Yrittävä Maaseutu 1/2018

Yrittävä maaseutu MENEST YSTARINOITA YRIT TÄMISESTÄ Hyvinvoinnin eväät saadaan alueen vahvuuksista 04 Pontikkapitäjässä valmistetaan nyt myös luomuginiä 08 Biokaasusta lisätuloja ja maaseudun elinvoimaa? 25 Luksustelttailu on elämys 34
2 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Arvoisa yrittäjä, PÄÄKIRJOITUS O letko aloittamassa yritystoimintaasi, kehittämässä tai laajentamassa sitä? Olemme koonneet tähän lehteen neljän ELY-keskuksen alueilta (Eteläja Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala) tarinoita yrityksistä, jotka ovat saaneet maaseuturahaston tukea yritystensä tärkeissä käännekohdissa. Esimerkit ovat neljän teeman alla: ruoka ja elintarvikkeet, matkailu, biotalous ja monipuolinen maaseutuyrittäjyys. Esimerkeistä voitte todeta, että tukemme kohteena voivat olla hyvin monenlaiset toimialat ja tuemme yritystoiminnan erilaisia kehittämisvaiheita. Maatalous tarvitsee tuekseen muuta yritystoimintaa ja monipuolinen yritysrakenne on maaseutualueiden elinvoimaisena säilymisen ehto. Innovatiiviset palvelut, tuotteet ja toimintatavat sekä sähköinen liiketoiminta ovat tänä päivänä käytettävissä olevia keinoja yritysten toiminnan kasvuun ja kannattavuuden lisäämiseen. Verkostoitumisesta on puhuttu jo pitkään, mutta kiihtyvänä globalisaation aikana sen arvo on korostunut monella toimialalla ja yli toimialojen. Esimerkiksi matkailun ja elintarviketuotannon toimialoilla syntyy helposti järkeviä ketjuja ja toinen toistaan tukevia tuoteryhmiä. Elintarviketuotannon ja matkailun tulisikin löytää toisensa paremmin, jotta voimme tarjota matkailijoille maakuntiemme parhaista raaka-aineista tuotettuja herkkuja. Myös metallija biojalostusalat ovat aloja, joilla verkostoituminen saattaa avata suoraan jopa kansainväliset markkinat. Maaseuturahaston yritysryhmän kehittämisavustus on hyvä työkalu kehittää yritysten välistä yhteistyötä, yhteisiä tuotteita tai palveluita tai luoda esimerkiksi yhteinen laatujärjestelmä. Vaikka painopiste kyseisessä hankkeessa on yhteisellä kehittämisellä, myös yrityskohtainen tuotekehitys tai liiketoimintaosaamisen kehittäminen on mahdollista. Kokeilu uuden tuotteen tai markkina-alueen testaamiseen tai investointien toteutettavuuden selvittäminen ulkopuolisen asiantuntijan avulla kysyy oman työn lisäksi rahallista panostusta. Yrityksen laajentaminen vaatii yleensä investointeja niin toimitiloihin kuin tuotantovälineisiinkin. Niiden toteuttaminen ilman ulkopuolista rahoitusta on usein lähes mahdotonta. Työvoimapulasta kärsivällä toimialalla robottien hyödyntäminen voi tuoda pelastuksen yrityksen jatkomahdollisuuksille ja menestymiselle alalla. Toiminnan kehittäminen takaa yritykselle pitkäjänteistä kilpailukykyä ja alueellemme valoisan tulevaisuuden. Meidän intressimme on mahdollistaa yritysten kasvu ja siten työllisyyden lisääntyminen, joten ota rohkeasti yhteyttä alueesi ELY-keskuksen asiantuntijaan yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. Eija Äärilä maaseutuasiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskus Kolumni Hyvinvoinnin eväät saadaan alueen vahvuuksista ruoka ja elintarvikkeet Erikoistuminen valttikorttina Konditoria Malmbergissa Teeleipominen ja -ruokailu tekevät tuloaan Pontikkapitäjässä valmistetaan nyt myös luomuginiä Yhteistyössä on voimaa Hiilijalanjälkeä vähentävä ”makkarapakkaus” hilloille Mistä keksitään 200 uutta puutavaraautonkuljettajaa? Sisältö 04 05 06 08 09 10 11 26 28 20
3 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U matkailu Yhteistyöllä jatkoa matkailusesonkiin Puumalassa Seikkailua Leppävirralla Hiljaisuus houkuttaa matkailijoita Yrittäjät matkailijoiden palveluksessa Ministeriön terveiset kestävää kehittämistä yritysten yhteistyöllä Mikä on yritysryhmä? Näin kokoat yritysryhmän! Elävä maaseutu avautuu kokemalla Vaatimattomasti maailman kaunein Pihtiputaan mummo breikkaa biotalous Liperissä purustakin tehdään bisnestä Biokaasusta lisätuloja ja maaseudun elinvoimaa? Biotalouden ytimessä monipuolinen maaseutuyrittäjyys Arskan Kone Oy on paikallinen menestystarina Lumohukka tuo luonnon sisätiloihin Sisältö ratkaisee – höpinästä konkretiaan Himaharjussa ollaan kuin kotonaan Kokeilurahoitus Kokeilulla idea lentoon Luksustelttailu on elämys Insinöörin kaipuu luovaantyöhön 14 15 16 18 19 20 22 23 24 25 26 28 29 30 32 33 34 35 TÄSSÄ LEHDESSÄ 12 14 06 28 08 09 16 Kustantaja/Julkaisijat: Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset Päätoimittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus Henna Huovinen Eija Äärilä Toimitusryhmä: Etelä-Savon ELY-keskus ja viestintähanke: Maaseutukuriiri, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus ja viestintähanke: HighwaySavo, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja viestintähanke: Maakaista. Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto X Oy Paino: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Painosmäärä: 21 727 kpl Kannen kuva: Camp Land 12
4 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Hyvinvoinnin eväät saadaan alueen vahvuuksista sista ja tarpeista lähtien. Näin tulee olemaan myös maakuntauudistuksen jälkeen. Uudistuksessa 18 maakuntaan siirtyy tehtäviä yli 400 julkiselta toimijalta. Hallinto yksinkertaistuu merkittävästi ja hallintoportaiden määrä vähenee. Muutos on kuitenkin historiallisen suuri, ja sen keskellä on pidettävä huoli hyväksi havaittujen toimintamallien siirtymisestä. Lähes kaikki maaja elintarviketalouden, maaseudun kehittämisen ja luonnonvaratalouden tehtävät siirretään nykyisestä aluehallinnosta ja kunnista maakuntiin. Tämä merkitsee lähes 2 000 henkilön siirtoa maakuntien työntekijöiksi. Keskushallintoon eli uuteen Ruokavirastoon on siirtymässä alle 20 henkilöä. Maakuntien ruokaja luonnonvarasektori on vastuussa erittäin laajasta ja valtakunnallisesti elintärkeästä tehtäväkokoS uomi on kasvun tiellä ja merkittävä osuus tästä kasvusta tulee maaseudulta. Kuten viime syksynä Leppävirralla järjestetty Maaseudun superviikonloppu, Maaseutuparlamentti osoitti, maaseutu on moninaisten mahdollisuuksien paikka. Maaseutuparlamentti herätti keskustelun siitä, osataanko maaseudun tarjoamia ratkaisuja hyödyntää. Erityisesti biotalouden resurssit sijaitsevat voittopuolisesti maaseudulla ja siihen liittyvä yritystoiminta on useimmiten tiettyyn paikkaan sidottua. Maaseutuparlamentti onnistui komeasti tavoitteessaan nostaa maaseudun aiheet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Teemat levisivät totutun maaseutupiirin ulkopuolelle, ja saattoipa joku keskeinen maaseudun kehittäjäkin havahtua miettimään, hyödynnetäänkö oman alueen vahvuudet täysimääräisesti. Keskustelua nostattaneita teemoja ovat erityisesti yritystuet ja maakuntauudistus. Syksyn budjettineuvotteluissa hallitus päätti perustaa parlamentaarisen työryhmän yritystukien uudistamiseksi. Tämän lehden ilmestymisen aikaan olemme viisaampia työryhmän tuloksista, mutta nyt jo tiedetään että keskustelu yritysrahoituksen ympärillä jatkuu. Tuokaa esiin omat menestystarinanne, joissa maaseudun yritysrahoitus on ollut mukana avittamassa. Synnytetään myös uusia tarinoita. Maaseudun yritykset edistävät toiminnallaan maaseudun työllisyyttä ja elinvoimaa ja sitä kautta koko Suomen hyvinvointia. Maatalouden ulkopuolisesta yritystoiminnasta on muodostunut myös maatiloille