Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 | Nro 18 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Suikkilan koulun budjetti ei venynyt iPad-hankintoihin. Hätiin tuli koulun vanhempainyhdistys. Kaupunki s. 6 Kymmenen tablettia Turkulainen Rimma Joenperä päätti perustaa Nauvoon joogastudion. Ja kysyntää on riittänyt. Terveys&liikunta s. 20 Asanassa rannalla Tom of Finland -musikaali on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Jori Sjöroos on mukana sävellystyössä. Viihde s. 24 Jori komppaa Tomppaa Kaupunginjohto: Turusta Suomen upein pyöräilykaupunki toriparkin avulla. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 TURUN kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi rakennusjärjestys astui voimaan 1. maaliskuuta. Se kumoaa vuonna 2006 hyväksytyn rakennusjärjestyksen. Toimenpideluvanvaraisuudesta on vapautettu rakennusjärjestyksessä tarkemmin enintään kymmenen neliön rakennelmat, enintään 25 neliön laiturit, tietyt julkisivuja mainostoimenpiteet sekä maalämpökaivojen rakentaminen. Uusi rakennusjärjestys voimaan POHJOLA Rakennus Oy Länsi-Suomi käynnistää ensimmäisen omaperustaisen asuntokohteensa rakentamisen Kakolanmäelle huhtikuussa. As Oy Turun Linnanpuisto on ensimmäinen neljästä yhtiöstä, joka nousee legendaarisen Kakolan vankilan viereen. Kerrostalossa on 127 asuntoa, joista jo ensimmäisten ennakkomarkkinointiviikkojen aikana varattiin toistasataa. Kohde valmistuu jouluksi 2017. – En omalla urallani muista milloinkaan yhdenkään kohteen herättäneen näin valtaisaa kiinnostusta, kertoo Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen toimitusjohtaja Mikko Kilpi. Kakolan asunnot käyvät kaupaksi Kelpaavatko suunnitelmat uudesta torista sinulle? Puuttuuko jotain? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HALPABUSSIYHTIÖ OnniBus.comin ja Åbussin nykyiset verkostot yhdistetään. Vuorot Helsingin ja Turun keskustan välillä lisääntyvät 27 viikoittaisella edestakaisella vuorolla. Helsingistä Caribialle tulevaa reittiä jatketaan Raision kaupungintalon kautta Naantaliin. – Tunnin vuoroväli keskustojen välillä ja kahden tunnin välein Caribian kautta Naantaliin parantaa aiempaa tilannetta, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Pekka Möttö. – Keskustalinja ryhtyy palvelemaan nonstop-periaatteella Turun ja pääkaupunkiseudun välillä. Onnibus.com avaa nonstop-linjan LINNATEATTERI tuo Turun kesäteatterikentälle uuden näyttämön, sillä jatkossa kesäteatteria on tarjolla myös Linnateatterin pihalla. Linnateatterin taiteellinen johtaja ja kesänäytelmän ohjaaja Petteri Summanen pitää uutta tilaa lottovoittona turkulaiselle kulttuurikentälle. – Uusi tila on kaivattu piristysruiske aivan kaupungin keskustaan. Elävöitämme tarjontaa omalla panoksellamme ja on tietysti mahtavaa tehdä se aivan varmasti ihmisiä viihdyttävällä esityksellä. Linnateatterille katettu näyttämö LASSE VIRTANEN SUOMEN upein tai hienoin pyöräilyja kävelykeskusta. Tällä lauseella markkinoivat kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Kauppatorin alueen tuoreita katusuunnitelmia. – Turusta on mahdollista luoda Suomen johtava pyöräilykaupunki. Olemme aika tiivis kaupunki, arvioi Virtanen. Keskustassa on ollut paljon tyhjiä liikehuoneistoja, mutta kaupunginjohto lupaa, että elinvoima elpyy uudistusten avulla. Keskikaupungin kehittämisessä halutaan edistää viihtyisyyttä, kaupallisia palveluita ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla eli kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja yksityisautoilla. – Ovatko nämä vastakkaisia tavoitteita? Uskon, että eivät ole, sanoo Randell. – Jos asiointi keskustassa on hankalaa, kuluttaja vie rahansa pois, mutta kauppakeskusten kanssa ei ole edes tarkoitus kilpailla. Pysäköintilaitoksella on vain välinearvoa, lausuu Virtanen. Virtasen mukaan keskustan asioinnista kolmannes tehdään kevyellä liikenteellä tai kävellen, kolmasosa kävellen ja kolmannes autolla. – Tämä on voimakas sysäys koko keskustan kehittämiselle ja käynnistää huomattavan määrän muita yksityisiä investointeja, jotka parantavat toiminnallisuutta, elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä, lupaa Randell. Virtanen listaa kohteita: Kauppiaskatu 8, Hamburger Börs ja Forumkortteli. – Pysäköinti on keskeinen juttu. Louhi ei palvele lainkaan Forumkorttelia. Pysäköinnin järjestäminen on laukaiseva tekijä investoinneille, tietää Virtanen. VISION tärkein palanen on toriparkki, joka mahdollistaisi 600–800 