Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 | Nro 38 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Aarnen talli on liikuttanut ikämiehiä yli 40 vuotta. Suuren suosion vuoksi jäsenyyden alaikäraja on 60 vuotta. Kaupunki s. 8 Ukot liikkeessä Ismo Tuominen hyppää toista kertaa Raision Loimun lentopallomiehistön ruoriin. Nyt lähtötilanne on helpompi. Urheilu s. 10 Toinen kerta toden sanoo Fysioterapeutti Milla Lampinen tuntee ihmisen kipupisteet kirjaimellisesti. Ja osaa myös hoitaa niitä. Elämä&tyyli s. 14 Kipujen poistaja Erikoissairaanhoito maksaa Turulle enemmän kuin olisi varaa. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 13.5.2015 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 VÄKI pakkautuu kaupunkikeskuksiin, muu maa autioituu. Keskittymiskehitys on vauhdissa, eikä sille näy päätepistettä. Oikein vai väärin? Sekä että. Tosiasiallisesti väki keskittyy kaupunkiseuduille, tarkemmin Turun, Tampereen ja Helsingin muodostamaan kolmioon. Sinne pakkautuu entistä suurempi osa Suomessa asuvista. Kolmio on myös koko ajan merkittävämpi taloudellisen toimeliaisuuden eli yritystoiminnan ja työn kannalta. Duunit ovat täällä. Kaupunkiseutujen sisällä jyllää kuitenkin vastavoima. Yhdyskuntarakenne on hajautumassa, ainakin monessa Varsinais-Suomen taajamassa. Tulokseen on päädytty VarsinaisSuomen liiton tilastokatsauksessa. YHDYSKUNTARAKENTEEN katsotaan hajautuvan, jos taajama laajenee samalla, kun sen asukastiheys pienenee. Rakenne tiivistyy, jos asukastiheys kasvaa pinta-alan kasvaessa. Jotta asia ei olisi aivan yksinkertainen, niin on tilanteita, jossa taajama voi supistua sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään. Taajama voi myös kasvaa sisäänpäin, jolloin se supistuu, mutta asukastiheys kasvaa. Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on kasvanut hajautumalla. Kärjessä on Rusko. Hajautuva kehitys on tyypillistä vanhoissa keskuksissa. Reunoille syntyy ydinalueita alhaisemman tehokkuuden yhdyskuntarakennetta. Kaupunkien keskusta-alueiden asukasmäärät ovat myös olleet laskussa. Tiivistyvät alueet ovat Hirvensalon kaltaisia esikaupunkialueita. Hirvensalon, Moision ja Littoisten asukasluku on kasvanut nopeammin kuin niiden pinta-ala. HAJAUTUMINEN hankaloittaa etenkin liikenteen järjestämistä. Ongelmallisimpia ovat taajamat, jotka ovat keskuksen liepeillä mutta tehokkuutta on vähän. Aluetta on vaikea kehittää asemakaavoituksella, päätellään katsauksessa. Oikein vai väärin? Se ei vain tietokilpailukysymys, vaan myös moraalinen kysymys. Pitääkö koko maa pitää asuttuna? Jos väki haluaa asua väljästi puutarhakaupungeissa, miksi se pakkautuu taajamiin? Siksi, että keskittymät luovat uutta eli työtä ja mahdollisuuksia. Niitä halajavat kaikki. LASSE VIRTANEN Hajautuvaa keskittymistä MITEN uudistaisit kuntien hallintorakenteita? PERHEENTUPA: Meidän pitäisi karsia ja yksinkertaistaa hallintoa. ANDERSSON: Kukaan kuntalainen ei varmasti nykyisellään pysy kartalla siitä, kuka on päättämässä mistäkin. On totta, että nykyinen järjestelmä on sekava ja läpinäkymätön. CP: Meidän pitäisi ottaa riittävän pieni lääni, jossa olisi nykyiset aluehallintoviraston ja ELY-keskuksen tehtävät, osa suurkuntien tehtävistä, esimerkiksi terveydenhuollon järjestäminen sekä osa maakuntahallinnon kaavoitustehtäviä. Myös esimerkiksi poliisissa vastuualue pitäisi olla samassa kokoluokassa. LA: Erityisen ongelmallinen nykyjärjestelmä on esimerkiksi sote-kysymyksessä ja muissa tapauksissa, joissa pyörii paljon rahaa. Esimerkiksi sotessa on kyse kuntalaisten kannalta erityisen tärkeistä päätöksistä. CP: Työni puolesta tietenkin mietin varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Tätä taustaa vasten, kun mietin nykyistä hyvin sekavaa järjestelmää, mieleen nousee kysymys, jos ihan oikeasti luonnonkatastrofin tai jonkun muun poikkeustilanteen takia pitäisi pystyä toimimaan ja johtaa toimintaa, niin miten se onnistuisi, kun kaikki hallintoalueetkin ovat eri kokoisia. LA: Pidän järkevänä periaatteena, että rahat ja päätäntävalta ovat samalla tasolla. Minusta olisi järkevää, että jos olisi tällainen lääni tai vastaava, niin olisi sitten verotusoikeus että päätäntävalta sillä tasolla. Sitten tietyt maakunnalliset kaavoitusasiat ja vastaavat palvelut. Kuntatasolla voitaisiin pysyä nykymallissa, missä valtuustot päättävät lähipalveluista. CP: Jos mietitään esimerkiksi yrittäjien kannalta, uudistamalla voitaisiin päästä monessa palvelussa sellaiseen tilanteeseen, että ihmisillä on yksi kontaktihenkilö, jota kautta erilaiset lupa-asiat menevät eteenpäin. Nykyisellään AVIja ELY-kenttä on ihan kaaosta. Siellä on todella suurta sekoilua. LA: Käsittääkseni Kainuussa on ollut sellainen maakunnallinen malli, mistä on saatu ihan hyviä kokemuksia. Ainakin alueellisesti tämänkaltainen malli voisi toimia. CP: Historian ystävänä lämmittäisi saada takaisin lääni. Ja maaherra ennen kaikkea. RAJU on ajan riento. Ajat muuttuvat siihen tahtiin, että sanontojakin on päivitettävä. Väkeä on kuin Stockan ovissa, sanottiin ennen. Se kaipaa päivitystä. Väkeä on kuin Stockan yt-neuvotteluissa, kuuluu sanonta jatkossa. TUTKIMUKSEN mukaan jääkiekko sekä yhdistää että erottaa suomalaisia. Leijonien otteita seuraavat kuuluvat hetken aikaa samaan heimoon, samoin kuin toisten kiekkofanitusta halveksuvat. Sosiologinen win-wintilanne. PERTTI Kurikan Nimipäivät on nostattanut jo nyt ulkomailla enemmän