Lauantai 11. huhtikuuta 2015 | Nro 29 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Purjehtija Niko Salomaan tavoite on Rion paralympialissa. Välietappi on Rauman elokuisissa MM-kisoissa. Urheilu s. 10 Rauman kautta Rioon Kaarinan nuorisoteatterin näytelmä nostaa niin polttavan asian, että näytelmän mainosjulisteitakin on tuhottu. Kaarina s. 12 Sinistä poltetta Kati Keskihannu kertoo klovnerian keinoin, millaista kaaosta äidin elämä voikaan olla. Viihde s. 14 Äidin hassu arki Nuorimmat pössyttelijät Turussa vasta 13-vuotiaita. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 11.4.2015 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 UHKIEN ja mahdollisuuksien vertailusta on tullut vitsi. Metodia on silti pakko soveltaa kuntien omistamien liikelaitosten yhtiöittämiseen. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tekemän vertailun mukaan yhtiöittäminen on parantanut huomattavasti suurten kaupunkien tilinpäätöksiä. Yhtiöittämiset näkyvät tilastossa parantuneina tuloksina, kasvaneina investointimenoina ja käyttöomaisuuden myyntituloina. Ainakin osa myönteisestä kehityksestä on näennäistä, sillä kirjanpidollinen myyntivoitto kirjautuu satunnaisiin tuottoihin ja parantaa tulosta vain hetkellisesti. Se ei lämmitä kauan. SAMAAN aikaan liikelaitoksista muodostettuja yhtiöitä moititaan Turussakin siitä, että ne vähentävät henkilökuntaansa ja häviävät kilpailutuksia sen takia, etteivät ne ole valmiita markkinoille. Miksi eivät ole? Eivätkö ne silloin juuri ole syyllisiä siihen syntiin, josta niitä on syytetty eli tehottomuuteen? Siis: Yhtiöittäminen – uhka vai mahdollisuus? Yhtiöittäminen nähdään ideologisena operaationa ja sitä se onkin, jos tähtäimessä on pelkästään omistuksen myynti. Yrittäjäjärjestöt ovat puhuneet sen puolesta, että kaupungit ja kunnat myisivät omistamansa tuottajayhtiöt, sillä talonrakentaminen tai edes kunnossapito eivät välttämättä kuulu kunnan perustehtäviin. Tehtävän voi hoitaa hyvin myös paikallinen yrittäjä. Mikä kuuluu kunnan perustehtäviin? Se on jo myös poliittinen kysymys, ellei pelkästään poliittinen kysymys. KUNTALAISEN kannalta on toivottavaa ja hyödyllistä, että organisaatio toimii tehokkaasti ja etteivät palvelut maksa liikaa. Kilpailu virkistää. Yhtiöiden työntekijät kantavat huolta työpaikoista. Huoli on ymmärrettävää mutta tehottomalla organisaatiolla on edessä umpikuja, ennemmin tai myöhemmin. Kuntien asema heikkenee. Suuret kaupungit joutuivat ottamaan lisää velkaa yli 400 miljoonaa euroa. Niillä on lainaa 6,3 miljardia euroa, konsernilainaa 16,1 miljardia euroa. Koneesta on revittävä lisää tehoja. Yhtiöittämistieltä ei ole paluuta. LASSE VIRTANEN Uhka vai mahdollisuus? MITEN Suomen pitää tulevaisuudessa järjestää maanpuolustus? ANDERSSON: Nykyinen linja on palvellut mielestäni melko hyvin. Ei liitytä Natoon vaan panostetaan siihen, että meillä on uskottava oma maanpuolustus. Se tarkoittaa myös sitä, että pidetään puolustusvoimien määrärahat sellaisella tasolla, että meillä on toimiva puolustusjärjestelmä. KATTELUS: Puolustusmäärärahoihin on tehtävä tasonkorotus. Meillä on aika laaja konsensus siitä, että se tarvitaan. Mitä Natoon tulee, olen sitä mieltä, että turvallisuustilanteemme on muuttunut Ukrainan sodan myötä niin merkittävästi, että Nato olisi meille tarpeellinen turvatakuu. LA: Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. EU:n ja Venäjän välit ovat kiristyneet. Mutta en jaa sitä näkemystä, että Suomen tilanne osana EU:ta olisi muuttunut nyt niin olennaisesti, että meidän kannattaisi hakea Natoon, koska se yksiselitteisesti heikentäisi Suomen suhdetta Venäjään. LK: Natoon liittyminen parantaisi Suomen turvallisuusasemaa. Tällä hetkellä meillä ei ole turvatakuita. Totta kai välit Venäjään ainakin hetkellisesti kiristyisivät, eikä se ole toivottava kehityssuunta. Mutta emme myöskään voi jäädä ilman turvatakuita. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut hyvin pitkäksi aikaa. LA: Minusta on epäloogista, että saadakseen turvatakuut Suomi lähtisi tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät tarvettamme niille. En ole vakuuttunut siitä, että tällä hetkellä olisi mitään sellaista sotilaallista uhkaa, mikä kohdistuisi erityisesti Suomeen. En näe Natoa järkevänä ulkopoliittisestikaan sen vuoksi, että sotilasliitossa mukana on sellaisia maita, joiden ulkopoliittiset linjaukset eivät ole yhteneväisiä meidän kanssamme. Nato voisi jopa heikentää turvallisuuttamme lisäämällä esimerkiksi terroriiskujen todennäköisyyttä. LK: Emme voi sokaista itseämme Venäjän armeijan kehitykseltä. He siirtävät painopistettään pohjoiseen muun muassa sen takia, että arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Maantieteelle emme voi mitään. Ulkopoliittisista valinnoistamme huolimatta olemme Venäjän silmissä alueellisesti mielenkiintoinen. PILLIT levällään. Radio Airiston Aaltojen kauneustoimitus järjestää Miss Urku -kilpailun. Voittajaksi valitaan se, jolla on pulleimmat palkeet ja kimein pillitys. TE raivot rysäpöksyt! Senkin takkutukkaiset retiisit ja sarvikuonot! Tömmet valgeet varttiryssät! Villisiat! NUIJA kopsahtaa ja tuomio napsahtaa. Korvauksia uhrille, sakkomaksut valtiolle. Mutta aina puolet summasta juristeille. Tulisi tähänkin ammattikuntaan vähän vipinää, jos hinnoittelu olisi kuten asuntovälittäjillä. Ei kauppaa, ei kuluja. Tack… …nej tack! AIKAVARKAAT. Tulevat tapaamiseen rajusti myöhässä, syytä ilmoittamatta ja pahoittelematta. Rupeavat sovittamaan pyöräilykypärää vasta kassalla. Pysähtyvät setvimään omia asioitan rivissä keskellä ihmisvirtaa. Hävetkää! NO nythän se tiedotteen lykkäsi. ”Sivusto on rakennettu loppuasiakkaan maailmasta käsin”. Siis kenen ja mistä maailmasta? Keski-Maasta? Vaiko kenties romulaanien imperiuumista? Kääntäjälle potkut ja Google Translator tilalle? SAPEN makua Kupittaalla. Ei tullut Turkuun kiekkomitalia Mestiksestäkään. Hienon pelaajauran tehnyt Pärssisen Timo (kuvassa) jätti kaukalot hävityn pronssipelin jälkeen. t! t t! ra a. a äei N DEBATTI Kattelus LAURI KATTELUS on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Turusta. Andersson LI ANDERSSON on Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Turusta.
