JO V Tässä numerossa sisäsivuilla DESTA 1981 UO REM SE PA PI VÄKIPYÖRÄ .DWVR NRNR RKMHOPD Aamuset I Kaupunkimedia HT KA ZZZ NDUPHO ¿ U P U N KILE 9LUWDD 6LLRQLVWD ,65$(/÷.21*5(66, ÷ Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 | Nro 40 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä 7XOH NXXOHPDDQ NXLQND PDDLOPDQ PHQQHLV\\V MD WXOHYDLVXXV NRKWDDYDW ,VUDHOLQ Q\N\KHWNHVVl Potkurin toiminta jäämässä kokonaan Turun seudun kuntien harteille. Uutiset s.6 0XNDQD PP ,VUDHOLQ VXXUOlKHWWLOlV 1DWDO MlUMHVW|Q WM 2UO\ *DO ,VUDHOLVWD VHNl XVHLWD VXRPDODLVLD DVLDQWXQWLMRLWD 0LNDHOLQNLUNNR 7XUNX Parantava musiikki Edessä kova kesä Kuka pääsee Karjurockiin? Uli Kontu-Korhonen soittaa sairaaloissa. Pyyteettömästä työstä ei pidä odottaa palkaksi aplodeja. Kaupunki s. 10 TPS salibandyn valmentaja Aki Vilander haluaa vähentää joukkueen vaihtuvuutta. Kesällä mennään kovaa. Urheilu s. 19 Kymmenen bändiä on kovassa paikassa ravintola Bassossa. Vain yksi pääsee kesällä keikalle Karjurockiin. Viihde s. 22
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 Tack… ESITÄN hylkyä, ilmoitti valtuutettu valtuustossa. Siltä se valitettavasti välillä näyttääkin. Kylmää on ja kolkkoa – valotonta ja elotonta kuin merenpohjassa. Ääriviivat näkyvät, mutta onko ketään paikalla? TYKSIN henkilökunta haluaa eettiset suojahanskat (TS 16.5.). Sitä hetkeäkö varten, kun he kättelevät sairaanhoitopiirin puheenjohtajaa Piia Eloa? Siis tietenkin jossain muualla kuin piirin johtajan synttäreillä. Pääkirjoitus 21.5.2014 Remonttimiehellä näytön paikka TURUN Osuuskauppa valitsi uudeksi toimitusjohtajakseen Antti Sippolan, joka sai juuri lähteä SOK:n johtoportaasta. SOK antoi ja TOK otti. Valinta on monella tavalla mielenkiintoinen. Yllätys ei ole, että TOK rekrytoi osuustoimintaliikkeen sisältä, mutta tärkeä signaali on, että se uskoo edelleen kokemukseen, vaikka toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Nettikauppa vie asiakkaita ja uusi kuluttajasukupolvi käyttäytyy muutenkin eri tavalla kuin edeltäjänsä. Sippola (s. 1955) on niin kokenut, että hän muistaa aikaisemmat kaupan ja yhteiskunnan murrokset. Kun yhteiskunta autoistui, perheet muuttivat ostokäyttäytymistään. Osuuskauppa ei muuttanut heti toimintatapaansa, vaan tukeutui edelleen pieniin lähikauppoihin ja kitui henkitoreissaan PUOLUSTUSPOLIITTINEN selonteko esittää Ruotsissa Gripenhävittäjien määrän kasvattamista 60–70:llä (HS 15.5.). Saisivat nyt ensin entisetkin lentämään ilta- ja viikonloppuvuoroissa. ennen saneerausta. Sippola muistaa silti myös, että muutoksista voi selvitä, jos on kykyä sopeutua. TOK:N hallituksen puheenjohtajan Matti Mannerin viesti uudelle toimitusjohtajalle on, että yhtiön kannattavuuden on parannuttava – ja nopeasti. Päivittäistavarakauppa on kannattavaa, samoin polttoaine- ja liikennemyymäläbisnes, mutta katteet ovat pudonneet. Hotellit ja ravintolat ovat vaikeuksissa, samoin käyttötavarakauppa, jota kasvava nettikauppa kolhii. Ongelmat eivät ole TOK:n omia. Ne ovat toimialan yhteisiä. Ratkaisuja jokainen etsii kuitenkin itse ja omasta suunnastaan. Mitä TOK ja Sippola aikovat tehdä? Pohjalaisuuttaan korostava Sippola ilmoitti palaavansa mielellään ”lattialle”. Luvassa lienee tiukkaa mikrotason oh- jausta ja kontrollia, mutta myös suuuremman mittakaavan valintoja. JOKAISEN bisneshaaran on pärjättäävä omillaan. Toimintaa tehostetaan, n, mutta supistaminen ja karsinta tusskin ovat niitä suuntia, joista todelliset et ratkaisut löytyvät. TOK ei elä kvartaalitaloudessa, eikä sen tarvitse tulouttaa kymmenyksiä omistajille, mutta pysyvätkö asiakasomistajat uskollisina, ellei tarjolla ole näkyviä etuja? Kaikki etsivät kasvua. Voittaja on se, joka ensimmäisenä keksii, mistä sitä on saatavissa ja millä taavoilla. LASSE VIRTANEN N Demari Porvari PERTTI PAASIO PEKKA RUOLA on ministeri ja entinen SDP:n puheenjohtaja. on kunnallisneuvos ja entinen valtuuston puheenjohtaja. DEBATTI …nej tack! NOITASATEITA. Paikallisradiojuontajia vaivaava pronominitauti on tarttunut jo televisiometeorologeihin. Nämä tuulet puhaltelevat tuonne pohjoiseen harvase päivä. Ja noita sateita on eri puoli puolella Suomea. Turhat välisanat eivät lisää puheen ymmärrettävyyttä, vaan haittaavat sitä. PP: Pekan lähestymistapa on ihan oikea. Aloitetaan kysymyksillä. Emme tiedä, mutta jollei keskustella, jäljille ei päästä koskaan. PR: Ei päästä. PP: Mikä on EU:n rooli EU-vaalitaistelussa? Sekä julkisuus että kansalaiset käyttäytyvät ikään kuin EU olisi osapuolena vaaleissa. Se on vähän sama kuin Kupittaan kenttä olisi osapuolena TPS:n ja Interin matsissa. Kenttä on kenttä, jolla pelataan. Pelaajat ovat erikseen. EU on areena, eikä ottelun osapuoli. Nyt kategorioidaan vastustajiin ja puolustajiin. Enkä puhu nyt kurkkudirektiivistä, joka on pelkkä vitsi. PR: Kun on eduskuntavaalit tai kunnallisvaalit, niin puhutaan niissä käsiteltävistä asioista. EU-vaaleissa puhutaan EU:sta, eikä asioista, joita pitäisi käsitellä. PP: Hyvin sanottu. On kovin vaikea käydä EU-keskustelua jostakin tietystä asiasta, josta en tykkää ja samanaikaisesti esittää jotakin, josta tykkään. PR: Kansalaisten pitäisi mennä sisälle asioihin, mutta se ei ole kovin helppoa. Ne ovat aika abstrakteja. Todennäköisesti ne eivät ole selviä kaikille parlamentaarikoillekaan. PP: Parlamentissa on noin 750 edustajaa. Se määrä sinne valitaan, oli äänestysprosentti mikä tahansa. PR: Keskustelu päätyy aina ilmastoasioihin, rikkidirektiiviin ja vastaaviin. Sen jälkeen on enää humoristisia heittoja kurkkudirektiivistä ja muista. Asia saa aika huvittaviakin piirteitä PP: Niitäkin. Ja huvittavat piirteet ovat osa sitä keskustelua. NIKKE NOUSUKAS TILASTOITU alkoholinkulutus laskee, mutta tilastoimatonta vain arvaillaan. Laivoilta kannetaan selkä vääränä juomasalkkuja kotiin, joten tuskin kokonaiskulutus pienenemässä on. Kansa on niin kostea, että härmäläisten verestä odotetaan kohta löytyvän valko- ja punasolujen ohella myös kuohu- ja rosésoluja. MIKÄ motivoi kansalaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? RUOLA: Äänestysprosentti on presidentinvaaleissa 80 ja EU-vaaleissa alle 40. Kunnallisvaaleissa prosentti 60. Onko EU liian kaukainen vai onko se mörkö ihmisille? Ei olla kiinnostuneita. Sinä olit vaaleissa mukana vuonna 1996. PAASIO: Niin olin. Silloin oli kunnallisvaalit yhtä aikaa. PR: Se oli hiukan eri tilanne. Vuonna 2001 prosentti oli hiukan yli 30. MEINAAVAT juurruttaa ahmoja VarsinaisSuomenkin metsiin. Sen rinnalla susi onkin lähinnä seurakoira.
