• lana del reypariisin kevätrage joose keskitalonapalm death mustascheluveitieisoveli mark laneganamberian dawn lullacrydomination black carnalationrevival hymns NRO. 2 · (HELMIKUU) · 2012 · (#163) · INDIEROCKPUNKMETALZINE · UUTISET · HAASTATTELUT · LEVYARVIOT · ELOKUVA-ARVIOT · KANSIKUVA TEEMU LEINONEN STAM1NA
• SUE » 2 « NRO. 2
• SOEN COGNITIVE 15.2. Tumman lohduttavia sävyjä ja progen toolahduksia paksulla pensselillä vetelevät nämä herrat. Ja mikäs on vedellessä, kun jamppojen CV:stä löytyvät muiden muassa Opeth, Death, Testament, Sadus ja Iced Earth! Nyt ollaan mahtipontisuuden alkulähteillä ja kuninkuusraveissa! Eli entistäkin jylhempää ja monipuolisempaa meininkiä puskee AD-leiristä! Studioon houkuteltu herrat T. Kotipelto ja J. Johansson, sekä ensimmäistä kertaa ilmielävä oopperakuoro! AMBERIAN DAWN Circus Black 29. 2. PRIMAL ROCK REBELLION Awoken Broken Pelko pois! Adrian Smithin (se hemmo siitä yhdestä bändistä) ja SikThin Mikee Goodmanin yhteistyön tulos ei olekaan osiensa summa - sellainen vaarallinen djentmaidenmutantti, vaan ehtaa juurevan raskaasti möyrivää rouhintaa & raastantaa. 29. 2. VANHAN LIITON ARGGI ON LÖYTYNYT! AVAA VAROVASTI TAI NAAMA SULAA! Poromiesten DeathRässit haudasta kaivettuina ja bonusbiiseillä haudutettuina! A.R.G. -89 debytti ekaa kertaa cd:nä: Entrance Astetta sofistikoituneempaa rässäystä vm -91: One World Without The End WWW.REINDEERMETAL.ORG www.spinefarm.fi N R O. NR O NRO RO. RO » 3 « NRO.. 2 22. 2. SU SUE SUE UE
• TÄSSÄ NUMEROSSA » Uutiset. 04 TOIMITTAJALTA 09 NEWSFLASH 09 SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN 24 25 26 28 29 30 31 34 38 43 44 45 46 47 NAPALM DEATH DOMINATION BLACK ELUVEITIE CARNALATION RAGE AMBERIAN DAWN LULLACRY PRKL: ARVIOT ARVIOT REPLAY ENSI-ILTAELOKUVA-ARVIOT DVD/BLU-RAY-ARVIOT QUIZ ON JA MONOLOGEJA MUSIIKISTA VIIMEINEN SANA Sue #163 valmistui seuraavien levyjen vaikutuksen alaisena: Lana Del Rey BORN TO DIE First Aid Kit THE LION'S ROAR Feist METALS Hüsker Dü CANDY APPLE CRY Shining BLACK JAZZ Lee Ranaldo BETWEEN THE TIMES AND THE... avintola Kuudes linja, Helsinki, 4.1.2012, levynjulkaisukeikalla Black Twig, lämmittelijänään Hope Comes In Many Forms. Illan pääesiintyjät kapuavat lavalle ja aloittavat ensimmäisen kappaleensa. Saavumme tilaan hieman myöhässä ystävieni kanssa ja päätämme etsiä paikan yleisön joukosta. Se ei ole vaikeaa. Lavan edessä on kymmenen neliömetrin suuruinen puoliympyrän muotoinen tila. Muodostamme siis eturivin. Kitaraindie iskee välittömästi rytmihermoon, raajat alkavat liikkua ja pää nyökkiä. Mutta ympärilläni on kuollutta. Ihmiset toljottavat lamaantuneen oloisina lavalle tai tuijottavat tyyriitä oluitaan kuin miettien mitä muuta silläkin rahalla olisi voinut hankkia. Sitten kappale loppuu. Yleisössä vaihdetaan hitaasti tyylikkääisiin vaatteisiin verhottujen kehojen asentoja ja aplodeerataan kohteliaasti. Minä hieman vislaan. Se tuntuu vallankumoukselliselta. Keikka on kokonaisuudessaan kädenlämpöinen. Ei se Black Twigistä johdu, sillä se soittaa hyvin, mutta yleisö ei herää alkukohmeestaan missään vaiheessa. Semifinal, Helsinki, 13.1.2012, esiintyjinä Black Audio, Fun ja The Duplo!. Ystäväni Petri on tuonut minut musiikkimakuni äärilaidalle. Olen tuntemattomalla maaperällä. Tämä ei ole salonkikelpoista shoegazea, tämä on jotain räkäisempää ja elinvoimaisempaa. Bändit ovat huippuiskussa. Funin Teemu Hietaniemi, jota kuulen ensimmäistä kertaa, nousee heti suomalaisten suosikkikitaristieni joukkoon. The Duplo!:n Aleksi Pahkala sukeltaa joka toisen biisin loppuessa lattiaan. Meiningin täytyy siis olla katossa? Ei. Yleisö on puristunut baaritiskiä vasten. Lavan edessä on suorakulman muotoinen tyhjä alue. Ei auta, että Pahkala pyytää tanssimaan. Ei auta, että menee eteen heilumaan. Kukaan ei pogoa. Paitsi yksi hyvin humalainen mies. Rock-keikka on onnistuessaan upea symbioottinen tapahtuma, jolla yleisö antaa energiaansa bändille, joka kanavoi sen soittoonsa ja lavaesiintymisensä. Siitä energia siirtyy uudelleen yleisölle. Lataus on voimakas. Rock-keikka puhdistaa katharttisesti seuraajaansa ja yleisön luovuttama virta soittajia. Ei siinä päihteitä (välttämättä) tarvita, vain volyymiä, hikeä ja liikettä. Erityisesti Helsingissä tuo konsertin voimaannuttava symbioosi tuntuu kuitenkin katkenneen. Yleisö tulee viihdytettäväksi. Se tulee keräämään jälleen yhden nimen näkemiensä bändien listaan. Se on kyyninen. Se epäilee. Se ei kannusta tai juhli. Se tuntuu melkein toivovan epäonnistumista. Silti se aina tulee paikalle. Miksikö? Olemaan paikalla. Näyttäytymään. En ole muusikko, joten en tiedä, millaista on soittaa sellaiselle yleisölle. Kai se on kuin selittäisi jälkiklassista narratologiaa kaksivuotiaalle. Parhaat tanssini olenkin tanssinut Kehä III:n ulkopuolella: radanvarren pikkukeikoilla, festivaaleilla ja toisissa kaupungeissa. Siellä, missä muusikkoja vielä vilpittömästi ihaillaan. Siellä, missä muusikot vielä kiittävät yleisöään vilpittömästi paikalle tulemisesta ­ ja tukemisesta. JOONAS KUISMA R LANA DEL REY. S. 12 TOIMITTAJALTA » Haastattelut. 10 12 14 15 16 17 18 21 22 HENKILÖKUVA: MARK LANEGAN LANA DEL REY JOOSE KESKITALO REVIVAL HYMNS MUSTASCH ISOVELI PARIISIN KEVÄT PRKL: UUTISET JA SETÄ JUSSIN TUPA STAM1NA » Arviot. » ROCK-KEIKAN KATKENNUT SYMBIOOSI PARIISIN KEVÄT S. 18 NAPALM DEATH S. 24 Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Avustajat: Aleksi Ahonen, Annika Brusila, Henri Eerola, Jarkko Fräntilä, Pyry Hallamaa, Markku Halme, Lotta Heikkeri, Tero Heikkinen, Pete Heikkilä, Tuomas Jalamo, Kimmo Jaramo, Vesa Kataisto, Anni Kemppainen, Kiira Kolehmainen, Jukka Kittilä, Minna Koivunen, Joonas Kuisma, Anna Lahokoski, Jussi Lahtonen, Jouko Lehtinen, Oskari Lehtinen, Niina Linna, Aku-Tuomas Mattila, Marjut Mutanen, Jari Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Katri Ojala, Pau, Ville Pekkala, Miki Peltola, Mika Penttinen, Markus Perttula, Teemu Purhonen, Tuomas Tiainen, Tomi Tuominen, Volvo-Pete (ATK-huolto) Julkaisija: Suezine Oy Toimitusjohtaja: Kimmo Nurminen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 24 euroa/12nroa Tilaukset: 02 - 251 0899 Email: toimitus@sue.fi Painopaikka: SanomaPaino, Hämeen Paino Oy Forssa 2012 ISSN 1238 - 1853 Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kimmo Nurminen, Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 / 040 - 762 1453 SUE Kirjoittaja on junantuoma. » 4 « NRO. 2
• Verkkokauppa avoinna 24/7. Toimipisteet 20 kaupungissa. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään. LOS VAN VAN 7.3. The Circus, Salomonkatu 1-- 3, Helsinki. Liput 33,50/39/45 , ennakot Tiketistä. KE 15.2. PE 17.2. CLUB MERANO ALK.11,50/12 THEFUNKIEST 16V: DJ KRIDLOKK, EEVIL STÖÖ & KOKSU KOO, GASELLIT, NOAH KIN, PERHOSVEITSI-HEIKKI JA LIKA-AKI, DJ DIDIER, DJ ANONYMOUS ALK. 11,50/12 TULLIKAMARINAUKIO 2, TRE HUMALISTONKATU 8 A, TKU KE 22.2. AMON PE 24.2. LA 25.2. TI 28.2. AMARTH PROFANE OMEN ALK. 31,50/33 RECKLESS LOVE ALK. 13,50/14 IKÄRAJATON KL0 18 / K-18 KLO 21 TAMPERE TO 1.3. PE 2.3. INSOMNIUM, MYGRAIN 10 / 12 ALBUMIKLASSIKOT: TERVEET KÄDET, J.M.K.E., RIISTETYT, APPENDIX 13 / 15 PE 16.3. STAM1NA, ELÄKELÄISET, BARREN EARTH (PAKKAHUONE + KLUBI) 22 / 25 PE 23.3. PAIN OF SALVATION (SWE) CRYPTEX (GER) 18 / 20 Hintoihin lisätään mahdolliset toimitusmaksut. HUSKY RESCUE ALK.13,50/14 THE SUBWAYS (UK) CLARKKENT ALK.19,50/21 PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT M.A.NUMMINEN & PEDRO HIETANEN, DJ:T NJASSA & ANNA LAINE ALK.11,50/12 KE 29.2. KOVASIKAJUTTU!-BILEET: TO 1.3. KE 7.3. PE 9.3. LA 10.3. WILKO JOHNSON (UK) THE SOULS ALK.24,50/25 ANNA TERNHEIM (SWE) ALK.21,50/22 GRAVEYARD (SWE) DEATH HAWKS ALK. 18,50/19 MICHAEL MONROE 26,50/28 TURKU 17.2. 17.2. 24.2. 9.3. 10.3. LEATHERFACE (UK) ATOM NOTES CIGARETTE CROSSFIRE 12 / 14 FALL ON YOUR SWORD (DFA, USA) 6 STAM1NA, BOB MALMSTRÖM 16 / 18 MICHAEL MONROE 23 / 25 GRAVEYARD (SWE) DEATH HAWKS 15 / 17 TAMPERE 24.2. & TURKU 25.2. 15 / 17 JUKKA RUOSTILA & KAAOKSEN YSTÄVÄT TAKE IT OFF! - TAVASTIAN ROCK-DISCO JOKA PE KLO 23.30-04 VAPAA PÄÄSY TAVASTIAN LAUANTAIDISKO JOKA LA KLO 23.30-04 LIPUT ALK. 6 KE 15.2. "TÄSTÄ MINÄ TYKKÄÄN" -KLUBI ANNA PUU ALK. 8 TO 16.2. PE 17.2. CANDORLOOP LEVYNJULKAISUKEIKKA CARVED IN ASHES, MIR ALK.6 AINO VENNA, SUVI ISOTALO ALK.7 LA 18.2. "DOUBLE DEAL ROCKABILLY REVUE" REBOUND MAIBELL & THE MISFIRES ALK.7 TI 21.2. KE 22.2. HEIDI TUIKKANEN, HARMAINVALTA, ESTERIN TEEKANNU ALK.6 TRACEDAWN LEVYNJULKAISUKEIKKA FACE OF GOD ALK.6 HERRA YLPPÖ & IHMISET URHO KEKKOSEN KATU 4-6, 00100 HELSINKI WWW.TAVASTIAKLUBI.FI LIPUT ENNAKKOON TIKETISTÄ. KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA WWW.KLUBI.NET SUE » 5 « NRO. 2 Palvelumaksu 1,50 / lippu. Postimaksu: Kotimaa 7 / lähetys, Ulkomaat 15 / lähetys.
