Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 | Nro 52 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turusta lähtee yleisurheilun EM-kisoihin neljä naisurheilijaa. Pika-aituri on Nooralotta Neziri on ykkösnimi. Urheilu s. 8 Onko nyt Nezirin vuoro? Maidottoman kesäherkun saa loihdittua yhdistämällä cashewkermaa marinoituihin mansikoihin. Maku&nautinto s. 12 Herkku ilman maitoa Haluatko maratoonariksi? Moni haluaa. Vuodessa se onnistuu, jopa nollatasolta ponnistettaessa. Siitä vain polulle. Terveys&liikunta s. 14 Vuodessa maratonille Pansio-Perno yhä maan ykköspaikalla maksuhäiriömerkinnöissä. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AVOMAAN kurkkua poimitaan jo Lounais-Suomessa. Poiminta on alkanut reilusti aiemmin kuin normaalisti ja sato näyttää erittäin hyvältä. Kurkkusato on hyvin riippuvainen säistä, sillä kurkku ei pidä liian kuumasta eikä liian kylmästä. Tänä vuonna säät ovat olleet erittäin suotuisia. Kurkut saatiin peltoon ajoissa ja ne ovat saaneet kasvaa rauhassa. Poiminnan jälkeen kurkkuja tuodaan Turkuun Orkla Foods Finlandin vihannestehtaalle. Kurkkusadosta ennätyshyvä HALISTEN alueelle pitkään kaivattu nuorisotila toteutuu. Turun kaupungin omistaman Kuuvuoren nykyisen nuorisotilan toiminta siirtyy Halisten puolelle liikekeskukseen, jossa nuorisotila saattaa aueta jo vuoden lopulla, ainakin ensi vuoden alussa. Uusi nuorisotila aukeaa Halisten kerrostaloasutuksen tuntumaan Gregorius IX:n tie 8:ssa sijaitsevan liikekeskuksen entiseen pubiin. Varsinais-Suomen Punainen Risti ja Turun kaupungin nuorisopalvelut pyörittävät toimintaa yhteistyössä myös uudessa tilassa. Halisiin tulee nuorisotila Minkälainen on kunnon kesäloma? Mitä siihen kuuluu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KADUNRAKENNUSTYÖ sulkee Suutarinkadun Nättinummessa liikenteeltä alkaen 5. heinäkuuta ja päättyen 30. kesäkuuta 2017. Viemärija vesijohtotyöstä huolimatta tonteilleajo on mahdollista. Sillan korjaustyö kaventaa ajokaistaa Tengströminkadulla Kärsämäessä 5.–31. heinäkuuta. Toinen ajokaista on suljettu ja kevyen liikenteen väylä on kavennettu. Katurakenteen korjausja päällystystyö haittaa liikennettä Katteluksenkadulla Varissuolla 5.–31. heinäkuuta. Päivittäinen on työaika kello 6–18. Ajokaista on kavennettu tai suljettu. Suutarinkatu suljettu liikenteeltä KELAN mukaan opiskelijan kannattaa hakea opintotuki ajoissa, sillä tuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta alkaen. Useimmissa ammatillisissa opinnoissa opiskelija voi saada opintotuen elokuusta alkaen. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan täytyy toimittaa opintotukihakemus Kelaan elokuun loppuun mennessä, jotta Kela voi myöntää tuen myös elokuulta. Korkeakouluja lukio-opintoihin voi yleensä saada opintotuen vasta syyskuusta alkaen. Kela: Hae jo nyt opintotukea LASSE VIRTANEN YLI 13 000 katsojaa on lähdössä tyytyväisenä pois Paavo Nurmen stadionilta. Tyytyväisenä sen takia, että sää suosi yleisurheilukilpailua ja tulostaso oli kova. Mutta mitä odottaakaan portilla. Pöydällinen termospulloja ja muuta tavaraa, jota ei saanut vielä stadionille. Ne ovat jääneet narikkaan odottamaan poislähtöä. Sama näky toistuu yleisötapahtumasta toiseen, oli kyse sitten jalkapallomatsista tai kesäfestarista. Tavarakasassa on polkupyöräkypärää, moottoripyöräkypärää, teräskärkistä sateenvarjoa, pulloja ja palloja. Ne odottelevat hetkeä, jolloin tapahtuma päättyy. – On paljon tietämättömyyttä, arvioi Olli Taulio, joka on turvallisuuspäällikkönä Interin kotiotteluissa Veikkausliigassa ja turvallisuusyhtiö PSF Finland Oy:n operatiivinen johtaja. Suomalainen perisynti on myös se, että paikalle tullaan vasta viime tingassa. Jonoja syntyy, vaikkei väkeä olisi edes poikkeuksellisen paljon. – Tarkastukset saatetaan silloin tulkita kiusantekona ja yksittäinen järjestyksenvalvoja on tulilinjalla. Joudutaan kuuntelemaan henkilökohtaisuuksia. Onneksi se on harvinaista, arvioi Taulio. Turvallisuusmääräyksiä antaa poliisi, mutta Suomen Palloliitolla ja Veikkausliigalla on lisäksi omat ohjeistuksensa. Astalot tai esineet, jotka voisi heittää kentälle, eivät ole sallittuja. Kypärien, pallojen ja pullojen lisäksi kiellettyjä ovat esimerkiksi pyrotekniset tuotteet, laserosoittimet, alkoholi ja huumausaineet. KATSOMOON yritetään silti tuoda kaikenmoista, yleensä taskuun unohdettuna tai muuten epähuomiossa. – Muutama matsi sitten stadionille yritettiin viedä lasipurkki. Olisiko siellä ollut oliiveja. Veitsiäkin on ollut laukussa, yleensä ne on sinne unohdettu. Iäkkäämpi rouvashenkilö selitti, että hänen piti kuoria veitsellä Lidlissä sitruunoita. Kieltämättä olin hiukan haavi auki, muistelee Taulio. Fanien banderolleissa ei saa olla liian pitkiä tukikeppejä. Lakanoiden materiaalin on oltava paloturvallista ja tekstitkin tarkastetaan. – Niille, joilla on selkeät fanitunnukset, tehdään tarkastus. Pistokoeluontoisesti, sanoo järjestyksenvalvoja Juha Laine. – Aika monta kertaa on jouduttu poistamaan naisten käsilaukusta hiuslakkapullo. Montako järjestyksenvalvojaa liigaottelussa on? – Se riippuu ottelun riskiluokituksesta, siitä tuleeko paikalle vierasjoukkueen kannattajia, mikä on viikonpäivä ja kellonaika, sanoo Taulio. Korkean riskitason ottelussa tarkastetaan ennakkoon jopa vessat, jotta soihtuja ei saada salakuljetettua katsomoon. Turvaorganisaation koko vaihtelee 20:stä 60:een järjestyksenvalvojaan. Tarvitaan paarinkantajia ja ensiapupäivystys, ison yleisön tullessa myös palovahteja, lipuntarkastajia, ja liikenteenohjaajia. – Lähtökohtaisesti on yksi järjestyksenvalvoja sataa katsojaa kohti. KUN jotain tapahtuu, vastuussa on yleensä järjestävä seura. Palloliiton sanktiot ovat useimmiten sakkoja. – Sanktiot ovat turvallisuutta varten. Tietysti jos sääntöjä tulkitaan äärimmäisen tiukasti, jokaisesta ottelusta voi antaa jonkun sanktion, mutta se ei ole toivottavasti tarkoitus, sanoo Interin hallintopäällikkö Lauri Kemppainen. Kemppaisen mukaan ottelutapahtuman järjestämisessä suunnitelmallisuus on lisääntynyt ja riskejä ennakoidaan. – Turvallisuus on aika iso osa ottelupäivän kuluja. Se on onneksi käännettävissä osaksi asiakaspalvelua. Järjestyksenvalvojat eivät ole valvomassa vain turvallisuutta, vaan myös auttamassa. – Suuri osa työnkuvaa on auttamista ja opastamista, säestää Taulio. Ei pulloja eikä palloja Yleisötapahtumiin viedään monenlaista tavaraa, usein vahingossa LASSE VIRTANEN SUOMEN Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriöt kasaantuvat asuinpaikoille, jotka pysyttelevät samoina vuodesta toiseen. Yli tuhannen asukkaan postinumeroalueista Pansio-Pernossa (postinumero 20240) Turussa asuu edelleen eniten maksuhäiriöisiä ja vähiten Pohjanmaan Luodossa. Espoo erottuu joukosta positiivisesti. Maksuhäiriöriski on siellä pienin. Maksuhäiriömerkintöjä on noin 8,4 prosentilla suomalaisista. Pansio-Pernossa 23,1 prosentilla asukkaista on maksuhäiriö, kun taas Pohjanmaan Luodossa ainoastaan 1,1 prosentilla. Pansio-Pernossa maksuhäiriöisten osuus on kasvanut vuodessa 0,7 prosenttiyksiköllä, Luodossa laskenut 0,2 prosenttiyksiköllä. Ääripäät ovat loitontuneet toisistaan lähes prosenttiyksiköllä vuoden aikana. Pansio-Pernossa keskimääräinen maksuhäiriö aiheutuu 420 euron saatavasta. Pansio-Pernon jälkeen maksuhäiriöitä on Turun alueista eniten Huhkolassa, Lausteella ja Vaalassa (20750). Asukkaista 13,6 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Varissuolla (20610) prosentti on 13,2. Toisenlaisessa valossa näyttäytyy Espoo. Sen yli tuhannen asukkaan alueista neljä sijoittuu vertailussa kymmenen kärkeen maksuhäiriöisten vähäisyydessä. Alueet ovat Laaksolahti (1,6 %), Friisilä (1,8 %), Westend (2,0 %) ja Otaniemi (2,4 %). Pansio-Pernon lisäksi Kotkan Hovinsaaressa (21,4 %) ja Karhuvuoressa (21 %) yli viidenneksellä asukkaista on maksuhäiriötä. – Yhteiskunnan tilanne on helppo peilata maksuhäiriötilastoista. Osalla suomalaisista menee taantumasta huolimatta mahdollisesti entistäkin paremmin ja osalla taas todella huonosti. Maksuhäiriöt kasaantuvat alueille, joissa työttömyysluvut ovat korkealla, kuten esimerkiksi Kotkassa, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta. Pansio–Perno yhä maksuhäiriöiden kärjessä Postinumeroalueella 20240 eli Pansiossa ja Pernossa on maan eniten maksuhäiriömerkintöjä. Jonny Holmén