AAMUSET 6 UUTISET Maakuntajohtaja Savo jää eläkkeelle MAAKUNTAJOHTAJA Juho Savo (kuvassa) jää eläkkeelle ensi vuoden alusta lukien. Varsinais-Suomen liitto käynnistää uuden maakuntajohtajan avoimen haun. Kelpoisuusehtona on sovel- o tuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnollaa osoitettu vähintään hyvä suomen jaa ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen n taito. Palkka on 8 700 euroa kuukau-dessa. Junalla Turusta Helsinkiin tunnissa. Onko tälle tarvetta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 Helsinkiin junalla tunnissa? ESPOO, Lohja, Salo, Turku ja Vihti sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan liitot ovat lähettäneet liikenneja viestintäministeriölle ja Liikennevirastoon esityksen, että Suomi tavoittelisi uuden Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden jatkosuunnitteluun EU:n osarahoitusta kaudelle 2014–20. Ratayhteys nostetaan keskusteluun, kun Euroopan unioni on aloittamassa uutta rahoituskautta eurooppalaisille liikennehankkeille. Yhteys on osa ydinverkkokäytävää, joka kulkee Venäjän rajalta Skandinavian kautta Välimerelle. Tavoitteena on, että Turusta Helsinkiin pääsisi junalla tunnissa. TEN-T-rahoitusta käytetään ohjelmakaudella 2014–20 noin 26 miljardia euroa koko EU:n alueelle. Suomen osuus voi olla noin 200–300 miljoonaa euroa. Rahoituksesta kohdennetaan yli 80 prosenttia ydinverkkokäytäville. Tukea voi saada 50 prosenttia suunnitteluhankkeiden kustannuksista. Investointihankkeiden osalta tuki vaihtelee 10:stä 50:een prosenttiin. Työttömyys yhä kasvusuunnassa VARSINAIS-SUOMEN työ- ja elinkeinotoimistossa oli huhtikuun lopussa 26 100 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 900:lla. Viime vuoden huhtikuusta määrä kuitenkin kasvoi 1 100:lla eli 4,4 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,0 prosentilla. Huhtikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 11,5 prosenttia (11,0 %). Koko maassa osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksiköllä ja oli 11,7 prosenttia (10,7 %). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa. Työttömien määrä kasvoi lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli hitaampaa kuin koko maassa, kun Pirkanmaalla ja Uudellamaalla työttömyyden kasvu oli sitä nopeampaa. ELY pois Potkurista Yrityspalvelukeskuksen pyörittäminen jäämässä kuntien vastuulle TEEMU P. PELTOLA YRITYSPALVELUKESKUS Potkurin pyörittäminen on jäämässä yksin Turun seudun kuntien harteille. Potkuri perustettiin aikanaan Turun kaupungin ja TE-keskuksen (nykyään Varsinais-Suomen ELY-keskus) välisellä sopimuksella. Tuolloin sovittiin, että johtamisvastuu on vuoden 2013 kesään asti TE-keskuksella, minkä jälkeen se siirtyy Turun seudun kehittämiskeskukselle. Kuntien kannalta tummia pilviä taivaalle nostatti työ- ja elinkeinoministeriön viimevuotinen linjaus, jonka mukaan alkavien yrittäjien kasvokkain tapahtuva neuvonta on jatkossa kuntien vastuulla. Valtion tehtävänä on tarjota palveluja sähköisen YritysSuomi-palvelun sekä TE-toimistojen kautta. Asian vahvistaa ELY-keskuksen Kehittämispalvelut-yksikön päällikkö Esa Lindqvist. MINISTERIÖN linjauksen seurauksena Potkurin päällikkö Timo MetsäTokila on jo siirretty ELY-keskukseen muihin tehtäviin. Innovaatioasiamies Tapio Järvensivu ja yritysneuvoja Ritva Rapo jatkavat ELY:n väestä Potkurissa toistaiseksi. Lisäksi Potkurissa on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella palkattuja ELY-keskuksen työntekijöitä, joiden projektit päättyvät ku- luvan vuoden aikana. Samalla päättyvät heidän työsuhteensa. – Asiaan ei liity dramatiikkaa, määräaikaisuus kuuluu projektityön luonteeseen. Tänä vuonna käynnistyvä uusi EU-ohjelmakausi tuo uudet projektinsa, mutta käytettävissämme olevat EU-varat tulevat olemaan aiempaa pienemmät, Lindqvist sanoo. POTKURIN tulevaisuus puhutti maanantaina myös Turun kaupunginvaltuustossa. Perussuomalaisten valtuutettu Ville Tavio muistutti puheenvuorossaan, että Potkurin asiakkaat ovat perustaneet seudulle 751 yritystä. – Ikävä kuulla, että valtio ei ole enää hommassa mukana, Tavio sanoi. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok.) painotti repliikissään, että Potkuria ei olla lopettamassa. – Rahoitus siirtyy kokonaan kuntien vastuulle. Jos kehittämiskeskuksen rahoitusta ei lisätä, siitä aiheutuu haasteita Potkurin toiminnalle. Esa Lindqvist muistuttaa, että ELYkeskuksen pitää tarjota palvelujaan tasapuolisesti koko maakunnassa. – Muut seutukunnat olisivat perustellusti oikeutetut saamaan ELY:ltä vastaavat resurssit kuin Potkurikin. Tämä ei ole nykyisessä taloustilanteessa yksinkertaisesti mahdollista. Kampanjointi on kallista työnhakua Mikael Rydenfelt TEEMU P. PELTOLA –EN usko, että kärkiehdokkaat sytyttävät kansaa äänestämään. Ei niitä sytytä ylätason jätkät, pamauttaa kokoomusmeppi Eija-Riitta Korhola. 15 vuotta europarlamentissa istunutta Korholaa on helppo uskoa. Eurovaalien äänestysaktiivisuus on jumiutunut Suomessa neljänkymmenen prosentin korville. Se on vain muutaman prosenttiyksikön EU-maiden keskiarvoa pienempi. Laiskasti sujunut ennakkoäänestys ei ennakoi äänestysaktiivisuudelle merkittävää kasvua tälläkään kerralla. Jännitettävää on lähinnä siinä, alkaako äänestysvilkkaudesta kertova prosenttiluku kolmosella vai nelosella. Eurovaalit ovat kampanjoinnin suhteen tyystin erilaiset kuin kunta- ja eduskuntavaalit. Äänestysalueena on koko maa. Pelkästään kotimaakunnan äänillä läpimeno jää haaveeksi, ainakin Kehä III:n ulkopuolella. On jaksettava kiertää, minkä lisäksi valtakunnallinen näkyvyys maksaa. EUROVAALIT 25.5. Ehdokkaan on vaikea saada valtakunnallista näkyvyyttä ilman tuntuvaa kampanjabudjettia. SUURIMMAT vaalibudjetit liikkuvat yli sadassa tuhannessa eurossa. Puolueiden kukkaronnyörit ovat kireällä ja vaalirahoituksen avautuminen on karkottanut yrityksiä. Moni ehdokas ottaa kymmenien tuhansien eurojen vaalilainan. Harva äänestäjä olisi valmis sijoittamaan työnhakuunsa tällaisia summia, etenkään kun läpimenoa eivät isotkaan rahat takaa. Keskustameppi Hannu Takkulan kampanjabudjetti on Suomen suurimpia. Ennakkoilmoituksen mukaan rahaa palaa 110 000 euroa. Suuri summa, mutta valtakunnalliseen näkyvyyteen sen saa sulamaan vikkelästi. Takkula laskeskelee, että samanaikainen vaalimainos Helsingin Sanomissa ja kaikissa maakuntalehdissä maksaa 32 000 euroa. Kaksi tällaista ”kierrosta” vie budjetista liki kaksi kolmasosaa. Sosiaalisessa mediassa kampanjointi onnistuu maksutta tai ainakin murto-osalla Takkulan budjetista. Toistaiseksi yksikään ehdokas ei ole mennyt valtakunnallisissa vaaleissa läpi pelkän somen voimalla, vaikka hypetys on ollut kovaa. Sunnuntaina tiedämme, onko aika vieläkään sille kypsä. & )) #&)) &
" ) # $
$ ## # #
, B&E*3EE /. 53&!%E*A1!&E .6 AEE( 5%!AE -(6
" $" C2/+ &EE ( 5A!&% -(6 0@+ C2.
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
AAMUSET 10 KAUPUNKI Markkinat sulkevat Puutarhakadun PORTSAN katumarkkinat pidetään ensi sunnuntaina Puutarhakadulla, Heikkilänkadun ja Korkeavuorenkadun välisellä osuudella, kello 11–15 . Katuosuus on suljettu läpiajoliikenteeltä kello 9–17. Kiertotie kulkee So- fiankadun kautta. Paikalla on viitisenkymmentä myyjää. Asukasyhdistyksellä on myynnissä Portsa-aiheisia T-paitoja ja postikortteja. Markkinat järjestää asukasyhdistys Portsa Ry. Uskotko musiikin parantavaan voimaan? Onko kokemuksia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Oona Karhunen Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 TÄYTTÄ ASIAA KERJÄLÄISET eivät kuulu maamme kaupunkien katukuvaan. Erikoisia säädöksiä maassamme, Suomeen saa tulla kerjuulle, mutta yöksi pitäisi lakata olemasta! Ihmettelen, kuinka kannattaa ajaa autolla läpi Euroopan ja takaisin, elää täällä, sekä saada jäämään rahaa vielä kotiinviemisiksi. Miksi Bulgaria ja Romania väkisin otettiin EU:hun? KOTIKYLÄN KASVOT JARKKO O. KOSKINEN ON niit kerjäläisi ja paljo. Torin ympärillä kiehaa epäsiistin ja likaisen näköisiä pahvimukin heiluttajia. Nyt on tullu yks nuorikin nainen joka kiehnää miesten ympäril. Ettei vaan möisis itteäs. Sairaalamuusikon ansiosta musiikista saavat nauttia nekin potilaat, jotka eivät varsinaisiin konsertteihin pääse. Sairaalamuusikko ja sairaalamuusikoiden kouluttaja Uli Kontu-Korhosen mielestä olisikin hyvä, jos sairaalamusiikkia kuultaisiin esimerkiksi kerran viikossa. MATTI ERJOMAA IKUISUUTTA ei voi poispyyhkiä eikä paeta; se aina ON. Elämän & kuoleman piirileikki. Syy ja seuraus. METSÄ Aplodeja odottamatta Sairaalamuusikko työskentelee vahvana, mutta nöyränä VALTIOLLISESTI itsenäisessä Suomessa valtiopetosvaaleja ei olisi, kun niitä ei tarvittaisi itsenäiselle Suomelle. Valtiollisesti ei-itsenäisessä EU-Nato-Suomessa, Brysselin vasallivaltiossa, europarlamenttivaalit ovat. Nämä valtiopetospolitiikkavaalit tarvitaan, että kolmetoista meppiä äänestetään europarlamenttiin Brysseliin napostelemaan nannaa! TEUVO TURUNEN ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. OONA KARHUNEN SAIRAALAMUSIIKKI lähtee muusikon ja potilaan välisestä yhteydestä. Muusikon on osattava lukea potilasta, mutta vastuu musisointitilanteessa on kuitenkin sekä esittäjällä että kuulijalla. – Itse esimerkiksi tiedän, mitä sävelet ja sanat minulle merkitsevät. Potilaalle kokemus ei ehkä ole sama. Siksi sairaalamuusikon onkin oltava yhtä aikaa sekä vahva että nöyrä, kertoo musiikkipedagogi, sairaalamuusikko ja sairaalamuusikoiden kouluttaja Uli Kontu-Korhonen Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta. Sairaalamusiikkia voivat olla niin aulatiloissa pidettävät konsertit, osastojen päiväsaleissa pidettävät musiikkituokiot kuin potilashuoneessa potilaan ehdoilla toteutettava musiikkityökin. Sairaalamuusikolta vaaditaan ainakin empatiakykyä sekä joustavuutta. – Koska sairaalassa voidaan työskennellä esimerkiksi syöpäpotilaiden kanssa, olisi muusikolla hyvä olla valmiiksi myös jonkinlaista elämänperspektiiviä ja kokemusta. SAIRAALAMUUSIKON pitää hallita soittimensa hyvin, sillä hän ei soita nuoteista. Nuotit ovat Kontu-Korhosen mukaan vuorovaikutuksen välissä esteenä. TÄYSOSUMA – Muusikolla on vastuu tehdä asiat taiteellisesti mahdollisimman hyvin samalla potilaaseen reagoiden. Muusikko voi esimerkiksi joutua improvisoimaan tai toistamaan asioita. Sairaalamuusikon täytyy kuitenkin tehdä sitä, mitä hän hyvin osaa ja työskennellä omien vahvuuksiensa kautta. Muusikko ei ole mikään jukeboksi. Vaikka sairaalamuusikko ei toimikaan tilanteessa terapeuttina, on musiikin vaikutus terapeuttinen. – Musiikista hyötyy koko sairaalayhteisö, sillä se yhdistää omaisia, potilaita ja hoitajia. Musiikki ei pakota mihinkään, vaan se tuo potilaalle mahdollisuuden itseilmaisuun, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. TÄRKEÄÄ on pitää itsensä maan pinnalla. Muuttava näyttelijätär ILKKA LAPPI Aki Jalava i joutaakin! – No tuonne se metel Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TAVOITIMME näyttelijä Tuija Piepposen maanantaina kello 15.45. Missäs oot? – Auton ratissa maantiellä lähellä Hämeenlinnaa. Mistä olet tulossa, minne olet menossa? – Tämä on ollut tällainen normaali maanantai. Olen käynyt Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Nyt olen vielä menossa Tampereelle ja illaksi takaisin Turkuun. Mikä tien päällä pitää? – Esiintymis- ja ilmaisutaidon koulutuskeikat kuljettavat ympäri Suomea. Niitä teen käytännössä koko ajan erilaisille työ- ja harrastusporukoille. Lisäksi aika paljon aikaa kuluu galleriassani Iittalassa. Olet tällä hetkellä ilmeisesti myymässä asuntoasi Uittamolla? – Kyllä. Olen muuttamassa Tampereelle, joka on tuttu kaupunki ennestään minulle. Opiskelin Tampereella jo 1960-luvulla. Meinaatko jättää Turun ihan kokonaan? – Valitettavasti ainakin hetkeksi. – Sairaalamuusikko ei saa kuvitella, että olisi tekemässä ihmeitä. Työn pitää olla pyyteetöntä. Sairaalamuusikko ei edes odota aplodeja. Taideakatemiassa musiikki ja hyvinvointi -teemaan liittyvää kehittämistyötä on tehty aktiivisesti vuodesta 2007 alkaen eri tutkimus- ja koulutushankkeissa. – Taustalla on monta hankerahoitusta. Hienointa tietenkin olisi, että toiminta saataisiin vakinaistettua. Elokuussa vietettävään Tyks-päivään liittyen järjestetään johdatus sairaalamusiikkiin -kurssi. – Pidän tärkeänä sitä, että muusikolla on jokin koulutus tai perehdytys, ennen kuin hän menee potilaan huoneeseen. Tulevaisuudessa sairaalamuusikon ura voi olla yksi työllistymismahdollisuus niille, joille työ sopii, Kontu-Korhonen sanoo. MISSÄS OOT? Toisaalta en haluaisi lähteä, mutta maisemanvaihdos tässä iässä tekee varmaan ihan hyvääkin. Mitä kesäsuunnitelmiisi kuuluu muuton ja töiden lisäksi. Ehditkö esimerkiksi lomailla? – Loma, mitä se on? Pidin jokin aika sitten yhdistetyn talvi-kesä-pääsiäisloman. Kiersin maailmaa muun muassa New Yorkissa ja Islannissa. Lähiaikojen suunnitelmissa on pysyä tiiviisti Suomen kamaralla.
