Lauantai 7. maaliskuuta 2015 | Nro 19 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turku sai ensimmäisen tyttökoulunsa vuonna 1882. Kansan suussa siitä tuli Tipula. Kaupunki s. 8 Tipulan tahdissa Pitkän linjan olutharrastaja Ville Salonen kaipaa Turkuun lisää pienpanimoita. Ja edes yhtä gastropubia. Maku&nautinto s. 12 Olutkulttuurin perässä Muotoiluopiskelijat loivat taidetta ylijäämästä. Sellaiseksi he tuntevat jossain määrin itsensäkin. Viihde s. 13 Taidetta roskasta Rikosten määrä kääntynyt laskuun Turussa. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 7.3.2015 Lauantai 7. maaliskuuta 2015 TAKAVUOSINA, kun Suomi oli vielä pärjäsi juoksun kestävyysmatkoilla, television urheiluselostajat puhuivat tasaisen vauhdin taulukosta. Tasaista vauhtia juostiin vain harvoin, sillä ainakin lopussa mentiin lujaa. Käsite oli silti varsin havainnollinen. Tasaisen vauhdin taulukko soveltuu myös kaupungin taloudenpidon arvioinnin välineeksi. Tilinpäätöksen yllättävä tulosparannus herätti hämmennystä valtuustossa. Ennusteen muuttamista soimattiin, eikä kaikille ollut täysin selvää mitä muutoksesta seuraa. Onko rahaa siis enemmän käytössä? Voidaanko nuukailu lopettaa? Ei valitettavasti voida. Pelivaraa tuli lisää, mutta mietittäväksi jää, missä kohdassa sitä halutaan käyttää. Viime kädessä siitä päättää valtuusto. KAUPUNGINJOHTAJA Aleksi Randell esittää nyt, että kuluvan vuoden budjettia muutetaan – kiristävästi. Se kuulostaa järjenvastaiselta. Mikä on esityksen logiikka? Tämän vuoden budjetti lyötiin lukkoon viime vuonna. Kuten tilinpäätös kertoo, luvut perustuvat väärille oletuksille. Menot kasvoivat viime vuonna vain 1,2 prosenttia. Ellei budjettia nyt kiristetä, ”löysät” käytetään tänä vuonna pois. Iso organisaatio nielee miljoonat ilman, että kukaan sitä missään edes huomaa. Kiristys ei siis tarkoita, että palveluja leikattaisiin tai huononnettaisiin lisää. Se tarkoittaa, että pyrkimyksenä olisi selvitä samalla menokasvulla kuin viime vuonnakin. Ilman kiristystä tahti kiihtyy tänä vuonna, mutta ensi vuonna menoja on leikattava rajusti, koska valtionosuuksien leikkaus kurittaa eniten silloin. Randell siirtäisi ”ylimääräiset” tästä vuodesta ensi vuoteen pehmentämään leikkausten rajuutta. RANDELL ehdottaa tasaisemman vauhdin taulukkoa. Juoksijan kunto kestää paremmin ilman kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Palvelujen järjestäminen on helpompaa ennakoitavassa ympäristössä, jossa muutokset eivät ole liian suuria. Valtuutetut protestoivat maanantain seminaarissa myös sitä, ettei muutoksesta ehditty juurikaan keskustella. Keskustelua olisi totta vie kaivattu. LASSE VIRTANEN Tasaisen vauhdin taulukko PITÄISIKÖ Suomen liittyä Natoon? HERMONEN: Suomen pitää olla niin turvallinen maa kuin mahdollista. Natoon liittyminen on asia, jota pitää harkita edelleen. Pitää taata se, että Suomea voidaan turvallisesti puolustaa sekä omin voimin että erityisesti katsomalla kenen kanssa. Yksin emme pärjää. RANTALA: Kaiken perustana ovat uskottavat omat puolustusvoimat niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Yhteistyötä pitää tehdä erityisesti Pohjoismaiden kanssa. Toisaalta EU:n yhteinen turvallisuus on tärkeä, ja Niinistönkin esittämä kyber-turvallisuus olisi varmaan hyvä asia. MH: Tietoverkkoihin ja muihin uudenaikaisen sodankäynnin välineisiin pitää kiinnittää erityisesti huomiota. Rauhan ja sodan raja hämärtyy. Suomalaistenkin turvallisuudentunteeseen vaikuttaa se, kun mediassa jokin propagandistinen kanta nousee vahvasti uutisiin. JR: Kansanäänestys voisi olla mielenkiintoista toteuttaa. MH: Kansanäänestys olisi hyvä asia. Se tekisi näkyväksi sen, mitä ihmiset ajattelevat. Luulen että se olisi myös naapurimaillemme viesti siitä, ettei Suomen kanta ole mikään poliittinen julistus tai sabotaasiyritys. JR: Pohjoismainen yhteistyö on mennyt uudelle välilehdelle. On äärettömän tärkeää, että Ruotsin kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Toki suomalaisten pitää myös aktiivisesti osallistua kansainvälisiin harjoituksiin. MH: Turussa on merivoimien pääesikunta. Turun ja koko Länsi-Suomen saaristo, Ahvenanmaa mukaan lukien, ovat erityisaluetta. Meillä on tällä saariston osaamisalueella paljon annettavaa sekä Itämeren alueella että kansainvälisestikin. On tärkeää, että suomalaiseen erityisosaamiseen satsataan. JR: Kun Suomi tekee materiaalihankintoja niin maameri kuin ilmavoimillekin, tulee niissä huomioida niin