Aamuset KAUPUNKIMEDIA Lauantai 13. elokuuta 2016 | Nro 59 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kaunis Aino-patsas on kutsunut ohikulkijoita lähteensä äärelle jo 1950-luvun alusta lähtien. Kaupunki s. 6 Neidon äärellä Jorma Hellsten on nähnyt Runosmäen muutoksen. Lapsiperhelähiöstä on tullut ikäihmisten monikulttuurinen koti. Kummalki pual s. 22 Kaupunki kaupungissa Perinteinen Turku Jazz kerää yhteen sekä jazzin tunnettuja konkareita että nuoria kykyjä. Viihde s. 28 Monipuolista jazzia Turun yliopisto maan toiseksi suosituin korkeakoulu. Asiat s.2-3 T u UL etus TÄSSÄ NUMEROSSA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 13. elokuuta 2016 SUOMEN Punaisen Ristin ensiavun, päihdetyön sekä hivja seksuaaliterveystyön vapaaehtoiset päivystävät Turun Aura Fest -tapahtumassa 12.–13. elokuuta. Ensiapupäivystäjät kiertävät alueella ja auttavat Punaisen Ristin ensiapupisteellä sisäänkäynnin edustalla. Vapaaehtoiset ovat täysi-ikäisiä ja tehtäväänsä koulutettuja. Festaripäivystäjät auttavat tänäkin kesänä kymmenissä tapahtumissa eri puolilla Suomea. SPR päivystää Aura Festeillä DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU (Diak) käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Taustalla on korkeakoulujen rahoituksen kiristyminen ja kilpailun koveneminen. Tavoitteena on, että Diakin opiskelijoiden opintopolku toteutuu jatkossa nykyistä tehokkaammin lähitai digiopintoina. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat noin 240 työntekijää Diakin kaikissa toimipisteissä. Neuvotteluilla ei haeta suoria henkilöstövähennyksiä. Henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvottelujen edetessä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Diak aloittaa yt-neuvottelut Olitko kesällä festareilla, joiden järjestelyissä olisi parantamisen varaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA PATENTTIja rekisterihallitus (PRH) alkaa luutia jähmettyneitä yhdistyksiä pois yhdistysrekisteristä. Taustalla on heinäkuun alussa voimaan tullut yhdistyslain muutos. Poistomenettelyyn joutuvat yhdistykset, joiden viimeisestä yhdistysrekisteriin tehdystä ilmoituksesta on kulunut vähintään kaksikymmentä vuotta ja joiden toiminnan ei muutoin ole syytä olettaa jatkuvan. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä 135 000 rekisteröityä yhdistystä. Näistä noin 40 000 on poistouhan alla, eli lähes joka kolmas. Määrä on valtava. PRH:n julkaisemassa listauksessa on lueteltu poistettavat yhdistykset alekkain, ja dokumentissa on 973 sivua. Turkua kotipaikkanaan pitäviä yhdistyksiä on pitkälti toista tuhatta. Yhdistyksen toiminnan hiipuminen on toki aina tapauskohtaista, mutta lakkautuslistalla olevien turkulaisyhdistysten nimet antavat joskus vihiä siitä, miksi aktiiveja on ollut viime vuosikymmeninä vaikea löytää. Esimerkiksi Hirvensalon demokratian pioneerit, Suomi-DDRseuran Turun osasto ja Turun Entiset Punakaartilaiset uhkaavat siirtyä ajasta iäisyyteen. Myöskään Liikealan Vasemmisto ja Raittiit Miniporvarit eivät ole onnistuneet pitämään toimintansa paloa yllä. Joidenkin lakkautettavien yhdistysten toiminta on nimestä päätellen ollut hyvinkin spesifiä. Liekö liika erikoistuminen ollut syynä siihen, että Aurinkohomeopaattinen yhdistys, Kansalaisten Valveutuneisuuden ja Tietämyksen Kehittämisyhdistys Sininen ja Turun seudun äitien lomahuollon kannatusyhdistys ovat poistouhan alla. Muutamia muita toiminnan kuihtumisesta kärsiviä turkulaisia rekisteröityjä yhdistyksiä ovat Ikäänkuin Akateeminen Salibandyseura, Kakskerran toukohärät, Onnen Kulkukauppiaat, Paattisten