Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 | Nro 52 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kehitysvammaisten Auringinkukka-projekti toi Ville Fredrikssonin taas Ruisrockiin nauttimaan kesästä ja musiikista. Kaupunki s. 8 Ruissaloon nauttimaan Superbiken EM-sarjaa ajava Eeki Kuparinen on jo tottunut pikkutallin arkeen, jossa tehdään muutakin kuin ajetaan. Urheilu s. 10 Ei pelkkää ajamista Mitä tehdä, kun suhde ei toimi. Voi hakeutua pariterapiaan, jossa opetellaan puhumaan ilman huutoa ja riitelyä. Elämä&tyyli s. 12 Suhde koetuksella Suomessa suhteellisesti eniten köyhiä eläkeläisiä koko Länsi-Euroopassa. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 8.7.2015 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 TURUN asukkaista oli viime vuoden lopussa 9,0 prosenttia 75 vuotta täyttäneitä ja 2,8 prosenttia 85 vuotta täyttäneitä. Osuudet ovat maan korkeimpia. Suomen vanhimmassa kaupungissa on myös vanhimmat asukkaat. Eläkeiän saavuttaneita eli 65 vuotta täyttäneitä oli 19,8 prosenttia. Joka viides turkulainen on eläkeiässä. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi Turussa 4,8 prosenttia vuosina 2010–14. Vanhusväestön määrän kasvu tarkoittaa palvelutarpeen ja kustannusten kasvua. Turku käytti viime vuonna vanhusten sosiaalija terveyspalveluihin noin 278,4 miljoonaa euroa. Ikävakioidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä kohden olivat 7 068 euroa, alle kuusikkokuntien keskiarvon. MONI eläkeikäinen loukkaantuu verisesti siitä, että ikääntyvien ryhmää tarkastellaan pelkästään kulueränä. Moni vanhus on vireä ja hyväkuntoinen, eikä tarvitse hoivaa tai hoitoa. Ympärivuorokautista hoitoa saa Turussa vain kymmenisen prosenttia 75 täyttä täyttäneistä. Pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhainkodeissa oli 5,5 prosenttia ja tehostetussa palveluasumisessa 4,6 prosenttia ikäryhmästä. Ympärivuorokautiseen pitkäaikaissairaanhoitoon siirtyvien keski-ikä oli viime vuoden lopussa 84 vuotta ja neljä kuukautta. 75 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoito haukkaa silti yhä suuremman osuuden kuutoskaupunkien vanhuspalvelujen kustannuksista. Viime vuonna osuus oli jo 23,2 prosenttia eli lähes neljännes. Valtaosa pärjää ja viihtyy kotonaan, mutta saattaa tarvita apua arjen rutiineissa. Ikä tekee tehtävänsä, mutta vanhusväestön tarkasteleminen yhtenäisenä ryhmänä – yhtä lailla kuin maahanmuuttajien tai nuorten – tekee monille vääryyttä. SUOMI ikääntyy ja painii nollakasvun kanssa. Valtion ja kuntien talous on ahtaalla ja palveluista tingitään. Moni vanhus kokee kurjuuden lompakossaan. Eläkkeisiin ei tehdä tasokorotuksia ja monia korvauksia, kuten lääkekorvauksia, leikataan. Samaan aikaan avoimesti toivotaan, että vanhukset pärjäisivät omillaan kotonaan. Toiveet ja teot eivät täsmää. LASSE VIRTANEN Mitä vanhus tarvitsee? MILLOIN palaveri on hyödyllinen? Ja mikä palaveri-ihmisissä raivostuttaa? LAINE: Olen varmaankin työpaikallani ainoa, joka haluaa useammin palavereja. Luovilla aloilla palavereja pidetään äärimmäisen vähän, ja silloin kun pidetään, ne ovat kyllä tehokkaita. ALA-SULKAVA: Palaverit ovat paikallaan, kun niissä on selkeä asialista ja niissä tehdään myös päätöksiä. Valitettavasti on kuitenkin paljon raivostuttavia palavereja, joissa vain kokoonnutaan yhteen keskustelemaan, mutta ei tehdä mitään päätöksiä saati muistioita. Palaverin jälkeen tilanne on sama kuin palaverin alussa. AL: Silkkaa ajanhukkaa! MA-S: Kokouksen kutsujalla täytyy olla hyvä tietämys siitä, miksi kokoonnutaan ja keitä kokoukseen kutsutaan. Pahinta on se, kun palaverin jälkeen tulee viesti, että kokoonnutaanpa ensi viikolla uudestaan puhumaan samasta asiasta. AL: Tärkeintä on, että se mitä palavereissa sovitaan, siitä myös pidetään kiinni. MA-S: Järjestöpuolella huomaa, että osa porukasta tulee palavereihin vaihtamaan kuulumisia. Tehokas palaveriaika on maksimissaan kaksi tuntia. Kun on neljä tuntia istuttu jaarittelemassa, niin tulee jo savu korvista. Jos puheenjohtajalla ei pysy punainen lanka käsissään, homma leviää. AL: Mutta annas olla, kun puheenjohtaja sanoo vähänkin tiukemmin, niin heti kuuluu ”hirvee natsi!”. MA-S: Seurustelut erikseen, päätöksenteot erikseen. AL: Kokouksen sihteerin homma on kaikkein epäkiitollisin. Sekavasta lätinästä täytyy koostaa jotakin järkevää. Ja sitten on palaveri-ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sitä, että toinen ei välttämättä voi keskeyttää työtään milloin tahansa jutellakseen tämän kanssa. MA-S: Monta asiaa olisi jo ehtinyt tehdä itse monta kertaa siinä ajassa, mikä kuluu palaveri-ihmisen kanssa asian tekemisestä keskustelemiseen. INTER on mainio kotijoukkue ja hyvin mukana Veikkausliigan mitalitaistossa. Vieraskentällä ei toistaiseksi ole kulkenut riittävän hyvin. Yhdeksästä vieraspelistä on vasta yksi voitto. Lisää tarvitaan, jotta mitalit pujotetaan turkulaisten kaulaan kauden päätteeksi. Saumoja on. Seuraavaksi kotitaian testaa ensi maanantaina IFK Mariehamn. KREIKKA sanoi ei velkojien ehdoille. Se on kuulemma demokratiaa. Onko sekin demokratiaa, jos valtaosa muista eurooppalaisista sanoo nyt ei kreikkalaisten toiveille velkojen leikkaamisesta? OLE sole mio. Kesässä on ollut yhden käden sormin laskettava määrä kuumia, aurinkoisia päiviä. Entä osuivatko ne Ruisrockiin? Miten yhdellä festarilla voi olla näin hyvät suhteet yläkertaan? Tack… …nej tack! SUOMEN Asiakastieto Oy:n 8,4 prosentilla koko Suomen täysiikäisestä eli 367 800:lla on maksuhäiriömerkintöjä. Pahin riskiryhmä on 25–44-vuotiaat miehet, joista 15 prosentilla on maksuhäiriöitä. LIIKENNETURVAN mukaan neljä viidestä on kokenut rattiraivoa, vaikka kiitos on edelleen keskisormea yleisempi tervehdys liikenteessä. Ajan ilmiöitä on mielensäpahoittaminen ja raivo. On laturaivoa, rattiraivoa ja ties mitä raivoa. AINA sama mies! TPS maalivahti Oskari Forsman (kuvassa) piti kahdeksassa Ykkösen pelissä nollan, mutta ei pysty torjumaan yhtä kemiläistä. PS Kemin Sasa Jovovic teki maalin Forsmanin taakse Turussa 14. toukokuuta ja ”taas” 5. heinäkuuta Kemissä. rä, iä ai ä oN DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
