Lauantai 3. lokakuuta 2015 | Nro 74 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS:n pakiston tulokas Harri Tikkanen on hiljainen liideri. Hän ei ole pidä melua itsestään, vaan näyttää teoilla. Urheilu s. 10 Omalla esimerkillä Erikoisnumerossa asiaa miesluolasta, kaukolämmön kalleudesta ja unelmasta viettää eläkepäivät kimppakämpässä. Koti&rakentaminen s. 13–25 Seinien takaa Nils Dardel on nykyään Ruotsin arvostetuimpia taiteilijoita. Hänen keikarinsa hehkuvat nyt väreissä taidemuseossa. Viihde s. 30 Keikarin elämää Pelastusarmeijan asuntolan sulkeutuminen uhkaa ajaa miehet kadulle. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Sauli Heikkilä päätti jo poikasena, että isona hänellä on biljardipöytä. Se toteutui – eikä siinä vielä kaikki. Sivu 14 Mies luolassaan Juuso Kallio patistaa taloyhtiöitä teettämään isot remontit ennemmin kuin myöhemmin. Sivu 18 Varallisuutta hoidettava Harriet Lind ei aio viettää eläkepäiviään lastensa nurkissa, vaan kimppakämpässä muiden seniorisinkkujen kanssa. Sivu 20 Eläkevuodet kimpassa Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 13–25
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 3.10.2015 Lauantai 3. lokakuuta 2015 EI siit kumminkan mittän tuu. Turkulainen mantra on syytä unohtaa huimia Kakola-suunnitelmia tutkiessa. Kruununa on 25-kerroksinen uudisrakennus, tornitalo, Kakolan päärakennuksen korttelin kulmaan. Puuhamies Olli Ojala uskoo, että torni, joka Turusta puuttuu, vetäisi Turun matkailun uuteen kukoistukseen. Ojalan puheissa tornin yläkerroksen näköalatasanteelta näkyisi lännessä Maarianhamina, pohjoisessa ”hiukan varpistamalla” jopa Tampereen seutu, joka toki lyötäisiin matkailumielessä kerralla laudalta. Torni ei jää suunnitelmissa yksikseen, se on vain koko komeuden kruunu. Ojala aikoo säilyttää kaikki vankilakokonaisuuden rakennukset ja korjata ne asunnoiksi. Purettaviksi hyväksytyt vankilan pihan parakit säilytetään myös. Tornin lisäksi Kakolaan suunnitellaan kylpylää ja esiintymislavaa, jossa kesäisin voitaisiin viettää yhteislauluiltamia tyyliin Allsång på Skansen. On museota, pienpanimoa, myymälää ja ravintolaa. MUSEOVIRASTON kanssa tehdään yhteistyötä. Ojala kehuu myös kaupungin muuttunutta asennetta, vaikka grynderi ei hevin virkamiehellä pisteitä anna. Kakolassa on brändiksi. Voi jo kuvitella sen hupparien, t-paitojen, olkalaukkujen ja kangaskassien määrän, joka Kakolalla myytäisin, jos se aukeaisi turistikohteena. Puukkojunkkari Matti Haapojan kolmosolut solahtaisi moneen kurkkuun. Ojala pitää tornia ja funikulaaria Kakolan välttämättöminä osina. Turistivirrat on saatava jokirannasta mäelle. Nähtäväksi jää, mitä sanoo kaavoittaja tai nostaako Ei kaikelle -liike jälleen päätään. OJALAN Verkaranta Yhtiöt otti kumppanikseen Pohjola Rakennus Oy:n. Yhtiöt rakentavat yhdessä mäen noin tuhannesta asunnosta 500. Työt alkavat jo ensi keväänä. Asukkaita Kakolanmäelle on tulossa noin 3 000. Kumppanina on myös ammattikorkeakoulu, jonka opiskelijat työstävät oppeja tosielämän suurprojektista. Visiota tarvitaan ja uskoa niihin. Epäilijöistä Turussa tuskin on pulaa. Riittävätkö rahat? Ojalan mukaan riittävät. Toivotetaan tekijöille onnea ja menestystä. LASSE VIRTANEN Tornista Kakolan kruunu? PITÄISIKÖ pyöräilijöiden turvallisuutta liikenteessä lisätä ja miten sen käytännössä voisi tehdä? ANDERSSON: Olen pyöräillyt koko pienen ikäni Turussa ja minun mielestäni autoilijat ovat ottaneet pyöräilijät todella hyvin huomioon. Tietenkin aina mahtuu huomioimattomiakin kuskeja mukaan, mutta heitä on aika vähän. Varsinkin nyt tuntuu, että pyöräilijä huomioidaan todella hyvin. KARVINEN: En tiedä onko todellista ongelmaa muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Taannoiset Helsingin tapahtumat ovat äärimmäisen ikäviä, mutta en koe, että liikenneturvallisuus pyöräilijän näkövinkkelistä olisi erityisen suuri ongelma. JA: Mutta Turussakin on pelottavia paikkoja. 1990-luvun alussa jo keräsin tietoa Turun pyöräilyn vaaranpaikoista. Osaa on saatu parannettua, mutta esimerkiksi Humalistonkatu on edelleen vaarallinen paikka pyöräilijälle. Sen tekemisestä pyöräystävällisemmäksi on puhuttu kauan, mutta ei ole pyöräkaistaa vielä näkynyt. TK: Pääkaupunkiseudulla tapahtuneet ikävät tapahtumat vaikuttavat hyvin pääkaupunkiseutulaisilta ilmiöiltä. Minun mielestäni Turussa autoilijat ja pyöräilijät tulevat äärimmäisen hyvin toimeen keskenään. JA: Pyöräilyn vaarat huomaa erityisesti silloin, kun omat lapset haluavat pyöräillä vuoden ympäri. Talviolosuhteet pyöräilyn suhteen ovat kyllä parantuneet koko ajan, mutta silti lasten turvallisuus mietityttää. Varsinkin kouluihin pitäisi olla pyöräteitä nykyistäkin enemmän. TK: Jos koululaisten pyöräilyä haluttaisiin lisätä keskusta-alueella, vaihtoehtoina käytännössä olisi siis pyöräteiden lisääminen tai se, että pyörän voisi ottaa bussiin. JA: Monet kouluthan kieltävät pienemmiltä koululaisilta pyöräilyn, koska pelätään, että jotain voi sattua koulumatkalla. Koulu kai kokee, että koulumatka on heidän vastuullaan, joten kielletään sen vuoksi, ettei syntyisi riitatilanteita. TK: Tämä on varmasti totta, mutta pitää kuitenkin muistaa, että yleisellä tasolla liikenneturvallisuus Suomessa on hyvällä tasolla. On tietenkin olemassa erityisryhmiä, kuten nuoret, joiden turvallisuus kiinnostaa kansaa tavallista enemmän. KALSÅNG på Kakola? Kakolaan suunnitellaan suuria: tornitaloa, kylpylää, tavallisia asuntoja ja hoiva-asuntoja, ravintoloita, pienpanimoa, museota ja myymälöitä. Eikä siinä vielä kaikki. Suunnitelmissa on myös esiintymislava, jolla voitaisiin järjestää vaikka yhteislauluiltamia. SUOMALAISET agentit palaamassa ulkomaille (TS 1.10.). Nimeni on Pontti, Jaakko Pontti. TAMPERELAISET riemuitsevat kaupunkinsa 236-vuotisjuhlista. Hellanlettas, Tampesteri. 236 vuotta sitten Turku oli ollut maailmankartalla jo puolisen tuhatta vuotta. Tack… …nej tack! TIEDÄTTEKÖ mitä on se, kun käännetään kaikki kivet, kaadetaan löydökset vatulointikoriin, arvotaan päätös, perutaan se ja aloitetaan alusta? Se on sipilöintiä se. LÄHTEE kuin toimari Kevasta. Ensin lähti Merja Ailus, nyt Jukka Männistö. Isä-Männistö ei lähde tyhjin käsin, vaan saa mukaansa messevät satojen tuhansien erorahat. Kepulaiset toimitusjohtajat käyvät kalliiksi eläkkeenmaksajille. LAHTIVATTEJA ja Tammernatseja. Kivien alta näyttää ryömineen esiin hörhöjen armeija. Somistaudutaan lakana-asuun ja roikotetaan swastikalla varustettua lippua parvekkeella. Käännetään ne kiivet äkkiä takaisin. e ti s ä a n a N Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi DEBATTI