Pursiseura ja Turun ukkomieskilta. Poistomenettelyn kohteena olevilla yhdistyksillä on mahdollisuus säilyä yhdistysrekisterissä, mikäli se tekee 12.1.2017 mennessä PRH:lle muutosilmoituksen, josta ilmenevät ajantasaiset osoiteja nimenkirjoittajatiedot. Jos tiedot ovat ajan tasalla, voi kirjallisen ilmoituksen toiminnan jatkumisesta tehdä vapaamuotoisenakin. Yhdistysrekisteriä siivotaan rajulla kädellä KARI LAINE TURUN yliopisto oli tänäkin vuonna maan toiseksi suosituin korkeakoulu hakijamäärillä mitattuna. Pääsykokeisiin osallistui keväällä yli 18 300 hakijaa, viime vuoteen verrattuna heitä oli reilut 300 enemmän. Vararehtori Riitta Pyykön mukaan Turun yliopisto on aina kuulunut kolmen suosituimman joukkoon, mutta nyt kakkossija näyttää vakiintuneen. Paalupaikkaa on aina pitänyt Helsingin yliopisto. Opiskeluikäisten nuorten keskuudessa Turulla on Pyykön mukaan hyvä maine. Nuoret arvostavat sitä, että opiskelun lisäksi kaupungissa on tarjolla myös vilkasta iltaelämää ja harrastusmahdollisuuksia. Asunnonsaantikin on Pyykön mukaan Turussa helpompaa kuin Helsingissä. Turun yliopiston hyviin puoliin kuuluu myös laaja opiskelualavalikoima lähimpiin kilpailijoihin, Tampereeseen ja Ouluun, verrattuna. Turun yliopistossa opiskelijoilla on valittavanaan yhteensä 47 eri oppiainetta. MYÖS lukiolaisten piirissä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Turku on tällä hetkellä toiseksi suosituin vaihtoehto. Kansainvälisissä yliopistorankingeissa Turun yliopisto on myös selvästi kakkonen Suomen korkeakouluista. Sijoituksiin vaikuttavat muun muassa oppilaitoksen menestys suhteutettuna opiskelijamääriin, tutkimusten tuloksellisuus ja julkaistut tieteelliset artikkelit. Viime vuonna Turun yliopisto oli Suomen paras rankingissa, missä huomioitiin kansainvälisessä yhteistyössä tehdyt tutkimukset. Suosituimmat oppiaineet Turun yliopistoon pyrkineillä olivat tänä vuonna luokanopettajan-, lääketieteen lisensiaatinja psykologin koulutusohjelmat. Hakijoista naisia oli tänä vuonna noin 60 prosenttia. Kauppatieteen ja luonnontieteiden oppiaineet kiinnostivat miehiä enemmän kuin naisia. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa aloittaa Turussa vuosittain noin 250 ulkomaalaista opiskelijaa. Tänä vuonna Suomen yliopistoissa siirryttiin käytäntöön, missä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia suositaan pääsykokeissa. Ensikertalaisille on varattu korkeakouluissa omat kiintiönsä. Turun yliopiston opiskelijaja hakupalveluiden päällikön Nea Särkikosken mukaan opiskelupaikan edellytys on kuitenkin aina se, että hakija saa pääsykokeista sisäänpääsyn edellyttämät pisteet. Turun yliopisto maan toiseksi suosituin Opiskelijat arvostavat myös Turun laajaa vapaa-ajantarjontaa Opiskelijat pääsivät juhlistamaan vappua tänä vuonna varsin kesäisessä säässä. ”Eri oppiaineita on 47.” EPÄVAKAINEN sää on hillinnyt sinileväesiintymien runsastumista. Kuluneella viikolla levää havaittiin neljällä vakioseurantaan kuuluvalla järvellä. Merialueiden seurantapaikoilta vain yhdessä havaittiin hieman sinilevää. Vakioseurantaa on täydentänyt vain yksittäisiä kansalaishavaintoja. Kaarinan Littoistenjärvessä havaittiin runsaasti levää vakioseurantapaikalla ja Ristikallion rannalla. Järven levätilanne voi vaihdella hyvinkin nopeasti tuulija sääolosuhteiden mukaan. Merialueilla sinilevähavainnot ovat vähentyneet selvästi. Hieman sinilevää havaittiin Seilin havaintopaikalla. Lisäksi havaintoja saatiin alkuviikosta eteläiseltä Saaristomereltä Pikku Nauvon ja Kasnäsin väliseltä merialueelta. Sinilevä vähentynyt RAISIO Oyj:n hallitus on päättänyt, että Benemilk Oy:n toimintaa tullaan supistamaan merkittävästi. Panostus innovaation kansainväliseen kaupallistamiseen minimoidaan ja toistaiseksi keskitytään vireillä olevien patenttiprosessien jatkamiseen sekä aineettoman omaisuuden oikeuksien puolustamiseen mahdollisia loukkauksia vastaan. Benemilkiä supistetaan