5 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 Riittävätkö rahat enää ruokaan ja elämiseen? Kerro tarinasi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HONKAISTENTIE 42:n kohdalla Moikoisissa tehdään kaivutöitä, jonka vuoksi paikalle asennetaan tilapäiset liikennevalot maanantaista alkaen. Liikennevalot ovat käytössä päivällä. Iltaja yöaikaan sekä viikonloppuna liikenne palautuu normaaliksi. Työn arvioitu kesto on noin kaksi viikkoa. Pernossa tehdään Heinikonkadulla katutöitä, joiden arvioidaan jatkuvan 14. heinäkuuta kello 16 saakka. Moikoisiin väliaikaiset liikennevalot SONERAN 4G-verkkoa on laajennettu tänä vuonna useilla alueilla Varsinais-Suomessa. Eri puolilla Suomea on otettu käyttöön satoja uusia 4G-tukiasemia. Varsinais-Suomen alueella nopea 4G-verkko on laajentunut muun muassa Paraisilla, Turussa, Naantalissa ja Kaarinassa. Verkko on vahvistunut Raisiossa, Maskussa, Ruskossa, Aurassa, Liedossa, Sauvossa ja Kustavissa. Nopeimpien yhteyksien hyödyntäminen edellyttää 4G-verkossa toimivaa puhelinta, tablettia, nettitikkua tai reititintä sekä 4G-liittymää. 800 megahertsin taajuusalueella käyttöönotettava 4G-verkko voi aiheuttaa häiriöitä joidenkin antennitalouksien televisiovastaanotolle. Operaattoreiden yhteinen Taajuustalkoot-hanke korjaa mahdolliset televisiokuvan häiriöt veloituksetta. Ahvenanmaa liitettiin omalla palvelunumerolla mukaan palveluun maaliskuun alussa. Netti nopeammaksi Varsinais-Suomessa KARI LAINE MONET eläkeikäiset ovat viime vuosina kummastelleet lääkekustannustensa nousua. Kyse ei ole lääkkeiden listahintojen noususta, vaan lääkkeiden Kela-korvausten pienenemisestä. Kansaneläkelaitoksen lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikaisen mukaan monien eläkeläisten käyttämien verenpaineja reumalääkkeiden korvausprosentit ovat kahden viime vuoden aikana pudonneet seitsemällä prosenttiyksiköllä. Yhtä lääkettä kohden vaikutus on vähäinen, mutta monia lääkkeitä käyttävillä nousu tuntuu kukkarossa. Jo ensi vuonna lääkkeistä joudutaan maksamaan entistä enemmän. Uudessa hallitusohjelmassa esitetään kaikkiaan 150 miljoonan lisäsäästöjä Kelan maksamiin lääkekorvauksiin. Käyttöön otettaneen ainakin yli 18-vuotiaille apteekkiasiakkaille tuleva 45 euron alkuomavastuu. Vasta tuon summan ylittävältä osalta Kela korvaisi joko 40, 65 tai 100 prosenttia lääkekustannuksista. Tästä summasta ei kuitenkaan vielä kerry vaadittavia säästöjä, joten sitä voidaan vielä joutua korottamaankin. Usein säästöjä on Martikaisen mukaan haettu myös lääkkeiden korvausprosentteja alentamalla. Tänä vuonna Kela korvaa yli 612 euron lääkehankinnat lähes kokonaan, potilaan maksettavaksi tämän niin sanotun. lääkekaton ylittämisen jälkeen jää 1,50 euroa. Sitä, joudutaanko tästäkin tinkimään, ei vielä tiedetä. Lääkekustannukset nousussa, korvaukset laskussa KARI LAINE SUOMESSA taloustaantumasta raskaimmin ovat kärisneet eläkeikäiset kansalaiset. Tilastokeskuksen mukaan köyhyysrajan alapuolella sinnittelee jo enemmän seniorikansalaisia kuin esimerkiksi työttömiä. Eläkkeensaajien Keskusliiton mukaan asukaslukuun suhteutettuna eläkeläisköyhiä on Suomessa jo eniten koko Länsi-Euroopan alueella. – Tämä on hävettävä ykköspaikka, liiton puheenjohtaja Matti Hellsten kommentoi. Turun alueen eläkeläisten puheenjohtaja Antero Kasvi arvioi, että se periaate, että palkastaan työeläkettä maksava kansalainen tulee saamaan eläkettä noin 60 prosenttia työaikaisista tuloistaan, on osoittautunut huijaukseksi. Kuljetusalalla työuransa tehnyt Kasvi saa itse tällä hetkellä noin 30 prosenttia siitä, mitä tienasi työurallaan. Suurin syy eläkkeiden pitkään jatkuneeseen alenemiseen on se, ettei eläkkeissä huomioida elinkustannusten nousua. NIIN sanottu taitettu indeksi otettiin käyttöön 1990-luvulla ja sitä perusteltiin huonoilla ajoilla. Käytännöstä ei ole kuitenkaan luovuttu sen jälkeen koskaan, ei edes Nokia-vetoisen nousukauden ollessa kuumimmillaan. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana suomalaisten palkat ovat nousseet 86 prosenttia ja eläkkeet vain 45 prosenttia. Köyhyysrajan alla elävien eläkeläisten määrä on Turussakin ollut kasvussa viime vuosina. Vaikeimmissa tilanteissa ovat Kasvin mukaan ne, jotka sinnittelevät vain kansanLääkkeitä vai ruokaa? Eläkeläisköyhyys kasvanut Suomessa ennätysvauhtia Eläkeläisten asema kurjistuu. Jotkut joutuvat valitsemaan lääkeiden ja ruoan välillä, koska rahat eivät enää riitä molempiin. Tara Jaakkola eläkkeen varassa. Suuri osa heistä on naisia, joille ei ole kertynyt työeläkettä, koska he ovat olleet pitkään kotiäiteinä. Tiukkaa on kuitenkin muillakin. – Onneksi me tämän ikäpolven ihmiset osaamme vielä valmistaa ruokaa halvemmistakin raaka-aineista, Kasvi sanoo. Ne ikäihmiset, jotka joutuvat syömään paljon lääkkeitä, joutuvat Kasvin mukaan jo usein miettimään, ostavatko rahoillaan ruokaa vai lääkkeitä Suomalaiseläkeläisten taloustilanne ei tulevaisuudessa näytä ainakaan paranevan. UUSI hallitus on suunnittelemassa eläkeläisten erityisasumistuen poistamista ja lääkkeiden omavastuiden korottamista. Myös eläkkeiden indeksijäädytystä ollaan uuden hallitusohjeman mukaan jatkamassa. Hellsten ihmettelee näitä päätöksiä. – Suomi on EU:ssa sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä elävien määrää, mutta nyt ollaankin menossa täysin päinvastaiseen suuntaan. Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 450 000 köyhyysrajan alla elävää eläkeläistä. Köyhiksi lasketaan ne kansalaiset, joiden kuukausitulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista. Suomen Punaisen Ristin leipäjonojen asiakkaista noin 40 prosenttia on eläkeikäisiä. FORUMIN kauppakeskukseen on avattu kulttuuritila, jossa toimivat yhdessä H2Ö-festivaali, Funktiåkaupunkimedia ja Turun kaupungin Täsä-sovellus. ÅÄÖ-Toimiston nimeä kantava tila on osa Forumin kehittämisprojektia, jossa luodaan toimintaa ja elävöitetään kaupungin keskustaa. Ruissalon telakka-alueella 24.–25. heinäkuuta järjestettävää H2Ö-festivaalia varten tapahtuman dekoraatiotiimi ja iso joukko taiteilijoita suunnittelevat muun muassa yli kilometrin verran aitoja koristavia taideinstallaatioita ja teoksia. Funktiå-kaupunkiblogi on erikoistunut esittelemään uusia ilmiöitä, brändejä ja tekijöitä Turusta. Täsä-sovellus on Turun kaupunkisuunnittelun koekäytössä oleva sovellus, joka mahdollistaa kaupunkilaisten osallistumisen ja vuorovaikuttamisen kaupunkisuunniteluun. Lokakuuhun asti koekäytössä olevaan sovellukseen voi tutustua Forumissa. Monitoimitila jatkaa toimintaansa ainakin 12. heinäkuuta asti. Forumiin avattu kulttuuritila
7 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA HENRIKINSEURAKUNNAN valokuvausretket alkavat sunnuntaina 12. heinäkuuta. Sunnuntaipäivien valokuvausja luontoretket suuntautuvat kaupungin puistomaisten alueiden lisäksi muun muassa Skanssin metsäpolulle, Rauvolanlahden seudulle ja Vaarniemen metsään sekä Katariinanlaakson luontopolulle. Heinäkuun ensimmäinen retkue kuvaa Tähkäpuistoa 12. heinäkuuta kello 12 alkaen. Seurakunta vie luontoretkelle MAAÄITI itse saa opettaa mitä tarkoittaa demokratia. Strutsi luulee olevansa piilossa mut sil on se iso peppu .. 50 milj. nälkäist pakolaist on vasta alkusoittoa. Saddamin kysymykset. MIHIN PIILOUTUA? KILOSPORTIN tontilla Kaarinassa olisi kans siivoamisen aihetta on lasin siruista isompaan läjään renkaita yms. kaatopaikka tavaraa. Nuoriso pahentaa vielä asiaa käyden rikkomassa ja sekoittamassa paikkoja. SAMI JOKINEN SUIKKILASSA on Leningradinkadulla ryteikkö, jossa kyltti Szegedin puisto. Siellä on kaatuneita puita, iso lätäkkö, jossa hyttyset viihtyvät, ja aluetta käytetään myös kaatopaikkana. Kadulta sinne heitellään pulloja ynnä muuta. Mitähän Unkarin Szegedin ystävyyskaupungin asukkaat ajattelisivat, jos näkisivät sen sotkuisen alueen? MAULIKKI KOKO kaupungin yleisilme on törkyinen, mutta Kaarningon alue on vertaansa vailla. Koko alue on yhtä kaatopaikkaa ränsistyneine rakennuksineen! TÖRKY-TURKUA PAHIMMILLAAN MIKSEI 25.6. torstaina klo 14.14 kahdelle Kiinanmyllynkadulla taksiasemalla ensimmäisinä olleille INVAtakseille meinannut kelvata kyytiin rouva, joka kulki keppi kädessä? Törkeää! JÄLLEEN JOKAPÄIVÄISTÄ Onko helle paras kesäsää? Minkälaisessa lämpötilassa viihdyt parhaiten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kelluvia asuntoja Turussa? No sehän nyt on ihan vanha juttu. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Leo Hongell ILKKA LAPPI HELTEISESSÄ Ruisrockissa 95 000 festivaalivieraan joukossa tänäkin vuonna oli runsaat 20 kehitysvammaista saattajineen. 20. kertaa järjestetty Turun Aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitajaopiskelijoiden vapaaehtoisja talkooprojekti Auringonkukka keräsi kehitysvammaisia ympäri Suomea viettämään festivaalia Ruissaloon. – Tämä on minulle ehdottomasti kesän kohokohta. Tätä odotetaan pitkään jo ennen viikonloppua, kertoo Ville Fredriksson. Orivedeltä Ruisrockiin saapunut Fredriksson on Auringonkukka-projektin vakioasiakkaita. Tämän vuoden Ruisrock oli hänelle jo 17. kerta festivaaleilla. Tänä vuonna tyttöystävänsä ja kaverinsa kanssa festivaaleille tullut Fredriksson luki projektista aikoinaan lehdestä. Ensisijaisesti musiikin vuoksi Ruisrockiin tullut mies odotti näkevänsä useita artisteja. Odotetuin bändi oli kuitenkin helppo valinta. – Haloo Helsinki! Erityisesti Ellin takia. Aikanaan yhdestä keikasta alkanut Auringonkukka-projekti on paisunut isoksi tapahtumaksi. Fredriksson ja muut avustettavat viihtyivät Ruissalossa tänä vuonna sekä lauantaina että sunnuntaina. PITKÄ festivaaliviikonloppu vaatii myös projektin vapaaehtoisilta paljon työtä. Viikonlopun suunnittelu aloitetaan jo kuukausia enenne tapahtumaa. Suunniteltavien asioiden listalla on muun muassa kuljetukset, ruokailut ja osallistujien ohjaamistarve. Festivaaleilla voi sattua yllätyksiä, joihin on varauduttava. Auringonkukkalaisten festivaalit alkoivat jo perjantaina majoituskoululla vietetyillä varjofestareilla. – Siellä oli yksi bändi soittamassa, karaokea ja muuta ohjelmaa. Varjofestarit