Lauantai 13. kesäkuuta 2015 | Nro 47 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Paavo Nurmi Gamesissa urheilijoilla riittää panosta, vaikka ei autoista tai kultaharkoista kisaisikaan. Urheilu s. 10 Tulosta tekemään Hulppeiden edustussaunojen aika ei suinkaan ole ohi. Nuorempi bisnespolvi pitää rimaa entistäkin korkeammalla. Työ&talous s. 12 Perussauna ei riitä Jaqcues Henri Lartiguen valokuvat kuvasivat Ranskan Rivieran glamouria 1920–50-luvuilla. Viihde s. 14 Nizzan naisia Vesipiippukahvilan avautuminen tyssäsi erimielisyyksiin. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 13.6.2015 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 VOITTAMATON gallialaiskylä piti supervoimat antavan taikajuoman turvin puolensa roomalaisvaltaa vastaan Asterix-sarjakuvissa. ”Hulluja nuo roomalaiset”, virkkoi taikajuomapataan lapsena pudonnut ja siksi ikuisesti väkevä Obelix aina, kun roomalaiset olivat saaneet päähänsä jotakin mikä ei sopinut hänen maalaisjärkeensä. Reilut pari tuhatta vuotta Asterixin tapahtumien jälkeen ihmettely kohdistuu jälleen mantereen eteläosaan. Konkurssin partaalle ajautunut Kreikka pitää Euroopan unionina lähiviikot jännityksessä, taas kerran. Jos Kreikka ei kuun loppuun mennessä lyhennä velkojaan Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) 1,5 miljardilla, maa on konkurssissa. Lainanlyhennyksiinsä Kreikka tarvitsee EU:lta ja IMF:ltä uutta lainaa reilut seitsemän miljardia. Rahaa on luvattu vain, mikäli Kreikka ottaa käyttöön uusia säästötoimia. Niitä ei kuulemma tule. KREIKASSA valtaa pitää vasemmistopuolue Syriza, joka vaalikampanjassaan lupasi lopettaa säästötoimet, vaikka tiesi antavansa katteettomia lupauksia. Ehkä kreikkalaiset äänestivät Syrizan voittoon siksi, että halusivat lohduttomaan tulevaisuudennäkymäänsä edes hetkellisen toivon pilkahduksen. Vaikka Kreikan läpeensä korruptoituneessa hallinnossa on ollut paljon mätää, on tavallinen kansa joutunut kärsimään vallanpitäjiensä vehkeilyistä kohtuuttomasti. ”Kreikkalaiseen elämäntapaan kuuluvat myös nautinnot”, kuului Kreikasta yksi perustelu sille, miksi lainaohjelmassa täytyisi nyt joustaa. ”Hulluja nuo kreikkalaiset”, jupisee Paattisten pappa nuorena raivaamansa pellon laidalla. Meidän on vallitsevassa tilanteessa täysin mahdotonta ymmärtää kreikkalaisia. Emmekä ole yksin. EU-maat ovat kulissien takana valmistautuneet Kreikan eurosta eroamiseen jo vuosia. Se ei enää ole talouspoliittinen kriisi, ainoastaan ajan kysymys. TEEMU P. PELTOLA Hulluja nuo kreikkalaiset ONKO rakennusten suojelussa mitään rajaa? Pitäisikö olla? ALA-SULKAVA: Siis millainen valta museoviranomaisilla oikein suojelussa on? Pystyvätkö he antamaan suojelu-ukaaseja minkä ikäisiin rakennuksiin tahansa? En ymmärrä sitä, miksi esimerkiksi asbestilla vuorattu U-sairaala haluttiin suojella? LAINE: Ymmärrän sikäli suojeluperiaatteen, että Turussa on tuhottu niin paljon mennyttä kaunistakin rakennusperinnettä. Mutta U-sairaalan terveysongelmat olivat sitä kokoluokkaa, että on täysin järkyttävää, että rakennus ylipäätään vielä on sairaalakäytössä. Ihmisten terveys menee estetiikan edelle. MA-S: Täytyyhän terveysviranomaisten lausunnotkin ottaa huomioon. Ja kuinka moni oikeasti pysähtyy ihastelemaan U-sairaalaa sen ohi ajaessaan? AL: Ymmärrän maisemarakenteellista näkökulmaa, mutta U-sairaalan tontti on liikenneyhteyksiensä takia ennen kaikkea erinomainen paikka sairaalalle. Jos rakennusta ei saisikaan purkaa ja siihen tulisi toimistoja, niin missä on uutta sairaalatilaa? MA-S: Ei muuta kuin pommi alle ja matalaksi! AL: Sairaanhoitohenkilökuntakin on huono juttelemaan näistä ongelmista, koska he ovat niin lojaaleja työyhteisölleen. Vaikeistakin asioista vaietaan. MA-S: On aika paradoksaalista olla töissä sairaalassa ja sairastua kroonisesti sen takia. AL: Jos saisin purkaa Turussa yhden rakennuksen, niin Wiklundin talo lähtisi saman tien. Siihen rakennettaisiin mukava vastinpari Hansakorttelille. MA-S: Onhan se kauppatorin seutu kokonaisuudessaan kamala. Laatikko, laatikko ja ortodoksikirkko. Joku yhtenäinen linja pitäisi olla. Nyt se on sillisalaatti. AL: Myös Runosmäen kirjasto on kauhea, eikä pelkästään homeongelmansa takia. En ole homeelle herkkä, mutta minäkin sain siellä oireita. VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiiri on kerännyt ylijäämää. Seurauksena sairaanhoitopiiri laskee Tyksin polikliinisten toimenpiteiden ja vuodeosastohoidon hintoja kolmella toimialueella. Nyt halpuutettiin oikeassa paikassa. NYT on bongattu käärme jo ydinkeskustastakin, Aurajoen kiveyksiltä. Cityketut ovat vanha juttu, nyt tulevat citykäärmeet. Luikertelevat ihmisten jaloissa ja hilautuvat piknikhuopien alle lämmittelemään. Kyllä nyt tarvitaan Batmanin käärmeenkarkoitussuihketta. PARKKIPIRKKOJEN killan