Lauantai 20. elokuuta 2016 | Nro 61 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Esko Vettenranta oli 1950ja 60-luvun televisiotähtiä. Hän sai aina salskeiden miesten roolit. Kaupunki s. 6 Aikansa stara Tero Pitkämäki ja muut suomalaisurheilijat joutuvat usein vastaamaan epärealistisiin menestysodotuksiin. Urheilu s. 8 Realismia odotuksiin Jos sienet eivät ota löytyäkseen, kannattaa kouluttaa koira asialle. Hupi on erikoistunut kantarelleihin. Koulut&kurssit s. 14 Koira sienessä Terveyskeskusmaksut Turussa naapurikuntia halvempia. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA TURUSSA 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 20. elokuuta 2016 POLIISI nappasi viime keskiviikkona Littoistentiellä harvinaisen törkeää ylinopeutta liikkuneen autoilijan. Autolla liikkunut mies mittautti poliisin tutkaan 150 kilometrin tuntinopeuden. Alueella on viidenkymmenen kilometrin tuntinopeusrajoitus. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin välittömästi ajokieltoon. Järjetöntä kaahausta Littoistentiellä ARKEA pyrkii pienentämään hävikkiä myymällä tarjoilusta ylijäävää ruokaa uudella Lunchie-sovelluksella. Lunchie on vuonna 2015 käyttöön otettu mobiilisovellus, jonka välityksellä ravintolat voivat myydä ylijäävää ruokaa edullisina take away -annoksina sekä erikoistarjouksina. Hävikin minimoiminen on osa Arkean strategiaa ja ympäristövastuun toteuttamista. Ensimmäisenä Arkeassa Lunchieta alkavat hyödyntää Tyks Turku ja Henkilöstöravintola 27. Syksyn mittaan Lunchien käyttöä laajennetaan myös kouluihin ja päiväkoteihin sekä hoivapuolen kohteisiin. Hävikkiruokaa mobiilisti Pitäisikö taajamiin asentaa nykyistä enemmän nopeusvalvontakameroita? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. YLEISÖLUISTELUVUOROT käynnistyvät Impivaaran ja Varissuon jäähalleissa ensi maanantaina. Luistelukausi kestää tuttuun tapaan huhtikuun alkuun saakka. Lämpimän kesän jälkeen on jälleen aika siirtyä viileiden liikuntaharrastusten pariin, sillä jäähallien suositut yleisöluisteluvuoroilla alkavat jälleen. Ne ovat kaikille avoimia, maksuttomia ja mailattomia. Vuoroilla on käytössä omat luistimet. Kypärän käyttö on suositeltavaa. Luistelukausi käynnistyy SUOMI järjestää agilityn MM-kilpailut syyskuussa 2019. Kilpailupaikaksi on valittu HK Areena Turussa. Maailmanmestaruuskilpailut ovat agilityurheilijoille vuoden huipennus. Yksilöja joukkuekilpailuihin osallistuvat kaikki maailman parhaat koirakot. – Odotamme kilpailijoita yli 40 maasta. Tavoite on, että katsomot tulevat täyteen joka päivä. Agility on vauhdikas ja helposti seurattava urheilulaji. Katsomossa voi jännittää mukana, vaikkei itse koiralajeja harrastaisi, sanoo Suomen Agilityliiton toiminnanjohtaja Sirpa Sippola. Kisat tuovat Turkuun noin 500 koirakkoa ja 12 000 katsojaa. Agilityn MM-kisat Turkuun TEEMU P. PELTOLA KESKITULOISEN lapsiperheen asuminen omistusasunnossa vie Turussa keskimäärin 25 prosenttia perheen nettotuloista. Asumiskustannusten ennustetaan kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa, kun samalla palkat nousevat vain 1 prosentin ja eläkkeet 0,8 prosenttia. Kasvun ajureina ovat kiinteistö-sekä energiaverotuksen kiristykset, sekä vanhojen kiinteistöjen kasvavat korjauskulut. Lapsiperheen kerrostaloasuminen omistusasunnossa maksaa Turussa 1 300 euroa kuussa ja Tampereella 1 474 euroa kuussa, kun Helsingissä asumiseen menee jopa 2 142 euroa kuussa. Keskimäärin asumiseen kuluu tarkasteltavissa viidessätoista suurimmassa kaupungissa runsaat 1 300 euroa kuussa. Suurin syy eroihin löytyy pääasiassa asuntojen hintaeroilla. Turussa asumisen juoksevat kustannukset ovat kutakuinkin samaa luokkaa muihin suurempiin kaupunkikeskuksiin verrattuna. – Asuntoon liittyvät pääomakustannukset ovat Turussa ja VarsinaisSuomessa alhaisemmat, jonka vuoksi asuminen on merkittävästi pääkaupunkiseutua halvempaa. Ylläpidon osalta esimerkiksi jätehuollon kustannukset ovat muuta Suomea kalliimmat, toteaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio. Kaupunkien keskinäinen järjestys on hyvin samankaltainen myös silloin, kun sama perhe asuu vuokralla samanlaisessa tyyppiasunnossa. Asumisen kustannukset vuokra-asunnossa ovat Turussa 1 033 euroa ja Tampereella lähes 1 107 euroa kuussa. Helsingissä vastaava kustannus on lähes 1 444 euroa kuussa. Yksi huolestuttavasti kasvanut asumisen kuluerä on kiinteistövero, joka ei lainkaan huomio maksajansa tuloja. Veroprosenttien ja verotusarvojen korotusten myötä kiinteistöverot ovat Suomen Kiinteistöliiton Indeksitalotutkimuksen perusteella nousseet viimeisen kuuden vuoden aikana Turussa noin 38 prosenttia ja Salossa nousua on ollut peräti 125 prosenttia. Turussa asuminen isoja kaupunkeja huokeampaa KARI LAINE VUODEN alusta voimaan astuneet uudet terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Turussakin johtaneet tilanteeseen, missä jotkut palvelut saa halvemmalla yksityiseltä puolelta. Esimerkiksi lääkärintodistuksen ajokorttia varten saa nyt edullisemmin muutamalta yksityiseltä lääkäriasemalta kuin kunnan terveyskeskuksesta. Myös jotkut suuhygieniset toimenpiteet maksavat kunnalla nyt lähes saman verran kuin joillakin hammaslääkäriasemilla. Jättikorotusten takana on hallitukselta tullut lupa kunnille korottaa terveydenhuollon asiakasmaksujaan jopa kolmellakymmenellä prosentilla. Yli puolet Suomen kunnista käyttikin koko korotusmahdollisuuden hyväkseen. Myös Turussa virkamiehet ehdottivat täyttä korotusta, mutta poliittiset päättäjät lievensivät niitä. Tällä hetkellä terveyskeskuksessa käynti maksaa Turussa 18,70 euroa kolmelta ensimmäiseltä kerralta. Maksimisumma, eli 20,90 euroa, on käytössä muun muassa Raisiossa ja Kaarinassa. ENITEN palvelumaksujen korotuksista kärsivät eläkeläiset, jotka käyttävät paljon julkisia palveluja. Turun eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Markku Alajärven mukaan nyt pienen eläkkeen varassa elävän ja yksinasuvan vanhuksen pitää tosissaan miettiä, käyttääkö rahansa elintarvikkeisiin vai sairauden hoitoon. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Anu Nemlanderin mukaan 30 miljoonan vaje kunnille suunnattavissa rahoissa johtuu muutoksista hallituksen kuntapolitiikassa. Kuntia hallitus patisti kuromaan tuon 30 miljoonan vajeen korottamalla terveydenhuollon asiakasmaksujaan. Täysimääräisillä korotuksilla vaje olisikin Nemlanderin mukaan saatu suurin piirtein paikattua. Kaikki kunnat, kuten Turku, eivät kuitenkaan korottaneet maksuja täysimääräisesti. Nemlander arvioi, että Turussa päättäjät pelkäsivät, että täysimääräinen korotus olisi voinut vaikuttaa niin, että jotkut olisivat jättäneet terveyskeskuskäynnit kokonaan väliin. Muutamiin maksuihin Turussakin tehtiin 30 prosentin korotukset. Käyttämättä jätettyyn terveyskeskusaikaan ja ajokorttitarkastukseen tehtiin Turussakin korotukset täysimääräisinä. TURUN kaupungin hyvinvointitoimialan johtajan Riitta Liuksan mukaan viimeiset sosiaalija terveyspalvelumaksujen korotukset johtuvat suurelta osin valtioneuvoston viime marraskuussa tekemästä päätöksestä. Siihen sisältyivät uudet maksusuositukset ja kuntien valtionosuuksien vähennys vastaavalla summalla. Liuksa haluaa muistuttaa, että Turku on niitä harvoja kuntia, jotka eivät peri maksimitaksoja. Toimialajohtajan mielestä palvelumaksuja kannattaa verrata myös niiden tuotantokustannuksiin. Viime vuonna Turussa terveyskeskuskäynti lääkärillä maksoi 16,10 euroa. Todelliset kustannukset olivat Liuksan mukaan tuolloin 115 euroa asiakasta kohti. Julkinen jo yksityistä kalliimpaa Kunnat paikkaavat talouttaan korotetuilla terveyspalvelumaksuilla • terveyskeskusmaksu kolmelta ensimmäiseltä käynniltä: 18,70 euroa • poliklinikkamaksu: 37,20 euroa • lyhytaikainen sairaanhoito: 44,10 euroa • kotisairaanhoito lääkärikäynteineen: 17,10 euroa • käyttämättä ja peruuttamatta jätetty palvelu: 45,90 euroa • lääkärintodistus ajokorttia varten: 55,30 euroa Turussa on käytössä 691 euron vuosittainen maksukatto, jonka täytyttyä palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.
3 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS PRIDE-VIIKKO käynnistyy Turussa maanantaina 22. elokuuta kello 10 Aurajoen rannassa. Tilaisuus alkaa lippujen nostolla, jonka jälkeen julistetaan Pride-rauha teemaviikolle. Suomenkielisen ja englanninkielisen julistuksen lukee runoilija Susinukke Kosola, ruotsinkielisen Turku Priden koordinaattori Panda Eriksson. Turun kaupungin terveiset tuo kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen. Pride-rauha julistetaan maanantaina ”SINUSTA tulee isona rikollinen.”. Näillä sanoilla opinto-ohjaaja toivotti tavallista vilkkaammalle luokkakaverilleni hyvää loppuelämää yhdeksännen luokan keväällä noin neljännesvuosisata sitten. Opon homma näytti oppilaan näkökulmasta aika helpolta. Kaikille, joiden keskiarvo oli vähintään kasi, opo suositteli lukiota. Seiskan keskiarvoille opo suositteli kauppaoppilaitosta ja sitä huonommille ammattikoulun eri linjoja. Heikoimmille jäi opon mielestä ainoaksi vaihtoehdoksi metallilinja. Ovat muuten pärjänneet elämässään aika kivasti, kiitos telakan. Tämä on tietysti jo muinaisuutta. Turun yliopistossa tohtoriksi väittelevän Petri Niemen tutkimustuloksena on, ettei tämä enää riitä opinto-ohjaukseksi. Oppilasta täytyy paremmin valmentaa suunnittelemaan uraansa. Kaikkien opettajien, ei vain opojen, tulisi Niemen mukaan huomioida oppilaiden erilaiset tavat hankkia ja hyödyntää informaatiota. Niemi puhuu urapohtijoista, nuorista, jotka tiedostavat opiskeluja työelämän vaatimukset jo peruskoulussa erittäin hyvin. Vastapuolella on oppilaita, joille urapohdinta on täysin vierasta. Eikä kyse ole aina edes arvosanoista. Hyvin koulussa menestyvääkään ei välttämättä ”nappaa” tulevaisuuden suunnittelu. Syitä on nähtävissä niin 1990-luvun lopun lamassa kuin yhteiskunnan murroksessakin. Puhutaan tutkintojen tärkeydestä, työelämän kovista vaatimuksista ja hohtavasta urapolusta, joka ei siedä cv:ssä reikiä tai ”huonojen töiden” likatahroja, mutta samalla puhutaan siitä, ettei kotiin saa jäädä toimettomana makaamaan. Puhutaan robotisaatiosta, joka vie suuren osan työpaikoista, mutta kukaan ei tiedä, milloin ja miten se tapahtuu. Olisitko sinä 16-vuotiaana tästä hämmentynyt? Minä olisin. Mutta se, että antaa elämän kantaa, voi olla hyvästäkin. Ei luokkakaveristakaan rikollista tullut, vaikka parit rapsut sai, vaan työssäkäyvä veronmaksaja. Oposta huolimatta. TEEMU P. PELTOLA Valintojen jyrkänteellä Kaarinassa on otettu käyttöön korkein lain sallima terveyskeskusmaksu. Timo Jakonen
Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 20. elokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA AURALAN kansalaisopiston senioripäivä tuo voimaa ikäihmisten arkeen ensi tiistaina 23. elokuuta kello 11– 15. Pirkko Mannola puhuu päivillä senioreiden hyvästä elämästä. Ohjelmassa on myös muun muassa kulttuurikävely Pohjolassa, liikuntatuokioita, kädentaitopaja, rentouttavia päähoitoja, yhteislaulua, yhdistysten esittelypisteitä ja tuotemyyntiä. Senioripäivä on aiemmin kerännyt useita satoja kävijöitä. Seniorit koolle Auralaan –TYYLINI on naisellinen mutta rento. Vaatteet eivät saa olla överityttömäiset. Menen vähän sen mukaan, mikä tuntuu omanlaiselta, kertoo Johanna Koivisto, 19. Koivisto ei käy vain yhdessä kaupassa. – Ostan vaatteita mistä sattuu, esimerkiksi H&M:stä, Stockmannilta ja Sokokselta. Paita ja reppu ovat H&M:stä. Housut taitavat olla Vilan ja kengät ovat Conversen. Lempivärikseen Koivisto mainitsee valkoisen. – Se on puhdas ja helppo yhdistää kaikkeen. Jos vaate on muuten kiva, mutta materiaalin vuoksi se ei ole hyvä päällä, niin silloin vaate ei lähde mukaan. Myös kengissä näkyy naisellisuus. – Jos on mahdollista, laitan korkkarit jalkaan. Tänään lähdin tennareilla, koska tiesin että pitää kävellä paljon. Ruskea, valkoinen ja musta ovat kengissä hyviä värejä. Rennon naisellista Joko olet päässyt sienimetsään? Vai keräätkö ennemmin marjoja? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tattisen perhe on rikkinäinen. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Markku Elena Johanna Koivisto, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN VIIPURILAISSYNTYINEN näyttelijä Esko Vettenranta (1913–89) aloitti uransa harrastajana Helsingin Vallilan Työväen Teatterissa 30-luvulla. Hän haki maisteri T.J. Särkän johtaman Suomen Filmiteollisuuden kouluun ja myös pääsi sinne 1940-luvun taitteessa. Siitä avautui myös tie Särkän putiikin elokuviin. Vettenranta debytoi valkokankaalla jo vuonna 1941, jolloin hänellä oli sivuosa klassikossa Kulkurin valssi. Kuvaustahti kiihtyi ja hän pääsi mukaan erityisesti Jorma Nortimon ohjaamiin elokuviin. Vettenranta oli komea ja urheilullinen mies ja niinpä hän oli elokuvarooleissaan aina jonkinasteinen sankari. Vettenrannan ansioluettelo täyttyikin salskean miehen rooleista. 1940-luvun lopulla hän oli mukana menestyselokuvissa Anna Liisa ja Kuudes käsky. Samaan aikaan tapahtui myös Turussa. Nortimo siirtyi vuonna 1946 yhdistyneen Turun kaupunginteatterin ensimmäiseksi johtajaksi. Uusi johtaja houkuttelikin luottomiehensä Aurajoen rannoille vuonna 1947. Tästä alkoi Vettenrannan ja Turun kaupunginteatterin 30 vuotta kestänyt liitto. TURKULAISEN teatterimaailman kuolematon hahmo Hemmo Airamo ystävystyi nopeasti uuden turkulaisen kanssa. Airamo ja Vettenranta koettivat yhdessä taistella, että myös operetti pysyi asemissa turkulaisessa ohjelmistossa. Laulutaitoisena Vettenrannasta tuli myös operettien sankari. Vettenranta myös levytti turkulaiselle Levy-yhtiö Soinnulle klassikon Lago Maggiore vuonna 1952. Sankarin muistetuin elokuvarooli syntyi myös Turun aikana. Kyseessä oli Mika Waltarin romaaniin perustuva ja Hannu Lemisen ohjaama Vieras mies vuonna 1957. Siinä renkimies Jonne Aaltosen kommentti ”Jokos se rengin paikka on täytetty?” tuli tunnetuksi myöhemmin myös Ajankohtaisen kakkosen kesärenkiohjelmien tunnuksena. Vuonna 1962 Ritva Arvelo tuli ohjaamaan Turkuun My Fair Ladyn ja Vettenrannasta leivottiin Henry Higgins. Esityksestä tuli kaikkien aikojen menestys Turussa, osasyynsä oli myös upouudella teatteritalolla. Busseja virtasi Turkuun ympäri Suomen ja katsomo oli ilta toisensa jälkeen täpötäynnä. Jopa eduskunnan sivistysvaliokunta pakkautui linja-autoon ja tuli katsomaan Turun ihmettä. VETTENRANNAN suosio laulavana näyttelijänä kantoi 1960-luvun lopulle asti. 1970-luvulla alkoi ”kotkien kausi”, ja Vettenranta oli mukana vielä myös Seitsemässä veljeksessä, jääden eläkkeelle vuonna 1977. Hän kuoli Turussa 76-vuotiaana toukokuussa 1989. Operetin sankari Esko Vettenranta nousi filmitähdeksi Särkän tehtaalta ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Oliver Jussila ja Siiri Niemi ovat kiinnostuneita eläimistä. SIIRI: Mun mielestäni koirat ja kissat on parhaita eläimiä. Niillä on niin pehmeä turkki. OLIVER: Mä tykkään kanssa koirista. Sellaiset vähän isommat on kivoja, mutta pienet koirat on välillä vähän tylsiä. S: On pienet koirat aika söpöjä, mutta ne haukkuu aika paljon. Vaikka jos kävelee jossain kadulla sellaisten ohi, niin jotkut niistä haukkuu ihan kauheasti. O: Ei kaikki hauku. S: Mutta aika monet haukkuu. Isot koirat haukkuu yleensä vähemmän. Niiden ei tarvitse. O: Olisi hauskaa, jos olisi joku tosi harvinainen eläin tai jos sellaisen näkisi. Jotkut ihmiset pitävät vaikka käärmeitä lemmikkeinä. S: Mä en kyllä uskaltaisi pitää käärmettä lemmikkinä . O: En mäkään. Mutta kilpikonna voisi olla kiva. Ne on ihan kilttejä. S: Monet eläimet on kilttejä. O: Dinosaurukset eivät olisi. Dinosaurus olisi kyllä hieno lemmikki, mutta ei niitä oikeasti voi pitää lemmikkinä, kun ne ovat kuolleet kauan aikaa sitten. S: Tiikerit ja leijonatkin olisivat aika vaikeita lemmikkeinä. Mutta ne ovat kyllä muuten tosi hienoja eläimiä. O: Jos tiikeri tai leijona purisi tai raapaisisi, niin siinä kävisi kyllä tosi pahasti. Monenkarvaisia eläimiä t ihmiset a käärikkeikyllä pitää emkään. pii lemmikk kuolleet S: Tiik olisivat miikk k o O le ra kä h Televisiotähdet Esko Vettenranta ja Inke Maattola Suomen Television Turun paikallisaseman vihkiäisissä maaliskuussa 1959. Vihkiäistilaisuus televisioitiin Turun tv-aseman näkyvyysalueelle. TS-arkisto
7 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 20. elokuuta 2016 MIESTEN salibandykausi alkaa TPS:n osalta vierasottelulla Jyväskylässä 18. syyskuuta. Kotiavaus mustavalkoisilla on edessä 29. syyskuuta Kupittaan urheiluhallissa SalBaa vastaan. TPS pelaa tällä kaudella 13 kotiottelua, joista kolme ensimmäistä urheiluhallissa. Sen jälkeen kotiareenaksi vaihtuu Kupittaan jäähalli. TPS:n naiset puolestaan pelaavat ensimmäisen kotiottelunsa 14. lokakuuta Leaf Areenalla. TPS kohtaa kotiavauksessa SalBan MENESTYKSEN hetkellä urheilijat on perinteisesti nostettu nopeasti jalustalle ja kun menestystä ei tule, sädekehä on myös kadonnut nopeasti urheilijan pään päältä. Kun muutenkin eletään erikoista aikaa, jolloin sanan säilä viuhuu herkästi asiasta kuin asiasta, myös kritiikki urheilijoita kohtaan saa uusia piirteitä. Esimerkiksi Sanni Utriainen kertoi saaneensa jo ennen epäonnistumiseen päättynyttä keihäskarsintaa henkilökohtaisuuksiin mennyttä palautetta. Julkisessa ammatissa asettaa itsensä aina alttiiksi kritiikille, mutta kritiikin pitäisi aina kohdistua suorituksiin, ei ihmisen persoonaan. Fakta on se, että Utriaisen tapauksessa tällä kaudella vajaat 60 metriä heittäneelle Utriaiselle runsas 53-metrinen oli paha pettymys. Mutta Utriaisen lausunnot karsintaurakan jälkeen kertoivat karua kieltä siitä, millaisten paineiden alla Utriainen koki olevansa. Jo Kalevan kisojen jälkeen Utriainen epäili kannattaako ylipäätään lähteä Rioon. Kyse ei ollut siitä, että alle 60-metrinen on paperia arvokisoissa vaan siitä, että epäonnistuminen lynkataan penkkiurheilijoiden puolelta. Ja kun urheilija joutuu miettimään yleisön reaktiota, ollaan väärillä jäljillä. Matti Nykäsen (kuvassa) sanoin: ”Kyllä se olen kuitenkin minä, joka olen tullut sieltä tornista alas, eikä