SM Ralli Turun lähtö pe 19.8. Forum Marinumin alueella Anna Hanski & Petri Haapasalo DRIFTING AJONÄYTÖS Turun Urheiluautoilijat ry, ralliorganisaatio sekä erikoiskokeita järjestävät seurat toivottavat sinut tervetulleeksi Turun kaksipäiväiseen SM ralliin. Turun Messukeskus Artukaisissa toimii kilpailukeskuksena, jossa on katsastus, huoltoalue, Parc Ferme ja kilpailutoimisto kaikki samalla tontilla. Ralli ajetaan nyt jo neljännen kerran peräkkäin länsirannikon äkkiväärillä teillä, jotka ovat haasteelliset ja vaativat. Lähtö on Turun paraatipaikalta Aurajokirannasta Merikeskus Forum Marinumin alueelta. Ensimmäinen kilpailijapari starttaa perjantaiseen iltaan klo 20:01. Rallissa ajetaan yhteensä yhdeksän erikoiskoetta. Koko reitin pituus on 402,5 km, josta erikoiskokeet 84,09 km. Perjantaina ajetaan kolme erittäin vaativaa erikoiskoetta yhteensä 23,71 km. Aurinko laskee perjantaina klo 21:15 ja nousee lauantaina klo 5:56 Lauantaina on vuorossa loput kuusi erikoiskoetta yhteispituudeltaan 60,38 km, joista kaksi ajetaan kahteen kertaan. Ralli huipentuu lauantaina maalijuhlallisuuksiin Turun Messuja Kongressikeskuksessa alkaen klo 17:45 Tehdään yhdessä muistorikas rallikilpailu! ”Ralli on parasta erikoiskokeilla!” Jani Hämölä Nina Suvanto Kilpailunjohtaja Apulaiskilpailunjohtaja MAINOS Rallikesä jatkuu Turussa MAINOS Nauttikaa rallista! 3 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ASEVELVOLLISUUSLAIN mukaiset kutsunnat alkavat maanantaina 15. elokuuta. Tämän vuoden kutsunnat koskevat pääosin vuonna 1998 syntynyttä ikäluokkaa – yhteensä noin 30 400 henkilöä. Kutsunnanalaisia ovat kaikki miespuoliset Suomen kansalaiset, jotka täyttävät tänä vuonna 18 vuotta. Kutsunnanalaisia ovat myös ne 19–29-vuotiaat, jotka eivät ole vielä kutsuntavelvollisuuttaan hoitaneet. Kutsunnat alkavat ensi viikolla KAIKKI rakennukset ovat aikansa lapsia. Alkuperäinen käyttötarkoitus määrittää suunnittelun, eikä arkkitehti ajattele, mitä rakennukselle tapahtuu kun käyttötarkoitus katoaa. Poikkeuksena ehkäpä 1960–70-lukujen nopeasti pystyyn nostetut elementtitalot, joiden suunnittelijatkaan tuskin uskoivat niiden olevan pystyssä enää puolen vuosisadan päästä. Kun rakennus selviää yhteiskunnan myllerryksissä tarpeeksi kauan, se saa suojan. Siitä tulee suojelukohde, koska se edustaa aikansa rakennuskantaa ja muistuttaa meitä menneestä. Rakennukset on tehty käyttöä varten, eikä uuden tulevaisuuden löytäminen ole aina helppoa. Tai edes mahdollista. Vuonna 1853 valmistunut Turun keskusvankila – eli Kakola – palveli lähes koko elinkaarensa vankilana. Vankilan rakennukset vastasivat hyvin aikansa vaatimuksia. Sellit olivat pieniä ja ahdistavia, seinät ja kalterit paksuja. Kakola oli valmistuttuaan jokusen vuoden Venäjän sotaväen kasarmina ja sopi mainittujen ominaisuuksiensa vuoksi perin hyvin siihenkin tarkoitukseen. Yli 150 vuoden käytön jälkeen Kakola jäi tyhjilleen, kun Saramäkeen rakennettiin Suomen modernein vankila. Vuosien epätietoisuus päättyi viimein parhaalla mahdollisella tavalla. Kakolaan rakennetaan design-koteja, joiden suunnittelussa ovat nykyiset vangitkin mukana käsityötaitoineen. YHTÄ valoisalta ei näytä merivoimien esikunnan käytössä olevan Heikkilän kasarmin