KA REMP I D??? ?????? ??????????? ?? ???? ?Ž????? ?????? I SE PA HT JO V DESTA 1981 UO U P U N KILE ^????????????? >???? ,?????? / D???? >???Ž??? D????? >???Ž??? / D???Ž >???Ž??? Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 | Nro 73 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turku pestasi ?rmoja etsimään työttömille töitä. Uutiset s.6 E?? ???? ?????????? ??????? ?????????Ž???????? ,???????Ž????? ?? d???? ? ????????? ???? ??? ???? W????????? ????? ?????? ?? ?????? <????? ??????? Aamuset Enkelien tekijä Ajatuksia raskaudesta Kehitysvammainen Tiina Elina Nurminen elää taiteelle. Sivellin voi lentää aamuneljästä iltayhteentoista. Kaupunki s. 8 Vanhempien päässä liikkuu raskausaikana tunteita laidasta laitaan. Kati Rajasaari kirjoitti niistä kirjan. Elämä&tyyli s. 12
Koti& inen rakentam
Oman kylän porukkaa Muodikas puulava Yllätysten remppa inYhteisöllisyyden kaipuu nostaa Turun ylioppilaskylän asukkaita tutustumaan varasPuulavoja on käytetty pöytinä iät toissa ja työmailla ne ovat ja ajat. Tuunattuina suorastaan trendikkäitä. Sivu 22 asunKalle Valkonen aloitti aivan non remonttiurakan opetella nollista. Ensiksi piti työkalujen käyttö. Sivu 18 Sisällä ja ulkona Sivut 15–33 naapureihinsa. Sivu 30 6RLWD 6RLWD
Erikoisnumerossa asiaa teese-itse-remonttimiehestä, puulavoilla sisustamisesta ja modernista saunasta. #% % %% " %%
( ( %% #%
(
' %' ##
##
'%% ) #
s s
'' ##' % & ! %
"
!! !" " " ! ! # "!
! "
! ! ! " !! " ! !" !" " !! " "# # #
&!'
(!
#! ' #& # !
!
!# ) )) $% )%
3DLNDOOLVHW SRMDW YDOPLLQD NDWROOH s
b 7(778 5$-2, (5 0RRWWRULS\|UlW ¼ 0RSRW ¼ ????? ????????? ???????????????? 7(50,1$ Z '$
0RRWWRULQOÀPPLWWLPHW DVHQQHWWXLQD DON .\V\ WDUMRXV RPDDQ DXWRRVL 7$5.$67(778 .25-$$0200( $6(17$$ U LVNXQYDLPHQWLPHW U YHWRNRXNXW U MDUUXRVDW U SDNRSXWNHW 7HHPPH P\ÒV U PÀÀUÀDLNDLVKXROORW U NDWVDVWXVKXROORW U S\ÒULHQ VXXQWDXNVHW \P $6(11$00( 0<²6 /$8$17$,6,1 S
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 Tack… TURKU istutti puun päivänä juhlapuun Kupittaalle. Onhan Turku sentään Euroopan puupääkaupunkin vuodelta 2011. Onnekkaasti se on kaiken lisäksi korkkipuu. Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku. Etenkään, jos puu on korkkia. SELKÄRANKAISTEN määrä romahti, kertoo WWF:n raportti. Kyllähän se on jo havaittu, että selkärangattomuus on lisääntynyt etenkin maan poliittisessa johdossa. Pääkirjoitus 1.10.2014 Satu ja todellisuus KUNNAT ovat tuskissaan siitä, että valtio siirtää työttömyyden kustannuksia niiden harteille. Muutos on raju etenkin Turussa. Ensi vuoden alusta kunnat joutuvat maksamaan puolet yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta, kun aikaisemmin rajana oli 500 päivää. Kuntien taakka yli tuhat päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta nousee 70 prosenttiin. Työttömyyden suorat kustannukset nousevat Turussa ensi vuonna jopa 25 miljoonaan euroon. Tänä vuonna selvitetään yli kymmenen miljoonaa euroa vähemmällä. Eikä kukaan oikeasti tiedä vielä kuinka suuriksi kulut nousevat. Se riippuu maan taloudellisesta tilasta ja työllisyyden kehityksestä eli työttömien määrästä. Tämä on kuitenkin vain osatotuus, kuten myös sitkeästi elävä väite ”sakos- NAANTALI ei ole Krimi, muistuttaa Mikko Rönnholm (kuvassa) Rannikkoseudun mielipidekirjoituksessa (30.9.). Turkispäähineistä ja kultahampaista päätellen voisi väittää muuta. ta”. Valtion ja kuntien kustannusten jako on monisyisempää. Kunnat joutuivat vuoden 2006 lakimuutoksessa työmarkkinatuen maksumiehiksi, mutta samalla valtio otti vastuulleen puolet toimeentulotuen perusosasta. VUOTEEN 2012 mennessä Turku oli maksanut työmarkkinatukea noin 47 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan saanut valtiolta apua toimeentulotukeen noin 60 miljoonaa euroa. Rahavirta oli siis ”voiton” puolella. Työttömien määrä on sen jälkeen kasvanut ja puntit ovat jo lähes tasoissa. Ensi vuonna saldo painuu pakkaselle. Muutoksia on kuitenkin luvassa. Kela ottaa vuonna 2017 hoitaakseen toimeentulotuen perusosan. Mobile on siis monimutkaisempi kuin työmarkkinatuen kuntaosuuteen tuijottamalla voisi päätellä. Jotain hyvääkin muutoksista seuuiraa. Turku ottaa aikaisempaa aktiivisemman roolin ja satsaa työnetsiijäpalveluihin. Viisi yritystä etsii nyt yt töitä pitkäaikaistyöttömille ja nuorillee työttömille. Siihen satsataan 225 000 0 euroa vuodessa. Yritys saa bonuksen, n, jos työtön työllistyy. Työtön saa töitä ja Turku pääsee kuntaosuudesta. Kaikki hyötyvät. TAVOITTEENA on löytää töitä jopa 150:lle joka kuukausi eli 1 800:lle vuoden mittaan. Luku on hurja. Toivottavasti kova tavoite myös saavutetaan. Yrittämättä se ei onnistu. LASSE VIRTANEN N Seniori Studentti MAUNO SAVOLAINEN KENNETH LIUKKONEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. on kääntäjä ja järjestöaktiivi. DEBATTI ISIS maksaa lisäpalkkaa RUK:n käyneille taistelijoille (IS 30.9.). Mitä tähän sanoo Osiris tai Horus? ON olemassa ihmistyyppi, joka lähettää sähköpostin, soittaa perään kysyäkseen tuliko se perille ja kertaa samalla koko viestin sisällön. Enää pitää kysyä, miksi. Miksi? CATCH 22. Pallivahan koulu korjataan ja rahatkin ovat jo olemassa. Remontti nostaa, ymmärrettävästi, myös rakennuksesta maksettavaa sisäistä vuokraa. Sivistystoimiala ilmoittaakin, ettei sillä ole varaa pitää Pallivahan koulua koulukäytössä enää vuoden 2018 jälkeen. Jokin tässä ei täsmää. hyväksi budjettivaroja? Otetaan rahoja budjetin yli kun ei viitsitäkään tehdä töitä. On lomia ja sairaslomia eikä hommaa oikein hallita. KL: Mielestäni tämä kertoo vain siitä, että ensin julkishallinnosta on potkittu pihalle osaava henkilöstö. MS: Sitä ei ole tapahtunut. KL: Sitten koulutussysteemimme on väärä, jos se ei pysty kouluttamaan perusvirkamiehelle niitä taitoja, joita tarvitsee hankkia konsultilta. Jossain on vika, jos Suomen suurkaupunkien kokoiset organisaatiot eivät pysty itse tuottamaan jotain tietoa,
joka on oleellista niiden toiminnan kannalta. MS: Inhottavaa on, että ulkopuolelta tulee osaaja, joka ei tiedä organisaatiosta tuon taivaallista. Konsultille maksettavasta korvauksesta puolet voi olla sitä, kun hän tutustuu organisaatioon. Sehän on täysin tehotonta. Tämä on konsulttien totuus. Eiväthän he voi tietää yrityksen sisäisestä elämästä. Konsulttien käyttö kertoo haluttomuudesta tai osaamattomuudesta tai sitten ollaan todella menty metsään. KL: Valitettavasti joissain tapauksissa konsulttien käyttäminen kielii siitä, että poliitikot eivät uskalla tehdä vaikeita päätöksiä vaan ulkoistavat ne konsulteille. Konsultit ovat se paha, jotka saavat roiman palkan, mutta kantavat poliittisen riippakiven niin, että poliitikot pääsevät pälkähästä. MS: Eikä kukaan kanna vastuuta. KL: Oikeastaan konsulteilla on tapana esittää kaksi huonoa vaihtoehtoa, joista poliitikot yhtäkkiä keksivätkin sen kolmannen, paremman vaihtoehdon. Silloin poliitikot pelastavat kaupungin tai hallinnon osan turmiolta, jonka konsultti on luonut. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! MITÄ ajatuksia konsulttien käyttäminen herättää? LIUKKONEN: Tietyissä tehtävissä julkisella puolella voi hyvinkin olla, että tietoa ei löydy. Joissain tapauksissa olisi kuitenkin hyvä lähteä kouluttamaan henkilöstöä, jotta osaamista olisi myöhemminkin. Nyt vain haetaan resurssia tilapäisesti ulkopuolelta kalliilla hinnalla. Jos tarve tulee uudelleen, se pitää julkisiinkin tehtäviin rekrytoidessa pystyä ottamaan pidemmällä aikavälillä huomioon. SAVOLAINEN: Käytetäänkö tässä nyt
s s
SUOMENKIELISILLE SU
TO KLO
PE
LA KLO
RUOTSINKIELISILLE &ÚRSAMLINGARNAS SAMTALSTJËNST JOKA ILTA KLO
s SUUNTANUMEROA EI TARVITA 3OITTO MAKSAA LANKAPUHELIMESTA PAIKALLISPUHELUMAKSUN VERRAN -ATKAPUHELINTA KËYTTËESSË LASKUTUSPERUSTEENA ON OMAN OPERAATTORIN PUHELUHINNAT
5 AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 >IT\I^I ^ITQSWQUI [Q[][\][U]W^MRI DON 9DKDNDQNDDW DON { 77DLWWR MDNNDUD MD {?]? /DVWHQ NXPLVDDSSDDW NRRW ?ä ä È ?ä É? =]\\I [aS[aaV {?xÉ? 6LYXS|\Wl [ [ FP WDL [ [ FP DON 6lLO\W\V ODDWLNNR LVWXLQ ODDWLNNR L Q [ [ FP P 6DDSDV DOXQHQ Îx]? È?ä È?]?
/\KG\W DON Ç?ä %UL[HQ NRUL DON £Óxä (WRODQ YHUNNRNDXSSD DYRLQQD K Ì "ÃÌ> ? B ??ä ÜÜ Ü ÜÜÜ°iÌ?>°?iÌ 3|OO| RYLVWRSSDUL 3|OO| L W Õ«>ÃÌ >t ??]? Û BÃÌ? iÀ??? ?> (OL]DEHWK WXROL iÛ °iÌ?>°?i Ì (WROD 785.8 9LLODULQNDWX 0$ 3( /$ +LQQDW YRLPDVVD 7XUXQ P\\PlOlVVl DVWL QLLQ NDXDQ NXLQ YDUDWXW HUlW ULLWWlYlW -XQQLODQ /HLSRPRQ P\\PlOl SDODD WDNDLVLQ 7XUXQ .DXSSDKDOOLLQ ! "" # " ! !
