Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 | Nro 18 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Elina Puuri, 5, aloitti kuvataidekoulun vuosi sitten. Hänen ensimmäinen taidenäyttelynsä on juuri avautunut. Kaupunki s. 8 Vuoden nuorin taiteilija Jarno Pikkarainen oli vuoden koti-isänä, mutta lähti pikahälytyksellä TPS:n pelastajaksi. Päätös syntyi vartissa. Urheilu s. 10 Sivuraiteelta parrasvaloihin Heikki Hela ja Kaisa Mattila ovat Onnen päivien lemmenpari. Yhteistä onnea on lavasteiden takanakin. Viihde s. 18 Pari parina näyttämöllä Tilinpäätös plussalle, mutta kaupunki kiristää budjettipussin nyörejä. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 4.3.2015 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 KAUPUNGIN viime vuoden tilinpäätös lupailee lähes viiden miljoonan euron plussaa, vaikka vielä syksyllä ennakoitiin pitkää miinusta. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell kehui valtuustoa hyvistä päätöksistä, jotka ovat vaikuttaneet talouteen arvioitua nopeammin. Randell viittasi tietenkin uudistamisohjelmiin, joita on jo tehty kaksi paketillista. Nyt niitä täydennetään niin sanotulla toimintoanalyysillä, jossa riittää toimenpiteitä. Toimintoanalyysi on vielä lausuntokierroksella. Osan päätöksistä voivat tehdä virkamiehet, jos toimivalta riittää. Kaupunginhallitus päättää siitä osasta, joka sille kuuluu. Loput päätökset palautuvat lautakuntien ja johtokuntien käsiteltäviksi. Soppa on valmis. KAUPUNGIN taloudenpidon perusasiakirja on talousarvio. Ensi vuotta suunnitellaan jo. Suunnitelmaa tehdään myös pitemmälle ajanjaksolla eli taloussuunnitelmakaudelle. Kaupungin talous on ollut kovilla, eikä vähäisimpänä syynä ole finanssikriisi ja sen seurausvaikutukset. Suomi mataa taantumassa. Kirkkaampaa kajastelee, mutta pilvet eivät ole vielä väistyneet. Kuntataloudesta ne väistyvät vasta, kun muu talous nytkähtää ensin liikkeelle. Firmojen tilauskirjojen pitää täyttyä, kaupunkilaisilla pitää olla töitä ja kykyä maksaa veroja. Niinpä kurjistuvaa kunnallistaloutta on paikkailtu uudistamisohjelmilla, kahdella sellaisella. Harva on perillä mitä niillä on saavutettu ja mitä voi olla vielä saavutettavissa. Toimintoanalyysi, jota jotkut kutsuvat uudistamisohjelma kolmoseksi, lyödään nyt kuorrutukseksi kakkuun. Siinä piisaa kerroksia. Tilinpäätös nousi miinukselta plussalle, joten jotain on selvästikin saatu aikaiseksi. Ponnistelu ei ole ollut turhaa. JOHTAMISEN näkökulmasta sekamelska on melkoinen. Lautakunnissa kysellään syystä sen perään, mitä päätetään missäkin. ”Suuri aika vaatii suuria ihmisiä”, kuten Jaroslav Hašek kirjassaan Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa muistuttaa. Normaalioloissa on syytä kuitenkin palata tutumpaan. Siihen tosin menee vielä aikaa. LASSE VIRTANEN Johtamisen solmut MIKÄ on tulevan eduskunnan tärkein tehtävä ja miten se saavutetaan? KÖPSI: Tärkein tehtävä on tehdä rohkeammin rakennemuutoksia. Esimerkiksi pk-yritysten työllistämistä pitää helpottaa ja tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Lisäksi arvonlisäveron alarajaa pitää saada ylöspäin. MAASKOLA: Tämä on yksi tärkeä osa sitä, millaisia ajatuksia itselläni on ollut. Vielä laajemmin ajateltuna seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä on työpaikkojen luominen. Siihen tarvitaan nimenomaan pk-sektoria. Mutta lisäksi siihen tarvitaan myös muuta yhteiskuntaa. Vientistrategiaa pitää uudistaa ja löytää vientiin uusia kruununjalokiviä. VK: Kun pystytään luomaan työpaikkoja ja työllisyys kasvaa, ei verotusta tarvitse lähteä kiristämään entisestään. MM: Yrittäjien ja julkisen sektorin vastakkain asettamisen aika on ohi. Meillä ei ole varaa sellaiseen vaan sekä yrittäjien että julkisen sektorin pitää kyetä saumattomaan yhteistyöhön. VK: Pk-yrityksiltä puuttuu myös sosiaaliturva täysin. Jos sieltä jäädään esimerkiksi äitiyslomalle tai sairaustapauksissa tukea on vähän tai ei ollenkaan tarjolla. Se on myös yksi asia, miksi pk-yritysten työllistämistä pitäisi helpottaa. Koska pk-sektori työllistää paljon, sitä pitäisi myös pystyä kehittämään aktiivisesti parempaan suuntaan. MM: Työllistämisessä yksi iso asia olisi myös nopea reagointi. Kun huomataan, että joku ala lähtee nousuun, siihen pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti. Osaamista Suomesta löytyy monelle alalle paljon, mutta byrokratian jähmeys hidastaa monien asioiden toteuttamista. VK: Toinen iso rakennemuutos pitäisi tehdä opiskelumaailmassa. Opiskelijoiden työnteon ja opiskelun yhdistämistä pitäisi helpottaa. Tällä hetkellä on kovin hankalaa olla yritteliäs samalla, kun opiskelee, koska tulorajat ovat niin alhaalla. Se on iso ongelma. MM: Kannatan lämpimästi tuloloukkujen purkamista. Kun työn tekeminen on kannattavaa opiskelijoille, siitä hyötyy koko yhteiskunta. VK: Esimerkiksi akateemista työttömyyttä on tällä hetkellä paljon. Pitäisi kriittisesti tarkastella opiskelutarjontaa ja luoda tarjontaa sellaisille aloille, joilla on kysyntää. PAIMION paikallinen. Jalkapallon Suomen cupin kolmannen kierroksen paikallistaisto Peimari United– Paimion Haka veti Palloverkon mukaan kentän laidalle 500 katsojaa. Haka vei matsin maalein 2–1. Buumin aineksia, voisi veikata. ASH eli ”aina saa hävetä”. Yleisö valitsi Pertti Kurikan Nimipäivät viisuedustajaksi, ja sehän ei tietenkään ole laitaa. Kehitysvammaisia ovat ja vielä ulkomaille pitäisi päästää! Tuomitsijoille tiedoksi, että Suomen voittoa voi tällä hetkellä pelata jo toiseksi pienimmällä vedonlyöntikertoimella. Kotikisoja pukkaa! HELSINGISSÄ avattiin viime viikolla kauppa, josta ihmiset jonottivat ämpäreitä. Turkuun ämpärit sen sijaan saatiin jo 1200-luvulla. Tack… …nej tack! SUOMEN ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan jokijäille ei kannata enää mennä. Mille jäille? Vettenpäälläkävelijöitä on historiassa ollut kai tasan yksi. TUOREEN brittitutkimuksen mukaan joka kolmannella prostituoidulla on yliopistotutkinto. Mikäs ihme se on? Hoitotieteethän ovat kasvava tulevaisuuden ala. VUODEN rockalbumin Emmapalkinnon pokkasi Pepe Willberg (kuvassa). Nyt joku vetelee viimeisiään, joko rock tai Emma. Pepehän sinänsä on ikuinen. sat ae N DEBATTI Köpsi VEERA KÖPSI on perheenäiti ja kristillisdemokraattien ehdokas Raisiosta. Maaskola MIKA MAASKOLA on mittarikorjaaja ja demariehdokas Turusta.
