Lauantai 16. toukokuuta 2015 | Nro 39 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Mauno Uusivirta oli Turun Urheiluliiton pyöräilytykkejä 1970-luvulla. Mutta mistä hän alunperin tuli Turkuun? Kaupunki s. 8 Sotki kuin raketti Urheilukesä tuo tukun kansainvälisiä tähtiä Turkuun kisaamaan. Aamuset listasi kesän urheilulliset kohokohdat. Urheilu s. 10 Turussa vilkas urheilukesä Valokuvaaja Touko Hujasen maailmassa ihminen syntyy seksistä ja tähyää tähtiin. Ei mikään tavallinen näyttely. Viihde s. 14 Seksiä ja avaruutta Tukityöllistäminen hiipuu, palkkatukirahat loppuvat kesällä. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 16.5.2015 Lauantai 16. toukokuuta 2015 TURKU maksaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille (VSSHP) yhä enemmän, vaikka se tuntuu saavan entistä vähemmän. Dilemmaa pohdittiin kaupunginvaltuustossa, kun asiana oli alijäämän paisumisuhka. Maksuosuuden määräytyminen on monimutkainen vyyhti. Turku paitsi omistaa VSSHP:tä myös maksaa käyttämistään palveluista käypää hintaa. Mikä on käypä hinta? Se on aina yhtä epäselvää. Jos byrokraatit saavat päättää, käypä hinta on se kulu, jonka organisaatio sattuu käyttämään palveluja tuottaessaan. Se on huono ohjenuora, sillä kulujen kasvulle ei ole perälautaa. Vaikeinta on ymmärtää sitä, että kun hoitojaksojen pituus vähenee, maksut kasvavat entisestään. VSSHP:n hallituksen puheenjohtaja Piia Elo (sd.) yritti avata vyyhteä. Hoitojaksoja lyhennetään, eikä potilaita makuuteta vuodeosastoilla, jolloin paine siirtyy poliklinikkakäynteihin. Niiden määrä kasvaa ja ne tehostuvat. Niiden aikana tehdään yhä enemmän, jolloin niiden hintakin kasvaa. Sekin on loogista. PROFESSORI Pentti Huovinen (kok.) arvioi, että VSSHP on tehostanut toimintaansa, jopa merkittävästi, mutta organisaatio ei jousta, jos käyttö vähenee. Menot supistuvat, kulut eivät. Helppo ratkaisu on korottaa yksikköhintaa. Monimutkaisuutta lisää se, että turkulaisten hakeutuminen erikoissairaanhoitoon eli sairaalaan ei ole vähenemässä. Viime vuonna sairaalakäyntien määrä kasvoi 4,5 prosenttia. Jopa 40 prosenttia turkulaisista tarvitsi sairaalahoitoa. Vai tarvitsiko? Onko vain niin, että turkulaisia tuupitaan sairaalan siksi, ettei perusterveydenhuolto toimi riittävän hyvin? VSSHP:N tehokkuuden kasvu hukkuu yhteispäivystyksen aiheuttamiin lisäkuluihin. Terveyskeskukset ovat keskittäneet päivystystä piirin yhteispäivystykseen. Kulut ovat tänä vuonna noin 21 miljoonaa euroa. Ensihoidon siirto maksaa noin 16 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksut olisivat noin 37 miljoonaa euroa eli 6,8 prosenttiyksikköä pienemmät ilman toiminnan keskittämistä. Toki rahalla myös saa jotain: hyvää hoitoa. LASSE VIRTANEN Monimutkainen vyyhti MILLAISIA ajatuksia eroa armeijasta -sivusto herättää? KARVINEN: Erilaiset verkkopalvelut tietenkin helpottavat eroamisia ja liittymisiä. Kun sellaiset asiat tehdään helpoksi, niin ihmiset käyttävät niitä. Mediahuomio myös ruokkii ilmiöitä. ANDERSSON: Tässä tapauksessa uskon myös, että reserviläiskirje ruokkii reservistä eroamista. Jos kirjeen sisältö ei miellytä, niin siihen saattaa reagoida. Ilman kirjettä ei koko reserviasiaa tulisi ehkä edes miettineeksi. Yksi pohtimisen arvoinen asia on koko nykyinen armeijajärjestelmä. TK: Yksi hyvä peruste on tietenkin pitkä itäraja, jossa on sotatilanteessa aika paljon puolustettavaa. Piraattipuolueen malli asevelvollisuuden suhteen on yhdenvertainen ja vapaaehtoinen. Sekä miehet että naiset kutsuttaisiin, mutta elämäntilanteen mukaan vapaaehtoisuutta lisättäisiin. JA: Puolustuksellisesti ajatellen rahat voisivat olla tehokkaammassa käytössä, koska nykyään ei sodita miesvoimalla, vaan moderni teknologia ja sen osaaminen ovat tarpeen. TK: On ihan totta, että miehistö ei merkitse samalla tavalla kuin ennen. Venäjällä on julkaistu uusi supertankki. Lähtökohtaisesti Suomella olisi suuret vaikeudet puolustaa maata ilman teknisesti kehittyneitä ilmavoimia. JA: Jos ollaan ihan rehellisiä, niin emmehän me sotatilanteessa nykyisellään puolustettaisi Suomen itärajaa, vaan taistelisimme ihan jonkun muun puolesta. Itse haluaisin armeijasta laitoksen, joka valmistaisi sekä miehiä että naisia kaikenlaisiin kriisitilanteisiin, ei vain sotaa varten. Tällöin me kaikki olisimme reservissä. TK: Siinä tapauksessa ensimmäinen koulutusvaihe voisi olla yleisiä huoltotehtäviä, ensiapukoulutusta ja niin edelleen. JA: Silloin kaikille voisi löytyä vielä nykyistäkin paremmin sopivat tehtävät. Silloin voisi ehkä valita oikeat ihmiset sotilaallisiin tehtäviin ja muihin tehtäviin. TK: Naisillahan on nykyään sellainen malli, että saa olla armeijassa 45 päivää