ovat tärkeä tapahtuma tutustumisen kannalta. Kun tullaan festivaaleille, porukka tuntee jo toisensa, kertoo Fredrikssonin avustajana Ruisrockissa toiminut Marko Kaunisharju. Festivaalipäivinä avustettavat ja avustajat kerääntyivät festivaaleille jo hyvissä ajoin päivällä ja nauttivat festivaalitunnelmasta iltamyöhään asti. Festivaaleilla myös saattajien kunto on koetukselle. – Päivät ovat pitkiä, mutta mukavia. Avustajat kulkevat avustettavien mukana sinne minne avustettavat haluavat mennä. Ne bändit katsotaan, mitä avustettava haluaa nähdä, Kaunisharju toteaa. BÄNDIEN lisäksi Fredrikssonin mieleen olivat erityisesti Ruisrockin bändipaidat ja hyvä festivaalitunnelma. Pitkään jatkunut Auringonkukkaprojekti osataan nykyään ottaa hyvin huomioon festivaaliyleisön joukossa. Vaikka väkeä on paljon, tilaa tehdään. – Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuville festivaalivieraille annetaan kyllä hyvin tilaa. Kyllä täällä hyvin pääsee liikkumaan, vaikka lavalta toiselle siirtyminen viekin vähän aikaa, kehuu Kaunisharju. Kesän kohokohta Auringonkukka-projekti toi Ville Fredrikssonin taas Ruisrockiin ILKKA LAPPI TAVOITIMME H2Ö-festivaalin vastaavan tuottajan Tuomas Saran tiistaina kello 10.30. Missäs oot? – Olen purjehtimassa saaristossa. Tämä on tällainen pieni rentoutumismatka ennen H2Ö:n loppurutistusta. Festivaaliin on runsas kaksi viikkoa aikaa. Miten järjestelyt ovat sujuneet? – Yllättävän hyvin. Nyt täytyy kyllä koputtaa puuta. Varsinkin viime vuonna, kun järjestimme H2Ö:n ensimmäistä kertaa ja nopealla aikataululla, oli kaikenlaista säätöä loppuun asti. Yllätyksiä tietenkin on tullut matkan varrella tälläkin kertaa, mutta toistaiseksi niistä on selvitty hyvin. Viime vuoden festivaali keräsi lähes yksinomaan kiitosta. Tuoko se paineita tälle vuodelle? – Aikanaan Ilmiön suhteen oli ehkä vähän sitä, että koko ajan piti kehittää tapahtumaa. Tämän vuoden H2Ö:tä ollaan saatu rakentaa rauhassa pitkän aikaa ja ollaan mietitty, miten festivaalista saadaan tehtyä entistä parempi. Ainakaan minua ei epäilytä lainkaan, ettemmekö onnistuisi viime vuottakin paremmin. Siinä mielessä paineita ei ole. H2Ö:ssä on valtavan laaja artistikattaus. Millaisia haasteita aikataulutus luo? – Onhan se järjettömän monimutkaista. Oma haasteensa aikataulutuksessa on se, että meillä esiintyy jälleen muusikoita, joilla on viikonlopun aikana useita keikkoja. Seitsemän keikkaa yhdellä muusikolla taitaa olla ennätys. Siinä joutuu miettimään todella tarkkaan aikataulua. Onneksi en itse tee sitä enää niin paljon vaan meidän ohjelmavastaavat pitävät paletin niiltä osin kasassa. Purjehtiva festivaalituottaja Ville Fredriksson ja Marko Kaunisharju saapuivat Ruisrockiin hyvissä ajoin. Kuten monelle muullekin festivaalin odotetuin artisti oli Fredrikssonille Haloo Helsinki! Ilkka Lappi
9 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 SUOMEN alle 20-vuotiaiden miesten koripallomaajoukkue aloittaa EM-karsinnat 9. heinäkuuta Hollantia vastaan. Tämän viikon lauantaina karsinnat jatkuvat Romaniaa vastaan ja ensi maanantaina Suomi kohtaa Itävallan. Kaikki karsintaottelut pelataan Unkarissa. Suomen maajoukkueringissä mukana ovat nykyään Salon Vilpasta edustava Turun NMKY:n kasvatti Ville Hänninen sekä Kaarinan Urasta koripallo-oppinsa saanut Loimaan Bisonsin Erkka Lahti. Koripallonuoret EM-karsinnassa VIIME viikolla selvisi, että Jarkko Nieminen saa uralleen haluamansa päätöksen. Suomen kaikkien aikojen tennisässä päättää uransa jäähyväisotteluun Roger Federeriä (kuvassa) vastaan. Marraskuussa Helsingin Areenassa kaksikon kohdatessa nähdään kentällä suomalainen tenniksen pelaaja, jonka saavutuksia ei luultavasti täysin vielä ymmärretä. Luultavasti Niemisen saavutusten kovuus arvostetaan vasta tulevina vuosina, kun Suomelta puuttuu pelaaja lajin kirkkaimmalta huipulta. Niemisen jäähyväisottelussa mitataan myös suomalaisten tennisarvostus. Areenan täyttäminen ei ole läpihuutojuttu, mutta ensikertalaisten kannattaa olla nyt liikkeellä. Federer on edelleen maailman eliittiä. Marraskuussa nähdään ottelu, joka on paitsi tunnelmaltaan myös tasoltaan jotain, mitä Suomessa ei pitkään aikaan nähdä uudelleen. ILKKA LAPPI Kunniakas päätös Riittävätkö hyvin rullakiekon MM-kisoissa aloittaneen Suomen paukut kultaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI SUPERBIKEN EM-sarjaa Espanjassa tällä kaudella ajava turkulainen Eeki Kuparinen on saanut pienestä pitäen tottua pienen tallin realiteetteihin. Töitä paiskitaan pienellä porukalla ja kuskin työnkuvaan kuuluu muutakin kuin moottoripyörän päällä istumista. – Itselläni on alusta asti ollut vähän sellainen ajatus, että haluan osata vähän kaikkea. Se on myös tapa rentoutua ja vaihtelua ajamiseen. Kun tekniikastakin ymmärtää, voi myös heti varikolla avata asiaa mekaanikoille, Kuparinen pohtii. Motomarket Racingin tiimissä tehdään kalustoa huolletaan tarvittaessa pikkutunneille asti ja myös tiimin kuskille jakoavain tulee tutuksi. Kaikissa EM-sarjan talleissa ei ole näin. – Usein nuorista kuskeista kasvatetaan vain kuskeja. Nuoret espanjalaiset eivät välttämättä edes ymmärrä, mikä on jakoavain. Kuski on kuski ja mekaanikko on mekaanikko. Sellaisessa ajattelutavassa resurssit ovat isossa roolissa, mikä ohjaa valintoja, sanoo tallipäällikkö Esko Kuparinen. EM-SARJASSA kuskit jakaantuvat käytännössä kolmeen kategoriaan. Osa on kokeneempia sarjaa päätyökseen