5 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 Rassaako katupöly röörejä? Miten välttelet keskustan pölypilviä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VALTUUSTO torppasi maanantaina neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisen äänin 35–30. Vastaan olivat kokoomuslaiset (17), demarit (13), RKP (3) sekä Jarmo Laivoranta (kesk.) ja Annika Saarikko (kesk.). Äänestystä kannattivat vihreät (10), vasemmistoliittolaiset (9), perussuomalaiset (5), Alas Ali (kesk.), Sakari Hihnala (kesk.), Kjell Lundahn (sd.), Ville Auvinen (kd.), Pauli Kossila (jä.) ja Olavi Mäenpää (sv.). Toriparkista ei kansanäänestystä TURUN vihreiden kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä haluavat uudistaa kaupungin avustuskäytäntöjä yleisen avustusrekisterin käyttöönotolla. Vihreiden mielestä kaupungin avustusjärjestelmä ei ole nykyisellään riittävän läpinäkyvä eikä avoin. Avustusten tasot määräytyvät liian usein edellisen vuoden avustussumman mukaan ja avustusten vaikuttavuuden arvioinnissa on parantamisen varaa. Kaupungin avustuksia myönnetään yhdistyksille ja kulttuurilaitoksille monen eri kanavan kautta, eikä tietoja kerätä mihinkään yhteen paikkaan. Avustuksia myöntävät muun muassa kulttuuri-, nuoriso-, liikuntaja sosiaalija terveyslautakunta sekä kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen avustuspäätökset valmistelee erillinen avustustoimikunta. Kaupunginvaltuusto on päättänyt yhteisen avustusrekisterin käyttöönotosta kesäkuussa 2013. Vihreät ihmettelevät prosessin venymistä ja edellyttävät rekisterin käyttöönottoa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vihreät haluaa avustusrekisterin VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskus ilmoittaa ”tiivistäneensä” ja ”madaltaneensa” organisaatiotaan. Johdon tukitoimintojen päälliköt on valittu, samoin elinkeinot-vastuualueen yksiköiden päälliköt. Organisaatiorakenteeseen on tulossa kevään aikana lisää muutoksia. Maaliskuun alusta alkaen työelämäpalvelut-yksikön päälliköksi on nimetty Martti Rantala. Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö on Risto Skyttä. Maatalouden valvontayksikköä johtaa Harri Livén, maksatusyksikköä Tiina Katila. Maahanmuuttopäällikkö on Kalle Myllymäki. Strategiaja asiakkuuspäälliköksi on nimetty Timo Metsä-Tokila, kehittämispäälliköksi Pekka Lausti ja viestintäpäälliköksi Terhi Suominen. ELY-keskus nimesi uusia päällikköjä LASSE VIRTANEN DEMARIEDUSTAJISTO päätti viime kuntavaalien jälkeen, että varapuheenjohtajan paikka kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnassa jaetaan. Tarkoituksena oli, että Jorma Hellstén istuu varapuheenjohtajana valtuustokauden alun eli kaksi vuotta ja Kjell Lundahn loput. Vaihdoksen piti tapahtua kuluvan vuoden alussa. Hellstén ei kuitenkaan ole jättämässä tehtävää Lundahnille. Ellei Hellstén eroa itse, koko lautakunta pitäisi erottaa ja nimetä uudestaan, jotta varapuheenjohtaja saataisiin vaihdettua. Kukaan ei sellaista ole näillä näkymin vaatimassa. – Kyllä minä jatkan. Siinä ei tapahdu muutosta, sanoo Hellstén. – Päädyin siihen, ettei vaihtoa tehdä. Hellstén perustelee ratkaisuaan sillä, että ”työmaa on kesken” ja että jatkamiselle oli myös puolestapuhujia. – Aikamoinen määrä asioita on pöydällä. Hellstén myöntää rikkoneensa kunnallisjärjestön edustajiston päätöstä, mutta muistuttaa, että demarisääntöjen mukaan rikkomuksesta rankaisee oma perusyhdistys. – Minulla se on Turun Rautatieläisten Sos.dem. yhdistys. Hellstén on sen puheenjohtaja. Hellstén ja Lundahn ovat molemmat pitkän linjan kaupunginvaltuutettuja. Lundahn istui viime valtuustokaudella kaupunginhallituksessa, mutta pestiä ei uusittu. Syynä oli se, että Lundahn on äänestänyt toriparkkia vastaan. Lundahn kannatti maanantaina ainoana demarina neuvoa-antavaa kansanäänestystä toriparkista. Hellstén ei väisty varapuheenjohtajan pallilta UUTISANALYYSI TURUN kaupungin tilinpäätös on nousemassa ennustetusta roimasta alijäämästä 4,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Onko aihetta jo riemunkiljahduksiin? Viime vuonna tilinpäätös oli jopa 16 miljoonaa plussalla, mutta syynä oli sataman yhtiöittäminen. Ilman tätä kertaerää alijäämää olisi kertynyt noin 30 miljoonaa euroa. Valtuustossa ennakkotieto aiheutti lähinnä hämmennystä maanantaina. Li Andersson (vas.) piti skandaalimaisena sitä, että tulosta