kokeilemassa. Sinä aikana saa lopettaa kesken, jos haluaa. Se olisi varmaan hyvä malli yleisestikin. KAIKKI eivät perusporvarihallituksesta tykkää, mutta Suomi on saamassa ihan hyvän hyökkäysarsenaalin, kun avainpaikoilla asettuvat Juha Sipilä (OPS), Timo Soini (Millwall), Alexander Stubb (HIFK) ja Olli Rehn (MP). Taustalla väijyy vielä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (MiPK). TURKU aikoo päästöttömäksi. Radio Airiston Aaltojen mukaan tavoite ei koske kaupunginvaltuustoa. Siellä ei aina edes tiedä, kummasta päästä tulee. TAAS uusi veskaritimantti. Pekka Rinne (kuvassa) teki MM-turnauksessa kovaa läpimurtoa. Olemme maalivahtikansaa. Tottuneet olemaan kyykyssä ja ottamaan iskut tyynesti vastaan. Tack… …nej tack! NELJÄ vuotta sitten eduskunnasta pudonnut ex-ministeri Suvi Lindén (kok.) on nostanut näihin päiviin asti sopeutumiseläkettä noin viisi tonnia kuussa. Ja mihin Suvi on sillä sopeutunut? Kotona oleiluun ja palkattomiin yhdistyshommiin. Tavallinen pitkäaikaistyötön joutuu sopeutumaan samaan paljon vähemmällä. TATUOINNEISTA ja lävistyksistä on tullut massamuotia. Tokkopa tulevaisuudessa saa edes töitä, jos ei ole hämähäkinverkkoa otsassa tai naulaa lyötynä nenästä läpi. POLIISI piti viime viikolla moporatsia, jossa löytyi yli sata viritettyä mopoa. Mopoihin on vaihdettu jopa moottoreita, jolloin moposta tulee pahimmillaan hengenvaarallinen. Nämä koneenvaihdot eivät onnistu ilman isien apua. Järki käteen, vanhemmat. ur? kn t n: N DEBATTI Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi
5 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 16. toukokuuta 2015 Oletko työllistynyt palkkatuella? Toimiiko systeemi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA Kanerva (kok.) jatkaa varsinaissuomalaisten kansanedustajien 17-henkisen yhteisryhmän puheenjohtajana eduskunnassa. Kanerva oli puheenjohtaja myös viime vaalikaudella. Yhteisryhmä kokoontuu eduskunnassa noin kerran kuussa. Varsinais-Suomen liiton mukaan ryhmä vierailee maakunnan eri alueilla, tutustuu vireillä oleviin hankkeisiin ja kuuntelee eri etujärjestöjen mielipiteitä. Kanerva johtaa varsinaissuomalaisia ARKTISTEN vesija rantalintujen muuton eli arktikan odotetaan huipentuvan tällä ja ensi viikolla. Toukokuussa Suomenlahtea pitkin muuttaa satoja tuhansia hanhia ja sukeltajasorsia sekä tuhansia kuikkalintuja ja kahlaajia kohti arktista tundraa. Arktika on loppukevään odotetuin muuttonäytelmä, jota sadat lintuharrastajat suuntaavat seuraamaan ulkosaaristoon. Viime viikolla myös sisämaan järvillä nähtiin runsaasti alleja ja mustalintuja, jotka olivat sumussa jatkaneet mantereelle ja laskeutuneet lepäämään. Arktisten vesilintujen pääjoukot matkaavat kuitenkin pitkin Suomenlahtea ja edelleen Laatokan kautta Jäämerelle. Seuraavaksi odotellaan valkoposkihanhen päämuuttoa. Rannikolla parhaita tarkkailupaikkoja ovat niemenkärjet, jossa muutto alkaa ohjautua kohti sisämaata. Arktisten lintujen muutto vilkastuu LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMEN asukasluku oli maaliskuun lopussa 472 785. Väkeä menettävät Salon seutu, Turunmaa ja Loimaan seutu, Turun seutu ja Turku kasvavat kovinta vauhtia. Väestönkasvu on kiihtynyt vuodentakaisesta vain Turussa, jonka väkiluku oli maaliskuun lopussa kasvanut vuodessa noin 2 000:lla. Kuntien välinen muutto ylitti maahanmuuton väestönkasvun aiheuttajana, mutta kuntien välisessä muutossa ei eritellä sitä, onko tulija kantasuomalainen vai maahanmuuttaja. Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liiton julkaisemasta Maakunnan tila -katsauksesta. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 13,0 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,2 prosenttia. Luku oli matalin Pohjanmaalla (8,2) ja korkein KeskiSuomessa (17,3). Varsinais-Suomessa työttömyysaste kipusi 1,1 prosenttiyksikköä vuodessa. Varsinais-Suomen seutukunnista alhaisin työttömyysaste on Turunmaalla (8,3) ja korkein Salossa (15,7). Työttömyys väheni vuodessa vain Uudessakaupungissa, Vehmaalla, Kemiönsaarella ja Oripäässä. Varsinais-Suomen työllisyysaste oli 66,1 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on 66,7 prosenttia. Korkein työllisyysaste on Uudellamaalla (71,2) ja matalin Kainuussa (56,6). Turun lentoaseman kautta kulki neljän ensimmäisen kuukauden aikana 96 526 matkustajaa eli lähes paljon kuin viime vuonna. Varsinais-Suomen suurimpien satamien kautta kulki tammija helmikuussa 397 637 matkustajaa ja 1 503 001 tonnia rahtia. Naantalissa rahtimäärä nousi hieman, Turussa laski hieman. Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yöpyi tammija helmikuussa 127 599 matkustajaa, lähes saman verran kuin viime vuonna. Venäläisten määrä puolittui, virolaisten määrä kasvoi yli tuplasti. Virolaismatkaiilijoita oli nyt enemmän kuin venäläisiä, yli 3 000. Turun väkimäärä kasvaa aikaisempaa rivakammin LASSE VIRTANEN PALKKATUKEA ja starttirahaa voidaan Varsinais-Suomessa myöntää enää yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille työttömille. Lisää rahaa voidaan odottaa vasta seuraavassa lisäbudjetissa, mutta hallitusta ei ole vielä kasattu. Rahapula uhkaa nyt myös vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneita. Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson arvioi, että määrärahat on käytetty kokonaan loppuun ennen heinäkuuta. Jos palkkatuki loppuu tyystin, kuntien työttömyysmenot ampaisevat kasvuun, kun työttömyysputkea ei saada poikki heinäkuun jälkeen. Turun maksama kuntaosuus kasvaa tänä vuonna jopa 25 miljoonaan euroon, mutta miljoonia saattaa kertyä lisää. Turku myönsi tukityöllistämiseen juuri 2,5 miljoonaa euroa lisää, mutta sillä ei välttämättä saada aikaan tukitöitä. – Lisämäärärahan avulla turvattu on myös syksy 300-päiväisten osalta, mutta se on toki sidoksissa TE-hallinnon rahaan. Jos rahaa ei tule valtiolta, niin kaupungin rahalla saadaan tukityöllistettyä noin puolet vähemmän, sillä valtionosuus kustannuksista on noin 45 prosenttia, laskee Turun työllisyyspalvelujohtaja Jukka Juvonen. RAHAT ovat vähissä monesta syystä. Määrärahoja on merkittävästi vähemmän ja pienentynyttä pottia on kohdennettu toisin kuin aikaisemmin. Erityisesti palkkatukea on korvamerkitty rakennetyöttömyyden hoitoon, eikä ESR-toimenpiderahaa Palkkatukirahat loppuvat kokonaan heinäkuuhun mennessä, ellei uutta rahoitusta myönnetä. Thinkstock ole tarjolla Varsinais-Suomessa entiseen tapaan. – Varsinais-Suomessa rahaa on tänä vuonna uusiin päätöksiin vähintään 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna, laskee Henrichson. Tilanne vaihtelee, Satakunnassa kaikki palkkatukirahat ovat loppuneet. Alle 30-vuotiaita Sanssi-kortin ja yli 30-vuotiaita Duuni-kortin haltijoita, joilla 300 päivän ehto ei täyty, kiertää edelleen työnantajien luona työpaikan toivossa, mutta ilman palkkatukea työmahdollisuuksia avautuu vähemmän. – Palkkatuki on monesti tärkeä juuri ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Kun sitä ei ole kuin rajoitetusti saatavissa ja vain pitempään työttöminä olleille, voi puute muodostua esteeksi erityisesti monelle yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaamista miettiessä, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom. HENRICHSONIN mukaan tilanteesta on kerrottu nettisivuilla ja tilaisuuksissa, mutta hän myöntää, että on niitäkin, joita tieto ei ole tavoittanut. – Startteja on myönnetty tämän vuoden alussa enemmän verrattuna viime vuoden alkuun. – Tahtotilaa on, mutta ei pelimerkkejä. Jostain pitäisi saada lisää varoja, jotta palvelut pystytään tuottamaan. Palkkatukilaarin pohja paistaa Työttömyysmenot uhkaavat räjähtää, kun tukityöllistäminen hiipuu rahapulassa VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin ensi tiistaina kokoontuvalle hallitukselle esitetään, että ylilääkäri Petri Virolainen määrätään toistaiseksi Tyksin sairaalajohtajaksi elokuun alusta alkaen. Virka on ollut vakinaisesti täyttämättä toukokuusta 2012 alkaen. Virkaan kuuluvat tehtävät on tähän asti jaettu Tyksin TULES-toimialueen toimialuejohtaja Petri Virolaisen ja sairaalaylihoitaja Tuija Lehden kesken. Virolainen oli toimialueen johtamistehtävän ohella Tyksin johtoryhmän puheenjohtaja ja Tyksin johtava lääkäri. Sairaalaylihoitaja Lehti vastasi Tyksin operatiivisista asioista, muun muassa tilasuunnittelusta. Virolainen on tarkoitus siirtää virkoineen Tyksin hallinnon kustannuspaikalle. Hänet määrättäisiin toistaiseksi toimimaan sairaalajohtajan tehtävässä. Sairaalaylihoitajalle määrätyt lisätehtävät päättyisivät. Virolaisesta Tyksin sairaalajohtaja
7 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 16. toukokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN konservatorio ja Villa Randala järjestävät kesäkonsertteja kuutena päivänä viikossa kesätunnelmissa Naantalissa. Ohjelman ovat pääasiassa järjestäneet Turun konservatorion ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kesäopintoinaan. Luvassa on musiikkia jazzista soulin kautta ranskalaisiin chansoneihin, klassista musiikkia unohtamatta. Opiskelijat vastaavat ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta. Villa Randalassa soi läpi kesän –TYYLINI vaihtelee tosi paljon päivittäin. Se riippuu siitä, millainen inspiraatio päivän alussa on. Välillä saattaa olla sporttisempi olo, välillä taas haluan olla fiinimpi, kertoo Otto Lehtonen, 22. Lehtonen ostaa vaatteita netistä, Mr. Porterilta ja COS:lta. – Housut ja takki COS:lta. Kengät ovat Swedish Hasbeensilta ja neule Marnilta. Aurinkolasit ovat Thierry Lasryn. Vaatehankintoja tehdään pari kertaa vuodessa, alennuksesta. – Merkit ovat niin kalliita, että minulla ei muuten olisi varaa ostaa niitä. 