mediahuomiota kuin Lordi. Viisutoimittajien raati ehti heti aluksi lyttäämään poikien punkin maan rakoon. Tämä tietää hyvää. Aina mun pitää voittaa euroviisut. Tack… …nej tack! TURUSSAKIN nähdään vaihteeksi huippukorista, kun biisonit toi pelinsä nakkikattilaan. Ikävä kyllä koitos on loimaalaisten ja joensuulaisten välinen, mutta onneksi yksi kentän tähdistä on perusturkulainen Teemu Rannikko. Joko kohta saataisiin kokonainen turkulaisjoukkue näihin peleihin? SELKÄRANGAN puute. Se on paha tauti. Onneksi se ei tartu. SÄÄNTÖ-SUOMI iski jälleen. Mikäli kauppakeskukseen tai myymälään eksyy rauhoitettu lintu, sitä ei saa poistaa rakennuksesta ilman elykeskuksen myöntämää rauhoitusmääräysten poikkeuslupaa. Luvan käsittely vie useita päiviä. Juu, luit oikein. Eikä ollut vitsi. n n mn n. t a. N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 Oletko joutunut käymään sairaalassa? Olisiko vaiva voitu hoitaa terveysasemalla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PIDÄ Saaristo Siistinä ry järjestää toista kertaa valtakunnallisen Siisti Biitsi -talkookampanjan 18.–24. toukokuuta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskukset ovat mukana siivoamassa rantoja. Rantoja siivotaan talkoilla Kunstenniemen, Heinänokan ja Pyölinrannan leirikeskuksissa. Partiolaiset siivoavat myös partiovenesataman ja Heinänokan rantoja. Siisti Biitsi siivoaa leirikeskuksissa LYSEON lukion toiminta loppuu 1. elokuuta alkaen. Sekä opiskelijat että opettajat on sijoitettava muihin lukioihin. TSYK:n lukion remontti alkaa viimeistään vuoden 2017 alussa. Opiskelijat ja opettajat on määrä sijoittaa Sepänkatu 2:sta vapautuviin tiloihin. Muutokset johtavat siihen, että opiskelijamäärää lukuvuodelle 2016–17 on vaikea vielä määritellä. Lyseon lukion opiskelijamäärän suuruisesta opiskelijoiden sisäänotosta voidaan joutua vuodeksi luopumaan tilaongelmien vuoksi. Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja selvitetään. Niitä ovat Lyseon lukion siirtyminen Topeliuksen koulun tiloihin 1. elokuuta, mikäli ne vapautuvat Katedraalskolanilta tai se, että lyseolaiset jaetaan tasaisesti muihin lukioihin. Tilanpuute uhkaa silti. Tiloja etsitään Työväenopistosta, Puropellonkoulusta ja ammatti-instituutin Kellonsoittajankadun yksiköstä. Lukion lukuvuoden 2016–17 sisäänotosta päätetään kasvatusja opetuslautakunnan suomenkielinen lukioja ammattiopetusjaosto syyskauden ensimmäisessä kokouksessa. Mitä tapahtuu lyseolaisille? LASSE VIRTANEN TURUN kaupunginhallitus koki melkoisen tuuletuksen vuodenvaihteen jälkeen, sillä 13 jäsenestä viisi vaihtui. Uusina hallitukseen nousivat Li Andersson (vas.), Mika Maaskola (sd.), Satu Alanen (kok.), Mikael Miikkola (ps.) ja Elina Rantanen (vihr.). Tilaa tekivät Pirjo Rinne (vas.), joka nousi valtuuston kolmanneksi varapuheenjohtajaksi, Aimo Massinen (sd.), Lauri Kattelus (kok.), joka valittiin valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, Timo Laihinen, joka loikkasi perussuomalaisista kokoomukseen ja Katri Sarlund (vihr.), joka nousi valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kaupunginhallituksen ovet käyvät jälleen seuraavassa valtuuston kokouksessa 1. kesäkuuta. Syynä on eduskuntavaalitulos. Li Andersson ja Saara-Sofia Sirén (kok.) valittiin kansanedustajiksi. He jättävät kaupunginhallituksen. Vielä ei ole selvillä, ketkä nousevat tilalle. Anderssonin hallituspaikkaa on soviteltu Rinteelle, joka on ollut suostuvainen palaamaan hallitukseen. Siirto vapauttaisi valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan paikan, johon tyrkyllä on Sauli Saarinen. – Asiasta ei ole päätöksiä. Olen ilmoittanut, että olen käytettävissä 18 vuoden varapuheenjohtajakokemuksella, sanoo Saarinen. Katteluksella, kokoomuksen ryhmän puheenjohtajalla, on selvä käsitys, mistä joukosta valinta tehdään. – Valtuustossa 1. kesäkuuta valitaan seuraaja. Valtuustoryhmästä joku naisvaltuutettu nousee tilalle, sanoo Kattelus. Kaupunginhallituksen ovet käyvät jälleen UUTISANALYYSI TURUN kaupungin alijäämä uhkaa ennusteen mukaan nousta tänä vuonna 32 miljoonaan euroon. Suurin ylitysuhka on sosiaalija terveysmenoissa. Ne ovat ylittämässä talousarvion 16 miljoonalla eurolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille (VSSHP) tilitettävä maksuosuus on kuusi miljoonaa euroa suunniteltua suurempi. Hyvinvointitoimialan selvityksen mukaan pelkästään poliklinikkakäyntien kustannukset ovat nousseet vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana noin 14,4 prosenttia, kun vertailu käy viime vuoteen, vaikka poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet vain 2,5 prosenttia. Hoitojaksojen kustannusten kasvu on kymmenen prosenttia, vaikka hoitojaksot ovat vähentyneet 2,2 prosenttia. Miten se on mahdollista? Pentti Huovinen (kok.) arvioi maanantaina valtuustossa, ettei VSSHP ole pystynyt sopeuttamaan henkilökuntansa määrää yhtä nopeasti kuin tarve muuttuu, vaikka se onkin pystynyt parantamaan tuottavuuttaan. – Samanlaista henkilöstön säätelyä ei ole pystytty tekemään. Rakenteellisia uudistuksia on meneillään. PIIA Elo (sd.), joka on paitsi valtuutettu myös sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja, esitti toisenlaisen selityksen. Elon mukaan piiri on kyennyt rajaamaan menojen kasvun maltilliseen 2,2 prosenttiin. Toinen asia on, kuinka paljon piirin palveluja käytetään. – Kaupungille valitettavasti tulee kustannus siitä, minkä verran se käyttää