5 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 11. huhtikuuta 2015 Oletko käräyttänyt nuoren pössyttelystä? Mistä tunnistaa huumenuoren? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN poliisi on ottanut kiinni yhden henkilön epäiltynä satamassa pääsiäisenä tapahtuneesta yliajosta. Myös aiemmin etsitty vaalea pakettiauto on löytynyt. Turun satamasta Nuottasaarenkadulta löytyi lauantaina 4. huhtikuuta aamuyöstä ajoradalta mies pahoin loukkaantuneena. Nopeasta hoidosta huolimatta mies menehtyi saamiinsa vammoihin. Poliisi kiittää yleisöä saamistaan vihjeistä. Poliisi nappasi yliajosta epäillyn TURUN, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Alueelle on laadittu ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016–21. Siinä esitetään muun muassa tulvavaaraja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Vedenkorkeuden merkittävää nousemista myrskyn seurauksena on tapahtunut Saaristomerellä seitsemän kertaa vuodesta 1912 lähtien. Vuonna 1975 syyskuussa merivesi nousi toista metriä normaalia ylemmäs. Veneet täyttyivät vedestä ja kiinnitysköysien katkeilivat. Joulukuussa 1986 merivesi nousi tulvakorkeuksiin pitkin rannikkoa. Turussa merivedenkorkeudeksi mitattiin 120,8 senttiä teoreettisesta keskivedestä. Satamassa vesi nousi laitureille ja satamahotelli oli veden saartama. Helmikuussa 1990 oli vuosisadan syvin matalapaine ja merivedenkorkeus nousi 100–130 senttiä. Tulviin varaudutaan rannikkoalueilla KARI LAINE NUORTEN huumeiden käyttö on viimeisen seitsemän vuoden aikana noin kolminkertaistunut. Ylivoimaisesti suosituin huume nuorten piirissä on kannabis. Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Susanna Arppe arvioi, että huumeiden käyttörikoksista viime vuonna tuomittujen turkulaisnuorten tapauksista noin 90 prosenttia liittyi kannabikseen. Asenteet kannabista kohtaan ovat Arppeen mukaan muuttuneet vaarallisen myönteiseksi. Monille marihuanasta on tullut alkoholin korvike. Nuorimmat Turun poliisin tapaamat pössyttelijät ovat olleet vasta 13-vuotiaita. Suurin haitta on aineen vaikutus aivojen kehittymiselle. Neurologian erikoislääkärin, Anna-Maria Kuopion mukaan kannabiksen käyttö nuoren kasvuaikana altistaa mielenterveyshäiriöille, muun muassa paniikkikohtauksille. Irti-lehdessä Kuopio muistuttaa, että kannabis aiheuttaa usein muistin heikkenemistä ja reaktionopeuden hidastumista. – Mitä nuorempana käytön aloittaa, sitä enemmän se vaikeuttaa nuorta saavuttamasta normaalia kehitystasoaan, Kuopio kirjoittaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Huumetilanne Suomessa -selvityksen mukaan suomalaisnuorista 17 prosenttia on kokeillut huumeita. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana osuus on noussut noin viisi prosenttia. Ylivoimaisesti yleisin huume on ollut kannabis. Lukioja ammattikouluikäisistä 11 prosenttia kertoi ainakin kokeilleensa joskus huumeita. Ammattikouluissa opiskelevien piirissä huumeiden käyttö on yleisempää kuin lukiolaisilla. Joka viidennelle 15–17-vuotiaille suomalaisopiskelijoille on selvityksen mukaan tarjottu huumeita. Valtaosa Turun poliisin tekemistä huumetakavarikoista on tehty kannabiskasvattamoissa. Turussa suurin huumelöytö on tehty teollisuushallista, josta löydettiin yli 800 huumekasvia. Nuorimmat kannabiksen käyttäjät 13-vuotiaita LASSE VIRTANEN MUUTOKSET ovat ravistelleet korkeakoululaitosta. On tehty hallinnollisia uudistuksia, muutettu yliopistojen juridista asemaa ja suunnattu tutkimuksen rahoitusta uudelleen. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö vetäisi vaihteeksi käsijarrun päälle. – Korkeakouluille, tutkijoille ja opiskelijoille, on vihdoin saatava työrauha. Tällä hallituskaudella ei ole pystytty pitämään niitä lupauksia, joita annettiin yliopistouudistuksessa. Indeksiä on leikattu kerran kokonaan ja kerran puoliksi. Rahoitus on muuttunut enemmän lyhytjänteiseksi, arvioi Niinistö. – Pitäisi varmistaa se, että perustutkimuksen ja opetuksen osuus kasvaisi ja indeksit turvataan. Lisärahaa annettaisiin tutkimuksen Suomen Akatemian kautta. Olemme jäämässä perusrahoituksessa jälkeen. Niinistö puolustaa sivistävää ”uteliaisuustutkimusta”. – Koskaan ei tiedä, mikä uteliaisuustutkimus johtaa hyvin suureen taloudelliseen hyödynnettävyyteen. Niinistö laskee ehdotuksen maksavan kymmeniä miljoonia vuodessa, vaalikaudessa satoja miljoonia euroja. – Elinkeinoelämän etu ei ole, että senhetkiset tarpeet ohjaavat liikaa tutkimusta. Yritykset näkevät liian lyhytjänteisesti, mitä tarvitsevat tulevaisuudessa. Koulutuksen pitää enemmän ennakoida valmiuksia ja ilmiöitä, kuten digitalisaatio ja suuret ympäristömuutokset. Älysuunnittelu