700 euron neuleen voi saada vain parilla sadalla eurolla. Lehtonen ei niinkään pidä väreistä. – Käytän tummansinistä, mustaa ja valkoista. Myös harmaa on nyt in. Villa on materiaalina hyvä, sillä se on helppohoitoinen. Inspiraation mukaan Millaisia muistoja sinulla on TS-kortteliajoista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Uusin puutarhatrendi on “nyt riitti”. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Raija Boulala Otto Lehtonen, Eerikinkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN 1960ja -70-luvuilla Suomen pyöräilyherruudesta kamppaili kiihkeästi kaksi perinteistä seuraa, Turun Urheiluliitto ja Porvoon Akilles. Tilanne ei ollut sinänsä uusi, sillä nämä kaksi mahtiseuraa olivat tuottaneet huippupyöräilijöitä jo aikaisempinakin vuosikymmeninäkin. Ei ollut siis sattumaa, että Suomen arvostetuimmat jokavuotiset pyöräilykisat olivat Porvoon ajot ja TS-kortteliajo. Porvoolaisilla oli aikanaan Harry Hannus, Ole Wackström ja myöhemmin myös Wackströmin pojat Patrick ja Sixten. Turun tykkejä olivat puolestaan Raimo Honkanen, Mauno Uusivirta sekä Jaakko Uusimäki. Honkanen oli alkuperäinen turkulainen, mutta Uusivirta ja Uusimäki saapuivat keltamustien leiriin Keski-Pohjanmaalta Kälviän Tarmosta. Uusivirta vuonna 1970 ja Uusimäki vuotta myöhemmin. Vuoden 1938 ikäluokkaa oleva Honkasen suuruuden vuodet ajoittuivat 1960-luvulle, kun hän polki 17 SM-kultaa ja kävi läpi kahdet olympiakisat. Honkanen oli mukana jo Roomassa vuonna 1960, mutta hänen ja kymmenen vuotta nuoremman Uusivirran tiet kohtasivat Meksikossa vuonna 1968. Suomi sijoittui 100 kilometrin joukkueajossa 19:nneksi ja urakan polkivat kimppaan Honkanen, Uusivirta, Ole Wackström sekä lahtelainen Raimo Suikkanen. UUSIVIRTA ja kokenut Wackström jatkoivat uraansa eteenpäin ja niin Suomella oli 100 kilometrin joukkueajossa taas ryhmä koossa Münchenin kisoissa vuonna 1972. Uusina kavereina mukaan tulivat Porvoon tuore profiiliajaja Harry Hannus sekä Pohjois-Savosta polkija Kalevi Eskelinen. Edistystä tapahtui sen verran, että Münchenin porukka pisti pykälän paremmaksi Meksikon sakkiin verrattuna. Uusivirta lähti myös henkilökohtaiselle matkalle, mutta keskeytti. Montrealin vuoden 1976 kisoissa Uusivirtaa ei nähty, mutta Moskovassa hän teki comebackin vuonna 1980. Henkilökohtainen kisa tuotti 38. sijan. Uusivirta oli 1970-luvun kuumin pyöräilynimi yhdessä Hannuksen kanssa. Hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden maantieajossa parhaana kilpailuvuotenaan 1975. Uusivirta oli voittamassa huippuvuotenaan myös 75 kilometrin joukkueajon sekä neljän kilometrin joukkuetakaaajon Suomen mestaruutta Urheiluliiton riveissä. Hän oli tosin voittanut molempien matkojen SM-kultaa jo 1970-luvun alkuvuosinakin. Kilpauransa jälkeen Uusivirta toimi valmentajana ja nykyään hän kuuluu myös Turun Urheiluliiton Huippu-urheiluvaliokuntaan. Uusivirta on toiminut myös Suomen Pyöräilyunionin luottamustehtävissä. Turun pyöräilydynastia Mauno Uusivirta polki peräti kolmissa eri olympiakisoissa Mauno uusivirta (kesk.) valmiina TSkortteliajojen starttiin huhtikuussa 1971. Kilpakumppaneinna TuUL:n Tapani Vuorenhela (oik.) ja Lahden Jukka Kajava (vas.). TS.-arkisto OONA KARHUNEN MAJAT puhuttavat 5-vuotiaita Otso Nevalaa ja Juhani Bogujercia. OTSO: Mä oon löytäny metsästä majan. Mä oon pitäny sitä ikiomana ja salaisena. JUHANI: Eks sä oo kenellekään näyttäny sitä? O: En oo kenellekään näyttäny. Mut aion näyttää joskus. Me ollaan laitettu kivii lattiaks ja sit ollaan laitettu ikkunat ja penkkejäki puupalikoista. J: Meijän äiti on tehny meille yhen ison majan. Siin oli niinku neljä penkkii. Sit me laitettiin siihen paljon pehmolelui. Äiti aatteli et me oltais voitu nukkuu siin. Mut sit me ei oltu tarpeeks kilttei. O: Mun isoisä on ammatiltaan rakentaja niin se teki minun majaan oikean katon, seinät ja lattian. Minä vaan kerroin isoisälle et mitä piti tehdä. Se osas tehdä puustakin takan. Majois voi leikkii. Jos sielt majast tulee ulos ni voi leikkii piilosta. J: Sinne majaanki voi mennä piiloon ja sit toinen ei löydä koskaan sitä. O: Mä haluisin syödä siel majas karkkii. J: Nii ja pitsaa. O: Mun mummi on luvannu et me saadaan siin majas syödä ihan oikeet ruokaa, vaikka kalaa ja kaikkee. J: Meki ollaan tehty meijän olkkariin maja. Sit me syötiin siel majas. O: Nii ja mäki oon syöny ulkovajas pastaa ja lihapullii ja kalaa. Mä oon rakentanu kolmekymmentäsataa majaa. J: Mä oon rakentanu vaan kaks. O: Mä oon enemmän sit. Ne majat on metsässä ja se metsä on täynnä majoja. Sinne voi mennä jokainen. J: Mun majaan voi tulla ainaki mun veli ja sit mun vanhemmat. Kyl kaveritki saa tulla. Ainaki sä. Salaisia piilopaikkoja
