Eeva KK.indd 7 Eeva KK.indd 7 25.1.2024 12.51.22 25.1.2024 12.51.22 YLIOPPILASLEHTI nro 1 / 2024 abinumero Täytyy olla mielipide Löytyykö sellaista, keskustan Olga Oinas-Panuma? s. 32
KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Lukuvuosi 14.8.2024 31.5.2025 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto Media Audiotuotanto, Journalistinen kirjoittaminen, Radiotoimittaja, TV-työ, Urheilutoimittaja Taide Elokuva, Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu, Musiikki, Näyttelijäntaide 1 ja 2, Pelituotanto, Tanssi Yhteiskunta Lääketiede,Valtiotieteet Aloitamme Lääketieteen koulutuksen
Nuori intelligentsia K U V A A av a E ro n en PERINTEINEN MEDIA PERINTEINEN MEDIA ei tavoita nuoria, vaikka haluaisi. Yhä useamman päivittäinen mediakatsaus koostuu alustoista, joilla poliittiset sisällöt eivät jakaudu tasaisesti. Instagramissa näkyvät vihervasemmistolaiset ja liberaalit aiheet, kertoo somea tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Essi Pöyry. Ihmisoikeudet ovat Instagramissa hyväksytympi puheenaihe kuin oikeistolainen talouspolitiikka. Tiktokia ja Youtubea hallitsevat perussuomalaiset. Tutkimuskeskus Laboren lokakuisen raportin mukaan perussuomalaiset on 18–29-vuotiaiden keskuudessa suosituin puolue. Kannatus korreloi sen kanssa, käyttääkö nuori Tiktokia. Imagen haastattelussa yksi raportin kirjoittajista, taloustieteen professori Janne Tukiainen arveli yhteyden johtuvan näinkin jalostuneesta mekanismista: ”Ei lueta Hesaria, Yleä ja Imagea vaan katsotaan netistä mitä sattuu, ja pian algoritmi ohjaa Sebastian Tynkkysen (ps) videoihin.” VUOSI VUOSI sitten nuori ilmastoaktivisti kertoi Journalistiliiton tapahtumassa, ettei hän lue Hesaria, koska ilmas ton muutos ei kuulemma näy Hesarissa. Toimittajat yleisössä kuuntelivat hiljaa. Ehkä hekään eivät olleet lukeneet sen viikon Hesareita. Pääkaupunkiseudun tiedostavat parikolmekymppiset tuntevat Instagramissa trendaavat humanitaariset kriisit, mutta paljastavat tietokirjajulkkareissa, etteivät tiedä kuka on Mika Aaltola. Antikapitalistiset iskulauseet ovat luoneet ympärilleen yhteisön, mutta systeemi on jäänyt etäiseksi. Some voi toimia moraalikompassina, mutta ennen kuin lähtee suunnistamaan suomalaisessa yhteiskunnassa, voi olla hyödyllistä avata joskus jokin muukin sisältö kuin aktivistin päivitys Sudanin tilanteesta. Hesarissa riittää haukuttavaa, mutta voidakseen kritisoida Hesaria pitäisi joskus lukea sitä. NUORISO NUORISO polarisoituu, mutta poteroita oikealla ja vasemmalla yhdistää epäluuloisempi suhtautuminen Journalistin ohjeisiin sitoutuneeseen mediaan kuin some lähteisiin. Kyynisimmät huomauttavat, ettei suurta eroa ole, eivätkä ole täysin väärässä. Perinteinen media ruokkii polarisaatiota poimimalla somesta kärkkäitä aiheita, joita käsitellään tänään varastamisen hyväksyvän antikapitalistin ja huomenna varastamista vastustavan kauppiaan vinkkelistä. Ansaintalogiikkapaniikissa muotoillut klikkiotsikot tuovat yleisöä, mutta ryntäys ei ymmärtääkseni koostu nuorisosta. Etusivulle nostettu juttu asiantuntijan antamasta synninpäästöstä ilman pikkuhousuja kunto salilla treenaaville saa kysymään, miksi tilaisin lehden, kun samat vertais tuelliset fiilikset hiertävistä alushousuista voi hakea jonkun muun jo maksamasta mainoksesta influensserin Instagramissa. Olisiko aika unohtaa somen apinointi ja tarjota nuorille sitä, mitä some