merkittävä tulonlähde. Ilman maaseudun yritysrahoitusta suurin osa investoinneista olisi jäänyt toteutumatta tai investoinnit olisi toteutettu suppeampina ja hitaammalla aikataululla. Rahoitus rohkaisee myös yksityisiä investointeja. Yritysrahoitus on osa Suomen EU:lta saamaa maaseudun kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta, joka kannatta käyttää tarkoin hyödyksi. Maaseutuohjelma on keskeinen työkalu, jolla maakunnat voivat kehittää kasvua ja hyvinvointia omista vahvuuknaisuudesta. Maakunnat ovat avainasemassa näiden tehtävien hoidossa. Ruokaja luonnonvarasektori on merkittävä niin aluetaloudellisesti kuin valtakunnallisesti. Maatalouden suorien EU-tukien ja maaseudun kehittämisvarojen osuus Suomen kaikista EU-tuloista on yli 70 prosenttia eli keskimäärin 864 miljoonaa euroa vuodessa. Maaja metsätalousministeriön sektorin EU-tuet ja kansalliset tuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Jatketaan hyvää työtä, jolla EU:n tuoma vipuvoima saadaan muutettua maaseudulla työpaikoiksi, paremmiksi palveluiksi ja puhtaammaksi ympäristöksi. Siitä on etua jokaiselle suomalaiselle. Jari Leppä maaja metsätalousministeri KOLUMNI K uv a: Va lti on eu vo st on ku va pa nk ki
5 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U RUOKA JA ELINTARVIKKEET Erikoistuminen valttikorttina Konditoria Malmbergissa TEKSTI JA KUVAT HANNAKAISA MARKKANEN Kuopion maaseutualueella Maaningalla sijaitsevassa Konditoria Malmberg Oy:ssä valmistuvat niin konditoriatuotteet kuin leivät ja sämpylätkin. Yrittäjä Sami Malmberg on kondiittori jo toisessa polvessa. Konditoria on perheyritys, jossa toimitusjohtajana olevan Samin lisäksi toimivat hänen kaksi veljeään. Neljäs pitää Malmbergin Kahvilaa Kuopion keskustassa. O len ollut täällä oikeastaan 12-vuotiaasta lähtien. Nykyinen työhuoneeni on minun entinen huoneeni, Malmberg nauraa. Entinen omakotitalo on vuosien saatossa muuttunut kokonaan leipomoksi. -Olen ollut yrittäjänä vuodesta 2000 lähtien ja olemme tehneet erilaisia remontteja ja investointeja. Nyt vasta kuulin maaseuturahastosta tätä remonttia suunniteltaessa. TE-toimistosta minut ohjattiin maaseuturahaston piiriin, Malmberg kertoo. Erillinen tila gluteenitonta varten Lainsäädäntö edellyttää erillistä tilaa gluteenittomien tuotteiden valmistukseen, jotta niitä voidaan markkinoida gluteenittomina. Uudet tilat remontoitiin nykyisestä kiinteistöstä sopiviksi, ja entisestä tilasta on jäljellä vain ulkokuori. -Saimme maaseuturahastosta investointitukea muutostöihin ja myös uusiin koneisiin ja laitteisiin, kuten leipomouuniin, kaulauskoneeseen ja kylmälaitteisiin. Kustannukset pidettiin kurissa sillä, että teimme paljon itse. Saimme 35 % investointitukea noin 100 000 euron Luontaisesti gluteenitonta myös verkkokaupasta Leipomoala on murroksessa ja monet alan yritykset ovat lopettaneet toimintansa. Malmberg on pärjännyt kilpailussa konditoriapuolen ansiosta. Täytekakut ja perinteiset leivokset tekevät edelleen hyvin kauppansa. -Konditoriapuoli on meillä todella vahva. Me pyrimme tekemään sellaisia tuotteita, mitä ei linjatuotannosta saa Pyrimme tekemään sellaisia tuotteita, mitä ei linjatuotannosta saa – ja teemme käsityönä. – ja teemme käsityönä. Gluteenittomalla puolella olemme siirtyneet luontaisesti gluteenittomiin jauhoihin. Lisäksi meillä on joustavat kuljetukset ja toimitamme itse paitsi Maaningalle myös muualle Kuopioon, Siilinjärvelle ja Iisalmeen saakka, Malmberg kertoo. Kovasta kilpailusta huolimatta leipomopuolelta löytyy selkeä asiakkaiden suosikki, jota myydään myös lähialueen K-kaupoissa. -Ykkössuosikki leipomotuotteista on meidän tumma moniviljaleipä. Ne häviävät ensimmäisenä omasta myymälästä, Malmberg sanoo. -Konditorian ja kahvilan lisäksi meidän tuotteitamme saa myös verkkokaupasta gluteenittomia tuotteita myöten, Malmberg summaa. >> www.konditoriamalmberg.com KATSO VIDEO In ve st oin ti In vestoin ti remonttiin, joten summa on merkittävä, Malmberg sanoo. -Olen todella tyytyväinen maaseuturahaston apuun. Uusi tila mahdollistaa myös tuoreiden gluteenittomien tuotteiden leipomisen ja tavoitteena on, että palkkaamme uuden työntekijän kokopäiväisesti leipomaan pelkästään gluteenitonta, Malmberg kertoo.
6 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U TEKSTI JA KUVAT TIINA JUDÉN yrittäjän mukaan vielä kokeilematta. Hankerahoitusta Rajupusu Leader ry:ltä saanut opetuskeittiö on jo nyt kovassa käytössä yrityksen omiin tarpeisiin, sillä TeaHousessa kaikki tehdään alusta asti itse. Kevään aikana tarkoitus on markkinoida keittiössä pidettäviä vierailevien kokkien kokkikouluja yritysten tykypäiviin tai vaikkapa polttariporukoille. Tällä hetkellä keittiössä häärää kaksi TeaHousen henkilökuntaan kuuluvaa naista. Anni Tuokko leipoo pullaa teehuoneen tiloissa pidettäviä lauantain syntymäpäiväjuhlia varten. Päivi Nykänen taas valmistelee hampurilaisia teehuoneen hampurilaisaiheista teemailtaa varten. Restauroitu maalaiskeittiö on keskieurooppalaistyylinen. Investointi oli niin iso, että se olisi suuruutensa takia oikeastaan pitänyt olla ELY-keskuksen rahoittama. Nyt hanke meni kuitenkin Leader-rahoituksena, koska hanke aloitettiin Juvalla eikä sitä haluttu siirtää kesken ELY:lle. Grotenfelt-Paunonen kiittää Rajupusun avuliasta ja neuvovaa henkilökuntaa. Teetrendi on edelleen vahva ja nouseva maailmalla. Suomen ainoa englantilainen teehuone sijaitsee Juvan kauniissa maalaismaisemassa. Samassa pihapiirissä toimii luomumaitotila pihattoineen. T eaHouse of Wehmaisin valikoimissa on 100 teemakua. Yhtenä lauantaina kuukaudessa teehuoneella saa herkutella scones-buffetissa. Teehuoneen omistaja Anna Grotenfelt-Paunonen on opiskellut Uppsalassa ja ihastunut siellä brunsseihin. Scones-buffet tarjoaa vaihtoehdon brunssille. Teemenu mahdollistaa ihastuttavan makeiden leivonnaisten tai suolaisten herkkujen tilaamisen teen oheen. Erilaiset salaattivaihtoehdot taas voivat tehdä teehetkestä ruokaisamman. Kiireinen voi napata mukaansa Take Away teen. Yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunonen on kartanon tyttöjä ja uskoo, että teetrendi jatkaa vahvaa kasvuaan. Teestä voi jalostaa mitä vain. -Meillä on vielä kehitettävää, paljonkin. Hyödyntämättä ovat esimerkiksi teedrinkit, joita voisi ajatella tarjoiltavaksi ensi kesänä. Lisäksi suomalaisille ovat täysin uutta tea tasting, teeruokailu ja teeleipominen, sanoo Grotenfelt-Paunonen. Teehuone toiminnan sydämenä Teehuone tuntuu olevan siis kaiken toiminnan sydän. Yrittäjän sydän sykkii ruualle ja siksi Grotenfelt-Paunonen on aloittanut työnsä ohessa kokkiopinnot. -Teecocktailit ovat kuuma trendi maailmalla ja siksi ensi kesänä toteutettava haave meilläkin. Teemaillallinen kolmen ruokalajin menulla voisi käsittää muun muassa Sencha-teessä keitettyä lohta. Teetä voi käyttää myös marinoinnissa, kertoo Grotenfelt-Paunonen. Myös Downton Abbey -illallinen teemaan pukeutuneine tarjoilijoineen on -Aina vastattiin, selvitettiin ja neuvottiin eteenpäin. Etenkin alussa minulla oli haasteita Hyrrä-palvelun kanssa. -Mielestäni on kaksi asiaa, miksi hankkeet kannattavat. Yksi on se, että voi kattavammin tehdä investointeja, joita yrittäjä tarvitsee. Toinen on rahoitus, jotta yrittäjä saa nopeammin maksettua investoinnin pois. Yrittäjällä tärkeä rooli välillisten työpaikkojen luojana Wehmais Deli&Deco on Anna Grotenfelt-Paunosen myymälä Wehmaan kartanon miljöössä. -Myymälä ei ole perinteinen tilamyymälä, vaan kokeiluja ja makuja alueellisilta tuottajilta ja tekijöiltä. Siellä on sekä maalaisettä käsityöläistuotteita. Pidän tärkeänä sitä, että yritykseni luo työtä myös välillisesti. Lisäksi minulle on tärkeää koko maakunnan maine ja kehitys. Grotenfelt-Paunonen kertoo löytäneensä esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin järjestämiltä lähituottajamarkkinoilta syötäviä suomalaisia kukkia. Ilman lähituottajamarkkinoita hän ei olisi tiennyt, että hänen kaipaamiaan raaka-aineita löytyy näinkin läheltä, eräältä savonlinnalaiselta puutarhalta. Saan hirmuisesti voimaa maaseudusta ja minusta on tärkeää, että maaseutu tarjoaa laadukkaita palveluja. >> Anni Tuokko leipoo syntymäpäiväjuhlia varten TeaHousen uudessa eurooppalaistyylisessä opetuskeittiössä. Teeleipominen ja -ruokailu tekevät tuloaan RUOKA JA ELINTARVIKKEET
