja kasvua. Jos vanhassa nurmikossa on tiivistyneitä kohtia, niihin voidaan painella talikolla reikiä. Sen jälkeen nurmikko lannoitetaan. Kunnosta nurmikko kasvuun Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG AURAJOEN varrella, osoitteessa Itäinen Rantakatu 56 sijaitsee valkoinen, puinen talo hyvin kiehtovalla historialla. Se on nimittäin toiminut laivanvarustaja William Crichtonin asuintalona 1800-luvulla. Myöhemmin kiinteistössä oli Wärtsilän edustustila, jonka tiloissa moni valtion päämiehistä on vieraillut. Ja kuten varmasti moni ohikulkija on jo huomannutkin, museoviraston suojelukohdetta on saneerattu jo tovin. Projektin johtajana toimiva Tuomas Mäkelä kertoo, että projekti alkoi huolellisella suunnittelulla jo vuonna 2014 ja asuntojen arvioitu valmistumisaika ensi kesän 2016 lopulla. Oli tärkeää, että arvokas talo saisi ansaitsemansa asunnot ja siksi laadukkaaseen suunnitteluun varattiin reilusti aikaa ja resursseja. – Puutalo on ollut perheemme omistuksessa viimeiset vuodet. Halusimme jättää talolle oman perintömme ja antaa sille hellää hoivaa, Mäkelä kertoo. Julkisivu korjattiin, ikkunat ja ulkoovet vaihdettiin uusiin. Sisäpuolelta viidessä asunnossa uusittiin kaikki tekniikka; putket, sähköt, ilmanvaihto ja lämpöeristeet. Myös alapohjan rakenne sekä kattoa kannatteleva rakenne saivat uuden ryhdin. Jopa hirsirungon muutamat aikojen saatossa huonoksi menneet hirret vaihdettiin uusiin. Onneksi hirsirunko oli loistavassa kunnossa. – Minua kiehtoo 150 vuotta vanhan talon arvokkuutta ja historiaa huokuva tunnelma yhdistettynä moderniin tekniikkaan. Valmistuessaan kokonaisuudesta tulee ainutlaatuinen yhdistelmä uutta ja vanhaa, modernia ja klassista, keskustan läheisyyttä mutta oman pihan rauhaa, rivitalo Aurajoen varrella. Historiansa puolesta tällaista kokonaisuutta ei kertakaikkiaan ole toista Turussa. TALO on suojelukohde, joten suunnitelmassa piti toteutua rakennusvalvonnan asettamien raamien lisäksi myös museoviraston suojelunäkökulma. Keskustelua käytiin pitkään ja suunnitelmia muokattiin muutamaankin otteeseen, jotta päästiin kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Yhdestä isosta asunnosta ja sen yläpuolisesta kylmäullakkotilasta tuli saada viisi pohjaltaan toimivaa, uniikkia asuntoa. – Lähdin pyörittelemään pohjia Autocadilla ja satojen työtuntien päästä meillä oli uusien asuntojen pohjista luonnokset, joihin minä ja perheeni olimme tyytyväisiä. Tämän jälkeen käännyimme arkkitehtitoimisto Haroma & Partnersin puoleen, jotta saimme heidän kanssaan yhteistuumin jalostettua ajatuksemme aina rakennuslupaan saakka. Rakennuslupahakemus ei kuitenkaan täyttänyt vielä rakennusvalvonnan kaikkia edellytyksiä, joten jouduttiin tekemään korjauskierros. – Lupaprosessi muokkauksineen kesti paljon pidempään mihin olimme etukäteen varautuneet. Pitkä odotus ei kuitenkaan meidän tapauksessamme haitannut, sillä ehdimme jalostamaan omia ajatuksiamme materiaaliratkaisujen osalta ja meillä oli aikaa rauhassa valita erinomaiset urakoitsijat ja valvojat. Kun asunnot ovat vihdoin syksyllä valmiit, se palkitsee