ja ympäristöteknologia pitää osata yhdistää tuotteisiin tavalla, jota kuluttajat haluavat. Tässä ruotsalaiset ovat meitä edellä. TIETEEN ja politiikan välillä on liian suuri kuilu, arvioi Niinistö. – Tutkijat eivät ole kammioissa, poliitikot ovat. Tutkimustietoa on, mutta sitä on osata hyödyntää. Vuoropuhelu on harvinaisen heikkoa. Pääministerin alaisuuteen pitäisi perustaa tieteellisen neuvonantajan tehtävä. Tieteellinen tieto ohjaisi yhteistä päätöksentekoa ja johtaisi ministeriöiden selvitystyötä. Neuvonantajalla olisi yhteiskunnallista osaamista, mutta hän olisi tieteellisesti meritoitunut. Pääministerin roolia pitää korostaa. Tiede politiikan tueksi Ville Niinistö ehdottaa pääministerin avuksi tieteellistä neuvonantajaa Presidentti Ahtisaari (keskellä) promovoitiin valtiotieteen kunniatohtoriksi Åbo Akademin promootiossa viime vuoden toukokuussa. Politiikan ja tieteen välillä kaivataan parempaa vuoropuhelua. Timo Jakonen Hänen tehtävänsä on johtaa koko hallitusta. Hän on enemmän kuin yhden puolueen puheenjohtaja. Niinistö pitää päätöksenteon pullonkaulana juuri hallinnon siilorajoja. Niinistö kasvattaisi myös Turun yliopiston, Åbo Akademin ja ammattikorkeakoulun alueellista vaikuttavuutta. – Työelämäyhteistyötä tarvitaan enemmän. Ammattikorkeakoulujen rehtorit ehdottivat, että innovaatioseteleillä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi aluetukia ja osallistua aluekehityshankkeisiin. Kannatamme ajatusta. Tutkijoita ja opiskelijoita voitaisiin ottaa mukaan yritysten aluekehityshankkeisiin. Mitä enemmän saadaan opiskelijoita yritysmaailmaan, niin se hyödyttää paitsi yrityksiä, mutta myös sitä, että valmistuneet jäävät alueelle töihin, sanoo Niinistö. NIINISTÖ ei siirtäisi opintotukea opintolainan suuntaan. – Opintoraha on sosiaaliturvaa. Sen avulla opiskelija voi tehdä sitä, mitä hänen pitääkin, eli opiskella. Puolustamme maksuttomuutta ja riittävää opintotukea. Nuoret pitävät välivuosia sen takia, että opintotukea ja valintoja on rajattu. Oppimispolkujen pitää olla joustavia. Pitää löytää koulutus, josta innostuu. PUOLUSTUSVOIMAT lähettää toukokuussa kaikille reserviläisille kirjeen. Yhteydenoton tarkoituksena on päivittää reserviläisten henkilökohtaisia tietoja, kertoa kunkin rooli reservissä sekä testata asevelvollisrekisterin toimivuutta. Puolustusvoimat lähettää 900 000 kirjettä. Ensimmäisen kirje-erän postitus alkaa vapun jälkeen. Viimeisten kirjeiden pitäisi olla vastaanottajilla toukokuun aikana. Suomalaista asevelvollisuutta selvittänyt Siilasmaan työryhmä suositti vuonna 2010 yhteydenpidon parantamista reserviin. Kirjeestä on päätetty jo vuonna 2013. Puolustusvoimauudistuksen muutosten takia yhteydenotto toteutetaan nyt, kun uudistetun organisaation toimintaa vakiinnutetaan. Reserviläisille tieto sijoituksesta
7 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET AVOIMET TYÖPAIKAT www.lisaduuni.fi
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 11. huhtikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KUPITTAANPUISTOON rakennettavan uuden patsaspuiston työpajat ovat käynnistyneet. Työpajoissa kaikki pääsevät ideoimaan tulevaa puistoa yhdessä taiteilijoiden kanssa. Työpajoja järjestetään muun muassa Wäinö Aaltosen museossa, Kuralan Kylämäessä ja Seikkailupuistossa. Puiston suunnitteluun voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa. www.facebook.com/patsaspuistoturku Tule ideoimaan uutta patsaspuistoa –TYYLINI on käytännönläheinen. Kun asuu Portsassa, hipsterisäteilyn myötä ovat ilmestyneet paksusankaiset lasit, lätsälakki ja huivi. Juureni näkyvät siinä, että suosin arjessa verkkahousuja, kertoo Jussi-Pekka Paija, 30. Paija käy säännöllisesti UFF:llä. – Uutena ostan vaatteita Stockmannilta, joskus myös H&M:ltä. Takkini on Firetrapin, hanskat Thinsulaten, verkkarit One Wayn ja lätsähattu Bugatin. Huivi on H&M:stä. Kengissä käytännöllisyys ratkaisee. – Tuppaan ostamaan kengät, jotka kestävät monessa säässä ja pitkään. Lähes kaikki kenkäni ovat Gore-Texpinnoitteisia. Paija omistaa hattuja ja neulottuja myssyjä. – Kylmällä pidän Bugattia. Siitä saa esille korvaläpät, joista on hyötyä horisontaalisessa vesisateessa. Hipsterisäteilyn vaikutuksia Missä voi parhaiten aistia Turun hipsterikulttuuria? Missä parrat rehottavat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ufomies kivikaudelta. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Monica Lind Jussi-Pekka Paija, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN KIEKKO-67 perustettiin turkulaiseksi jääkiekon erikoisseuraksi, kuten nimikin jo vihjaa, vuonna 1967. Se peri ÅIFK:n sen ajan kiekkotoiminnan ja tavoitteena oli haastaa Turun jo olemassa olevat suuret. Seuraa oli perustamassa muun muassa sellainen kiekkomies kuin Kalervo Kummola. Kiekko-67 nousi aika nopeasti ylöspäin ja kaudeksi 1970– 71 se nousi peräti SM-sarjaan asti. Oli alusta asti selvää, että mustakeltaiset taistelevat elintilastaan niin Turussa kuin SM-sarjassakin. Niinhän siinä kävi, että TPS ja TuTo näyttivät Turussa kaapin paikan. Kiekko-67 voitti koko kauden 22:sta pelistään vain kolme ja loput olivat suoria tappioita. Maaliero oli lahjomaton, 60–176. Kiekon SM-visiitistä kaudella 1970–71 tuli siis ranskalainen visiitti ja tähän mennessä koko sen seurahistorian ainoa käynti korkeimmalla sarjatasolla. Matkaseurakseen toiseksi korkeammalle tasolle, eli Suomen sarjaan, se sai SaPKo:n. Seuran paras pistelinko ja maalintekijä oli Veikko Suominen, joka ylsi mainetekoihin myöhemmin Tampereen Ilveksessä ennen traagista menehtymistään vuonna 1978. Joukkueen maalivahtiosastoon kuului Jarmo Kiprusoff, jonka pojat olivat suuressa roolissa suomalaisen jääkiekon lopullisessa kansainvälisessä läpimurrossa 1990-luvulla. Kiekko-67 haastoi muut turkulaisseurat kuitenkin ihan kohtuullisesti katsomossa, sillä yleisökeskiarvo oli 2 432. KIEKKO-67:N seurajohto teki päätelmänsä kaudesta ja ui TPS-leiriin. Keväällä 1971 K-67:n Kummola ja TPS:n puheenjohtaja Erkki Tamminen paiskasivat kättä fuusion merkiksi. TPS:n uudella päävalmentaja Juuso Wahlstenilla olikin yht´äkkiä kaksi joukkueellista miehiä. Kiekko-67 palasi kaudeksi 1978– 79 kuitenkin I-divisioonaan, eli 2. korkeimmalle sarjatasolle. Sitä riemua kesti kaksi kautta. Keväällä 1988 Kiekko-67 nousi jälleen I-divisioonaan ja se reissu kantoi keväälle 1997 asti. Kiekko toimi 1990-luvun alkuvuodet Vladimir Jursinovin valmentaman TPS:n farmijoukkueena. Seurojen pelaajaaines oli niin laadukasta ja laajaa, että myös Kiekko-67 menestyi. Se eteni kaudella 1994–95 jopa SM-liigan porteille asti Vova Jursinovin ja Timo Nummelinin komennossa. Joukkueen nimilistasta löytyi vierailevien TPStähtien lisäksi useita tulevia turkulaisia kiekkolähettiläitä, kuten Jani Hurme, Jani Kiviharju ja Marko Kivenmäki. TPS:n ja Kiekon farmiyhteistyö tyssäsi 1990-luvun lopussa. Kiekko otti uuden aluevaltauksen rullakiekon puolella ja se kruunattiin Suomen mestariksi keväällä 2001. Ranskalaisen visiitin kautta Kiekko-67 löysi asemansa Suomen parhaana farmiseurana Keltamustissa pelaava Kiekko-67 oli toiseksi korkeimman sarjatason kestomenestyjä. Lokakuussa 1995 kotihallissa vastassa oli Ketterä. Vesa-Matti Väärä OONA KARHUNEN VAUVAT puhuttavat 4-vuotiasta Anna Heikkilää ja 3-vuotiasta Nieto Pesosta. ANNA: Mä oon nähny vauvan. NIETO: Mä en. A: Meil on vauva. Se on meijän perhees kaikkien yhtenen pikkuveli. Se aina joskus itkee ja joskus nauraa ja joskus on ilonen. N: Ne vauvat yleensä konttaa karkuun. A: Meijän vauva osaa jo mennä kontaten portaista. Mut ei alas vaa ylös päin. Se on välil aina tosi vikkelä. Se osaa kävelläki jo, mut ei juosta. Ne vauvat itkee sillon ku ne ei saa ruokaa. Sillon ku niil on kakka housussa ni sillon ne ei itke. Meijän vauva aina tottelee ku sitä huudetaan vessaan. N: Mäki tottelen ku äiti käskee vessaan. Sit mä meen heti sinne ku sinne pitää mennä. A: Meijän vauva ei oo enää kauheen pieni ku se on kasvanu. Mut meil on kyl viel vauva-amme. N: Meil on kaks ammetta. A: Meilläki. Toinen on pinkki ja toinen valkonen. N: Meil on pinkki ja sininen. Mä pyydän isii aina laittaa vaahtokylvyn. Se on kivaa ku siel voi leikkii sil vaahdolla. A: Siel on kivaa kans sukeltaa. Sillon ku siel on vaahtoo ni sillon mä en kyl sukella mut sillon ku siel ei oo vaahtoo ni sit mä sukellan. Mä kuvittelen joskus et se ois leikisti aurinkorasvaa. N: Äitil on aurinkorasvaa. A: Mullaki. Mul on ikioma. N: Sitä pitää laittaa jos uidaan. A: Ei, vaan kesällä. N: Nii sitä laitetaan aurinkoo varten. A: Sitä laitetaan siks ettei ois niin kuuma. Me mennään kesäl uimarannalle. Siel on leikkitelineitä. N: Meki, joskus. A: Siel on kuumaa hiekkaa. Mut mä en pelkää sitä. N: Emmäkää, muuta ku vähäsen. Kontaten karkuun ra