kiertäviä, osa on nuoria suurempiin sarjoihin pyrkiviä ja osa kiertää ratoja lähinnä harrastuksena. Vain aniharva kuitenkaan elää superbiken EM-sarjan palkinnoilla. – Jonkun verran saadaan sijoituksista rahaa, mutta ne ovat vain pieni bonus. Todellinen rahoitus tulee sponsoreilta. Sarjan kovimmat kuskit kuten Carmelo Morales ja Ivan Silva saavat palkkaa talleilta, Eeki Kuparinen kertoo. Sarjassa jaetaan myös niin sanottuja rengasrahoja parhaiten menestyville. Parinkymmenen kuskin sarjassa tosin alle puolet saa rengasrahoja. – Jos kolmen joukkoon tasaisesti ajaisi, saisi rengasrahoilla kulut suunnilleen peittoon, Kuparinen toteaa. TÄMÄN kauden kisoissa kolmen kärki on ollut vielä tavoittamattomissa, mutta kauden edetessä Kuparinen on löytänyt hyvän vauhdin. Kauden avauskisassa huhtikuun lopulla hän ajoi kahdeksanneksi ja kymmenenneksi. Juhannuksena Barcelonassa vauhti riitti kuudenteen sijaan ja yksityiskuskien kakkossijaan. Viime viikonloppuna Aragónin radalla Kuparinen ajoi jälleen kuudenneksi ja nappasi samalla yksityiskuskien voiton. Hyvien sijoitusten myötä yksityiskuskien sarjassa jo kolmanneksi kivunnut Kuparinen näkee selkeän syyn vauhdin parantumiseen. – Talven jälkeen vauhtiin pitää tottua. Alkukesästä oli tärkeää saada kilometrejä alle. Kun saa kilometrejä alle, vauhtiin tottuu. Se on vähän kuin olisi Matrixissa. Alkaa nähdä vesipisaratkin hidastettuina, kun menee mutkiin, Kuparinen kuvailee. Töitä kellon ympäri Eeki Kuparinen on tottunut pikkutallin arkeen superbiken EM-sarjassa Pienessä tallissa koko henkilökunta joutuu paiskimaan pyöreitä päiviä. Toisinaan Esko Kuparinen (vas.) ja Eeki Kuparinen huoltavat pyörää pikkutunneille asti. Motomarket Racing
11 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 UITTAMON paviljongilla järjestetään tanssikursseja koko kesän tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 18–21. Ilta sisältää kaksi erillistä puolentoista tunnin opetusjaksoa. Opettajina ovat muun muassa Mikko ja Carina Ahti sekä Sami ja Jutta Helenius. Ei ennakkoilmoittautumista. Kurssit ovat maksullisia. Lajit ja opettajat löytyvät osoitteesta www.lavahirmut.fi. Tanssin pyörteissä TURUN pääkirjastoon on avattu Plan Suomen lastenhallituksen valokuvanäyttely Global Youth. Näyttely kuvaa vietnamilaisten ja suomalaisten nuorten elämän yhtymäkohtia. Plan Suomen lastenhallitus toteutti valokuvanäyttelyn yhteistyössä vietnamilaisen nuortenryhmä Young Media Clubin kanssa. Lastenhallitus ja Young Media Club sopivat valokuvanäyttelyn yhteisestä teemasta, ja molemmat ryhmät kuvasivat arkeaan omilla tahoillaan. Ryhmien yhteisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista ja lasten asemasta. Näyttely on avoinna pääkirjaston nuorten osasto Stoorissa maanantaihin 31. elokuuta asti. Kuvia nuoruudesta Mikä on viihtyisin piknikpaikka Turun seudulla? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –PARITERAPIAAN hakeudutaan, kun puolisot kokevat, että suhde ei toimi, sanoo perheja paripsykoterapeutti Riikka Koskela Solmukohdasta. Koskela on ohjannut pariterapiaa noin kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa pariterapiaan hakeudutaan hyvin monenlaisissa tilanteissa. Usein taustalla on kriisitilanne, kuten uskottomuus tai erouhka. Pariterapiassa koulutettu terapeutti keskustelee parin kanssa heidän määrittelemistään asioista ja sopii heidän kanssaan työskentelyn tavoitteista. – Terapeutti kysyy puolisoilta, mitä he haluavat terapiassa käsitellä ja mitkä asiat he kokevat tärkeiksi. Toisinaan ne voivat olla eri asioita eri puolisoille. On tärkeää, että kummankin näkökulma nostetaan esiin. Yleensä puolisot asettavat tavoitteeksi toimivan parisuhteen. Terapiasta haetaan usein myös selkiytystä tilanteeseen. Esimerkiksi eroa pohdittaessa halutaan selvittää, onko suhteen jatkamiselle edellytyksiä vai pyritäänkö työskentelyllä kohti mahdollisimman hyvää eroa. Terapiassa puolisot saavat tilanteeseensa uusia näkökulmia, kun paikalla on ulkopuolinen henkilö. – Terapiassa käsitellään asioita, joita puolisot ovat valmiita työstämään. Terapeutin tehtävänä on antaa keinoja ratkaisun löytämiseen. Suhteen kipupisteitä Pariterapiassa opetellaan puhumaan ilman riitelyä Perheja paripsykoterapeutti Riikka Koskela arvioi, että parit hakevat nyt apua herkemmin kuin aiemmin. Thinkstock Terapeutti ei ota kantaa esimerkiksi puolisoiden eropohdintaan. TERAPIASSA pyritään siihen, että puolisot pystyvät jatkossa puhumaan asioistaan ilman apua. – Pariterapian tavoitteena tavallaan on, että terapiaa ei tarvita. Onnistuneessa terapiassa puolisot saavat keinoja, joiden avulla he voivat keskustella kotona hallitusti ilman riitaa, Koskela sanoo. Hänen mukaansa keskustelu on helpompaa, kun puolisot ymmärtävät toisiaan. – Parisuhteessa on tärkeää, että kumpikin puolisoista tulee ymmärretyksi. Voi olla, että kotona toinen ei saa ääntään kuuluviin. Terapeutti huolehtii siitä, että kummankin näkökulma pääsee tasapuolisesti esille. Koskelan mukaan pariterapia kestää yleensä muutamasta istunnosta kymmeneen kertaan. – Pariterapiassa tapaamisia on verrattain harvoin, kahden tai neljän viikon välein. Yksi tapaaminen kestää yleensä puolitoista tuntia. Joskus puolisot tapaavat terapeutin erikseen. Silloin yksittäiset tapaamiset ovat lyhyempiä. Puolisot määrittelevät terapian keston yhdessä terapeutin kanssa. KOSKELA arvelee, että parit hakevat nyt apua herkemmin