salat julki. Yleisradio paljasti, että pysäköinninvalvojilla on yhteisesti sovittu salainen merkki, jolla he välttyvät vapaa-ajallaan parkkisakoilta. Täydellisen moraalitonta ja härskiä toimintaa. Kaikille rajut jälkimätkyt työsuhde-edusta, joka on täten jäänyt verottamatta. Tack… …nej tack! LAHDEN kaupunki poisti maalit jalkapallokentältä, jottei maali kaadu kenenkään päälle. Hätävarjelun liioittelua potenssiin kymmenen. Ehkä Huuhkajatkin alkaisivat saada maaleja, jos maalit korvattaisiin maailmallakin puseroilla. HANURILLEEN meni vai menikö sittenkään. Nicki Minaj -pahvikuvat herättivät pahennusta ja poikivat valituksia eri tahoille. Tuli tempauksesta sakkoa tai ei, enempää mainosta lahtelainen tapahtumajärjestäjä tuskin olisi rahallakaan saanut. AURAJOKEEN hyppää vuosittain 60–90 uimareissulaista. Pelastuslaitoksen työntekijöillä luultavasti olisi parempaakin tekemistä kuin noukkia kymmeniä satunnaisuimareita kesäisestä joesta. DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli n ui i aa e n A
5 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 13. kesäkuuta 2015 Kuinka suuri sakko pitäisi rätkäistä Aurajokeen tahallaan hyppäävälle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN Osuuskauppa avasi torstaina Naantalin Nuhjalassa Salemyymälän. Paikalla toimi aiemmin K-market, jonka liiketoiminnan TOK osti viime syksynä. Myymälä on alkuvuoden aikana remontoitu kokonaisuudessaan ja kaikki kalusteet on uusittu. Myymälän remontissa on huomioitu energiatehokkuus ja näin valtaosa kylmäkalusteista on ovellisia tai kannellisia. Sale Etapissa työskentelee kymmenen henkilöä. Naantalin Nuhjalaan avautui Sale JOKA vuosi Varsinais-Suomen pelastuslaitos saa keskimäärin 60?90 hälytystä veden varaan joutuneesta henkilöstä Aurajoessa. Suurin osa hälytyksistä ajoittuu kesäkauteen ja johtuu jokeen tieten tahtoen suunnanneista, usein humaltuneista, henkilöistä. Jokeen hyppääminen on erityisen vaarallista, sillä joki on matalimmillaan vain metrin syvä ja syvimmilläänkin vain neljä metriä. Joesta on myös vaikea päästä omin avuin ylös. Sen lisäksi, että hyppiminen voi olla kohtalokasta, sitoo se myös pelastuslaitoksen paljon resursseja. Aurajokirannan pelastustehtävään hälytetään päivystävä palomestari, pelastusyksikkö, sukellusyksikkö, ensihoitoyksikkö, sairaanhoitopiirin kenttäjohtaja sekä poliisi. Joskus paikalle kutsutaan myös nostolavasekä lääkäriyksikkö. Aurajokeen hyppijöistä kuluja TEEMU P. PELTOLA VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiiri ennakoi ensimmäisen vuosikolmanneksen osavuosikatsauksessaan, että tilikaudelle kertyy 11 miljoonan euron ylijäämä, kun talousarvio oli tehty kahden miljoonan euron ylijäämäiselle tulokselle. Tyksin tulosalueella suurempi ylijäämä koostuu kolmen toimialueen maksutuotoista, jotka ylittävät talousarvion lähinnä vuodeosastohoidon ja polikliinisten toimenpiteiden kuntalaskutuksessa. Psykiatrian tulosalueen tavoitetta suurempi ylijäämä johtuu siitä, että kustannukset ovat jäämässä talousarviota pienemmiksi. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti korjaavana toimenpiteenä muuttaa polikliinisten toimenpiteiden ja vuodeosastohoidon hintoja kolmella toimialueella siten, että se alentaa ennustettua ylijäämää kahdeksalla miljoonalla eurolla. Sydänkeskuksen toimialueella alennusvaikutus on miljoona euroa, vatsaelinkirurgian ja urologian toimialueella kolme miljoonaa ja operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella neljä miljoonaa euroa vuositasolla. Hintojen alennus on perusteltua kohdistaa niihin suoritelajeihin, jossa ylijäämäennuste ylittää talousarviota vastaavan tuotto-odotuksen. Kohdentamalla hintojen alentaminen tarkennettuna niihin kohteisiin, joissa poikkeamaa odotetaan syntyvän, pystytään säilyttämään hinnoittelun kustannusvastaavuus. Lisäksi hallitukselle esitettiin, että psykiatrian tulosalueen kehitystä seurataan ja mahdollinen hinnantarkistus toteutetaan myöhemmin loppuvuoden aikana. Osavuosikatsaus ennustaa, että kuluvalla tilikaudella sairaanhoitopiirille kertyisi 715,3 miljoonan euron toimintatuotot ja 659,7 miljoonan euron toimintakulut. Sairaanhoitopiiri alentaa hintojaan ESA TÖYKKÄLÄ MAARIANKADUN ja Yliopistonkadun kulmassa sijaitseva vesipiippukahvila Shisha ei ole vieläkään avannut oviaan. Yrityksen kotisivujen perusteella kahvila oli tarkoitus avata helmikuussa. Myös Shishan Facebook-sivulla viimeisin päivitys on helmikuulta. Shisha-kahvilan yrittäjä Ahmed Al Chibib kertoo, että kahvilan avaamiseen liittyvät asioinnit paloviranomaisten ja rakennusvalvonnan kanssa sujuivat lopulta hyvin. Hänen mukaansa projekti kuitenkin päätyi umpikujaan, kun hän ei saanut taloyhtiöltä lupaa tehdä tiloihin kahta reikää ilmastointia varten. – Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja on hankaloittanut tämän koko tilanteen. Hänen mielestään rakenteisiin ei saa koskea. Shishaa ei voida avata, koska paikka on tarkoitettu toimistoksi, Al Chibib kertoo. Al Chibibin mukaan projektiin on kaikkiaan kulunut noin 30 000 euroa. Remontoitu kahvila on pysynyt suljettuna alkuvuodesta asti ja kuluneelta ajalta on maksettu vastikkeita Al Chibibin mukaan 12 000 euroa. TALOYHTIÖN hallituksen puheenjohtajalla Ulla-Maija Kalliolla on asioiden kulusta päinvastainen näkemys. – Ensinnäkään puheenjohtaja sen enempää kuin kukaan muukaan yksittäinen hallituksen jäsen ei tee päätöksiä, vaan päätöksiä tehdään Pulputus pysyy poissa Vesipiippukahvila ei sittenkään avaudu Yliopistonkadulle Valmiin näköisestä julkisivusta huolimatta vesipiippukahvila ei avaudu yleisölle ainakaan tässä osoitteessa. Esa Töykkälä viiden hengen porukassa hakemusten pohjalta. Yrittäjän pitäisi tehdä suunnitelmat ja toimittaa ne hallitukselle, mutta mitään tällaisia ei koskaan toimitettu. Kun taloyhtiön hallitus on saanut yrittäjältä suunnitelmat ja hyväksynyt ne, hallitus hakee vielä sen jälkeen kaupungilta lupaa muutoksiin. – Jotain yksittäisiä papereita tuli, mutta isännöitsijä ilmoitti yrittäjälle, että täytyy olla kaikki paperit siitä, mitä kaikkea siellä suunnitellaan ja tehdään. Kyllä tämä jäi ihan yrittäjästä itsestään kiinni, Kallio sanoo. SHISHAN tilat on Ahmed Al Chibibin mukaan myyty noin viikko sitten somalialaiselle yrittäjälle. Tiloihin on tulossa somalialainen yhdistys. Al Chibibin mukaan Shisha ei tule jatkamaan Maariankadun ja Yliopistonkadun kulmassa, mutta ideaa ei ole kokonaan kuopattu. – Olemme katselleet muita paikkoja. Olemme jutelleet S-ketjun kanssa, että vuokrattaisiin mahdollisesti entisen Coffee Housen tilat. Ihmiset kyselevät jatkuvasti, milloin kahvila aukeaa. LIETOLAINEN Julia Koskinen, 31, on aloittanut työn turkulaisen kansanedustajan ja tulevan ministerin Annika Saarikon eduskunta-avustajana. Tehtävässä aiemmin toiminut Janika Tikkala siirtyi pääministeri Juha Sipilän erityisavustajaksi valtioneuvoston kansliaan. Uusi avustaja Koskinen on valtiotieteiden ylioppilas Turun yliopistosta, pääaineenaan poliittinen historia. Aiemmalta koulutukseltaan Koskinen on röntgenhoitaja. Hän on ollut mukana myös kunnallispolitiikassa. Koskinen muuttaa perheineen Varsinais-Suomesta pääkaupunkiseudulle kesän aikana. – Jo vuosia sitten Keskustanuorissa haaveeni oli päästä työskentelemään kansanedustajan avustajana. Annikan kanssa meitä yhdistää muun muassa kiinnostus perhe-, sosiaalija terveyspolitiikkaan, Koskinen sanoo. Julia Koskisesta Saarikon avustaja
7 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET Piikkiön kirkko Piikkiön Rauta ja LVI Oy Salvelanlaaksontie 1, p. 479 6007 ark. 8-17, la 8-13 www.piikkionrautajalvi.¿ rautanet.piikkio@kolumbus.¿ 010 322 5790 089! m 2000! 6 sk 89 ! m 049! m Höylätty ruskea Höylätty ruskea 21x45 ja 21x45 ja 18x45 18x45 m 109! m Terassilauta ruskea Terassilauta ruskea viistetty viistetty 28x95 28x95 250! kpl 5500! 9 l 2000! 2,7 l Geve Strong puuöljyt Geve Strong puuöljyt kirkas, harmaa ja pähkinä kirkas, harmaa ja pähkinä Puuöljy vaativiinkin kohteisiin! 2000! 6 sk Biolan Musta Multa Biolan Musta Multa 45l 45l KESÄ SAAPUU VIHDOINKIN Meiltä saat tarvikkeet mökkisi rakentamiseen ja kunnostamiseen. Valitse kolmesta huipusta! 109000! Lillevilla 312 Lillevilla 312 varasto/puucee varasto/puucee 650! m2 Plano Natur Plano Natur musta palahuopa musta palahuopa 3m 3m22/pkt /pkt Aurinko multa Aurinko multa 70l tai 70l tai Green Care Green Care puutarhamulta puutarhamulta 50l 50l M M Valitse kolm Val Valitse City-aitta tai City-aitta tai City-varasto City-varasto 44mm hirsi 44mm hirsi 6,76m 6,76m22 Toimitamme myös täysiä lavoja, kysy tarjousta! Osa tuotteista toimitusmyyntinä. 30000! 2 sk 15900! sk Multa muna Multa muna 2m 2m33 tutkittua hyvää tutkittua hyvää pihamultaa (ei savea) pihamultaa (ei savea) Aidan teräsjalka Aidan teräsjalka 51x51 51x51 Mitallistettu ruskea Mitallistettu ruskea 48x48 48x48 395! kpl 49x49 295! kpl 40x40 099! kpl 30x30 Betonilaatta Betonilaatta harmaa harmaa