sanottu Nato-yhteensopivuus. Merivoimissa ja ilmavoimissa tätä on jo tehty jo pitkään. Maavoimissakin täytyy huomioida, että voidaan kumppanina osallistua harjoituksiin. MH: Meidän pitää olla sellainen osa tätä eurooppalaista puolustusta, jolla on oma erityinen osaamisalueensa ja strateginen paikkansa. Silloin teemme itsemme niin tarpeellisiksi, että meidät on erittäin heikkoa jättää yksin. POHOJALAASET sanovat aina, notta heillä päin on kaikki komiampaa. Ja sitten kun tupsahtaa tosi komia ylinopeussakko, tulee kauhea itku. EUROOPAN avaruusjärjestö ESA tarjoaa duunia lääkärille, joka on valmis lähtemään vuoden komennukselle Antarktikselle. Yhteydet muuhun maailmaan pannaan poikki. ESA hei, et sattuis tarvitsemaan myös muutamaa toimialajohtajaa? Meillä Turussa olisi hyviä tyrkyllä. KNUGEN Kaarle XVI Kustaa (kuvassa) tutustui Suomen-vierailullaan nuoriin yrittäjiin. Radio Airiston Aaltojen tietojen mukaan Kalle heitti illemmalla vapaalle pääkaupungin yökerhojen sykkeessä, jossa nuoret neidot tutustuivat vanhaan yrittäjään. Tack… …nej tack! ILVEKSIÄ kaadettiin Varsinais-Suomessa viime lokakuun ja tämän vuoden helmikuun aikana 48. Kaukalossa saalis on ollut huonompi. Kauheasti on ammuttu ja vain yksi kaato. KESKUSTA hiihtää Helsingissä vaaleihin vapaalla tyylillä. Joukkueeseen on temmattu Sporde Porttila. Jos Sporde valitaan eduskuntaan, marssitetaan kaikki maahan pyrkivät norjalaiset aina ensin pissatestiin. KOKOOMUKSEN VarsinaisSuomen piiri julkaisi vaalitavoitteensa. Siinä luvattiin... ööö... mitähän siinä luvattiinkaan? Eipä jäänyt mitään mieleen. Kuvitukseksi kelpaisivat saippukuplat taivasalla. tsi si n n a N DEBATTI Hermonen MERJA HERMONEN on kirkkoherra Liedosta ja vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa. JUKKA RANTALA on laatujohtaja Raisiosta ja keskustan ehdokas eduskuntavaaleissa. Rantala
5 Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 7. maaliskuuta 2015 Rikosten määrä on laskussa. Totta vai silmänlumetta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILVEKSIÄ saatiin saaliiksi helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 477. Edellisellä pyyntikaudella saalis oli 505 eläintä. Varsinais-Suomessa kaadettiin 48 ilvestä. Lupia oli haettu 134 ja myönnetty 55. Ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto. Niiden määrä on kasvanut selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Riistantutkimuksen kanta-arvio on 2 740–2 890 vuotta vanhempaa ilvestä. Varsinais-Suomessa kaadettiin 48 ilvestä TURUSSA toimiva Leipomo Salonen Oy ostaa Perheleipurit Oy:n tuoreleipäliiketoiminnan, tuotteet ja tavaramerkit. Perheleipurit Oy perustettiin 1999. Perheleipurit Oy on omistanut pääkaupunkiseudulla toimivan Primulan leipomon. Salosen leipomo jatkaa Perheleipureiden tuoreleipätoimintaa. – Leipomoala on Suomessa suuressa muutosvaiheessa. Kuluttajakäyttäytyminen eli kokemus tuoreesta leivästä on muuttunut kauppojen paistopisteiden lisäännyttyä. Yrityskaupalla uudistamme omaa toimintaamme ja vahvistamme asemaamme leipomotoimialalla, toteaa Leipomo Salonen Oy:n toimitusjohtaja Juha Salonen. Perheleipurit Salosen leipiin KARI LAINE POLIISIN tilastojen mukaan lähes kaikki rikoslakirikokset vähenivät Turussa viime vuonna. Pahoinpitelyrikokset vähentyivät vuoden sisällä 1 500:sta rikoksesta noin sadalla. Lounais-Suomen poliisilaitoksen tiedottaja Teemu Äikäs arvioi, että ilmiö on valtakunnallinen ja johtuu suurelta osin poliisin panostuksesta katuturvallisuuteen. Katutappeluita on pyritty ehkäisemään jo ennakolta sijoittamalla poliisipartioita pahimpiin paikkoihin. – Ravintoloiden edustoilla ja taksijonoissa paikalle ilmestyvät poliisiautot rauhoittavat kummasti rähinöitsijöitä, Äikäs kuvaa. Omaisuusrikoksissa Turussa oli edellisvuoteen verrattuna vähennystä noin 12 prosenttia. Turussa kirjattiin viime vuonna noin 10 000 varkautta. Apulaispoliisipäällikkö Timo Vuolan mukaan yksi selitys omaisuusrikosten vähenemiselle on ulkomaalaisten ammattirikollisjengien kiinnisaanti ja kovat tuomiot. Ulkomaalaisten osuus Turussa tehdyistä rikoksista oli viime vuonna noin 13 prosenttia. Korkeasta osuudesta ei Vuolan mukaan voi päätellä, että Turussa asuvat maahanmuuttajat olisivat erityisen kovia tekemään rikoksia. Iso osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista on Suomessa vain vierailulla olevien roistojen tekemiä. Maahanmuuttajien osuus Turun rikostilastoissa on viime vuosina ollut