7 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U wc remontoitiin vasta alkukesästä. Grotenfelt-Paunonen näkee kehittämisen mahdollisuuksia myös ruuan esillepanossa, uudistuvissa kattauksissa ja pöytien koristeluissa. Myös koulutus on tärkeää. -Me olemme mieheni kanssa hyvin työorientoituneita ja haluamme kehittyä ja kasvaa kaikessa. Se tarkoittaa, että myös kyllästymme helposti jos työssä ei ole riittävästi haastetta, joten pitää uudistua koko ajan. Anna Grotenfelt-Paunonen on mukana suunnittelemassa myös ruokamatkailustrategiaa Mikkelin Miksei-kehitysyhtiön ja viiden muun yrityksen kanssa. Tämä liittyy Visit Saimaa Lakeland Finland -hankkeen alihankkeeseen Saimaa Gastronomy. Osalla tämän verkoston yrityksistä on jo D.O. Saimaa -alkuperäNuori yrittäjä pitää alueellisuutta ja maaseudun kehittämistä tärkeänä asiana, oikeastaan sydämenasianaan. -Saan hirmuisesti voimaa maaseudusta ja minusta on tärkeää, että maaseutu tarjoaa laadukkaita palveluja. Kaiken ei tarvitse olla kaupungissa. Lisäksi perhe on meidän yrittämisen vahvin lenkki. Se velvoittaa, mutta antaa myös jeesiä joka suuntaan. Yrittäjän mielestä on ehdotonta käyttää paikallista henkilökuntaa ja palveluntarjoajia Juvalta. Verkostoituminen erilaisten osaajien kesken kehittää myös toiminnan monipuolisuutta. Maalaiskeittiöidea tulee Keski-Euroopasta Maalaiskeittiön hyödyntäminen tykytoiminnassa voisi mahdollistaa yhteistyötä esimerkiksi paikallisen voimauttavan valokuvauksen kurssin tai joogakurssin pitäjän kanssa. Yritystoiminta on vain omista tavoitteista ja innosta kiinni. Etenkin ravintola-alalla pitää muuttua koko ajan, vähintään kolmen vuoden syklillä. Teehuoneen kaksi teekammaria ja naisten Teecocktailit ovat kuuma trendi maailmalla. merkki. Joka tapauksessa kaikki tarjoavat ruokaa puhtaista raaka-aineista ja suurella Saimaan sydämellä valmistettuna. Matkailussa hypetetään nyt Suomea -Nyt hypetetään Suomea. Matkailu on muutenkin kehittynyt kymmenen vuoden aikana valtavasti Etelä-Savossa. Nyt ollaan huipulla. Saimaa on ainutlaatuinen vesistö. Visit Finland ja Matkailun edistämiskeskus MEK ovat tehneet monta vuotta töitä sen eteen, että tämä kaikki saadaan maailmalle. Kanada ja Suomi ovat vastikään luokiteltu maailman turvallisimmiksi ja tasa-arvoisimmiksi maiksi. Lisäksi meillä on hyvä ilmanlaatu ja bonuksena eksotiikka. Kylmä kesä on ilmastonmuutoksen aikana hyvä kilpailuvaltti. Suomessa on hyvät kulkuyhteydet ja kalleuskaan ei ole enää EU:n myötä ongelma. >> www.teahouse.fi >> Anna Grotenfelt-Paunonen johtaa Suomen ainoaa teehuonetta Juvalla. Valikoimissa on yli 100 teemakua. RUOKA JA ELINTARVIKKEET In ve st oin ti In vestoin ti
8 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Pontikkapitäjässä valmistetaan nyt myös luomuginiä TEKSTI ANNA-MARIA HÄMÄLÄINEN KUVA ANTERO LEHIKOINEN Ginissä maistuu katajanmarjan lisäksi muun muassa minttu, vadelman lehti sekä rosmariini – kaikki tietenkin luomua. Pontikan valmistuksesta kuuluisa Kitee tulee tunnetuksi maailmalla nyt myös ginistä. Käsityöläis-luomuginiä valmistava Northern Lights Spirits Oy on ponnistanut ruppovaaralaisesta autotallista kansainvälisille markkinoille. Y rittäjä Moritz Wüstenberg päätyi alkoholialalle koulutuksen ja sukujuurien innoittamana. Opiskelin Lontoossa biokemian insinööriksi ja opintojen aikana mietin jo yrittäjyyttä. Mietin, mihin osaamista voisi hyödyntää käytännössä. Saksassa syntyneen ja varttuneen Wüstenbergin äiti on kotoisin Kiteeltä ja yrittäjä on myös käynyt lukion loppuun pontikkapitäjässä. Kitee on tunnettu pontikasta, oikeastaan siitä tuli ajatus, että alkoholi voisi olla sopiva juttu, suomalaissaksalainen yrittäjä kertoo. Wüstenberg aloitti ginin valmistuksen vuonna 2010 kokeilumielessä autotallissa Kiteen Ruppovaarassa. Ammattimainen ginin valmistus alkoi neljä vuotta myöhemmin, jonka jälkeen menestystä on saavutettu niin kansainvälisissä kilpailuissa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Olemme tuplanneet vientimme vuositasolla, joten totta kai täytyy olla tyytyväinen, Wüstenberg kertoo. Tällä hetkellä meitä on töissä kolme henkeä ja yritystä pyöritetään kahden autotallin lisäksi uudessa hallitilassa. Vastavalmistuneeseen hallitilaan yritys sai rahoitusta Pohjois-Karjalan ELYkeskukselta. Alkoholialalla riittää kilpailua Ginibuumi alkoi tämän vuosikymmenen alkupuolella, eikä loppua kiinnostukselle näy. Erityisesti pienissä erissä, käsityönä valmistetut alkoholijuomat ovat suosionsa huipulla. Ginimarkkinat ovat yhä kasvava ala, Moritz Wüstenberg kertoo. Mutta ala on todella kilpailtu, valmistajia on paljon. Kilpaillulla alalla raaka-aineet ovat tärkeässä roolissa. Wüstenbergin valmistamassa Kalevala Kyllähän tämä ala vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä kymmenkunta eri viranomaista valvoo meidän alaa, Wüstenberg kertoo yrittäjän arjesta. Lisämausteensa tuo luomusertifikaatin vaatimukset. Tuotteissamme on 11-13 eri maustetta tai yrttiä. Pääosin raakaaineet tulevat muualta Euroopasta, sillä luomutuotteita on saatavilla Suomesta Olemme tuplanneet vientimme vuositasolla. vielä aika vähän, yrittäjä harmittelee. Luomutyrniä saamme Joensuun seudulta, mutta esimerkiksi paikallista luomumustaherukan lehtien satoa joutuu odottelemaan vielä muutaman vuoden, sillä luomusertifiointi vie oman aikansa, hän jatkaa. Ginin lisäksi mietinnässä on myös muita tuotteita. Tällä hetkellä viskin tekeminen on lähinnä harrastuksena, mutta lonkeron tuottaminen paikallisesti kiinnostaisi. Ajatuksissa on myös ollut absintti, mutta sen markkinat ovat aika epävarmat, Wüstenberg miettii tulevan suhteen. Joka tapauksessa tuotteiden valmistus tapahtuu myös jatkossa Kiteellä, hän lupaa. >> www.kalevalagin.com RUOKA JA ELINTARVIKKEET In ve st oin ti In vestoin ti