palveluita. Viime vuonna turkulaisia kävijöitä oli Tyksissä 4,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Se tarkoittaa hoidettavia potilaita. – Suurin osa on onnistuttu hoitamaan poliklinikkakäynnillä. He Käyttö vähenee, kulut kasvavat Turun kaupungin sairaanhoitopiirille maksama potti kasvaa, mutta miksi? Sairaalaklovnit ovat ilahduttaneet lasten poliklinikan pippu potilaita jo useamman vuodenTara Lehtonen eivät ole jääneet kuormittamaan vuodeosastoa pidemmäksi aikaa. Hoitojaksojen määrä todellakin vähenee. Mutta se ei vähennä sitä, mitä sairaalassa tehdään päiväsaikaan sinä aikana, kun ihminen tulee aamulla ja lähtee illalla kotiin. Elon mukaan peräti 40 prosenttia turkulaisista kävi viime vuonna sairaanhoitopiirin palveluissa. Ongelmaa pitäisi hänen mukaansa ratkaista valtuustosalissa eikä sairaanhoitopiirissä. – Ei ole sairaanhoitopiirin tehtävä olla ovella sanomassa, että tänne ei saa tulla, arvio Elo. – Hoitojaksot lyhenevät, poliklinikkakäyntien määrä kasvaa ja poliklinikkakäyntien kustannukset kasvavat, koska niiden aikana pystytään tekemään aivan erilaisia toimenpiteitä kuin aikaisemmin. Ei ole aivan yksioikoista, että piiri vain laskuttaa lisää, eikä Turulla ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa, selitti Elo. – Itsekin olen tilanteesta hyvin pahoillani, että Turun kaupungin budjetti koko ajan pettää, kun puhutaan sairaanhoitopiirin kustannuksista. ENÄÄ pitäisi siis selvittää, miksi potilasmäärä kasvaa juuri sairaalassa, jossa hoitokustannukset ovat suuremmat kuin terveysasemilla. Onko kyse ikääntymisen sivuvaikutuksesta vai siitä, että yhä enemmän havaitaan ja pystytään myös hoitamaan? Turku, jos mikä, kaipaa kipeästi sote-uudistusta. LASSE VIRTANEN FORUMIN korttelissa on 11.–15. toukokuuta kello 10–17 yrittäjyyden Pop-up Sparraamo. Sparraamossa voi tavata yrittäjyyden ammattilaisia, yrittäjyyden edistäjiä sekä yrittäjiä. WebAitio videostriimaa ja lanseeraa samalla suoraan verkkoselaimella käytettävän, live-videoyhteyteen perustuvan viestintäratkaisun. Viikon aikana WebAitio videoi suoraan haastatteluja osoitteessa www.webaitio.com. Sparraamossa on esittelyssä muun muassa 3D-tulostuspalvelu sekä Nuori Yrittäjyys Start Up -yritysten esittely. Yrittäjyyden Pop-up sparraamossa ovat mukana Turun Yrittäjät, Turun ammattikorkeakoulu, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Yrityskummit ja WebAitio. Forum sai sparraamon
7 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURKU Rock Academy saa Lokalahdella 16.–18. heinäkuuta järjestettävään Karjurockiin nimikkolavan, jolla tulee kahden päivän aikana esiintymään runsaasti Academyn luotsaamia yhtyeitä. Aiempina vuosina tapahtumassa on esiintynyt yksittäisiä Academyn riveissä soittavia yhtyeitä. Promoottori Robert Sainion mukaan Karjurock haluaa tarjota mahdollisuuksia esiintyä festivaaleilla jo uran alkutaipaleilla. Turkulaisbändeille lava Karjurockiin SUPERBUSSIKONSEPTI kehitettiin ensimmäisenä Curitibassa Brasiliassa koska metron rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi. Busseja varten on omat leveät 2-kaistaiset kadut, missä ainoastaan bussit ja hälytysautot saa liikkua. Bussit kulkevat kuten metro ja pysähtyvät kaikilla pysäkillä. Erittäin tehokas, mutta vie erittäin paljon tilaa, jota meillä ei ole enää käytettävissä. Ratikka mahtuu kapeammalle alueella. GÖRAN WIKSTEDT EHDOTTOMASTI taloyhtiöllä on oikeus kieltää läpikulku tontillaan! ARMI KAUPPINEN ON todella hienoa, että kehitysvammaiset pääsevät edustamaan suomea Euroviisuissa. Moni on sitä mieltä, että kehitysvammaisista ei ole mihinkään. Kyllä he voivat hyvinkin pärjätä. LIEVÄ KEHITYSVAMMA VOIKO paino-ongelma olla tavallaan jotenkin ”psyykkisesti avuttoman” ulkoinen oire? Syynä ns.”Paremmintietäjien” kontrollointi, valta ja etulyöntiasema, parempiosaisuus, pompottelu ja ymmärtämätön ulkoaohjaus? Tasa-arvo = tasapainoa. SURU TYÖSSÄKÄYVÄN yh-äidin tuskailua: 32:n busseissa ei ole riittävästi tilaa lastenvaunuille, kun niitä kulkee niimpal just 32:n busseissa. Apua, mitä tälle asialle voisi tehdä? ..TAAS MENI OHI! Onko naisilla Aarnen tallia vastaavia liikuntailmiöitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Olen tämän metsän notkein mänty. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Kari Pesonen MARIANNE ROVIO KESKIVIIKKOAAMUISIN Kupittaan urheiluhalliin saapuu liikkumaan kerrallaan lähes 500 keltamustiin verryttelyasuihin pukeutunutta eläkeläismiestä. Kyseessä on yli 60-vuotiaille miehille suunnattu vapaaehtoinen liikuntaryhmä Aarnen talli. Alun perin ryhmän perusti 43 vuotta sitten Ruissalossa lenkkiryhmiä vetänyt Aarne Haahtela, ja ryhmän suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt jäseniä on 740, ja tavallisesti yhtenä keskiviikkona paikan päälle saapuu kerralla 450–500 talliveljeä. Nykyinen tallimestari Pekka Mäntsälä arvelee suosion perustuvan leppoisaan yhdessäoloon ja monipuoliseen liikuntatarjontaan. – Miehiä vetää mukaan se, että täällä näkee muita ihmisiä ja samalla vaihdetaan viikon kuulumiset tuttujen kesken. Kannustamme myös liikkumaan ja syömään terveellisesti. Olemme verkostoituneet hyvin muiden seurojen ja yhdistysten kanssa. Täällä on helppoa myös saada rutiinia mukaan liikkumiseen, koska tarjolla on joka kerta juoksua, kävelyä ja jumppaa. Lopuksi pääsee myös saunomaan jos haluaa tai voi jäädä vielä urheiluhallin kahvioon kahvittelemaan, Mäntsälä sanoi. Aarnen tallissa pidetään