kohtalo. Pian sata vuotta täyttävä rakennus valmistui alunperin Venäjän Itämeren laivaston kasarmiksi. Venäläiset poistuivat valkoisten voiton myötä ja kasarmiin asettui Suomen puolustusvoimat. Kymmenen vuotta sitten aloitetut mittavat peruskorjaukset johtivat entistä pahempiin sisäilmaongelmiin ja puolustusvoimatkin ilmoitti vuoden alussa tähyävänsä muualle. Tiukkaa suojelua nauttiva rakennus odottaa sen jälkeen uutta tulevaisuutta. Ylläpito kuluttaa veroeuroja joka päivä. Ulkoilmamuseoksi jääminen olisi kaikkein pahinta. TEEMU P. PELTOLA Koppi ja kasarmi Jori Liimatainen
Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 13. elokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KAARINASSA järjestetään pyhiinvaellus sunnuntaina 21. elokuuta pastori Henri Kestin ja rovasti Pirjo Vahtolan johdolla. Vaelluksen alku seuraa noin kolme kilometriä Pyhän Katariinan polkuja, Hantuntietä ja Kartanontietä. Vaellus päättyy Kuusiston kirkkoon, jossa on piispanpäivien juhlajumalanpalvelus kello 12.30. Ilmoittautuminen vaellukselle 15.8. mennessä seurakuntasihteerille (040 3417 312). Pyhiinvaellus Kaarinassa –VAATTEISSA täytyy olla vähän sellaista rock-henkeä sekä katu-uskottavuutta ja äijämäisyyttä pienellä naisellisuudella höystettynä, kertoo Petra Alamäki, 22. – J-rockista on jäänyt paljon vaikutteita pukeutumiseeni. Tykkään revityistä vaatteista ja punamustasta. Alamäki hankkii hyviä ja oman näköisiä vaatteita halvalla. Hän käy esimerkiksi H&M:ssä, Cybershopissa, New Yorkerissa ja Seppälässä. – Paidan olen ostanut Bik Bokista. Housut ovat tuliainen ja repun olen saanut lahjaksi. Nahkatakki on kirpputorilta. Kengät ja aurinkolasit ovat Citymarketin alennusmyynnistä. Kenkien suhteen Alamäki kertoo olevansa korkokenkähullu. – Tykkään piikkija kiilakoroista. On todella harvinaista, että minulla on nyt jalassa tennarit. Höystettyä äijämäisyyttä Oletko osallistunut pyhiinvaellukselle? Muuttiko se maailmaasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kalaa tulee, kuha pääsee vesille. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kaisa Kettunen Petra Alamäki, Aurakatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMESSA on melkoinen määrä Kalevalan innoittamia taideteoksia. Niiden suunnittelu sai ihan uutta puhtia, kun Helsinkiin perustettiin vuonna 1919 Kalevalaseura. Kansalliseepoksella oli valtava vaikutus nuorelle ja vasta itsenäistyneelle valtiolle. Turun kaupunki sai oman Kalevala-aiheisen patsaansa 1950-luvun alussa ja aiheeksi valikoitui Ainoneito. Pronssisen patsaan ja siihen liittyvän suihkukaivon valmistuskustannukset järjestyivät kahden eri tahon kautta. Taidetta tukenut Leo ja Regina Wainsteinin säätiö sekä Turun Verkatehdas Oy maksoivat viulut, mutta ne päättivät samalla myös patsaan sijaintipaikan. Lopulliseksi sijoituspaikaksi valikoitui Asemapuisto ja Turun kaupunki otti tarjouksen vastaan. Aino-patsaan suunnittelijaksi valittiin Pietarissa syntynyt Matti Haupt, joka oli valmistunut kuvanveistäjäksi Suomen Piirustuskoulusta vuonna 1932. Haupt jalosti oppejaan sen jälkeen vielä itsensä Wäinö Aaltosen yksityisopetuksessa. Hän vietti sen jälkeen pitkiä aikoja Italiassa, opiskellen Monzan taideakatemiassa, sekä järjestäen Roomassa merkittävän kansainvälisen näyttelyn vuonna 1938. Arvostetun Pro Finlandia -mitalin hän sai juuri ennen Aino-projektiaan. HAUPTIN Italian vuodet näkyivät myös Ainossa, sillä kokonaisuuteen sisältyi myös suihkukaivo upeine mosaiikkialtaineen, jälkimmäinen on ainoa lajiaan Turussa. Taiteilija ymmärsi myös naiskauneuden päälle ja sehän näkyy itse patsaassa. Patsas