Lauantai 10. syyskuuta 2016 | Nro 67 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Bror ”Nallen isä” Wahlroos oli aikansa väriläiskä valtionhallinnossa. Armeijakin tuli käytyä jo 16-vuotiaana. Kaupunki s. 6 Ministeriön velikulta TPS-miehistö on nippu pelimiehiä, joiden on hiouduttava joukkueeksi. Elmeri Eroselta odotetaan paljon. Urheilu s. 8 Yksilöistä joukkueeksi Erikoisnumerossa asiaa syksyn pihatöistä, päiväsängyn historiasta ja siirtolapuutarhan mystisestä muutosta. Koti&rakentaminen s. 11–23 Kuokkien syksyyn Kiky oli aiheuttaa lisäleikkauksia ja irtosanomisia kunnissa. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Päivävuode oli trendikäs huonekalu muinaisessa Egyptissä. Siinä hoituivat lähes kaikki hommat. Sivu 14 Muinaisesta Egyptistä Kupittaan siirtolapuutarhaa ollaan siirtämässä Koroisiin. Kukaan ei tiedä, miten muutto käytännössä hoituu. Sivu 20 Puutarha muuttaa? Jos syksyn väriloisto ei ulotu omalle parvekkeelle tai terassille, voi asiaa avittaa itse. Sivu 23 Syksy saapuu terassille Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 11–23
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 10. syyskuuta 2016 POLIISI sai torstain vastaisena yönä hälytyksen Kaarinaan, jossa oli tapahtunut puukotus. Yksi ihminen sai rytäkässä hengenvaarallisia vammoja. Uhri vietiin Tyksiin saamaan hoitoa. Teosta epäilty on otettu kiinni tapon yrityksestä epäiltynä ja häntä esitetään vangittavaksi huomenna. Asian tutkinta on kesken, eikä poliisi tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää. Puukotuksesta vakavia vammoja FINRA, Finnish Reading Association, myöntää vuoden Aapiskukkopalkinnon kansainvälisenä lukutaidon päivänä Leonard Stenroosille arvostuksena hänen työstään romaanitaustaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi. Stenroos on ollut Turun sivistystoimialan Samppalinnan koulussa koulunkäynninohjaajana 20 vuotta. Perustelujen mukaan ”Leukku” Leonard Stenroos on omalla esimerkillään osoittanut, että kouluttautuminen ja työnteko kannattavat ja ovat mahdollisia kaikille. Palkinto luovutettiin kansainvälisenä lukutaidon päivänä. Aapiskukko Stenroosille Onko se intiaanikesä vai ei? Mitä nimitystä itse suosit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURKULAISET vanhempainyhdistykset tempaisevat turvallisen koulumatkan puolesta valtakunnallisella Liikenneturvallisuusviikolla. Tiistaiaamuna 13. syyskuuta on luvassa koulumatkakulkueita ja suojatievalvontaa usean koulun ympäristössä. Turvaryn tempauksia on luvassa Jäkärlän, Moision, Kähärin, VähäHeikkilän, Uittamon, Kärsämäen ja Vasaramäen koulujen läheisyydessä. Tapahtumista raportoidaan sosiaalisessa mediassa tunnuksella #liituviikko. Suojatievalvontaa koulujen lähistöllä TURUN kaupungin hyvinvointitoimiala aloittaa asiakasraatitoiminnan terveysasemillaan, joissa asioi 80 prosentti turkulaisista. Raatiin halutaan eri-ikäisiä ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia turkulaisia. Asiakasraatiin valitaan 16 jäsentä. Raati kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Vapaamuotoinen hakemus pyydetään lähettämään 23. syyskuuta mennessä. Hakemukset voi lähettää osoitteella osallisuus@turku.fi tai ”Asiakasraati”, Turun kaupunki, Konsernihallinto, Anri Niskala, Yliopistonkatu 27, 20100 Turku. Raati kehittämään terveysasemia LASSE VIRTANEN SOTE ja maakuntauudistus liikuttaa, ainakin ministereitä ja kuntapäättäjiä. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) käväisi tiistaina Turussa kertomassa maakuntauudistuksesta ja keskiviikkona oli vuorossa perheja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), joka kantoi varsinaissuomalaisten kuntapäättäjien edessä soten soihtua yhdessä valtiosihteeri Tuomas Pöystin kanssa. Rehula on tyytyväinen siihen, miten valmistelu on lähtenyt liikkeelle Varsinais-Suomessa. – Seurasin Turun kaupunginvaltuuston kokousta netistä kolmisen tuntia. (Muutosjohtaja) Antti Parpo antoi niin hyviä vastauksia, että itse en olisi osannut eikä varmaan Pöystikään. Valtuustossa huolenaiheena olivat erityisesti valinnanvapauden vaikutukset, sosiaalija terveyspalvelujen integraation unohtuminen, kuntien sote-kiinteistöjen kohtalo ja palvelulaitosten hallitusten täyttäminen hallitusammattilaisilla luottamushenkilöiden sijaan. – Valinnanvapaus ja 24 miljardin euron rahoituksen kokonaisuus ovat pykälämuodossa ja lähtevät lausunnoille marras–joulukuussa, kertoo Rehula. Rehulan mukaan uudistuksen kulmakiviä ovat sosiaalija terveyspalvelujen yhdistäminen ja päätöksenteon siirtäminen kunnista maakuntiin. Palvelut yhdistetään kuntarajoista riippumattomiksi ketjuiksi. – Ajattelu on käännetty asiakkaaseen, kun aikaisemmin puhuttiin vain tuotantopuolesta, arvioi Pöysti. Sellaisten sote-kiinteistöjen, jotka ovat vaarassa jäädä käyttämättä, tasearvo on 700–800 miljoonaa euroa. – Yksikään kunta ei saa kaatua kiinteistöön, jota sote ei jatkossa tarvitsekaan, linjaa Rehula. – Valtakunnallista roskapankkia, jonne kaikki saavat huiskauttaa kiinteistönsä, emme ole luomassa, vakuuttaa Vehviläinen. Miten käy avoimuudelle, kun siirrytään yhtiöihin? – Olemme säätämässä lakia, jossa veroeuroja käyttäville tulee läpinäkyvyyttä lisäävät velvoitteet. On kyettävä kertomaan ääneen, missä kustannukset syntyvät ja miten päätökset tehdään. Valinnanvapaus voi toimia vain, jos avoimuutta lisätään, lausuu Rehula. Valinnanvapaudesta linjauksia marras–joulukuussa Perheja peruspalveluministeri Juha Rehula piipahti Turussa. Jori Liimatainen UUTISANALYYSI JULKISEN sektorin työntekijäpuolta, erityisesti neuvottelujärjestö Jukoa, syytettiin iltalypsystä, kun se viime hetkillä jarrutti kilpailukykysopimuksen eli kikyn allekirjoittamista. Oliko se iltalypsy-yritys vai mistä oli kyse? Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen kiistää, että kyseessä olisi ollut viime hetken bluffi. – Tämä ei todellakaan ollut bluffi, sanoo Luukkainen. – Yritimme kaksi viikkoa hoitaa asiaa kulisseissa. Välit eivät olleet poikki, mutta ratkaisua ei saatu syntymään. Emme valinneet julkisuutta, se oli hallituksen valinta. Luukkaisen mukaan kikyn lähtökohta oli, että hallituksella, työnantajilla ja työntekijöillä oli yhteinen näkymys siitä, että Suomeen tarvitaan lisää työtä. Yksi prosentti työttömyysasteessa tarkoittaa yhtä miljardia euroa julkisen talouden menoissa. Työpaikkoja haluttiin lisää ja olemassaolevat säilyttää. Yhdeksi keinoksi valikoitui työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen. Niitä siirretään työnantajilta työntekijöille, erityisesti sairauspäivärahamaksua. – Sopimukseen kirjoitettiin selvästi, että sopimus on kuntasektorin osalta kustannusneuraali. Kuntien talous ei saa heikentyä. Tämä ei ollut iltalypsy. Emme halunneet mitään ylimääräistä, vain sitä, että kustannusneutraalisuus säilyy. Kuntatyönantajat (KT) ilmoitti, että se on mukana vain, jos sopimus on kunnille kustannusneutraali. – Sairauspäivärahamaksu on verovähennyskelpoinen, mutta sitä ei kukaan ottanut huomioon neuvottelupöydässä. VALTIO kompensoi työntekijöille menetyksen verohelpotuksin, mutta vähennys alentaa kuntien verotuloja 384 miljoonaa euroja. – Jos mitään ei olisi tehty, kuntien tulopohjaan olisi tehty ylimääräinen leikkaus. Se tarkoittaa noin 8 000 työpaikkaa. Sen vuoksi läksimme liikkeelle, perustelee Luukkainen. Kyse oli mitä ilmeisimmin vahingosta, mutta summa piti jotenkin kattaa. Siitä syntyi eripura. – Lopputulos on se, että valtiovalta otti summan kokonaan kannettavakseen. Kunnille ei tullut siitä lisää laskua. Se oli meidän taistelun tulosta. Juko kävi taistelua julkisuudessa siis myös KT:n ja Kuntaliiton puolesta. Valtio ilmoitti imuroivansa kunnille koituvan hyödyn itselleen, joten kuntien talous ei sopimuksella paranekaan. Eripuraa syntyi myös lomarahaleikkausten vaikutuksista kuntatalouteen. OAJ:n mukaan valtiovarainministeriö käytti ”ihan omia lukujaan”. – Meillä oli työnantajan kanssa samanlaiset luvut, mutta ne olivat erilaiset kuin VM:llä. Siitä kiisteltiin. Lopputulos on se, että valtio käyttää nyt meidän lukuja. Vaikutus on nyt 1,46 prosenttia, kun ministeriö puhui yli kahdesta prosentista. Ratkaisuna on se, että ensi vuonna vähennystä ei oteta täysimääräisesti, vain 75-prosenttisena. – Ministeriölle oli edullista laskea vaikutus mahdollisimman suureksi. Tarkoituksena oli imuroida etu valtiolle valtionosuuksista. KUNNISSA on nyt houkutusta käyttää kikyä perusteena menoleikkauksille. Esimerkiksi Paimio hakee kolmen prosentin vuotuista säästöä henkilöstömenoihin eli 600 000– 700 000 euron leikkausta. – Se on ihan potaskaa, sanoo Luukkainen. – Kiky on nimenomaan rakennettu niin, että se on neutraali. Ei ole mitään perusteita lähteä tekemään leikkureita palkkamenoille. LASSE VIRTANEN Kiky-sopimuksen iltalypsy Juko halusi estää irtisanomiset ja lisäleikkaukset kuntatalouteen