kuin aiemmin. – Suomessa elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan pitäisi pärjätä itse. Toivon, että tilanne on muuttumassa. Asioita on helpompi käsitellä, kun ongelmat eivät ole ehtineet kasvaa suuriksi. www.solmukohta.fi KIRSI Etulan ja Sunna ValkeapääIkolan Mekkotehdas aikuisille (WSOY 2015) innostaa mekkojen ompeluun. Kirja esittelee ohjeet ja kaavat kymmenen aikuisten mekon ja yhden tyttöjen mekon ompeluun. Osasta mekkoja on tarjolla pari erilaista mallia. Kirjan mallien kokoskaala on kiitettävän laaja, aikuisten mekoissa 34–46. Mekkomalleissa on valinnanvaraa. Niistä löytyy vaihtoehtoja niin juhlaan kuin arkeenkin, sekä aloittelijalle että kokeneemmalle ompelijalle. Yleisistä ompeluohjeista löytyy apua haastaviin kohtiin. Krista Keltasen kaunis kuvitus kruunaa teoksen selkeän ja tyylipuhtaan ulkoasun. Mekkoja joka lähtöön
13 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET 18 Tapahtumakalenteri 9.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. Robert Louis Stevensonin klassikkoromaaniin pohjautuva esitys vie merirosvoseikkailujen ytimeen. Rooleissa muun muassa Jukka Leisti, Sami Saikkonen ja Veera Dagerholm. Ohjauksesta vastaa Juha-Pekka Mikkola. 9.7. Onnenpäivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. Legenda on täällä taas! Fonzien, Pinkyn ja Cunninghamin perheen viattomia seikkailuja ja 50-luvun fiilistä Turun kesäsässä. 9.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. Urbaani city-perhe tavoittelee suomalaisen mökkikesän koivuntuoksuista ydintä surkuhupaisin seurauksin. Musiikkikomedian pääosissa muun muassa Suvi Aarrekari, Inke Koskinen ja Joonatan Perälä. Mikko Joukamaa ohjaa. 9.7. Stockmann Yard Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. Tavaratalon vähemmän tunnettu osasto on etsiväosasto. Legendaarisen kellon alla on muutakin kuin tavattu ja karppialtaassa on uitettu muutakin kuin karppeja. 9.7. Pepe Willberg Vaakahuoneella kello 20.30. Jo 1960-luvulla pitkän ja monivivahteisen uransa aloittanut Willberg on jälleen kivunnut suursuosioon. Vaakahuoneella kuullaan kahtena iltana läpileikkaus 50-vuotisesta urasta. 10.7. Onnenpäivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 10.7. Joensuu Riihimäki Raision teatterissa kello 20. Raision teatterin kesäkonserttien sarjan avaa keväällä debyyttilevynsä julkaissut blues-pohjaista rootsrockia soittava turkulaisduo. 10.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 10.7. Stockmann Yard Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. 10.7. Pepe Willberg Vaakahuoneella kello 20.30. 11.7. Noita Nokinenän juhannus Vepsän saaressa kello 13 ja 16. Noita Nokinenä palaa vuosien jälkeen kotipaikkakunnalleen koko perheen näytelmässä, eikä kuusimetsäläisten juhannusvalmisteluista tahdo tulla mitään, kun paikalle saapuu vielä Tarulaanian prinssi Nestorikin. Turussa tapahtuu 9.–15.7. kello 20.30.
19 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET Tapahtumakalenteri 11.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 14. 11.7. Onnenpäivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 11.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 11.7. Stockmann Yard Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. 11.7. Trojans–Crocodiles Yläkentällä kello 18. Trojansin pitkään odotettu kotiavaus Vaahteraliigassa koittaa viimein, kun vastaan asettuu Seinäjoen Crocodiles. 12.7. Noita Nokinenän juhannus Vepsän saaressa kello 13 ja 16. 13.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. 13.7. FC Inter–IFK Mariehamn Kupittaalla kello 18.30. Jatkuuko sinimustien vahva kotivire, kun vieraaksi saapuu myös mitalitaistoon hamuavat vieraat Maarianhaminasta? 14.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. 14.7. Onnenpäivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 14.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 15.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. 15.7. Onnenpäivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 15.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 15.7. StandUp-kesäklubi S/S Borealla kello 20. 15.7. Robin Pahlman bar Kukassa kello 21. Itävallassa nykyään asuva paraislainen saapuu esittämään vähäeleistä folkiaan kotikonnuilleen.
20 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 MITEN tanssitaan azerbaidžanilaisissa häissä? Miltä näyttää Stalinin junavaunu? Helsinkiläisen sarjakuvapiirtäjä Aino Sutisen näyttely Vaimoksi vuorille – Reppumatkasarjakuvia Etelä-Kaukasiasta on näytillä Turun Sarjakuvakaupalla heinäkuussa. Näyttely sisältää originaaleja, printtejä, valokuvia ja oheismateriaalia Vaimoksi vuorille -matkasarjakuvakirjasta. Reissukuvia Sarjakuvakaupassa KÄTYRIT on siitä hauska elokuva, että se alkaa jo heti ensimmäisestä alkutekstistä. Keltaiset kätyrit alkavat laulaa Universal-studion tunnusmusiikkia, ja se yksi vain jatkaa ja jatkaa eikä meinaa lopettaa. Mielestäni elokuvassa parasta oli sen hauskuus. Se oli ihan ykkösasia. Välillä joku juttu toistui monta kertaa peräkkäin, mutta en voi sanoa että se oli huono asia, ehkä tylsä enemmänkin. Kätyrit on myös aika outo elokuva, mutta hyvällä tavalla. Esimerkiksi niiden puhe on omituista, mutta silti ihmiset ymmärtävät niitä. Mutta kyllä niiden pälätyksestä jotain sanoja erottaa. Kätyrit ovat eniten hauskoja ehkä siksi, että kun ne etsivät pahispomoa, sille pomolle kuitenkin käy lopulta aina hassusti kätyreiden takia. Tai sitten kun yksi kätyri on selviämässä tilanteesta, se törmää esimerkiksi tolppaan. Kenelle: Itse ilkimys -elokuvista tuttujen keltaisten otusten faneille. Arvio: Kätyrit on hauska, yllättävä ja välillä outo. Aaro Törnström, 9, arvioi elokuvan. Keltaista kohellusta Mikä kesän kulttuuritapahtuma ansaitsisi lisähuomiota? Vinkkaa meille! Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. AARON VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ SHELTER-NÄYTTELY sai alkunsa, kun Christian Langenskiöld tutustui ahvenanmaalaisen väestönsuojan uumeniin. Suoja on rakennettu 1980-luvun alussa, ja sitä ylläpidetään uhkaavien tilanteiden varalta edelleen viikottain. Muun muassa generaattoreiden ja esineiden huoltamisesta vastaava talonhoitaja esitteli paikan Langenskiöldille. – Ensimmäinen reaktioni oli, että väestönsuojahan oli todella vaikuttava. Se oli kuin paikka, jossa joku Bond-elokuvan Tohtori No voisi ehkä asua. Siellä ollessa kuitenkin yhtäkkiä iskee se totuus, että tämä on ihan oikeasti meidän kakkossuunnitelmamme. Ajattelin, että jos jotain tapahtuisi ja tämä olisi se ratkaisu, se vain ei kerta kaikkiaan toimisi, Langenskiöld kertoo. LANGENSKIÖLDIN kokoama Shelternäyttely koostuu valokuvista, suojassa olevista tarvikkeista ja varusteista sekä installaatiosta. Väestönsuoja on täynnä muun muassa keltaisia kypäriä, köyttä sisältäviä punaisia säkkejä, varoituslappuja, kaasunaamareita, kumisaappaita ja vanhaa tietotekniikkaa. – Olen myös rakentanut näyttelyyn huoneen, jonka kaltainen tila väestönsuojastakin löytyy. Olen hakenut näyttelyyn hiukan museofiilistä, jotta jokainen voisi ihailla, että tällaisia on tosiaan rakennettu. Langenskiöldin mukaan ihmisellä on lukuisia eri tapoja suojella itseään hädältä ja pelolta. Näyttelyssään hän käyttää väestönsuojaa esimerkkinä tällaisesta tavasta: jos maailma yläpuolella on tuhoutunut, tarkasti suunnitellussa väestönsuojassa elämä onneksi jatkuu. Siellä voi odottaa – mutta mitä? – Kun väestönsuojassa vierailee, tuntuu ihan mahdottomalta, että siellä viettäisi oikeasti pitkän ajan. Jos sisällä on tuhat ihmistä paniikissa suuronnettomuuden jälkeen, luulen, että ihmismieli voi mennä jo siinä rikki aika nopeasti. On järkevä reaktio suojautua, mutta käytännön tilanteesta en ole niinkään varma, Langenskiöld sanoo. KAIKKEIN paras skenaario tietysti olisi, ettei väestönsuojan turvaan tarvitsisi oikeasti luottaa koskaan. Siksi Langenskiöld haluaakin näyttelyllään myös pysäyttää ajattelemaan, miksi ihmisten on niin hankala saavuttaa muutoksia. – Puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja ydinaseista. Ne ovat isoja voimia, jotka voivat vaikuttaa meihin rankasti, mutta ne ovat vaikeita käsitellä, koska ne ovat niin suuria suhteessa pieniin yksilöihin. Sen takia rakennamme suojia, joihin voidaan mennä piiloon, jos käy huonosti. Mutta toimivatko ne? Shelter-näyttely avoinna Valokuvakeskus Perissä 10.7.–9.8. Suojassa, mutta miltä? Christian Langenskiöldin näyttely pohtii elämän hämmentävyyttä Christian Langenskiöld ei usko, että hänen mielensä kestäisi väestönsuojassa muutamaa päivää kauemmin. Christian Langenskiöld sestä alkutekstistä
21 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET
22 A AMUSET JETSET Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 JANNE VALVE Timo Salmesmaa Shoja Lak Naantalin Kaivohuoneen estradille nousee tänä iltana mies, joka on saavuttanut kaiken mahdollisen musiikkibusineksessä – myynyt levyillään kultaa ja platinaa, levyttänyt maailmankuululla Abbey Road Studiolla, edustanut Suomea Euroviisuissa ja voittanut Tähdet, Tähdet -kilpailun. Massiiviseen 50-vuotiskonserttiin orientoituva Jari Sillanpää tunnelmoi kesäohjelmistollaan ennen Seinäjoen Tangomarkkinoille matkaamistaan. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa Jani Mäkilä Jaksaa, jaksaa! Pharrell Williamsin tahdissa bailanneet Tanja Bang ja Anne-Mari Heinikangas nauttivat auringosta ja väenpaljoudesta. Kolmen päivän Ruisrock-maratonin selättänyt Tanja vetäytyi Hirvensalon rauhaan. Seuraavaksi fokuksessa on kaupunkifestari DBTL. Kuuban aromeja. Pernod Ricard Finlandin Pasi Ilmanen ja Laura Järnefelt isännöivät Turussa vierailleita Jameson Ambassador Aisling Byrneä ja Havana Club Internationalin Evelyn Losadaa. Seurue tutustui kaupungin kulttuurielämään ja nautti illallista ravintola Tintåssa. Partyvaihteen kvartetti silmäsi Marilynissa ja Vegasissa aistien kesän trendimakuja. Parasta tuttujen tapaaminen hyvän musiikin säestyksellä. Eri alojen vaikuttajat kohtasivat Ruisrockissa rennoissa loma? iliksissä. Ranta VIP:ssä poreilleet Altian Pekko Vehviläinen ja Hartwallin Jerry Uotinen nauttivat Olavi Uusivirran maalailusta Venuksen Mia Blomin ja Terhi Heninisen seurassa. MTR Music Ei armoa. Tuskin on Ruisrockista selvitty, kun seuraava festari hengittää niskaan. Lokalahden Nopperlaan ensi viikolla levittäytyvä Karjurock yhdistää eri sukupolvet. Onnistuneella ohjelmapolitiikalla paikkansa vakiinnuttanutta festaria tähdittävät tänä kesänä mm. Uriah Heep ja W.A.S.P. Kovista kotimaisista kansaa viihdyttävät mm. Jenni Vartiainen, Happoradio ja Ruohosen veljekset. Viileästä alkukesästä kärsinyt Vesipuisto Jukupark on päässyt täyteen vauhtiin. Tämän kesän uutuus on mittava Funslide. Mr. Turut Kalle Wilén ja Ville Tapola testasivat Jukuparkin liukuja Niina Teräveden ja Suvi Tenhusen hehkeässä seurassa.