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 13. kesäkuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA HEIKKI Marilan (s.1966) laaja näyttelykokonaisuus Kukkia ja perkeleitä täyttää Wäinö Aaltosen museon kesällä 2015. Näyttelyssä on mukana sekä aivan uusia, juuri tätä näyttelyä varten valmistuneita maalauksia, että taiteilijan vanhempia teoksia. Mukana on mm. runsaita kukkia, uskonnollisia aiheita, karttoja ja omakuvia. Turun piirustuskoulusta vuonna 1992 valmistunut Marila asuu ja työskentelee Turussa. Kukkia ja perkeleitä WAMissa –KOITAN vähän mennä muodin mukana. Yritän etsiä vaatteita, jotka näyttävät ja tuntuvat hyviltä, kertoo Vili Maunonen, 20. Maunonen ostaa vaatteita H&M:stä, mutta saa vaatteita sekä tyylivinkkejä myös isoveljeltään. – Converset tilasin Ruotsista, farkut ovat JC:stä ja paita on tilattu Yhdysvalloista. Nahkatakki on isoveljen vanha. Lippis taitaa olla Tarjoustalosta. Maunosen pukeutumisessa väriskaala on laaja. – Ennen käytin vain mustaa ja valkoista, nykyään menevät pirteätkin värit. Käytän materiaaleja, jotka tuntuvat hyvältä. Kireää nahkaa tai lateksia en kyllä laittaisi päälle. Kenkien kohdalla Maunonen kertoo kulkevansa tennaripuolella kesät talvet. – Käytän pääasiassa Vansseja, Converseja sekä H&M:n hieman halvempia chillaus-kenkiä. Mukavasti muodin mukana Opiskelitko Turun yliopistossa? Mikä on erikoisin opiskelumuistosi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Yhdellä jalalla kevyesti kesään. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN KESÄN herkut puhuttavat 5-vuotiaita Valeria ja Egor Zvaunsia. VALERIA: Mä tykkään makaroonista. EGOR: Mä tykkään makkarasta. V: Mäki tykkään makkarasta. E: Meist on kivaa grillata kesällä. Mut siin grillaamisessa joutuu paljon odottamaan. V: Sillon ei kyllä grillata vaan makkaraa vaan ihan kaikkee. E: Mä jaksan syödä kaikki makkarat. Mä oon syöny ainaki viis. V: Mäki jaksan syödä niin paljon. E: Mä laitan siihen makkaraan ainaki sinappii ja ketsuppii. V: Mäki laitan ketsuppii. E: Me ei syödä kesällä mitään muuta ku makkaraa. Mut ketsuppii laitetaan pitsaanki. Mä tykkään pitsasta. V: Nii mäki. Mut ei siihen laiteta pelkkää ketsuppia. E: Nii siihe laitetaan vaikka juustoa. Ja sit voi laittaa kans kurkkua. Mä osaan jo syödä veitsellä ja haarukalla. V: Nii mäki osaan. E: Siit on paljon aikaa ku me ollaan opittu. V: Mä tykkään kans jäätelöstä ja mansikoista. Banaanijäätelö on hyvää. E: Mä tykkään mansikkajäätelöstä. Mut mä tykkään kans syödä päärynöitä. V: Mä oon käyny jäätelökioskilla. E: Mä en. V: Mä oon syöny niit mansikoita ku saa kojusta. Mansikat on punasii ja vihreitä. Mä oon syöny niitä paljon. E: Nii ja niit mansikoita on isoja ja pieniä. V: Mä oon syöny niitä molempia. E: Mä on syöny kans herneitä. V: Ne on vihreitä, semmosia tummanvihreitä. E: Mä en oo koskaan nähny niissä matoa. V: Mä oon. Mut sitten se otettiin pois siitä. E: Mut herkkui ei kyl saa syödä pelkästään. Sit jos syö vaan niitä ni sit hampaat liikkuu ja ne tippuu. Ketsuppia sinne tänne ää a. yE: M näh V: s HEIKKI MÖTTÖNEN JAAKKO Nousiainen nimitettiin Turun yliopiston uuteen valtio-opin professorin virkaan vuonna 1963. Hän johti turkulaista valtio-opin tutkimuksen koulukuntaa peräti 30 vuotta. Nousiaisesta tuli tunnettu mies koko valtakunnan tasolla televisioruutujen välityksellä analyyttisenä vaaliasiantuntijana. Nousiainen koulutti Turussa myös täysin uuden sukupolven valtiotieteilijöitä, jotka miehittivät myöhemmin useita professorin virkoja ympäri maata. Tästä asiasta Nousiainen on varmaan ylpein kaikista saavutuksistaan. Nousiainen syntyi 20.12.1931 menetetyn Karjalan pienessä Pälkjärven pitäjässä. Hän sai valkolakin Joensuun lyseosta ja jatkoi opiskelujaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Nousiainen eteni nopeasti ja väitteli tohtoriksi alle 30-vuotiaana. Hänen väitöskirjansa aiheena oli kommunistien kannatus Kuopion läänin alueella. Väitöksen ytimenä oli erottaa kommunistit ja kommunistit toisistaan. Hän painotti, että suomalaisella työläispohjaisella kaupunkikommunistilla ja peräkylien korpikommunisteilla oli vissi ero. NOUSIAINEN aloitti varsinaisen työuransa STT:llä, jossa viihtyi seitsemän vuotta. Vuonna 1961 hän aloitti yliopistouransa Jyväskylässä, jossa hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi. Nousiainen sai parin vuoden päästä kuitenkin varsinaisen professuurin Turusta ja samalla runsaasti lisää vastuuta. Nuori tiedemies vastasi huutoon ja alkoi kehittämään laitostaan. Hänen kädestään syntyi useita suomalaisen valtio-opin perusteoksia, joita nykyisetkin opiskelijat pänttäävät. Nousiaisen fokus oli suomalaisissa valtiollisissa laitoksissa ja niiden tutkimisessa. Nousiaisen alaisuudessa kehittyi myös oma turkulainen koulukunta, joka tutki erityisesti politiikkaa sekä poliittista vallankäyttöä vallassa olevien järjestelmien kautta. PROFESSORI Nousiainen toimi 1960ja 70-luvuilla kahteen otteeseen Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina. 1970-luvulla hänestä tuli koko yliopiston vararehtori muutamaksi vuodeksi. Nousiainen sai hallitusvastuuta myös eurooppalaisten valtiotieteilijöiden akateemisessa keskusjärjestössä. Vuonna 1994 Nousiaisesta leivottiin Turun yliopiston kansleri ja sitä luottamustehtävää hän hoiti vuoteen 1997 asti. Hän on ollut tärkeissä luottamustehtävissä myös Turun yliopiston valtuustossa sekä Turun Yliopistosäätiössä. Nousiaisen koulukunta Turun yliopisto harppasi Jaakko Nousiaisen johdolla kärkeen politiikantutkimuksessa Professori Jaakko Nousiainen (kesk.) hallitsi Turun yliopiston valtio-opin laitosta kolme vuosikymmentä. Vierellä työtoverit vs. yliassistentti Pekka Kettunen (vas.), toimistosihteeri Pirjo Hiltunen, vs. professori Hannu Nurmi sekä assistentti Heikki Patomäki. Kuva on otettu marraskuussa 1991. Tuula Heinilä Erkka Airola Vili Maunonen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen
9 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 13. kesäkuuta 2015 TURUN Trojansin tie kauden 2015 Vaahteraliigassa alkaa kovimmalla mahdollisella testillä, kun Trojans matkustaa sunnuntaina 14. kesäkuuta Helsinkiin Roostersin vieraaksi. Viime kauden finaalissa juuri Roostersille hävinnyt Trojans on asettanut tavoitteekseen tällä kaudella mestaruuden. Trojansin kauden ensimmäistä kotiottelua Yläkentällä joutuu odottamaan kuitenkin heinäkuun 11. päivään asti. Trojans aloittaa finaaliuusinnalla TAPPIO Virolle kertoi Suomen jalkapallomaajoukkueen tilasta kaiken olennaisen. EM-karsinnoissa piti pelata kisapaikasta. Todellisuudessa pelataan siitä, ettei pilata seuraavia karsintoja jo valmiiksi putoamalla viidenteen arvontakoriin. Voidaan tietenkin puhua Suomen olemattomasta laitapelaamisesta, toistuvista puolustusvirheistä, yksitoikkoisesta hyökkäysrytmistä ja kyvyttömyydestä varioida pelisysteemiä tilanteen mukaan. Kaikki nämä elementit olivat läsnä Viroa vastaan, kuten ne ovat olleet pitkin karsintoja. Koko Suomen jalkapallon kannalta olennaisinta on kuitenkin se lamaannus, joka joukkuetta vaivasi oikeastaan koko ottelun ajan ja varsinkin Viron ensimmäisen maalin jälkeen. Suomi ei missään vaiheessa taistellut voitosta ja se tyytyi osaansa. Se on kotikentällä anteeksiantamatonta. ILKKA LAPPI Uusia tuulia Kenet haluaisit nähdä Mixu Paatelaisen jälkeen Huuhkajien peräsimessä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JUHANNUKSEN jälkeisellä viikolla 25. kesäkuuta kilpailtavassa Paavo Nurmi Gamesissa suurimman huomion vievät keihäsmiehet Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen johdolla. Terävimmän kärjen takanakin riittää kuitenkin mielenkiintoisia suomalaisnimiä, joita kannattaa seurata. 1. Camilla Richardsson VAASALAINEN juoksee Turussa 3000 metrin esteet. 21-vuotiaalla lupauksella on kaiken mennessä nappiin jopa eväitä hätyytellä Pekingin MM-kisarajaa 9:44,00. Tosin Camilla Richardssonin viime kesänä juostu ennätys on runsaat 12 sekuntia huonompi. Lappeenrannan vaikeissa oloissa juostussa kauden avauksessa Richardssonin aika painui niukasti yli kymmenen minuutin. Nainen on kuitenkin vakuuttanut olevansa kovassa kunnossa ja eväitä kovempiin aikoihin on olemassa. Turussa samalla viivalla on useampi MM-kisarajan urallaan alittanut juoksija, joten kiriapua rajan metsästykseen pitäisi olla hyvin tarjolla. Kannattaa myös painaa mieleen naisten esteiden toistaiseksi voimassa oleva stadionennätys on 2013 Kalevan kisoissa juostu Turkin Gulcan Mingirin 9:45,80. 2. Oskari Mörö EM-FINAALIIN aidatulla ratakierroksella Suomen ennätyksellä viime kesänä juossut Oskari Mörö ei ole enää yllättäjä. Tänä kesänä hän on urheilija, jolta odotetaan tulosta. Mörön päätavoitteet ovat alle 23-vuotiaiden EM-kisat Tallinnassa sekä Pekingin MM-kisat. MM-kisaraja 49,50 ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu. Mörön avauskisa Lappeenrannan Eliittikisoissa meni pipariksi olosuhteiden vuoksi. Turussa Mörö pääsee kovaan kyytiin, jolloin on lupa odottaa hyviä aikojakin. 400 metrin aidoissa mukana on neljä miestä, jotka ovat painelleet urallaan alle 49 sekunnin. Kirkkaimpana helmenä mukana on Kuuban Omar Cisneros, jonka parin kesän takainen ennätys on peräti 47,93. 3. Tuomas Seppänen MIESTEN moukari on yksi kovatasoisimmista Paavo Nurmi Gamesin lajeista. Yhdeksästä heittäjästä Tuomas Seppäsen lisäksi vain Slovakian Marcel Lomnickýn ennätys on alle 80 metrin. EM-finaaliin viime kesänä selvinnyt Seppänen tavoittelee moukarin MM-kisarajaa 76,00. Sen puhkaisi vaatisi parannusta ennätykseen, sillä Seppäsen ennätys on 2011 heitetty 75,31. Mahdollisuuksien rajoissa uusille metriluvuille siirtyminen joka tapauksessa on. Myös yli 30 vuotta vanha Juha Tiaisen nimissä oleva stadionennätys 80,88 voi olla vaaravyöhykkeellä. Muun muassa Unkarin Krisztián Pars ja Egyptin Mostafa Hicham Al-Gamal ovat potentiaalisia stadionennätyksen uhkaajia. Mainitun kaksikon lisäksi kauden lupauksia herättävästi on aloittanut myös Dilshod Nazarov. Kolme kovaa kotimaista PNG tarjoaa mielenkiintoa keihäskisan ulkopuolellakin Krisztian Pars saapuu puolustamaan viimevuotista Paavo Nurmi Gamesin moukarikisan ykköstilaansa. Vuosi sitten unkarilainen hätyytteli 80 metrin rajaa usealla heitolla. Jori Liimatainen