3 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET PIISPANKADUN varrella Turussa etsitään tänä kesänä kasvikätköjä ja tutustutaan siirrettävään taidekasvihuoneeseen, eksoottisiin amerikankasveihin ja 1760-luvun puutarhaluentoihin. Näin juhlistetaan maailmankuulua suomalaista kasvitieteilijää ja tutkimusmatkailijaa Pehr Kalmia, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 300 vuotta. Pehr Kalmin kasvikaravaani avattiin yleisölle tiistaina Ett Hem -museon pihalla Piispankadulla. Kasvikaravaanissa erikoisuuksia PÄÄKIRJOITUS VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin vieraili viime perjantaina Kultarannassa presidentti Sauli Niinistön vieraana. Vierailu nostatti keskustelua jo etukäteen ja vielä enemmän sen jälkeen. Eniten porua nousi Putinin maantieteellisistä määreistä. Putin väitti, ettei Suomen rajan tuntumassa ole lainkaan venäläisiä joukkoja 1 500 kilometrin etäisyydellä. Väite osoitettiin heti vääräksi ja taas tarvittiin kremlologiaa, tulkintaa, kuten aina ennenkin venäläisten kanssa. Venäläisselitysten mukaan Putin ei tarkoittanut syvyyttä vaan leveyttä. Venäläisiä joukkoja ei kuulemma ole heti rajatolpan takana, vaikka Baltiassa on. Sekin väite osoitettiin vääräksi. Joukkoja on niin Venäjän Karjalassa, Muurmanskissa kuin Pietarin seudullakin. Eikä mitenkään vähän. Mitä Putin halusi sanoa? Hän halusi alleviivata sitä, että Suomen ja Venäjän raja on nyt ”rauhan raja”. Venäläisten huomio ei kohdistu Suomeen. JOS Suomi liittyisi Natoon, tilanne muuttuisi. Suomi ei saisi Naton jäsenenä enää erityiskohtelua. Eri asia on, haluaako Suomi edes sitä. Suomen ja Venäjän välinen keskusteluyhteys on säilynyt, vaikka maat kuuluvat eri leireihin. Peli on kovaa, vaikkakin avointa. Venäjä sanoo suoraan, että pelitilanne muuttuu, jos Nato tulee sen rajalle. Se on Venäjän pelikortti: älkää liittykö Natoon, jos haluatte säilyttää asioiden nykytilan. Suomella on oma pelikorttinsa. Se on Nato-optio. Suomi pidättää oikeuden muuttaa mieltä, mikäli ”tilanne muuttuu”. Se on heikosti peitelty varoitus Venäjälle. Älkää uhitelko tai Nato tulee rajoillenne. SUOMEN kannalta Nato on paras optiona. Se edellyttää sitä, että Nato pitää ovensa avoimena liittyjille. Se on Suomelle keskeisen tärkeä turvallisuuspoliittinen prioriteetti. Pidetään ovi avoinna, mutta ei kuljeta siitä, ellei ole pakko. Veli venäläinen pysyy sävyisänä. Suomen etu on, että jännitys lientyy. Kokemuksesta tiedämme, ettei suurvaltojen temmellyskentäksi ei kannata asettua, vaikka kriisitilanteessa ”puolueettomuus” ei enää takaa mitään. LASSE VIRTANEN Nato on paras optiona Antero Alpisalo joutui Riitta Laineen Laineen syyniin Veritas-stadionilla. Tarkastus sujui sävyisästi, mutta Helsingissä Suomen cupin finaalissa banderollin teleskooppivapa jäi portille. – Se oli aika harmillista. Isolla lipulla ei tee mitään ilman sitä, sanoo Alpisalo. Lasse Virtanen
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA LOUNAIS-SUOMEN poliisilaitos rajoittaa Ruissalon Kansanpuiston edustan vesialueen vesiliikenteen pysähtymistä merkityllä väylällä ja sen läheisyydessä. Kiellettyä on ankkuroiminen merkityllä laivaväylällä ja sen ulkopuolella rantaan saakka väylän molemmin puolin, pois lukien Hirvensalon puolella oleva pursiseuran edustalla oleva lahti. Kiellettyä on myös hetkellinenkin pysäyttäminen tai edestakainen tarpeeton ajo merkityllä laivaväylällä. Pukinsalmessa rajoituksia LEHDESSÄNNE pyydettiin kertomaan, jos on harvinainen etunimi. Etunimeni on Kitte. Juurensa juontaa siitä, kun isäni piti tanskalaisesta laulajasta nimeltä Gitte Henning. Hän halusi, että se kuulostaa vähän suomalaisemmalta, niin keksi vaihtaa ensimmäisen kirjaimen K:ksi. Tällöin vanhempani eivät vielä tienneet, että minua ennen oli myös ollut jo Kitte nimisiä. Se selvisi vasta vuosikymmen myöhemmin. Nyt olen 33-vuotias. KITTE HELENE KUKA valvoo nyt kauppojen olutmyyntiä, kun kaupat ovat auki jopa kello 7-23? Ei varmankaan ruoka-asiakkaita ole yöllä, jos ei työvuorot pakota. Juovuksissa olevia palvellaan paremmin kuin muita, viedään jopa kassit autoon. Ja aja varovasti, jos juovuksissa. ÄRRÄ OLIN jäädä peruttavan auton alle suojatiellä, jossa minulla oli vihreä valo. Ensin harmaa auto perutti valotolppaan, siirtyi sitten ja perutti jalkakäytävälle, missä minä etenin Turunmaan sairalaan. Eikö vanha avokouluopettaja tiedä liikennesääntöjä? Parkkiinkin piti laittaa suojatien eteen, ei edes invakortilla saa toimia niin. AJOLUPA POIS VOIKO olla totta, että hätäkeskus ei pysty tai halua tulla auttamaan, jos pyydetään apua tajunnanmenetyksessä? Paraisten Salessa näin kävi. Eivät ne asiantuntijat hätäkeskuksessa voi tietää, mikä tilanne on paikan päällä. Välinpitämätöntä touhua. Tapaus päättyi lopulta onnellisesti neuvokkaiden myymälätyöntekijöiden ansiosta, suuri kiitos heille. PELASTUNUT MONISAIRAS Harrastatko piirtämistä tai maalaamista? Mikä on lempiaiheesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ TUULA HÄNNINEN ”ARVAA missä valokuva on otettu?”, kysyn ystävältäni Timo Malénilta. Vilkaistuaan sitä hän vastaa, ”Ruisrockissa 1971.” En ole uskoa korviani! Kuvahan voisi olla mistä tahansa kesäriennosta tai piknikiltä, mutta hän arvaa paikan oikein. Vuosilukukin menee vain kahdeksalla pieleen. ”Miksi veikkasit vuoden 1971?” ”Olin silloin itse paikalla”, hän toteaa. Ahkerana 2000-luvun Ruisrockkävijänä innostun utelemaan lisää. ”Lohjalta lähti jätkäporukka Turkkuseen ja päätin liittyä seurueeseen tsekkaamaan zembalot”, Timo veistelee lähdön syytä. Tuolloin rokki järjestettiin toista kertaa paikkanaan Ruissalon Saaronniemen leirintäalue. ”Tungosta oli, 100 000 ihmistä”, muistelee Timo. Tapahtuma siirrettiin seuraavana vuonna isommalle alueelle, samaisen saaren Kansanpuistoon, jossa rokki tänäkin päivänä järjestetään. Timo innostuu ja nauraa, ”Hauskin muisto on se, kun Viiksun kanssa laitettiin perjantai-iltana teltta pystyyn ja aamulla herättiin siihen, että vieressä soi kuorma-auton torvi! Katsoin ulos ja näin, että olimme pystyttäneet teltan keskelle ravintolaan vievää tietä ja kalja-auto tööttäsi, jotta teltta pois. Soputeltta vedettiin sivuun ja oluet saatiin perille.” Vuonna 1979 pääesiintyjät The Clash ja Steel Pulse olivat Iso-Britanniasta. Kahdeksaa vuotta aiemmin Timo muistaa bändeistä Canned Heatin ja Procol Harumin. Hän katsoo valokuvaa ja toteaa, ”Se oli rakkauden ja musiikin juhlaa”. Mitä Ruisrock on nyt? Rakkauden ja musiikin juhla TUULA ISTALA NAANTALILAINEN kuvataiteilija Tapani Kiippa on erittäin tuottelias ja monipuolinen, akvarellisti, eturivin ex libriksien