Yhteistyössä on voimaa TEKSTI JA KUVA TIINA JUDÉN Mitä yhteistä on Puula-Särpimellä ja ravintola Kissakoskella, Vavesaaren tilalla sekä Järvi-Suomen Herkulla? Kaikki ovat Läntisen Savon yrityksiä, jotka hakevat voimaa toimintaansa yhteistyöllä. Yrittäjät ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan ProAgrian luotsaamaa yritysryhmähanketta. Y ritysryhmähankkeissa on ProAgrian yritysasiantuntija Jukka-Pekka Kerosen mukaan kaksi vaihtoehtoa. Voidaan valita tapa, jossa kehitystyötä tehdään kokonaisvaltaisesti ryhmänä miettien tai niin, että jokainen yritys kehittää omaa toimintaansa, mutta hakee myös yhteisiä hyötyjä. Tässä hankkeessa Ravintola Kissakoski ja Puula-Särvin kehittävät muun muassa yhteismarkkinointia. Nämä neljä yritystä kokivat hyötyvänsä myös mahdollisuudesta osallistua Elävä maaseutu -messuille Helsingin messukeskukseen. Elma-messut on näköalapaikka, jossa omia tuotteita tai palveluita voi tuoda tutuksi laajalti. Yritysryhmähankkeiden osalta tilanne on mielestäni nyt hyvä, toisin kuin puoli vuotta sitten. Nyt meillä on noin 10 porukkaa ryhmäytymässä, ja osa niistä on jo ryhmäytynyt. Yritysasiantuntijana Keronen ohjaa ryhmien toimintaa ja suunnittelua. Hänen kauttaan menevät myös hankkeen laskut, niiden hyväksyntä ja maksu ProAgriassa. Yritykset maksavat ProAgrialle vain osuutensa eli 25 % hankkeessa käyttämistään kehittämispalveluista. Herkullista hiivatonta ruisleipää arinauunista Järvi-Suomen Herkku Oy on yksi Läntisen Savon elintarvikkeiden kehittäjät -yritysryhmähankkeesta hyötynyt yritys. Se on Otavassa toimiva leipomo, jonka hiivatonta riihileipää tehdään sata vuotta vanhalla reseptillä taikinajuuresta hapattamalla. Arinauunissa paistettu leipä on 100 prosenttisesti ruisjauhoista leivottua ja lisäaineetonta. Uunista ulos leipää lappaa leipuri Taneli Saar. Leipä on paistunut 230 asteisessa uunissa noin 40-45 minuuttia. Ruisleivän tuoksu on huumaava. Tuotteet pakataan uutukaisiin pakkauksiin koneellisesti. Järvi-Suomen Herkun tuoreita leipiä lähtee maailmalle päivittäin noin 2000 kpl. Menekki vaihtelee sesongista riippuen. Valikoimasta löytyy muun muassa täysjyväkauraleipää ja savolaista saaristolaisleipää. Leipomoksi kuoriutunut konehalli vanhan maalaistalon navetan vieressä työllistää nyt neljä leipuria, myyntihenkilön ja yrittäjän. -Yritysryhmähankkeen myötä saimme suunniteltua juuri uudet tuotepakkaukset leivillemme. Lisäksi tämä on mahdollistanut toimenpiteitä markkinoinnin kehittämiseen. Myös muut ryhmän yrittäjät ovat tulleet tutuiksi, sanoo yrittäjä Kalle Haapanen. Marmeladeja ja kalaherkkuja Vavesaaren tilan luomuruokaa tuottava yrittäjä Taina Laitinen on ollut tyytyväinen yhteistyöhön, joka toi heille mainostoimisto Kixitin suunnitteleman uuden yritysilmeen, joka näkyy uusilla verkkosivuilla sekä tuote-etiketeissä. Laitinen on kehittänyt muun muassa vuoden luomutuotteena kolme vuotta sitten palkitun tyrnimyslin. Kangasniemellä toimivalla tilalla tehdään oman tilan marjoista myös herkullista marmeladia, mehuja ja muita paikallisia herkkuja. Ravintola Kissakoski ja Puula-Särvin toimivat saman katon alla Hirvensalmella, joten yhteistyö on ollut luonnollista jo ennen hankettakin. Historiallisessa tehdasmiljöössä toimiva gourmetravintolaan suunniteltiin yritysryhmähankkeessa uusi sisustusratkaisu, jonka myötä muun muassa valaistus uusittiin. Samalla tehtiin pientä pintaremonttia. Yrittäjä Tuija Tantun mielestä erityisesti koemarkkinointi antoi uusia ajatuksia ja potkua yritystoimintaan. Jari ja Saara Pulkkinen taas ovat jatkaneet Jarin vanhempien perustamaa kalaherkkujen jalostustoimintaa. Puula-Särvin Oy on nyt yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista kalanjalostamoista. Yritys kuuluu myös niin sanottuun muikkuverkkoon. Saimaan muikkuverkko on designbrändi, jolla rakennetaan mielenkiintoista ja värikästä, saimaalaista mainekuvaa. Joulumyynnissä näkyi selvää vilkastumista uudistuneen verkkokaupan ja verkkosivujen myötä, sanoo yrittäjä Jari Pulkkinen. >> www.jarvisuomenherkku.fi >> www.vavesaarentila.fi >> www.ravintolakissakoski.fi >> www.puula-sarvin.fi >> Taneli Saar on toiminut Järvi-Suomen Herkun leipurina jo kolme vuotta. Hän on tullut Tartosta, Virosta ja kouluttautunut Etelä-Savon ammattiopistossa. RUOKA JA ELINTARVIKKEET 9 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Y ht ei sty ö Y h t e i s t yö
10 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U RUOKA JA ELINTARVIKKEET Hiilijalanjälkeä vähentävä ”makkarapakkaus” hilloille idea kuin makkarankuoressa. Hillot ja marjavalmisteet pakataan ns. ”muovisuoleen”. Pakkauksen voi hävittää energiajätteenä polttamalla, mikä on kätevämpi kuin muovisangot, joita käytetään perinteisesti hillojen ja hillokkeiden pakkaamiseen, Vainikainen kertoo. Saimme täyden 35 % investointituen noin 100 000 € investointiin. Laiteinvestoinnin lisäksi teimme hieman myös laajennusta tuotantotiloihin. Maaseuturahasto on ollut hyvin merkityksellinen yritystoiminnan kannalta melkeinpä koko yritystoiminnan ajan, ja riskiä on uskaltanut sen turvin ottaa enemmän kuin muuten olisi tehty, Vainikainen sanoo. -Ehdottomasti teimme hyvän investoinnin ja onnistuneen pakkausvalinnan, se näyttelee yllättävän suurta roolia, Vainikainen vahvistaa. Marjavasu Oy on lähtenyt liikkeelle vuonna 1997 marjanviljelijätaustaisen Esa Vainikaisen ja yhtiökumppanin perustamana mehutehtaana, joka valmisti omista marjoista mehua. Pian kävi kuitenkin ilmi, että asiakkaat haluavat myös kotikaljasekä marjaja hedelmämehutiivisteitä, joten tehtaan tuotevalikoima laajeni niihin suhteellisen nopeasti. M eillä on töissä viisi työntekijää ja tuotantotilat sijaitsevat Vehmasmäessä Kuopion maaseudulla. Tarjoamme myös mehuautomaatteja, joita on esimerkiksi hotelleissa. Delimax-laitepalvelut ja mehut kulkevat Delimax-tuotemerkin alla, Vainikainen kertoo. ”Makkarapakkauksessa” hilloa ammattikeittiöihin Viime vuonna Marjavasu laajensi toimintaansa myös hilloihin, hillokkeisiin ja marjaja hedelmävalmisteisiin. Asiakaskuntaan kuuluvat ammattikeittiöt, kuten koulut, hotellit ja ravintolat. -Haettiin uutta asiakasmyönteistä pakkausmenetelmää, jotta hiilijalanjälki pienenisi. Kutsumme pakkausta ns. ”makkarapötköksi”, sillä siinä on sama Haettiin uutta asiakasmyönteistä pakkausmenetelmää, jotta hiilijalanjälki pienenisi. Pakkauksen voi hävittää energiajätteenä polttamalla. Globaaliin kilpailuun HoReCa-ala on hyvin kilpailtu. Marjavasun kilpailijoita ovat mm. Saarioinen, Refresco ja Eckes-Granini, joka on globaali toimija. Volyymit ovat isoja ja yrityksen kokonaistuotantomäärä on noin 300 000 kiloa vuodessa kaikki tuotteet huomioon ottaen. Raaka-aineet tulevat paitsi Suomesta myös Euroopasta ja appelsiinit Brasiliasta. -Kaikki raaka-aineet lähtevät joka tapauksessa maaseudulta, olipa se sitten Suomesta tai muualta, Vainikainen summaa. >> www.delimax.fi TEKSTI JA KUVAT HANNAKAISA MARKKANEN In ve st oin ti In vestoin ti KATSO VIDEO