yllä kuntoa ja harjoitellaan tasapainoa sekä kartutetaan lihasvoimaa. – Ohjaajat pitävät huolta siitä, että liikkeet tehdään oikein. Aarnen talli varmasti säästää Turun kaupungilta suuren määrän rahaa, sillä tasapainoharjoittelut ja lihasmassan voimistaminen ylläpitää terveyttä sekä ennaltaehkäisee kaatumisilta ja vammoilta liukkailla keleillä. TALLI aukeaa keskiviikkoisin aamuyhdeksältä. Innokkaimmat saapuvat paikalle jo seitsemältä ja kävelevät tai kuntoilevat kuntolaitteissa. Yhdeksältä alkaa noin 20 minuutin varhaisjumppa, johon osallistuu tavallisesti noin 200 jumppaajaa kerralla. Sitten on vuorossa infotilaisuus, jonka jälkeen kävellään ja juostaan, sitten pidetään varsinainen jumppa. Jumppaa on tarjolla joka kerta viisi erilaista ryhmää. – Noin vartin kestävän infotilaisuuden aikana jaamme pronssisia mitaleja ja kunniakirjan tasavuosia täyttäville 7 vuotta mukana olleille talliveljille. Hopeisen mitalin saavat sitten 13 vuotta mukana olleet. Myös uudet tulokkaat esittelemme muiden edessä ja pyydämme tallilaisten hyväksynnän uusille tulokkaille. Koskaan ei vielä ole ketään uutta tulokasta hylätty, Mäntsälä hymyilee. AARNEN tallin suuresta jäsenmäärästä johtuen uusia tulokkaita ei enää Kupittaalle oteta muuta kuin yli 60-vuotiaiden turkulaisten joukosta. Ryhmä on hyvä esimerkki siitä miten pienellä budjetilla voi saada paljon aikaan. – Meidän on ollut tilan puutteen takia vedettävä tällainen raja, vaikka aikaisemmin myös lähikuntien miehet olivat tervetulleita. Jäsenmaksua täällä ei makseta, meillä on pelkästään liittymismaksu. Varat urheiluhallin vuokraan keräämme esimerkiksi joulujuhlilla, joiden avulla keräämme varoja toimintaamme, Mäntsälä sanoi. Miesten juttu Aarnen talli kerää riveihinsä satoja innokkaita ikämiehiä Aarnen talli on liikuttanut ikämiehiä urheilemaan yli 40 vuotta. Tallimestarin virkaa tekee Pekka Mäntsälä (edessä). Jori Liimatainen OONA KARHUNEN 2000-LUVUN patsaspuiston edistymistä seurataan videoiden kautta lapsitoimittajien Samira Färmin ja Osmo Vänskin matkassa. Kähärin koulun nelosluokkalaiset päätyivät tehtävään lasten parlamentin kautta. – Meitä kysyttiin tehtävään. Lähdin mukaan, koska halusin saada jotain uutta elämääni. Halusin myös vähän kuuluisuutta, jota tässä saa kyllä, Osmo kertoo. Tähän mennessä kaksikko on päässyt haastattelemaan sekä tekemään juontoja. Se on ollut heidän mielestään hauskaa ja helppoa. – Meillä on läppäri tai paperi, jossa lukee kysymykset. Sitten meille annetaan vain mikki kouraan ja siihen puhutaan. Ei se sen kummallisempaa ole, Osmo kertoo. Vaikeuksia on kuitenkin tuottanut lukunopeus. – Täytyisi lukea tasaisesti. Se on ollut kummallekin ongelma. Välillä on ollut myös takeltelemista. Siitä olemme yrittäneet päästä pois, Osmo kertoo. – Vaikeaa on ollut myös se, että täytyy puhua kovalla äänellä, Samira lisää. Yleensä Samira ja Osmo eivät jännitä kuvauksia. Ainoastaan ensimmäinen kuvauskerta aiheutti hermostuneisuutta. – Mietin, että mitäköhän haastattelussa tehdään. Silloin meidät pistettiin istumaan sohvalle ja sitten kysyimme kysymykset, Samira kertoo. Kivointa on kaksikon mielestä ollut haastattelu Seikkiksellä. Paikalla oli kaneja. jotka otettiin Samiran keksinnöstä mukaan videolle. – Yhden kanin nimi oli Vaavi ja sillä oli syntymäpäivä. Se oli söpö, Samira sanoo. Juttusarjassa seurataan 2000-luvun patsaspuistohankkeen etenemistä. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tutustu ja suunnittele: facebook.com/patsaspuistoturku. “Mikki kouraan ja sitten puhutaan” PATSAIDEN JÄLKEEN
9 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 Rannikko taistelee mestaruudesta KUN Tomi Kallion (kuvassa) kausi päättyy Ruotsissa mestaruusjuhliin, alettiin kokenutta kiekkoilijaa tuomaan puheissa TPS-paitaan. TPS on vuosien ajan haaveillut Kallion paluusta Palloseuraan. Nytkin Kalliota taivutellaan ahkerasti. TPS-faneilla on taatusti lämpimät muistot Kallion TPS-ajoista. Ilman muuta Kallio olisi mukava nähdä vielä kasvattiseuransa paidassa, joten tervetuloa Tomppa. Eihän mies olisi edes joukkueen vanhin pelaaja. Jos Kallio TPS-paitaan palaa, toivottavasti kukaan ei kuitenkaan odota 38-vuotiaalta hyökkääjältä 40 pisteen kautta. Kalliolla on taatusti annettavaa vielä kiekkokentillä sekä pelillisesti että henkisenä johtajana. Viime vuosian noin 30 pistettä kaudessa Ruotsissa takonut pelaaja ei kuitenkaan tee 50 pistettä Suomessa. ILKKA LAPPI Haaveita Kalliosta PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI RAISION Loimun lentopallomiehistö aloittaa toukokuussa uusvanhassa komennossa, kun pitkän linjan lentopallovalmentaja Ismo Tuominen palasi oranssimustien valmennukseen yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Lähtökohdat Tuomisen toiseen Loimu-pestiin ovat huomattavasti seesteisemmät kuin vuosituhannen alkupuolella. – Kun keväällä 2002 otin Loimun valmennukseeni, ei ollut varmuutta liigapaikasta, eikä ollut yhtään pelaajaa. Kun liigapaikka selvisi, niin säilyminen oli ainoa tavoite. Nykyään on ihan eri tilanne. Loimu on viime vuonna vakiinnuttanut paikkansa ylemmässä kastissa, Tuominen vertailee. Kun Henri Tuomi ilmoitti vetäytyvänsä tauolle huippulentopallosta, Loimun tavoite oli saada penkin taakse kokenut päävalmentaja. Sellainen löytyi. – Kiva saada kansainvälisestikin kokenut valmentaja Raisioon. Uskon, että hän vie joukkuetta ja koko seuraakin eteenpäin. Uskon myös, että ”Iskan” valmennuksessa