on klassisen taiteen ihanteiden mukainen ja suurin piirtein myös luonnollisen ihmisen kokoinen. Hän käytti joissain teoksissaan mallina Emma-vaimoaan ja jotkut näkevät myös Ainossa Emman piirteitä. Vaikka Aino onkin kaunis kuin mikä, kiinnittää moni kuitenkin päähuomionsa mosaiikkialtaaseen. Sen kuvitus on koottu pikkutarkasti ja taidolla. Altaan pohja on rakennettu pienistä pääasiassa sinisävyisistä mosaiikkikuutioista, joista syntyy syvän meren vaikutelma. Altaan pohjasta löytyy erikokoisia ja -muotoisia mereneläviä vesikasveineen. Kyseessä on kokonaisvaltainen taideteos, jossa rauhallisen ja viileän oloinen Aino tarkkailee altaan reunalta sen elämää ja hillittyä vesisuihkua. Patsas paljastettiin juhlamenoin 6. syyskuuta vuonna 1951. Aino oli järjestyksessään Turun toinen julkinen suihkukaivoteos. Se ensimmäinen valmistui mesenaatti G.A. Petreliuksen testamentin kautta Turun pääkirjaston eteen Leijona-suihkukaivona vuonna 1924. Mosaiikkista naiskauneutta Mietiskelevä ja tyyni Aino ihailee suihkukaivoallastaan Asemapuistossa Aino-patsas on kerännyt äärelleen hetken lepuuttajia vuosikymmenestä toiseen. TS-arkisto ILKKA LAPPI SATEET ja syksyiset säät puhuttavat 6-vuotiasta Otto Hokkasta ja 5-vuotiasta Hilma Tuomea. OTTO: En tiedä tykkäänkö enemmän kesästä vai syksystä. Syksyllä sataa paljon ja on paljon pimeämpää kuin kesällä. Tänäkin aamuna satoi. HILMA: Syksyllä ja talvella on aamulla pimeää, kun tullaan hoitoon ja sitten on taas pimeää, kun lähdetään kotiin. O: Silloin pitää käyttää heijastimia, kun on pimeää. H: Mutta sade on kiva, kun sitten saa mennä vesilätäköihin, jos on kumisaappaat. O: Syksyssä monet jutut ovat kivoja. Sade on kiva, mutta ei jos kastuu niin se ei ole kivaa. H: Mulla ei ole vielä heijastinta, kun vielä ei ole niin pimeää. Mutta sitten kun tulee pimeämmät aamut, laitetaan heijastin takkiin. O: Sateen lisäksi se on kivaa, kun lehdistä tulee värikkäitä. Sitten ne tippuu maahan ja niistä tulee isoja kasoja. H: Lehdet tippuu puista tosi pitkän matkan. Mä en millään ylety oksiin, missä lehtiä on. Paitsi jos ne oksat on tosi matalalla. O: Sitten kun ne lehdet on pudonneet maahan, ne kahisevat. Ja jos niistä tekee kasoja, niissä kasoissa voi leikkiä. Tai sitten lehtiä voi heitellä ilmaan. Syksyä kohti i ole elä ieää. n t n n siin, missä lehtiä ne oksat on t O: Sitten ku on pudon ne ka niist ja, n vo s
7 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET aamuset.?
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 13. elokuuta 2016 TPS Salibandyn nuori lupaus Eero Jalo on tehnyt mustavalkoisten kanssa kolmivuotisen jatkosopimukseen, joka pitää 1998 syntyneen hyökkääjän Palloseurassa kevääseen 2019 saakka. Viime kaudella rytinällä salibandy-yleisön tietoisuuteen murtautunut Jalo aloittaa tänä syksynä Palloseuran edustusmiehistössä kolmannen kautensa. Jalo on myös ollut ikäkausimaajoukkueiden vakiokasvo. Jalolle jatkosopimus VIIME viikonloppuna tehtiin kaarinalaista koripallohistoriaa, kun Kaarinan Uran kasvatti Matti Nuutinen (kuvassa) debytoi Suomen miesten koripallomaajoukkueen avausviisikossa lauantaina Saksaa vastaan Helsingissä pelatussa maaottelussa. Kaiken lisäksi esitys Saksaa vastaan osoitti, että paikka avausviisikossa tuskin jää viimeiseksi. Päävalmentaja Henrik Dettmann jakoi harvinaisen runsaasti kehuja Nuutisen esityksestä. 