Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 | Nro 30 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Lauri Koskinen kokeili jongleerausta 13-vuotiaana koulussa. Pallot veivät mukanaan, lopullisesti. Kaupunki s. 6 Keiloja ilmassa Jarkko Nieminen vaihtaa karvapallon reikäpalloon, tennismailan säbämailaan. Mikä se tekee maineelle? Urheilu s. 8 Pallo kuin pallo? Pakastimen voi tyhjentää talven marjoista vaikkapa herkulliseen ja pehmeään marjapiirakkaan. Maku&nautinto s. 14 Piirakka mielessä Maria tuli Turkuun kerjuulle, haaveena elämä Romaniassa. Asiat s. 2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 TURUN Osuuskaupan liiketoiminta Merikeskus Forum Marinumissa sijaitsevassa Cafe Restaurant Daphnessa päättyy 31. elokuuta. Hesburger Forum suljetaan 31. toukokuuta. Daphnen liiketilan vuokrasopimus päättyy elokuun lopussa. – Hesburger Forumin liiketoiminta on ollut kannattamatonta, toteaa toimialajohtaja Mikko Eskelinen. Työntekijät siirtyvät TOK:n muihin yksiköihin. TOK jättää Daphnen ja Forumin Hesen 020202-PALVELU on voittanut Ilmarisen ja HENRY ry:n järjestämän Vuoden Henkilöstöteko -kilpailun. Voittajateko on 020202-henkilöstön kehittämä ja nimeämä Pojopörssikannustinjärjestelmä. Palvelun työntekijät istuvat pääasiassa Turun ja Porin asiakaspalvelukeskuksissa. Pojopörssin idea on kannustinpisteiden kerryttäminen onnistumisilla. Pojojen ansaintaa varten työtä seurataan mittareiden avulla. Pojoja voi saada myös yllätyksenä, esimerkiksi loistavan asiakaspalautteen myötä. Pojopörssi vuoden henkilöstöteoksi Miten suhtaudut kerjäläisiin? Autatko vai kuljetko ohitse? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN yliopisto ja Åbo akademi saivat yhteensä yli 50 000 euron lahjoitukset Tekniikan akateemiset TEKin 120-vuotisjuhlaseminaarissa tiistaina. TEK lahjoitti 15 000 euroa Turun yliopistolle ja 10 000 euroa Åbo Akademille. Ruotsinkielinen diplomi-insinöörien järjestö Tekniska Föreningen i Finland lahjoitti Åbo Akademille 26 000 euroa. TEKin valtuuston puheenjohtaja Hannu-Matti Järvinen totesi, että TEK osoittaa mieltään tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen puolesta rahalahjoituksilla alan koulutusta ja tutkimusta toteuttaville yliopistoille. TEK osoitti mieltä rahalahjoituksilla KESKO ilmoittaa aloittavansa Siwojen ja Valintatalojen muuttamisen K-marketeiksi toukokuussa. Tavoitteena on saada muutostyöt valmiiksi seuraavan vuoden aikana. Samaan aikaan käynnistyy mittava koko Kmarket-ketjun uudistaminen. Tavoitteena on siirtää kaikki kaupat K-kauppiaille seuraavan kahden vuoden aikana. Ruokakeskon on myytävä kilpailijoilleen 60 Suomen Lähikaupan myymälää. Listalla ovat Moikoisten, Auran, Mynämäen ja Paraisten Valintatalot sekä Piikkiön ja Paimion Siwat. Valintatalot ja Siwat K-marketeiksi LASSE VIRTANEN VALTUUSTORYHMIEN välinen Turkusopimus saavutti maanantaina uuden merkkipaalun, kun aikaisemmin Sinivalkoisia, nykyään Suomidemokraatteja edustavalle Olavi Mäenpäälle annettiin potkut. Mäenpään katsottiin rikkoneen rasismin vastaista sopimusta, kun hän kantoi Soldiers of Odin -järjestön tunnuksia näkyvästi valtuustossa ja puheenjohtajatoimikunnassa. Valtuuston voimasuhteisiin potkuilla ei ole vaikutusta. Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja Pauli Kossilan Järjen ääni ovat Turku-sopimuksen ulkopuolella, mutta muut ryhmät ovat siinä mukana. Sopimusta on moitittu jopa liian kattavaksi ja ryhmien kädet sitovaksi. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Kattelus on toista mieltä. Hän uskoo, että ryhmien välisellä sopimuksella on tulevaisuutta myös kuluvan vaalikauden jälkeen. – On liikaa väittää, että sopimus sitoisi liiaksi ryhmien käsiä. Ei ole politiikkaa ilman politiikkaa. Kyllä eri mieltä on oltu monissa asioissa ja on voinut olla, arvioi Kattelus, mutta kiittelee sosiaalidemokraatteja, vihreitä ja pienryhmiä vastuun kantamisesta. Katteluksen mielestä sopimus on toiminut hyvin ja erityisesti se on ollut eduksi Turun taloudenpidolle. – Sillä on oikeasti ollut ohjausvaikutusta ja vaikutusta suunnitteluun. Sen näkee luvuista. Miten sopimuksen tavoitteet ovat toteutuneet? – Eivät ne ihan yks’yhteen ole toteutuneet, myöntää Kattelus, mutta pitää suuntaa silti oikeana. Kattelus arvioi sen takia, että sopimusta koetetaan rustata jälleen myös vaalien jälkeen. – Pohja on ollut aika laaja. Voi olla, että tulevaisuudessa sopimus on hieman suppeampi, sanoo Kattelus ja tarkoittaa mukana olevien ryhmien määrää. Väljempää sopimusta, sellaista joka mahdollistaisi enemmän ja näkyvämpiä irtiottoja, tuskin kuitenkaan tehdään. – Ei kannata tehdä sellaista sopimusta, joka ei millään tavalla velvoita. Katteluksen mukaan Mäenpää saa pitää paikkansa liikuntalautakunnassa, vaikka suhteellisuuden perusteella hän ei paikkaan asti yltäisi, vaan sai sen sopimuksen osana. Mäenpään erottaminen lautakunnasta vaatisi koko lautakunnan erottamista, eikä sellaiseen olla ryhtymässä, kun valtuustokautta on jäljellä alle vuosi. – Sellaisesta ei ole edes keskusteltu. Kokoomuspomo uskoo Turku-sopimukseen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Kattelus pitää Turku-sopimusta onnistuneena ratkaisuna. Timo Jakonen MARIANNE ROVIO MOLDOVASTA Turkuun saapunut kerjäläisnainen Maria, 48, istuu kauppatorin laidalla. Jokunen ohikulkija heittää kolikon hänen vieressään odottavaan kippoon. Maria kertoo saapuvansa Suomeen aina silloin tällöin kerjäämään, koska Moldovassa hänellä ei ole asuntoa ja elantoa on vaikea saada. Myöskään valtio ei auta. Maa on yksi Euroopan köyhimmistä. Maria kerjää rauhanomaisesti istumalla passiivisesti kadulla. Maria kertoo, että hänellä on viisi lasta ja elämä Moldovassa todella surkeata. Pian hän palaa katsomaan lapsiaan, ja sitten taas palaa Suomeen. – Tällainen elämä on raskasta, mutta mitä muuta sitä voi. Minulla on paikat kipeät, kun istun tässä kylmässä, kertoo Maria, ja suoristaa jalkojaan, joiden päällä hän on istunut jo tovin. Maria kertoo lähteneensä liikkeelle yhdessä muutaman muun moldovalaisen romanin kanssa pakettiautolla. Muutamassa päivässä he ovat perillä Suomessa. Pakettiauto toimii myös kotina. Kerjuumatkat mahdollistavat elämisen kotimaassa. Myös Italiassa hän käy kerjuumatkoilla. – Minulla ei ole omaa kotia, asumme parakissa Moldovassa. Moldova on todella köyhä maa. Haluaisin asua mieluummin vaikka Romaniassa, koska siellä asiat ovat paremmin. Minulla on siellä ystäviä, ja heillä menee hieman paremmin. Moldovassa on paljon vain kurjuutta. MARIA kerjää passiivisesti eikä juokse kenenkään perässä. Jos joku haluaa kolikon heittää, hän on tyytyväinen. Hän kertoo, että hänen aviomiehensä on kuollut ja hänen nuorin lapsensa on kuusivuotias ja vanhin parikymppinen. Turun poliisia kerjäläiset eivät työllistä ylenpalttisesti. Passiivinen kerjääminen eli kadun varressa istuminen ja kolikon kerjääminen kippoon on sallittua. Eri asia on komisario Kai Loukkaanhuhdan mukaan se, jos kerjäläiset alkavat ahdistella ihmisiä tai pysäyttelevät liikenteen keskellä autoja. – Kerjäläiset ovat vasta saapumassa Turkuun. Alkukesästä heitä tulee eniten ja talveksi lähtevät yleensä takaisin. Viimeisen viiden vuoden ajan tilanne on pysynyt aika samanlaisena. Suuria ongelmia kerjäläiset eivät ole aiheuttaneet. – Jonkun verran on ollut haittaa. Passiivinen kerjääminen ei varmaan häiritse ketään, mutta aggressiivinen kerjääminen voi olla jo järjestyslain vastaista häiriökäyttäytymistä. ENITEN poliisi on saanut ilmoituksia liian päällekäyvästä kerjäämisestä. – Joskus saatetaan yrittää myydä väkisin kiikareita tai rihkamakoruja. Toisinaan vanhempiin ihmisiin on kohdistunut sellaista, että myydään ruusu käteen ja vanhuksen kaivaessa lompakon esille myyjä ottaa itse rahat. Loukkaanhuhta toteaa. Kerjäläiset matkustavat yleensä pakettiautoilla ja majoittuvat kaupungin ilmaisille parkkipaikoille. – Tämä on koettu kaupungin osalta ongelmalliseksi. Saniteettitilat puuttuvat, jolloin tontti roskataan ja liataan. Kaupunki on käärmeissään siivoamisesta, Loukkaanhuhta lisää. Maria elää almuista Kevät toi jälleen romanikerjäläiset Turkuun Moldovalainen Maria tulee Suomeen kerjäämään, koska hänen kotimaansa ei tarjoa köyhille minkäänlaista tukea.