9 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 16. toukokuuta 2015 BOX lacrossen MM-kisoihin New Yorkiin syyskuussa matkaava Suomen joukkue on vahvasti turkulainen. 23 pelaajan ryhmässä on 14 turkulaista pelaajaa, 12 Turku Titansista ja kaksi LTU Lacrossesta. Joukkueen turkulaisia ovat muun muassa Pohjois-Amerikassa viime aikoina pelanneet Anssi Kaisalmi, Jarno Aaltonen ja Robert Raittila sekä Titans-paidassa kotimaan kenttiä dominoinut Roope Jokela. Box lacrossen maajoukkue turkulaistuu VEIKKAUSLIIGAN alkukauden pelitahti tiedettiin etukäteen kovaksi. Sarjan ensimmäiseen runsaaseen kahteen kuukauteen joukkueet pelaavat hurjalla tahdilla. Kovan pelitahdin uhkakuvat näyttävät toteutuvan ainakin Interin osalta. Sairastuvalla alkukauden aikana ovat päivystäneet ensimmäisen kuukauden aikana muun muassa Jukka Lehtovaara, Vahid Hambo, Kaan Kairinen, Petros Kanakoudis ja Henri Lehtonen (kuvassa). Loukkaantumissuma ei toki ole pelkästään pelitahdin aiheuttama, mutta suhteellisen pienen pelaajakierron joukkueissa, jollainen Inter tällä hetkellä on, rankka pelitahti väistämättä näkyy myös loukkaantumisina. Kun avauskokokoonpanon pelaajia on sivussa useampia, vaihtoehdot vähenevät, mikä on omiaan lisäämään avainmiesten kuormitusta. Mikä ennemmin tai myöhemmin alkaa näkyä pelaamisessa ja tuloksissa. ILKKA LAPPI Otteluruuhka raatelee Millainen maku TPS:n otteista jalkapallon Ykkösessä on toistaiseksi jäänyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI LÄHESTYVÄ kesä tuo kansainvälistä väriä Turun urheilutarjontaan. Varsinkin kesäkuu on suurten urheilutapahtumien juhlaa. Poimimme kesästä kolme isoa tapahtumaa, joita ei kannata missata. Huuhkajat Kupittaalla JALKAPALLON A-maaottelut ovat olleet harvinaista herkkua Turussa. Kesäkuussa Huuhkajaparvi lehahtaa kuitenkin kaupunkiin, kun Suomi ja Viro kohtaavat harjoitusmaaottelussa Kupittaalla 9. kesäkuuta. Viroottelu on valmistava ottelu EMkarsintaotteluun Unkaria vastaan. Suomi kohtaa Unkarin Helsingissä 13. kesäkuuta. Edellisen kerran Huuhkajat pelasi Turussa elokuussa 2013. Suomi voitti Slovenian lukemin 2–0. Viro-ottelu on kaikkina aikoina vasta kymmenes A-maajoukkueen maaottelu Turussa. Aiemmista yhdeksästä ottelusta tilillä on kolme voittoa, kolme tasapeliä ja kolme tappiota. Rumimman tappionsa Turussa Suomi koki 1967, kun Neuvostoliitto höykytti Suomea EM-karsintaottelussa lukemin 5–2. Toukokuussa 1993 Suomi voitti Itävallan MM-karsintaottelussa 3–1. Tuolloin yli 13 000 katsojan edessä Suomen maalintekijät olivat turkulaisillekin tuttuja nimiä. Mixu Paatelainen, Marko Rajamäki ja Ari Hjelm saivat nimensä aikakirjoihin. Jari Litmanen puolestaan pelasi Turussa uransa maaottelun numero 13. Louna-Jukola SUUNNISTUKSEN vuotuinen suurtapahtuma Jukolan viesti kisataan tänä vuonna Paimion maastoissa 13.-14. kesäkuuta. Paimion Rastin ja Turun Suunnistajien yhdessä järjestämät Jukolan viesti ja Venlojen viesti tuovat Turun seudulle yli 2 000 joukkuetta ja noin 15 000 suunnistajaa. Suurin osa osallistujista tulee Suomesta ja muista Pohjoismaista. Vaikka kauempaakin Jukolaan on tultu, on suomalaisissa metsissä usein jätetty ulkomaalaiset voittotaistelun ulkopuolelle. Muu kuin suomalainen, ruotsalainen tai norjalainen on yltänyt Jukolan viestissä vain kahdeksan kertaa 30. parhaan joukkoon. Viimeksi 2014 liettualainen Igtisa oli lopputuloksissa 29. Suurimpana ennakkosuosikkina Paimioon saapuu kolme edellistä Jukolaa voittanut Kalevan Rasti, joka hakee kaikkiaan seitsemättä voittoaan. Paavo Nurmi Games YLEISURHEILUN puolella kesän turkulainen huipentuma on Paavo Nurmi Games 25. kesäkuuta. Urheilupuistoon on jälleen tulossa erinomainen kattaus eri lajien eurooppalaisia ja maailmanhuippuja. Kisojen tavoitteena on nousta maailman 30. parhaan yleisurheilukilpailun joukkoon. Kova tavoite vaatii käytännössä sitä, että joka lajissa on mukana maailman top 15-urheilijoita. Yksi kisojen taatusti kovatasoisista lajeista on miesten moukari. Moukarikisa on toista vuotta kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n World Challenge -sarjaa. Maailmanluokan meininkiä Turun urheilukesä tuo kansainvälisiä tähtiä kaupunkiin Paavo Nurmi Games on yksi Turun urheilukesän kohokohdista. Antti Ruuskanen osallistui keihäskisaa viime vuonna. Jori Liimatainen