! ! MXQQLODQ KLOORPXQNLW NSO PRQLYLOMD VlPS\Ol NSO NDXUD VlPS\Ol NSO /XRPX X 5XLVOLPSSX SSX J /XRPX UXVLQDOHLSl J VDDULVWR l ODLVOHLSl J NULVWDOOL SLWNR J ! "
7HUYHLVLQ -XQQLODQ /HLSRPRQ YlNL
AAMUSET 6 UUTISET Löytyykö työttömille töitä, kun asialle pannaan ?rmat ja työnetsijät? Kantola demariryhmän troikkaan SDP:N eduskuntaryhmä valitsi uusiksi varapuheenjohtajikseen rovaniemeläisen Johanna Ojala-Niemelän ja Ilkka Kantolan. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kantola. Turkulainen Kantola on toisen kauden kansanedustaja. Hän on aiemmin ollut SDP:n varapuheenjohtaja. Kantola on teologian tohtori. Puheenjohtajana jatkaa Jouni Backman. Sirpa Paatero siirtyi varapuheenjohtajan paikalta ministeriksi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jane Iltanen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 Turussa on jo noin 16 000 työtöntä. Kaupunki pestaa yrityksiä etsimään pitkäaikaistyöttömille töitä. Kansanedustajat tutustuvat merivoimiin EDUSKUNNAN puolustusvaliokunta tekee matkan Turkuun torstaina 2. lokakuuta. Valiokunta perehtyy merivoimien kehittämiseen, kansainväliseen toimintaan sekä merivoimauudistukseen. Ohjelmaan sisältyy miinantorjunta-aluksen ja ohjusveneen esittely Pansiossa Saaristomeren meripuolustusalueella. Matkalle osallistuvat puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.), varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) sekä kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Thomas Blomqvist (r.), Mika Kari (sd.), Mikko Savola (kesk.), Eero Suutari (kok.), Sofia Vikman (kok.), Tuula Väätäinen (sd.), Jyrki Yrttiaho (vr.), valiokuntaneuvos Heikki Savola sekä osastosihteeri Minna Hurme. Työtä etsimässä Turku pestaa yrityksiä etsimään töitä pitkäaikaistyöttömille LASSE VIRTANEN Pallivahan koulun vuokra pilviin PALLIVAHAN koulu on rakennettu vuonna 1959. Koulua on peruskorjattu vuodesta 2004 alkaen. Kunnostamatta on vielä 861 neliömetriä, ulkovaippa ja piha. Toteutussuunnitelmat on tarkoitus laatia vielä syksyllä, jotta töitä voitaisiin jatkaa ensi vuoden alussa. Vuoteen 2018 kestävien lopputöiden kustannusarvio on 3,6 miljoonaa euroa. Remontti aiheuttaa päänvaivaa sivistystoimialalla, sillä se uhkaa nostaa vuokran liian korkeaksi. Vaarana on, ettei korjattua kouluna voidakaan käyttää enää kouluna. Vuosien 2016–18 korjauskustannukset huomioidaan vuoden 2019 lukien. Toimialajohtaja Timo Jalonen katsoo lausunnossaan, että ”ongelmallista kuitenkin on, että tilavuokrat tulevat nousemaan vuoden 2019 jälkeen korkeammaksi kuin opettajien palkat”. Opetuskustannuksiin ja tilavuokriin kuluisi lähes yhtä paljon rahaa vuoden 2019 jälkeen. TURKU ryhtyy toimeen, jotta työttömyyden kustannukset eivät karkaisi ensi vuonna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ampaisevat jopa 24,5 miljoonaan euroon. Jotta kuntaosuus ei laukeaisi jokaisesta yli 300 päivää työttömänä olleesta, Turku on pestannut kilpailutuksella viisi yritystä, jotka etsivät töitä pitkäaikaistyöttömille ja nuorille työttömille. Pestin saivat Staffpoint Oy, Opteam Oy, Työelämän Infopiste Oy, Aurakoulutus Oy ja KK Valmennuskeskus Public. Ko- keilu käynnistyy keskiviikkona. Työnetsijäpalveluun ohjataan 150 työtöntä joka kuukausi eli jopa 1 800 vuoden aikana. Turku varaa tarkoitukseen 225 000 euroa tälle vuodelle. Firma saa bonusta jokaisesta vähintään neljäksi kuukaudeksi työtä saaneesta. Työtön saa töitä ja kaupunki pääsee kuntaosuudesta, kun työssäoloehto eli kuusi kuukautta täyttyy. Viikkotyötunteja on oltava vähintään 18. Joukko, jolle töitä haetaan, paisuu vuodenvaihteessa 8 000:n suuruiseksi. Turussa on nyt 3 700–3 800 pitkäaikaistyötöntä. Yli tuhat päivää työttömä- nä olleita on 2 200. Katse käännetään avoimille työmarkkinoille eli yrityksiin julkisen sektorin sijasta. Tavoitteena on pysyvä työpaikka. – Palkkio perustuu tulokseen. Vain onnistumisesta maksetaan. Kaupungin kannalta se on varsin riskitöntä, sanoo projektipäällikkö Jussi Rantalainen, mutta ei lähde arvioimaan paljonko kaupunki voi palvelun avulla säästää työllisyysmenoissa. – Sillä tavalla tämä on uutta, ettei valtakunnassa ole tällaista tulokseen perustuvaa työllisyydenhoidon palvelua, joka tähtäisi suoraan työpaikkaan. RIITTÄÄKÖ töitä? – Suurin syy sille, miksi porukka ei ole töissä on se, ettei se hae työtä, sanoo Olli Laakio Työelämän Infopiste Oy:stä. – Tämä on tuolileikkiä. Asiakkaat ovat niitä, jotka jäävät seisomaan, kun musiikki loppuu. Jos hakkaa päätä seinään, niin pää on kipeä. Jos lähettää 40 hakemusta kuukaudessa, eikä saa yhtään vastausta, niin kyllähän haku loppuu. Nuoret vievät mukanaan työpaikkaan Sanssi-kortin, pitkäaikaistyöttömät korotetun tuen. Ne ovat porkkanoina. – Lähes kaikki ovat oikeutettuja johonkin palkkatukeen. Se on aika keskeinen väline, arvioi Petri Uusitalo Aurakoulutus Oy:stä. Kaupunki on tarjonnut työpaikan vuosittain noin 700 palkkatukityöllistetylle. Budjetissa on työllisyysmäärärahaa 3,8 miljoonaa euroa. Loppuvuonna ja ensi vuonna ongelmaksi muodostuvat kaupungin omat yhteistoimintaneuvottelut. Jos tuloksena on irtisanomisia, lomautuksia tai edes osa-aikaistamisia, tukityöllistäminen uhkaa tyrehtyä. TURUSSA on jo 16 000 työtöntä ja työttömyysaste on kivunnut 17,8 prosenttia. – Työmarkkinoilta kuitenkin poistuu jo 10 000 enemmän kuin markkinoille tulee uusia. Sen pitäisi helpottaa tilannetta, mutta helpotus ei näy lukemissa, sanoo Pekka Sundman, joka on johtaja Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmässä. Turku kokeilee sosiaalista kuntoutusta LASSE VIRTANEN UUSI sosiaalihuoltolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa. Se tuo sosiaalisen kuntoutuksen osaksi kunnan lakisääteistä palvelua asteittain vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy ja toimintakyvyn tukeminen. Tehtäväkenttä laajenee kuntouttavasta työtoiminnasta. Turku valmistautuu jo muutok- seen käynnistämällä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalvelun itäisessä Turussa pilottihankkeen, joka kestää ensi vuoden marraskuun loppuun asti. Moni työttömäksi laskettu tarvitsisi ensisijaisesti muunlaista apua kuin kuntouttavaa työtoimintaa. – En käyttäisi sanaa perata, mutta asiakkaita käydään läpi. On koko ajan asiakkaita, joille ei missään nimessä pystytä tarjoamaan työpaikkaa, eikä välttämättä edes kun-
,)3
!( # %& .. &&
! %2$"(0 .( * 1+ # %$ 0 * 13 "''". (- (- " ' -.+
d touttavaa työtoimintaa, kertoo projektipäällikkö Suvi Heiniola, joka vastaa kokeilusta. Sosiaalisessa kuntoutuksessa toimintakyky arvioidaan, selvitetään kuntoutustarve ja järjestetään kuntoutusta. Tarpeen voi synnyttää esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelma, heikko suomen kielen taito tai toimintakyvyn rajoitteet. Lain henkeen kuuluu se, ettei työkyvytöntä roikoteta enää työttö- dº??º??ø?? ???ºº? ?ºã?º?? ?é?????õ?º? ?????ø??? Ì ??ó?é????ó??õ?º?? ??õ????? ?º?ã??????é?ºø?? õ?õ? ø?õ?õ??? ?ó??? _é????????é?é??? [???? _???õ??????éº ???¯ /?õ?? ??ø? ?????é????????é?é?????????Îé myystilastoissa, ellei työelämään ole paluuta, vaan osa ohjataan sairauspäivärahan tai kuntoutustuen piiriin ja työkyvyttömyyseläkkeelle. – Ajatuksena on, että pilotin avulla saataisiin mahdollisimman monta asiakasta työllistymistä edistäviin palveluihin. Kun tiedämme, ettei se ole mahdollista, niin palvelun avulla saadaan asiakkaat sen oikean etuuden piiriin, joka ei ole työttömyysturva tai toimeentulotuki.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Eläkeläisfestarit Raisiossa RAISION perinteiset Eläkeläisfestarit pidetään tänä vuonna Raision kaupungintalolla perjantaina 10. lokakuuta kello 10–14. Kaupungintalon aulassa on koko festareiden ajan järjestöjen ja yritysten esittelypisteitä. Kello 12 alkaa kaupungintalon valtuustosalissa ohjelma, jonka teemana on muisti. Festareilla on myös kahvio. Musiikkia esittää Raision Harmonikkakerho. Taiteiletko omaksi ilokseksi? Mitä harrastus sinulle antaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Leena Hakala Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 TÄYTTÄ ASIAA ONKO työnantajalla mitään moraalia työntekijöitä kohtaan? Olin eräässä firmassa työssä yli 3 vuotta, jonka aikana minulle tehtiin 11 määräaikaista sopimusta. Kun viimeinen sopimus loppui, minut potkaistiin pellolle väittäen, että se henkilö jota minä olin tuurannut palaa töihin. Mutta kävi ilmi, että työnantaja hakikin pian määräaikaista työntekijää siihen työhön, jota minä olin nämä vuodet tehnyt. KOTIKYLÄN KASVOT MORAALI KUNNIAAN TOTTAKAI annan käärmeen olla rauhassa pihamaallani, ei tulisi mieleenkään tappaa sitä. Viime viikolla huomasin aurinkoisena päivänä kyyn salaattimaan reunassa pää koholla. Huolestuin ja kyselin, astuinko päälle. Ei se vastannut, katseli jonkin aikaa ja luikerteli hitaasti tontin reunan ruohikkoon. Vähän se jo oli kankea, varmaan se kesällä olisi liikkunut sutjakammin. MARIITTA PERÄLÄ OLEN lukenut Alastalon salissa -romaanin kahdesti; viimeksi toukokuussa 2013, kun sitä käsiteltiin YLE 1:n lukupiirissä ja ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla. Lisäksi olen lukenut Volter Kilven romaanit Pitäjän pienempiä ja Kirkolle. HELMER INTONEN SAKU Koivusta pitäisi myös tehdä kirja. Hän on jäänyt Teemun varjoon täysin suotta. Saku