autopaikallaan 200 pysäköintipaikan poistamisen kadunvarsilta. Se tarkoittaisi lisää pyöräilykaistoja, kävelykadun jatkon, leveämpiä jalkakäytäviä sekä lisää pihakatuja ja tilaa busseille. Kaikki torin maanpäälliset rakenteet uusitaan. Uusiin torirakennuksiin on luvassa palvelupisteitä, kahviloita ja yleisötiloja. Ortodoksisen kirkon edusta muuttuu kävelyn ja pyöräilyn alueeksi ja sille sijoitetaan myös uusi esiintymislava ja talvisin luistelukenttä. Valaistus uusitaan digitaaliseksi, niin että sen voimaa ja värejä voidaan säätää vuodenajan, tapahtuman ja sään mukaan. Koko torialue on esteetön ja lämmitetään. Toriparkista olisi neljä käyntiä torille ja viisi maanalaista yhteyttä muihin kortteleihin. Kustannusarvio ei ole vielä valmis. Arvio on, että ilman arkeologisia kaivauksia ja uusia torirakennuksia kokonaisuus maksaa kaupungille noin 19 miljoonaa euroa. – Jonkin verran yli 20 miljoonan euron varmaan mennään kokonaisuutena. Ollaan ehkä jopa aiemmin esitetyn haarukan alapäässä, laskee Virtanen. Toriparkin sisäänajo on Yliopistonkadulla lähellä Kauppiaskadun risteystä, mutta liikenteen arvioidaan jopa vähenevän sekä Brahenkadun että Aninkaistenkadun risteyksessä, koska muuta liikennettä rajoitetaan. VIRTANEN arvioi, että jos valtuusto hyväksyy suunnitelmat, töihin päästäneen vuonna 2018, mikäli valituksia tulee. Rakentaminen ei nykyarvion mukaan kestä 4,5 vuotta, kuten aiemmin arvioitiin, vaan etenee nopeammin. Kaupunki neuvottelee parhaillaan vuokrasopimuksesta toriparkkiyhtiön kanssa. – Vielä haetaan kustannusarviota pysäköintilaitoksen toteuttamiselle. Selvitettäviä asioita ovat arkeologisten kaivausten kustannukset ja niiden jako sekä johtosiirtojen kustannukset, kertoo Virtanen. Keskustan elinvoiman palauttaja? Kaupunginjohto: Toriparkin avulla maan upein pyöräilykeskusta KARI LAINE MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄT lisääntyvät vuosi vuodelta. Suomen asiakastieto Oy.n tilastojen mukaan viime vuoden lopulla yli kahdeksalla prosentilla Suomen aikuisista oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Suomessa on tällä hetkellä jo yli 370 000 maksuhäiriöistä. Luku lähentelee jo pahimpia 1990-luvun lamavuosia. Maksuhäiriömerkintöjen kaupunginosavertailussa Perno–Pansio pitää koko Suomen ykköstilaa. Viime vuoden lopulla Perno–Pansion aikuisista peräti 22 prosentilla oli maksuhäiriöitä. Osuus on 14 prosenttia korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Suomessa vain kaksi Kotkan kaupunginosaa yltää Perno-Pansion lisäksi yli 20 prosenttiin. Turun lähiöistä Varissuolla ja Lauste-Vaalassa maksuhäiriöisiä on yli 14 prosenttia aikuisväestöstä. Tunnollisimmin turkulaisista laskunsa maksavat itäisen keskustan, Vasaramäen ja Kakskerran asukkaat. Tyypillisin maksuhäiriörekisteriin päätyvä henkilö Suomessa on noin 30-vuotias mies. Tilastojen mukaan tästä joukosta joka kuudennella on tällä hetkellä maksuhäiriöitä. Tavallisin yksittäinen saatava on 100–300 euroa. Saatavien hajonta on kuitenkin valtava. Suurimmillaan ne voivat nousta miljooniin euroihin. Viime vuonna rekisteriin päätyi yli 7 000 uutta henkilöä. Eniten maksamattomia laskuja syntyy verkkokaupasta. Puhelinlaskut, kulutusluotot ja sakot ovat myös yleisiä saatavia. Maksuhäiriörekisteriin voi joutua, jos kulutusluotto on ollut rästissä yli 60 päivää. Perijä voi vaatia maksua käräjäoikeudessa. Jos päätös on velallisen kannalta kielteinen, merkintä syntyy. Myös ulosottolaitos voi päättää maksuhäiriömerkinnästä. Rekisteriin päätyneen elämä hankaloituu monellakin tavalla. Luottotiedot pitää olla kunnossa, jos haluaa pankista lainaa, ostaa tavaroita velaksi, hakea puhelinliittymää, asuntoa tai vakuutussopimusta. Viime aikoina myös monet yritykset ovat alkaneet selvittämään työnhakutilanteissa hakijoiden luottotietoja. Takuusäätiön toiminnanjohtajan Juha A. Pantzarin mukaan rekisteriin päätymisen takana on usein kriisi, joka voi kohdata jokaista suomalaista. Toiminnanjohtajan mukaan on kohtuutonta, jos yksi maksuhäiriö voi estää työpaikan saannin. Perno ja Pansio yhä kärjessä maksuhäiriöissä Maksuhäiriömerkintöjen kaupunginosavertailussa Perno–Pansio pitää koko Suomen ykköstilaa. Mikael Rydenfelt
