• Aamuset KAUPUNKIMEDIA Lauantai 9. tammikuuta 2016 | Nro 3 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kåren lienee Turun tunnetuin juhlapaikka. Sen rakennushistoria ulottuu monivaiheisena kauas. Kaupunki s. 6 Kaikkien Kåren Listaamme Turun seudun kuumimmat urheilijoita, joiden urakehitystä kannattaa seurata. Urheilu s. 8 Seuraa näitä urheilijoita Sähköskootterit laillistettiin tieliikenteeseen kuluvan vuoden alussa. Laki on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Pelit&vehkeet s. 18 Aukkoja laissa Valtio säästökuurilla, mutta kunnat elvyttävät yhä velkarahalla myös. Asiat s.2 T u UL etus TÄSSÄ NUMEROSSA
  • 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 9. tammikuuta 2016 TURUN ammattikorkeakoulu järjestää abeille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville AMK-päivän torstaina 14. tammikuuta kello 12.30–15 ICT-Cityssä. Tapahtuma järjestetään Turun AMK:n tiloissa, mutta päivä kokoaa yhteen turkulaisen AMK-tarjonnan kokonaisuudessaan. Mukana ovat kaikki alueen ammattikorkeakoulut eli Turun AMK, Humak, Diak ja Novia. Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa 8. tammikuuta. Abeille infoa AMK-päivässä VARSINAIS-SUOMEN maakuntaennusteenmukaan yrittäjien luottamus talouteen on palautumassa. Varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset ovat kohentuneet viime vuodesta kaikilla mittareilla mitattuna. Yrittäjät arvioivat liikevaihdon, henkilökunnan määrän, kannattavuuden ja investointien määrän paranevan tänä vuonna viime vuodesta. Oman yrityksen kilpailukyvyn kannalta tärkein verotuksellinen parannus olisi yrittäjien mielestä Viron veromalliin siirtyminen. Varsinais-Suomessa myönteinen vire Miten pärjäsit paukkupakkasissa? Aiheuttivatko ne ongelmia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. UUTISANALYYSI JUHA Sipilän (kesk.) hallitus yrittää katkaista valtion velkaantumisen tai ainakin hidastaa velan kasvuvauhtia, mutta kunnat jatkavat yhä estoitta velkaelvytystä. Tähän tulokseen on päätynyt Helsingin kaupungin tietokeskus, joka on koonnut yhteen tiedot suurten kaupunkien kuluvan vuoden talousarvioista. Heikki Helinin yhteenvedosta käy ilmi, etteivät trendit ole riippumattomia toisistaan. Kunnat velkaantuvat, koska valtio tekee leikkauksia. Valtionosuuksia leikataan ja valtionosuusjärjestelmää muutetaan. Se on ollut kuntien tiedossa. Samoin se, että kuntien osuus yhteisöverosta palautuu ”normaaliksi”. Jako-osuutta leikataan 36,87 prosentista 30,92 prosenttiin. Yhteisöverotilitysten arvioidaan vähenevän 15,4 prosenttia. Turun tuloverotulot kasvavat nihkeästi 1,8 prosenttia vuosina 2014– 16, mutta yhteisöverot kutistuvat 10,9 prosenttia. Tarkastelussa on 11 kaupunkia, joissa yhdessäkään vuosikate ei riitä investointien kattamiseen. Se tarkoittaa velkaantumista. Turussa investointien tulorahoitusprosentti jää alle 30:n ja on suurten kaupunkien pienin. KAIKKI kaupungit menettivät työpaikkoja vuosina 2013–14, mutta kun vertailu ulotetaan vuoteen 2005, käy ilmi, ettei työpaikkojen määrä kasvanut Turussa ollenkaan samaan tahtiin kuin muissa kasvukeskuksissa. Seitsemän kaupungin kuluvan vuoden tulos on suunniteltu miinusmerkkiseksi. Turussa budjetin miinus 24,6 miljoonaa euroa, toiseksi suurin suurista kaupungeista Vantaan jälkeen (-35,8 miljoonaa euroa). Turun velka paisuu 664 miljoonaan euroon. Määrä on kaupunkien isoimmasta päästä, mutta silti pienempi kuin esimerkiksi Lahdella. Velan määrä kuitenkin kasvaa vuodesta 2014 peräti 122 miljoonalla eurolla eli tahti on kova. Koko nykyinen velkataakka on kerätty vuoden 1995 jälkeen. Turku Energia yhtiöitettiin ja kaupungin silloinen yli miljardin markan velka siirtyi yhtiön kontolle. Puhtaalle pöydälle on kertynyt rivakasti paljon uutta velkaa. Epävarmuutta kuntien taloudenpidossa lisää sote-uudistus, joka on yhä täysin levällään. Kuntien roolista ja vastuista ei ole tietoa. Kuntatalous pysyy kireänä tulevat vuodet. Suhdannetilanne on heikko, kasvu olematonta ja verotulojen kasvu hidastunut. Kun tekijät yhdistetään valtiontalouden sopeutustoimiin eli leikkauksiin, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämiseen, muuttoliikkeeseen ja ikääntyvien määrän kasvun aiheuttamaan huoltosuhteen heikkenemiseen, tuloksena on velkaantumisen jatkuminen. KUNTIEN velka oli vuonna 2000 oli 3,8 miljardia euroa, mutta vuonna 2014 jo 14,7 miljardia euroa. Valtionvarainministeriö arvioi, että vuosikymmenen lopulla yli kolmasosalla kunnista on sopeutuspaine, joka on yli kolmen tuloveroprosenttiyksikköä eli huimaavan suuri. Ilman sopeutusta talouden tasapainoa ei saavuteta ja sitä edellyttää jo kuntalakikin. Ehkä näemme vielä itsehallintoalueiden tulosta huolimatta kuntaliitosten vyöryn, jonka aiheuttaa rahapula. LASSE VIRTANEN Velkaelvytys jatkuu Suuret kaupungit ottavat velkaa ja tekevät miinusta, myös Turku LASSE VIRTANEN SUOMEN Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tilastojen mukaan Suomessa sai viime vuonna potkut 11 907 työntekijää eli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastoja on vuodesta 2006 lähtien ja niiden mukaan irtisanomisia on vuosittain yli 10 000. Lukema jäi alle 10 000:n viimeksi vuonna 2010. Viime vuoden suurin irtisanoja oli Microsoft Oy, joka lakkautti Salon yksikön ja antoi potkut 2 300 työntekijälle. SAK:n listan kakkosena oli Tieto Oyj, joka lähetti työntekijöistä 435 kilometritehtaalle. Microsoft ja Tieto nostivat informaatioja viestintäalan irtisanomiset lähes 3 800:aan. Se on kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2014. Teollisuuden irtisanomiset kääntyivät kasvuun. Lähes 3 700 sai viime vuonna potkut. Se on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaupan alalla irtisanomisia oli edellisvuotta selvästi vähemmän. Kaupan alan työntekijöistä irtisanottiin 871. Määrä oli vuonna 2014 peräti 2 228. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä oli viime vuonna lähes 114 000 työntekijää eli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden suurimpien yt-neuvottelujen piiriin lukeutui Sandvik Oy:n käynnistämä Turun-tehtaan lakkautushanke, joka uhkasi viedä työt 340:ltä. Tehtaan sulkeminen kuitenkin peruttiin syyskuun alussa. SAK kerää tiedot yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä. Viime vuosi toi potkut lähes 12 000:lle Sandvik perui Turun-tehtaan lakkautuspäätöksen syyskuussa. Jori Liimatainen VUONNA 1997 avattu Prisma Itäharju uudistetaan kuluvan vuoden aikana. Remontti valmistuu loppuvuodesta. Turun Osuuskaupan ruoan verkkokauppa eli Kauppakassi-palvelu on tulossa myös Itäharjulle. Kauppa pysyy remontin ajan auki normaalisti. Wiklund on helmikuun alusta lähtien auki lauantaisin kello 21 asti ja sunnuntaisin ovet aukeavat kello 10. Sunnuntaina ovet sulkeutuvat kello 18, mutta S-market Wiklund Herkku palvelee silloinkin kello 21 asti. Itäharjun Prisma remonttiin MÄNTYÖLJYNJALOSTAJA Forchem Oy osallistuu Åbo Akademin satavuotisjuhlakeräykseen 50 000 eurolla. Forchem kohdistaa lahjoituksensa teknillistieteelliselle koulutusalalle. Yritys jalostaa mäntyöljyä kemianteollisuudelle, biopolttoaineita energian tuotantoon ja liikennepolttoaineiden raaka-ainetta. Forchemin toimitusjohtaja Risto Näsin mukaan Forchem haluaa tehdä lahjoituksen mahdollistaakseen osaltaan tutkimuksen jatkumisen Åbo Akademissa. Åbo Akademin varainhankintakampanja käynnistettiin viime toukokuussa. Kerätyt varat menevät ÅA 100 -juhlavuotisrahastoon. Biojalostamo tukee Åbo Akademia
  • 3 Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS KERTTULIN ICT-alaan keskittynyt erityislukio täyttää 15 vuotta. Koulu järjestää nykyisille ja entisille opiskelijoillemme tapahtumia 8.–12. tammikuuta Kerttulin lukiolla ja Turun alueella. Kerttulin ICT-lukio on Suomen ainoa IT-alan erityislukio. Lukio tekee yhteistyötä niin korkeakoulujen kuin yritystenkin kanssa. Lukiossa on myös tietoliikennetekniikan erikoisakatemia Cisco Networking Academy. Kerttulin ICT-lukio 15-vuotias IÄISYYSKYSYMYS listavaaleissa on taas herätetty. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi, että listavaalia harkitaan käytettäväksi uusien itsehallintoalueiden tulevissa vaaleissa. Listavaalia ovat jo ehtineet kannattaa Demarinuoret ja Eero Heinäluoma (sd.). Mitä listavaalilla tarkoitetaan? Suomessa käydään nykyisinkin listavaalit, mutta avoimella listalla. Äänestäjä saa itse valita paitsi listan myös ehdokkaan, jolle antaa äänensä. Suljetussa listavaalissa listan laatija asettaa ehdokkaat järjestykseen. Ehdokkaita valitaan listan kärjestä määrä, johon yhteenlasketut äänet riittävät. SULJETTU listavaali on käytössä monessa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, eikä sitä voi pitää epädemokraattisena. Listavaali ”demokratisoisi” ehdolle asettumisen. Vaalikampanjat ovat niin kalliita, että puolueet joutuvat etsimään ehdokkaiksi liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) kaltaisia varakkaita henkilöitä, joilla on varaa kampanjoida. Kehitystä ei voi pitää hyvänä. Suljetussa listavaalissa on myös ongelmia. Se lisäisi puolueiden valtaa tilanteessa, jossa puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet ja kansalaiset tuntevat epäluottamusta puoluelaitosta kohtaan. Jos suljettuun listavaaliin päädyttäisiin, puolueiden olisi nopeasti kehitettävä jäsendemokratiaansa niin, ettei mikään klikki voisi suhmuroida ehdokasasettelua. Käytännössä tarvittaisiin esivaalit, joissa äänestettäisiin ensin listalle päätyvistä ehdokkaista. Ehdotus listavaalista vaikuttaa vain pyrkimykseltä rajoittaa puolueiden ja ehdokkaiden kustannuksia, kun vaalien määrä lisääntyy. Ehdokkaat eivät enää tarvitsisi henkilökohtaista kampanjaa lainkaan. OIKEUSMINISTERIÖN vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on epäillyt listavaaliin siirtymistä (TS 5.1.). On helppo olla Jääskeläisen kanssa samaa mieltä siitä, että kaikissa vaaleissa pitäisi käyttää samaa vaalitapaa. Huomioon olisi otettava myös suomalainen vaalitraditio. Kansalaiset tuskin hyväksyvät valinnanmahdollisuuden rajoittamista. LASSE VIRTANEN Listavaali vai ei? VIIKON UUTISKUVA Pitkä odotyus päättyi uudenvuoden aattona, kun Patsaspuiston seuraaja Papu avattiin. Taideakatemian sirkuslinjalainen Jilka Repo esitti vaikuttavan tulishow’n. Ari-Matti Ruuska
  • Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
  • 5 Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET
  • 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 9. tammikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUSSA etsitään jälleen vuoden uusturkulaista ja monikulttuurisuustekoa. Kaupunkilaiset voivat antaa tammikuun ajan ehdotuksiaan nimettävistä henkilöistä tai teoista. Ehdotuksia voi tehdä netissä tai täyttämällä lomakkeen, joita on muun muassa kirjastoissa ja TurkuPisteessä. Nimitykset julkistetaan maaliskuussa ja huomionosoitukset jaetaan Suomen kansalaisuuden viime vuonna saaneiden juhlassa. Vuoden uusturkulainen haussa –TYYLINI on klassinen ja boheemi. Diggailen kaikesta vanhasta. Tykkään eri vuosikymmenten vintageja hippityylisistä vaatteista, kertoo Heidi Heino, 32. Parhaimmat löydöt Heino tekee kirpputoreilla. Hän käy myös alennusmyynneissä. – Kengät on ostettu Lontoosta, mekko H&M:stä ja neuletakki Lindexiltä. Huivi ja baskeri ovat kirpparilta. Takki ja laukku ovat KappAhlista. Materiaali on Heinolle tärkeä. – Kun on elänyt köyhästi, pitää tietää mitä ostaa. Materiaalien pitää olla kestävää. Suosin luonnonmateriaaleja. Heinolle hattu on niin sanottu turvavaate. – Omistan hattuja laidasta laitaan. Viime talvesta lähtien olen pitänyt baskereita. Se on helppo. Hattuja löytää usein Stockmannilta, koska täällä vain vanha kansa käyttää niitä. Boheemi hippidiggari Kuka on mielestäsi ansainnut uusturkulaisen tittelin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Joulupukit ne tulee ja menee. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Mirja Kiiskinen HEIKKI MÖTTÖNEN HÄMEENKADUN Kåren on Åbo Akademin virallinen ylioppilaskuntatalo, mutta silti siellä on vieraillut lähes jokainen turkulainen jossain vaiheessa elämänkaartaan. Se on ollut yksi Turun parhaista bilepaikoista ja siellä on ollut aina tarjolla elävää musiikkia. Tänä päivänä Kåren tunnetaan ehkä parhaiten monipuolisista juhlapalveluistaan ja tiloistaan. Kårenilla on juhlittu tasavuosia, valmistujaisia, häitä, väitöskaronkkoja sekä valvottu lukemattomia vaaleja. Siellä järjestetään myös eri järjestöjen toistuvia tapahtumia, kuten tansseja tai Kårenin levymessujen tyyppisiä pienimuotoisempia messutapahtumia. Kårenilla on erikokoisia juhlatiloja intiimimmästä Von Knorringin kabinetista suurimpaan 250-paikkaiseen juhlasaliin, jota koristaa Gunnar Clémentsin seinämaalaus. Sen aiheena on Åbo Akademin ja sen ylioppilaskunnan perustaminen. Kårenin toiseksi suurin juhlatila on muunneltavissa oleva 100-paikkainen Argentiina-sali, joka on saanut nimensä maasta aikanaan tulleen kahvilahjoituksen mukaan. ÅBO Akademin ylioppilaskunta perustettiin vuonna 1919 ja ensimmäinen kokoontumistila löytyi Åbo Akademin päärakennuksesta. Vuonna 1925 ylioppilaskunta osti Hämeenkadulta tontin, jossa oli kaksi puutaloa. Nyky-Kårenin historia juontaa 1930-luvulle, kun laajentunut ylioppilaskunta tarvitsi lisää tilaa. Hätiin kutsuttiin maineikas turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, joka otti suunnittelutilauksen vastaan keväällä 1935. Hohtavan valkoisesta Kårenista tuli ajan hengen mukaisesti moderni ja pelkistetty funktionalistinen rakennus. Bryggman liitti tontilla olleen ikivanhan holvikellarin mukaan kokonaisuuteen. Kårenin juhlasalin valmistumista skoolattiin vuoden 1936 puolella. KUN tontin puiset rakennukset paloivat melko pian sen jälkeen, kävivät tilat jälleen liian ahtaaksi. Siinä vaiheessa sota sotki suunnitelmia ja laajennuspuuhiin päästiin vasta 1940-luvun lopulla. Vuonna 1950 valmistui erillinen laajennusosa, joka oli alkuperäistä Kårenia suurempi. Tämä keltainen rapattu rakennus ei ollut enää pelkistettyä funktionalismia, vaan Bryggman teki siitä koristeellisemman. Rakennukseen sijoitettiin muun muassa opiskelijoiden asuntoja, ruokasali sekä kokousja oleskelutiloja. Erik Bryggman piti myös omaa toimistoaan sen ullakkokerroksessa muutaman vuoden ajan. Tänä päivänä tämä hieman eri paria oleva rakennuskaksikko on aivan olennainen osa Turun jokivarren katukuvaa. Valkoista ja keltaista Kårenin kaksiosainen kokonaisuus valmistui vuonna 1950 Kåren on nähnyt lukemattomat juhlat. Åbo Akademin ylioppilaskunta vietti siellä vuosijuhlaansa helmikuussa 1968. TS-arkisto Heidi Heino, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI TAIVALKOSKEN sisarukset Matilda, 6, ja Taika, 7, leikkivät usein yhteisillä barbeilla. TAIKA: Me leikitään barbeilla. Meillä on tavallisia barbeja ja Frozenbarbeja. MATILDA: Ne ovat aika usein kotileikkiä. Tai sitten prinsessa-leikkejä. T: Prinsessat on linnassa. Ne on tosi hienoja linnoja, mutta ne on mielikuvituslinna. M: Kotileikkiä me leikitään aika usein lattialla tai sohvalla tai pöydällä. T: Tai sitten ne leikkii aika usein meidän huoneen lattialla. Sitten isä ja äiti tulee pilaamaan leikin, kun ne tulee huoneeseen. M: Meillä on yhteinen huone, jossa barbit leikkii. T: On meillä muitakin leluja. Meidän huoneessa meidän lelut on isossa hyllyssä ja laatikoissa. M: Meillä on omia leluja, mutta barbit on yhteisiä. Mun omat lelut on mun pöydällä. T: Mutta toisenkin leluilla saa leikkiä, jos kysyy luvan. M: Me ollaan saatu leluja lahjaksi aika paljon. T: Iskä on ostanut leluja aika paljon. Ja äiti. M: Ja kummit. T: Minä sain joululahjaksi liikkuvan pehmokoiran. Se nostaa tassuja ja päästelee ääniä. Se on mun suosikki omista leluistani. M: Mun suosikkini on nukke, jolla on kelkka. Sain sen kanssa joululahjaksi. Sitä kelkkaa voi vetää sisällä lattiaa pitkin, kun siinä on sellaiset pienet pyörät. Prinsessaleikkejä omassa huoneessa a. eluja, teion suos M: nu Sa la