5 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 3. lokakuuta 2015 Skanssi nosti myyntiään ja kävijämääriään. Missä sinä käyt shoppailemassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. THE Times Higher Education World University Rankings (THE) sijoittaa Turun yliopiston maailman 350 parhaan yliopiston joukkoon. Maailman laajin yliopistovertailu THE sijoittaa Turun yliopiston 10 000 vertailemansa yliopiston joukosta luokkaan 301–350. Viime vuoden vertailussa Turun yliopisto nousi luokkaan 351–400. Turun yliopisto menestyy parhaiten tutkimusjulkaisuissa sekä kansainvälisyydessä. Turun yliopisto nousi listalla RAKENNUSVALVONTAJOHTAJA hyväksyi 9. syyskuuta kiinteistöliikelaitoksen lupahakemuksen, joka koski Pernon koulurakennuksen tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta. Samalla myönnettiin lupa tehdä rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Päätös annettiin 16. syyskuuta. Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sv.) teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaatii sen kumoamista ja lupapäätösten mukaisten töiden keskeyttämistä välittömästi. Rakennuslautakunta jätti käsittelemättä oikaisuvaatimuksen siitä syystä, ettei Mäenpäällä ole maankäyttöja rakennuslain mukaan valitusoikeutta asiassa. Olavi Mäenpään valitus torpattiin TEEMU P. PELTOLA MERIMUSEO Forum Marinumin perusnäyttely Kruunumakasiinissa uudistuu. Vanhassa viljamakasiinissa oleva näyttelytila avattiin vuonna 2002, eikä sitä ole sen jälkeen juuri muuteltu. Nyt Kruunumakasiini sulkee ovensa vuoden vaihteessa. Uusiksi ovat menossa niin näyttelyesineet kuin osittain sisätilatkin, kertoo suunnittelija Otto Holmborg Forum Marinumista. – Näyttely uudistuu täysin. Meillä on varastossa paljon esineitä, jotka odottavat pääsyä esille. Noin neljä viidesosaa uudistetun näyttelyn esineistä tulee omista kokoelmista, Holmborg laskee. Holmborgin mukaan valmista tulee toukokuun alkuun mennessä. Museon Linnapuomin osa auditorioineen ja vaihtuvine näyttelyineen on avoinna remontin ajan normaalisti. – Museon alkuperäisenä tehtävänä oli tallentaa laivaston historiaa, mutta nyt velvoite on laajentunut koskemaan koko merivoimia. Merivoimien historian näkyvyys tuleekin säilymään vahvana. VUONNA 2014 Forum Marinumissa vieraili noin 130 000 kävijää. Tänä vuonna määrä jää alhaisemmaksi. Syynä on se, ettei Turussa ole tänä vuonna ollut yhtä paljon suuria yleisötapahtumia kuin viime vuonna. Kesä on museolle aina kiireisintä aikaa, ja henkilökunnankin määrä tuplaantuu näyttelylaivojen aukiolon vuoksi. Forum Marinumkin kilvoitteli aikanaan Suomen merimuseon tittelistä, mutta voitto lipesi itään. Suomen merimuseo sijaitsee tätä nykyä Kotkassa. Forum Marinumin vastuualue merihistorian tallentamisessa on kuitenkin huomattavasti merimuseota laajempi. – Merimuseo tallentaa historiaa Porkkalasta itään ja Forum Marinum Porkkalasta länteen, aina Perämeren pohjukkaan saakka, Holmborg kuvailee. Forum Marinumin Kruununmakasiini uudistetaan TUULA ISTALA JUSSIN viesti on lyhyt. – Toivon, että yhteiskunta tulee vastaa sen verran, että meille järjestyy kohtuullinen asunto, koti, jossa on oma rauha. Kuusikymppinen, Pelastusarmeijan Turun asumispalveluyksikössä asuva Jussi jakaa vajaan 20 neliön huoneen kahden muun kanssa. Yksityisyyttä ja omaa rauhaa ei ole, mutta häntä ja muitakin huolestuttaa jopa voimakkaaseen masennnukseen asti edessä oleva synkkä tilanne, sillä asuntolan toiminta loppuu vuoden vaihteessa. Olot ja tilat eivät täytä viranomaisvaatimuksia.18 miestä elää vailla mitään tietoa uudesta asuinpaikasta. Pelastusarmeija on irtisanonut työntekijät ja kaikkia painaa levottomuus tulevasta. Turun kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä korvaavista asumispalveluista 1. tammikuuta 2016 alkaen. Jussin asunnottomuus juontuu vuoteen 1981, jolloin hän lopetti metsurin työt Urjalassa ja Punkalaitumella ja muutti Turkuun. Hän kertoo kiertäneensä vuosien mittaan Turun jokaisen asuntolan ja eläneensä myös roskalaatikoissa, siltojen alla ja ensisuojassa. Viinamäen herra on häirinnyt pahan kerran asettumista. – Kun yksi joi, joivat muutkin, Jussi viittaa viimeisimpään yritykseen ja sanoo, että 28 samasta ongelmasta kärsivän laittaminen yhteen nippuun ei ole hyvä ratkaisu. MIES on ollut eläkkeellä 47-vuotiaasta asti. Eläkettä nakertaa massiivinen sydänja verenpainelääkitys. Maksukatto on tältä vuodelta täyttynyt, mutta se nollautuu aina vuoden alussa. – Tulevasta ei ole mitään tietoa. Mihin me kaikki päädymme, joudumme ja mihin meidän hyväksytään? Jussi on laskenut, että olisi yhteiskunnallekin edullisempaa osoittaa oma asunto kuin ostaa asumispalveluita. Hän odottaa sovittua tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa. – Yksiö, tai edes oma huone on oma toiveeni. En tiedä miten mahElämänpotkimat kadulle Pelastusarmeijan asuntola sulkee ovensa vuoden lopussa Pelastusarmeijan hoivakodin sopimus kaupungin kanssa päättyy. Johtaja Tarja Lönnroth ja työntekijät on irtisanottu, 18 asukasta odottaa, missä uusi asuinpaikka. Tuula Istala dotonta sellaisen järjestäminen on. Muiden työntekijöiden tapaan irtisanottu yksikön johtaja Tarja Lönnroth pitää jo rästilomiaan ja -vapaitaan. Hän pitää tilannetta kestämättömänä, mutta joku ratkaisu jokaiselle asukkaalle on löydyttävä. Asumispalvelut on kilpailutettava, joten aikaa ei ole tuhlattavaksi. – Pelastusarmeija ei voi alkaa hankkia uusia tiloja ilman sopimusta, eikä tarjousta voi tyhjän päälle tehdä, Lönnroth sanoo. LÖNNROTH on pohtinut useita vaihtoehtoja ja miettinyt paljon palvelumuotoja, jotka joustavat vaihtuvien tilanteiden mukaan. Jokaisen asukkaan tapaus on omanlaisensa. Lönnrothin mielestä palveluasuminen nykymuodossa ei ole ainoa malli, hän kehittäisi vaihtoehtoja ja erityisesti koteihin vietäviä palveluita. Asukkaiden terveydentila ja kunto vaihtelee, toiset selviytyvät omatoimisemmin kuin toiset. Yhtä kaikille sopivaa asumismuotoa ei kertakaikkiaan ole. – Tarvitaan ennen kaikkea joustoa asiakkaiden eduksi. Lait sellaisenaan eivät turvaa joustavuutta. Lönnnroth on valmistautunut edessä häämöttävään työttömyyteen suunnittelemalla täydennysopintoja ammattikorkeakoulussa. SUOMEN Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa uudet opetus-, tutkimusja diagnostiikkatilat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille (VSSHP), Turun yliopistolle, Turun ammattikorkeakoululle ja Terveydenja hyvinvoinnin laitokselle (THL) Turussa. Rakennustyöt alkavat lokakuussa ja rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2018. Medisiina D -rakennus alkaa nousta Kupittaalle osoitteessa Kiinamyllynkatu 10, nykyisen Medisiinan ja tulevan T3-sairaalan väliin sekä Tja A-sairaaloiden läheisyyteen muodostaen alueelle tiiviin toimivan kampuksen. Kahdeksankerroksisen uudisrakennuksen pinta-ala on noin 26 000 bruttoneliömetriä. Medisiina D:stä muodostuu lääketieteen opetuksen-, tutkimuksenja diagnostiikan synergiatalo, jossa on 1 400 opiskelijaa ja 600 työntekijää päivittäin. Medisiina D:n työt käyntiin