3 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ILMATIETEEN laitoksen mukaan helmikuun koko Suomen keskimääräinen sademäärä oli mittaushistorian toisiksi suurin vuodesta 1961 lähtien. Vielä sateisempi helmikuu oli vuonna 1990. Helmikuu oli myös lauha, keskilämpötila maan eteläosassa 0,5–2 pakkasastetta. Sademäärä oli monin paikoin kaksinkertainen, paikoin jopa kolminkertainen. Hyvin sateisia helmikuita on ollut viimeksi vuosina 1995,1998 ja 2002. Helmikuu lauha ja sateinen TURUN keskustan katutilojen ja Kauppatorin uudistaminen etenee, lupaa Lars Svedbergin vakuuttava ääni kaupungin uuden toriparkkia kauppaavan videon alkajaisiksi. Kai se sitten etenee, kun kerran Lars lupaa, mutta edistysaskeleita on ollut vaikea nähdä. Kaupunginjohto teki oikean taktisen peliliikkeen ja myy kaupunkilaisille nyt Suomen upeinta pyöräilyja kävelykeskustaa. Toriparkista ei juurikaan enää puhuta. Toriparkki ei ole itseisarvo, vaan pyöräilyja kävelykeskustan mahdollistaja, linjasi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen tiedotustilaisuudessa tiistaina. HARVA asettuu vastustamaan visiota, jossa keskikaupunki on yhtenäistä jalankulun ja pyöräilyn aluetta. Kauppatori ehostuu ja koko alue muuttuu kaupunkilaisten olohuoneeksi. Kadunvarsilta katoaa 200 pysäköintipaikkaa. Pysäkit ja jalkakäytävät levenevät, vilkkaan autoliikenteen väyliä muutetaan pihakaduiksi. Viheristutuksia, terasseja, esiintymislava. Palveluja, tohinaa ja oleilua. Sivulauseessa kaupunginjohto tyytyy toteamaan, että kaiken mahdollistaa 600–800 paikkainen toriparkki, jonka luvataan avaavan samalla yksityisten investointien suman ja palauttavan muun muassa Forum-korttelin vetovoiman. Tulppa poistuisi myös koko ruutukaava-alueen pyörätienverkon edestä. Näin suunnitelmaa olisi pitänyt markkinoida alusta asti. Jälkiviisaasti voi sanoa, että liian vähän ja liian myöhään, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. YHTEISYMMÄRRYSTÄ toriparkista ei enää saavuteta. Vastustajat ilmoittanevat, että visio sinällään kelpaa, mutta ilman toriparkkia. Katusuunnitelmista voi valittaa kuka tahansa, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos veikkaa, että valituskierros käydään loppuun asti. Rakentamaan päästäneen aikaisintaan vuonna 2018. Suunnitelmat etenevät kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan kautta kaupunginhallitukseen ja valtuustoon, joka käsitellee esitystä 7. toukokuuta. Valmista, jos sellaista joskus tulee, on luvassa joskus 2020-luvun alussa. Sitä odotellessa. LASSE VIRTANEN Hurmauskampanja alkaa liian myöhään Vehreää ja tilavaa. Havainnekuvassa näkymä Kauppiaskadulta kauppatorin suuntaan. Turun kaupunki Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.? Jalkahoitaja kotikäynnille 45 € Päivi Lehtilä 040 8387507 Tilaa heti!
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA VERITAS Stadionin toiseen kerrokseen avataan Interin junioreille tarkoitettu Junior Lounge torstaina 3. maaliskuuta. Se tarjoaa junioripelaajille mahdollisuuden viettää koulun loppumisen ja harjoitusten alkamisen välisen ajan tilassa, jossa he voivat valvotusti opiskella ja valmistautua illan harjoituksiin. Tilassa toimiva ohjaaja kasvattaa poikia itseohjautuviksi opiskelijoiksi ja urheilijoiksi. Interin junnuille läksylounge LUIMME siskojeni kanssa järkyttyneenä ja itkien G1:n tapahtumista. Isämme oli siellä jonkun aikaa ja lähdimme sieltä joka päivä itkien pois. Onneksi asia tullut julki. ISÄNSÄ JO MENETTÄNYT TYTÄR EIKÄ tartte välttämättä olla G1 ja mielisairaala, kun ne hoitajat osaa sen mielipuolisen simputuksen. Esimerkiksi Virroilla, missä oli liikuntakyvytön siskoni, se oli ihan mielivaltaista toimintaa. Onneksi hän pääsi pois sieltä. JA TÄMÄ TOSI! LAKIEHDOTUS perheenyhdistämisen estämiseksi on huono. Perheenyhdistäminen on parasta kotoutumista turvapaikanhakijoille, sillä heidän ei tarvitse olla huolissaan perheestään. Ei kaikkea voi mitata rahassa. Perhe on tärkeä jokaiselle. Tuskin kukaan suomalainenkaan haluaa asua erossa omasta perheestään. PERHE ON PARAS EN ole sairastanut influenssaa. Otan joka vuosi rokotuksen. Huolehdin hyvästä käsihygieniasta. Aina kun tulen jostain kotiin otan ensi töikseni sormukset ja kellon pois ja pesen käteni huolellisesti. Olen todennut sen olevan hyödyllistä. TUULA MERIKKO-VIRTANEN EN ole koskaan sairastanut influenssaa ja tavallisen flunssankin viimeksi vuosia sitten hyvin lievänä. Moiset lastentaudit pitää poissa mummulta opittu konsti: ruokalusikallinen hunajaa joka ilta. TAUDITON Pitäisikö jokaisen peruskoululaisen saada koulusta tabletti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tämä tutkitaan nyt pohjamutia myöten. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ Kimmo Jaramo OLLI IMMONEN TURKU oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen paitsi laivanrakennuksen myös Suomen polkupyöräteollisuuden keskus. Yksi näistä oli Tunturipyörä, jonka nimi saatiin englantilaisesta High Land -pyörästä. 1950-luvulla ulkomaisen kilpailun vapautuminen ajoi pyörätehtaat vaikeuksiin, aivan kuten nykyteollisuuskin on vaikeuksissa globaaleilla markkinoilla. Tunturi sopeutui tilanteeseen parhaiten ja aloitti pyörien lisäksi mopedien valmistuksen. Koko kansan kulkuneuvoa tehtiin yli 400 000 kappaletta. Tunturi laajeni valmistamaan myös kuntopyöriä. Kuntopyörä ei ensi ajatukselta vaikuta innovaatiolta. Kyseessähän on pyörä, jolla ei varsinaisesti pääse mihinkään, vaan poljetaan paikallaan. Se myös vie tilaa. Kuntopyörä kuitenkin ansaitsee paikkansa Pappa-Tunturin vierestä Suomen historian museon turkulaisten teollisuusinnovaatioiden osastolta. Pyörää kehitettiin huolellisesti, sen uusi tehonmittausjärjestelmä patentoitiin, siihen liitettiin poljinvastuksen säätö, mittaristo ja kello. Museon kokoelmiin kuuluva pyörä on kuntopyörä W1:n esiaste. Varsinaisen pyörän myynti alkoi vuonna 1969, ja sitä myytiin eri versioina huimat miljoona kappaletta. Ajoitus oli erinomainen. Terveiden elämäntapojen ja liikunnan merkitys oli nousussa. Yleisradio aloitti Kuntonurkka-ohjelmansa, josta pystyi seuraamaan vaikkapa kotiäidin taukojumppaa. Tuskinpa kuntopyörää olisikaan myyty niin paljon ilman televisiota, jonka ohjelmia pystyi seuraamaan kuntoa polkien, omassa olohuoneessa. Ensimmäinen kuntopyörä t nypoljetaan p ti k Pa Suo tu MARIANNE ROVIO AKTIIVISESTI ja vastuullisesti toimiva vanhempainyhdistys voi saada paljon hyvää aikaa koulussa. Tänä päivänä monesti kaupungin tai valtion rahat eivät riitä kattamaan koulun budjettia täysin. Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön opettajat kiittelevät koulun vanhempainyhdistystä, joka on hankkinut juuri muun muassa kymmenen iPadia koulun opetuskäyttöön. – Olemme suuren kiitoksen velkaa koulun vanhempainyhdistykselle. Koulun oma budjetti ei riittäisi kaikkiin hankintoihin millään, iloitsee rehtori Johanna Erkkilä. Luokanopettaja Pauliina Pyykkönen kertoo iPadien mahdollistavan monimuotoisen ja nykyaikaisen opetuksen. – On todella mahtavaa, että meillä on näin aktiivinen vanhempainyhdistys. He ovat hankkineet meille paljon myös liikuntavälineitä ja monenlaista laadukasta tavaraa kuten värikyniä ja tärkeitä matematiikkavälineitä. Koulun budjetin ensisijaisena kohteena ovat opetusmateriaalit. VANHEMPAINYHDISTYS Suikkilan Sulavat Suvat ry koostuu parhaillaan noin 12 aktiivisesta vanhemmasta. He järjestävät pääasiassa liikuntatapahtumia kuten vuosittaisen sählyturnauksen ja jalkapallotapahtuman. – Nyt meillä on suunnitteilla myös suunnistustapahtuma. Keräämme varoja lähinnä buffetin avulla. Paikalle tulee enimmäkseen lapsia ja myös joitain vanhempia. Olisi todella mukavaa, jos vanhempia tulisi enemmänkin paikanpäälle. Lisäksi me järjestämme vaihtoehtona askartelupajoja, jossa esimerkiksi parilla eurolla voi valmistaa kymmenen joulukorttia, kertoo yhdistyksen sihteeri Leila Helesvirta. Helesvirta kertoi vanhempien kokoontuvan kerran kuukaudessa. – Tärkeätä on myös, että mukana on koululta opettaja. Opettaja Paavo Korppi on lähes aina mukana meidän kokouksissa. Se helpottaa todella meidän työskentelyämme. On tärkeätä, että koulu ja vanhemmat voivat kohdata. Me hankimme tavaraa mikä vastaa koulun tarpeita, Helesvirta täsmensi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN jäsen Jenni Rathsach kertoi yhdistyksen toimivan hyvin. Hänellä on kuusi lasta ja kaksi vasta aloittamassa koulun. Joten vanhempainyhdistystoimintaa on tiedossa vielä lisää. – Täällä pääsee tutustumaan ja tekemään yhteistyötä muiden vanhempien kanssa. Korppi kertoo yhteistyön sujuneen todella hyvin vanhempainyhdistyksen kanssa. – Toiminta lähentää suhdetta opettajan ja vanhempien kanssa. Ja on hienoa, että meidän koulun vanhempainyhdistys on ymmärtänyt, mitä yhteistyö oikeasti merkitsee. He eivät pomottele meitä, vaan haluavat tehdä parhaansa koulun hyvinvoinnin lisäämiseksi. MYÖS luokan 5 B:n oppilaat osaavat kertoa, että vanhempainyhdistys ajaa koululaisten asiaa. – Vanhempainyhdistys auttaa meitä, tietää Olavi Soinio. – iPadien kanssa ollaan tehty elokuvia ja animaatioita, sanoo Silja Raumonen. – iPadeilla on pelattu myös matematiikkapelejä. Vanhempainyhdistys on hieno asia, koska se hankkii kaikkea kivaa, lisää Viivi Miettinen. Kun koulun rahat eivät riitä Vanhempainyhdistys lahjoitti Suikkilan kouluun kymmenen iPadiä Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön 5 B:n oppilaat tutustuivat vanhempainyhdistys Suikkilan Sulavat Suvat ry:n lahjoittamia Ipadeja. Marianne Rovio
