• Lauantai 5. syyskuuta 2015 | Nro 66 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Siinä missä moni näkee tyhjässä kurkkupurkissa jätteen, näkee Mikko Kuittinen siinä kaikukopan. Eko&teko s. 12 Soittimia roskista Erikoisnumerossa asiaa esteettömyyden merkityksestä taloyhtiössä sekä turkulaisista design-paljuista. Koti&rakentaminen s. 13-25 Raksaa pukkaa William Shakespearen Romeo & Julia puetaan TEHDAS teatterin nukketeaterissa uusiin vaatteisiin. Viihde s. 26 Karkeita persoonia Pakolaistulva venyttää poliisinkin resurssit äärimmilleen. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Esteettömyysasiat puhuttavat monessa taloyhtiössä, eikä pelkästään liikuntaesteisiä. Sivu 16 Esteetöntä elämää Asuntoveneessä tai -vaunussa voisi elellä vuoden ympäri, mutta virallinen kotiosoite se ei voi olla. Sivu 18 Vain väliaikaista Ihmiset suojaavat kotinsa entistä paremmin murtovarkaiden varalta, koska murrot ovat olleet esillä. Sivu 20 Pitkäkyntiset kuriin Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 13–25
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 2
• 3 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Onko sinun perheessäsi paikka tukea tarvitsevalle lapselle? Etsimme sijaisja tukiperheitä Turusta ja lähiseudulta. Lisäksi etsimme kouluikäisille, esimurrosikäisille sekä murrosikäisille lapsille ammatillisia perheitä, joissa vähintään toisella vanhemmalla on sosiaalija terveysalan koulutus ja kokemusta lastensuojelutyöstä. Etsimme myös päivystysperheitä, jotka voivat vastaanottaa sijoitettavan lapsen akuutissa tilanteessa lyhyeksi aikaa. Ota yhteyttä: Sijaishuolto, perhehoito p. 02 262 6417 / 044 907 4741 / 040 157 8326 sote.perhehoito@turku.? Tutustu tarkemmin: www.turku.?/perhehoito Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen. min: www.turku.?/perhehoito p
• 4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 5.9.2015 Lauantai 5. syyskuuta 2015 TEOLLISUUSTUOTANNON raju alamäki painaa Varsinais-Suomen taloutta alaspäin. Maakunta on ollut teollistumisen eturintamassa ja konepajat ovat pitkään jauhaneet hyvinvointia, mutta rakentamisen, palvelualojen ja kaupan alan yritysten liikevaihto kehittyy nyt teollisuutta paremmin. Teollisuusyritysten liikevaihto oli huipussaan Varsinais-Suomessa vuonna 2008, mutta liikevaihdosta on sulanut merkittävä osuus seitsemässä vuodessa. Viime lokakuustakin teollisuustuotannon liikevaihto on supistunut Varsinais-Suomessa 3,8 prosenttia Varsinais-Suomen liiton tilannekatsauksen mukaan. Käyrä on tasaisesti laskeva vuodesta 2012 alkaen. Telakan hyvän tilauskannan on toivottu tuovan mannaa myös seudun teollisuusyrityksille, mutta ainakaan vielä se hyvä ei tilastojen mukaan ole valunut pienempiin yrityksiin. AINOASTAAN palvelujen liikevaihto on kasvanut lähes koko 2010-luvun ajan. Kauppa on pysytellyt tasolla, jolle se asettui vuoden 2011 lopulla. Kehitys on ollut vaisua, mutta romahdusta ei ole koettu. Rakentaminen on ottanut takapakkia vuodesta 2011, mutta osoittaa jälleen elpymisen merkkejä. Rakentamisen liikevaihto on kasvanut viime lokakuusta 3,1 prosenttia. Varsinais-Suomen seutukunnista virkein on Vakka-Suomi, jossa yritysten liikevaihto on ampaissut selvään kasvuun 2010-luvulla ja selvinnyt jo vuosien 2012 ja 2013 tasanteesta. Vakka-Suomen on seutukunnista harvoja valopilkkuja myös valtakunnallisesti. Turun seudulla yritysten liikevaihdon kehitys näyttää kuolevan sydänkäyrää eli tasaista viivaa. Samanlaiselta liikevaihdon EKGkäyrä näyttää myös Loimaan seudulla. SALON seutu on suurissa vaikeuksissa. Yritysten liikevaihdosta on kadonnut jopa lähes puolet neljässä vuodessa. Jyrkän alamäen on kokenut myös Turunmaa. Pudotus ei ole enää yhtä jyrkkää kuin se oli vielä vuonna 2012, mutta paremmasta ei ole tietoa. Alamäki jatkuu, mutta loivempana. Salon seutu ja Turunmaa ovat maan suurimpia häviäjiä. Niille vetävät vertoja lähinnä Itä-Suomen muuttotappioalueet. LASSE VIRTANEN Teollisuus kituu, samoin maakunta PORMESTARISTA keskustellaan taas. Tarvitseeko Turku oman pormestarin? ROSENLÖF: Kaikissa asioissa on yleensä hyviä ja huonoja puolia. En ole toistaiseksi keksinyt, mikä tässä asiassa olisi se hyvä puoli. Selvitys pitää tehdä, koska siitä on päätös. HARTIALA: Nykyinen järjestelmä on sekava. Sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja että kaupunginjohtaja tekevät osittain samoja asioita. Viime kaudella meni sekaisin se, mikä on poliittista prosessia ja mikä virkaprosessia. Poliittisissa neuvotteluissa olikin kaupunginjohtaja paikalla. JR: Ohjelmat eivät oikein toteudu tällaisessa taloustilanteessa. Silloin on arvokasta, että valmistelun tekee virkamies. Tänään harmittelun aiheena oleva päätös voi muutaman vuoden päästä näyttää viisaalta. Kaupunginjohtajalla pitää olla työsuhde toistaieksi. Määräaikainen voi tavoitella sitä, että tulee valituksi uudelleen. Kuka hänet valitsisi uudelleen, jos hän tekee vain negatiivisia asioista kuten säästöjä? KH: Toistaiseksi valitseminen on huono ratkaisu. Se ei aiheuta painetta tehdä asioita jatkuvasti hyvin. Poliittinen tilanne voi vaihtua merkittävästi. Valinta pitää tehdä määräajaksi. Eikä siitä tule mitään, että rooleja sotketaan. Pitäisi olla yksi poliittinen henkilö, pormestari. Hän olisi selvästi vastuussa kokonaisuudesta. JR: Pitää selvittää, onko määräaikaisella pormestarilla ollut Pirkkalassa ja Tampereella vaikutusta talouteen. KH: Ei suomalaisia äänestäjiä pysty sumuttamaan sillä, että tehdään vain mukavia asioita. Kyllähän se taloudessa näkyisi. JR: Nyt touhutaan sote-asiaa. Tehtäviä siirtyy kunnalta muualle. Päivähoito ja koulukin voivat siirtyä. Kunnalle ei jäisi paljon muuta kuin katujen kunnossapito, kaavoitus sekä nuoriso-, liikuntaja kulttuuriasiat. Kannattaako niitä varten perustaa pormestarin ja mahdollisesti vielä apulaispormestarin virka. Mielestäni ei. KH: Johtajia on vähennettävä, kun kunnan tehtävät vähenevät. JR: Pormestarimalli johtaa hallinnon paisumiseen. Tuleeko viisi vai kuusi apulaispormestaria? Virkamiehet jäävät olemaan. Kaupunginjohtajan status on niin kova, että hän saa entiset edut vaikka työt muuttuisivat. POLIISIEN työllisyys on tehnyt Kaakkois-Suomessa täyskäännöksen puolessa vuodessa. Tällä hetkellä Kaakkois-Suomessa on poliiseilla täystyöllisyys. Ainakin tuplatuille rikesakoille riittää siis jakelijoita. JAA etteivät suomalaiset jalkapalloilijat tee historiaa? Ihmepoika Eero Markkanen siirtyi Real Madridista RoPS:iin. Samaan ei tule kukaan muu ikinä pystymään. KIINTEISTÖMAGNAATTI Jethro Rostedt (kuvassa) edustaa turkulaisia tositeeveemaailmassa, mutta olisi meillä monia muitakin tähtiä valmiina. Radio Airiston Aaltojen realitytoimitus ehdottaa ainakin seuraavia ohjelmia: Kiprun kipsalla, Mikon ja Sakun kesäkeittiössä ja Kakin huussissa. Tack… …nej tack! AMERIKKALAISEN matkailulehden kyselyn mukaan Moskova on maailman epäystävällisin kaupunki. Kyselyyn vastasi 200 000 ihmistä. Ei kai niin suuri määrä ihmisiä voi olla väärässä? Vai onko tämäkin Kiovan fasistijuntan provokaatio? PAINUKAA v-uun -banderollien heiluttajat eivät kaikesta päätellen lue uutisia. Ainakaan oikeita uutisia. Historiantunneillakin on tainnut uni maistua oppia paremmin. Ettette edes osaa hävetä! TYÖMIES on kunnioitusta herättävä titteli. Mutta kuten toimittaja Tuomo Lappalainen Twitterissä totesi, olisi perussuomalaisten kannattanut ehkä sittenkin palkata puoluetoimistoonsa paimen. a. kn ä oN DEBATTI Demari JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja Porvari aamuset.?