kyetään ennakoimaan näin huonosti. Heittoa oli nyt yli 17 miljoonaa euroa viime vuoden kolmannesta ennusteesta, onneksi positiviseen suuntaan. Andersson protestoi sitä, että säästökeskustelut muuttuvat absurdeiksi, kun tulot ja menot ennustetaan näin pieleen. Muutamien kymmenien tuhansien säästöistä väännetään kättä, vaikka tulosennuste heittää miljoonia. Jukka Laiho, taloudenpidosta vastaava johtaja, vastasi muistuttamalla, että tulosparannus aiheutui suurelta osin kertaluontoisista eristä ja muu virhe jäi alle prosenttiin kaupungin koko menopotista. Vaikka tilinpäätös näyttää ylijäämää, kaupunki otti silti uutta velkaa kymmenillä miljoonilla viime vuonna. Meneekö siis hyvin vai huonosti? VIELÄ enemmän hämmennystä aiheutti se, että kaupunginjohtaja Aleksi Randell ilmoitti esittävänsä kuluvan vuoden budjetin kiristämistä ylijäämän takia. Miksi ihmeessä, jos kerran tehtiin ylijäämää? Juuri siksi. Kaupunki onnistui viime syksynä jarruttamaan paremmin kuin uskoikaan eli menojen kasvua kyettiin Meneekö hyvin vai ei? Tieto tilinpäätöksen 4,8 miljoonan euron ylijäämästä hämmensi valtuustossa Turku säästää monella tavalla. Kaupungin uudet sähköautot säästävät polttoainekuluissa. Ari-Matti Ruuska hillitsemään. Randell luki sen uudistamisohjelmien ansioksi. Kuluvan vuoden budjetti on kuitenkin laadittu vanhoille pohjille. Eli menojen arvioidaan nousevan enemmän kuin ne ovat nousseet. Ellei budjettia muuteta, se jää löysäksi ja menot kasvavat tarpeettomasti. Vuodesta 2016 on tulossa taloudellisesti kaikkein vaikein. Silloin menoja on tarkoitus supistaa, absoluuttisesti eikä vain reaalisesti, jotta talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2018. Tasapainoon pakottaa kuntalaki, taloussuunnittelukauden raameissa. Randellin logiikan mukaan viime vuonna jarrutettiin enemmän kuin uskottiinkaan, mutta tänä vuonna taas kiihdytetään, ellei budjettia kiristetä. Menojen kasvu olisi suurempaa kuin budjettikirjan prosentti osoittaa, koska kasvuluku perustuu väärille oletuksille. Ensi vuonna sitten taas jarrutettaisiin voimallisesti. Randell ehdottaa, että vauhtia ei kiihdytetä tänä vuonna, jotta ensi vuonna ei tarvita suunniteltua voimajarrutusta. Jarruttaa pitää, mutta etenkin hyvinvointitoimiala ja sivistystoimiala välttyisivät rajuilta leikkauksilta, jotka muutoin ovat edessä. MUTKIKASTA, mutta loogista. Nähtäväksi jää nielevätkö valtuutetut perustelut. Ylijäämällä oltiin maanantaina maksamassa esimerkiksi toriparkista halutun kansanäänestyksen kustannuksia, vaikka ylijäämä ei ole tukku rahaa kaupungin kassakaapissa, vaan lähinnä laskennallinen ja kirjanpidollinen luku. Merkityksetön luku se ei silti ole. LASSE VIRTANEN
7 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA PERINTEINEN Jukolan viesti suunnistetaan Paimiossa 13.–14. kesäkuuta. Onnistuneet järjestelyt tarvitsevat noin 1 700 talkoolaista eri aloilta. Toimitsijana oleminen ei edellytä suunnistusharrastusta eikä taustatietoa lajista tai tapahtumasta. Vapaaehtoisilta edellytetään vain runsaasti talkoohenkeä ja iloista mieltä. Mukaan toimintaan voi tulla heti tai pelkästään kisaviikonloppuna. www.jukola.com/2015/talkoo Louna-Jukola etsii talkooväkeä TYHMYYS päättäjissämme näemmä yleisin ominaisuus. Jos kaupungin kirstu on tyhjä, pitäisi harkita miten lainavarat edes käyttää. Jos taas kirstussa olisi rahaa niin paljon, ettei tiedä mihin sitä sijoittaisi, voisi mokomia turhia toimia tehdä. KRISTIINA LARSSON SAIN ystävänpäiväkortin joka oli lähetetty Itellan osoiteselvitykseen, koska puuttui ovinro, porraskirjain oli, portaassa 12 asuntoa, postinkantajalta olisi ehkä kestänyt liian kauan lukea ne. Lähetin kortin Kanarialta 26.1. johon olin unohtanut kirjoittaa Finland. Neljän viikon kuluttua kortti tuli perille, etelän postivirkailijoilla riitti sisua selvittää missä maassa on Masku. ODOTUS PALKITTIIN AVOIN kysymys Merja Kirjoselle, Lounais-Suomen Taksidatan toimitusjohtajalle: Mitä teen, kun sairaalan edessä etumaisena oleva taksi ei suostu ottamaan auton viereen kävelleitä ja kyytiin pyrkiviä asiakkaita? Jos minuakaan ei huvita lähteä, ohjaammeko ”entiset asiakkaamme” bussiin vai käskemmekö kävellä? JOKAPÄIVÄISTÄ TURKU on imagoltaan, historialtaan ja kaikella muullakin tavalla vahva kaupunki, että kestää kyllä uuden logon. Vanhaa historiaa on hyvä vaalia, mutta asioihin ei saa