suunnittelija ja postikorttitaiteilija. Öljyvärikausi tuli – ja meni kestettyään kymmenisen vuotta. Yksi hurahdus vei Italiaan kolmena vuotena. Ojennuksessa olevan työhuoneen seiniä vasten nojaa valmiita teoksia. Lännestä lankeaa tasainen valo. Työpöydällä on rivi siveltimiä ja muutama hylätty yksilö. – Voi ei, Kiippa huudahtaa. Sutta tulee joskus, ei auta. Akvarellistin on oltava nopea ja onnistuttava kerralla. ”Älä nakerra. Anna mennä”, neuvoi Kiipan läheinen perehdyttäjä ja taiteilijaksi kannustanut kollega. – Olen yksi harvoista, jotka maalaavat maastossa, Kiippa kertoo. Hänen sielunja maalaustensa maisemia ovat meri, saaristo ja vanhat puuveneet, toisaalla Lappi. Merimaisemia Kiippa liikkuu maalaamassa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. – Rakastan luontoa ja siellä kaikessa rauhassa istumista. Teen töitä päivittäin niin kauan kuin huvittaa. Jos fiilis ja ilmat ovat hyvät, valmiita töitä syntyy kaksi ja kolmekin päivässä. Kuuma tuuli on ulkoilmamaalarin vihollinen. TOISESSA ääripäässä matkat ulottuvat Jäämeren rannoille Altalta Kirkkoniemeen. Välissä ovat Kaskisten ja Raippaluodon vanhat kylärannat kasvuympäristön Vaasan rannikolla. Kiipan näyttelyluettelo huomattavan laaja. Hän esittäytyy paljon Helsingin gallerioissa, Turussa yllättävän harvoin. Hän toivookin, että väki tulisi työhuoneelle. Ennen täysipäiväiseksi taiteilijaksi uskaltautumista Kiippa opetti visuaalista suunnittelua. Tykkäsi kovasti siitäkin. Muotokuvan paljastaa Kiipan tekemäksi, jos teemana on klovneria. Liikkuvaksi luotu taiteilija soitti nuorena tivoleissa ja sai sieltä kosketuksen sirkukseen. Lapissa Kiippa kaivaa kultaa vuokravaltauksella. Tämä on välivuosi tulevan operaation vuoksi. Lapin reissut hän ajoittaa korvasieni-, hillaja puolukka-aikojen mukaan. Toistaiseksi marjaja sienisaaliit ovat olleet suurempia kuin kultahiput. EX libriksien teon Kiippa aloitti 1977, teki sellaiset ensin itselleen ja pojilleen. Nyt ex libriksiä on yli 200. Palo niiden tekoon syttyi sattumalta, divarista löytyneestä kirjasta. Valmistaminen on hidas prosessi. – Ensin neuvottelen asiakkaan kanssa aiheesta, teen luonnoksia joista tilaaja valitsee ennen kuin piirrän lopullisen version. Nyt hän käyttää myös on ex libriksissä akvarellimenetelmää. Kirjanomistajamerkkejä tilataan nykyisin vähän, lama näkyy sellaisessakin. – Jos ennen tuli vuodessa 10 tilausta, enää saattaa tulla yksi. Alan harrastusyhdistyksiä on Suomessa kaksi, mutta tekijöitä vain muutama. Kiipan postikorteissa saa nähdä hänen kaksi suurta rakkauttaan; meren ja vanhat puuveneet. Yhden sellaisen, vanhan postiveneen, voi nähdä Forum Marinumissa. Akvarellisti rakastaa merta Tapani Kiipan sielunmaisema on viileiden vetten rannoilla Tavallisesti Tapani Kiippa tekee työhuoneella töitä harvoin ja talvisin. Tuula Istala Siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan. Pia Röntynen
7 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 KULUVALLA viikolla Las Vegasissa oteltavat vapaaottelun amatöörien MM-kisat käydään ilman Zanko Eliassia. Turkulaisen MM-kisamatka jäi haaveeksi, sillä hän ei saanut matkustuslupaa Yhdysvaltoihin. Ongelmaksi muodostui Eliassin syntyperä, sillä hän on syntynyt Irakissa. Kun viisumintarve selvisi, prosessia ei enää ehditty viedä läpi. Eliassi siirtyy syksyllä ammattilaiseksi, vaikka amatööriura ei huipennukaan MM-kisoissa. Zanko Eliassi ammattilaiseksi VAIKKA Paavo Nurmi Games ei koskaan saisikaan Timanttiliigan statusta, on Turussa tehty paljon asioita oikein viime vuosina Suomen kovatasoisimman yleisurheilukisan ympärillä. Se nähtiin jälleen viime viikolla, kun Paavo Nurmen stadionin lehterit täyttyivät ääriään myöden yleisurheilukansasta. Noin 13 600 katsojaa näki paitsi kovatasoisen yleisurheiluillan, osasi myös elää sen mukana. Illan kirkkain tähti oli Saksan Thomas Röhler, joka Turun kisan siivittämänä on suurin ennakkosuosikki myös Amsterdamissa. Röhler tuli ja nappasi keihäsvaltikan suomalaisilta ja paiskasi uuden komean kenttäennätyksen. Mitä teki turkulaisyleisö? Nousi VIP-paikkoja myöden seisomaan ja palkitsi kaksi kertaa 91 metriä paiskanneen saksalaisen valtavin aplodein. Tasaisin väliajoin puhutaan, että siinä ja siinä lajissa ei Suomessa ole lajikulttuuria. Yleensä tuolloin kyse on jalkapallosta. Ainakaan yleisurheilun suhteen ei ole pelkoa, etteikö yleisurheiluasiantuntemusta löytyisi lehtereiltä. Ei ihme, että esimerkiksi Röhler hehkutti Paavo Nurmi Gamesia huolella ennen ja jälkeen kisan. Ja niissä hehkutuksissa oli muutakin kuin sanahelinää ja kuorrutetta. Ensi kesänä saattaa kisoissa heittää olympiavoittaja, eikä hän todennäköisesti ole edes kisojen kallein urheilija. ILKKA LAPPI Oikeita asioita Keneltä suomalaiselta odotat eniten yleisurheilun EM-kisoista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURKULAISET yleisurheilijat ovat ennenkin tehneet mainetekoja Jan Wilsin suunnittelemalla Amsterdamin olympiastadionilla. Keskiviikkona alkavissa järjestyksessään 23. yleisurheilun EM-kisoissa Turusta tulessa on neljä kovaa naista. Nooralotta Neziri TURUN Urheiluliittoa seuratasolla edustava Nooralotta Neziri on keihäsmiesten ohella yksi Suomen joukkueen mielenkiintoisimmista nimistä. Viime viikot Neziri on ollut kovassa kunnossa, ja 13 sekunnin raja on ollut paperia. Turussa Paavo Nurmi Gamesissa selän taakse jäi kovia juoksijoita ja Suomen ennätys on kesän aikana parantunut komeasti lukemiin 12,81. Jo kisojen avauspäivänä tulessa olevalta Neziriltä on lupa odottaa finaalipaikkaa. Jos Neziri onnistuu torstai-iltana juostavassa finaalissa kilpailemaan omalla huipputasollaan, mitali on realistinen tavoite. Wilma Murto TURUSSA asuvan ja harjoittelevan Wilma Murron parhaat vuodet ovat vielä kaukana edessä. 17-vuotiaan lahjakkuuden kesän päätavoitekin on myöhemmin kisattavat nuorten MM-kisat. Aiemmissa arvokisoissaan Murto ei ole onnistunut aivan optimaalisesti. Amsterdamissa olisi hyvä saada tehtyä ehjä kilpailu tuleviakin vuosia silmällä pitäen. Jos Murto nostaa tasoaan vielä hieman esimerkiksi viime viikolla Mitalitoivoja ja yllättäjiä Yleisurheilun EM-kisoissa nähdään turkulaisnaisia 13 sekunnin raja on ollut paperia Nooralotta Nezirille 100 metrin aitajuoksussa. Mikael Rydenfelt Turussa nähdystä, isotkin yllätykset ovat mahdollisia. Isojen kisojen rutiini erottaa Murron kuitenkin vielä maailman ehdottomista huipuista. Onnistuessaan Murto voi taistella tosissaan finaalipaikasta torstaiaamupäivän karsinnassa. Finaali taas on oma kisansa. Kannattaa muistaa, että viime vuosina EM-kisoissa jo 460 on ollut kovaa valuuttaa. Minna Nikkanen VAIKKA Murto ja Minna Nikkanen ovat liikkuneet samoissa korkeuksissa viime aikoina, muun muassa Paavo Nurmi Gamesissa, on kokemus ja rutiini vielä pitäneet Nikkasen edellä keskinäisessä kisassa. Kaksi vuotta sitten Nikkanen oli Zürichin EM-kisoissa seitsemäs. Amsterdamissa Nikkasella pitäisi olla kaikki eväät taistella vielä paremmista sijoituksista. Venla Paunonen TURUN Urheiluliiton Venla Paunonen on kärsinyt tällä kaudella pienistä loukkaantumisista, mutta pääsi Amsterdamin kisakoneeseen viime kesänä juostun EM-rajan turvin. Menestyminen olisi Paunosen kohdalla kovan luokan yllätys. EM-kisoissa juoksut jäävät todennäköisesti alkueriin. Hänen kohdallaan sopiva tavoite voisi olla perjantai-iltapäivänä juostavissa alkuerissä kauden paras noteeraus. Jos samasta erästä löytyy sopivia kirittäjiä, voisi 58 sekunnin alitus olla mielessä.