3 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURKUSEURA ja sen kulttuurijaosto ovat valinneet vuoden kulttuuriturkulaiseksi kulttuurihistorian dosentin, tietokirjailija Rauno Lahtisen. Kulttuuriturkulaiselle istutetaan laatalla varustettu nimikkopuu Samppalinnan puistoon yhteistyössä Turun kiinteistöliikelaitoksen ja Turun ammatti-instituutin kanssa. Tilaisuus on avoin yleisölle. Turkuseura järjestää myös muuta ohjelmaa Turun päivänä 18. syyskuuta. Lahtisesta vuoden kulttuuriturkulainen KILPAILUKYKYSOPIMUS allekirjoitettiin 16 kuukauden väännön päätteeksi. Prosessi ei silti ole edes loppusuoralla. Kikyn yhteydessä on puhuttu Suomen mallista, mutta siitä ei ole sovittu vielä mitään. Neuvottelut ovat vasta alkutekijöissään. Mitä Suomen mallilla, joka on oikeastaan Ruotsin malli, tarkoitetaan? Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja teollisuuden suuret palkansaajajärjestöt haluavat, että vientialat määrittelisivät jatkossa palkankorotusten tason. Ne toimisivat sopimuskauden päänavaajina ja laskisivat palkka-ankkurin, jota muut eivät ylittäisi. NEUVOTTELUISTA tulee vaikeat. Malli ei kelpaa julkisen sektorin työntekijöille, erityisesti Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lle. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan vientialat syyttävät perusteetta julkista sektoria ”palkkajohtajuudesta”. Luukkaisen mukaan väite ei vastaan todellisuutta, eikä ole koskaan vastannutkaan. OAJ ei hyväksy sitä, että yksityisen puolen palkkataso karkaa kauas julkisesta sektorista. Palkkaeron betonointia ei sallita. Luukkaisen mukaan EK ja yksityisen sektorin työntekijäliitot puhuvat osatotuuksia. Ne korostavat sopimuskorotuksia, mutta yksityisellä sektorilla maksetaan niiden lisäksi liukumia ja tulospalkkioita, joita julkinen sektori ei maksa. Jukon mukaan palkkakehitys on yksityisellä sektorilla ollut ja on parempi kuin julkisella sektorilla riippumatta siitä, mihin sopimuspöydissä on päädytty. TODISTEEKSI Luukkainen marssittaa Tilastokeskuksen tilastoja. Julkisen sektorin pitkät lomatkin selittyvät sillä, että kun julkisella puolella ei ole ollut varaa maksaa samanlaisia korotuksia kuin yksityisellä puolella, rahaa on kompensoitu aikana. Lisäloma on ollut palkan korvike. Luukkainen myös neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja. Jukon sopimusten piirissä on 588 000 palkansaajia, eniten koko työmarkkinakentällä. Valtaa on ja sana painaa neuvottelupöydissä. Syntyykö uusi Suomen malli? Ehkä syntyy, ehkä ei, mutta ei ainakaan helpolla. Kahvia litkitään taas paljon. LASSE VIRTANEN Taistelu Suomen mallista – Emme halunneet mitään ylimääräistä, vain sitä, että kustannusneutraalisuus säilyy, sanoo Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen. Timo Jakonen
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 10. syyskuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA SIENIPÄIVÄT järjestetään 40-vuotisjuhliaan viettävän Turun Sieniseuran isännöimänä Turussa kuluvana viikonloppuna. Sienipäivien päätteeksi toteutetaan yleisölle avoin sieninäyttely sunnuntaina 11. syyskuuta kello 16–18 Kokoushotelli Linnasmäessä Turun kristillisellä opistolla. Näytteillä on runsaasti eri lajeja sekä asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin. Mukaan voi ottaa omiakin sieniä tunnistusta varten. Tuo sienesi tunnistettavaksi –TYYLISSÄNI on väriä, paljon hauskoja kuvioita ja asioita, jotka tekevät minut iloiseksi. Kokopuvut ovat lempparini, kertoo Eve Mäkitalo, 21. Mäkitalo käy pääosin Indiskassa sekä kirpputoreilla. – Haalari on Indiskasta ja kaulahuivin sain äidiltä lahjaksi. Neule on unohtunut äidiltä olohuoneeseeni. Repun ostin jostain teinikaupasta Tukholmasta, ja kengät ovat Stadiumista. Sydämen läheltä löytyvät keltainen ja oranssi. – Mustakaan ei ole inhokki, mutta on aika suuri kynnys laittaa sitä päälle. Vaikka näkisin tyylikkäitä mustia vaatteita, ne eivät päälläni tunnu kotoisalta. Mäkitalo käyttää huiveja, mutta silti syksy ei innosta. – Varmaan kaivan hampaat irvessä kaulahuivit sekä talvija villakangastakit. Salainen aseeni on kerrospukeutuminen. Iloa ja värejä Kuinka suuren sienen olet löytänyt? Otitko siitä kuvan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Eurosyksyä pukkaa Kuusistossakin. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Eve Mäkitalo, Aurakatu. Oona Karhunen Mirja Kiiskinen HEIKKI MÖTTÖNEN KAUPPAja teollisuusministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö Bror Wahlroos (1928–2007) oli 1970ja 80-luvuilla Suomen tunnetuimpia valtion virkamiehiä. Särmikäs ja kiisteltykin persoona viihtyi mainiosti julkisuuden valokeilassa. Hän toimi ministeriönsä kansliapäällikkönä vuosina 1969–92. Wahlroos ehti toimia 26:n ministerin alaisuudessa ja pätevimpänä hän niistä piti SDP:n Ulf Sundqvistia. Wahlroos syntyi Turussa tammikuussa 1928. Hän luki ja sivisti itseään intensiivisesti koko elämänsä ajan, mutta oli jo nuorena miehenä myös hyvä suustaan. Näyttelijä Maija Karhi on muistellut lempeydellä lapsuuden Turkuaan ja mieleen oli jäänyt se vähän vanhempi saman pihapiirin poika, joka nimitti häntä punapääksi. Pian koittivat sotavuodet ja myös Bror halusi kantaa vastuunsa. Hän liittyi jatkosodan aikana Varsinais-Suomen Sotilaspoikiin ja toimi erään saksalaisjoukon lähettinä. Sodan lopussa 16-vuotias nuori mies toimi vapaaehtoisena kotikaupunkiinsa sijoitetussa ilmatorjuntapatteristossa, myös varusmiespalvelus tuli kuitattua sillä. KUN sodan melskeet olivat takana, suuntasi Wahlroos tarmonsa opiskeluihin. Hän sai lukion jälkeen ekonomin paperit Åbo Akademista vain 19-vuotiaana. Ensimmäiset työantajat olivat Finnpap ja Telko Oy. Samalla kauppatieteen opinnot jalostuivat maisterinpapereiksi ja oikeustieteen puolella hänestä leivottiin lisensiaatti. 1960-luvun alussa vastuu kasvoi ja hän ehti olla todella nuori Metalliteollisuusyhdistyksen ja Teollisuusliiton toimitusjohtaja. Wahlroos opittiin tuntemaan pikkuhiljaa myös Buntta-nimellä. Näitä vuosia seurasi lyhyt pätkä Fiskarsilla ja sitten kutsui kauppaja teollisuusministeriö. Elettiin aikoja, jolloin lounaat olivat varsin kosteita ja illan venyivät pitkiksi. Wahlroos ei kumarrellut kuvia, vaan värväsi ministeriöönsä tahtonsa mukaan nuoria lupauksia. Tahti rauhoittui vuonna 1978, kun Wahlroos sairastui ja hän muutti radikaalisti elämäntapojaan. Seuraavina vuosina hän oli elementissään, kun tappiollisista valtionyhtiöistä koetettiin saada oikeasti kannattavia, myös yksityistämisten kautta. Hän valvoi näitä muutosprosesseja tärkeimpien valtionyhtiöiden tilintarkastajien puheenjohtajana. WAHLROOS jäi eläkkeelle vuonna 1993 ja hän vietti paljon aikaansa Korppoossa. Turku oli hänelle kuitenkin aina ykkönen ja niinpä oli luontevaa, että 78-vuotiaana menehtynyt ”Buntta” sai viimeisen leposijansa Turun hautausmaalta vuonna 2007. Virkamiesten väriläiskä Bror Wahlroos luotsasi ministeriötään neljällä eri vuosikymmenellä Bror Wahlroos (toinen vas.) avasi Meri kutsuu -messut Turussa vuonna 1972. Vasemmassa laidassa Stig Kuntze, Wahlroosin oikealla puolella Osuuskunta Turun messujen hallituksen puheenjohtaja, diplomi-insinööri Jarmo Nuotio. TS-arkisto ILKKA LAPPI LUKEMINEN ja kirjat puhuttavat 4-vuotiasta Maija Halmesarkaa ja 6-vuotiasta Thea Lehtovirtaa. MAIJA: Meille luetaan paljon kotona ja päiväkodissakin. Me luetaan erilaisia satuja. THEA: Iltasadut on tärkeitä. Joskus ne kestää vaan liian vähän aikaa. M: Tykkään kovasti kuunnella satuja, mutta en osaa sanoa, mikä on suosikkisatuni. T: Minullakaan ei ole mitään suosikkisatua. Tai niitä on monta. Mummu ja pappakin ovat lukeneet minulle. M: Saduissa on kivaa se, että yleensä ne loppuu hyvin, vaikka välissä olisi jännittäviäkin asioita. Mutta ei niitä tarvitse silti pelätä. T: Joskus joku satu kyllä vähän pelotti minua, mutta en muista mitä siinä tapahtui. Siitä on jo kauan aikaa. M: Minä en vielä osaa lukea, mutta sitten kun opin niin meinaan kyllä lukea paljon itsekin. T: Koko ajan ei kyllä voi lukea. Välillä pitää tehdä muutakin. Vaikka mennä ulos leikkimään. M: Joo, sekin on kivaa. Ulkona voi leikkiä muiden kanssa. Tai voi sisälläkin, mutta yhdessä kaverin kanssa on vaikea lukea. Tai sitten ainakin pitäisi olla molemmilla oma kirja, ettei tule riitaa. T: Tai sitten voi lukea vuorotellen ääneen, mutta sitten molempien pitää osata lukea. Lukutoukkien satumaailmoja a en muista mitä tä on osaa tten eiea on vaikea l ainakin pit milla oma riitaa. T: Tai vuor mu le