laskussa. Huumausainerikokset vähenivät Turussa edellisvuodesta noin 20 prosentilla. Onnistunut huumerikosten selvitys on Vuolan mukaan vaikuttanut myös omaisuusrikosten vähenemiseen. Suuri osa varkauksista liittyy huumerikollisuuteen. Vaikka huumerikollisuutta on saatu vähennettyä, on poliisi huolissaan erityisesti nuorten myönteisestä suhtautumisesta kannabiksen käyttöön. Turun poliisi selvitti viime vuonna yli 50 prosenttia kaikista rikoslakirikoksista. Omaisuusrikosten selvitys onnistui huonoiten, mutta väkivaltarikoksista selvitettiin yli 70 prosenttia. Kiireellisissä hälytystehtävissä Turun poliisi oli viime vuonna paikalla keskimäärin kuuden minuutin kuluttua siitä, kun oli saanut tehtävän hälytyskeskukselta. Rikosten määrä laskussa Turussa LASSE VIRTANEN VASEMMISTOLIITON valtuustoryhmä jätti maanantaina Johannes Yrttiahon johdolla valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan selvittämään Turun seudun energiaratkaisun vaikutus kaukolämmön hintaan. Aloitteessa viitataan siihen, että Turku Energia nosti alkuvuodesta kaukolämmöstä perittyä hintaa 9,9 prosentilla. Aloitteen mukaan kaukolämpö maksaa Turussa 43 prosenttia enemmän kuin Raumalla tai 25 prosenttia enemmän kuin Porissa ja Helsingissä. Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen on suivaantunut väitteistä. Kaukolämmöstä vastaavan Kuivasen mukaan hintaväitteet perustuvat Ouman Energiatehokkuus Oy:n lehdistötiedotteeseen, jonka tiedot ovat virheellisiä. – Se on huuhaaselvitys, täysin vailla asiantuntemusta, sanoo Kuivanen. Kuivasen mukaan Ouman on vertaillut pelkkiä energiamaksuja, ei kokonaishintaa, ottamatta huomioon maksujen kausivaihteluja, yhtiön kokoa tai siirtoverkon laajuutta. Kuivasen mukaan Turku Energian hintaa on verrattu muiden yhtiöiden viime vuoden alhaisimpaan hintaan. – Eivät ne ole vertailukelpoisia millään tavalla, sanoo Kuivanen. – Lähdekritiikkiä en ole huomannut missään. Väitteet ovat menneet läpi sellaisinaan, valittelee Kuivanen. Energiateollisuuden vuodenvaihteen tilastojen mukaan Turku Energian kaukolämpö on keskihintaista, toki noin kolmanneksen kalliimpaa kuin Raumalla. KUIVANEN sanoo, että Turku Energia korotti kaukolämmön hintaa sekä veronkorotusten että Orikedon jätteenpolttolaitoksen alasajon takia. Muutoksesta ilmoitettiin jo ennen kuin tiedettiin tarkkaan veronkorotuksen suuruutta. Muut yhtiöt nostivat hintaansa myöhemmin. Myös se vaikutti hintavertailun tuloksiin. – Suurin osa korotuksesta johtuu verojen korotuksesta. Uskoisin, että myös Vasemmistoliitto oli tietoinen Epätarkkaa tietoa Turku Energian mukaan kaukolämmön hintavertailuja on tehty asiantuntemattomasti ja tarkoitushakuisesti Monipolttoainelaitos nousee Fortumin nykyisten voimalayksiköiden viereen Naantalissa. Osa rakennuksista puretaan. Suurinvestoinnin vaikutuksista kaukolämmön hintaan on eriäviä näkemyksiä. Mikael Rydenfelt perusteista hallitusedustajansa kautta, sanoo Kuivanen. Kuivasen mielestä hintojen vertailu on mielekästä vain samansuuruisten yhtiön välillä. Niiden tuotantorakenne on vertailukelpoinen. – Tilanne on täysin erilainen jollain pienellä paikkakunnalla, jossa energiaa saadaan ison teollisuuslaitoksen hukkalämmöstä. Kuivanen muistuttaa myös, että vertailu on vaikeaa, ellei ota huomioon minkälaiseen maaperään siirtoverkko on rakennettu. – Espoo on rakennettu suolle ja vanhalle merenpohjalle, Lahti hiekalle. Maaperä vaikuttaa putkien rikkoutumiseen ja niiden uusimiseen, arvioi Kuivanen. TURKU Energia investoi Luolavuoren pellettilaitokseen kymmenen miljoonaa euroa. Investointitaso on nyt korkeahko, mutta Kuivanen arvioi, ettei seudullisella energiaratkaisulla ole ollut ainakaan negatiivista vaikutusta. Hän uskoo, että vaikutus on päin vastoin hintojen nousua jarruttava, kun Naantalin uusi monipolttolaitos aloittaa toimintansa vuonna 2017. Se käyttää uusiutuvia energialähteitä ja sen hyötysuhde on korkea, noin 90 prosenttia. – Tuotanto vihertyy. Raskaasta polttoöljystä halutaan kokonaan eroon. Varakapasiteetti on öljyä. Se on aina tappiollista. OMAISHOITAJAT ja läheiset -liiton ja sen paikallisyhdistysten OmaisOivatoimintaa järjestetään tänä vuonna jopa 142 kunnassa. Varsinais-Suomessa käynnistyy mentoroinnin pilottiohjelma, jossa eläkkeellä olevia sairaanhoitajia koulutetaan omaishoitajien tueksi. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin OmaisOiva on tänä vuonna laajentunut liiton 19 paikallisyhdistykseen 142 kunnan alueelle. OmaisOiva tarjoaa omaishoitajille tietoa, ohjausta ja vertaistukea mahdollisimman lähellä kotia. OmaisOiva-kioskit järjestävät tietoiskuja muun muassa kauppakeskuksissa. OmaisOiva-kahvilaan voi tulla saamaan tietoa ja vaihtamaan kokemuksia toisten omaishoitajien kanssa ilmoittautumatta ja sitoutumatta. Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry ja Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ovat käynnistäneet omaishoitajia tukevan mentoroinnin pilottiohjelman. Omaishoitajille tukihenkilöitä