23 Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 AAMUSET 24
2 Keskiviikko 8. 7. 2015
27 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ELOKUVAT ovat aina katsojilleen subjektiivisia kokemuksia. Se korostuu erityisen hyvin komediaelokuvien kohdalla. Arvioin jokin aika sitten Aamusiin kesäkuussa ensi-iltansa saaneen Spy-komedian, jossa Melissa McCarthyn esittämä toimistosihteeri ryhtyy CIA:n salaiseksi agentiksi. Elokuvassa oli joitakin hauskoja hetkiä, mutta kokonaisuutena koin sen lähinnä kompastuvan juoneen ja omaan koheltamiseensa. Hymähtelin joillekin kohtauksille ääneen ehkä vain muutaman kerran. Jälkikäteen olen kuitenkin pohtinut, että olisin ehkä saattanut pitää elokuvasta enemmän kaveriporukassa ja täydessä salissa. Elokuvateatterissa raikaava kymmenien tai satojen katsojien nauru on herkästi tarttuvaa, mutta vastaavaa ketjureaktiota harvoin syntyy lehdistönäytöksissä, joissa on usein vain muutama katsoja. Tämä ei tee elokuvien arvostelemisesta ainakaan helpompaa. Jos komedia aiheuttaa räkäisiä naurunpyrskähdyksiä elokuvateatterissa, tuleeko siitä silloin antaa kiitosta oivaltaville tekijöille, täysillä mukana nauttineelle yleisölle vai vähän molemmille? OLEN yllyttänyt tyttöystävääni katsomaan kanssani jonkin komedian, jota olen itse pitänyt hauskana. Aivan liian monesti elokuvailta on keskeytynyt täysin nauruttomaan hiljaisuuteen, minkä jälkeen seuraa aina selitys: kyllä tämä isossa kaveriporukassa silloin toimi! Ehkä tunnelma vain on väärä! Ehkä komediaelokuvat todella ovat parhaimmillaan ison yleisön ympäröimänä. Jos komedia ei uppoa ensimmäisellä kerralla, kutsu iso joukko elokuvista pitäviä ystäviä vieraaksi leffailtaan ja kokeile uudestaan. Ja jos se ei iske vieläkään, suosittelen luovuttamaan. Elämä on turhan lyhyt tuhlattavaksi huonoihin elokuviin – ainakin kolmatta kertaa katsottaviksi. ESA TÖYKKÄLÄ Nauru tarttuu leffassakin PÄÄMINISTERI Juha Sipilän perusporvarihallitus kutsuu suurituloisia julkisen talouden tasapainotustaloustalkoisiin vapaaehtoisesti, kun taas vähävaraiset joutuvat kiristämään vyötään pakolla. Olemmeko siirtymässä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta hyväntekeväisyysyhteiskuntaan? Suurta huolta aiheuttaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen leikkausten ohella myös monien ikäihmisten tilanne. Suurin osa eläkeläisistä on jo nykyisellään varsin pienituloisia. Yli 75-vuotiaiden köyhyysaste on Suomessa korkea eli 19,5 prosenttia heistä elää EU:n köyhyysrajan alapuolella ja lähes kolmasosa yli 85-vuotiaista. Uusi hallitus uhkaa puolittaa työeläkeindeksit vuosina 2018 ja 2019 vaikka vaalikeskusteluissa luvattiin, oppositioon jätetyn SDP:n tavoin, ettei niihin enää puututa. Viime vaalikaudella eduskunta päätti SDP:n esityksestä eläketulovähennyksestä, joka tuo eläkeläiselle tänä vuonna keskimäärin 90 vuodessa lisää. Verohuojennuksia ei tämä hallitus enää eläkeläisille anna, mutta paljon lääkkeitä tarvitsevaa väestöryhmää rokotetaan, korottamalla lääkkeiden omavastuuosuutta. Suuri joukko ikäihmisiä joutuu miettimään ostaako ruokaa vai lääkkeitä kun molempiin ei enää raha riitä. Hallitus lupaa takuueläkkeisiin tarpeellisen korotuksen, mutta tämä toivottu korotus vesitetään eläkeläisten asumistuen heikennyksellä. Jopa vanhustenhoidon hoitajamitoitusta aikoo nykyhallitus huonontaa, vaikka se nykyiselläänkin (0,5 hoitajaa/hoidettava) on aivan minimissä. Näitä päätöksiä on kovin vaikeaa ymmärtää, sillä nyt yhä useampi ikäihminen ajautuu köyhyysloukkuun, jossa raha ei kerta kaikkiaan enää riitä elämiseen. EEVA-JOHANNA ELORANTA, KANSANEDUSTAJA (SD.) Ikäihmiset loukussa FENNOVOIMAN ja Rosatomin ydinvoimahanke nytkähti liikeelle, muttei voi sanoa että eteenpäin. Ydinvoimahankkeet toisensa jälkeen kompuroivat. Rakennusajat tuplaantuvat, omistajapohja hupenee, sijoittajat karkaavat. Vain Suomen poliittinen johto ja kuntien rahat pysyvät uskollisina. Turun kapunginvaltuusto päätti lähteä hankkeen osakkaaksi syksyllä 2013. Kun moni muu kunta ymmärsi hankkeen heikon tason ja yritykset luopuivat osuuksistaan, hokivat Turun ydinvoimauskolliset puolueet kokoomus ja SDP etulinjassa Fennovoiman syöttämiä mantroja hankkeen upeudesta. Vain vihreät vastustivat hanketta. Hankkeen lyhyt historia on murheellinen. Ensin tarvetta perusteltiin kotimaisuudella. Sitten mukaan lähti Venäjän valtiota lähellä oleva ja geopoliittisesti strategisesti toimiva Rosatom. Hallitus alkoi huomata hankkeen epäkohtia. Ehdoksi asetettiin, että rakennusluvan jättöön mennessä kotimaisuusasteen tulee olla vähintään 60 prosenttia. Eipä aikaakaan, kun elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) tiedotti että kotimaisuudella tarkoitetaan EUja ETA-alueen valtioita. Kuinka monella muulla politiikan sektorilla ETA-alue kelpaa kotimaiseksi? Onko työlupaasioita hoitava työministeri Jari Lindström (ps.) sitä mieltä, että ETA-alue on meille kotimaista? Argumentit vaihtuvat sen mukaan, mikä itselle sopii. Fennovoima-Rosatomin hankkeen tueksi on järjestetty uunituore kroatialainen pikkuyhtiö, jonka taustalla häärää venäläisiä oligarkkeja. Ei kuulosta kovin kotimaiselta. Eikä kuulosta kovin hyvältä bisnekseltäkään, muutenhan omistajuutta hinkuisi useampikin kotimainen rahoittajataho. Kroatialaisen bulvaanin mukaanotto on paniikkiratkaisu tilanteessa, jossa hanke ei ole taloudellisesti houkutteleva. Kaupunginvaltuuuston olisi pitänyt antaa Fennovoima-Rosatomille rukkaset. Varat olisimme voineet sijoittaa aidosti kotimaiseen ja uusiutuvaan energiantuotantoon. Ehkä jopa varsinaissuomalaiseen. Kunnallisia energiayhtiöitä, kuten omamme, on mukana hankkeessa, joka on ollut taloudellisesti ja poliittisesti susihuono alusta saakka. Kannattavuuslaskelmat ovat olleet koko alkutaipaleen ajan yhtä heikkoja. Omistuspohja on ollut kaiken aikaa epävakaa. Kroatialaisen Migrit Solar Energijan mukaantulo on vain hännänhuippu farssissa. Epävakaa omistuspohja ja uuden omistajan vakaavaraisuuden puute on riski myös muille. Tätä riskiä meidän ei kannata kantaa. Turku voi irtautua hankkeesta. Se olisi järkevä päätös. NIINA RATILAINEN (VIHR.), VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA Nyt irti Fennovoimasta