7 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 10. syyskuuta 2016 MAANANTAINA 12. syyskuuta Kupittaalla pelataan Interin kauden toistaiseksi tärkein ottelu. Interin vieraaksi tuolloin saapuu karsintapaikan välttämisestä turkulaisten kanssa kiivaasti taisteleva HIFK. Maanantain jälkeen Interillä on kautta jäljellä kuusi ottelua. Siinä ajassa ehtii tapahtua vielä paljon, mutta Interin vaikeudet huomioiden, maanantaina on paljon pelissä. HIFK:lle ei auta antaa yhtään siimaa. Kauden tärkein peli FIFAN hallitus kokoontuu lokakuun puolivälissä. Puheenjohtaja Gianni Infantinon (kuvassa) mukaan tuolloin keskustellaan muun muassa ajatuksesta laajentaa MM-kisoja. Nykyisen 32 joukkueen sijaan kisoihin voitaisiin ehdotuksen mukaan ottaa tulevaisuudessa jopa 40 joukkuetta. Kisojen laajentaminen lienee tarpeellista lahjusskandaaleissa ryvettyneelle kansainväliselle jalkapalloliitolle, mutta ei tässä yhtään pientä Suomea taaskaan ajatella. Jos MM-kisojen joukkuemäärää kasvatetaan, viritellään Suomessa jälleen aika nopeasti isoja toiveita arvokisoihin pääsemisen suhteen, varsinkin jos karsintalohkon suhteen sattuu käymään sopiva arpaonni. Kaava on tuttu monista aiemmista karsinnoista: ennakkotoiveita, ehkä tällä kertaa on meidän vuoromme ja sitten realismi lyö rautahanskallaan päin näköä sammuttaen toivon kipinän, kunnes toivo jälleen viriää. Eikö suomalaista futisfania ole koeteltu ihan riittävästi ilman tällaistakin? Se hyvä puoli mahdollisesta laajennuksesta on, että ennen pitkää joukkuemäärä on niin iso, että Suomikin pääsee väkisinkin mukaan. Ehkä jo 2100-luvulla, kun MM-kisojen joukkuemäärä on jossain sadan paikkeilla. ILKKA LAPPI Silkkaa masokismia Mikä olisi paras lempinimi uuden sponsorin saaneelle Turkuhallille? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JÄÄKIEKON Liiga alkaa TPS:n osalta kotiottelulla Oulun Kärppiä vastaan 16. syyskuuta. Tuttujen vastuunkantajien, Eric Perrinin, Tomi Kallion ja Henrik Tallinderin, lisäksi seuraavien pelaajien suorittaminen määrittelee isosti Palloseuran suuntaa alkavalla kaudella. Maalivahdit VIIME kaudella TPS:lla oli jopa ylitarjontaa maalille. Kolmen suhteellisen tasaisen maalivahdin kilpailussa kärsijäksi joutui Oskari Setänen, joka kierteli kauden mittaan ympäri Suomea, mutta oli mies paikallaan loppukaudesta. Tällä kaudella TPS:n maalivahtitilanne on lähtökohtaisesti stabiilimpi. Setänen ja Aleksandar Georgijev kantavat vastuuta ja taistelevat ykkösmaalivahdin paikasta. Kumpikin pystyy pelaamaan ainakin ajoittain jopa erinomaisella tasolla, mutta löytääkö jompikumpi läpi kauden jatkuvan tasaisuuden, jota voittava joukkue tarvitsee. Harjoitusotteluissa Georgijev on saanut hieman enemmän vastuuta tolppien välissä. Ilkka Heikkinen RUOTSISTA TPS:n puolustukseen saapunut Ilkka Heikkinen aloittaa kauden sairastuvalla. Kunhan Heikkinen pelikuntoon jalkavammastaan toipuu, on hän niitä pelaajia Palloseuran puolustuksessa, jotka tulevat kantamaan isoa kuormaa. Marraskuussa 32 vuotta täyttävä puolustaja on varsinkin pelin avaamisen kannalta äärimmäisen keskeinen pelaaja Palloseuralle. Erik Thorell TOINEN Ruotsista täksi kaudeksi Turkuun saapunut pelaaja on Erik Thorell. 24-vuotias ruotsalaishyökkääjä on ollut voittamassa nuorten maailmanmestaruutta. Kiekollisesti taitava pelaaja on pelannut viime vuodet Allsvenskania kelpo tehoilla, mutta muun muassa miehen pienehkö koko on ollut este kunnon läpimurrolle. Thorellilla on henkilökohtaisesti edessään tärkeä kausi, joka määrittelee osaltaan koko uralle suuntaa. Hyvät otteet TPS:ssa ja murtautuminen eliittipelaajien joukkoon saattaisi avata portteja isommillekin areenoille. Asenteesta homma ei jää ainakaan kiinni, sillä Thorell on saanut työmoraalistaan kiitosta läpi uransa. Myös otteet harjoituskaudella ovat olleet lupauksia herättäviä. Elmeri Eronen VIIME kaudella isoin harppauksin kehittynyt Elmeri Eronen otti viime kaudella paikkansa TPS-pakiston vastuunkantajana. Tulee saamaan alkavallakin kaudella paljon vastuuta. Sai pelata viime kaudella paljon Tallinderin kanssa, mikä auttoi osaltaan heikkouksien kompensoinnissa. Eronen ei ole koolla pilattu, mutta jos saa pelata paljon kiekolla omilla vahvuuksillaan pelinlukua, kiekollista taitoaan hyödyntäen ja tasaisesti läpi kauden suorittaen, edessä on läpimurtovuosi, mikä taatusti auttaa paljon myös TPS:aa joukkueena. Ison ruudun pelaajat Yksilöt terävimmän kärjen takana määrittävät TPS:n kauden suunnan Ilkka Heikkinen (vas. ) on Tomi Kallion pelikaveri jo Växjö Lakersin ajoilta. Juhani Roiha Oskari Setänen. Jori Liimatainen Elmeri Eronen. Jonny Holmén
9 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET
Pelaajat esittelyssä # 71 Tomi Kallio Syntymäaika: 27.1.1977 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 184 cm Paino: 86 kg Kätisyys: Left NHL-varaus: Colorado Avalanche 1995, 4. kierros #81 #7 Henrik Tallinder Syntymäaika: 10.1.1979 Syntymäpaikka: Tukholma Kansallisuus: SWE Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 193 cm Paino: 95 kg Kätisyys: Left NHL-varaus: Buffalo Sabres 1997, 2. kierros #48 Millä mielin saavuit Turkuun TPS:n uusi markkinointijohtaja Olli Lähdesmäki? Todella hyvillä mielin. Paljon on ehtinyt ensimmäisen kuukauden aikana tapahtua. Ympärillä on osaavia ihmisiä, joten oli tosi helppo hypätä mukaan hommiin. Innolla odotetaan kauden alkua. Tälle kaudelle tulee paljon uutta, mitä sitten jalostetaan tulevaisuudessa eteenpäin. Viimeksi työskentelit jalkapallon parissa SJK:ssa. Millainen kosketus sinulla on jääkiekkoon? Jääkiekkoa olen seurannut innokkaasti pikkupojasta lähtien. Ammatillisesti urheilumarkkinointi on itselleni ollut aina se iso juttu. Urheilutai viihdetapahtuman järjestämiseen liittyy loppuen lopuksi tapahtumasta riippumatta hyvin paljon samanlaisia lainalaisuuksia, joita täytyy ottaa huomioon. Yleisöä pitää palvella. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Urheilu totta kai on kaiken pohja. Itse odotan voittavaa jääkiekkoa, mutta jätän tarkemmat tavoitteet urheilupuolen määriteltäviksi. Annan urheilun mennä omalla painollaan ja reagoin sitten nopeasti eri tilanteisiin ja otan urheilullisen tuloksen huomioon omassa hommassani. Lopputuloksesta huolimatta haluan, että tunnelma ja yhteisöllisyys taustalta ei katoa. Niitä haluan omalla työlläni tällä kaudella vahvistaa entisestään. Millä mielin lähdette puolustamaan Lätkäliigan voittoa? Kun olemme kerran voittaneet, ei tämän kauden tavoite voi olla muu kuin ykkössijan uusiminen. Tiedämme toki, että muut haluavat pudottaa meidät korkeimmalta pallilta. Vuosien aikana hiottua strategiaamme on kuitenkin vaikea lyödä, kertoo varainhoitaja Jarno Pihlava. Mitä yrityksenne tekee? Auratorin ydinosaamista on täyden valtakirjan varainhoito. Hoidamme asiakkaidemme arvopaperisalkkuja yksilöllisesti kohdentamalla ne pääasiassa suoriin osakeja korkosijoituksiin. Mitkä ovat vahvuutenne? Tarjoamme aidosti henkilökohtaista ja räätälöityä varainhoitoa. Asiakkaidemme varoja ei hoideta mallisalkkujen mukaan, vaan jokainen salkku on omannäköisensä. Vahvuutena pidän myös sitä, että meillä yksilöllisen varainhoidon asiakkaaksi pääsee pienemmällä summalla kuin useimmilla muilla tämän alan toimijoilla. Millaiset alan näkymät ovat? Varainhoito on kasvava ala, mutta alan luonteeseen kuuluvat myös suuret vaihtelut lyhyenkin ajan sisällä. Sijoittajille tarjottavien vaihtoehtojen määrä kasvaa jatkuvasti ja entistä monimutkaisempia tuotteita tuodaan markkinoille. Kuka on TPS:n mielenkiintoisin pelaaja tänä vuonna? Omista junioreista on noussut hyviä pelaajia liigajoukkueeseen. Kummipelaajaamme Oskari Siikiä kannattaa seurata tällä kaudella. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Viime vuosina suunta on ollut ylöspäin ja tänä vuonna mitali on mielestäni realistinen tavoite. TPS Aurator Varainhoito www.mmkuntotalo.com LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY motonet korjaamo Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Turun Sammutinhuolto www.linnanapteekki.? MAINOS Lätkäliiga –sivulla seurataan mukana olevien yritysten tulosveikkausta TPS:n kotiotteluista SM-liigakaudella 2016-17. Ensimmäisen kotipelin jälkeen pistetilanne on Lätkäliiga –sivulla 15 parhaan osalta. Lätkäliigan kokonaispistepörssiä voi seurata nettisivuilla osoitteessa www.aamuset.? Humalistonkatu ehtinyt ensim kauden aika Ympärillä o joten oli tos mukaan ho odotetaan k Tälle kaude uutta teta sa V t Mukana veikkaamassa:
Päivävuode oli trendikäs huonekalu muinaisessa Egyptissä. Siinä hoituivat lähes kaikki hommat. Sivu 14 Muinaisesta Egyptistä Kupittaan siirtolapuutarhaa ollaan siirtämässä Koroisiin. Kukaan ei tiedä, miten muutto käytännössä hoituu. Sivu 20 Puutarha muuttaa? Jos syksyn väriloisto ei ulotu omalle parvekkeelle tai terassille, voi asiaa avittaa itse. Sivu 23 Syksy saapuu terassille Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 11–23
12 A A M U S E T KOTI& RAKENTAMINEN Lauantai 10. syyskuuta 2016 Mitä muuta olet laittanut omenoista kuin piirakkaa ja hilloa? HULEVESIÄ koskeva lainsäädäntö muuttui vajaat kaksi vuotta sitten. Vastuu hulevesien hallinnasta kuuluu nyt asemakaava-alueilla kunnalle, mutta lähtökohtaisesti kiinteistöt vastaavat tontillaan huleveden hallinnasta. Hulevesien imeyttämiseen tai viivyttämiseen on tarjolla useita eri ratkaisuvaihtoehtoja. Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta huomauttaa, että tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta. Hulevedet hallintaan JOTTA ensi keväänä voi istahtaa homeettomalle terassituolin pehmusteelle ja nauttia valoisista päivistä homepilkuttoman markiisin alla, kannattaa ulkotekstiilit puhdistaa ja hoitaa ennen niiden sullomista varaston nurkkaan. – Jos ulkokalusteiden istuinpehmusteet, markiisit ja venekuomut survotaan nyt syksyllä varastoon, keväällä varastosta voi löytyä homeinen yllätys. Pieni vaivannäkö ja muutaman euron panostus palkitaan, kun keväällä pääsee nauttimaan terassielämästä ilman uusien ulkotekstiilien hankkimista, Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä muistuttaa. Tarjolla on monenlaisia homeentorjunta-aineita. Tummat pilkut kertovat pinnalla kasvavasta homeesta ja vihreä kasvusto levästä. Kosteus ja lämpö lisäävät niiden kasvamista. Siksi ulkotekstiilien homeja leväongelmia on enemmän niinä vuosina, jolloin kesät ja syksyt ovat sateisia ja talvet leutoja. Estä markiisin homehtuminen Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA TAVANOMAISTA lämpimämmäksi ennustettu syksy on otollista aikaa puutarhatöille. Pitkän syksyn ansiosta ei puutarhapuuhissa tarvitse hosua, mutta tietyt toimenpiteet kannattaa tehdä nyt. – Kun maa on kunnostettu, istutustyöt tehty ja talven tuloon varauduttu, voi puutarhan jättää hyvillä mielin talvilevolle. Tärkeintä on rauhassa puuhastelu ja tunnelmointi syksyn väriloistosta nauttien, muistuttaa Hong Kong -tavaratalojen puutarha-asiantuntija Santeri Urhonen. Ohessa Urhosen viisi vinkkiä. 1. Älä anna sadon paleltua tai pilaantua. Poimi se pikimmiten, sillä yön ja päivän isoista lämpötilaeroista johtuen hedelmät saattavat halkeilla herkästi. Kompostoi maahan pudonneet hedelmät, joiden kuori on vaurioitunut – ne saattavat olla pilaantuneita. Sadon ollessa iso, ilahduta naapureita tai ohikulkijoita syysherkuilla tai kutsu vaikkapa sosiaalisen median kautta sadonkorjuuseen ihmisiä, joilla on hedelmille käyttöä. 2. Istuta nyt, älä odota kevääseen. Syksy on hyvää aikaa istuttaa puuvartisia koristeja hyötykasveja sekä sipulikukkia. Suojaa istutetut kasvit haittaeläimiltä käyttämällä tiheäsilmäisiä suojaverkkoja. Kesällä terasseille ja parvekkeille istutettuja kesäkukkiakaan ei kannata unohtaa. Säännöllisellä huolenpidolla, kuten nyppimisellä ja kastelemisella, kukat säilyvät pitkälle syksyyn. 3. Ravitse piha, mutta viivytä kalkitusta. Pihan haravointi kuuluu syksyyn. Lehdistä syntyy hyödyllistä maanparannusainetta, joten ne kannattaa silputa ruohonleikkurilla ja ottaa hyötykäyttöön. Jätä ilmava kerros lehtisilppua nurmikolle, lisää kompostiin ja haravoi loput pensaiden alustoille. Syyslannoita piha ja ruoki pieneliöstöä vielä sanomalehtisilpulla. Kalkitus kannattaa kuitenkin jättää vasta aivan syksyn loppuun, jolloin puutarhasta pystyy nauttimaan mahdollisimman pitkään. 4. Valaise piha ja pidennä puutarhakautta. Suunnittele valaistus kulkuväylille ja suosi itsestään syttyviä puutarhavaloja, jolloin valaistus on aina kunnossa pimeän tullen. Poimi myös kiinnostavia ja värikkäitä yksityiskohtia, ja valaise ne esimerkiksi led-valonheittimellä alhaaltapäin luodaksesi maagista tunnelmaa. 5. Varaudu talventuloon. Suojaa arat kasvit talven pakkasilta ja kevättalven porotukselta peitteillä ja kankailla. Kehikoilla estät kasvien vaurioitumisen tippuvien lumikuormien varalta. Jos pihalla on suihkuallas, jätä siihen vedet ja laske pohjalle verkko helpottamaan kevätsiivousta; nostamalla verkon ylös saat suurimman osan lehdistä ja roskista poistettua yhdellä kerralla. Viisi vinkkiä syyspuutarhaan Kaikkia istutuksia ei kannata lykätä kevääseen Syksyn saapuminen on puutarhassa kiireistä aikaa. Hedelmäsadot odottavat poimimistaan. Marttiina Sairanen
13 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen Pienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.?
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 14 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG KAUNIIT ja simppelit daybedit eli päiväsängyt ovat alkaneet vilahdella tiuhaan tahtiin sisustuslehtien sivuilla, eikä ihme. Päiväsänky on monikäyttöinen lepopaikka olohuoneeseen tai vaikkapa vierashuon e e s e e n . D ay b e d i l l ä tarkoitetaan huonekalua, jota voi käyttää sohvana, lepopaikkana päivällä tai vaikkapa varasänkynä yöllä. Huonekalu on käytännöllinen oleskeluun, nokosille, lukuhetkelle tai sänkynä yllättäville vieraille. Moderneissa kodeissa päiväsänky on ehkä hieman turha ottaen huomioon nykypäivän sohvat ja tavat oleskella – mutta aina ei ole ollut niin. Daybedillä on merkittävä rooli istuinten historiassa, joka johtaa juurensa todella kauas. Voidaan sanoa, että päiväsänky on sohvan esi-isä, sillä myöhemmin siitä päiväsängystä kehittyi se sohva, jossa me katsomme televisiota ja vietämme aikaa. Kuten monet modernit huonekalut, daybed oli käytössä muinaisessa Egyptissä ja antiikin Roomassa. Se tarjosi paikan levätä, syödä tai tehdä melkeinpä mitä tahansa levossa. Egyptissä daybediä käytettiin lepäämiseen kuumassa aavikkoilmastossa sekä osana hautausmenoja. Sanotaan, että se olisi ollut jopa tärkein huonekalu egyptiläisille. Hieroglyfeistä voi nähdä, että lepovuoteet olivat suunniteltu yksinkertaisista, suorakulmaisista puukehikoista joihin oli kudottu nahkaa patjaksi. Antiikin Kreikassa ja Roomassa makuuasento oli täysin hyväksytty asento sosiaalisissa tilanteissa, joten ei ihme että daybed oli suosittu. Kreikassa jopa ateriat nautittiin makuulla, sohvat ruokapöydän ympärillä. Roomassa päivävuode oli ehkäpä tärkein huonekalu, sillä sitä käytettiin makuuhuoneissa, kirjastoissa sekä ruokasaleissa. HUONEKALUSTA on lukuisia versioita eri aikakausilta. 1600-luvulla päiväsänky tunnettiin Ranskassa nimellä chaise longue, Englannissa nimellä daybed ja Amerikassa couch. Mutta kun löhöilee päiväsängyssä, ei ole vaikea kuvitella esimerkiksi Ranskaa, jossa rokokoopäiväsängyt yleistyivät salongeissa. Ludvig XIV, Louis XV ja Louis XVI suosivat upeita verhoiltuja ja kullattuja versioita. Ja koska löhöily oli erittäin suosittua ajanvietettä, ei ole vaikeaa arvata kuka muu olisi voinut tehdä sen paremmin kuin Marie Antoinette, joka makaili päiväsängyssään leivoksia syöden ja samppanjaa siemaillen. Sohva päivällä, peti illalla Daybed kuului vakiokalusteisiin jo muinaisessa Egyptissä Päivävuode on ikivanha keksintö. Henriikka Fingerborg