on paras! A LAAKSONEN ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Tiina Elina Nurmisen taide tulvii värejä, enkeleitä ja tärkeitä ihmisiä. Hänen töitään on ollut esillä Australiassa asti. Nurmisen viimeisimmän näyttelyn avajaisia vietettiin Hämeenlinnassa keskiviikkona 24. syyskuuta. Elämä kuvissa Tiina Elina Nurminen ilmaisee itseään taiteensa kautta MERJA KAJALA TURKULAINEN Tiina Elina Nurminen (s. 1960) kertoo aloittaneensa taiteen tekemisen jo 9-vuotiaana. – Puhuminen on minulle välillä vaikeaa. Minun on paljon helpompaa ilmaista itseäni piirtämisen, maalaamisen ja värien kautta. Töissäni on kaikenlaisia kivoja asioita: enkeleitä, poikia, tyttöjä ja kukkasia. Kaikkea mitä milloinkin keksin, hän sanoo. Edellisen päivän Nurminen vietti Hämeenlinnassa taidenäyttelynsä avajaisissa. Hän on Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:n Kettukin vuoden 2014 taiteilija. Yhteisessä paratiisissa -näyttelyn kaksikymmentäviisi työtä ovat syntyneet parin viime vuoden aikana. Ne käsittelevät taiteilijan elämäntapahtumia syntymästä nykyhetkeen. Nurmisen teoksissa esiintyy hänelle tärkeitä ihmisiä, kuten kasvattisetä ja -täti, poikaystävä Reijo ja Arvo Ylppö, joka oli apuna kun Nurminen syntyi pikkukeskosena. Kuvista löytyy myös Eija Ruoho, Nurmisen ystävä ja taideopettaja. RUOHON ja hänen miehensä koti on Nurmisen mielestä paras paikka tehdä taidetta. – Eijan luona on ihanan rauhallista ja hiljaista, siellä pystyn keskittymään. Eijan ja Hannun Roosa-koira istuu pöydän alla vahtimassa minua ja minun taidettani. Roosasta on paljon tukea ja turvaa, Nurminen kertoo ja hymyilee lämpimästi. Ruoho on toiminut Nurmisen taideopettajana vuodesta 1996 asti, joten he ovat kulkeneet yhdessä jo pitkän matkan. – Minun tehtäväni on pitää huolta siitä, että Tiinalla on työrauhaa ja materiaaleja. Teosten sisältöön en vaikuta millään tavalla. Tiinalla on vahva oma tahto ja näkemys. Hänen työskentelynsä on pikkutarkkaa. Yhden ison työn tekemiseen kuluu 130 tuntia, Ruoho sanoo. – Kotonani alkaa usein kuulua kolinaa jo neljän aikaan aamulla, kun Tiina aloittelee päiväänsä. Hän saattaa jatkaa yhteen menoon aina iltayhteentoista asti. TAIDETEOKSISSA vilisee tähtiä ja enkeleitä, jotka Nurminen värittää tarkasti yhden kerrallaan. Joka värillä on oma merkityksensä. Haastatteluhetkelläkin hänellä on edessään pino enkeleitä. Ne ovat osa isompaa taideteosta, johon ne aikanaan liimataan. – Kannan mukanani tarvikelaatikkoa, jotta voin tehdä taidetta joka paikassa. Haaveeni on tehdä viisi tuhatta miljoonaa isoa taulua, Nurminen sanoo. TÄYSOSUMA Viikinkiaikainen rahakätkö KAISA LEHTONEN Juhani Peltonen – En illa ajellutkaan. olis näillä dieselin hinno Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. KAARINAN ja Turun rajalta, Aurajoen lähettyviltä löytyi syyskuussa viikinkiaikainen rahakätkö. Kätkö sisältää yhteensä 26 hopearahaa tai hopearahan katkelmaa. Mukana on esimerkiksi tyypillisiä Englannin kuningas Ethelred II:ta kuvaavia sekä saksalaisia Otto-Adelheid -tyypin rahoja. Erityisen mielenkiintoinen on Ethelred II -rahan skandinaavinen imitaatio. Imitaatioita on lyöty täydentämään ajoittaista rahan puutetta. Imitaatioiden teksti on usein merkityksetöntä kirjoitusta, mutta se ei haitannut ympäristössä, jossa val- taosa väestöstä oli lukutaidottomia ja vieraita kieliä osaamattomia. Alustavien arvioiden mukaan kätkö ajoittuu viikinkiajan loppupuolelle, 1000-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Rahojen joukossa on muutamia, joita on alettu lyödä vasta vuonna 1036, joten ainakaan ennen tätä rahat eivät ole voineet joutua maahan. Kaikkiaan Suomesta on löydetty noin 7 000 viikinkiaikaista rahaa, aa, joista suurin osa on peräisin kätkölöydöistä. Todennäköisesti MENNEEN JÄLKIÄ rahat ovat kulkeutuneet Suomeen kaupankäynnin yhteydessä. Länsimaisissa rahoissa kuva-aiheina etusivulla esiintyy usein rahanlyöjän eli hallitsijan kuva, taustapuolella on usein risti tai rakennus. Rahojen teksteissä tuodaan ilmi hallitsijan nimi, lyöntipaikka sekä rahamestarin nimi. Lyöntivuotta rahoissa ei kerrota, joten rahojen ajoittaminen perustuu pitkälti hallitsijoiden tunnettuihin hallintovuosiin. vu Minkälaisissa olosuhteissa rahat onkaan aikoinaan kätketty tai hukattu?
LH LVW QW $/(1186 QWLH X .27,0$,6(7 9$+9$7 2%(/,; 27 982'(62+9$7 .$,.., .2 NOR +9,$ 2 6 $ 8/0 $ 2/(9,$ . 8 + 7 2 6 9,$ '( b 982 /,62+ $ 8 , ' 9 1.<2 + b 0 6 62 1 , $ 9, b 67 -28 1.<1,62+ b b $ 6 $ , < 9 5 , . ' 772 26b1 022 b 581. 0 < 2-$ < ,6b1. 7 . $ . 3 1 86 -( 3(7$ QH W ND -lQQHNDWX 3LLVSDQULVWL PD 68 R O N /$ OR N ( 3 NOR 72 .XU NH OD 8XGHQPDD LN 3R 7 ( 6 , $ $ 9 $ ULV 15,67, $9$7$$1 DQ 6$ 3 , , 6 3$ X LVS 6 .$$5,1$ DW -l Q Q H N 3L ??????????? ?????? ?? ?????? ?????? ??????????????? ???? ??????? ????????????? $ 72567$,1 QWLH -lQQHNDWX 3LLVSDQULVWL
AAMUSET 10 URHEILU Häkkiin kansainväliset vastustajat LOGOMOSSA 8. marraskuuta käytävässä Cage 27 -vapaaotteluillassa turkulaiset Aleksi Kainulainen ja Teemu Packalen saavat vastaansa kovat kansainväliset haasteet. Kainulainen kohtaa ranskalaisen Dara Nhangin, joka on voittanut yhdeksästä ottelustaan viisi. Packalen hakee tappiottomalle putkelleen jatkoa puolalaisen Jacek Kreftin kustannuksella. Nosteessa oleva puolalainen on voittanut kuudesta ottelustaan viisi. Kovempia pelejä, isommat palkinnot? Miten sinä kehittäisit CHL:ää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 PUUKKOKATSOMO Kehitettävää riittää KYLLÄ, olen edelleen sitä mieltä, että jääkiekon CHL tarvitsee aikaa. Vuosia, ei kuukausia. Kyseessä voisi olla hieno, toimiva ja arvostettu sarja. Toistaiseksi kehitettävää kuitenkin riittää. On selvää, että yli 40 joukkuetta on liikaa. On kuitenkin koko lajin etu, että joukkueita on myös perinteisesti kovien kiekkomaiden ulkopuolelta. Toistaiseksi lähinnä liigan kasvukivut ovat vieneet huomion. Jos ja kun sarjasta halutaan kehittää koko eurooppalaisen seurajääkiekkoilun lippulaiva, pelejä pitäisi myös arvostaa. Esimerkiksi viime viikon TPS-Linköping olisi voinut olla kelpo kamppailu, mutta halliin saapuneilla, sekä katsojilla että pelaajilla, oli eksynyt olo. Arvostus tulee ajan kanssa, mutta ei automaattisesti. Ainakin mukana olevien seurojen pitäisi arvostaa pelejä. ILKKA LAPPI Kuudes titteli kotikisoissa? Pyörätuolibiljardin valtias Jouni Tähti aikoo kruunata uransa Ilkka Lappi ILKKA LAPPI KAARINALAINEN pyörätuolibiljardin viisinkertainen maailmanmestari Jouni Tähti pääsee hakemaan uransa kuudetta mestaruutta lähes kotikentällään. Lajin MM-kisat järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa ja Turussa 21.–23. marraskuuta Hansa-korttelissa. Helpolla Tähti ei pääse, sillä vastassa on 16 kisaajaa. Euroopan maiden lisäksi kisaajia tulee Japanista asti. Turkuun saapuu muun muassa neljä kertaa maailmanmestaruuden voittanut ruotsalainen Henrik Larsson. – Viime aikoina olen päässyt pelaamaan hieman normaalia vähemmän, koska olen ollut flunssassa ja olen odottanut uusia pelilaseja. Parissa kuukaudessa ehtii kuitenkin valmistautua hyvin, toteaa kisakuntoa ympäri Suomea hiova Tähti. – Larsson on kova vastus, mutta uskon kuudenteen mestaruuteen. Hän on itsekin sanonut, että minun pelini on eri tasolla hänen pelaamiseensa verrattuna, Tähti jatkaa. Larssonin ja Tähden, kahden kokeneen maailmanmestarin, välillä vallitsee kova keskinäinen kunnioitus. Jouni Tähti on tyytyväinen MM-kisojen saamiseen Turkuun, vaikka pelipaikka eroaakin normaalista biljardisalista. - Kokeilin vähän aikaa sitten näytösottelua Hansassa. Siellä oli yllättävänkin hyvä pelata, vaikka valo onkin erilainen, Tähti sanoo. Larssonin mukaan kumpikin venyy parhaimpaansa toisiaan vastaan. – Jounilla ei ole juurikaan heikkouksia. Häntä vastaan ei pärjää, jos ei ole terävimmillään. Jokainen tilaisuus täytyy käyttää, jos meinaa hänet voittaa. Muita pelaajia vastaan voi luottaa siihen, että tulee tilaisuuksia, jos jonkun paikan missaa, ruotsalainen analysoi. MM-KISOIHIN pelaajia tulee muun muassa Yhdysvalloista ja Japanista, mutta lajin terävin kärki on löytynyt Euroopasta. Tähti näkee selkeän syyn siihen, miksi eurooppalaiset ovat lajia hallinneet. – Jenkit hyökkäävät joka paikassa. He eivät varmistele missään tilanteessa vaan yrittävät pussittaa paikasta kuin paikasta. Monet eurooppalaiset ovat pelanneet snookeria ja oppineet pelaamaan tarvittaessa varman päälle. Aina ei tarvitse yrittää pussittaa, Tähti sanoo. Tähti on tällä hetkellä Suomen ainoa kisapelaaja pyörätuolibiljardissa. Mies on suunnitellut, että alkaisi vähitellen vetäytyä huipulta taustalle. – Kilpailen niin kauan kuin paikat kestää, mutta näiden kisojen jälkeen en ota tätä enää ihan niin vakavasti. Varmaan enää ei tarvitse kuitenkaan kenellekään todistaa enää mitään. Kukaan muu ei esimerkiksi ole pyörätuolibiljardissa voittanut kolme maailman- tai Euroopan mestaruutta peräkkäin, Tähti toteaa. JATKOSSA hänen tavoitteenaan on auttaa uusia pyörätuolipelaajia kohti lajin kansainvälistä huippua. – Suomessa on tällä hetkellä 30–50 pyörätuolipelaajaa, jotka eivät kilpaile. Tulevaisuudessa yritän opettaa muita pyörätuolipelaajia ja rohkaista heitä kilpailemaan. MMkisojen avulla laji saa näkyvyyttä ja rohkaisee pyörätuolipelaajia kohti kisoja, Tähti uskoo.