7 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 3. lokakuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SEKSUAALIja sukupuolivähemmistöjen tarinoihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino saapuu Turkuun 23.–25. lokakuuta. Ohjelmistossa on elokuvia, joita ei ole mahdollisuus valtavirrassa nähdä. Tänä vuonna esitetään muun muassa Bitte Anderssonin Dyke Hard, Desiree Akhavanin Appropriate Behavior ja Maya Newellin dokumentti Gayby Baby. Vinokinon järjestetään tänä vuonna jo 24. kerran. Vinokino on täällä taas –TYYLINI on vähän sekalainen. Pukeudun eri tavalla vähän sen mukaan, mitä kaapissa osuu silmiin tai millainen olo on, kertoo Eeva Halonen, 22. Halonen inspiroituu ihmisistä ja netissä vastaan tulevista kuvista. – Joskus vastaan tulee vaate, jota en ole pitkään aikaan käyttänyt. Silloin mietin, miten sitä voisi yhdistellä. Vaatteensa hän ostaa yleensä kirpputoreilta tai saa niitä kavereiltaan. – Mekon olen saanut siskolta Kiinasta ja kengät ovat mummon vanhat. Takin ja laukun olen ostanut UFF:lta. Paidan olen saanut kaverilta. Halosella ei ole motivaatiota panostaa kenkiin. – On vaikea löytää hyviä kenkiä. Vaikka ostaisi vähän kalliimmatkin kengät, ne saattavat silti hajota nopeasti. Kaapin kätköistä Oletko käynyt Vinokinossa? Mikä leff a jäi erityisesti mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Nyt puuttuu vähän muutakin kuin pakki. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Eeva Halonen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen OONA KARHUNEN ASKARTELU puhuttaa 5-vuotiasta Matilda Hietamäkeä ja 3-vuotiasta Hartti Hietamäkeä. MATILDA: Mä tykkään askarrella perhosia. HARTTI: Ja mä hämähämähäkkejä. M: Mä teen perhosia yleensä paperista. Siihen paperiin piirretään perhonen ja sit se leikataan ja sit sitä koristellaan. Sitä voi koristella kimallehileillä. Siihen voi kans piirtää ja sitä voi koristella tarroilla. H: Hämähäkkejäki voi tehdä paperista ja kimalluksesta. M: Paperi on varmaan mustaa. H: Mut se musta ei näy. Siihen voi laittaa vaaleeta kimalletta. M: Mun perhosiin laitetaan värikästä hilettä. H: Mä tykkään kans askarrella perhosia. Ne ois mustia. Niihin tulis mustaa kimalletta. M: Me aika usein askarrellaan. Mä en tiedä mitä me seuraavaks askarrellaan mut ehkä perhosia. Mä tykkään kyl askarrella myös Frozeneja. H: Ja mä tykkään askarrella Kapteeni Koukkuja ja merirosvoja. M: Kaverin kans on kivempaa askarrella. Sillon voi askarrella semmosta mitä kaveri haluu. Ja jos haluu askarrella samoja ni voi askarrella useemminkin. Jos ei haluu tehdä samanlaisia ni sit voi tehdä erilaiset perhoset. H: Mä haluisin askarrella kaverin kans Kapteeni Koukkuja ja merirosvoja ja varamerirosvoja ja merirosvolaivan. Niil on miekka ja sit niil on siniset housut. M: Me askarrellaan melkeen joka päivä. Me askarrellaan päiväkodis ja kotona. H: Mä oon askarrellu kotona merirosvomiekan ja merirosvohousun. M: Se miekka on oikeesti mun. H: Mut mä saan lainata sitä. Mä sanon sitten ku sä saat sen miekan. Perhosia ja merirosvomiekkoja HEIKKI MÖTTÖNEN HARRAS Kyttä toimi aikanaan kahdesti Suomen sisäministerinä sekä Turun kaupunginjohtajana. Hän oli Suomen Kansanpuolueen jäsen ja toimi sen riveissä kansanedustajana käytännössä koko puolueen olemassaoloajan, eli vuosina 1951–64. Kyttä valmistui juristiksi Helsingin yliopistosta ja kirjoittautui sen jälkeen vuonna 1935 Turun hovioikeuteen auskultantiksi. Hänen uransa eteni suotuisasti ja miehestä leivottiin hovioikeudenneuvos vuonna 1957. Vuonna 1961 oli edessä taas uusi etappi, kun Kytästä tuli Turun kaikkien aikojen viides kaupunginjohtaja. Hän irtisanoutui kuitenkin itse virasta jo kahden vuoden päästä. Lopun uransa hän toimi vakuutusyhtiö Tarmon toimitusjohtajana, ennenkuin se sulautui vuonna 1971 vakuutusyhtiö Sampoon. KYTTÄ ajautui politiikan syövereihin 1950-luvun alussa. Hän istui eduskunnan lisäksi myös Turun kaupunginvaltuustossa aina siihen asti, kunnes hänet nimitettiin kaupunginjohtajaksi. Kyttä ei pistänyt varsinaista hakemusta liikkeelle, mutta ilmoitti olevansa käytettävissä. SKDL yritti ajaa virkaan Mauno Tammista, mutta Kyttä pesi tämän äänin 32–18. Erikoista valinnassa oli se, että Kyttä oli istuva kansanedustaja ja sekä lisäksi puolueensa puheenjohtaja. Harras Kyttä oli tiukka pomo, joka ei antanut pienempien puolueryhmien hypellä silmilleen. Hän panosti suhdetoiminnassaan valtiohallinnon suuntaan. Kytän kaksivuotiskaudelle osui kaksi erityisen merkittävää tapahtumaa. Ne olivat Turun kaupunginteatterin vihkiäisseremoniat sekä Yhdysvaltain varapresidentin Lyndon B. Johnsonin valtiovierailu. Kaupunginteatterin avajaiset olivat valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma, johon osallistui itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen sekä liuta muita merkkihenkilöitä. Tapahtuma tuli ulos suorana televisiosta. TURUN kaupunki isännöi hieman myöhemmin varapresidentti Johnsonin pariskuntaa Kytän johdolla. Johnson herätti samalla reissulla runsaasti polemiikkia jakamalla Turun yliopistolla ihmisille kuulakärkikyniä. Kyttä keräsi huomiota pestinsä alkuvaiheessa kriittisellä kirjoituksellaan Suomen Turku -lehdessä jossa hän kategorioi turkulaiset neljään eri ryhmään. Merkittävimpänä ryhmänä hän piti tavallisia kaupunkilaisia, joiden mielenkiintoa Turun asioista hän halusi ylläpitää. Kyttä lähti kaupunginjohtajan tontilta oma-aloitteisesti, mutta monet jäivät kaipaamaan hänen johtajuuttaan. Harras Kyttä kuoli 73 vuoden iässä 12. maaliskuuta vuonna 1985. Herrahissin viides Harras Kyttä johti Turun kaupunkia intensiivisesti kaksi vuotta Kaupunginjohtaja Harras Kyttä (vas.) ottamassa vastaan Turun kaupungin ensimmäistä säteilyhälytintä, joka valvoi jatkuvasti radioaktiivisen säteilyn määrää. Oikealla laitteen suunnittelija, turkulaisen T:mi Wallac Oy:n toimitusjohtaja Jorma Wallasvaara. Keskellä metsänhoitaja I. Sipilä. ei tiedossa Aki Jalava