VÄKIPYÖRÄ Lehti kaikille turkulaisille 3/2014 Maaskola edustaa Turkua puoluejohdossa Pääkirjoitus: Toni Eklund, Turun SDP:n puheenjohtaja Nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssi Suomen talouskasvu on hyvin hataralla pohjalla. Tällaisena aikana tarvitsemme päättäväisyyttä. Tarvitsemme yhteistyötä, jolla luodaan seudullemme kasvua ja työpaikkoja. Nyt ei ole aikaa linnoittautua omiin bunkkereihin vaan meidän turkulaisten ja Turun seudun asukkaiden on tehtävä kaikkemme yhdessä suunnan kääntämiseksi. Heikkenevään taloustilanteeseen paras vastaus on työ. Tarvitsemme pikaisesti työttömyydenhoitosuunnitelman kasvuohjelman rinnalle. Tarvitaan hallinnon muurit ylittävää yhteistyötä. Kaupungin, TE-toimiston, Kelan ja alueen yritysten voimat on yhdistettävä. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on katkaistava välittömästi. Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta. Nuorisotyöttömyydelle on saatava nollatoleranssi. Nyt päätetty oppivelvollisuuden vuoden pidennys auttaa nimenomaan niitä nuoria, jotka eivät jatkaisi muuten opintojaan. Uudistus edistää myös nuorisotakuun toteutumista. Samalla nuorten sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan lisää. Suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä pitää entisestään tiivistää. Nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea on lisättävä ja panostettava henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin. Talouden tasapainottaminen edellyttää kasvun ja työpaikkojen lisäksi myös rakenteiden ja järjestelmien uudistamista. Turku on aloittanut uudistusohjelmien valmistelun ja toteuttamisen. SDP:n mielestä nämä ohjelmat eivät voi olla ylhäältä päin käskytettyjä leikkauslistoja. On syytä tunnustaa, että monet lakisääteiset palvelut tuotetaan jo nyt resurssien äärirajoilla. Säästöt on löydettävä ilman, että päiväkotilasten, koululaisten, vanhusten ja sairaiden perusturva vaarantuu. Näin ollen kyseeseen tulee muun muassa hallinnon portaiden vähentäminen, tilojen käytön tehostaminen ja toimintatapojen uudistaminen. Tässä meidän kaikkien on oltava mukana. Muutos onnistuu ainoastaan työntekijöitä kuulemalla ja kuuntelemalla. Parhaat uudistamisideat tulevat sieltä, missä myös konkreettinen työ tehdään. Kaupunginjohdon tehtävä on panostaa johdon laatuun ja esimiesosaamiseen. Maamme hallituksessa me sosialidemokraatit olemme saaneet läpi parannuksia, jotka ovat parantaneet pienituloisten asemaa. Suurituloisten verotusta on kiristetty ja pienituloisten verotusta kevennetty. Olemme parantaneet perusturvaa korottamalla toimeentulotuen perusosaa ja poistamalla puolison tulojen vaikutus työmarkkinatuesta. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu. Teemme panostuksia nuorisotakuuseen ja oppisopimuskoulutukseen, jotta nykyistä useammat pääsisivät työelämään mukaan. Taistelu työn, oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolesta on kesken. Parannuksia tarvitaan koko Euroopan tasolla. Muistakaa äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa 25.5. Siten voitte vaikuttaa näiden arvojen puolesta. Nolltolerans för ungdomsarbetslösheten Den ?nska ekonomin är på en mycket skakig grund. Vid en sådan tid behövs beslutsfärdighet. Vi behöver samarbete för att skapa tillväxt och sysselsättning på vår region. Nu ?nns det inte tid att befästa sig i egna skyttegropar, utan vi åbobor och Åboregionens invånare måste arbeta tillsammans för att vända riktningen. Det bästa svaret på det försämrande ekonomiska läget är arbete. Som snarast behöver vi ett sysselsättningsprogram parallellt vid sidan om tillväxtprogrammet. Vi behöver samarbete över förvaltningsgränserna. Staden, arbetsförmedlingsbyrån, Folkpensionsanstalten och regionens företags krafter bör förenas. Ökandet av ungdomsarbetslösheten och långtidsarbetslösheten måste stoppas omedelbart. Vi har inte råd att missa en enda ung person. Vi bör få nolltolerans för ungdomsarbetslösheten. Beslutet att förlänga skolplikten med ett år, som nu gjorts, stöder speciellt de unga som annars inte skulle fortsätta sina studier. Reformen befrämjar också ungdomsgarantins förverkligande. Samtidigt behövs ?era ungdomars social- och hälsovårdstjänster. Den största utmaningen är missbrukar- och mentalvårdstjänsters otillräcklighet. Samarbetet mellan de olika aktörerna bör göras allt smidigare. Ungas personliga väglednings och stödtjänster bör förbättras, samt bör satsningar på personliga kontakter och service med lågtröskelinsatser möjliggöras. Balanseringen av ekonomiska läget kräver förutom tillväxt och sysselsättning, även reformering av strukturer och funktionsformer. Åbo har inlett förberedel- serna och genomförandet av reformprogrammen. SDP anser att dessa program inte får genomföras som toppenstyrt befallande. Samtidigt måste vi inse att många av de lagenliga tjänsterna redan nu produceras vid gränsen av knappa resurserna. Besparingarna måste hittas utan att dagisbarnens, skolelevernas, åldringarnas och sjukas grundläggande omsorgsskyddet hotas. I det fallet blir det relevant att minska administrativa nivåerna och förnya förvaltningsprocesserna. Här måste vi alla vara delaktiga. Ändringsåtgärderna bör föras igenom i samråd med de anställda och inte som toppenstyrt befallande. Bästa utvecklingsidéerna kommer där det konkreta arbetet utförs. Det är stadens lednings uppgift att koncentrera sig på förvaltningens kvalitet och förmännens kompetens. I vårt lands regering har vi socialdemokrater fått igenom förbättringar som lättat situationen för låginkomsttagare. Höginkomsttagarnas beskattning har skärpts och låginkomsttagarnas beskattning sänkts. Vi har förbättrat grundskyddet genom att öka utkomststödets grundbelopp och genom att slopa makens inkomsters påverkan på arbetsmarknadsstödet. Grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet har höjts. Vi gör satsningar i ungdomsgarantin och läroavtalsutbildningen, så att allt ?er kommer in i arbetslivet. Kampen om arbete, rättvisa och välfärd pågår. Förbättringar behövs på hela EU-nivån. Kom ihåg att rösta i Europaparlamentsvalet 25.5. Således kan ni påverka för dessa värden. SDP kokoontui toukokuun alussa puoluekokoukseensa Seinäjoelle. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne, 51. Rinne ilmoitti tavoitteikseen mm. työllisyyspanosten lisäämisen hallituskauden lopun aikana, sekä SDP:n oman järjestödemokratian tehostamisen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin 28-vuotias Sanna Marin Tampereelta, joka on mm. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Vanhasta puheenjohtajistosta jatkavat opetusministeri Krista Kiuru, 39 ja kansanedustaja Antti Lindtman, 31. Turkua SDP:n puoluejohdossa edustaa seuraavat kolme vuotta mittarikorjaaja, kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola Pääskyvuorelta. VarsinaisSuomea puoluehallituksessa edustaa myös Saija Karnisto Salosta. SDP:n puoluehallituksen uusi jäsen Mika Maaskola. Kuva: Henry Toivari. SDP:n Kantola puhui Vappuna Ukrainan kriisistä ja luottamuksen lisäämisestä Suomalaista työtä juhlittiin Turussa hurjassa säässä. Talvisesta kelistä huolimatta suuri joukko sosialidemokraatteja löysi vappukulkueeseen. Juhla oli ravintola Koulun pihassa ja puheen piti eurovaaliehdokas Ilkka Kantola. Kantola totesi puheessaan Ukrainan kriisi todistaneen ettei rauha Euroopassakaan ole itsestäänselvyys toisin kuin meistä monet jo toivoivat. Kriisin todellisia syitä, köyhyyttä, korruptiota sekä hajanaista vallankäyttöä, ei kuitenkaan rauhoiteta voimapolitiikalla ulkopuolisten toimesta. Kantola hillitsisi Ukrainan kriisin synnyttämää kotimaista keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta ja muistuttaa itsenäisen puolustuksen merkityksestä. Suomelle rooli rauhan rakentajana on luontevampi kuin voimalla varustautujan. Historia on valitettavasti todistanut kerta toisensa jälkeen pelkkään voimaan luottamisen vain johtavan konflikteihin. Vaaleissa on Euroopan tilaisuus muuttaa kurssiaan. Pitkään jatkunut oikeiston valta on johtanut syviin ongelmiin Euroopassa. Rajoittamaton ahneus ja hillitön velan pääoman vapaan liikkuvuuden nimissä ovat tuoneet mukaan sosiaalista kurjuutta, jonka siivoajaksi on julkinen valta jäänyt. Toiminnasta koituneet voitot ovat siirtyneet veroparatiiseihin. Euroopan tuleva kasvu ei voi perustua vain sääntelystä luopumiseen tai työehtojen heikentämiseen. Euroopan kasvuun tarvitaan luottamusta, yhteistyötä sekä osaamista. Ne luovat pohjan investoinneille, innovaatioille ja kilpailukyvylle. Euroopan unionin tulee palauttaa luottamuksensa kansalaistensa silmissä, puhui Ilkka Kantola. Vappujuhlassa puhui kansanedustaja Ilkka Kantola. Väkipyörä: Turun sosialidemokraattien tiedotuslehti, huhtikuu 2014. Päätoimittaja: Toni Eklund, toimitussihteeri: Petja Raaska, toimittaja: Tino Aalto taitto: Seppo Seppälä, käännös: Kenneth Liukkonen. Toimituksen osoite: Eerikinkatu 30, 20100 Turku