11 AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 6XQQXQWDLQD NOR 9HULWDV 6WDGLRQLOOD )& ?17(5 YV 5R36 -lVHQLO OH NN NXXGHQ NN Q WDL NN NN Q KLQQDOOD (VLP .81726$/, DON Y ½ ½ NN
Y ½ ½ NN
(QQHQ RWWHOXD 0$76?582.$ 9HULWDV 6WDGLRQLQ .RWLUXRNDD WDUMROOD D NUV
NOR 6W 3DWULFN?V 3XELVV VHW ? ODSVHW ? DONDHQ +LQWD DLNXL 2+-$787 7811,7 DON Y ½ ½ NN
AAMUSET 12 ELÄMÄ & TYYLI Millaisia kokemuksia sinulla on odotusajasta? Saitko tukea? Rompetta Puutorilla PUUTORILLA järjestetään joka perjantaina lokakuun ajan koko kansan rompetori. Ensimmäisen kerran tori on avoinna 3. lokakuuta kello 10–22. Torilla voi tehdä löytöjä edulliseen hintaan. Tapahtuman järjestää kansalaisjärjestö Puutorin Puolesta ry, joka on perustettu ideoimaan Puutorin elävöittämistä ja järjestämään alueella erilaisia tapahtumia. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 Huolet paperille Kati Rajasaaren raskauspäiväkirjassa ei vältellä tabuja Merja Kajala MERJA KAJALA –RASKAUSAIKANA vanhemmille avautuu uusi maailma iloineen ja pelkoineen. Vaikka meillä on neuvolapalveluita ja perhevalmennusta, moni odottaja saattaa tuntea jäävänsä yksin. Kaikista huolista ja tunteista ei ole helppoa puhua muille, sanoo turkulainen kirjailija Kati Rajasaari. Hänen tuore kirjansa Yhdeksän kuukautta elämästäni – Raskausajan päiväkirja (Docendo) on tarkoitettu odottavien vanhempien tueksi. Kirjan tehtävät auttavat vanhempia käymään läpi odotukseen liittyviä tunteita ja valmistavat heitä vauvan tuloon. Rajasaari kertoo työstäneensä kirjaa äitiyslomansa aikana. – Juuri esikoisensa saanut ystäväni ehdotti, että kirjoittaisin raskausajan päiväkirjan. Hän oli etsinyt sellaista kirjakaupoista tuloksetta. Pyörittelin ideoita mielessäni vaunulenkeillä ja kirjoitin lapsen nukkuessa. Tallensin ajatuksiani vihkoon myös kuntosalin infrapunasaunassa. RAJASAARI haluaa nostaa esille vaikeita aiheita, joista ei yleensä puhuta. Raskausajan päiväkirjassakin on tilaa myös kielteisille tunteille. – Kirjani ei ole tavallinen pumpulinpehmeä vauvakirja. Kirja on tarkoitettu äidille ja isälle, eikä lapsen tarvitse koskaan nähdä sitä. Niinpä siihen voi kirjata myös raskausaikaan liittyviä pelkoja ja huolia. – Monia huolettaa esimerkiksi se, miten parisuhteen käy lapsen myötä, millainen vanhempi kumppanista tulee tai miten oma keho muuttuu raskauden myötä. Joskus kus myös tulevan vauvan sukupuoli voi olla pettymys. ys. Kirjassa on otettu tu huomioon erilaiset pererheet ja tilanteet kuten en sairaan lapsen odotus, s, vahinkoraskaus, raskaus us keskenmenon jälkeen n ja yksinäinen odotus. PÄIVÄKIRJASTA löy-tyy monenlaisia tehtäviä, joiden kautta vanhemmat pääsevät purkamaan tunteitaan. Odottaja voi esimerkiksi tutkiskella mietteitään erilaisten testien Kati Rajasaari on turkulainen tieto- ja kaunokirjailija ja kolmevuotiaan pojan äiti. Hänen tuore kirjansa tarjoaa tukea odottajille. av avulla, kirjoittaa k kirjeen tulokka kaalle ja arvioida pelkojaan. Sivuilta pe löytyy myös odotlöy tajien kertomuktaj sia sia, joita Rajasaari on kerännyt kuudeltatoista äidiltä. del – Halusin mukaan myös huumoria ja kepeitä aiheita. Mukana on muun muassa äitien tarinoita heidän kummallisista ruokahimoistaan raskauden ajalta. Rajasaari uskoo, että sekä äiti että lapsi voivat paremmin, kun äiti saa purkaa tuntojaan. – Odottaja voi kirjan avulla tutustua kasvavaan mahaansa ja itseensä. Se, että äiti on käsitellyt tunteitaan jo odotusaikana, ennaltaehkäisee mahdollisia ongelmia.
! $ LOKAKUUN seitsemäntenä vietetään valtakunnallista SeniorSurf-päivää. Päivän tavoitteena on madaltaa ikäihmisten kynnystä käyttää nettiä. Turun seudulla päivää vietetään muun muassa kirjastoissa. Turun pääkirjaston Studiossa surffataan kello 17–19 ja tutustutaan arkea helpottavien internet-palvelujen käyttöön. Naantalin kaupunginkirjasto kutsuu vanhukset tutustumaan Kelan, Osuuspankin ja kirjaston verkkopalveluihin kello 9–12. Paikkana on Yhteistoimintatila Veturi. Päivän aikana saa tietoa Kelan, Osuuspankin ja kirjaston verkkopalveluista. Piikkiön kirjastossa päivää vietetään kello 10–13. Ensin tutustutaan kansalaisneuvonta.fi-sivustoon, ja sen jälkeen asiakkaita autetaan heidän omien laitteidensa käytössä. Vanhustyön keskusliiton koordinoima SeniorSurf on osa 5.–12. lokakuuta vietettävää vanhustenviikkoa.
(( $ " ''' ' " & Netti tutuksi &
rakentaminen Sivut 15–33 Yllätysten remppa Muodikas puulava Oman kylän porukkaa Kalle Valkonen aloitti asunnon remonttiurakan aivan nollista. Ensiksi piti opetella työkalujen käyttö. Sivu 18 Puulavoja on käytetty varastoissa ja työmailla pöytinä iät ja ajat. Tuunattuina ne ovat suorastaan trendikkäitä. Sivu 22 Yhteisöllisyyden kaipuu innostaa Turun ylioppilaskylän asukkaita tutustumaan naapureihinsa. Sivu 30 6RLWD 6RLWD 3DLNDOOLVHW SRMDW YDOPLLQD NDWROOH s
AAMUSET 16 KOTI& RAKENTAMINEN Hajut poistava wc-istuin keksitty TULITIKUT ja hajusteet saattavat jäädä historiaan ainakin niissä vessoissa, joihin asennetaan hajut poistava wc-istuin. Tuore suomalaiskeksintö poistaa VTT:n tutkimuksen mukaan yli 99 prosenttia vessakäynnin ha- juista. Hajujenpoisto tapahtuu alipaineistettua putkea pitkin suoraan wc:n poistoilmakanavaan. Hajuton wc-istuin on Halax Oy:n tuotesuojattu innovaatio, joka tähyilee etenkin Aasian markkinoille. Suositaanko Suomessa jo liikaakin omistusasumista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 Miksi asumisoikeusasuntoon? Paloriskit suurin huoli SUOMALAISET pitävät tulipaloa kodin suurimpana turvallisuusriskinä. IRO Researchin tuoreessa tutkimuksessa tätä mieltä oli 37 prosenttia vastaajista. Kivivillaeristeitä tuottavan Parocin kehityspäällikön Susanna Tykkä-Vedderin mukaan huoli on perusteltua. Vuonna 1997 palomääräyksiin määritellyt palokuormaryhmät eivät ole pysyneet kehityksen mukana. – Rakentamistavat ja -materiaalit ovat moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa täysin erilaisia, minkä lisäksi ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet – kotona on aiempaa enemmän tavaraa sekä herkästi palavaa kodintekniikkaa, kuten isoja televisioita, pelikonsoleita ja tietokoneita, sanoo Tykkä-Vedder. Energiatehokkaiden rakennusten paloturvallisuus voidaan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä palamattomia rakennusmateriaaleja. Myös rakentamisen palomääräyksiä pitäisi Tykkä-Vedderin mukaan kehittää. Yksi keinoista voisi olla rakenteellisten palokuormien rajoittaminen. Elämäntilanteen muuttuminen keskeisin syy Compic/Mauri Ratilainen TEEMU P. PELTOLA ASUMISOIKEUSASUNTOA jonottavien henkilöiden keskuudessa toteutetun tutkimuksen mukaan keskeisimmät syyt hakea asumisoikeusasuntoa ovat oman elämäntilanteen muuttuminen sekä pyrkimys alentaa elinkustannuksia. Elämäntilanteen muutos on keskeinen syy 36 prosentille ja halu alentaa elinkustannuksia 32 prosentille vastaajista. Kolmanneksi keskeisin syy hakea asumisoikeusasuntoa on tarve saada lisää asumistilaa (23 % vastaajista). Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n tutkimuksessa kysyttiin asumisoikeusasuntoa jonottavien mielipiteitä sähköpostitse toukokuussa 2014. Kyselyyn vastasi 1 283 henkilöä. Asumisoikeusasuntoa hakevat arvostavat viihtyisää kotia (66 % vastaajista) ja asunnon käytännöllisyyttä (53 %). Myös yksityisyys ja oma rauha (39 %), asuinympäristön ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet (39 %) sekä turvallisuuden tunne (34 %) koetaan keskeisiksi asioiksi asuntoa valittaessa. Suosituimmat asumismuodot ovat kerrostalo ja rivitalo ja kiinnostavin asuntotyyppi on kaksio. TUTKIMUKSEN pohjalta asumisoikeusasukkaat ryhmiteltiin viiteen asukasprofiilin. Nämä ovat harrastavat aikuiset, lapsettomat aikuiset, kustannustietoiset, kasvavat lapsiperheet sekä viihtyisyyttä ja turvaa hakevat. – Asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat läpileikkaus suomalaisista. Suurin yhdistävä tekijä on muuttunut elämäntilanne. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa, lapsia on tullut lisää tai on tullut muu suuri elämänmuutos kuten avioero tai muutto toiselle paikkakunnalle. Melko moni haluaa myös pienentää asumiskuluja ja panostaa esimerkiksi matkailuun tai harrastuksiin, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n varapuheenjohtaja Maarit Toveri. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry on asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden muodostama yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edis-
Perheen kasvaminen on yksi syy asumisoikeusasunnon hakemiselle. tää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Yhdistykseen kuuluvat isoimmat asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt. Niiden omistuksessa on yli 95 prosenttia kaikista Suomen lähes 40 000 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu yli 80 000 asukasta.
!