11 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET TYÖ & TALOUS Lauantai 16. toukokuuta 2015 ALKUVUONNA perustettiin uusyrityskeskusverkoston avulla yhteensä 1 818 uutta yritystä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna laskua oli 11 prosenttia. Yrittäjäksi aikovien määrä on pysynyt lähes samana, lähes 5 000 yrittäjäehdokasta. – Yritysideoiden elinkelpoisuutta selvitellään neuvonnassa entistä perusteellisemmin, kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. Yritysten perustaminen hiipuu KANSALLINEN Kokousbarometri 2015 -selvityksen mukaan suomalaisten työpaikkojen kokoustamisessa on paljon parannettavaa. Jopa 40 prosenttia kaikista kokouksista koetaan tehottomiksi ja vastaajien arvion mukaan jopa joka neljäs kokous voitaisiin hoitaa sopimalla asioista ilman kokousta. Kokoustaminen vie keskimäärin 9,5 tuntia viikossa työaikaa kyselyyn vastanneilta. Yli 500 vastaajasta noin puolet koki kokouksia olevan ajoittain tai jatkuvasti liikaa. Eniten kokousten tehottomuutta aiheuttavien asioiden listalle vastaajat nostivat kokousagendan ulkopuolisten asioiden läpikäymisen (64 % vastaajista), osallistujien myöhästymiseen ja heidän odottelunsa (44 %) ja varsinaiseen kokousaiheeseen pääsemisen (39 %). Peräti noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että osallistujat eivät valmistaudu kokouksiin. Liki puolet palavereista tehottomia Onko työpaikallasi palaveriihmisiä, jotka rakastavat pitkään istumista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ TURUN Perhelääkäreiden vastaanotolla on jo pitkään havaittu, että työterveyshuollon palveluun ohjataan lukuisia tapauksia, jotka tavalla tai toisella kytkeytyvät suoraan työyhteisön ongelmiin. Turun Perhelääkärit rupesi tämän johdosta kehittämään palvelua, jossa asiantuntija voisi jalkautua suoraan työpaikoille havainnoimaan ongelmia tarkemmin. – Rupesimme pohtimaan jotain sellaista, jossa asiantuntija voisi tarvittaessa ratkoa työterveyteen liittyviä ongelmia, jotka toisaalta myös kytkeytyvät suoraan liiketoimintaan. Tässä mielessä tämä on ehkä vähän harvinaisempi lähestymistapa, sillä työyhteisöongelmien selvittäjiä on kyllä paljon, kertoo Timo Kultanen. Kultanen on koulutukseltaan filosofian tohtori, joka on erikoistunut etenkin johtamisen psykologiaan. Työpaikoilla leviää sanonta, jonka mukaan 70 prosenttia työyhteisön ongelmista on johtamisen ongelmia. Kultasen mukaan väite ei ole alkuunkaan tuulesta temmattu. Ongelmat ovat usein samoja sekä pienissä yrityksissä että jättifirmoissa. – Jos puhutaan johtamisen näkökulmasta, eroja ongelmissa ei juuri ole, ja se on aika yllättävää. Johtajalla voi olla myös ongelmia sen suhteen, ettei hän itse pysty puuttumaan vaikeisiin tilanteisiin, kuten häirikköalaisten toimintaan. Tarttumiskyky puuttuu, Kultanen sanoo. KULTASEN mukaan johtajien yleisimmät murheet voidaan jakaa neljään kategoriaan: yksinäisyyden kokeminen, riittämättömyyden tunne, nykyhetkeen liittyvät pelot ja huoli tulevaisuudesta. Oma lukunsa puolestaan ovat alaisten motivaatiotekijät: yksi motivoituu hyvästä fiiliksestä ja uusista ihmisistä, toinen kenties analyyttisestä työstä. – Juuri tämä tekee johtamisesta niin hankalaa. Työelämässä tulemme menemään kohti korkeampaa hierarkiaa. Jos ihmisiä halutaan johtaa yksilöinä, niin yhdellä esimiehellä ei voi olla kuin maksimissaan kymmenen alaista. Sen jälkeen mennään massajohtamiseen, joka on luonteeltaan aivan erilaista, Kultanen kertoo. ONGELMIEN tiedostaminen ja myöntäminen voivat jo itsessään olla työpaikoilla liian isoja paloja nieltäväksi. Siksi ajatus siitä, että työpaikan ongelmia saapuu ratkomaan ulkopuolinen asiantuntija, voi tuntua työntekijöistä jopa pelottavalta. – Mutta sitten kun päästään liikkeelle, kaikki tapahtuu yleensä hirveän nopeasti. Lähes aina ihmiset ovat innostuneita tekemään uudistuksia tai kehittämistoimenpiteitä. Kun työyhteisöön tulee joku ulkopuolinen, monesti kyse on myös siitä, miten johtaja tavallaan myy ulkopuolisen sinne organisaatioon. Se näyttää ratkaisevan paljon. Eroon pahasta ilmapiiristä Työterveysongelmien ratkomisesta voi olla iso apu liiketoiminnalle Työyhteisön ongelmat voivat hoitamattomina johtaa hallitsemattomaan ketjureaktioon. Thinkstock