7 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 YLEISURHEILUN MM-hallikilpailut käydään vajaan kolmen viikon kuluttua Portlandissa. Suomalaisittain kisajoukkueen koko on pieni, sillä vain kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on lähdössä Yhdysvaltojen länsirannikolle. Monet Suomen kärkiyleisurheilijoista jättävät matkan väliin. Muun muassa Nooralotta Neziri (kuvassa) keskittyy kesäkauteen, vaikka tulostaso MM-halleihin riittäisikin. Päätös olla lähtemättä on herättänyt jonkin verran polemiikkia siitä, pitäisikö MM-halleihin lähteä, jos sinne tulostason puolesta pääsisi. Toisaalta monen urheilijan kohdalla todellisia menestysmahdollisuuksia ei ole. Kannattaako tässä vaiheessa kisakautta tehdä rasittava kisamatka alkuerissä kisaamisen vuoksi? Kysymys ei ole siitä, etteikö Suomen edustaminen arvokisoissa kiinnosta. Kyse on kesäkauden priorisoinnista hallikisojen edelle. Useimpia lajeja ajatellen maaliskuun loppupuolella olevat kisat sopivat harjoituskauteen huonosti, jos haluaa panostaa kesään 2016 tosissaan. Myöhäinen ajankohta korostuu, kun kesäkaudella kalenterissa on kahdet arvokisat. Esimerkiksi Nezirin tapauksessa heinäkuussa käytävät EMkisat Amsterdamissa ovat varteenotettava tavoite. Rion olympialaisia silmällä pitäen töitä taas on tehty jo vuosia. ILKKA LAPPI Kesän ehdoilla Pitäisikö yleisurheilijat ”pakottaa” hallikisoihin, jos kisakunto riittäisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI AIEMMIN Kuralassa Mentor-kuntokeskuksen tiloissa toiminut thainyrkkeilysali siirtyi helmikuussa uusiin tiloihin Iso-Heikkilään ja Turun nuorin thainyrkkeilysali sai samalla uuden nimen Thaiboxing Gym Turku. – Kuralassa aikataulut piti rakentaa kuntokeskuksen ehdoilla. Alkeiskurssit vetivät myös väkeä niin paljon, että tilat kävivät ahtaiksi parinkymmenen alkeiskurssilaisen kanssa, taustoittaa seuran voimahahmo Jan Salminen. Thainyrkkeilyllä on viime vuosina ollut hyvin imua. Turun kolmen seuran, Turku Thaiboxing Clubin, Muay Thai Turun ja Thaiboxing Gym Turun, ovet käyvät tiuhaan tahtiin. Salminen näkeekin kolmen seuran olemassaolon koko lajia palvelevana asiana. – Jokaisella on omanlaisensa juttu. Ainakaan itse en näe, että kilpailisimme keskenämme. Tärkeintä on saada uusia harrastajia lajin pariin. Harrastajat lopulta pitävät saleja pystyssä, vaikka menestyvät kilpailijat tuovatkin näkyvyyttä, Salminen toteaa. MENESTYSTÄKIN on turkulaisille tullut myös kansainvälisesti. TMT:n Daniel Forsberg takoo vastustajia nurin maailmalla ja TTBC:n Jussi Santalahti pokkasi viime syksynä Royal World Cupin pronssia. Kyseessä oli ensimmäinen suomalaismiehen A-sarjan MM-mitali kahdeksaan vuoteen. Elintilaa riittää kaikille Naisharrastajat pitävät thainyrkkeilysaleja pystyssä Thaiboxing Gym Turun toistaiseksi ainoa kisaava ottelija Pia Heikkilä nappasi tammikuussa SM-kisoista pronssia. Vieressä Jan Salminen. Ilkka Lappi – Ei menestys ole jokapäiväistä. Minultakin on paljon kysytty, mitä on tehty väärin niin sanottuihin kulta-aikoihin verrattuna. Kilpailu on kovaa. Esimerkiksi monessa ItäEuroopan maassa valtio maksaa kamppailu-urheilijoille elannon. Suomessa lahjakkaatkin tyypit joutuvat valitsemaan päivätyön ja harjoittelun välillä, Salminen pohtii. Toimeentulokysymysten lisäksi kamppailu-urheilussa pätevät monet samat lainalaisuudet kuin muissakin lajeissa. Kotiovelta ei maailmalle ketään tulla hakemaan. – Suomalaiset ovat vähän sellaisia, että ei tyrkytetä itseään maailmalle. Se mitä Riku (Immonen) tekee Danielin (Forsberg) kanssa on oikea tapa. Mennään maailmalle ottelemaan, koska niissä illoissa pyörivät isojen promootioiden ihmiset. Olen myös Jussin (Santalahti) puolesta tosi iloinen, että hän on päässyt nuorella iällä jo noin koviin saavutuksiin. MUUTAMA vuosi sitten Jonna Suhonen kuului maailman kärkiottelijoihin ja voitti muun muassa peräkkäisinä vuosina EM-mitalit. Viime aikoina naisten kansainvälinen menestys on kuitenkin ollut hiljaisempaa. Naisharrastajia thainyrkkeilyn parissa kuitenkin riittää. Mediaseksikkääksi kamppailu-urheiluksi noussut vapaaottelu on vienyt monia miesharrastajia. Thainyrkkeilysalit ovatkin nykyään aiempaa naisvaltaisempia. – Monet miehet menevät vapaaottelun puolelle. Thainyrkkeilyn alkeiskursseilla, ainakin minun vetämilläni, naisia on ollut jopa 80 prosenttia, Salminen sanoo. KOTIYLEISÖNSÄ edessä viime viikonloppuna seniorien SM-kisoissa keilannut TPS:n Leena Tammisto nappasi SM-kultaa. Kahden sarjan finaalissa Tammisto keilasi tuloksen 490 ja nappasi kirkkaimman mitalin ykkössijoitetun Leena Jokiniemen nenän edestä. Hopealle keilannut Jokiniemi jäi 37 pisteen päähän. Ensi kaudella Tammiston suunnitelmiin kuuluu muun muassa senioreiden MM-karsinta. Tammisto keilasi yllätyskultaa