jumittua, uudistus on aivan paikallaan ja on syytä elää tässä hetkessä. Uusia tuulia Turkuun vaan, ettei käy niin että ollaan kehityksessä kohta niin jäljessä että väki pakenee muualle. UUDET TUULET Oletko juossut Jukolan viestissä? Mikä siinä on parasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – No nyt on aikast paksua! TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ JOHANNA VIITAHARJU JOUTEN ei osaa tekemään tottunut olla, ei sodassakaan. Kun rintamalinjat jatkosodan aikana 1940-luvun alussa vakiintuivat pitkiksi ajoiksi paikoilleen, ase sotilaan kädessä vaihtui lepohetkinä rauhan ajoista muistuttavaan puhdetyöhön. Asemasodan aikana puhdetyö kehittyi kunnianhimoisiksi kilpailuiksi ja jopa liiketoiminnaksi. Hartaimmin taidettiin kuitenkin tehdä ne esineet, jotka tarkoitettiin lahjaksi tietylle rakkaalle vastaanottajalle. Tämän lelureen on tehnyt puhdetyönä isä pojalleen. Nykyisestä runsaasta fantasiamaailmasta poiketen lelut olivat tuolloin lähes aina pienoismalleja aikuisten työvälineistä, ja leikin avulla lapset oppivat aikuisten taitoja. Mielikuvitus ja riemu kuuluivat leikkiin toki silloinkin. Tämän lelureen ”hevoseksi” valjastettiin kertoman mukaan perheen schäfer-koira. Varmaankin se jaksoi vetää myös halkokuorman päälle istunutta pientä isäntää. Reki on metsätöissä käytetty parireki, ja valmistettu niin todenmukaiseksi, että se kelpaisi kansatieteelliseksi havaintovälineeksi. Korkeakeulaisemman etureen taakse on kiinnitetty rautaketjulla takareki eli häntyri. Molemmissa on jalasten päällä poikittainen pankko, jonka varaan kuorma lasketaan. Etureen pankon yläosa kiertyy tappisaranan ansiosta ja mahdollistaa reen kääntymisen pienessä tilassa myös lastattuna. Parireki on eräänlainen rekka-auton edeltäjä, sillä sana rekka on alkujaan tarkoittanut parireen päälle asetettua irtolavaa, jota tarvittiin esimerkiksi heiniä kuljetettaessa. Tukkireki lahjana rintamalta päälle a vaa, jo m Aki Jalava HENRIIKKA FINGERBORG KUN viisivuotias Elina Puuri astui vuosi sitten kuvataidekouluun, ei kukaan osannut arvata että tytön ensimmäinen taidenäyttely näkisi pian päivänvalon. Nuoren taiteilijan muusana toimivat omat kanat. Hipsu, Urho, Pipsa, Tipsa, Silppo ja edesmennyt Lakukin ovat päässeet näyttelemään pääosaa taiteilijan töissä – oli tekniikka sitten mikä hyvänsä. – Kanoja on kiva maalata, koska ne ovat ihania ja söpöjä. Tykkään niistä, reipas tyttö hehkuttaa. Kanoja maalatessa tärkein asia on väri, sillä niiden värit ovat taiteilijan silmään kauniita. Mieluisin omista töistä on kuitenkin musta kana, jonka voimme arvailla olevan edesmennyt Laku-kana. Idea Ellun kanat -näyttelyn pystyttämiseen lähti kuvataidekoulun opettaja Mirkka Mäkilältä. Erilaisia kanoja alkoi syntyä jokaisella tunnilla, ja Mäkilä kuuli Elinan vanhemmilta, että kanoja on koulun lisäksi ilmestynyt myös kotiin. Kanoja oli niin vihkoissa kuin keittiön kaapin ovissakin. – Ajattelin, että Ellun kanat voisivat ilahduttaa muitakin katsojia, Mäkilä kertoo. NÄYTTELYSSÄ on nähtävillä niin maalauksia, valkosavesta tehtyjä savitöitä, öljypastelleja kuin grafiikkatöitäkin. – Olemme tehneet myös pikagrafiikkaa raaputtamalla margariinipurkin kanteen kuvion. Sen päälle laitettiin väriä ja sitten pyöriteltiin prässiä, Mäkilä muistelee taiteilijan kanssa yhdessä. Näyttelyllä on tietysti oma vieraskirja ja siitä näkyykin, että kanat ovat olleet mieluisa aihe. Auki olevalla sivulla vieraan nimen perässä lukee kannustava lause “hieno näyttely!”. Limutarjoilun lomassa taiteilija kertoo lähtevänsä hakemaan inspiraatiota Italianmatkalta, jossa hän olettaa myös näkevänsä muutaman kanan. – Italialaisissa ja suomalaisissa kanoissa ei ole eroa, koska ne puhuvat kaikki samaa kieltä, Elina pohtii. ELLUN kanoista on tullut kuvataidekoulussa oikea ilmiö. Muidenkin ryhmien kanssa on nyt taiteiltu paljon kanoja ja niitä on vitriinit pullollaan. Taiteilijalta itseltään tunnelmia kysyttäessä, hän nojaa taakse tuolin selkänojaan ja nostaa kädet tyytyväisenä niskan taakse: “Hyvältä tuntuu!”. Ja taiteilijaelämä ei suinkaan lopu Ellun kanoihin. Seuraava näyttely voisi kuulemma olla vaikka kissaaiheinen. Ellun kanat Manillan kuvataidekeskuksen galleriassa 20.3 saakka. Ellu ja kanat Elina Puurin taideteokset nostattivat kuvataidekoulussa kanabuumin Henriikka Fingerborg Elina Puurin pöllötaide on ihastuttanut kaikki.