mikään Suomen kansa.” ILKKA LAPPI Urheilija urheilee itselleen Odotetaanko suomalaisurhelijoilta arvokisoissa liikaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI RIOSSA naisten keihäänheiton karsinnassa Sanni Utriaisen kasvot olivat täynnä epäuskoa ja epätoivoa. Karsinnan viimeiseksi jääneestä Utriaisesta tuli nopeasti symboli Suomen menestyksettömyydelle Rion olympialaisille. Urheilupsykologi Tuomas Grönman on sitä mieltä, että yleisesti suomalaisilta odotetaan liian paljon olympialaisissa. Esimerkiksi miesten keihäsfinaalin ulkopuolelle jääneen Tero Pitkämäen kautta ovat haitanneet loukkaantumiset. Vajaa 80-metrinen on aika lähellä Pitkämäen tämän kauden keskiarvoa. – Urheilijalta voi realistisesti odottaa arvokisoissa rutiinitasoa tai optimitilanteessa vähän parannusta siihen. Jos urheilija realistisesti aikoo kilpailla olympiamitaleista, se vaatii sitä, että pitkän ajan keskiarvo on sellaisissa tuloksissa, että mitalisijat ovat mahdollisia niillä tuloksilla, Grönman sanoo. – Suomalaisten urheilijoiden kohdalla perinteisesti puhutaan paljon alisuorittamisesta. Alisuorittamisia mahtuu aina jokaiseen joukkueeseen, mutta fakta on se, että tällä hetkellä Suomella ei ole olympialaisissa montaa urheilijaa, joilta realistisesti voisi odottaa kovempaa kuin kisoissa nyt on nähty. PETTYMYSTEN käsittely on urheilupsykologin työssä arkipäivää. Grönman on tehnyt töitä sekä joukkueettä yksilöurheilijoiden kanssa. Hänen asiakkaisiinsa kuuluu myös Riossa kisaavia urheilijoita. – Urheilijalla on kahdenlaisia paineita, sisältäpäin tulevia ja ulkoisia. Ulkoisiin paineisiin liittyy yleensä pelko ja häpeä. Pelätään, että petetään jonkun toisen odotukset. Urheilijan on tärkeä kohdata se mihin mahdollinen häviö tai epäonnistuminen johtaa. Urheilijan pitäisi muistaa, että vaikka epäonnistuisikin suorituksessa, se ei tee sinusta huonoa ihmistä. – Se on minusta aika pelottavaa, jos urheilijan valmentaja sanoo ylpeydellä, että olympialaisiin on ladattu neljä vuotta elämää. SUOMEN mitalisaldo 2000-luvun kesäolympialaisista ennen Rioa on 4, 2,4 ja 3. Ennen kuin Suomi voi edes haaveilla paluusta 30-40 vuoden takaisiin mitalimääriin, urheilijoihin panostamisen pitää olla erilaista. – Voidaan kysyä kuinka monta mitalistia Suomesta on tullut liittojen järjestelmän kautta. Aika monet menestystarinat on rakennettu sillä tavalla, että joku isä tai äiti valmentaa omaa lastaan oto-pohjalta. – Jos Suomessa halutaan oikeasti alkaa taistella menestyksestä laajalla rintamalla, pitäisi palkata ammattivalmentajia ja taata urheilijoille sellainen elintaso, ettei tarvitse pelkkää tonnikalaa syödä. Ja se toimeentulo pitäisi antaa urheilijalle jo siinä vaiheessa, kun hän tekee työtä, eikä vasta sitten kun se ensimmäinen mitali on jo saavutettu, Grönman sanoo. Odotukset pilvissä Tuomas Grönmanin mukaan kansan odotukset ovat usein katteettomia Tero Pitkämäki on seitsenkertainen arvokisamitalisti, mutta olympiafinaalista karsiutuminen ei ehkä ollutkaan valtava yllätys. Compic/ MARKKU OJALA
9 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET 10 Naantali TUULA ISTALA AURINKOja kesäkaupunki Naantali siirtyy syksyyn muinaistulien iltaa viettämällä ensi viikon lauantaina. – Olemme satsanneet muinaistulien yöhön täysillä viime vuosina. Aiemmin tapahtuma oli aika pienimuotoista, kertoo kaupungin matkailuyhtiön toimitusjohtaja Tarja Rautiainen. Tämän vuoden naantalilainen uutuus on parhaillaan käynnissä oleva Costa Food Festival. Nimensä mukaisesti ruokaa on tarjolla tavallista monipuolisemmin. Kaksi tapahtumaa ensi kertaa yhdistävä ruokafestivaali on kolmipäiväinen. – Katsomme, miten toimimme jatkossa ihan sen mukaan, kuinka yleisö ottaa tapahtuman vastaan, Rautiainen sanoo. Naantalissa muinaistulien yönä ravintolat sytyttävät tulia omille pihoilleen ja luvassa on myös ilotulitus. Kokko poltetaan, mikäli sää on suotuisa ja lupa myönnetty. RAUTIAISEN mukaan muinaistulet on yrittäjävetoinen tapahtuma, johon kaupunki osallistuu matkailuyhtiönsä kautta. – Viime vuonna kävijämäärä oli arviolta 5 000, tänä vuonna uskallamme odottaa väkimäärän tuplaantuvan. Tänne tullaan arviolta tunnin ajomatkan päästä, ympäristökunnista ja kauempaakin kanta-asukkaiden lisäksi. Kesän päättävä juhla ulottuu myös kaupungin saaristoosiin. Velkualla on peräti kaksi erillistä, toisiaan täydentävää tapahtumaa. Perheiden ja lasten osallistumisen mahdollistamiseksi yötä juhlitaan jo päivällä Pro Sinervon järjestämänä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tuulikki Ovaska. Tapahtuman keskus on Sinervotalo, mutta koivikkoon katetaan pöydät piknikkiä varten. Pientä purtavaa voi ostaa paikan päältä tai ottaa kotoa eväät mukaan. Erityisesti lapsivieraita ajatellen esiintyjiksi saapuu Turun Sirkuksen työpaja. Ajanvietettä tarjoavat myös tehtävärastit. Illemmalla sytytetään lyhtyjä. VELKUALLA iltaa voi jatkaa vierasvenesatamassa eli Wanhassa Salakuljettajassa. Yrittäjä Lauri Haukka kertoo, että parina viime vuonna tapahtuma myytiin loppuun etukäteen. Merkit viittaavat siihen, että niin käy tälläkin kertaa. Elävän musiikin tahdittamat bileet vetää 900 henkeä. Se on paljon pienen kylän tapahtumaksi. Esiintyjinä ovat tänä vuonna Miljoonasade, Arttu Viskari ja Ilpo Kaikkonen. Vesillekin pääsee. Aavatar vie risteilylle alkuillasta Kustaviin ja takaisin. Iltaristeilyllä pääsee ihailemaan rannoille sytytettyjä tulia. Päivystävä palotarkastaja neuvoo katsomaan pelastuslaitoksen nettisivuilta, miten kokkoja, tulia ja ilotulitteita käsitellään turvallisesti. Aurinkokaupunki siirtyy syksyyn Muinaistulet valaisevat pimenevän illan Muinaistulet ovat lumoavaa katsottavaa. Naantalin Matkailu Oy