9 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 NAISMUUSIKOT tempaisevat Naisten pankin hyväksi naistenpäivänä tiistaina 8. maaliskuuta. Henrikinkirkossa pidetään kello 19 konsertti, jossa soittavat viulisti Jasmine Beams, huilisti Niamh McKenna sekä pianisti Satu Elijärvi. Ohjelmassa on harvoin kuultua säveltäjä Rebecca Clarken musiikkia. Konsertissa on mahdollisuus antaa rahaa Naisten Pankille, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa. Vapaa pääsy. Musiikkia naisten hyväksi VARISSUON liikekeskuksessa järjestetään naistenpäivän tapahtuma lauantaina 5. maaliskuuta kello 12– 15. Tapahtuman avaa Li Andersson. Lavalla nähdään monipuolista ohjelmaa tanssista haitarin soittoon. Naistenpäivän kunniaksi luvassa on muun muassa kauneustuotteiden esittelyä, hierontaa ja pieniä hoitoja. Lapsille on omaa puuhaa, ja Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää lisäksi erillisen leikitystuokion. 200 ensimmäistä osallistujaa saavat ruusun. Kaikille avoin, maksuton tapahtuma järjestetään yhteistyönä Varissuon ja lähialueiden toimijoiden kanssa. Naistenpäivää Varissuolla Seuraatko eläinten elämää? Millaisia havaintoja olet tehnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KALEVALAINEN jäsenkorjaus on perinteinen suomalainen hoitomuoto, jota kuvaillaan jo Kalevalan teksteissä. Kansanlääkintäseura ry on kerännyt tietoa hoitomuodosta ja laatinut sille koulutusjärjestelmän. Kalevalainen jäsenkorjaus -nimike on suojattu EU-alueella, ja Kansanlääkintäseura valvoo sen käyttöä. Kaisu Salminen Hoitola Olosta on kalevalaisen jäsenkorjauksen kisälli, kolmannen opiskeluvuotensa loppusuoralla. Salminen kertoo, että kalevalaisessa jäsenkorjauksessa pyritään aina selvittämään vaivan alkuperä pelkän oireiden hoitamisen sijaan. – Kyseessä on kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka lähtee liikkeelle jaloista ja päätyy päähän. Vaivan syy voi olla eri paikassa kuin oireet. Hoidon tarkoituksena on tasapainottaa ihmisen koko tukirakenteen kineettiset ketjut. ENSIMMÄISELLÄ hoitokerralla kalevalainen jäsenkorjaaja käy läpi asiakkaan perustiedot, sairaudet, hoitohistorian ja oireet. Hän myös havainnoi kehoa ja selvittää mahdolliset liikuntaelinten poikkeavuudet. Hoidossa käsitellään lihaksia, kudoksia, lihaskalvoja ja niveliä. Salmisen mukaan kalevalainen jäsenkorjaus on lempeä ja turvallinen, mutta tehokas hoitomuoto. – Hoito tehdään aina asiakasta kuunnellen ja kipua tuottamatta. Nivelien luontaisia liikeratoja ei ylitetä, eikä hoitoon kuulu niksauttelua. Asiakkaat kokevat hoitomuodon miellyttävänä. – Kalevalaista jäsenkorjausta on tutkittu Kuopion yliopistossa. Sen tehokkuutta tukija liikuntaelinvaivojen hoidossa on verrattu esimerkiksi klassiseen hierontaan ja fysioterapiaan. Kalevalainen jäsenkorjaus pärjäsi vertailussa hyvin. Hoidon tulokset kestävät pitkään, sairauspoissaolot ja särkylääkkeiden käyttö väheni selvästi. KALEVALAINEN jäsenkorjaus on kiireetön hoitomuoto, joka vaatii aikaa. Yhteen hoitokertaan kuluu yleensä puolitoista tai kaksi tuntia tapauksesta riippuen. Hoitoväli on usein vähintään kaksi viikkoa, sillä hoitokertojen jälkeen keho prosessoi hoitoa. – Ideana on, että asiakas ehtii rentoutua. Hoitokertoja tarvitaan tavallisesti kolmesta viiteen, varsinkin jos vaivat ovat jatkuneet pitkään. Jo ensimmäisen hoitokerran pitäisi tuottaa tulosta. Kalevalainen jäsenkorjaus sopii erityisesti tukija liikuntaelinvaivojen hoitoon. Siitä voi saada apua myös esimerkiksi kehon virheasentoihin, erilaisiin pinnetiloihin, päänsärkyyn, purentahäiriöihin sekä golfja tenniskyynärpään hoitoon. Salminen kertoo hoidon sopivan kaikille. Hänen asiakkaistaan iäkkäin on ollut 92-vuotias. – Kalevalaista jäsenkorjausta käytetään myös koliikista kärsivien vauvojen hoitoon. Vastasyntyneilläkin voi olla kehossaan pinnetiloja. Asiakasta hoidetaan aina tilanteen mukaan, huomioiden hänen kuntonsa ja ikänsä. Tuntuu päästä varpaisiin Kalevalainen jäsenkorjaus on kokonaisvaltainen