26-vuotias Nuutinen on kulkenut pitkän tien Kaarinasta Suomen kovimpien koripalloilijoiden joukkoon. Maajoukkuerinkiinkin mies on kuulunut nelisen vuotta ennen kuin pakka avausviisikossa tuli. Seuratasolla Nuutisen tie on kulkenut Kaarinasta Kouvolan, Salon ja Loimaan kautta ulkomaan kentille. Pelit Kreikassa jäivät henkilökohtaisesti hyvin sujuneesta kaudesta huolimatta yhteen kauteen. Alkavana syksynä Nuutinen pelaa Ranskan kakkosliigassa. Teemu Rannikon jälkeen Nuutinen onkin jonossa seuraavana ottamassa Turun seudun koripalloilun soihdunkantajan roolia. Ja nuorempaakin sukupolvea on tulossa Turun kulmilta. Toki olisi mukava, jos vielä jossain vaiheessa päästäisiin taas siihen tilanteeseen, että lupaavat paikalliset mieskoripalloilijat eivät heti joutuisi hakemaan pääsarjapeliaikaa muualta Suomesta. ILKKA LAPPI Läpimurto askel kerrallaan Kuka on Suomen kaikkien aikojen kovin moottoriurheilija? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TURUN Moottorikerholla on pitkät ja kunniakkaat perinteet moottoriurheilussa. Tänä vuonna Moottorikerho juhlii 90-vuotista taivaltaan hyvissä voimissa. Marraskuun 19. päivä kerho juhlii näyttävästi Logomossa. 90 vuoteen mahtuu monia käänteitä. Aikanaan TMK oli maailmallakin tunnettu lähinnä ratamoottoripyöräilyn ansiosta. Jarno Saarinen on TMK:n suurin legenda. – Road racing oli pitkään TMK:ssa todella vahva. 1970-luvulla erityisesti, mutta vielä 1980-luvullakin. Vanhat kunniapuheenjohtajat ovatkin muistelleet aikoja, jolloin oli järjestettävän viisikin kisaa vuodessa, toteaa TMK:n varapuheenjohtaja Pasi Rosnell. Viime vuosina TMK on satsannut paljon motocross-puoleen. Muutama vuosi sitten Artukaisiin avattiin motocrossin sisärata. – Artukaisten krossihallin saaminen oli iso satsaus kerholta ja motocross-jaoston toiminta tällä hetkellä on hyvällä tasolla. Hallipanostus on auttanut selvästi siihen, että natiaistasolta lähtien on tullut uusia harrastajia motocrossin puolelle, Rosnell kertoo. VUOSIKYMMENTEN saatossa ”Paronin” ja Miska Aaltosen kaltaiset legendat ovat edustaneet TMK:ta. Nykypolven kovimpia TMK:n kuskeja ovat Espanjassa superbiken EMsarjassa ajava ratamoottoripyöräilijä Eeki Kuparinen ja motocrossin SM-sarjassa kilpaileva Miro Lehto. – TMK on itselleni alkuperäinen seura. Niin olen ajatellut, että eikös sen alkuperäisen oman seuran edustaminen ihan hyvä juttu ole, tiivistää Kuparinen kaksikon suhteen Moottorikerhoon. – On ollut hienoa huomata, että myös nuorempia on löytänyt viime vuosina mukavasti motocrossin pariin. Tällä hetkellä homma toimii komeasti, Lehto tuumii. KUMPIKIN TMK:n kärkikuljettajista on saanut myös omakohtaiseesti tutustua moottoriurheilun ikävämpään puoleen. Isompia ja pienempiä loukkaantumisia on kummankin kohdalle osunut. Lehdon osalta kuluvaa kautta on haitannut keväällä tullut polvivamma. – Olin Belgiassa treenaamassa. Viikon jälkeen kaaduin ja polvesta eni eturistiside, takaristiside, sivuside ja kierukka. Siitä tuli vähän pidempi tauko ajamisesta. Se pitäisi leikata, mutta kyllä se ajamista tuen kanssa kestää. Katsotaan nyt koska se leikataan. Leikkaaminen ja siitä kuntoutuminen on aina pitkä prosessi, Lehto sanoo. Kuparinen on saanut ajaa kuluvan kauden ilman vakavia loukkaantumisia, mutta toisen turkulaisen superbikekuljettajan Niko Mäkisen, kesäkuisen kaatumisen Barcelonassa hän näki läheltä. Mäkiseltä pettivät jarrut 300 kilometrin vauhdissa. – Onneksi ei sattunut mitään sen enempää. Se on huima paikka, kun tullaan 300 lasissa ja sitten on 90 asteen mutka ja vasen perään. Jos olisi ollut sadetta, niin olisi varmaan käynyt vielä pahemmin, Kuparinen toteaa. Legendojen jalanjäljissä Eeki Kuparinen ja Miro Lehto ovat TMK:n tämän päivän tähdet Ilkka Lappi Eeki Kuparinen ja Miro Lehto pitävät yllä Turun Moottorikerhon kunniakkaita perinteitä.