11 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U vat kameran edessä kuin aamu-tv:ssä. Rekrytoinnin räjäyttävä idea keksittiin Kuopiossa, mutta se palvelee kaikkia, joilla on nettiyhteys. MessiLiven tiimi, Henna Kallinen, Ilkka Nykänen ja Väinö Vähäsarja, kutsuu työnantajia Messin studioon TE-palvelun yleisötiloihin Kuopion torin alle. Isojen ja pienten firmojen pomot esittelevät avoimia työpaikkojaan. MessiLive on työnhakijalle turvallinen tapa tutustua työnantajaan ja aistia firman fiiliksiä. Nettikatsojat ja studioyleisö voivat myös kysellä nimettöminä suorassa lähetyksessä. Porukassa myös työnhaun jännittäminen häviää. Maaseudun työt näkyvästi esille Niina Mäntyniemi tekee keväällä MessiLivessä lähetyksen, jossa kerrotaan biotalouden koulutusja työpaikoista. – Maaseudun ammatit kiinnostavat. Varsinkin aikuisten ammatinvaihtajien kaipuu aitojen asioiden ja merkityksellisen tekemisen pariin on kasvanut. MessiLive.fi on työnhaun tositeevee netissä. Sieltä voi löytyä maailman ihanin maaseudun ammatti tai koulutus. M aaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi miettii, mistä taikoa puuhuoltoon tekijöitä, puulle kuljettajia. Kuopioon suunnitellun maailman suurimman havusellutehtaan, Finnpulpin, työntekijät joutuvat pyörittämään peukaloitaan, ellei ensi vuoden loppuun mennessä löydy 200 uutta puutavarakuskia. Tekijöitä tarvitaan myös muihin puuhuollon ammatteihin, metsureiksi ja metsäkoneenkuljettajiksi. Miten löytää ihmisiä, jotka eivät pelkää pimeää ja pakkasta? – Pestasimme maaseudulla liikkuvat lomittajat, neuvojat, puunostajat, eläinlääkärit ja konekorjaajat ottamaan kuljettajapulan puheeksi koulutukseen sopivien nuorten, ammatinvaihtajien ja kuljetusalan ammattilaisten kanssa, Mäntyniemi sanoo. Työnhakijaa arvostetaan Niina Mäntyniemi etsii puuhuoltoon tekijöitä myös MessiLiven avulla. MessiLive on hyväntuulinen nettitelevisiolähetys, jossa työnhakija ja työnantaja kohtaaMessiLive-konsepti rikkoo suomalaisuuden jäyhyyden ja vaikenemisen kulttuuria, kun ihmiset saa olla anonyymina ruudun takana ja esittää juuri sellaisia kysymyksiä, kuin ovat miettineetkin. Tuomas Patjas, Naval Architect TEKSTI RIITTA ESKOLA | KUVA MARJAANA PITKÄNEN-PÄÄKKÖNEN Mistä keksitään 200 uutta puutavara-autonkuljettajaa? messilive . fi auttaa valtakunnallinen rekrytointitelevisiolähetys netissä yritykset esittelevät toimintaansa ja hakevat työntekijöitä työnhakija voi chatata kysymyksiä suoriin lähetyksiin työnhakija voi tulla paikanpäälle, studioyleisöä ei kuvata suorat lähetykset osoitteessa MessiLive.fi ja tallenteet video.messilive.fi MessiLiven tallenteissa esiintyvät mm. Ponsse, Oddy Inc, KasvisGalleria ja Recosys. Myös pienyritys saavuttaa yhdellä tv-esiintymisellä koko maan, itse asiassa koko maailman työnhakijat. >> MessiLiven studio on Apajassa, Kuopion torin alla ja Iisalmessa. Maaseutuammaattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi ja MessiLiven Ilkka Nykänen etsivät biotalouden ammatteihin tekijöitä. Sinua. Yritysten kehittämispalvelut antavat YRITYKSELLESI SIIVET Tutustu nyt! > >
12 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Yhteistyöllä jatkoa matkailusesonkiin Puumalassa Sahanlahdessa neljä vuotta. Sahanlahden emännällä, Jaanalla, on jo entuudestaan paljon kokemusta ravintolaja matkailualalta. Sahanlahden isännällä, Jannella, on myös yrittäjätausta. Jannen erityisosaamista on pitää Sahanlahden puitteet ensiluokkaisessa kunnossa. Jaana kertookin heidän työnjakonsa olevan se, että emäntä on sisällä ja isäntä ulkona. Syksyn tultua myös isännällä on aikaa sisähommille, Jaana toteaa. Yritys työllistää ympärivuotisesti yrittäjäparin lisäksi kaksi henkilöä. Kesäkaudella työntekijöitä on yli kaksikymmentä. Puumalassa kolmen matkailualan perheyrityksen yhteisenä tavoitteena on pidentää matkailukautta, luoda lisää liikevaihtoa sekä työpaikkoja. Kasvua syksylle ja keväälle tavoitellaan erityisesti ulkomaisista matkailijoista. Yritysten vahvuuksina ovat luonto, ruoka ja paikallinen elämäntapa. Tavoitteisiin pääsemiseksi yritykset hakivat yhdessä Puumalan kunnan kanssa maaseudun kehittämisohjelman mukaista tukea yritysryhmähankkeelle. Vajaa vuosi sitten aloitetun yhteisen hankkeen myötä yritystoiminta on laajentunut ja yrittäjät ovat saaneet lisää rohkeutta ja varmuutta yrittämiseen. S ahanlahti Resort Oy on Saimaan rannalla sijaitseva matkailukeskus, josta löytyy monipuolisesti palveluita: ravintoloita, monenlaista majoitusta, saunoja, ohjelmapalveluita sekä välinevuokrausta. Sahanlahden vahvuuksina ovat historiallinen sahateollisuusmiljöö ja sijainti. Asiakkaiden toiveiden mukaan majoitus voi olla vaikkapa kesäaitassa tai villassa. Sahanlahdessa on myös leirintäalue ja venesatama. Nykyinen yrittäjäpariskunta, Jaana ja Janne Kuivalainen, ovat toimineet Okkolan lomamökit ja Ravintola Niinipuu tarjoaa majoitusta ja ravintolapalvelua. Yritys sijaitsee Puumalan Niinisaaressa, jonne kuljetaan lossilla tai vesitse. Kiinteää yhteyttä ei ole. Okkola oli alkujaan tavallinen maatila. 1960-luvun lopulla nykyisen yrittäjän vanhemmat osallistuivat maaseudun sivuelinkeinoja edistävään projektiin. Projektin myötä innostuttiin rakentamaan vuokramökkejä Saimaan rantaan. Yritys kasvoi ja tehtiin sukupolvenvaihdos. Nykyinen yrittäjä Heikki Okkola aloitti 1984 ja Paula Okkola tuli kuvioihin vuotta myöhemmin. TEKSTI ANU RAATIKAINEN KUVAT SAHANLAHTI RESORT YHTEISKUVA JAANA KOMI MATKAILU Y ht ei sty ö Y h t e i s t yö
13 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Niinpä rakennettiin Hanhiniityn Paja, jossa on pajan lisäksi myös näyttelytila sekä puuverstas. Pajassa Martti antaa näytöksiä ja pitää taontakursseja ympäri vuoden. Talviaikaan seppä tekee tilaustöitä, joita lähetetään asiakkaille ympäri maailmaa aina Amerikkoja myöten. Myyntinäyttely on auki kesäisin. Hanhiniityn toinen toimiala on luontoretkeily, jossa matkailijoille tarjotaan melontakursseja, kaluston vuokrausta sekä opastettuja retkiä Saimaalle ja muualle luontoon. Tällä hetkellä on kanootteja sen verran, että kolmisenkymmentä henkeä saadaan vesille kerralla. Yrityksen ranta-alueelta löytyvät myös kanoottikatokset sekä sauna. Hanhiniitty on myös rekisteröity sosiaalialan palveluita tuottava yritys. Se tarjoaa erityisryhmille toiminnallisia palveluita, joissa hyödynnetään sekä kädentaitoja että luontoaktiviteetteja. Sanna muistaa istuneensa pienenä tyttönä kotitalonsa portailla Puumalan saaressa ja ajatelleensa: -Kun olen iso, niin tuon tänne kaikki ihmiset, joilla on paha olla, koska täällä on niin hyvä olla. -Ja sitä visiota kohti yritys on kulkenut. Yritysryhmän avulla kohti yhteisiä tavoitteita Niinisaaren yritysryhmässä on saatu paljon aikaan sekä yhteisiä että yrityskohtaisia toimenpiteitä. Yritysryhmäläiset kävivät Lapissa yhteisellä benchmarkkaus -matkalla, josta saatiin oppia hinnoitteluun sekä varmuutta tuotteistamiseen. Täällä ei ole samoja vetonauloja kuin Lapissa, mutta täällä on omanlaisensa mahdollisuudet, muistuttaa Sanna Korhonen. Yritysten välisestä yhteistyöstä esimerkkinä on Hanhiniityn Pajalla toteutettu Puukkokurssi, jonka majoitus oli Okkolan lomamökeillä. -Ilman hanketta ei varmaan olisi osallistuttu myöskään Visit Finlandin järjestämään Culture Eden -kilpailuun eikä lähdetty Meet-Finland -workshoppiin, Paula Okkola tuumii. –Parasta on avoin ideointi ja toisten sparraaminen. Kun näkee, että toiset onnistuvat ja menestyvät, niin se on meidän kaikkien etu. Hirmu kiva, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voi keksittyä omaan osaamiseen, Sanna Korhonen luettelee hankkeen etuja. Myös ryhmässä kehittäminen on antoisampaa. -On vahvistunut se ajatus, että yhdessä olemme enemmän. Emme voi kilpailla keskenämme, mutta yhdessä voimme kilpailla laajemmilla matkailumarkkinoilla ja vastata isompaan kysyntään, Sanna kiteyttää. Yritystoiminta on laajentunut ja yrittäjät ovat saaneet lisää rohkeutta ja varmuutta yrittämiseen. Mökkivuokraus on yrityksen pääelinkeino. Mökkejä on seitsemäntoista ja ne sopivat ympärivuotiseen käyttöön. Vuosien varrella asiakkailta tuli toiveita ruokapaikasta ja niin tilan kivinavettaan rakennettiin Ravintola Niinipuu, joka on avoinna kesäisin. Talviaikana yrityksessä työskentelevät Heikki ja Paula sekä yksi osa-aikainen työntekijä. Kesällä työntekijöitä on 4–5. Luonto ja kädentaidot Hanhiniitty sijaitsee myös Niinisaaressa. Yrityksen kolme toimialaa ovat metallialan