3 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN lasten parlamentin suurkokous pidetään jo viidennen kerran Turun kaupungintalon valtuustosalissa torstaina 14. huhtikuuta kello 9.30–11.30. Läsnä ovat edustajat kaikista turkulaisista alakouluista sekä oppilaskunnan ohjaajat. Kokouksessa käsitellään Skanssin puistoja ja ideoita viihtymiseen ja kouluruokaan, kuullaan uudesta opetussuunnitelmasta sekä nähdään valokuvakisan satoa ja julkistetaan voittaja. Lasten parlamentilla suurkokous SUNNUNTAINA puheenjohtajaksi ja maanantaina potkut, se on sellainen valtuutetun alkuviikko. Olavi Mäenpää valittiin sunnuntaina Suomidemokraatit-nimisen valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hänen yhden miehen valtuustoryhmänsä vaihtoi maanantaina nimeään samaan muotoon, mutta samalla koitti heti arki. Mäenpää sai potkut Turku-sopimuksesta. Mäenpää kyseli jopa median edustajilta valtuuston kokouksessa, onko hän saanut potkut. Kokenut populisti ottaa ilon irti jokaisesta twiitistä ja palstamillistä. Muut sopimusryhmät eivät olisi julkisuutta olisi antaneet, mutta tiedon panttaaminen ei auttanut. PUHEENJOHTAJATOIMIKUNTA oli potkupäätöksessä yksimielinen. Ryhmille oli liikaa se, että Mäenpää kantoi Soldiers of Odin -järjestön tunnuksia sekä valtuustossa että puheenjohtajatoimikunnassa. Valtuustosali ei ole lakitupa. Siksi on turha kysellä, onko Odinin sotilaat rasistinen järjestö vai ei. Aivan samalla tavalla oli turha kysellä, rikkoiko Anneli Jäätteenmäki lakia buustatessaan vaalikampanjaansa Irak-vuodon tiedoilla eduskuntavaalien alla vuonna 2003. Hän menetti hallituskumppaniensa luottamuksensa ja sen mukana pääministeriyden. Mäenpää menetti muiden ryhmien luottamuksen, jos sellaista olikaan. Mäenpää teki kuitenkin helpoksi potkujen antamisen. Valtuustosali ei ole lakitupa, mutta ei se ole hollitupakaan. Salissa ei kanneta hakaristiä, ei sirppiä ja vasaraa, eikä katupartion tunnuksia. Prinsiippi on simppeli. POTKUPÄÄTÖS ei ole Mäenpäälle isku eikä mikään. Valtuusto istuu pidennetyn kautensa viimeistä vuotta, eikä menetettävää ole. Mäenpää saa pitää paikkansa liikuntalautakunnassa, joka on hänelle kultaakin arvokkaampi. Mäenpää ei ole maahanmuuttokriittinen, hän on maahanmuuttovastainen. Viime vuoden maahanmuuttoaallon jälkeen aika on hänelle otollinen. Mäenpää jatkaa piikkinä etenkin perussuomalaisten lihassa. Hallituspuolueen edustajien kädet ovat sidotut, joten Suomidemokraatit pääsee lypsämään kannatusta maahanmuuttoa kammoavilta LASSE VIRTANEN Puheenjohtajuus ja potkut Marianne Rovio
Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN yliopiston ylioppilaskunnan puhallinorkesteri Sohon Torwet ilahduttaa yleisöään perinteisellä kevätkonsertillaan Sigyn-salissa lauantaina 23. huhtikuuta. Orkesteri juhlii tänä vuonna 65-vuotista taivaltaan. Konsertin teemana on Sohon Torwet – 65 vuotta lavoilla. Konsertti alkaa tuttuun tapaan tarkalleen kello 16.04. Juhlakonsertin johtaa kapellimestari Samuli Nieminen. Sohon Torwet soivat Sigyn-salissa NYT on joka kaupassa veikkauspisteitä, mutta ei veikkauskoneen käyttäjää. Asiakkaat haluaisivat myös veikata, eikä voi sanoa, että kone on rikki myös arkena. VEIKKAAJA LAUANTAINA 9.4. oli kaunis iltapäivä. Meidän naapurilla oli kuntosalibileet, juostin ja hypättiin 2 tuntia. Ei kukaan hyväkuntonenkaan pysty yksin sitä tekemään. Meillä on pururata ja kuntotelineet ulkona, mutta jos joku ei kehtaa mennä ulos, niin nauti sinä vaan. Sinun ne hikiset seinät on. NAAPURI KUN toiset saa ja toiset ei, seuraako siitä yleinen rauha ja onnellisuus? Vielä kun se saajapuoli alkaa olla yhä pienempi ja moni nuori on ilman työtä. SOME-AIKANA KULTAMUNALLE tiedoksi, että uskokoon kuka ja ketä mihin hyvänsä, mutta ei tavallinen kristitty juokse rimputtamassa ihmisten ovikelloja ja tuputtamassa sanomaa. KRISTITTY EI USKOVA! OLIN Hiljaisuuden ystävien retriitissä Karjalohjalla. Kävelin paljon lokakuun auringossa järven rantaa ja metsissä. Päivät rytmittyivät ruokailujen ja rukoushetkien ympärille. Oli hienoa syödä hiljaa katsellen järvelle, jonka pintaan silloin tällöin putoili värikkäitä lehtiä. MUISTO PIENENÄ täsmennyksenä Heikki Kinnusta käsittelevään juttuun: Vuosikymmenien takaisen hataran muistikuvani mukaan se oli kirkonkylän Aulis, joka kossupullo verskahousujen perstaskussa kyseli: Onks Viljoo näkynyt? VEIJO MIKOLA Onko sinulla kyttäävä naapuri? Millä tavoin hän puuttuu asioihisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Mä tukka pystyssä polkuja astelen… TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Mirja Kiiskinen JARMO SAARINEN NIILO Vehmanen (1907–70) syntyi Pinjaisilla työnjohtajan poikana. Hän opiskeli Turun teollisuuskoulussa ja työskenteli Crichton-Vulcanin telakalla muun muassa sukellusveneiden rakentamiseen osallistuen. Keväällä 1931 Vehmanen valmistui konemestariksi. Merillä hän toimi rasvarina uuskaupunkilaisen Zachariassenin s/s Wasaborgilla. Laiva kiersi Ruotsin ja Yhdysvaltojen satamissa, Argentiinassa, palasi Eurooppaan, jatkoi Yhdysvaltoihin, Jamaikalle, Panaman kanavalta Japaniin, Australiaan, sieltä Vladivostokiin sekä Japanin, Sumatran ja Suezin kanavan kautta lopulta Lontooseen. Vehmanen lähti reissulleen Uudestakaupungista 23. toukokuuta 1931 ja Turkuun hän palasi maapallon kierrettyään 1. marraskuuta 1932. Keväällä 1940 hän aloitti konepäällikkönä Itämeren liikenteessä olleella s/s Kontiolla. 