• 5 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET
• 6 A AMUSET UUTISET Lauantai 5. syyskuuta 2015 Rikesakon määrä tuplaantui. Vähenevätkö rikkomukset nyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LOGOMOSSA järjestetään 1. lokakuuta ensimmäistä kertaa uudenlainen nuorten työllisyystapahtuma. Raiteille-festari on nuorten suunnittelema, alueen nuorille tarkoitettu erilaisia työllistymiseen liittyviä palveluita, yhdessäoloa ja musiikkia tarjoava yhden iltapäivän pituinen tapahtuma. Maksuttomaan tapahtumaan odotetaan satoja lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia turkulaisnuoria. Tulevaisuus raiteille Logomossa SPR:N Turun vastaanottokeskus toivoo turvapaikanhakijoille lahjoituksina lämpimiä miesten vaatteita. Suurin tarve erikokoisista ja lämpimistä miesten vaatteista ja jalkineista. Lahjoitustuotteiden tulee olla puhtaita ja ehjiä, eli napit paikallaan, vetoketjut toimivat, taskut tyhjät ja ehjät ja paidan kaulukset ehjät. Vaatelahjoitukset toimitetaan SPR:n Turun Konttiin (Satakunnantie 105) – ei siis suoraan vastaanottokeskukseen. Juuri nyt Kontin tilat ovat väliaikaisesti täynnä ja SPR toivoo, että lahjoituksia tulisi porrastetusti. Lahjoittajien tulisi toistaiseksi pitää lahjoituksia vielä kotivarastoissaan ja tuoda niitä Konttiin myöhemmin syksyllä. Vastaanottokeskus kaipaa vaatteita TUULA ISTALA TURUSSA sekä poliisin että Pansion vastaanottokeskuksen kapasiteetti on äärirajoilla turvapaikanhakijoiden tulvan vuoksi. Lounais-Suomen poliisin Ulkomaalaisasioiden yksikön päällikkö Stefan Sundqvist kertoo, että turvapaikanhakijoiden virralle ei näy loppua. Pansioon on sijoitettu kuluneen viikon puoliväliin mennessä 550 ihmistä, kun keskus henkilöstöineen on mitoitettu 225 henkilölle. – Paine on kova. Joka päivä joudumme priorisoimaan asioiden käsittelyjärjestyksen. Sundqvist sanoo. Turvapaikka-asioissa poliisi tekee ensimmäiseksi hakijoiden ensirekisteröinnin, kuten ottaa sormenjäljet, kyselee tulon syitä ja matkustusreittiä, perhesuhteita ja muita perustietoja. Ylivoimaisesti eniten Turkuun tullaan Irakista, sitten kurdialueilta, Somaliasta ja Afganistanista sekä Pohjois-Afrikasta. Sundqvistin mukaan ruuhka on paha. Poliisi ehtii tehdä vain ensirekisteröinnit. Ne tehdään vuorokauden sisällä turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneista. Varsinaiset puhuttelut ovat aivan jumissa ja ruuhkautuneet pahasti. Maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään oleskelupa-asiat noin puolessa vuodessa, mutta kun päällä olevassa tilanteessa sinne asti päästään, ajat pitkittyvät sielläkin. – Jos tästä eteenpäin ei tulisi (Turkuun) yhtään uutta hakijaa, saisimme purettua puhuttelua odottavan jonon muutaman kuukauden aikana. POLIISIHALLITUS anoi ja sai lisäresursseja. Turkuun saatiin määräraha, jonka turvin voidaan vuoden loppuun saakka purkaa sumaa seitsemän määräaikaisen poliisin voimin. – Tämän jälkeenkin teemme työtä kovan paineen alla, koko viranomaiskoneisto tekee, Sundqvist luonnehtii. Maahan palkattiin 50 määräaikaista poliisia. Sundqvistin mukaan isompaa reserviä ei ole. Poliisihallitus on anonut jatkorahoitusta ensi vuodelle. Turun tulkkikeskusta tilanne ei juuri nyt työllistä ylimääräisesti. Poliisihallitus on tehnyt tulkkisopimuksen Semantics-yrityksen ja pienempien toimijoiden kanssa. Suurin tarve on arabian, farsin, somalin ja kurdin kielen tulkeista. Harvinaisimmillekin kielille löytyy osaamista, Sundqvist vakuuttaa. – Tulijoiden varsinainen kuuleminen on jumissa. Kesän aikana saapuneet on valtaosin kuulematta. Sundqvist sanoo, että tilanne on ainoalaatuinen. – Hakijat ovat tilanteessa hyvin kärsivällisiä, sellaisista olosuhteista he tulevat. Eräät valtamediat ovat sulkeneet määräajaksi juttujensa kommentointiosioita, koska asiattomien kirjoitusten on todettu riistäytyneen hallinnasta. Sundqvist huomauttaa, että poliisin palautejärjestelmää nämä kirjoittelut eivät rasita. PANSION vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä Sanna Töykkälä toteaa, että paineista huolimatta otetaan päivä kerrallaan. – Koko ajan etsitään ratkaisuja. Esimerkiksi Laitilasta löytyi hätämajoitus 76 tulijalle. Yksityiset kansalaisetkin ovat tarjonneet majoitusapua. Tässä odotetaan Maahanmuuttoviraston ohjeistusta, Töykkälä kertoo. Pansioon ei ole saatu lisää palkattua työvoimaa, mutta sen sijaan apua saadaan vapaaehtoisilta. Poliisikin äärirajoilla Turvapaikanhakijoiden vyöry venyttää SPR:n ja virkakoneiston resurssit äärimmilleen TEEMU P. PELTOLA TURUN Ylioppilaskyläsäätiö on päättänyt myydä Turun Ylioppilastalojen urheiluja uimahallit. Asiasta teki päätöksen Tysin valtuuskunnan ylimääräinen kokous viime keskiviikkona. Uimahallija urheilutilasiipirakennus irrotetaan teknisesti A-talosta sen perusparantamishankkeen yhteydessä. Toiminta tiloissa jatkuu entisellään. Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallitus päätyi ehdottamaan myyntiä yksimielisesti, koska urheiluja uimahallin vuokraajilta saatavat vuokratuotot eivät riitä kattamaan edes tilojen ylläpitokustannuksia. Lisäksi lähivuosina edessä olisi ollut mittavat korjaukset. Säätiö ei olisi voinut rahoittaa tilojen korjauskustannuksia opiskelija-asunnoista perittävillä vuokratuotoilla, koska asuntojen vuokranmäärittelyssä on käytössä omakustannusperiaate, jota ARA ja Turun kaupunki valvovat. Aravarajoitusten alaisten vuokraasuntojen vuokratuottoja ei saa käyttää muun liiketoiminnan tukemiseen. Jos korjausinvestoinnit olisi rahoitettu lainalla, liiketilojen vuokrat olisivat rahoituskustannusten vuoksi nousseet kestämättömälle tasolle. Ostaja on uimahallin vuokrannut nykyinen yrittäjä. Kauppaan sisältyy uimahallija urheiluhallitilan lisäksi myös nykyisiä ravintolatiloja. Kauppa tehdään hallinnonjakosopimuksena. Iskerin uimaja palloiluhallit irrotetaan ja myydään Iskerin uimaja palloiluhallit on myyty. Janne Riikonen TUHANNET harvinaisia sairauksia sairastavat potilaat saavat kohta aiempaa parempaa hoitoa, sillä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan on perustettu erityinen Harvinaissairauksien yksikkö. Se keskittyy sekä lapsiettä aikuispotilaiden harvinaissairauksien hoidon kehittämiseen ja koordinointiin. – Suomessa on noin 300 000 henkilöä, joilla on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Meidän sairaanhoitopiirimme alueella on 25 000– 30 000 sellaista henkilöä, kertoo yksikön toiminnasta vastaava koordinaattori, dosentti ja erikoislääkäri Heikki Lukkarinen. Hallinnollisesti yksikkö kuuluu Tyksin Lasten ja nuorten klinikkaan. – Luvut ovat arvioita ja tarkentuvat, kun saamme toiminnan kunnolla käyntiin. Euroopan Unioni määrittelee harvinaiseksi sellaiset sairausryhmät, joihin kuuluu koko väestöstä enintään viisi henkilöä 10 000 henkilöä. Harvinaissairaille oma yksikkö
• 7 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset
• 8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 5. syyskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KOTISEUTUAKTIIVI Esa Salmisen kokoama näyttely Raisrockin kultaisista vuosista on esillä Raision kaupunginkirjastossa syys-lokakuun ajan. Raisrock-festivaalit olivat vireän raisiolaisen nuorisokulttuurin energinen ilmentymä 1970ja 80-luvuilla. Tapahtumat toteutettiin Raision kaupungin nuorisotoimenjohtaja Eino Laitisen johdolla. Parhaimmillaan tapahtumat vetivät 4 000–5 000 henkeä. Raisrockin kulta-aikaa valokuvin –TYYLINI on rento. Laitan päälle sitä, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä, kertoo Elina Pääkkönen, 21. Pääkkönen kertoo käyvänsä “normikaupoissa” sekä kirppiksillä. – Kun kirppiksiltä löytyy jotain, niin yleensä ne ovat todella spessujuttuja. Kirppiksillä pitäisi kierrellä enemmän. Pääkkösen housut ovat Portugalista ja paita Zarasta. Kengät ovat Vansin. – Saan inspiraatiota vastaantulevista ihmisistä, lehdistä ja blogeista. Mielestäni erilaiset materiaalit tuntuvat hyvältä päällä. Yhtä aikaa voi käyttää vaikka nahkaa ja samettia. Tämän kesän suosikkivaatteeksi Pääkkönen mainitsee jumpsuitin. – Jumpsuit on kokomusta, mutta se on materiaaliltaan silkkiä, joten se on todella viileä. Sitä olen pitänyt koko kesän. Rentoja sekoituksia Muistatko Suntun? Mitä hänen pallotaidoistaan jäi mieleen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Toi leikkuri me vallataan! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Elina Pääkkönen, Kirjastosilta. Oona Karhunen Soili Katajamäki OONA KARHUNEN LINNUT puhuttavat 3-vuotiaita Erin ja Lukas Johanssonia. ERIN: Mä oon nähny joskus varislintui. LUKAS: Nii ja mä oon nähny sinisii lintui. E: Me oltiin jossain paikas kattomas lintuja ni mä näin siellä kans liiloi ja punasii lintui. Ne oli aika pienii. L: Mä oon nähny kans isoi lintui. E: Pikkuset linnut syntyy munasta. Niis kananmunissaki on lintuja. Mä näin joskus jonkun semmosen yhen linnun mut mä en tiiä mikä se oli. Mut mä ottaisin itelle kotiin liilan ja punasen linnun. Ne ois tyttöjä. L: Ja mä ottaisin sinisii ja vaaleensinisii lintui. Ne ois poikia. E: Mä en viel tiiä mitä nimii mä haluisin antaa niille. L: Emmäkää tiiä. E: Linnut ei ainakaan syö matoja. Ne linnut syö varmaan munakanoja. Ne syö pelkästään niitä. Ne ei syö mitään muuta. L: Nii ja sit ne kyl syö kans leipää. E: Kerran me heitettiin rannalla vanhaa leipää linnuille. L: Me heitettiin sitä sorsille. Meil oli mukana kolme leipää. Ja sit meil oli mukana kans keksiä. E: Nii ja me heitettiin niit keksejäki niille sorsille. Ne tykkäs niistä. Mä tykkään linnuist ja kissoist ja koirista. Mä oon nähny semmosen vaaleensinisen koiran ja vaaleen ja sit kans punasen kissan. L: Mä tykkään pupuista. Mä oon nähny kaikkii sinisii eläimiä. E: Mul on semmonen valkonen pehmolelupupu. L: Mullaki on pienipieni koira ja mul on iso koira. E: Mul on kotona pienei koirii ja pienei kisui. Munakanoja metsästämässä syö etaa t oon n eläimi E: Mu konen L: M n HEIKKI MÖTTÖNEN MAALINTEKIJÄ jumalan armosta. Sitä oli TPS-kasvatti ja koko uransa mustavalkoisia edustanut Matti Sundelin. On suorastaan sääli, että Sundelinin pelaajaura katkesi ennen aikojaan polvivammaan vuonna 1962. ”Suntun” polvivamma tuli vuonna 1961, kun hän törmäsi Tampellan Palloilijoiden maalivahtiin. Sundelinin aikaan moni pelaaja palveli kahta eri lajia, mutta kuinka moni onnistui voittamaan kansallisen pääsarjan maalikuninkuuden niin jalkapallossa kuin jääkiekossakin? Ei kukaan muu kuin Sunttu. Sundelin puki Tepsin jalkapallopaidan päälleen jo nappulaiässä. Samassa talossa asui muuan Rainer Schrey ja kaksikko asteli TPS:n harjoituksiin. Sundelin kokeili alkuun maalivahdin ja puolustajan tontteja, kunnes joku oivalsi nostaa hänet kärkeen. Jääkiekkopuolella Sundelin iskettiin suoraan omalle hyökkääjän tontilleen. SUNTTU raivasi tiensä TPS:n molempiin edustusjoukkueisiin peräkkäisinä vuosina. Ensin kiekossa vuonna 1953 ja jalkapallossa 1954. Hän oli tuolloin kaksikymppinen nuorukainen. Sundelinin mukaan jääkiekko oli tuohon aikaan enemmän puuhastelua, mutta jalkapallossa treenattiin tosissaan. Sundelin piti kaiken päälle omia henkilökohtaisia harjoituksiaan yleensä Urheilupuiston Yläkentällä. Välillä tuli satikutia vahtimestareilta, mutta aina silti palattiin. Vaatimattomana maalitykkinä tunnettu Sundelin on aina korostanut sitä, että tarjoilu viereltä on ollut huippuluokkaa. Jalkapallossa se oli Kalevi Lehtovirta ja jääkiekossa akseli Voitto Soini–Risto Aaltonen. Sundelin taikoi jalkapallon SMsarjassa todella harvinaisen saldon historiaan. Hän teki enemmän kuin yhden maalin ottelua kohti. ON sääli, että SM-tason pelien määrä jäi 82:een, koska maalimääräksi jalostui huimat 87. TPS pelasi 1950-luvulla monta kautta myös Suomensarjassa ja siellä syntyi yli 50 maalia päälle. SM-sarjan maalikuninkuuden hän voitti kausina 1957, -59 ja -60. Vuonna 1960 hän takoi uskomattomat 30 maalia, mitä ei ole rikottu koskaan sen jälkeen. Todellinen huippu osui uran ehtoopuolelle, kun Sundelin upotti seitsemällä maalillaan Kupittaalla Pietarsaaren Drottin. Sunttu teki pelin kaikki maalit. Tuotakaan ennätystä ei ole rikottu sen jälkeen. Sunttu pelasi Suomen A-maajoukkueessa viisi ottelua ja teki kaksi maalia. Sundelinin suosikkivalmentaja oli ruotsalainen Kinna Gustafsson, joka johti Palloseuran SM-hopealle monen kauden rämpimisen jälkeen vuonna 1960. Seitsemän maalin ilta Matti Sundelin on ainoa jalkapallon ja jääkiekon maalikuningas Matti Sundelin (vas.) oli TPS:n armoitettu maalitykki, jonka maaliennätyksiä ei ole vieläkään rikottu. TS-arkisto
• 9 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET
• 10 A AMUSET URHEILU Lauantai 5. syyskuuta 2015 FIELD lacrossen final four -turnausta isännöi kymmenvuotisjuhlakauttaan pelaava Turku Titans 5.-6. syyskuuta. Parkin kentällä nähdään sekä miesten että naisten neljä parasta suomalaisjoukkuetta. Paikallista väriä final fourissa Titansin miesja naisjoukkueiden lisäksi edustaa miehissä LTU Lacrosse. Välierät pelataan lauantaina kello 11 alkaen ja mitalipelit sunnuntaina kello 9.30 alkaen. Huipentuuko Titansin juhlavuosi? TPS:n kiekkojoukkue julkisti tällä viikolla kapteeninelikkonsa. Tomi Kallio (kuvassa) sai varakapteeneikseen Petteri Nummelinin, Henrik Tallinderin ja Eric Perrinin. Kokemus. Se on ensimmäinen adjektiivi, mikä kvartetista tulee mieleen. 155 vuotta kokemusta ja ensi marraskuun jälkeen 157 vuotta. Kyseessä on lähestulkoon pakko olla jonkin sortin maailmanennätys. Ikävuosia olennaisempaa Palloseuran kannalta kuitenkin on, että jokainen nelikosta on kykeneväinen kantamaan joukkuetta sekä henkisesti että pelillisesti. Jokaisella on myös haluja johtaa joukkuetta edestä, pelaamalla. Jos TPS ei alkavalla kaudella nouse pudotuspelijoukkueeksi, ei se ainakaan kapteenien johtajuudesta johdu. ILKKA LAPPI 155 vuotta kokemusta Missä sinä haluaisit nähdä TPS salibandyn pelaavan jatkossa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI 1950-LUVULTA 1990-luvulle Turun Teräs nappasi jokaisena vuosikymmenenä vähintään yhden SM-mitalin. Vuodesta 1958 vuoteen 1998 Teräs otti aikuisissa yhteensä 40 SM-mitalia (seitsemän ensimmäistä vuoteen 1963 Turun Kehä-Haiden nimellä). Vuoden 1998 jälkeen Teräksen nyrkkeilijät eivät ole mitalikantaan yltäneet. Nyt Teräs etsii hiljaiselon jälkeen tietään takaisin Suomen nyrkkeilyhuipulle. – Meillä on kisaryhmässä 15 nuorta nyrkkeilijää, joista osalla on potentiaalia pitkälle. Se vaatii muutaman vuoden johdonmukaista työtä, mutta ryhmässä on nuoria, joilla on ominaisuuksien puolesta mahdollisuuksia vaikka mihin, arvioi Teräksen nyrkkeilijöiden valmentaja Kalevi Sirkiä. Sirkiä itse on ollut 1960-luvulta asti mukana Teräksen nyrkkeilyssä. – Paljon on matkaa huippuvuosiin, mutta nyt on se hyvä tilanne, että valmentajia alkaa taas olla Teräksessä. Välillä valmentajiakaan ei tahtonut löytyä. YKSI Teräksen tulevaisuuden lupauksista on A-juniori-ikäinen Kamal Najad, joka valmistautuu parhaillaan loka-marraskuun vaihteessa oleviin nuorten SM-kisoihin. – Kolme tai neljä vuotta niin Kamalilta voi odottaa menestystä aikuisissakin. Senkään jälkeen ikä ei ole este. Nyrkkeilijä on yleensä parhaimmillaan 25-26-vuotiaana, joten aikaa on, Sirkiä laskee. Viime vuosina Teräksen kuntonyrkkeily on vetänyt hyvin väkeä, mutta kisaryhmään on päätynyt verrattain harva. Välillä kilpailutoiminta on ollut tyystin jäissä. – Minua on pitkään huolestuttanut kilpailijoiden vähyys, vaikka tällä hetkellä heitä aika hyvin onkin. Jos alkeiskurssilla on 20 nyrkkeilijää, ihan maksimissaan heistä viisi päätyy kisaryhmään, eikä heistäkään kaikki loppuen lopuksi kauheasti ottele. – Ominaisuuksien pitää olla kunnossa. Harjoittelumotivaation ja tekniikan lisäksi ottelija tarvitsee pelisilmää ja itsehallintaa kehässä, Sirkiä luettelee. KAMPPAILULAJIT ovat olleet viime vuosina vahvassa nosteessa. Perinteinen nyrkkeily on kuitenkin jäänyt hiukan uudempien ja muodikkaampien lajien jalkoihin. Ainakaan Teräksessä harrastajamääriin buumilla ei ole ollut lisäävää vaikutusta. – Se mikä on meidän seurassamme ollut merkillepantavaa viime vuosina on se, että suuri osa harrastajista on maahanmuuttajataustaisia. Heillä perusluonne on ehkä hiukan erilainen kuin kantasuomalaisilla. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat määrätyllä tavalla rohkeampia ja he lähtevät rohkeammin kokeilemaan lajia, vaikka ei heistä koskaan kilpanyrkkeilijöitä tulisikaan, Sirkiä analysoi. Uudelleen Suomen huipulle Nuoret maahanmuuttajat nostamassa Teräksen nyrkkeilyä Zanko Eliassi (takana oik.) on yksi nuorista, jotka ovat hakeneet Kalevi Sirkiältä nyrkkeilyoppeja ja keskittyneet sittemmin vapaaotteluun. Jori Liimatainen