• NEWSFLASH UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI) Punaisen Ristin Savo-Karjalan piiri järjestää rasisminvastaisen rap-kilpailun. Kisaan osallistutaan lähettämällä valmis kappale video- tai äänitallenteena 29.2. mennessä. Kilpailu on avoin kaikille alle 29-vuotiaille. www.punainenristi.fi/rap-kisa Hiphop-artisti Mos Def saapuu Helsinkiin. Yhdysvaltalaismuusikko nousee Kaapelitehtaan lavalle 1. maaliskuuta. Mos Defin uusin albumi on vuonna 2009 julkaistu The Ecstatic. Flavour Of The Month -klubi tuo Turun Pikku-Torreen ruotsalaista kitaraindiealan osaamista: 2.3. klubilla esiintyy 90-luvulla The Merrymakers -yhtyeessä vaikuttanut David Myhr. Turun Bar Kukassa järjestetään 2.-3.3. 270 minuuttia - superviikonloppu. Ohjelmassa on mm. keikat Black Twigiltä ja Wojciechilta, joka soittaa Ystävät, toverit -albuminsa kokonaan. Helsinkiläinen indierock-yhtye Koria Kitten Riot lähtee kiertueelle Saksaan. Yhtyeen toinen albumi The Lows & The Highs ilmestyy Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa maaliskuussa. Venäläinen rocktähti Zemfira konsertoi Helsingin The Circusissa 2.3. Zemfira on kotimaassaan platinaa myynyt laulaja-lauluntekijä. Norjalainen blackjazzmetalliyhtye Shining esiintyy Helsingin Tavastialla 3.3. Meininkiin voi tutustua vaikkapa marraskuussa ilmestyneeltä Live Blackjazz -livejulkaisulta. Problems? jää tauolle, sen jäsenet eivät: Tumppi Varonen liittyy Pelle Miljoona Unitedin basisti-laulajaksi, Rane Raitsikka keikkailee mm. Notkean Rotan kanssa, Jimi Serolta ilmestyy kirja ja rumpali Maukka Maunula soittaa Särkyneissä ja The Pistonesissa. Posthardcorea, vaihtoehtorockia ja punkkia soittava Lower Than Atlantis esiintyy Helsingin Gloriassa sunnuntaina 4.3. Illan muut bändit ovat brittiläinen Young Guns sekä kotimainen Hey Heather. Klassikkoalbumibuumi kiihtyy. Peter Hook & The Light esittää Joy Divisionin Closer-levyn 5.3. Helsingin Nosturissa. Bob Mould puolestaan soittaa Sugarin Copper Bluen livenä Helsingin Tavastialla 6.8. Vaihtoehtohiphopyhtye Das Racist esiintyy Helsingin Kuudennella Linjalla tiistaina 20.3. Illan avaa juuri debyyttialbuminsa No Matter the Seasonin julkaissut Noah Kin. » VIIHTYISYYS ON VALTTIA Uudistuvaa Ilosaarirockia tähdittävät Against Me!, The xx ja Antony and the Johnsons losaarirock on julkaissut noin puolet kesän 2012 ohjelmastaan. Joensuun Laulurinteellä soittavat muun muassa The xx (UK) ja Antony and the Johnsons (USA), joka esiintyy Joensuun kaupunginorkesterin kanssa. Ilosaarirockin ohjelmapäällikkö Panu Hattunen kertoo, että festivaalin ohjelma ei ole vielä läheskään valmis, mutta haluttuja nimiä on saatu kiinnitettyä tavallista nopeammin. ­ Antonyn ja kapunginorkesterin yhteiskeikka lämmittää mieltä, ilkamoi Hattunen. ­ Ollaan suunniteltu orkesteriprokkista jo pari vuotta, ja nyt natsasi parhaan vaihtoehdon kanssa. Muita Ilosaaren ulkomaanbändejä ovat punkrock-suuruus Against Me! (USA), vaihtoehtorocknousukas Pulled Apart by Horses (UK), reggaetähti Richie Spice (JAM), konemusiikin kulttinimi Modeselektor (GER), postrockryhmä 65daysofstatic (UK), jäähyväiskiertuellaan oleva Nasum (SWE) ja balkanbändi Goran Bregovic & Wedding and Funeral Band (BIH). Kotimaista musiikkia Ilosaaressa soittavat Children of Bodom, I Apocalyptica, PMMP, Chisu, Paleface, Pariisin Kevät ja GG Caravan. Festivaalin avaavalla Sulo-klubilla esiintyvät Michael Monroe, Stam1na, Viikate, Kauko Röyhkä & Narttu ja Haloo Helsinki. Ilosaarirockin alue uudistuu. Festivaalialueen takana oleva laaja nurmialue otetaan käyttöön, mikä nostaa festivaalin kapasiteettia. Uudelle alueelle siirretään festivaalin kolmoslava eli Sue-teltta. Alueuudistuksen myötä Ilosaarirockiin on mahdollista myydä aiempaa enemmän lippuja. Toiminnanjohtaja Markku Pyykkösen mukaan lipunmyynti ei kuitenkaan ole laajentamisen päämotiivi. ­ Tärkeintä on tehdä festivaalista yleisölle mahdollisimman viihtyisä. Laajentamisen avulla saadaan jonot lyhyemmäksi, lisää anniskelutilaa, lisää nurmikkoa ja ylipäänsä enemmän tilaa liikkua ja olla. Kun suunnitelmat ovat valmiit, katsotaan, myydäänkö aiempaa enemmän lippuja vai ei. Me ollaan luettu tarkkaan meille tullutta asiakaspalautetta ja toimitaan sen pohjalta. Ilosaarirock järjestetään Joensuun Laulurinteellä 13. -15. heinäkuuta. Festivaalin lipunmyynti käynnistyy 2. huhtikuuta. UUSI WWW.SUE.FI SUE » 6 « NRO. 2
• SUE » 7 « NRO. 2
• NEWSFLASH UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI) Kauko Röyhkä keikkailee kesällä Narttubändin kanssa. Nyt aktivoituva kokoonpano on 90-luvun taitteessa hajonnut "viimeinen" Narttu (Kauko Röyhkä ­ laulu, Heikki Tikka ­ rummut, Mats Huldén ­ basso, Tommi Vikstén -kitara, Pekka Gröhn ­ koskettimet) täydennettynä vuosien 1985-1986 kitaristilla Jarmo Heikkisellä. Jyväskylän Freetimessa järjestetään 9.3. Jyrock Preheat '12, jossa soittavat Home Junior, The Mutants ja Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen bändi. Tapahtuma edeltää Jyrockia, joka järjestetään 20. ­ 21.4. Ilokivessä ja jossa esiintyvät mm. Tundramatiks, Husky Rescue ja The New Tigers. Ruotsalainen folk-rock-psych-pop-kollektiivi The Amazing saapuu keikalle Suomeen. Lauluntekijä Christoffer Gunrupin ja Dungenistakin tutun Reine Fiskin yhtye esiintyy Helsingin Tavastialla 20.3. Popmetalyhtye Manzanan laulaja Piritta Lumous julkaisee maaliskuussa elämänkerrallisen romaanin. Roadkill-teoksen julkaisee Nordbooks. Kirjassa on sattumuksia Manzanan kuudelta Euroopan-kiertueelta. The Libertinesin ja Babyshamblesin nokkamiehenä tunnetuksi tullut, sittemmin soolouralle lähtenyt Peter Doherty esiintyy Korjaamolla, Helsingissä torstaina 29. maaliskuuta. Raskasta alternativerockia ja metallia yhdistelevä ruotsalainen Blindside nähdään 30.3. Joensuun Kerubissa ja 31.3. Helsingin Nosturissa. Yhdysvaltalainen Zola Jesus saapuu keväällä ensimmäistä kertaa urallaan Suomeen. Viime lokakuussa kolmannen albuminsa julkaissut muusikko nähdään Tavastialla sunnuntaina 1. 4. Brittiläinen elektroartisti Example eli Elliot John Gleave esiintyy 4.4. Helsingin Nosturissa. Keikka on Examplen ensimmäinen Suomessa. Bluesrockkitaristi Eric Sardinas saapuu Big Motor -yhtyeensä kanssa Suomeen. Sardinas esiintyy Virgin Oil Co:ssa Helsingissä 11.4. Norjalainen Wolves Like Us ja yhdysvaltalainen Junius esiintyvät Helsingin Semifinalissa 12.4. Vaihtoehtorockbändit aloittavat kuukauden mittaisen Euroopan-kiertueensa Suomesta. Raskasta ja instrumentaalista post-metalia soittava Russian Circles saapuu kevään kiertueellaan Suomeen. Yhdysvaltalaistrio nähdään Helsingin Virgin Oil Co:ssa 14.4. Ranskalais-suomalainen duo The Dø saapuu huhtikuussa klubikeikalle Suomeen. Olivia Merilahti ja Dan Levy bändeineen esiintyvät Tavastialla, Helsingissä 23.4. » HYVÄ HAPPI! Sue, kuokka ja Jussi -palkinnon sai Nuorisokeskus Happi. ­ Hapessa musiikin tekemisen, esittämisen ja äänittämisen kynnys on matalalla, muun kulttuuritoiminnan ohella, Suen Jarkko Fräntilä ja Lotta Heikkeri perustelivat palkinnonjakotilaisuudessa Femma-gaalassa. Syksyllä 2009 Sörnäisiin perustettu nuorten toimintakeskus Happi kuuluu Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukseen. ­ Hapessa voi muun muassa tehdä musiikkia, teatteria, lyhytelokuvaa tai radio-ohjelmaa, painaa kangasta, valokuvata, lainata kameroi- ta, kirjoittaa lehtijuttuja, pelata ja suunnitella pelejä sekä järjestää tapahtumia sekä taidenäyttelyitä, kertoo Hapen tiedottaja Tuuli Kirjonen. Toimistopäällikkö Ulla Laurio-Mäkinen jatkaa, että Hapen ideana on antaa nuorille mahdollisuus toimia ja tulla nähdyiksi ja kuulluiksi yhteiskunnassa. ­ Toiminta tukee itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä, mikä vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Happi tarjoaa myös mahdollisuuden olla osana harrastajayhteisöä, jossa on turvallista kasvaa ja etsiä itseään. Musiikkilehtenä Sue on erityisen vaikuttunut Hapessa toimivan Helsinki Freedom Records -levy-yhteisön toiminnasta. ­ HFR on rap-painotteinen, voittoa tavoittelematon pehmeiden arvojen levy-yhteisö. HFR:lla on levytysstudio Mummola ja demostudio Puukkopaja, joilla musiikin tekemistä voi opetella alusta saakka joko yksin tai porukalla, Kirjonen kertoo. HFR on ponnahduslauta ja julkaisukanava nuorille, lupaaville artisteille. ­ HFR:n kärkimuusikoita ovat Mikael Gabriel, joka sai esikoisalbuminsa jälkeen levytyssopimuksen Universalilta, sekä Flowboysfam. Uusia julkaisuja ovat Noah Kinin kehuttu No Matter the Season ja Jyrisen albumi. Sue, kuokka ja Jussi -palkinto koristaa nyt Helsinki Freedom Recordsin studiota. http://happi.nettiareena.fi/ » KOKEMUKSET KUULUVAT KAIKILLE Ruisrock haluaa olla kaikkien saavutettavissa. Se tarkoittaa, että tapahtuman suunnittelussa huomioidaan festivaalikävijöiden erityistarpeita. Erityistarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueelle saapumiseen, liikkumiseen, ravintola- ja wc-palveluihin tai viestintään. Fyysistä saavutettavuutta on jo huomioitu pyörätuolikorokkeilla, invataksien pysähtymispaikoilla ja omalla sisäänkäynnillä pyörätuolia käyttäville. Ruisrock tekee viestintäyhteistyötä RAY:n kanssa, ja yhteistyökumppanina ja asiantuntijana projektissa on Turun Kynnys ry. ­ Saavutettavuuden lähtökohtana on fyysinen, henkinen, kielellinen ja taloudellinen tasaarvo. Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry on tyytyväinen, että nämä teemat on otettu entistä voimakkaammin esille Ruisrockissakin. Tämä on tärkeää yhdenvertaisuuden edistämistä, kommentoi Turun Kynnys ry:n aluesihteeri Olli Nordberg. Ruisrock järjestetään Turussa 6.-8.7. Festivaalilla nähdään muun muassa Refused, Jimmy Cliff, Nightwish, Metronomy, Kauko Röyhkä & Narttu, Explosions in the Sky ja Michael Monroen 50-vuotisjuhlakeikka. www.ruisrock.fi » PING PONG! Tampereen Klubilla käynnistyy pingisklubi. Minna Koivusen ja Annastiina Airaksisen Pingisklubi tarjoaa pöytätennistä sekä teemailtoihin jaettua musiikkia. Tampereen Klubin DJkoppiin on houkuteltu tuoreita tiskijukkia. ­ Kolmella ensimmäisellä klubilla DJ:t ovat paremmin tunnettuja muusikkoina, Koivunen sanoo. ­ Jatkossa on tarkoitus pyytää tiskijukiksi muitakin musiikki- ja kulttuurialan tyyppejä. Jokainen DJ-pari päättää itse illan musiikillisen teeman. ­ Olemme pyytäneet DJ:ksi tyyppejä, joiden musiikista pidämme ja joiden musiikkimakuun luotamme, Airaksinen kertoo. ­ Musiikkityyliä ei ole rajattu, mutta radiopoppia ja heviä tuskin tullaan kuulemaan. Tulevaisuudessa Pingisklubilla saatetaan järjestää myös livekeikkoja. Mutta entäpä se pingis? Lyödäänkö palloa verissä päin? ­ Klubilla ei kisailla liian tosissaan vaan pelaillaan hyvässä seurassa hyvää musiikkia kuunnellen, Koivunen sanoo. ­ Loppuillasta vapautamme tanssilattian ja musiikki muuttuu tanssittavammaksi. ­ Pingistä ei edes tarvitse osata pelata etukäteen, Airaksinen jatkaa. ­ Itse en ole haka pöytäfutiksessa, mutta sitä on silti mukavaa pelata kaveriporukassa. Kannattaa tulla kokeilemaan ryhmäpingistä. Pingisklubi järjestetään Tampereen Klubilla tiistaisin kerran kuussa. Ensimmäiselle klubille pääsee sisään kaksi yhden hinnalla. www.klubi.net 15.2. 17.2. 19.2. 25.2. 2.3. 3.3. CLUB LOUHIMO: TRESPASSENGER, MINDMIRROR, CARU, BLUE VERTIGO PETRI NYGÅRD SEINÄJOEN HÄÄMESSUT AMON AMARTH (SWE), PROFANE OMEN MICHAEL MONROE STAM1NA, BOB MALMSTRÖM, UNBORN GENERATION VAASANTIE 11, 60100 SEINÄ JOKI www.rytmikorjaamo.fi SUE » 8 « NRO. 2
• » SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN TOMI TUOMINEN Heimolinnankatu 2, 32200 Loimaa 17.02. Peltonen & Lamminen Duo 18.02. Zalo-duo 25.02. Viper Arms 27.02. Metsberg Grop Live Blues Monday Kaksipäiväinen Yläkulovaroitus IV: 02.03. The Saturnettes + Rendes-Vouz 03.03. Crash Course Highway + Ignoring Timelines 09.03. Revival Hymns 10.03. Curimus levynjulkkarikeikka! 12.03. Metsberg Grop Live Blues Monday 16.03. Cassie Vapaa pääsy, K18, A-oikeudet, Avoinna 03 asti KAIKKI ON VÄÄRIN auan sitten, 90-luvulla, silloin kun ihmiset vielä halusivat maksaa musiikista, oli olemassa instituutio nimeltä Fazerin musiikkikerho. Se toimi aivan kuten kirjakerhot eli lähetti kuukausittain jäsenilleen lehden, joka kertoi mikä oli kerhon valitsema ­ useimmiten luokattoman huono ­ kuukauden levy. Tämä levy piti aina muistaa peruuttaa kirjeitse tai muuten sai postiluukustaan styroksiin pakattua musiikillista ongelmajätettä ja sen ohessa laskun 119 markkaa plus postikulut. Syy siihen, että kukaan halusi kuulua tällaiseen typerään, huonoa musiikkia puoliväkisin tuputtavaan kerhoon, oli liittymistarjous. Aina liittyessään kerhoon sai neljä vapaavalintaista levyä listalta todella edullisesti. Ja kun sanon "aina liittyessään" niin tarkoitan tietenkin, että joka kerta. Kerhosta sai erota tilattuaan tietyn määrän täyshintaisia äänitteitä. Pian sen jälkeen siihen pystyi liittymään uudelleen. Köyhän oli pakko yrittää. Yhdessä näistä neljän levyn liittymistarjouksista postiluukustani kolahti Mobyn Everything Is Wrong -albumi. Olin löytänyt tieni metallista grungen ja alternativen kautta elektroniseen musiikkiin luovimalla Prodigyn ja Chemical Brothersin rokkaavien biittien kautta ja väistellen musiikkia, jota vielä silloin kutsuimme teknoksi. Everything Is Wrong kuulosti aluksi nimensä mukaisesti aivan väärältä. Koko 90-luvun alun olin inhonnut teknoksi kutsumaamme eurodancea sen euforisten sointukulkujen, liiallisen helppouden ja loputtoman toiston vuoksi. Nyt soittimessani kuitenkin pyöri levy, jonka tietyt biisit eivät olleet kovinkaan kaukana Cappellan, Culture Beatin tai 2 Unlimitedin hooverjyystöstä. Hiljalleen, kuuntelukerta kerralta opin pitämään levystä, jopa rakastamaan sitä. Feeling So Real ja Everytime You Touch Me olivat tanssi-anthemeja nuorelle miehelle, joka ei ollut koskaan tanssinut. Ne saivat pulssin hakkaamaan ja endorfiinin erittymään aivan kuin Anthrax oli tehnyt kahdeksan vuotta aiemmin. Face of God Silently Moving Over Water puolestaan oli pohdiskelevaa ja ylevää ambientia, joka raumalaisen juniorin korvaan kuulosti hienolta taidemusiikilta. Everything Is Wrong oli levy, jota en kehdannut soittaa kavereilleni. Kuuntelin sitä salaa omissa oloissani ja tunsin sydämeni pakahtuvan. Kun jostain pitää todella paljon, siihen haluaa tutustua lähemmin. Joitain viikkoja levyä kuunneltuani kansivihon alun perin raskassoutuisilta vaikuttaneet kirjoitukset alkoivat kiinnostaa minua. Vannoutunut vegaani ja ilmeisen harras kristitty Moby oli kerännyt vihkoon faktoja lihan tuotannosta sekä eettiseltä että ekologiselta kannalta tarkasteltuna. Näitä tekstejä lukiessani ymmärsin, että everything todellakin oli wrong. Maailma oli hullu paikka, joka kasvatti eläimiä ravinnokseen vaikka samalla määrällä energiaa se olisi tehnyt huomattavasti suuremman määrän syötäväksi kelpaavia kasviksia. Viimeinen niitti oli sitaatti Albert Einsteinilta, jota siihen aikaan jostain syystä pidin kohtalaisen fiksuna jätkänä. "Nothing will benefit human health and increase the chances for survival of life on Earth as much as the evolution to a vegetarian diet." Asia oli päätetty puolestani New Yorkissa: minusta oli tuleva kasvissyöjä. Useimmin kuultu lausuma The Velvet Undergroundin debyytistä on, että vaikka sitä ei ilmestyessään vuonna 1967 myyty valtavia määriä, niin jokainen, joka levyn osti, perusti bändin. Haluaisin tietää, moniko vaikutteille altis nuori ryhtyi kasvissyöjäksi vuonna 1995 Everything Is Wrongin myötä. Sen tiedän, että yksikään levy sitä ennen tai sen jälkeen ei ole saanut minua muuttamaan koko elämänkatsomustani vastaavalla tavalla. Toki pääroolissa elämänmuutoksessani olivat levyn kansivihkosen tekstit eikä niinkään musiikki, mutta ilman sitä musiikkia en olisi luultavasti koskaan päätynyt kyseisten tekstien äärelle. Kasvissyönti löysi minusta otollisen maaperän itselleen. Jo huomattavasti aiemmin, yläaste-iässä, olin Napalm Deathin sanoituksia tutkiessani ymmärtänyt, että ylikansalliset jättiyhtiöt ovat vastuussa kaikesta maailman pahasta. Olin nuoresta asti ollut poikkeuksellisen huolissani maailman tilasta ja kylmän sodan lapsena pelännyt ydinsotaa enemmän kuin mitään. Everything Is Wrong -albumilta lisensoitiin muutamia biisejä mainoksiin, mutta tuo tieto ei ylittänyt uutiskynnystä täälläpäin. Mobyn seuraava levy Animal Rights oli raakaa punk-rockia, joka sai meikäläisen täyden hyväksynnän Burma Shave -covereineen. Vasta vuoden 1998 Play-albumi, jonka 18:sta raidasta jokainen lisensoitiin useaan kertaan eri mainoksiin ja elokuviin sai oppipojan kääntymään opettajaansa vastaan. Sama mies, joka oli tehnyt minusta kasvissyöjän, myi nyt sielunsa Nissanille, Bailey's-kermaliköörille ja kymmenille muille brändeille, jotka eivät istuneet nuoren aktivistinalun kapeaan katsantoon. Mobystä tuli minulle se hintelä kaljupäinen hittinikkari, joka omistaa teebaarin New Yorkissa. Vein Moby-levyt divariin, unohdin koko miehen olemassaolon ja jatkoin elämääni kasvissyöjänä. Nykyisin kaikki bändit myyvät musiikkiaan mainoksiin. Se on välttämättömyys, mikäli aikoo musiikintekijänä tulle toimeen edes kohtuullisesti. Jos joku kysyisi meidän bändimme musiikkia mainokseensa, silmääkään räpäyttämättä vastaisin "kyllä". Albumimme ei ole varsinaista musiikkikerhon kuukauden levy -ainesta ja keikkailusta kun rahaa ei juurikaan tule, joten mainosrahat olisivat enemmän kuin tervetulleita. Moby, jos luet tätä, kaikki on anteeksiannettu. Kiitos kaikesta mitä teit elämälleni. Huusin juuri Everything Is Wrongin cd:n huuto.netistä. Mikään levy ei ole koskaan ollut sitä tärkeämpi. TOMI TUOMINEN K LOIVARI ry Sivulla keikkakalenteri. Liity myös facebook ryhmään Tämä ja monta muuta lehteä digitaalisena netissä! www.lehtiluukku.fi/lehdet/sue Keikat alkavat arkisin klo 21.30. Viikonloppuisin klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). Ke-su-iltoina 2:n eteispalvelumaksu. Ohjelmailtoina lipunmyynti alkaa klo 20. Opiskelukortilla 1:n alennus ovilipuista. Ei koske loppuunmyytyjä keikkoja eikä erikoisohjelmistoja. Aukioloajat: Ma-ti klo 16-02, ke-la klo 16-04 ja su klo 18-04. BAR LOOSEN KEITTIÖ: ma-ti klo 16-01, ke-la klo 16-03 ja su klo 18-01. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 on kulutusvalinnoilla vaikuttamiseen uskova turkulainen musiikinystävä, jonka mielipiteet olivat nuorena hyvinkin mustavalkoisia. Pe 17.2. ANNIE MALL, FACE OF GOD Liput 5 + klo 23 HELLHOLE RATRACE Dj's Poika & Hirviö Liput 3 La 18.2. VELVET SIX Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 THE BIG SHAKE! Dj's Sampsa Vilhunen + Vesa Yli-Pelkonen Liput 3 Su 19.2. klo 23 LATE NIGHT @ BAR LOOSE Dj's Mortti & Vertti Vapaa pääsy. Ke 22.2. Klo 19-21 KOTITEOLLISUUS.COM - vittuilua jo vuodesta 2001 -kirjan julkkarit + klo 21.30 LAST PANDA, BAGS OF OHOY Liput 5 To 23.2. TOOTHPASTE, SURVIAINEN Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi Pe 24.2. WEDDING CRASHERS, ALEXANDER IN PARIS, Bar Loose Dj's Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi La 25.2. PROBLEMS, HUNTERS, Dj Lord Fatty Liput 12, ennakot alk. 10 www.tiketti.fi Su 26.2. LATE ZOMBIE LOVE NIGHT @ BAR LOOSE, Dj Jyrki69 Vapaa pääsy. Ke 29.2. EVA ON THE WESTERN CASTLE ISLAND, INDIAN TRAILS, ORIGINAL HETEROES Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi To 1.3. DANNY LIPS, DIAN Liput 5 Pe 2.3. UNKIND, TUKKANUOTTA, FINAL ASSAULT Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 KLUB SUTINAA! Dj HyväVille Liput 3, sis. eteispalvelumaksun 2 La 3.3. TBA Su 4.3. yläkerta klo 19: WIZARD OF LOOSE -musavisa. Vetäjinä Särmä, Parikka, Saloniemi Vapaa pääsy + alakerta klo 21: STUPIDO-KLUBI! SHOTGUN CLUB, SPANISH ARCHERS, Stupido Dj's Liput 4 Ke 7.3.-la 10.3. EMERGENZA FESTIVAL www.barloose.com Pe 9.3. klo 23 BIFF! BANG! POW! Dj's JR SOUL & SÄRMÄ Liput 3 La 10.3. klo 23 CLUB CASINO: Dj's Lord Fatty & John Wayne Liput 3 Su 11.3. klo 23 LATE NIGHT @ BAR LOOSE Bar Loose dj's Vapaa pääsy Ke 14.3.-la 17.3. EMERGENZA FESTIVAL www.barloose.com Pe 16.3. klo 23 HELLHOLE RATRACE Liput 3 La 17.3. klo 23 THE BIG SHAKE! Dj's Sampsa Vilhunen & Vesa Yli-Pelkonen Liput 3 Su 18.3. klo 23 LATE NIGHT @ BAR LOOSE Bar Loose dj's Vapaa pääsy. SUE » 9 « NRO. 2