2 • VÄKIPYÖRÄ 03/14 • EHDOKASNRO Ilkka Kantola puhuu työelämän sääntöjen puolesta 235 Euroopan Unioni on ihmistä varten Euroopan Unionin Un parlamenttiva parlamenttivaalien ennakkoääne ennakkoäänestys on ohi. Vars Varsinainen vaalipäivä vaalipäiv on ensi sunnun sunnuntaina 25.5. oman a asuinalueesi äänesty äänestyspisteessä. Kansan Kansanedustaja Ilkka Ka Kantola tavoittelee paikkaa pa tarjoten vars varsinaissuomalaista näkökulmaa europarlamenttiin. Hänelle tärkeä t kysymys on mm. työel työelämän parantaminen Euroopan laajuisesti. Ilkka, mi millaisena näet Euroopan Eur unionin merkityksen tava tavalliselle työntekij työntekijälle? EU:lla on hyvin merkittävä rooli työelämän jja työmarkkinoiden markkinoide kehityksessä sekä kaikkien palkan- saajien työelämässä. Näen kaksi isoa linjaa: yhtäältä on kyse työmarkkinoiden kehittämisestä ja työpaikkojen luomisesta, toisaalta työelämän sääntelyn määrittelemisestä. Miksi me haluaisimme, että Bryssel säätelee sitä, saammeko käyttää töissä korkokenkiä? ”Korkokenkädirektiivi” on yksi näitä europopulistien käyttämiä keppihevosia. Kyse on siis parturien ja kampaajien työturvallisuudesta tehdystä sopimuksesta, jossa yksi pieni osa oli se, että näiden työntekijöiden tulisi käyttää järkeviä työjalkineita. Pidän hyvänä asiana, että partureissa ja kampaamoissa työskentelevien työolosuhteisiin kiinnitetään huomiota. Minusta tässä haisee vähän myös sukupuolikysymys. Meillä Suomessa on jo totuttu siihen, että rakennustyömailla tulee säädösten mukaan käyttää turvakenkiä. En ole törmännyt keskusteluun, jossa tätä pidettäisiin jotenkin epätarkoituksenmukaisena säätelynä. Eikö Suomessa riittäisi sitten suomalainen työelämän sääntely? Euroopan unioni on yksi yhtenäinen talousalue, jossa tarvitaan Kuka Ilkka Kantola Kuk • SDP:n SD turkulainen eur eurovaaliehdokas Syntynyt maaliskuussa 1957 • Syn Rymättylässä Rym Ylioppilaaksi Naantalin • Ylio yhteiskoulusta 1985 yht 1985, teologian • Pappisvihkimys Pap tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1994 toh Maataloustöitä, työmies, • Ma yrittäjä 1972-1980 yrit Useita kirkollisia työtehtäviä • Use Turussa, Eurassa, Keikyässä, Tur Nousiaisissa 1985-1998 Nou •Turun arkkihiippakunnan •Tur piispa 1998-2005 piis Kansanedustaja vuodesta 2007 • Kan hallintoneuvoston • Yleisradion Yle puheenjohtaja puh Perustuslaki- ja • Per ulkoasianvaliokunnan jäsen ulk Työväen Sivistysliiton puheenjohtaja • Työ Suomen YK-liiton puheenjohtaja • Suo Lukuisia artikkeleja ja julkaisuja • Luk Avioliitossa (2.), kaksi lasta • Avi (1. avioliitosta) •Harrastukset: •Har Musiikki, purjehdus, design Mus Lähde: www.ilkkakantola.? Lähd välttämättä yhteisiä pelisääntöjä talouselämän saralla. Työmarkkinoiden ja työelämän sääntely kuuluu samaan kokonaisuuteen. Koska työvoima liikkuu unionin alueella vapaasti, on myös keskeisten työelämän säännösten oltava unionin laajuisia. Jokainen suomalainen palkansaaja hyötyy siitä, että eurooppalaiset työmarkkinat eivät ole villi länsi, vaan että yhdessä on sovittu vähimmäisehdoista ja säännöistä. Millaisia ajatuksia sinulla on EU-tasoisen sääntelyn kehittämisestä tulevaisuudessa? Olen hyvin huolissani. Ensinnäkin on tietysti kyse siitä, että Euroopan unioni on ollut porvarikomennossa jo kymmenen vuotta. Oikeistolle työntekijöiden oikeudet, työsuojelu ja työmarkkinoiden kehittäminen eivät ole niin keskeisiä asioita kuin meille vasemmistolaisille. Toiseksi minua arveluttaa, miten Euroopan talouskriisi ja Eurooppa-vastaisten poliittisten puolueiden nousu vaikuttavat. Monet tuntuvat haluavan vähentää niitä asioita, joista säädetään Euroopan tasoisesti. Lisäksi hallinnon vähentämisen nimissä halutaan keventää esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin liittyviä menettelyjä. On vakava uhka, että lapsi heitetään pesuveden mukana ja tosiasiassa heikennetäänkin työntekijöiden asemaa ja osallistumisoikeuksia. Millaisen eurooppalaisen työelämän sinä haluat? Haluan, että Euroopan tasolla käydään tuloksellista vuoropuhelua työntekijöiden, työnantajien ja poliittisen päätöksenteon kesken. Tällä kombinaatiolla tulee sopia yhteisistä työmarkkinoiden pelisäännöistä, joilla varmistetaan ihmisille turvallinen työympäristö ja kohtuulliset työehdot. Tätä kautta lisätään terveyttä, hyvinvointia ja työelämän tuottavuutta. Toiseksi meidän pitää tarkistaa vallassa olevaa ajattelua siitä, että markkinat huolehtisivat itse työpaikkojen lisääntymisestä. Kyllä julkisen vallan pitää olla tukena, kun luodaan uutta taloudellista toimintaa ja sitä kautta työpaikkoja. Allekirjoitan täysin SDP:n vaaliohjelman kirjauksen siitä, että kaiken EU:n päätöksenteon tulee tukea eurooppalaisia työmarkkinoita ja kasvua. Euroopan unioni on seurannut markkinoiden vapaata temmellystä sivusta jo riittävän kauan. On ryhdyttävä aktiiviseksi toimijaksi. Kolmanneksi meidän tulee priorisoida eurooppalaisen nuorison työllistymistä. Paikoin maanosan nuorisotyöttömyyden tila on ker
• VÄKIPYÖRÄ 03/14 • 3 Ministeri, entinen Euroopan parlamentin jäsen ja Suomen ulkoministeri Pertti Paasio: MINÄ KANNATAN SINUA Euroopan parlamentissa avainsana on yhteistyö; sen taitaja saa tulosta. Kun taitaja puhuu, häntä kuunnellaan ja ymmärretään. Hän ymmärtää ja kuuntelee, kun hänelle puhutaan. Hänen nimensä on Ilkka Kantola; hän on sosialidemokraatti. Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen, Turun nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja Petra Peltonen: Ilkka on luotettava ja eteenpäin katsova Euroopan unionin kehittäjä, joka ei valituksi tullessaan unohda arvojaan ja äänestäjiään. Annan Ilkalle kaiken tukeni. TUTO-Hockeyn entinen maalivahti, Euran kasvatus- ja opetuslautakunnan pj Ari Reunanen: Ensi kohtaaminen kertoi Ilkasta paljon. Helposti lähestyttävä ja lämmin ihminen, sellainen jonka tahtoisin edustavan itseäni Euroopassa. Rehtori ja Turun kulttuurilautakunnan jäsen Taru Pätäri: Ilkan vahvuuksia ovat suurten asiakokonaisuuksien nopea haltuunotto ja inhimillinen ote politiikan tekemisessä. Ilkka on se, joka kuuntelee, joka ymmärtää ja ennen kaikkea toimii. Naantalin vt. kaupunginjohtaja Martti ”Kallu” Sipponen: Euroopan parlamentissa tarvitaan verkostoitumisen taitoja sekä osaamista. Ilkka on ehdokkaistamme paras tähän tehtävään. rassaan katastrofaalinen. Tilanteeseen on puututtava heti, tai vaarana on, että Eurooppa hukkaa kokonaisen sukupolven. Nuorisotakuu on toimeenpantava jokaisessa jäsenvaltiossa. Vuonna 2000 päätettiin Lissabonin strategiasta, jonka avulla EU:sta piti tehdä maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2015 mennessä. Mitä sanot? Tavoite ei ole toteutunut, se on ihan selvää. Meidän pitää laittaa uusi vaihde silmään ja todeta, että Eurooppa pärjää nimenomaan korkeatasoisella osaamisella. On otettava joh- toasema 2000-luvun globaalissa, digitaalisessa ja hurjaa vauhtia kehittyvässä maailmassa. Presidentti Tarja Halonen piti Suomen kolmena vahvuutena koulutusta, koulutusta ja koulutusta. Mielestäni Euroopan unionin tulevaisuus on näiden samojen vahvuuksien varassa. Eduskuntaryhmän ryhmäavustaja, Turun kaupunginvaltuutettu Mari-Elina Koivusalo: ”Ilkka on viisas vaikuttaja, jolla on taito keskustella ja ennen kaikkea kuunnella.”
4 • VÄKIPYÖRÄ 03/14 • 232 TIMO HARAKKA 234 238 JOHANNES 239 KUMPULA-NATRI 240 LAULUMAA 241 JAAKONSAARI 237 KIMMO 242 RIITTA 243 REIJO 247 MITRO 248 KAARIN KILJUNEN MYLLER REPO 235 KANTOLA 236 KARJALAINEN LIISA 233 KOSKINEN PAANANEN TAIPALE MIKAEL JUNGNER MIAPETRA ANNE ILKKA JANNE 244 PELTONEN 245 PENNY 249 VAINIO 250 VUOLANNE 251 TUULA EERO KAISA ANTTI ANNA-KRISTIINA MIKKONEN 246 RAZMYAR NASIMA THOMAS WALLGREN ÄÄNESTÄ 25.5. INHIMILLISEMMÄN EUROOPAN PUOLESTA Tutustu meihin: eurovaalit.sdp.?