• 11 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
• 12 A AMUSET EKO&TEKO Lauantai 5. syyskuuta 2015 TURUSSA etsitään parhaillaan kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan Joutsen-merkillä varustettua päiväkotia. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. – Tarkoitus olisi tehdä konsepti joutsenmerkitystä päiväkodista. Myös joku yksityinen toimija voisi rakentaa päiväkotinsa aina Joutsen-merkin alla, projektipäällikkö Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta kertoo. Joutsenet myös taloihin ENSI viikolla vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jolla halutaan kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Elintarvikeyritykset, kaupat ja ruokapalveluyritykset sekä järjestöt ja monet muut ruoan kanssa tekemisissä olevat tahot ovat lähteneet mukaan taistoon ruokahävikkiä vastaan. – Ruokahävikin ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset näkyvät nykyään taajaan julkisessa keskustelussa. Haluamme nyt Hävikkiviikon aikana muistuttaa jokaiselle ruokaa laittavalle ja syövälle suomalaiselle, että kuluttajatkin voivat tehdä valtavasti asian eteen kotona omien kulutusja ruoanlaittotottumuksiensa puitteissa, sanoo hankevastaava Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta. Torstaina 10. syyskuuta Turussa järjestetään Saa syödä -tempaus, jossa jaetaan kauppojen ja tuottajien ylijäämäkasviksista valmistettuja ilmaisia kasvisruokalounaita. Hävikkiviikko panee pohtimaan Ovatko kaatopaikkamaksut mielestäsi sopivalla tasolla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA LIEDON kunnantalon vitriinissä on valikoima soittimia, joita ei usein Suomessa näe. Perinteinen afrikkalainen ngoni-soitin on tehty luudanvarresta, sohvanahasta, siimaleikkurin siimasta ja lampun kuvusta. Kurkkupurkki toimii intialaisen sitarin kaikukoppana. Kierrätysmateriaaleista tehdyt soittimet ovat lietolaisen Mikko Kuittisen käsialaa. 24-vuotiaalla Kuittisella on pitkä kokemus soitinten valmistamisesta. Kipinä itsetehtyihin soittimiin syttyi vuonna 2007, kun hän alkoi haaveilla sellosta. – Minulla ei ollut varaa ostaa selloa, joten päätin tehdä yksinkertaisen version itse. Kun soitin monien kokeilujen jälkeen valmistui, olin vaikuttunut sen soundista. Kuittinen kertoo olevansa käsityöläisenä pitkälti itseoppinut. Puun työstämistä hän on opiskellut jonkin verran, mutta valtaosa taidoista on hankittu kokeilemalla. Neuvoja on tullut myös tutuilta. – Minua kiinnostavat monet käsityötekniikat ja erilaisten materiaalien, kuten metallin, nahan, kankaan ja saven työstäminen. Omavaraisuus kiehtoo minua. Ompelen vaatteet itselleni ja vähän kavereillekin. KUITTINEN kuvailee soittimiaan afrikkalaiseen henkeen tehdyiksi. Myös monen soittimen esikuva on peräisin Afrikasta. – Afrikassa ollaan pitkällä kierrätyksessä. Siellä käytetään niitä materiaaleja, joita on saatavilla. Afrikkalaisissa soittimissa on jännittäviä ratkaisuja, ja niiden visuaalinen ilme viehättää minua. Näyttelyn soittimet ovat syntyneet Liedon työllistämispalvelujen Kisällikellarissa, jossa Kuittinen on ollut työpajajaksolla keväästä asti. – Periaatteenani on ollut käyttää sitä mitä löytyy, ja Kisällikellarissa on paljon rojua. Soittimet ovat herättäneet kiinnostusta kierrätysmyymälässä ja ne ovat menneet hyvin kaupaksi. On ollut kiva seurata, miten ihmiset tutkivat soittimia ja tunnistavat niihin käytettyjä aineksia. TÄHÄN saakka Kuittinen on tutustunut afrikkalaisiin soittimiin netin ja ystäviensä kautta. Hänen haaveenaan on käydä opettelemassa soitinten valmistusta ja soittamista Afrikassa ja hyödyntää siellä oppimiaan asioita Suomessa. – Kaikkea ei näe kuvista. Haluan kehittää ammattitaitoani ja tehdä lisää soittimia myyntiin. Olen myös kiinnostunut pitämään lapsille ja nuorille suunnattuja kursseja. Olen jo vetänyt muutaman äänimaja-työpajan, jonka ideana oli näyttää, miten helppoa ja hauskaa äänien tuottaminen on. Kuittisen kierrätyssoittimia esittelevä Melusaastetta-näyttely on avoinna Liedon kunnantalolla 7. syyskuuta asti. Hänen töihinsä voi tutustua myös osoitteessa www.keksipurkkibanjo.blogspot.fi. Afrikan henkeen Kurkkupurkki on Mikko Kuittiselle kaikukoppa Mikko Kuittinen soittaa ngonia, jonka hän on tehnyt muun muassa lampunkuvusta, luudanvarresta ja siimaleikkurin siimasta. Itse tehdyllä soittimella on oma luonne ja temperamentti. Se herää henkiin, kun sitä soitetaan, Kuittinen sanoo. Merja Kajala
• Esteettömyysasiat puhuttavat monessa taloyhtiössä, eikä pelkästään liikuntaesteisiä. Sivu 16 Esteetöntä elämää Asuntoveneessä tai -vaunussa voisi elellä vuoden ympäri, mutta virallinen kotiosoite se ei voi olla. Sivu 18 Vain väliaikaista Ihmiset suojaavat kotinsa entistä paremmin murtovarkaiden varalta, koska murrot ovat olleet esillä. Sivu 20 Pitkäkyntiset kuriin Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 13–25
• 14 A AMUSET Lauantai 5. syyskuuta 2015 Oletko joutunut kärsimään naapurin aiheuttamasta vesivahingosta? VÄLITYSLIIKELAKI vaatii ensi vuoden alusta alkaen, että jokaisen suomalaisen kiinteistönvälitystoimipisteen myyntihenkilökunnasta vähintään puolella tulee olla LKV-kokeessa osoitettu ammattipätevyys. Turussa on viimeisen otannan mukaan 279 kiinteistönvälitysalalla toimivaa myyntineuvottelijaa, joista 51 prosenttia omaa LKV-tutkinnon. Turun 46 välitystoimipisteestä seitsemäntoista jää vielä vaaditun tason alle. Puolella Turun välittäjistä LKV-tutkinto SUIHKUUN sammuminen liitetään usein opiskelijaelämään, mutta kyllä vahinkoja sattuu muillekin. Kiinteistöomistajat ovat ryhtyneet varustamaan uusia opiskelija-asuntoja kahdella lattiakaivolla vahinkojen estämiseksi. Sen sijaan vanhojen asuntojen muuttaminen kaksikaivoisiksi vaatisi niin mittavat rakennustekniset työt, ettei niihin ole ryhdytty kuin peruskorjausten yhteydessä. – Halpa ja helppo keino estää nukahtamisista johtuvat vesivahingot on asentaa riskialttiisiin asuntoihin itsesulkeutuvat hanat, joiden virtausaika on rajoitettu. Hinta on jonkin verran perinteistä sekoittajaa kalliimpi, mutta selvästi kahta lattiakaivoa halvempi, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo. Kun nukahtanut juhlija tukkii lattiakaivon, vesi voi valua monta kerrosta alas ja aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen vahingot.Tavallinen kiinteistövakuutus ei yleensä korvaa tämän kaltaisia vahinkoja, koska kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka on johtunut LVI-tekniikan rikkoutumisesta. – Mikäli asukkaalla ei ole kotivakuutusta tai maksukykyä, vahinko jää viime kädessä yhtiön ja muiden osakkaiden maksettavaksi, Syrjälä toteaa. Suihkusammumisen tulva estettävissä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TEEMU P. PELTOLA KESKITULOISEN lapsiperheen asuminen omistusasunnossa vie Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen laskelmien mukaan Turussa keskimäärin 25 prosenttia ja Tampereella 28 prosenttia perheen nettotuloista, kun pääkaupunkiseudulla osuus on jopa yli 40 prosenttia. Lapsiperheen kerrostaloasuminen omistusasunnossa maksaa Turussa 1 250 euroa kuussa ja Tampereella 1 430 euroa kuussa. Helsingissä asumiseen menee jopa 2 100 euroa kuussa. Keskimäärin asumiseen kuluu tarkasteltavissa viidessätoista suurimmassa