• SU 26.2. THE CIRCUS, HELSINKI » SUURI TUNTEMATON Mark Lanegan on mies, jolla on maine. Mutta mitäpä se hänelle kuuluu. e on se ääni. Se kiitää linkkimastosta toiseen ja saapuu Suen toimitukseen reaaliajassa. Se on ystävällisempi ja vähäsanaisempi kuin äänilevyillä, mutta aivan taatusti se on Mark Laneganin ääni. Yhdysvaltalainen muusikko Mark Lanegan, 47, ei ole koskaan kertonut itsestään juuri mitään, ja se on voimistanut kulttia hänen ympärillään. Lanegan on rocktoimittajalle sitä mitä Mariaanien hauta kartanlaatijalle: suuri tuntematon. Keskustelijana Mark Lanegan on todellinen minimalisti. Kun hän katsoo vastanneensa kysymykseen, hän lakkaa puhumasta. Haluaisin tietää, miten sinusta tuli se mies, jonka maailma tuntee niin huonosti. Tuletko musikaalisesta kodista? ­ Äitini kyllä soitteli ukulelea ja sisareni pianoa. Ei heitä kuitenkaan voinut muusikoiksi sanoa. Enemmänkin he tykkäsivät kuunnella musiikkia. Seattle-bändit, mutta sitä pidetään yhtenä grungen edelläkävijöistä. Tunsitko kuuluvasi Seattlen skeneen? ­ "Skenen" määrittelevät aina ne, jotka ovat itse sen ulkopuolella. Totta kai minä panin merkille, että silloisessa kotikaupungissani oli muitakin bändejä. Jotkut niiden jäsenistä olivat ystäviäni. Emme kuitenkaan pitäneet skenekokouksia Seattlen kaupungintalolla. Olet sanonut, että sinusta tuli Screaming Treesin laulaja, koska olit liian huono rumpaliksi. Missä vaiheessa tartuit johonkin instrumenttiin? ­ En soittanut mitään soitinta ennen vuotta 1989. Siinä vaiheessa olin tehnyt muutaman levyn Screaming Treesin kanssa, ja halusin levyttää sooloalbumin. Siispä opettelin kitaralla sen verran sointuja, että niistä saattoi tehdä biisin. Ensimmäinen itse tekemäni laulu löytyy ensimmäiseltä soololevyltäni The Winding Sheetiltä (1990). Uusi Blues Funeral on jo seitsemäs sooloalbumisi. Syntyvätkö biisisi inspiraation tuloksena, vai onko laulujen tekeminen opittavissa oleva taito? ­ Kyllä inspiraatio on tärkeä juttu. Tarvitsen sitä siihen, että jaksan ryhtyä harjoittamaan oppimaani biisintekemisen taitoa. En koskaan tee mitään mitä minua ei huvita tehdä. Musiikin ja sanoitusten on synnyttävä luonnollisesti. Soittimen ääni kertoo minulle, mitä biisissä täytyy sanoa, ja yksi sana johtaa toiseen. Biisien tekemisessä minulle ei ole tärkeintä lopputulos vaan se, että nautin siitä prosessista. Screaming Treesin ensimmäinen albumi Clairvoyance ilmestyi vuonna 1986 ja viimeinen levy Dust vuonna 1996. Se bändi oli pitkään suuri osa elämääsi. Millaisia vuosia ne olivat sinulle henkilökohtaisesti? ­ Minä liityin Screaming Treesiin kakarana ja lähdin siitä miehenä. Siinä välissä opin tekemään ja soittamaan musiikkia. En kuitenkaan muistele niitä aikoja kovin usein. Muistan, kun kävin Suomessa ensimmäisen kerran. Kiersimme Eurooppaa Alice in Chainsin kanssa ja soitimme Helsingissä vuonna 1993. Monta vuotta myöhemmin huomasin palanneeni sille samalle klubille. ERAKON YHTEISTYÖT varjoissa viihtyvän miehen imagostaan huolimatta Mark Laneganin täytyy olla tyyppi, jonka kanssa on helppoa tulla toimeen. Hänen bändipestinsä ovat olleet pitkäaikaisia, ja hän on soittanut esimerkiksi Kurt Cobainin, Greg Dullin, Duff McKaganin, Izzy Stradlinin, Layne Staleyn, Jeffrey Lee Piercen, Isobel Campbellin ja monien muiden kanssa. Sen sijaan, että olisi polttanut siltoja takanaan, Lanegan on rakentanut yhä uusia. Mitä yhteistyöprojektit merkit- sevät sinulle? ­ Muusikot, joiden kanssa olen soittanut, ovat useimmiten vanhoja ystäviäni. Kuten Josh Homme, jonka olen tuntenut vuodesta 1996 ja jonka bändissä Queens of the Stone Agessa olin itsekin mukana. Olet tavallaan vastakohta urajäärille, jotka pysyvät samassa bändissä hamaan loppuun saakka. ­ On hienoa saada tehdä monenlaisia asioita monenlaisten ihmisten kanssa. Se pitää omaa kiinnostustani musiikkiin yllä. Olet esiintynyt myös suomalaisen Mannan levyllä. Mitä mieltä olet hänen musiikistaan? ­ Minusta Mannan Shackles on upea levy. Kaikkia levytyksiäsi yhdistää se, että ne tunnistaa välittömästi sinun tekemiksesi. Mikä saa musiikin kuulostamaan Mark Laneganilta? ­ No, ääneni on sellainen kuin on. Sen saundiin ei liiemmin vaikuta se, millaista musiikkia laulan. En koskaan analysoi sanoituksiani tai musiikkiani. Minusta on mukavaa työskennellä spontaanisti. Minulle ei ole mitenkään erikoista tehdä äänitysten aikana uusi biisi, joka äänitetään viisitoista minuuttia myöhemmin ja joka päätyy levylle. Blues Funeral kuulostaa paikoitellen yllättävän modernilta. Pyritkö tietoisesti muuttamaan musiikkiasi? ­ Toivon, että musiikkini kehitys on jatkuvaa. Se ei välttämättä tarkoita mullistavia muutoksia. Kehitys on sen toteuttamista, mikä minua milloinkin kiinnostaa. Kiinnostuksen kohteeni vaihtelevat niin kuin kaikilla muillakin ihmisillä. Jos rakastin jotakin kahdeksan vuotta sitten, se ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessäni tänään. JULKISUUS JA MAINE haastattelu lähenee loppuaan, mutta ensivaikutelma on ennallaan: Mark Lanegan ei vaikuta kaverilta, jonka mielestä on hauskaa levittää elämänsä muiden syynättäväksi. Toisaalta hän ei myöskään kuulosta kyllästyneeltä tai koppavalta. Mitä ajattelet julkisuudesta? ­ Se ei ole parasta tässä työssä. On ihan mukavaa tavata ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, mutta en tosiaankaan oikein tykkää puhua itsestäni. Aika usein kuitenkin kohtaan toimittajia, jotka ovat mukavia ihmisiä ja aidosti kiinnostuneita siitä mitä teen. Yksityiselämästäsi ei tiedetä paljon muuta kuin että asut Los Angelesissa. Sinulla on kuitenkin vahva maine. Oletko sellainen mies kuin muut kuvittelevat? ­ En tiedä. Minä olen kuka olen. Mitä minusta puhutaan? Sinua pidetään yksinäisenä sutena, joka on nähnyt elämän nurjan puolen ja palannut kertomaan siitä kokemusten karkaisemalla äänellään. ­ Se, millaisena muut minua pitävät, ei välttämättä perustu tosiasioihin. Mutta eihän se minulle kuulu. « HENKILÖKUVA TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA LIVENATION S Millainen oppilas olit koulussa? ­ En pärjännyt kovin hyvin. Vaikka vanhempani olivat opettajia, en tykännyt olla koulussa. Mitkä bändit saivat sinut rakastumaan rockiin? ­ Ensimmäinen tyyli, josta innostuin oikein kunnolla, oli alkuperäinen punk rock New Yorkista ja Englannista. Sitten tulivat The Stooges, Velvet Underground ja New York Dolls. Sinulla oli kuulemma rankka nuoruus. Kerrotaan, että sait 18-vuotiaana vankilatuomion huumerikoksista ja että vältyit linnareissulta vain suostumalla vuoden mittaiseen vieroitushoitoon. Myös välisi kotiväkeen olivat ilmeisesti huonot. Millä mielellä muistelet noita aikoja? ­ No, tuota... sanotaan niin, että nuoruuteni "rankkuus" on aika suhteellista. Enhän minä kuitenkaan kasvanut Darfurissa tai Ruandassa kansanmurhan aikaan. Mitä musiikki merkitsi sinulle vaikeina aikoina? ­ Joillekin ihmisille musiikki on aivan olennaisen tärkeää läpi elämän. Minä olen yksi heistä. 1990-luvulla mainitsit eräässä haastattelussa, että olet ajanut leikkuupuimuria. Miten muuten kuin laulamalla olet elättänyt itsesi? ­ Nuorena tein vaikka minkälaisia töitä. Yleensä ne liittyivät tavalla tai toisella maanviljelykseen, koska olen kotoisin maaseudulta. Olen ollut töissä farmeilla. Olen korjannut viljaa ja pakannut vihanneksia. Olen ollut myös kokkina aika monessakin paikassa. MIEHEKSI, MUUSIKOKSI mark lanegan on kotoisin Washingtonin osavaltion Ellensburgista. 1980-luvun puolivälissä hän perusti siellä psykedeelistä hard rockia soittaneen Screaming Treesin, joka sittemmin muutti sadan mailin päähän Seattleen. Screaming Trees ei saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin monet muut SUE MARK WILLIAM LANEGAN Syntynyt 25.11.1964 Washingtonin Ellesburgissa Asuu Los Angelesissa Bändejä: Screaming Trees, Queens of the Stone Age, The Gutter Twins, Mark Lanegan Band, The Soulsavers, Mark Lanegan & Isobel Campbell Soololevyt: The Winding Sheet (1990), Whiskey for the Holy Ghost (1994), Scraps at Midnight (1998), I'll Take Care of You (1999), Field Songs (2001), Bubblegum (2004), Blues Funeral (2012) Lemmikit: kaksi koiraa » 10 « NRO. 2
• Ei ikärajaa, rajattu ann iskelualue, klo 20-(24 ) Pe 24.2. klo 21 20 / ovelta 23 Klamydia Impaled Nazarene, Cancerous Womb, Damngod, Fleshpress La 17.3. klo 21 20 / 18 S-etuhinta. Ovelta 23 Pe 16.3. klo 20.15 16 / ovelta 18 Haloo Helsinki! Support: New Deadline La 24.3. klo 21 21 / ovelta 24 Lauri Tähkä Mokoma Pe 30.3. klo 21 18 / ovelta 21 La 31.3. klo 21 18 / ovelta 21 Stam1na To 5.4. klo 21 20 / ovelta 23 Happoradio DUDE LADY LOOKS LIKE A Pe 17.2. Keep the Faith -klubi: Northern Soul / RnB / Early Reggae / MOD, dj:t Spesiaali-Eetu, Perryman, Radio 5 La 18.2. Dj Tomi 5 Su 19.2. Supersunnuntai: Dj Miguli 2 Ti 21.2. Supertiistai: Dj Eetu 2 To 23.2. Kaino-klubi: Iloiset Tunnit free Pe 24.2. Doris Live: Yournalist, dj Jirci 6 La 25.2. Dj Justin F 5 Su 26.2. Supersunnuntai: Dj Miguli 2 Ti 28.2. Supertiistai: Dj Laurila 2 Pe 9.3. Doris Live: Räjäyttäjät + Mental Problems 6 Pe 16.3. Doris Live: The Spoonshiners + Cry Bar 6 Aleksanterinkatu 20, Tre ravintoladoris@gmail.com · www.ravintoladoris.fi Ti, ke, to & su 23-04 Pe & la 22-04 Ikäraja kakskyt vee Pe 6.4. klo 21 21 / ovelta 24 Sunrise Avenue Reckless Love La 7.4. klo 21 20 / ovelta 23 Pe 13.4. klo 21 18 / 21 ovelta Notkea Rotta, SMC Lähiörotat Jukka Poika, Raappana & La 14.4. klo 21 20 / ovelta 24 sue.fi facebook.com /suezine Sound Explosion Band Pe 20.4. klo 21 20 / 23 ovelta Poets of the Fall Viikate Pe 27.4. klo 21 20 / ovelta 23 La 28.4. klo 20.30 20 / ovelta 23 Entwine & Before the Dawn Pe 11.5. klo 21 25 / ovelta 28 Rähinä Live Muutokset mahdollisia. SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Ankkurikatu 7, Lahti. Avoinna ma-pe 13-17. Ei toimitusmaksua. p. 0600 39 3949 (1,49 / min + pvm) puhelinvaraukset ma-pe klo 11-17. LIPPUPALVELUN KAUPAT JA NETTI Toimitusmaksut alk. 2,50 / lippu. Ovimyynti alkaa konserttipäivänä 1,5 tuntia ennen keikkaa. www.finlandia-klubi.fi SUE » 11 « NRO. 2
• » LIIAN TÄ " Halusin nimen, joka kuulostaa yhtä kauniilta kuin musiikkini. HAASTATTELU TEKSTI:: NEIL MCCORMICK / THE DAILY TELEGRAPH REVIEW / THE INTERVIEW PEOPLE KÄÄNNÖS: ARI VÄNTÄNEN KUVAT: NICOLE NODLAND SUE » 12 « NRO. 2
