Y L IO P P IL A S L E H T I 4 /2 5 Seena Talvi tekee töitä Olgan ja Turistin kaltaisten nimien kanssa. Mutta se ei vielä riitä.
Oletko jo liittynyt Ylkkärin salaseuraan? Tähän porukkaan ei ihan ketä tahansa oteta, sillä sen jäsenet saavat meiliinsä kärkeviä katsauksia politiikkaan ja ajankohtaisiin uutisiin, luottamuksellisia kulttuurisuosituksia sekä muita yllättäviä herkkuja. Uutiskirje ilmestyy aina, kun sitä vähiten odotat. ?Tilaa nopeasti, äläkä vaan kerro tästä kenellekään!? Tähän porukkaan ei ihan ketä tahansa oteta, sillä sen jäsenet saavat meiliinsä kärkeviä katsauksia politiikkaan ja ajankohtaisiin uutisiin, luottamuksellisia kulttuurisuosituksia sekä muita yllättäviä herkkuja. Uutiskirje ilmestyy aina, kun sitä vähiten odotat. Tilaa nopeasti, äläkä vaan kerro tästä kenellekään! Oletko jo liittynyt Ylkkärin salaseuraan?
3 21-VUOTIAS lähetti 150 työhakemusta, sai nolla työ paikkaa. Suomen työttömyys on koko EU:n toiseksi korkeinta. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa korkeakoulutettujen joukossa. Espoossa on 19 000 työtöntä ja 570 avointa työpaikkaa. Nuorten työllisyystilanne on hälyttävä. Vastaavat uutisotsikot ovat pitkin syksyä vyöryneet silmille. Tilanne voi tuntua työnhakijasta syystäkin epätoivoiselta, kun jopa entry-level-työpaikasta kisaa usein satoja paperilla päteviä hakijoita ja työn saadakseen on läpäistävä monivaiheinen rekrytointiviidakko. Olen seurannut läheltä, miten kipeästi töihin haluavat, taitavat ihmiset eivät lukuisista yrityksistä huolimatta pääse nyt edes työhaastatteluun asti. Se syö itsetuntoa, lisää ammatillista epävarmuutta ja tekee tulevaisuuden suunnittelemisesta mahdotonta (kummasti nuoret eivät ole vieläkään ryhtyneet innolla synnytystalkoisiin). TOISAALTA myös nämä otsikot ovat totta: Nuorten työ hakemusten laatu on romahtanut. Työnhakijat eivät valmistaudu työhaastatteluihin. Tekoälyn tekemät hakemukset yleistyvät. Hakijat eivät vastaa puhelimeen, peruvat haastatteluita viime hetkellä eivätkä halua tehdä iltatöitä, koska se rajoittaa harrastuksia. Vaikuttaa siltä, etteivät työnantajien ja työnhakijoiden odotukset tällä hetkellä kohtaa. Osittain kyse on työelämätaidoista, joita tulisi tasa-arvosyistäkin opettaa jo peruskoulussa. Näin tehdään hyvä CV ja työhakemus, näin toimitaan työhaastattelussa, se puhelin kannattaa sitten pitää äänellisellä edes rekryjen ajan. Osittain kyse on epäonnistuneesta politiikasta, joka pakottaa työttömät hakemaan tiettyä määrää paikkoja sanktioiden uhalla ja hautaa työnantajat tekoälyhakemuksiin. Silti pohdin, ovatko työnhakijat tässä kurjassa taloustilanteessa välillä turhankin nirsoja. Olen nimittäin todistanut läheltä myös sitä, miten nuori kieltäytyy varmasta kesätyöpaikasta, koska työnkuva kuulostaa tylsältä ja työtön korkeakoulutettu jättää hakematta oman alan vakityöpaikkaa, koska siihen kuuluu vuorotyötä. Samalla harmitellaan, kuinka siihen kivaan virka-aikaiseen työpaikkaan oli taas kerran satoja hakijoita. Jännä juttu! TÄHÄN väliin kaikki mahdolliset disclaimerit siitä, että työpaikkoja on nyt aidosti tosi vähän ja moni työnhakija kyllä yrittää kaikkensa ja elämme turhan suorituskeskeisessä kulttuurissa ja täytyy muistaa oma arvo ja kaikkien terveys ei välttämättä kestä vuorotyötä ja on eriarvoistavaa, kun verkostojen merkitys korostuu ja työn ei pitäisi olla koko elämä ja alas kapitalismi jne. Pidän silti hälyttävänä, jos osa työnhakijoista ei tässä poikkeuksellisen vaikeassa työmarkkinassa ole valmis ottamaan vastaan vähän vähemmän mieluista työtä, joustamaan hetkeksi omista harrastuksista tai edes vastaamaan puhelimeen, kun potentiaalinen työnantaja soittaa. Ajatusta on vaikea sanoittaa kuulostamatta kokoomuksen vaalistartin esipuhujalta, joten vetoan taas omiin ja lähipiirini kokemuksiin: mieluisan työn saaminen on huomattavasti helpompaa, jos on jo valmiiksi töissä. Vaikka työ ei olisi täysi napakymppi, se kerryttää osaamista sekä verkostoja ja näyttäytyy ulospäin motivaationa. Työntekijä on lisäksi huomattavasti paremmassa neuvotteluasemassa esimerkiksi palkan ja työehtojen suhteen, jos työnantaja joutuu edes näennäisesti kilpailemaan hänestä. Siispä: menkää töihin, myös niihin epätäydellisiin, jos teillä vain suinkin on mahdollisuus. Työpaikkaa voi nimittäin aina vaihtaa, ja tässä tapauksessa vaihtamalla usein paranee. PÄÄKIRJOITUS K U V A : JO O N A M Ö TT Ö ROOSA WELLING VAATIVAT TYÖNANTAJAT, NIRSOT TYÖNTEKIJÄT
PÄÄTOIMITTAJA Roosa Welling ART DIRECTOR Iisa Pappi TOIMITUSSIHTEERIT Alli Hallonblad Eveliina Lempiäinen TEKIJÄT Onni Ahvonen, Aino-M. Heikkilä, Ruusu Himma, Pihla Leppänen, Riku Löf, Salamata Mboup, Emilia Miettinen, Joona Möttö, Samu Pitkänen, Roosa-Emilia Ronkainen, Otto Snellman, Suvi Suitiala, Amanda Vilén, Lauri von Pfaler KIITOKSET Adile Sevimli, Tuija Siltamäki, Robert Sundman KANNEN KUVA Salamata Mboup Perustettu 1913. 112. vuosikerta. Ylioppilaslehden Kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA @ylioppilaslehti OSOITE Leppäsuonkatu 9C, 00100 Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/ mediatiedot KUSTANTAJA Ylioppilaslehden Kustannus Oy VT. TOIMITUSJOHTAJA Pekka Huotari pekka.huotari@ylva.fi PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN: 0355-9246 ISSN: 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. Seuraava numero ilmestyy 30.1. (toivottavasti) YLIOPPILASLEHTI Sukelsimme käyttöjärjestelmän uumeniin. 3 5 6 6 7 7 8 11 13 14 Salamata ”Sala” Mboup on helsinkiläinen valokuvaaja, ohjaaja, DJ ja luova johtaja, jolla on aina liian monta rautaa tulessa. Tai sitten ei yhtäkään. Tähän lehteen hän otti kuvia Seena Talvesta . TEKIJÖINÄ Nuorten kokemaa parisuhdeväkivaltaa ei oteta tarpeeksi vakavasti. Sisun syvempi olemus Väkivalta vaientaa 26 26 24 24 PÄÄKIRJOITUS Työelämän kaksi todellisuutta TOIMITUKSELTA Älkää unohtako meitä ALKUPALA Ostetaan ja myydään TOP 10 Uusia urapolkuja 3 X LAMA Kovan ajan merkkejä KANINKOLO Suomen paras hampurilainen UUTINEN Hyyn vaalitulos selvisi KOLUMNI Ammatinvalinta ei ole sattuman kauppaa GALLUP Oletko mennyt töihin? VIERASKYNÄ Israelilaiset yliopistot ovat osa sortokoneistoa tässä numerossa
5 aas mennään. Niin ajattelin toukokuussa, kun istuin Hyyn edustajiston iltakoulussa kuuntelemassa ”skenaarioita” Ylioppilaslehden tulevaisuudesta. Edaattorit keskustelivat siitä, voisiko Ylkkärin muuttaa ainejärjestölehden kaltaiseksi (varmasti löytyisi innokkaita vapaaehtoisia kirjoittajia!), ihan vain lopettaa (plussaa: selkeä päätös) tai ”laittaa pöytälaatikkoon odottamaan parempia aikoja” (niitä ehkä tulee tai sitten ei). Suuri osa edustajien puheenvuoroista sisälsi viestin eihän meistä kukaan tätä haluaisi, mutta . Niin. Harva tahtoo leikata journalismista silkasta askartelun ilosta, mutta viime vuosina eri tahot valtiosta kaupalliseen mediaan ovat löytäneet siihen Hyvän Syyn. Hyyn ei ole tarvinnut etsiä perustelua kauempaa kuin katastrofaalisesta taloustilanteestaan. Alle kahdessa vuodessa lehden toimitus on osa-aikaistettu ja ilmestymiskerrat karsittu ensin kuudesta viiteen ja sitten viidestä neljään. Nyt Hyvä Syy on taas löytynyt: Hyyn budjetista puuttuu miljoona. Jäsenmaksua korotettiin 50 prosentilla vasta vuosi sitten. Taustakeskustelujen ja vaalikoneen perusteella ainoa kohde, josta jokaisen edariryhmän mielestä pitäisi leikata ja