  • 7 Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET
  • 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 9. tammikuuta 2016 KUN nuorten MM-kisahuumasta on päästy yli, palataan myös jääkiekon nuorten SM-liigassa arkeen. TPS aloitti tämän vuoden pelit jo kuluvalla viikolla vieraissa, mutta seuraavan kerran TPS on tulessa kotikaukalossa 17. tammikuuta, jolloin vastaan luistelee Blues. On mielenkiintoista nähdä, vetääkö tuore maailmanmestaruus lisää katsojia nuorten peleihin. Tulevaisuuden tähtiä nimittäin riittää maailmanmestareiden ulkopuolellakin. Kantaako huuma kotimaassa? PARHAIMMILLAAN Suomen ja Venäjän alle 20-vuotiaiden MM-loppuottelua seurasi televisiosta liki 2,5 miljoonaa katsojaa. Nuorten MM-finaalia seurasi enemmän katsojia kuin esimerkiksi A-maajoukkueen MM-finaalia vuonna 2014. Mistä valtava kiinnostus johtuu? Voittava joukkue, viihdyttävät ottelut ja hype joukkueen ympärillä ruokkivat kiinnostusta, mutta taustalla on luultavasti jotain suurempaakin. Ehkä kansa myös kaipaa asiaa, jonka takana voi seisoa ylpeänä yhdessä rintamassa. Näiden kisojen aikana tapahtui myös jotain ennen kuulumatonta. Viimeistään Ruotsi-voiton jälkeen finaaliin lähdettiin ainakin omassa some-kuplassani rinta kaarella ja voitosta varmana. Myös joukkueesta henki rauhallisuus ja terve itseluottamus. Tämä on suomalaisessa urheilussa, ja penkkiurheilussa, uusi tai ainakin uudehko ilmiö. Jääkiekon osalta 2010-luvun kolme maailmanmestaruutta ovat juurruttaneet Suomeen aitoa voittamisen kulttuuria. Tällä hetkellä asennemuutos näkyy selkeimmin jääkiekossa, mutta pilkahduksia on nähtävissä myös muualla. Suomessa kasvaa jatkuvasti uusia urheilijoita sekä yksilöettä joukkuelajeihin, jotka lähtevät aidosti kamppailemaan menestyksestä. Nykyään myös ymmärretään entistä paremmin, että hyvää menestystä voi olla muukin kuin voitto. Tällaisesta asenneilmapiiristä versovat tulevaisuuden suurvoitot. ILKKA LAPPI Urheilun uusi aika Kuka sinun mielestäsi oli pikkuleijonien tärkein yksittäinen pelaaja? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI SUURET urheilijatarinat ovat luotu askel kerrallaan ja porras kerrallaan. Näille neljälle turkulaiselle vuosi 2016 on iso porras uralla. Teemu Packalen VAPAAOTTELIJA Teemu Packalenilla on edessään uran toinen UFCottelu helmikuussa. Ennen UFC:tä mies otteli seitsemän ottelua tappiotta, mutta koki UFC-debyytissään tappion. Tänä päivänä UFC:ssäkin tuijotetaan entistä enemmän tilastoja. Voittoputket ovat helppoja markkinoida. Tuleva ottelu Lukasz Sajewskia vastaan on iso näytön paikka, joka määrittelee myös Packalenin suuntaa. Voitolla kaikki on jälleen mahdollista. Kahden tappion jälkeen jopa lähtöpassit organisaatiosta ovat mahdolliset. Jere Uronen JERE Uronen karisti Suomen viheriöiden pölyt 17-vuotiaana huippulupauksena. Ruotsissa hän ehti pelata Helsingborgissa neljä nousujohteista vuotta, kunnes tällä viikolla varmistui siirto Belgiaan Genkin paitaan. Maajoukkueen vakiokalustoon viime vuosina kuulunut 21-vuotias laitapuolustaja ottaa odotetun askeleen kohti Euroopan isoja kenttiä. Belgian sarja tasaisesti menestyneessä joukkueessa on sopiva näyteikkuna Euroopan suurliigoja ajatellen. Genkiin Urosella on taskussaan kaksi ja puoli vuotta kestävä sopimus. Tämä aika tulee määrittämään Urosen uran suunnan. Onko Urosen tulevaisuus ”vain” Euroopan keskisuurissa liigoissa vai Englannin, Saksan tai Espanjan suurseurojen takalinjoilla? Kaan Kairinen INTERIN superlupaus Kaan Kairinen teki vakuuttavan läpilyönnin kotimaan kentillä viime kaudella. Joulun alla 17 vuotta täyttäneen Kairisen perässä on seuroja muun muassa Italiasta, Englannista ja Saksasta. Varsinkin Juventuksen leirin jälkeen huhut Kairisen ympärillä ovat velloneet kiivaina. Ei olisikaan ihme, jos Kairisen maisema vaihtuisi tammikuun aikana. Olipa ympäristö sitten mikä tahansa, Kairisella on edessään iso vuosi. Jos pelipaita on tuttu Interin raitapaita, odotetaan Kairiselta johtavan keskikenttäpelaajan otteita. Jos taas tie vie ulkomaille, pitää Kairisen jokapäiväisellä tekemisellään osoittaa kuuluvansa maailmalle. Potentiaalia Kairisessa on vaikka kuinka pitkälle. Mikko Rantanen NUORTEN jääkiekkomaajoukkueen kapteeni Mikko Rantanen ei ollut suurimman mediahuomion kohteena kotikisoissa, mutta nosti tasoaan, kun sitä tarvittiin. Ennen MM-kisoja Rantanen oli todella kovassa iskussa AHL:ssä. Syyskaudella San Antonion paidassa syntyi 22 ottelussa 26 pistettä ja peli kulki muutenkin Nousiaisten mieheltä. Kevätkaudella on mielenkiintoista nähdä millaiseen lentoon Rantanen pääsee. Tärkeintä uran jatkon kannalta kuitenkin on, että sopeutuminen Pohjois-Amerikkaan jatkuu. Coloradon NHL-miehistössä Rantanen ehtii tehdä läpilyöntinsä ensi kaudellakin. Isojen ratkaisujen vuosi Neljälle turkulaisurheilijalle vuosi 2016 iso suunnannäyttäjä uralla Jonny Holmén Ville Vuorinen Mikael Rydenfelt All Over Press/Matti Raivio
  • 17 Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET Aamuset ”Voiku joku edes joskus jottai.”
  • Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET 18 Pelit&vehkeet TEEMU P. PELTOLA LAINSÄÄDÄNTÖ tuppaa olemaan aina teknistä kehitystä jäljessä, joskus vuosikausiakin. Erikoisen näköiset seisten ohjailtavat kaksipyörät ovat olleet viime vuosina tuttu näky Turunkin katuvilinässä. Laillistettuja liikennevälineitä ne ovat olleet vasta tämän vuoden alusta, kun valtioneuvoston niitä koskeva asetus astui voimaan. Viimeisimpänä vempaintulokkaana on tasapainoskootteri, eräänlainen kaksipyöräinen lauta, jonka päällä seistään. Tuoreen lain mukaan skootteri saa kulkea enintään 15 kilometriä tunnissa. Laitteella saa ajaa jalkakäytävällä, kunhan tyytyy huristelemaan kävelyvauhtia. Tällöin laudan käyttäjää koskevat jalankulkijan liikennesäännöt. Isommalla nopeudella täytyy siirtyä pyörätielle, jolloin laudan käyttäjästä tulee juridisessa katsannossa polkupyöräilijä. Liikennevakuutusta laitteelle ei tarvita, kuten ei myöskään valoja tai heijastinta. TUTUMPI innovaatio on isompi ohjaustangollinen sähköajoneuvo, joista Segway on merkkinä toistaiseksi tunnetuin. Sen maksiminopeus saa olla 25 kilometriä tunnissa ja sillä tulisi ajella pääsääntöisesti pyörätiellä. Tosin jalkakäytävälläkin saa liikkua, jos ajaa kävelyvauhtia. Ajoneuvossa pitää olla valot, heijastimet ja äänimerkkilaite, mutta vakuutusta ei tähänkään laitteeseen tarvita. Kuljettaja rinnastuu laissa polkupyöräilijään. Kukaties tulevana kesänä nämä vimpaimet yleistyvät meilläkin, sillä tasapainoskoottereita saa jo alta neljänsadan euron. Ja jos laitteella pistäytyy terassilla, pitää muistaa, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on kielletty samoin perustein kuin humalassa polkupyöräilykin. Tarkkoja promillerajoja lakiin ei ole kirjattu. Laillistettua huristelua Vuoden alussa voimaan astunut laki jättää paljon tulkinnanvaraa Shoja Lak EI käy kateeksi lainsäätäjää. Yritystä on ollut, mutta lopputuloksessa on aukkoja kuin haulikkotaulussa. On eriskummallinen näkemys, että sähkövekottimella huristelija voi ajovauhdillaan päättää, onko hän juridisesti jalankulkija vai polkupyöräilijä. Olisi selvempää, jos laitteiden käyttäjät rinnastettaisiin aina pyöräilijöihin. Voihan pyörälläkin ajaa kävelyvauhtia. Tasapainoskootterilla pitäisi lain mukaan siirtyä pyöräkaistalle, kun nopeus nousee yli kävelyvauhdin. Kävelyvauhtia ei ole laissa määritelty, mutta kaipa sen yläraja on siinä kuuden kilometrin tuntinopeuden kieppeillä. Sähkölaudan maksiminopeus – 15 kilometriä tunnissa – vastaa jo kolmen tonnin Cooper-vauhtia, mutta kyllä siinäkin vauhdissa sujahtaa pyöräilijää ohitse kahta puolen. Törmäyksiä tulee, jos sähkövempeleet tukkivat keskustassa jo ennestään ahtaat pyöräkaistat. Suurin ongelma on ehkä se, että laitteilla saa ajella missä huvittaa. Pahimmillaan tämä johtaa kulttuuriin, jossa tasapainoskootteristit puikkelehtivat ruuhkaisilta jalkakäytäviltä pyöräteille ja takaisin kuin pujottelurinteessä konsanaan, sillä niinhän laki antaa ymmärtää. TEEMU P. PELTOLA KOMMENTTI: MAHDOTON TEHTÄVÄ Vaikka sähköskoottereita on nähty Turunkin kaduilla jo vuosia, tulivat ne laillisiksi vasta kuluvan vuoden alussa. Kuva on kesäkuulta 2012.