• ÄYDELLINEN Lana Del Reystä on tullut musiikkialan kiistellyin hahmo sen jälkeen, kun hän viime vuonna sytytti internetin liekkeihin. Nyt hän kertoo, miltä tuntuu olla yhtä aikaa ylistetty ja parjattu. n hyinen iltapäivä New Yorkissa. Tuuli saa lämpötilan tuntumaan kahdeksalta miinusasteelta. Lana Del Rey pyyhältää yksityisklubin aulaan. Hänen ympärillään on sellaisen ihmisen aura, joka elää aivan omassa mikroilmastossaan. Hän näyttää virheettömältä aivan kuten silloinkin, kun maailma ensi kertaa havahtui kiinnittämään häneen huomiota. Del Rey on pukeutunut tiukkoihin sinisiin housuihin, vihreään paitaan ja mokkatakkiin. Pitkät kastanjanruskeat hiukset kehystävät hänen kasvojaan täydellisesti, ja syvänruskeat silmät luovat vilpittömiä ja vankkumattomia katseita pitkien tekoripsien lomasta. Hän näyttää beatnikprinsessalta. Del Reyn olemus on tyttömäisen hento, mutta kameran eteen astuessaan hän muuttuu viattomasta ja vallattomasta tytöstä tiedostavaksi ja vietteleväksi vampiksi. Sitä ristiriitaista kaksijakoisuutta on vaikeaa määritellä, mutta sitä on myös hänen videoissaan, biiseissään ja valokuvissaan. Juuri se on nostanut hänet internetin kartoittamattomilta rajaseuduilta pop-zeitgeistin keskustaan. Lana Del Rey on henkilö, josta voi lukea monenlaisia asioita. Ja niin maailma on lukenutkin. O musiikkiani levy-yhtiöille vuosia, mutta kaikki pitivät sitä karmivana, outona, melkein psykoottisena. Sitten yhtenä päivänä ihmiset päättivät, että musiikkini ei olekaan liian outoa vaan liian täydellistä. Arvaapa mikä siinä on muuttunut? Se, että sitä alettiin soittaa radiossa. On yllättävää, että musiikkiani ylipäänsä pidetään poppina. Lana Del Rey näyttää itsevarmalta, mutta ilmeettömyyden takaa huokuu ruhjotun ihmisen uhmaa ja haavoittuneen ihmisen ahdistuneisuutta. Hänen musiikissaan on noita samoja ominaisuuksia. Yllättävintä on se, että hänen herkkä puolensa on niin lähellä tyyntä pintaa. ­ Olen sataprosenttisen vilpitön, hän vakuuttaa. MYRSKYISÄ NUORUUS lana del reyn oikea nimi on Elizabeth Grant. Hän syntyi 25 vuotta sitten ja kasvoi Lake Placidin pikkukaupungissa New Yorkin osavaltion maaseudulla. Hän tulee keskiluokkaisesta perheestä, mutta vastoin nettispekulointia Grantit eivät ole rikkaita. ­ Vanhempani eivät ole miljonäärejä, Del Rey tuhahtaa. ­ Ei meillä ollut rahaa. Se oli tavallista elämää. Vaikka Del Reyn kotikaupungin Lake Placidin nimi tarkoittaa tyyntä järveä, hänen nuoruutensa ei ollut leppoisa. ­ Kun olin hyvin nuori, tajusin, että SUITSUTUSTA JA LOUKKAUKSIA toukokuussa 2010 lana Del Rey, jolla ei vielä ollut levytyssopimusta, laittoi YouTubeen Video Games -kappaleen, jolla hän laulaa sensuellilla äänellään kivuliaan surullista melodiaa ja sanoja rakkaudesta. Video oli kuvitettu valokuvilla vanhasta Hollywoodista sekä auringon vaalentamilla otoksilla Del Reystä itsestään. Siinä oli outoa, toismaailmallista voimaa, ja kappale oli hiljaisen itsevarma ja taiteellinen. Vuoden loppuun mennessä Video Games oli katsottu YouTubessa 20 miljoonaa kertaa. Kun brittiläinen Stranger Records julkaisi biisin singlenä, se nousi listalla kymmenen kärkeen. Del Rey allekirjoitti ison levytyssopimuksen Universal Musicin kanssa ja singahti lehtien kansiin ja vuosiäänestysten kärkikahinoihin. Hänestä tuli vuoden puhutuin uusi tähti. Del Rey sai kuitenkin osakseen muutakin kuin suitsutusta. Häntä syytettiin takahuonesvengalien kavalan popsalaliiton tuloksena syntyneeksi keinotekoiseksi hahmoksi, tehdasvalmisteiseksi, Botoxilla siloitelluksi, pilalle passatuksi tyhjäpääksi, joka myytiin hyväuskoisen hölmölle maailmalle pin-up-indietyttönä. Loukkauksia sinkoili, ja Del Reyn aitoudesta vaadittiin todisteita. Hän vaikutti liian hyvältä ollakseen totta. ­ Se oli huvittavaa, Del Rey sanoo mutta ei hymyile. ­ Minulla ei ole käytössäni minkäänlaisia kepulikonsteja. En ole tehnyt mitään kummallista. En edes pukeudu huomiota herättävästi. Olin tyrkyttänyt kaikki kuolevat joskus ­ äiti, isä, kaikki tuttavani ja minä itse. Se ajatus musersi minut. Kävin läpi eräänlaisen filosofisen kriisin. Jostain syystä kuolevaisuuden tiedostaminen alkoi varjostaa elämääni. Olin hyvin onneton ja jouduin vaikeuksiin. Join paljon. Se oli rankkaa aikaa. Del Rey kertoo, ettei ole ottanut pisaraakaan kahdeksaan vuoteen. Kuinka pahaksi juominen meni? ­ Niin pahaksi, että se piti lopettaa. 15-vuotiaana Del Rey lähetettiin sisäoppilaitokseen Connecticutiin. Sitä aikaa hän muistelee uuden Born to Die -albuminsa päätöskappaleella What Makes Us Girlsillä. Hän kuvailee koulutyttöjengiään sanoilla "a freshman generation of degenerate beauty queens" ja kertoo itkeneensä hyvästellessään heidät rautatieasemalla: "I'm crying 'cos I know I'm never coming back." 18-vuotiaana Del Rey muutti New Yorkiin opiskelemaan fysiikkaa yliopistossa. Hän elätti itsensä erilaisilla hanttihommilla ja oli mukana alkoholin ja huumeiden vastaisessa työssä. ­ Olen aina myös kirjoittanut. Se on ainoa asia, jossa olen hyvä. Pidän myös laulamisesta ja filmien editoimisesta. Olen tehnyt kaikkea tuota, mutta ainoa todellinen tavoitteeni on ollut tulla hyväksi kirjoittajaksi. Del Rey kirjoittaa sanoituksia omasta elämästään. Yksi suosikkiaiheista on tiet- ty kehnosti päättynyt ihmissuhde. Siitä hän laulaa sellaisissa Born to Dien biiseissä kuin Off to the Races, Blue Jeans ja National Anthem. ­ Ei ollut minun vikani, että se suhde päättyi. Tapasin ihmisen, jonka kanssa halusin viettää loppuelämäni. Me molemmat olimme kuivilla, kun muutimme yhteen. Sitten hän joutui vaikeuksiin ja hänen täytyi lähteä. New Yorkissa hän myös opetteli soittamaan kitaraa ja alkoi esiintyä laulajalauluntekijöille tarkoitetuissa open mic -illoissa. Niissä Lizzy Grant loi itsensä uudelleen Lana Del Reyksi. Siinä ei ollut kyse internetpanettelijoiden väittämästä markkinoinnista vaan itsensä löytämisestä. ­ Ei minulla ole kahta persoonallisuutta. Lana Del Reyn ja Lizzy Grantin välillä ei ole minkäänlaista eroa. Minä vain halusin nimen, joka kuulostaa yhtä kauniilta kuin musiikkini. Samasta syystä käytän kuvia vanhasta Hollywoodista. Pidän niiden väreistä ja tekstuureista. Ei siinä ole kyse alitajuisista americana-viesteistä eikä vanhan ajan glamourin ihailusta. En tunne tarvetta livahtaa toiseen maailmaan tai muuttua joksikin toiseksi. Olen ollut tämä ihminen tässä maailmassa jo pitkään, ja olen tyytyväinen itseeni ja ympäristööni. KIUSATTU KAUNEUDENPALVOJA del rey olisi voitu luoda internetissä, ja tavallaan hänet luotiinkin. Hän on nykyajan ja nykyteknologian lapsi. Hän otti itselleen sopivan identiteetin ja oppi muuttamaan sisäisen maailmansa musiikiksi ja kuviksi. Lana Del Rey kertoi omaa tarinaansa omalla, uniikilla tavallaan. Sitten maailma paikansi hänet ja ylisti häntä, ja sitten kaikki hänen tekemisensä tyrmättiin internetin maanisessa maailmassa jo ennen kuin hänen uransa oli kunnolla edes alkanut. New Yorkin hyinen ulkoilma tuntuu tunkeutuvan huoneeseen. ­ Tiedän, mitä minusta ajatellaan, Del Rey sanoo ja vetää mokkatakin olkapäidensä suojaksi. ­ En vain ymmärrä miksi. Ja minä olen sentään aika fiksu. Juorunlietsojat ja nettitrollit eivät ymmärrä, miten kyberkiusaaminen vaikuttaa sen kohteeseen. Del Rey on tehnyt levyn, joka ansaitsee tulla kuulluksi, mutta nyt hän ei halua lähteä kiertueelle tai edes poistua New Yorkista. ­ Haluan pitää tämän pienimuotoisena. Halusin vain luoda jotakin kaunista, ja luulen onnistuneeni siinä. Del Reyn arvostelijat ovat epäilleet hänen aitouttaan, koska hän vaikuttaa liian inhimilliseltä. Pelkääkö artisti sitä, minkä hän on maailmaan vapauttanut? ­ Luuletko, että pelkään?, hän kysyy ääni väristen. ­ Saatat olla oikeassa. Mutta en minä sitä kenellekään kertoisi. « SUE » 13 « NRO. 2
• LA 3.3. KORJAAMO, HELSINKI Hiihtäessä korvessa -välisoitossa on kansitekstien mukaan "läsnäolo". ­ Roininen oli studiossa soittamassa isorumpua, mutta sitä kohtaa äänitettäessä hän vain istui soitin sylissään. Hän on silti osa kappaleen tunnetta. Keskitalo teki uuden albuminsa Kolmas maailmanpalo -kokoonpanon kanssa. Sillä on merkitystä lopputulokselle. ­ Tulee tehtyä kappaleita ajatellen, että tämähän sopisi Maailmanpalolle. Kun on kyseessä niinkin ammattitaitoiset henkilöt, saan mahdollisuuden tehdä vaikka mitä tai ainakin aavistuksen siitä, mitä voisi olla. ­ Mutta lopulta mie saatan sanoa, että eipä tehdäkään niin. VIINAA TAIVAASTA vyötä kupeesi ja tule! -levyn työnimi oli "Muunnelmia Faustista". Se viittasi tietenkin klassikkotarinaan, jossa päähenkilö myy sielunsa paholaiselle. Levyllä Keskitalo laulaa sellaisesta kaupankäynnistä useasti. Sielun myymistä on käytetty myös kaupallistumisen vertauskuvana, mutta Keskitalon maailmassa sillä on toinen merkitys. ­ Sielun myyminen on itsensä menettämistä. Sitä, että ajautuu elämän kummalliseen virtaan, joka vain vie johonkin. Keskitalo käyttää kappaleissaan raamatullista kuvastoa tavalla, joka on kaukana näennäisen lempeiden kristillisdemokraattien piiloaggressiivisesta jargonista. Pikemminkin se tuo mieleen 1900-luvun alun bluesmiehet. ­ Ja bluesmiehet olivat tosissaan. Myös minä olen tosissani käyttäessäni kristillistä kuvastoa. Se ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä eikä sen pidä ollakaan. Mitä selityksiä sille on? Teetkö sinä mytologiasta viihdettä vai sisältyykö lauluihisi sanoma? ­ Hyviin kertomuksiin liittyy aina jotakin enemmän kuin pinta antaa ymmärtää. Minulle ei ole taiteessa tärkeintä se, mitä haluaa kertoa, vaan se, että tunne ilmaisuvoimasta välittyy. Uskallan tehdä lauluja, jotka ovat minulle merkityksellisiä, vaikka ne olisivat muista korneja tai huonoja. Laulujeni pääosassa on usein antisankari, ristiriitainen hahmo, joka epäonnistuu tekemisessään. Joose Keskitalon oma ristiriita kiteytyy levyn nimikappaleessa. Se on pirullisesti jalan alle menevää rockia, jossa lauletaan, että ihmisen ei pidä suostua maallisiin tanssiinkutsuihin. Teetkö sinä tällä musiikillasi syntiä? ­ En tietenkään. Sen kappaleen idea tuli vanhalta saarnakasetilta. jossa joku kertoi, että "annettiin taivaasta viinaa, josta tuli se hyvä meno". Kappaleessa on lähes suora sitaatti siitä. ­ Rakastan vanhoja saarnakasetteja 1960-2000-luvuilta. Minulla on muun muassa kasettikokoelma Ihmiskunnan tuhon päivä 1-9, jossa sähköinsinööri Keijo Lindeman kertoo meille totuuden, Keskitalo sanoo ja nauraa sydämellisesti aivan oikeassa kohdassa. USKONASIOITA joose keskitalon musiikki ei ole uskonnollista siinä gospelin ja virsien propagandistisessa mielessä, jonka maallikko uskonnollisek- » MUUNNELMIA FAUSTISTA Joose Keskitalon maailmassa on asioita, joiden on hyvä jäädä mysteereiksi. oose Keskitalon musiikki ei ole kotoisin tästä ajasta ja paikasta. Hän tekee raadollisia ja kauniita folkin, bluesin, kansanballadien, rockin ja virsien sekaisia levyjä, joilla puhuvat riivaajat, pyhimykset, juopot, runoilijat, hullut, rakastavaiset, murhamiehet ja luontokappaleet. Uskonasiat ovat hänelle tärkeitä, ja yhtä mielenkiintoisesti niistä ovat laulaneet vain harvat. Keskitalo, 29, olisi halunnut tavata haastattelijansa, mutta olosuhteiden pakosta keskustelu joudutaan käymään puhelimitse. Se ei lopulta haittaa. Kun artisti kertoo uudesta Vyötä kupeesi ja tule! -levystä, hän on hyvin vahvasti läsnä. ­ Minulla oli paljon materiaalia. Piti vain keksiä syy, miksi tekisin le- J vyn, Keskitalo naurahtaa. ­ Lopulta sain kantavan ajatuksen, joka tekee albumista erityisen kaikkien maailman levyjen joukossa. Tein siitä kokoelman kertomuksia. Täysipainoisten kappaleiden välissä on lyhyitä skittejä. Ne ovat kuin kittiä, joka sitoo kokonaisuuden yhteen. Keskitalo tunnetaan kaunistelemattomasta saundistaan, eikä näiden novellimaisten laulujen taltiointiin tarvittu kallista studiota. Levy äänitettiin työhuoneella Helsingin Pihlajamäessä. ­ Nykytekniikalla huippujälkeä voi