9 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 SALIBANDYKAUSI jatkuu runkosarjan jälkeen TPS:n osalta playouteissa, joissa joukkue saa vastaansa Nokian KrP:n. Ottelusarja alkaa 9. maaliskuuta Nokialla ja kesälomalle pääsee kahdella voitolla. Turussa joukkueet iskevät yhteen 12. maaliskuuta kello 18.30 alkavassa ottelussa. Runkosarjassa joukkueet kohtasivat kaksi kertaa. TPS oli kummassakin runkosarjakohtaamisessa parempi. TPS kohtaa playouteissa Nokian RNK:N ringettenaisten kausi on ollut odotetusti menestyksekkäämpi kuin viime vuosina. Kun moninkertainen mestari Lapinlahden Luistin -89 vaihtoi ringeten jääkiekkoon, tasoittui myös raisiolaisten tie menestykseen. Runkosarjan voittanut RNK lähteekin suurimpana suosikkina lauantaina käynnistyviin välieriin. Laji tosin tarvitsisi piristysruiskeen. Tänä vuonna SM-sarja vietiin läpi kuuden joukkueen voimin, joista jumboksi päätynyt VG-62 oli mukana enemmän liikunnan riemusta kuin vakava ehdokas muiden joukkueiden haastajaksi. Tasoerosta kertoo myös pistepörssin kärkinaisten pistemäärät. Susanna Tapani (kuvassa) ja Siiri Kallionpää tehtailivat kumpikin yli sata pistettä 20 ottelussa. RNK:n mestaruusjuhlien tiellä onkin käytännössä vain LuKi-82 ja ellei ihmeitä satu nämä joukkueet myös kohtaavat finaalissa. ILKKA LAPPI Mestaruus palaa Raisioon? Mitä vaatisi, että turkulainen mieskoripallo nousisi taas pääsarjaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI RUNSAS vuosi sitten Jarno Pikkarainen oli kuuma valmentajanimi. Mestiksen parhaana valmentajana kahdesti palkittu mies oli luotsannut Mikkelin Jukurit menestysputkeen ja isompienkin seurojen mielenkiinto oli herännyt. Sitten koitti yksi baari-ilta, jonka tapahtumien seurauksena työt Jukureissa loppuivat. Runsaan vuoden Pikkarainen ehti olla koti-isänä ennen kuin puhelinsoitto Turusta tuli. Päätöstä aitioon palaamisesta ei tarvinnut miettiä. – Vartissa tein päätöksen. Ei ollut kauhean analyyttisesti aikaa tehdä päätöstä, mutta toisaalta ei ollut tarvettakaan sille. ”Atun” (Ari-Pekka Selin) kanssa tulimme siihen tulokseen, ettei päävalmentajan pestistäni haittaakaan ole, Pikkarainen toteaa. – Ensi kautta ajatellen opin tuntemaan organisaatiota sekä pelaajia ja persoonia pelipaidan alta, Pikkarainen toteaa. Ensi kaudella Pikkarainen toimii hyvän ystävänsä Selinin apuvalmentajana. Valmentajien ystävyys juontaa vuosien taakse. Selin oli myös tukemassa Pikkaraista Jukuripotkujen jälkeen. – Soittelimme jonkin verran. Meillä on aina ollut hyvä suhde ja ollaan vuosien aikana pystytty keskustelemaan vaikeistakin asioista. – Tutustuimme paremmin jo SaiPan ja Jukureiden yhteistyön myötä muutama vuosi sitten. Siitä alkoi tiiviimpi yhteydenpito. Aika paljon oli silloin pelaajaliikennettä seurojen välillä ja vaihdettiin Atun kanssa ajatuksia pelistä ja muustakin, Pikkarainen kertoo. HENGÄHDYSTAUKONSA aikana Pikkarainen seurasi ahkerasti kiekkoa kotisohvalta. Kotimaan sarjojen lisäksi varsinkin KHL tuli tutuksi. Hän ei kuitenkaan halua arvioida, miten on valmentajana muuttunut Mikkelin ajoista. – Näin lyhyen ajan perusteella on vaikea tehdä analyysiä. Perspektiivi valmentamiseen on syventynyt, mutta siihen liittyy esimerkiksi perhe, ei pelkkä tauko kiekosta. Tauon aikana Pikkarainen ehti miettiä paljon. Joukkoon mahtui myös epäilyksen hetkiä, kun ei ollut varmaa palaako mies koskaan valmentamaan. – Kyllä sellaisia hetkiä ja päiviä tuli. Valmentajamarkkinoilla oli paljon kokeneita ja meritoituneita valmentajia ilman töitä. Kävi mielessä, että tuskin olen ensimmäinen, jolle soitetaan. VIIME vuosina Liigassa esiin ovat nousseet monet nuoret valmentajat, jotka ovat nousseet nopeasti valokeilaan vaihtelevin tuloksin. Pikkarainen ei näe kehitystä yksinomaan positiivisena. – Liian nopeasti päästään Liigassakin liian isoihin saappaisiin. Se on koko Suomi-kiekolle haitaksi. Kokemuksen ja pitkäjänteisen työn arvostusta pitäisi saada suomalaiseen valmennuskulttuuriin lisää. Jääkiekkovalmentajana ei pikavoitoilla pärjää, Pikkarainen toteaa. Sivuraiteiden jälkeen Jarno Pikkarainen kaipaa kokeneiden valmentajien arvostusta Jarno Pikkaraisesta (kesk.) tulee kevätprojektin myötä TPS:n lyhytaikaisin päävalmentaja. Se ei miestä kuitenkaan haittaa. – Ensi kauden projektissa riittää varmasti kaikille hommia, Ari-Pekka Selinin apuvalmentajaksi siirtyvä Pikkarainen painottaa. Jari Laurikko