7 Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 7. maaliskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TOLKIEN ja Suomi -luennolla kuullaan, kuinka Suomen mytologia ja kieli näkyy fantasiakirjailijan tuotannossa. Kaikille avoin englanninkielinen Studia Generalia -luento pidetään keskiviikkona 11. maaliskuuta kello 18–20 Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa. Folkloristiikan Fulbright-tutkija M. Lee Alexander kertoo, kuinka Suomen vaikutus näkyy J.R.R. Tolkienin romaaneissa. Tolkien ja Suomi yliopistolla –TYYLINI on ehkä vähän vanhempaan taittuva. Pidän tosi klassisista ja ajattomista vaatteista. Tykkään käyttää farkkuja, ballerinoja ja kauluspaitoja, kertoo Saara Koivisto, 18. Koivisto ostaa vaatteita vaihtelevasti eri paikoista. – Käyn perusliikkeissä sekä liikkeissä, joita ei ole Suomessa. Jalassani olevat farkut olen ostanut kai Cubukselta ja takin Stockmannilta. Laukun olen lainannut äidiltä. Koivisto tykkää käyttää etenkin sinistä, vaaleanpunaista sekä valkoista. – Materiaaleihin en kauheasti kiinnitä huomiota. Tärkeämpää on, millainen vaate itsessään on. Silkkipaidat ovat kyllä kivoja. Lempikenkiä ovat nilkkurit ja korkokengät. – Korkkareita en pysty käyttämään niin paljon. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Vanhahtavaa ja silkkiä Oletko Tipulan kasvatteja? Mitä muistat kouluvuosistasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Västäräkki, check. Vain kesä puuttuu. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Oona Karhunen Saara Koivisto, Yliopistonkatu. Peter Ramstén HEIKKI MÖTTÖNEN TURUSSA ryhdyttiin ajamaan tyttökouluasiaa 1800-luvun lopulla kahden tuoreen aatesuunnan vauhdittamana. Ensinnäkin J.V. Snellmanin luoma isämaallinen nationalismi vannoi pienen kansan sivistyksen kehittämisen nimiin ja toinen valtavirta oli Englannista leviämään lähtenyt naisasialiike. Jälkimmäinen oli rantautunut myös Turkuun Ruotsiin kautta. Naisasialiikkeen fokus oli selkeä, se ajoi yleensäkin naisten sosiaalisia, sivistyksellisiä sekä juridisia oikeuksia. Tältä aatepohjalta Turun kaupunki sai ensimmäisen yksityisen tyttökoulunsa vuonna 1882. Koulu ristittiin Turun Suomalaiseksi Tyttökouluksi. Opinahjo sijaitsi alkuun Gezeliuksenkadulla ja myöhemmin sitten Aurakadulla. Toiminta lähti käyntiin nelivuotisena keskikouluna, mutta lukuvuonna 1886-87 siitä tuli viisivuotinen valtion virallisia tyttökoulustandardeja vastaava oppilaitos. VUONNA 1892 koulusta tuli valtiollinen ja tarkoitti sitä, että sen ylläpitoresurssit kasvoivat merkittävästi. Myös oppilasmäärä kasvoi jatkuvana virtana. Tämäkään ei riittänyt, vaan myös tytöille piti turvata suora väylä kohti yliopisto-opintoja. Turun Suomalaisen Tyttökoulun yhteyteen perustettiinkin yksityisin varoin oma jatko-opisto vuonna 1895. Kun nämä oppilaitokset löivät hynttyyt yhteen, syntyi Turun Tyttölyseo, joka taipui kansan suussa varsin nopeasti Tipulaksi. Vuonna 1921 opintokokonaisuus laajeni kuusivuotiseksi keskikouluksi sekä kolmevuotiseksi lukioksi siihen päälle. Turun Tyttölyseo muutti uusiin omiin toimitiloihinsa vuonna 1926. Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja Yrjö Sadeniemi sekä arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnittelivat Samppalinnanmäelle massiivisen tiilirakennuksen, joka loistaa edelleenkin yli koko kaupungin. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen muun muassa älähti, että korkea ja kookas kompleksi pilaa koko perinteisen mäen. 1960-LUVUN alussa keskikoulu sai rinnalleen viisivuotisen rinnakkaisosaston. Kuusivuotinen keskikoulu romutettiin vuoden 1971 uudistuksissa. Alkuperäinen Tipula-merkitys siirtyi unholaan vuonna 1974, kun kouluun tuli myös poikia. Se toimi ennen peruskoulu-uudistusta muutaman vuoden Luostarivuoren yhteislyseon nimellä. Luostarinvuoren nimi sai alkunsa aikanaan samalla paikalla sijainneesta luostarista. Sen jälkeen koulun tarina on jatkunut Luostarivuoren yläasteena ja lukiona. Tänä päivänä kokonaisuuteen kuuluvat myös Martin ja Kerttulin yksiköt. Turun tyttöjen Tipula Isänmaallisuus ja naisasialiike edesauttoivat tyttökoulujen syntyä Satavuotiaan Tipulan oppilaita marssimassa juhlakirkkoon lokakuussa 1982. Tuolloin kouluun oli kelpuutettu poikiakin. Jonny Holmén OONA KARHUNEN ELÄINTEN kanssa työskentely puhuttaa 5-vuotiaita Anni Nummelinia ja Peetu Paulamäkeä. PEETU: Mä haluisin isona leijonankesyttäjäks. Ne kesyttää leijonii et leijonal pystyis ratsastamaan. ANNI: Mä en oo nähny koskaan leijonankesyttäjää. Mut niit on varmaan olemas sata miljoonaa. P: Mä uskon et niit on kymmenen. Leijonankesyttäjäks pääsee ku varaa vaa tietokoneelt paikan. Jos joku on kipee ni voi päästä. A: Jos on lemmikkileijona ni sitä voi alkaa kesyttää ku se on ihan villi poikanen. Sit tarvitaan vähän niinku hulavanne ja leijonan pitää hypätä siitä. Leijonankesyttäjät voi olla töis vaik sirkuksessa. P: Tai sit jos on kotona isäleijona ni voi pukeutuu leijonankesyttäjäks ja yrittää sitä kesyttää. A: Leijonan kesyttäminen on varmaan vaikeeta. P: Nii. mut oikeil leijonankesyttäjil se ei varmaa oo ku ne on harjotellu leikkileijonil. A: Mä haluisin kyl isona eläinlääkäriks. Mä haluisin hoitaa eniten siilii ku mä aion hankkii semmosen isona. P: Jos minä oisin eläinlääkäri ni mä haluisin hoitaa kipeitä isäleijonia ja tiikereitä ja leopardeja ja susia. Sit jos aikoo niit eläimii lääkäröidä ni niihi pitää ampuu nukutuspistoolilla. Jos se eläin herää ni sit se voi lähtee juoksemaan. A: Jos eläinlääkäri ois ihan tavallinen eläinlääkäri ni miksei se vois hoitaa ihan kaikkia maailman eläimiä? Vaik haisunäätiä ja majavia. P: Mut haisunäätiä pitää varoa. A: Ne haisee vaan sillon ku ne pelkää. P: Kaikkii hurjii eläimii pitää ampuu nukutuspistoolil jos ne juoksee ja rimpuilee. Lääkäröitäviä leijonia
9 Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 7. maaliskuuta 2015 Granberg kiertää Euroopassa TUTO lähti kuluvaan Mestiskauteen kovin tavoittein. Runkosarjassa joukkue ei kuitenkaan ole esittänyt kovin vakuuttavaa riemumarssia. Runkosarja on ollut Tuton osalta vaihteleva. Pudotuspeleissä kaikki on kuitenkin mahdollista. Paljon vastuuta lepää kokeneiden pelaajien harteilla. Tuukka Pulliainen, Toni Jalo ja Aki Keinänen (kuvassa) etunenässä ovat paljon vartioina. Myös ykköstorjuja Kaapo Kähkösen kyvyt punnitaan hyvän kauden jälkeen todenteolla vasta nyt. Jos loukkaantumisista kärsinyt kokenut kaarti nousee tasolleen, marssii Tuto mitalipeleihin. Jos kokenut kaarti syttyy ylisuorittamaan, jopa mestaruus on mahdollinen. Tuto etenee tai kaatuu kokeneiden pelureiden mukana. Jos Pulliainen ja kumppanit eivät onnistu, on kevät nopeasti ohi. ILKKA LAPPI Kokeneiden suuntaan Ketkä turkulaiset nuoret futarit kannattelevat tulevaisuuden Huuhkajia? ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JALKAPALLOKAUTTA 2014 ei Interin leirissä mielellään muistella. Joukkueen kokoaminen kesti ja loukkaantumiset vaivasivat. Lopputuloksena oli vasta sarjan yhdeksäs tila. Kaudesta jäi hapan maku niin joukkueelle kuin kannattajillekin. Uuteen kauteen sinimustassa leirissä lähdetään kovalla itseluottamuksella. Joukkue on tehnyt kovia hankintoja etunenässä TPS:sta kaapattu Jukka Lehtovaara. Näyttöhalu Kupittaan pukukopissa on kova. – Haluamme revanssin viime kaudesta. Se on koko joukkueen yhteinen päämäärä, tiivistää päävalmentaja Job Dragtsma tunnelman Interin pukukopissa. Kun kauden alkuun on aikaa runsas kuukausi, kokenut hollantilaisluotsi on levollinen, vaikka harjoitusottelut tuloksellisesti ovatkin olleet vuoristorataa. Pohjakosketus koettiin Liigacupin ottelussa HIFK:ta vastaan, kun Inter sai kuonoonsa 6–0. – Harjoitusotteluissa on ollut hyviä asioita näkyvissä, vaikka tulokset ovatkin vaihdelleet. Lisäksi saamme joukkueen kasaan lähiaikoina. Meille jää aikaa runsas kuukausi ennen kauden alkua löytää avauskokoonpano ja harjoitella. Tilanne on parempi kuin vuosi sitten. Olemme valmiita, kun kausi alkaa, Dragtsma vakuuttaa. VALMIS on syytäkin olla. Viime kaudella heikko alkukausi antoi tahdit koko Interin kaudelle. Myös alkavalla kaudella alkukauden pelitahti on tiivis. Kesäkuun loppuun mennessä kaudesta on ehditty pelata jo puolet. – Alkukaudella on paljon pisteitä jaossa. Senkin vuoksi lähiviikot ovat tärkeitä. Avauskokoonpanon ja sopivan pelitavan löytäminen ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Alkavallekin kaudelle mestariksi on