1955 Vehmanen seilasi s/s Herakleksella toisen kerran maapallon ympäri: toukokuun lopulla alkanut matka vei Zeebrüggestä Kuubaan, Jamaikalle, Panaman kanavasta Vancouveriin, Japaniin, Neuvostoliittoon, Kiinaan, Hongkongiin, Singaporeen, Adeniin, Suezin kanavan kautta Hampuriin ja itsenäisyyspäiväksi Helsinkiin. Seuraavana vuonna hän seilasi Goalle ja Suezin kautta takaisin Eurooppaan. Tämän jälkeen Vehmanen jatkoi konepäällikkönä lähinnä Itäja Pohjanmeren liikenteessä olleilla höyrylaivoilla. Konemestari Niilo Vehmanen kuoli syöpään oltuaan vuoden eläkkeellä. Forum Marinumin uusi päänäyttely nostaa esiin merellä työskennelleitä henkilöitä ja ihmiskohtaloita. Näyttely avautuu Kruununmakasiinissa 13. toukokuuta 2016. Maailman meret nähnyt MARIANNE ROVIO TURKULAINEN Lauri Koskinen, 30, ihastui jongleeraukseen 12-vuotiaana koulun liikuntapäivänä, jolloin koululaiset pääsivät tutustumaan sirkuslajeihin. Hän oppi heittelemään kolmea palloa kerrallaan ilmaan puolessa tunnissa. Kolmen kuukauden päästä Koskinen alkoi jo esiintyä, ja esiintymisiä alkoi tulla aluksi kerran kuukaudessa, ja sitten tahti vain tiivistyi. Nuorena alkanut jonglöörin ura on tuottanut hedelmää ja parhaillaan Koskinen on yksi kansainvälisesti arvostetuimpia jonglöörejä. Hän esiintyy ympäri Eurooppaa. Hänellä on hallussaan jongleeraustempun maailmanennätys ja ravintolataikuuden suomenmestaruus. – Jongleeraus on se mun juttu, ja on aina ollut siitä lähtien, kun sitä ekan kerran kokeilin. Teen myös akrobatiaa ja toimin taikurina, mutta jongleeraus on se, mistä eniten tykkään, Koskinen sanoo. HYVÄ jonglööri saa Koskisen mukaan yleisön haltuunsa. Hänen valttiaan on kuitenkin myös tarkkaan hiotut ja ahkerasti harjoitellut tekniikat. – Hahmon luominen on tärkeätä, ja on hyvä brändätä omalla hahmollaan. Pyrin oleman oma itseni, ja keskityn itse siihen, että osaan tehdä vaativia temppuja. Harjoittelen jatkuvasti tekniikkaa. Tosin teen myös viihdettä, mutta tekniikalla on aina väliä. Itse panostan nimenomaan kovaan tekniikkaan, silloinkin kun teen siitä huumoria. Jonglöörin tulee luottaa itseensä ja epävarmuus tulisi karistaa pois esiintymistilanteissa. – Kukaan ei ole täydellinen. Esimerkiksi pudotuksia sattuu aina välillä. Sitten vain tulee nostaa pallot ja jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut tai tehdä siitä vitsi. Jonglöörinä pitää oppia olemaan hyvä pudottaja. Ainakaan ei kannata tuntea oloansa epävarmaksi, jos tiputtaa. Se on normaalia, vaikka olisi kuinka lahjakas. KOSKINEN kertoo jonglöörin ammatin vaativan paljon kärsivällisyyttä, hyvää kuntoa, hyviä yöunia, terveellistä elämäntapaa sekä jatkuvaa harjoittelua. Koskinen harjoittelee parhaimmillaan kuusi tuntia päivässä kuusi kertaa viikossa. – Harjoittelun kanssa tulee olla todella määrätietoinen ja kärsivällinen sekä itsetietoinen. Koskinen on opiskellut sirkusta Turun ammattikorkeakoulussa ja lisäksi Ukrainassa ja Ruotsissa. Yksityiset juhlat kuten häät ja toisaalta erilaiset festivaalit ja tilaisuudet työllistävät Koskista. Esiintymisiä hän on vähentänyt hieman, jotta ehtii olemaan 4-vuotiaan tyttärensä Ellin kanssa enemmän. Lisäksi hän opettaa jongleerausta. Hänellä on myös lukuisia videoita YouTubessa, joissa hän opettaa jongleerauksen tekniikoita. Jonglööri pienestä pitäen Lauri Koskinen jäi lajiin koukkuun alakoulun liikuntapäivässä Lauri Koskinen panostaa jonglöörinä vaativaan tekniikkaan ahkeran harjoittelun myötä. Marianne Rovio KOTIKYLÄN KASVOT MUISTOJA MERILTÄ
7 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 TPS:n kausi alkaa Ykkösessä VIIME viikonloppuna turkulainen FBC varmisti nousunsa salibandyn Divariin ensi kaudeksi. Nousukausi oli väkevä näyttö joukkueelta, sillä ”BeeCee” ei hävinnyt koko kaudella kaikki kilpailut mukaan luettuna kuin yhden ottelun. Suomen Cupissa viime vuoden puolella Tikkurilan Tiikerit oli parempi. Kakkosdivarissa joukkue ei hävinnyt kertaakaan. Joukkue osoitti viimeistään tällä kaudella, ettei kauden 2014–15 menestys Suomen Cupissa ei ollut pelkkää tuuria. BeeCeen nousu Divariin on koko alueen salibandyn kannalta hienoa. Viime vuosina turkulaisessa salibandykentässä on ollut Divarin mentävä aukko. Kun mynämäkeläinen Wirmokin tippui ensi kaudeksi Kakkosdivariin, nousee BeeCee nyt paikkaamaan rakkaan vihollisen jättämää aukkoa. On mielenkiintoista myös nähdä, millaisia panostuksia seura ensi kaudeksi tekee. Tasollisesti hyppy Divariin ei ole aivan ongelmaton. Vaikka FBC:llä onkin laadukas nippu kasassa, Divarissa kyyti tullee olemaan kylmää ilman Divarikokemusta omaavien vahvistusten hankkimista. Pelimäärä lisääntyy, pelireissujen pituus kasvaa ja vastustajien taso kovenee. Yhtälön ratkaisemisessa on seurajohdolle mukavasti kesätöitä. ILKKA LAPPI Kohti ensi kautta Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI ALKUVIIKON uutispommista vastasi tenniseläkeläinen Jarkko Nieminen, kun Salibandyliigan kestomenestyjiin lukeutuva Tampereen Classic kertoi tiedotustilaisuudessa tehneensä ensi kauden kattavan sopimuksen maskulaisen kanssa. Markkinointimielessä sopimus on totta kai ainakin lyhyellä aikavälillä piristysruiske paitsi Classicille myös koko suomalaiselle salibandylle. Lajissa persoonia riittää, mutta ennen Niemistä Suomen tunnetuin salibandyn pelaaja on todennäköisesti Janne Tähkä, joka kuitenkin lopetti uransa useampi vuosi sitten. Pihtiputaan mummonkin tuntemia nimiä ei liiaksi ole salibandyssa ollut. Tosin, jos Nieminen ei pelaavasta kokoonpanosta paikkaa lunasta, kiinnostus laskee nopeasti. Myös Niemisen motiivit on helppo ymmärtää. Takana on vuosikaudet äärimmäisen kurinalaista huippuurheilijan elämää. Kilpaurheilijan liekkiä ei ole helppo sammuttaa. Miksi siis ei lääkitsisi sitä toisen rakkaan lajin parissa. NIEMINEN oli tenniksen pelaajana ehdottoman pedantti ja on sitä varmasti myös salibandymaila kädessä. Nieminen laittaa taatusti kaiken likoon. Asenteesta onnistuminen salibandykentällä ei jää kiinni. Hän myös ymmärtää, että on hyvin mahdollista, ettei tosipelejä tule Classicissa lainkaan. Nieminen on myös varmasti peruspelisilmältään ja peliälyltään hyvä pallopelistä riippumatta. Sirkustemppuja kansalle Jarkko Niemisen salibandysopimus on markkinamiesten unelma Jarkko Niemisen työväline muuttuu tennismailasta salibandymailaan. Uuteen aluevaltaukseen liittyy uhkakuvia koko lajin kannalta. Timo Jakonen Tästä huolimatta olisi todella huikea temppu, mikäli Nieminen ihan tosissaan pystyisi Salibandyliigassa pelaamaan. Vaikka höntsäporukoissa peli kulkisikin, hyppy lähelle maailman kärkisalibandya on iso. Pelkällä harrastelulla pelipaikka jää haaveeksi. Heinäkuussa 35 vuotta täyttävälle pelaajalle uuden aluevaltauksen tekeminen on todella vaikeaa. Lisäksi, vaikka Suomessa pelaajat käytännössä aina tekevät myös päivätöitä, Salibandyliigan pelaajat ovat huippuluokan urheilijoita. Niemisen kunto varmasti kestää, mutta salibandy vaatii eri asioita kuin tennis. On vaikea nähdä tilannetta, missä Nieminen pystyisi aidosti tuomaan pelillistä lisäarvoa Classicin joukkueeseen. Ihmeitä on toki tapahtunut ennenkin, mutta Niemisen salibandyuran näkeminen muuta kuin markkinointia vauhdittavana tekijänä on turhien pilvilinnojen rakentelua. VARSIN todennäköistä onkin, että Niemisen taival salibandykentillä muodostuu samankaltaiseksi kuin Michael Jordanin lyhyeksi jäänyt baseball-ura. Jos Nieminen murtautuisi Classicin pelaavaan kokoonpanoon, tekisi se hallaa jopa koko lajille. Missään vähänkään isommassa palloilulajissa on käytännössä mahdotonta pompata ”pystymetsästä” Suomen huipulle. Jos moinen onnistuisi salibandyssa, ei se antaisi kovin uskottavaa kuvaa vakavasti otettavaksi lajiksi nousseesta lajista. Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ähk hk hk hk hk h h h hk h hk hk h hk k k k k k k k k k hk hk k k k k h h h h h h hk hk k hk hk k k k hk k hk h h hk hk hk k k hk k hk hk h hk hk hk hk k k hk hk k k k h h hk hk k k h hk hk hk hk k k k k k h hk hk k k k k hk h hk hk k k h h hk hk h hk k k hk k h hk k k hk k hk hk k hk hk k k k k hk köp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp ö öp öp ö öp öp öp öp öp p öp öp öp öp öp öp öp öp p öp öp öp öp öp öp öp p p öp öp öp öp öp öp öp öp p öp öp ö öp öp öp öp p öp ö öp ö öp p p ö öp p p ö öp p p p p p öp p p p p öp öp p p p p öp öp p p p p p p p p p ö öp öp p p ö öp p p p öp p p p p p p p p p p p p p p öp p p p p p p öp p p p p öp p öp öp p p p p p ö ö ö ö öp p ö öp p p p p p p p p p p p p p p p p p p p po o o V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V FC TPS:n joukkorahoituskampanja keräsi ensimmäisella viikolla reilut 100 000 euroa. TPS sai omistajikseen lukuisia omia kasvatteja, kun muun muassa Lukas Hradecky (kuvassa), Jere Uronen ja Kasper Hämäläinen ovat osallistuneet kampanjaan. Tiistaina TPS tiedotti saavansa takaajiltaan runsaat 400 000 euroa lainoja anteeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että TPS pystyy Ykkösessä pelaamaan. Mitä ajatuksia Jarkko Niemisen uusi aluevaltaus herättää sinussa?
9 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 KARMA Studiolla alkaa Karma Baby -vauvajooga keskiviikkona 20. huhtikuuta kello 10–10.45. Vauvajooga jatkuu 1. kesäkuuta asti. Mukaan mahtuu kaksitoista äitiä vauvoineen. Vauvajooga auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä sekä vahvistaa vauvan ja äidin suhdetta. Huomio on ylävartalon venyttämisessä ja lantionseudun vahvistamisessa. Tunti sopii kaikenkuntoisille äideille. www.karmastudio.fi Joogaa vauvan kanssa UUSI monikansallinen Pisara-yhdistys haluaa tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikan vanhoille ja uusille suomalaisille. Perustajajäsenet ovat Kamerunista, Nepalista, Somaliasta, Suomesta ja Venäjältä. Yhdistyksen virallinen nimi on Ocean in a Drop Developing Together/ Pisarassa Valtameri Kehitytään yhdessä ry. Pisaran lauantaikahvit tarjoavat kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille mahdollisuuden tavata toisiaan. Lauantaikahvit järjestetään Auralan kansalaisopiston Aurora-salissa. Seuraavat naisten kahvit järjestetään 23. huhtikuuta ja miesten kahvit 16. ja 30. huhtikuuta kello 12–15. Tilaisuuksissa opetellaan aina myös suomen kieltä. Lisätietoja: pisarary@ gmail.com ja facebook/pisarary. Kahvittelua yhdessä Oletko miettinyt, mitä lempivärisi kertoo sinusta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA VAIKKA työura olisi ohi, eläkeläisillä on paljon annettavaa. Elämän aikana karttuneet taidot pääsevät käyttöön vapaaehtoistyössä. Nina Karuneva Turun Seudun Vanhustuki ry:stä kertoo, että yhdistyksessä toimii paljon eläkeläisiä vapaaehtoisina. Heidän joukossaan ovat Eira Tähtinen ja Anna-Liisa Soininen. Vanhustuki järjestää paljon kaikille avointa ohjelmaa ja tapahtumia, kuten luentoja, viihdetilaisuuksia, retkiä ja teatterimatkoja. Eira Tähtinen on ohjelmatyöryhmän vastuuhenkilönä mukana järjestämässä tapahtumia. Hän kertoo nauttivansa siitä, että saa laittaa itsensä likoon. – Siinä saa itsekin samalla kun antaa. Vapaaehtoistyö tuo elämääni henkistä pääomaa. Kun tarjoamme vanhuksille mahdollisuuden lähteä kotoaan ja osallistua tapahtumiin, edistämme heidän fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan. ANNA-LIISA Soininen toimii Vanhustuen puhelinystävänä. Hän soittaa tutulle vanhukselle kerran kuukaudessa. Aiemmin hän on toiminut myös tukiystävänä. Soininen sanoo, että vapaaehtoistyö tuo hänen elämäänsä iloa ja tyydytystä. – Elin ennen työlleni, rakastin sitä enkä olisi millään lopettanut. Vapaaehtoistyö tuo tunteen siitä, että olen tarpeellinen. Tiedän, että puheluni ovat vanhukselle tärkeitä. Sekä Tähtinen että Soininen ovat sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta tuo elämään kaivattua vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. – Harrastan kirjoittamista ja maalaamista. Ne ovat yksinäisiä harrastuksia, joille vapaaehtoistyö on hyvää vastapainoa. Vanhukset ovat ihania, heistä tulee ihan oikeita ystäviä, Soininen kertoo. Tähtinen ja Soininen suosittelevat vapaaehtoistyötä muillekin. Tähtinen arvelee, että eläkeläiset eivät osaa markkinoida osaamistaan, vaikka heille on kertynyt vuosien varrella paljon taitoja. – Vapaaehtoistyössä voi hyödyntää osaamistaan. Jos ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta osallistua esimerkiksi yhdistystoimintaan, eläkkeellä siihen on hyvä tilaisuus. Samalla oppii uusia asioita. KARUNEVAN mukaan Vanhustuki tarvitsee vapaaehtoisia monenlaisiin tehtäviin. Kaikille halukkaille riittää tekemistä. Yhdistys on avoin myös uusille toimintamuodoille. – Vapaaehtoiset saavat itse sanoa, mitä haluaisivat tulla tekemään. Joku haluaa pitää luentoja, toinen ehkä perustaa lukupiirin. Tarvitsemme aina myös ihmisiä esimerkiksi keittämään kahvia ja emännöimään tilaisuuksia. Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla on avoimet ovet keskiviikkona 20. huhtikuuta kello 12–15. Samana päivänä järjestetään ystävän peruskurssi. www.vanhustuki.fi Iloa itselle ja toisille Vapaaehtoistyössä eläkeläinen pääsee käyttämään kykyjään Eira Tähtinen (vas.) ja Anna-Liisa Soininen nauttivat vapaaehtoistyöstä. Merja Kajala MITÄ lempivärisi ja suosikkikuvasi kertovat sinusta? Miksi piirtely on tärkeää? Miksi värittäminen kannattaa? Taideterapeutti Krista Launosen teos Paljastavat värit, hoitavat kuvat (Gummerus) on matka kuvien maailmaan. Kirja sisältää runsaasti harjoituksia, joiden avulla lukija pääsee tutkimaan omaa suhdettaan kuviin ja väreihin. Kirjan harjoitukset vaativat aikaa ja paneutumista, mutta niiden avulla voi tehdä kiinnostavia löytöjä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Kuvien maailmassa