9 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 11. huhtikuuta 2015 VAPAAOTTELIJA Teemu Packalenin oli määrä kohdata Saul Rogers Kupittaan urheiluhallissa 25. huhtikuuta. Britti kuitenkin vetäytyi ottelusta. Niinpä tappiotta kuuden ammattilaisottelua käsittävällä urallaan edennyt Packalen saa vastaansa ranskalaisen Daguir Imavovin, joka tunnetaan kovista iskuistaan. Hän on voittanut 11 ottelustaan yhdeksän. Kaksi viimeisintä voittoa ovat tulleet suomalaisvastustajista. Packalenin vastus vaihtui MIIKA Elomon (kuvassa) TPS-saagalle saatiin päätös alkuviikosta, kun TPS tiedotti työsuhteen päättymisestä. Ratkaisu on todennäköisesti hyvä sekä seuralle että Elomolle. Vaiherikkaan kauden ja päävalmentajapestin päättymisen jälkeisen pyykin jälkeen paluu A-nuorten ruoriin olisi nakertanut seuran uskottavuutta. Eikä Elomollakaan olisi ollut helppoa lähteä rakentamaan uutta. Toivoa kuitenkin sopii, että Elomon aika jääkiekon parissa ei ole ohi. Hänellä on intohimoa ja kykyä toimia lajin parissa. Elomon koko osaamista ei nähty lyhyeksi jääneen päävalmentajakauden aikana. Suomalaisella kiekolla ei ole varaa heivata Elomon kaltaisia persoonia tyystin laidan yli. Vaikka taustalla olisikin ylilyöntejä, ansaitsee niiden jälkeen toisen mahdollisuuden. ILKKA LAPPI Uusi alku Millaisena näet Miika Elomon tulevaisuuden? Mistä löytyy työtä ja roolia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI VIIME elokuussa purjehtija Niko Salomaa odotti kärsimättömänä vammaisten MM-kilpailuissa viimeisenä kilpailupäivänä tuulen viriämistä. Salomaa taisteli tiukasti maapaikasta Rio de Janeiron paralympialaisiin. Jos viimeinen lähtö olisi jäänyt purjehtimatta, maapaikka kisoihin olisi jäänyt saamatta. Tuuli nousi viime hetkillä ja Turun Pursiseuran purjehtija purjehti lähdössä toiseksi, joka riitti maapaikan varmistumiseen. Koska muita ehdokkaita ei käytännössä ole, tarkoitti maapaikka 2.4mR-luokassa purjehtivalle Salomaalle Rion matkaa – Sillä asenteella purjehdin, että mitään hävittävää ei ole, Salomaa muistelee. Tänä vuonna Salomaalla on edessään kaksi isoa välitavoitetta matkalla Rioon. Salomaan luokan veneet kisaavat Raumalla avoimet MM-kisat elokuussa. Loppuvuodesta Australiassa kisataan toinen karsintakisa paralympialaisiin. Vaikka paineita kisapaikasta ei enää Salomaalla olekaan, on tärkeää päästä samalle viivalle Riossa vastaan tulevien purjehtijoiden kanssa. SALOMAA purjehtii Australian kisan kahdesta veneestään uudemmalla, jolla hän myös Riossa aikanaan purjehtii. Euroopan kisat hän purjehtii vanhemmalla veneellään, jolla kisasi myös Lontoon paralympialaisissa 2012. – Optimaalista olisi tietenkin purjehtia koko ajan samalla veneellä, mutta toisen veneen hankkiminen oli taloudellisesti parempi ratkaisu. Uudempi veneeni on tällä hetkellä Miamissa. Siihen on saatu hyvät säädöt. Sieltä vene viedään Australiaan, josta se menee suoraan Rioon, Salomaa kertoo. Matkalla paralympialaisiin tärkeässä roolissa on myös keväällä 2016 Riossa käytävät paralympialaisten esipurjehdukset. Tuo kisa on olosuhteiden ja meriveden virtausten oppimisen kannalta olennainen. – Esikisojen piti olla jo tämän vuoden puolella, mutta paikat eivät ole vielä ilmeisesti valmiit. Kisapaikalle ei vielä pääse esimerkiksi pyörätuolin kanssa, Salomaa toteaa. Lontoon paralympialaisista taskussa on 12. sija. Riosta tavoitteena on palata mitali kaulassa. – Rion projektiin on päästy ihan erilaisista lähtökohdista kuin Lontooseen. Silloin kaikki tapahtui todella nopeasti. Vuonna 2010 hankin oman veneen ja 2012 oli jo paralympialaiset. Nyt on viides vuosi menossa tässä luokassa. Tuntuma luokkaan ja kokemus ovat ihan eri tasolla, 26-vuotias Salomaa sanoo. MOTIVAATIOTA Rion projektia kohtaan lisää sekin, että kyseessä saattaa olla viimeinen kerta, kun paralympiatasolla purjehditaan. Paralympiakomitea päätti asiasta helmikuussa. – Päätös on herättänyt purjehduspiireissä vastarintaa. Esimerkiksi Japanin purjehtijat ovat tehneet paljon töitä kotikisoja 2020 silmällä pitäen, Salomaa sanoo. Täysin purjein Rioon Niko Salomaa purjehtii paralympialaisiin Rauman kautta Niko Salomaa tähtää Rion paralympialaisissa mitaleille. Se saattaa olla Salomaalle viimeinen mahdollisuus paralympiamitaliin, vaikka ikä ei ole esteenä. Jesse Kylänpää
11 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET 12 Kaarina MARII KOIKSON KAARINAN Nuorisoteatterissa maaliskuun lopulla ensi-iltansa saanut näytelmä Sininen aurinko kertoo neljästä afganistanilaisesta tytöstä, jotka yrittävät eri tavoin selviytyä elämästään. Näytelmässä vahvana teemana ovat tyttöjen koulunkäynti sekä äitien ja tyttärien väliset suhteet. – Näytelmä kertoo siitä, miten patriarkaalisessa yhteiskunnassa naisten ja tyttöjen halu oppia pyritään tukahduttamaan. Näytelmä kertoo naisten vapauden kaipuusta ja keinoista löytää oma paikkansa tiukasti säädellyssä kulttuurissa, kertoo näytelmän ohjaaja Terhi Tuominen. – Näytelmä on fiktiivinen, mutta tarina perustuu todelliseen ympäristöön ja kulttuuriin. Esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiä puolustava Nobel-palkittu Malala Yousafzai Sinisiä säteitä Tarina naisista, jotka pyrkivät saamaan äänensä kuuluviin Sininen aurinko puhuttelee suomalaista