JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 3. toukokuuta 2014 | Nro 35 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä #& ! *% %$$ " ((( ' # & ! ##& &
# & ! &
# & # # #) ! ## ! & ## & !
# &!
# # ## ' #
'
& &! & # Kuntajakoselvityksiä ei enää vastusteta, Uutiset s.6 ilmapiiri parantunut. Ensimmäinen lähiömme Vahdon Crosby vastuuseen Palsteria pannuun Patterinhakaan nousivat ensimmäiset talot 1950-luvun alussa. Siellä asui niin työläisiä kuin herrasväkeäkin. Kaupunki s. 8 Vahdon Crosby alias Krister Mähönen vaihtoi TPS:n Tutoon. Toiveena ovat uudet tuulet ja lisävastuu. Urheilu s. 10 Palsternakka on turhaan luisunut pelkäksi keittojuurekseksi. Se on paistettuna lumoavan herkullista. Maku&nautinto s. 12
"
" ''
"
''
% # " ' ' ! ' # " "
$$$ &
< TUT WVV XTUT w CCC /85:501:@ ? '(6,*1 9$/$,6,0,(1 0$$+$1782-$1 287/(7 0887727<+-(11<6 .$,.., 0$//,9$/$,6,0(7 -$ 9$5-267,0(7 ,$ 9b+,17bb1 16 ,0,$ $ 67 8+ 7 R -2 $5 H XU 9 2 ,57 ONDHQ D 0<g6 -2 $/(11(78,67$ +,112,67$
,$ -$ 72 ,6,0 $ 6 $/$ WL ,9 VDDV . Q ,. 2,..(8.6(//,6(67, $92,11$ 81, P UXHUQHMD PLD P RG VL P LYDODL /$ $5. OO VWD L U N 3 .DWVR PDOOLVWRPPH ZZZ YDODLVLQJURQOXQG ¿ +DGYDODQWLH 3LLNNL| SXK 6 PDUNHWLQ DODNHUWD
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 3. toukokuuta 2014 Tack… GANGES style. Nokia siirtyi uuteen komentoon D-vitamiinin voimin: äänd vii konvöörd id indu diideil. KORKEIN oikeus on puhunut. Ilkka Kanerva on Nova-jutussa syytön mies, vaikka moneen kertaan hänet jo ehdittiin tuomita, niin perinteisessä kuin sosialistisessakin mediassa. Ike, ei muuta kuin täyttä höyryä eduskuntavaaleihin! Pääkirjoitus 3.5.2014 Ote tiivistyy KASVATUS- ja opetuslautakunta hyväksyi huhtikuun alussa äänin 6–5 varhaiskasvatuksen palvelusetelien arvon korottamisen. Vasemmisto äänesti vastaan. Olikin yllätys, että kokoomuksen riveistä noussut kaupunginjohtaja Aleksi Randell päätti käyttää ottooikeutta ja nostaa päätöksen vielä kaupunginhallituksen asialistalle. Vastustaako Randell siis palveluseteleitä, joilla vanhemmat voivat ostaa yksityistä päivähoitoa? Ei vastusta. Ongelmana on päätöksen tekotapa ja sen ajankohta. Lautakunta päätti korotuksesta kesken budjettivuotta. Kaupunginjohtajan viesti on, että niistä on päätetään samassa yhteydessä, kun tehdään talousarviota. KAUPUNGINJOHTAJA on piiskurina ja konsernin ote tiivistyy. Kaupunki NEROKAS keksintö tuo 3Dprintteri, mutta myyntibisnes voi olla vaikeampaa kuin luullaan. Eihän mikään estä ostamasta printteriä, printtaamasta sillä itselleen uutta printteriä ja palauttamaan ostettua takaisin kauppaan. Eihän? toteuttaa uudistamisohjelman kahta eri vaihetta, joilla haetaan paitsi toimintatapojen muutoksia myös säästöjä, ja leikkasi jo kuluvan vuoden budjettia. Henkilöstön kanssa käydään yt-neuvotteluja. Siksi on ongelmallista, jos toimialat potkivat samaan aikaan aisan yli. Se ei käy. Ei nyt. Joillakin lautakunnilla on suuria vaikeuksia hahmottaa asemaansa kaupungissa. Valtuusto voi jakaa toimivaltaansa lautakunnille ja johtokunnille, mutta ne ovat aina alisteisia sekä valtuustolle että kaupunginhallitukselle, jolla on edustajansa kokouksissa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja voivat määräajan kuluessa ottaa lautakuntien ja johtokuntien päätöksiä uuteen käsittelyyn. Perussuomalaiset ihmettelivät kannanotossaan, miksi kaupunginhal- lituksen puheenjohtaja Minna Arve e (kok.) päätti ottaa Fortuna-korttelin n kaavan uuteen käsittelyyn, vaikkaa lautakunta oli siitä jo päättänyt. SIKSI, että niin voi tehdä ja siksi, ettää se on täysin normaalia. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta jätti tekemättä Kauppiaskadulle pyörätien, vaikka Kirjastosilta huutaa sellaista. Samalla se jätti kunnioittamatta valtuuston päätöstä siitä, että silta rakennetaan. Ei ole johtokunnan asia protestoida siltaa vastaan, vaan hoitaa liikennejärjestelyt niin, että ne ovatt turvalliset. LASSE VIRTANEN N Kenttäharmaa Punavihreä CHRISTIAN PERHEENTUPA LI ANDERSSON on kapteeni ja johtamisen opettaja. on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI ”MAKSATKO liikaa veroja? – Vähennä ainakin nämä”, vinkkaa Yleisradio nettiotsikossa (30.4.). Miten olisi Ylevero? FIKSIPYÖRÄT. Ei siinä mitään, jos haluaa polkea täysin jarruttomalla fillarilla. Mutta ei sitä kannata tulla ensimmäisenä muun liikenteen sekaan opettelemaan. Henkihän siinä lähtee. Jos ei muilta, niin ainakin itseltä. NUORET eivät tilaa lehtiä, lue kirjoja tai katso telkkaria. Viimeisimpien tietojen mukaan nuoret eivät käy enää edes bändien keikoilla, ei vaikka olisi millaisia maailmantähtiä. Mitä ihmettä ne nuoret sitten tekevät? Notkuvat somessa kertomassa, että eivät tee mitään erityistä? PITÄISIKÖ valtion monopolit purkaa? ANDERSSON: Riippuu vähän, minkälaisista monopoleista puhutaan. Alkon kaltaisia monopoleja ei missään tapauksessa pitäisi purkaa, jota on valtiontalouden ja kansanterveyden kannalta on täysin perusteltua ylläpitää. Myös esimerkiksi raideliikenteessä voisin kannattaa valtion monopolia, mutta Suomessa pitäisi käydä perinpohjaista keskustelua siitä, minkä takia meillä on valtionyhtiöitä ja millaista omistajapolitiikkaa niiden suhteen halutaan tehdä. Siinä ei ole mitään järkeä, että meillä on valtionyhtiö monopoliasemassa, joka toimii kuin markkinatoimija. PERHEENTUPA: Se on hölmöin sekoitus, mitä on tehty. Lähdetään viemään markkinaehtoista toimintaa sellaisille aloille, jossa on ”luonnollinen monopoli”. On kyseessä sitten rautatiet tai mikä vaan vastaava monopoli. Itellalla on lakisääteinen velvoite jakaa posti viitenä päivänä viikossa. Kummastuttaa, kun on ensin luotu lailla monopoliasema niin nyt aletaan soveltamaan markkinaperusteista toimintaa. LA: Ei se tule onnistumaan. CP: Miksei postinjakamista nähdä samalla tavalla kuin teiden ylläpitoa? Pitäisi todeta ja hyväksyä se, että postin jakaminen viisi kertaa viikossa maksaa tietyn summan rahaa. Aina kilpailu ei myöskään paranna tilannetta. LA: Kannattaa myös pitää mielessä, että infrastruktuuriltaan Suomi on aika haastava maa. Raideliikenne on erinomainen esimerkki. Jos katsotaan Suomessa tehtäviä junamatkoja, niin siellä on muutama pätkä, jotka voisivat olla taloudellisesti kannattavia yksityisenä liiketoimintana, mutta suurin osa ei olisi. Valtiolle on kannattavaa liikennöidä myös niitä kannattavia pätkiä, jotta pystytään tasoittamaan tappioita. Vaikka omistajapolitiikka on ollut monin tavoin tapetilla, siitä käydään lopulta aika vähän keskustelua. CP: Televisio on hyvä esimerkki siitä, että tarjonnan lisääminen ei välttämättä paranna laatua. Tällä hetkellä kaikilta kanavilta tulee formaattiohjelmia, jotka vaan kopioivat toistensa malleja, kun tapellaan markkinaosuuksista. Monesti markkinaehtoisuus ohjaa kilpailua, mutta kun on rajatut markkinat, se kääntyy itseään vastaan. NIKKE NOUSUKAS …nej tack!
! ! +/4)+¾9..%),,¾ 4%%.
!
!!
7XOHYDLVXXV RQ Q\W ZZZ LVDQQRLQWLNRPLWHD IL
s (IUSTEN
s 0ERMANENTIT s +AMPAUKSET s *ALKAHOIDOT -YÚS LAHJAKORTIT
AAMUSET 6 UUTISET Liikennekaupunki kutsuu lapsia LASTEN liikennekaupungin rakennustyöt Kupittaanpuistossa ovat valmistumassa. Peruskorjattuun ja laajennettuun liikennekaupunkiin pääsee jo tutustumaan, mutta viimeistelytöitä jatketaan vielä vapun jälkeen. Liikennekaupungin toiminta käynnistyy 7. toukokuuta. Lasten liikennekaupunki on osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Työn tilaaja on kiinteistöliikelaitos ja sen tekee Turun Seudun Kuntatekniikka Oy. Ensi kesänä Ruissalossa on kahdet festarit. Kärsiikö luonto liikaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 3. toukokuuta 2014 Jari Laurikko Kuntajakoselvittäjä Oiva Myllyntaus (vas.) arvioi, että ilmapiiri on parantunut kuntatapaamisissa. Antero Ritvanen (oik.) kuuluu kuntajakoselvittäjien trioon, jossa on mukana myös Risto Kortelainen. Metalliromua kerätään maksutta PERINTEINEN metalliromun, sähkölaitteiden ja akkujen maksuton keräys järjestetään tänä vuonna toukoja kesäkuussa viidessä kunnassa eli Maskussa, Mynämäellä, Ruskolla, Naantalissa ja Turussa. Metalliromun keräykseen voi tuoda polkupyörät, auton vanteet, sähkökaapelit, kattopellit, rännit, tikkaat ym. rakennusten metalliosat, pienmetallit, kuten tölkit, kattilat, pannut ja ritilät, aitaverkot, piikkilangat, metalliset puutarhakalusteet sekä •metalliset kylpyammeet, puukiukaat ja puuhellat. Konttiin vastaanotetaan sähköllä toimivia laitteita kuten jääkaappeja, tietokoneita, televisioita ja pienelektroniikkaa sekä ajoneuvojen akkuja. Jätteet voi viedä myös maksutta suoraan jätekeskuksiin ja lajitteluasemille. Keräyksessä ei vastaanoteta sekajätettä, auton renkaita tai muita ongelmajätteitä kuin akkuja. LNG-valitukset hylättiin TURUN hallinto-oikeus on hylännyt LNG-terminaalia koskevat kaavavalitukset. Hallinto-oikeuden mukaan kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen. Kaavamuutosta varten tehdyt selvitykset ovat olleet riittävät. Kaavamuutos täyttää oikeusistuimen mukaan terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaatimuksen. Kun otetaan huomioon Naturatarvearvioinnin johtopäätökset sekä kaavamääräykset, jotka koskevat alueen enimmäismelutasoa ja ilman rikkidioksidi- tai typenoksidipitoisuuksia, kaavamuutos ei hallinto-oikeuden mukaan ole ristiriidassa luonnonympäristön vaalimista koskevan vaatimuksen kanssa eikä se hävitä luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi viime syyskuussa Pansion kaupunginosan sataman liikennealuetta koskevan asemakaavamuutoksen. Valtuuston päätöksestä valitti hallinto-oikeuteen kaksi yksityishenkilöä ja Asunto-osakeyhtiö Laivanrakentajainkylä. Ilmapiiri parantunut Kuntajakoselvittäjä: Kukaan ei enää vastusta selvitysten tekemistä LASSE VIRTANEN KUNTAJAKOSELVITTÄJÄ Oiva Myllyntaus arvioi, että ilmapiiri on muuttunut Turun seudulla suopeammaksi selvitystyötä kohtaan. Selvitysalueen 17 kuntaa on jaettu viiteen eri ryhmään, joissa selvitetään kuntaliitoksen mahdollisuuksia. Ydinkaupunkiseudun kunnat kokoontuivat tiistaina Turussa. – Kokousten henki on muuttunut olennaisesti asiallisemmaksi. Vaikka itsenäisyyttä korostettaisiin ensisijaisena vaihtoehtona, selvityksestä odotetaan koituvan omalle kunnalle hyötyä ja siinä halutaan olla mukana. Enää ei esitetty kantoja että selvitys olisi oman kunnan osalta tarpeeton, kuvailee Myllyntaus. Itäiset kunnat kokoontuvat Liedossa ensi tiistaina, rannikon kunnat ja pohjoiset kunnat Naantalissa keskiviikkona. Mikä on muuttanut ilmapiirin? Myllyntauksen mukaan syitä on useita, mutta keskeisiä syitä on kaksi: taloudelliset faktat ja hallituksen päätös luopua pakkoliitospykälästä. – Se on vapauttanut ilmapiiriä. Ei olla enää niin vahvasti puolustusasemissa. KUN varoista vähennetään velat, turkulaista kohti jää omaisuutta noin 4 400 euroa, mutta jokaiselle kaari- nalaiselle enää noin 3 100 euroa ja lietolaiselle alle 2 000 euroa. Kaikkien riesana on, että investointeja on tehtävä velaksi. Tulorahoitus ei riitä. – On ollut yllätys myös kunnille itselleen, että varallisuuserot ovat niin suuria, laskee Myllyntaus ja arvioi, että tarjolla olisi hyvät myötäjäiset liitolle. – Mikä on itsenäisyyden hintaa, kysyy Myllyntaus ja vastaa itse. – Kyllä se on korkea. Vaikka selvittämistä ei vastusteta, etusijalla ovat yhä itsenäisyyden ohella yhteistyö. Usein viitataan myös valtuustojen tekemiin päätöksiin. LASSE VIRTANEN TURUN kaupunki ei ole pystynyt vähentämään henkilöstönsä määrää suunnitellulla tavalla. Tieto käy ilmi henkilöstöraportista, joka esiteltiin valtuustolla viime maanantaina. Tavoitteeksi oli asetettu, että henkilötyövuosien (htv) määrä vähenee vuosina 2010–13 vuosittain 200:lla, mutta on käynyt kuitenkin päinvastoin. Htv-luku ei vähentynyt, vaan se kasvoi kauden aikana vuosittain keskimäärin 69,9:llä. – Tavoitteet ovat jääneet pääosin toteutumatta, tiivisti Jarmo Laivoranta (kesk.) raportin annin valtuustossa. – Selityksiä on kyllä paljon. Raportin mukaan syynä on sekä tarpeiden että velvoitteiden määrän kasvu. Valtio vaatii ja kunnan on tehtävä. Raportti arvioi kuitenkin, että ”toimialoilla on korkea kynnys kyseenalaistaa palvelurakenteita” eli muutoksia ei ole pystytty tekemään, vaikka tarvetta olisi. Laivorannan ihmettelyn kohteena oli myös se, että hallinnon palkka-
KESÄN aikana selviää onko edellytyksiä yhdistymisehdotukselle ja yhdistymissopimukselle. – Saattaa olla, että selvitysvaiheessa käy ilmi, ettei yksimielisyyttä löydy, sanoo Myllyntaus. Viimeisen sanan sanovat kuntien valtuustot. Neuvoa-antava kansanäänestys on mahdollista järjestää, mutta sen toteuttamisesta pitäisi päättää prosessin aikana, ei sen jälkeen. Turku ei pysty vähentämään henkilöstöä – Ovatko aika ja asiat ajaneet jo ohi näiden päätösten, miettii Myllyntaus. Selvitystyöryhmä kokoontuu seuraavaksi 28. toukokuuta. Valtuustot ottavat sitä ennen kantaa selvitysalueisiin, joita on tällä hetkellä viisi: ydinkaupunkiseutu (Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko), kuntapari Naantali ja Masku, kuntaviisikko Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa sekä kuntaparit Aura ja Pöytyä ja Paimio ja Sauvo. Liedon ja Tarvasjoen kohtalo on vielä avoinna. Tarvasjoen on pakko liittyä johonkin toiseen kuntaan, mutta Lieto joutuu päättämään vasta vain, mihin selvitysryhmään se haluaa kuulua. Varsinainen kuntajakoselvitys alkaa vasta sen jälkeen. Selvittäjät – Myllyntauksen ohella Risto Kortelainen ja Antero Ritvanen – tekevät selvitystyötä kesän ajan niin, että elokuussa päästään sopimusneuvotteluihin. Sopimusehdotukset ovat valmiita syyskuussa, jos ovat.
kustannukset ovat nousseet roimasti. Laivorannan laskujen mukaan palkat ovat nousseet noin kahdeksalla miljoonalla eurolla viime vuonna. Sivu- ja tilakuluineen hallinnon kustannukset ovat Laivorannan mukaan nousseet noin 14 miljoonalla eurolla eli 27 prosentilla. – Saattaa olla, että tehdään vääriä asioita oikein, puntaroi Laivoranta.
. %%!%"' . " 33" # '7 / 60 5 "%& ' / $"03 /*"39&"03 6' 60! # 97"'7)"'3"$ 0$60 %%!%"'
+HPPRWWHOH ÀLWLÀ +HPPRWWHOXSDNHWWL ê 6LV NDVYR NÀVL MD MDONDKRLGRQ 1RUP KLQWD ê 7DUMRXV YRLPDVVD WRXNRNXXQ ORSSXXQ /XH O LVÀÀ LKRQK DLQDND RLGRV WD XQLLQD /DKMD ß NRUWL KRLWR W P\Å V QHW LV OD HV WÀ WHOOH ß 7XUXQ .RVPHWRORJLNRXOX <OLRSLVWRQNDWX $ NHUURV KRLWROD HVWHOOH ¿
AAMUSET 8 KAUPUNKI Mitä tarkoitusta varten Patterinhaassa oli köysirata? Lomakausi ruuhkauttaa poliisin LOMAKAUDEN läheisyys on ruuhkauttanut poliisilaitosten lupapalvelupisteitä. Poliisihallituksesta lupahallintopäällikkö Minna Gråsten suosittelee ajan varaamista etukäteen. – Jonottamalla asioiminen saattaa kestää kevään ja kesän ruuhka-aikoina useita tunteja, eikä poliisi voi valitettavasti taata sujuvaa ja joustavaa asiointia ilman ajanvarausta, Gråsten sanoo. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 3. toukokuuta 2014 TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Patterinhaassa oli jo useita taloja elokuussa 1955. Alueella kulki myös köysirata. Toni Kiiski, Hansakortteli. Mustaa väriä ja nahkaa –TYYLINI on sekalainen ja kirjava. Vaatteissani hallitsevat musta ja nahka, kertoo Toni Kiiski, joka hankkii vaatteensa “mistä sattuu”. – Suurin osa päälläni olevista vaatteista on ostettu kirpputorilta. Ostan vaatteita myös Varustelekasta. Suurimmaksi osin ostan vaatteita tarpeeseen, mutta teen kuitenkin myös jonkin verran heräteostoksia. Kaikki omistamani vaatteet mahtuvat kyllä suurinpiirtein yhteen kaappiin. Kengistä Kiisken suosikkeihin lukeutuvat maihinnousukengät sekä bootsit. Kiiski käyttää myös paljon hattuja. – Käytän samanlaisia hattuja kuin minulla nytkin on päässäni. Lisäksi käytän stetsoneita. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Ensimmäinen lähiö Moderni Patterinhaka oli kaikkien kansankerrosten asuinalue HEIKKI MÖTTÖNEN SATAMA-ALUEEN läheisyydessä sijaitsevaa ja vuonna 1954 valmistunutta Patterinhakaa voidaan hyvällä syyllä kutsua Turun vanhimmaksi lähiöksi. Patterinhaka on vielä tänä päivänäkin Iso-Heikkilän laajemman kaupunginosakokonaisuuden selkeä ydin. Kun Kanslerintien kaksi ensimmäistä 7-kerroksista kerrostaloa saivat pikkuhiljaa 1950-luvun loppuvuosina ympärilleen lisää taloja, voitiin puhua jo täysverisestä lähiöstä. Alueen suunnitteli tuottelias turkulainen arkkitehtikaksikko Aarre Ehojoki ja Veijo Kahra. Patterinhaka toimi lähtölaukauksena myös vuonna 1947 perustetulle Armas Puolimatkan rakennusyhtiölle, joka rakennutti myöhemmin 1960– ja -70-lukujen lähiöbuumin aikaan suurimman osan koko Turun lähiöistä. Rakennuttaja Puolimatkan ja arkkitehti Ehojoen saumaton yhteistyö poiki Turkuun myös muun muassa Hannunniitun ja Uittamon lähiöt. Varsinkin 1950-luvulla oli tyypillistä, että yksi ja sama rakennuttaja nikkaroi alusta loppuun asti yhden ja saman alueen koko rakennuskannan. PATTERINHAAN talot olivat 1950-luvulla sitä uusinta uutta, kun asuntoihin tuli oikein lämmin vesi. Myös sellainen hienous kuin kylpyamme löytyi useista asunnoista. Myös Patterinhaan palvelutaso parani, kun asukkaiden määrä kasvoi. Pian alueelle tupsahtivat kahden eri kauppaketjun kaupat, kilpailevat pankit, posti sekä päälle vielä kampaamoa ja kukkakauppaa. Patterinhaka sai myös oman seurakuntakotinsa, joka on edelleen täysissä voimissaan. Patterinhaan entisiin maamerkkeihin kuului myös paikallinen torppa, joka jäi kuitenkin 1990-luvun alussa liekkien armoille. Kaupunginosan väestörakenne on muuttunut vuosien saatossa. Kun pihat täyttyivät vielä 1970-luvulla leikkivistä lapsista, niin nyt Patterinhaan tyypillisin asukas on eläkeläinen. Turun ensimmäiseen lähiöön muutti alun perin porukkaa vähän jokaisesta sosiaaliluokasta. Oli työläisiä, mutta myös virkamiehiä ja toimihenkilöitä, sekä jopa johtajia. Ennen Patterinhaan kerrostalojen nousemista alueella sijaitsi Ovakon vanha rautatehdas sekä Turun Yliopiston kasvitieteellinen puutarha. AINOA miinus Patterihaassa taitaa olla vieressä sijaitseva Turun kaupungin jätevedenpuhdistamo, jonka hajuhaitat ovat tosin vuosien mittaan vaimentuneet. Ennen kuin jätevedenpuhdistamo valmistui, sijaitsi samalla paikalla jatkosodan aikana valmistunut mystinen parakkikylä Pikku-Berliini. TÄYSOSUMA Ympärivuotista väriloistoa OONA KARHUNEN Markus Karhu ies kynnä! – Täällä ei bemarim Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TUOMIOKIRKOLTA Koroisiin Aurajokivartta pitkin kulkevassa Jokipuistossa, Sibeliusmuseon läheisyydessä, kasvaa laaja valikoima erilaisia kirsikoita. Keskeisten alueiden puista lukumääräisesti eniten löytyy japanilaista kirsikkalajia, rusokirsikkaa (Prunus sargentii), joka on monien pihoillakin yleinen koristekirsikka. Rusokirsikka kukkii aikaisin keväällä, lähes lehdettömänä, ja puu herättääkin huomiota peittyessään toukokuussa vaaleanpunaisiin, suurehkoihin kirsikankukkiin. Jotta kukintoa muodostuisi runsaasti, pitää MEIDÄN MAILLA kasvupaikan olla valoisa. Rusokirsikan lehdistö puhkeaa samoihin aikoihin tai jopa myöhemmin kuin puun kukinto. Lehdistö on puhjetessaan ruskeanpunainen, mutta kesällä lehdet muuttuvat tumman vihreiksi. Ari-Matti Ruuska Syksyllä puu on jälleen huomion keskipisteenä leiskuvan oranssinpunaisen syysvärinsä ansiosta. Suhteellisen pieneksi eli noin viisimetriseksi jäävän rusokirsikan juovainen ja kastanjanruskea runko tuo talvella esille omaa väriään. Rusokirsikka kasvaa luontaisena Japanissa, Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä, muun muassa Sahalinin saarella. Puun hedelmä on pieni musta marja. Suomessa puu kuitenkaan harvoin tuottaa marjoja. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET 10 URHEILU ZSKA kotiutuu Varissuolle RULLAKIEKON SM-liigan kahdella voitolla aloittanut Kärsämäen ZSKA jatkaa kautta viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa Varissuon kotiluolassa ZSKA pelaa 10. toukokuuta, jolloin vastaan asettuu kello 13 Vuorelan Veikot ja kello 19 Pahalampi. Ennakkosuosikkina kauteen lähteneen ZSKA:n riveissä pelaavat kiekkoyleisölle tutuista pelaajista muun muassa Matias Sointu, Marko Virtala (kuvassa) ja Tommi Hannus. Käänsikö HJK-voitto TPS:n Kä suunnan vai iskeekö karu arki takaisin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 3. toukokuuta 2014 Ponnahduslauta Kupittaalta ÅBORAAKKELI Moraalinen finaali Vahdon Crosby hakee nostetta uralle Ikan koulusta Jori Liimatainen SANOTAAN Tampereella sitten mitä tahansa, miesten Korisliigan moraalinen finaali käydään jo semifinaaleissa, kun runkosarjan kakkonen Loimaan Bisons mittaa Teemu Rannikon (kuvassa) johtaman Joensuun Katajan. Huikea semifinaalisarja pyörähti eilen käyntiin Bisonsin kotimökissä. Kaikella todennäköisyydellä trilleri venyy viiteen näytökseen. Voittajalla ei ole juurikaan merkitystä, sillä tämän parempaa koripalloa ei kotimaan kentillä tämän kauden aikana tulla näkemään. Kolmas välierä pelataan Loimaalla tiistaina 6. toukokuuta ja tarvittaessa viides välierä 10. toukokuuta. Mikäli Bisons finaaliin etenee pelaa se finaalit Salossa. Jos Bisons kolmatta peräkkäistä mestaruuttaan pääsee metsästämään, on Loimaan ja Salon välillä odotettavissa kunnon ruuhkat. ILKKA LAPPI ILKKA LAPPI TUTO julkisti valtaosan ensi kauden uusista pelaajistaan aiemmin tällä viikolla. Yksi mielenkiintoisimmista uusista nimistä Tuto-nipussa on TPS:sta siirtynyt Krister Mähönen. Viime kaudella 30 liigaottelua ja neljä tehopistettä tilastoihin merkkauttanut Mähönen hakee Tutosta vastuuta ja onnistumisia. – Hyvillä mielin Tutoon siirryin. On hyvä saada vaihtelua ja uusia juttuja uralle. Tutossa on vastuuta varmasti luvassa. Täytyy vaan vastata siihen huutoon, Mähönen toteaa. Kaudella 2012–13 ensimmäiset pelinsä TPS:n edustuksessa pelannut Krister MähöMyös Tuton odotukset ovat kor- nen hakee ensi vuonna nostetta uralleen sarjaporrasta alempaa. kealla ”Vahdon Crosbyn” suhteen. Taitavasta Mähösestä odotetaan oli iso houkutin TPS-kasvatille Ku- vista kerrottavaa Tutosta, Mähönen kärkiketjujen pelaajaa ensi kaudeksi. pittaalle siirtymiseen. Lehkosen kä- sanoo. – Mähönen on poikkeuksellisen denjälki näkyy ensi kaudella myös 22-vuotiaalla Mähösellä oli myös taitava pelaaja, jolla on erinomainen Liigassa, sillä useampi viime kauden muita vaihtoehtoja ensi kaudeksi, pelikäsitys. Odotamme Kristeristä tutolainen pelaa ensi syksynä Liigaa. mutta Tuton heittämään koukkuun kärkihyökkääjää ensi kaudeksi. Eh– Paljon olen kuullut positiivista oli helppo käydä kiinni. jän kesäharjoittelun jälkeen hänellä Ikan koulusta ja (fysiikkavalmenta– Heti innostuin, kun Tutosta on kaikki edellytykset kuulua koko ja) Viljo Niemeläisen salista. Ikan yhteyttä otettiin. Viime vuodenkin Mestiksen eliittiin, luonnehtii Tuton koulu on kova koulu, mutta olen aikana täältä nousi hyvin pelaajia pelaajakoordinaattori Elmo Aittola. siihen valmis. Esimerkiksi Lehtosen pinnalle. Toivottavasti tämä on ponMikon kanssa ollaan ajatuksia vaih- nistuslauta myös omalle uralle. Ika PÄÄVALMENTAJA Ismo Lehkonen dettu. Hänellä oli pelkästään positii- on kokenut kettu. Hän pystyy var- masti auttamaan sekä pienissä että isommissa pelillisissä jutuissa. Liikenopeus ja räjähtävyyden puute ovat sellaisia asioita, joita pitää pystyä parantamaan, Mähönen analysoi. – Varmaan hyökkäyspäässä ne parhaat avut kuitenkin ovat. Jos pääsisi jonkun lättysyötönkin takatolpalle kauden mittaan heittämään, hän jatkaa. ENSI kaudeksi Tuton ja TPS:n välillä on liikettä enemmän kuin vuosiin. Samaan aikaan Mähösen kanssa Palloseurasta Tutoon siirtyi myös Hannu Kuru. Toiseen suuntaan matkaa muun muassa Mikko Lehtonen. Mähönen uskookin, että ainakin pelaajien keskuudessa vanhoista poteroista on luovuttu. – Ainakaan minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään kuittailua, kun en ole Turusta alunperin kotoisinkaan. Joskus aikaisemmin kuittailua on varmaan enemmänkin ollut, mutta en usko, että seurojen välisillä siirroilla on enää mitään ihmeellistä. Korkeintaan pientä vitsiä heitetään, Mähönen toteaa. - W P VQX K VQ P G P C 7 T J G K NW R W K U VQ U U NC W C P VC K P C 1<7 0<<11,66b $/8(/,338-$ -2,//$ 3bb6(7 .$7620$$1 (6,,17<-,b (8521 +,17$$1 0LWl LNLQl KDOXDWNDDQ WDSDKWXYDQ /XYDVVD PRQLSXROLQHQ PHVVX DOXH XSHD RKMHOPDNRNRQDLVXXV VHNl OLLNXQWDD MD K\YLQYRLQWLD .|\GHQSXQRMDQNDWX 785.8
Y Y Y M W P VQX K VQ P G P H K 2VDOOLVWXPDOOD .XQWRYLWRVHOOH WXHW 7XUXQ 8UKHLOXOLLWRQ ODVWHQ MD QXRUWHQ KDUUDVWXVWRLPLQWDD
11 AAMUSET Lauantai 3. toukokuuta 2014 lLO\ U | \ S V \ LV\ l Y H N H W K\YlQ /DXDQWDLQD NOR 2VDOOLVWX NHYlLVHHQ S\|UlUHWNHHQ MD WXH 3LNNXNDYHULD HL MlWHWl WRLPLQWDD /lKW| 6XXUWRULOWD NOR /RXQDV VRSSDW\NHLVWl 5XLVVDORQ .DQVDQSXLVWRVVD NOR 2VDOOLVWXPLVPDNVX ? 7XUXQ 7KHUPRKXROWR 2\ 0HLOWl YHQHLGHQ DVXQWRDXWRMHQ MD DVXQWRYDXQXMHQ /LVlNVL VHXUDDYLHQ PHUNNLHQ HGXVWXNVHW I (EHUVSlFKHU MD :HEDVWR LOPD MD YHVLOlPPLWWLPHQ DVHQQXNVHW KXROORW MD NRUMDXNVHW I LOPDVWRLQWLODLWWHLGHQ KXROORW MD NRUMDXNVHW I NDWWRLOPDVWRLQWLODLWWHLGHQ DVHQ QXV KXROWR MD NRUMDXVSDOYHOXW I 7KHUPRNLQJ DXWRN\OPlNRQHHW I &DUULHU DXWRN\OPlNRQHHW I /XPLNNR DXWRN\OPlNRQHHW I )ULJREORFN DXWRN\OPlNRQHHW I :HEDVWR LOPDVWRLQWLODLWWHHW I (YREXV 6XWUDN )LQQRW]R LOPDV WRLQWLODLWWHHW VLV ORXQDDQ MD DOHQQHWXQ VLVllQSllV\Q .DVYLWLHWHHOOLVHHQ SXXWDUKDDQ
3b,9,77b,1 9$,+789,$ 683(57$5-28.6,$ +DUPDDYHVLVXRGDWLQ .DVYLKXRQHHW .RPSRVWRULW 6XLKNXOlKWHHW 6XLKNXNDLYRW s !+505.+4)/
HOITO s &YSIKAALISET HOIDOT s (IERONTAA /D 0D 5RERWWLUXRKRQOHLNNXUL .H 7L 7R 7ULR SLHQSXKGLVWDPR s .IKAMAKËSITTELYË !6/)..! -!
0%
s 5RHEILUFYSIOTERAPIA s -ANUAALINEN TERAPIA 3H /D s +OTIKËYNTEJË s +INOSIOTEIPPAUKSET 7HH SXKGDVWD %LRODQ 7ULR ±SLHQSXKGLVWDPR 7LODD LOPDLQHQ NDUWRLWXVNl\QWL
12 Maku&nautinto Lauantai 3. toukokuuta 2014 AAMUSET Thinkstock Nakkaa pannuun palsternakkaa Täyteläisen y makea palsternakka p on paistettuna p suurenmoista TEEMU P. PELTOLA JOSTAIN syystä palsternakka päätyy monessa keittiössä pelkäksi keittojuurekseksi, vaikka kyseessä on herkullinen ja täyteläisen makea juures. Palsternakka sisältää eteerisiä öljyjä ja sen sokeripitoisuus on korkea. Kuitupitoisessa palsternakassa on silti energiaa ja hiilihydraatteja vain puolet perunan pitoisuuksista. Periaatteessa palsternakkaa voi käyttää kuten porkkanaa, ehkä raakana syöntiä lukuun ottamatta. Palsternakka antaa täyteläistä makua piiraisiin, keittoihin, wokkeihin ja kasvisruokiin. Siitä tulee erinomainen sosekeitto ja perunamuhennokseenkin se sopii. Palsternakkaa viljeltiin yleisesti Euroopassa Rooman valtakunnan ajoista 1700-luvulle. Suomeen se tuli alun perin lääkekasviksi, 1700-luvun Turussa palsternakka oli jo tunnettu. Sittemmin peruna ja porkkana syrjäyttivät palsternakan eurooppalaisista ruokapöydistä, saksankielisiä maita lukuun ottamatta. PARHAIMMILLAAN palsternakka on pehmeäksi mutta rapeakärkiseksi paistettuna, joko sellaisenaan tai porkkanan kera. Juurekset kuoritaan ja suikaloidaan noin ranskanperunan kokoisiksi ja paistetaan pannulla öljyssä koko ajan käännellen. Sopiva aika lienee viidestä kymmeneen minuuttia tai kunnes kärjet ruskistuvat. Päälle voi lopuksi ripsauttaa hiukan suolaa. Paistetut palsternakkasuikaleet maistuvat esimerkiksi paistin, kyljysten tai muun liharuoan lisäkkeinä. Kevätkääryleisiin (pikkukuvassa) palsternakka sopii erinomaisen hyvin. Näitä aasialaisia herkkuja on yllättävän helppo tehdä itse, jolloin niistä tulee myös rapeampia kuin pakastealtaassa kasvaneista. Ongelmia saattaa tuottaa lähinnä riisistää tehtyjen ohuiden kevätkääryle-kuorien löytäminen. Viljapohjaisistaa kuorista niitä ei kannata tehdä. Lähde: Kotimaiset kasvikset ry. Kevätkääryleiden resepti: http:/// hellasoturi.blogspot.fi/2012/11/kelpokaaryleita.html ankin Palsternakka ja porkkana sopivat sama pannuun.
14 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Kaipaavatko Turun kadut enemmän graffititaidetta? Muutakin kuin joutsenia MIKÄLI kävelet useasti Vallihaudankatua pitkin, et ole voinut olla huomaamatta jättimäistä joutsenta esittävää graffitia. Graffiti on turkulaisen taiteilijan ja kuvittajan Jukka Hakasen käsialaa, eikä kyseessä ole suinkaan hänen ainoa työnsä. B-Galleriaan avautuu näyttely Hakasen muista tehdyistä ja tekemättömistä taideteoksista. Piirustuksia-niminen näyttely on avoinna 11.5.–25.5. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 3. toukokuuta 2014 Tummaa meininkiä ESAN VALINTA Sisäpiirin aitiopaikalla Progressiivinen nykysirkus piipahtaa Turun Köysiteatterissa Jarmo Lahtinen ENNEN kuin Heli Vaarasesta tuli psykoterapeutti ja Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, hän työskenteli mallina. Kirjassaan Sunnuntaina Manhattanilla Vaaranen kertaa vaiheensa Suomen missikisoista Pariisin ja Tokion malliympyröihin ja sitä kautta 80-luvun New Yorkiin, jossa hän opiskeli taidetta ja vietti aikaa Andy Warholin kanssa. Hivenen hitaasti alkava päiväkirjamainen teos ottaa aikansa, ennen kuin varsinaiselle Manhattanille päästään. Kyseinen osuus on kuitenkin kirjan parasta antia: Vaaranen muistelee jetset-juhlia, tiputtelee Robert De Niron ja Sylvester Stallonen kaltaisia nimiä tuon tuosta ja kuvailee elämää naisena, jota kaikki erehtyvät luulemaan Warholin muusaksi. Kenelle: Malli- ja muotimaailman kulisseista sekä Andy Warholista kiinnostuneille. Arvio: Muisteluteos, joka tarkkailee pinnallista ajankuvaa suomalaisen vaatimattomasta näkökulmasta. ESA TÖYKKÄLÄ ESA TÖYKKÄLÄ MYSTINEN sukukokous. Parisuhdeväkivaltaa ja rakkautta. Yksinäisyyttä ja mustaa huumoria. Parkouria, akrobatiaa ja maanista musiikkia – eikä yhtäkään repliikkiä. Tätä kaikkea on Circus Uusi Maailman esitys Globally Wanted, joka saapuu nyt ensimmäistä kertaa Turkuun. Vuonna 2006 perustetun Circus Uusi Maailman sirkusesitys on rohkea ja hallittu sekamelska nykysirkusta, performanssitaidetta sekä visuaalista teatteria. Monet visuaalisista elementeistään tummanpuhuva esitys lainaa muun muassa goottityylistä. Tirehtööri ja Globally Wantedin ohjaaja Seija Hakkarainen onkin julistanut ryhmänsä ”progressiiviseksi sirkukseksi”. – Viisi ihmistä tapaa toisensa sukukokouksessa oudoissa olosuhteissa. Mitään selvää tarinaa ei ole. Enemmänkin tyyliini kuuluu se, että esitys antaa juonesta joitakin lankoja, mutta joistakin kohdista langat on katkaistu. Yleisön pitää ommella homma loppuun, kertoo Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta vuonna 2003 valmistunut Hakkarainen. CIRCUS Uusi Maailma on esiintynyt myös ulkomailla myös ulkomailla. Erityisesti Saksassa paikallisen teatterin johtaja oli vakuuttunut siitä, miten saumattomasti Globally Wanted soljuu eteenpäin, vaikka esityksessä ei puhuta kertaakaan. Show’n ymmärtäminen ei jää ainakaan kielestä kiinni. – Sanattomalla ilmaisulla pystyy tekemään ihan yhtä paljon kuin sanallisellakin, tietyssä mielessä jopa paljon enemmän. Vivahteet pääsevät silloin esiin eri tavalla, kun ei jäädä sanojen taakse. Mutta se on tosi työlästä ja vaatii oikeanlaiset esiintyjät. Joissakin suomalaisissa kritiikeissä Globally Wanted -esityksen pointteja on verrattu muun muassa Alfred Hitchcockin, Federico Fellinin ja Aki Kaurismäen tyyleihin. – Aika kovaan liigaan minut on laitettu, mutta en ole katsonut yhtäkään heidän elokuvistaan alusta loppuun. Joitakin palasia olen nähnyt. En käsittääkseni ole ottanut vai- Globally Wantedin absurdi maailma yhdistelee sanatonta teatteri-ilmaisua ja visuaalista kerrontaa. kutteita mistään, tietoisesti ainakaan, Hakkarainen sanoo. ESITYKSEN nimi viittaa tunteeseen, josta kaikki ympäri maailman haluavat osansa ja jota kaikki haluavat jakaa eteenpäin. Siihen, josta kaikki laulut kertovat. Erään katsojan kommentti Globally Wantedista on jäänyt Hakkaraisen mieleen erityisen hyvin. – Hahmot ovat tavallaan sekä fyysisesti että henkisesti sairaita ihmisiä, jotka silti kykenevät osoittamaan, että sellaistenkin ominaisuuksien kanssa pystyy elämään onnellista elämää. Globally Wanted Köysiteatterissa 10.5. ja 11.5. Esitys soveltuu yli 10-vuotiaille. www.uusimaailma.org
”EI ei ei. Tämä on aivan liian vaikeaa minulle”, huokaillaan monessa organisaatiossa otettaessa käyttöön uusia toimintatapoja, välineitä tai ohjelmia. Tuomio monimutkaisuudesta ja vaikeudesta annetaan usein ennen koko välineeseen tai ohjelmaan tutustumista. Suomalaiset ovat mestareita vähättelemään ja epäilemään sekä omia että toisten kykyjä. Häpeämme, kadehdimme ja tuomitsemme turhaan. Asenteemme estävät oppimisen. Tutkimusten mukaan niin kutsuttu minäpystyvyys näyttelee avainroolia oppimisessa. PISA-tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiskoululaisten motivaatio oppimiseen on laskussa. Kyse ei ole älykkyyden vaan asenteen puutteesta. Alisuoriutujat vähättelevät kykyjään ja ennakoivat epäonnistuvansa. Epäonnistuminen koetaan lahjakkuuden puutteena, ei osana oppimisprosessia. Hyvän minäpystyvyyden omaava uskaltaa ottaa haasteet vastaan. Vaikeassakin tilanteessa hän pyrkii itseohjautuvasti kohti tavoitteita ja oppii epäonnistumisistakin. Jo aivan pienet lapset oppivat uusia asioita vaivattomasti, jos heillä ei ole taakkanaan epäuskoa omiin kykyihinsä. Oppimisen estävä epäusko kasvaa ja vah- vistuu koko eliniän, mikäli sitä ei päättäväisesti kitketä. Joillekin onnekkaille epäuskoa ei edes kehity, ja nämä omaan kyvykkyyteensä avoimesti ja myönteisesti suhtautuvat ihmiset oppivat uutta koko elinikänsä ajan. Jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä nopeasti kehittyvän digitalisaation aikakaudella, on niiden henkilöstön jokaisen jäsenen otettava vastuu omasta minäpystyvyydestään. Nopeassa kehityksessä kilpailuetua ja lisäarvoa ei synny ilman osaavia yksilöitä. He menestyvät, keillä on oikea asenne kehittymiseen ja kasvuun. Miksi me suomalaiset epäilemme omia oppimiskykyjämme? Sanontammekin värittävät omaa uskoamme; ”Ei vanha koira opi uusia temppuja”. Monet syyttävät tästä kasvatustaan tai suomalaista koulujärjestelmää. Niin tai näin, aikuisiällä kyse on omasta asenteestamme. Nitistäkäämme kielteiset ensireaktiomme uuteen ja suhtautukaamme avoimesti itseemme uuden oppijana. Uuden oppiminen avaa paljon uusia ovia. On paljon löydettävää, myös itsestämme. PÄIVI HIETANEN COO (OPERATIIVINEN JOHTAJA) TIETURI OY Työttömyys rikos ihmisyyttä vastaan AINAKIN pitkäaikaistyöttömyys on rikos ihmisyyttä vastaan. Työttömyys kohdistuu vuodesta toiseen samoihin ihmisiin. Työtä pitäisi jakaa tasaisesti kaikille. Ruotsissa pienten lasten äidit käyvät useammin töissä kuin Suomessa, mutta harva heistä käy kokopäivätyössä. Ruotsissa ei pienille lapsille välttämättä tarvita kokopäivähoitoa, vaan vanhemmat vuorottelevat hoidossa. Työttömyys kokonaan pois! Moni keinoja on. Jo yksin se, ettei kukaan enää tee ylitöitä (palkalla tai palkatta) saisi aikaan kohta kovan työvoimapulan. Vastuuntuntoinen työtön hankki harvoin lapsia (edessä on köyhä ja yksinäinen vanhuus). Vuosikymmeniä sitten eräs työnantaja valitti, miten ”omaa lomaa” pitävät työntekijät tuottavat vahinkoa. Eli teke- vät jotain sivutyötä tai muuta vastaavaa. No, eihän heille tarvinnut maksaa ”oman loman” ajalta palkkaakaan. Ei, mutta työntekijä, joka sai työpäivästä (tai sairauspäivästä) sata markkaa, tuotti työnantajalle muka tuhannen markan tappiot, kun oli poissa työpaikaltaan päivän! Eikö siis työmies ole palkkansa ansainnutkaan? Yrittäjät ovat alentamassa minimipalkkojakin. Kun osaaikatyössä oleva joutuu työttömäksi, hän pääsee harvoin edes vähimmäiseläkettä saavan elintasolle. Se, joka sanoo ”työttömät ovat laiskoja” syyllistyy minusta rikokseen. Psykologisesti hänen on ”pakko sanoa niin, koska omantunnon rippeet kolkuttavat, eikä hän, riistäjä, muuten kestäisi itseään. SEIJA REMANDER Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Helmasynti estää oppimisen 23 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 3. toukokuuta 2014 Uudet arkipyhät TASAISIN väliajoin keskustellaan arkipyhien tarpeellisuudesta. Niiden siirrolla olisi ilmeisen tutkitusti positiiviset vaikutukset tuottavuudelle ja muutenkin yritysten taloudelle. Tosin arkipyhien ja työntekijöiden henkisen terveyden välisestä suhteesta ei juuri hiiskuta. Asiaan perehtymättä voisi ajatella, että ylimääräisistä vapaista on henkistä hyötyä ihmisille. On mielenkiintoinen ilmiö, että kirkollisista vapaapäivistä pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka tänä kirkosta eroamisen aikakautena ne yhä harvempaa koskettavat. Mutta iloitkaa. On mahdollista luopua kirkollisista arkipyhistä ja silti pitää vapaita entiseen malliin. Eihän kukaan nyt tosissaan ole ottamassa arkivapaita kokonaan pois. Uusia arkipyhiä löytyy helposti urheilun parista, joka nykyisessä maallistuneessa maailmassa monelle yhteisöllisyydessään ja hurmoksellisuudessaan on lähimpänä kirkollista toimitusta. Tunneskaalaakin löytyy suomalaisen urheilun saralta siinä missä kirkollisten juhlapäivienkin kohdalla. On kärsimystä, surua, tuskaa ja vähän iloakin. Jos unohdetaan ”maallistuneet” pyhät kuten joulu, juhannus ja uudenvuodenpäivä, Wikipedian mukaan kirkollisia juhlapäiviä jää seitsemän. Loppiainen, pääsiäinen (kolme päivää), helatorstai, helluntai ja pyhäinpäivä. NÄIDEN tilalle voitaisiin nimetä kansallisiksi pyhäpäiviksi 17. helmikuuta, 24. helmikuuta, 28. helmikuuta, 7. toukokuuta, 10. heinäkuuta, 25. syyskuuta ja 11. lokakuuta. Juhlapäivien takaa löytyy suomalaiseen urheiluun liittyviä tapahtumia. Vinkiksi tapahtumiin liittyvät vuosiluvut: 1980, 1988, 2001, 1995, 1924, 1982 ja 1997. ILKKA LAPPI
MIKÊLI PUUTARHASI KAI
PAA REMONTTIA TAI OLET SUUNNITELMAN POHJALTA PERUSTAMASSA UUTTA PIHAA !UTAMME MIELELLÊMME? MZkchndl^m ohbfZllZ ,' *)'.'+)*- mZb gbbg dZnZg% dng mZoZkZZ kbbmmªª'