11 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET TYÖ & TALOUS Lauantai 13. kesäkuuta 2015 NAANTALIN Satama Oy on avannut uudet, mobiiliystävällisemmät sivut. Entistä selkeämmän ja näyttävämmän sivuston tarkoitus on auttaa asiakkaita ja sataman käyttäjiä löytämään tarvitsemansa tieto entistä vaivattomammin. Lomakkeet, ajankohtaiset uutiset, julkaisut ja sataman tiedot ovat käden ulottuvilla heti päävalikossa. Etusivulta löytyvät tuttuun tapaan myös sataman laivaliikenne ja säätila. www.portofnaantali.fi Naantalin Satamalle uudet sivut TURKULAISEN kaasunvalvontateknologian asiantuntijayrityksen Detector Oy:n viime marraskuussa solmima jälleenmyyntisopimus Arabiemiraatteihin on johtanut konkreettisiin tilauksiin Lähi-Idästä. Kesäkuun aikana ensimmäiset Suomessa kehitetyt kaasunvalvontalaitteet toimitetaan Lähi-idän öljyja kaasukentille. Detector Oy toimittaa Saudi-Arabiaan useita kaasunvalvontakeskuksia ja vety-ilmaisimia, jotka paloturvallisuusalan kokonaistoimittaja NAFFCO FZCO on tilannut. Laitteet on suunniteltu ja valmistettu Turussa ja osa niistä on sertifioitu räjähdysvaarallisiin tiloihin. Detector on Suomessa ainoa alan valmistaja, jolla on tähän oikeuttava ATEX-hyväksyntä. – NAFFCON kanssa tehty sopimus on tuonut meille tänä vuonna jo kaksi tilausta, jotka ovat heti johtaneet toimituksiin. Vaikka ne eivät vielä ole olleet valtavan suuria, meille on erittäin merkittävää, että saamme arvokkaita referenssejä tältä alueelta, toimitusjohtaja Pentti Maunu Detectorilta kertoo. Detector Oy:llä on kokemusta alihankkijana isoista projekteista, kuten Karibian risteilijöiden kylmäainevalvonnasta ja risteilyaluksella polttoaineena käytettävän LNG-kaasun valvonnasta. Kaasulaitteita myytiin Lähi-itään Vieläkö bisneksistä päätetään lauteilla? Onko se mennyttä maailmaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ RAVINTOLAja catering-yritys Maunon toimitusjohtaja Santtu Kiili myhäilee ylpeänä hississä matkalla Triviumin kattokerrokseen. Kevään aikana kerrokseen on uusittu modernit kokousja saunatilat, jotka valmistuivat pari viikkoa sitten. – Tästä haluttiin sellainen edustussaunojen crème de la crème. Korkea käyttöaste ei olekaan tässä tavoitteena, vaan juttu on siinä, ketkä täällä käyvät. Kun Meyer tekee uutta laivadiiliä, niin nyt on Turussakin joku paikka, jossa voi kätellä isot kaupat saunassa, Kiili toteaa. Triviumin kattokerroksen aiempi saunatila oli aktiivisessa käytössä, mutta siellä kävivät vain Triviumin vuokralaiset. Nyt kun Trivium on siirtynyt Turun teknologiakiinteistöjen omistukseen, uudet saunatilat halutaan tarjota myös ulkopuolisille yrityksille. MYÖS Logomossa edustussauna on aktiivisessa käytössä. Logomo Byrån sauna on tarkoitettu vain Logomon sisäisten yritysten käyttöön. Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsän mukaan kiuas käy lämpimänä viikottain. – Sen suosio on kieltämättä yllättänyt. Aluksi ei ollut edes suunnitelmissa, että Logomoon tulisi saunaa. Mutta kun juttelimme tulevien vuokralaisten kanssa, kävi ilmi, että sellaista tosiaan toivottiin. Nykyään sitä käytetään paljon ehkä siksi, että täällä on hyvin erikokoisia yrityksiä, ja varsinkaan pienemmillä yrityksillä ei ole ollut omissa tiloissaan saunaa, Rytsä sanoo. Logomossa saunaa käyttävät kaikenkokoiset ja -ikäiset yritykset. Yrityksen virkistysilta voi jatkua saunomisen jälkeen toisella puolella Logomoa esimerkiksi konsertissa, mikä lisännee saunan suosiota. – Vuokralaisten kanssa on puhuttu, että ideaa voidaan jalostaa vaikkapa lenkkisaunaksi. Meillä on erilaisia hyvinvointiin liittyviä tempauksia. Voidaan lähteä porukalla vaikka lenkille, mennä sen jälkeen saunaan ja jatkaa töitä, Rytsä kertoo. TRIVIUMIN kattokerroksessa näkymät ja puitteet ovat kieltämättä upeat, mutta se tuntuu myös hinnassa. Santtu Kiilin mukaan lätkäjoukkueet ja bileporukat on rajattu asiakkaista pois: tilat on suunnattu nimenomaan yritysjohdoille, ja kenties juuri uuden polven edustajille. Tällä hetkellä yritysasiakkaat käyttävät Triviumin uusia tiloja enimmäkseen kokoustiloina. Sauna ja poreallas ovat bonusta, josta joutuu pulittamaan kunnolla. – Nuoret aikuiset, joihin luen itsenikin, eivät todellakaan mene juhlimaan johonkin vanhaan kuppaiseen saunaan. Monilla on kotona sauna, ja kun ihmiset haluavat luksusta, joillakin on kotipihassa jo ehkä poreallaskin. Sitten pitää tarjota hienompi sauna ja poreallas, Kiili sanoo. Kättä päälle lauteilla Edustussaunoilla on yhä paikkansa Turun yrityselämässä – Tänne mahtuisi varmaan lähemmäs sata ihmistä, mutta halusimmme rajata sen kahteenkymmeneen. Ei tästä ole tarkoitus tehdä mitään diskoa tai härdelliä, Maunon toimitusjohtaja Santtu Kiili sanoo. Esa Töykkälä