11 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 TURUN 20. Saaristolaismarkkinat järjestetään taas keväällä 15.–17. huhtikuuta. Markkina-alue sijaitsee vanhaan tapaan Auransillasta alajuoksulle päin – joen molemmin puolin. Markkinat on ammattikalastajien ja muiden kalatuotteita valmistavien ja markkinoivien yrittäjien suoramyyntitapahtuma. Tapahtumassa on mukana myös suuri määrä saariston ja rannikon alkutuottajia sekä muita teemaan sopivia myyntija esittelypisteitä. On aika silakoiden SUODATTAMATTOMAT vehnäoluet ovat löytäneet ystävänsä, eikä ihme. Ne ovat täyteläisiä, mutta raikkaita ja keveitä, ja vievät ajatukset kesään. Aromissa löytyy usein niin sitrusta, banaania kuin mausteisuutta. Ne antavat hienosti tilaa kevyille keväisille ruuille, kuten kasvisruuille sekä kalalle ja äyriäisille. Kannattaa kokeilla myös juustokakun kanssa, mutta silloin tarjoilu mieluusti pienemmästä lasista, ei suuresta tuopista. Vehnäolut tarjoillaan hyvin jäähdytettyinä, kesällä janoon vaikka jääkylmänä. Kevääseen sopivat myös happaman hedelmäiset saisonit. Saison on Belgiasta lähtöisin oleva pintahiivaolut, joka valmistettiin kesää varten. Sen kanssa kannattaa kokeilla vaikkapa Brie-juustoa. Olutta ja juustokakkua Millä herkuttelet Saaristolaismarkkinoilla vieraillessasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG NYT on hyvä aika kaivaa pakastimen pohjilta kaikki käyttämättömät pakastemarjat ennen kun kesä tulee. Tämä unelmanpehmeä mustikkapiirakka vie kielen mennessään, ja sopii tarjoiltavaksi vaikkapa vaniljajäätelön kera. Sitruuna ja piimä tekevät tästä piirakasta vastustamattoman maukkaan ja kuohkean. Pehmeä mustikkapiirakka 125 g suolatonta voita 2 tl sitruunankuorta 2 dl sokeria (+ 1tl piirakan päälle) 1 muna 1tl vaniljasokeria 4,5 dl jauhoja (jätä 1/2 dl sivuun) 2tl leivinjauhetta 1tl suolaa 4,5 dl mustikoita 1 1/4 dl piimää LÄMMITÄ uuni 160 asteeseen. Vatkaa voi, sitruunan kuori sekä sokeri ilmavaksi. Lisää muna ja vanilja ja sekoita. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja suola keskenään. Sekoita sillä aikaa mustikat ja 0,5 dl jauhoja keskenään erilliseen kulhoon. Lisää jauhoseosta ja piimää taikinaan vähän kerrallaan vuorotellen. Lisää lopuksi taikinaan varovaisesti mustikat. Voitele 22-senttinen vuoka voilla. Kaada taikina vuokaan ja ripottele teelusikallinen sokeria päälle. Paista 35-45 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla ja jos piirakka ei ole vielä valmista, jätä muutamaksi minuutiksi uuniin. Jäähdytä ja tarjoile. Ihanan pehmeää Ota talven marjapakasteet hyötykäyttöön ennen kesää Mustikkapiiras toimii ympäri vuoden. Henriikka Fingerborg SALAATISSA ei tarvitse olla jäävuorisalaattia. Siihen ei tarvita edes kurkkua ja tomaattia. Sen sijaan salaatissa voi olla kevään ensimmäistä parsaa, pinaattia tai kesäkaalia. Punajuurta, kurpitsaa, bataattia tai avokadoa. Mikä milloinkin on parhaimmillaan. Lisäksi salaattiin voi keittää täydellisiä kananmunia, karamellisoida pähkinöitä tai paistaa vaikka pekonia. Jäävuoren huippu – Salaattikirja on tehty, jotta innostuisit salaateista uudella tavalla. Kirja tarjoaa salaattikeittiöösi nerokkaita vinkkejä ja simppeleitä ohjeita helposti saatavista raaka-aineista. Kaikki syövät salaatteja, mutta nyt on korkea aika rakastua niihin. Kaikki irti salaateista
15 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET 16 Moottorit&menopelit OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA ISOJEN perheautojen luokkaan on saapunut uusi tulokas, joka ei jätä kylmäksi. Tyylikäs Renault Talisman korvaa tuotannossa Lagunan, joka komeili viimeisinä vuosinaan lähinnä vikatilastojen kärkipäässä. Suunnittelupuolella pöytä on pyyhitty tyhjäksi, sillä kyseessä on kaikilta osin täysin uusi auto. Ensimmäisenä silmiä hivelevät muodot, joissa ranskalainen viehkeä tyylikkyys paiskaa kättä sporttisuuden kanssa. Auto on joka kulmasta yhtä kaunis, eli etupään sulavaa kaarevuutta ei ole ratkaistu kolholla takapäällä. Ranskattareksi sen tunnistaa kaukaa, vaikka ripaus saksalaista uhmakkuuttakin siinä ehkä on. Avaimena on paksua luottokorttia muistuttava älylätkä, joten ovi aukeaa kahvasta vetämällä. Auto huomioi omistajansa lähestymisen sytyttämällä valot päälle ja kääntämällä peilit auki. Takaluukku aukeaa jalkaa alapuolella heilauttamalla. Erittäin kätevä toiminto, kun käsissä on loppuviikon ruokakassit. KOEAJETTU versio edustaa mallin aatelia. 160-hevosvoimaisessa dieselissä on automaattivaihteet ja 4Control-nelipyöräohjaus, joka säätää iskunvaimennusta automaattisesti. Tämä tekee kaarreajosta sulavampaa ja pienentää kääntösädettä hiljaisella vauhdilla. Parkkipaikalla pyöritellessä Talisman tuntuu kääntyvän lähes paikoillaan. Ajossa Talisman on erittäin miellyttävä. Ohjauspyörän etupuolella tuulilasin alaosassa on isona apuna pieni HUD-näyttö, jossa näkyy oman nopeuden lisäksi voimassa oleva nopeusrajoitus. Katsetta ei tarvitse ajon aikana laskea tiestä hetkeksikään. Ajaminen on sulavaa ja helppoa, tuntuma tiehen pysyy silti jämäkkänä. Ainoa hiukankaan häiritsevä asia on suuntavilkun hakkaava ping-pong, joka tuo mieleen levysoittimessa jumittavan Telstarin Popcornin. Tämäkin ”ongelma” on luultavasti poistettavissa, sillä MultiSense-järjestelmän avulla voi tuunata autojen toimintoja mieleisekseen aina sisätilojen valaistusta ja moottorin käyntiääntä myöten. Ohjaamon katseenvangitsijana on keskikokoisen tabletin kokoinen, liki 9-tuumainen pystysuuntainen kosketusnäyttö, johon saa yhtä aikaa näkyviin useita toimintoja, kuten äänentoiston ja navigaattorin. Tämä tosin kuuluu vain kalleimpien mallien varusteluun. Koeajetulla mallilla on hintaa hieman yli 43 000 euroa. Hinnoittelussa Talisman asettuu samaan sarjaan Volkswagen Passatin kanssa, eli perusmalli maksaa selvästi alle 30 000 euroa. Autosta on myöhemmin saatavilla myös farmarimalli Sport Tourer. Kauniisti menevä Koeajossa Renault Talisman Sedan dCi 160 Twin Turbo Renault Talisman näyttää ja tuntuu hyvältä. Teemu P. Peltola Takaluukku aukeaa jalanheilautuksella. Elektroniset näytöt ovat selkeät. • Malli: dCi 160 EDC • Iskutilavuus (cm³): 1 598 • Tehot (kW/hv): 118/160 • Vääntö: 380 • 0–100 km/h: 9,4 • Huiput: 215 • Kulutus/100 km (EU): 4,4 • CO²: 115 • Hinta: 39 990 euroa
17 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET Moottorit&menopelit aamuset.?
Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Moottorit&menopelit KARI LAINE LIIKENNEja viestintäministeriössä valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa esitetään, että tulevaisuudessa Suomessakin siirryttäisiin käytäntöön, missä talvirenkaita pitäisi käyttää marras-ja maaliskuiden välisenä aikana vain silloin, kun keliolosuhteet sitä edellyttävät. Autoilijoiden annettaisiin siis itse päättää talvirenkaidensa käytöstä. Nykykäytäntö on, että talvirenkaita on pakko käyttää joulukuusta helmikuun loppuun. Esityksessä on otettu mallia muun muassa Ruotsista, missä talvirenkaita pitää käyttää vain kelien niin vaatiessa. Lahden takaa on tulossa myös toinen uudistusehdotus, missä raskaille ajoneuvoille vaaditaan kunnollisia urasyvyyksiä vetoakselien pyörille. Lakiehdotus on tällä hetkellä asiantuntijakierroksella, ja valmistelussa kuullaan monia asiantuntijoita, kuten Liikennevakuutuskeskusta, poliisia ja Liikenneturvaa. Aikaisintaan uuden lain arvioidaan tulevan voimaan parin vuoden päästä. Talvirengaspakkoa halutaan väljentää Uudistus vaikeuttaisi poliisin onnettomuustutkintaa Rengasasentaja Valtteri Viima asensi kitkarenkaiden tilalle kesärenkaat. Jos lakimuutos toteutuu, saisi autoilija itse päättää, milloin ajaa talvirenkailla. Mikael Rydenfelt LIIKENNETURVAN tutkimuspäällikön Juha Valtosen mielestä ehdotuksessa on paljon hyvääkin, mutta se pitää hänen mielestään toteuttaa hyvin. Koko maassa voimassa olevat samanaikaiset käyttöpakot eivät hänen mielestään sovi näin pitkään maahan. Oleellista Valtosen mukaan on, että uudistuksesta pitää informoida riittävästi ja valvoa tiukasti. – Poliisin pitää tarvittaessa keskeyttää ajo välittömästi, jos jäisellä tiellä ajetaan kesärenkailla, Valtonen sanoo. Liikennevakuutuskeskuksessa käyttöpakon väljentämiseen suhtaudutaan epäilevämmin. Liikenneturvaasiantuntija Tapio Koisaari arvioi, että monet pitkittäisivät talvirenkaiden vaihtamista mahdollisimman kauan ja jälki voisi olla todella rumaa. Koisaaren mukaan tilastot osoittavat, että ensimmäisillä liukkailla keleillä, kun monilla on vielä kesärenkaat alla, onnettomuusluvut nousevat jopa tuhannella päivässä. Koisaaren mukaan myös poliisi on ollut huolissaan uudistuksen valvomisesta ja tiedottamisesta. Myös onnettomuustutkinta vaikeutuisi, kun poliisin pitäisi jälkikäteen päätellä, olisiko tietyllä tiellä pitänyt olla talvirenkaat. Usein Koisaaren mukaan keliolosuhteet vaihtelevat paljon, kun siirrytään päätieltä sivutielle.
19 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 Minkä hajonneen bändin pitäisi tehdä paluu keikkalavoille? TURUN konservatorion pop/jazz-linjan ammattiopiskelijoiden jokakeväinen rytmimusiikin festivaali Skaalat solmuun on käynnissä tällä viikolla Turun konservatoriossa Varvintorin laidalla. 16. huhtikuuta saakka jatkuvalla festivaalilla opiskelijat esittelevät monipuolista osaamistaan lukuisissa konserteissa. Tänä vuonna Skaalat solmuun juhlii kymmenvuotista taivaltaan. Koko festivaalin ohjelma löytyy konservatorion nettisivuilta ja Facebookista. Solmussa jo kymmenen vuotta 52-VUOTIAS amerikkalainen laulaja-lauluntekijä ja multiinstrumentalisti Grant-Lee Philips lienee isommin tunnettu 1990-luvulla vaikuttaneen Grant Lee Buffalo -bändin riveistä, mutta miehen americanaa ja vaihtoehtorockia yhdistävä musisointi on kantanut myös omillaan. Neljän vuoden hiljaiselon katkaiseva The Narrows on miehen kahdeksas soololevy 16 vuoden aikana. Uran pisimpään valmisteltu levy on miehen musiikkia tunteville tuttua tavaraa, jossa ei laadusta ole tingitty. Musiikissa on väkevä Kalifornian leima: aurinko lämmittää kesäpäivässä, eikä ole kiire minnekään, mutta elämä kohisee silti jossain lähellä. Holy Irons on velkaa 1970-luvun kantrirokille, mutta esimerkiksi Rolling Pin rokkaa huomattavasti sähköisemmin, vaikka sitäkin on maustettu banjolla. Philipsin musiikissa on levollista turvallisuutta. Osasyy tunteelle on se, että mies on pysynyt uskollisena omalle tyylilleen vuosikaudet, mutta pystynyt silti kaivamaan uusia kulmia musiikkiinsa. Hän on kuin se kaveri, jota ei välttämättä näe kuukausiin tai vuosiin, mutta kun jossain kesäisessä baarissa häneen törmää, juttu jatkuu siitä, mihin se edellisellä tapaamiskerralla jäi. Kenelle: Folkkia, rootsia ja americanaa ahkerasti kuluttaville. Arvio: Mukava nähdä taas, Grant! ILKKA LAPPI Tuttuja uria Kaliforniasta ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI YLI 50 vuotta suomalaisen kulttuurin kentällä ristiretkeillyt Mauri Antero Numminen on ehtinyt tehdä valtavasti muun muassa musiikin ja kirjallisuuden parissa. Uudemmalle sukupolvelle M.A. Numminen on todennäköisesti ennen kaikkea lastenlauluja esittävä jänis, mutta 1960–70-luvuilla undergroundtaiteilijan ominta aluetta oli avantgarde ja jazz. – Jazz aloitti koko varsinaisen suhteeni musiikkiin. Olin 13-vuotias, kun aloin kuunnella ensin koulukaverien kotona jazz-levyjä. Ja koska Yleisradiossa oli liian vähän jazzohjelmia, rakensin oman radion, jolla saatoin kuunnella The Voice of American lyhytaaltolähetyksiä ulkomailta, Numminen kertoo. Jazz on kulkenut vuosikymmenestä toiseen Nummisen mukana. Ajan saatossa mies kuvailee makunsa jazzin suhteen muuttuneen modernimmaksi. – Lapsena kuuntelin dixielandia. Joistakin swing-orkestereista pidän yhä, mutta oma varsinainen jazzmakuni on paljon modernimpi kuin se jazz, jota itse esitän keikoillani. Etenkin 1960-luvulla alkanut modernin jazzin aika löi leimansa minuun, Numminen toteaa. KUN jazz vei nuoren miehen mukanaan, sen asema oli tyystin erilainen kuin tänä päivänä. – 1950-luvulla jazz oli epäilyttävää viihdettä. Lehdissä se kuului samaan sarjaan kuin muu epämääräinen aines, elokuvat ja takasivun ilmoitukset. Jazz oli koulupojalle sitä taidetta, jota oli mahdollista omaksua, Numminen sanoo. – Nykyisin jazz on korkeakulttuuria, jolla on samankaltainen erikoislaatu kuin klassisella musiikilla. Ne ovat molemmat valitettavasti joutuneet samantapaiseen marginaaliin. 