katsojaa. Mikko Vihervaara joutui talebanien ampumaksi, koska he haluavat kovin panoksin estää tyttöjen koulunkäynnin, tietää Tuominen. TUOMISEN mukaan Afganistanista kerrotaan varsin yksipuolisia uutisia, joista suurin osa käsittelee sotimista ja amerikkalaisten sotilaiden alueelle siirtämistä. – Halusin tuoda afganistanilaisesta kulttuurista esille muutakin kuin vain uutisissa käsiteltyjä aiheita. Näytelmän on tarkoitus ottaa kantaa siihen, etteivät kaikki tytöt pysty käymään koulua, vaikka sen kuuluisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Toisaalta näytelmä kritisoi länsimaiden yritystä viedä omaa elämisen malliaan Afganistaniin, jonka kulttuuri on kovin erilainen ja yksilö on olemassa vain suhteessa yhteisöön, pohtii Tuominen. Tuomisen mukaan näytelmän ei ole tarkoitus ottaa kantaa islamiin uskontona, vaan se antaa mahdollisuuden tutustua maailmaan, joka on hyvin kaukana omasta tutusta ja itsestään selvästä ympäristöstämme. – Näytelmän julisteita on hajotettu ja revitty tavallista enemmän, mutta on toki mahdollista, että kylillä on vain ollut tavallista turhautuneempaa porukkaa. Toisaalta Pariisin Charlie Hebdo -lehden tapahtumat voivat tehdä aiheesta ajankohtaisen ja tämän kaltaista käytöstä esiintyy aina kun tytöillä on huivi päässä ja käsitellään islamilaista kulttuuria. NÄYTELMÄN esittää neljä 15– 17 vuotiasta ja kaksi aikuista näyttelijää. – Näytelmän toteuttaminen on ollut todella hieno kokemus ja sitä varten on harjoiteltu ahkerasti joulukuusta lähtien. Harjoituksissa on ollut lämmin tunnelma ja nuoret näyttelijät ovat halunneet ottaa kantaa tarinaan ja lähteä tutustumaan eri kulttuureihin, kertoo Tuominen. – Köyhät ihmiset saadaan helposti ajattelemaan, että on tärkeää pistää lapset heti töihin ja koulunkäynnin katsotaan olevan helposti ylellisyyttä. Toisin kuin meidän yksilökeskeisessä kulttuurissamme, Afganistanissa on vahva yhteisöllinen kulttuuri, jossa suku, heimo ja kylä määräävät enemmän kuin valtio. Näytelmä haluaa muistuttaa, että kaikissa elämäntilanteissa on toivoa, joka ammentaa yhteisöjen yhteisistä tarinoista. ”Näytelmän julisteita on revitty.”
13 Lauantai 11. huhtikuuta 2015 AAMUSET Pelit&vehkeet OMINAISUUDET • Malli: CLA 200 A Business • Iskutilavuus: 1 595 cm³ • Tehot (kW/hv): 115/156 • Vääntö: 250 nM • 0–100 km/h: 8,7 s • Huiput: 225 km/h • Kulutus/100 km (EU): 5,6 l • CO²: 132 g/km • Hinta: 44 200 euroa TEEMU P. PELTOLA ENSIMMÄISEKSI on myönnettävä, että kaunis se on. Mercedes-Benzin CLA 200 Shooting Brake säväyttää toden teolla. Muotoilussa on onnistuttu yhdistämään urheilullisuus farmariautoon tavalla, joka tekee siitä hyvinkin trendikkään. Pitkänomaisia sulavia linjoja ei ole totuttu yhdistämään ensimmäisenä Mersuihin. Retrosti neliskanttiset sivupeilit ja etusäleikössä röyhistelevä johtotähti kuitenkin muistuttavat, että kaikkia asioita ei ole syytäkään muuttaa. Koeajetussa mallissa on 1,6-litrainen bensakone, joka vapauttaa kaasupolkimen alle 156 hevosvoimaa. Seitsenportainen automaattivaihteisto toimii huomaamattomasti, ja onpa perinteinen vaihdekeppikin siirtynyt yhdeksi lisäviikseksi ohjauspyörän taakse. Business-mallissa kaikki tuoksuu ja näyttää premiumilta. Keskikonsolissa katseen vangitsee pienehkön tablettitietokoneen kokoinen TFTnäyttö. Oikean käden alle osuvalla kiekkosäätimellä voikin ohjata siinä liki kaikkia toimintoja. Ainoa selkeä, joskin turvallisuuden kannalta ymmärrettävä, haittapuoli on jykevän a-pilarin aiheuttama kapeahko näkyvyys oikealle. AUTO tuntuu käsissä luotettavalta ja varmalta. Ajaminen on todella miellyttävää. Erityiskiitoksen ansaitsee vakionopeudensäädin, joka muuttaa tavoitenopeutta yhdellä sormen nostolla kymmenellä ylöspäin. Hidastettaessa moottorijarrutus toimii tehokkaasti, joten taajama-alueelle tullessa vauhdin hidastaminen onnistuu nopeasti pelkällä vakionopeudensäätimelläkin. Ilman ohittelun tai äkkijarrutuksen tarvetta matkaa voi turvallisesti taittaa polkimiin koskematta. CLA Shooting Brake -sarjaa voi pitää onnistuneena monestakin syystä. Se on aidosti trendikäs, minkä puutteesta monet Mersun aiemmat mallit ovat kärsineet. Mersu on lisäksi kalliin auton maineessa, jota Shooting Brake myös osaltaan murtaa. Edullisin CLA 180 -malli maksaa karvan verran alle 36 000 euroa, eikä sekään ole suinkaan mikään ompelukone, vaan 1,6 litran bensakoneella varustettu 122-hevosvoimainen kunnon peli. Näin raikkaita uutuusmalleja toivoisi näkevänsä paljon useamminkin. Tyylikäs täysosuma Koeajossa Mercedes-Benz CLA 200 Shooting Brake Mercedes-Benz CLA 200 Shooting Brake kääntää päät. Teemu P. Peltola Suurikokoinen TFT-näyttö hallitsee matkustamoa.