11 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 ALLERGIAja astmaliitto kehottaa seuraamaan siitepölytiedotusta ja aloittamaan allergialääkityksen oireiden ilmaantuessa. Siitepölyallergian oireita ovat aivastelu, silmien, nenän ja korvien kutina sekä vesinuha. Siitepölyallergiaa voi lääkitä samanaikaisesti sekä antihistamiinilla että paikallisesti hoitavilla lääkkeillä. Ennusteet lupailevat koivun siitepölyä vähänlaisesti, mikä tarkoittaa edellisvuotta mukavampaa kevättä allergikoille. Aivastelua ja kutinaa VARISSUON liikekeskuksen alakerrassa järjestetään naistenpäivän kunniaksi kaikille avoin tapahtuma lauantaina 7. maaliskuuta. Tapahtuma alkaa kello 12 ja päättyy kello 16. Lavalle astuvat Lola Wallinkoski, vuoden 2014 uusturkulainen Roda Hassan (kuvassa), runoilija Kirsti Vuolo-Äärilä sekä tutkija ja kirjailija Seija A. Niemi. Lavalla nähdään myös musiikkija tanssiesityksiä, kuten yhteislaulua haitarin säestyksellä, vietnamilainen musiikkiesitys, lasten tanssiesitys sekä afrikkalaista yhteistanssia. Lavaohjelman lisäksi tapahtumaalueella on tietoa naistenpäivän historiasta, näyttelyitä, työpajoja, arpajaiset ja erilaisia hoitopisteitä. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa lapsiparkissa 50 sentin maksua vastaan. Mukana tapahtumaa järjestämässä ovat muun muassa Yhdessä-yhdistys, Katariinan seurakunta ja Varissuo-Seura. Naisten juhlaa Varissuolla Juhlistatko naisten päivää? Mitä päivän ohjelmaan kuuluu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymä kouluttaa parhaillaan raharenkejä eli vapaaehtoisia raha-asiainneuvojia. Vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja Kaisa Lundén kertoo, että tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen apua talousasioiden kanssa tuskaileville. – Muun muassa diakoniatyössä on huomattu, että monilla ihmisillä on tarvetta miettiä raha-asioitaan. On helpompaa jutella vapaaehtoisen kanssa kuin ottaa yhteyttä esimerkiksi velkaneuvontaan. Tampereella on Lundénin mukaan ollut vastaavaa toimintaa jo vuosien ajan, ja kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Turussa raharenkiprojektia on edistänyt talousasioita tunteva vapaaehtoistyöntekijä, jonka kanssa toimintaa on kehitetty. Lundén arvioi, että ensimmäiset asiakkaat pääsevät raharengin juttusille maaliskuun lopulla. – Kevään mittaan katsotaan, miten toiminta lähtee käyntiin ja suunnitellaan jatkoa kokemusten perusteella. Tarkoituksena on, että toiminta jatkuu ja tulevaisuudessa mukaan otetaan lisää vapaaehtoisia. LUNDÉN kertoo, että Turun seudulta on löytynyt jo useita vapaaehtoisia, joilla on monipuolista asiantuntemusta raha-asioista. Mukaan on tullut asiantuntijoita muun muassa sosiaalitoimesta ja pankkialalta. Raharengin puheille voi hakeutua, vaikka meneillään ei olisi suurta kriisiä. Huoli omista raha-asioista ja halu miettiä niitä riittää syyksi avun pyytämiseen. – Toivomme, että ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä ajoissa, ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Syynä avun pyytämiseen voi olla vaikkapa huoli rahojen riittämisestä tai epävarmuus siitä, miten pankkiasiat kannattaa järjestää. Avun tarvitsija voi olla vaikkapa juuri itsenäistynyt nuori, joka opettelee huolehtimaan raha-asioistaan itse, Lundén sanoo. ASIAKKAAN ja raharengin välille ei ole tarkoituksena muodostaa pitkää tukihenkilösuhdetta. Avun tarvitsija tapaa raharengin yhden tai kaksi kertaa. – Tapaamisten aikana käydään läpi asiakkaan tilannetta ja mietitään, mikä olisi paras apu. Tarvittaessa voidaan vaikkapa suunnitella budjettia tai opetella käyttämään verkkopankkia. Raharenki-toiminta on osa seurakuntien Suurella sydämellä -vapaaehtoistoimintaa. turku.suurellasydamella.fi Budjetti kuntoon Raharengit neuvovat talousasioiden järjestämisessä Velkaneuvonnassa asiakkaan tiliotteet käydään yksityiskohtaisesti läpi. Marttiina Sairanen
15 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET 16 Työpaikat
17 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
18 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AINA kovassa keikkaiskussa ollut Ismo Alanko saapuu bändeineen Klubille perjantaina 6. maaliskuuta. Alanko on viime aikoina viettänyt uusien biisien parissa ja uuden levyn on tarkoitus ilmestyä syksyllä. Viime vuonna kasattu uusi bändi on ehtinyt jo todistaa kykynsä livenä. Kevään kymmenen keikan kiertue on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Alanko bändeineen on uuden materiaalin kimpussa. Ismolta maistiaisia syksystä VASTIKÄÄN 60 vuotta täyttänyt Steve Earle on lukuisten avioliittojen lisäksi ehtinyt tehdä pitkän uran, vaikka onkin jäänyt aina muiden kantrifolkkareiden varjoon. Earlen The Dukes -kokoonpanon historia ulottuu 1970-luvulle asti, mutta Earlen levyissä The Dukes on saanut vähänlaisesti huomiota. Yhdentoista biisin Terraplane on taattua Earlea. Juureva levy kulkee Texasin pölyisillä kantrirokin päällystämillä teillä. Tosin Terraplanella Earle kurkottaa enemmän bluesiin kuin koskaan aikaisemmin. Vierailijaksi yhdelle biisille napattu Eleanor Whitmore tuo hyvän mausteen kokonaisuuteen. Harvinaista kyllä, levyn parhaat biisit on sijoitettu levyn jälkimmäiselle puoliskolle. Kenelle: Juurevien klassikoiden kuluttajille välipalaksi. Arvio: Kantrin ja bluesin onnistunut liitto. ILKKA LAPPI Uusia temppuja Mistä tv-klassikosta haluaisit nähdä teatterisovituksen? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI GARRY Marshallin luoma Onnen päivät ehti jättää kymmenen vuoden elinkaarensa aikana ikuisen jäljen nuorten maailmaan 1970–80-luvuilla. Uusintojen myötä Onnen päivät on noussut yhä uusille sukupolville ikoniseksi television merkkipaaluksi. – Fonzie on ollut miehen malli ja nuorelle pojalle yksi oman identiteetin rakennuspalikka. Meillä oli nuorina poikina kavereiden kanssa bändikin, joka soitti fiftarirokkia, muistelee 50-vuotias Heikki Hela oman nuoruutensa kosketusta Onnen päiviin. Ensi kesänä Hela hyppää Fonzien legendaariseen nahkatakkiin Samppalinnan kesäteatterissa, kun Turussa nähdään Pohjoismaiden kantaesityksenä Marshallin käsikirjoittama Onnen päivät -musikaali. – Onnen päivissä on Fonzien lisäksi muitakin vahvoja hahmoja. Fonzie on satiirinen sankari, jota ei hölmöinäkään hetkinä kyseenalaistettu. Sarjassa oli hyväntahtoista huumoria, johon viehätys varmaan myös perustui, pohtii Samppalinnan kesäteatterin ohjaaja Heikki Sankari Onnen päivien voimaa. HELAN rinnalla pääosassa nähdään Kaisa Mattila Fonzien tyttöystävän Pinkyn roolissa. Onkin luonnollista, että myös Hela ja Mattila ovat seurustelleet muutaman vuoden ajan. Toisensa he myös löysivät teatterin lavalta, kun esittivät avioparia. – Meitä pyydetään nykyään aika usein yhdessä esiintymään, mikä on kivakin asia. Mutta ei se ole meille mikään päämäärä, että pitäisi välttämättä yhdessä näytellä. Viime vuosina yhdessä näytteleminen on asettunut siihen, että tehdään yksi näytelmä vuodessa yhdessä. Se on sopiva tahti, Hela toteaa. Kahden näyttelijän liitossa kotona pystytään kuitenkin puhumaan muustakin kuin työstä. – Kotiasiat pysyvät kotona. Mutta on yhdessä näyttelemisestä se etu, että jos on jotain, mistä pitää roolissa tai näytelmässä keskustella, sekin on mahdollista. Ollaan me joskus pidetty kotonakin työpaikkapalavereita, mutta ei työ ole kotona elämän keskipiste, Hela sanoo. ENSI kesänä pari reissaa ahkerasti Turun ja Tampereen väliä, mutta myös Turun kesästä he ehtivät nauttia. – Kaisa on tuntee kaupungin hyvin, koska on tehnyt teatteritöitä täällä. Minun ei tarvitse kuin kulkea hänen perässään niin kuin normaalistikin teen, Hela nauraa. Hän uskoo, että Onnen päivien kestävän suosion salaisuus on ihmisten nostalgian kaipuussa. – Nykyaikaa leimaa aika vahvasti nostalgiankaipuu. Nostalgian kohteet tosin vaihtelevat, mutta monille nostalgian kohde on 1950-luvun viattomuus. – Onnen päivissä esitellään amerikkalaisen kulttuurin parhaita puolia, johon kuuluvat Cokis, hampurilaiset, hienot autot ja svengaava musiikki. Siinä maailmassa on romantiikkaa ja se varmaan vetoaa ihmisiin, Hela tuumii. Pari parina lavalla Heikki Hela ja Kaisa Mattila kuljettavat Onnen päiviin Heikki Hela ja Kaisa Mattila ovat pääosissa Onnen päivät -musikaalissa. Musikaali saa ensi-iltansa 11. kesäkuuta. Ilkka Lappi
19 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET Culinaire
20 A AMUSET JETSET Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa The Caviar Clubin TCC Awards-gaala houkutti yritysmaailman vaikuttajia VPK:n talolle. Jethro Rostedtin meklaroiman huutokaupan ja Divet shown ohella renessanssipalatsin catwalkilla aistittiin kevättä. Santirso Couture hemmotteli vieraita vintagen maailmasta inspiraationsa saaneilla hempeillä pastelliluomuksilla. Timo Salmesmaa Harvinaista herkkua. Forten 18-v. juhla todisti varman linjan ja tuttujen baaripersoonien voiman. Diskojen Mersu huipensi juhlaviikon ammattiväen bakkanaaleihin. Puumaa mä metsästän villitsi juhlaSuFossa kohdanneet veteraanit ja noviisit. Mariella Pollari voitti synttärikisan pääpalkinnon, Epicautokoulun ajokortin. Voittajaa onnittelivat rp. Olli Pettersson, Stig & knit. Viihteen, muodin ja urheilun ystävät kokoontuivat Lola Wallinkosken emännöimään illanviettoon Tårgetissa. HannaKaisa Uusitalo ja Heidi Rantala tenttasivat parlamentaarikoksi mielivää tiukoilla kysymyksillä. Jane Iltanen Kaihomielestä tavaramerkkinsä tehnyt Mikko Mäkeläinen viihdyttää kotikonnuillaan. Kuukauden Thaimaan-reissultaan energiaa ammentanut artisti valelee lauantaina Suikkilan O’Bassissa Timo Salmesmaa Viikon avajaisista vastasi iltaravintolaksi painottuva Fontti. Stefan Lindforsin kädenjälki näkyy baarikerroksen pinnoissa, valaistuksessa ja värimaailmassa. Pikanttina yksityiskohtana tyylitellyssä Turku-maisemassa kiertävä raitiovaunu. Kutsuvieraat kiittelivät lämmintä tunnelmaa ja visuaalisuutta. Avajaismaljan kohottivat Martti Lehto, Pia-Korpiaho-Lehto, Stefan Lindfors, Marina Pettersson ja Make Lintula. Heikki Ruohola Katseet kevääseen! Raikasta merihenkisyyttä ilmentäneet Ville Tappola, Mirva-Mari Määttä ja Joni Kotro valloittivat Springtime ’15 -showssa Marilynissä. Villen TV-ura starttaa tällä viikolla Thaimaan rannoilla kuvatulla Temptation Islandilla. Marilynissä luritellaan tänä iltana Akateemisissa Karaokekilpailuissa. Bierfestit vaahtoavat yökerhossa koko viikonlopun. Timo Salmesmaa Riitta Salmi Kameleonttimaisesti tyyliään vaihdellut Esa Nummela palaa juurilleen. Trubaduuri viihdyttää pop-rock -ohjelmistollaan perjantaina Silvermoonissa, lauantaina Ilpoisten Sadessa.