11 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T KOULUT& KURSSIT Lauantai 20. elokuuta 2016 Olitko koulussa kiusattu tai kiusaaja? Jättikö se jäljet? KIUSAAMISEN vastaiseen KiVa Koulu -toimenpideohjelmaan sitoutuneet koulut soveltavat mallia vaihtelevasti. Oppituntien toteuttaminen, erityisesti niiden huolellinen valmistelu ja pidettyjen osioiden määrä on yhteydessä siihen, että kiusatuksi joutuminen vähenee. Ongelma on pitkään jatkuvan kiusaamisen tunnistamisessa; vain neljännes toistuvasti kiusatuista oppilaista sai apua henkilökunnalta. Opettajat kiusaamista vastaan TURUN ammatti-instituutin opiskelijat ja henkilökunta ovat mukana valtakunnallisessa Ammatillinen koulutus liikkeessä -tempauksessa järjestämällä kaikissa koulutaloissa oman tapahtuman ensi maanantaina. Heti lukuvuoden alussa järjestettävällä tempauksella halutaan nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta suuren yleisön ja opiskelijoiden keskuudessa. Koulutaloissa esitetään puheenvuoroja, keskustellaan ammatillisen koulutuksen merkityksestä ja tanssitaan. Opiskelijat ovat valmistautuneet tilaisuuksiin keskustelemalla tunneilla, mitä ammattiylpeys tarkoittaa, miten se ilmenee ja mitä hyötyä on olla ylpeä ammatistaan. Amikselle arvoa Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA OPPILAANOHJAUKSEEN varatut voimavarat tulisi kohdentaa pelkän koulutusvalinnan tekemisen sijaan siihen, että oppilaalle syntyy valmius tehdä valintoja ja toimia tavoitteellisesti elämässään. Näin toteaa kasvatustieteiden lisensiaatti Petri Niemi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Opinto-ohjaajan tulisi siirtää uraja koulutusvalintaan valmentavan oppilaanohjauksen painopiste mahdollisimman varhaiseen ajankohtaan. Hänen tulisi tukea ura-ja koulutusvalinnassa tarvittavan itsetuntemuksen kehittymistä ja huomioida oppilaiden erilaiset tavat hankkia ja hyödyntää informaatiota, Niemi sanoo. Niemi selvitti väitöstutkimuksessaan peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaeroja ja sitä, miten oppilaiden arviot ja kokemukset kaikkien opettajien ja oppilaanohjaajan toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä heidän urapohdintaansa. Tutkimuksessa koottiin kyselyaineisto, jonka avulla määriteltiin suunta sekä yläkouluikäisten ohjauksen että oppilaanohjaus-oppiaineen kehittämistyölle. – Peruskoulun ohjausta, jonka tavoitteena on oppilaan uraja koulutusvalinta, tulisi tarkastella erityisenä osana uravalinnan ohjauksen kokonaisuutta. Koko opettajakunnan tulisi edistää kasvavan, kehittyvän ja vasta työelämäkokemuksia kartuttavan nuoren valmiuksien kehittymistä, Niemi sanoo. VÄITÖSTUTKIMUKSEN mukaan peruskoulun päättöluokalla on kaikissa arvosanaluokissa sekä hyviä että heikkoja urapohtijoita. Hyvin koulussa menestyvät olivat parempia urapohtijoita kaikilla mitatuilla osa-alueilla, mutta toisaalta heikkoja urapohtijoita oli kaikissa arvosanaluokissa. – Taitavat urapohtijat olivat itseohjautuvampia ja suunnitelmallisempia kuin heikot urapohtijat. He kokevat taitavansa ja tietävänsä paremmin oppilaanohjauksen keskeiset sisältöalueet ja heillä oli parempi itsetuntemus kuin heikoilla urapohtijoilla, Niemi sanoo. Peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaa mitattiin standardoidun CTI-mittarin avulla. Mittaria muokattiin yläkouluikäiselle sopivaan muotoon. Tutkimuksen mukaan oppilaiden hyvää urapohdintavalmiutta ennustaisi parhaiten sellainen oppimisympäristö, jossa kannustetaan yhteistoimintaan ja huomioidaan erilaiset ohjattavat ryhmät. – Kaikkien opettajien tulisi osallistua aikaisempaa enemmän työelämään tutustumisen käytäntöihin ja tukea oppilaiden itseohjautuvuuden kehittymistä sekä tavoitteellista työskentelyä, Niemi sanoo. Opinto-ohjaajan tulisi Niemen mukaan kohdentaa tukeaan joko urapohdintavalmiutta mittaavan mittarin avulla tai henkilökohtaisen ohjauksen kautta hankkimansa tiedon perusteella. Opolta vaadittava enemmän Urapohdintaan tärkeä valmentaa jo peruskoulussa Pelkkä toisen asteen opiskelupaikan pohdinta ei riitä opinto-ohjaukseksi. Marttiina Sairanen
13 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET 14 Koulut&kurssit HANNELE SIVONEN SIENIMETSÄLLE suuntaavan ei kannata jättää parasta ystäväänsä kotiin, sillä melkein joka koirassa on potentiaalia sieniapajien löytäjäksi. Yhdellä metsäretkellä ei koirastaan saa sienestäjää kuoriutumaan, vaan koulutus vaati pitkäjänteisyyttä. Metsästysja lintukoirat ovat jo lähtökohtaisesti etevämpiä tunnistamaan hajuja, mutta kouluttamisen vaivalla sekarotuisestakin saa sienikoiran – Sienien etsiminen sopii kaikille koirille. Ainoa vaatimus on, että koira pystyy liikkumaan metsässä normaalisti. Tärkeää on, että koira on motivoitunut työskentelemään. Ahne koira on yleensä helppo motivoida ja kouluttaa, kertoo koulutusohjaaja Anna Loimaranta hajutyöskentelyyn erikoistuneesta koirakoulu Vainuvoimasta. Sienikoiraharrastus on helpointa aloittaa ohjatulla kurssilla, joita järjestävät koirakoulut ja yhdistykset ympäri Suomea. Loimaranta on ohjannut kursseja Turun seudulla jo nelisen vuotta ja ja nopeasti täyttyvät kurssit kertovat harrastuksen suosiosta. Seuraavan kurssillisen koiria Loimaranta kouluttaa sunnuntaina 21. elokuuta Mynämäellä Koirahotelli Mustin Motellilla. KOIRAN koulutuksen voi aloittaa omia makunystyröitään miellyttävimmästä päästä, opettamalla koiran tunnistamaan omistajansa lempilajikkeen. – Kursseilla koiran ohjaaja valitsee minkä sienen haluaa koiralle ensimmäiseksi sieneksi opettaa. Yleisimpiä ovat kantarellit, suppilovahverot ja herkkutatit, Loimaranta listaa. Heti koulutuksen aluksi ei suinkaan sännätä metsälle, vaan totutellaan haistamaan valittua sientä esimerkiksi sisätiloissa. Koiran palkitseminen sen suosimilla nameilla tai kiitoksella edesauttaa oppimista. – Aloitamme palkitsemalla koiraa sienen haistamisesta. Sen jälkeen liitämme hajuun ilmaisun eli jonkin käytöksen, jolla koira kertoo omistajalleen, että se on löytänyt sienen. Sen jälkeen harjoitellaan sienten etsimistä. KOIRAN voi opettaa ilmoittamaan sienilöydöstään esimerkiksi haukunnalla tai istunnalla. Metsään siirryttäessä voi harjoitella piilottamalla koiralle sieniä läheisille paikoille. Koulutetunkin sienikoiran kanssa sienimetsällä on kuitenkin hyvä pitää hoksottimet hereillä ja valvoa koiran liikkeitä. – Luulen, että monet koirat tunnistavat myös myrkylliset sienet ja osaavat niitä varoa. Mutta on myös niitä superahneita, jotka pistelevät suuhunsa ihan mitä tahansa, Loimaranta muistuttaa. Vainun päässä kantarelleista Sienikoiran koulutuksessa pitkäjänteisyys palkitaan Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hupi, 9, on taitava sienestäjä. Tästä kantarellisaaliista olisi moni kateellinen. Anna Loimaranta Anna Loimaranta
15 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET 16 Koulut&kurssit MARIANNE ROVIO URHEILU tarjoaa elämyksiä ja pitää kuntoa yllä. Harrastuksena urheilu sisältää esiintymistä, esillä olemista sekä onnistumisen kokemuksia, mitkä kasvattavat lasta hyvään itsetuntoon. Lisäksi motivoituminen ja säännöllinen treenaaminen kehittävät pitkäjänteisyyttä. Uusi erityislapsille suunnattu rytmisen voimistelun ryhmä aloittaa syyskuussa Turun Jumppalassa ja se tarjoaa erityislapsille mahdollisuuden monimuotoiseen ja hauskaan liikkumiseen. – Voimistelijan elämäntapa ohjaa ahkeruuteen, vastuuntuntoon ja itsevarmuuteen. Tämän lajin parissa saa paljon onnistumisen kokemuksia, mikä ilahduttaa myös erityislapsia. Ennen treeneihin lähtöä pitää opetella tarkistamaan, että vesipullot ja treenivaatteet ovat mukana. Esiintymiset puolestaan luovat itsevarmuutta, kertoo Nea Jeromaa, 17, joka on ryhmän voimisteluohjaaja. Turun Urheiluliiton Meloditryhmä on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Mukaan etsitään lapsia ja nuoria, joilla on kömpelyyttä, vaikeutta liikkumisessa, oppimisessa, hahmottamisessa tai sosiaalisissa tilanteissa, downin syndroomaa tai monimuotoista kehityshäiriötä. Ryhmässä edetään rauhalliseen tahtiin. Jeromaan lisäksi apuna on muita valmentajia. – Jokainen saa mennä omaan tahtiin. Minulla ei ole tiukkoja tavoitteita ryhmän suhteen. Etenemme tyttöjen mukaan. Aluksi harjoittelemme voimistelun ja liikunnan perustaitoja, ja sitten alamme hiljalleen siirtyä hieman haastavampiin liikkeisiin, Jeromaa kuvailee. RYTMINEN voimistelu on taiteellinen urheilulaji, jossa ilmaisu ja fyysinen taitavuus yhdistyvät. Tavallisesti musiikin tahtiin suunnitellaan ohjelma. Voimistelussa käytetään hyväksi myös erilaisia välineitä, kuten narua, palloja, vanteita, keiloja tai nauhoja. Rytmisen voimistelun harjoittelemissa yhdistyvät voimaharjoittelu, baletti sekä välinetekniikka. Jeromaa sanoo lajin antavan hyvän pohjan myös monelle muulle liikuntamuodolle. – Se on mukaansa tempaavaa ja kehittää muun muassa liikkuvuutta ja tasapainoa. Erityislasten oma ryhmä pääsee esiintymään Jeromaan mukaan ainakin jouluja kevätnäytöksissä. – Tarkoitus on, että esiinnymme tulevaisuudessa samalla tavoin kuin muutkin ryhmät. Välillä löytyy mahdollisuuksia esiintyä esimerkiksi kauppakeskuksissa. JEROMAA on valmentanut rytmisen voimistelun ryhmiä jo neljän vuoden ajan. Hänellä itsellään on kokemusta rytmisestä voimistelusta jo 10 vuoden takaa. – Rytminen voimistelu viehättää minua, koska se on monipuolinen laji ja tietysti kaunista katsottavaa. Pidän myös siitä, että siinä käytetään hyödyksi erilaisia välineitä. Olen harrastanut sitä ihan pienestä asti. Siinä voi aina oppia uutta ja lajin parissa voi jatkuvasti kehittyä. Rytmiä ja liikkuvuutta erityislapsille Uusi erityislasten oma rytmisen voimistelun ryhmä alkaa syksyllä Nea Jeromaa vetää rytmisen voimistelun ryhmiä. Nyt myös erityislapset saavat oman ryhmänsä. Marianne Rovio ”Lajin parissa saa onnistumisen kokemuksia.”
17 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit aamuset.?
18 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 20. elokuuta 2016 PUUTORILLA järjestetään 27. elokuuta täysipainoinen blues -ja rootsilta, kun Turun Rytmiklubi goes Puutori järjestetään WaterLoossa. Illan aikana esiintyvät rokkia ja bluesia yhdistelevä Black River Bluesman & Bad Mood Hudson, rockabillyn kanssa flirttaileva Shoebox Revue sekä bluesiinsa americanaa tislaava Joensuu Riihimäki. Soitto alkaa soimaan jo alkuillasta, joten paikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Blues soi Puutorilla BRITTIBÄNDI Tindersticks on pysynyt kasassa ja säännöllisesti julkaisevana bändinä pitkään. Ura on kestänyt yli parikymmentä vuotta ja, mikä harvinaisempaa, bändi vain paranee vanhetessaan. Bändin 11. levy The Waiting Room kiilaa bändin parhaiden levyjen joukkoon. The Waiting Roomilla bändin ilmaisu on äärimmilleen hiottua ja hienostunutta, mutta lopputulos ei kuitenkaan ole hampaaton. Hienostuneisuuden ja särmän vaikeasti löydettävissä oleva balanssi löytyy kuitenkin jokaisella raidalla. Siinä mielessä Tindersticks tuokin mieleen Steely Danin, vaikka Tindersticks musiikiltaan onkin tyystin erilainen. The Waiting Room soi isosti, mutta hillitysti. Bändin soittoa tukevat elokuvalliset maalailut, joissa hyödynnetään muun muassa jousia. Välillä bändi on varsin sielukkaissa maisemissa, kun torvet tuuttaavat soulia ja välillä kuljetaan Velvet Undergroundin vuosikymmeniä sitten viitoittamaa polkua kohti taidepoppia. The Waiting Room on erittäin antoisa sukellus monipuolisen popin maailmaan. Kenelle: Kuuntelijalle, joka kaipaa musiikiltaan hieman haastetta, eikä tyydy itsestään selviin ratkaisuihin. Arvio: Levy, jollaisen Kauko Röyhkä haluaisi todennäköistä tehdä. ILKKA LAPPI Rikasta ja tyylikästä Kuuluuko Apulanta suosikkeihisi? Millaisia muistoja sinulla on? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI RUNSAAN 20 vuoden aikana Apulanta on noussut Suomen suurimpien bändien joukkoon. Harva todennäköisesti olisi 1990-luvun puolivälissä moista elinkaarta heinolalaispunkkareille ennustanut. Apulannan tarinan niputtava Teit meistä kauniin on bändissä pitkään basistina vaikuttaneen Tuukka Temosen ohjaus. Temosen ohjaama ja Niisku Haapalan käsikirjoittama elokuva keskittyy bändin varhaisiin vuosiin, jolloin maineesta vasta haaveiltiin ja lukiolaispojat kasvukipuilivat 1990-laman keskellä. Näyttelijävalinnat ovat kautta linjan onnistuneita. Tatu Sinisalo Toni Wirtasena, Teppo Manner Sipe Santapukkina, Iiro Panula Tuukka Temosena ja Mimosa Willamo Apulannan ensimmäisenä basistina Mandyna ovat erinomaisia. Eikä Antti Lautalaa esittävä Roope Salminenkaan huono roolissaan ole. Willamo on jo ehtinyt uransa ensimmäisen Jussi-patsaan pokata, mutta on helppo povata, että Teit meistä kauniin on siinäkin mielessä merkittävä elokuva, että se esittelee tulevaisuuden eturivin kotimaisia näyttelijöitä uransa alkutaipaleella. On suorastaan hämmästyttävää kuinka hyvä ensimmäistä elokuvarooliaan tekevä Sinisalo on. Häneltä luonnistuvat sekä Wirtasen persoonaan kuuluva arroganssi että hauraammat hetket, jolloin punkkarin kova kuori säröilee. APULANNAN kasvukertomuksen rinnalla kuljetetaan monia sivujuonteita, joissa piilee vaara, että elokuva olisi hukannut fokuksensa. Näin ei kuitenkaan käy vaan kokonaisuus toimii. Sivujuonista ehdottomasti komeinta antia on erilaisista lähtökohdista lähtevien Wirtasen ja Temosen keskinäisen ystävyyden kasvukertomus. Vaikka elokuva muuten olisi täyttä kuraa (mitä se ei ole), se lunastaisi olemassaolonsa kahdella erilaisista lähtökohdista lähtevällä ihmiskohtalolla, jotka lopulta kietoutuvat yhteen ja ovat yllättävänkin samankaltaisia. KOSKA Apulannan varhaiset vaiheet sijoittuvat 1990-luvun alkuun, lama-Suomen kuvasto on kiinteä osa elokuvaa. Markan devalvointiuutiset syventävät keskushahmojen perhesuhteita ja tuovat lisää lihaa ja verta hahmoihin, varsinkin Temoseen, myös sellaisille katsojille, jotka eivät seikkaperäisesti tunne Apulannan historian varhaisia vaiheita. Elokuvallisesti laman kuvaaminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Muutama lamaa kuvaava kohtaus tuntuu hieman turhilta elokuvan kannalta, sillä ne eivät anna tarinalle oikeastaan lisäarvoa. Niiden on vain tarkoitus kuvastaa sitä, kuinka vaikeaa Heinolassa 1990-luvun alussa oli. Vaikeus ei kuitenkaan näy, Temosen perhettä lukuun ottamatta, arjessa oikein mitenkään. Teit meistä kauniin ensi-illassa 7. syyskuuta. Tarina bändin taustalla Elokuvan hienoimmat hetket koetaan Wirtasen jaTemosen kesken Teit meistä kauniin -elokuva kuvaa ohjaajansa Tuukka Temosen koulukiusaajana ja sirpaleisesta perheestä tulevana vaikeana ihmisenä. Kuusan Kino T j
19 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET PESULAPALVELU TERVEYSPALVELUT HUOLTOPALVELUT AUTOALAN PALVELUT RAKENTAMINEN TILITOIMISTO ASIANAJAJAT KODIN ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA TORISUUTARI PALVELEVAT PAIKALLISET aamuset.?
Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET 20
21 Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 20. elokuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! MONEN uutuusravintolan takana on tätä nykyä ”yrittäjähenkinen” julkkis, jonka oma ravintolaosaaminen rajoittuu lähinnä tarjoilijan juoksuttamiseen. Mutta sitähän se yrittäjähenkisyys onkin. Että yrittää esittää ravintoloitsijaa ja on keittiössä hengessä mukana. SYKSYNÄ ilmestyy muusikoiden elämäkertoja. Niin kuin Willie Nelsonin ja Cheekin. Toinen täytti tänä vuonna 83, toinen täyttää 35. Kummalla mahtaa olla enemmän kerrottavaa? OLYMPIAKOMITEAN huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski selitteli suomalaisten olematonta menestystä sillä, että ”virallisia menestystavoitteita ei ole, pääasia on hyvä fiilis”. Tähän mennessä parhaiten ovat pärjänneet nyrkkeilypronssia voittanut Mira Potkonen ja vapaapainissa ikimuistoisen taistelun jälkeen pudonnut Petra Olli. Kumpikin itki vuolaasti katkeraa putoamistaan. Tässä ovat vuoden urheilijat. Kojonkoski siivotkoon pöytänsä. MITÄ tehdä, kun lapset ärsyttävät? Ajetaan autolla ulkopuolisten päälle. Mikä ihmisiä vaivaa? Mihin katosi keskustelu? MILLAISIA odotuksia teillä on Suomen satavuotisjuhlavuodesta? ANDERSSON: Suomen satavuotisjuhlallisuuksiin liittyen minua on jo pitkään ärsyttänyt se, että tuleeko niistä vain sankaritarinoiden muistelua. Tuntuu siltä, että Suomen historia ikään kuin alkaa vasta talvisodasta, vaikka ennen sitäkin tapahtui paljon kaikenlaista. PERHEENTUPA: Olen hiukan huolissani siitä, että meillä on nyt saanut hieman julkisuutta sellaiset tutkimukset, joissa nykypäivän poliittisista lähtökohdista tulkitaan isolla kohulla historiallisia tapahtumia, joista ei tosiasiassa ole mitään uutta tietoa. Niihin tulee myös suoranaisia virheitä, kun lähteenä on joku yksittäinen päiväkirja, eikä niihin väittämiin saa mistään muualta vahvistusta. JA: Eihän niitä tutkimuksia ole nostettu vallitsevaksi tulkinnaksi. Pikemminkin niin, että on saatu tutkimustulos, mikä jotenkin poikkeaa siitä vallitsevasta tulkinnasta. Esimerkiksi Suomalaiset fasistit -kirja oli kolmen tutkijan tekemä ja heidän yksi keskeinen teesi oli se, että heidän tulkintansa Suomen poliittisesta tilanteesta 30-luvulla eroaa vallitsevasta käsityksestä. CP: Siinä ei sinänsä ollut mitään uutta, mutta siinä jätettiin käsittelemättä vastapuoli kokonaan. Toisaalta Paavo Susitaival ja muut kertoivat avoimesti, että heillä oli talonpoikaismarssien aikaan käsikranaatit takkien alla ja heillä oli suunnitelma marssia eduskuntataloon ja aloittaa vallankumous. Niitä asioita on purettu aika paljon jo 1990-luvun alussa. LA: Se varmaan riippuu näkökulmasta ainakaan minä en koe, että minulla olisi asiantuntijuutta kyseenalaistaa historioitsijoiden tutkimuksellista työtä. Totta kai aina voidaan kyseenalaistaa tutkimuksen näkökulma. CP: Se voi olla yleinenkin vääristymä, kun uutisia tehdään huonoilla taustatiedoilla tai niitä ei taustoiteta mitenkään, että siitä syntyy vääristymiä. DEBATTI DEBATTI CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Kenttäharmaa VS Punavihreä SUOMESSA ei ole näköjään tiedetty, että Iso-Britannian valtion yritykset myös yksityistettiin Maastrichtin sopimusteksteissä olleiden vaatimusten mukaisesti. Uudet omistajat olivat pääosin Japanista, arabimaista ja muista EU:n ulkopuolisista maista. Silloin myös osa briteistä alkoi kritisoida liittymisen vaikutuksia, varsinkin työväestön edustajat tunsivat tulleensa petetyksi kun kaikki lupaukset eivät vastanneet