9 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 10 Koulut&kurssit ILKKA LAPPI VAJAA vuosi sitten turkulainen Viivi Platan huudettiin tietokoneen ääreen. – Ystäväni huusi koneelta, että ”sinun on pakko nähdä tämä. Tämä on maailman törkein tanssi”. Heti, kun näin sen, halusin kokeilla sitä, Platan muistelee. Tanssin nimi oli kizomba, jonka alkeiskursseja pidettiin Turussa. Pikavauhtia Platan hakeutui mukaan. Jo ensimmäisellä tunnilla kävi selväksi, että hän oli löytänyt oman lajinsa. – Olin harrastanut hieman muitakin tansseja, mutta kizomba oli itselleni paljon parempi. Esimerkiksi salsaan verrattuna kizomba on paljon rauhallisempi tanssi. Askelkuviot ovat rauhallisempi, eikä siinä ole samalla tavalla kiire kuin esimerkiksi salsassa. Tosin kizombasta on aika nopeitakin variaatioita. Kizomba on intiimi ja sensuelli paritanssi, jossa tanssijat ovat tiukasti toisiaan vasten. Yksi tanssin on saada pari tanssimaan ”kuin yhtenä”. Intohimo on yksi kizomban avainsanoista. – Luottamus ja henkinen yhteys pariin on tärkeää. Jos yhteyttä ei ole, rintakehä rintakehää vasten tanssiminen saattaa olla epämiellyttävä kokemus, koska siinä ollaan koko ajan niin lähekkäin, Platan toteaa. – Monissa intiimeiksi kuvatuissa tansseissa parit tanssivat aika kaukanakin toisistaan. Pari saattaa tanssia kädenkin mitan päässä toisistaan, jolloin tietysti nopeat ja monimutkaisia ja nopeita askelkuvioita on helpompi tehdä, hän jatkaa. KIZOMBAN alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa. Platanin mukaan asiasta on useita eri kiisteleviä mielipiteitä. Usein alkuperämaaksi kuitenkin mainitaan Angola ja syntyajaksi 1980-luku. Kizomban pohjana pidetään muun muassa sembaa ja zoukia. Perinteisemmän angolalaisvaikutteisen kizomban lisäksi tanssitaan myös monia muita kizomban tyylisuuntia. Modernimpi urban kizz on yksi suosituimmista. – Urbaanimmassa suuntauksessa on paljon samaa kuin perinteisemmässä kizombassa. Jos jompaa kumpaa on tanssinut, pystyy toistakin tanssimaan. Urbaanissa kizombassa musiikki on erilaista. Siinä on paljon bassoa ja siihen myös lainataan elementtejä esimerkiksi latinalaistansseista. SUOMEEN kizomba rantautui vajaat kymmenen vuotta sitten ja Turussakin kizombaa tanssitaan jo monella tanssisalilla. Turussa järjestetään myös työpajoja, joita pitämään saapuvat kizomban tuntijoita muualta Suomesta ja ulkomailta. Kiihkeää kizombaa Luottamus pariin on intiimin kizomba-tanssin salaisuus Kizomba on kasvattanut viime vuosina suosiotaan myös Suomessa. Thinkstockphoto
11 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
TEEMU P. PELTOLA KIUSAAMISEN vastaiseen KiVa Koulu -toimenpideohjelmaan sitoutuneet koulut soveltavat mallia vaihtelevasti. Oppituntien toteuttaminen, erityisesti niiden huolellinen valmistelu ja pidettyjen osioiden määrä on yhteydessä siihen, että kiusatuksi joutuminen vähenee. Useimmat ohjelmaa käyttäneistä opettajista kiittivät palautteessaan ohjelmaa hyväksi ja helppokäyttöiseksi. Suuri ongelma on pitkään jatkuvan kiusaamisen tunnistamisessa; vain neljännes kuukausien ajan toistuvasti kiusatuista oppilaista sai apua henkilökunnalta. Valtiotieteiden maisteri Anne Haataja tutki Turun yliopistoon tekemässä väitöstyössään KiVa Koulu -toimenpideohjelman vaikuttavuutta. Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu -ohjelma tarjoaa kouluille työvälineitä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapauksiin puuttumiseen. – Opettajien ja koulujen välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, missä määrin ohjelmaa toteutetaan. Tulokset ilmentävät aktiivisen toteuttamisen tärkeyttä ohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi, Haataja sanoo. Haataja hyödynsi tutkimuksessaan KiVa Koulu -hankkeen vaikuttavuustutkimusvaiheessa kerättyä aineistoa koulun henkilökunnan ohjelman toteutuksesta sekä henkilökunnan käsityksiä ohjelman sisällöstä. Haataja tutki myös KiVa Koulu -ohjelmaan liittyviä käyttäjäpalautteita. OPETTAJIEN kuvauksissa painottui ohjelman käytettävyys, ohjelman avulla saavutetut hyödyt omassa luokassa sekä toteuttamiseen ja tutkimukseen liittyvät tilannetekijät. Oppituntimateriaalin monipuolisuus sai osakseen