21 Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET Jetset www.lisaduuni.fi
Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 AAMUSET 22
23 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 4. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KIRJAILIJA William Faulknerin mielestä yksi tärkeimpiä asioita kirjoittamisessa oli turhan karsiminen. Faulkner – ja tämän jälkeen monet muutkin kirjoittajat käyttävät editoidessaan edelleen oivaa sääntöä “Kill your darlings”. Se tarkoittaa sitä, että tekstissä voi olla omasta mielestä hullun hyviä lauseita tai loistavia sanoja, mutta ne eivät sovi siihen tai ovat irrallaan kontekstista. On melkeinpä raastavaa poistaa nämä lauseet tai sanat, joihin on jo tavallaan kiintynyt. Saman kokee jokainen nainen vaatekaapillaan – etenkin keväällä. Kaikilla meillä on vaatekaapissamme ainakin yksi sopimaton vaate tai kenkäpari, josta ei vain voi luopua. Kengät, jotka puristivat varpaat valkoisiksi jo kaupassa, mutta ne oli pakko saada. Minimaalisen kokoiset farkut jotka mahtuivat päälle viimeksi 15-vuotiaana mutta niistä ei voi luopua. Lähinnä makkarankuorta muistuttava mekko, joka ei malliltaan sovi vartalotyypillesi lainkaan. Tai paita, jossa roikkuu hintalappu kiinni jo kolmatta vuotta, mutta varmasti joku päivä sille tulee vielä käyttöä. TOSIASIASSA mikään näistä vaatteista tai kengistä ei tule käyttöön koskaan – niistä on vain vaikea luopua koska olemme jo kuvitelleet ne päällemme tiettyyn paikkaan tai tilaisuuteen. Niihin on kiintynyt. Ylipursuavan vaatehuoneensa ovella ystäväni paljastaa kikkansa, joka liittyy vaatteisiin mutta on hänen mielestään täysin sovellettavissa miehistä kirjoittamisen liikalauseisiin. Isosta kasasta valitaan kaksi kerrallaan ja säästetään parempi versio. Tällä tavoin se oikea darling ehkä juuri löytyykin ja turhista syistä säilytetyt varaversiot karsiutuvat kirppikselle. HENRIIKKA FINGERBORG Kill your darlings ILPO Haalisto kaipaa Aamuset-lehdessä (25.2.) Euroopan unionin rahoilla toteutettavia infrahankkeita Turun telakan tueksi. Turun telakan henkilöstö on ehdottanut meriteollisuuden, merenkulun ja ympäristöteknologian tutkimus-, koulutusja tuotekehityskeskuksen – Meriakatemian – perustamista Turkuun telakan yhteyteen jo yli kymmenen vuoden ajan. Turun telakan yhteyteen olisi mahdollista perustaa tällainen t&k&i-toiminnan keskittymä, johon telakan henkilöstön selvitysten mukaan on saatavissa myös EU:n rahoitusta. Mutta yksikään varsinaissuomalainen taho ei ole ollut kiinnostunut ajamaan asiaa Euroopan unionin suuntaan. Tuotekehitysja mallikoekeskuksen perustaminen Turun telakan läheisyyteen on suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä. Euroopassa ei ole tällaista ympäristöteknologiaan keskittynyttä tutkimusja tuotekehitysyksikköä. Toimimalla päättäväisesti voimme luoda pysyvän kilpailuedun suomalaiselle merija ympäristöteknologialle useiksi vuosikymmeniksi. Meriakatemian perustamista on ehdotettu varsinaissuomalaisille poliitikoille ja johtaville virkamiehille erilaisissa työryhmissä ilman, että kukaan on ottanut sitä vakavasti. Meriakatemia oli Turun telakan henkilöstön hallitusohjelmatavoitteena viime hallituksen hallitusneuvotteluissa. Ideaa esiteltiin muun muassa maakuntaliiton seminaarissa eduskunnassa 27. lokakuuta 2010 hallituksen johtaville ministereille. Tuloksetta. Varsinaissuomalaiset poliitikot ja johtavat virkamiehet ovat kiinnostuneempia heittelemään santakokkareita omista hiekkalaatikoistaan ja rakentamaan meriteollisuuden mielikuvalinnoja, jotka ensimmäinen vuorovesi vie mennessään. Ainoa poliitikko, joka on saanut asiassa jotain aikaan, on uusmaalainen ministeri Jan Vapaavuori, joka hoiti telakan omistajajärjestelyt ja laivatilausten rahoituksen esimerkillisesti. Nyt on aika lopettaa jaarittelu ja telakan edessä poseeraaminen, kääriä hihat ja ryhtyä työhön meriteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi ja Itämeren ympäristötilan parantamiseksi. Meriakatemia voi syntyä vain puoluerajat ylittäen ja yhteistyössä, johon maakunnan ylin virkamiesjohto on sitoutunut. TUUKKA PÄÄKKÖNEN LAIVAPUTKIASENTAJA, TURKU Meriakatemia. Nyt! SUOMEN Kuntaliiton arvion mukaan kuntien ja kuntayhtymien viime vuoden tilinpäätökseen sisältyy yhtiöittämisestä syntyneitä, tulosta parantavia kertaluonteisia tuottoja miljardin euron edestä. Moni kunta pystyy sen vuoksi kirjaamaan positiivisen tuloksen ja kattamaan aikaisempia alijäämiä. Kunnan omaisuuden yhtiöittämisessä ei kuitenkaan ole tapahtunut todellista arvon kehitystä. Yhtiölle siirtynyt omaisuus on joko kirjattu kirjanpitoarvosta tai päivän arvosta. Omaisuus on maksettu kunnalle velkarahalla tai kauppahinta on jäänyt korolliseksi velaksi yhtiölle. Kunnan tilinpäätös antaa siten kirjanpitolain hengen vastaisesti todellisuutta paremman kuvan kunnan taloudellisesta asemasta. Kuntaliitto arvioi myös kuntien ja kuntayhtymien velkaantumisen jatkuvan tulevina vuosina kiivaana. Vuonna 2008 kuntien yhteenlaskettu velka oli noin 10 miljardia euroa. Viime vuonna se oli noin 17 miljardia ja vuonna 2018 sen lasketaan olevan 26 miljardia euroa. Kuntatalous on ajautumassa kestämättömälle tielle. Valtio ja kunnat ovat samassa veneessä. Valtion menokehitykselle ja velkaantumiselle pitää asettaa lakiin perustuvat rajat. Myös kuntien veroprosentin kasvulle ja velkamäärälle pitää asettaa katto. Menot ovat kunnan itsensä päätettävissä. Toiset hoitavat palvelut edullisemmin kuin toiset. Tehokkuudessa on suuria eroja. Julkisen talouden palkkoja siis maksetaan velkarahalla, vaikka lain perusteella sellainen ei pitäisi olla mahdollista. JUHA HAAPAKOSKI (KOK.) TARKASTUSLAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA, NAANTALI Kuntien palkkoja maksetaan velkarahalla