15 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen TIINA PITKÄNEN TAIVAS hehkui sinisenä ja Suomen lippu liehui korkealla elokuun viimeisenä päivänä, kun Itäharjulla sijaitseva taloyhtiö Airmala vietti 50-vuotissyntymäpäiviään rennon pihajuhlan merkeissä. Kukkulan laelle rakentuneessa yhtiössä on viisi asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä 120 asuntoa. Suurin osa asunnoista on omistusasuntoja, mutta joukossa on myös muun muassa seurakuntayhtymän vuokraasuntoja. Airmalassa asukkaiden ikähaarukka on laaja, ja tämä näkyi myös pihajuhlissa, joissa osanottajia riitti vauvasta vaariin. Yhteinen illanvietto alkoi kokoontumisella lipputangon juurelle, jossa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Mäenpää lausui tervetuliaissanat ja nosti esiin Airmalan viihtyisän ympäristön sekä hyvin hoidetut asiat, jotka takaavat asukkaille mutkattoman arjen. – Airmalan rakennusvuosina 1960-luvulla oli vielä varaa väljään arkkitehtuuriin. Sen ansiosta saamme nauttia isoista pihoista ja poikkeuksellisesta tilan tunnusta. Taloyhtiössämme on perinteisesti varauduttu hyvin tulevaan ja hoidettu esimerkiksi remontit hyvissä ajoin, Mäenpää kertoi. Avajaispuheen jälkeen väkijoukko siirtyi yhden illan ajaksi juhlapaikaksi muuttuneelle parkkialueelle, jossa odottivat pöydät ja tuolit sekä runsas ja herkullinen illallinen. Kokonaisena savustetusta porsaasta riitti syötävää jokaisen lautaselle. Salaatit, savukala, leivät ja viinit täydensivät makuelämyksen. Jälkiruoaksi nautittiin rapeita lettuja hillon ja kermavaahdon kera. RENNON tunnelman luomisesta vastasi osaltaan paikallinen mies ja kitara -kaksikko. Kantriyhtye Nääsvillen Veljeksistä tuttu muusikko Kapa Ahonen viihdytti juhlakansaa menevillä lauluilla, jotka saivat yhden jos toisenkin jalan lyömään tahtia seurustelun lomassa. Myös lapset oli huomioitu juhlassa. Paikalle tuodun traktorin hyttiin sai kiivetä kokeilemaan, miltä tuntuu käännellä korkealla olevaa rattia ja taisivatpa jotkut uskaltautua kauhan kyytiinkin. Airmalassa seitsemän vuotta asunut Leena Pekkalainen mainitsee juuri hyvän yhteishengen erääksi tärkeimmistä asumismukavuuteensa vaikuttavista tekijöistä. – Airmalassa on jäljellä vanhan ajan kylämäisyyttä, naapurit tervehtivät toisiaan ja myös lapsia kohdellaan tärkeinä henkilöinä. Pidän myös kovasti vehreästä luonnosta ja läheisistä lenkkeilymaastoista. Suuret, yhteiset piha-alueet ovat korvanneet hyvin oman pihan puutteen, miettii rivitalosta kerrostaloon muuttanut Pekkalainen. Myös Riikka Veijalainen, joka vastasi suurelta osin juhlien käytännön järjestelyistä, on viihtynyt Airmalassa erinomaisesti jo 24 vuotta. Taloyhtiön hallituksessakin vaikuttava Veijalainen ei enää muuttaisi muualle. – Korkeat huoneet tuovat ilmavuutta. Paikallisbussien pysäkki on aivan vieressä eikä Kupittaan rautatieasemallekaan ole pitkä matka. Olen myös kokenut mielekkääksi mahdollisuuden olla mukana taloyhtiön hallitustoiminnassa ja päästä ideoimaan ja organisoimaan erilaisia toimintoja, pohtii Veijalainen. RUOAN päälle juotiin juhlavasti täytekakkukahvit. Illan viiletessä juhlakansa veti takkeja ja villapaitoja päälleen, mutta vain harva jätti juhlimisen kesken. Salaperäinen loppuillan huipennus herätti juhlijoiden keskuudessa hilpeää pohdintaa. Hämärän laskeutuessa pallokentän ottivat haltuunsa tulitaiturit, jotka hämmästyttivät yleisöä heittelemällä tulessa olevia keppejä ilmassa ja nielemällä tulta. Viisi vuosikymmentä yhteisöllisyyttä Taloyhtiö Airmalan syntymäpäiviä vietettiin lämpimissä tunnelmissa Juhlat sujuivat leppoisassa naapurihengessä. Riikka Veijalainen on kotiutunut Airmalaan pysyvästi. Tiina Pitkänen
17 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA VASTA 2012 perustettu ja kolme täyttä tilikautta toiminut suomalainen yritys Masterpipe on saanut patentin kehittämälleen tavalle uusia lattiakaivo vanhan putkiston remontin yhteydessä. Menetelmä soveltuu sukituksella tehtäviin putkistojen uusimiseen. Jälleenmyyjiä on neljällä paikkakunnalla, Porvoossa, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Vantaalla sijaitsevassa tehtaassa kehitettiin tapa sukittaa lattiakaivo kestävästi. Sen elinkaari on toimitusjohtaja Tony Leivon mukaan 40 vuotta. Ennen kuin patentti myönnettiin, menetelmän piti läpäistä VTT:n testit. Kehitystyö maksoi, mutta se maksaa itsensä myös takaisin, toimitusjohtaja uskoo. – Jos putkiremontin yhteydessä käytetään muovipinnoitusta, menetelmän puute on siinä, että lopputulos ei ole yhtä kestävä verrattuna haponkestävästä teräksestä tehtyyn tuotteeseen, Leivo vertaa. Jos käytetään muovia, epoksilima ei tartu kestävästi siihen. Haponkestävään teräkseen verrattuna hinta on satoja euroja halvempi. KAIKESSA yksinkertaisuudessaan patentin sai ratkaisu, jossa insertti asennetaan lattiakaivon sisälle. Tämä soveltuu nimen omaan vanhojen putkistojen uusimisen yhteydessä tehtäväksi, niin pienkuin kerrostaloihinkin. Ratkaisu on Suomessa kehitetty ja valmistettu. Idean takana on Leivon lisäksi firman työnjohtaja Olav Törnroos. – Näin tehtynä laatoituksia ei tarvitse avata eikä asentaa uusia vesieristeitä. Säästöä syntyy muovipinnoitukseen verrattuna satoja euroja, Leivo esittelee. Tuotetta markkinoidaan Suomen lisäksi myös Pohjoismaissa. Jälleenmyynnin ja asennuksen hoitavat alan ammattilaiset. – Patentin saaminen ei ollut läpihuutojuttu. Vuositasolla uutta lattiakaivoratkaisua myydään vuositasolla jopa 10 000 kappaletta. Yritys työllistää kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä, liikevaihto oli viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Haponkestävästä teräksestä tehty tuote on tarkoitettu nimen omaan vanhojen putkistojen saneeraukseen. Uudisrakennuksissa sitä ei käytetä. Ei enää kylppärin piikkausta Vanhan lattiakaivon uusi korjaustapa sai patentin Masterpipe Oy ”Epoksiliima ei tartu kestävästi muoviin.” Sukitetun viemäriputken työndokumentointi käynnissä.
19 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen Veikko Wahlroos TUULA ISTALA KUPITTAAN siirtolapuutarhan nykyiset vuokrasopimukset päättyvät joulukuun lopussa 2020, eikä jatkosta ole ollut puhetta kuin palstojen vuokraajien riveissä. – Palstanpito siirtyy Vähäjoen partaalle Koroisiin, kertoo Turun kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja Jouko Turto. Kaupunginvaltuusto on aiemmin päättänyt, että Kupittaan puutarha ajetaan alas. Koroisilla korvaavan alueen kaavoitus on osallistumisja arviointisuunnitelmavaiheessa. Kaupungin kaavoitusosastolta asialle ei saa vahvistusta. Siellä pitää kiirettä työn alla oleva ensi vuoden budjetti ja väki on vähissä. Seitsemän ihmistä on jäänyt eläkkeelle, siirtynyt uuteen vakanssiin tai vaihtanut työpaikkaa. Sellaista tahoa ei löytynyt, joka kertoisi, miten keskustan maisemaan juurtunut siirtolapuutarha ajetaan alas. Miten siirretään mökit vai puretaanko ne, miten siirretään lähes 300 omenapuuta sekä hyötyja koristekasvit? – Kupittaan puutarha-alue sijoittuu hyvin olemassa olevan joukkoliikenteen reitistöön ja siten keskustan täydennysrakentamiseen, Turto kertoo. Koroista pidetään Kupittaan parhaiten korvaavana alueena sijaintinsa vuoksi. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) ei vahvista eikä kiistä Koroisten valintaa, koska hänen mukaansa päätöksiä ei ole tehty. Omana mielipiteenään hän on Turton kanssa yhtä mieltä siitä, että Kupittaan siirtolapuutarhan tilalle sopii erinomaisesti keskustan täydennysrakentaminen sijaintinsa, joukkoliikenteen, palveluiden ja läheisen virkistysja puistoalueen ansiosta. – Kupittaan siirtolapuutarha on katujen puristuksessa ja muutenkin haastavassa paikassa. Koroinen sopii tarkoitukseen paremmin, Aaltonen sanoo. Hänen mielestään päätökset on tehtävä hyvissä ajoin ennen vuokraajan päättymistä. VIIME kesänä Kupittaalla esiteltiin alueen puustoa ja kasvillisuutta. Tutkijat Sirkku Pihlman ja Maarit Heinonen kertoivat vuosina 2015–16 tehdyn kartoituksen tuloksia. – Inventointi on vielä kesken, mutta merkille pantavia ovat lähes 300 omenapuuta ja niiden monet eri lajikkeet, erilaiset sipulikasvit kuten metsätulppaani ja muista kasveista esimerkiksi runsaana kasvava syysleimu. Erityisesti Heinosta kiinnostaa omenalajikkeet ja toiveissa on, että palstojen vuokraajat kertoisivat omilla palstoillaan kasvavista puista, jotta tiedot saataisiin tallennettua. Vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin. Heinonen sanoo, että vanhan kasvillisuuden siirtäminen uuteen paikkaan on aina haasteellista, eikä puutarha uudessa paikassa tietenkään olisi enää Kupittaan siirtolapuutarha. ALUEEN säilymistä nykyisellä paikallaan pitää parhaana vaihtoehtona Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Eija Meriluoto. Tulevista näkymistä huolimatta elokuussa viimeksi on myyty yhden palstan vuokraoikeus uusiin nimiin. Päätöspykälässä mainitaan, että uusi vuokralainen on tietoinen, että tämän hetkinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2020 ja Kupittaan siirtolapuutarhan jatkoselvitys on edelleen käynnissä. Kupittaan siirtolapuutarha muuttamassa Koroisiin Kukaan ei vielä osaa sanoa, kuinka muutto käytännössä tapahtuisi