isosti, on Ylioppilaslehti. Siitä huolimatta, että tässä vaiheessa kaavaillut säästöt tarkoittaisivat lehden kuolemaa tai muuttumista tunnistuskelvottomaksi. Jo ennen nykyisiä talouspaineita ylioppilaskunta on ollut kiltisti muotoiltuna tempoileva omistaja. Rumemmin sanoen Hyy on riepotellut Ylkkäriä kuin piriä vetänyt näätä: paikat on pistetty paskaksi, mutta hosuminen vain jatkuu. Voisitteko tehdä lehteä pienemmillä resursseilla mutta samalla paremmin, koska minä ja minun yksi kaveri ei tykätty siitä yhdestä jutusta minkä kirjoititte? Voisitteko tehdä vapaaehtoisesti/orjatyönä? Entä podia ja Tiktokia? Miksei Ylkkärillä ole sovellusta kuten sillä Uudella Jutulla? Digisiirtymää heitellään ilmoille ratkaisuna, joka ei vaatisi rahaa. Ylkkärin tulevaisuus tiivistyy kysymykseen, kokeeko Hyy, että ammattimaisen journalismin tuottaminen kuuluu sen tehtäviin. Se ei ole ollut siitä vuosiin ihan varma. Samalla Hyy on ottanut muitakin harppauksia pois opiskelijakulttuurin vaalimisesta. Se hääti Uuden ylioppilastalon B-rapun opiskelijajärjestöt luksushotellin tieltä, ja nyt Uusi ollaan menettämässä velkojen vuoksi kokonaan. Rakennus on ollut koti monelle järjestölle, jolla ei ole omaa varallisuutta. Hyyn viestintä pystyy ilmeisesti vain hokemaan, että ylioppilaskunta etsii vaikeaan taloustilanteeseen ”parasta ratkaisua”, joten järjestöt ovat saaneet tietoa Ylkkäristä. Voi olla, että Vanha ylioppilastalo pelastetaan säätiövaroin kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Elävää ylioppilaskulttuuria ei kuitenkaan vaali kukaan, jos Hyy ei itse sitä tee. Tätä elävää kulttuuria edustavat sekä Uusi ylioppilastalo että Ylioppilaslehti. KUKA PELASTAISI YLKKÄRIN? TOIMITUKSE LTA ALLI HALLONBLAD KUVA: JOONA MÖTTÖ MINIVÄITTELY Sabrina Carpenter puhuttaa OUTOJA OPINNÄYTTEITÄ Lahjoista parhain 3 X KIRJA Pettymysten pettymys MIESLASTEN TIEDEKYSYMYKSET Mitä sylki suuhun tuo ASIATON KYSYMYS Pormestari Daniel Sazonov POSTIA Vastavakoilua Pasilassa 33 34 34 35 36 38 Luova johtaja Seena Talvi tulee ja näyttää maailmalle. Rahaa, valtaa ja röyhkeyttä 16 16 Ruusu Himma on Helsingissä asuva kirjoittaja ja sosiologian opiskelija, joka kiinnittää huomiota visuaalisiin yksityiskohtiin. Tähän lehteen hän kirjoitti jutun opiskelijoiden kokemasta lähisuhdeväkivallasta.
6 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 ALKUPALA Paavi Dildotestaaja Samppanjanmaistaja Pihaerakko 1700-luvun Britanniassa Muurari-rabbi nyytt Nukettaja Yömakkaramyyjättären tuuraaja 1970-luvulla Käärmeiden lypsäjä Senior Market Strategy and Partnerships Manager Ministeriäidin eduskunta-avustaja 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Tästäpä vinkkejä alanvaihtoa suunnitteleville. Ulkopoliittinen instituutti hakee harjoittelijaa keväälle 2026. Etsinnässä opiskelija, joka osoittaa erityistä perehtyneisyyttä ulkopolitiikkaan, kolmeen pointtiin ja presidentin lempiruokiin. Lasketaan eduksi, jos isi pelaa golfia. Etsitään vakituiseen työsuhteeseen MOODLE-AMMATTILAISTA. Työnkuvaan kuuluu selvittää etukäteen, montako opiskelijaa Helsingin yliopistossa syksyllä aloittaa. Yhteydenotot helpdesk@helsinki.fi. Luokitellut ilmoitukset PALVELUKSEEN HALUTAAN Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hakee PÄÄTOIMITTAJAA YLIOPPILASLEHTEEN jollekin ajalle, ehkä. Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja Hyyn kokopäiväisestä lobbaamisesta, jotta lehteä ei säästettäisi hengiltä. Sinulla saattaa olla toimitus, joka voi olla osa-aikainen tai vapaaehtoinen. Sinulla saattaa olla lehti. Työ tarjoaa poikkeuksellista yhteiskunnallista näkyvyyttä, mikä korvaa sen, ettei palkka ole inflaatiosta huolimatta noussut kymmeneen vuoteen Etsitään reippaita ja as.palv.henk. MYYJIÄ Helsignin keskustan tavaraataloon. alk. 1. tammikuuta. Työsuhd. etuna -30%tuoksukynttilöistä. Lähetä hakem.+CV sähköp. info@rusta.com. Nyt tarjolla huikea näköalapaikka it-alan ammattilaiselle! System Specialistin tehtävissä pääset työskentelemään erilaisten asiakkaiden ja kaikkien tietoteknisten kysymysten parissa, joten työsi on monipuolista, vaihtelevaa ja haastavaa. Odotamme sinulta laaja-alaista työkokemusta, paineensietokykyä, turvallisuusselvityksen ja huumausainetestin läpäisyä, 100-tuntista työviikkoa, toimistolla asumista, esihenkilön kenkien päivittäistä nuolemista sekä logomme tatuoimista naamaasi. Harjoittelu on palkaton, mutta tarjoamme ilmaisen lounaan. Ota yhteyttä rekrytointi@elisa.fi. PALVELUKSEEN EI HALUTA Onko sinulla juttuidea, jonka haluaisit toteuttaa? Kiva. Kannattaa tarjota sitä jollekulle muulle kuin Ylioppilaslehdelle – ainakin jos haluat ihmisarvoa kunnioittavan palkkion tai varmuuden siitä, että juttusi ylipäätään julkaistaan jossakin lehdessä, joka on olemassa vielä ensi vuonna. Lisätietoa: ylioppilaslehti.fi/avustajaksi HUONEISTOJA VUOKRALLE TARJOTAAN Keski-Töölö: opiskelij. sopiva yksiö, 17neliötä, ei suihkua, ei vessaa(taloyht. saunalta löytyy), 3:n kk vuokravakuus,luottotiedot,työpaikka tarkistetaan, vuokra 1950e/ kk.Ota yht. bjorn.wahlroos@ pp.inet.fi Helsingistä tulossa useita ARVOKIINTEISTÖJÄ myyntiin. Nopeat kaupat etusijalla. Hinta alk. 267 milj.eur/tarjoa. mika.perkio@ylva.fi Onko sinulla tyhjillään oleva autotalli? Häkkivarasto vähällä käytöllä? Koirankoppi, jonka asukas on siirtynyt ajasta ikuisuuteen? Hyyn alla toimivat järjestöt etsivät uusia tiloja. Auttakaa. HENKILÖKOHTAISTA Sinä hgi:ssä liikkuva mies tai nainen! Uusia jäseniä ”HSL-rinkiin”. Sakot maks. yhdessä. Vast.nim.”3,20e” ETsITÄÄN KRIISIVIeSTINTÄÄ ASAP MAKsAn KyMPITONnIN VITTU APUA TERV sari 0294120628 Etsin tositarkoituksella edaattoria, joka puolustaisi Ylioppilaslehteä tulevassa budjettiedarissa. Oletko se sinä? Nimim. Roosa W Ex-parlamentaristi etsii jälleen rahaa ja seikkailua. Pikkuporvarit ja Kimmot älkööt soitelko. Vast. kont. nimim. Voikukka LEPOKOTI FLEGU tarjoaa oleskelupaikan lepoa ja virvoitusta kaipaaville, kolmea työtä ja kahta tutkintoa jonglööraaville, joilta hallitus on leikannut viimeisetkin palaneet puupennoset. Tiedusteluihin vastaa lepokodin johtajatar Letargia Virta puh. Kerava 153. Halutaan ostaa: stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri, pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri. Tarjoa! T. Gösta Uusia ja käytettyjä JÄÄNMURTAJIA edullisesti suoraan Rauman telakalta. Myös käteiskaupat/osamaksu. Nopeat kaupat golf-kentällä. presidentti@tpk.fi Puolukkaa180 kg tammitynnyreissä. Tavara on hyvää ja säilyy pakkauksessa vähintään vuoden. Torilla tavataan. KOKENUT ENNUSTAJA 24H 07009225 rakkaus,luonne, unet, rahat,ihmissuhteet, tulev.näkymät, TAROT-tulkint. 4,95e/min+pvm. Hyyn edustajisto kokoontuu torstaina 11.12.2025 leikkaamaan Ylkkärin henkihieveriin ja nostamaan jäsenmaksua ensi vuodelle. Sadomasokistit tervetulleita. MYYDÄÄN eläimiä; ahmat, fasaanit, ilvekset, karhut, lumileopardit, saukot, visentit jne. Hinta 1e+alv/ tarjoa. sales@ahtarizoo.fi KOKOUKSIA Feminiinienergian suomalainen seura: Vuosikokous 7.12.2025. Dosentti Aura Yläpilvi heijastaa radioaktiivisia hologrammeja sielustaan piirtoheittimelle. Yleisö tervetullut! MYYDÄÄN Anna rahaa! Yst terv Eve Jätä oma ilmoitu ksesi Ylioppi laslehd en konttor in postila atikkoo n (Leppä suonka tu 9C, 00100 Helsink i) tai välitä se sähköp ostitse osoitte eseen toimitu s@yliop pilasleh ti.fi.