9 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T URHEILU Lauantai 3. lokakuuta 2015 VOITOLLA kautensa lentopallon Mestaruusliigassa aloittanut Raision Loimu palaa Kerttulan parketille lauantaina 10. lokakuuta. Loimu saa kauden toisessa kotiottelussaan hakea hyvitystä viime kauden play offs -pettymykselle, sillä vieraaksi Raisioon saapuu Kokkolan Tiikerit. Joukkueet kohtasivat viime kaudella välierissä. Tuolloin Tiikerit matkasi finaaliin otteluvoitoin 4–0 ja lopulta Suomen mestaruuteen asti. Loimu hakee hyvitystä 10. lokakuuta Kupittaan Urheiluhallissa käytävä vapaaottelutapahtuma Fight Night Finland 10 marssittaa turkulaisyleisön eteen takuuvarmoja kotikylän sankareita kuten Juho Valamaan (kuvassa) ja Jerry Kvarnströmin. Alkuillankin otteluihin on ladattu poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa, sillä useampi turkulainen uuden polven ottelija on tulessa Kupittaan illassa. Kortilla on muun muassa kolmannessa ammattilaisottelussaan 21-vuotias Finnfighters’ Gymin Olli Santalahti, joka on iästään huolimatta varsin kokenut amatööriottelija. Mielenkiintoisin häkkiin astuvista tulevaisuuden nimistä lienee kuitenkin niin ikään FFG:tä edustava Zanko Eliassi. Vakuuttavaa jälkeä amatöörinä tehneellä Eliassilla on kaikki eväät päätyä urallaan kansainvälisiin ympyröihin asti. ILKKA LAPPI Tuoretta verta häkkiin Kuka on TPS:n kiekkojoukkueen tärkein mies tällä kaudella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI YKSI täksi kaudeksi Turkuun Raumalta siirtyneistä kiekkoilijoista on Harri Tikkanen. 34-vuotiaan SaiPa-kasvatin myötä Palloseura sai takalinjoilleen fiksun ja monipuolisen pelaajan, joka on kotiutunut uuteen ympäristöön hyvin. – Turku on antanut minulle vielä enemmän kuin odotin. Kaukalon ulkopuolella kaikki on mennyt enemmän kuin hyvin. Menestymisen halu ja halu nousta viime kausien suosta näkyy koko organisaatiossa, Tikkanen kehuu. Lähes 800 peliä Liigassa pelannut Tikkanen on SaiPan lisäksi Liigassa pelannut HPK:ssa ja Lukossa. Raumalla vierähti kuusi edellistä kautta. Turusta mies tuli hakemaan uusia haasteita uralleen, mutta pelillisesti Tikkanen on identiteettinsä löytänyt. – En usko, että peruspelaamiseen muutoksia on tullut tai tulossa. Varmaan Turussa on aika hyvin tiedetty pelityylini, kun hankintaani on mietitty. Mutta uskon, että niin kauan kuin Liigassa pelaan, voin kehittyä ja parantaa pelaamistani. TPS:N pakisto on mielenkiintoinen sekoitus Henrik Tallinderin kaltaisia kaiken nähneitä kiekkoilijoita ja nuoria eteenpäin pyrkiviä lupauksia. Tikkanen on yksi niistä pelaajista, joilla on kokemuksen tuomaa auktoriteettia kopissa, vaikka hän ei välttämättä se äänekkäin koppipelaaja olekaan. – Minusta paras esimerkki nuorelle pelaajalle on se, että pelaan itse mahdollisimman hyvin. Oma hyvä pelaaminen on ainakin minulle paras tapa auttaa nuorta pelaajaa. Totta kai annan neuvoja, jos niitä halutaan, mutta en ole yhtään sen tyyppinen pelaaja, että alkaisin omia neuvojani tuputtaa. Ennen kautta Palloseuran pakisto oli monen papereissa joukkueen heikoin lenkki. Alkukauden otteluissa joukkueen puolustus on kuitenkin ollut suhteellisen pitävä. Tikkanen uskookin, että Palloseuran puolustajat yllättävät kauden aikana vielä monet positiivisesti. – Meillä on Tallinderin kaltaisten johtavien pelaajien lisäksi mielenkiintoisia nimiä, jotka eivät aikaisemmin ole isommin otsikoissa olleet. Esimerkiksi Forsströmin Jani on todella tärkeä pelaaja ja huippujätkä muutenkin. Nuoresta kaartista esimerkiksi Elmeri Eronen on taatusti sellainen pelaaja, joka tulee vielä pelaamaan kovassa roolissa. TIKKASEN Turkuun tulon taustalla yksi painava syy oli myös päävalmentaja Ari-Pekka Selin. Tikkasella ja Selinillä oli yhteistä historiaa SaiPan vuosilta. – ”Atu” on pyrkinyt tuomaan meille sellaista suoraviivaista ja luistelevaa kiekkoa. Enkä tarkoita suoraviivaisuudella sellaista päätöntä koohottamista. Siinä on vielä tekemistä, mutta ajoittain ollaan pystytty toteuttamaan valmennuksen hakemia asioita aika hyvinkin. Kun asiat loksahtavat, meillä on mahdollisuus mennä pitkälle tällä kaudella. Hiljainen liideri Harri Tikkanen johtaa omalla esimerkillään Liiga-pelien määrällä mitaten Harri Tikkanen on TPS:n kokenein pelaaja. Debyyttinsä hän teki SaiPan paidassa jo kaudella 1999–2000. Jonny Holmén
11 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 12
Sauli Heikkilä päätti jo poikasena, että isona hänellä on biljardipöytä. Se toteutui – eikä siinä vielä kaikki. Sivu 14 Mies luolassaan Juuso Kallio patistaa taloyhtiöitä teettämään isot remontit ennemmin kuin myöhemmin. Sivu 18 Varallisuutta hoidettava Harriet Lind ei aio viettää eläkepäiviään lastensa nurkissa, vaan kimppakämpässä muiden seniorisinkkujen kanssa. Sivu 20 Eläkevuodet kimpassa Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 13–25
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 14 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ SAULI Heikkilä teki itselleen ja muille jo pienestä pitäen yhden asian selväksi: isona hän omistaisi biljardipöydän. Haave konkretisoitui, kun hän muutti vaimonsa Salla Heikkilän kanssa omakotitaloon Salossa. Talon entinen omistaja oli autoharrastaja, joka oli rakennuttanut asunnon alakertaan tilat kuudelle autolle. Autotallia oli lähes sadan neliön edestä. Monet muut ostajaehdokkaat ihastuivat asuntoon, mutta pitivät ongelmallisena, että alakertaan pitäisi kiertää ulkokautta. Heikkilät sen sijaan näkivät tässä pelkästään mahdollisuuksia. – Vaimo oli mielissään siitä, että biljardipöytä, soittimet ja muut tavarat saataisiin pois asuintiloista. Ei hän halua sellaisia toki kieltääkään. Kun niille tehtiin oma tila, kaikki ratkaisut pystyi tekemään tavaroiden ja laitteiden eikä asuintilojen ehdoilla, Sauli Heikkilä sanoo. HEIKKILÄN saatua rakennusluvat hän rakensi tiloihin väliseinän, joka erottaa autotallin ja vapaa-ajankäyttöön tarkoitetun tilan. Rakennusammattilaiset hoitivat lattian tasoittamisen, valuseinän sekä pienet putkija sähkötyöt, mutta loput työt Heikkilä teki itse. Nyt tiloissa on biljardipöydän lisäksi muun muassa kotiteatteri, baaritiski, pokeripöytä ja darts-taulu. – Otin tästä itselleni sellaisen harrastusprojektin samalla. Tilaa ruvettiin aluksi tekemään biljardipöydälle ja sitten katMies viihdeluolassaan Sauli Heikkilä rakensi autotalliin oman viihdekeskuksen Jos muu perhe haluaa nukkua ylhäällä, niin täällä alhaalla voi touhuta rauhassa niin, ettei kuitenkaan aiheuta häiriöitä yläkertaan, Sauli Heikkilä toteaa. Salla Heikkilä sottiin, minkä verran tilaa jää kotiteatterille. Ja esimerkiksi pokeripöytä ja arcade-pelikabinetti ovat myös itse tehtyjä. Suurimmat haasteet varsinaisessa rakennusvaiheessa liittyivät varsinkin ilmanvaihtoon, sillä alkujaan autotallikäytössä ollut tila ei ollut samassa ilmanvaihdossa muun asunnon kanssa. – Ei siinä varsinaisesti mitään takapakkeja tullut, mutta autotallin ja vapaa-aikatilan välissä oleva ovi oli sen verran matala, että oli vaikeuksia saada asennettua laminaattia huoneeseen. Ovea korotettiin saranoista sen verran kuin pystyi. Nyt se on ihan millistä kiinni, että jos oven edustalla on pienikin kivi, niin se kyllä raapii lattiaa. ALAKERRAN tilat ovat muusta asunnosta sen verran eristyksissä, ettei esimerkiksi biljardipallojen kolahtelu tai muu illanvietto häiritse yläkerrassa olevia. – Täällä vietetään perheen leffaillat, ja jos kavereita tulee käymään, niin siellä tietysti otetaan parit biljardipelit. Jääkiekon MM-turnauksiakin on katsottu screeniltä. Alakerrassa on hyvät puitteet ja paljon istumatilaa, joten jos enemmänkin vieraita tulee ilta-aikaan kylään, niin kyllä tänne tullaan mieluummin.