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 11. huhtikuuta 2015 JAPANILAINEN animaatiotehdas Studio Ghibli viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi vuonna 2001 ensi-iltansa saanut Henkien kätkemä tulee Suomessa uudestaan elokuvateatterilevitykseen. Oscarpalkitussa animaatiossa 10-vuotiaan Chihiron vanhemmat muuttuvat sioiksi ahmittuaan jumalien herkkuja. Saadakseen vanhempansa takaisin Chihiron pitää oppia tavoille henkien ihmeellisessä maailmassa. Suosittu animaatio taas leffassa JOS Divergent on näkemättä, ei kannata hakeutua tämän elokuvan pariin. Outolintu-sarja: Kapinallinen alkaa suoraan siitä mihin edellinen jäi, ja dystopiayhteiskunnan esittely jää tällä kertaa kokonaan sivuun. Hollywoodin nouseviin nuoriin kykyihin kuuluva Shailene Woodley on todistanut kykynsä useissa eri rooleissa, mutta Tris-tytön rooli futuristisessa Kapinallisessa ei valitettavasti kuulu niihin. Toimintaa tarjoillaan runsaammin ja näyttävämmin kuin ensimmäisessä osassa, mutta hahmot ovat edelleen latteita ja yksiulotteisia. Meno on viihdyttävimmillään elokuvan vauhdikkaan keskivaiheen paikkeilla. Loppua kohti Trisin sisäisten demonien kuvaaminen kiihtyy jopa tahattoman koomiseksi. Kenelle: Outolintu-sarjan faneille. Arvio: Jatko-osassa on hetkensä, mutta se jää yhtä tympeäksi kuin edeltäjänsäkin. ESA TÖYKKÄLÄ Dystopia jatkuu Mikä Studio Ghiblin animaatioista on suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ KATI Keskihannun esittämä klovni pomppii, riehuu ja rääkyy. Seikkailupuiston Timantti-teatterin räikeä lava on täynnä leluja, astioita, pyykkikasoja, milloin mitäkin. Menon yltyessä kahvi roiskuu kupista pitkin lavasteita. Keskihannun sooloesitys Äitilohikäärme ja pyykkivuorenpurkaus näyttää ja kuulostaa lapsille suunnatulta teatterilta. Se on toki sitäkin, mutta Keskihannun mukaan ensisijaisena kohdeyleisönä on nimenomaan äidit. Lapsille esitys ehkä näyttäytyy koomisena seikkailuna, äideille tragikoomisena kuvauksena, josta kenties löytyy paljon samastumisen kohteita. – Olen jo pitkään halunnut tehdä klovnisooloa Seikkailupuistoon. Seikkikseen kannattaa tehdä perhejuttuja, ja siksi valitsin ensin yleisöksi äidit ja sitten lapset. Käsikirjoituksen kannalta täytyy miettiä, kuinka rankaksi homman uskaltaa välillä vetää. Luotan kuitenkin lapsikatsojiin. He pystyvät käsittelemään isoja aiheita kuten aikuisetkin, Keskihannu sanoo. KESKIHANNU kertoo kiinnostuneensa äitiyden teemasta entistäkin perinpohjaisemmin, kun hänen omasta pojastaan tuli täysi-ikäinen. Onko äitiydessä kyse kenties jostain muustakin kuin lapsen hengissä pitämisestä? Miten äiti kehtaa pyytää arkeensa apua muilta? Äitilohikäärme ja pyykkivuorenpurkaus on kokonaisuutena paljon muutakin kuin klovneriaa, esineteatteria ja tanssia sekoittava esitys. Koska kaikkiin äitiyttä käsitteleviin kysymyksiin ei ehdi vastaamaan teatterilavalla kolmessa vartissa, pohdintoja jatketaan yleisön kanssa Päin perhettä -työpajoissa. Menetelmää on jo kokeiltu ennakkopajoissa. – Olen itsekin joutunut äitinä pyytämään apua, ja se ei todellakaan ollut helppoa. Ihmiset avautuvat hirveän mielellään tällaisista asioista, kun siihen vain on mahdollisuus. Eräässä perhekerhossa juttelin ensin puoli tuntia yhden äidin kanssa ja seuraavat pari tuntia lohdutin itkevää äitiä. Kynnystä avunpyyntöön ylipäätään pitäisi saada matalammaksi, Keskihannu sanoo. LASTEN työpajoissa esityksen teema jatkuu muun muassa lohikäärmeen kesytystä pelaamalla. Pajoissa käytetään leikkiteatterimetodia. – Leikkiteatteri oli minun tapani tehdä työtä ennen kuin kävin Taideakatemian. Olen enemmänkin leikkiteatterin kuin teatterikoulun kasvatti. Se on nyt pyörinyt parikymmentä vuotta yhdistyspohjalta ja levinnyt Satakunnasta pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereellekin, Keskihannu kertoo. – Klovneriassakin on syvällä se ajatus, että homma lähtee liikkeelle leikkimisestä. Me aikuiset otamme itsemme joskus turhan vakavasti. seikkailupuisto.turku.fi. Äitiä vähän väsyttää Seikkailupuistossa tehdään klovneriaa äitiyden arjesta : – Jos on olemassa täydellinen äiti, hän voi sitten tulla katsomaan kaikkea tätä ja tuntemaan ylemmyyttä, Kati Keskihannu naurahtaa. Marcus Linden J o e k e
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 11. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KOVASTI tuntuu näin vaalien aattona olevan maakuntapoliittisena ykköshankkeena niin sanottu tunnin juna Helsinkiin. Kun kuitenkin suunnittelun alkamisen ja kutsuvieraslauman ajeleman neitsytmatkan väliin mahtunee enemmän vuosia ja vaalikausia kuin muutamissa vaalitoimistoissa halutaan uskoa. Miksi havitella yhä ”resinoita”, tunnin junia? Miksei leijuvia maglev-junia, jotka ovat kehityksen ilmeisiä lopputulemia toistaiseksi? Tekniikka kun on olemassa ja toimivia junavuorojakin on ollut Kiinassa vuodesta 2002. Nopeus yli 400 kilometriä tunnissa. Japanissa tosin vuonna 2017 alkaa saada reilaaja yli 500 kilometrin tuntinopeuden vauhdin hurmia eikä kiskot juurikaan kolkkaa. ”Tavalliset” luotijunatkin Euroopassa