7 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 KANINKOLO Mikäli suhdannevaihtelujen seuraaminen tuntuu monimutkaiselta, tarkkaile näitä kansantalouden virallisia ilmapuntareita. Niin pakkomielteisesti kuin z-sukupolvi osteleekin pikkuherkkusia arjesta selvitäkseen, miesten pikkupöksyt eivät kuulu treattaamisen piiriin. Ensi kerralla, kun pääset pöksyihin, katso kalsareita. Mikäli niissä näkyy hiutumia, haalistumista tai suoranaisia reikiä – lama! Kalsonki-indikaattorin mukaan miesten alusvaatteiden myynti nimittäin kasvaa noususuhdanteessa ja laskee taantumassa. Ensimmäinen Twilight-elokuva ilmestyi vuonna 2008 eli keskellä edellistä talouskriisiä. Vampyyrit symboloivat paitsi kuolemanpelkoa ja kiellettyjä haluja, myös yhteiskunnallista ahdistusta, kapinaa, loisimista sekä ylettömyyden turmelevaa vaikutusta. Nyt valkokankaille on elvytetty vanhoista klassikoista ainakin Interview with the Vampire (2022), Nosferatu (2024) ja Dracula, A Love Tale (2025). Imekää siitä! Edellisen taantuman aikaan millenniaalit bailasivat ihoa nuolevissa bodycon-mekoissa, ”hauskoissa” bleisereissä ja pikkutakeissa. Vuonna 2023 pintaan pulpahti mikrotrendi nimeltä toimistoseireeni, johon kuuluvat kynähameet ja jakut sexysti stailattuna. Käy järkeen: kun työttömyysluvut karkaavat pilviin, on missä ja milloin vain oltava valmiina työhaastatteluun. Vaikka sitten kokkelit nokassa Kallen torstai-illassa. Suomen PARAS hampurilainen! Sen saa Soukan Grilliltä Espoosta. MIKÄÄN ei vedä vertoja Soukan Grillin eväisiin, todellista gourmettia! Orgastinen makuelämys, et pety. Eukko/säätö ehdotti avointa suhdetta. En ees tiennyt että se on kuvitellut että ollaan yhdessä kun lähinnä ollaan alle vuoden päivät vain käyty 1-3 kertaa viikossa toistemme tykönä nussimassa ja katsomassa leffoja, muutaman kerran syömässä muttei ikinä olla puhuttu mitään että ”oltaisiin yhdessä” tai muuta tommosta. Miksi ulkona sataa jatkuvasti? Tekisi mieli pahoinpidellä joku meteurologi! @leivoks X:ssä Viime aikoina olen havainnut tällaista faktantarkistusta ainakin Atte Kalevan, Markku Ruotsilan ja Päivi Räsäsen kohdalla. Onko esimerkkejä vasemmalle kallellaan olevien faktantarkistuksesta vai onko vinouma tosiaan näin selkeä? 40 vuotta täyttäneiden tulee nukkua ruumisarkuissa Koska sen iän ohittaineilla viimeinen hengenveto alkaa olla jo niin lähellä, että on hautaustoimistoille helpompi saada vietyä kuollut suoraan arkussa jatkokäsittelyyn. Anonyymi Suomi24:ssä Anonyymi Vauva.fi:ssä Anonyymi Vauva.fi:ssä Anonyymi Ylilaudalla Vietämme aikaa somen syövereissä, jotta sinun ei tarvitsisi. V er e n imi jö iden p alu u E i k als ui hin kat som is ta B us in ess c a su al puk i ne et kl u b i l la TEKSTI: EVELIINA LEMPIÄINEN K U V A T: U N SP LA SH , P R A N A FI LM
8 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 opiskelija Punavihreä siipi otti jälleen vaalivoiton Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edarivaaleissa. Vaalituloksen perusteella edessä on todennäköisesti ”maltillinen” jäsenmaksukorotus, mutta historiallisen suurilta leikkauksiltakaan tuskin vältytään. TEKSTI: ROOSA WELLING KUVA: IISA PAPPI UUTISET Vasemmisto vie Vasemmisto vie SITVAS, 19 PAIKKAA Sitoutumaton vasemmisto (Sitvas) on puoluepoliittisesti sitoutumaton vasemmistolainen ja feministinen ryhmä, joka kertoo ajavansa erityisesti yhdenvertaisuutta ja ekologisuutta edistävää politiikkaa. HYVI, 8 PAIKKAA Hyyn vihreät (Hyvi) on puoluepoliittisesti sitoutumaton opiskelijajärjestö, joka haluaa pyrkiä toiminnallaan edistämään vihreitä arvoja, kuten kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. HYYN DEMARIOPISKELIJAT, 1 PAIKKA Sdp:n opiskelijajärjestön alla toimiva Hyyn Demariopiskelijat kertoo puolustavansa vapautta, kansainvälisyyttä, feminismiä sekä kestävyyttä. MAAILMANPYÖRÄ asemmiston voittokulku jatkui jälleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) lokakuussa käydyissä edustajistovaaleissa. Sitoutumaton vasemmisto (Sitvas) kasvatti tulostaan kolmella paikalla 19 henkeen ja edustaa nyt jo lähes kolmasosaa Hyyn 60-henkisestä edustajistosta. Kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana reipasta: vuoden 2014 vaaleissa ryhmä sai vain viisi paikkaa mutta on sen jälkeen parantanut tulostaan lähes joka vaaleissa. Myös Sitvasin vaalirengas Maailmanpyörä kasvatti jälleen paikkamääräänsä, vaikka siihen kuuluva Hyyn vihreät (Hyvi) menetti kaksi paikkaa ja jatkaa kahdeksalla edustajalla. Maailmanpyörään näissä vaaleissa liittyneiden demariopiskelijoiden ryhmä sai yhden edustajan. Näin ollen Maailmanpyörä kasvoi nyt 26 paikasta jo 28:aan. Se on edelleen selvästi suurin vaalirengas mutta ei sentään saanut edustajistosta määräenemmistöä, kuten vaalien alla paikoin spekuloitiin. PUNAVIHREÄN siiven kasvu ei ollut vaalien ainoa merkittävä asia, sillä voimasuhteet vaihtuivat muuallakin edarissa. Vaalirengas Help sai takaisin viime vaaleissa menettämänsä kaksi paikkaa ja nousi kymmenen edustajan kokoiseksi. Helpin muodostavat lääketieteen, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian ja oikeustieteen ainejärjestöt. Help on nyt suurempi kuin osakuntien ja ruotsinkielisten Snäfin muodostama vaalirengas, joka menetti osakuntien puolelta yhden paikan mutta sai Snäfille yhden uuden paikan eli jatkaa yhteensä yhdeksällä edustajalla. Ainejärjestötaustainen Hyal menetti kaksi paikkaa, kun ryhmän paikkamäärä laski yhdeksästä paikasta seitsemään. Kokoomus menetti kaksi paikkaa viidestä kolmeen ja Keskeiset kasvoi yhdestä kahteen paikkaan, joten niiden muodostama vaalirengas Edistykselliset on jatkossa viiden hengen kokoinen. Viime vaaleissa uutena ryhmänä edustajistoon noussut konservatiivinen vaaliliitto Murros säilytti yhden paikkansa. JONKINLAISENA saavutuksena voi pitää sitäkin, että äänestysprosentti oli poikkeuksellisen surkea: 30,03. Vaaliiltana jännitettiin äänestysajan viimeisille minuuteille asti, nouseeko lukema edes yli kolmenkymmenen. Viimeksi opiskelijat ovat vaivautuneet sähköisille uurnille laiskemmin vuonna 2001, joten vastaavaa tulosta ei ole nähty lähes 25 vuoteen. eikä vik ise
