Lauantai 10. tammikuuta 2015 | Nro 3 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Pallivahan kirkkoa tarvittiin, kun Runosmäkeen virtasi uusia asukkaita. Betoninen pyhäkkö on yhä iskussa. Kaupunki s. 8 Herran huone betonista Raision Loimu on ollut lentismitaleilla viimeksi vuonna 2010. Mitaliin jälleen eväitä, mutta riittääkö nostetta? Urheilu s. 10 Nouseeko Loimu? Ennakkoluuloille naurava Ranskalaista häähumua on Ranskan 14. katsotuin elokuva kautta aikojen. Viihde s. 12 Häähumua hajallaan Kupittaan vetovoima kestää, ElectroCity miljoonaremonttiin. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 10.1.2015 Lauantai 10. tammikuuta 2015 TURUSSA puuhataan kansanäänestystä toriparkista. Juuso Virta kerää kuntalaisaloitteensa tueksi nimiä. Niitä tarvittaisiin viisi prosenttia kaupungin äänioikeutettujen määrästä, ainakin 7 650, jotta esitys nousisi kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Nimiä oli torstaina iltapäivällä jo lähes 800. Vaikka nimiä kertyisi tarpeeksi, niin valtuusto voisi edelleen torpata kansanäänestyksen. Se on suvereeni vallankäyttäjä. Jos kansanäänestys järjestettäisiin, se olisi neuvoa-antava, sillä Suomen laki ei tunne sitovaa kunnallista kansanäänestystä. Ei, vaikka Virta aloitteessaan vaatii, että tuloksen olisi oltava sitova. Lopullinen päätösvalta jää joka tapauksessa valtuustolle. KANNATTAAKO kansalta kysyä, ellei ole valmis kuuntelemaan sitä? On kummallista kysyä äänestäjiltä, mutta olla noudattamatta tahtoa. Niin kummallista se ei ole, etteikö juuri niin olisi toimittu. Vuosina 1991–2011 järjestettiin 60 neuvoa-antavaa kansanäänestystä, yleensä kuntaliitoksista tai kaavoituksesta. Viidesosassa eli 12:ssa valtuusto päätyi eri kannalle kuin äänestäjät. Valtuusto ei toiminut lakia tai edes lain henkeä vastaan, mutta miksi ylimalkaan päädyttiin kansanäänestykseen? Turussa ei ole toistaiseksi järjestetty mistään asiasta kunnallista kansanäänestystä. Äänestystä kaipailtiin jo Kakolan puhdistamosta. Järjestetäänkö ensimmäinen toriparkista, jos Virta saa tarvittavan tuen aloitteelleen? Ei välttämättä, sillä valtuusto käsitteli jo kesäkuussa 2012 ehdotusta kansanäänestyksestä toriparkista. Valtuusto päätti äänin 37–28, ettei kansanäänestystä pidetä. Tulokseen on helppo vedota, vaikka merkittävä osa kaupunkilaisista muuta haluaisi. Perustelut eivät ole muuttuneet. KANSANÄÄNESTYS, edes neuvoa-antava, istuu huonosti edustukselliseen demokratiaan, jossa valta siirtyy vaaleissa kansalaisilta valituille edustajille. Suomi ei ole Sveitsi. Selvää kuitenkin on, että kansalaisille on tarjottava uusia mahdollisuuksia osallistua. Nykykansalaiset eivät enää tyydy vain vaaliuurniin. LASSE VIRTANEN Neuvoa kansalta? MILLAISIA ajatuksia viime syksynä Helsingissä riehunut jengi herättää? ANDERSSON: Olen seurannut aika paljon poliisien tiedottamista. He tiedottivat hyvin asiasta eli väkivalta ei ole lisääntynyt vaan pikemminkin se on ollut vähenemään päin. PERHEENTUPA: Yleensähän jengit ovat tapelleet keskenään. Siinä mielessä Helsingin tapahtumat ovat poikkeuksellisia, että siellä käytiin sivullisten kimppuun. LA: Mediassa käytettiin asian uutisoinnin yhteydessä sellaisia sanavalintoja, että alettiin olla siinä rajalla onko se enää sopivaa, kun pohdittiin jengiläisten etnistä taustaa. Sellaista en hyväksy. CP: Maahanmuuttajataustaan tuollaisissa tapauksissa ei tarvitse peitellä, mutta pitäisi miettiä syitä, jotka tuollaiseen käytökseen ajavat. Maahanmuuttokeskustelussa on yleensä kaksi täysin eri äärilaitaa äänessä, mutta koskaan ei puhuta käytettävissä olevista resursseista tai tavoitteista, kuten muissa poliittisissa kysymyksissä. LA: Asiaa pitäisi lähestyä nuorisokysymyksenä. Millaista tukea nuoret tarvitsevat? Usein väitetään, että aggressiivisuuden taustalla on turhautuminen, koska ei saa samanlaista kohtelua kuin valtaväestö. CP: Nuoriin liittyvissä kysymyksissä usein on se ongelma, että vaaditaan, että nuoria pitää kuunnella, mutta samanaikaisesti heistä tehdään tahdottomia. Helsingin tapauksessa monessa keskustelussa nousi esiin, mitä yhteiskunta oli tehnyt väärin. Kaikkea ei voi kaataa yhteiskunnan syyksi, vaan nuortenkin pitää ottaa vastuuta. LA: Totta kai. Ei alaikäisenäkään voi osallistua tuollaiseen toimintaan ilman mitään seuraamuksia. CP: Rasismi on sellainen sana, joka tappaa kaiken analyyttisen keskustelun heti. Maahanmuuton kritisointi ei automaattisesti ole rasismia. Julkisuudessa kriittinen maahanmuuttokeskustelu leimataan usein rasismiksi. LA: Suomessa keskustelu loppuu nopeasti sellaiseen ”en ole rasisti” -toteamukseen. Keskustelun pitäisi mennä siihen suuntaan, että jokainen tunnistaa itsessään, että on inhimillistä, että on ennakkoluuloja. Kun sen on hyväksynyt, voidaan pohtia, miten tilannetta voisi muuttaa. FAZER teetätti ”tutkimuksen” suomalaisesta sitkeydestä. Sitkeyttä kuulemma arvostetaan, mutta nykysuomalaisilta puuttuu sitä. No, pääasia, että edes leipä on sitkeää. Vai mitä Fazer? KOHUA jo ennakkoon nostattanut tosi-tv-sarja Ensitreffit alttarilla liimasi ruutujen ääreen yli miljoona ihmistä. Ja taas tietysti erottiin kirkosta. Varsinainen vedätys. Parithan vihitään maistraatissa. ONNELLISTEN kanojen munat ovat vanha juttu, nyt tulevat vapaan lehmän maito ja iloisen possun liha. Eihän tästä puutu enää kuin kiimaisen sonnin piimä. Tack… …nej tack! KYLLÄ Juhan kanssa pärjätään, mutta miten käy, kun hänen perässään vallankahvaan tarttuvat Paavo, Seppo, Kauko, Mauri, Olavi ja Pekka? Tuoretta voimaa hallitukseen? VIINAPOLIISI Valviran mukaan ”fyysisestä tai henkisestä suorituskyvystään tunnetun henkilön esiintyminen alkoholimainoksessa” on kielletty. Älkää nyt viekö eläköityneiltä kiekkoilijoilta ja mäkihyppääjiltä viimeisiäkin lisätienestejä! SUOMI kouluttaa Lapissa Yhdysvaltain merijalkaväkeä talvisodankäyntiin. Talvisota on siis nykyään vientitavaraa, vaikka aikoinaan se lipsahti tuonnin puolelle. Jatkosota sen sijaan alkoi vientinä, mutta sekin päätyi tuonniksi. a. ei n ä i. yn N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 10. tammikuuta 2015 Pitäisikö toriparkista järjestää kansanäänestys? Kyllä vai ei, ja miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HALLITUS on nimennyt Suomen ehdokkaat Euroopan unionin alueiden komiteaan, jossa on 350 jäsentä. Suomella on yhdeksän edustajaa, joista yksi on Ahvenanmaalta. Yksi ehdokkaista on nousiaislainen Ilpo Haalisto (ps.), joka istuu komiteassa myös tällä hetkellä. Alueiden komitea on Euroopan unionin neuvoa-antava toimielin, jota on kuultava ennen paikallisja aluehallintoon vaikuttavien lakien säätämistä. Haalisto ehdolle alueiden komiteaan TURUN kaupunginteatteri ja Emma Teatteri ovat tehneet kolmivuotisen yhteistyösopimuksen. – Väistötilojen vuoksi olemme tottuneet toiminnot hajauttavaan malliin, joten laajennus tuntuu luontevalta, toteaa kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama. Ensimmäisen kesän yhteistuotantona nähdään lätkäkomedia Hockey Night. Selostajalegenda Antero Mertaranta tekee esityksessä näyttämödebyyttinsä. – Uskoakseni Hockey Night tulee olemaan maailman ensimmäinen läpiselostettu teatteriesitys. Pelissäkin suurimmat tunteet sekä huumori välittyvät nimenomaan selostuksen kautta. Siksi on hienoa, että meillä on mukana moottoriturpa-Mertaranta, sanoo kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki. Hockey Nightin ensi-ilta on Naantalin Emma Teatterissa 28. toukokuuta. Kaupunginteatteri ja Emma kimppaan LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMESSA oli marraskuun lopussa 427 778 asukasta. Eniten vuoden mittaan kasvoi turkulaisten määrä, 1 930:lla. Turun väkiluku oli marraskuun lopussa 184 002. Turun väestö on kasvanut nopeammin viimeksi 1990-luvulla, jolloin lisäystä selitti kotikuntalain muutos. Aiemmin tilapäisinä asukkaina Turussa olleet, kuten opiskelijat, saivat oikeuden kirjautua vakituisiksi asukkaiksi. Nyt Turkua paisuttaa nettomaahanmuutto, joka nosti väkilukua 728:lla. Syntyneiden enemmyys oli 240. Sen verran turkulaisia syntyi enemmän kuin kuoli. Kuntien välinen muuttoliike on vilkasta. Turkuun muutti 10 210 asukasta, mutta Turusta pois 9 248 asukasta. Nettomuutto oli siis plussalla 962 asukkaan verran. Turun ohella myös Kaarina kasvaa. Marraskuun lopussa kaarinalaisia oli 32 093 eli 293 enemmän kuin vuoden alussa. Raisiolaisten määrä sen sijaan vähenee. Raision väkiluku oli 24 349 eli 216 pienempi kuin vuoden alussa. Turun väestönkasvu on hitaampaa kuin muiden suurten kaupunkien. Turku jäi jälkeen Helsingistä, Espoosta, Tampereesta, Vantaasta ja Oulusta ja on edelleen Suomen kuudenneksi suurin asukasluvultaan. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu. Kuuden suurimman kaupungin yhteenlaskettu väestönlisäys, 22 231, oli tammi–marraskuussa suurempi kuin koko maan lisäys 21 151. Turku ja Kaarina kasvavat, Raisio kutistuu LASSE VIRTANEN TURUN Teknologiakiinteistöt Oy aloittaa ElectroCity-talossa Kupittaalla mittavan remontin. Noin kymmenen miljoonaa euroa maksavassa saneerauksessa koko talo uudistetaan talotekniikkaa ja ulkokuorta myöten. Silon teollisuuskiinteistö uudistettiin vuonna 1989 ElectroCityksi. Nyt noin 8 000 neliömetriä toimistotilaa remontoidaan useassa eri vaiheessa. Purkutyöt alkavat lähiviikkoina. Remontin viimeinen vaihe valmistuu näillä näkymin ensi vuoden syksyllä. – Rumasta ankanpoikasesta tulee joutsen, kuvailee toimitusjohtaja Mikko Lehtinen remontin laajuutta. Remontti on samaa suuruusluokkaa kuin se, jonka kiinteistöyhtiö teetti, kun verottaja päätti siirtymisestä Kupittaalle. – Tämä on iso juttu, isompi kuin verottajan remontti, arvioi Lehtinen silti. Talo uudistuu myös arkkitehtonisesti. Toiminnallista ideaa muutetaan niin, että taloon rakennetaan yksi sisäänkäynti ja lisää yhteisiä aulatiloja. Näkyvä muutos on talon sisäpihan ulkosivuun rakennettavat kokoustilat, jotka ovat lasiseinäisiä. Julkisivun ulkonäköön yleisö pääsee vaikuttamaan, sillä siitä järjestetään kilpailu sosiaalisessa mediassa. Yleisö pääsee äänestämään vaihtoehdoista mieleistään. ELECTROCITYYN nousee myös 2 500 neliömetrin laajuinen toimistohotelli. Lehtisen arvion mukaan Suomessa ei ole monta yhtä suurta toimistohotellia. Talo oli uudistamisen tarpeessa, mutta remonttia ei ollut vielä pakko tehdä. – Olisimme varmaan vielä pärjänneet nykykuntoisilla tiloilla viisi vuotta. Teknistä pakkoa ei ollut, putket Ankanpojasta joutsen ElectroCitylle tehdään kymmenen miljoonan euron täysremontti ElectroCity muuttaa muotoaan remontissa, joka alkaa lähiviikkoina. eivät ole räjähtämässä, mutta haluamme asiakkaiksemme Turun vaativimmat yritykset, linjaa Lehtinen ja käyttää vertailukohtana Logomoa. ElectroCitystä ei irtisanota vuokralaisia, vaan Teknologiakiinteistöt tarjoaa väistötilat. Remontti tietää melkoista muuttoruljanssia. ElectroCityssä toimivat muun muassa Yrityshautomo Creve ja opiskelijavetoinen Boost Turku. Kupittaan alueella on nyt vetovoimaa. Toimistotilojen käyttöaste on korkea ja vuokrataso korkeampi kuin keskikaupungilla. – Tilat ovat käytännöllisesti katsoen täynnä, arvioi Lehtinen. Lehtinen on kuitenkin sitä mieltä, ettei Turun keskusta ole siirtymässä Kupittaalle tai muuallekaan. – Ei se ole kaupunkikehittämisen kannalta edes järkevää. TURUN yliopisto ja Åbo Akademi ovat päättäneet ICT-toimintojen keskittämisestä Yliopistomäelle. Science Parkin alue Kupittaalla säilyy silti yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueena, sillä tilalle on tulossa bioalan toimintaa. – Käyttöaste pysyy ennallaan. Meillä on yliopiston kanssa pitkä sopimus ja olisimme voineet sanoa, ettei käy, mutta mieluummin teemme yhteistyötä. Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n omistajia ovat Turun kaupunki, Turun Seudun Osuuspankki, Eläkevakuutusyhtiö Veritas, Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet ja Stiftelsen för Åbo Akademi. VARSINAIS-SUOMEN maakuntaennusteen mukaan yrittäjät ovat viimevuotista varovaisempia arvioidessaan yrityksensä liikevaihdon, henkilökunnan määrän, kannattavuuden ja investointien määrän kehitystä. Varsinais-Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeimmäksi liikennehankkeeksi yrittäjät nostavat lentoyhteyksien lisäämisen Eurooppaan, niin sanotun Tunnin junan ja kasitien kehittämisen. Maakunnan yrittäjistä 37 prosenttia uskoo edelleen liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna samalla, kun liikevaihdon laskua ennakoi 19 prosenttia vastaajista. 12 prosenttia maakunnan yrityksistä arvioi henkilökuntansa määrän kasvavan tänä vuonna. Joka kymmenes arvioi, että joutuu vähentämään henkilökuntaa. Toiveikkaimmat kasvuodotukset on kaarinalaisilla yrittäjillä. Yrittäjien mielestä paras kunta yrittäjyysilmapiiriltään Varsinais-Suomessa on Kaarina. Kaarina ykkönen yrittäjien mielestä Turun Teknologiakiinteistöt Oy
7 Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 10. tammikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURKULAINEN dragartisti Marko Vainio, alias Miss Divet, juhlii Divet Show’nsa kymmenvuotisjuhlaa 13.