21 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen
23 A A M U S E T KOTI& RAKENTAMINEN Lauantai 10. syyskuuta 2016 PAKINA HENRIIKKA FINGERBORG KUULAINA ja raikkaina syyspäivinä on mukavaa liikkua luonnossa, käydä sienessä ja istuttaa kasveja puutarhaan, terassille tai parvekkeellekin. Jos haluaa syksylläkin nauttia upeasta väriloistosta terassilla tai parvekkeella, kaipaavat ulkoruukkujen kasvit pientä uudistusta. Myös sisäänkäynti on mukava laittaa erityisen kauniiksi pimeneviä iltoja varten. Näyttävän värikkäät ja kauniit kasvit muodostavat tasapainoisen sekoituksen, josta riittää iloa koko syksyksi. Raision Plantagenin puutarhuri Pirjo Kunnas on tehnyt isoihin ulkoruukkuihin asetelmia kasveista, jotka pysyvät pitkään hyvännäköisinä. Pensastädyke, skimmia, lamosalali, koristeheinät ja hopeavitja ovat vähemmän käytettyjä, mutta kokeilemisen arvoisia. Korkeutta ja tuuheutta asetelmaan saa lisäämällä näyttävän havun tai korkeaa koristeheinää. – Nyt on trendikästä tehdä isoihin ruukkuihin erilaisia asetelmia. Ruukkumuoti on tänä syksynä laaja, Kunnas sanoo. Ulkoruukkuja on moneen makuun. Yleensä ulkoruukkuihin kuuluu, tai niihin on mahdollista tehdä reikiä kasteluveden poisvaluttamiseksi, joka taas helpottaa istutusten hoitoa. Vatien ja ruukkualustojen avulla voit suojella pohjaa liialliselta kosteudelta. Tämän syksyn ruukkumuodissa on esimerkiksi rustiikkinen pajuruukku, neliömäinen ja korkea modernin tyylikäs harmaa komposiittiruukku ja erilaiset keinorottinkiruukut. ERIKOISIMPANA erittäin kevyt ja käytännöllinen eristetty ruukku, joka on valmistettu polystyreeniä muistuttavasta mustasta muovista. Muoviruukku pitää ominaisuuksiensa vuoksi lämpöä, joten Kunnaksen mukaan parempia jäätymisenestoominaisuuksia ei voi olla. Lämpöruukusta huolimatta Kunnas neuvoo valitsemaan syksyisiin ruukkuasetelmiin kasveja jotka kestävät viilentyvää ilmaa. – Niin kuin joka syksy, kanerva pitää pintansa. Erilaisia kanervia on nyt tarjolla paljon. Kellokanerva joka on hieman runsaampi kuin perinteinen kanerva. Aitokanervaa eli kallunaa saa eri väreissä; vihreää, valkoista, violettia ja pinkkiä. Uutuutena löytyy Skyline-kanerva, joka muistuttaa eninten metsäkanervaa. Näistä Kalluna säilyttää parhaiten värinsä. Kanervaa täytyy muutenkin muistaa kunnolla, muuten se alkaa ruskettua. JOS kanervaa ei vielä halua terassille ovat hyviä vaihtoehtoja tulilatvat, syklaamit ja pallokrysanteemit. Ruukkuihin voi yhdistellä erilaisia havuja, heiniä, kukonharjaa, murattia tai hopealankaa. Ennen pakkasia asetelmaan saa laittaa myös kaunista koristekaalia ja koristepaprikaa. – Tietysti nyt syksyllä on hyvä aika istuttaa monivuotiset puut ja pensaat, sillä maassa on hyvin kosteutta. Myös sipulikukat, kuten narsissit, krookukset, helmililjat, lumikellot ja tulppaanit laitetaan nyt maahan. Eikä kannata unohtaa syyslannoitusta, se nimittäin vaikuttaa ensi kesän satoon. Myös myyräja jänissuojat on syytä laittaa paikoilleen. Pensasmustikka on eritysesti jänisten herkkua, Kunnas muistuttaa. Terassille tuli syksy Näyttävillä istutuksilla väriä terassille Asetelmat luovat tasapainoisen sekoituksen, josta riittää iloa koko syksyksi. Henriikka Fingerborg IHAILEN moottorikäyttöisiä työkaluja. Olen katsellut sirkkeleitä, iskuporakoneita ja pensassahoja kaihoten jo pikkupojasta asti, vaikka en ole erityisemmin niitä käyttänyt. Ne olivat yhtä aikaa kiehtovia ja pelottavia. Napin painalluksella kymmenen miehen voimat. Asuin parikymmentä vuotta kerrostalossa. Käyttöä löytyi ainoastaan akkuporakoneelle. Reikiä seiniin ja huonekaluja kasaan, juuri muuta ei taloyhtiössä puuhata ilman naapurien kimmastumista ja isännöitsijän verenpaineen nousua. Ei mitään asiaa roudata sirkkeliä makuuhuoneeseen tai . Muutin hiljattain omakotitaloon. Koneistuksessa on nyt rajana vain oma kukkaro. Koneita on oltava joka lähtöön. Ruohonleikkuri, lehtipuhallin, trimmeri, siimaleikkuri, moottorisaha, puukkosaha, painepesuri – niillä pääsee jo jotenkin alkuun. Mutta pienkoneita ei ole ikinä liikaa, etenkin kun niitä keksitään kaiken aikaa lisää. VAELTELEN joskus rautakauppojen koneosastoilla kuin lapsi karkkikaupassa. Hiomakone, ruuvinväännin ja murskaava oksasilppuri himottavat tällä haavaa eniten. Iso jiirisirkkeli olisi myös eri kiva. Havahduin itsekin fiksaatiooni pysähdyttyäni ihailemaan noin tuhannen euron hintaista ammattikäyttöön tarkoitettua piikkausporaa. Ei minulla sellaiselle olisi edes käyttöä, pihamaan suullakin vain puolen metrin rantu Carunan tarjoamaa asfalttia. Mutta siinäpä vasta vehje! Yritän toistuvasti keksiä koneilleni käyttöä. Rouvan mielestä käyttöä olisi paljonkin, pitäisi kuulemma kiinnittää seiniin yhtä ja toista. Mutta reikien poraaminen on käynyt tylsäksi. Tallustelen mieluummin pihamaalla miettien missä voisin soittaa hieman puukkosahaa. Aina löytyy puu, jonka pari alaoksaa tuntuvat yhtäkkiä roikkuvan liian alhaalla tai luonnonkukkia pursuava pöheikkö, jonka voisi surauttaa ruohotrimmerillä matalaksi. Tai kumpu, joka pitäisi tasoittaa, kunhan löytyy lapion tilalle jokin laite. JO pelkästä koneiden käytön suunnittelusta tulee tekemisen meininki. Tuonkin voisi hoitaa. Minulle se usein riittääkin – tieto siitä, mitä voisin tehdä ja millä koneella, jos vain ryhtyisin. Mutta rouvalle se ei useinkaan riitä. TEEMU P. PELTOLA Koukussa koneisiin JO pelkä ästä kone tön su uunnittelu tekem misen m Tuonkin vois Min nulle se u tääkin – tie mittä voisin milllä kone vain n ryhtyisi Mutta rouva use einkaan ri TEEMU P
24 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 10. syyskuuta 2016 Miten teidän huushollissanne varaudutaan talven tuloon? LÄHES 90 prosenttia suomalaisista käy mökillä tarpeillaan kuivakäymälässä, sillä useimpiin kuivakäymälöihin ei tarvita vesitai sähköliitäntöjä. Useimmiten huussi on erillisessä ulkorakennuksessa, mutta nykyaikaisia kuivakäymälöitä on asennettu myös sisätiloihin. Eniten suositaan kompostoivia ja pakastavia malleja. Tulokset käyvät ilmi Biolanin teettämästä kyselystä. Huussi pitää pintansa mökeillä TIESITKÖ että puilla on oma sosiaalinen verkostonsa, Wood Wide Web, jolla ne kommunikoivat keskenään, hoitavat tovereitaan ja varoittavat toisiaan vaarasta? Saksalainen luontokirjailija ja metsänhoitaja Peter Wohlleben avaa kirjassaan Puiden salattu elämä (Gummerus) kiehtovasti maailmaa, jota emme näe tai kuule. Kirjasta huokuu metsässä aikaansa viettävän miehen rakkaus luontoa, metsiä ja puita kohtaan. Wohlleben havainnollistaa puiden salattua elämää antamalla useita kiinnostavia esimerkkejä siitä miten puut käyttäytyvät sosiaalisesti suhteessa toisiinsa, muihin kasveihin ja metsän eläimiin. Miten puut viestivät juuriensa avulla tai erittämällä erilaisia hajuaineita? Miten ja miksi tammet ruokkivat kaadetun naapurinsa kantoa? Miten puut ja sienet hyötyvät toisistaan? Puiden salattu elämä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG VAIKKA vielä nautimmekin syyskesän lämmöstä, on lämmityskausi pian alkamassa. Nyt on oikea aika varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii asianmukaisesti. Jos järjestelmä kaipaa huoltoa, ehtii sen vielä hoitaa ilman katkoksia lämmityksessä. LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n erityisasiantuntija JuhaVille Mäkinen kertoo, että lämmitysjärjestelmän tarkistuksessa on kysymys toimintakunnon tarkistuksesta ja havaittujen puutteiden korjaamisesta. Esimerkiksi hajonneen pumpun vaihtaminen aiheuttaa vähiten häiriöitä käyttäjille ennen lämmityskauden alkua. – Samaten jos havaitaan verkoston paineen laskeneen. Se voi tarkoittaa putkivuotoa, jonka korjaus voidaan nyt hoitaa ilman toiminnan keskeytymistä. Mäkisen mukaan tarkistukset kannattaa tehdä vaikka joka kesä, sillä samalla voidaan tilojen käyttäjien mahdolliset muuttuneet