SDP:n tavoitteet Euroopan parlamentin vaaleissa 1. Työtä kaikille. Työllisyyden lisääminen on EU:n ensisijainen tehtävä. Kaikkien EU:n päätösten on tuettava eurooppalaisia työmarkkinoita ja uutta kasvua. EKP:n on tuettava työllisyyttä toimillaan. Nuorisotakuuta on edistettävä kaikissa jäsenmaissa. Kasvun on oltava kestävää ja reilua. Samasta työstä on maksettava sama palkka. 2. Vakaammat rahoitusmarkkinat. Sijoittajavastuu: Pankit eivät enää saa kaatua veronmaksajien syliin. Veroparatiisit kiinni. Harmaa talous, veronkierto ja korruptio on saatava kuriin. Emme hyväksy velkojen yhteisvastuuta. Budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla. Talouspolitiikan koordinaatiota voidaan lisätä paremman työllisyys- ja kasvupolitiikan sekä rahoitusmarkkinoiden vakauden ja sääntelyn saavuttamiseksi. Rahoitusmarkkinavero on otettava käyttöön. 3. Työntekijöiden oikeudet. EU:n on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen. Hyvinvoiva ja osaava työvoima on maanosamme elinehto. Työntekijöiden asemaa ja oikeuksia on puolustettava ja parannettava koko Euroopassa. Tarvitaan sekä suojaa ylitöiltä että vähimmäistyöajan suojaa. Sääntelyn purkaminen ei saa koskea työehtojen ja työelämän pelisääntöjen heikennyksiä. Ammattiyhdistysliikkeelle on saatava EU-tason kanneoikeus. 4. EU edelläkävijäksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Kaikki elinkeinot on sovitettava yhteen luonnon monimuotoisuuden suojelemisen kanssa. Vihreästä teknologiasta on tehtävä tulevaisuuden menestystekijä. Vähähiilitalous on luotava ilman teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen menetystä. Itämeren puhtaudesta ja meriliikenteen turvallisuudesta on pidettävä huolta. Suomi on biotalouden suurmaa: esim. puurakentamisen osalta osaamista on lisättävä, tavoitteena Euroopan vientimarkkinat. 5. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava uskottavaa. Globaali vastuu: yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on perustuttava turvallisuuden, vakauden ja ihmisoikeuksien vaalimiseen. Tavoitteena on oltava turvallinen arki kaikille kansalaisille kaikkialla EU:ssa. Reilu ja oikeudenmukainen vapaakauppa on yhteinen etumme. Vapaakauppasopimusten on kunnioitettava ympäristö- ja sosiaalisia normeja. 6. Kuluttajansuojaa. Eurooppalaiset yhteismarkkinat edellyttävät yhteistä eurooppalaista kuluttajansuojaa. Jokaisella eurooppalaisella on oikeus kuluttajansuojaan, erityistä huomiota kuluttajan asema tarvitsee verkkokaupassa. Ruoan alkuperä- ja ainesosamerkintöjä täytyy tarkentaa. Tavoitteena on oltava täysi jäljitettävyys pellolta pöytään. SDP:lle terveys ei ole kauppatavaraa. Kansalaisten yhdenvertaisuuteen terveyspalveluihin pääsyssä on kiinnitettävä enemmän huomiota. 7. Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuutta EU:n budjetissa on kasvatettava. Euroopan tulee kilpailla tutkimuksen ja tuotekehityksen kärjessä. Euroopan alue- ja rakennepolitiikan oltava aluelähtöistä: maakuntia koskevat päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä. Rakennerahastojen byrokratiaa on purettava. Erityistukea tarvitaan harvaanasutuille alueille. Lähiruokaa tulee voida tuottaa kaikkialla EU:ssa. Puhdas ruoka ja perheviljelmiin perustuva eurooppalainen maatalous on turvattava. 8. Pohjoinen ulottuvuus on Suomen etu. Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa EU:ssa on vahvistettava. Arktista osaamista ja Venäjä-yhteistyötä on lisättävä. Arktinen osaaminen on vahvuutemme. Vähitellen ympärivuotiseen liikennöintiin avautuvat merireitit sekä yhteys Jäämerelle ovat Suomelle suuri mahdollisuus. SDP:lle arktisen alueen mahdollisuudet eivät tarkoita vain luonnonvarojen hyödyntämistä, vaan myös alueen herkän luonnon suojelua sekä saamelaisten aseman turvaamista. EU:n on tuettava demokratiakehitystä Venäjällä. 9. Eurooppa ei ole pelkkä sisämarkkina-alue. EU voi kehittyä vain kansalaistensa tuella. EU-sopimuksissa pitää tuoda julki sosiaalisia oikeuksia. EU:n kilpailupolitiikka ei saa murentaa julkisia palveluja tai kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. EU:n on suojeltava kansalaisiaan valtioiden harjoittamalta seurannalta. EU:n päätöksentekoon on lisättävä avoimuutta. 10. Koko Euroopan on tuomittava vihapuhe ja rasismi. Sosialidemokraattien Euroopassa kenenkään ei tarvitse pelätä olla oma itsensä. Euroopan vahvuus on monimuotoisuus ja siitä kumpuava erilaisuuden ymmärtäminen. EU perustuu monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon. Kasvava populismi uhkaa eurooppalaista vakautta. On estettävä vihanpidon ja uusien jakolinjojen syntyminen. Miesten ja naisten tasa-arvo, seksuaali- ja sukupuoli- tai uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet eivät saa riippua jäsenmaasta. Kurjuutta vai kasvua, valinta on sinun! Finanssikriisi, pankkikriisi, kkikriisi, talouskriisi, velkakriisi, iisi, mutta vakavin on kuitenkin kin työttömyyskriisi. Euroopassa ssa on 26 miljoonaa työtöntä, joista 5,5 miljoonaa on alle 25-vuotiaita 5-vuotiaita nuoria. Nuorisotyöttömyyss maksaa Euroopan valtioille 154 miljardia euroa joka vuosi. Se on enemmän kuin koko o Kreikan valtionvelka. Luvutt ovat valtavia, sellaisia, että niitä on vaikea edess ymmärtää. Niiden takana kana on kuitenkin tavallisia, isia, eurooppalaisia ihmihmitulo siä, joiden toimeentulo tus on hävinnyt, koulutus oivaluu hukkaan ja toielle veet tulevaisuudelle mkarkaavat yhä kauemmas. yNuorisotyöttömyysta den vakavuudesta ttä kertoo myös se, että yhä useampi nuori on ollut työttömänä jo yli vuoden. Aiemmin on ttä usein sanottu, että ät nuoret menettävät n, työnsä herkemmin, s mutta myös työllistyvät nopeasti uudelleen. Tämä vanha ”totuus” ei enää pidä paikkaansa. Uhkana onkin siis oikeasti hukattu sukupolvi, joka jää Euroopan talouskriisin jalkoihin. Työttömyydellä työuran alussa on myös pitkät jäljet. Se vaikuttaa koko uran palkkaodotuksiin, johtaen lopulta myös alempiin eläkkeisiin. Tämän päivän työttömät nuoret siis maksavat kriisistä omassa toimeentulossaan jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla lohduton, vaan ratkaisuja on, jos niitä halutaan käyttää. Euroopan sosialidemokraatit ovat vaatineet jo vuosia eurooppalaisen nuorisotakuun luomista. Nuorisotakuu on itävaltalaisten ja suomalaisten innovaatio, jonka luomista eurooppalaiselle tasolle, kaikille eurooppalaisille nuorille, Euroopan demarinuoret ovat vaatineet jo vuonna 2009. Se on ollut koko eurooppalaisen demariliikkeen vaatimus vuodesta 2011, jolloin Euroopan demaripuolueet aloittivat yhteisen nuorisotakuu-kampanjan, yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Eurooppalainen nuorisotakuu maksaisi 21 miljardia euroa. Se on suuri summa, mutta kun ottaa huomioon sekä inhimillisen hädän, että nuorisotyöttömyyden valtavan hinnan, ei se enää tunnukaan kohtuuttomalta. Kyse on sekä järkevästä talouspolitiikasta, että arvovalinnoista. Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee jokaisen yhteiskuntamme jäsenen panoksen tulevaisuudessa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksattaa nykyistä kriisiä nuorten sukupolvilla, vaan yhteiskunnan on osoitettava, että myös nuorista pidetään huolta, että he ovat tarpeellinen osa yhteiskuntaa. Nuorisotakuu on juuri tätä, se ei ole ihmelääke joka korjaa ongelman sormia napauttaen, vaan se on sitoumus siitä, että jokaiselle nuorelle tarjotaan paikkaa yhteiskunnassa, joko opinnoissa, tai työssä. Euroopan unioni on antanut suosituksen nuorisotakuun luomisesta jokaiseen EU-maahan, mutta jättänyt sen vaille riittäviä resursseja. Nykyisellään oikeistolainen unioni muistaakin nuoret siis juhlapuheissa, mutta ei arkipäivän toiminnassa. Eurooppalaisittain suositus uhkaa vain lisätä nuorten turhautumista. Tarvitsemme Euroopaan suunnanmuutoksen, joka nostaa työllisyyden ja kasvun kaiken politiikan keskiöön. Nuorten työllisyys on tässä keskeisessä asemassa. Eurovaaleissa tämä muutos on mahdollinen, koska ensi kerran valitsemme sekä parlamentin, että komission puheenjohtajan poliittisen ryhmän. Lopulta valinta on nykyisen kurjistamislinjan, tai sosialidemokraattien työllisyyslinjan välillä. Minä valitsen työllisyyden, entä sinä? Kaisa Penny Young European Socialists - puheenjohtaja SDP:n eurovaaliehdokas
*Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.) 6 • VÄKIPYÖRÄ 03/14 • TUOTTOTAVOITE: SETU ASIAKA E OMISTAJILL NÄIT OIKEIN. Mainio tuotto. Ja vain asiakasomistajille. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuottoosuuden. Tavoittelemme sille tänä vuonna 3,25 % tuottoa*. Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. Tuotto-osuuden korko ja sen maksaminen riippuvat aina pankin toiminnan tuloksellisuudesta. Kysy lisää Turun Seudun Osuuspankista p. 010 256 9115 tai vieraile osoitteessa op.?/tuotto-osuus. *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. Tutustu merkintäesitteeseen. Kauneutta ja Laatua EHDOKASNRO 235 ILKKA KANTOLA europarlamentiin EUROVAALIKAMPANJAN LOPPUKIRI Lauantaina 24.5. klo 12.00 kauppatorilla hernekeittotarjoilu. Tavattavissa on turkulainen eurovaaliehdokas Ilkka Kantola, kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja. Räätälöity Aurora Vaalitoimisto kävelykadulla avoinna arkisin klo 11-18 ja lauantaina 24.5. klo 10-14. Kahvitarjoilu. Räätälöity Harmaja Räätälöity Lato LATO-mallisto -MALLISTO A-MA VIHERVAARA Ammattilaisemme apunasi: Inststo ERKKI KOIVUSALO Matinkatu 3, 20810 Turku P. 0400 786 515 erkki.koivusalo@kannustalo.fi Tilaa upeat esitteemme osoitteesta www.kannustalo.fi, tai nouda ilmaiseksi edustajaltamme. www.eurovaalit.sdp.? Tervetuloa! Turun SDP TARMON TALO, Virusmäentie 10, Turku tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle * häät * syntymäpäivät * muut juhlat * kokoukset www.tarmontalo.fi * tarmontalo@gmail.com * puh. 02-2323023
7 Miksi minä lähdin mukaan Demarinuoriin Kiinnostukseni järjestötoimintaa kohtaan on alkanut ammattiyhdistyspuolelta ja sitä kautta politiikkakin on tullut tutuksi. Monet ammattiliittoihin kuuluvat ystäväni kuuluivat myös poliittisiin nuorisojärjestöihin ja kannustivat lähtemään mukaan tapahtumiin. Poliittisista nuorisojärjestöistä nimenomaan Demarinuoret ovat lähinnä omia arvojani ja ajatusmaailmaani, enkä oikeastaan edes harkinnut muita vaihtoehtoja. Koen myös, että ammattiyhdistys-liikkeen nuorisotoiminta ja Demarinuorten toiminta ovat mukavasti täydentäneet toisiaan. Mukaan toimintaan lähteminen oli helppoa myös siksi, koska tunsin jo etukäteen monia Demarinuoria. Tapahtumissa on myös päässyt tutustumaan moneen ihanaan ihmiseen ympäri Suomen ja ystäviä on nyt roppakaupalla enemmän. DNuorten kanssa ollaan yhdessä vietetty pikkujouluja ja vappujuhlia. Kulttuuririennoista ollaan käyty teatterissa ja elokuvissa. Liikunnallisiakin tapahtumia on ollut mm. keilausta, minicurlingia, ja myös jalkapalloa, vaikka itse en olekaan sitä harrastanut. Kuitenkin kaikkein parhaana antina pidän Demarinuorten koulutuksia, niin alueella kuin valtakunnallisiakin. Esimerkiksi 3 viikonlopun mittainen Tule- Ellan ja presidentin matkassa Lola, Leisti ja kumppanit Vartiovuorella tiedossa juhlakesä Ensi kesänä Turun Kesäteatteri Vartiovuorella viettää juhlavuottaan, sillä kesällä tulee täyteen 60-vuotta Vartiovuoren puiston sydämessä. Turun kesäteatteri onkin maamme vanhin samassa paikassa pysytellyt ammattikesäteatteri. - Kun ”Vartsukka” aloitti vuonna 1954, niin Pyynikin kesäteatteri Tampereella aloitti vasta kesällä 1955, kertoo Turun Työväen Teatterin Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Petja Raaska. Yhdistys on jo lähes satavuotias, eli teatteritoimintaa yhdistyksellä oli pitkään jo ennen Vartiovuortakin. - Olemme erityisen ylpeitä vuonna 1987 tekemästämme linjauksesta, että keskitymme koko perheelle sopiviin juttuihin, Raaska kertoo. Se on taloudellinen riski, mutta se kannattaa ottaa: -Olemme ensikosketus teatteriin yhä uusille sukupolville ja koemme tekevämme tärkeää kasvatustyötä. Ensi kesänä Vartiovuorella valloittaa Jussi Helmisen sovittama ja ohjaama näytelmä ”Ella ja presidentti”, joka on kirjoitettu Timo Parvelan ra- kastettujen Ella-kirjojen pohjalta. - Entisenä Tampereen Työväen Teatterin ja Espoon Kaupunginteatterin johtajana Jussilla on totisesti näkemystä, meillekin hän on ohjannut usein ennenkin. Menneiden kokemusten perusteella on taas lupa odottaa hauskaa ja vauhdikasta näytelmää, Raaska sanoo. Helminen halusi yhdistellä parhaista Ella-tarinoista oman Vartiovuorelle sopivan sovituksensa kirjailija Parvelan myötävaikutuksella. Siitä syntyi ennen näkemätön ”Ella ja presidentti”. Koko perheen kantaesitys on täynnä elämäniloa, hauskoja sattumuksia sekä hersyvää sanailua. Rooleissa nähdään mm. Tuula Väänänen, Jukka Leisti, Emmi Kaislakari, Valtteri Lipasti ja Lola Wallinkoski. - Juhlakesänä on hienoa nähdä useita aikaisempien kesien suosikkeja lavalla yhtä aikaa, mutta myös uusia kasvoja teatterissamme, kuten rehtorin rooliin kiinnitetty Lola, Raaska hehkuttaa. Ensi-ilta on 18.6. ja esitykset jatkuvat koulujen alkuun saakka. vaisuuden Tekijät-kurssi, missä pääsin kuulemaan useita pitkän linjan poliitikkoja ja järjestöaktiiveja, sekä kokeilemaan miltä tuntuu esiintyä kameran edessä tai radiossa. Kesäkuussa olen myös menossa mukaan Demarinuorten Liittokokoukseen jo toista kertaa ja se on mielestäni erittäin innostava tapahtuma, missä pääsee konkreettisesti vaikuttamaan liiton linjauksiin. Olen itse saanut Demarinuorten jäsenenä paljon tietoa, ystäviä ja kokemuksia ja kannustankin kaikkia nuoria lähtemään mukaan toimintaan! Iris Pitkäaho Kirjoittaja on Turussa aktiivinen Demarinuorten jäsen
VAPAAOTTELIJA Tom Niinimäki sai pikavauhdilla uuden vastustajan Berliinin UFC-iltaan, kun Thiago Tavares vetäytyi ottelusta loukkaantumisen vuoksi. Kivikasvo saa 31. toukokuuta vastaansa UFC- debyyttinsä tekevän ruotsalaisen Niklas Bäckströmin. Ruotsalainen on otellut seitsemän ottelua ilman tappioita. Bäckström on jo pitkään hinkunut tilaisuutta kohdata Niinimäki. AAMUSET Syntymä Turussa vai tulokkaiden maaliennätys? Mitä muistat Selänteestä? Finnkampen Berliinin häkissä 19 URHEILU Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Vähemmän vaihtuvuutta Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 TPS salibandy ei halua jäädä kasvattajaseuran rooliin Uran kovin kaksinpeli Lennart Holmberg ILKKA LAPPI TÄNÄ keväänä salibandykautensa jo runkosarjaan päättänyt TPS on päässyt aloittamaan valmistautumiseen ensi kauteen hyvissä ajoin. Joukkue on harjoitellut jo jonkin aikaa kovaa. – Täksi kaudeksi tehtiin kesäharjoitteluun sellainen uudistus, että mennään joukkueen kanssa kolme kovaa viikkoa kovaa kuuden harjoituksen viikkotahdilla. Sen jälkeen on viikon omatoiminen palautusjakso, jonka jälkeen mennään taas kolme viikkoa kovaa fysiikkapainotteisesti. Näin jatketaan elokuulle asti, valottaa TPS:n päävalmentaja Aki Vilander kesän kuvioita. Tänä vuonna Palloseura on saanut joukkueensa muutamaa ruutua lukuun ottamatta kasaan jo hyvissä ajoin ennen kesähelteitä. – Sillä tulee olemaan iso merkitys ensi kautta ajatellen. Viime vuonna tulin itse valmentajaksi toukokuussa ja käytännössä piti mennä niillä pelaajilla, jotka silloin oli. Nyt olen pystynyt vaikuttamaan joukkueeseen enemmän, Vilander sanoo. Aki Vilander uskoo, että TPS:lle on paljon iloa SBS Maskun kanssa solmitusta farmisopimuksesta. – Pystymme pyörittämään laajaa rinkiä ja Masku on niin lähellä, että pystymme seuraamaan tarkasti heidän pelejään. VIIME vuosina yksi TPS:n suurista haasteista on ollut kova vaihtuvuus. Tänäkään vuonna TPS ei selvinnyt keväästä takaiskuitta. Joukkueesta poistuivat muun muassa puolustuksen johtohahmoihin kuuluneet Janne Nurminen ja Tino Salminen sekä viime kauden paras pistemies Mikko Hautaniemi. Tosin tulijoissakin on mielenkiin- toisia nimiä. Liigasta pudonneen Loviisan Torin maalipyssy Rasmus Horn on mies, jolta odotetaan maaleja myös TPS-paidassa. Isot ruudut on varattu myös Tšekin maajoukkueen avainpelaajiin kuuluvalle Michal Podhraskylle ja Latvian maajoukkueen Artis Raitumsille. – Joukkue on nuori ja kokematon, mutta taitava. Liike ja uskallus PUUKKOKATSOMO tulevat olemaan ensi kaudella keskiössä. Varmaankaan ei pyritä yhtä pallolliseen pelaamiseen kuin viime vuosina Tepsissä on totuttu vaan panostetaan vastaiskupelaamiseen, Vilander suunnittelee. TPS on viime vuosina tuottanut kovan tason junioreita ja menestynyt hyvin junioreissa. Tänä keväänä mustavalkoiset juhlivat Cjunioreiden Suomen mestaruutta. Menestystä ei kuitenkaan ole saatu siirrettyä liigatasolle. Vuodesta toiseen parhaat pelaajat ovat siirtyneet muualle, eikä TPS:lla ole ollut eväitä vastata resurssikilpailussa. LUKUISIA kertoja Varsinais-Suomen parhaaksi urheilijaksi valittu Jarkko Nieminen (kuvassa) on lähtenyt mukaan uransa tärkeimpään kamppailuun. Tennistähti on tuorein urheilijalähettiläs Sateenkaariyhteisöt ry:n homofobian vastaisessa taistelussa. Vuonna 2014 homojen oikeuksien ei pitäisi olla enää tapetilla, niiden pitäisi olla itsestään selviä. Koska näin ei ole, Niemisen kaltaisia urheilijoita tarvitaan. Niemisen kohdalla puhutaan kaikin tavoin esimerkillisestä ja vieläpä menestyneestä urheilijasta, vaikka Niemisen hyvyyttä ei aina Suomessa ymmärretäkään. Se päivä lähestyy, kun Suomessakin joku kovan tason, kansakunnan kaapin päälle nostettu sankari, tuleekin ulos siitä kaapista. Homojen aseman takia toivoisi, että se urheilija olisi mahdollisimman arvostettu sekä median että kansan silmissä. PALLOSEURASSA uskotaan kuitenkin, että tilanne muuttuu muutaman vuoden sisällä. – Vaihtuvuutta on ollut viime vuosina jopa kymmenen pelaajaa, mikä on ihan liikaa. Emme kuitenkaan halua jäädä kasvattiseuran rooliin. Nyt nykyinen runko on saatu kiinnitettyä useammaksi vuodeksi. Myös taustalla on tehty resurssien puolesta hommaa, että parin kolmen vuoden sisällä saataisiin myös paluumuuttajia takaisin entistä enemmän. Vilander toteaa. ILKKA LAPPI G VXRPL JD\ U\KP¡W MD & (&( ! SXKX NXXQWHOH WUH?DD YDLQ ? PLQ SYP