kaupungissa runsaat 1 300 euroa kuussa. Suurin syy eroihin löytyy pääasiassa asuntojen hintaeroilla. Turussa asumisen juoksevat kustannukset ovat kutakuinkin samaa luokkaa muihin suurempiin kaupunkikeskuksiin verrattuna. Alhaiset asuntojen hinnat pudottavat asumisen kokonaiskustannukset alle maan keskitason. – Toisaalta vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat Turussa olleet nousussa viime vuoteen verrattuna ja uusien keskustan kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat korkeammat mitä Tampereella. Jos talous kehittyy, niin asuntojen hinnat nousevat tälläkin seudulla, toteaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio. Kaupunkien keskinäinen järjestys on hyvin samankaltainen myös silloin, kun sama perhe asuu vuokralla samanlaisessa tyyppiasunnossa. Asumisen kustannukset vuokraasunnossa ovat Turussa 1 000 euroa ja Tampereella lähes 1 100 euroa kuussa ja Helsingissä lähes 1 400 euroa kuussa. KOTITALOUKSIEN asumismenojen odotetaan nousevan noin 3,5 prosentilla seuraavan neljän vuoden aikana. Asumismenot kasvavat selvästi voimakkaammin kuin nettotulot eli asumismenojen tulo-osuus jatkaa kasvamistaan. Kasvun ajureina ovat kiinteistösekä energiaverotuksen kiristykset. Kiinteistöjen verotusarvojen korotuksilla on merkittävä vaikutus asumismenojen kasvuun. Myös korjaukseen, veteen ja huoltoon kohdistuvien menojen arvioidaan kasvavan huomattavasti. Kun yhteiskuntasopimus jäi syntymättä, on asuntolainan korkovähennysoikeus poistolistalla. Sen leikkaamisella on vuosittain keskimäärin 50–100 euron vaikutus kotitalouden korkomenoihin vuosina 2015–19. Kallion mukaan kaikkein merkittävimmät paikalliset muutokset koskevat energiapolitiikkaa. Sähkön ja lämmön hinnalla on merkittävä vaikutus asumisen kustannuksiin lainanhoitokulujen jälkeen. Hallitusohjelman hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin pyrkivien toimenpiteiden ennustetaan nostavan kaukolämmön hintaa mahdollisesti jopa kymmenen prosenttia. 90-neliöisessä kerrostaloasunnossa vuosittaiset lämmityskustannukset voivat nousta 60-100 euroa. Asuminen kallistumassa Lapsiperhe asuu Turussa hieman keskimääräistä huokeammalla Lapsiperhe asuu Turussa huokeammalla kuin Tampereella, saati Helsingissä. Jonny Holmén
• 15 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ TALOYHTIÖISSÄ on alettu teettää aiempaa enemmän esteettömyyskartoituksia. Esteettömyysasiamiehen voi tilata Turun kaupungilta, mutta kartoituksia tarjotaan myös kaupallisella puolella. Kysyntä on selkeästi kasvanut viime vuosina, kertoo Mika Artesola, joka johtaa Turussa taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien klubia. – Kartoituksia kannattaa ehdottomasti suorittaa vaikkapa linjasaneerausten tai julkisivuremonttien yhteydessä. Se onnistuu silloin kivuttomammin, eikä esteettömyyden lisääminen taloyhtiöissä välttämättä nosta kustannustasoa sen kummemmin, Artesola sanoo. Esteettömyys nousee puheenaiheeksi yhä useammissa taloyhtiöissä, sillä alati ikääntyvä väestö pyritään pitämään kotioloissaan mielellään niin pitkään kuin mahdollista. Joitakin vuosikymmeniä sitten kovimman rakennusvimman aikana esteettömyysasioita ei osattu ottaa taloyhtiöissä huomioon. Vanhusten lisäksi esteettömyys koskettaa etenkin vammaisia. – Usein ajatellaan, että tämä koskee tiettyjä ihmisryhmiä. Mutta onhan se niinkin, että ei tarvita kuin yksi kompastuminen laskettelurinteessä, ja sitä on yhtäkkiä itsekin esteettömyyden kannattaja kyynärsauvojen kanssa, Artesola sanoo. TALOYHTIÖILLÄ on lukuisia mahdollisuuksia esteettömyyden edistämiseksi. Monet niistä ovat käytännössä varsin pieniä muutoksia. Portaiden reunalla sijaitseva huomionauha ja erottuvalla värillä maalattu valokatkaisija helpottavat huonosti näkevän asukkaan arkea. Pyykkinarutelineet voi uusia niin, että ne hyödyttävät kaiken ikäisiä ja kokoisia. Erilaisten kynnysten poistamista ja lavuaarien sekä WCistuinten laskemista kannattaa pohtia kustannuskysymysten takia suurten remonttien yhteydessä. Joissakin taloyhtiöissä saatetaan myös joutua pohtimaan, kannattaako ulko-ovi muuttaa automaattisesti avautuvaksi. – Sellaisia taloyhtiön hallituksia ei varmasti olekaan, jotka eivät olisi positiivisella mielellä tätä asiaa ratkomassa. Tämä vain ei ole ollut ennen niin paljon puheenaiheena, ja nyt tietoa on tullut lisää, Artesola kertoo. ESTEETTÖMYYSKARTOITTAJA kiertää tilat läpi taloyhtiön edustajan kanssa. Kartoittaja toimittaa lopuksi raportin, jonka perusteella hallitus voi päättää, miten esteettömyyttä kaipaavat asukkaat voitaisiin ottaa paremmin huomioon. – Taloyhtiön hallituksen jäsenet voi laittaa vaikkapa pyörätuoliin tai rollaattorin varteen ja heille voi todeta, että yritäpä nyt liikkua talon tiloissa. Silloin saattaa havahtua siihen, että asiat eivät olekaan enää niin itsestäänselviä, Artesola sanoo. Helppo kulku kaikille Esteettömyyshaasteet puhuttavat taloyhtiöissä entistä enemmän Vanhojen kerrostalojen esteettömyyttä on parannettu muun muassa automaattisesti avautuvilla porraskäytävän ovilla. Teemu P. Peltola ”Ei tarvita, kuin kompastuminen laskettelurinteessä.”
• 17 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen OONA KARHUNEN JOISSAIN päin Suomea on aiemmin ollut mahdollista, että henkilölle on merkitty vakituiseksi asunnoksi vapaaajan asunto. Lounais-Suomen maistraatin henkikirjoittaja Raija Ahvamaan mukaan kotikuntalaki on pysynyt vuodesta 1993 melko samanlaisena, mutta tänä vuonna asiaan on tullut muutosta. – Nyt linjaa on yhtenäistetty niin, ettei vapaa-ajan asuntoon voi enää muuttaa. Turun seudulla ei ole koko aikana voinut virallisesti muuttaa vapaa-ajan asuntoon, Ahvamaa kertoo. Asuinpaikan pitää olla rakennus, jossa henkilö asuu virallisesti. Kunta antaa rakennusluvan rakennukselle Vailla vakinaista osoitetta Veneen sijainti voi määrittää kotikunnan, muttei virallista asuinpaikkaa Asuntoveneitä näkyy jo Turunkin seudulla. Viralliseksi asuinpaikaksi ne eivät kuitenkaan kelpaa, koska ne eivät ole rakennuksia. Jane Iltanen ja määrittelee rakennuksen käyttötarkoituksen. Esimerkiksi kerrostaloissa määritellään erikseen, mitkä tiloista ovat liiketiloja ja mitkä asuinhuoneistoja. – Jos huoneiston käyttötarkoitus on asuminen, huoneistossa voi asua virallisesti ja vakituisesti. Vapaa-ajan asuntoonkin voi kunnalta hakea käyttötarkoituksen muutosta. Mikäli kyseessä olevaa rakennusta tai huoneistoa ei löydy rakennusja kiinteistörekisteristä, virallisesti asuminen ei siellä onnistu, Ahvamaa sanoo. AHVAMAA kuitenkin muistuttaa, että asuminen ja vakituinen kotikunta ovat eri asioita. Kotikunnan voi määrittää sen mukaan, jos henkilöllä on kiinteä yhteys tiettyyn kuntaan. – Jos henkilö esimerkiksi muuttaa kuntaa ja asuu veneessään tai asuntovaunussaan, hänen kotikuntansa voi muuttua uuteen kuntaan, jos hänellä on sinne kiinteä yhteys kuten työtai opiskelupaikka. Henkilö vain merkitään “vailla vakinaista asuntoa” -koodilla oleviin. Vakinaista asumista osoittavaa osoitetta ei kuitenkaan saa paikkaan, jossa ihminen nimenomaan vain oleskelee. Ahvamaa kertoo, että postiosoite on silti mahdollista saada, mikäli rakennukselle on annettu osoite. Osoitteen kiinteistöllä olevalle rakennukselle antaa kunta. – Jos esimerkiksi asuntovaunu on alueella, jossa kiinteistölle on annettu osoite, niin silloin postiosoite voidaan merkitä, Ahvamaa selventää. – Sillä ei ole väliä, onko kyseessä vene tai vaikka liikehuoneisto. Jos rakennuksessa ei ole asuinhuoneistoja, kaikki vaihtoehdot ovat samassa rivissä ja niitä kohdellaan samalla tavalla. SITÄ Ahvamaa ei osaa sanoa, minkä verran veneissä tai asuntovaunuissa asujia on esimerkiksi Turun seudulla. Hän kuitenkin kertoo, että “vailla vakituista asuntoa” -koodin alla on paljon henkilöitä. – Mukana ryhmässä ovat kuitenkin kaikki henkilöt, joilla ei ole vakituista asuinpaikkaa. Asuntovaunuissa tai veneissä asuvien määrä on aika marginaalinen. He muodostavat todella pienen ryhmän, Ahvamaa sanoo.