9 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 SEXPO-SÄÄTIÖN valtakunnallinen neuvontapalvelu vastaa seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden kysymyksiin läpi kesän. Palvelut ovat maksuttomia. Niissä voi asioida nimettömänä. Puhelinneuvonnan soittoaikoja on kesän ajaksi lisätty ja osa ajoista on kohdennettu nuorille. Soittoajat päivittyvät viikoittain neuvontapuhelimen sivulle. Puhelimessa vastaa koulutettu seksuaalineuvoja tai -terapeutti. www.sexpo.fi Vastauksia kysyvälle SUOMALAISEN Työn Liiton teettämä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus selvitti, miten suomalaiset suhtautuvat kotitöihin. Tulosten mukaan lauantai on kaikkein suosituin siivouspäivä siinä missä alkuviikko ja sunnuntai ovat vähiten suosittuja. Lauantaisin siivoustoimiin ryhtyy keskimäärin kolmasosa suomalaisista. Toiseksi suosituin päivä on perjantai 26 prosentilla. Alkuviikko sen sijaan ei houkuttele siivoushommiin: maanantaina tai tiistaina mieluiten siivoaa vain 4 prosenttia suomalaisista. Perjantai on yli 65-vuotiaiden keskuudessa 46 prosentilla kaikkein suosituin siivouspäivä, mutta alle 50-vuotiaista keskimäärin vain 17 prosenttia siivoaa viikonlopun kynnyksellä. Päivällä on väliä Mikä viikonpäivä sopii sinusta parhaiten siivoukseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA TANSSINOPETTAJA ja joogaohjaaja Lotta Lähteenmäen järjestämä puistojooga keräsi viime kesänä Kupittaanpuistoon huikean väkimäärän. Puistossa joogataan myös tänä kesänä. – Sain viime vuoden puistojoogasta paljon kiitosta. Minulta on kyselty tunneilla, onko puistojoogaa tänä kesänäkin, Lähteenmäki sanoo. Hän kertoo, että viime vuoden joogatapahtuma oli alunperin suunniteltu omalle kaveripiirille. – Kun loin Facebookiin avoimen tapahtuman, osallistujamäärä räjähti käsiin. Juhannukseen mennessä yli tuhat osallistujaa oli ilmoittanut tulevansa paikan päälle. Viime vuonna ensimmäiseen puistojoogaan osallistui noin kuusisataa ja seuraaviin kaksi–kolmesataa ihmistä. Lähteenmäki arvelee, että puistossa joogaan tutustuminen käy kivuttomasti. Riittää, että saapuu paikalle. – Aloittelijalle voi olla korkea kynnys mennä joogastudioon ohjatulle tunnille. Ajatellaan, että pitäisi osata jotain tai olla notkea. Puistojoogassa on paljon muitakin ensikertalaisia. PUISTOJOOGAAN voi osallistua, vaikka ei tietäisi mitään joogasta. Riittää, Joogaa puiden huminassa Kupittaanpuisto täyttyy joogaajista myös tänä kesänä Lotta Lähteenmäen vetämä puistojooga oli viime kesänä yleisömenestys. Jouni Marjakangas että pukee mukavat ja joustavat vaatteet ja nappaa mukaansa vesipullon sekä alustan. Jos kotoa ei löydy joogamattoa, iso pyyhe tai viltti ajaa saman asian. Viluvarvas voi sujauttaa sukat jalkaansa. Lähteenmäki suosittelee saapumaan paikalle ajoissa, jotta saa hyvän paikan läheltä ohjaajia. Tänä vuonna hänellä on apunaan hiljattain joogaohjaajaksi valmistunut kaveri. – Äänentoistoa ei ole. Jos porukkaa tulee yhtä paljon kuin viime vuonna, en voi taata että kaikki kuulevat ja näkevät minut. Lähteenmäki kertoo, että puistojoogassa tehdään helppoja liikkeitä, jotka sopivat aloittelijoillekin. – Jooga sopii kaikille ja uskon, että siitä on jokaiselle hyötyä. Joogaa kannattaa tehdä oman kehon ja tuntemusten mukaan puskematta väkisin. LÄHTEENMÄKI löysi joogan kahdeksan vuotta sitten. Joogan aloittaminen oli hänen mukaansa luontevaa tanssijalle, sillä tanssissa ja joogassa on paljon samaa. – Joogan myötä olen saanut muun muassa enemmän keskittymiskykyä ja arvostusta asioihin. Puistojoogaa kokeilin New Yorkissa. Osallistujia oli paljon ja tunnelma oli hieno. Ajattelin, että sellaiselle olisi tarvetta Turussakin. Kupittaanpuistossa joogataan lintulammikon vieressä tiistaisin 12., 19. ja 26. heinäkuuta kello 18–19. Puistojooga on kaikille avointa ja maksutonta. Tapahtumissa on säävaraus. PIENEN kaupunkipihan on taivuttava monenlaiseen käyttöön. Puutarhatoimittaja Paula Ritanen-Närhen Nykyaikainen kaupunkipuutarha (Minerva) antaa monta vinkkiä kaupunkipuutarhurille. Monipuolinen teos käsittelee miltei kaiken puutarhaan liittyvän pihan suunnittelusta ja rakentamisesta aina amppelitomaattien kasvatukseen. Kirja sopii niillekin, joilla ei ole pientäkään pihaa, sillä myös parveketarhuri löytää sivuilta monta hyödyllistä vinkkiä. Runsaan kuvituksen kautta lukija pääsee kurkkaamaan kirjoittajan omaan kaupunkipuutarhaan. Kaupungissa vihertää www.aamuset.?