  • 19 Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET
  • 20 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 9. tammikuuta 2016 NILS Dardel ja moderni aika -näyttely on esillä Turun taidemuseossa 17. tammikuuta saakka. Lauantaina 9. tammikuuta kello 14 japanilaiseen kuvakieleen ja pohjoismaiseen taiteeseen perehtynyt Monika Antikainen johdattaa museon kävijät Nils Dardelin taiteen pariin Japaniteemaisella erikoisopastuksella. Opastus kestää noin tunnin. Sama teema jatkuu askartelun parissa origamityöpajassa klo 12–15. Dardel ja Japani PAOLO Sorrentino pureutui edellisessä Suuri kauneus -elokuvassaan roomalaiseen seurapiirielämään ja paljasti hurvittelun pinnan alla ammottavan tyhjyyden. Elämän onttous kolahtelee tietyllä tapaa myös Youthdraamassa, joka on Sorrentinon uran toinen englanninkielinen elokuva. Eläköitynyt kapellimestari Fred (Michael Caine) yrittää rentoutua huipputasokkaassa kylpylähotellissa Sveitsin Alpeilla. Mukana on vanha ystävä, ohjaaja-käsikirjoittaja Mick (Harvey Keitel). Rentoutumisen lomassa sedät funtsivat taidetta, naisia, ikääntymistä, parisuhteita ja eturauhasvaivoja. On hankala olla ajattelematta Youthia Suuren kauneuden sisarelokuvana, vaikka ote onkin vähemmän kyyninen. Jos Suuren kauneuden oikea päähenkilö oli Rooma, Youthissa se on kylpylä, jonka höyryävillä käytävillä ryppyiset lihakasat lompsivat eteenpäin karjan lailla ja jonka kuumilla lähteillä voi törmätä keneen tahansa ihmiskirjon edustajaan. Youth on pullollaan herkullisia yksityiskohtia aina Rachel Weiszin upeasta monologista muuan pop-tähden cameoon, mutta niitä on myös aivan liikaa. Kahden tunnin kestokaan ei tunnu riittävän Sorrentinolle, joka haluaisi änkeä mukaan niin monta humoristista metaforaa kuin mahdollista. Kenelle: Sorrentinon tyylistä pitäville. Arvio: Youth ehkä ratkeilee liitoksistaan, mutta viehättää siitä huolimatta. ESA TÖYKKÄLÄ Rypyt ja ilot Mihin kotimaiseen sarjakuvaan tartuit viimeksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI VIIHDELINJAT Yks konst o ain jäljel eikä seekä ol viäl viimäne Aamuset ESA TÖYKKÄLÄ YKSI viimeisistä Suomessa oikeudessa noituudesta syytetyistä oli Lusia Rusintytär Korhonen. 1600-luvun lopulla Pohjois-Pohjanmaan Ahmaksella vaikuttanut Korhonen kylvi mainetta ja pelkoa kansanparannusjipoilla, luonnonlääkkeillä ja loitsuilla. Sarjakuvataiteilija Ilpo Koskela kiinnostui Korhosen tapauksesta, kun häntä pyydettiin tekemään aiheesta lyhyt sarjakuvanovelli. – Muhoksella Laitasaari-Seura käänsi vanhoja oikeudenkäyntipöytäkirjoja 1600-luvulta. Niistä selvisi, että tällainen henkilö ja oikeudenkäynti on joskus ollut. Ajattelin, että tästä saisi isommankin kirjan. Mietin naisen menneisyyttä, hänen suhdettaan sen ajan yhteiskuntaan ja myös sitä konfliktia, jonka kirkko aiheutti tullessaan ryminällä sille alueelle, Koskela kertoo. LIKEN kustantama 180-sivuinen sarjakuvaromaani Lusia ilmestyi viime elokuussa. Mitä taustatyöhön tulee, Koskelan mukaan kyseessä on hänen uransa työläin teos. Turun Sarjakuvakauppaan avattu näyttely esittelee historiallisen teoksen tekovaiheita ja mittavaa kotiläksyjen määrää, jonka läpi Koskela kahlasi ennen Lusian tarinan päätymistä sarjakuvaksi. – En halunnut tehdä tästä pelkkää originaalinäyttelyä. Esillä on luonnoksia ja korjauksia. Kuvaan näyttelyssä työprosessia ja sarjakuvapiirtämistä yleensäkin. Koskela aloitti Lusia-sarjakuvan työstämisen elokuussa 2014. Hän luki kirjallisuutta aikakauden historiasta ja muun muassa selvitti, miltä alueen kirkot näyttivät ja kuinka aikalaiset pukeutuivat. Hänen mukaansa sarjakuvasta noin kaksi kolmasosaa on fiktiota. Sarjakuvan viimeisen kolmanneksen aikana tarina pohjautuu enemmän faktoihin, joita oikeudenkäyntipöytäkirjat tukevat. – Päädyin lopulta siihen tulokseen, että tarina toimii melkeinpä paremmin sarjakuvana kuin proosana. Piirroksissa miljöö konkretisoituu. Kuvalähteitä käytin niin hyvin kuin niitä vain oli saatavilla, Koskela sanoo. LUSIA on kertomus paitsi noidaksi epäillystä naisesta myös 1600-luvun hengenmaisemasta ja kansan silloisesta suhteesta kirkkoon. Taustatietojen tonkimisen ohella yksi seikka yllätti Koskelan. – On pidetty selvänä, että kristinusko tuli Suomeen ainakin viimeistään 1100-luvulla. Pohjoiseen se tuli konkreettisesti vasta 1600-luvulla, joihinkin paikkoihin myöhemminkin. Tietyissä paikoissa pakanalliset tavat säilyivät varsin myöhään. Lusia Rusintytär Korhosen tapauksessa vuonna 1680 noituustuomiota ei koskaan annettu, sillä noidaksi epäilty hirttäytyi puuhun. Tarinan mukaan puu kasvaa paikalla yhä. Lusia-näyttely esillä Turun Sarjakuvakaupassa 31. tammikuuta asti. Näyttely valottaa historiallisen sarjakuvateoksen syntyvaiheita Lusia-sarjakuva on tarkkuudella taustoitettu kuvaus myös 1600-luvun talonpoikaiselämästä. Anna sinä Erik tuo piikatyttö vaimoks mulle. Ja minut rengiks ota. Hyvin tyärtä pidän. Anders hyvä, valta ei minun ole. Isäinsä hänet sinulle voi emännäksi antaa. Ahmaksen Rausanselälle kosiomatkas vie... Anna sitten kälysi? Kopsakka muori tuo on vielä, äsken kojautin! Ka, apeko se väärän kurkkuun meni? Minä en tiiä tosissainko olin eli en? Sinä Anders melkomoinen kelmi eli naistennaurattaja olet. Liukkahasti sen mieli muuttui. Maailmalta opin olen saanut. En minä pahoa. Älkäät vihastuko. Rietas vallan... Noidista viimeinen en minun ol sinulle antaa. Ah selälle ko Sinä An melkomo kelmi eli n naurattaj