–14. maaliskuuta Sigyn-salissa kahdella esityksellä. Lavalla nähdään yli 50 parodiahahmoa. Divet Show’lla on takana yli 2 000 keikkaa, muun muassa Kööpenhaminan Pride-tapahtumassa sekä Välimeren risteilijöillä. Show on valittu kaksi kertaa viihdeohjelmien Suomen mestariksi. Divet Show’ta kymmenen vuotta TYYLINI on klassinen ja naisellinen. Pidän pelkistetyistä ja ajattomista vaatteista, joissa saa olla myös joitain naisellisia piirteitä, kertoo Helena Huuska, 24. Huuska ostaa vaatteita paljon netistä esimerkiksi Zalandolta ja muutamista kaupoista ulkomailta. – Jalassani olevat housut ovat Zarasta ja kengät ovat Vagabondin. Takin olen tilannut kiinalaisesta nettikaupasta ja huivi on jostain urheiluliikkeestä. Huuska pitää tummansinisestä ja korallin väreistä. – Materiaalien pitää olla hyviä. Pyrin välttämään akryylia ja viskoosia. Akryyli nukkaantuu hirveästi ja viskoosi rypistyy ja menee nopeasti huonon näköiseksi. Kun ei ota niitä mukaan, ei tule pettymyksiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Pelkistettyä naisellisuutta Vanhat kivikirkot vai modernit betonipyhäköt? Kummat ovat makuusi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Sähkönjakelussa avoimien ovien päivä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Heikki Laurén Helena Huuska, Hansakortteli. Oona Karhunen OONA KARHUNEN PELOT puhuttavat 6-vuotiaita Jasmin Stenrosia ja Kimi Pitkästä. JASMIN: Mä pelkään kärpäsiä ja hyttysiä. Hyttyset on niin isoja ja niit on ollu monta kertaa meijän lelulaatikon päällä. KIMI: Mä en pelkää mitään. Emmäkää tykkää niist hyttysist mut emmä niit pelkääkää. J: Mä pelkään kans ovia kiinni ja lukossa. Mul jäi kerran ovi kiinni. K: Millon sul on käyny niin? J: No meijän iskän äitin luona mul jäi vessan ovi kiinni. Mun sisko tykkäs laittaa ovii kiinni mut mä en. Mut se mun sisko sai sen sit auki. Mä pelkään pimeetäki. Sillon ei nää mitään. Kyl mä tykkään olla pimees peiton alla mut en muuten. K: Mä en pelkää yhtään pimeetä. Mä oon kerran myös ollu kokonaan pimeessä vessassa. Se oli sillon ku mä olin jotain 4-vuotias. Mä suljin sen oven. Sit sillon ku mä olin 5-vuotias ni sit me mentiin kattoo jotain mun leluu pimeessä. J: Sit ku pelottaa ni on aika harmittava olo. Sit tulee semmonen mieli et haluu pois pelottavast mut ei vaa pääse. K: Mä en ee tiiä minkälaine olo sillon on. J: Niihin pelkoihin auttaa et laittaa valot päälle mut jos on sähköt poikki ni sit ei auta. Sit täytyy vaa mennä toiseen huoneeseen. Kerran ku me leikittiin Barbeilla ni yhtäkkii sähköt meni. Meijän piti kontata toiseen huoneeseen jos oli valosaa. Sit soitettiin äitille ja iskälle. K: Kyl mä joskus kans sit huudan äitii tai iskää. Iskä on sanonu et kannattaa huutaa jos joku kuulee. Hyttysiä ja huutoja HEIKKI MÖTTÖNEN ENSIMMÄISEN Putouksen sketsihahmovoittaja, pallivahalainen Marja Tyrni, teki melkoista PR:ää tämän turkulaisen kaupunginosan eteen. Ei ole vaikea arvata, miksi hahmon suunnitellut Aku Hirviniemi sijoitti Tyrnin juuri Pallivahan kaupunginosaan. Pallivaha on osa Kärsämäen kaupunginosaa. Valtaosa Pallivahan asukkaista kuuluu Maarian seurakuntaan, jolla on kaksikin omaa kirkkoa toimialueellaan. Maarian keskiaikaisen 1400-luvulta peräisin olevan kivikirkon tuntevat kaikki turkulaiset, mutta Pallivahassa sijaitseva kirkko on jäänyt monille vähän tuntemattomammaksi. Professori Pekka Pitkäsen piirtämä kirkko valmistui vuonna 1968 kauniille mäntyiselle mäenlaelle Tampereentien kupeeseen. Pallivahan naapurissa sijainnut Runosmäki nousi kovaa vauhtia ja asukkaille tarvittiin oma kirkko. Pallivahan kirkosta tuli 1960-luvun metodien mukaan yleinen hengellinen monitoimitalo, jossa oli uutuuttaan hohtavan kirkkosalin lisäksi myös seurakuntakeskuksen tilat. KIRKKO koostui useista eri pienistä tiloista siten, että siellä saattoi kerralla kokoontua jopa kymmenkunta eri ryhmää. Itse kirkkosali on erittäin pelkistetty ja karu. Saarnatuoli, alttari ja lattia ovat betonia, jota löytyy myös useista muista kirkon yksityiskohdista. Turkulainen Pitkänen kuuluikin suomalaisen 1960-luvun betonisuunnittelun suurimpiin guruihin. Kirkkosalin seinät ovat puolestaan riihimäkeläisen Santamäen tehtaan savitiiltä, joka ei tuohon aikaan ollut se kaikkein trendikkäin rakennusmateriaali. Tiilet on aseteltu 1900-luvun alussa rakennettujen kirkkojen tapaan, eli ensin kaksi tiiltä pituussuuntaan ja sitten kolmas poikittain tukemaan rakennetta. Valoisassa kirkkosalissa ei ole lainkaan kiinteitä penkkejä, vaan seurakuntalaiset istuvat irtotuoleissa tilanteen mukaisessa muodostelmassa. Pallivahan kirkossa on myös erinomainen akustiikka konsertteja varten sekä taustalle 15-äänikertaiset urut. PALLIVAHAN kirkossa on kaksi erityisen mielenkiintoista merkkiteosta. Alttariseinällä on tekstiilitaiteen professori Irma Kukkasjärven suunnittelema, lähes koko seinän peittävä värikäs tekstiiliteos Taivaan portaat. Kukkasjärven käsialaa ovat myös muut kirkkotekstiilit. Kirkkorakennuksen eteisestä löytyy puolestaan turkulaissyntyisen kuvanveistäjän Mauno Hartmanin hirsinen teos Taivaan tappi. Pallivahan betonipyhäkkö Pekka Pitkäsen moderni muotokieli muistuttaa 1960-luvusta Vuonna 1968 valmistunut Pallivahan kirkko edusti varsin modernia kirkkoarkkitehtuuria. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa, mutta ajoittunee autoista päätellen kirkon alkuvaiheisiin. TS-arkisto