11 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 KESÄN hauskin alkupala on grillattu vesimeloni. Helppo alkupala valmistuu grillatusta vesimelonista, jonka päälle voi murentaa fetaa, koristella silputulla, tuoreella mintulla ja puristaa hieman sitruunamehua päälle. Grilli saa olla suhteellisen kuuma, jotta vesimeloni saa pintaansa kauniit raidat. Paistoaika on muutama minuutti molemmin puolin. Grillattu vesimeloni on myös hauska jälkiruoka jäätelön kera. Kesän hauskin alkupala BAARIVALIKOIMA täydentyy kolmella uudella tulokkaalla, lisäksi uusia keittiömestareita, baarimestareita ja kondiittoreita on varmistettu. Turun Osuuskauppa on Food & Fun -festivaalin uusi pääyhteistyökumppani. Festivaalin uusiksi baareiksi on valittu Börs Bar & Cafe, Marina Bar & Lounge sekä Tårgetin Piazza. Food & Fun -festivaalin baarimestareiksi on valittu Börsiin Markus Sillanpää ja Marina Bar & Loungeen Greta Grönholm. Ravintola Sergio’siin saapuu vieraaksi keittiömestari Riccardo Benvenuti. MBakery saa vieraakseen Jouko Rantasen Choco Delistä. Gaggui Kaffelan vieraaksi saapuu Axel Thorsteinsson. Food & Fun täydentyy Kuinka usein syöt kasvisruokaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG CASHWEPÄHKINÄT sisältävät runsaasti proteiinia, hiilihydraatteja ja tyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta etenkin kivennäisaineiden kuten sinkin, magnesiumin ja raudan suuri pitoisuus tekee pähkinöistä erityisen terveellisiä. Sinkki on tärkeää aineenvaihdunnalle, kun taas magnesium on mukana hermoston toiminnassa. 50 gramman annoksesta cashewpähkinöitä saa peräti 20 prosenttia päivittäin tarvittavasta raudasta. Muihin pähkinöihin verrattuna cashewpähkinät sisältävät myös runsaasti foolihappoa ja K-vitamiinia joka Maidotonta herkkua Cashewkermasta ja marinoiduista mansikoista makoisa yhdistelmä Henriikka Fingerborg vahvistaa luustoa ja edistää veren hyytymistä. Cashewpähkinöistä tehty kerma on maistuva vaihtoehto jäätelölle tai kermalle mansikoiden kera. Jos on kookoksen ystävä, voi sekaan lorauttaa veden sijasta myös kookosmaitoa. Tekovaihe kestää vain muutaman minuutin, kunhan cashewpähkinät on liotettu valmiiksi. Pähkinät voi laittaa likoamaan jo esimerkiksi edellisenä iltana, valmistaa kerman aamulla ja säilyttää jääkaapissa päivään tai iltaan, jolloin jälkkäri tarjoillaan! Cashewkerma 2dl liotettuja cashewpähkinöitä 0,5dl vettä 1tl hunajaa hyppysellinen suolaa 0,5 tl vaniljajauhetta Marinoidut mansikat 1dl silputtua minttua Purkki tuoreita mansikoita 1rkl hunajaa 2rkl sitruunamehua Liota cashewpähkinöitä vähintään neljä tuntia, mieluiten yön yli. Lataa tehosekoittimeen pähkinät, vesi, hunaja, suola ja vaniljajauhe. Sekoita muutama minuutti kunnolla, kunnes seos on pehmeää ja kermaista. Laita jääkaappiin viilentymään pariksi tunniksi. Leikkaa mansikat paloiksi lautaselle. Lisää silputtu minttu, hunaja ja sitruunamehu ja sekoita. Laita marinoitumaan jääkaappiin pariksi tunniksi. Tarjoile jälkiruoaksi! SUOMALAISLAPSET syövät liian vähän kasviksia. Lasten ruokarohkeutta kasviksia, hedelmiä ja marjoja kohtaan voi kasvattaa. Kesällä torit pullistelevat tuoreita kasviksia, vaikka monen lapsen lomaruokasuosikkeja ovat nakit ja jäätelö. Kesällä kannattaa ottaa ilo irti myös kasviskasvatuksen mahdollisuuksista. Lapset ovat uteliaita ja kokeilunhaluisia. Kasviksista ei kannata puhua vain terveellisenä tai epäterveellisenä. – Menkää yhdessä torille, ihmetelkää nimiä, värejä ja muotoja. Anna lapsen tehdä valintoja ja vaikuttaa siihen mitä ostetaan, kannustaa kehityspäällikkö Katja Pethman Maaja kotitalousnaisten Keskuksesta. Kasvisten aika n u
13 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET Maku&nautinto
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 14 Terveys&liikunta ILKKA LAPPI MARATONILLA on myyttinen maine, eikä ihme, että monen enemmän ja vähemmän juoksua harrastavan unelmissa siintää juoksun kuninkuusmatkasta selviäminen. Internet on pullollaan erilaisia maratoniin tähtääviä harjoitusohjelmia, jotka lupaavat, että maratonkuntoon pääsee muutamassa kuukaudessakin. Vauhtisammakon Mikko Liukka painottaa, että maratoniin tähtäävän harjoittelun alussa maltti on valttia varsinkin, jos ei ole tottunut juoksija. – Jos lähdetään niin sanotusti nollatasolta liikkeelle, niin minusta harjoitteluun olisi hyvä varata vuosi ja käydä testaamassa omaa kuntoa puolimaratonilla puolen vuoden jälkeen. Olen asiakkaille tehnyt kahdenkin vuoden suunnitelmia, jotka ovat tähdänneet maratoniin, Liukka toteaa. – Aivan yleispätevää nyrkkisääntöä on vaikea sanoa, sillä muuttujia on niin paljon, hän tähdentää. NÄITÄ ovat juoksijan lähtötason lisäksi muun muassa henkilökohtaiset ominaisuudet ja maratonin tavoiteaika. Kolmen tunnin maratoninjuoksijaksi kaikki eivät pääse, vaikka harjoittelisivat kuinka hyvin vuosia. Lisäksi maraton on arvaamaton matka, jonka aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. Seinä voi tulla eteen yllättäen kokeneellekin juoksijalle. – Liian kova alkuvauhti on yleinen virhe. Toinen yleinen virhe on olla ottamatta säätä huomioon. Kuumassa tankkaaminen on hiukan erilaista kuin viileämmässä säässä. – Ensikertalaiselle hyvä tavoite on juosta maraton läpi. Viiden tunnin alitus tai jopa neljän ja puolen tunnin alitus vaatii jo tasaista kilometrivauhtiakin, jossa hyvä juoksutekniikka auttaa, Liukka toteaa. Alkuinnostuksen jälkeen into yleensä ainakin jossain vaiheessa lopahtaa. Keinot harjoittelun jatkamiseen on monet ja harjoittelun tapaan yksilölliset. – Monelle treeniporukka on tärkeä ryhmä, joka kannustaa vaikeampinakin hetkinä. Osaltaan myös monipuolinen harjoittelu pitää homman mielekkäänä, Liukka sanoo. Maratonharjoittelu voi koostua monesta muustakin asiasta kuin vain lenkkipolkujen taivaltamisesta. Varsinkin vasta-alkajan kannattaa pitää huolta myös lihaskunnosta. Kun lihakset ovat kunnossa, myös kroppa kestää paremmin juoksun aiheuttamaa rasitusta. – Lepo on myös olennainen osa harjoittelua. Harjoittelussa pitää huolehtia siitä, että keho saa myös aikaa palautua lenkeistä. PITKÄT lenkit, jotka maratonharjoittelussa tarkoittavat noin 20–30 kilometrin lenkkejä, ovat kuitenkin olennainen osa harjoittelua. Tosin alkuvaiheessa on tärkeää saada alle ajallisesti pitkiä lenkkejä, jolloin edetyllä matkalla ei ole niin suurta merkitystä. – Nyrkkisääntönä voi pitää, että harjoittelun alkuvaiheessa ajallisesti pitkät lenkit ovat tärkeämpiä. Mitä lähemmäs tavoitetta mennään, pitäisi kuitenkin pystyä juoksemaan pitkiä lenkkejä myös sillä vauhdilla, mitä oma tavoiteaika edellyttää, Liukka toteaa. Sohvaperunasta maratoonariksi Juoksun kuninkuusmatkaan tähtäävään harjoitteluun kannattaa varata vuosi Maratonjuoksun suosio harrastuksena näkyy kesäisin Turun kaduilla muun muassa Paavo Nurmi Marathonin aikaan. Lennart Holmberg
15 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 18
19 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 20 Työ&talous ILKKA LAPPI SAIRAALA Neo on toiminut runsaat viisi vuotta Kupittaalla. Tuossa ajassa Neo on kasvanut kohisten. Viisi vuotta sitten Neossa työskenteli 14 lääkäriä. Nykyään Neon tiloissa toimii jo noin 120 lääkäriä. Aluksi Neo keskittyi vain ortopediaan, mutta tänä päivänä talon suojista löytyy yli 20 erikoisalan lääkärin vastaanotto. – Jos tiedettäisiin täysin, miksi kasvu on onnistunut, niitä keinoja hyödynnettäisiin varmaan vielä tehokkaammin. Meillä on rekrytoinnit onnistuneet hyvin. Sisään tulleet lääkärit ovat olleet yrittäjähenkisiä, mikä on luultavasti näkynyt asiakkaillekin. Uskon myös, että asiakkaat arvostavat paikallisuutta, arvelee Neon johtava lääkäri, ortopedi Jussi Rantanen. Merkittävää Neon kasvutarinassa on myös se, että se on onnistunut taantumavuosien aikana. – Alalle kokonaisuutena aika on ollut viime vuosina hiukan huono. Ala ei ole kasvanut viime vuosina, joten olemme todennäköisesti ottaneet kilpailijoilta, hän jatkaa. NEO jatkaa kasvuaan myös tänä vuonna. Rantanen arvioi, että loppuvuodenkin aikana Neossa aloittaa useita lääkäreitä. – Meille tulee 2–3 uutta lääkäriä kuukaudessa, eli vuodessa noin parikymmentä. Talon kapasiteetin puolesta on vielä varaa kasvaa. Sekä vastaanottotiloissa että leikkaussaleissa voidaan vielä kasvaa. Muutaman vuoden päästä tosin leikkaussalien kanssa voi alkaa tulla ahdasta ellei sitten aleta leikata myös viikonloppuisin, Rantanen toteaa. Lääkäripalvelut ovat tarjontavetoinen ala. Jos vapaita aikoja on, ne yleensä ennen pitkää täyttyvät. Rantasen mukaan Neon kasvunvarasta huolimatta, kasvun jyrkkyys vaihtelee. – Tänä vuonna kasvu ei todennäköisesti tule olemaan ihan yhtä hurjaa kuin parina viime vuonna, mutta hallitumpi kasvu on ihan paikallaan, koska perehdytys ja muiden talon tapojen oppiminen vie aina jonkin aikaa uudelta lääkäriltä. KUTEN muissakin yksityisissä lääkäritaloissa, Neossa työskentelevät lääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Lääkäritalon maine on kuitenkin pelissä jokaisen asiakkaan kohdalla. Onnistuneet rekrytoinnit ja palveluhenkisyys ovat yksi tae menestyvälle liiketoiminnalle terveydenhuoltoalallakin. – Palvelutapahtuma itsessään ei eroa käytännössä mitenkään esimerkiksi ravintolassa saatavasta palvelusta. Tälläkin alalla asiakas on aina oikeassa, vaikka lääketieteellistä osaamista lääkärillä onkin asiakasta enemmän. – Siihen ainakin pyritään, että asiakas saa koko tapahtumaketjun ajan hyvää palvelua. Turku on hyvässä ja pahassa sopivan kokoinen kaupunki. Puskaradio toimii hyvin. Se näkyy aika äkkiä, jos alettaisiin tinkiä palvelun laadusta, Rantanen uskoo. Uusia lääkäreitä taloon Onnistuneet rekrytoinnit sairaala Neon kasvun takana Johtava lääkäri Jussi Rantanen arvioi, että loppuvuoden aikana Neossa aloittaa useita uusia lääkäreitä. Riitta Salmi