  • 21 Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET
  • Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! SAMSUNG on saattanut markkinoille viihdejääkaapin, jossa on 21,5 tuuman kosketusnäyttö Netflixin katseluun. Eikä siinä vielä kaikki. Jääkaapissa on sisällä kameroita, joiden kuvaa voi ihmetellä kännykästä. Opiskelijapoika voi vaikka tarkistaa, joko nakit liikkuvat omin voimin ylähyllyllä. VALTIONEUVOSTON hallintoyksikön tiedonhallintayksikössä olisi nyt avoinna hanketiedon hallintahankkeen hankepäällikön virkasuhde. Työmaana on hanketiedon hallinnan kehittämishanke. Että semmoinen pesti. #suominousuun ON pakkasta. Sitä on nyt taivasteltu ja venytetty uutisotsikoiksi asti. Että Suomessa on pakkasta talvella. No huh. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. KÖLNIN ahdistelukaaos oli vähällä toteutua meilläkin. Vasta nyt paljastui, että Helsingin asematunneliin oli kokoontunut uudenvuodenaattona tuhat irakilaismiestä. Poliisi poisti heitä paikalta ja teki kiinniottojakin. Joitakin ahdistelutapauksia ilmeni, mutta poliisille aplodit hereillä olemisesta. Huolettaa vain se, että jäikö tämä tähän? MITEN turvapaikanhakijoihin pitäisi suhtautua? ROSENLÖF: Pitäisi ottaa perheitä. Niitä ei saa jättää sodan melskeeseen ja rikkoutuneisiin asuntoihin. Minulle se on lähtökohta. Sitä en voi ymmärtää, että nuoret miehet tulevat tänne ja kertovat ehkä totuutta, ehkä valhetta. HARTIALA: Syyriasta ei ole juurikaan tullut pakolaisia, vaan osittain melko rauhallisilta alueilta. Vaellus on kansainvälisten rikollisjärjestöjen aikaansaama. JR: Minä antaisin miehille pyssyt käteen: hoidatte kotimaanne turvalliseksi. Niin on Suomessakin tehty. Miehet menivät rajalle pyssyt kädessä. Kuka ei ottanut pyssyä, niillä on kiviä taskussa. Naiset hoitivat kotiseudun ja asumukset. KH: Naiset hoitivat maanviljelyksen ja elukat. JR: Tästä ei saa yösijaa, mutta olen tätä mieltä. KH: Eivät yksittäiset ihmiset yhtäkkiä keksi tänne lähteä, ellei joku organisaatio rahasta ja kuskaa. Se on antanut informaation, mihin kannattaa mennä. Ainahan ihmiset ovat liikkuneet. Se on ihan inhimillistä. JR: Pitäisi olla sääntö, että kahdessa vuodessa pitää osata suomea. Se mahdollistaa työnteon. KH: Paras vaihtoehto, että niissä valtioissa, joista ihmisiä tulee, tapahtuisi sellaista kehitystä, että ne pystyisivät tarjoamaan kansalaisilleen siedettävät olosuhteet ja koulutukset. JR: Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Sitä en hyväksy missään asiassa. Ensin otettiin kaikki vastaan, nyt tehdään uudet pelisäännöt, kun tulijoita on yli 30 000. KH: Tiedämme, että kotouttamiseen käytetyt menetelmät ovat todella huonosti toimivia. Järki sanoo ihan muuta kuin viranomaiskäytäntö. Pohjanmaalla on järjestetty niin, että kaikki osallistuvat heti vastaanottokeskuksen pyörittämiseen ja tekevät duunia. Siellä on säännöt ja kaikki osallistuvat. Se on ainoa keino saada ihmiset mukaan yhteiskuntaa. Eikä niin, että istutaan kolme vuotta ja pelataan lautapelejä. JR: Parituhatta turvapaikan hakijaa Turussa on iso luku siihen nähden, että meillä on noin 10 000 toimeentulotuen saajaa. KH: Eivät maahanmuuttajat ole mikään yhtenäinen ryhmä. Vietnamilaiset opettelivat kielen, ryhtyivät yrittäjiksi ja integroituivat yhteiskuntaan. DEBATTI DEBATTI JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari TURUSSA päivähoito-oikeutta rajataan jo voimakkaasti ja päivähoitopaikkoja evätään kokonaan, vaikka eduskunta on hyväksynyt vasta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen 20 tuntiin. Turun johdossa pohditaan ja selvitelläänkin parhaillaan, mitä eduskunnan päätös päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin tarkoittaisi, vaikka totuus on, että päivähoitooikeutta käytännön tasolla rajataan jo nollaan tuntiin. Sivistystoimialan palvelujohtaja päivittelee (TS 30.12.), että jatkossa kaupungille tulisi hurjan paljon lisätyötä, kun selvitellään päivähoitooikeuksia. Todellisuus kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen hallinnon parissa työskentelevät ihmiset käyttävät tähän jo valtavasti työaikaa ja tekevät omiin mielipiteisiinsä perustuvia päätöksiä asettaen lapsia eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kuka ansaitsee hoitopaikan mistäkin (tai ansaitseeko ollenkaan). Asumme Turun keskustassa yhden korttelin päässä päiväkodista ja vaikka vanhempi lapsemme on päiväkodissa esiopetuksessa, niin syksyllä kolme vuotta täyttäneelle lapsellemme ei ole samaan päiväkotiin myönnetty hoitopaikkaa, vaikka nyt vuodenvaihteessa paikkoja on vapautunut. Hoitopaikkahakemuskin on lähetetty hyvissä ajoin ennen ilmoitettua neljän kuukauden käsittelyaikaa. Sen sijaan tätä keskustan päiväkotia on täytetty lapsilla, joita tuodaan autoilla pitkin kaupunkia. Lapsellemme on nyt tarjottu hoitopaikkaa pitkän odottelun, kyselyn ja ihmettelyn päätteeksi kaupungin laidalta hankalien julkisten kulkuyhteyksien päässä, jotta korttelin pituinen kävelymatka ei olisi mahdollinen. En ihmettele pätkääkään, että keskusta ei ole kovin vetovoimainen lapsiperheiden keskuudessa, koska päivähoitopaikkojenkin järjestäminen hoidetaan näin kehnosti. Tämä prosessi on vain vahvistanut käsitystäni siitä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus voidaan poistaa kokonaan. Lisäksi varhaiskasvatus voidaan yksityistää, koska julkisella sektorilla ja Turun kaupungilla ei ole kykyä suoriutua päivähoitopaikkojen jakamisesta tyydyttävällä tavalla tasa-arvoisesti ja päivähoitopaikkojen järjestely on mielivaltaisissa käsissä. Turun kaupunki voi jatkossa yhtiöittää päivähoitopalvelunsa ja kilpailla yksityisten yritysten kanssa. Itse päivähoidon laadussa tai varhaiskasvatuksessahan ei ole ongelmaa, joten kaupungin yhtiöt varmasti pärjäisivät kilpailussa. Tasa-arvo ja oikeus toteutuu, kun kansalaisille ei anneta katteettomia lupauksia ja toiveita päiväkotipaikoista, vaan jokainen järjestää itse lastensa päivähoidon parhaalla katsomallaan tavalla. JANNE UOTILA Turussa rajataan jo päivähoito-oikeutta
  • 23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 9. tammikuuta 2016 KOLUMNI DISCOMFORT on englanninkielinen sana joka tarkoittaa suomeksi epämukavuutta, haittaa, vaivaantuneisuutta, kipua ja epämiellyttävää oloa. Epämukavuus on tunne joka voi vallata mielen kun joutuu haastavien tehtävien eteen, hallitsemattomaan tilanteeseen, outojen ihmisten keskelle tai uusiin maisemiin. Epämukavuutta koetaan useimmiten vastoin tahtoa. “Epämukavuusalueelle sukeltamista” pidetään asiana, jolla motivoidaan ihmisiä kokeilemaan jotain uutta ja jännittävää. Se kuulostaa vaaralliselta ja saa niskavillat pystyyn yhdellä jos toisella. Sukeltamisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa maallisen omaisuuden myymistä ja reissaamista reppu selässä maailman ympäri – vaan se voi olla pieniä ja arkisiakin asioita. Uuden ravintolan testausta tai uuden harrastuksen kokeilemista. Tai keskustelun avaus tuntemattoman kanssa. KUINKA usein kuuleekaan ihmisten valittelevan samoja vanhoja, tylsäksi käyneitä rutiinejansa. “Ei mulle mitään uutta kuulu, samaa vanhaa vaan”, on useimmiten vastaus kysellessä kuulumisia. Mukavuusalueella köllötellessä ei tule juurikaan yllätyksiä. Mutta jos pysyttelee aina mukavuusalueella, ei voi tietää paljonko itsestä saisikaan oikeasti irti. On itsestäänselvää, että valitsemalla vanhan ja totutun ei voi yksinkertaisesti tapahtua mitään uutta. Toimimalla juuri niin kuin olemme aina ennenkin toimineet, tulee varmasti sama lopputulos kun aina ennenkin. On todella helppoa ajatella, että tekee muutoksia sitten kun on valmistautunut paremmin ja sitten kun on siihen valmis. Sitä täydellistä hetkeä ei vain tule koskaan – se on päätettävä itse. HENRIIKKA FINGERBORG Mukavuus voi olla haitallista Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? HEMMO Koskiniemi väittää Uudessa Suomessa, että oikeusvaltio murenee 250 euron valitusmaksulla. Vuoden alusta maksaa valituksen jättäminen hallinto-oikeuteen 250 euroa ja korkeimpaan oikeuteen 500 euroa. Koskiniemi väittää, että ”tämä perussuomalaisten oikeusministeri Jari Lindströmin aikaansaama maksu murentaa vähävaraisten ja köyhien ihmisten mahdollisuuksia hakea oikeutta hallinto-ja korkeimmalta oikeudelta.” Maksua perustellaan sillä, että ”kansalaiset turhaan” valittavat ja maksu karsii valitusten määrää ja helpottaa oikeuslaitoksen toimintaa. Kylmästi ajatellen, mikäli todella haluttaisiin helpottaa oikeuslaitoksen toimintaa tulisi maksut nostaa kymmeneen ja sataantuhanteen euroon. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että kansalaisen tulisi saada aina edes valittaa ilmaiseksi. YRJÖ SARASTE Kansalaisten saatava valittaa ilmaiseksi KUN kansa alkaa liikehtiä vastustaen maahantulijoiden määrää ja sitä, että tulijat ovat melkein kaikki nuoria miehiä, niin media ja eräät poliittiset puolueet puhuvat ääriaineksista. Tietääkseni mielenosoituksissa on ollut aivan tavallisia ihmisiä, myös perheitä. Ei ole mikään ihme, että kansa alkaa heräämään, koska viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet kansan huolestumaan itsensä ja etenkin lastensa turvallisuudesta. Nyt tietenkin joku sanoo, että eivät kaikki tulijat ole raiskaajia ja pahantekijöitä. Eivät varmasti niin, mutta yksikin on liikaa. Jos ihminen on lapsesta asti nähnyt, miten naisilla ei ole mitään arvoa, niin miten se muutos voisi tapahtua nyt sitten täällä meillä? Eikö se nyt vaan ole niin, että Suomessa toimitaan Suomen lainsäädännön mukaan, eikä niin, että me alamme noudattamaan tulijoiden tapoja? Saan nyt varmaan rasistin leiman otsaani, mutta kestän sen kyllä. Kanadassa on niin, että vastaan otetaan vain perheitä, siis myös naisia ja lapsia, eikä lainkaan yksinäisiä miehiä. Miksi meidän pitää aina toimia täysin väärinpäin? Raha, joka tähän rumbaan menee, on tähtitieteellinen. Samalla on tärkeää leikata suomalaisilta koulutuksesta, työttömiltä, sairailta, ja mikä surkuhupaisaa, eläkeläisten asumistuesta. lkää toitottako suvaitsevaisuudesta niin kauan, kun se ei ulotu omaan kansaan. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Tämäkö on tasa-arvoa? VAPAA-AIKA TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT VAPAAEHTOISTOIMINTA KULJETUSPALVELUT ASIANAJAJAT HUOLTOPALVELUITA PALVELEVAT PAIKALLISET RAKENTAMINEN Seuraava Palvelevat paikalliset lauantaina 23.1. Varaa mainospaikkasi mediamyynti@aamuset.?
  • Lauantai 9. tammikuuta 2016 AAMUSET 24