"
! I s " % # ' ) )
AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 17 Koti&rakentaminen
18 Koti&rakentaminen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Esa Töykkälä Asunnon perältä löytyneen vanhan hiilikellarin myötä Valtosen ja Mäkihongon koti kasvoi lopulta 84 neliöön. Pariskunta pitää rosoista yksityiskohtaa kotinsa kruununjalokivenä. seinän tasoittaja ja putkimies. Kaiken muun Valtonen rakensi ilmastoinnista lähtien itse. Isä neuvoi, poika teki. – Jos nyt lähtisin uudestaan tekemään, niin yksinkertaistaisin kaikkea aika paljon. En lähtisi kaivamaan jokaista saumaa auki, jos jotain menee vähän pieleen. Kyllä käytännöllisyys on parempaa kuin ulkonäkö. Omista käsistä Remontti ilman ammattilaisen apua on yllätyksiä täynnä ESA TÖYKKÄLÄ KUN Kalle Valtonen ja Hanna Mäkihonko ryhtyivät remontoimaan vasta hankittua kotiaan alkusyksystä 2010, ei heillä ollut aiempaa käytännön kokemusta kodin rakentamisesta ollenkaan. – Kerran rakensin postilaatikon, mutta se tippui lattialle ja siitä tuli linnunsyöttöautomaatti. Olen aina ollut peukalo keskellä kämmentä ja lähdin projektiin rahankiilto silmissä, Valtonen sanoo. Kokemattomana Valtonen suunnitteli remontin kestävän kolmisen kuukautta. Hän laskee, että se kesti lopulta noin 16-18 kuukautta. Esteitä riitti. Yhden mielestään kullanarvoisen vinkin Valtonen antaa remonttia suunnitteleville pariskunnille: asuntoon saa muuttaa vasta, kun se on oikeasti valmis. – Meillähän alkoi remontti siitä, että marssittiin kauppaan ja ostettiin sohva. Sitten se seisoi yhdeksän kuukautta tuossa ulkokäytävällä, Valtonen sanoo. VALTOSEN ja Mäkihongon asunto sijaitsee aivan Turun keskustan tuntumassa. Ennen remonttia se oli toiminut talonmiehen työsuhdeasuntona. Valtonen soitti isälleen asuntonäytös- tä ja kysyi, olisiko tämä projektissa mukana. Isä suostui apuun ja pankki suostui lainaan. ”Saunan takana oli vanha hiilikellari ja viisi neliötä lisää.” – Remontissa osansa ulkopuolisesta työvoimasta tekivät sähkömies,
ENNEN remonttia asunto oli kooltaan 75 neliötä. Kun seinää ja kaappeja oli kaadettu, tuli asuntoon neljä neliötä lisää. Todellinen yllätys kuitenkin odotti vielä löytämistään asunnon perällä. – Pikkuserkku oli arkkitehtinä ja sanoi, ettei saa asemakaavaa sopimaan. Tiedettiin, mistä kämppä alkaa sisäpihan puolelta, mutta hän sanoi, ettei se lopu takaseinään. Kävin kurkkaamassa saunan puolella moukarin kanssa. Sieltä takaa löytyi vanha hiilikellari ja viisi neliötä lisää. Silloin oli bileet! Toista remonttia varten Valtonen hankkisi ilman muuta ammattilaisen avuksi. Ensimmäisellä kerralla sellaiseen vain ei ollut juurikaan varaa. Koko remontin repiminen omasta selkänahasta oli rankka koettelemus henkiselle jaksamiselle ja parisuhteelle. – Jos pariskuntana remppaa, niin ehkä toisen kannattaa ottaa vastuuta ja toisen olla tukevassa roolissa. Jos molemmat vouhottavat kellon ympäri, niin pinna on lyhyt ja suksi puristaa. Eikä varsinkaan kannata muuttaa rempan keskelle.
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
22 Koti&rakentaminen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Lavasta on huonekaluksi Monipuolinen sisustusratkaisu voi löytyä lähimmältä työmaalta Esa Töykkälä ESA TÖYKKÄLÄ YHTÄKKIÄ niitä vain alkoi ilmestyä sisustusblogeihin ja sitä kautta ihmisten koteihin: karuista puulavoista ruvettiin kasaamaan sohvapöytiä olohuoneisiin tai runkokalusteita ulkokäyttöön. Puulava on yllättävän monipuolinen elementti, joka on kuin kotonaan industrial-tyylisessä rouheassa sisustuksessa. – Sitä on vaikea ajoittaa, mutta mikään uusi juttuhan se ei ole. Olen tiennyt siitä jo ainakin muutamia vuosia. Raksoilla työntekijät ovat jo kauan pinonneet puulavoja päällekkäin ja käyttäneet niitä pöytinä. Tiedä vaikka joku olisi sieltä saanut idean ja halunnut rakentaa oman, sanoo KOOinterior-suunnittelutoimiston sisustussuunnittelija Krista Dorn-Lamminen. ”Monet käyttävät puulavoja sohvien alustoina.” Esimerkiksi sohvapöydäksi puulava muuntautuu, kun sen alle asentaa pyörät. Ennen käyttöä puulavasta kannattaa aina hioa karkeimmat tikut pois. Pintaan voi nousta tikkuja vielä uudelleen, kun puuta kostuttaa vedellä. Tämän jälkeen lava kannattaa hioa vielä toisenkin kerran. – Lopuksi lavan voi maalata tarkoitukseen sopivalla maalilla. Jos ei tiedä, mikä maali sopii ulos, sisälle tai takkahuoneeseen, niin rautakaupasta voi kysyä neuvoa. Netissä esimerkiksi Tikkurilan maalilinja neuvoo myös, Dorn-Lamminen sanoo. PUULAVOISTA halutuimpia ovat FIN-lavat. Ne ovat tukevia ja täysin kierrätettäviä. Siksi ne myös maksavat jonkin verran. Puulavan voi kuitenkin saada tuurilla ilmaiseksi vaikkapa varastolta tai rakennustyömaalta, mikäli vain pitää silmänsä ja korvansa auki. Esimerkiksi Roskalava TURKU -nimisessä Facebookryhmässä lahjoitetaan jatkuvasti tavaraa pois. – Puulava on vähän erikoisempi, koska sellaista ei ole kaupoissa. Aika monet tykkäävät tehdä ja tuunata itse. Ihmisten ekologisuustietoisuus on lisääntynyt. Materiaaleja voi ja kannattaakin kierrättää, Dorn-Lamminen sanoo. Monet käyttävät puulavoja sohvien alustoina. Kasaamalla kolme lavaa päällekkäin saa jo hyvän rungon, jota voi jatkaa vaikkapa kulmasohvaksi saakka. Päälle aseteltavat patjat voi päällystää tyyliin tai puulavan maaliin sopivalla kankaalla. Dorn-Lammisen mukaan varsinkin suomalaiset ovat kiinnostuneita puulavojen hyödyntämisestä ulkokalusteissa. Joitakin osia purkamalla Puulavoista saa rakennettua vaikkapa persoonallisen sohvaryhmän. lavasta voi saada esimerkiksi jykevän kukkapöydän. – Kerran laitettiin näyttelytilaan lava, ja siihen pistettiin koukkuja kiinni. Siitä tuli sellainen naulakkoelementti. Mutta se olikin hyvin tilava ja rouhea juttu. Lavoja kannattaa käyttää tyylin mukaan. Ne vievät tilaa, ja ihan joka paikkaan ne eivät sovi.
"'% ' 4
AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 23 Koti&rakentaminen
. , ) 8 b +. !%'.$- )& 8 .85.,6786 Ñ185..,,6,Ñ 7XR PHLOOH WDUSHHWWRPDW WDYDUDVL 2WDPPH YDVWDDQ DVWLDW KXRQHNDOXW MD V¥KN·ODLWWHHW 5DLVLR 3XURNDWX 3XK $YRLQQD DUN OD ZZZ UDLVLRQHNRWRUL IL & 8 s ,IKA
HIEKKA
YM KAIVOJEN TYHJENNYKSET s 3UURTEHOIMUROINNIT s ¾LJY
YM SËILIÚIDEN s PUHDISTUKSET s 4ARKASTUKSET s 6AIHTOLAVA
AUTOILUA s +ORKEAPAINEPESUT
BARIIN s 6IEMËRIEN AUKAISUT JA HUUHTELUT s 0UTKISTOJEN KUVAUKSET
s 0UTKISTOJEN JA RËNNIEN SULATUKSET 48488 8 88 )) ) 8 8 034 8 88
b
24 Koti&rakentaminen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Tupakoinnille stoppi taloyhtiöissä? Täyskielto estäisi tupruttelun niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin Marttiina Sairanen JOS tupakoinnin täyskielto astuu voimaan, tupakoinnin on loputtava taloyhtiöiden kaikilla parvekkeilla ja asunnoissa. Euroopan unionin uudistaessa tupakkadirektiiviä jäsenmaille annettiin kaksi vuotta aikaa tehdä mahdollisia tiukennuksia kansallisella tasolla. Mikäli lakiin kirjataan tällainen täyskielto ja asukas rikkoo sitä, voi asukas pahimmillaan menettää asuntonsa hallinnan jopa kolmeksi vuodeksi. – Ensimmäisenä annetaan varoitus, jonka jälkeen asukas voi muuttaa tapojaan muutaman viikon sisällä. Jos tavat eivät muutu, saattaa kiista ajautua asunnon haltuunottoon, Furuhjelm sanoo. MARIANNE ROVIO TUPAKOINTI pyritään tulevaisuudessa kieltämään lain voimin taloyhtiöiden parvekkeilla ja sisätiloissa. Allergia- ja astmaliitto on toiveikas uuden lain voimaantulemisessa, sillä se on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön uudistettavana. Muutokset voisivat tulla voimaan jo vuonna 2016. – Jos lainsäädäntö uudistetaan, voivat taloyhtiöt kieltää sekä parveke- että sisätupakoinnin. Näin päästään parhaiten eroon tupakan aiheuttamista sisäilmaongelmista. Asuntoihin leviävä tupakansavu on paitsi terveyshaitta, myös viihtyvyystekijä, sanoo Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilmaja korjausneuvonnasta. Parhaillaan esimerkiksi joissakin allergiataloiksi tarkoitetuissa taloyhtiöissä on tupakointi kielletty kokonaan, mutta se edellyttää käytännössä yhtiöjärjestyssäädöstä. Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton toiminnanjohtaja Kaisa Leiwon mukaan tupakomista on tällä hetkellä mahdotonta valvoa. – Nyt on hankalaa valvoa polttamista tai puuttua siihen, Mikäli EU langettaa tupakoinnille täyskiellon, loppuu tupruttelu niin taloyhtiöiden parvekkeilla kuin huoneistoissakin. mutta lain astuessa voimaan se voi helpottua jos säädöksistä tulee selkeät ja yksiselitteiset. On vaikea vielä sanoa varmaksi, miten tupakointikielto käytännössä tulisi toimimaan. Sakon voi kirjoittaa vain poliisi, mutta poliiseilla ei välttämättä löydy riittävästi resursseja tupakoinnin valvomiseen. Taloyhtiön käytettävissä oleva keino olisi huoneiston hallintaanotto, joka on aika vankka toimenpide. –TUPAKOINTI voidaan kieltää tällä hetkellä ainoastaan vuokrasopimuksissa ja taloyhtiöiden
!
!
#
#
!
# ! ! #
! ! #
#
#
!
! yhteisillä parvekkeilla. Täyskiellon astuessa voimaan laissa tupakointi voitaisiin kieltää myös omistusasunnoissa ja kaikilla parvekkeilla, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm vahvistaa. Furuhjelm kertoo Isännöintiliiton olevan samoilla linjoilla Allergia- ja astmaliiton kanssa. – Tupakoinnin terveyshaittojen vuoksi, toivomme uuden tupakkalain astuvan voimaan mahdollisimman pian. Tupakointi on yksi suurimmista kiistoista naapurien välillä, joten laki helpottaisi myös naapurien välisiä kiistoja. MYÖS vuokra-asunnossa voitaisiin päättää vuokrasopimus tupakkalain kiellon perusteella. – Vuokra-asunnoissa toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jos vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden ja vähintään vuoden kestänyt sopimus 6 kuukauden irtisanomisajalla. Vuokra-asunnoissa voidaan vaatia korvauksia tupakoinnista aiheutuvista haitoista asunnoille, Furuhjelm selittää. $
! ! " # # " !
!
" " !
!
!
! " !
! ! ! !! ! " ! " !
s " ! s ! ! s !