9 Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 10. tammikuuta 2015 INTER pelaa talven ensimmäisen harjoitusottelunsa 15. tammikuuta Javenture-areenalla. Vastaan asettuu jalkapallon Kakkosen kärkitaistoihin ensi kesänä povattu Atlantis. Ottelu alkaa kello 14. Tammi–helmikuussa Interin kalenteriin kuuluu lisäksi Liigacupin alkulohko-ottelut sekä harjoitusottelut FC Jazzia ja TPS:aa vastaan. Inter ja TPS kohtaavat Javenture-areenalla 3. helmikuuta kello 14. Inter harjoittelee pelaamalla TURKULAISEN salibandyväen unelma oli askeleen päässä, mutta sekä TPS että FBC joutui lopulta taipumaan Suomen cupin semifinaaleissa, eikä turkulaisten kesken päästy ratkaisemaan cup-kannun kohtaloa. Vaikka perinteiset menestyjät SSV ja Classic lopulta cup-voiton kohtalon ratkaisevat, varsinkin kakkosdivisioonasta ponnistaneen FBC:n taival kohti unelmaa oli urheilua parhaimmillaan. Semifinaalissakaan joukkue ei antautunut taistelutta vaan tarjosi kotiyleisölle varmasti unohtumattoman elämyksen. Sinikeltaisten salibandyjännäreiden keskuudessa taatusti osattiin arvostaa cupin suomia mahdollisuuksia. Yksi iso kysymys koko suomalaisen urheilun kannalta onkin, miten eri lajien cupien arvostusta saataisiin nostettua. Lajista riippumatta varsinkin alasarjajoukkueille mahdollisuus haastaa isommat on uskottoman motivoiva. ILKKA LAPPI Cupin arvoa ylös Mitä tekisit palloilucupien arvostuksen nostamiseksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI www.lisaduuni.fi Jottan tarttis tehdä Aamuset ILKKA LAPPI KUUSI SM-kultaa historiansa aikana voittanut Raision Loimu on yksi kotimaisen lentopallon kestomenestyjistä, mutta 2000-luvulla mitalit ovat jääneet vähiin. Edellisen kerran lentopallon Suomen mestaruutta juhlittiin Raisiossa keväällä 2001. Lisäksi pronssiset mitalit ripustettiin loimulaisten kaulaan keväällä 2010. Tällä kaudella Loimulla on jälleen eväitä nousta takaisin mitaleille. Vahvan syyskauden jälkeen Loimu on kärkiryhmässä. Myös Loimun pukukopissa ollaan luottavaisia kevätkunnon löytymisen suhteen. – Kasassa on yksi 2000-luvun kovimmista Loimu-joukkueista. Joukkueen kokoamisessa on tehty hyvää työtä, sillä Loimun budjetti on tänäkin vuonna pienempi kuin monella muulla joukkueella. Pukukopissa tiedostetaan, että tänä vuonna meillä on paremmat mahdollisuudet menestyä kuin moneen vuoteen, toteaa Loimun päävalmentaja Henri Tuomi. Vaikka Loimun syksyyn mahtui muun muassa kuuden ottelun voittoputki, löytää päävalmentaja otteista vielä parannettavaakin. – Syksy oli kokonaisuutena hyvä, vaikka parissa ottelussa kolme pistettä oli otettavissa ja niistä saatiin vaan piste tai kaksi. Hiukan tasaisuutta otteisiin tarvitaan, mutta uskon tasaisuudenkin löytyvän nyt, kun joukkueessa on riittävästi leveyttä. TUOREIN vahvistus Loimun paketissa on joulukuun alussa ryhmään liittynyt Itävallan maajoukkuelibero Florian Ringseis. Kuukauden Raisiossa viettänyt Ringseis on löytänyt hyvin yhteisen sävelen joukkueen kanssa. – Hän on kivijalkapelaajia. Ei välttämättä se näkyvin pelaaja, mutta tekee erittäin hyvää työtä ja avaa hyökkäyspaikkoja muille pelaajille. Rumpusten (Ossi ja Tomi) kanssa Florian on löytänyt hyvän yhteyden, Tuomi analysoi. Ringseisin myötä Loimulla onkin pelaajaringin suhteen hyvä tilanne kevääseen lähdettäessä. – Mitään ihmeellisiä muutoksia taktisesti ei tarvitse tehdä. Pitää vaan tehdä töitä sillä asenteella, että keväällä voitetaan viimeisen finaalin viimeinen erä, sanoo Tuomi. PÄÄVALMENTAJA laskee kevään kovimmiksi mitalintaistossa nelikon, joka on ollut kova alkukaudesta lähtien. Loimun lisäksi, ryhmään kuuluu hallitseva mestari VaLePa, tuore Suomen Cupin voittaja Kokkolan Tiikerit ja Loimaan Hurrikaani. – VaLePa on voittanut meidät kaksi kertaa tällä kaudella. Erot kuitenkin tasoittuvat kauden edetessä. Tiikereitä vastaan olemme aina pelanneet tasaisia otteluita. Kaikkia joukkueita vastaan pystymme pärjäämään keväällä, Tuomi pohtii. – Ensimmäisenä tavoitteena on kuitenkin kotietu. Sen merkitys korostuu ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Pidemmälle mentäessä kotiedulla ei ole enää niin suurta merkitystä. Parasta sitten mestaruuden Loimulla kaikki eväät taistella keväällä lentopallomitaleista Onnistumisten myötä oranssipaitojen itseluottamus on noussut kohisten. Raisiossa mielitään päättää viiden vuoden mitaliton ajanajakso. Tuomas Pelto