tehdä missä tahansa, mutta minulle laadukkuus ei ole itseisarvo. Yhtä hyvin voi tehdä surkeaa jälkeä, kunhan siihen on hyvä syy. Kyse on siitä, mikä palvelee musiikkia parhaiten. ­ Muistan, kun Luoja auta -levyn (2004) ilmestyttyä sain tarjouksen levyttää eräälle levy-yhtiölle. Sanoivat, että "tää sun demo on tosi hyvä, mitä jos tekisit oikean levyn". Kaveri visioi, että olisi kahdet rummut ja kosketinsoittaja ja ehkä viulusektio. ­ Minä kuitenkin haluan, että musiikkiin pystyy kuvittelemaan kaikenlaista. Pitää voida kuulla, kuinka mahtava joku kappale voisi olla. Se, mitä kappaleessa ei ole, on tärkeää. Se on tärkeämpää kuin se, mitä kappaleessa on. Hyvät rumpalit osaavat soittaa teknisesti mahtavia fillejä. Parhaat rumpalit osaavat olla soittamatta niitä. Sen ilmeisesti taitaa isorumpali Makro Roininen, jonka instrumentti Keskitalon uuden levyn SUE si musiikiksi ymmärtää. Hänellä on kuitenkin henkilökohtainen uskonnollinen vakaumus. ­ Minusta uskonnollisuus on osa ihmisyyttä. Jossain vaiheessa suomalaisessa kulttuurissa oli vahva taipumus yrittää karkottaa uskonnollisuus yksityisasiaksi, josta on noloa puhua. Miten niin "jossain vaiheessa"? Kirkosta eronneiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Eikö se ole kulttuurin maallistumista? ­ En puhu maallistumisesta vaan siitä, että uskontoa ei enää yritetä rajata omalle alueelleen yhtä tiukasti kuin ennen. Nykyään kaikenlaisiin uskontoihin suhtaudutaan myönteisemmin kuin ennen. Televisiossakin näkee ohjelmia, joissa kaikkea ei pyritä selittämään. Vielä 1980-luvulla viihdeohjelmissa yliluonnollisille ilmiöille löytyi lopulta aina selitys. Uskotko sinä yliluonnolliseen hyvään ja pahaan? ­ Kyllä, luterilaisessa mielessä. Martti Luther sanoi, että "paholainen on Jumalan kahlekoira". Sillä tarkoitetaan, että loppujen lopuksi kaikki on Kaikkivaltiaan Jumalan käsissä. Paholainen on Jumalan vasemman käden työtä. Se ei siis ole tasaväkinen kamppailu. Tuleeko hyvä voittamaan? ­ Kyllä. Miksi se taistelu yleensä sitten käydään? Onko paholainen Jumalan työkalu? ­ En lähtisi määrittelemään sitä liian tarkasti. Sen on hyvä jäädä mysteeriksi. Sanotaanhan, että Jumala on pelkästään hyvä, ei lainkaan paha... Siinäkin on oma ristiriitansa. Joose Keskitalo tuntee Raamatun, sillä hän opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa. Hän kertoo opintojen tuntuneen pakkopullalta, kunnes kandidaatin tutkintotyö osoittautuikin hauskaksi projektiksi. ­ Tutkin profetiaa Hesekielin kirjan ensimmäisestä luvusta. Hän kirjoittaa siinä näkemästään näystä, ja minulla on hyvä teoria siitä, mitä hän yrittää sanoa. ­ Suosittelen lukemaan sen ihan noin ohimennen, jos suinkin on aikaa, artisti kehottaa, kun yhteinen aikamme alkaa loppua. Hyvästeltyäni Keskitalon haen Raamatun ja luen. "Ja minä näin, ja katso: myrskytuuli tuli pohjoisesta, suuri pilvi ja leimahteleva tuli, ja pilveä ympäröitsi hohde, ja tulen keskeltä näkyi ikään kuin hehkuvaa malmia, keskeltä tulta. Ja sen keskeltä näkyivät neljän olennon hahmot. Ja näöltänsä ne olivat tällaiset: niillä oli ihmisen hahmo. Ja niillä oli neljät kasvot kullakin ja neljä siipeä kullakin. Ja säärivarret niillä oli suorat ja jalkaterät kuin vasikansorkat, ja ne välkkyivät kuin kiiltävä vaski. Ja siipiensä alla niillä oli, neljällä eri puolellansa, ihmiskädet. Kasvot ja siivet niillä neljällä olivat näin: Niiden siivet koskettivat toisiansa. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet: ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin. Ja niiden kasvot olivat ihmiskasvojen kaltaiset; mutta oikealla puolen oli niillä neljällä leijonankasvot, vasemmalla puolen oli niillä neljällä häränkasvot, myös oli niillä neljällä kotkankasvot. Niin niiden kasvot. Mutta siivet niillä oli levällään ylöspäin. Kullakin oli kaksi, jotka koskettivat toisen siipiä, ja kaksi, joilla ne peittivät ruumistansa. Ja ne kulkivat suoraan eteenpäin. Minne henki vaati kulkemaan, sinne ne kulkivat. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet." « HAASTATTELU TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA SILLA VIRMAJOKI » 14 « NRO. 2
• » RIPEÄT FIILISTELIJÄT Revival Hymns tunnelmoi pidätellen mutta tekee kaiken muun rivakasti. R evival Hymnsin pitkien ja syvien biisien tunnelma kypsyy nautinnollisen hitaasti siellä, missä post-rock ja shoegazing kietoutuvat toisiinsa. Käytännön asiat bändi hoitaa huomattavasti soittamista nopeammin. Revival Hymnsin perusti Tampereella kaveripiiri, jolla oli treenikämppä ja tiedossaan suurpiirteiset suuntaviivat sille, millaista musiikkia olisi kiinnostavaa soittaa. ­ Meillä on erilaiset musiikilliset taustat, mutta kaikki bändissä tykkäävät isosta ja kaikuisasta äänimaisemasta ja maalailevasta ja dynaamisesta musiikista, kitaristi Ville Rantala sanoo. ­ Yhteinen sävel löytyi nopeasti. Se sävel soi, kun introvertti fiilistely kasvaa räiskähteleviksi tunnemyrskyiksi ja jykevöityy majesteettiseksi äänivalliksi. Ville Rantala, toinen kitaristi Sauli Hämäläinen, basisti Joonas Virta, rumpali Markus Grönfors ja laulaja Henri Annala alkoivat treenata yhdessä kesällä 2010. Kesällä 2011 ­ siis vain vuosi yhtyeen perustamisen jälkeen ­ bändi oli jo julkaissut ensimmäisen pitkäsoittonsa Feathersin tiedostokimppuna internetissä. ­ Se tapahtui suunnittelematta, Rantala tunnustaa. ­ Kun meillä oli biisejä valmiina, me päätettiin taltioida ne mahdollisimman hyvin. Äänitettiin ja miksattiin ne itse ja huomattiin, että meillähän on albumikokonaisuus kasassa. Kun ensimmäinen levy oli hahmollaan, bändi tarvitsi nimen. Siinä vaiheessa musiikin olemus oli soittajille jo niin selvä, että yhtyeen saattoi nimetä osuvasti. ­ Me haluttiin, että bändin nimi kuvastaa meidän musaa. Nimessä piti siis olla jotakin harrasta ja eeppistä. Sauli ehdotti "Revival Hymnsiä". Se kuulosti hyvältä, sopivalta ja toimivalta. Kun puitteet olivat nimeä myöten kunnossa, Revival Hymns latasi Feathersin nettiin siinä toivossa, että joku jossakin mahdollisesti pitäisi levystä ja kenties pyytäisi tamperelaisia keikalle johonkin. Asiat kuitenkin vyöryivät yli yhtyeen vaatimattomien tavoitteiden ihan omalla painollaan. ­ Saksalainen I.Corrupt.Records otti meihin yhteyttä ja ilmoitti, että haluaisi julkaista Feathersin vinyylinä. Suomessa me tehtiin diili Lionheart Records & Agencyn HAASTATTELU TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA REVIVAL HYMNS LA 10.3. S-OSIS, TURKU " Bändin nimi kuvastaa meidän musaa. Siinä on jotakin harrasta ja eeppistä. kanssa, joka myy meidän keikat ja julkaisee Feathersin cd:nä. Feathersia kuunnellessa kiinnostuksen ymmärtää. Vaikka bändi on vielä nuori ja sen oma ääni kehittymässä, potentiaalia on. 90-lukulainen shoegaze-estetiikka tuntuu pitkästä aikaa virkistävältä ­ etenkin, kun kyse ei ole yksipuolisesti vain siitä. Välillä Revival Hymns katselee kengänkärkiään poissaolevana kuin sulkeutunut teini, mutta välillä se tuijottaa tähtiin uhmakkaan varmana siitä, että kykenee tarttumaan niihin milloin haluaa. Verkkaisesti kasvavissa kappaleissa vaiheikas matka on ilmeisen paljon olennaisempi kuin päämäärä. Revival Hymnsin musiikkia voi kuvailla samaan hengenvetoon särkyväksi, suurieleiseksi, monikerroksiseksi ja jylhäksi. Keikoilla yhtye toimii sen mukaisesti. ­ Musiikin tunnelma rakentuu pikkuhiljaa, ja myös esiintyminen on fiilistelevää. Joidenkin mielestä tällainen musa voi olla livenä liiankin sisäänpäinkääntynyttä, mutta totta kai mekin halutaan, että yleisö pääsee mukaan tunnelmaan ja nauttii siitä. Toivottavasti me saadaan keikkoja ja päästään soittamaan myös ulkomaille. Kuten tyyliin kuuluu, ensimmäiset suunnitelmat reviirin laajentamiseksi ovat jo käymässä toteen. Kesäkuussa bändi keikkailee Sak- sassa instrumentaalista postrockia soittavan Kokomon kanssa. Näillä näkymin suunnitelmissa on kahdeksan tai yhdeksän keikan kiertue. ­ Toivottavasti me saadaan vielä lisättyä kiertueeseen keikkoja muissakin maissa, Rantala sanoo. Kiertue epäilemättä toteutuu, koskapa edes se, että joku Revival Hymnsistä ei pysty tulemaan keikalle, ei välttämättä muuta suunnitelmia. ­ Äskettäin Henri ei päässyt laulamaan yhdelle keikalle, ja me päätettiin soittaa instrumentaalibändinä. Vedettiin seuraavalle levylle tehtyjä biisejä ilman laulua, ja hyvin se tuntui toimivan. Ainakin me itse diggailtiin sitä. Vissiin jotkut yleisössäkin jaksoivat kuunnella.« AZEALIA BANKS (USA) EWERT AND THE TWO DRAGONS (EST) EXPLOSIONS IN THE SKY (USA) METRONOMY (UK) MUSTASCH (SWE) MICHAEL MONROE CHILDREN OF BODOM CHISU EPPU NORMAALI FINTELLIGENS FRENCH FILMS GG CARAVAN JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND KAUKO RÖYHKÄ & NARTTU NOTKEA ROTTA PMMP REGINA SCANDINAVIAN MUSIC GROUP STAM1NA VON HERTZEN BROTHERS REFUSED JIMMY CLIFF TWO DOOR CINEMA CLUB (SWE) NIGHTWISH THE CARDIGANS (SWE) (JAM) (UK) Liput 3 päivää pe-su 115 + Tiketin toimitusmaksut. Katso ajankohtaiset uutiset ja muut lisätiedot osoitteesta: www.ruisrock.fi Mikonkatu 15, Helsinki Ikäraja K-20, Keikoille K-18, ennakkoliput Tiketistä. Lipunhintoihin lisätään mahd. toimituskulut. Verkkokauppa avoinna 24/7. Toimipisteet 20 kaupungissa. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään. Ke 15.2. Stand Up On the Rocks 8 To 23.2. Vapaa pääsy ROCKSIN AKKARIKERHON KUUKAUDEN ERIKOINEN: SWALLOW THE SUN vapaa pääsy klo 22 Pe 17.2. 5 DOWN UNDER TRAUMA THEATRE Pe 24.2. 5 La 3.3. Vapaa pääsy ROCKSTARBA 2012 BÄNDIKATSELMUS Yhteistyössä Hitlantis & Radio Rock HOUKUTUS SHOWMUSIKAALIN ENSI-ILTA Ke 7.3. Stand Up On the Rocks 8 Lippuja tapahtumiin myös La 18.2. 5 / 7 STALA & SO. ANCARA Ke 22.2. Stand Up On the Rocks 8 GIRL POWER ON THE ROCKS Krista ja vieraat vetää Living on a prayerista Detroit rock cityyn! vapaa pääsy klo 22 To 8.3. Vapaa pääsy Luottokunnan Virikeseteli Tyky-Kuntoseteli+ Smartumin Kulttuuriseteli Ke 29.2. Stand Up On the Rocks 8 ROCKSIN AKKARIKERHO: EL CORAZON vapaa pääsy klo 22 ROCKSIN AKKARIKERHON KUUKAUDEN ERIKOINEN: TRACEDAWN vapaa pääsy klo 22 CARNALATION TYRANT DISCIPLE PROCESS:PAIN La 10.3. 5 COYOTES Palvelumaksu SUE » / lippu. Postimaksu: Kotimaa 7 / lähetys, Ulkomaat 15 / lähetys. 1,50 15 « NRO. 2 www.ontherocks.fi KULTTUURISETELEILLÄ CHERRY & THE VIPERS La 25.2. 5 ROCKSIN AKKARIKERHO: ILJA JALKANEN