moninkertaisesti kaikki vastoinkäymiset ja tuhannet työtunnit, jotka ovat matkan varrelle mahtuneet, Mäkelä toteaa iloisesti. Rivitalo Aurajoen rannalla Historiallinen Crichtonin talo saa uuden elämän Crichtonin talo sai uuden elämän ja kesän lopulla uusia asukkaitakin. Henriikka Fingerborg LAATTATALO Pukkila on uudistanut brändinsä ja toimintatapansa. Turun Pitkämäessä vuodesta 1903 toiminut Pukkila on avannut uuden laattamyymälän Raisiossa. Pukkila on siirtymässä entistä vahvemmin laattavalmistajasta sisustamisen ja rakentamisen inspiroijaksi. Pukkilan laattoja ovat olleet suunnittelemassa muun muassa Karin Widnäs, Marjatta Metsovaara, Markku Piri, Stefan Lindfors, Jarkko Kallio ja Harri Helorinne. Ensimmäiset Pukkilan kuviolaatat suunnitteli vuonna 1968 Erik Bruun yhdessä vaimonsa Sinikka Kinnunen-Bruunin kanssa. Pukkila pani laatat uusiksi
21 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET 22 Asunnot
23 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
24 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 23. huhtikuuta 2016 JAZZKLUBI Monkissa nostetaan hattua eräällä suurimmista elossa olevista jazzpianisteista 29. huhtikuuta, kun Flame Jazzissa vietetään Keith Jarrett -teemailtaa. 1945 syntynyt Jarrett on erinomainen pianisti ja lisäksi hän on säveltänyt monipuolista jazzia 1960-luvun puolivälissä alkaneen uransa aikana. Monkissa Jarrettin tuotantoa tulkitsevat Verneri Pohjola, Jussi Fredriksson, Ville Herrala ja Ville Pynssi. Kunnianosoitus Keith Jarrettille SUURET hitit ovat karttaneet Carlos Santanaa 2000-luvun alun jälkeen. Huhtikuun puolivälissä julkaistun IV-levyn suhteen ennusmerkit ovat kuitenkin hyvät. Vuosikymmenien jälkeen Santanan kokoonpano on palannut siihen ”klassiseen” 1960–70-lukujen taitteen kokoonpanoon. Santanan rinnalla ovat niin Gregg Rolie, Neal Schon, Mike Carabello kuin Michael Shrievekin. Bändi on myös osallistunut aktiivisesti säveltämiseen. Tuloksena on verevin Santanan nimellä julkaistu levykokonaisuus vuosikausiin. Jos vielä 1999 julkaistu Supernatural unohdetaan, yhtä täysipainoista Santana-levyä etsittäessä joudutaan palaamaan 1979 julkaistuun Marathoniin. Smoothin tai Maria Marian kaltaisia potentiaalisia megahittejä uudella levyllä ei ole, mutta irtonainen soitto on nautittavaa. All Aboardin kaltaista musiikillista ilotulistusta ei voi vastustaa. Ehkä eniten hittipotentiaalia on helposti lähestyttävässä Leave Me Alonessa, mutta se ei ole lähellekään kiinnostavinta antia levyllä. Oikeastaan ainoa napinan aihe on levyn kesto. 16 biisiä ja 75 minuuttia on liikaa, vaikka laatua riittääkin. Muutaman kuivan oksan karsimalla levy olisi ollut timanttinen. Kenelle: Rytmiä ja liikettä tanssijalkaan kaipaavalle. Arvio: Shamanistikitaristi palaa huipulle. ILKKA LAPPI Shamaanirokin paluu Kuka on Suomen elokuvahistorian tärkein elokuvantekijä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI RUNOILIJA Mika Kivelää hymyilyttää viimeisimmän kokoelmansa Räkäkännirakkautta saavutukset. Kokoelma voitti Indie Book Awardsin 2015, mutta myös muunlaista suosiota kokoelma on saanut. – Huomasin vähän aikaa sitten, että Räkäkännirakkautta on varastettu Helsingin kirjastosta. Tietyllä tapaa olen siitä vähän otettu, Kivelä nauraa. Iloon on aihetta myös uuden aluevaltauksen vuoksi. Kivelältä ilmestyi vastikään ensimmäinen pitkä romaani Elukkavaunu. Vaikka kyse on pitkästä romaanista, jossa on yhtenäinen juoni, uskoo tekijä, että hänen runoihinsa tutustuneet löytävät tuttuja elementtejä romaanistakin. – Varmasti ainakin kielellisiä yhtäläisyyksiä löytyy. Teemat ja maailmat ovat varmaan aika samanlaisia kuin runoissakin. Kivelä on 20 vuoden aikana julkaissut runoja tasaiseen tahtiin. Vyöllä on kymmenen omakustanteista runokokoelmaa. Elukkavaunu on kuitenkin Kirjokansi-kustantamon kustantama. – Olen joskus aikanaan päättänyt, että runot kustannan itse, mutta proosaa en. Se linjanveto pitää. Jos kukaan ei olisi kustantanut, niin en olisi tätä omakustanteena lähtenyt tekemään, Kivelä sanoo. PROOSA on kuulunut Kivelän elämässä runon rinnalle aina, vaikka pöytälaatikkoa pidemmälle proosa ei ennen Elukkavaunua olekaan edennyt. Elukkavaunun ensimmäisen version Kivelä kirjoitti jo vuosia sitten. – Ensimmäisen version kirjoitin 2007, jonka jälkeen teksti jäi pöytälaatikkoon. Sen jälkeen olen tehnyt kolme runokirjaa. Nyt sattui alkuvuodesta olemaan töiden puolesta vähän enemmän vapaa-aikaa. Päätin kaivaa tekstin taas esiin monen vuoden tauon jälkeen. Kun Kirjokannen Jussi Virratvuori sai käsikirjoituksen käsiinsä, päätös Elukkavaunun kustantamisesta oli helppo tehdä. – Ensinnäkin kieli teki vaikutuksen ja toiseksi mieli sekä totta kai tarina. Se teki päätöksestä helpon, kun huomasi tekstin olevan valmista. Töitä tehtiin totta kai tämänkin kirjan kohdalla, mutta tekstistä huomasi, että tyyliin ei tarvitse puuttua. Ammattitaito näkyi käsikirjoituksessa, Virratvuori toteaa. ELUKKAVAUNU on tukevasti Turkuun sijoittuva romaani. Kotikaupunki on vahvasti esillä Kivelän esikoisromaanissa. – Kai sitä voisi kuvailla veijaritarinaksi. Turkulaiselle ja Turkua tuntevalle tarinasta löytyy varmaan tuttuja paikkoja ja tapahtumia. Jossain vaiheessa kaupungilla on jopa juonellisesti aika tärkeä rooli. – Kaikki eivät löydä runoistani niihin piilotettua huumoria ja ironiaa. Ehkä, tai ainakin toivon mukaan, ne on romaanista helpommin löydettävissä. Voi toki olla, että ihmiset vain närkästyvät ja pahoittavat mielensä, Kivelä tuumii. Tutun karheaa meininkiä Kymmenen runokokoelman jälkeen Mika Kivelästä tuli esikoiskirjailija Mika Kivelän esikoisromaani Elukkavaunu käsittelee miehen runoista tuttuja teemoja. Näkökulma on usein muuta kuin turvallista keskiluokkaista perhe-elämää. Ilkka Lappi
25 Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 23. huhtikuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! POSTINJAKAJAT leikkaavat jatkossa tiistaisin myös asiakkaiden nurmikot. Nyt on kerrankin ajateltu postilaatikon ulkopuolelta. Radio Airiston Aallot yritti turhaan miettiä, että jos jakajalta menee vaikkapa 12 tuntia ruohonleikkuuseen, niin ehtiikö tiistain posti perille tiistaina ensinkään. INTER on potkaissut jalkapallon Veikkausliigan käyntiin hyvin tuloksin. Peli ei ole kummoisesti kulkenut, mutta raitapaidat ovat lisänneet joka matsin lopussa faarttia ja nousseet vähintään rinnalle. Mihin vielä yltävät, kun peli saadaan kuosiin? TEATTERISILTAA kaunistaneet narsissit jaetaan ensi viikon perjantaina kaupunkilaisille, kassi per multasormi. Aikaisempina vuosina kokeiltu omatoimisuus johti tottakai siihen, että jotkut rohmusivat niitä enemmän kuin kukkapenkki sallii. TYÖTTÖMÄN kirjoitus Helsingin Sanomien mielipideosastolla pani miettimään. Vuoden alusta keikkatyön vastaanottaminen on voitu tulkita yrittämiseksi. Viranomaiset miettivät asiaa kolme viikkoa, ja kertovat sitten, mikä tulkinta asiassa tehdään. Ei näin! PITÄISIKÖ kuntavaalit järjestää yhdessä maakuntavaalien kanssa? ROSENLÖF: Hyväksyn, että kuntavaalit siirrettiin ensi keväälle. Sitä en olisi hyväksynyt, että vaalit olisi siirretty vielä myöhemmäksi. Pääosin vaalit ovat yleensä keväisin. HARTIALA: Jos maakuntavaalit on pidettävä, ne voisi järjestää yhdessä kuntavaalien kanssa. JR: En kannata, että tehdään tällainen maakuntamalli. Jos kaikki hallituksen haaveet toteutuvat, niin keskustan kannan mukaisesti pienet kunnat jäävät henkiin. Seuraavaksi kunnilta siirretään varmasti pois sivistys eli päivähoito ja koulutus. Sitten pieneen kuntaan ei enää jää kuin kesällä ruohojen leikkaus, talvella hiekoitus ja mahdollisesti kaavoitus. KH: Meillä on periaatteessa yhden suuren kaupungin kokoinen väestö koko maassa. Hallinnon kerroksia on nyt jo liikaa. Kun puhutaan, että taloustilanne on huono, niin minkä takia rahaa kaadetaan byrokratian kerroksiin lisää ja lisää. Raha pitäisi saada palveluihin. Koko Suomi on pienempi kuin Pietarin kaupunki. JR: Tällä tavalla kuntaliitoksia ei tietenkään synny, kun kuntiin ei jää mitään tekemistä. Tämä on kepulainen malli. Tällä tavalla saadaan pidettyä yli 300 kuntaa. Tässä on se jäynä, että kun siirretään vaalit kevääseen, niin samalla uusi valtuusto ja uudet lautakunnat tekevät vuoden 2018 budjettia. Jos vaalit olisi siirretty syksyyn, olisi mennyt yli puoli vuotta niin, ettei uusi valtuusto pysty vaikuttamaan siihen, mitä aikaisempi on tehnyt. KH: Toisaalta uusilla valtuutetuilla olisi ollut puoli vuotta aikaa harjoitella. Nyt he joutuvat aika kylmiltään päättämään isoista asioista. JR: Mielestäni kuntavaalit ja maakuntavaalit olisi syytä järjestää yhdessä. Se riski on, että äänestäjä katsoo kuntavaaliehdokkaan numeron ja äänestävät samalla myös toisissa vaaleissa. Kerran järjestettiin kahdet vaalit yhtä aikaa ja osa valituista valtuutetuista oli sellaisia, että he saivat sen jälkeen vain kourallisen ääniä. En viitsi mainita nimiä. Jotkut vetävät hätiköiden saman numeron joka paikkaan. KH: Aion olla ehdolla kuntavaaleissa. Opetuspuolella asiat ovat sen verran kesken. JR: En ole tehnyt vielä päätöstä. JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari ME Mannerheimin lastensuojeluliitossa pidämme varhaiskasvatukseen kohdistettavia leikkauksia vahingollisina ja lyhytnäköisinä. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen näkökulma on jäänyt päätöksenteossa sivuun. Lapsivaikutusten ohella myös pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset on sivuutettu, sillä varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen heikentävät varhaista tukea ja siten lisäävät korjaavien palveluiden tarvetta ja kustannuksia. Riittävän hyvä vanhempi on hyvä. Vanhemmuuden haasteissa ei vaadita täydellisyyttä eikä yksin selviytymistä keneltäkään. Jokaisella on oma tapansa kasvattaa ja antaa lapselleen turvaa, rakkautta ja rajoja. Tätä vanhempien kasvatustyötä tukee varhaiskasvatus, johon jokaisella lapsella on oikeus. Perheiden hyvinvointiin kuuluu toimiva arki. Tähän asti vanhemmat ovat itse valinneet lapselleen parhaan tavan ja määrän osallistua varhaiskasvatukseen. Toteutumaisillaan olevat heikennykset kaventavat tätä mahdollisuutta. Eriarvoisuuden vaara piilee tavassa, jolla erotellaan lapset kokoja osapäiväpaikoille. Korostetaanko vanhempien vai viranomaisten asiantuntemusta lapsen erityistarpeista ja perheen pärjäämisestä? Työtilanne on helpompi osoittaa kuin kokopäivähoidon tarve sosiaalisin perustein. Myös pätkätyöläisen lapsella täytyy olla mahdollisuus kokopäiväpaikkaan päiväkodissa, jos vanhempien työtilanne muuttuu. Ilman pelkoa ylisuureen ryhmään joutumisesta tai ryhmän vaihtumisesta. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen Liedossa kuulostaa hyvältä, mutta riittääkö se paikkaamaan suunnitteilla olevia heikennyksiä? Mielestämme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kuuluvat yksilöllisyys, kiireettömyys ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa. Ryhmäkokojen suurentaminen ei edistä näiden asioiden toteutumista. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta on sama subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille lapsille. Kaiken toiminnan takana ovat arvot. Mitä arvoja pidämme tärkeänä? Vaikka talouden sopeuttaminen onkin tässä taloudellisessa tilanteessa välttämätöntä, Liedon kunnan ei kannata ottaa askeleita taaksepäin ja rapauttaa tulevaisuuden todellisia edellytyksiä: lapsia ja heidän kasvuolosuhteitaan. MLL LIEDON PAIKALLISYHDISTYKSEN HALLITUS Rajaus lisää Liedossa eriarvoisuutta
27 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 23. huhtikuuta 2016 KOLUMNI TOISPUOLISESTI halvaantunut nainen yritti sulloutua pyörätuolinsa kanssa sairaalan hissiin. Ohikulkijat eivät huomanneet naisen tuskaista yritystä. Lopulta toista pyörätuolissa istuvaa potilasta työntänyt mies huomasi tapahtuneen ja riensi auttamaan naista. Nainen oli kiitollinen apua tarjonneelle miehelle, ja jatkoi matkaansa lääkärin vastaanotolle. Lähimmäisen auttamisesta on tullut ilmiö, joka saa paljon huomiota netissä. Silti monet pienet avunannot jäävät huomaamatta. Kun joku arjen sankari ryntää pelastamaan toista, niin monesti avunantotilanne päivitetään Facebookissa tai muualla sosiaalisessa mediassa. Uutisten otsikoissa ponnahtaa vähän väliä pinnalle se, miten joku on virunut maassa loukkaantuneena eikä kukaan tule auttamaan. Ehkä tunnin päästä saapuu joku, joka kysyy onko kaikki kunnossa. Nämä uutiset saavat aikaan kiihkeitä keskusteluja kommenttiosiossa. Yllättävän moni pitää normaalina myös sitä, että apua tarvitsevan voi jättää pulaan. Pelko siitä, että saa aikaan vielä pahemman haaverin tai että maassa lojuva ihminen on väkivaltainen rikollinen, saa ihmiset kulkemaan ohi. HÄTÄTILANTEESSA varmasti jokainen osaa kysyä onko kaikki hyvin tai hälyttää apua paikalle. Monesti unohdetaan toisten hätä. Facebookista poistetaan nopeasti ”hankalat” ja mahdollisesti henkistä tukea tarvitsevat ihmiset ystävistä, ja jos jollain menee huonosti, kaventuu ystäväpiiri huomattavalla vauhdilla. Se, että auttaa lähimmäistään, ei tarkoita sitä, että asettaa muut tarpeidensa etusijalle. Tosin oven avaaminen vanhukselle tai pyörätuolissa kulkevalle tulisi olla enemmänkin tapa kuin poikkeus. MARIANNE ROVIO Sairaalassa kuultua Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T PANSION ja Pernon asuinalueiden kehittäminen on vihdoin lähtenyt liikkeelle viimeisen vuoden aikana. Yhtenä osana tätä käsiteltiin Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnassa asukkaiden aloitetta ja tuotiin virkamiehen vastaus asiasta tiedoksi. Tämä ei tarkoita, että kyseinen vastaus olisi koko totuus alueen kehittämisestä. Myös Turun SDP:n valtuustoryhmä kuuli alueen asukkaita viime syksynä ja esille nousivat vastaavat asiat kuin alueen asukkaille nyt vastatussa aloitteessa. Toimenpiteet ovat käynnissä monella eri taholla. Esimerkiksi Turun kaupungin omistama TVTasunnot Oy on ottanut painopisteekseen Pansion ja Pernon taloyhtiöiden peruskorjaukset sekä alueen yleisen kehittämisen. Ja kuten asukastilaisuudessa toivottiin, TVT on myynyt osan perheasunnoistaan omistusasunnoiksi. Pansion Koivuluodon saamista asukkaiden virkistyskäyttöön ei ole haudattu, mutta kaupunki ei pysty asiaan omilla päätöksillään vaikuttamaan. Siksi etsitäänkin keinoja vaikuttaa muilla tavoilla Puolustusvoimiin, jonka alueesta on kysymys. Harjoitus ei ole helppo. Kiinteistöliikelaitos on käynnistänyt asukaskuulemisen jälkeen useita päällystysja kaunistamistöitä alueella. Mitä tulee koirapuistoon, ne kuuluvat kiinteistöliikelaitoksen vastuulle. Sellaisen rakentamisen hinta on korkea ja meluhaitat tulevat vastaan monissa muissakin paikoissa. Ja Pansion koululle pitäisi löytyä mielekäs uusi elämä, ja peruskorjaukselle maksaja. Siinäkään ei olla vielä kirvestä heitetty kaivoon. Alue on merellinen ja luonnonkaunis. Vuosikymmenet ovat kohdelleet Pansiota ja Pernoa kaltoin. Vihdoin näyttäisi laajaa tahtoa olevan asiantilan korjaamiseen. Tämä työ jatkuu. JORMA HELLSTÉN KAUPUNGINVALTUUTETTU (SD.) Pansio ja Perno etenevät PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDESSÄ olisi ajat sitten pitänyt ottaa järeät aseet käyttöön, nyt ovat melkein kaikki alkoholisoituja. Kuka niitä huolii? Olisi katsottu, kuka suosii harmaata taloutta? On useita henkilöitä, jotka nostavat päivärahaa liitosta tai Kelasta ja työantajat suosii niitä. Kehitysvammaiset ovat liian halvalla töissä ja työnantajat saa palkkion siitä, että ottavat lisää väkeä ja vanhempi työntekijä saa kenkää. TOSI ON Työttömyyteen oikeat lääkkeet