95 prosenttia suomalaisista ei jazzista välitä. Toisaalta jazzin tosiharrastajalle se on hienoa vaihtoehtokulttuuria, joka vaatii sitkeyttä, jotta oppii nauttimaan kaikista uusista suuntauksista. Toivoisin, että jazzmuusikot soittaisivat välillä yleisöystävällistä jazzia, jotta hiukan suurempi osa kansalaisista pääsisi jyvälle, mitä tämä merkillinen musiikki on, Numminen miettii. HUHTIKUUSSA ilmestyvä kirja Jazzin Meining summaa Nummisen monipuolista suhdetta jazziin. Kirja sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun We Jazz -festivaalin johtaja Matti Nives kuuli Nummisen 1960-luvulla jazzmuusikoista ottamista valokuvista, joita Nummisen arkistosta löytyy satoja. – Kirjan piti olla alun perin vain valokuvateos. Viime vuonna minulle tuli sen verran aikaa, että kirjoitin teosta parissa kuukaudessa junissa, lentokoneissa ja mökillä. Sain lisäehdotuksen, että kertoisin kirjassa myös omasta jazzhistoriastani, Numminen taustoittaa. – Eritoten kuvien valinta ja viimeistely vei aikaa. Loppuen lopuksi kirjaan valittiin noin 60 valokuvaa, Numminen toteaa. Jazzissa koko elämä Jazz on kulkenut M.A. Nummisen mukana 1950-luvulta lähtien M.A. Numminen juhlii Jazzin Meining -kirjan julkaisua 13. huhtikuuta Työn merkeissä. Hän esiintyy Pedro Hietasen kanssa Gong 2:ssa. Aviador 5 a l t i l P YLLÄTYSHERKKU
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 TIMO SALMESMAA Mitä saadaan aikaan, kun Niskalaukauksesta tuttu Timo Rautiainen ja Vares-leffojen ikikonna Jussi Lampi laitetaan yhteiskeikalle? Musiikillinen matka suomalaisuuteen, sen ilonhetkiin ja kaihoon. Reissumiesten ohjelmistossa omaa materiaalia ja esittäjilleen merkityksellisiä covereita. Kahden verevän taiteilijan ja yhden kielisoittimen akti lauantaina Bar Koivussa. Ari-Matti Ruuska Illuusioista totta. Taikuri Joni Pakanen marssittaa lauantaina Domino Teatteriin Mika Eirtovaaran ohjaaman Harhautuksen. Esitys peilaa aikamatkan taikuuden historiasta mielen kääntävään mentalismiin. Komedia porautuu myös taikurin arkeen silmänkääntämiseen ravintolassa, pankissa kuin treffeilläkin. Jori Liimatainen Terr’ys inside again. Paul Oxley’s Unit nousi 1980-luvun alussa listavaltiaaksi. Yhtyeen englanninkieliset slowarit toivat tuoreen kansainvälisen tuulahduksen härmäläiseen musiikkimaailmaan. Bändi meditaatioineen edusti uutta aikaa. Sittemmin hiljaisuuteen vetäytyneeltä kokoonpanolta on aina välillä tullut singlejulkaisuja. Onko aika kypsä suurempaan? Se koetaan nostalgia-illassa lauantaina Venuksessa. Lido Salonen Tohtorit viihteellä. Turun Lääketieteenkandidaattiseura juhlii tänä iltana pyöreitä 70-kymppisiään. Kinkerit kulminoituvat Showroomiin. Polkkaamisen ohella artistivieraana puumametsästäjä Stig Dogg. Näistä bileistä ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Design Pics TOY ry:n Kasarirock jyrisi torstaina Marilynissä. Vuosikymmenen syke jatkuu lauantaina Port Arthurissa. Arthur goes to 80’s -bileet marssittavat stagelle 80’s timantimmat hitit virittävän Mindless Music Groupin. Livekeraokessa ja pukukilpailussa laakeroidaan parhaat. Jani Mäkilä Vielä kahden perjantain ajan on lupa jännittää, kenestä tulee valtakunnan tähtiartisti. Voice of Finland Logomossa ja afterit Epic Rollercoasterin vauhdittamana Apollossa. Börs Night Club tarjoilee perjantaina Steamempiren Rony Rexin & Rico Tubbsin, lauantaina Autosaloonin viralliset jatkot. Yan Lev Keväällä maailmanmatkaajaa, syksyllä kauppaneuvosta. Teknologiakiinteistöjen 5-v. juhlat juontanut Jethro Rostedt surffaa TV-boomissa. Maunon Santtu Kiili Iloitsi kesäksi avautuvasta Uittamon Paviljongista. Hele Kaunismäki ja Soili Tirri muistuttivat ensi viikon Creative Campista. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell iloitsi nopeutuneesta Turku-Helsinki junayhteydestä ja uuden radan suunnittelustartista. Timo Salmesmaa
21 Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET Jetset Seuraa tapahtumaa Facebookissa
Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! EI ehtinut Niemis-Jarkon karvapallo kauan hapantua, kun ex-tennisässä on uuden jo uuden pallon perässä. Maskun mies jahtaa jatkossa pääkallopalloa Tampereen Classicin riveissä. Jotain hyvää Tampereellakin! REMONTTIA remontin päälle. Virastotalon remppa valmistui vuonna 2013 ja taas aloitetaan uutta. Pytinkiin survotaan 150 virkailijaa lisää. Säästöä aiotaan saada puolen miljoonan euron verran vuokrakuluissa. Ainakin rakennusliikkeet tykkäävät. elleivät muut. KOKOOMUS twiittasi innostuneesti, miten hallituksen yrittäjyyspaketissa sujuvoitetaan ulkomaisten erityisasiantuntijoiden rekrytointia. Oho. Ja tälläkö Suomi lähtee nousuun? RION olympialaisten mediakeskus on vihitty käyttöön. Mediaa ei tietenkään päästetty paikalle. Kuinkas muutenkaan, IOC? MILLAISIA epäkohtia näette tämän päivän yrittäjyyteen liittyen? ANDERSSON: Jos miettii mediaalaa, viestintäalaa tai muita luovia aloja, niin eihän koulutuksessa anneta valmiuksia verottajan tai muun byrokratian säätämiseen. Joko pitäisi tehdä ihmisille entistä helpommaksi käyttää yhteisiä laskutuspalveluja ja tilinpitopalveluja, mutta sekään ei ole ollut ongelmatonta. PERHEENTUPA: Tämä on jälleen yksi asia, missä tulee esiin se, että byrokratian normeja pitäisi pystyä purkamaan. Erilaisten luovien alojen pienyrittäjien lisäksi sama tilanne on varmasti myös esimerkiksi maanviljelijöiltä. Heilläkin merkittävä osa työajasta menee erilaisten papereiden täyttämiseen. Sen sijaan, että he tekisivät sitä varsinaista työtään, jota haluavat tehdä. LA: Myös eri alojen koulutuksessa pitäisi antaa paremmat valmiudet esimerkiksi kirjanpidon hoitamiseen, koska monella luovalla alalla yrittäjyys on arkipäivää tai jopa ainoa vaihtoehto. CP: Tuntuu siltä, että yhä isompi osa ihmisistä tekee tänä päivänä jonkinlaisia hallinnollisia töitä, jotta he pystyvät tekemään niitä töitä, joita he oikeasti haluavat tehdä ja joihin heidät on koulutettu. LA: Taannoin journalistiliitto nosti esimerkin ihmisestä, joka oli käyttänyt muutaman tunnin kuussa kolumnin kirjoittamiseen, ja joka oli tulkittu kokoaikaiseksi yrittäjäksi. CP: Ja luultavasti palkka kolumnista ei ollut kovin iso. LA: Se on ehkä räikein esimerkki, mihin olen törmännyt liittyen yrittäjyyteen liittyviin epäkohtiin. TEkeskusten saamat ohjeistukset lakitulkinnoista ovat epäselviä tai niitä ei ole, mikä ei ainakaan helpota asioiden hoitamista. CP: Tänä päivänä verottajan verkkopalvelut ovat sentään aika toimivat, mikä helpottaa jonkin verran yrittäjän arkea. DEBATTI DEBATTI CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Kenttäharmaa VS Punavihreä VUOSI sitten Kaarinan Suomen sodan Lemun taistelupaikalta tehtiin runsaasti uusia metallilöytöjä. Taistelun kulkua on kuvattu eri lähteissä, mutta maankäytön suunnittelua varten ei ole kattavaa tutkimusta tehty. Myös perusteelliset luontoinventoinnit on suoritettu suppealla alueella. Pro AlaLemu vaatii tutkimusten tekemistä kaavatöiden myötä. Lemun taistelu käytiin 19.