pystymme olemaan entistäkin yhtenäisempi joukkue, summaa Loimun runkopelaajiin kuuluva Ossi Rumpunen. TUOMINEN on voittanut urallaan Suomen mestaruuden ja useita himmeämpiä mitaleja. Hän on myös voittanut valmentajana Suomen cupin. Tuominen on ehtinyt hakea kokemuksia myös eksoottisimmista lentopalloympyröistä. Viime kaudella Tuominen valmensi SaudiArabiassa ennen kuin palasi kesken kauden Suomeen. – Suomessa ja Saudi-Arabiassa harjoittelu ja peli ovat yllättävänkin lähellä toisiaan. Suomessa tosin ei ole rukoushetkiä kesken harjoitusten ja pelien. Pelaajien mentaliteetti täällä on erilainen. Suomessa pelaajat ovat aikataulujen suhteen paljon tunnollisempia, mutta kyllä SaudiArabiassakin tosissaan hommia tehtiin, Tuominen toteaa. – Ehkä sellaisen tietyn rentoudesta ja hötkyilemättömästä asenteesta saisi jotain tuotua Suomeenkin, hän jatkaa. Ensi kaudeksi Loimulla on kasassa viisi sopimusta. Viime kauden rungosta joukkueessa jatkavat ainakin Ossi ja Tomi Rumpunen, Kiril Borichev, Karri Sihvonen ja Ville Juntura. Päättyneellä kaudella neljänneksi sijoittunut Loimu kasaa kovaa joukkuetta Raisioon myös ensi kaudeksi. – Menestyminen ja voittaminen kiinnostavat minua, linjaa tuore päävalmentaja. ENSI kaudella lentopallon Mestaruusliiga kokee muutoksen, kun ulkomaalaispelaajien määrää ei enää rajoiteta. Tuominen ei kuitenkaan usko, että Mestaruusliigajoukkueet muuttuisivat muukalaislegiooniksi. – Uskon, että Suomessa kaikki valmentajat haluavat panostaa kotimaisiin pelaajiin. Ehdoin tahdoin ei kannata lähteä ulkomailta haalimaan, jos kotimaisia pelaajia on tarjolla. Ainakin Raisioon tuotavien ulkomaalaisten pitää olla oikeasti laadukkaita pelaajia, Tuominen sanoo. Helpompi lähtötilanne Ismo Tuominen palasi Loimuun yli kymmenen vuoden jälkeen Ismo Tuominen toivoo pystyvänsä rakentamaan yhteen hiilen puhaltavan joukkueen. Ei tämä ole yksin valmentajan homma. Yhdessä tässä paiskitaan hommia niin valmentaja, joukkue kuin muukin organisaatio. Ilkka Lappi 13. toukokuuta on se päivä, jolloin koripallon miesten SM-finaaleja pelataan valtavan pitkän tauon jälkeen Turussa. Loimaan Bisonsin ja Joensuun Katajan välisen finaalisarjan toinen kohtaaminen alkaa Turkuhallin parketilla kello 18.30. Turun NMKY:n kasvatti Teemu Rannikolle (kuvassa) finaalipelit kotikaupungissa todella mielellään suo. Kaiken lisäksi Suomen kaikkien aikojen koripalloilijalta puuttuu vielä SM-kulta. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Oletko seurannut koripallo? naaleja? Kumpi on suosikkisi mestariksi?
11 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 SUOMALAISET ovat lähettäneet tuhansia ehdotuksia Lotuksen järjestämään Tyhjän paperin haaste -kilpailuun, jossa etsitään uutta kuosia Lotus Emilia Design -talouspyyhkeelle. Finalistien joukossa on turkulaisen Krista Mickelssonin Kannustus, rakkaus & oikeus -kuosi ja kaarinalaisen Anniina Ylitalon Sinisulka-kuosi. Kilpailun finaalitöitä voi äänestää 17.5 toukokuuta saakka osoitteessa: www.emiliadesign.fi. Taidetta pyyhkeessä GREENCARE-PUUTARHAMERKIN toteuttaman kuluttajatutkimuksen mukaan orvokki on suomalaisten suosikkikesäkukka. Yli 28 prosenttia nimesi orvokin mieluisimmaksi kesäkukakseen. Orvokin jälkeen suosituimpia ovat pelargoni ja verenpisara. 57 prosenttia suomalaisista suunnittelee istuttavansa tänä kesänä itse kukkia. Tutkimuksen mukaan suomalaiset suosivat perinteisiä kesäkukkalajikkeita. Kukkien väri ja ulkonäkö, kasvuolosuhteisiin sopiva lajike sekä aikaisempi kokemus kukkalajikkeesta ovat tärkeämpiä valintakriteerejä kuin vaihtuvat trendit. GreenCaren verkkokyselyyn vastasi maaliskuussa 2015 yhteensä 1031 iältään 18–70-vuotiasta suomalaista. Rakastettu orvokki Mikä on sinun suosikkisi kesäkukista? Minkä vuoksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA TRIGGERPISTEET ovat lihaksiin muodostuneita paikallisia kipupisteitä, jotka voi tuntea herkkinä, kivuliaina kohtina kiristyneissä lihassäikeissä tai sitä ympäröivissä lihaskalvoissa. Tyypillisesti triggerpisteet aiheuttavat säteilykipua etäämmälle itse triggerpisteestä. Fysioterapeutti ja triggerpistehoitaja Milla Lampinen kertoo, että triggerpisteet voivat kivun lisäksi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta, liikeradan kaventumista, päänsärkyä ja raajojen puutumista. Toisinaan ne aiheuttavat jopa autonomisia oireita ja tuntohäiriöitä. Esimerkiksi pakaran triggerpisteet voivat säteillä iskias-vaivallekin tyypillistä kipua ja säteilyä alaraajaan. Lampinen on käsitellyt triggerpisteitä työssään yli kymmenen vuoden ajan. Hän kertoo, että kipupisteet paikallistetaan asiakkaan oireiden ja kipujen mukaan. Lihasta tunnustellessaan fysioterapeutti tuntee triggerpisteen kyhmynä. Triggerpisteet voivat johtua esimerkiksi ylikuormituksesta, ryhtivirheestä, rakenteellisesta viasta, huonosta nukkuma-asennosta tai vitamiinipuutoksesta. Myös psyykkiset tekijät kuten stressi voivat vaikuttaa niiden syntyyn. Lampinen kertoo, että triggerpisteitä hoidettaessa on tärkeää selvittää niiden syntymiseen vaikuttaneet syyt. – Jos triggerpisteiden takana oleviin syihin ei puututa, ne uusiutuvat. Hoitojakson alussa asiakasta haastatellaan ja hoidon aikana hänen kanssaan käydään läpi muun muassa venytyksiä ja ryhdin korjaamista. HOIDOSSA on tavoitteena saada kipupiste laukeamaan. Lampinen hoitaa triggerpisteitä pääsääntöisesti käsin painamalla. Koska on tärkeää käsitellä koko lihasta, hoitoon