• tään suhdetta eikä levyä jaksa kuunnella kerralla. Sounds Like Hell, Looks Like Heaven on sopivan mittainen eli sopivan lyhyt. Siksi sen hintakin on sille sopiva. Seuraa kiivasta eipäs-juupas-sananvaihtoa musiikin kulutus- ja kuuntelutavoista, kohderyhmistä ja etenkin näkemysten yleistämisestä. Lievennykseksi basisti tokaisee lopulta, että 'joka tapauksessa Ralf on asiasta tätä mieltä'. Näin pääsemme asian ytimeen, Ralfin mielipiteeseen, joka on yhtä kuin bändin mielipide. ­ Bändissämme vallitsee diktatuurinen demokratia, Stam nauraa. BÄNDIN NÄKÖINEN LEVY ralf gyllenhammar tunnetaan kylillä oikukkaana ja hallitsevana persoonana, jonka mielipide näkyy ja kuuluu kauas. Stam kuitenkin toteaa Ralfin myös olevan antelias ja ystäviään kohtaan todella huomaavainen. ­ Ralf haluaa aina kuulla mitä muille kuuluu ja hän ajattelee meidän ja bändin parasta. Mediassa toisinaan vellovista paha poika -jutuista häneen liittyen emme tunnista puoliakaan. Levyntekoprosessissa hän päättää linjat, mutta yhteistyömme on samalla hyvää ja monipuolista. Minkälainen levy uunituore Sounds Like Hell, Looks Like Heaven on? ­ Vielä on liian aikaista sanoa kuinka se otetaan vastaan, tällä kertaa me todellakin saimme tehdä juuri sellaisen levyn kun halusimme. Ralf tuottajana pystyi bändin kanssa yhdessä päättämään sen sisällöstä täysin ja sen vuoksi se tuntuu todella toimivalta. Siinä on myös paremmat soundit kuin yhdessäkään aiemmassa levyssämme. Koko prosessi meni paremmin kuin koskaan, saimme juuri sitä mitä halusimme. Minusta paras biisi levyllä on melodinen ja energinen Your Father Must Be Proud of You. Kuinka kauan levyn teko kesti? ­ Tätä levyä on käytännössä tehty vuoden päivät. Ralf on tehnyt kaikki biisit sanoituksineen, paitsi kitaristimme David Johannesson oli tekemässä It's Never Too Latea ja Destroyed By Destructionia. Varsinaista studioaikaa oli suunnilleen kolme kuukautta, mutta siitäkin ajasta suurin osa oli normaalia työtä treenikämpällemme. Levyn on tuottanut Glaugmann, joka on tuunannut muun muassa Rammsteinia, Apocalypticaa ja Backyard Babiesia. Kuinka vapaat kädet hänelle nyt annettiin? ­ Ei kovinkaan vapaita, Ralfin näkemys on levyn punainen lanka. Glaugmann mixasi aikoinaan Black Cityn (single 2003) ja erittäin hyvää jälkeä tuli nytkin. Glaugmann yhdistää mainiosti omat ja bändin näkemykset. RUMPALIT JA SPONSORIT ellei levyistä nykyisin tihku bändin tilille mirhamia, keikoista tihkuu. Keikat eivät kuitenkaan ole Mustaschin ainoa tulonlähde. Bändillä on myös iso joukko sponsoreita, jotka ovat olleet mukana jo useamman vuoden. Yhteistyötä teh- TO 5.4. TAVASTIA, HELSINKI » PISTE RIITASOINNUILLE Mustasch tarjoaa kolmen minuutin mittaisia bilemetallibiisejä kymmenellä kruunulla. V iime vuonna Mustasch julkaisi kymmenvuotistaipaleensa kunniaksi albumin, joka koostui uudelleen äänitetyistä vanhoista biiseistä. Sen hinta oli demonstratiivisesti 99 Ruotsin kruunua, kun uutuuslevyjen normihinta naapurimaassa keikkuu 149 kruunun paikkeilla. Tätä alennettua hintaa bändi luonnehti kädenojennukseksi fanejaan kohtaan ja myös pyllistykseksi levy-yhtiöiden suuntaan, sillä jälkimmäiset kuulemma vievät liian ison palan levyjen ulosmyyntihinnoista. Nyt bilehevimetal-hårdrockyhtye julkaisee yhdeksännen kokopitkän levynsä Sounds Like Hell, Looks Like Heavenin. Hinnaksi tulee 100 kruunua. Miksi ihmeessä Mustasch ei pyydä tästä uudestakaan levystä enempää? ­ Albumi on vain 35 minuuttia pitkä, ei sen hinnan kuulu olla korke- ampi. Sitä paitsi on aika sama mitä levy kaupassa maksaa, ei bändi saa siitä yhtään enempää. Jos levy on kalliimpi, vetää joku välistä, toteaa bändin basisti Stam Johansson. Toimittajaparalle matematiikka on monimutkaista. Päässä piippaa hätävalo ja kysymyksiä sinkoilee nopeammin kuin Stam ehtii vastata. Miten käy levykauppiaan, jos levy pitää jakaa puoli-ilmaiseksi? Eikö bändi laske levytystyölleen mitään hintaa? Pedataanko levyllä vain tulevia keikkoja? Eikö kukaan enää kuuntele levyjä ekstaasissa kotonaan? Eikö albumeja enää kerätä kuin fetissejä, joita kuuntelun lisäksi katsellaan ja joiden esineellinen tunnearvo on korkea? ­ Levykauppa saa katteensa. Bändi ei saa mitään, ei korkealla eikä alhaisella hinnalla. Tulonlähteenä levyllä ei ole bändille mitään merkitystä. Hillot tulevat keikoista. Radiosoitto ja levy ovat tänä päi- vänä vain keikkojen promoamista. Levyjä on kyllä todella hauska tehdä, mutta ei niillä elä. Sinä ja minä olemme kasvaneet vinyyliaikakaudella. Silloin levyjä kerättiin, mutta ne ajat ovat ohi, Stam tykittää. Tässä kohdassa toimittaja on aikeissa väittää julmetusti vastaan, mutta ennen sitä hän päättää sohaista seuraavaa muurahaispesää. Bändin pomo, laulaja-kitaristi Ralf Gyllenhammar on lanseerannut viime kuukausina toisenkin teesin: biisi ei saa kestää kuin kolme minuuttia. Jos kappale on sitä pidempi, se ei kuulemma toimi eikä kukaan jaksa kuunnella sitä. Mitä ihmettä? ­ No, kuunteleeko kukaan esimerkiksi Soundgardenin uutta levyä kerralla alusta loppuun? Se on aivan liian pitkä, Stam napauttaa. ­ Biisin pitää olla lyhyt, ytimekäs ja toimia heti. Jos levyn biisit ovat liian pitkiä, niihin ei muodostu miSUE dään muun muassa liudan soitin-, vaate- ja alkoholijuomamerkkejä kanssa. Sopimukset ilmeisesti tyydyttävät molempia osapuolia, koska brändit kulkevat mukana? ­ Todellakin. Uutena juttuna on The Scandinavian Touring Car Championship, ruotsalainen uusien autojen rallikilpailu. Olimme juuri Göteborgissa heidän kanssaan kuvaamassa uuden singlemme The Challengerin videota. Soitamme myös myöhemmin keikan rallikisan finaalissa. Sponsorikuviot pysyvät entisellään, paitsi että voi olla, että rumpumerkki vaihtuu rumpalin myötä. Mustaschilta putosi tosiaan vastikään uutispommi; rumpali Danne McKenzie lopetti äkisti bändissä. Danne ehti olla mukana kolmisen vuotta, ja ulospäin homma näytti toimivan moitteettomasti. Eron syyksi kerrottiin suoraan, että Ralfin ja Dannen välit olivat tulehtuneet eikä yhteistyö enää tullut kyseeseen. Danne ja Ralf kuitenkin olivat kavereita ennen Dannen bändiin tuloa. Miten tässä näin kävi? Milloin heidän välinsä huononivat? ­ Kahnausta oli oikeastaan alusta asti, Stam yllättäen paljastaa. Danne tuli mukaan noin parinkymmenen testikeikan jälkeen mutta aika pian heille alkoi tulla keskenään näkemyseroja suurin piirtein kaikesta. Vähän ennen joulua tuli selväksi, että Danne lopettaa bändissä, jotta he Ralfin kanssa voisivat jatkaa alkuperäisasetelmassa eli kavereina. Missä merkeissä levyttäminen sujui jos heidän välinsä olivat tuossa vaiheessa jo tulleet finaaliin? ­ Ei se juurikaan vaikuttanut levyn tekemiseen. Rummut tehtiin erikseen muutamassa päivässä, kuten yleensä muutoinkin on tehty. Oli varmaankin suhteellisen hanurista havaita olevansa ilman rumpalia, kun uunituore albumi oli lanseerausvalmiina ja Pohjoismaat kattava keikkaputki alkamassa. Mustasch etsintäkuulutti uutta patteristia modernisti Twitterissä saaden satoja hakemuksia. Uusi rumpali Jejo Percovic löytyi kuitenkin hyvän vinkin ja ärhäköiden testisoittojen kautta. Kuka tämä kroatialaistaustainen herra oikein on? ­ Jejo on meillekin uusi tuttavuus. 41-vuotias tukholmalainen, taitava ja mukava. Hän on soittanut yli kymmenen vuotta Infinite Massissa sekä myös Bear Quartetissa. Jejo oli myös Candlemassissa vuosina 1998-1999. Hän on Black Sabbathin ja Deep Purplen kasvatti, mutta kuuntelee monipuolisesti erilaisia musiikkityylejä ja on myös DJ. Jejo ehtii treenata biisejä täysipainoisesti yli kuukauden ja tulee mukaan kiertueelle. Katsotaan sitten miten homma alkaa toimia. Alkamassa oleva kiertue ulottuu myös Suomeen. Viime kerralla illat olivat täällä loppuunmyytyjä ja meininki suhteellisen vauhdikasta. Minkälainen on täydellinen keikka Suomessa? ­ Soittoaika saisi olla mieluiten kello 22 pintaan, jolloin jengi ei vielä ole liian kovassa jurrissa. Ja täysi tupa, totta kai! « HAASTATTELU TEKSTI ANNIKA BRUSILA KUVA MUSTASCH " Bändissämme vallitsee diktatuurinen demokratia. » 16 « NRO. 2
• » PALIKAT UUSIKSI Brightboy muutti nimensä, musiikkityylinsä ja laulutekstiensä kielen. Syntyi Isoveli. O li Brightboy, joka vuonna 2006 julkaisi debyyttinsä Love for the Streets. Sen singlet Vanity Fair ja 1989 saivat hyviä arvosteluja ja runsaasti radiosoittoaikaa. Vuoden 2007 ilmestyi esikoisen seuraaja In The Shadow of Trance Formers. Se ei yltänyt edeltäjänsä veroiseen suosioon. Vuonna 2012 lähestulkoon sama bändi julkaisee levyn nimeltään 2012 ­ Isoveli-nimellä. Isoveljen rumpali ja sanoittaja Eero Alasuutari vastaa puheluuni Lontoosta, jossa opiskelee. Kuinka suomalaisessa bändissä soittaminen onnistuu saarivaltiosta käsin? ­ Se vaikuttaa tiettyihin asioihin. Lennot on varattava ajoissa, jotta keikka- ja treenimatkat eivät olisi kohtuuttoman kalliita. Myös Skypen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Mitä ihmettä Brightboylle tapahtui vuoden 2007 jälkeen? ­ Hurja määrä asioita. Vuoden 2008 alussa aloimme tehdä kolmatta albumia. Toiminta ei kuitenkaan enää tuntunut luontevalta, se vei aikaa ja lopulta ajauduimme tietynlaiseen solmuun, Alasuutari selostaa Brightboyn lopunaikoja. Myös miehistövaihdoksilla oli vaikutuksensa muutokseen. ­ Basistimme ja kosketinsoittajamme vaihtuivat vuosina 2007 ja 2008. Samaan aikaan lisäsimme keikkakokoonpanoomme torvisektion ja tuoreet sovitukselliset ideat alkoivat vaikuttaa myös biisinkirjoitustyöhön. Sitten vuonna 2010 tein parissa päivässä neljään biisiin uudet suomenkieliset tekstit. Ne toimivat heti ja kaikista tuntui, että solmut olivat viimeinkin auenneet. Lopulta muutos oli luonteva, ilman minkäänlaista bisnestoimintasuunnitelmaa. Muutoksen vaikutukset kuulee selvästi Isoveljen debyytillä. Love for the Streetsin aikaan trendikkäästä elektroindiestä on pääosin luovuttu ja tilalle on tullut vaikutteita esimerkiksi skasta ja reggaesta. Musiikkiin on tullut myös tiettyä iskelmällisyyttä. Ensimmäisen väitteen Alasuutari allekirjoittaa empimättä. ­ Minä ja laulaja-kitaristi-säveltäjä Antti Westman rakastamme brittiläisiä skabändejä kuten Madnessiä ja The Specialsia. Oli luontevaa ottaa nämä vaikutteet mukaan. Iskelmällisyyttä Alasuutari ei kuitenkaan niele ilman seikkaperäisiä perusteluja. ­ Myönnän, että Isoveljen musiikissa on tiettyä flirttailua iskelmän suuntaan. Osa tästä mielikuvasta johtuu tekstien suomenkielisyydestä, hän toteaa. ­ Kaikkihan HAASTATTELU TEKSTI JOONAS KUISMA KUVA LEVY-YHTIÖ PE 9.3. VIRGIN OIL, HELSINKI " Olemme lähteneet parantamaan musiikkityyliä, jota vihaamme. me Suomessa joudumme iskelmän ikeen alle jo lapsuudessamme. Voisi provokatiivisesti sanoa, että olemme lähteneet parantamaan musiikkityyliä, jota vihaamme. Niin, se suomenkielisyys. Samae Koskinen on haastattelussa kertonut, että siirtyminen kirjoittamaan englannista suomeksi tuntui samalta kuin jos olisi joutunut yleisön eteen munasillaan. Miltä väite kuulostaa vastaavan vaihdoksen läpikäyneestä sanoittaja Alasuutarista? ­ Kyllä Samae tiesi, mistä puhui. Suomen kielellä kirjoittaminen on kaksipuolinen kolikko. Toisaalta olet kirjoittajana täysin alaston etkä pääse minkään taakse piiloon. On suuri vaara tehdä itsestään pelle. Toisaalta äidinkielellään on mahdollista sisällyttää tekstiin sellaisia nyansseja, jotka eivät englanniksi onnistu. Ne myös aukeavat yleisölle paremmin. Tarkoitan tässä tapauksessa esimerkiksi yhteiskunnallisia viittauksia. 