VIIHDELINJAT
) " " !! !%
AAMUSET 20 ELÄMÄ & TYYLI Rakkauden luennointia kirjastossa KIRJAN Rakastan, siis olen toukokuun alussa julkaissut Jenniemilia luennoi Turun kaupunginkirjastossa kesäkuussa sisäisen rakkautensa äärelle johdattavan kirjansa aiheisiin liittyen. Turun kaupunginkirjaston Studios- sa 12. kesäkuuta kello 17.30-19.00 pidettävällä luennolla käsitellään muun muassa sisäänpäinkääntymistä, itsehavainnointia, haasteiden kohtaamista sekä tietoista toimintaa ja luomista. Suositko vaatteissasi jotakin tiettyä materiaalia? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Pia Erlund Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 Pitsien aikaan Naantalissa NAANTALIN museo täyttyy kesän ajaksi pitsistä, kun esillä on yhteistyössä kahden pitsikeräilijän, Maija Aatelon ja Marjatta Hietaniemen, kanssa toteutettu Pitsien aikaan -näyttely. Näyttely koostuu pääosin heidän kokoelmistaan, mutta esillä on myös museon pitsejä, kuten erilaisia Naantalissa valmistettuja pitsejä sekä irtopitseinä että osana tekstiilejä ja pukineita. Näyttely levittäytyy myös Hiilolan taloon, jossa pitsit löytävät sijansa sisustuksessa. Humpissa esitellään erilaisia pitsityyppejä maailmalta, suomalaisia pitsejä ja naantalilaisia pitsejä sekä pitseistä valmistettuja asusteita ja pöytäliinoja. Näyttely on avoinna 31. elokuuta asti. Vaatteet kuin legot Pia Erlundin pellavavaatteet loksahtelevat toisiinsa OONA KARHUNEN RAISIOON viime viikolla liikkeen avanneen By Pia’s designin vaatteissa pätee kolmen koon sääntö: kaunista, kestävää ja käytännöllistä. – Haluamme, että vaatteet ovat helppoja. Kaikki malliston vaatteet sopivat keskenään yhteen kuin legopalikat. Yhdistelemällä jokainen voi luoda oman tyylinsä huolimatta siitä onko esimerkiksi rock- tai bisneshenkinen. Vaatteita ei myöskään tarvitse silittää, sillä ne eivät juurikaan rypisty, suunnittelija Pia Erlund sanoo. By Pia’s design syntyi kampaajana työskennelleeltä Erlundilta sattumalta. – Teetätin itselleni työvaatteeksi pellavatunikan. Naiset ihastuivat vaatteeseen ja vaativat sellaisia myös itselleen. Ensimmäisen tunikan ommelleen tutun mummon lisäksi ompelijoita oli pian kolme lisää ja liikkeeseen ilmestyi vaaterekki. VARSINAISEEN nosteeseen merkki lähti puolitoista vuotta sitten. – Tunnettu trendibloggari oli nähnyt vaatteitani blogissani, ja kiinnostui niistä. Hän kuvasi itsensä ne päällään. Sen jälkeen viikossa tuli 250 tilausta ja tajusin, että vaatteille on todella kysyntää. Mallia vaatteisiin on otettu sisustustrendeistä, ja värimaailma on todella luonnonläheinen. Vaatteille ominaista ovat tietynlaiset leikkaukset sekä yksityiskohdat. – Vaatteeni eivät ehkä ole ihan tyypillistä suomalaista designia. Vaikutteita on Tanskan ja Ruotsin muodista. Peruslähtökohtana kuitenkin on se, minkälaisia vaatteita itse haluaisin käyttää. Siitä se lähti ja sillä mennään edelleen, Erlund sanoo. Vaatteiden materiaalivalintaan on oma syynsä. – Olen aina ollut pellavafani. Olen etsinyt trendikkäitä pellavavaatteita, joita on löytynyt vain satunnaisesti. Mallistosta löytyy niin arkeen sopivia tunikoita ja housuja kuin juhlavampia mekkoja ja jakkujakin. – Tunnetuin malliston tuote on pellavatähtitunika. Juhlaan sopii esimerkiksi suosittu korsettiselkäinen liivijakku. Oma suosikkini on lyhyt pellavatunika, joka sopii normaalille vartalolle. Se on voimakkaasti a-linjainen ja siinä on myös hulmuhelmameininkiä. UUSI liike perustettiin Raisioon Aarporaajantielle vanhaan navettaan. Liike on sisustettu skandinaavisesti loft-henkiseksi. – Jos liiketilojen kohdalla saan valita vanhan kanalan tai Hansakorttelin parhaan myyntipaikan, käännyn aina kanalan puoleen. Turun ja Espoon liikkeiden lisäksi By Pia’s designin tuotteita saa myös verkkokaupasta. Lisäksi Suomessa on lähes 60 ja Ruotsissakin muutama jälleenmyyjä. – Tarkoituksenamme olisi laajentua Skandinaviaan sekä Saksaan ja sitä kautta myös Keski-Eurooppaan, Erlund sanoo. Pia Erlund stailaa ja ottaa itse By Pia’s designin tuotekuvat.
s ARVOSTAMME ERITYISESTI KYKYË ORGANISOIDA JA INNOSTAA AHKERAA JA TAITAVAA HENKILÚKUNTAAMME 3AMOIN KYKYË LUODA TURVALLISTA JA KODIKASTA KOTIA ASIAKKAILLEMME n ASIA JOKA ON TËRKEIN PËËMËË RËMME s ARVOSTAMME KOKEMUSTA AIEMMISTA JOHTOTEHTËVISTË s ANNAMME ERITYISTË PAINOARVOA KAKSIKIELISYYDELLE
4URUN 5KKOKOTI RY ON AATTEELLINEN NON PROlT YHDISTYS JOKA YLLËPITËË 0ALVELUTALO 7ILENIË PËËMËËRËNËËN TARJOTA TURVALLISUUTTA JA HUOLENPI TOA IËKKËILLE 4URKULAISILLE # (' # '& ' &#&!#
s +!+3) %2)49)3,!34%.4!2(!./0%44!*!. 6)2+!! s ,!34%.(/)4!*!. 4/)-) s ,!34%.4!2(!./0%44!*!. 3)*!)355+3)!
s +!+3) 29(-¯!6534!*!. -¯¯2¯!)+!)34! 4/).4!
21
22 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Alabaman aurinkojumala sata vuotta LEGENDAARISEN Sun Ran syntymästä tulee 22. toukokuuta kuluneeksi sata vuotta. 1993 kuollut Saturnuksen mies ehti vaikuttaa niin avantgarde-jazzin, free-jazzin kuin swinginkin parissa. Päivää juhlitaan Dynamossa asiaankuuluvin menoin. Paikalla on Sun Ran monipuolista tuotantoa soittava tribuuttibändi sekä asiaan vihkiytyneet dj:t. Tribuuttibändi aloittaa kello 21.30. Juhliin on vapaa pääsy. Onko tarjonta riittävää? Millaisen kesätapahtuman haluaisit Turkuun? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Two-By-Four Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 ILKAN VALINTA Amerikan Eläkeläiset JO vajaan parinkymmenen vuoden ajan kalifornialainen Me First and the Gimme Gimmes on veivannut skeittipunkversioita tunnetuista biiseistä. Aiemmin versioitavana on ollut muun muassa kantri- ja 60-luvun hippihitit. Nimensä mukaisesti We Are Not Men? We Are Diva! keskittyy naisdiivojen hengentuotteisiin. Käsittelyyn pääsevät muun muassa Gloria Gaynor, Celine Dion, Donna Summer ja Cher. Kuten aina, tälläkin kertaa jälki on kirjavaa. Bändin vitsi roikkuu täysin alkuperäisten biisien laadun varassa. Diivojen hengentuotteisiin ei ole saatu puhallettua uutta liekkiä. Yksittäin punkväännökset toimivat hyvin, mutta pidemmän päälle tämä koni tuntuu loppuun lypsetyltä. Kenelle: Hetken hupia pehmopunkkarille. Arvio: Diivat eivät löydä maaliin punkkina(kaan). ILKKA LAPPI Kohti suuria lavoja Näyttökeikat tarjoavat ponnahduslaudan bändeille ILKKA LAPPI LÄHES poikkeuksetta aloittelevat bändit haaveilevat isoista festivaaleista ja jalkojen juuressa vellovasta tuhansien ihmisten yleisömerestä. Ensi viikonloppuna Varissuon ravintola Bassossa kymmenen turkulaisbändiä koittaa ponnistaa kohti Karjurockin kesäistä festivaalilavaa Karjurockin, Basson ja ohjelmatoimisto Bad New Musicin yhteistyössä järjestämillä näyttökeikoilla. Vaikka Karjurockin pääesiintyjäksi on tänä vuonna kiinnitetty metallijyrä Helloween, näyttökeikoilla bändejä on lähes laidasta laitaan. Painotus on kuitenkin rockissa. – Sain Karjurockista lähes vapaat kädet. Ainoat ehdot olivat paikallisuus, hyvätasoinen musiikki ja se, etteivät bändit ole soittaneet kahteen vuoteen Karjurockissa. Halu- simme antaa uusille kyvyille mahdollisuuden näyttää, miksi heidän pitäisi päästä festivaalilavalle, toteaa bändit kilpailuun valinnut Bad New Musicin Arska Toivonen. Two-By-Four on yksi bändeistä, jotka kisaavat Karjurockin lavalle pääsystä. PERJANTAINA ja lauantaina Bassossa soittaa kumpanakin iltana viisi bändiä. Viikonlopun bändeistä tuomaristo valitsee yhden, joka pääsee soittamaan heinäkuun loppupuolella Lokalahdella järjestettävään Karjurockiin. Usein suurille festivaaleille haalitaan nimekkäitä esiintyjiä. Toivonen näkee kuitenkin tärkeänä myös sen, että tuntemattomammat nimet saavat mahdollisuuden esiintyä isoilla lavoilla. – Turun seudulta on nousemassa paljon uusia todella tasokkaita bändejä. Senkin takia on hienoa, että kaikki bändit ovat näyttökeikalla samalla lähtöviivalla. Lisäksi bändit saavat arvokasta kokemusta, kun saavat soittaa täysimittaisen setin hyvissä puitteissa. Toivonen näkee näyttökeikat hyvänä ponnistuslautana nuorille eteenpäin pyrkiville bändeille. – Näyttökeikat ovat loistava työkalu festivaalien ohjelmakattauksesta vastaaville tahoille. Tarjontaa on nykyään valtavasti ja taso kirjavaa. Jyvien erottaminen akanoista on raskas paketti. Joku bändi voi olla levyllä vaikka kuinka hyvä, mutta ei toimi livenä. Festivaaleilla kyse on puhtaasti livestä, eikä isoilla festivaaleilla ole varaa ottaa lavalle harjoittelijoita. VAIKKA tie Karjurockiin ei aukeaisikaan, saattaa Basson näyttökeikka poikia lupaavalle bändille paljon. Hyvät livebändit kiinnittävät myös ohjelmatoimistojen mielenkiinnon. – Minulle ohjelmatoimiston edustajana tarjoutuu tietenkin mainio mahdollisuus nähdä lupaavia bändejä keikkatilanteessa. Näyttökeikat ovat arvokkaita juuri siksi, että niissä voidaan todeta, onko lupaava bändi edustava myös livetilanteessa, Toivonen toteaa. Karjurockin näyttökeikat Bassossa 23.–24. toukokuuta.
24 JETSET Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 AAMUSET Shironosov TIMO SALMESMAA Rento tuo panoksensa kesäkaupunkiin. Kävelykadun nieluun rakentuvalla lavalla koetaan lauantaina mielenkiintoinen artisti-cocktail. Street Partyja tähdittävät Turku Jazz Orchestran kanssa ratpackeileva Sauli Luttinen, Lulun äiti Tuula Amberla ja grand maestro Antti Kevätlahti Tapani Kansa. Massiivinen Dandy Gravy’n’ funks viimeistelee aistinautinnot funk- ja soulhelmillä solisteinaan Iina Mutikainen ja Maija A?atuni. Timo Salmesmaa Frozen Margarita? Yöravintolat liittyvät terassien ja jokilaivojen joukkoon hellimällä trooppisten kesäöiden kuumottamia. Amarillo ponnisti Karkkikeskiviikot Lord Estin tykityksellä. Marilynin legendaariset Beach Partyt starttaavat perjantaina. Dresscode summercasual riisuu liiat vermeet. Börsin Thank God It’s Summer sykkii lauantaina häpeilemättömän eroottisesti Do the conga! Mauri Ratilainen MG VIP-asiakkaina Manchesterin terrieri Minni, 8 ja karkeakarvainen mäyräkoira Boris, 4. Ensimmäinen koirien terassi todentuu maanantaina klo 16.00-19.00 Aurajoen paraatipaikalla, Radisson Blu Marina Palacen edustalla. Ihmisen parhaita ystäviä hemmotellaan snack-baarilla, dj. viihdyttää ja Jokke Jokijunan ajelulla. Eläinlääkäri ja eläinsuojeluvalvoja vastaavat asiaohjelmasta, kiteytti Antti Vahteran ja Dennis Rafkinin seurassa ?ilistellyt organisaattori Ulla Lähtevänoja. Amissoudut mittaavat tänään Teatteri- ja Aurasillan väliä reilun 250 soutajan voimin. Taitojen ohella kisaillaan parhaasta puvusta. Marilynin jatkobileissä stagen valtaa ex-pankkiherra, nykyinen räppäri Tuomas Kauhanen. Heikki Ruohola Miamissa uraansa rakentava Chung Cvrtier tulee Turkuun. Newyorkilainen räppäri kiertää kesällä Suomen suurimmat urbaanin musiikin festarit Mikael Gabrielin seurassa. Mies on huipentaa promokiertueensa tänä iltana Kevin Tandun ja Mikael Gabrielin kanssa Showroomiin. Yökerho alensi ikärajaasa - keskiviikkoisin ja torstaisin K-18. Summernight City. Lentävän lähdön Turun partykevääseen ottanut Yökerho lanseeraa tänä iltana uuden kesäklubin. Kerhon kesäkeskiviikot tarjoavat viikonlopun oheen kohtauspaikan ruskettuneille. Citykeidas Patio virvottaa kuumilla tunteilla ja kylmillä juomilla.
Jetset AAMUSET Keskiviikko 21. toukokuuta 2014
IA_ BLOGEJA KILPAILUJA _ KUVIA _ TAPAHTUM KAIKKI TURUN YÖELÄMÄSTÄ
KUUVUORIYHDISTYS ry teki kansalaisaloitteen Nummen keskuspuistosta, jonka yhdistyksen edustajat esittelivät kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turtolle ja viheralueista vastaavalle Lauri Laineelle 22.3.2010. Kokouksessa tavoitteet puiston rakentamisesta pistettiin alulle. Kokouksen aiheena oli syksyllä 2009 valmistunut, Turun AMK:n kestävän kehityksen opiskelija Mari Tiitisen tekemä yleissuunnitelma Nummen Keskuspuistosta ja Kanttorinmäestä. Opinnäytetyötä oli myöskin ohjannut Kuuvuori-yhdistys ry:n valtuuttamana Kuuvuorella asuva sisustusarkkitehti Raimo Volanen. Nummen Keskuspuiston yleissuunnitelma, jota ympäristö- ja kaavoitusviraston puistojen suunnittelusta vastaava maisema-arkkitehti Ritva Nummiora piti jo sellaisenaan hyvänä pohjana puiston rakentamissuunnittelussa, ei ole saanut lupaa puiston rakentamiseksi, ei edes Kanttorinmäen osuutta viereisten koulujen välittömässä tuntumassa. Kansalaisaloite uusittiin Nummen keskuspuiston rakentamissuunnittelun käynnistämiseksi 7.4.2010 ja mukaan aloitteen tekijöiksi saatiin kaksi asukasyhdistystä lisää Nummen kaupunginosasta, joten kansalaisaloitteen tekivät yhdessä Kuuvuori-yhdistys ry, Nummenpakan seura ry ja Nummen pientaloyhdistys ry ja allekirjoittajina olivat tuolloiset yhdistysten puheenjohtajat ja asiaan perehtyneet muut jäsenet. Kansalaisaloitteeseen ei ole saatu missään vaiheessa palautetta tai selvitystä tilanteesta, jonka takia kolme Nummella toimivaa asukasyhdistystä pyysivät tapaamista Turtolta. Tapaamisessa puiston rakentamisen esteeksi ilmoitettiin nykyinen taloustilanne. Kunnallislain mukaan kansalaisaloitteisiin pitää saada palaute jonkun ajan kuluessa, mutta Nummen keskuspuistosta tehtyihin aloitteisiin ei ole koskaan 30 vuoden aikana saatu yhtäkään palautetta. Nummen keskuspuiston yleissuunnitelman kustannusarvio oli 120 000 euroa vuonna 2009. Puiston läpi kulkeva polku on kovassa käytössä jo nyt, mutta olisi hyvä saada edes valaisintolpat polkua valaisemaan. KuuvuoriRock on kolme kertaa toteutettu puiston siimeksessä ja neljäs kerta käynnistyy 24. toukokuuta Aurinkotarhan lähellä. Jatulintarhaversio siivotaan taas kerran yhteistyössä Turun kaupungin viheryksikön talkooporukan Rentukan kanssa. KUUVUORI-YHDISTYS RY POLIITTISESSA maailmassa kuohuu. SDP:n puoluekokouksessa valittiin Seinäjoella hiuksenhienosti Antti Rinne puheenjohtajaksi Jutta Urpilaisen sijaan. Kisa on aiheuttanut runsasta kuohuntaa kevään mittaan. Nyt spekuloidaan mediassa, että puolue on jopa jakaantumisen partaalla, vähintäänkin puolue kokee akateemisten naisten joukkopaon. Olin itse paikalla Seinäjoella ja mukana valitsemassa puheenjohtajaa. Joukkopakoon tai hajaannukseen ei ole syytä. Toki monia naisia harmittaa, että Urpilaiselle ei myönnetty jatkokautta puolueen puheenjohtajana. Rinne tulee naisvaltaisesta ammattiliitosta, Ammattiliitto Prosta, jossa palkkaerot ovat vain alle seitsemän prosenttia yleisen 20 prosentin sijaan. Työmarkkinakierroksilla hän on tehnyt työtä euromääräis- ten palkankorotusten puolesta. Euromääräiset palkankorotukset kaventavat tuloeroja, toisin kuin prosentteihin perustuvat palkankorotukset. Tuloerojen kaventaminen pienentää myös naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Ammattiliitto Prossa Rinnettä kunnioitetaan ja pidetään reiluna johtajana. Kirjoituksissaan Rinne on ottanut kantaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Ensimmäisessä poliittisessa tilannekatsauksessaan SDP:n puheenjohtajan hän nosti esiin useampaan otteeseen tasa-arvokysymyksen. Rinne sanoo olevansa feministi. Uskon Rinteen valinnan olevan hyvä asia naisdemareille. Rinne on todistanut olevansa tasa-arvon asialla. Odotan innolla yhteistyötä Rinteen kanssa. NELLI BARAN, PJ. VARSINAIS-SUOMEN DEMARINAISET Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Miksei Nummen keskuspuisto etene? Rinne ja Demarinaiset 27 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 21. toukokuuta 2014 Elämää eurokuplassa PISSAAVASTA pojasta kappaleen matkaa itään sijaitsevat Euroopan parlamentti, komissio ja ministerineuvosto. Korttelien rytäkässä, korkeissa lasin- ja metallinhohtoisissa toimistokolosseissa hommia painaa satatuhatta ihmistä, joista valtaosa osa on virkamiehiä. Heidän sanotaan elävän eurokuplassa. Brysselissä työpäivät alkavat varhain ja venyvät iltaan, suomalainen kahdeksasta neljään -työaika on tuntematon käsite. Pitkien kokousten ja asiakirjavuoristojen täyttämissä työpäivissä ei ole lakisääteisiä taukoja. Aamulla hotkaistun voisarven ja kahvin jälkeen seuraava ateria voi olla illallinen. Työpäivän päätteeksi sujahdetaan metrolla esikaupunkialueelle. Keskustassa asuu ”vain hullu”. Tätä mieltä ovat ainakin flanderilaiset, joiden kotikontujen keskellä ranskankielinen pääkaupunki sijaitsee. Viikot ovat tiiviitä. Vapaa-aika keskittyy viikonloppuihin. Kahden eurovirkamiehen lapsiperhe tuskin selviää arjesta ilman kodinhoitajaa. EUROKUPLALLA on maaginen vetovoima. Tulijoita piisaa. Yhtä työpaikkaa hakevat sadat. Palkat ovat suomalaisittain korkeita, mutta maksaa se eläminen Brysselissäkin. Kotimaan murheet haihtuvat eurokuplassa nopeasti. Kun monimutkaiset EU-kiemurat pikkuhiljaa työssä aukeavat, tuntuu kotimaan kansalaisten unionia kohtaan tuntema välinpitämättömyys suoranaiselta typeryydeltä. Räntämaan junttien tietämättömyydelle on mukava hihitellä aurinkoisella Grande-Placella kuivaa trappistiolutta siemaillen. Suomen sääolosuhteille naureskelu tuntuu olevan eurokuplan suomalaisia virkamiehiä voimakkaimmin yhdistävä tekijä. Eurokuplan läpi ulkomaailma näyttää sinikeltaiselta tähtitaivaalta. Mepit ja komissaarit tulevat ja menevät, mutta kupla pysyy ja sitkistyy. Niin siinä käy. TEEMU P. PELTOLA INTERNET www.aamuset.?