9 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 HELP, 10 PAIKKAA Help on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, joka edustaa esimerkiksi oikeustieteen, lääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoita. Help ajaa vastuullista talouspolitiikkaa ja kampusten välistä tasa-arvoa. OSAKUNNAT, 3 PAIKKAA Osakuntalainen Unioni on poliittisesti sitoutumaton osakuntien edustajistovaalirengas, joka kertoo ajavansa poikkitieteellisyyttä ja järjestöjen oikeuksia yksittäistä opiskelijaa unohtamatta. SNÄF, 6 PAIKKAA Svenska nationer och ämnesföreningar (Snäf) edustaa ruotsinkielisiä opiskelijoita ylioppilaskunnassa ja kertoo haluavansa turvata erityisesti osakuntien ja opiskelijajärjestöjen toimintaedellytykset. OSAKUNNAT & SNÄF Kaksissa viime vaaleissa vuosina 2024 ja 2022 äänestysprosentti oli 32,32. Nyt laskua tuli siis noin 2,3 prosenttiyksikköä. Hyyn vaalivalvojaisissa pidetyissä puheenvuoroissa useampi ehdokas totesi, että havaittavissa on vaaliväsymystä. Edustajistovaalit järjestettiin poikkeuksellisesti nyt vain vuoden päästä edellisistä, sillä Hyy siirtyi samaan vaalisykliin muiden ylioppilaskuntien kanssa. Uusi edustajisto istuu kaksi vuotta. Toisaalta heikkoa äänestysaktiivisuutta selitettiin epävirallisissa keskusteluissa myös sillä, että kenties opiskelijat ovat kriisin keskellä passivoituneet. Kun Hyyn massiiviset talousvaikeudet vaikuttavat siltä, ettei mitään ole tehtävissä, voi äänestäminen tuntua turhalta. [Toim. huom: myös Ylioppilaslehdessä 03/2025 julkaistun Suuren Edarivaalikoneen nähtiin heikentäneen äänestysintoa. Toimitus ei myönnä eikä kiistä väitettä.] MATALASTA äänestysprosentista huolimatta vaaleissa onnistuttiin löytämään uusi, ylivoimainen ääniharava, kun Sitvasin Sakari Bister nappasi 178 ääntä. Hän rikkoi samalla kaksien viime vaalien äänikuningatar Jenny Kasongon tuloksen. Kasongo sai vuoden 2022 vaaleissa 175 ääntä, mikä oli suurin henkilökohtainen äänimäärä sitten vuoden 1995. Tämän vuosituhannen ennätys siirtyy siten Bisterin nimiin. Vaali-iltana Bister sanoi, että osasi vaaleja edeltävän parin päivän hypen perusteella odottaa hyvää henkilökohtaista tulosta mutta ei sentään äänikuninkuutta. Hän kertoo pitäneensä rohkeaa edunvalvontaa esillä sekä onnistuneensa aktivoimaan opiskelijoita humanistisesta tiedekunnasta erityisesti yliopiston tilakysymyksiin liittyen. ”Meillä lähtee ainejärjestöpuolella kahvihuoneita ja tiloja alta, ja olen halunnut kritisoida sitä myös Hyy-edustajiston kontekstissa. Lisäksi olen yrittänyt olla oma itseni, helposti lähestyttävä ja avoin”, historiaa opiskeleva Bister listasi onnistumisen aineksia. Hyvästä vaalityöstä huolimatta Bister kertoo olleensa yllättynyt Sitvasin tuloksesta ja useiden vaalien ajan jatkuneesta kasvusta. Hän uskoo, että tuloksessa näkyy osittain tyytymättömyys Petteri Orpon (kok) hallituksen toimiin. Silti vaalien alla etenkin anonyymissä viestipalvelu Jodelissa toistuivat kehotukset äänestää oikeistoryhmiä, ja vasemmistoa kritisoitiin välillä kovaankin sävyyn. Bister on kuitenkin oppinut jättämään kommentit omaan arvoonsa. ”Ehkä vielä vaalit tai parit sitten pelkäsi, että se on indikaattori tuloksesta, mutta ei se ole koskaan ollut.” UUSI edustajisto on heti päässyt (tai joutunut) haastavaan paikkaan eli neuvottelemaan ensi vuoden budjetista. Käytännössä nyt päätetään siitä, miltä ylioppilaskunnan toiminta tulevina vuosina näyttää. Hyyn omistama Ylva-konserni on pahoissa talousvaikeuksissa, ja ylioppilaskunnan toiminta pyörii toistaiseksi täysin jäsenmaksutulojen sekä Ylvalta saadun niin sanotun sisäisen lainan varassa. Jos sisäistä lainaa ei oteta huomioon, ovat Hyyn menot ja tulot karkeasti yli miljoona euroa epätasapainossa. Se tarkoittaisi jopa 40 euron jäsenmaksukorotusta tai erittäin rajuja leikkauksia palveluihin. Erityisen vaikeaa budjetin ennakoiminen on ollut siksi, ettei vielä vaalien alla tiedetty, tullaanko Ylvalta saamaan enää jatkossa sisäistä lainaa ja mitä ylioppilaskunnan omistamille tiloille tapahtuu. Pahasti ylivelkaantuneen Ylvan on käytännössä pakko myydä kiinteistöjään, sillä rahoittajien kärsivällisyys alkaa olla lopussa. Tämän lehden mennessä painoon myynneistä ei ollut vielä varmaa tietoa. Lokakuun alussa Ylioppilaslehti kuitenkin uutisoi, että jäljelle olisivat YL:n tietojen mukaan jäämässä 49 prosenttia Vanhasta ylioppilastalosta sekä 60 prosenttia kolmantena ylioppilastalona tunnetusta Domus Gaudiumista. Lisäksi Unicafe-opiskelijaravintolat säilyisivät Hyyn omistuksessa. Jos tämä suunnitelma toteutuisi, Ylva joutuisi luopumaan kokonaan Uudesta ylioppilastalosta ja siihen kuuluvasta Grand Hansa -hotellista, Kaivopihan liikekiinteistöistä sekä Leppäsuon opiskelija-asunnoista. Varsinkin Uudella ylioppilastalolla toimii lukuisia opiskelijajärjestöjä ja osakuntia. ENNEN vaaleja Ylioppilaslehti selvitti, millä tavalla eri edustajistoryhmät lähtisivät ratkaisemaan Hyyn vaikeaa taloustilannetta. Suurin osa ryhmistä suhtautui jäsenmaksun korottamiseen varsin varauksella. Pakollista jäsenmaksua nostettiin juuri viime vuoden budjettiedarissa lähes 50 prosenttia, ja se on tänä lukuvuonna 85 euroa. Vaalituloksen perusteella jonkinlainen jäsenmaksukorotus on silti todennäköisesti edessä. Maailmanpyörästä sekä Sitvas että Hyvi totesivat olevansa valmiita ”maltilliseen” korotukseen, jos se on riittävän hyvin perusteltu eli jos sillä voidaan esimerkiksi taata jonkun Hyyn palvelun jatkuminen. Ryhmät ovat samalla kuitenkin valmiita leikkaamaan palveluista budjetin sopeuttamiseksi. Sakari Bister kertoo Sitvasin ryhmän tiedostavan, että jäsenmaksun kipuraja on saavutettu: ”Kun sellaistakin siellä Jodelissa kuulee, että Sitvas haluaa 130 euron jäsenmaksun, niin ei kyllä missään maailmassa.” Bisterin mukaan ryhmät ovat olleet näissä vaaleissa hyvin varovaisia antamaan etukäteen konkreettisia lupauksia jäsenmaksun suuruudesta, sillä viime vuoden arviot menivät niin pahasti pieleen. Henkilökohtaisesti hän toivoisi, ettei pakollinen jäsenmaksu nousisi ”kauheasti”, mutta kertoo antaneensa siihen hieman pelivaraa. ”Toisaalta viime vuonnakin jouduttiin lopulta korottamaan jäsenmaksua tosi paljon, eikä se tuntunut vaikuttavan ainakaan tähän vaalitulokseen.” Myös Snäf ja osakuntalaiset näkivät, että jonkinlainen jäsenmaksukorotus on leikkauksista huolimatta toden
10 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 HYAL, 7 PAIKKAA Hyal eli Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset on poikkitieteellinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton edustajistoryhmä, joka puolustaa etenkin opiskelijajärjestöjen asiaa. MURROS, 1 PAIKKA Murros – konservatiiviset opiskelijat on puoluepoliittisesti sitoutumaton opiskelijajärjestö, joka kertoo vastustavansa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä sekä ”woke-kulttuuria”. KOKOOMUS, 3 PAIKKAA Kokoomusopiskelijoiden alla toimiva Helsingin paikallisjärjestö on peräänkuuluttanut ylioppilaskunnalta vastuullisempaa taloudenpitoa sekä tavallisen opiskelijan etujen ajamista. KESKEISET, 2 PAIKKAA Helsingin keskustaopiskelijoiden alla toimiva ryhmä kertoo pyrkivänsä etenkin tavallisen opiskelijan arjen helpottamiseen sekä vastuullisempaan taloudenpitoon ylioppilaskunnassa. E D IS T Y K S E L L IS E T näköisesti pakko tehdä. Osakuntalaiset ovat ehdottaneet ensi vuodelle viiden euron korotusta, joka kohdennettaisiin kokonaisuudessaan järjestötilojen siirtymävaiheen tukemiseen. Muut ryhmät suhtautuvat jäsenmaksun nostamiseen nihkeämmin. Esimerkiksi Help, Kokoomus ja Keskeiset lähtisivät leikkaamaan isolla kädellä Hyyn budjetista, kuten henkilöstöstä, Ylioppilaslehdestä ja järjestötuista. Myös Hyal on kertonut, että haluaisi säilyttää jäsenmaksun nykytasollaan. Odotettavissa on tiukkoja neuvotteluita, sillä edustajistoryhmien näkemykset Hyyn talouden tasapainottamisesta ovat tietyissä kysymyksissä erittäin kaukana toisistaan. Esimerkiksi Hyyn noin 16-henkinen vakituinen henkilöstö on budjetissa merkittävä menoerä (780 000 euroa), mutta siitä leikkaaminen johtaisi käytännössä muutosneuvotteluihin