hoitomuoto Kaisu Salminen kuvailee kalevalaista jäsenkorjausta lempeäksi mutta tehokkaaksi hoitomuodoksi. Merja Kajala MIKSI sudet ulvovat? Mihin orava tarvitsee häntää? Onko hylkeillä maitohampaita? Miten sieni on päätynyt puuhun? Utelias kettu ja muita nisäkkäitä (Tammi 2016) tutustuttaa lukijansa eläinmaailman arvoituksiin. Luontokonkarit Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro ovat koonneet viihdyttävän teoksen, joka on täynnä tietoa, tarinoita ja näyttäviä kuvia Suomen eläimistä. Kirja käynnistää koko perheelle suunnatun 1000 ilmiötä Suomen luonnosta -kirjasarjan. Lyhyitä tekstejä sisältävä teos kutsuu selailuun ja houkuttelee lähtemään luontoretkelle omia havaintoja tekemään. Eläinten elämää ää h www.eerolayhtiot.fi SUORITAMME MM: Hajoitusja umpikaivojen tyhjennykset. Erilaisten eroitinkaivojen puhdistukset Sadevesikaivojen puhdistukset Erilaisten säiliöiden puhdistukset Vesija porakaivojen puhdistukset Vesijohtojen sulatukset Suurteho/ kuivaimuroinnit Ym. alan palvelut VIEMÄREIDEN: • Avaukset • Sulatukset • Järjestelmälliset puhdistukset • Juurien poistot • TV-kuvaukset uusimmalla värikameratekniikalla • Kuntokartoitukset, paikallistamiset • Saneeraukset Kaarinan PUTKISTOHUOLTO 24H PÄIVYSTYS Puh. (02) 243 3666 | Juristinkatu 1 B, 20780 Kaarina
11 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 KOTIPELLON puutarha Nousiaisista tuo markkinoille uuden Mimis Mikroversot -tuotteen, joka koostuu pienistä lehtikaalin ja sinappikaalin versoista. Lehtikaali on miedon makuinen ja sinappikaali puolestaan pippurisen aromaattinen. Makuyhdistelmänä tuote sopii smoothieen, lisukkeeksi, koristeeksi, salaatin joukkoon tai itse salaattipohjaksi. Mikroversot sopivat myös erinomaisesti lämpimiin ruokiin. Tymäkkää kaalia versoina POHJOLAN pelloilla, metsissä ja järvissä kasvaa upeaa ruokaa, jota voidaan hyvin kutsua superruuaksi. Tässä seitsemän tunnetuinta. Mustikka on tunnustettu supermarja. Se on antioksidanttipommi, jonka ehkäisee kakkostyypin diabetesta ja saattaa jopa parantaa muistia. Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, siinä on eniten kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti. Kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä riittää turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saannin. Muikussa on paljon omega-3-rasvaa, erityisesti DHA-rasvahappoja. DHA:t mm. osallistuvat hermoston kehitykseen ja ylläpitävät näön tarkkuutta. Kauran kuitu beetaglukaani on suorastaan ihmeaine: se pitää kolesteroliarvot kurissa, tasaa verensokeripiikkejä ja edistää vatsan toimintaa. Pitkän kasvukauden ansiosta kaura on laadultaan erinomaista. Keräkaalista saa hyvin folaattia, josta suomalaisilla on puutetta.Myös kaalien kalsium imeytyy hyvin. Juuresten väriaineet, kuten porkkanan karoteeni ja punajuurten betalaiini, ovat bioaktiivisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä antioksidantteina. Erivärisissä juureksissa on siis erilaisia tehoaineita. Härkäpavussa on hyvälaatuista proteiinia sekä liukoista kuitua, joka hoitaa suolta ja auttaa painonhallinnassa. Seitsemän superruokaa Mitä “pikaruokaa” teet kotona arkisin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG PAKURI on monelle tuttu sana luontaistuotekaupan hyllyltä, teepussin kyljestä. Pakurikääpää eli lahottajasientä kasvaa lehtipuissa, etenkin koivuissa ja se on pohjoisinta Lappia lukuunottamatta yleinen koko Suomessa. Sanotaan, että rihmastopahkan aiheuttamista epämuodostumista eli pakureista on valmistettu teetä satoja vuosia. Aasian perinteisessä luontaislääkinnässä sitä sanotaan käytettäneen vuosituhansia immuunijärjestelmän vahvistamiseen, 1500-luvulta lähtien kansanlääkinnässä vatsa-, sydänja maksavaivoihin sekä syöpään Siperiassa ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Luontaistuotteiden sekä lisäravinteiden tuotantoon erikoistuneen yrityksen Pakuson toimitusjohtaja Veikko Karvinen kertoo, että pakurin mahdollista lääkintäkäyttöä on tutkittu laboratorioissa, mutta kliinisiä kokeita ja pitkäaikaisseurantaa ihmisillä ei ole toistaiseksi suoritettu. TURKULAINEN Karvinen innostui pakurista viitisen vuotta sitten, kun näki ohjelman jossa kerrottiin pakurin terveysvaikutuksista. – Ajattelin, että nyt kauppamiehet ovat keksineet taas uuden rahastuskeinon. Mielestäni se oli täyttä humpuukia. Asia tuli kuitenkin uudelleen esiin erämessuilla Ilomantsissa, kun puusta löytyi peräti 15-kiloinen kääpä. Karvinen keitteli siitä metsässä