• 19 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen Aurinkosähköjärjestelmät info@eurosolar.À heti varastost a, todella edullises ti! laaja valikoima asennustelineitä ja 1ja 3-vaiheinverttereitä
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI ASUNTOMURROT ovat olleet jälleen viime aikoina paljon esillä. Kesä on perinteisesti asuntomurtojen sesonkiaikaa ja syksy on tuonut murtomiehiä Suomeen myös ulkomailta. Ylen mukaan asuntomurtautujia vetää maahan se, etteivät suomalaiset suojaa omaisuuttaan. Vakuutusyhtiöissä väitettä ei allekirjoiteta. – Ihmisten valveutuneisuus ja tieto ovat lisääntyneet aiempaan verrattuna. Julkinen keskustelu on lisännyt tietoisuutta. Myös kynnys hälytinjärjestelmien hankkimiseen on laskenut, kun hälyttimien laatu on parantunut ja hinnat ovat tulleet alas, arvioi turvallisuuteen erikoistunut projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta. Vaikka murrot ovat jälleen esillä, Määttäsen mukaan määrät eivät ole lisänneet merkittävästi työtä vakuutusyhtiöissä. – Tietenkin murtopiikit näkyvät meillä, mutta ei ihmisten jatkuvasti tarvitse edelleenkään olla peloissaan. Määrät eivät ole mitenkään räjähtäneet. JULKINEN keskustelu on näkynyt hälyttimien hankintana. Kotivakuutuksia ei kuitenkaan olla lähdetty päivittämään. – Sellaista trendiä ei ole ollut näkyvissä, että esimerkiksi asuntomurtojen lisääntyessä kesällä päivitettäisiin kotivakuutusta. Kyllä vakuutuksen hankkiminen edelleen ajoittuu uuden asunnon hankkimise en, Määttänen toteaa. Jos omasta kodista löytyy arvokkaampia yksittäisiä esineitä kuten tauluja tai muuta taidetta, kannattaa ne vakuuttaa erikseen. – Normaaliin keskiluokkaiseen elämään tavallisen kotivakuutuksen korvausrajat yleensä riittävät hyvin, mutta jos tietää, että kodissa on arvokkaampia esineitä, ne kannattaa ilman muuta vakuuttaa erikseen. Esimerkiksi taulujen hinnat voivat olla helposti 2030 tuhatta euroa, vaikka ne eivät Picassoa olisikaan. YKSI toistuva neuvo oman omaisuuden suojaamiseen on valokuvaaminen. Paitsi että kuva on hyvä todiste oman omaisuuden takaisin saamiseksi, se on myös hyvä muistutus siitä, mitä kotoa löytyy. – Siihen törmää jatkuvasti, että ihmiset eivät muista, mitä kaikkea kotona on ollut. Se on aivan ymmärrettävää, sillä asuntomurron kohteeksi joutuminen on henkisesti stressaava tilanne. Siinä muisti alkaa helposti pätkiä. Keskustelu lisää tietoa Ihmiset suojaavat kotinsa aiempaa paremmin Thinkstock NÄIN SUOJAAT KOTISI: • Hanki hälytinjärjestelmä. Jo hälyttimistä kertova talli karkottaa varkaat. • Pidä koti asutun näköisenä. Hoitamaton nurmikko ja pursuava postilaatikko ovat varasmagneetteja. Myös liikkeestä aktivoituvat valot hätyyttävät tehokkaasti kutsumattomia vieraita. • Lukitse ulko-oven lisäksi autotalli ja varasto. Älä jätä varaavainta perinteisiin piiloihin kuten kukkaruukkujen alle. • Älä hehkuta somessa. Varkaat löytävät kotiisi helpommin, jos täytät sosiaalisen median päivittäin trooppisilla lomakuvillasi. • Pidä naapurisuhteet lämpiminä. Naapurien kesken kannattaa sopia, että muut pitävät loman aikana kotiasi silmällä hieman tavallista tarkemmin. Lähde: LähiTapiola Oman kodin riskiä joutua murtautujien kohteeksi voi vähentää yksinkertaisin keinoin.
• 21 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen MERJA KAJALA SYKSYN hiipiessä eteenpäin kesäkukkien loisto rapisee pois. Nyt on aika päivittää istutukset kylmänkestäviin kasveihin. Monet kasvit sietävät hyvin viileitä säitä, joten syksyn istutuksiin riittää valinnanvaraa. Syysistutuksissa voi yhdistellä luovasti havuja, perennoja, heiniä ja yrttejä. Perennoista muun muassa mehitähdet ja maksaruohot sopivat syysistutuksiin. Keijunkukkien komea ikivihreä lehdistö on näyttävä ilman kukkiakin. Keijunkukista löytyy paljon värivaihtoehtoja. Yrteistä kylmää kestävät timjami, rosmariini ja curryyrtti. Koristeellinen rosmariini sietää jopa muutamaa pakkasastetta. Heinät ovat parhaimmillaan syksyllä. Niistä löytyy paljon värivaihtoehtoja punertavista sävyistä sinivihreään. Elegantit heinät ovat kauniita talventörröttäjinäkin. TOISIN kuin kevätistutuksiin, syksyisiin asetelmiin ei tarvitse jättää kasvunvaraa. Istuttamalla kasvit tiiviisti saa näyttäviä kokonaisuuksia. Ruukun pohjalle on hyvä lisätä reilu kerros kevytsoraa salaojitukseksi. Kasvien juuret mädäntyvät herkästi märässä ja kylmässä mullassa. Kosteutta kasvit toki tarvitsevat syksylläkin, mutta kastelun kanssa saa olla tarkkana. Ennen kastelua kannattaa tarkistaa tunnustelemalla, onko multa todella kuivaa. Kastelun tarve vähenee syksyn viileissä säissä. Kasvit eivät tarvitse syksyllä lannoitusta samalla tavalla kuin kesällä. Istutusmullan ravinteet riittävät yleensä syksyn lyhyeen kasvukauteen. Kuolleet kukat ja lehdet kannattaa nyppiä pois myös syysistutuksista, jotta ne säilyvät mahdollisimman pitkään kauniina. Kuolleet kasvinosat ovat otollisia kasvualustoja homeille. PARHAITEN kylmää kestävät pienet havut ja callunat. Niistä riittää iloa pitkälle talveen. Erilaisten kanervien ja callunoiden ohella syklaami on syksyn klassikko. Se sietää paria pakkasastetta, kunhan se on saanut totutella kylmään pikkuhiljaa. Kukinta kestää pitkään viileässä. Syklaami viihtyy tasaisen kosteassa mullassa. Köynnöksistä muratti ja lankaköynnös sietävät hyvin kylmää. Hopea hohtelee syksyn istutuksissa. Esimerkiksi hopealanka, hopeanyhäyrtti, hopeavillakko ja hopealanka kestävät kylmää ja sopivat hyvin kukkivien kasvien seuraksi. Syksyn vihreää hohtoa Yhdistele syysistutuksiin perennoja, heiniä ja havuja Koristeelliset mehitähdet sopivat syysistutuksiin. Merja Kajala ”Kuolleet kasvinosat ovat otollisia kasvualustoja homeille.”