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA TURUN keskustassa Läntisellä Pitkälläkadulla eletään ja asutaan hieman toisin kuin kivikaupungin sydämessä on tapana. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ville-Veikko Heikkilä kertoo lähinnä noudattavansa käytäntöjä, jotka olivat muotoutuneet ja omaksuttu ennen hänen kauttaan. Vaikka laki ei kiellä eikä käske, kantavia periaatteita on, että asunnoissa eikä edes pihassa ja parvekkeilla saa tupakoida. – Käytäntö on otettu vastaan ihan hyvin eikä vastalauseita ole juuri tultu esittämään, Heikkilä sanoo. Heikkilä arvelee, että savuttomuuteen on päädytty aikanaan lasten vuoksi. Pienessä taloyhtiössä asuu edelleen lapsiperheitä, mutta takavuosina jälkikasvua kirmasi pihalla nykyistäkin enemmän. TurusKodikkaasti keskellä kaupunkia Yhteisöllisessä taloyhtiössä ei sauhutella edes ulkona Tuula Istala sakin näkyy suuntaus, että myös lapsiperheet hakeutuvat keskustaan hyvien liikenneyhteyksien päähän lähelle kouluja ja muita palveluita. LÄNTISEN Pitkäkatu 15:n pihan jokainen neliö on otettu käyttöön. Jäteastiat vievät ison tilan ja jätehuolto on iso kustannuserä tehokkaasti järjestetystä lajittelusta huolimatta. Takapihalla on jopa komposti ja aluillaan pienimuotoinen kasvimaa. Pihalla näkee ensisilmäyksellä, että talossa asuu lapsia. Heille on keinut, hiekkalaatikko ja kiipeilyseinä. Yhteisöllisyyttä ravitaan pihatalkoilla ja tapahtumilla. Asumisperiaatteisiin kuuluu muun muassa se, että asukkaat siivoavat yhteiset tilat porrashuoneita myöten vuoroperiaatteella. – Sitoutuminen vaihtelee muun muassa vuokra-asujien vaihtumisen mukana. Kaikkia siivoaminen ei motivoi. Se tietenkin kuormittaa niitä asukkaita, jotka tunnollisesti hoitavat vuoronsa. Heikkilä kertoo, että ostopalveluita pohditaan säännöllisin välein, mutta omatoimisuus on yksi keino säästää kun vaihtoehtoja on vähän. Suuri menoerä on lämpimän veden kulutus. Heikkilä sanoo, että ellei säännöllisin välein asukkaille asiassa tiedoteta, kulutus lähtee kasvamaan. – Asuntokohtaisia vesimittareita ei ole asennettu. Hankinta on järkevintä tehdä ison remontin tai rakentamisen yhteydessä, eikä täällä ole sellaista näköpiirissä. Paikoin mittareissa on havaittu ongelmia. Jotkut ovat epäluotettavia, joissakin taloyhtiöissä niiden käytöstä on jopa luovuttu. VANHOISSA rakennuksissa on aina erityispiirteitä, joiden hallintaan löytyy aivan yksinkertaisia ratkaisuja. Heikkilä opastaa esimerkiksi tiivistämään ikkunoita. Asumisviihtyvyys lisääntyy pienilläkin teoilla. Taloyhtiön piha on kesällä lähes nähtävyys. Kukkia on kaikkialla ja paljon, värikäs ja kodikas miljöö on kuin toiselta aikakaudelta. Hyvin suunniteltu pihavalaistus luo tunnelmaa ja turvallisuutta pimeinä iltoina. Heikkilä pitää kokonaisuutta onnistuneena. Pihapiirissä asuu kaikenikäistä väkeä ja keskusta-asumiseen on voitu liittää pienasumisen elementtejä, myös luontoja ympäristöarvoja. ”Takapihalla on komposti ja pieni kasvimaa.” Ville-Veikko Heikkilä kotipihallaan keskellä kaupunkia.
17 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ KAUKOLÄMMÖN hinta on noussut Turussa viiden vuoden aikana yli 25 prosenttia. Hinnan kohoaminen on ollut Turussa muutamana vuonna hieman muuta Suomea vauhdikkaampaa. – Yksi syy hinnan nousuun on kaukolämmön verotus, joka on kiristynyt merkittävästi. Kaukolämmöstä on tosiaan noin 30 prosenttia erilaisia veroja Turun seudulla. Se johtuu tavoitteista päästä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi. Se on ilmaston kannalta hyvä tavoite, mutta juuri tällä hetkellä siitä maksavat energiayhtiöiden asiakkaat, kertoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio. Lämmityskustannusten hinta on nousussa fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvan verotuksen myötä, vaikka öljyn ja kivihiilen hinta muuten onkin laskenut. Turussa noin 75 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Riippuvuutta fossiilisista polttoaineista pyritään vähentämään muun muassa Luolavuoreen rakennettavalla pellettilaitoksella, jonka on tarkoitus valmistua joulukuuksi. Naantaliin puolestaan rakennetaan vuonna 2017 valmistuvaa voimalaitosta, joka lisää biopolttoaineiden määrää merkittävästi. LAITOSTEN sijoittelu näkyy suoraan lämmityskuluissa. Turussa Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta päättyi viime vuoden lopulla, mikä vaikutti kustannuksiin jonkin verran. Vastaavasti esimerkiksi Salossa, jossa biopolttoaineiden osuus on merkittävästi suurempi, kaukolämmön hinta laski 19 prosenttia. Turussa kaukolämpö maksaa 1,30 euroa neliötä kohden kuukaudessa, kun taas Salossa sama hinta on 1,07 euroa. – Verotuksen vaikutukset ovat olleet kovia juuri Turussa, jossa kivihiilen osuus on ollut aika suuri ja hintataso maan keskiarvoa korkeampi, Kallio sanoo. Varsinkin vanhoilla taloyhtiöillä on edessään isoja haasteita, kun lämmityskustannusten lisäksi myös kiinteistöverotus nousee. – Merkittävä osa rakennuskannasta on tehty 1970-luvun ympärillä, ja on vielä paljon tekemättömiä korjaustöitä. Tekemättömien töiden hoitaminen hankaloituu koko ajan, kun käytettävissä olevat rahat valuvat yhä enemmän asumiseen ja taloyhtiön kunnossapitoon, Kallio kertoo. MYÖS pienemmät innovaatiot yleistyvät. Esimerkiksi kerrostalojen poistoilman talteenotolla voidaan saada säästettyä kaukolämmön kulutuksesta jopa puolet, ellei hieman enemmänkin. Toimenpiteessä poistoilman lämpöä otetaan talteen lämpöpumppujärjestelmällä ja hyödynnetään tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen. – Se toki lisää kiinteistön sähkönkulutusta jonkin verran, mutta nykyisellä kaukolämmön hinnalla sellainen on useimmiten kannattava investointi, Kallio sanoo. Lämpö syö kuluja Verotuksen ja lämmityskulujen nousu tuovat lisää kustannuksia taloyhtiöille Juuso Kallio patistelee taloyhtiöitä tarttumaan isoihin remontteihin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Riitta Salmi ”Verotuksen vaikutukset ovat olleet kovia juuri Turussa.”