nuotiolla kymmenen litran kattilassa pakuriteetä. – Join teetä parin viikon ajan ja huomasin kuinka nesteet alkoivat poistua kehostani. Diabeetikkona panin merkille myös miten insuliinintarpeeni laski. Tuntui että jaksoin muutenkin paremmin tarpoa erämaassa. Tulin kotiin ja tunsin voivani niin hyvin, että aloin tutkia asiaa tarkemmin. KARVINEN täsmentää, että pakurilla voidaan hoitaa esimerkiksi huuliherpestä, paksusuolen ongelmista kärsiviä, ihottumaa sekä närästystä. – Pakurin vaikutusta herpekseen tutkitaan nyt Helsingin yliopiston farmasianlaitoksella. Ei uskota, että virus poistuisi elimistöstä, mutta koska pakurin uskotaan nostavan vastustuskykyä joten se pitäisi viruksen kurissa. Pakuria käytetään yleisimmin teen muodossa, mutta Karvisen mukaan teehen vaikuttavat aineet liukenevat vain osittain. Toinen vaihtoehto on pakuriuute. – Jos pakuria päättää valmistaa itse teeksi, suosittelen hauduttamaan sitä usean vuorokauden ajan jotta tee pääsee myös jäähtymään välillä. Täytyy myös muistaa, että kaikkien ihmisten elimistö toimii eri tavalla, ja siinä tapauksessa vaikutuksetkin voivat olla erilaisia, hän muistuttaa vielä. Pakuriteetä moneen vaivaan Veikko Karvinen oli itse aluksi epäileväinen pakurin tehoista Veikko Karvisen yrityksen käyttämä pakurikääpää on peräisin Pohjois-Suomesta. Jori Liimatainen ta ää koleste, tasaa v verensodistää va atsan n kas-a B vin
13 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET Culinaire
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 14
19 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 20 Terveys&liikunta HENRIIKKA FINGERBORG KUN Rimma Joenperä muutti Turusta Nauvoon, ei hän vielä tiennyt että neljän vuoden päästä perustaisi oman yrityksen. Rakasta harrastusta joogaa ei saaristossa voinut harrastaa, joten neuvokas nainen päätti kouluttautua joogaohjaajaksi. Näin syntyi yhden naisen yritys Yoga Archipelago, jonka tärkein päämäärä on tarjota saaristossa asuville mahdollisuus käydä joogatunneilla. Joogaa meren äärellä Rentouttavasta joogasta on tulossa trendi saaristossakin Rimma Joenperän mielestä saaristo on erinomainen ympäristö joogalle. Rimma Joenperän arkisto Joogaohjaaja Joenperä on tähän mennessä pitänyt tunteja ystäväporukoille, polttariporukoille, Tyky-ohjelmana ja saariston yläkouluissa oppilaille. Lisäksi Nauvossa on järjestetty erilaisia kursseja ja pitää hän tunteja myös saariston Kombinkin kautta Korppoossa ja Houtskarissa. Tulevaisuuden päämääränä olisi pysyvät tilat Nauvossa. Nyt joogaa harrastetaan vierasvenesataman ravintolan yhteydessä. – On aivan mahtavaa, että saaristossa ollaan niin innoissaan joogasta. Kombin viikkotunnit ovat olleet täynnä ja myös kaikki kurssit ovat olleet kysyttyjä. Olen järjestänyt hot yoga -lyhytkurssin, detox yoga -kurssin sekä erilaisia rentoutusiltoja. Seuraava viikonloppukurssi tulee olemaan yhdessä psykologisen vyöhyketerapeutin kanssa, aivan uudenlainen tapa yhdistää vyöhyketerapia ja jooga, Joenperä kertoo. – Pidemmät kurssit järjestän aina yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssilaisten yöpyminen järjestyy yleensä vierasvenesataman hotellista, saunominen Nauvon vierasvenesataman saunassa ja ruokailu ravintolassa. Kurssit pidetään meren rannalla olevissa rakennuksissa. JOENPERÄ on suomenkielinen, mutta halusi oppia vielä ohjaamaan saaristolaisten joogatunteja heidän omalla kielellään. Nykyisin ohjaaminen onnistuu jo hyvin ruotsin kielellä. – Saaristolaiset ovat aivan mahtavia joogaharrastajia, he käyvät tunneilla säännöllisesti. Tunneilla käy kaikenikäisiä, eniten naisia, mutta suureksi iloksi ryhmissä on myös muutama mies. On nuoria aikuisia, perheenäitejä, keski-ikäisiä ja ikäihmisiä. Jooga on jokaiselle erilaista. Joku hakee lisää liikkuvuutta kehoon, joku haluaa vahvistaa keskivartalon lihasten kuntoa, joku nauttii eniten loppurentoutuksesta, kun saa vaan olla. Jollekin se on enemmän henkistä hyvinvointia ja jollekin fyysistä. Veneilijöiden, turistien ja tietysti paikallisten iloksi Yoga Archipelago järjestää tulevana kesänä muutaman pidemmän kurssin sekä viikkotunteja koko kesän ajan. – Viikkotunnit tulevat olemaan vierasvenesataman ytimessä, sään mukaan beach yogaa tai joogaa sisällä. Viikkotunnit tulee olemaan kaikille avoimia. Niillä voi käydä säännöllisesti tai vaikka vaan kerran. Eli myös veneilijät ja muut turistit ovat lämpimästi tervetulleita. Ihana tapa aloittaa aamu tulemalla joogatunnille ja jatkaa sitten vaikka purjehtimista.