21 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 22 Tapahtumakalenteri 7.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 14 ja 18. Klassikko vie Kissankulman hullunkuriseen ja metkujentäyteiseen arkeen. Eemelin seikkailut Vartiovuorelle ohjaa Miika Muranen. Esityskausi jatkuu 14. elokuuta saakka. 7.7. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 1990-luvun hittikomediaan perustuva musikaali, jonka Pohjoismaiden kantaesityksen tähtinä nähdään muun muassa Maria Lund, Satu Paavola ja Tuija Piepponen. Esityskausi jatkuu 19. elokuuta saakka. 7.7. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. Uuden katetun kesäteatterinäytelmän tähtenä häärii Kalle Lamberg Petteri Summasen ohjauksessa. Berthold myy kaikkea kaikille. Tosin Bertholdin yhteydet erääseen koko kansan tuntemaan turkulaiseen kiinteistönvälittäjään jäävät yleisön oman tulkinnan varaan. Esityskausi jatkuu ulkona 20. elokuuta asti. 7.7. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. Tuomas Parkkisen käsikirjoittama hyvänmielen komedia rakkautta etsivistä on omiaan kesäteatteriin, vaikka sitten esityspaikka olisikin Kakolan mäellä. Esityskausi jatkuu 13. elokuuta asti. 8.7. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Musiikkipitoinen komedia rakkauden sokeudesta ja sokaisevasta vaikutuksesta. Turun Nuoren Teatterin näytelmän käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Peter Ahlqvist ja Mikko Joukamaa. Viimeinen esitys 20. elokuuta. 8.7. Ja kaikki laulaa på Samppalinna Samppalinnan kesäteatterissa Turussa tapahtuu 7.–13.7.
23 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET Tapahtumakalenteri kello 18.30. Kesäiset yhteislauluillat alkavat heinäkuun myötä. Laulu raikaa joka perjantai parin tunnin ajan vaihtuvien erikoisvieraiden kanssa, jotka kertovat tarinoita laulujensa takaa. Ensimmäisen yhteislauluillan teemana on 1960-luku. Lavalla erikoisvieraina muun muassa Jiri Nikkinen. 8.7. Stand upia Linnateatterin pihalla kello 19. Esiintymässä Krisse Salminen, Riku Suokas sekä Ali Jahangiri. 8.7 Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 8.–10.7. Ruisrock. Suomen vanhin rockfestivaali vetää jälleen kymmeniä tuhansia Ruissaloon. Tämän vuoden musiikillisina tähtinä ovat muun muassa DJ Shadow, Patti Smith, Cheek sekä kymmenet muut esiintyjät. 9.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 16. 9.7. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 15. 9.7. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. 9.7. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 9.7. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 18. Eduard Uspenskin klassikkosatu viihdyttää lapsia ja lapsenmielisiä sukupolvesta toiseen. Esityskausi jatkuu 7. elokuuta asti. 9.7. Kaikki vorot eivät tule varkaisiin teatteri Akselissa kello 17. Dario Fon käsikirjoitus on tyylipuhdasta italialaista farssia, jossa väärinkäsitykset aiheuttavat melkoisen ihmissuhdesopan. Näytelmän ohjaa Kauno Takarautio. Esityskausi jatkuu 13. elokuuta saakka. 10.7. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 15. 10.7. Kaikki vorot eivät tule varkaisiin teatteri Akselissa kello 17. 12.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 12.7. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 12.7. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. 12.7. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 13.7. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 13.7. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 13.7. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. 13.7. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. 13.7. Kaikki vorot eivät tule varkaisiin teatteri Akselissa kello 19.
24 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 ROCKLEGENDA Patti Smith esiintyy Ruisrockissa sunnuntaina 10. heinäkuuta. Punkin kummitäti esiintyy niittylavalla kello 17 ja esittää bändinsä kanssa klassikkolevynsä Horses. Turkulaiset saavat nauttia monipuolisen taiteilijan toisestakin puolesta, sillä kello 13.30–15 sunnuntaina Smith signeeraa kirjojaan Turun ydinkeskustassa Sammakon kirjakaupalla Kauppiaskadulla. Edessä on todellinen jonotusharjoitus pitkin Kauppiaskatua. Molemmat puolet Patista JOSKUS kohdalle osuu helmi. Levy, jonka tietää kestävän kuuntelua uudelleen ja uudelleen. Sellainen on jenkkibändi The Lookingin Lead Me to the Water -levy. The Lookingin levy on monipuolinen taidonnäyte. Pääjehunsa Todd Carterin johdolla kyvykkäistä soittajista koostuva bändi risteilee jossain juurevan kantrin, folkin ja poprokin välimaastossa. Levyllä on monia hienoja hetkiä. Pääasiassa levyn tunnelmat ovat aavistuksen melankoliset, mutta melankolia ei ole itsesäälissä kieriskelyä. The Looking on bändi, jolla kaiken järjen mukaan on kyky puhutella monen ikäistä yleisöä. Bändi on tukevasti kiinni vuosikymmenten aikana muotoutuneessa perinteessä, mutta samaan aikaan tiukasti 2010-lukulaista. Parhaimmillaan The Looking on rauhallisissa tunnelmapaloissa, joissa on tilaa sävellysten pienille yksityiskohdille ja Carterin hiukan karhealle lauluäänelle. Summer of ’76 ja You and Me ovat levyn kohokohtia asteen räväkämpien The Wellin ja A Bone to Pick with Youn ohella. Lead Me to the Water on levy, jolla on eväät toimia The Lookingin käyntikorttina isoille estradeille. Kenelle: The Eaglesinsa opiskelleille popkantri-ihmisille. Arvio: Vakuuttava esiinmarssi, jolla on edellytyksiä kasvaa isoksi tarinaksi. ILKKA LAPPI Virkistävä vesikeidas Mikä on näyttelijäkonkari Jeff Goldblumin paras rooli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI 20 vuotta sitten Roland Emmerich ohjasi elokuvan, josta tuli yksi menestyneimmistä 1990-luvun katastrofielokuvabuumin aikana tehdyistä elokuvista. Independence Day – Maailmojen sota tienasi satoja miljoonia dollareita ja teki Will Smithistä tähden. Menestyksen jälkeen on lähinnä odotettu, koska uusi Independence Day tehdään. Vuonna 2016 tuo odotus viimein päättyi, kun Emmerichin ohjaama Independence Day: Uusi uhka saapui valkokankaille. Jatko-osan idea on hyvin yksinkertainen: 20 vuotta sitten ihmiskuntaa uhanneet avaruusoliot tulevat takaisin. Ja taas tarvitaan sekalaista ihmisjoukkoa pelastamaan ihmiskunta. Ei se alkuperäinenkään Independence Day rehellisyyden nimissä mikään mikään käsikirjoituksen riemuvoitto ole, mutta uusinta ei ole senkään vertaa panostanut juoneen kuin ensimmäinen. Camp-arvoa lisää tahallisen korni dialogi. Emmerich tavoittelee samaa yliampuvaa korniutta, jossa onnistui The Day After Tomorrow’ssa erinomaisesti. Independence Day ei kuitenkaan lähde aivan samalla tavalla ilmaan. Ehkä syynä on se, että juonenkäänteet muistuttavat niin paljon 20 vuotta sitten nähtyä elokuvaa. Olennaista on, että budjetti on yli sata miljoonaa dollaria isompi kuin ensimmäisessä, joten tehostespektaakkeli kaikilla mausteilla Independence Day: Uusi uhka kiistatta on. Tuhokohtaukset ovat kiistatta näyttäviä, mutta ne on tungettu aivan lian täyteen kaikkea. Vaikka tahallisen korniuden sietäisikin ja ymmärtäisi uuden Independence Dayn pyrkivän aivottomaan viihdyttämiseen, ongelmia ilmenee. Se ei ole edes popcornleffana täydellinen. Ongelma on elokuvan liika harhailu. Siinä missä ensimmäisen Independence Dayn selkeä päähenkilö oli karismaattinen Will Smith, ei jatko-osassa ole samanlaisen karisman omaavaa liideriä. Jeff Goldblum vetää vanhan roolinsa mainiosti, mutta ei yksinään pelasta elokuvaa. Tällä kertaa sivuhahmoja vyörytetään valkokankaalle tuon tuostakin, mutta katsoja ei jaksa olla kenenkään kohtalosta kiinnostunut. JOS aivot onnistuu kytkemään totaalisesti pois päältä elokuvateatterin valojen pimentyessä, Independence Day: Uusi uhka on elokuva, josta todennäköisesti on jopa mahdollista nauttia. Mutta jos hetkeksikään tulee miettineeksi, että vastaavia tehostespektaakkeleja on tehty paljon paremminkin, popcornin tuoksuisesta nautinnosta katoaa pohja. Independence Dayn tuhkista nousemisen jälkeen elokuvasarjalle ei kolmatta osaa jää kaipaamaan, mutta äärimmäisen todennäköisesti jatkoa on tulossa. Niin selvästi elokuva osoittaa jatkoosan suuntaan loppumetreillään. Tosin eipä Emmerichin 1998 ohjaamalle Godzilla-hirvityksellekään jatkoa tullut, vaikka sitä suunniteltiinkin. Popcornkulhollinen tuhoa Independence Day palaa isompana vaan ei parempana Avaruusoliot tuhoavat kaupunkeja näyttävästi, mutta uuden Independence Dayn sisältö on ontto. Twentieth Century Fox aamuset.?