13 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 16. toukokuuta 2015 HIRVENSALON nuorisoteatterin lapset heittäytyvät älyttömyyden ytimeen Hölmöläiset-näytelmässä, jonka ensi-ilta on 17. toukokuuta Hirvensalon nuorisotalo Moose’sissa. Hirvensalon nuorisoteatterille perustettiin syksyllä 2014 alakouluikäisille tarkoitettu lapsijaosto, jonka ensimmäinen tuotanto Hölmöläiset on. Kaikki näyttelijät ovat 7–10-vuotiaita. Lisätiedot: hirvarit.fi. Hölmöläisiä lasten esittämänä EN olisi uskonut viihtyväni a cappella -henkisen musikaalikomedian parissa, mutta näin tässä nyt ilmeisesti kävi. Pitch Perfect 2:ssa joukko laulajia joutuu osallistumaan kansainväliseen kisaan, jotta heitä voidaan muuan nolon esiintymismokan jälkeen pitää taas vakavasti otettavana ryhmänä. Elokuva on juuri ja juuri liitoksissaan pysyvä sekamelska. Sivuhahmojakin on aivan liikaa, mutta väliäkö tuolla, sillä jokaiselle tuntuu kummasti löytyvän paikkansa sieltä ja tuolta. Suurimman huomion varastaa kuitenkin Keegan-Michael Key, joka on sanavalmiina musiikkituottajana niin loistava, että ne elokuvan vähemmän maaliin osuvat ja kiusallisetkin vitsit unohtuvat. Kenelle: Musikaalien ystäville ja ensimmäisen osan faneille. Arvio: Pitch Perfect 2 on viihdyttävä elokuva a cappella -laulun maailmanmestaruuskisoista, mikä on oikeastaan jo saavutus sinänsä. ESA TÖYKKÄLÄ Sointia etsimässä Mikä on hauskin musikaali, jonka olet nähnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ VALOKUVAAJA Touko Hujanen istui kerran opiskelukaverinsa kanssa luennolla – tylsällä, pitkällä ja värittömällä luennolla. Kun takapuolen lihaksia koetteleva istunto oli päättynyt, Hujasen kaveri totesi suoraan: “Näiden pitäisi pikkuhiljaa ymmärtää, että ihmiset ovat kiinnostuneita vain avaruudesta ja seksistä.” – Lause jäi leijumaan ihan irrallisena juttuna, mutta sitten alettiin pohtia tämän vuoden yhteisprojektia. Nämähän ovat oikeasti meidän viime sukupolvien kaksi isoa vallankumousta, joita ei ole käsitelty kunnolla. 1960-luvulla ihminen alkoi valloittaa avaruutta ja naiset saivat ehkäisyn. Vasta yksi sukupolvi on käsitellyt näitä teemoja, eikä todellakaan vielä vakavissaan, Hujanen sanoo. Hujanen kuuluu 11-kollektiiviin, joka on suomalaisten dokumentaaristen valokuvaajien muodostama ryhmä. 11-kollektiivi alkoi kehitellä Avaruus ja seksi -tapahtumasarjaa yhdessä Long Play -julkaisun kanssa, ja pian mukaan tuli myös tiedekeskus Heureka. Nyt avaruusja seksimatka saavuttaa myös Turun. Reissun “jälkihehku” on näyttely Valokuvakeskus Perissä. AVARUUDESSA ja seksissä on paljon yhteistä ja toisaalta ehkä vastakohtaista. Ne toden totta kiinnostavat aivan kaikkia ja niistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa, mutta silti ne tuntuvat kovin vierailta. Seksissä on ihmiselämän synty, avaruudessa todennäköisesti sen tulevaisuus. Ennen kaikkea näyttely haluaa tuoda teemansa lähelle. Tekijät peräänkuuluttavat “ihmettelyn renessanssia”. Avaruuden ja seksin ympäriltä täytyy häivyttää tirkistely ja mysteeri. – Avaruutta ja seksiä pidetään kohuaiheina. Kun niitä käsitellään journalismissa, se on jotenkin pintapuolista ja jopa aliarvioivaa, vaikka ne ovat oikeasti ihmisyyden kannalta tärkeitä ja niitä mietitään läpi elämän. Pitäisi olla ihmettelyä ilman kauhistelua, Hujanen sanoo. VALOKUVAKESKUS Perin näyttelyssä avaruuteen ja seksiin tutustutaan läheltä ja kaukaa. Maija Tammi on kuvannut siemennestettä ja munasoluja, jotka makrotasolla näyttävät galakseilta. Ossi Aholan kuvissa on kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksessa käytettäviä nukkeja. Touko Hujanen valitsi kuvauspaikaksi Nevadan State Route 375:n, jonka varrella muun muassa Area 51 sijaitsee. Tien lähellä on tehty useita ufohavaintoja. – Sehän on eräänlainen muinaisjäänne X-Filesin aikakaudelta 90-luvun tarustosta, Hujanen sanoo. Ja missä avaruus, siellä seksikin: Nevadassa sijaitsevat Yhdysvaltojen ainoat lailliset bordellit. Avaruus ja seksi Valokuvakeskus Perissä 15.5.–7.6. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy. Tähtipölyä ja eritteitä Avaruus ja seksi -näyttely haluaa luoda ihmettelyn renessanssin Lentävä lautanen Little A´Le’Inn -motellin vieressä. Motelli sijaitsee Nevadan osavaltiossa Rachelissa, joka on ainoa pikkukylä lähellä Area 51 -aluetta. Touko Hujanen E n n m komedian parissa mutt
15 Lauantai 16. toukokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 16. 5. 2015 2
3 Lauantai 16. 5. 2015
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 16. toukokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KUN tämän vuoden ensimmäinen jääkiekon MM-kisapeli alkoi, suomalaiset kokivat elämässään taas täydellisen intressimuutoksen. Kisastudioita viriteltiin jokaisessa kuppilassa ja kotinurkassa. Elämä alkoi pyöriä kisakalenterin ja Suomen pelien ympärillä. Tällainen lätkähuuma alkoi vasta vuoden 2011 finaalin aikana ja sen jälkeen. Sitä ennen pelejä seurasivat ne, jotka jääkiekosta aidosti olivat kiinnostuneita. Nyt kisastudioista löytyvät kaikki. Väliä ei ole sillä, onko henkilö kiinnostunut jääkiekosta vai ei. Hän on siellä silti. Tuntuu, että kisojen seuraamisesta on vain tullut