• 23 Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen
• 25 A AMUSET Lauantai 5. syyskuuta 2015 PAKINA KOTI & RAKENTAMINEN OLEN suuri elokuvien ystävä ja käyn elokuvateattereissa keskivertoa suomalaista reilusti enemmän. Keskustelen elokuvista enimmäkseen netissä ja muiden elokuvaharrastajien kanssa. Siksi yllätyn aina, kun joku tavis puhkaisee leffanörtin kuplani toteamalla, ettei elokuvateattereilla ole hänelle tarjottavana mitään sellaista, mitä ei voisi kokea kotonakin. En toisaalta ihmettele, että yhä useampi kokee asian näin. Kotiteatterisysteemit eivät ole enää uusi keksintö, mutta nimenomaan helposti saatava tarjonta houkuttelee monen jäämään mieluummin kotisohvalle. Etenkin Netflix ja muut vastaavat jätit tarjoilevat videovuokraamokokemuksen suoraan kotiin, mutta viime vuosina myös kotimaiset nettioperaattorit ovat vastanneet suoratoistoelokuvien kysyntään. Tosiaan – jos leffateatteria jäljittelevä audiovisuaalinen tekniikka löytyy jo kodista ja satojen elokuvien valikoimaakin pystyy selailemaan suoraan ruudulta, mitä poikkeuksellista elokuvateatteri voi muka enää tarjota? MONI jättää teatterikokemuksen väliin muiden ihmisten takia, mikä on varsin ikävää, koska se ei ole elokuvan eikä teatterin vika. Kotona ei tarvitse tuhista ärsyyntyneenä tolvanoille, jotka eivät osaa olla vastaamatta puhelimeen tai päästelemättä kolaröyhyjä. Myönnetään: leffa kotioloissa voittaa tämän erän. Mutta tämän jälkeen valuvia perusteluita minun on hankalampi sulattaa. Teattereissa rahansa kannattaa kuulemma käyttää rahansa vain ”Hobitteihin ynnä muihin”, joissa tehosteet on tehty isolla rahalla. Makuasioitahan nämä ovat, mutta monet pienen budjetin indie-elokuvatkin näyttävät ja kuulostavat hyvältä isolta kankaalta koettuna. Vaikka elokuva olisi huonompikin, harvemmin se silti televisioelokuvalta tuntuu. OSA elokuvateatterien vielä jäljellä olevasta taiasta tulee suoraan aikatauluista. Teatteriin elokuvaa nimenomaan mennään katsomaan. Siellä istutaan koko keston ajan. Elokuva ei odota ketään eikä keskeydy tärkeän puhelun takia. Näen tässä pelkästään hyviä puolia. Koti vain ei silti pysty tarjoamaan samanlaista pyhää istuntoa, vaikka kuinka laittaisi puhelimet äänettömälle. Myönnän silti puhuvani ristiin: puolustan elokuvateatterikokemusta ja toisaalta haaveilen täydellisestä elokuvateatterikokemuksesta kotona. Uskon, että elokuva on aina parhaimmillaan teatterissa ja silti haaveilen omasta valkokankaasta olohuoneessa. Joissakin ulkomaisissa leffateattereissa on jo alettu suhtautua hövelimmin puhelinten käyttöön, koska ne ovat jo niin erottamaton osa ihmisten arkea. Jos katsojia kannustetaan tulevaisuudessa selfieihin leffan aikana, linnoittaudun kotiteatteriini aivan mielelläni. ESA TÖYKKÄLÄ Kodista teatteri? ILKKA LAPPI VIIME vuosina yhä useammalle terassille on hankittu palju, jossa kelpaa kylpeä syksyn viiletessäkin. Samalla ulkoaltaasta on tullut myös osa terassin sisustusta, jonka pitää sopia terassin ilmeeseen. Nikolai Ruolan suunnittelema pisaranmuotoinen Drop-allas haastaa perinteiset kylpytynnyrit erilaisiin terasseihin mukautumisella ja monikäyttöisyydellä. – Drop-allas on perinteisen puupaljun ja ulkoporealtaan välimaastossa. Siihen saa poreet tai voi olla ilman. Kaikki lähtee asiakkaan tarpeista, kertoo Drop-altaan markkinoinnista vastaavan Useful Stuffin Anssi Kiviranta. Myös altaan lämmitykseen on useita vaihtoehtoja. – Eniten olemme myyneet perinteistä puulämmitteistä kaminaa, mutta altaan saa lämmitettyä myös sähkövastuksilla. Myös kaasulämmitteisen kaminan saa liitettyä altaaseen, Kiviranta toteaa. MONET asiakkaat ovat upottaneet altaan kokonaan terassiin. Tämä onkin helppoa, jos terassi on hieman korkeampi. – Jos terassi on 95 senttiä korkea, altaan saa kokonaan upotettua terassiin. Jos se ei ole mahdollista tai asiakas ei halua upottaa allasta kokonaan, terassista ylitulevan osan voi verhoilla samalla materiaalilla kuin muun terassin. Sitenkin allas sulautuu tyylikkäästi osaksi terassia. Myös valmiiseen terassiin altaan saa asennettua. Vaikka allas on pisaranmuotoinen, ei sitä varten tarvitse olla sahaamassa pisaranmuotoista aukkoa. – Allas vaatii neliönmuotoisen aukon. Se on helppo tehdä käytännössä kaikenlaisiin terasseihin. Monikäyttöisyyttä sisustuselementtinä lisää altaaseen lisävarusteena saatava pohjavalo. – Altaan valon värisävyä voi vaihtaa kauko-ohjaimella. Varsinkin pimeällä se on komea. USEIN paljut ja ulkoaltaat mielletään hankalahoitoisiksi. Monet valmistajat ovatkin viime vuosina kiinnittäneet huomiota helppohoitoisuuteen. Kiviranta sanoo, että Drop-altaassa yksi vesi voi pysyä hygieenisenä useamman kuukauden. – Suodatinjärjestelmän tarpeellisuus riippuu tietenkin käyttötarkoituksesta. Sitä kannattaa miettiä, kun harkitsee altaan ostamista. Jos aikoo käyttää allasta harvakseltaan, ei suodatinjärjestelmän hankkiminen ehkä kannata, mutta jos allasta käyttää usein, on se perusteltua, Kiviranta toteaa. Altaan puhtaanapitoon käytetään samoja aineita kuin uimahalleissa. – Suodattimessa on klooria tai aktiivihappea sekä levänpoistoainetta. Jos on yliherkkä kloorille, aktiivihappi on hyvä vaihtoehto veden puhtaanapitoon. – Kun kerran viikossa lisää hiukan klooria veteen, se pysyy pitkään hyvänä. Jos oma muistaminen tai jaksaminen epäilyttää, altaaseen saa myös annostelijan, joka huolehtii lisäämisestä automaattisesti, Kiviranta sanoo. Hyppy design-paljuun Drop-allas haastaa perinteiset kylpytynnyrit Drop-allas on designistaan huolimatta tilava. Siihen mahtuu kerralla kymmenenkin aikuista. Useful Stuff ”Myös kaasulämmitteisen kaminan saa altaaseen.”
• 26 A AMUSET VIIHDE Lauantai 5. syyskuuta 2015 LINNATEATTERI avaa ensi viikolla kauppatorin laidalle Forumiin pop-up-teatterin. Teatteri on auki maanantaista perjantaihin. Viikon aikana Linnateatteri tuo Forumiin useita teatteriesityksiä. Lisäksi viikon aikana pääsee seuraamaan Satusedät-näytelmän avoimia harjoituksia. Perjantai-iltana esitetään yhden näyttelijän writer’s cut -versio Stockmann Yardista. Tarkemmat tiedot www.linnateatteri.fiLinnateatteri ponnahtaa Forumiin IHAN yössä on ronski romanttinen komedia, jossa sukupuoliroolit menevät herkullisesti sekaisin. Amy (Amy Schumer) on renttu, joka harrastaa valtavasti yhden yön suhteita ja ryyppää erämiehen lailla. Hän tutustuu Aaroniin (Bill Hader), joka tuoreesti ihastuneena hihittelee kahvilassa ja ottaa vastaan deittivinkkejä ystävältään LeBron Jamesilta (joka näyttelee elokuvassa itseään). Ihan yössä ei kuitenkaan tee sukupuoliasetelmasta suurta numeroa: tällaisia elokuvan hahmot nyt vain ovat. Ja mikseivät voisi ollakin? Viihdyttävä parituntinen komedia kärsii lähinnä kestostaan, sillä viimeiset puoli tuntia uhkaavat lipsahtaa tyhjäkäynnin puolelle. Loppuratkaisukin tuntuu tylsistyttävän yllätyksettömältä muuten niin raikkaan tuntuisessa teoksessa. Kenelle: Amy Schumerin ja ohjaaja Judd Apatow’n tyylistä pitäville. Arvio: Mainio deittailukomedia, joka vain tuntuu hieman liian pitkältä. ESA TÖYKKÄLÄ Amyn show Milloin viimeksi kävit nukketeatterissa? Mitä pidit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ WILLIAM Shakespearen tunnetuin näytelmä Romeo & Julia saa nukketeatterikäsittelyn Turun TEHDAS Teatterissa. Teatterin lisäksi tuotannossa on mukana turkulaisista ammattilaisnukketeatteritaiteilijoista koostuva verkosto Aura of Puppets. Ohjaaja Merja Pöyhösen rankka näkemys Shakespeare-klassikosta sijoittuu mustanpuhuvalle kaatopaikalle. Väkivalta, prostituutio ja huumeiden imppaus ovat arkea. Vaikka miljöö on vain harmaata fantasiaa, näytelmän työryhmä on etsinyt tosielämän lähtökohtia esimerkiksi Rio de Janeiron kaduilta, Bukarestin ghetoista ja