yhdistetään klassista hierontaa. Triggerpistetekniikkaan yhdistetään tarvittaessa myös lihaskalvoeli faskia-tekniikoita, erilaisia venytystekniikoita, klassista hierontaa ja fysikaalisia hoitomuotoja kuten ultraääntä, pintalämpöä tai jopa akupunktiota. Triggerpisteet vaativat Lampisen mukaan yleensä vähintään neljästä viiteen hoitokertaa. Klassiseen hierontaan verrattuna triggerpistehoito on kivuliaampi, mutta tehokas menetelmä. – Hoito tehdään asiakkaan kipua kuunnellen. Jos kipupisteet ovat kovin arkoja, niitä voidaan hoitaa lempeämmillä menetelmillä, kuten ultraäänellä. Yleensä kipu helpottaa hoidon mittaan, ja jatkohoitokerroilla asiakas sietää käsittelyä paremmin. Lihakset voivat olla arkoja pari päivää käsittelyn jälkeen Lampinen kertoo, että vaikka terveessä lihaksessa ei ole triggerpisteitä, niitä löytyy valtaosalta ihmisiä. Triggerpisteitä löytyy useimmiten alaselästä, pakaroista ja niska-hartiaseudulta. Kivun pesiä kohti Triggerpisteet aiheuttavat monenlaisia oireita Milla Lampinen on hoitanut triggerpisteitä pitkään. Triggerpisteiden syntyä ja hoitoa on tutkittu perusteellisesti, joten aiheesta löytyy tietoa alan teoksista. Merja Kajala en verkko okyselyyn vastasi m maa aallisuussa 201 015 yhteensä 1031 iä ält ltää ään 8–70-vuo otiasa suoma aaista. t t t YMPÄRISTÖTAIDETAPAHTUMA Knit´n´Tag haastaa yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, kouluja ja yksityishenkilöitä luomaan neulegraffiteista koostuvan ympäristötaideteoksen. Tapahtuma järjestetään Turussa Aurajoen rannalla lauantaina 23. toukokuuta. Tempauksen tavoitteena on luoda elävä kaupunkimiljöö, nostaa kiinnostusta käsityötä kohtaan ja innostaa yhteistyöhön. Tämän vuoden graffitien teemana ovat nauhat, kukat ja pitsit. Graffitit koristavat Aurajoen rantojen puita kahden viikon ajan. Knit´n´Tagin järjestää Åbolands hantverk rf. yhteistyössä VarsinaisSuomen käsija taideteollisuus ry:n ja Turun kaupunginkirjaston kanssa. Neuleita puille
15 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
18 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 ROCK’N’ROLLIN uudelleen löytänyt Ile Kallio tulee Big Rock Bandinsa kanssa Venukseen perjantaina 15. toukokuuta. Ensi marraskuussa 60 vuotta täyttävän kitaramaestron bändin käsissä taittuvat niin Kallion omat biisit kuin rockin ja soulin standarditkin. Viime aikojen keikoilla settilistaa on maustettu Big Rock Bandin omien biisien lisäksi muun muassa Led Zeppelinin, Neil Youngin ja Stevie Wonderin biiseillä. Isoa rokkia Ile Kallion malliin Millaista musiikkia sinä kuuntelit 1990-luvun puolivälissä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU Meniskös naimissi vai onkel? Aamuset ILKKA LAPPI VUONNA 1995 Limonadi Elohopea julkaisi ensimmäisen levynsä Trukilla yli vaikeuksien. 20-vuotisjuhlan kunniaksi levy julkaistaan heinäkuussa uudelleen. – Itselleni Limpparit oli Sonic Youthin ja muun amerikkalaisen indie-kitararockin perillisiä, mutta sellaisen musiikin yhdistäminen suomen kieleen oli varmaan aika erikoinen yhdistelmä, kun vielä tapani kirjoittaa tekstejä oli fragmentaarinen, sanoo Limonadi Elohopean laulaja Tero-Petri Suovanen. Limonadi Elohopean ensimmäinen levy oli selvästi erilainen kuin tuon ajan valtavirta. Osaltaan se määritteli myös bändin paikan valtavirran ja marginaalin välimaastossa. – Siihen aikaanhan suomalaisen musiikin valtavirtaa edustivat esimerkiksi Suurlähettiläät ja Neljä Ruusua. Minulla oli ensimmäisestä levystä suuret visiot. Muistan kesäyönä 1994 katsoneeni Saimaa-ilmiötä ja rämpyttäneeni kitaraa grungesti. Halusin perustaa bändin, joka olisi kitarapopin ja grungen ristisiitosta, jossa olisi kirjavat sanoitukset. LIMONADI Elohopean debyyttilevy syntyi varsin nopeasti. Bändin ensimmäiset treenit olivat elokuussa 1994 ja jo vuotta myöhemmin bändi eli rockunelmaansa. – Ensimmäiselle levylle tuli suunnilleen kaikki biisit mitä oli olemassa. Ei siinä hirveästi mietitty mitään. Tehtiin vaan ja yhtäkkiä oltiin matkalla jonnekin Ilosaarirockiin keikalle. Vuodessa tapahtui tosi paljon, Suovanen muistelee. Trukilla yli vaikeuksien oli bändin laulunkirjoittajalle myös opettavainen levy. – Sen myötä opettelin kirjoittamaan tekstejä suomeksi. Levyyn liittyy myös vahva itsenäistymisen teema. Onhan ne levyn sanoitukset aika ylimielisiä ja kaikkitietäviä. Vain nuori mies voi tehdä sellaisia, Suovanen naurahtaa. – Parhaimmillaan niissä biiseissä näkyy samat ajatukset, joita pyrin edelleen toteuttamaan. Pitää olla joku elokuvallinen maisema biisissä ja selkeä kertosäe. Ajan myötä tosin olen tullut säästeliäämmäksi. Nykyään jokaisen biisin ei tarvitse olla valtavan massiivinen teos, hän vertailee. VUONNA 2004 toimintansa lopettanut Limonadi Elohopea myös palaa 20-vuotisjuhlan kunniaksi ainakin hetkeksi yleisön eteen. Bändi esiintyy H2Ö-festivaalilla heinäkuussa. Yhteinen sävel on löytynyt Suovasen mukaan hyvin. – Kaikilla on sellainen olo, että halutaan olla tiukka bändi. Halutaan olla lavan veroisia, kun sinne noustaan. Heinäkuisen keikan jälkeen Limonadi Elohopean tulevaisuus on auki. – Mitään suunnitelmia ei ole tehty. On vaikea sanoa, mikä Limppareiden jatko olisi, koska tällä hetkellä se on niin vahvasti ajankuva 1990-luvusta. Vaatisi aikamoisen työn päivittää se tähän päivään, Suovanen miettii. Ajankuva 1990-luvulta Limonadi Elohopea juhlistaa 20-vuotiasta debyyttilevyään Vaikka Limonadi Elohopea ei aikanaan ollutkaan musiikillista valtavirtaa, bändin