yritys Sepän Paja, luontoretkeily sekä palvelut yhdistävä sosiaalinen matkailu. Hanhiniityn yrittäjät Sanna Korhonen ja Martti Malinen muuttivat Saimaan saareen vuonna 2005. Pariskunta osti vanhan autioituneen pientilan, jota ryhtyivät kunnostamaan, ajatuksenaan elää ja asua saaressa. Martti Malinen on opettaja, joka on kouluttanut eräoppaita sekä kädentaitoja. Sanna puolestaan on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä ja eräopas. Martti oli haaveillut siitä, että opettamisen sijaan voisi itse tehdä käsillään. Parasta on avoin ideointi ja toisten sparraaminen. Hankkeesta on jo ensimmäisenä vuotena ollut yrityksille myös taloudellista hyötyä. Hanke on toiminut noin vuoden ja sinä aikana kaikkien kolmen yrityksen liikevaihto on kasvanut. -Osa kehittämistoimenpiteistä on ollut taloudellisesti niin isoja satsauksia, ettei niitä olisi uskaltanut tehdä ilman hanketta, Jaana Kuivalainen kertoo. -Kasvua on tullut yllättävän paljon, Paula Okkola kertoo. –Meidän yhteistyö Sahanlahden kanssa on tiivistynyt. Viime kesänä melontaretkeily lähti kovasti nousuun ja yhteismarkkinointi ja -näkyvyys tuottivat tulosta, Sanna Korhonen iloitsee. Yrityskohtaiset kehittämistoimet Sahanlahti Resort Oy on kehittänyt hankkeen myötä sähköistä myyntiympäristöään. Marraskuussa avautui verkkokauppa, josta löytyvät matkailuja tapahtumatuotteet. Lisäksi on kehitetty hakukonemarkkinointia ja rakennettu markkinointija myyntikalentereita, Jaana Kuivalainen kuvailee. – Hanhiniityn kiinnostuksen kohde on sosiaalinen matkailu ja sitä yritämme tässä hankkeessa edistää, Sanna Korhonen kertoo. Paula Okkola on puolestaan on hankkeen myötä kokeillut uutta, jo Hong Kongissa asti tunnettua pienryhmätuotetta, Paulan Piirakkapajaa. -Olen lähtenyt mukaan sellaisiin kehittämisjuttuihin, joihin en olisi yksin uskaltautunut, Paula Okkola toteaa. >> www.sahanlahtiresort.fi >> www.okkolanlomamokit.com >> www.goosemeadow.fi MATKAILU
14 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U MATKAILU Seikkailua Leppävirralla TEKSTI HANNAKAISA MARKKANEN | KUVAT RIKU JOKINEN Sami Korventaus on tuore yrittäjä, joka perusti vuosi sitten Seikkailupuisto Leppiksen Leppävirralle. Seikkailupuisto sijaitsee Vesileppiksen läheisyydessä ja se on rakennettu luonnonpuihin rinteeseen, jonka alapuolella on järvi. Seikkailupuistot ovat kasvavassa suosiossa niin Euroopassa kuin Suomessakin. S ain kipinän seikkailupuistoon vieraillessani itse seikkailupuistossa. Leppävirralle kaivattiin uutta matkailun vahvistusta, ja niinpä ajatus muuttui teoiksi. Pari vuotta meni tähän perustamisprosessiin, leppävirtalainen Korventaus kertoo. Jokaiselle sopiva rata Seikkailupuistossa on kahdeksan erilaista rataa, ja myös harjoittelurata ennen kuin varsinaisille reiteille pääsee kulkemaan. -Harjoittelukierros otetaan ensin oppaan kanssa. Aikaa kannattaa varata pari tuntia, jotta valjaat ja kypärät saadaan puettua ja harjoittelu tehtyä. Radat on tarkoitettu 130 cm:stä ylöspäin, eli ala-asteikäisestä eteenpäin. Meillä on ratoja nuorille, perheille ja kuntoilijoille. Keväällä oli paljon työporukoita ja luokkaretkeläisiä, Korventaus selventää. Puiden välissä kulkevat radat vaihtelevat yhden metrin korkeudesta parhaimmillaan kolmeentoista metriin. -On meillä jo ehtinyt olla korkean paikan kammoisiakin, mutta yllättävän hyvin tuo harjoittelu on auttanut voittamaan omia pelkoja. Kun omaan tahtiin saa edetä, ei painostusta ole. Aina kannattaa kokeilla, eihän siinä ole kuin voitettavaa, Korventaus kannustaa. Tukea on myönnetty seikkailupuiston rakenteisiin ja turvavarusteisiin. -Turvallisuustekijät ovat tärkeitä. Koko radan ajan seikkailijat ovat kiinni vaijerissa, joten turvallisuus on huomioitu alusta loppuun saakka, Korventaus sanoo. Heinäkuu on vilkkainta aikaa Talvikuukaudet seikkailupuistossa kuluvat turvalaitteiden huoltamiseen ja markkinointiin. Huhtikuun lopulla avattavan puiston kevät näyttää täyttyvän taasen luokkaretkeläisistä ja yritysryhmistä. Kesäkuukaudet ovat vilkkaimpia. Leppis oli ensimmäisenä vuonna auki joulukuun alkuun. -Kalenteri on alkanut täyttyä kevään osalta ryhmistä. Otamme niitä myös aukioloaikojen ulkopuolellakin. Heinäkuu oli vilkkain kuukausi luonnollisesti. Meillä kävi paljon perheitä, lomalaisia sekä polttariporukoita. Odotan samaa vilskettä tällekin vuodelle. Kaikki ovat tervetulleita kokeilemaan ja haastamaan itseään seikkailuradalle, Korventaus hymyilee. >> www.seikkailupuistoleppis.fi Kyllähän investointituella on ollut suuri merkitys. Se auttoi saamaan rahoitusta myös muualta. Investointituki siivitti alkuun Seikkailupuistoa on rahoitettu maaseuturahastosta ELY-keskuksen kautta. -Kyllähän investointituella on ollut suuri merkitys. Se auttoi saamaan rahoitusta myös muualta. Prosessin edetessä ja papereita selvitellessä tuli monta asiaa vastaan, mitä ei ollut aiemmin edes miettinyt. Samalla oma liikeidea myös kirkastui eri tavalla ja tarkentui prosessin edetessä, Korventaus kertoo. In ve st oin ti P er u s t a mi n e n
Hiljaisuus houkuttaa matkailijoita TEKSTI REETA RÖNKKÖ | KUVA MARI VOUTILAINEN Minna on toinen hankkeen vetäjistä sekä nurmeslaisen Äksyt Ämmät yrityksen omistaja. Muut mukana olevat yritykset ovat Laitalan Lomat ja Puukarin Pysäkki Valtimolta, Männikkölän Pirtti Nurmeksesta sekä Karelia Cottages Rääkkylästä. Katri Vuorijoki Karelian Cottagesista on hankkeen vetäjistä toinen. Yritysryhmähankkeen varsinainen hallinnoija on elinkeinoyhtiö Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES OY. Elinkeinoyhtiön mukanaolo on tuonut helppoutta hallinnointiin sekä tietenkin tarjonnut asiantuntijuutta tuotekehitykseen ja markkinointiin. Viisi pohjoiskarjalaista matkailuyritystä laittoi pari vuotta sitten viisaat päät yhteen kehittääkseen uusia tuotteita rauhaa ja hiljaisuutta arvostaville matkailijoille. Yhteistyö johti Hiljaisuusmatkailun kehittäjät -yritysryhmähankkeen käynnistämiseen. Hankkeen kautta yritykset ovat tuotekehityksen lisäksi tehneet markkinointiyhteistyötä sekä kehittäneet omaa digiosaamistaan. Samanhenkinen yrittäjäporukka on tarjonnut toisilleen myös verstaistukea. M iltä kuulostaisi kesäyö ulkona riippumatossa vatsa täynnä hyvää ruokaa? Tai itse tuunattu kantele sekä lyhyt johdatus sen soittamisen saloihin? Pari esimerkkiä hiljaisuusmatkailun uusista tuotteista kertovat jo oleellisen mukana olevien yritysten ajatusmaailmasta. Tavoitteena on tuottaa palveluita paikallisesta luonnosta ja perinteestä ammentaen, ilman kiirettä tai moottorien pärinää. Tärkeä asia yhteiseen hankkeeseen lähtiessä oli se, että meillä kaikilla on hyvin samankaltaiset ajatukset hiljaisuudesta ja matkailusta yleensä. Tunnemme toisemme jo pitkältä ajalta ja siksi oli helppoa lähteä yhteistyöhön. Meillä oli myös yhteistä hankekokemusta, koska olimme aiemmin mukana yliopiston toteuttamassa matkailuhankkeessa, kertoo Minna Murtonen. Etenkin keskieurooppalaisia kiehtoo se rauha, hiljaisuus ja luonto mitä meillä on tarjolla. PIEKSÄMÄEN MATKAILU MAAILMANKARTALLE Pieksämäen matkailuryhmän muodostaa viisi aktiivista yritystä: Siikamäen suoramyyntiosuuskunta, Vakkolan Voima Oy, Penado Oy, Anola Ravintola ja Kalamania Oy. Matkailuryhmän tavoitteena on kehittää alueen matkailua ja tehdä Pieksämäestä sekä kotimaassa että kansainvälisesti tunnettu matkailupaikkakunta. Kehittämistä yhdessä ja erikseen Yritysten yhteisenä tavoitteena on kehittää markkinointia, joka auttaa matkailijoita löytämään paikallisia yrityksiä ja tuotteita. Tavoitteena on myös tunnistaa uusia potentiaalisia asiakasryhmiä sekä kohdentaa markkinointia valituille ryhmille. Yhteisten kehittämistoimien lisäksi yrityksillä on myös omia yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Lue yrityksistä ja hankkeesta lisää tästä >> KATSO VIDEO Yhteistyötä markkinoinnissa Tuotekehityksen lisäksi hankkeessa panostettiin kehitettyjen tuotteiden markkinointiin. Kohteena olivat erityisesti eurooppalaiset matkailijat ja matkatoimistot muun muassa Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Englannissa. Kävimme useilla kansainvälisillä matkailumessuilla ja tapasimme melkoisen määrän matkanjärjestäjiä. Messuja varten laadimme yhteisen katalogin, josta löytyvät kaikki tarjolla olevat tuotteet saksaksi ja englanniksi. Etenkin keskieurooppalaisia kiehtoo se rauha, hiljaisuus ja luonto mitä meillä on tarjolla. Uusia tuotteita toivotaan koko ajan ja siihen olemme yrittäneet vastata. Messumatkoista olikin varsin paljon hyötyä, saimme useammankin uuden matkanjärjestäjän ottamaan tuotteemme omille myyntilistoilleen, Minna Murtonen iloitsee. Yhteisten toimenpiteiden lisäksi hankkeeseen sisältyi jokaisen mukana olevan yrityksen omia kehittämistoimia. Näistä merkittävin oli nettisivujen uusiminen. Kaikkien yritysten sivut saivat uuden ilmeen ja taipuvat nyt paremmin myös mobiililaitteille. Myös hiljaisuusmatkailija etsii käyntikohteensa useimmiten verkosta, siksi siellä kannattaa olla hyvin esillä. >> www.kareliacottages.com/fi >> www.laitalanlomat.com >> www.mannikkolanpirtti.com >> www.puukarinpysakki.com >> www.aksytammat.fi MATKAILU 15 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Y ht ei sty ö Y h t e i s t yö Tu tu st u m yö s P ie ks äm äe n m at ka il u m aa il m an ka rt al le m at ka il u ry h m ää n
MATKAILU Y ht ei sty ö Y h t e i s t yö miksei vaikkapa valmiiksi pedattujen lakanoiden välissä Törmälän lomaja kurssikeskuksessa. Teemme paljon yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa. Esimerkiksi KalajaRetkeily on yksi yhteistyökumppaneistamme, jos asiakkaat haluavat lähteä vaikkapa melomaan, Törmälän lomaja kurssikeskuksen Sari Hintikka-Varis kertoo. Melomaan saaristoon Kokemattomille luonnossa liikkujille suositellaan opastettuja aktiviteetteja, mutta kokeneet voivat tutustua alueeseen omatoimisesti vaikkapa vuokraamalla kajakin. Alueella toimii kolme melontapalveluyrittäjää. Oma yritykseni KalajaRetkeily vuokraa kajakkeja Rautalammin puolella, ja Häyrylänrannassa vuokraustoiEtelä-Konneveden kansallispuistosta löytyy tekemistä ja palveluita niin vesillä liikkujille kuin metsässä samoileville. Kasvavan matkailijoiden virran myötä puistoon kaivataan lisää palveluiden tuottajia ja yrittäjiä. E telä-Konneveden kansallispuisto perustettiin syksyllä 2014. Siitä lähtien se on palvellut luonnossa liikkujia ja matkailijoita kasvavalla palvelutarjonnalla ja savolaisella vieraanvaraisuudella. Alue sopii mainiosti päiväretkeilyyn. Yhteen retkipäivään saa helposti mahdutettua esimerkiksi melontaa, kiipeilyä jylhien kallioiden päälle ja karsikoiden eli suomalaiseen mytologiaan liittyvien ”vainajien puiden” ihmettelyä. Patikoijille on tarjolla eritasoisia reittejä 900 metrin helposta koko perheelle sopivasta metsäpolusta aina 14 kilometrin mittaiseen kolmen vuoren vaellukseen, joka vaatii jo kuntoa ja kunnon jalkineet. Jos haluaa nautiskella pidempäänkin luontoelämyksistä, kansallispuistoretkellä voi yöpyä laavussa, mökissä tai mintaa pyörittää Konneveden luontopalvelut. Teemme usein yhteistyötä, joten asiakas voi esimerkiksi vuokrata kajakin toisessa päässä, meloa järven yli ja palauttaa kajakin järven toiseen päähän. Me yrittäjät huolehdimme keskenämme kajakkien kuljettelun takaisin, Markku Utriainen kertoo. KalajaRetkeily järjestää kesäisin myös opastettuja melontaretkiä, jotka sopivat aloittelijoillekin. Melomme saaristossa suojaisilla vesillä, juomme kahvit ja ihastelemme kauniita kalliorantoja. Villitaimenen kalastusta ja rentoja risteilyjä Maisemien ihastelun lisäksi monet käyvät kansallispuistossa ihmettelemässä eläimistöä. Etelä-Konneveden tunnuslaji on suurikokoinen petolintu kalasääski, TEKSTI MARIA MARKUS | KUVAT HANNAKAISA MARKKANEN JA MARIA MARKUS Yrittäjät matkailijoiden palveluksessa 16 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U
17 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U MATKAILU jonka pesiä tarkkasilmäinen voi bongailla saaristossa korkeiden puiden latvoista. Toinen tärkeä laji alueella on villitaimen. Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Rautalammin reitillä, joka on merkittävä elinja lisääntymispaikka villitaimenelle, sanoo Petri Korhonen, jonka yritys Erä’s Pete tarjoaa eräja kalastuspalveluja. Meillä on täällä hyvät mahdollisuudet järvija koskikalastukseen. Taimenen lisäksi täältä saadaan paljon harjusta, hän kertoo ja lisää, että jopa presidentit Jimmy Carter ja Urho Kekkonen ovat aikoinaan käyneet Konneveden koskireiteillä kalastamassa. Jos haluaa varoa kastelemasta jalkojaan eikä reippailu luonnon helmassa innosta, alueesta voi nauttia rennosti ja mukavasti lipumalla risteilyaluksen kyydissä. Voimme järjestää risteilyjä jopa 50 henkilölle. Yleensä risteilyt kestävät 2-3 tuntia ja risteilyn aikana voi saada helposti ja vaivattomasti hyvän tuntuman alueeseen. Ja risteilyhän sopii kaikille, lapsillekin, sanoo MVH-palvelujen yrittäjä Matti Huuskonen. Risteily voidaan yhdistää myös patikointiin. Sillä aikaa, kun risteilijät ovat samoilemassa metsäpoluilla, kapteeni saattaa odotellessaan keittää retkeilijöille muikkukeiton paikallisesta muikusta totta kai. Lisää yrittäjiä mukaan Vaikka kansallispuistossa on jo nyt tarjolla monenlaisia palveluita, uusillekin palveluille olisi tilaa ja tarvetta. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuodesta toiseen ja tänä vuonna kävijämääräennuste kohoaa jo kolmeenkymmeneen tuhanteen. Etelä-Konneveden kansallispuisto on kahden maakunnan suosituin kansallispuisto. Matkailijat toivovat lisää palveluita, ja he ostavat mielellään esimerkiksi ruokapalveluita. Myös eräoppaita ja opastettuja palveluita tarvitaan lisää, Tarvitsemme lisää palveluita ja innovatiivisia, uudenlaisia ratkaisuja, jotka lisäävät arvoa alueen ainutlaatuisuuteen ja ympärivuotisuuteen. KATSO VIDEO Rositsa Bliznakova, Kiehtova maisemahankkeen ja Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinointihankkeen projektipäällikkö kertoo. Meidän ei tule hukata mahdollisuutta kansallispuiston suhteen. Tarvitsemme lisää palveluita ja innovatiivisia, uudenlaisia ratkaisuja, jotka lisäävät arvoa alueen ainutlaatuisuuteen ja ympärivuotisuuteen. >> www.etela-konnevesi.fi/ kiehtova-maisema >> www.tormala.fi >> www.kalajaretkeily.fi >> www.luontopalvelut.com >> www.eraspete.weebly.com >> www.mvh-palvelut.fi
18 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Kestävää kehittämistä yritysten yhteistyöllä puolisesti maaseudulla, joka on otollinen paikka kestävään kiertotalouteen perustuvalle yrittäjyydelle. Digitalisaation avulla kaavilainen ja helsinkiläinen yritys voivat olla ihan yhtä houkuttelevia vaikkapa Aasian markkinoilla. Jos kaavilainen yritys onnistuu valjastamaan sijaintinsa markkinointivaltikseen, se voi mennä heittämällä ohi kaupungissa sijaitsevasta kilpakumppanistaan. Koheneva taloudellinen tilanne on siivittänyt vuonna 2014 käynnistyneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyvin käyntiin. Vuodenvaihteesta 2015–16 käytössä olleelle yritysrahoitukselle on löytynyt hyviä käyttökohteita innovatiivisista ja kasvuhakuisista maaseudun yrityksistä. Rahoituksen avulla on monipuolistettu maaseudun yritysrakennetta, kehitetty yritysten kilpailukykyä ja tuettu talouskasvua. V uosina 2007–2013 maaseudun yritysrahoitusta käytettiin kaikkiaan 252 miljoonaa euroa. Vipuvaikutuksesta yritykset investoivat yksityistä rahoitusta lähes 700 miljoonaa euroa. Näin saatiin lähes miljardin euron panostus työllisyyteen ja maaseudun elinvoiman lisäämiseen. Kuluvassa ohjelmassa yritysrahoitusta on käytettävissä 301 miljoonaa euroa. Jo viime vuoden loppupuolella 136 miljoonan euron rahoituksella oli yhdessä yksityisten panosten kanssa saatu aikaan 546 euron investoinnit. Yrityksen kehittäminen on kestävyyslaji Ruoka-ala työllistää Suomessa 400 000 henkeä. Alan alkupää on maatiloilla, joilla tuotetaan terveellistä, turvallista ja laadukasta ruokaa. Tilaamamme selvityksen mukaan maaseutuohjelma on edistänyt maatalousalan pienyritysten toimintaa kohtuullisen hyvin. Tukien määrää enemmän kilpailukykyyn vaikuttavat uudistukset, joita rahoitus auttaa tekemään. Myös osaamiseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Maaseutuohjelmasta aloitustukea saaneet nuoret viljelijät ovat olleet tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja neuvontaan. Maaseutuohjelma edistää siirtymistä kestävään kiertotalouteen. Kiertotalous synnyttää aivan uudenlaisia yrittäjyysmahdollisuuksia ja vanhoja kehitetään uudesta vinkkelistä. Toisen jätteestä tuleekin toisen raaka-aine. Se lisää kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Biotalouden resurssit sijaitsevat voittoPääosa yritysryhmähankkeista liittyy matkailuun. Matkailuyritykset ovat yhdessä kehittäneet markkinointiaan ja esimerkiksi digitalisaation liittyvää osaamista. Osan yritysryhmistä ovat muodostaneet eri aloilla toimivat yritykset, joilla on yhteinen kehittymisen tavoite, kuten digi-osaaminen, markkinointi, vientiosaaminen tai verkostoituminen. Parhaillaan maaja metsätalousministeriössä on käynnissä lukuisia selvityksiä edellisen ja kuluvan maaseutuohjelman tuloksellisuudesta. Kovasti odotettu on muun muassa toiminnan työllisyysja aluetaloudellisia vaikutuksia kartoittava selvitys, joka juuri käynnistyi. Selvitykset antavat pohjaa tulevan EU-rahoituskauden valmisteluun. Tässä vaiheessa viestimme aktiivisesti Suomen näkökannoista komissiolle. Vaikuttamme siihen, että tulevaan rahoituskauteen saadaan konkreettista yksinkertaistamista, valvonnan keventämistä sekä riittävää rahoitusta, jonka kirittäminä yritysten on hyvä uudistua ja kasvaa. Minna-Mari Kaila osastopäällikkö maaja metsätalousministeriö Lisätietoa maaseutuohjelmasta: www.maaseutu.fi TUTUSTU, MILLAISIA YRITYSRYHMIÄ ON JO MUOD OSTETTU! Vaikuttavuutta yritysten yhteistyöllä Yritysten yhteistyön kehittyminen on jatkunut hyvällä vireellä. Yritysryhmähankkeet ovat täsmätyökalu, jota hyödyntäneet yritykset ovat antaneet hyvää palautetta. Jo ennen tarkempia arviointeja, rahoitusmuoto vaikuttaa erittäin tulokselliselta. Yritysryhmähankkeessa vähintään kolme yritystä toimii yhdessä jonkin kehittäjätahon, kuten elinkeinoyhtiön tai neuvontajärjestön kanssa. Niitä on koko maassa rahoitettu reilut sata, joista peräti 16 Keski-Suomessa. Etelä-Savossa on tuettu viittä yritysryhmähanketta, Pohjois-Savossa kahta ja Pohjois-Karjalassa vastaavasti kuutta. Yhteensä neljän maakunnan yritysryhmähankkeita on rahoitettu yli 1,4 miljoonalla. TERVEISET MINISTERIÖSTÄ
MIKÄ ON YRITYSRYHMÄ? Näin kokoat yritysryhmän! TEKSTI TIIA RANTANEN Yritysryhmä on maaseuturahoituksen väline, jossa 3-10 yritystä kehittävät bisnestään sekä yhteisillä että yrityskohtaisilla toimilla. 10 askelta yritysryhmään: KOKOA RYHMÄ muita yrittäjiä mukaan, joilla voisi olla samanlaisia ajatuksia. Mieti kuka voisi HALLINNOIDA hankettasi, ota taho mukaan jatkosuunnitteluun. Miettikää hankkeen yhteinen KEHITTÄMISOSIO ja yrityskohtaiset kehittämispaketit. Laatikaa hankkeelle KUSTANNUSARVIO, johon sisältyy myös paperityöt. Hakekaa TUKEA sähköisesti, liittäen hakemukseen suunnitelmat. TOTEUTUKSEN voi aloittaa päätöksen jälkeen. Hallinnoija hoitaa hankkeen RAHALIIKENTEEN ja maksatukset rahoittajan kanssa. Hankkeen päättyessä tehdään rahoittajalle LOPPURAPORTTI. Täyttäkää mukanaolijoista yritystietoja sopimuslomakkeet, joilla yritykset SITOUTUVAT hankkeeseen ja 25 %:n yksityiseen rahoitusosuuteen. Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U 19 Mieti omia KEHITTÄMISTARPEITASI, minkälaista osaamista yrityksessäsi tarvitaan. Y ritykset sitoutuvat mukaan 25 %:n rahoitusosuudella ja saavat hyödyn kehittämispalveluina. Ryhmän paperityöt ja hallinnoinnin hoitaa kehittämisorganisaatio, esimerkiksi kehittämisyhtiö tai yrittäjäyhdistys. Yritysten tehtävänä on antaa aikaa kehittämiselle, viedä hanketta eteenpäin ja ottaa kaikki saatavilla oleva hyöty irti. Yritysryhmiä voidaan koota esimerkiksi toimialan tai teeman ympärille. Ryhmissä on mukana muun muassa biotalouden-, palvelualojen-, rakennusteollisuudenja matkailualan yrityksiä. Ne voivat toimia niin kuluttajakuin B-to-B markkinoilla. Digitaalisuus, markkinointiosaamisen lisääminen ja kansainvälistyminen ovat suosituimpia kehittämisen teemoja. Mahdollisuuksia on tarjolla myös uusien tuotteiden ja menetelmien tai vaikka energian säästöä ja ympäristön tilaa parantavien menetelmien kehittämiseen. Asiantuntijapalvelunsa kukin yritys suunnittelee juuri omien tarpeidensa mukaan.
20 Y R I T TÄ V Ä M A A S E U T U Elävä maaseutu avautuu kokemalla Salmelasta Mikkelin musiikkijuhlille, Savonlinnan oopperajuhlilta Kuhmon kansanmusiikkipäiville ja Kuopio tanssii ja soi -tapahtumiin saakka, Pylkkänen kiittelee. Kaikki on alkanut kartanosta, joka on yritystoiminnan kivijalka. Sen ympärille on kehittynyt vuosien saatossa monenmoista kokonaisvaltaista palvelua tämän päivän vaativille asiakkaille. -Tarkoituksenamme on tuottaa asiakkaille kokonaisvaltainen elämys aidossa, hoidetussa miljöössä, Maaseutu ei aukene vain postikortteja tai Instagramia katselemalla. Se on koettava. Tämän on todennut liikeideaansa määrätietoisesti joka hetki kehittävä Tertin kartanon neljännen sukupolven yrittäjä Matti Pylkkänen. P erheyritys on tietoisesti keskittänyt liikeideansa brändille, jonka keskiössä on vaaleanpunainen kartano. Kartanon sisustus on säilytetty entisellään ympäristöä kunnioittaen. Historian havinaa on siis jätetty, mutta peukalo ajan ”sylkyttävällä” valtimolla, kuten Matti Pylkkänen itse kuvailee. Tertin kartano sijaitsee Pylkkäsen sanoin kulttuuritien varressa. -Vitostietä pitkin soljuu väkeä, jota kulttuuri kiinnostaa. Mäntyharjun jossa ihminen kokee rauhoittuvansa. Positiiviseksi on koettu sekin, että viljelyalue on ympärillä. Kävijät näkevät puintia, puutarhanhoitoa, hilloamista ja elävää maaseutua aina sesonkien mukaan, Pylkkänen kertoo. Sesonkiajattelua ja verkostoitumista Maaseutuyrittämisessä on vallalla sesonkiajattelu. Tätä tukee myös Tertin hiljattain uusittu kellari. Tässä liikeideassa syksyn sato siirtyy kellariin. TEKSTI JA KUVAT TIINA JUDÉN MATKAILU In ve st oin ti In vestoin ti