kiitosta. Palautteesta kuitenkin ilmeni, että osa opettajista koki oppituntien valmistelun ja pitämisen vievän liikaa aikaa muulta koulutyöltä. – Erityisen ilahduttavaa oli havaita, että osa opettajista oli ohjelman monipuolisuuden lisäksi käyttäjäpalautteessaan kertonut ohjelman tuottaneen positiivisia tuloksia, jotka liittyivät esimerkiksi kiusaamistapausten selvittämisen helpottumiseen sekä oman luokan oppilaiden tietämyksen lisääntymiseen kiusaamisesta, Haataja sanoo. NIISSÄ luokissa, joissa opettajat toteuttivat enemmän ja laadukkaammin ohjelmaan kuuluvia oppitunteja, tulokset olivat parempia: oppilaiden kokema kiusaaminen vähenee. Oppituntien toteuttaminen ei saatujen tulosten mukaan tuonut merkittävää lisävaikutusta toisten kiusaamiseen. – Ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta jokainen oppilas oppisi ymmärtämään oman toimintansa merkityksen ryhmässä tapahtuvaan kiusaamiseen. Aikaisempi tutkimusnäyttö osoittaa, että koulukiusaamisessa luokissa ei ole vain kiusattu ja kiusaaja vaan jokaisella luokan oppilaalla on rooli joko aktiivisena tai passiivisena toimijana hyvässä tai pahassa, Haataja sanoo. Toteuttamalla KiVa-oppitunteja opettaja voi osaltaan edistää kiusaamisen tuomitsevien asenteiden vakiintumista koulun arkeen. – Kun tämä tapahtuu koulun jokaisessa luokassa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, voidaan puhua hyvätasoisesta kiusaamisen ennaltaehkäisystä. Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 12 Koulut&kurssit PAKINA “AMMATTIKORKEAKOULU, koulutusohjelma, mitä v***n väliä, tutkinto kuitenkin.” Kuten kyseinen sitsilaulukin antaa ymmärtää, niin sitä tutkintoahan tässä tarvitaan enemmän kuin mitään muuta. Ainakin jos projekteja ja työharjoitteluja tarjoavia tahoja katsellaan. Lista tarvittavista taidoista on vaatimaton. Pitää vain osata kirjoittaa, kuvata ja editoida. Ja nämä kaikki tietysti omalla kalustolla. Kyllähän opiskelijalla on varaa. Pelkkä Adoben sovelluspakettikin kustantaa tällä hetkellä vkepeät 241 euroa ja 80 senttiä vuodessa. Riittää kun on puoli kuukautta syömättä. Toisaalta sopii hyvin valloillaan oleviin dieettiboomeihin. Mutta tämähän ei jää tähän. Perustaitojen lisäksi on muitakin pieniä vaatimuksia. Täytyy vain esimerkiksi näyttää missiltä, osata tanssia jiveä ja balettia (yhtäaikaisesti), tehdä vapaaehtoistyötä vähintään 78 tuntia vuorokaudessa sekä myydä sielunsa. Pikkuvikoja. Sitten päästäänkin itse asiaan. Näiden edellä mainittujen uhrausten vastalahjaksi on tarjolla jotain todella merkittävää. Ei kun, eipäs olekaan. Kun “emme valitettavasti pysty maksamaan työstä palkkaa”. Työkokemus on ihan kiva lisä ansioluettelossa, mutta nälän yllättäessä se saattaa maistua hieman paperiselta. Ilmainen työ tuskin kamalasti avaa jatkossakaan ovia ainakaan samaan yritykseen. Kun projekti loppuu, työtä ei enää olekaan. Paitsi tietysti sille seuraavalle typerälle opiskelijalle. TYÖHARJOITTELU eroaa hieman edellä mainituista projekteista. Se nimittäin kestää, kestää ja kestää. Ei ihan yhtä kauan kuin Fairy, mutta kuitenkin. Kahdeksan tunnin orjapäivän jälkeen on hyvin aikaa lähteä dyykkaamaan roskiksista ruokaa. Mutta nuorenahan vielä jaksaa. Kyllä yhden kuusi viikkoa nyt jaksaa nukkumattakin. Tai sen viisi kuukautta, jos työskentelee “vähimmäisharjoitteluajan” jossakin suuremmassa yrityksessä. Samalla saa asua Helsingissä opiskelijabudjettia erittäin paljon arvostavassa asunnossa. Onneksi makaronia riittää. Opiskelu media-alan parissa onkin viime aikoina alkanut vaikuttaa hieman palmusunnuntailta. Palmusunnuntaista poiketen nättiä virpomisoksaa ja lorua vastaan ei kuitenkaan saa suklaata tai namusia. Sen sijaan media-alan yritykset nappaavat oksan, minkä jälkeen virpoja viskotaan pihalle noitumaan. Olisi hauska nähdä, kuinka tätä tapaa sovelletaan muilla aloilla. Haloo, onko lääkärissä? Pitäisi päästä leikkaukseen. Ei, en minä kyllä pysty maksamaan tästä mitään. Mutta hei, saat kuitenkin hyvää työkokemusta. Voit sitten hyödyntää sitä seuraavassa paikassa, jossa sinulle ei myöskään makseta palkkaa. OONA KARHUNEN Halvan maukasta työvoimaa Kiva koulu kannustaa Koulukiusaamisen ehkäisyssä suuria koulukohtaisia eroja