ja irtisanomisiin sekä monelle ryhmälle tärkeän edunvalvonnan heikkenemiseen. Toisaalta jotain yhteistäkin sentään löytyy. Ryhmät ovat Ylioppilaslehden selvityksen perusteella varsin yksimielisiä siitä, että Ylioppilaslehdestä voidaan leikata isolla kädellä, ja osa ryhmistä on jopa valmiita lakkauttamaan lehden kokonaan. Painettu ja kotiin jaeltu Ylioppilaslehti vie Hyyn budjetista nykyisellään 250 000 euroa ja työllistää 2,4 määräaikaista työntekijää. TÄMÄN lehden mennessä painoon Hyyn vakituiseksi pääsihteeriksi lokakuussa valittu Paula Karhunen ei ollut julkaissut vielä talousarvion pohjaesitystään. Pääsihteeri tulee budjettipohjassaan esittämään, miten ylioppilaskunnan talous tulisi Hyyn strategia ja taloudelliset reunaehdot huomioiden hänen näkemyksensä mukaan järjestää. Pohja on tyypillisesti toiminut lähtölaukauksena tarkemmille ryhmien välisille budjettineuvotteluille, eli sillä on suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi viime vuonna entisen pääsihteerin Mikko Kymäläisen esittämä 28 euron jäsenmaksukorotus meni lopulta läpi sellaisenaan. Edustajiston on määrä päättää Hyyn ensi vuoden talousarviosta kokouksessaan 11. joulukuuta, jolloin budjetti nuijitaan rivi riviltä läpi. Tuli Ylvalta sisäistä lainaa tai ei, jo nyt on kuitenkin selvää, että ylioppilaskunta on lähivuosina valtavien muutosten edessä. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, mitä tapahtuu mahdollisesti Uudelta ylioppilastalolta pois potkittaville järjestöille, paljonko tilakulut tulevat jatkossa olemaan, minkä kokoiseen henkilöstöön Hyyllä on varaa ja tullaanko kaikista palveluista leikkaamaan tasaisesti vai lakkautetaanko esimerkiksi Ylioppilaslehti säästötoimena kokonaan. Käytännössä vain se on varmaa, että jäsenmaksutuloja tullaan saamaan ensi vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa, ja Hyyn toimintatalouden menot ovat nykyisellään noin 3,3 miljoonaa euroa. Nykyinen 85 euron pakollinen jäsenmaksu on Suomen ylioppilaskuntien korkeimmasta päästä. Nähtäväksi jää, saavatko opiskelijat ensi vuonna sille rahalle yhä vähemmän vastinetta – vai joutuvatko he maksamaan enemmän ja saavat samat tai heikommat palvelut kuin nykyäänkin.
11 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 okaisessa uraesittelyssä joku menestynyt keski-ikäinen vakuuttelee tulevaisuuttaan kädet tutisten stressaaville opiskelijoille, että ”ei hätää, minäkin vain vahingossa ajauduin ammattiini”. Lehdet kirjoittavat siitä, miten huippumuotisuunnittelijaksi lähes sattumalta päädytään, eivätkä nuoria urilleen kannustavat leipääntyneet opettajatkaan tunnu enää muistavan, kuinka onnekkaita itse olivat läpäistessään pedagogisten opintojen seulan. Tällainen työelämädiskurssi on ongelmallista. Työpaikoista käydään nyt entistä tiukempaa taistelua, ja jo lukion ensimmäisenä vuonna tehdyillä kurssivalinnoilla on merkitystä. Kun jatkuvasti toistelemme, miten kaikki on mahdollista ja kaikkialle voi päätyä vahingossa, suljemme itseltämme ovia. Todellisuudessa moni urapolku on valintojen tulosta. Euroopan unionin virkamiehen on osattava kieliä, joita oppii helpommin nuorena, ja ammattisotilaan urasta haaveilevan on löydettävä kadettikouluun viimeistään 26-vuotiaana. Lääkärin ammatti vaatii yleensä luonnontieteiden pänttäämistä jo lukiossa, eikä moniin valtion virkoihin ole asiaa ilman maisterin papereita. VIIME vuoden tammikuussa julkaistussa Ylen artikkelissa puolustetaan ajatusta uralle ajautumisesta. Jutussa etenkin pienten päätösten ohjaavuus nähdään sattumana, kun itse näen ne valintoina. Siksi toivoisin, että jo tukevasti työuralleen päätyneet muistaisivat kertoa, mikä merkitys on ollut opiskeluaikojen vaivalla hankitulla kesätyöllä, ainejärjestön hauskalla mutta työläällä hallitushommalla tai lukion pitkien iltapäivien ranskan tuntien raadannalla. Avoin ja realistinen työelämäpuhe on myös tasa-arvoteko. Uralle on helpompi ”ajautua”, jos on jo äidinmaidossa oppinut, mikä on Linkkari, mitä tapahtuu bisneslounaalla tai millaisia asioita arvostetaan taiteilijapiireissä. Sattuman korostamisen sijaan olisi reilumpaa reflektoida, millaisia eväitä on uralleen saanut ja millaisiin valintoihin ne ovat johtaneet. Yliopistojen urasivujen ympäripyöreät kuvaukset ”monipuolisista ja haastavista asiantuntijatehtävistä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla” eivät nimittäin juuri auta hukassa olevaa. TÄSSÄ ajassa valintojen tekeminen ei aina ole helppoa. Sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström kuvaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”nykynuorten” perustava ongelma on historian valossa uusi loputtomien mahdollisuuksien illuusio. Meidän olisi kyettävä paitsi tekemään valintoja hyvin nuorena, myös sietämään niiden mukana tulevaa epävarmuutta. Internetin aikakausi ei varsinaisesti helpota tilannetta. Netti ei unohda, joten toimittajan työhön aikovan nuoren ei välttämättä kannata ryhtyä nuorisopolitiikan broileriksi eikä Björn Wahlroos -elämää manifestoivan kauppisäijän käydä läpi nykyajan taistolaisvaihettaan julkisena Elokapina-aktivistina. Kun joudumme jatkuvasti kamppailemaan varovaisuuden ja valintojen tekemisen välillä, ajatus sattuman vietäväksi heittäytymisestä voi tuntua lohdulliselta. Mutta jos emme tee valintoja, passivoidumme. Niinpä meidän on uskallettava hakea opiskelemaan myös hiukan epävarmoina, otettava se kiinnostava mutta työläs sivuainekurssi ja lähdettävä vaihtoon, vaikka valmistuminen vähän viivästyisikin. Minäkin olen valinnut kirjoittaa toimittajana näitä kärkkäitä kolumnejani, vaikka samaan aikaan haaveilen urasta harmaana ministeriön virkamiehenä. Et päätynyt urallesi sattumalta Sattuman korostaminen on ammatinvalintaa pohtivia nuoria kohtaan epäreilua, kirjoittaa toimittaja Pihla Leppänen. KIRJOITTAJA ON YLÄKOULUSTA ASTI KOKEMAANSA URASTRESSIIN KYLLÄSTYNYT KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN OPISKELIJA. KOLUMNI K U V A : EM IL IA M IE TT IN EN
a-kruunu.fi Valtion tukemia A-luokan vuokrakoteja eri elämänvaiheisiin