2012:sta löytyykin paljon pieniä poliittisia kommentteja. Ensisinkussa Tanssi tai kuole mainitaan Arkadianmäen apinatarha. Suorasanaisin selvitys on markkinatalouden ja kapitalismin vastainen Rahavaltakunta. Siihen Alasuutari suhtautuu jälkeenpäin hieman varautuen. ­ Se on kärjistys. Ajan myötä sanoitukset olisivat saattaneet hieman lientyä. Nimen, musiikkityylin ja sanoitusten kielen vaihtaminen ovat valtaisa muutos. Tanssi tai kuole -bii- sin saamaa vastaanottoa voi kuitenkin pitää positiivisena. Se on soinut aktiivisesti radiossa ja Youtubessa se on kuunneltu jo noin 70 000 kertaa. ­ Erityisesti Internet-suosiosta olen kikseissäni. Se osoittaa selvemmin, että ihmiset ovat hoksanneet jutun, jota me ollaan tekemässä. Brighboyn ajoista sosiaalisen median merkitys bändeille on koko ajan vain kasvanut, Alasuutari iloitsee. Oliko muutos siis kannattava? ­ Onhan tässä riskinsä. Isoveli on herättänyt myös vihareaktioita, jotka Brightboylle olivat tuntemattomia. Osa vanhoista faneista lähtee varmasti uuteen kelkkaan, toiset pudottautuvat pois. Niiden, jotka eivät ole tehneet meistä vielä lopullista päätöstä, kannattaa tulla keikalle. Niillä bändin uusi luonne aidoimmin ilmenee. « SUE » 17 « NRO. 2
• » MAAGISTA HAASTATTELU TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVA KERTTU MALINEN SUE » 18 « NRO. 2
• A REALISMIA Pariisin kevät on noussut kuin varkain suomalaisten uudeksi kansansuosikiksi. Kaiken takana on vaatimaton mies, jonka sävelkorva hämmästyttää. ­ tiedätkö, minua potuttaa ihan suunnattomasti, kun Pariisin kevättä sanotaan fantasiamusiikiksi. Siitä tulee mieleen kappaleet, joissa lauletaan lohikäärmeistä ja muista vastaavista asioista. Aivot Pariisin Kevät -yhtyeen taustalla, Arto Tuunela, syö aamupalaa Helsingin Kalliossa orgaanista ruokaa tarjoilevassa kahvilassa eikä selvästikään yhdy näkemykseen siitä, että yhtyeen musiikissa olisi fantasiaelementtejä. ­ Okei, onhan tämä minun oma vikanikin, kun annoin uusimmalle levylle nimen Kaikki on satua. No, miltä kuulostaisi maaginen realismi? ­ Ihanaa! Tuon voin allekirjoittaa paljon paremmin. Kyse on siitä, että todellisuudesta laulaessaan pitää käyttää mielikuvitusta eikä kertoa vain siitä, mitä näkee. Olen yrittänyt nyt lähiaikoina aloittaa kahta kirjaa José Saramagolta, joka lasketaan tuon maaginen realismi - tyylisuunnan edustajaksi, mutta sen kieli on vaan sellaista... pidän esimerkiksi Oikukkaan kuoleman ja Kertomus näkevistä -kirjojen tunnelmasta, mutta ne ovat silti jääneet minulta kesken. Saramagon tyylissä on satumaisuutta, mutta se on samalla sellaista leppoisan tarinoivaa. Pidän siitä. Tuunelan puhetyyli ja ulosanti on vastakohta Saramagon rönsyilevälle ja parhaimmillaan sivujen mittaisille lauseille. Hän miettii usein vastauksiaan tuijottaen kahvilan ikkunasta lumiseen tyhjyyteen, vastapäisen keskiolutkuppilan sisälle, joka aamulla ammottaa tyhjyyttään. ­ Myös Bret Easton Ellisiä olen lukenut paljon. Luin juuri häneltä teoksen Less than Zero (Alta nollan), ja rakastin sitä: hän osaa luoda täysin omanlaisensa maailman, jossa ei kuitenkaan tapahdu oikeastaan mitään, ja tarina on täysin sivuroolissa. AINA TEKEMISTÄ pariisin kevät on noussut neljässä vuodessa suomalaisen popmusiikin huipulle kahdella albumilla. Vuonna 2008 ilmestyi Meteoriitti, joka hämmensi ilmestymisvuotenaan puhtaalla popmusiikilla, jota oli mahdoton luokitella mihinkään kategoriaan. Toisaalta siinä oli Leevi & the Leavingsin melankoliaa, toisaalta kaikuja nykyteknologian avulla työstetystä brittiläisestä laajakangasmusiikista, jota esimerkiksi Doves edustaa. Tuunela kuitenkin kiistää jälkimmäisen vaikuttaneen mitenkään yhtyeen musiikkiin. ­ Broidi on ehkä joskus suositellut Dovesia minulle, mutta en ole koskaan ottanut työkseni kuunnella sitä. Taidan olla muutenkin meidän bändissä se ainoa kaveri, joka ei kuuntele musiikkia niin paljon kuin haluaisi. Jotenkin sitä on olevinaan aina jotain muuta tekemistä, esimerkiksi juoksemisella kuntoaan ylläpitävä Tuunela kertoo. ­ En oikeasti tiedä, mistä se johtuu. Minulla on tällä hetkellä muutenkin sellainen vaihe elämässäni, etten oikein ehdi rauhoittumaan kunnolla. Minulla asioista innostuminen on kausittaista. Joskus tekee mieli lukea todella paljon, kun taas joskus keskittyminen johonkin kirjaan tuntuu täysin mahdottomalta ajatukselta. Joskus taas on sellaisia hetkiä, että on aivan pakko katsoa The Wireä dvd:ltä liki pakkomielteisesti. Pariisin kevään musiikki on raikas tuulahdus Amelie-elokuvaa ja Guillermo del Toron arkipäivästä ponnistavaa taianomaisuutta kaiken niin suomalaisen ankeuden keskellä. Tuunelan sanoitukset kuitenkin osaltaan sotivat yhtyeen musiikkia vastaan: ne ovat vähäeleisiä, arkipäiväisiä huomioita parisuhteista, vanhenemisesta ja ylipäänsä elämästä , aina kuitenkin hieman vinosta näkökulmasta katsottuna. Pariisin kevät onkin vastakohtaisuuksien musiikkia: suurta äänimaisemaa, joissa esiintyy pieniä, mutta omassa maailmassaan tärkeitä ihmisiä. Vähän kuin The Wiressä, jossa huumediilerit ovat oman ympäristönsä keskipisteitä. ­ Alunperin aloimme katsoa sarjaa yhdessä tyttöystäväni kanssa, mutta hän putosi kyydistä todella nopeasti: minulle tuli sarjaan sellainen pakkomielle, että minun oli pakko valvoa aamuneljään saakka ja katsoa sitä jakso toisensa perään. Olin aivan totaalisen koukussa siihen. lion kaupunginosassa asuvalta mieheltä, jolla nyt vain sattuu olemaan ylivertainen sävellyskynä verrattuna 99 prosenttiin niistä muusikoista, jotka haluavat huipulle. Ei kumireleitä päällä, ei nahkahousuja jalassa ja farkkuihin peitotut jalat tukevasti maassa. Carharttin takkikin on tunnistettava vain siksi, että omistin itse joskus samanlaisen. Pohjatyö on siis tehty huolella, ja edelliset albumit ovat myyneet tasaiseen tahtiin. Ne eivät ole olleet mitään jättimäisiä listapommeja, mutta Pariisin keväästä on tullut kuin varkain yksi tämän kevään potentiaalisista yllättäjistä. Kolmosalbumi Kaikki on satua ilmestyy helmikuussa. Edelliset levyt ovat myyneet tasaiseen tahtiin, ja saattaa olla todellisen läpimurron aika. Tuunela kieltää jyrkästi suunnitelleensa sen kummemmin mitä tekee, mikäli Kaikki on satua löytää tiensä ykkössijalle. ­ Totta kai toivon, että levy menestyisi hyvin. Yritän silti suhtautua mahdollisimman pessimistisesti sen vastaanottoon. Korkealta pilvilinnoista putoaminen on paljon veemäisempää kuin tupsahtaminen alas polven korkeudelta. Toisaalta olisi kyllä tyylikästä aloittaa sellainen kuukauden mittainen dokausputki ykkössijan kunniaksi. Heilutella setelinippuja ja kertoa kansalle baareissa että tuli tuossa tehtyä vähän levy, hän nauraa. ­ Vakavasti: sinä päivänä kun levy ilmestyy me ollaan treeneissä, ja viikko siitä eteenpäin kun listatilastot julkaistaan meillä on treenit. En ole edes ajatellut asiaa sen tarkemmin. Kuinka suomalainen vastaus voikaan olla: samaan aikaan toiveikas, ja samaan aikaan kyyninen. Realistinen, voisi joku tokaista ­ pessimistinenkin: enemmän Ellisiä kuin Saramagoa. « PE 16.3. YO-TALO, TAMPERE " Korkealta pilvilinnoista putoaminen on paljon veemäisempää SOITTAJAN PIENI KULMA ariisin keväässä soittaa osaavia muusikoita. Bändissä ovat Rubikin Artturi Taira ja Jussi Hietala, omaa yhtyettään pyörittävä Antti Pouta ja Ilari Kivelä, joka soitti Tuunelan kanssa Major Label -yhtyeessä jo ennen Pariisin Kevään olemassaoloa. Rumpalina yhtyeessä toimii tällä hetkellä myös Iconcrashin riveissä soittava Reko Aho. Artturi Taira, millainen Arto Tuunela on bändiliiderinä? ­ Arto on tehnyt laulut, joten me toteutimme hänen ideoitaan. Toki keksimme niihin myös omia pieniä kulmia, mutta Pariisin keväässä vallitsee valistunut diktatuuri. Niin sen pitää ollakin, onhan Pariisin Kevät Arton yhtye. Mihin Pariisin Kevään suosio mielestäsi perustuu? ­ Arton tekemisessä on mukana sellaista tekemisen riemua. Hänen musiikissaan ja persoonassaan on myös jotain vilpitöntä. Ja ovathan Pariisin kevään laulut ja sanoitukset ensiluokkaisia. Onko Pariisin kevään ja Rubikin välillä mielestäsi minkäänlaisia yhtäläisyyksiä? ­ Hahmotan aina musiikin sen parissa työskentelevien ihmisten ja prosessin kautta, en niinkään musiikkityyliä ajatellen. Niin Rubikissa kuin Pariisin keväässäkin musiikkia tekee tiivis ja hyvähenkinen porukka. Joku voisi sanoa, että molemmissa yhtyeissä voidaan tilanteet kääntää altavastaajan asemasta vähintään tasapeliin tai jopa kolmen maalin voittoon. Oletteko koskaan miettineet, kuinka suosittu yhtye Pariisin kevät olisi, jos se olisi tehnyt musiikkinsa englanniksi? ­ Äh, ei tuollaista voi miettiä. Tuota pitäisi kysyä Artolta. Kyse paljon myös tuurista. Kaikki on toki mahdollista, joten miksipä Pariisin Keväästä ei voisi kasvaa vaikka maailman isoin yhtye? Ei se ole ainakaan kappaleista kiinni. Ja kuka sitä tietää, mitä Arto on siellä studion syövereissä yksinään ollut tekemässä!, Taira vitsailee. P SUE » 19 « NRO. 2 kuin tupsahtaminen alas polven korkeudelta. EI DOKAUSPUTKEA vuonna 2010 ilmestyi Astronautti, joka muistetaan parhaiten Tämän kylän poikii -hitistä. Kun Pariisin kevät avasi keikkailu-uransa tuon vuoden Ilosaarirockissa, monet paikalla olleet yllättyivät totaalisesti: YleX-teltta pursuili väkeä, ja etenkin Tämän kylän poikii sai sellaisen vastaanoton, ettei sitä yhtyekään osannut villeimmissä kuvitelmissaankaan odottaa. Koko teltta lauloi mukana, ja Suen live-arviossa Jari Mäkelä kertoi liikuttuneensa kyyneliin. Hurmoshenkisistä keikoista huolimatta Tuunela saa olla kaduilla vielä rauhassa. Keikan jälkeen saattaa joku tulla aina silloin tällöin nykäisemään hihasta, mutta siihen se miehen sanojen mukaan oikeastaan jääkin. ­ Ei sitä oikein muuten tapahdu. Mutta ei minulle mitään sitä vastaankaan ole ­ totta kai sellainen lämmittää sydäntä! Aamupalaa mutustellessaan Tuunela vaikuttaakin aivan tavalliselta kolmekymppiseltä Kal-
• CHECK OUT! BAND INFOS, MERCHANDISE AND MORE: WWW.FACEBOOK.COM/NUCLEARBLASTEUROPE WWW. NUCL EAR BL AST. « NRO. 2 DE SUE » 20 NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader!