Pääkirjoitus: Linjoilla

Pysy Suomessa Erityisasemassa
Hiidenkiveltä näkyy -palstalla OUTI LAUHAKANGAS keskustelee pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtosen kanssa.

Muistio, tuo mainio tekstilaji
Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN
Älkää ikinä yrittäkö tätä!
KAARINA KOSKI on tutkinut tarinoita tietäjien öisistä kirkossakäynneistä.

Minä puhun korvakuulolta, en mene takuuseen
HENNI ILOMÄKI tallensi 1960-luvulla uskomustarinoita.

Lohjan kirkko, tarinoiden lähde
JOUKO SIROLA: Haisee kostea maaperä ja maan alta hohkava kalma. Suitsukkeiden ja mehiläisvahakynttilöiden tuoksu voittaa vaivoin ruumiiden lemun...

Millaista suomea puhuttiin keskiajalla?
KAISA HÄKKINEN: Suomen kielen tutkimuksen kannalta keskiaika on pimeää. Siksi tuon ajan kieltä on etsittävä kiertoteitse.

Pyhän ja pahan rajalla
MINNA KILKKI: ”Sinne män elävät ja kuolleet” – ja Mersun avaimet. Hautausmaat ovat olleet antoisia tarinan aiheita.

Hyvät, pahat ja rumat nimet
Nimenpyörittäjä TERHI AINIALA

Tiedettä ”ilmaumista" – Wolmar Schildt-Kilpisen suomea 1840-luvulta
JUHA MANNINEN: Käännösnäyte kertoo suomen kielen taipuvuudesta mitä ihmeellisempiin tehtäviin mutta viestii samalla kielemme muutoksesta.
PETRI LAUERMA täydentää, että piirilääkäri vaati uudissanoilta ”suomenkielen mukaisuutta, myöskin kauneutta eli soreutta ja jopa lyhyyttäkin ynnä johdollisuutta”.
Kouluja varattomille tytöille
EIJA TURUNEN: Fredrika Runeberg otti mallia Sofia Lybeckerin Vaasaan perustamasta tyttökoulusta.

Kynäsota kaunokirjoituksen vaaroista
PERTTI MUSTAJOKI: Onko pysty kirjoitustapa kaltevaa virkaveljeään etevämpi?

Mitä olisikaan ihmisen möllyy ilman epuuta,
pohtii pakinoitsija NILKKA

Sairaalan synty
VELI-MATTI HUHTA: Suomen ensimmäisessä sairaalassa leikkaussakset lainattiin kauppiaalta.

Kotiseudun pyhä maisema
PIRKKO LEINO-KAUKIAINEN kirjoittaa Reino Kalliolasta, Suomen ensimmäisestä luonnonsuojeluvalvojasta.

Perinnemaisemat eivät säily ilman hoitoa,
kirjoittaa biologi ULLA SALO.

JOY-kulttuuriympäristökampanja alkoi komeasti,
raportoi OUTI LAUHAKANGAS.

Tanttamainen ensikymmen?
Ajan sanaan tarttuu RIITTA ERONEN.

Arvioita, katsauksia

Uusi ja suuri kulttuuri
Märepalan tarjoaa Putte Wilhelmsson.