11 Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET VIIHDE Lauantai 10. tammikuuta 2015 UUSISEELANTILAISEN Matthew Cowanin näyttelyssä Another Face teokset tarkastelevat vanhoja kansanperinteitä ja niiden roolia nyky-yhteiskunnassa. Näyttely käsittelee kansanperinteeseen liittyvää rituaalista naamioitumista tekstiilija videotaiteen keinoin. Another Face on avoinna B-Gallerian Butik-tilassa 1. helmikuuta saakka. Naamiot näytillä B-Galleriassa MYÖNNÄN auliisti, ettei minulla ole aivan kylliksi taitoa tiivistää, mistä Haruki Murakamin kirjassa Värittömän miehen vaellusvuodet on kyse. Ehkä helpompaa olisi saada luetella, mistä kaikesta se kertoo. Teos käsittelee muun muassa itsensä löytämistä, vanhenemista ja sitä, miten pienistä asioista oma ja vanhojen tuttujen tulevaisuus voi joskus olla kiinni. Tarinassa rautatieinsinööri Tsukuru Tazaki yrittää selvittää, miksi hänet suljettiin tiiviistä koulukaveriporukasta tylysti ulos vuosia sitten. Aluksi Murakamilla on lähes dekkarimainen tapa päättää kirjan seesteiset luvut koukuttaviin loppulauseisiin, mutta loppua kohden jännityksen painopiste siirtyy pääjuonen ulkopuolisiin tekijöihin. Aivan kuin kirja vaihtaisi genreä lennosta. Kenelle: Varmuudella ainakin Murakamin faneille. Arvio: Miellyttävän verkkainen teos, joka pohtii syntyjä syviä. ESA TÖYKKÄLÄ Harmaan sävyt Mitä odotat vuodelta 2015 kulttuurin saralla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ MAAHANMUUTTO ja monikulttuurisuus ovat jo pitkään olleet Ranskassa kuumia perunoita. Potut eivät ole ainakaan jäähtymään päin, sillä jyrkän nationalistinen puolue Kansallinen rintama menestyi viime vuonna niin Ranskan paikalliskuin europarlamenttivaaleissakin. Poliittista keskustelua on mahdoton sivuuttaa, kun pohtii Ranskalaista häähumua -menestyskomedian suosiota. Se keräsi Ranskassa viime vuonna ylivoimaisesti eniten katsojia ja on maan kaikkien aikojen 14. katsotuin elokuva. Elokuvassa kulttuurien sulatusuuni alkaa hehkua periranskalaisen Clauden (Christian Clavier) ja tämän vaimon Marien (Chantal Lauby) suvussa vähän turhankin kuumana, kun yksi tyttäristä avioituu muslimin kanssa. Myöhemmin Clauden ja Marien arvokonservatiiviset sydämet jättävät lyönnin välistä, kun toinen tytär astelee alttarille juutalaisen kanssa. Sama tapahtuu vielä kertaalleen, kun kiinalaissyntyinen mies vie kolmannen tyttären vihille. ONNEKSI Claude ja Marie voivat sentään luottaa neljänteen tyttäreen, joka sopivasti kertookin poikaystävänsä Charlesin kosineen. Charles on sentään katolilainen! Yksi seikka tosin unohtuu mainita ennen ensitapaamista appivanhempien kanssa: sulhanen on tummaihoinen, rastahiuksinen ranskalainen, jonka juuret ovat Afrikassa. Slaagi on valmis. Ranskalaista häähumua on romanttinen komedia, jolla on kyllä hetkensä, mutta ensimmäisiin minuutteihin ei sellaisia hetkiä mahdu. Elokuvalla on kova tarve päästä heti kättelyssä käyttämään kaikki kliseet, jotka liittyvät juutalaisten esinahkoihin (tai siihen mitä niistä on jäljellä) ja bisnesvainuun sekä muslimien barbaarisuuteen. Aasialaisten kustannuksella naureskellaan ruokapöydän ääressä, tietysti, joskin halal ja kosher saavat myös osansa. ELOKUVA on viihdyttävimmillään silloin, kun se ei toistuvasti lauo laskelmoituja stereotypiavitsejä. Claude ja Marie näyttäytyvät vanhoillisina pönttöinä, jotka eivät millään haluaisi myöntää olevansa rasisteja. Lisäksi elokuva haluaa viestittää, että ennakkoluuloja piilee niissäkin, jotka ovat usein niiden kohteena. Jopa vävykolmikko – israelilainen, marokkolainen ja kiinalainen – on sitä mieltä, että tummaihoinen mies heidän suvussaan olisi jo vähän liikaa. Elokuvan sanoma on, että muuttuvassa maailmassa pitää olla avoin ja suvaitsevainen. Ei sanomassa vikaa ole, mutta sitä ei tarvitsisi alleviivata paksulla tussilla. Nyt katsoja tuntee olonsa lähinnä tyhmäksi. Yhtä tyhmäksi kuin Claude, joka kaataa pihan kaikki puut, koska vävypojalla on väärän värinen iho. Häät hajallaan Ranskalainen menestyskomedia repii vitsejä monikulttuurisuudesta Suvun sulautuminen monikulttuuriseksi on viedä Clauden (Christian Clavier) ja Marien (Chantal Lauby) hermoromahduksen partaalle. Future Film Ehkä h l
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com MERKKI HANSKI Matot ja mattohuolto LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 www.erander.? Turun Tietopalvelu ..................................... 112 Myllyn Apteekki ......................................... 103 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 101 Aurator ................................................... 100 Mainosnerg ............................................... 98 Olavin Krouvi .............................................. 98 Metaplan ................................................... 95 Radio Auran Aallot ...................................... 91 Green Carpet ............................................. 87 Motonet korjaamo ...................................... 80 Saneeraus ja maalaus Erander ..................... 79 Aamuset ................................................... 76 Merkkihanski .............................................. 75 Lasitusliike Roininen .................................... 74 Linnan Apteekki .......................................... 73 Akku-Pojat ................................................. 71 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ............................. 68 Intersport Länsikeskus ................................. 67 Kallun Grilli ................................................. 67 Turun Seudun Vuokravälitys .......................... 67 Lätkäliigan tilanne TPS–Ilves -ottelun jälkeen Kallun grilli Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. Mitä yrityksenne tekee? Yrityksemme myy ja valmistaa tasokasta pikaruokaa Turun Kauppatorilla. Kauppatorin pisteessä kahvikioskimme tarjoilee aamuvarhaisesta alkaen uunituoreita sämpylöitä, vastajauhetuista pavuista kahvia sekä makeita leivonnaisia. Grillipuolelta Kallun legendaarisia tuotteita. Pansiontien grillimme avaamme myöhemmin keväällä. Mikä on ydinosaamistanne? Meiltä saa perinteisen grilliruoan lisäksi à la carte -annoksia, jotka valmistamme puhtaista kotimaisista raakaaineista, kuten naudan sisäfileestä. Millaiset ovat alan näkymät? Olemme aina uskoneet laatuun ja edulliseen hintatasoon, jonka vuoksi uskomme, että tarjontamme pitää pintansa nyt ja tulevaisuudessa. Näiden arvojen kautta Kallun Grilli on palvellut asiakkaitaan jo yli 30 vuotta. Vähitellen olemme tekemässä myös sukupolvenvaihdosta luottavaisin mielin. Mikä on rakkain TPS-muistosi? Ensimmäisenä tulee mieleen Saku Koivun paluuottelu TPS:aan NHL:n työsulun aikana. Halli oli aivan täynnä ja tunnelma aivan mahtava, toteaa Mari Kodisoja (kuvassa). Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Hyvää sijoitusta. Uskon, että joukkue nousee kärkeä kohti vaikean alkukauden jälkeen. Joukkueella on eväitä kolmen parhaan joukkoon. Turkulaiselta yleisöltä odotan enemmän kannustusta, Mari Kodisoja sanoo. Yritykse kasta pi Kauppa me tar uunituo tuista leivonn gen tie he M Mitä yrityksenne tekee? Olemme varsinainen terveydenhuollon tavaratalo, joka myy lääkkeitä sekä muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita. Myös kauneudenhoitotuotteet kuuluvat apteekkimme laajoihin valikoimiin, kertoo apteekkari Anne Elo-Kinnunen Mitkä ovat vahvuuksianne? Kilpailuvalttejamme ovat hyvä sijaintimme, kattavat aukioloajat sekä laaja tuotevalikoima. Kauppakeskuksessa olemme helposti ihmisten tavoitettavissa ja lisäksi olemme auki joka päivä. Meille on helppo poiketa, kun hoitaa muita asioita Myllyssä tai tulla myöhään illallakin, jos tarvetta ilmenee. Millaiset ovat alan näkymät? Vaikka alalla on uhkakuvia väläytelty, näen meidän tulevaisuutemme tasaisena. Apteekkialallakin jatkossa korostuvat asiakaspalvelun ja sijainnin merkitys. Meidän osaltamme nämä ovat kunnossa, joten olen luottavainen tulevaisuuden suhteen. Mikä on rakkain TPS-muistosi? 1990-luvun loppupuolen vuodet, kun Turkuhallissa oli joka pelissä paljon katsojia, tunnelma korkealla ja Hunajata soi useaan kertaan pelin aikana. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Sitä samaa kuin monena aikaisempanakin vuonna. Joukkueen nousemista ylemmäs sarjataulukossa ja sitä, että Hunajata taas soisi usein kotiotteluissa. Myllyn Apteekki www.m kor kaspalvelun ja Meidän osalunnossa, jon tulevaisuuuolen llison a a monena uonna. emista kossa a taas issa.
Lauantai 10. tammikuuta 2015 AAMUSET 14