19 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA PSYKIATRIAN erikoislääkärillä Harriet Lindillä on suunnitelma lähitulevaisuudessa koittavien eläkepäiviensä asumisjärjestelyiksi. Perusajatus on sama kuin nuorilla opiskelijoilla eli kimppakämppä, jota Lind kutsuu ryhmäasumiseksi, Tanskan mallin mukaan ”gruppboende”. Aika on hänen mielestään kypsä soveltaa tällaista asumismuotoa myös vanhojen ihmisten tarpeisiin. Ei liian suuri eikä liian pieni itsenäisen yhdessä asumisen malli sopii Lindin mielestä kokeilunakin hyvin Turun kokoiseen kaupunkiin. – Täällä on mahdollista asua kaupungin keskustassa, jossa kaikki palvelut ovat lähellä. Lindin mielessä ihanteellinen neliömäärä liikkuu 120 ja 200 neliön välillä ja asukasmäärä neljässä. Kolme on liian vähän ja kuusi liikaa. Periaatteessa pariskunnat eivät tule kysymykseen. Kaikki yksityiskohdat ovat vielä mietinnässä. Sen Lind on päättänyt, että hän itse on päävuokralainen ja muut alivuokralaisia vaikka vastuu ja riskit jäävät omalle kontolle. – Jonkun on kannettava päävastuu, ettei pääse syntymään kaaosta. LIND on nähnyt monenlaisia ydinperheestä poikkeavia asumisen malleja, joista joitakin voi pitää tavoiteltavina toisia kartettavina. Kaikissa on ollut opiksi otettavaa. Asunnot voivat olla kalustettuja, mutta ei välttämättä. Perusastiasto on talon. Pyykkihuolto ja yhteisten tilojen siivous ostetaan ja asumiseen liittyvät palvelut laskutetaan vuokrassa käytön mukaan. Lindin mukaan asukkaat ovat ensisijaisesti yksinäisiä tai erakoituneita vanhoja ihmisiä. Mummola-ajatusta hän vierastaa. – Mummolaan voi ilmestyä parikymppinen sohvalla röhnöttäjä, eikä sellainen sovi kuvaan. Koeasumista tarvitaan myös sen testaamiseen, ettei porukkaan osu dominoivia tai kaikesta valittavia persoonia. Kukaan ei liioin saa käyttää toista hyväksi. Kaikille ryhmäasuminen ei yksinkertaisesti sovikaan. VAIKKA päävuokralainen on lääkäri, hän ei ole perustamassa hoivasaati hoitokotia. – En tarjoa muuta kuin ryhmäasunnon. Kyseessä ei ole liiketoiminta, mutta en ole myöskään hyväntekijä vaan toimin omista itsekkäistä syistäni, Lind naurahtaa. Hän sanoo, ettei itse halua vanheta lastensa nurkissa eikä maata laitossängyssä, vaan elää ihanaa sinkkuelämää. Yksityiskohdissa on vielä paljon hiottavaa ja vääjäämättä käytäntö neuvoo tekijäänsä lisää. Lindillä ei ole kiirettä, hän jää eläkkeelle vasta ensi keväänä. – Unelmana ja esikuvana minulla on muumitalo. Ryhmäasunnossa asuvatkin ovat erilaisia yksilöitä, joiden pienet omituisuudet hyväksytään. Sehän tiedetään, etteivät unelmat koskaan toteudu sellaisenaan, Lind kommentoi omaa unelmaansa. Vanhuudenpäivät kimppakämpässä Harriet Lind tahtoo viettää eläkkeellä ihanaa sinkkuelämää Harriet Lind suunnittelee vanhojen ihmisten ryhmäasumista. Tuula Istala ”En halua vanheta lasteni nurkissa.”
21 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI SUOMI on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa suhteessa asukaslukuun. Suomessa on yli 1,2 miljoonaa kerrostaloasuntoa, joista puolet on rakennettu 1960-70-lukujen maaltam u u t t o a a l l o n a i k a a n . Lähivuosina nämä kerrostalot vaativat runsaasti erilaisia remontteja. Parhaillaan Jyrkkälässä remontoidaan kerrostaloja allianssimallin mukaisesti. Aiemmin monen tahon yhteistyöhön pohjautuvaa allianssimallia on hyödynnetty julkisessa rakentamisessa. Jyrkkälän allianssihanke on Suomen ensimmäinen allianssirakentamisen hanke asuinrakentamisessa. Projektiin osallistuvat tahot kilpailutetaan ja kootaan sitten saman pöydän ääreen. – Allianssimallin tavoitteena on saada aikaan muun muassa kustannustehokasta korjausrakentamista. Siinä kaikki mukana olevat tahot rakennuttajasta tilaajaan ja suunnittelijaan ovat mukana alusta asti. Näin tutustumme toisiimme ja projektiin kokonaisuudessaan ja kartoitamme myös mahdolliset riskit ja projektin mahdollisuudet heti, kertoo projektijohtaja Juuso Hämäläinen rakennuttajatoimisto Valvontakonsulteista. ALLIANSSIMALLIN taloudelliset edut perinteiseen korjausrakentamismalliin liittyvät siihen, että kustannukset eivät karkaa pilviin remontin edistyessä. – Projektin kustannusten osalta perälauta on kiinni. Kustannuslaskelma tehdään, kun projektista sovitaan ja siihen sisältyy myös korjausrakentaminen ja kolmen vuoden takuu. Senkin takia meidän konsulttina kannattaa varmistaa, että työn jälki on hyvää, Hämäläinen toteaa. – Jos hakemalla pitäisi hakea jotain negatiivista verrattuna perinteiseen korjausrakentamisen malliin, olisi se varmaan se, että allianssimalli vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista pitkään projektiin, hän jatkaa. 1960-LUVUN lopulla rakennettu Jyrkkälä on rakennuskannaltaan varsin perinteinen sotien jälkeisen kaupungistumisen aikaan syntynyt lähiö. Alueen kerrostalot ovat tunnettuja yhteneväisestä harmaudestaan. Jyrkkälän projektissa kiinnitetään huomiota myös ulkopintoihin. – Allianssimallia voidaan hyödyntää kaikenlaisessa korjausrakentamisessa, mutta Jyrkkälän projekti on suurimmaksi osaksi julkisivuremontti. Remontilla tavoitellaan kylämaista tunnelmaa. Suikkilantieltä katsottuna Jyrkkälä näyttää yhtenäisen harmaalta, mutta kun alueelle tulee sisään, paikka on hyvin viehättävä. Miksi sitä ei siis viestisi myös kerrostalojen julkisivuilla, Hämäläinen kertoo vuonna 2018 lopullisesti valmistuvasta urakasta. Hämäläinen uskoo, että allianssimalli yleistyy jatkossa myös asuinrakentamisen korjauskohteissa. Isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenet pääsevät tutustumaan Jyrkkälän allianssihankkeeseen 6.–7. lokakuuta. www.omataloyhtio.fi/hankekoulu Hyvästit harmaille kolosseille Allianssimalli rantautuu myös asuinrakentamiseen, esimerkkinä Jyrkkälä Jyrkkälän julkisivuremontin ensimmäinen vaihe valmistuu tänä syksynä. Täysin uusitusta Jyrkkälän ilmeestä päästään nauttimaan vuonna 2018. Ilkka Lappi
23 Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Lauantai 3. lokakuuta 2015 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen
25 A A M U S E T Lauantai 3. lokakuuta 2015 PAKINA KOTI & RAKENTAMINEN OLET siis löytänyt Sen Oikean ja hammasharjannekin ovat viihtyneet hyvän tovin toistenne vessoissa. Olette pohtineet asiaa monelta kannalta. Olette tulleet siihen tulokseen, että on aika luopua yksinasumisen iloista, joita myös omaksi tilaksi kutsutaan. Salli siis, että annan pari käytännön vinkkiä yhdessä asumisen ensimetreille, jotta yhteinen koti kuplii onnea ja auvoa. Pitäkää huoli, että yhteisestä pesästänne löytyy seuraavat asiat: miesluola, kunnollinen sohva, tiskikone sekä huone naiselle. Ehkä on paikallaan avata hiukan tarkemmin näitä jokaiselle nuoren parin ensikodille tärkeitä elementtejä. ENSINNÄKIN miesluola. Nimestään huolimatta tästä on iloa kummallekin. Mies saa kaipaamaansa tilaa harrastuksilleen. Miesluolassa mies saa ihailla levyjään, työkalujaan, lennokkikokoelmansa tai muuta Tärkeää Harrastustaan rauhassa. Miesluola voi olla hätätapauksessa vaikka vaatehuone. Sinne miehen voi tunkea, jos naama alkaa ärsyttää. Miesluolan hyvä puoli on myös se, että nainen saa vapauden sisustaa muu asunto mieleisekseen. Mies ei taatusti kyseenalaista verhotai valaisinvalintaa, kunhan nainen ymmärtää hyväksyä kaaoksen, joka miesluolan oven takana vallitsee. Äläkä tee sitä virhettä, että tarjoutuisit siivoamaan miehen rauhan linnakkeen. Sulje vain ovi. Pois silmistä, pois mielestä. Toisekseen, hankkikaa kunnon sohva. Kunnon sohvalla on vain yksi kriteeri. Se ei ole väri, muoto tai materiaali, ei edes muodikkuus. Kunnon sohva on sellainen, jossa on hyvä nukkua. Kun auvonne saavuttaa sen pisteen, että kaikki ei olekaan pelkkää ruusutarhaa ja kukkaketoa, arvostatte sitä, että toinen voi paeta yöllistä riitaa sohvalle ilman, että tarvitsee pelätä sitä, että aamulla pitää varata aika yksityisklinikalle selkäleikkaukseen. Kunnon yöunien jälkeen riitojen umpisolmujakin on helpompi availla. MITÄ kodinkoneisiin tulee, jokaisen onnellisen kodin ylivoimaisesti tärkein kodinkone on tiskikone. Tiskikone säästää lukemattomilta kumman tiskivuoro olikaan -kinoilta. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua luulon, että tiskikone estäisi kaikki riidat. Se vähentää niitä, mutta ei poista täysin. Toisaalta tiskikoneen hurinassa jää sitten ainakin energiaa muille tuikitärkeille keskusteluille, kuten siihen, että kummin päin se vessapaperi pitikään asentaa telineeseen. Tasa-arvon nimissä asuntoon tarvitaan myös huone naiselle. Miehet, nyt te sanotte, että onhan naiselle juuri luovutettu sisustusja hallinnointivastuu muuhun asuntoon miesluolaa lukuun ottamatta. Eikö muut huoneet siis ole naisen huoneita? Ei se tietenkään ole niin yksinkertaista. Nainen (kuulemma) tarvitsee tilaa toteuttaa itseään. Eikä nainen tietenkään voi toteuttaa itseään keittiössä, makuuhuoneessa tai olohuoneessa. ILKKA LAPPI Sisustusvinkkejä yhteisasujille MERJA KAJALA KASVEJA valitessa kannattaa miettiä myös sitä, miltä puutarha näyttää ruskan aikaan. Aamuset esittelee viisi syksyn kaunotarta. Pilvikirsikka TERVE ja nopeakasvuinen pilvikirsikka on sopeutunut Suomen ilmastoon hyvin. Pilvikirsikka viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Se kasvaa 5–10 metriä korkeaksi ja sopii pieneenkin pihaan kapean latvuksensa ansiosta. Pilvikirsikka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Valkoiset kukat ilmaantuvat toukokuun lopulla. Kuparinpunainen, kiiltävä runko on koristeellinen talvellakin. Lehdet muuttuvat aikaisin syksyllä leiskuvan punaisiksi tai keltaisiksi. Pensasmustikka PENSASMUSTIKKA sopii sekä hyötyettä koristekasviksi. Metsämustikkaan verrattuna suuret marjat kypsyvät elo– syyskuussa. Marjoja kehittyy eniten aurinkoisella paikalla. Runsaan sadon varmistamiseksi puutarhaan kannattaa istuttaa muutamaa eri lajiketta. Pensasmustikka viihtyy happamassa, läpäisevässä maassa. Se ei pidä kuivuudesta. Pensasmustikasta on saatavilla useita talvenkestäviä lajikkeita. Syysväri on hehkuvan punainen. Koivuangervo SITKEÄ koivuangervo on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää leikkausta. Koivuangervosta on myynnissä paljon eri kantoja ja lajikkeita, joiden korkeus vaihtelee. Tyypillisesti se on noin metrin korkuinen, tiheä pensas. Nimi viittaa hieman koivua muistuttaviin lehtiin. Valkoiset kukat ilmestyvät kesä–heinäkuussa. Koivuangervoa käytetään usein massaistutuksissa, mutta se sopii hyvin pieniinkin kasviryhmiin. Syysväri on valoisalla paikalla voimakkaan oranssinpunainen. Tuurenpihlaja TUURENPIHLAJA erottuu kotipihlajasta eksoottisen ulkonäkönsä ansiosta. Lehdet ovat teräväkärkiset, suuret ja sirot. Isot, valkoiset kukinnot koristavat puuta kesäkuussa. Marjat ovat oranssinpunaiset ja hieman pisaramaiset. Tuurenpihlaja viihtyy aurinkoisella paikalla. Koreasta kotoisin oleva puu talvehtii normaalina syksynä hyvin. Erityisen pitkä ja leuto syksy saattaa innostaa puun uuteen kasvuun, jolloin uusi kärkikasvu paleltuu ja puu haarautuu. Syksyllä lehdet muuttuvat voimakkaan punaisiksi, joskus myös keltaisiksi. Seppelvarpu HELPPOHOITOINEN seppelvarpu on hyvä, varjossakin viihtyvä maanpeittopensas. Seppelvarvun kauneus perustuu koristeellisiin lehtiin ja rönsyilevään kasvutapaan. Oksat juurtuvat maahan nivelistään. Seppelvarpu kasvaa noin puoli metriä korkeaksi. Se talvehtii varmimmin läpäisevään kasvualustaan istutettuna. Seppelvarvun syysväri on yleensä loistavan keltainen, mukana voi olla punaisia sävyjä. Väri on kirkkain aurinkoisella kasvupaikalla. Syksyn kukkijat Syys sytyttää puut ja pensaat uuteen loistoon Pensasmustikan sato on poimittavissa vielä lokakuun alussa. Jane Iltanen
Lauantai 3. 10. 2015 2
3 Lauantai 3. 10. 2015
Lauantai 3. 10. 2015 4
30 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 3. lokakuuta 2015 TAITEILIJAT Jenni Arhapää ja A.K. Autio tulkitsevat hulluuden teemaa Brinkkalan Gallerian näyttelyssä. Aution veistokset ja maalaukset kertovat rakastumisen ensihuumasta, minkä vuoksi teoksissa on käytetty sokeria ja makeisia. Arhapää puolestaan maalaa akryylija öljyvärein taidetta järjen rajamailta. Embrace the Insanity -näyttely on vielä avoinna 11.10. saakka. Ota järjettömyys vastaan BRITTILÄISEN Paula Hawkinsin esikoisromaani Nainen junassa on kivunnut bestseller-listojen kärkeen ympäri maailman. Arvosteluissa ja kirjan sisäkannessa teosta on verrattu jopa Gillian Flynnin Kilttiin tyttöön. Vertailu tuntuu liioittelulta: siinä missä Kiltti tyttö esimerkiksi piikitteli mediaa ja kuvasi ironisesti modernin parisuhteen hermopisteitä, Nainen junassa on lähinnä tyylipuhdas mutta ontto genretrilleri. Alkoholismi nousee pääteemaksi, mutta kirja ei keksi siitä sen kummempaa sanottavaa. Valtaosa tarinasta avautuu epäluotettavalta vaikuttavan kertojan kautta ja dialogia on yllättävän vähän. Tyyli ei kanna kovin pitkälle, eikä se onnistu arvattavan loppuratkaisun kanssa lunastamaan hehkutuksen asettamia odotuksia. Kenelle: Paljon jännäreitä lukeville. Arvio: Nainen junassa ei ole vuoden kirjatapaus, vaikka iso markkinointikoneisto muuta väittääkin. ESA TÖYKKÄLÄ Vuoden jännärikö? Syksy on suosittua dekkariaikaa – oletko löytänyt suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ NILS Dardel (1888–1943) kuuluu nykyään Ruotsin tunnetuimpiin ja rakastettuihin taiteilijoihin, mutta sitä hän ei ole aina ollut. Dardel löydettiin kunnolla uudestaan vasta 1980-luvulla, jolloin hänen tunnetuin teoksensa Kuoleva dandy myytiin ennätyshintaan taidehuutokaupassa Tukholmassa. Nyt osa Dardelin tuotannosta saapuu syksyksi Turun taidemusoon. Nils Dardel ja moderni aika -näyttelyyn on koottu muun muassa 19 teosta Moderna Museetin kokoelmista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Dardelin teoksia nähdään Suomessa kokonaisnäyttelyssä. Dardelin elämä oli vähintään yhtä värikästä ja eleganttia kuin hänen taiteensakin. Hienostuneella taiteilijalla oli suhteita sekä naisten että miesten kanssa, ja toisaalta hän myös eli varsin itsetuhoisesti. – Dandyn hahmo oli hänelle tietynlainen alter ego. Monet taidehistorioitsijat tulkitsevat, että Dardelin dandy-aiheiset kuvat ovat enemmän tai vähemmän piilotettuja omakuvia. Hän oli myös aina erittäin hyvin pukeutunut viimeistä yksityiskohtaa myöten. Dandyyn toki kuului myös erityinen käytös, sellainen elämään kyllästynyt ja aina