13 Lauantai 13. kesäkuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 13. kesäkuuta 2015 KUVATAITEILIJA Milla Toukkarin näyttely Poimuja ja lausumia koostuu valokuvamontaaseista, joissa muun muassa pigmenttitulosteet, kymppikuvat ja paperileikkaukset yhdistyvät. Teosten kuvamateriaali on pääasiassa Toukkarin omaa arkistoa vuosilta 2013–2015. Kollaasinäyttelyn teemoiksi nousevat murtuma, kuilu ja dekonstruktio. Näyttely on avoinna Valokuvakeskus Perissä 12.6.–5.7. Murtuvia valokuvamontaaseja Perissä ALOITETAAN ulkopuolisista tekijöistä: Valitettavasti Entourage-elokuvan yksi suurimmista ongelmista on, että se on vuosia myöhässä. Miksi Vincen ja kumppaneiden tarinan pitäisi enää kiinnostaa, kun televisiosarjan loppuminenkin oli lähinnä helpotus? Sitten asiaan: itse elokuvaa katsoessa sarjan maailmaan palaaminen tuntuu kivalta ehkä hetkittäin, mutta ne hetket jäävät todella lyhyiksi. Kiinnostavin anti – Hollywoodin karrikoidut bisneskuviot – on jätetty vähemmälle ja suurin valta on annettu poikien fantasiamaailmalle, jossa miehet höhöttävät omille runkkausvitseilleen ja naiset tanssivat lähikuvissa bikineissä. Päällimmäiseksi tunteeksi elokuva jättää kuitenkin silkan hämmennyksen, niin hutaistulta loppuratkaisu tuntuu. Kenelle: Entourage-faneille, niistäkin vain vannoutuneimmille. Arvio: Kuin todella tylsä Entouragejakso, joka on venytetty elokuvan mittaiseksi. ESA TÖYKKÄLÄ Pojat yhä poikii Millainen valokuvataide jätti sinuun viimeksi jäljen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ TURUN taidemuseon Riviera-näyttely koostuu Jacques Henri Lartiguen lähes kahdestasadasta valokuvasta, jotka sijoittuvat Ranskan Rivieran kulta-aikaan 1920–50-luvuille. Vanhan ajan glamouria henkivissä kuvissa toistuvat yhtenään nopeat kilpaautot, juhlava elämä rannoilla ja tyylikkäät naiset. Jacques Henri Lartigue (1894– 1986) syntyi Ranskassa rikkaaseen perheeseen. Hän otti ensimmäisen valokuvansa 7-vuotiaana vuonna 1901. Aluksi Lartigue otti kuvia lähinnä omasta perheestään, mutta sittemmin muun muassa urheilukilpailujen vauhti alkoi kiehtoa häntä. Ranskan Rivierasta tuli 1800-luvun lopussa suosittu matkailukohde, jonne vauraat turistit lähtivät nauttimaan auringosta, rannoista ja aamuun asti virtaavasta samppanjasta seurapiirijuhlissa. Alue sai hohdokkaan maineen taiteilijoiden ja julkkisten lomakohteena, jollaisena se tunnetaan vielä nykyäänkin. LARTIGUEN varakas perhe ei ollut poikkeus. Lartigue vieraili Rivieralla perheensä ja kameransa kanssa ensimmäistä kertaa 11-vuotiaana. Sotien jälkeen hänen mielestään jokin kuitenkin muuttui Rivierassa ja ihmisten tyylissä. Muutos myös näkyy Lartiguen valokuvissa. Lartigue kuvasi Rivieralla paljon naisia. Naiset olivat hänelle kiehtova arvoitus, jota hän pyrki ymmärtämään paremmin linssin takaa. Lartigue on kuitenkin sanonut, ettei hän koskaan itse pyrkinyt kohteidensa seuraan, olivat ne sitten naisia, autoja tai juhlia. Päinvastoin: hän itse oli katsoja, jonka luokse kohteet tulivat. Reaktionopeutensa hän kertoo oppineensa tenniksestä. Lartigue työskenteli ammatikseen taidemaalarina, mutta valokuvaus oli aina hänen intohimonsa, josta hänet nykyään tunnetaan. Lartiguen valokuvataide alkoi niittää arvostusta USA:ssa miehen ollessa 68-vuotias. Tuolloin New Yorkin modernin taiteen museo järjesti laajan näyttelyn Lartiguen tuotannosta. Kotimaassaan Lartigue tuli puolestaan tunnetuksi vasta vuonna 1974, kun presidentti Valéry Giscard d’Estaing valitsi hänet ottamaan virallisen valokuvansa. VALOKUVAINNOSTUS syntyi ennen kaikkea Lartiquen intohimosta tallentaa ohikiitäviä ilon ja onnen hetkiä elämästä. Kuoltuaan 92-vuotiaana hän jätti jälkeensä noin 150 000 valokuvasta ja 50 000 päiväkirjamerkinnästä koostuvan vaikuttavan kokoelman. Turun taidemuseon näyttely on toteutettu yhteistyössä Lartiguen ystäväyhdistyksen (L’association des Amis de Jacques Henri Lartigue) ja Ranskan kulttuuriministeriön kanssa. Riviera-näyttely Turun taidemuseossa 20. syyskuuta saakka. Glamouria ja elämäniloa Turun taidemuseon uusi päänäyttely vie Rivieran rannoille Jacques Henri Lartigue: Chou Valton, Cap d’Antibes, 1932 Ministère de la Culture-France/AAJHL
2 Lauantai 13. 6. 2015
Lauantai 13. 6. 2015 3
4 Lauantai 13. 6. 2015
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 13. kesäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ARVON lukija! Kesä on mitä parhainta aikaa seikkailuille. Viime aikoina olen ottanut usein seikkailuseuraksi Mia Röngän, Ari Karhilahden ja Ann-Mari Rannikon kirjoittaman Turun seudun luontoretkioppaan. Kirjan kohdevalinnat pohjautuvat Luonto Plus -televisiosarjaan. Olen ollut ohjelman fani siitä lähtien, kun näin yhden jakson sattumalta edesmenneellä Turku TV:llä monta vuotta sitten. Oli ihanaa katsella, kun Ari ja Ann-Mari kolusivat metsiä, kertoivat tarinoita ja ihmettelivät kaikkea löytämäänsä. Luontoretkiopas esittelee kymmeniä kohteita Turussa ja lähiympäristössä. Kirjaa selatessaan huomaa, että nähtävää löytyy nurkan takaa. Oma kotiseutuni kätkee ihmeitä. Terveisiä Pallivahasta! Suuntasin sinne puolisoni kanssa viime viikolla luontoretkiopas ja eväät repussa. Kohteena oli nähtävyys, josta koko lähiö on saanut nimensä. Tiesin entuudestaan, ettei Pallivahan nimi tarkoita sitä mikä nykyihmiselle tulee ensimmäisenä mieleen, vaan isoa kiveä. KIVEN koko ja mahtipontisuus yllättivät – ihminen tuntee itsensä pieneksi kymmenmetrisen siirtolohkareen äärellä. Se ei mahtunut näkökenttään yhdellä vilkaisulla. Mannerjää on kuljettanut jättiläisen paikalleen jo jääkaudella. Historia ei asu vain museoissa. Kun hyppelin pienenä tyttönä Hepokullan Kalmasvuorella, en tiennyt, että sieltä löytyy muinoin eläneiden ihmisten leposija. Osittain maahan uponnut kivijoukko jää herkästi huomaamatta. Haudaksi sitä ei ainakaan helposti arvaa. Kalmasvuoren laelta kaupunkiin avautuva näkymä sen sijaan tekee vaikutuksen ilman taustatietojakin. Paljon on jo nähty, paljon vielä näkemättä. Tässä kaupungissa riittää seikkailuja. MERJA KAJALA Terveisiä Pallivahasta PÄÄMINISTERI Sipilän hallituksen ohjelman kaikkein huonoimpana päätöksenä voidaan pitää yli kolmevuotiaiden päivähoidon mitoituksen tiukkenemista siten, että seitsemän lapsen sijaan yhdellä hoitajalla voi jatkossa olla kahdeksan lasta hoidettavanaan. Päiväkoteihin kaivataan lisää käsipareja, ei vähemmän. Päivähoitoryhmän koko nousee siis 24 lapseen ja niistä tulee koululuokkien kokoisia vaikka lapsi saattaa viettää varhaiskasvatuksessa jopa 10 tuntia päivässä. Laadun heikennyksestä huolimatta päivähoitomaksut kasvavat. Toivon todella, että mielenilmaukset saavat perusporvarihallituksen järkiinsä. OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu kasvatus tai koulutus. Tästä ei hallitus kuitenkaan tunnu välittävän, vaan pelkästään varhaiskasvatuksesta säästetään 154 miljoonaa euroa subjektiivisen päivähoidon rajauksena ja ryhmäkokojen nostolla. Tuon OECD:n laskelman mukaan tämä tulisi aiheuttamaan seitsenkertaiset, siis yli miljardin menetykset tulevaisuudessa. Viime hallituskaudella uudistimme varhaiskasvatusta säätämällä varhaiskasvatuslain ensimmäisestä vaiheesta. Missä ovat hallitusohjelman kirjaukset varhaiskasvatuslain seuraavista uudistusaskelista, joita sivistysvaliokuntakin edellytti? Neljän lapsen äitinä tiedän, että esiopetus on ainutlaatuinen elämänvaihe lapselle ja viitoittaa hänen tiensä koulutielle. Nykykäytännössä esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito on järjestetty päiväkotien kokopäiväisissä esiopetusryhmissä, mutta nyt hallitusohjelmassa esitetään esiopetuksessa olevien lasten päivähoidon korvaamista edullisempana kerhotoimintana. Tämä johtaa koulutuksellisen tasa-arvon romuttumiseen, sillä kerhotoiminnan järjestämistä ei säädellä millään tavalla. Mitä enemmän ryhmässä on lapsia, sitä enemmän sairaudet tutkitusti lisääntyvät ja tätä kautta myös vanhempien työstä poissaolot, joita hallitus nimenomaan haluaisi vähentää. Suuremmat ryhmät myös heikentävät lasten mahdollisuuksia saada riittävästi huomiota. Suuret ryhmät ovat riski myös erityislapsille ja ne heikentävät heidän tulevaa koulussa selviytymistään eli juuri sitä osaamista, jota haluaisimme lisää. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) Näpit irti varhaiskasvatuksesta TYKS on uudistanut pysäköintiasioitaan. Tunnetulla seurauksella. Mikään ei kuitenkaan riitä. Vastaavasti ”kampusta” keskitetään yhä lisää Kupittaalle, jossa jo ennestään on melkoinen pysäköintipaikkapula. Joten Yliopistonmäeltä aina Hippoksentien ja Veritas-stadionin seutuville asti ”paine” tuntuu. Suurin osa tuskailijoista lienee korkeakoulujen ja TYKSin alueelle houkuttelemaa henkilö-, opiskelijaja potilaskuntaa. Olisiko siis ”jättipottihelpotusta” tilanteeseen, jos purkuriitelyn sijasta U-sairaala tuunattaisiin pysäköintitaloksi henkilöautoille? Henkilöautojen korkeudesta taikka painosta tuskin mahtumistaikka kestävyysongelmia syntyisi. Muutama Hämeenkadun puolelta, rakennuksen taakse näkösuojaan jäävä, maisemaan sulautuva sisäänajoramppi rinneratkaisuna museovirastoakin varmaan kompromissina tyydyttäisi. Ulkonäköhän ei juurikaan muuttuisi eivätkä ”peltilehmät” ainakaan homeista yskähtelisi. Luulisi moisen ”ometan” sitten purkavan koko laajan alueen painetta ratkaisevasti kauas tulevaisuuteen ja aina Data-Citylle asti. Bonuksena voisi vielä muuten tarpeettomaksi käyvän tunnelin U-sairaalasta hyödyntää sääsuojattuna kulkuyhteytenä uudesta parkkitalosta A-sairaalaan. Vaikka nonstop Sakke-sairaalajunalla, kasvussa olevalla, työllistävällä kuli-yrittäjyydellä taikka vain lentoasematyyppisellä liukuhihnaratkaisulla. E. J. VALTONEN U-sairaalasta tehtävä parkkitalo Kirjoittaja ehdottaa U-sairaalasta parkkitaloa.