muotia. Epäilen nimittäin sitä, että yhtäkkiä koko Suomi olisi kiinnostunut jääkiekon MM-kisoista. Joidenkin mielestä on tietysti ihan kiva myös katsella hyvännäköisiä miehiä hikoilemassa. Harmi vain, kun lajissa ei pahemmin näe edes pelaajien kasvoja. Sekään ei siis juuri mieltä lämmitä. ON tietysti hienoa, että MM-kisat yhdistävät suomalaisia. Jos muuten ei saa raahattua itseään näkemään ystäviä, ainakin se onnistuu MM-kisojen aikana. Pelien katseleminen yhdessä lisää myös yhteisöllisyyttä. Kun kaikki ovat saman joukkueen puolella, yhteishenki kasvaa. Niilläkin, joilla “ei ole mitään yhteistä”, on yhtäkkiä kamalasti yhteistä ja kaikesta ollaan samaa mieltä. Kisahuuma on mahtavaa, mutta tiettyjen joukkueiden tai urheilulajien kannattamisen ei kuitenkaan kuuluisi olla asia, jota tehdään vain siksi, että muutkin tekevät. Kuten kaikessa muussakin, myös kaikessa kannattamisessa kannattaisi kulkea omaa polkuaan. Jos lätkä ei aidosti nappaa, voi siihenkin kuluvan ajan käyttää johonkin fanin esittämistä hyödyllisempään. OONA KARHUNEN Lätkän muotihuumaa MAANANTAINA piti olla ihan mukava valtuustopäivä. Seminaarissa keskusteltiin nuorisovaltuuston edustajien kanssa ja kuultiin ratikkaselvitys. Illalla kokouksessa päätettäisiin hyväksyä Fortuna-korttelin kaava. Itse kokous lähti nopeasti aivan käsistä. Olavi Mäenpää (sv.) aloitti kaupungin taloudesta puhuttaessa maahanmuuttokeskustelun, jota perussuomalaiset valtuutetut ilomielin jatkoivat. Todellinen farssi nähtiin, kun kokonaisia ihmisryhmiä leimattiin vain kustannuksia aiheuttaviksi. Kaikki ihmiset aiheuttavat kustannuksia. Minä olen aiheuttanut varmaan valtavan miinuksen kaupungin kassaan käydessäni kouluja, ajaessani bussilla ja käyttäessäni terveyspalveluita. Meitä ihmisiä on niin monta erilaista, tässä kaupungissa noin 185 000 erilaista. Ja me kaikki aiheutamme kustannuksia. Olin myös pettynyt, kun nuorisovaltuuston edustajien pyyntöön saada edustus kaikkiin lautakuntiimme suhtauduttiin vastaamalla, etteivät nuoret pysty osallistumaan kaikkeen päätöksentekoon, koska heillä ei ole siihen ikänsä puolesta edellytyksiä. Illan kruunasi valtuustorivistä naisvaltuutetun puheenvuorolle huudettu ”reipas tyttö”. Tämä kaupunki olisi paljon parempi kun vetäisimme yhtä köyttä. Lopettaisimme syyllistämisen ja vähättelyn, erityisesti ihmisten taustan vuoksi ja keskittyisimme asioiden parantamiseen ja yhteistyöhön. Näkisimme ihmiset mahdollisuutena emmekä kuluerinä. Mitä tulee ikään ja päätöksentekokykyyn, eivät nämä asiat kulje automaattisesti käsi kädessä. Olen tavannut useita Turun nuvalaisia ja vieraillut heidän kokouksissaan. Olen vakuuttunut, että kuka tahansa heistä pystyy osallistumaan päätöksentekoon kuten kuka tahansa vanhempi valtuutettu. Että päätöksenteon kaupungissa tulisi ylipäätään olla sen verran avointa, saavutettavaa ja selkokielistä, että siihen voi kuka tahansa ottaa kantaa. Jos jossain on ongelma, pitää se korjata. Maahanmuuton ongelmia kielikoulutuksen puutteessa tai kotouttamisen resursseissa ei korjata laittamalla rajoja kiinni. Nuoria ei saada kiinnostumaan yhteisten asioiden hoitamisesta jos heitä lannistetaan. Naiset eivät käytä ääntään jos se vaatii heiltä muiden silmissä erityisiä ponnisteluja. NIINA RATILAINEN, VIHREÄN VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA Kannustetaan, ei lannisteta VANHUSTENHUOLLON monet ongelmat liittyvät kuntien säästöpolitiikkaan. Osa niistä on varakkaiden kutien osalta itse tehtyä supistamista, mutta suurimmassa osassa kuntia talous on todella tiukoilla. Kun juttelemme näistä asioista ja ongelmista, on aina välillä muistettava mistä kaikki johtuu. Viimeksi maassa olleen hallituksen hallitusohjelman ja siitä johtuvien kehysriihen päätösten vuoksi on kunnilta leikattu viime vuosina valtion tukia vuonna 2012 631 miljoonaa euroa, vuonna 2013 (jolloin mukana oli kehysriihipäätös) yhteensä 756 miljoonaa euroa, vuonna 2014 1 118 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 1 410 miljoonaa euroa. Tähän mennessä vähennetty noina vuosina kunnilta yhteensä 3 915 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 on budjetoitu miinusta kunnille 1 450 miljoonaa euroa ja vuodelle 2017 1 500 miljoonaa euroa eli jatkossa vauhti vaan kiihtyy. Nyt jos koska tuo kaikki on huomioitava. On muistettava, miten Juha Sipilä on julistanut, että julkiselta sektorilta pitää vähentää 20 000 työntekijää pois. Ellei näihin asioihin saada muutosta vaaleissa, on mahdollisuutemme hoitaa ja huolehtia vanhuksistamme entistä heikommat. Näistä pitää myös uskaltaa puhua, kun arvioimme vanhustenhoidon nykytilaa. KAIJA KIESSLING TYÖFYSIOTER. (EL) Miksi säästetään vanhustenhuollossa?