askeleen muita edellä oleva, kuvailee Turun taidemuseon amanuenssi Mia Haltia. DARDEL syntyi sveitsiläisperäiseen sukuun 1800-luvun lopussa. Hänen lapsuutensa perhe ei ollut erityisen varakas, mutta kulttuurin harrastaminen oli tuolloin kuitenkin yleistä. Dardel lähti opiskelemaan kolmeksi vuodeksi Tukholman taideakatemiaan 1900-luvun alussa, ja syksyllä 1910 hän lähti Pariisiin. Opiskelujen jälkeen Dardel matkusti ympäri maailmaa 1910-luvulla aina Yhdysvalloista kaukoitään. Venäjän halki tehdyltä matkalta jäi muistoksi Siperian pikajuna -teos, joka on esillä Turun taidemuseossa. Käänteentekevä matka sijoittui vuonna 1917 Japaniin, jossa Dardel viihtyi useamman kuukauden ajan. – Sen jälkeen häneltä syntyi monta tällä hetkellä kuuluisaa teosta ja tyyli, josta Dardel tunnetaan. Runsas värimaailma, jalokivimäisen värikäs, pitkiä ja hienostuneita linjoja. Japanin-matkan jälkeen teoksiin ilmaantui aika säännönmukaisesti myös eksoottisia eläimiä, kuten riikinkukkoja, apinoita ja muita yksityiskohtia. DARDELIN tyyli on varsin omintakeinen ja vaikeasti kopioitavissa, eikä hän opiskeluvuosinaan juurikaan omaksunut ajalle ominaisia modernistisia tyylejä. – Olen itse kuvaillut sitä niin, että Dardelin teoksissa yhdistyvät vähän surrealistinen ja symbolistinenkin tapa nähdä taide, mutta se ei silti ole puhtaasti mitään yhtä tyyliä, vaan synteesi monenlaisia asioita. Nils Dardel ja moderni aika Turun taidemuseossa 9.10.2015–17.1.2016. Keikarin elämä ja teot Turun taidemuseon Nils Dardel -näyttely tuo väriloistoa syksyyn Kuoleva dandy (Den döende dandy) vuodelta 1918 lukeutuu Nils Dardelin tunnetuimpiin teoksiin. Moderna Museet
31 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 3. lokakuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HYVÄ kansanedustaja. Vetoan Sinussa ihmiseen, oli puoluekantasi mikä tahansa. Merkitseekö ryhmäkuri sinulle enemmän kuin se, että voit muistella aikaasi eduskunnassa niin että voit rehellisesti sanoa tehneesi päätökset kunnian ja omantunnon kautta. Meillä pieneläkeläisillä on oikea hätä, jos viette meiltä elintärkeän eläkeläisten asumistuen, jonka saavat vain pienituloisimmat, jotka oikeasti sitä tarvitsevat. Tiedäthän, että meillä ei ole enää mahdollista parantaa elintasoamme koska emme pysty töihin. Tiedäthän, ettei sosiaalitoimi auta meitä, joiden eläke on tuhannen euron kummallakin puolella. Kaupunkien sosiaalitoimet ovat määritelleet enimmäisvuokrat. Esimerkistä käy Turku, jossa yhden ihmisen asumismenot saavat olla 460 euroa kuukaudessa. Eihän Turusta tämän hintaisia asuntoja löydy, mutta sillä ei ole merkitystä sosiaalitoimen laskureissa. Tiedäthän, että meidän on itse maksettava sairaalajaksomme, lääkkeiden omavastuuosuudet, silmälasimme, hammashoitomme, kulkemisemme, erikoisjalkineemme. Sairausvakuutuskorvausten leikkaukset, sosiaalija terveydenhuollon maksukorotukset ym ovat joka euro pois jo muutenkin pienistä tuloistamme. Moni pieneläkeläinen joutuu rahan puutteen vuoksi jättämään käymättä silmälääkärissä, hammashoidossa ja joutuu luopumaan tärkeistä lääkkeistä. Tuo johtaa lisääntyvään hoitotarpeeseen ja lopulta kuolleisuuteen. Jo nyt köyhä kuolee tutkimusten mukaan 12 vuotta nuorempana kuin hyvin toimeentuleva. Onko siis tarkoitus suurentaa eroa ja päästä köyhistä nopeammin eroon kuoleman kautta? Tiedäthän että vuosiksi 2017–19 kansaneläkeindeksi jäädytetään ennustetusta hintojen noususta huolimatta. Kaavailemanne vähennys eläkeläisten asumistuessa on meille monelle kahden viikon ruokaraha. Uusi lakiesityksenne ontuu moni kohdin. Putoat tuelta, jos kumppani kuolee tai vuokrasuhteesi sanotaan irti tai muutat liian isosta asunnosta pienempään, eroat, lapset muuttavat opiskelemaan muualle tai avioituvat. Vuokrat myös nousevat joka vuosi ja sitähän ei tämän mukaan enää huomioida lainkaan. MEIJU LINDSTRÖM Hyvä kansanedustaja OLEN sitä mieltä, että hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa, tulevat he mistäpäin maailmaa tahansa. Se on hirveää, kun henki on pelissä ja joudut juoksemaan kilpaa viikatemiehen kanssa. Sitä ihmettelen, että kun meillä Suomessa on tuhansia kodittomia ja leipäjonot sen kuin kasvavat, niin eipä minkään valtakunnan ministerille ole tullut mieleen luovuttaa kakkosasuntoaan näille hätää kärsiville. Meillä on köyhiä, kodittomia, turvattomia, työttömiä paljon ja heitä saa kyllä potkia päähän ja kurjistaa edelleen heidän elämäänsä. Miten voi olla näin? Päättäjät huutavat suureen ääneen, miten hädänalaisia on autettava, mutta nämä omat kansalaiset on unohdettu täysin. Tämä suvaitsevaisuus on aina ollut suomalaisille yksipuolista. Koska on nähty rahankeruumainoksia ja lipaskeräyksiä suomalaisia hädänalaisia varten? Korostan vielä, että ihmisiä täytyy auttaa, vaikka he tulisivat mistä, kunhan he ovat tosiaan hädänalaisia, eikä niin sanottuja parempaa elämää hakevia nuoria miehiä. Tämä rahasumma, mikä nyt menee tähän hässäkkään, on niin huima, että siitä ei edes puhuta ja samaan aikaan eläkeläisiltä, sairailta, työttömiltä ja muilta vähäosaisilta leikataan pienistä tuloista, kun on mukamas pakko leikata. On turha ihmetellä jos joku tai jotkut osoittavat mieltään suomen rajoilla. Oltaisiin siis tasapuolisia kaikkia kohtaan: Se olisi sitä oikeata suvaitsevaisuutta. Ehkä myös silloin ihmiset paremmin ymmärtäisivät tämän tilanteen, jossa ihmisiä autetaan voimia ja rahaa säästämättä. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Tämäkö on tasa-arvoa? SAAKO maahanmuutosta ja erityisesti turvapaikanhakijoista keskustella? Pitäisi saada, mutta kovasti on vaikeaa. Vaikka kuinka vähän arvolatautuneesti koettaisi pohtia asiaa, niin kummaltakin laidalta kipataan heti sontalasti niskaan. Toisille turvapaikanhakijat ovat kaikki kärsijöitä ja uhreja par excellence. Puhe siitä, että joukossa olisi onnenonkijoita, tuomitaan vihapuheeksi ja rasismiksi. Onnenonkimisessa ei ole mitään pahaa, mutta isännillä ja emännillä on oikeus tutkia täyttyvätkö turvapaikan kriteerit. Kunhan kansainvälisistä sopimuksista pidetään kiinni. Varovaistenkin arvioiden mukaan Suomeen tulee tänä vuonna 30 000 turvapaikanhakijaa. Heistä noin puolet saanee oleskeluluvan. Turvapaikanhakijan päivä maksaa valtiolle 40 euroa. Hakemuksen käsittelyaika ei saisi venyä yli kuuden kuukauden, mutta se ylittynee. Puolen vuoden hinta on reilut 7 000 euroa hakijalta. JOIDENKIN mielestä rahasta ei saisi puhua ollenkaan, koska kyse on hädästä. Mutta on pakko. Maahanmuuttokriittiset, kuten sievistelevästi torjujia kutsutaan, eivät hyväksy minkäänlaista puhetta siitä, että maahantulijoilla voisi olla positiivisia vaikutuksia kansantalouteen tai kestävyysvajeeseen. Happi loppuu päästä heti, kun joku kehtaa moista arvella. Argumenttien sijasta on esittää vain tökeröjä yleistyksiä. Yksilön ominaisuuksista tehdään yleistyksiä ryhmän ominaisuuksiksi. Se on rasismia. Harva kuitenkaan kehtaa myöntää olevansa rotusyrjijä. Fakta silti on, että heitä on Suomessa hämmästyttävän paljon. Ei tarvinnut paljon yhteiskunnan pintaa raaputtaa, että lakanahemmot ja kivien heittäjät heräsivät koloistaan. LASSE VIRTANEN Keskustelun mahdottomuus