toiveita. Yksityisyritykset alkoivat saneerata entisiä valtion omistamia yrityksiä, jolloin moni menetti työpaikkansa ja juuri suurteollisuusalueilla oli katastrofaalinen vaikutus monelle perheelle. Suomi on aina vienyt esimerkiksi paperia ja muita puutavarateollisuustuotteita Iso-Britanniaan ja se on ollut hyvä vientikohde Suomelle. Tämä kauppasuhde ei tule brexitin myötä vaarantumaan vaan päinvastoin siitä voi olla meille hyötyä. Pitää myös muistaa, miten Natsi-Saksa pommitti Lontoon lähes raunioiksi ja nyt Saksa on ottanut EU:n johtamisen lähes omien taloudellisten etujensa ajamiseen. Käyden näin mahdollisesti kolmatta maailman sotaa aseitta, kun aseilla ei onnistuttu. Britit ovat ehkä nähneet tämän tapaista kehitystä ja halusivat irti EU:sta sekä palauttaa oman itsenäisyytensä ja päätäntävaltansa, turvaten näin omille kansalaisilleen omaehtoista toimintamallia. Elintarviketeollisuus kasvaa voimalla ja käytössä on halpaa työvoimaa, mikä mahdollistaa isoksi osaksi Saksan kilpailukyvyn edistymisen. Maatalouden koneet ovat myös suuri tuotannon kasvun edistäjä ja autoteollisuus on myös yksi menestyjistä. Meillä kehitys kulkee muun Euroopan tahtiin ja se johtaa samanlaiseen kehitykseen kuin on useilla mailla nyt Euroopassa, eli mennään todella pitkävaikutteiseen lamaan. Suomi oli ennen EU:ta yksi maailman rikkaimmista maista verrattuna asukaslukuun ja olimme myös vientimaana globaalimarkkinoilla huomattava maa, asukaslukuun verrattuna. Holkerin hallitus vuonna 1987 pani Suomessa alulle suuren rakennemuutos hankkeen, mikä oli lähtölaukaus EY:n liittymisneuvottelujen aloittamiseksi ja joka on osoittautunut Suomen talouden kannalta täydelliseksi katastrofiksi. Pitää toivoa, että me Suomessa vielä jonain päivänä saisimme itsenäisyytemme takaisin ja voisimme käyttää omat rikkautemme hyödyksi omalle kansallemme. Antwerpenin yliopiston taloustieteiden opettaja sanoi jo vuonna 1997, että Suomi tullaan ryöstämään EU:ssa. Näin jälkeenpäin hän näyttää olleen oikeassa. JOUKO LAAKSO (PS.) Suomi tuli ryöstetyksi
23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 20. elokuuta 2016 KOLUMNI Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T NETIN keskustelupalstalla pilkistää esiin nuoren naisen kirjoitus, jossa hän kokee olevansa yhteiskunnan kulu ja samalla hän kokee olevansa todella yksin sekä masentunut. Yksinäisyyden on todettu koskevan jokaista jossain vaiheessa elämää. Toisille tilanne vain jatkuu pidempään, jolloin eristyy sosiaalisesta elämästä ehkä kokonaan. Välillä yksinäisyys on tarpeellista ja vahvistavaa. Ikävää yksinäisyys on silloin, kun sitä ei halua itse. Yksinäisyys ja masennus ovat lähes kirosanoja Suomessa, mutta samalla ne ovat myös suuria kulueriä yhteiskunnalle. Turun yliopiston dosentti Niina Junttila toteaa Ylen haastattelussa, että yksinäisyys vie pitkän pennin verorahoista. Junttilan arvion mukaan yksinäisyydestä aiheutuvat haitat tulevat maksamaan yhteiskunnalle miljoonia. YKSINÄISYYS aiheuttaa juuri yhteiskunnalle kalleimmaksi tulevia kuluja kuten päihdeongelmia, velkaantumista, työttömyyttä ja erilaisia sairauksia kuten masennusta. Masennuksen arvioidaan maksavan kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa. Tässäpä olisi pohtimista päättäjille ja ihan tavallisille ihmisille, miten säästää verorahoja ja tuoda samalla toisille onnea. Kansanomaisena lääkkeenä yksinäisyyteen on toisten huomioiminen ja aktivoiminen, koska yksinäisyydestä kärsivä ei välttämättä enää itse jaksa lähteä liikkeelle. Hymy ja pieni ystävällinen ele voi olla jo paljon. Vaikka yksinäisyyteen taipuvan olisi hyvä opetella itse harjaannuttamaan sosiaalisia taitojaan, niin aina se ei välttämättä ole helppoa. Jos joku tulee ja sanoo ystävällisesti: Ulos, ylös ja lenkille. Niin kukapa ei siitä hieman virkistyisi. Se voi olla askel uuteen alkuun. MARIANNE ROVIO Kutsu yksinäinen mukaan ÄÄNITETEOLLISUUS on toimii kuin norsu posliinikaupassa pakottaen markkinat aina itselleen tuottavimpaan kulutukseen. Nyt on vuorossa suoratoisto. Jos sen tuotto jakautuisi oikeudenmukaisesti ja se palvelisi koko kysynnän, siitä tulisi hyvä lisä, mutta yksin se ei kanna. OECD:n aikuistutkimuksen mukaan viidennes 55–65-vuotiaista suomalaisista ei osaa ollenkaan tai kunnolla käyttää tietokonetta. Eläkeläisistä harvempi kuin joka kuudes ilmoittaa lukeneensa edes verkkolehtiä. Enemmistö lataajistakin haluaa mieliartistinsa myös tallenteena. Puolet nykysuomalaista eivät ikinä siirry lataajiksi ja yli neljä miljoonaa haluaisi yhä ostaa tallenteita, mutta hinnat, sisällöt ja saatavuus eivät kohtaa. Jo silloin kun C-kasettia tapettiin, alle 20 prosentissa autoja oli vasta CD-soitin. Talouskasvu kannatteli myyntiä, kunnes lama paljasti todellisuuden. Levy-yhtiöt saavat latauksilla valmistajan, kaupan ja tukkukaupan katteet, mutta silti ala ei tavoita entisiä myyntejä. Ei pidä pallotella vastuuta kuluttajille, jos menekin edistämistyön vaihtaa estämiseksi. Yhdenvertaisuus ja sananvapaus ovat vapaan maan ja markkinatalouden kivijalka. Suomea syövyttää eri intressipiirien vaalima synteettinen totuus. Sen vastainen mielipide diskriminoidaan, jolloin ministeriöt ja markkinat saadaan seuraamaan väärää profetiaa. Viihteen kysyntä on suurempaa kuin koskaan, ja kauppa janoaa käyttötavaramyyntiä, mutta silti erittäin osaavia taiteilijoita ja muusikoita lojuu työttöminä. Valtio lisää velalla elämistä sen sijaan, että katsoisi hittien heijastamaa miljardibisnestä ja sen vuotoa ulkomaille. Panostus kotimaisuuteen vastaa vientiä, sillä ulkomaisessa omistuksessa kotimainen musiikki on tuontitavaraa. Suomalaisille tekijänoikeuksille tarvitaan yhdenvertaiset kilpailuedellytykset. Virkamiehet ja etujärjestöt ovat vastuussa täysin epäonnistuneesta edunvalvonnasta tekijänoikeusasioissa. Asiantuntijavaroituksista huolimatta maahan harmonisoitiin laki, joka vei suomalaisilta määräysvallan ja ansainnan omaan kulttuuripääomaamme 70 vuodeksi. ERKKI PUUMALAINEN, TOIMITUSJOHTAJA, POPTORI OY Viihde velan vaihtoehtona