Pietarin viemäreistä. – Ihan alussa oli kysymys siitä, että minkälaisessa maailmassa tällainen tarina voisi ihan oikeasti tapahtua. Edelleenkin sellaisia paikkoja piisaa maailmassa surullisen paljon. Niissä lapset kasvavat leikkien sotaa, mutta jossain kohtaa aseet muuttuvat oikeiksi. Tiettyyn suuntaan osoittava kohtalo on vain hyväksytty fakta, Pöyhönen kuvailee. NÄYTELMÄN nuket ovat alastomia, rujoja ja myös epämuodostuneita, sillä toivoton elämä roskia tulvivassa slummissa on kuluttanut joiltakin asukkailta raajoja pois. Nukkehahmot ovat karkeita ja kieroja, rumiakin – mutta eivät taatusti persoonattomia. Näyttämöllä nähdään kaikkiaan 17 erilaista hahmoa. – Aivan ensimmäiseksi nukkeja tehtäessä mieleen tuli alastomuus, sen jälkeen möyriminen ja eläimellisyys. Sekä näytelmän maailmalle että hahmoille haluttiin samanlaista taantumusta. Mutta nyt kun on muutaman kuukauden saanut tuijotella näitä hahmoja, taantumus ja pahuus ovat saaneet inhimillisiä ja lämpimiäkin sävyjä, Pöyhönen sanoo. TEHDAS Teatterin Romeo & Julia on nukketeatterituotannoksi poikkeuksellisen suuri. Koko työryhmä koostuu vapaista taiteilijoista, ja esitys on lähes kauttaaltaan sävelletty. Myös puitteet ovat varsin mahtipontisia. Betoninharmaat lavasteet ovat saaneet ripauksen inspiraatiota Berliinin holokaustimuistomerkistä. SAMA työryhmä on esiintynyt Shakespearen tekstin tahdissa aiemminkin. Keväällä 2013 TEHDAS Teatterissa ensi-iltansa saanut Myrsky sai osakseen paljon huomiota ja sitä esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Nyt esitettävä Romeo & Julia on Merja Pöyhösen Shakespearetrilogian toinen osa. – Myrsky oli täydellinen, mutta sen jälkeen tuli olo, että voisikohan jotain tehdä vielä paremmin. Yhdessä tekemisen vimmasta jäi nälkä. Romeo & Julian klassikkotarina on kaikille niin tuttu, että nyt sovitus menee vielä enemmän nukketeatterimaiseen suuntaan. Romeo & Julia -näytelmän näytökset ja lisätiedot: www.romeojajulia.com. Tragedia kaatopaikalla Shakespearen klassikko muuttuu nukketeatterissa ronskiksi saduksi TEHDAS Teatterin versiossa rakastavaiset kohtaavat dystopiaa muistuttavassa kaatopaikkamaailmassa. Jussi Virkkumaa
• 2 Lauantai 5. 9. 2015
• Lauantai 5. 9. 2015 3
• 4 Lauantai 5. 9. 2015
• 31 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 5. syyskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TEEMU Selänne on suomalainen urheilusankari ja suosittu persoona, aivan ansiosta. Aina aurinkoisen Selänteen eduksi on laskettava vielä se, että hän on käynyt Turussa syntymässä, vaikka muualla se laskettaneen hänelle miinukseksi. Selänne oli kestouutinen, kun hänen hienon NHL-uransa jatkoa aprikoitiin monta vuotta ja pitkin vuotta. Jatkuu, ei jatkuu. Jatkuu, mutta ei enää. Enää ei tarvitse. On muiden suurtöiden aika. Valmentaminen ei kiinnosta, mutta Selänne on yllättäen pyrkinyt kansakunnan arvojohtajaksi. Selänne on ottanut kantaa muun muassa ammattiurheilijoiden varusmiespalvelukseen ja jääkiekkoilijoiden sakkoihin, kuinkas muuten. Ne ovat lähellä sydäntä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moitti sitä, että ammattiurheilijoita suositaan erilaisin järjestelyin varusmiespalveluksessa. Se rikkoo yhdenvertaisuuslakia. Selänne loihe ihmettelemään mikä se tämmöinen apulaisoikeusasiamies oikein on ja mitä semmoinen tähän asiaan sotkeutuu. Urheilijoistahan oli puhe, eikä apulaisoikeusasiamies taida olla sellainen. Selänne ei varmaankaan tiennyt, että eduskunnan oikeusasiamies on valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella ylin laillisuusvalvoja Suomessa. SELÄNNE ihmetteli myös kollegansa Leo Komarovin kovaa ylinopeussakkoa ja sanktiota siitä, että tämä valehteli tulonsa poliisille. Komarov väitti, ettei tuloja ole, koska pelaajasopimusta ei vielä ollut, kun ei ollut kausikaan käynnissä. Toki sopimus oli jo olemassa. Komarov tuskin tiesi, että päiväsakko perustuu nettotuloihin ja että tulot lasketaan ensisijassa viimeksi toimitetun verotuksen perusteella. Tuskin tiesi Selännekään. Tarina opetus? Arvojohtajaksi ei kannata pyrkiä, jos kirjallinen sivistys perustuu Aku Ankkaan. Mitään Akulta pois ottamatta. LASSE VIRTANEN Pisteitä lingosta PANSION vastaanottokeskus on ääriään myöten täynnä pääsääntöisesti hyväkuntoisia nuoria miehiä älypuhelimineen sekä tabletteineen. Nyt kysellään mihin sijoitettaisiin uudet laittomasti Eurooppaan salakuljettajien kumiveneillä tai autoilla pyrkivät? Miten olisi pikakäännytys? Miksi YK:n toiminta on täysin hampaatonta? Pelkkää ihmettelyä YK:n toiminta. Pesevät kätensä kuten Pontius Pilatus aikoinaan. Jopa niin sanottujen suvaitsevaisten pitää käsittää, että hallitsematon vyöry saa aikaan sekasorron jokaisessa Euroopan maissa, eikä vähiten Suomessa. Tehtiin Immos-kohu, jotta saatiin ihmisten huomio pois, todella tärkeistä asioista mistä päätettiin Suomessa. Juurikin kohun kuumillaan ollessa Kreikka-vastuista neuvoteltiin. Sisäministeri Petteri Orpo kävi Brysselissä vaivihkaa sopimassa, että Suomeen tulee kahdessa vuodessa 800 ulkomaista tulijaa muiden tulijoiden lisäksi. Ei mennyt kahta viikkoakaan, kun ilmoitettiin, että tulijoita tulee noin 15 000, jos riittäneekään. Ihmiset kyselevät miten on mahdollista, että kantaväestön siltä miljoonalta, joka elää köyhyydessä sekä keskiluokkaisilta tullaan leikkaamaan ja jäädyttämään. Silti Suomella on varaa päästää ja ylläpitää tällaista tulijoiden määrää entisten lisäksi. Jokin tässä yhtälössä mättää ja pahasti. Jo oleskelu turvapaikoissa maksaa valtavasti. Maksut senkun nousevat, silloin kun saavat oleskeluvan. Velkaa otetaan lisää, että saamme pitää Merkelin tyytyväisenä, joka sanelee kaiken. Mihin ovat kadonneet Suomen politiikasta kunnon selkärankaiset miehet, jotka uskaltavat sanoa ei. Sanoa, että meille tärkein asia on Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Onneksi presidentti Niinistöllä näyttää olevan selkärankaa, siis on mies paikallaan, siitä kiitos hänelle. Kahdeksan vuotta sitten alkoi Suomen alasajo, puolueet jotka istuivat hallituksessa katsokoon jokainen peiliin. Syynä holtiton politiikka, maailmaa on syleilty. Järki käteen kantaväestön hyvinvointi pitää olla aina ykkönen, sitten autetaan muita kykyjemme mukaan. Tässä ei pitäisi olla mitään tulkinnanvaraa, päätökset tämän mukaan. Tämä rakas isänmaamme Suomi on ihana maa, olkaamme ylpeitä maastamme. Meillä ei ole mitään syytä nöyristellä ketään. Rakastakaamme ja kärsikäämme toinen toisiamme, ajatuksineen ja mielipiteineen. RAILI MELTOVAARA (PS.) Maahanmuutto vyöryää EHDOTAN turvapaikkahakijoiden sijoituspaikaksi Kakolaa, kun Pansio on täynnä. Kakolassa on kahden hengen huoneita, joista vois tehdä esimerkiksi kerrossängyillä neljän hengen huoneita. Joka huoneessa on vessat ja kongilla yhteissuihkut, vesi tulee ja menee. On suljettu piha, jossa voi harrastaa erilaisia esimerkiksi pallopelejä. Kuntosali löytyy sekä työpajoja, joissa hakijoita voi kouluttaa suomen työelämään. Turkulaiset työllistyisivät, koska sinne tarvittaisiin keittiöhenkilökuntaa, vartijoita, opettajia sekä terveydenhuollon ammattilaisia. Koska turvapaikan hakijat ovat todennäköisesti lähteneet sotaa pakoon, he tuntisivat olonsa varmasti turvalliseksi Kakolassa, kun seinät ovat puoli metriä paksuja ja portit olisi suljettuna. Siitä olisi taloudellista hyötyä koko Turulle. SPR on nopealla aikataululla avannut pakolaiskeskuksia. Kakolan avaamiseen menisi varmaan kuukausi, kun ensimmäiset pääsisivät jo muurin suojiin. PIA AALTONEN Ehdotan Kakolaa KESKIVIIKON lehdessä (2.9.) uutissivulla salibandyn tilaongelmaa käsittelevässä jutussa haastateltavan oikea nimi oli Ville Lintunen, ei Niittynen. Oikaisu
• Lauantai 5. syyskuuta 2015 AAMUSET 32