! s !! s !" ! !! " s ! !
s ! + , # !-+" + * *''' ,$ %) ), +-& - $
!
! #
#
!
!
#
#
# # # !
#
# #
! !
"""
a
25 Koti&rakentaminen AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014
26 Koti&rakentaminen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Talo taas tukevaksi Geopolymeeripilarit sopivat rakennuksiin erityisesti savisessa maassa Jari Laurikko ILKKA LAPPI RAKENNUSTEN painuminen on ikuinen ongelma Turun kaltaisessa savimaalle rakennetussa kaupungissa. Yksi ratkaisu ongelmaan on geopolymeeritekniikkaan perustuva menetelmä, jossa geopolymeeripilareilla korjataan painumat. Tekniikka on yli 30 vuotta vanha, mutta korjausrakentamiseen keskittyneen PowerPile Suomen kehittämä pilarimenetelmä on kasvattanut suosiotaan parin viime vuoden aikana ja noussut perinteisten tekniikoiden rinnalle. Menetelmä on kansainvälisesti patentoitu. – Menetelmän etuna on häiriöttömyys, helppous ja nopeus. Esimerkiksi julkista rakennelmaa paalutettaessa tilaa ei tarvitse sulkea korjausten ajaksi, eikä esimerkiksi kauppakeskuksen lattiaa tarvitse hajottaa korjausten vuoksi, kertoo PowerPilen toimitusjohtaja Jari Laine. Suomessa pilareilla on korjattu jo yli sata kohdetta. – Menetelmä on myös nopea. Tavallinen omakotitalo pystytään korjaamaan parissa päivässä, Laine jatkaa. MENETELMÄSSÄ korjattavan rakennuksen alle sijoitetaan viisisenttisistä raoista pilareita, jotka asentamisen jälkeen laajenevat 40 sentin levyisiksi. Ne kovettuvat nopeasti, mikä mahdollistaa nopean lopputuloksen. Rakennuksen ulkopuolelle korjauksesta ei jää jälkiä. Menetelmää käytetään varsinkin Turun kaltaisissa paikoissa, jossa maaperä on kauttaaltaan pehmeää, eikä vajoaminen ole loppumassa omia aikojaan. – Geopolymeeripilarit ulottuvat syvälle maaperään, jonka jälkeen talo saadaan oikaistua, Laine kuvailee. Varsinkin saviseen maahan rakennettaessa korjausten tarvetta esiintyy melko usein. Ongelmana on usein se, että rakennukset kallistuvat erilaisten maaperän muutosten takia. Vesi saattaa viedä maata rakennuksen alta tai maakerroksissa tapahtuu muutoksia. Rakentamisen kannalta tilanteen tekee haastavaksi se, että muutokset näkyvät usein muutama vuosi rakentamisen jälkeen. GEOPOLYMEERIPILAREILLA on Turun seudulla korjattu viime Muovisia geopolymeeripaaluja on käytetty paalutuksiin jo vuosia. Sami Häkkinen esitteli mallikappaletta Portsassa marraskuussa 2009. vuosina sekä yksityisasuntoja että julkisia rakennelmia. Viime aikoina varsinkin kaupallisen sektorin korjauksissa PowerPilen menetelmällä on ollut kasvussa. Myös muita rakenteita kuten maatiesiltoja, tiepainaumia ja rantapenkereitä pystytään korjaamaan geopolymeeripilareilla. Toinen vaihtoehto korjauksille ovat niin sanotut maaperän vahvistamiset sekä lattianostot. – Esimerkiksi lattianostot pystytään nostamaan 0,1 millimetrin tarkkuudella alkuperäiselle tasolle. Se ta- pahtuu myös häiriöttä. Edes tietä tai maantiesiltaa ei tarvitse sulkea remontin ajaksi. Ainoa häiriö voi olla se, että toinen ajokaista on työn aikana hetken pois käytöstä, Laine toteaa. Geopolymeeripaalutuksilla pyritään lopulliseen rat- kaisuun. Jos savea on 10–15 metriä, paalut isketään maaperään asti. Turussa savea voi olla satojakin metrejä, jolloin hyödynnetään niin sanottua koheesiomenetelmää, jossa kitka muodostaa paalujen alle saveen kantavan pohjan, joka tasapainottaa talon.
" ! $
AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 27 Koti&rakentaminen NBBMBVTBMBO BNNBMMJMBJOFO QBMWFMVLTFTTBTJ
28 Koti&rakentaminen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Design-löylyttelyä Modernissa saunassa panostetaan muotoiluun ja eksoottisuuteen Timo Jakonen PERINTEISESTI sauna on ollut puunvärinen ja peruskiuas on riittänyt antamaan löylyt. Sisustussuunnittelija Susanna Kivilahti Sisustustoimisto Roomasta kertoo, että nykyään saunan halutaan olevan samassa linjassa muun sisustuksen kanssa. – Kylpyhuoneilta halutaan spa-henkeä ja hotellimaisuutta. Erityisesti nuoret, moderneja omakotitaloja rakentavat pariskunnat haluavat panostaa myös saunaan. Toki myös remontoitavissa kohteissa sauna usein uusitaan, Kivilahti sanoo. Aiemmin suosittujen pilarikiukaiden rinnalle on ilmestynyt kuorellisia design-malleja. – Kiuaskivet voivat olla pyöreitä ja valkoisia, eli muotoilu on viety jokaiseen yksityiskohtaan. Kiukaista löytyy myös katosta roikkuvaa tai jalustalle asetettavaa pallomuotoa. on isompi. Uusissa kiukaissa on myös modernit ohjauskeskukset, joka voidaan sijoittaa vaikka pukuhuoneen seinään. Kiuasta voi ohjata vaikka kännykällä. Saunaa sisustaessa panostetaan myös valaistukseen. – Led-valoista saadaan samanlainen pistemäinen valo kuin kuituvaloista. Seinäpinta voidaan valaista esimerkiksi lauteen takaa tai valoa voidaan käyttää ylälauteen alla. Kiukaan yläpuolelle asennetaan usein myös valaiseva kiuaslinssi. Kun sauna on vaalea ja lasiseinällinen, ei erillistä valaistusta välttämättä tarvita. Pesuhuoneesta tuleva valo voi olla riittävä. – ”Vähemmän on enemmän” pätee saunankin valaistukseen. Hirmu määrä kuituvaloja eli niin sanottu tähtitaivas ei aina takaa tyylikästä lopputulosta. DESIGN-KIUKAILLA tavoitellaan modernia ulkonäköä ja parempia teknisiä ratkaisuja – sekä parempia löylyjä. – Iso kivimäärä takaa yleensä pehmeät löylyt. Perinteinen pieni sähkökiuas ei yllä kivipilarien tasolle, joissa kivimäärä LAUTEET ovat Kivilahden mukaan aika perinteisiä, mutta muotoiluun haetaan jatkuvasti uusia piirteitä. Yksinkertaisissa moderneissa lauteissa korostuvat puuntyöstö ja viimeistellyt liitokset. Puun värin rinnalle on tullut eksoottisia puulajeja OONA KARHUNEN Modernissa saunassa on valoa, vaaleita sävyjä ja lasipintaa. kuten magnoliaa ja jättiläistuijaa. Suosittuja ovat myös sävytetyt seinät ja lauteet. – Pari-kolme vuotta sitten näkyi runsaasti mustia saunoja. Nyt suosittuja ovat vaaleat, jopa valkoiset saunat. Seinät ja lauteet voivat olla myös erisävyiset. Pintojen käsittelyssä suositaan myös harmaan, kelon ja lämpimän ruskean sävyjä. Materiaalina on edelleen useimmiten puu, vaikka vaihtoehtoina onkin nähty muun muassa betonisia lauteita ja laatoitettuja seiniä. – Vaikka saunan halutaan olevan moderni, on se suomalaisille aika perinteinen paikka. Pitkälle on tultu niistä ajoista, kun sauna oli vain pari laudetta ja kiuas sekä ritilävalo lauteen alla, Kivilahti sanoo. Tulikiven uusi Kuura-kiuas on saanut kehuja designistaan.
30 Koti&rakentaminen Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Mira Anttila (vas.), Tran La Ly, Minh Khoa Ta, Bao Ta, Le Thi Thanh An sekä Miina ja Minea Nurmi keräsivät asukastoimikunnan järjestämässä tapahtumassa luonnon antimia. Niistä asukkaat valmistivat yhdessä eri ruokia. Yhteisöllisyyttä etsimässä Ylioppilaskylässä kerätään nokkosia ja lukitaan pyöriä kettingeillä OONA KARHUNEN KATTILASSA porisee maa-artisokkakeitto. Vieressä nuori nainen sekoittaa nokkosia leipätaikinaan. Asukastoimikunta Yo-kylä itä on järjestänyt yhteisen “sadonkorjuujuhlan”. Yo-kylän ympäriltä luonnosta on poimittu talteen myös muun muassa ruusunmarjoja ja marja-aronioita. Ruokia valmis- tettaessa kaikki auttavat toisiaan. Yhtenä asukastoimikunnan ja opiskelija-asumisen positiivisena asiana toimikunnan jäsen Tuomas Nurmi näkee juuri yhteisöllisyyden. Ylioppilaskylässä, kotoisammin Yo-kylässä, asuu eri-ikäisiä henkilöitä, niin suomalaisia kuin vaihto-opiskelijoitakin. – Erilaisuudesta huolimatta ihmiset ovat hyvin samankaltaisessa elämän- vaiheessa. Se auttaa yhteisöllisyyden rakentamisessa. Asukkailla on yhteistä tekemistä ja he kohtaavat toisensa, Nurmi sanoo. ASUKASTOIMIKUNTA järjestää esimerkiksi saunomista sekä peli- ja elokuvailtoja. Kesällä asukastoimikunta järjesti muun muassa grillausta sekä retken Muumimaailmaan. – Tapahtumat tekevät elämästä kivempaa. Niissä saa tutustua uusiin ihmisiin ja pääsee porukalla tekemään asioita, joita ei ehkä yksinään viitsisi tehdä. Toimikunnan kautta pääsee myös vaikuttamaan, sillä toimimme myös asukkaiden virallisena edustajana TYS:n kanssa asioitaessa. Ylioppilaskylän itäpuolella noin vuoden verran asunut Mira Anttila on käynyt asukastoimikunnan tapahtumissa “aika vähän”. Hyödyn hän on ottanut irti vain saunavuoroista. – Tapahtumat ovat yleensä olleet sellaiseen aikaan, etten ole lähtenyt mukaan. Valmistuin kesällä, joten näen nyt vähemmän ihmisiä kuin ennen. Voi olla, että alan käydä tapahtumissa enemmän. Nyt lähdin mukaan, koska aihe oli niin kiinnostava, Anttila sanoo. Anttilakin näkee opiskelija-asumisen yhteisellä alueella potentiaalisena asiana. – Esimerkiksi juuri asukastoimikuntien tapahtumissa on helpompi tutustua ihmisiin. Alueella on myös huomattavasti enemmän yhteisöllisyyttä kuin yksityiseltä henkilöltä vuokratuissa asunnoissa. Välillä asuntojen seinät ovat aika pahvia, jos joku vaikka pitää bileet. Ne eivät kuitenkaan häiritse paljon. Enemmän opiskelija-asumisessa on hyviä puolia, Anttila sanoo. OPISKELIJAKESKITTYMÄSSÄ asumisesta löytyy kuitenkin huonojakin puolia. Yo-kylä on Nurmen mielestä kovin sokkeloinen, eivätkä kaikki siksi ehkä uskalla lähteä tutkimaan muita alueen osia. – Opiskelijat ovat myös paljon poissa. Enemmän aikaa täällä viettävät lapsiperheet. Pyörävarkaudet ovat paikallinen spesialiteetti. Sanotaan, että täällä asuu kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka kiinnittävät pyöränsä kettingillä ja niitä, joiden pyöriä ei ole vielä varastettu, Nurmi sanoo.
AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 31 Koti&rakentaminen
AAMUSET Merja Kajala 33 KOTI& RAKENTAMINEN Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 PAKINA Yllätyksiä saunassa OLEN saunaihminen. Löylyt maistuvat aina, oli helle, pakkanen, loska, ruska tai itseä huonompaa seuraa. Makailisin löylyssä joka ilta, jos asunnossani olisi sauna. Vanhaan kivitaloyhtiöön muuttamisessa vaikeinta oli totuttelu elämään ilman omaa saunaa. Talossamme on onneksi kaksi yhtiön saunaa, joihin pääsee aina viikonloppuisin löylyttelemään. Ensimmäinen kylpyreissu oli kulttuurishokki. Yhtä löylyhuonetta kohden oli kaksi pukuhuonetta, joiden ovia ei saanut lukittua. Ei hakaa, ei salpaa. Kuka tahansa, jolla oli talon avaimet, saattoi sännätä pukkariin milloin tahansa. Ajatus oli kiusallinen, lähinnä pukuhuoneessa olevien puhelinten ja muun arvotavaran, kuten kotiavainten, vuoksi. Voron olisi helppo pölliä avainnippu ja katsoa saunalistasta, kenen kämppä odotti ryöväämistään. Onneksi taloyhtiö sittemmin korjasi lukkopuutteen. Kylmää kestävät kasvit ilahduttavat syksyn istutuksissa. Lankaköynnös, syklaami ja sininata pitävät vielä pintansa lasitetulla parvekkeella. Esimerkiksi koristekaalit, kanervat ja heinät kestävät pientä pakkasta. Kohti talviunta Pihalla riittää vielä puuhaa ennen talven tuloa MERJA KAJALA LUMI, pakkanen ja kosteus nakertavat pihan varusteita ja työkaluja, joten ne siirretään suojaan ennen talven tuloa. Pihakalusteet ja tyhjät ruukut siirretään puhdistettuina varastoon. Sadevesikourut puhdistetaan lehdistä ja roskista ja vesiastiat tyhjennetään ennen pakkasia. Kastelujärjestelmät tyhjennetään, jotta jäätyvä vesi ei riko niitä. Kulkuväylät ja kivetykset puhdistetaan kasvijätteistä ja roskista. Aurausmerkit asennetaan pihalle ennen lumen tuloa. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa myös pihan valaisimien toimivuus. Nurmikolle ei kannata jättää talveksi paksua lehtikerrosta, koska se lisää sienitautien riskiä. Haravoinnin suhteen ei silti tarvitse olla liian tarkka, sillä lehdet parantavat maata. Pienen lehtimäärän voikin silputa ruohonleikkurilla ja jättää nurmelle. PERENNAPENKIN siistimisen voi hyvällä omallatunnolla jättää kevääseen. Myös kukkapenkkeihin pudonneet lehdet saavat jäädä paikoilleen, sillä ne suojaavat perennojen juuristoa kylmältä. Kuivia lehtiä voi kerätä lisääkin kasvien suojaksi. Arkojen kasvien suojaamiseen voi käyttää myös talvisuojaturvetta, hiekkaa ja lunta kerääviä havuja. Etenkin nuoret puut ja marjapensaat maistuvat jäniksille ja jyrsijöille. Tiheäsilmäinen, tukeva metalliverkko antaa hyvän suojan herkuttelijoita vastaan. Verkon tulee olla vähintään puolitoista metriä korkea. Suo- javerkkojen kunto kannattaa tarkastaa aika ajoin talven mittaan. Jos lunta tulee runsaasti, se lapioidaan pois tai tallataan tiiviiksi puiden tyvellä. Muuten korkea hanki tarjoaa jäniksille aitiopaikan oksistoon. Lumen tiivistäminen vaikeuttaa myös myyrien liikkumista. ”Perennapenkin siistimisen voi jättää kevääseen.” Arimmat puuvartiset kasvit, kuten köynnösruusut, persikat ja mahoniat, suojataan pakkaselta talvisuojaturpeella ja pakkaspeitteellä. Ne kasvit, jotka eivät selviä Suomen talvesta, siirretään ruukuissaan viileään
varastoon. Daalian juurakot nostetaan talvivarastoon lehdistön kuihduttua. KASVIMAALLA sadonkorjuu jatkuu yhä. Porkkanat ovat parhaimmillaan lokakuussa korjattuina. Esimerkiksi palsternakka ja purjo korjataan juuri ennen maan jäätymistä. Maa-artisokka ja mustajuuri säilyvät maassa talven yli, joten satoa voi korjata vielä keväällä roudan sulamisen jälkeen. Lehtikaalia voi korjata vielä lumen altakin. Kun sato on tallessa, kasvimaa muokataan lapiolla kääntäen. Samalla kannattaa poistaa maasta nousevat monivuotisten rikkakasvien juuret. Pehmeät kasvinosat käännetään maahan. Pintamaahan lisätään humuspitoista ainetta, kuten kompostia tai palanutta hevosenlantaa. ISOMPI yllätys odotti löylyhuoneessa. Rinnakkaisiin pesuhuoneisiinkaan vieviä ovia ei saanut lukittua. Tuntui aika kiusalliselta tuiskia vettä kiukaalle samalla, kun naapuri vaahdotti itseään höllästi kiinni roikkuvan oven takana. Väistämätön oli edessä. Viereisen rapun tenavat säntäsivät saunasta meikäläisen suihkuhuoneeseen tekemään vauhdikkaan u-käännöksen. Omakin tyttäreni erehtyi ovesta ja yllätti naapurin sedän suihkusta. Ei onneksi jäänyt traumoja kummallekaan. Useimmissa taloyhtiöissä saunassa on erillinen valokatkaisija ja pesuhuoneen puolella merkkivalo. Kun valon räpsäyttää löylyajan päätteeksi pois, tietää naapuri pesuhuoneessaan, että löylyhuone on vapaa. Mutta meillä valot syttyvät samasta pukuhuoneen napista, joten saunavuoron alkaessa on mahdotonta päätellä, onko edellinen saunoja yhä lauteilla. Ainoa tapa selvittää asia on tempaista ovi auki. TOISINAAN saunakylässä piipahtaa kavereita, jotka äimistelevät tuttavallisen boheemia saunameininkiä. Naapurin lotraus ja viheltely nostattavat melkoisen pingottuneita ilmeitä ensikertalaisten hikisille kasvoille. Olen jo sulautunut osaksi talomme saunakulttuuria, eikä tuo minua häiritse. Välillä sitä kuulee oven takaa hauskoja juttujakin. Kyselin twitteristeiltä kokemuksia taloyhtiösaunoista. Yksi kertoi naispuolisesta tuttavastaan, joka meni saunaan miehensä jäljestä ja päätti järjestää pikkuisen yllätyksen. Nainen riisuutui, otti silmälasinsa pois, hiipi miehensä taakse ja tarttui sukukalleuksiin. Ehti siinä pompotellessa vielä aloittaa ”Kulkuset, kulkuset...”, kunnes tajusi, että nehän kuuluivatkin naapurin miehelle. TEEMU P. PELTOLA
AAMUSET VARMA NAKKI 34 VIIHDE Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 ILKAN VALINTA Bluesrockin ydinmehua Mitä mieltä olet suunnitelmista tehdä uusi Tuntematon sotilas? Loistakaa hullut timantit TAMMIKUUSTA 2011 toiminut Pink Floyd -tribuuttibändi Brit Floyd tuo Discovery-show’nsa toistamiseen Suomeen, ja tällä kertaa myös Turkuun. Musiikillinen hatunnosto Pink Floydille nähdään Logomossa 7. lokakuuta. Brit Floyd on kerännyt maailmanlaajuisesti valtavasti positiivista palautetta. Brit Floydin johtohahmona toimii laulaja-kitaristi Damien Darlington, jonka käsialaa suurin osa show’sta on. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Suomalaisuuden taakka Vadelmavenepakolainen tarttuu suomalaisuuteen ja ruotsalaisuuteen Erika Cardenas Hedenberg –POHJIMMILTAAN elokuva kertoo itsensä etsimisestä. Kuka minä olen? Se on kysymys, johon monet etsivät vastausta koko elämänsä, toteaa tällä viikolla ensi-iltansa saavan Vadelmavenepakolaisen ohjaaja Leif Lindblom. Vadelmavenepakolaisen ohjaajaksi tuskin olisi sopivampaa ohjaajaa voinut löytää. Lindblom on suomalaisten vanhempien lapsi, mutta asunut koko ikänsä Ruotsissa. Södertäljessä syntynyt Lindblom vietti kuitenkin nuoruutensa tiiviissä suomalaisyhteisössä. – Olen hyvin paljon päähenkilö Mikko Virtasen kaltainen. Se on yksi syy, miksi tykkäsin tarinasta niin paljon. Vaikka asuimme Ruotsissa, kaikki siellä asuneet suomalaiset mollasivat Ruotsia ja ruotsalaisia, Lindblom muistelee. ovat hiljaisia murjottajia, jotka purkavat surunsa hakkaamalla halkoja alasti pakkasessa. Ruotsalaisten lasi taas on aina vähintään puoliksi täynnä ja kriisien uhatessa asiat hoidetaan keskustelemalla. – On vaikea sanoa, paljonko kliseissä on totuutta. Hyvässä valheessa on aina totuuden siemen. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia. Ehkä sen takia ne pienetkin erot korostuvat, Lindblom pohtii. Yhden selkeän eron elokuvan tekijät ovat huomanneet. – Suomalaisia tai norjalaisia kiinnostaa aina kauheasti, mitä maailmalla ajatellaan maasta. Ruotsalaisia sellainen ei kiinnosta tippaakaan. Ruotsi ei ole suuri maa, mutta ruotsalaisilla on suuren kansan ego. Se ehkä suomalaisia Ruotsissa ja ruotsalaisissa ärsyttää, arvelee tuottaja Ilkka Matila. ITSENSÄ etsimisen lisäksi Miika Nousiaisen kirjaan perustuva elokuva käsittelee myös suomalaisten ja ruotsalaisten eroja sekä maiden ikuista viha-rakkaus-suhdetta. Vadelmavenepakolaisessa suomalaiset JO ennen Suomen ensi-iltaansa Vadelmavenepakolainen palkittiin Norjassa Nordisk Filmpris Haugesund -palkinnolla. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa komedialle ja suomalaiselle elokuvalle. ILKKA LAPPI KITRARAVETOISEN bluesrockin kunniakkaita perinteitä pystyssä pitävän Joe Bonamassan musiikki ammentaa samasta purosta, mistä ovat juoneet muun muassa Jimi Hendrix, Eric Clapton ja Gary Moore. Different Shades of Blue kulkee samoilla laduilla kuin tuotteliaan kitaristi-laulajan aiempikin tuotanto. Bonamassa on tyylitietoinen muusikko ja yleensä biisit ovatkin napakoita, vaikka toisinaan hän innostuukin briljeeraamaan soitollaan niin, että biisi ei ole synkassa sooloilun kanssa. Toisaalta yletön sooloilu on bluesvetoisen kitararokin kansantauti. Parhaimmillaan Bonamassa on, kun hän antaa musiikin virrata vapaasti ilman näyttämisen pakkoa. Tällaisia hetkiä uudella levyllä on useita. Kenelle: 1960-70-lukujen bluesrockissa marinoituneelle. Arvio: Vahva, joskaan ei paras, lenkki Bonamassan tuotannossa. ILKKA LAPPI Jonas Karlssonin esittämä Mikko Virtanen on suomalaiseksi syntynyt, mutta haluaa epätoivoisesti olla ruotsalainen – Minä olen aikaisemmat palkintoni saanut tv-sarjoista. Sen vuoksi oli hienoa saada tällainen palkinto komediasta. Kertoo siitä, että jotain elokuvan tavoitteita on saavutettu. Se koskettaa ja ilmeisesti on myös hauska, Lindblom sanoo. Vadelmavenepakolainen on ajankohtainen Turussa muutenkin kuin valkokankaalla. Kaupunginteatterin sai ensi-iltansa viime viikolla. Oli kui- tenkin sattumaa, että Vadelmavenepakolainen on nyt joka tuutissa. – Jo ennen kirjan julkaisua kustantaja otti minuun yhteyttä ja pyysi lukemaan kirjan. Innostuin siitä, mutta siitä hetkestä tähän on noin kahdeksan vuoden työ takana. Kun käsikirjoituksen luin, en todellakaan osannut aavistaa, että siitä tulee niin iso hitti. Meillä kävi tuuri, Matila toteaa. VXQERUQ FDWHULQJ R\ SUHVHQWV
36 Jetset Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 AAMUSET Warner Music TIMO SALMESMAA Sima Humalistonkadun elävän musiikin pyhättö, Klubi, täyttää torstaina 11 vuotta. Juhla-illan akteista vastaavat artistit eri musiikkigenreistä. Yhdistävänä tekijänä kuuntelijan liekittävä syke. Line-upissa aiheet yleisöltä kaappaavat freestyle räppääjät Solonen ja Kosola, nuorta turkulaista energiaa sykkivä Sima (ylh.), countrypunkia soittava Karkkipäivä ja rämebluesin valtias Black Magic Six. Timo Salmesmaa Instagram-ilmiöstä artistiksi. Underdogs-sinkun syyskuussa julkaissut Benjamin elää unelmaansa. Kaarinalainen lukiolainen loi 2012 pro?ilin Instagramiin ja hänestä tuli nopeasti ensimmäinen suomalainen Instagram-sensaatio yli 200 000 seuraajalla Australiaa ja Brasiliaa myöten. Artistiura käynnistyi viime vuonna ja esikoisalbumi julkaistaan keväällä. - Elämä lapselle konsertti oli huikea kokemus. Mahtavinta oli, kun yleisö lauloi mukana. Seuraavaksi esiinnyn KidsRock-konsertissa. Timo Salmesmaa Venus juhlii kaksivuotista toimintaansa Oktoberfestien merkeissä. Festaritunnelmaa luo Bavaria ja juhlaviikonlopun tähtinä tukkivat Taikakuu sekä Olavi Uusivirta. Venus Barin torstainen karaokemittelö, Kyykytä kuningasta, suo mahdollisuuden haastaa kaksintaisteluun vuoden 2008 tangokuninkaan Jukka Hallikaisen. Mirva-Mari Määttä uskaltautui kunkun lähituntumaan. " "
! 7\|HOlPl PXXWWXX RVDDYD PHQHVW\\ WXUXQDNN À 7XUXQ $LNXLVNRXOXWXVNHVNXV 3XK
Melodinen musiikki ei kuole koskaan! Kasarin kuningas, Volga-hitillään kultaa tahkonnut Juha Matti ja Kristiina Mäki työstävät uutta musiikkia. Sovitukset peilaavat tätä aikaa, sävelkulut klassisen melodisia. Pari tapasi lavakauden päättäjäisissä laulaja-lauluntekijä Seppo Tammilehdon, jota kuultiin keväisten Topi Sorsakoski -konserttien isäntänä.