– 20.6.1808. Me silloin ruotsalaiset nousimme maihin Ala-Lemun rannassa ja pian Turun valloittaneet venäläiset rynnivät paikalle. Alkoi lyhyt mutta kiivas taistelu. Jouduimme perääntymään ja pakenemaan maihinnousualuksilla. Taistelua käytiin asein, pistimin, puukoin, käsirysyin ja tykein. Ruumiita tuli satoja. Ammuksia ja muuta metallia on löytynyt maastosta aikanaan. Nyt metallinetsinnän harrastajat ovat tehneet vuosi sitten huomattavan suuren löydön. Lemun taistelun jäänteitä suojellaan historiallisen ajan muinaisjäännöksinä ja niiden suojeluun sovelletaan muinaisjäännösten suojelun turvaavaa lakia. Suojeltavia kohteita voivat olla taistelukentät, keskeiset taistelupaikat, vallitukset, kaivannot tai muut taisteluun liittyvät rakenteet. Maakuntamuseo on jo viime joulukuussa Kaarinalle antamassaan lausunnossa edellyttänyt tutkimusten suorittamista. Taistelun kulku on kuvattu historiallisissa lähteissä, mutta tutkimukset ja metallinetsinnät itse paikan päällä ovat tekemättä. Kattavan tutkimuksen tekeminen ja suojeltavien taistelukenttien sekä – rakenteiden säilyttäminen ovat osa maankäytön suunnittelua. Tutkimus on viisasta tehdä jo yleiskaavaa laadittaessa. Muutoin työ on tehtävä joka asemakaavan yhteydessä erikseen. Toisaalta tekemättä jättäminen on aina valitusperuste. Kansallisen kulttuurija sotahistorian suojelu on myös isänmaallinen velvollisuutemme. Lemunniemi on ilmasto-olosuhteiltaan, kasvillisuudellaan ja kulttuurihistorialtaan alue, joka tarjoaa Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät olosuhteet monille uhanalaisille lajeille. Kaavatöiden laajennuttua entisestään on perusteellinen luon-noninventointi tehtävä koko Lemunniemen alueella. Mikäli ei niitä tehdä, ollaan samassa tilanteessa kuin muinaisjäännöstenkin kohdalla. PRO ALA-LEMU Lemunniemen luonto inventoitava
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 KOLUMNI ONKOHAN muualla yhtä hienoa kirjastolaitosta kuin Suomessa? Oma lähikirjastoni on Turun sydämessä ja ansainnut kaikki saamansa kehut ja kiitokset. Kirjasto on suosittu. Sen näkee ilman tilastojakin vilkaisulla alakerran saliin, jossa ovat tietokoneet, lehdet ja opiskelutilat. Käyttöaste on huomattava. Palvelun suurkuluttajana ja vanhan liiton ihmisenä keskityn ”oikeisiin” kirjoihin ja lehtiin. Henkilökunta auttaa tiedon etsimisessä ja neuvoo kädestä pitäen laitteiden käytössä. Ikinä missään kirjastossa ei ole tylytetty tai tiuskittu asiakkaalle, ajatuskin sellaisesta tuntuu hullunkuriselta. Lapsuuden ensimmäinen kirjastotäti näytti hirvittävän ankaralta, mutta vain näytti. Ei puuttunut siihen, että pieni asiakas sukkuloi aikuistenkin puolelle (luulin että se oli kiellettyä) ja ummisti silmänsä myöhässä oleville lainoille. Pani merkille, ettei rahaa sakkojen maksuun olisi edes ollut. Ensimmäisen kirjaston valistunutta yksinvaltiasta muistan hyvällä. Mitä kaikkea nykyisin voikaan lainata, polkupyöränkin. Lisäksi on tapahtumia, tilaisuuksia, näyttelyitä, tietoiskuja. KANSALLISKIRJASTON ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmista oli kiintoisa juttu Ilta-Sanomissa maaliskuussa. Paitsi että hän ilmoitti julkisesti kieltäytyvänsä toteuttamasta säästösyistä vaadittuja irtisanomisia, hän puolusti hienosti omaansa ja samalla pönkitti, toivottavasti, myös kunnallista kirjastolaitosta. ”Byrokratia on kasvotonta eikä kukaan ota vastuuta. Olen kuullut aika korkealtakin taholta, että me ollaan kaikki kädettömiä tämän asian (säästöt) edessä. Miten ihminen voi olla johtavassa asemassa ja kädetön?” Ekholm ei ruvennut marttyyriksi eikä sankariksi mutta tunnustaa, ettei olisi uskaltanut tehdä samaa vielä 50-vuotiaana. Jutun mukaan Ekholm oli lapsena kirjastossa ”aina”, se oli kuin toinen lapsuudenkoti. Niinpä. TUULA ISTALA Lähikirjasto ansaitsee kehut Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T VARSINAIS-SUOMEN Keskustan piirikokous kiittää maan hallitusta haastavan soteja maakuntauudistuksen määrätietoisesta eteenp ä i n v i e m i s e s t ä s e k ä hankkeen pysymisestä aikataulussa. Muutostarve on suuri, joten siksi asiassa on edistytty hitaasti. Keskiviikkona julkistetut linjaukset selkeyttivät avoinna olevia kysymyksiä, ja toivat uudistukselle uskottavuutta. Vaikka uudistus ei suinkaan ole vielä valmis, tärkeintä on, että päätöksiä saadaan aikaan ja hanke etenee. Varsinais-Suomen Keskusta toivoo, että jatkovalmisteluissa keskitytään yhä enemmän siihen, että uudistuksella saadaan aikaan parempia lähipalveluita, terveyserot kapenevat, sosiaalija terveyspalvelut sovitetaan yhteen ja huolehditaan myös ennaltaehkäisevistä palveluista kunnissa. Julkisen terveydenhuollon maakunnallinen yhtiöittäminen ei saa muodostua lähipalveluiden säilyttämisen esteeksi. Uudistuksella osa saatava pitkällä aikavälillä myös säästöjä hallinnosta ja tietojärjestelmistä. Suomella on useita taloudellisia ja rakenteellisia haasteita. Maailmantalouden sykleihin ja valuuttapolitiikkaan Suomen hallituksella ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Sote-uudistus on niitä harvoja suomalaisen yhteiskunnan kaipaamia muutoksia, joissa poliitikoilla on suoraa päätösvaltaa. Myös siksi uudistuksen läpivienti on erityisen tärkeää. VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTA Sote-uudistus selkiytyy ja edistyy KYSYITTE Aamuset-lehdessä 6.4. ”Oletko ollut hiljaisella retriitillä?”. Olin Rymättylässä retriitillä, ja siitä taitaa olla jo noin viisi vuotta aikaa. Tuo retriitti oli oikein hyvä ja sopi etenkin hiljentymiseen, rohkaisuun, hyvän ja paremman olon toivomiseen. Paikka oli kaunis, ohjelma oli hyvä, sopiva. Retriitillä kyllä puhuttiinkin, koska se oli avioeron jälkeinen retriitti. Mutta joka tapauksessa, suosittelen jokaiselle retriittiä vaikkapa kerran elämässä, täysin. Kannattaa kokea, osallistua. Siitä sai lohtua, toivoa ja ainakin sillä hetkellä. Ehken mene retriittiin kuitenkaan enää. SATU TURUSTA Retriitti antoi lohtua ja toivoa