25 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET
26 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 Ruissalon kansanpuistoon lipuu viikonloppuna läjäpäin eri musaskenejen artisteja. Soolouralle lähtenyt Paula Vesala julkaisi tänä vuonna debyyttialbuminsa, jonka perusteella odotettavissa on mielenkiintoinen keikka. Vesalan lisäksi Ruisrockissa esiintyvät esimerkiksi Antti Tuisku, Ellinoora, Cheek sekä Tiisu. Ulkomaista musiikkitarjontaa mukaan tuovat muun muassa ruotsalainen Icona Pop sekä yhdysvaltalainen Major Lazer. Viikonloppuna on mahdollisuus tuplahauskuuteen, kun Ismo Leikola vetää peräti kaksi settiä. Perjantai koomikko nähdään hassuttelemassa Naantalin Kaivohuoneella. Lauantaina maailman hauskin mies taas hyppää Monkin lavalle. Monkissa luvassa on Leikolan spesiaali englanninkielinen setti. Ruisrockissa nähdään myös turkulaista osaamista. Ruisrockin kanssa neljättä vuotta yhteistyötä tekevän Rock Academyn kautta tietoisuuteen ponnistanut, muun muassa hiphopia ja tangoa yhdistelevä MursuSikari, sai täydellisen soittoslotin lauantai-iltaan. Minirantalavalla esiintyvälle bändille Ruisrock-musisointi on jo toinen laatuaan, sillä bändi oli mukana festareilla myös kaksi vuotta sitten. Rock Academyn bändeistä Minirantalavalle nousevat viikonlopun aikana myös Awake Again, New Fashioned sekä Viper Arms. Perjantaina Dynamossa juhlitaan turkulaisen Synth-illating afro-latino lounge-corea soittavan Yakuzi Paton levyjulkkareita. Tuoreen “Puuhalimaa”-pitkäsoiton kunniaksi pidettävissä pirskeissä kuullaan Yakuzi-tuotantoa vuosien varrelta. Levyä pääsee kuuntelemaan ennakkoon torstaina Bar Ö:ssä. Ennakkokuuntelussa saattaa selvitä esimerkiksi se, minkälainen paikka Puuhalimaa on. Haalarit päälle ja kellumaan! Hybridi ry vie opiskelijat torstaina Ispoisten rantaan. Viime vuonna lanseeratussa haalarikellunnassa kyytiä saavat niin pölyt, stressit kuin viimeiset talviturkitkin. Ilta jatkuu Marilynissa Kesäyöyliopisto-bileillä. Stand Up Baari -tapahtuma veti viime viikon keskiviikkona taas hyvin yleisöä Baariin. Stand upin treeniklubilla lavalle nousivat illan aikana peräti yhdeksän koomikkoa. Mika Kivinen, Juuso Haapanen, Otto Tammivaara ja Ida Akkila ehtivät keikan jälkeen nauttia myös Baarin patiolle ilmestyneestä asuntovaunusta. Komiikkaa nähdään jatkossakin kolmen viikon välein. 20. heinäkuuta nauretaan muun muassa pääesiintyjä Kaisa Pylkkäselle. Yakuzi Pato Ismo Leikolan Arkisto Timo Jakonen Anne Savolainen O o n a K a rh u n e n Kari Tanskanen
27 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 28
29 Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET AUTOT & LIIKENNE MATKAILU ASIANAJAJAT PESULAPALVELUT KODINELEKTRONIIKKAA VAPAA-AIKA RAKENTAMINEN TILITOIMISTO AUTOALAN PALVELUT HUOLTOPALVELUT TERVEYSPALVELUT PALVELEVAT PAIKALLISET
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 AAMUSET 30 Mielipide Tack… …nej tack! NUOLESKELUN huippu? Vladimir Putin käväisi viime perjantaina Naantalissa ja samaan aikaan Turussa tuli myyntiin Putin-karkki. Lievästi tuoksahtaa imelä suomettuneisuus, mutta muutoin ihan hyvä liikeidea. JOKIRANTA elävöityy yhä. Väkeä on runsaasti liikkellä ja erilaista toimintaa on jo lähes joen suuaukolle asti. Siksi on hyvä, että Pikkuföri liikennöi loppukesän Forum Marinumin kohdalla poikki Aurajoen. EI hyvältä näytä. Elleivät Interin otteet parane jalkapallon Veikkausliigassa ja TPS:n Ykkösessä, nähdään ensi kaudella jälleen paikallismatseja. Tällä kertaa Ykkösessä. BREXIT. Tärkeä asia toki. Toisille voitto, toisille järkytys, epämieluinen yllätys. Silti liikaa on liikaa. Puhutaanko enää mistään muusta ollenkaan? Kuka kaipaa engelsmanneja? Tehkööt mitä lystäävät. HUOLETTAVATKO koulutussäästöt? PERHEENTUPA: Säästöpuheissa on aina se ongelma, että kaikkea höyläillään sieltä täältä, eikä tehdä uudistuksia. Se johtaa siihen kaikkein surkeimpaan tilanteeseen, kun rakenteellisia muutoksia ei uskalleta tehdä. ANDERSSON: Jo nyt resurssipula on iso ongelma. Se on johtanut muun muassa siihen, että luokkakoot ovat kasvaneet ja erityisluokista on suurelta osin luovuttu. Kun erityishuomiota kaipaavat lapset on laitettu tavallisiin luokkiin, opettajat ovat kuitenkin jääneet ilman sitä tukea, joka alunperin luvattiin. PERHEENTUPA: Pitäisi siis miettiä, onko järkevää integrointi järkevää. 25 tasapäisen rauhallisen oppilaan opettaminen on helpompaa kuin vaikkapa 15 vilkkaamman lapsen. Tosin tämä palautuu osin asuinalueiden eriarvoistumiseen. En usko, että se on ratkaisu eriarvoistumiseen, että kaavoitetaan kaupungin vuokrataloja eri puolille kaupunkia, koska osa ihmisistä väistää kuitenkin niiden hankkimista. LA: Se tarkoittaa myös sitä, että ne ihmiset, joilla ei ole tulotason puolesta varaa muuttaa omakotitaloon, on mahdollisuuksia asua eri puolilla kaupunkia. Kaupungin vuokra-asunnot takaavat sen, että valinnanvapaus asuntojen suhteen ei rajoitu yhteen tai kahteen lähiöön. En myöskään usko siihen, että omakotitaloasukkaat muuttavat pois, jos vieressä on pari kaupungin vuokrataloa. CP: Eivät kaikki omakotitaloihmiset, mutta nimenomaan kouluikäisten lapsien perheet. Siinä syntyy nopeasti sellainen ilmiö, jossa omakotitaloissa asuu paljon vain vanhoja asukkaita. LA: Koulutussäästöjen vaikutus eri asteilla on eri tyyppinen, mutta se vaikuttaa joka puolella. Korkeakoulujen kohdalla säästöillä on vaikutusta Suomen elinkeinoelämään. Alemmas mentäessä säästöjen vaikutukset liittyvät enemmän juuri tasa-arvoon ja tasavertaisuuteen ja siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisillä on edetä elämässään. DEBATTI DEBATTI CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Kenttäharmaa VS Punavihreä OTSIKON toteamus pitää täysin paikkansa, valitettavasti. Postinsaajat valittavat lehtien palstoilla, että postinkulku tökkii pahasti. Posti tulee perille entistä myöhemmin tai sitten jonain päivänä sitä ei tule lainkaan. Vaikeudet postinkulussa eivät johdu vanhusten ruokakuljetuksista, nurmikon leikkaamisesta tai kukkien kastelusta., jotka sinänsä tuovat työtä vähenevän postin sijaan. Postinkulun myöhentäminen on Postin johdon tietoinen strategia. Sillä kuulemma tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa palvelua, kun tuotteita, esimerkiksi