37 Jetset AAMUSET Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 +XPDOLVWRQNDWX D v . v NOXEL QHW WNX SH v NOR v /LSXW H DON H 7LNHWWL
'$01 6($*8//6 $17(52 /,1'*5(1 OD v /LYH NHUURV v NOR v /LSXW H DON H 7LNHWWL
785.8 %85/(648( :((.(1' OD v ,OWD NHUURV v NOR v /LSXW H H 58*(5 +$8(5 6$,5$6 7 7,33$ 7 6$77$/,7( 5216.,%,,77, WR v /LYH NHUURV v NOR v /LSXW H DON H 7LNHWWL
675$729$5,86 SH v /LYH NHUURV v NOR v /LSXW H DON H 7LNHWWL
0,&+$(/ 02152( SH v ,OWD NHUURV v NOR v /LSXW H DON H 7LNHWWL
TURUN kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina 22. syyskuuta kokouksessaan pöydälle noussutta toriparkki asiaa. Ymmärrän, että kyseinen asia on osalle valtuuston jäsenistä erittäin herkkä asia. Kuitenkin tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, jossa Suomi ja erityiset kunnat ovat, olisi jokaisen kunnanvaltuuston jäsenen pyrittävä katsomaan omaa nokkaa pidemmälle ja pyrittävä pitkäjänteiseen työhön. On jokaisen turkulaisen etu, että valtuustossa tehdään johdonmukaista ja pitkäjänteistä politiikkaa. On täysin käsittämätöntä, että jo päätetty toriparkki asia nousi jälleen kerran valtuuston pöydälle. Jokaisen kunnanvaltuutetun tulisi ymmärtää, että tällä hetkellä kaupunginvaltuuston pöydällä on muita erittäin tärkeitä asioita kuten U2 (uudistamisohjelman kakkososa), lasten ja nuorten päivähoito ja koulunkäynnin järjestelykysymykset, kysymys vanhustenhuollon tulevaisuudesta ja työpaikkojen luomisesta puhumattakaan, jotta Turku pysyy elinvoimaisena kaupunkina myös tulevaisuudessa. Tässä on vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Minulle valtio-oppineena Jarmo Rosenlöfin (sd) esit- tämä pelko siitä, että vastustajien menettelytapa halvaannuttaa Turun päätöksenteon kokonaan, ei ole tuulesta temmattu. Tarkoittaako tämä Ville Tavion (ps.) esittämä demokratian kunnioittaminen sitä, että kun valtuuston valta päättyy yhden vaalikauden loppumiseen tai esimerkiksi yhden valtuuston jäsenen luopuminen omasta paikastaan ja varajäsenen nouseminen tilalle sitä, että silloin kerätään ryhmä taas kasaan ja nostetaan uudestaan asioita pöydälle joista on jo päätetty? Kysynpähän vain. Samaan hengenvetoon vielä ihmetellään sitä kun politiikkaa ei koeta kovin kiinnostavaksi ja samalla suomalaista päätöksentekoa leimaa hitaus ja byrokraattisuus. Tässä on katsominen jälleen kerran katsominen omaan napaan. Me teemme omalla toiminnalla tästä hidasta ja byrokraattista kun jo kerran päätetyistä asioista aletaan uudestaan vääntämään kättä. Kaikessa päätöksenteossa olisi kaupunginvaltuuston jäsenten ajateltava kuntalaisten parasta johdonmukaista ja pitkäjänteistä politiikkaa tehden. PIIA NORONEN PUHEENJOHTAJA LOUNAIS-SUOMEN DEMARINUORET SYKSYLLÄ Katariinanseurakunnassa käydään kahdet merkittävät vaalit. Uusi kirkkoherra valitaan viikolla 40. Seurakunta saa myös uudet luottamushenkilöt loka-marraskuun seurakuntavaaleissa. Pastori Leena Kairavuo on ehdolla Katariinanseurakunnan kirkkoherran virkaan. Hänellä on vuosien kokemus papin työstä suurissa kaupunkiseurakunnissa. Leena Kairavuo on esimiehenä tasapuolinen ja reilu, päätöksentekijänä napakka, mutta samalla lämmin ja diplomaattinen. Kairavuo on tottunut hoitamaan haasteellisia tilanteita. Hänelle on luontaista ja tärkeätä tuoda yhteen erilaisia ihmisiä ja ryhmiä – etsiä sitä, mikä yhdistää. Hän on henkilö, jossa yhdistyy valoisa hengellisyys ja jämäkkä hallinto-osaaminen. Me allekirjoittaneet olemme sitä mieltä, että laaja ja monimuotoinen Katariinanseurakunta tarvitsee Leena Kairavuon johtamaan toimintaansa. Kuudenkymmenen kannattajan puolesta: EEVA-JOHANNA ELORANTA KARI J. KETTULA ANNE KURONEN MAIJA PERHO TIINA STAUFFER Oikaisuja HENGITTÄMISTÄ käsittelevässä jutussa (27.9.) oli virheellinen kuvateksti. Jutun kuvituksena oli graafikko Tiina Törön kuvitusta Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena -kirjan uuteen painokseen. Kuvan nimi on Mielensisäinen hengitys. Turku Pride -kulkueesta kertovassa Jetset-sivun kuvatekstissä (24.9.) oli virhe. Minna Arven vieressä seisoi Saara Ilvessalo, ei tapahtumaa organisoinut Roosa Laaksonen. Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen (02) 269 3940 AAMUSET Avoin kirje Uusi alku kaupunginvaltuustolle Katariinanseurakuntaan 39 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 1. lokakuuta 2014 Miten menee? MONTAKO kertaa päivässä kuulet otsikon kysymyksen jossain muodossa? Mitä kuuluu? Hommia riittää? Entä montako kertaa itse kysyt sen puolihuolimattomasti päivän aikana? Oletko miettinyt, onko kysymyksen tarkoitus aloittaa harmiton keskustelunpoikanen, koska kuulumisia kuuluu kysyä? Vai haluatko oikeasti kuulla, mitä sille toiselle kuuluu? Harmiton mitä kuuluu voi nimittäin keskeyttää harmittoman keskustelun, jos toinen intoutuu syystä tai toisesta kertomaan, mitä ihan oikeasti kuuluu. Toisaalta, jos intoutuu itse kertomaan kysyjälle, mitä ihan oikeasti kuuluu, saattaa avautumista seurata kiusallinen hiljaisuus. Kannattaa siis varoa kysymystään. Yleensä se johtanee kevyeen sanailuun, mutta jos se elämänsä syrjäkujilla kulkeva keskustelukumppani intoutuukin avaamaan sydäntään, siihen kannattaa yrittää olla valmiina. Viime aikoina olen otsikon kysymyksen kuullessani, kysynyt haluaako toinen sen turvallisen vastauksen vai haluaako hän kuulla totuuden. Toisinaan joku on halunnut kuulla totuudenkin. Ja joskus jopa oikeasti halunnut kuunnella, vaikka kuulumiset eivät olekaan olleet auringonpaistetta ja linnunlaulua. Kun itse tarpoo pimeässä metsässä, kuunteleva ihminen on metsuri, joka sahaa puut auringon tieltä. Usein sellaiset ihmiset ilmaantuvat yllättävästä ilmansuunnasta. Ei silti kannata pelätä kuulumisten kysymistä. Kannattaa vain hieman varautua siihen vaihtoehtoon, että toisen vastaus ei olekaan yhdentekevää small talkia. (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KUULUMISTEN kysymisellä on tuolloin tavallistakin enemmän merkitystä. Siellä metsässä samoileva varjojen ihminen tarvitsee toisinaan puhetta. Ei lohduttavien sanojen takia, vaan sen takia, että hän pystyy jäsentämään omassa päässään pyöriviä asioita. ILKKA LAPPI INTERNET www.aamuset.? ,>?Ã??? ?`> 8°"\? "**11 99 / t
- ° * " 1 " 1/
] "1-1 ] , 1 ] * /" -
1
/ -
¯ ä { ? ?Îä¯ i??Õ?ÃiÌ >?Õ«iÀB?Ã??????ÃÌ> ? Ç ä ¯ ?xä¯ >Õ««>?iÃ?Õà ÞÞ] ,>?Ã?? ?>?«i £ä?Ó£] > ??£n] ÃÕ £Ó?£n