13 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 13 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 Mikä fiilis työelämästä juuri nyt? Huhujen mukaan alani työllisyys on historiallisen huono, eli juristeja on työttömänä joku neljä. Tulin oikikseen juuri työllistymisen takia: töitä on pakko saada, enkä lääkäriksi sentään kehdannut lähteä. Juristiliiton propagandan mukaan noin 150 prosenttia opiskelijoista tekee kokopäivätyötä, eli varmaan se on itselläkin edessä, saa nähdä. Omalla alallani on todella helppoa saada töitä, sillä työntekijöistä on pulaa erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Olen itsekin ollut opintojen ohella töissä päiväkodissa. Luulen, että ruotsia puhuvat saavat alallani helpommin töitä erityisesti Helsingissä ja Espoossa, ja siksi uskon töitä löytyvän valmistumisen jälkeenkin. Olen tehnyt opintojen lisäksi töitä yrittäjänä valmentajana, eli oma tilanteeni on ollut suhteellisen hyvä. Yleisesti työllisyystilanne vaikuttaa aika huonolta, kun monet suuret yritykset eivät juuri nyt uskalla palkata ainakaan vakituisia työntekijöitä. Uskon, että yhä useampi alkaa siksi tehdä töitä yrittäjänä tai vaihtaa kokonaan alaa. Työnhaku on aika stressaavaa ja vaikeaa, mutta kai taloustieteilijöille kuitenkin on ihan hyvin töitä moneen muuhun alaan verrattuna. Olen nyt yliopistollani Aallossa tutkija-apulaisena ja luotan, että saan valmistumisen jälkeenkin jonkun työn. Mutta voi se [työn saaminen] loppujen lopuksi olla aikamoinen prosessi. Työllistyminen on tällä hetkellä todella vaikeaa, varsinkin, jos ei puhu suomea. Siksi olen päättänyt, että katselen töitä valmistumisen jälkeen myös muista maista. Olen kotoisin Yhdysvalloista, jossa on normaalia työskennellä opiskelun ohella uupumukseen asti. Suomi on menossa samaa mallia kohti, eikä sillä saavuteta mitään hyvää. Korkeakoulutettujen työttömyys huitelee parhaillaan pilvissä. Kysyimme opiskelijoilta, mitä he ajattelevat työnhausta, opintojen ohella työskentelystä sekä ylipäätään oman alansa työllisyysnäkymistä. Aleksi Pursula, 22 TALOUSTIEDE Akku Wuollet, 24 SOSIONOMIA Maisa Värri, 20 SOSIAALITIETEET Eve Luhtala, 25 FYSIOTERAPIA Alva Anderbom, 19 VARHAISKASVATUS TEKSTI: ROOSA WELLING KUVAT: IISA PAPPI Valitsin alani osittain sen takia, että työllisyys olisi parempi kuin vaikka taidealoilla tai kirjallisuustieteessä. Olen ymmärtänyt, että oman alan töitä pystyisi tekemään jo opintojen aikana. Noin muuten tuntuu, että kaikki, jotka eivät opiskele, ovat työttömiä. Esimerkiksi kotikaupungissani Jyväskylässä on kuulemma ihan tosi huono työtilanne. Riku-Matti Peltomaa, 20 OIKEUSTIEDE GALLUP
14 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 sraelilaisia yliopistoja on vuosikymmenten ajan juhlittu länsimaissa moniarvoisuuden ja demokratian linnakkeina. Monista muista Lähi-idän yliopistoista poiketen niitä on pidetty erityisen sopivina akateemiseen yhteistyöhön. Israelilaisilla yliopistoilla on vuodesta 1996 lähtien ollut erityispääsy EU:n sisäiseen tutkimusyhteistyöhön ja -rahoitukseen. Israelilaiset tahot saivat vuosina 2021–2024 Horisontti Eurooppa -rahoituksia yhteensä 1,1 miljardin euron edestä. Vertailun vuoksi Weizmannin tiedeinstituutti (167,7 milj.) ja Tel Avivin yliopisto (147,2 milj.) saivat enemmän EU-rahoitusta kuin Helsingin yliopisto (141,4 miljoonaa euroa). Israelilaistahojen vastaanottama EU-rahoitus on vain kasvanut palestiinalaisten kansanmurhan kiihtyessä. Osa rahoista on selvitysten mukaan virrannut israelilaisille sotateollisuuden yrityksille ja esimerkiksi Gazassa käytettyjen drooniteknologioiden kehitykseen. Tämä teksti pyrkii valaisemaan israelilaisten yliopistojen pitkäaikaista ja kiinteää yhteyttä Israelin harjoittamaan asutuskolonialismiin ja aseteollisuuteen. Tuorein esimerkki tästä kytköksestä on Gazaan kohdistuva hyökkäys, jolle kaikki israelilaisyliopistot ovat osoittaneet varauksettoman tukensa. Osa Helsingin yliopiston yhteistyötahoista, kuten Jerusalemin heprealainen yliopisto ja Tel Avivin yliopisto, lupaavat jopa erityistä taloudellista tukea ja stipendejä opiskelijoille, jotka taistelevat Gazassa. Yliopistot myös hiljentävät järjestelmällisesti palestiinalaisia ja israelilaisia opiskelijoita ja tutkijoita, jotka kritisoivat Israelin toimintaa. ISRAELILAISET yliopistot eivät historiansa aikana ole ainoastaan osallistuneet aktiivisesti Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistamaan väkivaltaan vaan myös hyödyntäneet resurssejaan ja tutkimustaan sorron ylläpitämiseen, puolustamiseen ja oikeuttamiseen. Näin toteaa tuoreessa kirjassaan israelilainen antropologi Maya Wind , jonka mukaan useat israelilaisten yliopistojen tieteenalat ovat kehittyneet käsi kädessä valtion sotaja turvallisuusintressien kanssa ja tukevat aktiivisesti palestiinalaisalueiden alistamispyrkimyksiä. Esimerkiksi Tel Avivin yliopistolla on erittäin tiiviit yhteydet Israelin armeijaan sekä sotilasoppien kehittämisen että niiden oikeuttamisen kautta. Yliopiston verkkosivuilla juhlistetaan avoimesti, kuinka Kansallisen turvallisuuden tutkimusinstituutin (INSS) alumnit ovat olleet puolustamassa Israelia kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) sitä vastaan nostettuja kansanmurhasyytteitä vastaan. INSS:ssä toimivat filosofi Asa Kasher ja kenraalimajuri Amos Yadlin ovat olleet mukana kehittämässä valtavasti siviiliuhreja vaatineiden sotilasdoktriinien eettis-oikeudellista kehystä, joka pyrkii oikeuttamaan armeijan toimia takautuvasti. Kasher on omissa kirjoituksissaan muun muassa esittänyt, että palestiinalaiset voitaisiin määritellä sotilaiden ja siviilien kategorioiden ulkopuolelle jääviksi, niin kutsutuiksi ”kolmansiksi persooniksi”. KAIKKI Israelin yliopistot ovat tiiviisti sidoksissa maan aseteollisuuteen ja armeijan toimintaan. Esimerkiksi Jerusalemin heprealainen yliopisto tarjoaa Israelin asevoimille sotilastutkinto-ohjelmia, jotka keskittyvät asejärjestelmien kehittämiseen (Talpiot-ohjelma) ja tiedustelutoimintaan (Havatzalotja Gamla-ohjelmat). Opiskelijat suorittavat opintoja sotilastukikohdassa, joka sijaitsee yliopiston kampuksella. Yliopiston johto on väittänyt ohjelmien olevan ”puhtaasti akateemisia”, vaikka tosiasiassa niissä koulutetaan sotilashenkilökuntaa armeijalle. Yliopisto on tiedotteidensa mukaan myös toimittanut ”monenlaisia logistisia laitteita useille armeijan yksiköille” Gazan kansanmurhan aikana. Tel Avivin yliopisto puolestaan tarjoaa opiskelijoilleen Galim-maisteriohjelmaa, jossa koulutetaan kyberinsinöörejä Israelin puolustusvoimille. Yliopiston Yuval Ne’eman -työpaja kehittää ohjusteknologiaa, robotiikkaa ja kyberteknologiaa tiiviissä yhteistyössä Israelin armeijan ja turvallisuuspalveluiden kanssa. Lisäksi yliopisto järjestää yhdessä israelilaisen aseyhtiö Elbit Systemsin kanssa InnoBit-ohjelmaa, jossa opiskelijat kehittävät lopputyönään sotaja turvallisuusteknologiaa yrityksen tarpeisiin. Israelin teknillistä korkeakoulua Technionia pidetään Israelin sotateollisuuden tutkimusja kehitystyön johtavana instituutiona ja se toimii alan keskeisenä kouluttajana. VIERASKYNÄ Näin israelilaiset yliopistot osallistuvat palestiinalaisten sortoon Helsingin yliopisto jatkaa tutkimusyhteistyötä israelilaisten yliopistojen kanssa, vaikka niillä on suoria kytköksiä Israelin valtion asutuskolonialismiin ja käynnissä olevaan kansanmurhaan. TEKSTI: RIKU LÖF, ONNI AHVONEN, LAURI VON PFALER, OTTO SNELLMAN KUVA: SUVI SUITIALA
15 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 Technion on tehnyt laajaa tutkimusyhteistyötä Elbitin kanssa: aseyhtiö on rahoittanut yliopiston kohdennettua tutkimusta sadoilla tuhansilla dollareilla ja saanut vastineeksi muun muassa oman tutkimuslaboratorion kampukselle. Israelin valtion aseyhtiö Rafael taas tarjoaa Technionin opiskelijoille räätälöityjä urapolkuja ja rahoittaa sekä tutkimusettä opiskelijaprojekteja. SOTATEKNOLOGISEN ja oikeusopillisen tutkimuksen lisäksi monet humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat on toistuvasti valjastettu tuottamaan tietoa, joka oikeuttaa miehityksen laajentamista ja palestiinalaisiin kohdistettua väkivaltaa. Maya Windin mukaan israelilainen arkeologia on käytännössä luonut eristetyn kaikukammion, jota ohjaa lähes kyseenalaistamaton nationalistinen agenda. Antropologi Nadia Abu el-Haj’n mukaan arkeologinen tutkimus on muodostanut keskeisen tukipilarin sionistisen liikkeen pyrkimyksille rakentaa kansallista identiteettiä erityisesti vedoten ikiaikaiseen – ja väitetysti katkeamattomaan – juutalaisten läsnäoloon koko historiallisen Palestiinan alueella. Arkeologista tutkimusta on tehty akateemisista periaatteista tinkien, jolloin arabien ja palestiinalaisten oikeutusta alueisiin on onnistuttu häivyttämään. Tel Avivin yliopiston arkeologian instituutti on johtanut kaivauksia laittomasti miehitetyllä Länsirannalla, ja Jerusalemin heprealaista yliopistoa on syytetty arabihistoriaan liittyvien kulttuuriaarteiden hävittämisestä historiallisessa ItäJerusalemissa tehdyissä tutkimuksissa. Kansainvälinen laki kieltää tiukasti miehittäjävaltioiden arkeologiset kaivaukset miehitetyillä alueilla. Lähi-idän tutkimus on ollut Israelin valtion prioriteetti sen alkuajoista lähtien ja monet alan keskeiset israelilaistutkijat toimivat samanaikaisesti sekä tutkimusmaailman että valtion turvallisuuskoneiston sisällä. Tel Avivin yliopiston yhteydessä toimiva Lähi-idän ja Afrikan tutkimuksen Moshe Dayan –keskus mainostaa kuukausittaisia julkaisujaan tärkeänä tiedon lähteenä Israelin turvallisuuspoliittiselle johdolle ja on hiljattain julkaissut muun muassa suosituksia hallinnolle parhaista tavoista hallita miehitettyjä alueita. Keskuksen nykyinen johtaja Uzi Rabi esiintyy säännöllisesti julkisuudessa eräänlaisena sotastrategina. Syyskuussa 2024 hän ohjeisti radiohaastattelussa Israelin hallintoa Gazan hyökkäyksen osalta seuraavasti: ”Poistakaa koko siviiliväestö pohjoisesta, ja jokainen, joka sinne jää, tuomitaan laillisesti terroristina ja joutuu nälkiinnyttämisen tai tuhoamisen kohteeksi.” HELSINGIN yliopiston edelleen jatkuva yhteistyö israelilaisten yliopistojen kanssa on kohdannut voimistuvaa kritiikkiä opiskelijoiden Students for Palestine ja tutkijoiden Tutkijat Palestiinan puolesta -liikkeiltä. Samoin sekä opiskelijoita edustava Hyy että henkilökunnan suurin edunvalvoja Tieteentekijät ovat vaatineet institutionaalisen yhteistyön katkaisua eli akateemista boikottia. Boikotti kohdistuisi Israelin akateemisiin instituutioihin, koska ne ovat osallisina kansanmurhaan, asutuskolonialismiin, apartheidiin ja miehitykseen, ei niissä työskenteleviin yksilöihin. Sitä vaaditaan jatkettavan, kunnes Israel noudattaa kansainvälistä oikeutta. Akateeminen boikotti ei olisi pelkkää symboliikkaa vaan merkitsisi yhden kolonialistista valtaa kannattelevan pilarin murtamista. Israelin yliopistojärjestelmä osallistuu niin Gazassa käytettyjen aseteknologioiden kehittämiseen kuin palestiinalaisiin kohdistuvan sorron oikeuttamiseen. Syyskuussa Helsingin yliopisto ja Taideyliopisto reagoivat yliopistoyhteisön kasvavaan paineeseen ja liittyivät vetoomukseen sulkea israelilaiset akateemiset instituutiot EU:n tutkimusrahoitusohjelman ulkopuolelle. Helsingin yliopiston EU-tasolle kohdistuvan vetoomuksen ja sen oman toimimattomuuden välille muodostuu kuitenkin räikeä ristiriita. Vastuun siirtelyn sijaan johdon tulisi päättää, ettei israelilaisten kumppaneiden kanssa ryhdytä uusiin EU:n Horisontti-hankkeisiin ja että toimia nykyisen yhteistyön purkamiseksi tehdään. Suomalaiset yliopistot ovat valinnan edessä: katkaistako suhteet vai jatkaa yhteistyötä kansanmurhaa tukevien instituutioiden kanssa? Toimimattomuus on jo itsessään päätös. Kaikki Israelin yliopistot ovat tiiviisti sidoksissa maan aseteollisuuteen ja armeijan toimintaan. Riku Löf työskentelee yliopisto-opettajana ja väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston alueja kulttuurintutkimuksen oppiaineessa. Onni Ahvonen ja Lauri von Pfaler ovat väitöskirjatutkijoita Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen oppiaineessa. Otto Snellman on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian oppiaineessa. Kirjoittajat toimivat Tutkijat Palestiinan puolesta -liikkeessä.
16 YLIOPPILASLEHTI 4/2025
17 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 Luova johtaja Seena Talvi tekee töitä Suomen kuumimpien artistien kanssa, kerää kehuja maailmalla ja tähtää vieläkin korkeammalle. Hänen mukaansa supertähteyden voi saavuttaa vain, jos lopettaa nöyristelyn. skenen Talvi yllätti musaTEKSTI: EVELIINA LEMPIÄINEN KUVAT: SALAMATA MBOUP
18 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 nää ei riitä, että muusikko tekee hyvää musiikkia. Artistilla on oltava brändi, säväyttävä visuaalinen ilme ja mielellään oma luova johtaja. Se on skenessä uusi ilmiö, väittää Seena Talvi . ”Mä tulin ja itse osoitin, että mulle on tarvetta”, artisti Olgan stailaajana tunnetuksi tullut Talvi, 25, toteaa. ”Viimeisen vuoden sisään Suomen musiikkiskenessä kaikki on alkanut panostaa visuihin tosi paljon enemmän. Kun katsoi kesän festariesityksiä, yhtäkkiä kaikilla oli joku show, mitä ei ennen ollut.” Väite on iso, mutta Talvi ei tahdokaan mahtua pieneen muottiin. Kaikessa hänen tekemisessään kimmeltävä johtotähti on Amerikan suuren maailman meininki. Talvi ottaa töihinsä paljon vaikutteita megastaroilta ”rapakon takaa”. Puhe vilisee englanninkielisiä ilmauksia. Hustle, struggle, lore, I guess . Hän puhuu kerralla pitkään, tykittelee menemään kantavalla äänellä ja säestää puhetta käsillään. Kirosanat sinkoilevat ja sormet rummuttavat välillä sanojen painotukseksi pöytää. Talvesta puhutaan nyt suurilla sanoilla myös mediassa. Scandinavian Vogue kutsui häntä tittelillä mastermind , nero. Rolling Stonen toimittaja kehui Flow-festivaalin arviossaan Turistin keikan lavashow’ta yhdeksi övereimmistä (extravagant) pitkään aikaan. Keikan aikana lavalla nähtiin esimerkiksi nyrkkeilijöitä, tanssijoita juoksumatoilla sekä auto, joka mäiskittiin pesäpallomailalla hajalle. Show’n oli visioinut Talvi. Tarvetta luovan johtajan näkemyksille selvästi riittää. Pari tuntia ennen sovittua tapaamisaikaa Talvi pyytää siirtämään haastattelua tunnilla eteenpäin, koska ”tulikin pari juttua”. SEENA Talvi on stailaaja, luova johtaja ja DJ. Hänen uransa lähti nousukiitoon vajaat kaksi vuotta sitten, kun Olga ponnahti maaliskuussa 2024 hittilistoille Uus bitch -singlellään. Olga Heikkala ja Talvi ystävystyivät jo Kallion lukiossa. Talvi on suunnitellut levynkansia ja festarilavojen visuaaleja Olgan ja Turistin lisäksi ystävälleen, muusikko Alma Alangolle . Usein Talvi askartelee kuvausrekvisiitat ja asutkin alusta asti itse. Olgan ensimmäisille keikoille Talvi värkkäsi askartelustrasseista ja mumminsa perintökristalleista ”timanttipikkarit”. ”Luova johtaja on semmoinen kiva kattotermi kaikelle, mitä tekee”, hän toteaa. ”Suurempia ja pienempiä linjoja. Olgan kanssa siihen kuuluu kokonaisvaltainen brändityö, mutta sitten on myös paikallisempia projekteja, kuten musavideoiden konseptointia.” Viimeisimpänä Talvi on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut musiikkivideoita Turistilta lokakuun puolivälissä ilmestyneen Magic City -albumin