asusteet olivat tukevasti 1990-luvun muodin mukaiset. Kuva on huhtikuulta 1999. TS-arkisto TUNNUSTETTUJA hittejä on maailmansivun taivutettu bluegrass-versioiksi, mutta Suomessa harvakseltaan. Steve’n’Seagulls on ehtinyt kuitenkin herättää huomiota maailmallakin. Debyyttilevyllään Farm Machine bändi laittaa poikki ja pinoon hevija hardrock-klassikoita. Versioitavana on muun muassa Metallican, Dion, Iron Maidenin ja AC/DC:n klassikoita. Steve’n’Seagulls ei missään nimessä ole huumorimusiikkia, mutta kovin vakavasti bändiä ei voi ottaa. Siinä piilee myös bändin sudenkuoppa. Bluegrassiksi väännetyt heviklassikot toimivat kertaalleen, mutta seuraavalle levylle Steve’n’Seagullsin on keksittävä uusi jippo. Tai mistä sitä tietää. Ratsastaahan Eläkeläisetkin edelleen. Kenelle: Kaveriporukalle etkoilun alkumetreille. Arvio: Hilpeitä covereita, mutta pidemmän päälle kannattaa pitäytyä alkuperäisversioissa. ILKKA LAPPI Hilpeää hevistelyä h k lt S Haluatko kehittyä talousja palkkahallinnon moniosaajaksi, joka kykenee hyödyntämään tehokkaasti moderneja IT-järjestelmiä? Haluatko kehittyä tilinpäätöstaitoiseksi kirjanpitäjäksi? Kiinnostaako sinua mahdollisesti uusi ura taloustai palkkahallinnon sovelluskonsulttina? Etsitkö motivoivia tehtäviä, joissa pääset sekä hyödyntämään aiempaa osaamistasi ja laajentamaan ammattitaitoasi entisestään? Sähköisen talousja palkkahallinnon asiantuntijoiden koulutus toteutetaan osana Uusi IT Duuni-rekrytointiohjelmakonseptia. Koulutus alkaa 8.6. ja kestää 6 kuukautta 8.12.2015 asti. Etsimme taustaasi ja kokemukseesi soveltuvan yhteistyöyrityksen Turun / Varsinais-Suomen alueelta. Koulutuksessa yhdistyvät käytännön työskentely rekrytoivassa yrityksessä sekä laadukas ja kattava asiantuntijakoulutus, joka syventää osaamistasi ja tukee tulevia työtehtäviäsi. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on työsuhteen ja solminen sinun ja yhteistyöyrityksen välillä koulutuksen jälkeen. Voit hakea mikäli olet työttömänä työnhakijana, irtisanomisuhan alaisena, määräaikaisessa työsuhteessa tai koulutustasi vastaamattomissa tehtävissä. Koulutukseen osallistuva työnhakija voi hakea koulutuksen ajalle sitä työttömyysetuutta, johon hänellä on oikeus työttömänä ollessaan sekä kulukorvausta. Koulutamme ja rekrytoimme 10 uutta sähköisen talousja palkkahallinnon asiantuntijaa Turussa talousosaajaksi.? Haku päättyy 24.5.2015.
19 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET
20 A AMUSET JETSET Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Kolmen kuningattaren huomassa. Kasvojenkohotuksen kokenut Uittamo avautui kesään Marita Taavitsaisen, Eija Kantolan ja Saija Tuupasen huomassa. Tanssikilpailuihin osallistunut Marita, Iskelmäparatiisissa tanssittava Eija ja Tangomarkkinoille suuntaava Saija hellivät Magnumin Kalevi Puontia. Tanssien ohella Uittamo orientoituu musiikkiteatteriin Laulaja Olavi Virta -esityksellä, jota tähdittävät Amadeus Lundberg, Susanna Haavisto ja Hannu Lehtonen. G-stockstudio Saaristo Open. Summer UP. Weekend Festival. Karjurock. DBTL. Aura Fest. Sinustako SUOMEN FESTIVAALIMISSI 2015? Olet 18-25 -vuotias, viihdyt niin catwalkilla kuin festarien VIPbileissä. Osallistu mukaan! Muotishow-tyyppinen ? naali todentuu 5.kesäkuuta Nightclub Marilynissä. Palkintoina kuumimpien festarien VIP-lippuja, esiintymisiä ja promoja. Ilmoittaudu lähettämällä vapaamuotoinen kuvallinen hakemus aamuset@aamuset.? lisäinfoa saat p. 02-2693956. Timo Salmesmaa Pasi Rytkonen Viikon artistivierailusta vastaa harvoin Turussa kuultu Esa Eloranta. Garbo-yhtyeen kautta suurelle yleisölle tutuksi tullut lauluntekijä ja kitaristi on soittanut eri kokoonpanoissa. Eloranta on luonut musiikkia monille suosituille artisteille mm. Kari Tapiolle ja Jorma Kääriäiselle. Vuonna 2013 mies julkaisi soololevyn Suuret odotukset. Eloranta maalailee lauantaina Suikkilan o’bassissa. Lakkiaisiin valmistautuva Börs palaa 50 Shades of Bass -teemalla. The Mask Edition todentuu tänä iltana yökerhossa. Basso pauhaa infernaalisella voimalla. Elokuvan inspiroimat dekoraatiot ja naamiot viettelevät S&Mhenkeen. Sisäisen pedon voi päästää valloilleen häkissä tai sen ulkopuolella. Janne Riikonen Varma kesän merkki on lomakeskusten avautuminen. Sieravuori starttaa suven tulevana viikonloppuna. Festarijyrä JVG takoo lauantaisissa avajaisissa ja kesän moni-ilmeisessä artistikattauksessa viihdyttävät mm. Arttu Wiskari, Frederik, Apulanta, Darude ja Jenni Vartiainen. Liikunnallisia aktiviteetteja tuovat Purjelauta Gran Slam, Firma Beach Futis ja vesijettien vuokrauskeskus. Kiihkeyttä keväthempeyteen tuo Apollon lauantaina valloittava Fight Promotion Showdown. Yökerhokehässä tuore suomenmestari Daniel Forsberg iskee yhteen Venäjän mestarin Nadir Ishkarovin kanssa. Tapahtumassa otellaan lisäksi eri sarjojen kansainvälisiä thainyrkkeilysekä vapaaottelukoitoksia. Illan musiikkiviihteestä vastaa uudistunut Popkorn. Festareita ja salsaa. Simo Jouhki ja Nina Björkfelt ? ilistelivät Hunter’s Innin kesäterassin avajaisissa. Massiivisilla kasviistutuksilla Brahenkatua elävöittävä Hunter’s sai viherpeukaloksi tunnustautuvalta Ninalta tunnustusta. Salsa-harrastukseen hurahtanut Nina suitsutti Turun vilkasta kulttuurikesää. Simo orientoituu Tomi Metsäkedon, Pepe Willbergin ja Menneisyyden Vankien tähdittämään Jokisatama Soi -festariin. Timo Salmesmaa Fight Promotion Showdown
21 Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 AAMUSET 22
23 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 13. toukokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ESITÄN, että Turun kaupunki käynnistää uudelleen valmistelun liikennebiokaasun paikallista tuotantoa ja jakelua sekä käyttöä varten siten, että tuotantoketju on merkittävässä määrin paikallisessa omistuksessa. Liikennepolttoaineena käytettynä biokaasusta saa korkeimman mahdollisimman hinnan ja liikennebiokaasun käyttöönotto tuo kaikissa ajoneuvoluokissa mukaan lukien paikallisbussiliikenne merkittäviä käyttökustannussäästöjä. Lisäksi metaanikaasu palaa puhtaasti ja sen käyttäminen on olemassa olevaa teknologiaa, joka toimii erinomaisesti myös pohjolan sääolosuhteissa. Ja kuten mm. Ruotsissa on tapahtunut, varmimmin ja nopeimmin saadaan aikaan paikallinen liikennebiokaasutuotanto ja -jakelu, kun alkuvaiheessa on mukana kaupungissa toimiva paikallisbussija jäterekkaliikenne. Merkittävien työllisyysvaikutusten ohella tämä energiariippumattomuus maailmanmarkkinoiden hinnoista on samalla merkittävä kilpailuetu uusista investoinneista. Kokonaisvaltaisen bioenergaitalouden rakentaminen edesauttaa vahvan paikallisen talouden nousua. Biokaasulla ja sen liikennekäytöllä on monia vaikutuksia kuntaja seututasolla. Orgaanisen jätteen – puhdistamolietteet, erilliskerätyt biojätteet, elintarviketeollisuuden jätteet ynnä muut – mädättämisenä se on nykyaikainen jätehuollon ja ravinteiden kierrättämisen ratkaisu. Tämän lisäksi se tarjoaa kustannussäästöjä ja lisätuottoja seudulliseen talouteen ja luo uusia pysyviä työpaikkoja. Niin seudullisesti kuin myös Suomen tasolla sillä on merkittäviä vaihtotasetta ja toimitusvarmuutta parantavia vaikutuksia, ja lisäksi liikenteen käyttövoimana se on kaikkein puhtaimpien joukossa. Täten liikennebiokaasu ei ole vain yksi biopolttoaine, vaan paikallisen bioenergiatalouden ikiliikkuja, jolla on positiivisia vaikutuksia koko paikallisen ja samalla valtakunnallisen bioenergiatalouden nousuun. Mielestäni Turun kaupungin on syytä osallistua biokaasulla biotalouden edistämiseen. SAKARI HIHNALA (KESK.) KAUPUNGINVALTUUTETTU Biokaasu bussien polttoaineeksi Turussa LASKIN eduskuntavaalien tulokset toisella tavalla. Tein kaksi suurta teknistä vaaliliittoa ei-sosialistien, sosialistien ja valitsijayhdistysten kesken. Oikeudenmukaisemman paikkajaon osalta olen soveltanut laskennassa parittomia lukuja äänten ja kannatusprosenttien osalta. Keskusta olisi saanut 45 kansanedustajaa (4 vähemmän kuin vaalituloksessa). Kokoomus olisi saanut 38 paikkaa (+1) ja perussuomalaiset 36 (-2). SDP olisi saanut 34 kansanedustajaa (+/0). Pienpuolueiden paikkajako olisi ollut: vihreät 16 (+1), vasemmistoliitto 14 (+2), RKP 11 (+1) ja KD 6 (+1). Kysynkin, tulisiko koko maa olla yhtä vaalipiiriä? Jos niin olisi, vaalien paikkajako olisi ollut seuraava: keskusta 42, kokoomus 36, perussuomalaiset 35, SDP 33, vihreät 17, vasemmistoliitto 14, RKP 11, Piraattipuolue 2, Itsenäisyyspuolue 1, SKP 1 ja Muutos 2011 -liike 1. Te, jotka jätitte käyttämättä äänioikeuttanne: ovatko asianne nyt paremmin tämän vaalituloksen perusteella kuin ne olivat neljä vuotta sitten? AKI-ELMERI SEPPÄNEN SOSIONOMI Uusi vaalitulos PELASIN aikanaan Nappulaliigassa jalkapalloa. En ollut kovin hyvä, mutta Pääskyvuorella oli kohtuulliset mahdollisuudet menestyä panoksestani huolimatta. Ellei olisi ollut Hannunniittua ja erästä Teemu Rannikkoa. Jo tuolloin palloilullisesti huippulahjakas Rannikko kun sattui olemaan kohtuullinen jalkapalloilijakin. Myöhemmin allekirjoittaneen ja Rannikon polut kohtasivat yläasteella. Satuimme olemaan samassa liikuntaryhmässä. Jalkapallo pysyi Rannikon jalassa tuolloinkin. Hän olisi päässyt jalkapalloilijanakin pitkälle. Yläasteaikana kävi selväksi, että pallo pysyy myös Rannikon käsissä. Pääsimme katsomaan koulujenvälisiä koripallopelejä. Ainakin muistoissani Aurajoki voitti aina niukasti. Esimerkiksi 52–48. Rannikko teki noin 50 pistettä. Kun Rannikko 1996 teki pääsarjadebyyttinsä Piilosetin paidassa, Turun Sanomat kehui vuolaasti kenttää dominoineen debytantin otteita. Meille Rannikon pelejä nähneille dominointi ei ollut yllätys. Pikemminkin odotettua. Dominointi on jatkunut noista päivistä lähtien sarjasta ja maasta toiseen. Rannikko on ainoa suomalaisurheilija, jota aikuisiällä voin myöntää fanittavani. Minulle Rannikko on Suomen kaikkien aikojen koripalloilija. Kun siis Loimaan Bisons ja Joensuun Kataja pelaavat Turussa koripallon Suomen mestaruudesta, on aika riisua objektiivisuuteen pyrkivän urheilutoimittajan kaapu ja antautua urheilulle. MYÖS Rannikolle Turun NMKY:n kasvattina uran ensimmäisen Suomen mestaruuden jahtaaminen Turussa on taatusti kova juttu. Kiitos Biisoneille, että toitte finaalit kaupunkiin, mutta Turussa on vain yksi koripallokuningas. ILKKA LAPPI Kuningas Teemu MIELESTÄNI on oikein, että läpikulku taloyhtiön tontilla kielletään (Aamuset 9.5.). Kotipiha, tai alue jossa asuu, tuntuu jokaiselle ”omalta turvalliselta alueelta” ja vieraat ihmiset, jotka kulkevat pihan läpi, aiheuttavat häiriötä. Jos läpikulkukieltoa ei olisi, joidenkin kerrostalojen pihan kautta kulkisi päivän mittaan suuri määrä ihmisiä. Kieltoja on Suomessa suuri määrä. Ihmisten pitäisi kunnioittaa toisten piha-aluetta. Ei tulisi mieleenkään mennä vieraan omakotitalon pihaan. Se onkin yksityisaluetta, kuten artikkelissa mainittiin. MERJA LUSTIG Samaa kunnioitusta