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 10. tammikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? YSTÄVÄNI sai puhelinsoiton pölynimureita suoramyyntinä kotitalouksille kaupustelevasta yrityksestä. Kohtelias myyjä kysyi, voisiko tulla esittelemään hintalaatusuhteeltaan ylivoimasta pölynimuria. Tarkemmasta hinnasta keskustellaan asiakkaan omin silmin todistaessa imurin uskomattoman tehon. Myyjä lupasi siivota talon lattiasta kattoon ilman ostovelvoitetta. Tapaaminen sovittiin ja mies ihmeimureineen saapui. Vanhasta sängystä irtosi demonstraatiossa sellainen määrä mustaa moskaa, että vähempikin tekisi ihmisestä hygieniahysteerikon. Suurimman slaagin aiheutti imurin hinta, kolme ja puoli tonttua. Eikä siinä vielä kaikki. Kun ystäväni ilmoitti, ettei tässä elämässä tekisi kauppoja, myyjä vaati kolmeakymmentä nimeä ja puhelinnumeroa vastineeksi esittelystä. Ilman numeroita hän ei poistuisi talosta. Parin päivän päästä pölynimurikauppias pirautti minulle. Tällä kertaa kohtelias äänensävy oli kadoksissa ja myyjä intti ystäväni sopineen esittelyn puolestani. Kieltäydyin jyrkästi, ja ilmoitin antavani myyjälle korkeintaan poliisin päivystysnumeron. Ilmeisesti en ilmaissut itseäni tarpeeksi selvästi, sillä kyseisestä firmasta soitellaan edelleen viikoittain vaihtuvista numeroista. Onneksi on puhelunesto. JO vuosi sitten kyseisen imurifirman uutisoitiin huijanneen vanhuksia osamaksukauppoihin ja kauppiaiden kärsineen työsopimusja palkkasotkuista. Silti yritys näyttää porskuttavan eteenpäin. Touhua ihmetellen aion jatkaa siivoamista perusimurilla, joita voisin ostaa ihmeimurin hinnalla parikymmentä. Niin monta ei onneksi ehdi yhdessä ihmiselämässä loppuun kuluttaa, ennen hiekkapölyiseen hautaan päätymistä. HANNELE SIVONEN Pölyistä peliä HANKIMME vuonna 2006 tontin Yli-Maariasta. Rakennusprojekti sujui hienosti, naapurit tulivat tutuiksi ja lapsiakin syntyi kolme. Laskimme, että kun ensimmäinen lapsista menee kouluun, niin hän pääseekin siihen uuteen kouluun, jonka oli tarkoitus valmistua vuonna 2012. Näin kaupunki tontin ostaneille ilmoitti. Toisin kävi. Eipä pääse pieninkään sisaruskatraasta aloittamaan uudessa koulussa. Ymmärrän, että budjetti on tiukka ja jossain kohtaa pussin nyörit on suljettava. Meidän kaupunginosan nyörit ovat kyllä olleet valitettavan kauan suljettuina. En ymmärrä tätä päätöksentekoa laisinkaan! Hetkellistä säästöä saadaan, mutta kun miettii seuraavia seikkoja, niin päästäänkö siihen säästöön sittenkään? Koululaisia siirretään Jäkärlään. Ensin kokoonnutaan asian tiimoilta, sitten tehdään päätös. Se vie aikaa ja rahaa. Väylän rakentaminen Jäkärlään on iso rahallinen panostus. Vaihtoehtoisesti lapsia kuljetetaan paikasta toiseen. Koulurakennus on kuitenkin välttämätön jossain vaiheessa. Sisäilmaongelmia on todettu jo muutama vuosi sitten Moision koulussa. Tilat ovat jo nyt pienet. Kun Vakiniitun alue täyttyy, niin ei riitä enää Jäkärlän koulukaan! Vakiniitun uudelle alueelle on kaavoitettu useampi tontti, mutta tontit ammottavat tyhjyyttään. Ehkä osittain laman, mutta myös palveluiden puuttumisen vuoksi. On syytä huomioida, että tämäkin on kaupungille iso rahallinen menetys. Pääsääntöiset rakentajat ovat lapsiperheitä, joten tämä elvyttäminen ei ole kauaskantoista, koska melkein joka taloudessa on useampi kuin yksi lasten polkupyörä talon edessä. Tilat tulevat jäämään pieniksi myös Jäkärlässä. Mielenkiintoinen on myös Turun kaupungin esittelyvideo Vakiniitun alueesta vuodelta 2011. Älkää luvatko, jos ette pysty toteuttamaan! Taas nostaa kateellinen minä päätään ja miettii, että jos meidänkin alueella asuisi joku Turun kaupungin päättäjistä, niin ehkä asia olisi toisin! Meillä olisi jo uusi koulu ollut vuonna 2012, niin kuin Hirvensalon alueella, jonne rakennettiin samaan aikaan kuin Yli-Maariaan. Siellä asiat menivät niin kuin oli luvattu! YLI-MAARIAN ASUKAS Ei mennyt niin kuin luvattiin SUOMESSA pyritään panemaan Euroopan unionin lainsäädäntöä täytäntöön säntillisesti. Kummallista vitkastelua on näköjään havaittavissa silloin, kun on kyse työntekijöiden oikeuksista. Euroopan unionin tuomioistuin nimittäin antoi jo vuonna 2012 työaikadirektiiviä koskevan tuomion, jonka mukaan pitkällä sairauslomalla oleva työntekijä ei menetä oikeutta palkalliseen lomaan silloin, kun sairaus kestää työsuhteen päättymiseen asti. Toisin sanoen, pitämättömät lomat eivät ”pala”, jos on ollut pitkään sairaana ja työt loppuvat. EU:n tuomio asettaa työntekijän parempaan asemaan kuin Suomen nykyinen vuosilomalaki, jonka mukaan lomaa ei kerry, jos sairaus jatkuu kauemmin kuin 75 työpäivää vuodessa. Suomen lakia tulisikin siksi muuttaa, ja laajentaa työntekijän lomaoikeutta. Yli kaksi vuotta on kuitenkin jo kulunut, mutta lakimuutos on edelleen jäänyt tekemättä. Jätin aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa perään asian korjaamista. Tällä on merkitystä monille pitkäaikaissairaille ja raskaan työn vammauttamille tai uuvuttamille ihmisille. ANNIKA LAPINTIE VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA Sairaalle sama oikeus EU-lippuja Berlaymontin edustalla Brysselissä. Christian Lambiotte