vain yksi suosikki. HJK on tehnyt kovia hankintoja, etunenässä japanilainen Mike Havenaar. Dragtsma uskoo kuitenkin, että Klubin takana pakka on tasainen. – HJK:n jälkeen muut joukkueet ovat tasaisia. Monella joukkueella on mahdollisuus nousta taistelemaan mitaleista. Myös me voimme olla siinä ryhmässä, Dragtsma arvioi. MENESTYSTOIVEILLE pontta antavat myös mielenkiintoiset hankinnat. Lehtovaaran lisäksi ovat muun muassa lupaavia otteita esittänyt Vahid Hambo on taatusti pelaaja, josta Kupittaan lehtereillä iloitaan alkavalla kaudella. Parikymppisen HJK-kasvatin lisäksi Interin omilta kasvateilta Dragtsma odottaa paljon. Etunenässä 16-vuotias Kaan Kairinen ja 17-vuotias Oskari Qvick ovat joukkueen kynnyksellä. – Kairinen ja Qvick saavat varmasti riittävästi tilaisuuksia kauden aikana näyttää taitonsa. Heidän kanssaan pitää kuitenkin olla tarkkana. Taidollisesti he ovat riittävän hyviä, mutta pitää miettiä paljonko he jaksavat pelata korkealla tasolla, Dragtsma pohtii. Revanssi viime kaudesta Inter pääsee uuteen kauteen aiempaa paremmista lähtökohdista Inter viime kausi päättyi tappioon cupin finaalissa. Nyt on revanssin paikka. Job Dragtsman joukkueen kausi käynnistyy 12. huhtikuuta kotiottelulla SJK:ta vastaan. Compic/ Mauri Ratilainen t VIIMEISET neljä kautta Aasian tourilla kilpaillut Joonas Granberg (kuvassa oik.) kisaa alkavalla kaudella Euroopan Challenge Tourilla. Turkulaisgolfarin kauden ensimmäinen koitos on edessä maaliskuussa Portugalissa. Kausi päättyy lokakuun lopussa. Yksi Granbergin kauden pääkisoista on edessä elokuussa, kun miehen kotikenttä Aura Golf isännöi Challenge Tourin -kisaa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
11 Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 7. maaliskuuta 2015 AAMUSET 12 Maku&nautinto TEEMU P. PELTOLA VAIKKA Suomessa eletään pienpanimoiden buumia, ei Turun seudusta voi sanoa samaa. Aikanaan Suomen merkittävin panimokaupunki on pudonnut pienpanimorattailta. Suomen olutseuran hallituksessa istuvalla turkulaisella Ville Salosella on tarjota selitys. – Panimoteollisuuden keskittymiseen ei täällä osattu varautua. Menetimme pitkäksi aikaa omat oluemme. Panimoravintola Koulu on ilahduttavasti tuonut pienpanimo-oluet kaiken kansan suihin. Myös kaarinalainen Radbrew on loistelias yritys tehdä hienoja pienpanimo-oluita. Toivottavasti jaksavat ja viitsivät jatkaa, sillä alku lupailee hyvää. Salosen mielestä Turkuun mahtuisi ainakin pari pienpanimoa lisää. – Toivoisin, että varsinaissuomalainen pienpanimobuumi saataisiin todelliseen liekkiin, koska tällä hetkellä homma on vielä lapsenkengissä. Kulmakuntamme pystyy parempaan, mallasohraahan täällä viljellään runsaasti. Olutravintolakulttuuri on Turussa sentään paremmissa kantimissa. Tasokkaita olutvalikoimia löytyy ravintoloista koko ajan enemmän. – Valikoimat kestävät kansainvälisen vertailun ja yllättäviäkin tuotteita ilmestyy tiskille tiheään tahtiin. Ikävä yksityiskohta on se, ettei kaupungissa ole ainoatakaan gastropubia jossa olisi tasokkaat oluet ja hienot olutruuat. Helsingissä, Tampereella ja jopa Vaasassa on gastropubit saatu pyörimään. Toivon, että asia korjaantuu, kunhan saamme alueelle lisää pienpanimoita. KÄSITYÖOLUESTA puhutaan enemmän kuin koskaan. Mutta mitä se oikeastaan on? – Käsityöoluita kutsutaan joskus snobistisesti artesaanioluiksi. Niissä korostuvat oluenpanon hienoimmat perinteet. Tähdätään makuun, vivahteisiin ja jopa yllätyksellisyyteen. Käsityöoluen suuri filosofia on se, että joku on sen juuri sinulle keittänyt, Salonen muotoilee. Hän muistuttaa, että käsityöoluen takana on tarina ja kasvot. – Bulkkilagereilla pyritään luomaan kuluttajalle turvallisuudentuntua. Niiden menestys perustuu mahdollisimman suureen myyntivolyymiin. Bulkista puuttuvat ostajakuntaa karsivat ominaisuudet, sillä tuote on viilattu matalan ärsytyskynnyksen tavaraksi. Salonen muistuttaa, että käsityöoluissa korostuu paikallisuus ja alueelliset olutperinteet. Suomesta hän nostaa hyväksi esimerkiksi perinteisen sahdin. – Paikallisuuden ohella käsityöoluiden vahvuus on eri kuluttajaryhmien herkkäkorvaisessa kuuntelussa. Jälkeenjäänyt olutkulttuurimme Olutharrastaja Ville Salonen kaipaa Turun seudulle lisää pienpanimoita Olutharrastus on nousemassa samalle tasolle viinien maistelun kanssa. Ville Salonen (pikkukuvassa) esittelee Stefan Lindforsin suunnittelemaan oluttuoppia. Thinkstock Riitta Salmi ”Menetimme pitkäksi aikaa omat oluemme.”
13 A AMUSET VIIHDE Lauantai 7. maaliskuuta 2015 Kolahtavatko House of Cardsin uudet jaksot? TURUN konservatorio ja Turun filharmoninen orkesteri järjestävät jälleen kerran Lasten musiikkijuhlat. Ohjelmassa on muun muassa Artsopan Noita Nopparalla ja soittajaiset -niminen musiikkisatu ja Turun filharmonisen orkesterin kansainväliseen lasten kuvataidekilpailuun ja juhlavuoteen liittyvät Fairy Tale -konsertit. Lasten musiikkijuhlat järjestetään 14.–22.3. Musiikkifestarit lapsille FRANK Underwood on kivunnut pitkän, tuskaisan ja paikoin verisenkin matkan maailman vaikutusvaltaisimman poliitikon työpöydän äärelle. On hankalaa olla Yhdysvaltain presidentti, jota ei ole valittu demokraattisin vaalein: kannatusluvut ovat hävettävän matalat, ja kulissien takana uudet viholliset lyövät kättä vanhojen pelurien kanssa. House of Cards jatkaa uusilla jaksoillaan edeltäviäkin kausia ajankohtaisemmalla otteella. Vakoiluteema muistuttaa itsestään edelleen kaiken taustalla, mutta nyt pelissä ovat Yhdysvaltojen ja Venäjän viilentyneet suhteet. Kevin Spacey ei ole luopunut maneereistaan – ja miksipä olisikaan, koska kylmä ja kaksinaamainen ote toimii edelleen. Kenelle: Kaikille, jotka ovat jälleen odottaneet Underwoodin viiltävää katsekontaktia vuoden ajan. Arvio: House of Cards näyttäytyy mahtavampana ja globaalimpana kuin aiemmin. ESA TÖYKKÄLÄ Valta murenee ESAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARMA NAKKI ik l i ESA TÖYKKÄLÄ ”JOS sitä ei kerran ole tarjolla valmiina, tehdään se sitten itse.” Tämän ajatuksen pohjalta Turun ammattikorkeakoulun muotoiluopiskelijat ryhtyivät hahmottelemaan koulun ulkopuolista projektia, joka yhdistäisi muotoilijoiden luovuuden ja kirpputoreilta, roskalavoilta ja työmailta kerätyt ylijäämämateriaalit. Opiskelijat kaipasivat lisää käytännön tekemistä, koska itse opinnoissa sellainen on jäänyt vähemmälle. Lopputuloksena on Left Overs -roskamuotoilunäyttely, joka haluaa säpsäyttää ihmiset hereille kulutushysteriasta. – Näyttely kyseenalaistaa, kuinka paljon ja minkälaista tavaraa tarvitaan lisää. Kun meistä kerran valmistuu muotoilijoita ja tarkoituksenamme on mahdollisesti tuottaa sitä tavaraa vielä lisääkin, niin haluamme nostaa esiin jo olemassaolevien materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia, projektissa mukana oleva Inka Mäkiö kertoo. –Jos menee esimerkiksi kirppareille kiertämään, niin nehän ovat täynnä jos jonkinmoista vaatetta. Joitakin ei edes pysty käyttämään uudestaan, kun ne ovat jo alun perin niin huonosti tehtyjä, sanoo muotoiluopiskelija Tytti Nieminen. LEFT Overs -näyttelyssä on mukana kaikkiaan kymmenen muotoiluopiskelijaa. Ideana on, että mitään ei saa hankkia teoksia varten uutena. Kaikkien materiaalien tulee olla kierrätettyjä. Muotoilukoulutus on Turussa pienenemään päin. Osastoja Turun ammattikorkeakoulun sisällä on yhdistelty, ja muotoiluopiskelijat työskentelevät merija koneteknologian alaisuudessa. Lisäksi aloituspaikkojen, kontaktituntien ja työpajaohjaajien määrää on vähennetty ja yhteistyö muiden alan opiskelijoiden kanssa on kuihtunut. Rumasti ilmaistuna Turun muotoiluopiskelijat kokevat olevansa kuin näyttelynsä teoksia: ylijäämäkamaa. Left Overs -näyttelyllä he haluavat kiinnittää kävijöiden huomion kuluttamisen ohella myös muotoilukoulutuksen tilanteeseen ja samalla siihen, miksi muotoilua ylipäätään tarvitaan. – Muotoilu on sisällä vähän joka paikassa, ei pelkästään tuotteissa. Muotoilulla voi parantaa monia asioita lähtien vaikka Kelan lomakkeista ja päätyen kahvikuppiin, Inka Mäkiö sanoo. – Esimerkiksi yhdellä kurssilla oli bussiliikenteen suunnittelua: miten saadaan nivottua tiedotus, pysäkit, bussikortit ja muut asiat niin, että bussia olisi kätevä käyttää. Se on palvelumuotoilua, muotoiluopiskelija Veera Lintunen kertoo. Left Overs -näyttely on esillä Yliopistonkadun K-Supermarket Kivikukkaron katutasossa 13.– 29. maaliskuuta. Ylijäämien näyttely Muotoilijaopiskelijoiden roskaluomukset muistuttavat kuluttamisesta Left Overs -näyttelyn ovat koonneet Inka Mäkiö (alhaalla), Mirva Mikkonen, Veera Lintunen, Joel Törrönen, Melina Luukka ja Tytti Nieminen. Kuvasta puuttuvat Johanna Liipola, Tessa Ojala, Maiju Kinnunen ja Petra Yrjölä. Esa Töykkälä
Lauantai 7. 3. 2015 2
3 Lauantai 7. 3. 2015
Lauantai 7. 3. 2015 4
5 Lauantai 7. 3. 2015
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 7. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KYSYIN taannoin eräältä parikymppiseltä neitokaiselta, osaako hän parsia? Ai, osaanko kokata parsaa? Se on pahaa, vaikka kaikki fitnesstyypit suositteleekin sitä, kuului vastaus. Kyseinen kommunikaatiokatkos nousi mieleeni lukiessani useassa valtakunnallisessa sanomalehdessä viime viikolla julkaistua mielipidekirjoitusta. Joukko teknisen työn opettajia julkisti huolensa ensi vuonna voimaan tulevasta uudesta peruskoulujen opetusohjelmasta. Käsityöaineiden vuosiviikkotunteja siirretään yläkoulusta ensimmäisille luokille ja oppilaan halutessa keskittyä muihin valinnaisiin aineisiin, sahaa tai sukkapuikkoja ei tarvitse käteen sovitella enää seiskaluokan jälkeen. Ymmärrän opettajien huolen. Toki kädentaidot ovat mielekästä puuhaa alakoululaisille, mutta ratkaisevat opit omaksutaan teini-iässä. Itse olin aikoinani yläasteellani ensimmäinen, joka sai valita tekstiilityön valinnaiseksi aineeksi tuplana. Ratkaisu takasi mahdollisuuden tutustua erilaisiin käsityötaitoihin laajemmin ja innostua tekemisestä oikeasti. KÄSITYÖLÄISTÄ minusta ei tullut, mutta perustaidot ovat hallussa. Se ei ole itsestäänselvyys. Monissa lapsiperheissä villasukat tai talvipuvut heivataan roskiin pienen pilkottavan reiän takia. Tai juhlamekko kiikutetaan ompelijalle napin irrotessa. Ja seuraavassa lauseessa surraan rahatilanteen tiukkuutta. Kaikkien ei tarvitse kutoa ranteitaan rasitusvammoille tai nikkaroida keittiöön uutta pöytää, mutta pienistä korjaustaidoista on arjessa rahanarvoista hyötyä. Etenkin siinä vaiheessa kun irtaudutaan maamon helmoista sinnittelemään opiskelijabudjetilla. Parsan ja parsimisen erottava ja tauluilleen naulan seinään saava nuori on jo hyvässä alussa. HANNELE SIVONEN Parsitaan parsaa MUMMULLANI diagnosoitiin hiljattain alkava muistisairaus. Hän asuu edelleen omassa pienessä talossaan ja saa perheenjäseniltään apua ja läsnäoloa joka päivä. Näin pärjätään, nyt. Kaikilla ikääntyneiden omaisilla ei ole mahdollisuutta auttaa niin paljon kuin he haluaisivat. Joillakin vanhuksilla ei ole ketään, kenen puoleen kääntyä. Avuntarve ikääntyneen terveydentilan vuoksi voi myös käydä niin vaativaksi, ettei läheisten tuki riitä. Tämän päivän hittijuttu tuntuu silti olevan vanhusten laitosasumisen alasajaminen. Vanhainkodit muutetaan palveluasumisyksiköiksi. Pääasiassa se tarkoittaa vain nimen vaihtumista hienommaksi ja hoidettavan laskun kasvua. Samalla hehkutetaan kotiin vietäviä palveluja, joiden avulla ikäihmiset saavat elää ihmisarvoista elämää omassa kodissaan – koska sitähän kaikki kuulemma haluavat. Viime vuonna hallitus päättikin peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla säästää vanhusten laitoshoidosta peräti 300 miljoonaa euroa. Rahat eivät siirtyneet kotihoitoon. Eläkeindeksiäkin leikattiin demariministerin viitoittamana, mistä seuraa taloudellisia ongelmia hoitopalvelujen tarpeessa olevalle. Ikäihmisten hoivaan ja hoitoon liittyy paljon iloisia kertomuksia, mutta myös synkkiä tositarinoita. Kotihoidon työntekijät uupuvat kiireen alle ja kokevat riittämättömyyttä ja surua asiakkaidensa puolesta. Politiikassa kuulee usein, ettei asioida voi laittaa vastakkain. Minun mielestäni voi, ja pitääkin, koska politiikka on valintoja eri kohteiden välillä, joita rahoitetaan samasta veronmaksajien pussista. Vahvan taloudellisen kasvun vuosina vanhat puolueet ovat keksineet eturyhmilleen uusia kivoja juttuja, joita on ylläpidetty verovaroin. Vain mielikuvitus on ollut rajana. Suomessa tulee käydä vakava keskustelu siitä mitkä tehtävät kuuluvat yhteiskunnan rahoitettavaksi ja järjestettäväksi ja mitkä eivät. Suomalaiset maksavat veroja mielellään silloin kun he kokevat niiden käytön järkeväksi ja tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalija terveyspalveluihin halutaan panostaa eniten. Suomalaiset ovat sen sijaan valmiita leikkaamaan mieluiten kehitysavusta, maahanmuutosta sekä urheilusta ja kulttuurista. Parhaiten tätä vastaa perussuomalaisten ohjelma. MARIA LOHELA KANSANEDUSTAJA (PS.) Huolehditaan vanhuksista KOULUTUKSESTA ei ole varaa säästää enää euroakaan. Niin peruskuin toisen asteen oppilaitokset ovat tunnollisesti säästäneet ja se säästö on otettu nimenomaan opetuksesta. Opetuksesta säästäminen tarkoittaa oppilaan oikeuksien heikentymistä ja opettajan työmäärän kuormittumista. Korkeakoulutkaan eivät ole säästyneet tältä paineelta. Tilavuokrat ja muut palveluhinnat ovat nousseet tasaisesti, mutta opetukseen eli varsinaiseen tehtävään sidottu raha on puolestaan laskenut ja valunut noihin muihin kustannuksiin. Valtionosuuksien pienentyminen on osasyy, mutta myös kunnat tekevät arvovalintoja niiden ohjaamisessa. Katse on suunnattava sisältöihin ja ymmärrettävä koulutuksen merkitys yhteiskunnan rakentajana. Tulevaisuuteen satsaaminen vaatii selkeitä ratkaisuja ymmärtämällä ja kuuntelemalla opetuskentän ääntä Me tarvitsemme toimivan varhaiskasvatuslain, missä toteutuu niin työntekijän arvostus kuin lapsen kolmiportaisen tuen muodot. Tarvitsemme satsauksia perusopetuksen uuden opetussuunnitelman toteutumiseen ja selkeitä resursseja tuen toteutumiseen lähikouluissa. Koulujen oppimistulosten alueellisia eroja on kavennettava erityisillä tukitoimilla. Toisen asteen koulutuksessa on panostettava joustavuuteen teorian ja käytännön yhdistämisessä. Koulutusjärjestelmän on pyrittävä reagoimaan teollisuuden muutoksiin. Tarvitaan toisen asteen opettajien koulutukseen satsaamista uusilla kehittyvillä aloilla, sekä koulutuspaikkojen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämistä. Korkeakoulujen on saatava erikoistua vahvuusalueisiinsa ja niiden perusrahoitusta on vahvistettava. Tasokas koulutus on takuu talouskasvulle sekä tasa-arvoiselle ja oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. TARU PÄTÄRI (SD.) Loppuun säästetty