kylkeen. Turisti eli Harlova Vukulu oli viime vuoden striimatuin artisti Suomessa ja pokkasi keväällä Emma-gaalassa Vuoden rap -palkinnon. Talvi on lapsesta asti ollut visuaalinen ja kuluttanut paljon musiikkia, musiikkivideoita, elokuvia ja sarjoja. Hänellä on aina ollut vahva esteettinen näkemys. ”Lapsena olin tosi selkeästi mieltä, että toi on ruma ja toi on hieno. Tavallaan sattumien kautta siitä on tullut ammatti.” Suurimmat inspiraationsa hän on löytänyt komediaja musiikkimaailmasta. Lempiohjaaja ja käsikirjoittaja on Seinfeld ja Curb Your Enthusiasm -sarjojen luoja Larry David . ”Ehkä kertoo jotain, että ekana tulee mieleen komediatyyppejä. Komedia on mulle iso voimavara, ja ennen luovaa johtajuutta olen identifioitunut vitsiniekaksi. Huumori on pohjalla monessa jutussa, mitä teen, ja ironia usein läsnä.” Esimerkiksi Talven ideoima klubikonsepti Wellness Center tekee pilaa hyvinvointibuumista ja sairastamiseen liittyvästä kapitalistisesta kulttuurista. Emma-gaalaan hän suunnitteli Olgalle camp-vivahteisen rahamekon, jonka muotisuunnittelija Nana Lybeck ompeli käsin paperisista satasen feikkiseteleistä. Mekko symboloi hallituksen leikkauksia. Karjalan prikaatin varuskunnalle vetämällään keikalla Olga esiintyi leikkiaseiden koristamissa rintaliiveissä. Talvea innoittavat myös Charli XCX:n luova johtaja Imogene Strauss , laulaja Addison Raen tiimi, ohjaaja Donald Glover , joka tunnetaan myös räppäri Childish Gambinona, Greyn Anatomian luoja Shonda Rhimes sekä näyttelijä–käsikirjoittaja Phoebe Waller-Bridge . Talvi on harkinnut ohjaajan opintoja, sillä haaveissa siintää myös sarjojen ja elokuvien tekeminen. ”Ohjaajana mulla on varmasti vielä paljon opittavaa. Mutta se, mistä tykkään eniten ja missä olen vahvin, on konseptien kehittäminen ja ideoimispuoli. Hakkaan tietokonetta ja avaan kaikki referenssit, että mitäs kaikkea maailmasta löytyykään, ja sitten pallottelen niitä. Välillä ideoita syntyy niin, että lähden yksin kävelylle, ja sen aikana käsikirjoitan jonkun jutun päässäni.” Turistin uuteen Leipä -kappaleeseen Talvi käsikirjoitti ja ohjasi ensimmäisen lyhytelokuvamaisemman videonsa. Siitä tuli parempi kuin hän osasi odottaa. TALVESSA yhdistyvät kiinnostavasti nöyryys ja röyhkeys. Tinkimätön kunnianhimo ja kevyt trollaus. Megastaroilta omaksuttu iso haippi on kovin epäsuomalaista, mutta Talven mukaan käyttäytymällä kuin superstara voi manifestoida tähteyden. ”En mä ikinä laita mun duuneja nettiin silleen ’tehtiin vähän tämmöistä’.” Hän istuu Ylioppilaslehden toimituksen sohvalla leveässä risti-istunnassa yllään väljät mustat vaatteet ja kaulassaan iso hopeinen riipus. Talvi saa toimittajan nauramaan itseironisilla letkautuksillaan eikä väistele yhtäkään kysymystä. Ei edes rahaan ja valtaan liittyviä. Rahasta puhuminen on Talvelle luontevaa kasvatuksen ansiosta. Lapsuuden perhe ei ollut erityisen varakas. Äiti ja veli ovat jazz-muusikoita, joten Talvi on saanut pienestä pitäen kuulla, kuinka vaikeaa etenkin ”kevyeen” kulttuuriin on saada rahoitusta. Talvi korostaa olevansa itse kaupallisella luovalla alalla, jossa rahaa pyörii hieman enemmän. Hän uskoo, että ”oikealla” luovalla alalla tilanne on vielä surkeampi, vaikka kaupallisella puolellakin esimerkiksi musiikkivideoita tehdään usein rakkaudesta lajiin. Musiikkialaa ovat pitkään hallinneet miehet etenkin lauluntekijöiden, tuottajien ja levy-yhtiöpamppujen rooleissa. Aino Collin , Hilma Kotkaniemi ja Amanda Palo nostivat kuitenkin She’s so annoying -podcastinsa rahajaksossa esiin Talven ”jäbämäisen röyhkeyden”. Hän esimerkiksi juhli Rolling Stone -lehden kehuja elokuussa Instagram-tilillään sanoilla ”Prices going up!” (Hinnat nousussa!). Podcastaajien mukaan Talvi osaa vaatia sen, mitä hänelle kuuluu. ”Allekirjoitan sen kyllä sata prossaa”, Talvi sanoo, vaikka ei olekaan itse kuunnellut kyseistä jaksoa. ”Mä oon aina ollut vähän sellainen, että mulla on maskuliinista energiaa. Oon aika päättäväinen ja dominoiva ihminen. Mutta tarviiko sen olla nimenomaan maskuliinisuutta? Haluaisin ajatella, että ei tarvitse.” Talvi haluaisi nähdä tulevaisuuden, jossa hänen tapansa olla röyhkeä ei olisi jäbämäinen , vaan että naiset ja muutkin voisivat olla röyhkeitä ilman, että se assosioituisi sukupuoleen. Toki nykyisen itsevarmuuden saavuttaminen on vaatinut lukuisia, usein ilmaisia työtunteja. Aluksi Talvi teki töitä kavereilleen ”semi-ilmaiseksi” ja suunnitteli esimerkiksi klubikonsepteja täysin omaksi ilokseen. Puoli-ilmainen puuhastelu
19 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 YLIOPPILASLEHTI 4/2025 auttoi sikäli, että tarve luovalle johtamiselle huomattiin. Lomaa Talvi ei ole malttanut pitää kahteen vuoteen. ”Jos haluaa tämmöisellä luovalla alalla hustlata itselleen oikeasti rahaa, se vaatii alkuvaiheessa aivan äärimmäisen määrän töitä”, hän selittää. ”Teet kaksi vuotta yötä päivää niitä töitä ja sitten jossain kohtaa alat olemaan sen verran hyvä, että voit olla vähän vielä röyhkeämpi. Jossain kohtaa sitä rahaa rupeaa tulemaan.” Hän myöntää, että luovalla alalla yleiset palkattomat harjoittelut ovat kaksipiippuinen juttu. Talvi on itse kokenut ne hyödyllisiksi muun muassa siksi, ettei ole käynyt alan kouluja. ”Totta kai se ongelmallisuus on ihan ilmiselvää, että luovan alan projektit välillä tarvitsee niitä palkattomia ihmisiä toteutuakseen. Toisaalta sanon aina kaikille, jotka aloittaa, että kannattaa aluksi tehdä halvalla töitä. Et ikinä opi sitä craft , jos et harjoittele missään.” LUOVAN alan yrittäjille ei ole selkeitä taulukkopalkkoja. Siksi Talvi on alkuun joutunut heittelemään projekteilleen hintapyyntöjä hatusta. Jotta voi tietää yhtään mitään sopivista summista, täytyy paiskia töitä, kokeilla ja oppia. ”DJ-keikkaliksoissa olen aina kysellyt D.R.E.A.M.:n Linalta [ Schiffer ] ja Taikalta [ Mannila ] neuvoa, mitä voi ja kannattaa pyytää. Olgan manageri Lilli Keh on superkiva tyyppi, jolta olen myös saanut paljon apua, josta olen tosi kiitollinen.” Täytyykö luovalla alalla siis tuntea oikeat ihmiset, jotta voi menestyä? Kyllä ja ei, Talvi sanoo. Hän on alun perin kotoisin Keravalta mutta myöntää pyörineensä Helsingissä niin pitkään, että syntyneistä kontakteista on jo ollut ”superpaljon hyötyä” uran rakentamisessa. ”Kyllä varmaan ultimaalinen menestyminen vaatii sen, että tiedät ne ihmiset. Mutta totta kai myös tutustut niihin, kun teet alalla töitä. Eikä ne [kontaktit] kanna pitkälle sitten, jos et oikeasti osaa mitään tai sulla ei ole työmoraalia”, hän sanoo. ”Jos muuttaa jostain super perähikiältä Helsinkiin eikä tunne vielä ketään, totta kai se on vaikeampaa. Tietyt verkostot ovat tärkeitä, mutta se nyt on varmaan ihan missä tahansa tekemisessä.” Siinä on Talven mukaan omat etunsa, että tulee alalle Helsingin ulkopuolelta. Hän muistelee Käärijän eli Jere Pöyhösen nousua suosioon Uuden musiikin kilpailussa keväällä 2023. ”Se oli niin erikoinen ja outo ja näin, niin silloin mä olin silleen ok se on Vantaalta.” ?Olgan ensimmäisille keikoille Talvi? ?värkkäsi askartelustrasse ista ja? ?mumminsa perintökristalleis ta? ?”timanttipikkarit ”.?