toiveet huomioida. Pahimmillaan järjestelmään voi tulla vika keskellä paukkupakkasia, ja toiminta pysähtyy kokonaan. Lämmitysjärjestelmässä ei ainoa ongelma ole käyttöhäiriö. Nykyisillä energian hinnoilla ongelmana pidetään myös sitä, jos lämmitysenergiaa kuluu liikaa. Tätä ei kuitenkaan pidetä ongelmana tai järjestelmän vääränä toimintana. – Valitettavan usein liika lämpö tuuletetaan ulos, myös talvipakkasilla. Samalla puhalletaan ulos selvää rahaa joka tullaan laskuttamaan asukkailta vuokrana tai yhtiövastikkeina. RIVIja kerrostalot ovat yhtiöitä jolloin jo vakuutuksiin, takuisiin ja päätösvaltaan liittyvät kysymykset edellyttävät hyvin erilaista toimintaa kuin omakotitalossa, joissa Mäkisen mielestä pätevä tee-se-itse mies voi hyvinkin hoitaa joitakin asioita. Muutoin Mäkinen suosittelee huoltoa teetettävän ammattilaisella. – Siihen käytetty raha pitää nähdä investointina, koska oikein toimiva järjestelmä kuluttaa vähemmän energiaa ja se tietysti näkyy lämmitysenergialaskuissa. Mäkinen neuvoo, että lämmitysjärjestelmästä kannattaa tarkistuttaa säätöautomatiikan toiminta, joka huolehtii siitä, että verkostoon lähtevän veden lämpötila on oikea suhteessa sen hetkiseen ulkolämpötilaan. Myös pumpun toiminta on syytä tarkistaa. – Lämmitysverkostossa vettä kierrättävä pumppu on yleensä pysähdyksissä kesän ajan. Tänä aikana pumpun pesään saattaa laskeutua epäpuhtauksia jotka aiheuttavat häiriöitä toiminnassa. TERMOSTAATTISET patteriventtiilit taasen sulkevat lämmitysveden virtauksen pattereissa, jos huoneeseen tulee runsaasti lämpöenergiaa ihmisistä tai sähkölaitteista. – Lämmitysjärjestelmän pitäisi oikein toimiakseen olla perussäädetty eli tasapainotettu. Tämä tarkoittaa sitä, että verkoston eri osiin virtaa juuri oikea määrä kuumaa vettä. Jos verkosto ei ole tasapainossa, osa rakennuksesta jää talvella liian kylmäksi, vaikka samaan aikaan toinen osa rakennuksesta on liian lämmin. Toimiva järjestelmä pitää sisälämpötilan haluttuna ulkolämpötilan vaihtelusta huolimatta. Se lisää viihtyvyyttä ja pitää kustannukset hallinnassa. Sopiva huonelämpötila on 20-22 astetta, ja huonelämpötilan nousu yhdellä asteella lisää lämmityskuluja jopa 5 prosenttia. Hyvän sään aikana Lämmitysjärjestelmä kannattaa tarkistuttaa ennen kylmien säiden alkamista Jos patteri on epätasaisesti lämmin, se on syytä ilmata, ohjeistaa opettaja Sadri Beqiri Turun ammatti-instituutista. Janne Tainio HEINÄKUU oli poikkeuksellinen kuukausi palokuolematilastoissa, sillä silloin ei kuollut tulipaloissa yhtään ihmistä. Elokuussa menehtyi kolme ihmistä, mikä sekin on alhainen lukema. – En onnistunut löytämään tilastoista toista vastaavaa nollakuukautta, jolloin on selvitty ihan ilman palokuolemia. Ja muutenkin suunta on ollut tänä kesänä laskeva, SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino hehkuttaa. – Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, eli kolmen vuoden liukuvana keskiarvona, heinä-elokuun palokuolemien määrä on vuoden 2010 jälkeen laskenut kahdeksasta vajaaseen kuuteen. Heinäkuussa ei palokuolemia
25 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 26 Asunnot
27 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET Asunnot
28 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 10. syyskuuta 2016 JO Aknestikin ajoista Jukka Takalo on heiluttanut perinnetietoisen suomirokin lippua ylpeänä. Viime vuodet Takalo on tehnyt soolouraa, mikä on tuonut uusia kulmia miehen musiikkiin, vaikka ytimeltään Takalo on aina asettunut luontevasti osaksi samaa jatkumoa, johon kuuluvat muun muassa Juice Leskinen ja Eppu Normaali. Aiemmin tänä vuonna uuden levyn julkaissut Takalo saapuu keikalle Kukaan perjantaina 16. syyskuuta. Takalo ja uudet laulut Turkuun VUONNA 1991 kuolleen Freddie Mercuryn kuolemasta tulee runsaan parin kuukauden kuluttua kuluneeksi 25 vuotta. Tällä viikolla Queen-laulajan syntymästä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Ei siis ihme, että nyt julkaistiin kokoelma Messenger of the Gods: The Singles Collection, joka kasaa Mercuryn soolotuotannon huippuhetkiä yhteen 25 biisin verran. Mukana on niin Living on My Ownin ja The Great Pretenderin kaltaiset soolohitit, oopperalaulaja Montserrat Caballén kanssa tehtyä musiikkia kuin vähemmälle huomiolle jääneitä raitojakin. Esimerkiksi Mercuryn kuoleman jälkeen Queenin uudelleen soittaman Made in Heavenin alkuperäinen versio. Mercuryn soolotuotantoa on ennenkin niputettu kokoelmille, eikä tämä niihin tuo mitään uutta. Mutta jos Mercuryn soolotuotanto ei ole tuttua, kannattaa levyyn tarttua. Vuosienkin jälkeen Mercuryn taika kestää. Vaikka takana ei olekaan Queenia, biiseissä on voimaa. Mercury oli maailman paras rocklaulaja, eikä toista hänenlaistaan tule. Kenelle: Kaikkien aikojen rocklaulajan kyvyistä nautintoa hakevalle. Arvio: ”Rahat pois” -kokoelma, mutta täynnä hyvää musiikkia. ILKKA LAPPI Legendan perintöä Kuka on kaikkien aikojen tärkein suomalainen elokuvaohjaaja? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI JO runsas kymmenen vuotta sitten Selma Vilhunen väläytti kyvykkyyttään käsikirjoittajana. Teini-ikäisten tyttöjen kasvukipuilusta syntyi Espoon viimeinen neitsyt, jonka ohjasi Hanna Maylett. Tyttö nimeltä Varpu on sekä Vilhusen käsikirjoittama että ohjaama. Siinäkin ollaan vahvasti naisten kasvukivuissa, mutta näkökulma ja myös henkilöiden ikä on tyystin erilainen. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta hevostyttö Varpusta (Linnea Skog) ja tämän yksinhuoltajaäidistä Sirusta (Paula Vesala). Käytännössä koko Varvun elämän äiti ja tytär ovat eläneet kahdestaan. Tytön hevosharrastus vie ison osan satunnaista siivouskeikkaa tekevän äidin tuloista. Hevostalleilla Varvun kulahtaneille vaatteille naureskellaan, mutta sen vakavampaa kiusaaminen ei ole. Varpu onkin ikäisekseen varsin kypsä ja tasapainoinen ihminen. Samaa ei voi sanoa Sirusta. Äidin ja tyttären roolit ovatkin kääntyneet osin ympäri, mikä luo mielenkiintoa ja syvyyttä heidän väliseen suhteeseensa. Tosin on siinä ja siinä, onko Sirun hahmo uskottava. Niin teinimäisesti hän ajoittain käyttäytyy. Sirun repaleiselle mielelle on syynsä, mutta jää lopulta katsojan tulkittavaksi meneekö hahmo liian överiksi. ISÄNPÄIVÄN kynnyksellä Varpu alkaa pohtia, kuka hänen isänsä on ja millainen ihminen tämä on. Nämä kysymykset vievät tytön lopulta Helsingistä Ouluun. Lähtötilanteestaan huolimatta Tyttö nimeltä Varpu ei ole roadmovie sen enempää kuin teinien kasvukertomuskaan. Elokuvassa, varsinkin Sirun hahmossa, on kyllä kasvukertomus, joka kulminoituu yritykseen läpäistä inssi. Pohjimmiltaan elokuva on tarina äidin ja varhaisteini-ikäisen tyttären suhteesta olosuhteissa, jotka eivät ole aivan tavanomaiset. Elokuvan vahvuus on käsikirjoitus, joka ei tyydy ilmeisimpiin ratkaisuihin. Elokuvassa on useampi kohtaus, jossa se olisi voinut pudota raiteiltaan ja taantua ennalta-arvattavaksi tai alkaa saarnata. Nämä sudenkuopat vältetään kuitenkin hienosti. Vilhunen myös uskaltaa jättää paljon rivien väleihin. Esimerkiksi Sirun kykenemättömyyttä kasvaa aikuiseksi ei aleta vääntää rautalangasta, mutta elokuvan edetessä syyt paljastuvat. Myös yllätyksellisyyttä tarinasta löytyy loppumetreille asti. Yllätykset ovat kuitenkin loogisia ja sopivat elokuvan maailmaan. KÄSIKIRJOITUKSEN lisäksi toinen elokuvan suuri vahvuus on Linnea Skog. Kolmannen polven näyttelijä on näytellyt aiemmin televisiossa, mutta Tyttö nimeltä Varpu on hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa. Paljon elokuvasta lepää päähenkilönsä varassa ja Skogin hartiat kestävät elokuvan painon hyvin. Jos Skog päättää panostaa näyttelemiseen, on hänellä nousta tulevaisuudessa kotimaan eturiviin. Tyttö nimeltä Varpu ensi-illassa 23. syyskuuta. Etsintää ja kaipuuta Tyttö nimeltä Varpu tarjoaa uskottavia yllätyksiä Tyttö nimeltä Varpu on elokuva äidin ja tyttären väleistä ja kaipuusta, jonka nämä jakavat. Tuomo Hutri