paketteja, voidaan toimittaa perille silloin, kun asiakas on kotona. Myöhentämisen järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä varsinkin työntekijöiden keskuudessa. Haja-asutusalueilla työpäivät päättyvät nyt entisen kello 13.30 sijasta kello 18. Sen sijaan se, että postia jää päivittäin jakamatta, on myös tietoinen johdon valinta. Postista on parin viime vuoden aikana ”ytneuvotteluiden” kautta vähennetty tuhansia työntekijöitä. Tämä on johtanut siihen, että vapaaehtoisuus ylitöiden tekemiseen on vähentynyt. Häiriötilanteissa, esimerkiksi sairaspoissaolojen sattuessa, on työnjohdon vain tehtävä ratkaisu, mitä tai mitkä alueet jätetään sinä päivänä jakamatta eli ilman päivän postia. Tosin siihen pyritään, että yksittäinen postinsaaja tai yritys ei jäisi kahta peräkkäistä päivää ilman päivän postejaan. Edellä mainitusta käy varsin selväksi, että syy postinkulun takkuiluun ei ole postityöntekijöissä, eikä varsinkaan jakelutyötä tekevissä. Tämä kerrottakoon siksi, että postinjakajasta ei ole mukava kuunnella asiakkaiden haukkuja postinjakelun viimeisenä tuntosarvena. Miksi tähän on tultu? Osittain taitamattoman henkilöstöpolitiikan johdosta. Mutta kyllä postityöntekijät ovat itsekin havainneet postimäärien laskun digitalisoitumisen myötä. Postin taloudellisen kivijalan kirjeen volyymit ovat laskeneet dramaattisesti. Aivan esimerkin vuoksi voisin kysyä sinulta tavallinen postinsaaja: Koska olet viimeksi asioinut Postissa? Koska olet viimeksi lähettänyt kirjeen tai kortin lähimmäisellesi? Mitä sitten tulevaisuudessa? Ei hätää, sillä postia ja lehtiä tullaan jakamaan vielä pitkään. Tekeekö sen valtion omistama Posti tai joku muu yksityinen yritys ja millä laadulla? Tästä keskustellaan ensi syksynä eduskunnassa, jossa pinnalle nousee mm. siirtyminen kolmepäiväiseen jakeluun viikossa ja entistä edullisemmat lupaehdot uusille yrittäjille. Toivotan kaikille postinsaajille aurinkoista kesää ja lähetelkää lomiltanne postikortteja! POSTITYÖMIES Posti ei ole enää entisensä
31 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 KOLUMNI PITKÄSSÄ parisuhteessa on yläja alamäkiä. Alamäkiä on silloin, kun nainen kyseenalaistaa miehen fyysisen kunnon. Silloin kuohahtaa tyynemmänkin miehen sisuksissa. Tällaisessa tilanteessa miehen pitää todistaa kykeneväisyytensä. Itse en koe (enää) edes olevani erityisen kilpailuhenkinen, mutta jotkut asiat ovat vain liian kipeitä ohitettavaksi olankohautuksella. Jos vaimo kyseenalaistaa kykeneväisyyteni tietyillä elämänalueilla, on haasteeseen pakko vastata. Mikähän siinä muuten on, että vaimon piikit osuvat maaliin kovalla prosentilla? Kun vaimo heittää piikin ilmoille, alkukantaiset luolamiesvaistot ottavat vallan, vaikka ei muuten kokisikaan tarvetta todistella olemassaolonsa tarpeellisuutta ihmiskunnalle. Ehkä parisuhteen pituudella on jotain tekemistä asian kanssa. Vajaan 12 vuoden yhteiselon aikana on jollain tavalla oppinut toisen tuntemaan. Kaikki sai alkunsa, kun lanko paineli Paavo Nurmi Marathonilla puolimaratonin alle kahteen tuntiin. Viime vuosina lenkkarit ovat olleet tiukasti naulassa, mutta tulipa sitten sanottua, että edelleen mikä päivä tahansa puolikas menisi alle kahden tunnin. Totta kai se menisi, mutta puolimaraton on ajanhukkaa. Tosimies pelaa kunnon panoksilla. Eipä aikakaan, kun oltiin jo lyöty vetoa, että painelen maratonin ensi kesänä alle neljään tuntiin. Sen jälkeen on täytynyt kaivaa kovalevyn backupeista vanha harjoituspäiväkirja ja alkaa miettiä harjoitusohjelmaa, jotta ensi kesänä olen täydessä tikissä viivalla. MINULLA ei ole edelleenkään tarvetta todistaa itselleni kykeneväisyyttäni, mutta mikä sen parempi kirittäjä kuin halu osoittaa vaimon olevan väärässä. Sitä paitsi vuodessa ehtii vaikka mitä. ILKKA LAPPI Kilpailuvietti Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T FORTUNA-KORTTELISSA ovat ainoat Turun palosta säästyneet rakennukset Aurajoen länsipuolella. Tämä alue on Turun varhaista historiaa ja tärkeä alue kaupunkilaisille museon kaltaisena olohuoneena, miljöönä ja turistien kohteena. Olisi ollut tärkeää pitää tämä alue kaupungin täydellisessä omistuksessa. Missä on politiikkojen ja kaupungin virkamiesten vastuunkanto hoitaa ja huoltaa turkulaisten veronmaksajien omaisuutta! Turun omaisuuden hoito ja kunnossapito kuuluu ehdottomasti niistä vastuussa oleville tahoille. On vastuunkantamisen heikkoutta, jopa ala-arvoista, kun myydään, yhtiöitetään tai jätetään asiat heitteille vedoten rahapulaan. Saneeraajat tulivat muotiin 1990-luvulla, mikä olikin helpoin tapa päästä vastuista ja tuloksen tekemisestä. Tämä toiminta on jatkunut edelleen ja on yhä helpoin tapa kiertää vastuutaan. Mielestäni, jos rahat eivät riitä, niin pitää myös joskus keskittyä tulojen lisäämiseen, eikä aina piiloutua rahapulan taakse, koska usein on myös kysymys siitä miten asioita priorisoidaan. Turku on Suomen vanhin kaupunki ja olla ylpeitä omasta kaupungistamme sekä sen historiallisesta taustasta. Turku on kaikilla mittareilla mitattuna yksi Suomen kauneimpia kaupunkeja ja päättäjiltämme on vaadittava toimissaan huomioimaan nämäkin asiat. JOUKO LAAKSO (PS.), KAUPUNGINVALTUUTETTU Fortuna-kortteli omiin käsiin TYÖSKENTELIN pitkään Sillankorvassa ohjaajana ja näin johtajan toiminnan vuosikausia. Jouduin myös hänen mielivaltansa kohteeksi. Kädet sidottuina jouduimme tekemään täysin vääriä toimia inhimillisyyden kannalta, koska johtaja näin määräsi. Toimimme toisinaan sen mukaan, mikä olisi ollut kaiken järjen mukaan oikeaa, mutta saimme siitä välittömästi rangaistuksen jonkun johtajan kätyrin kertoessa siitä johtajalle. Tilanne oli aivan mahdoton ja itse sen takia erosinkin työstäni, jota olin tehnyt vuosia. Vaihdoin alaa, kun en päässyt työnkiertoon, vaikka sitä oli luvannut sosiaalijohto Riitta Liuksaa myöten. Kävimme useita vuosia sitten asiasta palaveria, jossa muutoksia luvattiin. Tuloksetta. Järjettömät summat sairauslomiin ja erilaisiin turhiin konsultteihin on kulunut vuosien aikana, mutta sama homma näyttää edelleen jatkuvan. Päihdetyöntekijöistä ja asiakkaista ei taida olla kukaan kiinnostunut. Itse olisin ollut motivoitunut tekemään sitä työtä ammatillisesti ja asiakkaan etua ajatellen. MIES 45 EX-OHJAAJA Täysin vääriä toimia