pyyhkivät 350 kilometriä tunnissa (esimerkiksi välillä Barcelona–Madrid), joten kyllä Turun tulevasta matkakeskuksesta (kunhan päätös siitä siihen mennessä saadaan valtuustossa aikaiseksi ensin) junallinen duunareita niilläkin siirtyy metropoliin osa-aikatöihinsä puolessa tunnissa. Montako toisen polven patrioottistadilaista ostaa piletin Turkuun, onkin jo toinen juttu. Puolen tunnin työmatka kyllä edellyttää, ettei vauraina vuosinaan kaiken yhteen koriin muniaan panneita ja menettäneitä salolaisia varten matkan varrella paljoa jarrutella. Turun laajennettu, monien hehkuttama pikapikaraitiovaunuverkosto hakekoon heidät odotussaliin Logomolle. Kallistako? Että mistäkö rahat? Eihän noin vanhanaikaiseen seinään muutkaan arveluttavat ja väkisin läpiajettavat ideat Suomen niemellä – eikä koskaan Turussa – ennenkään ole törmänneet. Kunhan vaan öisiä kabinettitiloja, anteliaita kelomökkiseminaareja ja niin epäterveellisiä kampaviinereitä on ollut riittävästi päättäville piireille tarjolla. Ja ainahan on auttavan kätensä ojentava EU turvanamme. Näinhän saamme nähdä ihan televisiomainoksistakin ilta illan jälkeen. Eli, ratkaisuna on joku palkkatuettu puolipäivätoiminen kirjanpitäjä vaan valtiomme tilejä, raportteja ja anomuksia väsäämään ja projektin koko rahoitusasia hoituu useiksi vuosiksi. Takaisinmaksun voi – sitten kun realiteetit vastentahtoisesti meppilässä esille otetaan ja ”käry käy” – neuvotella pariksi sadaksi vuodeksi. Ratakiskot käynevät pahenevan metallipulan aikakaudella varmaankin vakuudeksi. Ja Talgo, Alstom tai Siemens varmaan avittavat. Johan Helsingin metrossa sekin koettiin. Isoja lumikenkäiset vaan Levin hangille levitoimaan ja kyllä se siitä. E.J. VALTONEN Levitoidaan yhdessä TURKU etsii keskikaupungilta paikkaa uudelle huippuhotellille. Vaihtoehtoja on viljalti. Hämähäkkitontti makaa tyhjillään rantabulevardin vieressä, eikä kukaan enää puhu musiikkija kongressitalosta. Wiklundin tontilla on parkkipaikkoina kaupungin kalleinta maata, siis maan päällä. Se ei haittaa ketään, mutta maan alle ei saisi mennä. Voisi tontilla olla hotellikin parkkipaikkojen sijasta. On turbiinihallia, Kupittaan aseman vierustaa, Österbladin tonttia, Kakolanmäkeä, Vanhan Suurtorin aluetta, kenttää Kauppahallin vieressä. Vaihtoehtoja on paljon, kiinteistöjä vailla käyttöä ja joutomaata keskellä kaupunkia. Mitä tahansa tonttia ikinä ehdotetaankin, se herättää aina laajaa vastustusta. Asiasta riippumatta. Hotelli tuskin tekee poikkeusta. Voi jo kuvitella valtuustokeskustelun, joka asiasta käydään. Liian korkea, maisema menee pilalle. Liian ahdas tila, naapurit vastustavat. Mitään ei saa purkaa, edes kertaalleen poltettuja puutalonjämiä, sillä se on turuntautia ja rakennussuojelun vastaista eli luontaisesti tuomittavaa. Ei tarvita, ei ole ennenkään tarvittu. Kuka maksaa, kaatuu kuitenkin kaupungin syliin. Mikään ei ole koskaan mahdollista. Miettikää, mitä seuraisi, jos joku hurjapäinen visionääri yrittäisi nyt rakentaa tuomiokirkon keskelle kylää. Eihän semmoinen kävisi mitenkään päinsä. Ei satametristä tornia voisi ikinä sallia kaupungin parhaalle paikalle. Rumilus, mihin ne autopaikatkin muka tulisivat? RUNSAS 700 vuotta sitten oli vielä visioita ja uskallusta. Nykyturkulaisilla ei ole kumpaakaan. Enää ei saisi rakentaa kuin hoitokoteja vanhuksille, koska kaikki muu on turhuutta ja tuhlausta. Viimeinen sammuttakoon valot. LASSE VIRTANEN Ei rakennettaisi enää EDUSKUNTAVAALEISSA 19. huhtikuuta toinen sija on erityisen tärkeä, kun vaalien voittajasta näin ennakkoon ei ole mitään epäselvyyttä. Toinen sija vaaleissa merkitsee sitä, tuleeko Suomeen porvarivai punamultahallitus. Vaikuttaa siltä, että Perussuomalaiset jää neljännelle sijalle ja jytky haaveeksi. Mikäli Keskusta voittaa ja Kokoomus on toinen, tulee porvarihallitus, ja jos Keskusta voittaa ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on toinen, seurauksena on punamulta. Näin se menee. Sinipunahallitus tuntuu jopa mahdottomalta. Laaja sateenkaarihallitus tai sixpackhallitus ei tulle nyt myöskään kysymykseen, koska päätöksenteko isoissa kysymyksissä esimerkiksi vuosina 2011–15 on ollut ongelmallista. Punamultahallitus on ollut viimeksi 2003–07. Niin sanottu kansanrintamahallitus ei ole viime vuosina saanut lainkaan uutta tuulta purjeisiin, kun tuuli on käynyt oikealta. LEO HÄRMÄ Mikä puolue hopealle? AJOIN kiirastorstaina iltapäivällä Kakskerrantietä kohti . Moikoisten liikekeskuksen kohdalla oli tien sivussa jyrkässä rinteessä kaksi ehkä noin 10-vuotiasta poikaa, jotka heittelivät ruohomättäitä autojen päälle. Omankin autoni konepeltiin mätkähti melkoinen mätäs. Ajoin liikekeskuksen pihaan seuraamaan tilannetta, joka jatkui edelleen. Olin juuri näppäillyt puhelimeeni 112, kun joku mies pysäytti autonsa poikien kohdalle ja tuli ulos autosta. Silloin pojat lähtivät juoksemaan kevyen liikenteen väylää Kakskerrantien alitse. Ihmettelen, miten jotain näin järjetöntä voi tulla kenenkään mieleen. Tunnistan kyllä pojat, jos heidät tapaan. SIRU LINDHOLM Miten voi tulla mieleen?