29 Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 10. syyskuuta 2016 AAMUSET 30 Mielipide Tack… …nej tack! LOUNAIS-SUOMEN poliisissa on räknätty, että viimeisestä 10 000 autoilijan puhallutuksesta paljastui 18 rattijuoppoa. Aika vähän, taitaa olla vain 1,8 promillea. Mutta sehän ei ole poliisin kukkopillissäkään tätä nykyä kummoinenkaan lukema, mitä lie aamuhöyryjä. NAKKISAAVI o mänt. Turkuhallin seinässä komeilee jatkossa Gatorade Center. Aika hankala nimi etenkin vanhemman polven turkulaisille. ”Mikä ihme Katoraati? Eik se vast just ollu Typhooni?”. EX-POLIISIYLIJOHTAJA Mikko Paatero pelkää, että turvapaikanhakijat järjestäytyvät vastaanottokeskuksissa. Onpa kammottavaa ... ja valitaan pöytäkirjantarkastajat ja kaksi ääntenlaskijaa. Kyllä on kauhea visio. SIG-YHTYE kertoi tiedotteessaan, että keikan vierailevat solistit selviävät paikan päällä. Rohkenisiko tätä kumminkin epäillä. ONKO Huuhkajilla mahdollisuudet edetä jalkapallon MM-turnaukseen? ALA-SULKAVA: Valitettavasti ei. Meillä ei ole tarpeeksi materiaalia. Vastustajat ovat vain parempia. Ja Euroopasta on vaikein päästä MMkisoihin. LAINE: Kyse on valmennuskulttuurista ja ulottuu junioritasolle saakka. Meillä on semmoinen ongelma, että kaikki urheilijat keskittyvät vain yhteen lajiin ihan liian aikaisin. MA-S: Edelleen hämmästyttää, että nuorisovaiheessa pidetään jopa samassa kaupungissa saman lajin harrastajat tiukasti erillään. Siinä hukataan valtavasti resursseja. Esimerkiksi Tepsin ja Interin juniorit käyvät urheilulukiossakin eri aikaan treeneissä. En ymmärrä sitä ollenkaan. AL: En minäkään. MA-S: Urheilijat kasvatetaan siihen, että vain tämä yksi seura on arvokas ja hyvä. Me olemme pieni maa ja meillä on pieni massa, mistä pelaajia poimitaan. Sääolosuhteet eivät puolla ympärivuotista ulkoharjoittelua kovinkaan hyvin. AL: Mutta Huuhkajissa ei ole tällä hetkellä kunnollista viimeistelyä. Muilla alueilla pärjätään, mutta maaleja ei osata tehdä. MA-S: Ja onko tarpeeksi mahdollisuuksia harjoitella yhteen pelaamista? Jalkapallo on kuitenkin joukkuepeli, vaikka yksilöt nostetaan aina esiin. Yleensä arvokisoissa alisuoritetaan. AL: Ehkä meiltä puuttuu se epäitsekäs ja egoistinen maalinsylkijä, joka muilla joukkueilla on. Tarvitsemme lisää röyhkimyksiä jalkapalloon. Täytyy myös muistaa, että monet lahjakkuudet kukkivat vasta myöhään MA-S: Totta. Hyvänä esimerkkinä käy Leicesterin viime kauden maalitykki Jamie Vardy. Nousi alasarjoista Valioliigaan, siivitti joukkueen mestaruuteen ja voitti maalikuninkuuden myöhäisellä iällä. MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Bisnesleidi VS Kulturelli AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. MA MARI RIA A AL ALA A-SU SULK LKAV AV on yrittäjä FC Barcelonan fan V VA A ja ni. DEBATTI DEBATTI SOSIAALIHUOLTOLAKIIN on tehty viimeksi muutoksia keväällä 2015. Muutokset velvoittavat kuntia panostamaan lastensuojelutyössä tuen tarpeen arvioon ja avohuollon tukitoimien varhaiseen käyttöön, ja nyt myös ilman asiakkaaksi leimautumisen uhkaa. Lakimuutokset lupasivat enemmän kuin mitä kunnallinen lastensuojelu on pystynyt toteuttamaan. Käytännön lastensuojelutyö näyttää edelleen olevan vanhojen toimintakäytäntöjen vankina. Hallintobyrokraatit perustelevat muuttumattomuutta kustannustekijöillä ja epäilemättä tässä on totta toinen puoli. Uudistuksia voidaan tehdä resursseja uudelleen siirtämällä kalliista sijaishuollosta avohuoltoon ja ”kevyempiin” palveluihin. Avohuoltoon ja kokeiluihin panostaminen tulee varmasti halvemmaksi, kun kaikki vaihtoehtoiskustannukset otetaan huomioon. Lastensuojelun henkilökunta vastustaa muutosta sen vuoksi, että nykyisistä toimintatavoista ei haluta luopua. Omasta turvallisesta ”hiekkalaatikosta” ei välttämättä haluta pois eikä toisin tekemisen tapoja ymmärtää. Lastensuojelussa työskentelee pääasiassa ammattitaitoista henkilökuntaa. Uudistamiselle on hyvät lähtökohdat. Henkilökunta tietää ja tunnistaa lastensuojelun tarpeet, mutta käytännön toteutuksen esteenä on edelleen usein esitetty hokema ”kun kriteerit eivät täyty”. Säädöspohjaa tulkitaan selityksenä olla puuttumatta perheiden hätään. Laki on ikään kuin ”väistöliike” tekemättömyydelle. Se voi aiheuttaa vuosien tuskan esimerkiksi hädässä olevalle koulupudokkaalle ja hänen perheelleen. Tästä seuraa mittava lasku myös yhteiskunnalle. Koulu opettaa taitoja, joita ei välttämättä kotona saa ja koulu tarjoaa nimenomaan tasavertaisen mahdollisuuden oppimiseen. Koulua käymättömyys on nykyään valitettavan yleistä. Ilmiön taustalla ei aina ole suuria ongelmia, vaan tuen tarve voi olla hyvinkin pieni. Alkaa olla jo myöhäistä, kun oppivelvollisuusikä täyttyy ja peruskoulun opinnoista puuttuu viimeiset kolme vuotta. Lastensuojelutyön organisointi kaipaa muutosta. On uskallettava uudistaa julkisia palveluja ja panostaa avohuoltoon ja yhteistyöhön. Uudistuksen on lähdettävä ylhäältä alaspäin ja byrokraattien on kestettävä epävarmuutta uuden edessä. Kokemukset muualta kertovat, että palvelujen käyttäjien mukaan ottaminen uudistamistyöhön ei lisää kustannuksia, useissa tapauksissa käy jopa päinvastoin. TARU PÄTÄRI, REHTORI PETRI VIRTANEN, TUTKIMUSJOHTAJA Lastensuojelun uudistuttava
31 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 10. syyskuuta 2016 KOLUMNI ELOKUUN puolivälissä viikon 33 viralliseksi some-kohuksi arvottiin Sannin musiikkivideon Vahinko julkaisu. Sitä tuskin kukaan enää muistaa, kun sen jälkeen on kohkattu muun muassa delfiineistä. Alakoulufanit lauloivat videolla parikymppisen nuoren naisen elämästä kertovaa tekstiä. Siitähän hulina saatiin, kun alaikäiset tytöt laulavat seksistä. Lopputuloksena Sanni ja artistin taustajoukot päättivät poistaa videon netistä. Sanni-kohun kaltaiset mielenpahoittamiset ovat tänä päivänä säännöllisiä. Ne myös saavat isot mittasuhteet, koska somessa kaikki saadaan paisuteltua ja kärjistettyä. Kun ennen närkästyttiin omissa pienissä piireissä, nykyään vahvistusta omalle närkästymiselle voidaan hakea satojen tai jopa tuhansien ihmisten massasta. Sannilla muuten on suuri tulevaisuus maamme poptaivaalla. Hän on löytänyt keinon hätkähdyttää ihmisiä: laulamalla tavallisen nuoren naisen elämästä ja ajatuksista. Tämä aikana, jolloin toisaalla taistellaan muun muassa tasa-arvon ja erilaisuuden hyväksynnän puolesta. Musiikilla on aina pahoitettu mieliä ja ravisteltu luutuneita käsityksiä. Oli kyse sitten Beatlesista, Elviksestä, Madonnasta tai Sannista, lopputulos on ollut sama. Karavaani kulkee, mielipiteet jakautuvat puolesta ja vastaan ja kohut satavat artistin laariin. OLEN kuullut sellaisenkin kannanoton, että Sannin pitäisi olla roolimalli ja laulaa yleisölleen sopivista aiheista. Mutta Sanni ei ole lasten musiikkia. Ei ole koskaan ollutkaan. Ei ole artistin vika, jos hänen yleisönsä käsittää myös alakouluikäisiä. Toive roolimallista on absurdi. Se kahlitsee artistia. ILKKA LAPPI Kauheus katsojan silmässä Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T KYSYITTE lukijoilta 31.8. lehdessänne, leivotko itse leipää. Teen usein lusikkasämpylöitä. Teen niin löysän taikinan, että panen sen kahdella lusikalla pellille. Vaihtelen erilaisia koostumuksia, syksyllä raastan omenia taikinaan ja aina jotain ryynejä käytän taikka leseitä ja spelttijauhoja. Taikinaan tulee 6 dl vettä, puoli desiä öljyä, puoli desiä siirappia, puoli pakettia hiivaa ja 2 tl suolaa. Jauhoja ja ryynejä sen mukaan, että tulee sopiva taikina. Ei se saa olla liian löysääkään, ettei leviä pellillä. Nämä sämpylät ovat ystävieni suosiossa. Suosittelen, sillä tunnissa on tarjottava valmis, jos omistat kiertoilmauunin. ANJA VAHDOLTA Sämpylöiden salaisuus HALLITUKSEN päätös päivähoitomaksujen korottamisen perumisesta sekä pienituloisten maksujen alentamisesta on hyvä ja tärkeä päätös, jonka hyödyt on heti havaittavissa konkreettisesti. Päivähoitomaksujen korotus toteutuessaan olisi tullut suoraan jo nykyiselläänkin suuret päivähoitomaksut maksavan keskiluokan maksettavaksi. Monen keskituloisen perheen työssäkäyntiä olisi tarpeettomasti vaikeutettu tekemällä työnteko jopa kannattamattomaksi. Päätös olisi myös heikentänyt pienten lasten äitien työmarkkina-asemaa. Kaikkien tehtävien toimenpiteiden päätösten tulee omalta osaltaan vähentää kannustinloukkuja ja tehdä työn vastaanottamisesta kannattavampaa. Siten voidaan rakentaa parempaa huomista myös tuleville sukupolville. Maamme taloustilanne vaatii kipeitäkin säästöjä, ja niitä tulee myös tehdä. Onneksi kuitenkin hallitus osoitti ymmärtävänsä lapsiperheiden arkea päätöksellään päivähoitomaksujen korotusten perumisesta. SATU KOSKINEN VARSINAIS-SUOMEN, KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA Päivähoitomaksujen korotusten peruminen erinomainen päätös