ei voi antaa? Mitähän se voisi tänä päivänä olla? Suomen nuorimpaan istuvaan kansanedustajaan Olga Oinas-Panumaan (kesk) voi tutustua hänen Youtubekanavallaan. Sivulta 32 voit vaihtoehtoisesti lukea, onko hänessä muuta kiinnostavaa kuin omasta elämästä kertovat my day -videot. A D I L E S E V I M L I ylioppilaslehti 1 / 2024 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Eveliina Mäntylä @evsum Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Aava Eronen, Sara Harju, Toivo Heinimäki, Aapo Huhta, Adele Hyry, Eveliina Lempiäinen, Vilma Tyrylahti, Sara Vainio KIITOKSET KIITOKSET Hanna Hantula, Marja Rautaharju, Saska Saarikoski, Sonia Zaki KANNEN VALOKUVA KANNEN VALOKUVA Aapo Huhta PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 111. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 29.3. Ohilaukauksia peikkojahdissa K U V A A av a E ro n en Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoiden lehden Groteskin entinen päätoimittaja Vilma Tyrylahti rakastaa matkailua. Metro vei tällä kertaa Itäkeskukseen, jossa hän haastatteli eduskunnan nuorinta kansanedustajaa Olga Oinas-Panumaa (kesk) sivulle 32. Aapo Huhta on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Taiteellisen työnsä ohella hän on kuvan nut muun muassa Suomen Kuva lehteen, The Guardianiin ja Bloomberg Businessweekille. Tähän lehteen hän kuvasi kansijutun keskustalaisesta Olga OinasPanumasta studiollaan Vallilassa. KESKUSTELU KESKUSTELU informaatiovaikuttamisesta somessa on vuosia keskittynyt trolleihin eli ulkomailta ohjailtuihin valekäyttäjiin. Viestipalvelu X:n, eli entisen Twitterin, vauhtisokeat infosotaveteraanit nimeävät erimielisiä käyttäjiä venäläistrolleiksi ilman todisteita. Ilmiö toistuu laajemminkin. Vieraan valtion metkuiksi on somessa perusteetta vihjailtu esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) vanhoja viestejä selvitellyttä nimimerkkitiliä, viimekesäistä rasismikeskustelua sekä keväällä 2021 EU:n elvytyspakettia vastustaneiden kansalaisten sähköpostikampanjaa. Informaatiovaikuttaminen on osa hybridioperaatioita, joilla pyritään luomaan epävakautta kohdemaassa. Niistä saatiin esimakua, kun Venäjä alkoi ohjata turvapaikanhakijoita itärajalle viime vuoden lopulla. Joulukuussa kirjailija Sofi Oksanen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Venäjä onnistui lujittamaan alitajuisia ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan hyödyntämällä suomalaisten rasismia. Somessa moni kiiruhti korostamaan turvapaikanhakijoiden muodostamaa uhkaa ja kiistämään suomalaisten olevan rasistinen kansa. He vaikuttivat aidoilta ”käyttäjiltä”. Missä trollit luuraavat? Informaatiovaikuttamisessa hyödynnetään valmiita jako linjoja, ja Venäjälle kelpaa kaikki, mikä aiheuttaa eripuraa. Eri pura ei vielä todista, että Suomi on trollivaikuttamisen kohteena. Suojelupoliisi kertoo Ylioppilaslehdelle, etteivät väärän tiedon levittäjät suomalaisten somekeskusteluissa ole valtiollisesti ohjattuja, vaikka Venäjän Suomeen kohdistama julkinen informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt viime vuoden aikana. Kun suomalaiset hyppäävät toistensa kurkkuihin kiinni osan leimatessa kaikki turvapaikanhakijat turvallisuusuhkaksi, osan syyttäessä perusteetta milloin kenenkin olevan Venäjän palkkalistoilla ja osan keskittyessä sisäpoliittiseen kinasteluun, voi trollitehtaan virkamies keskittyä keittelemään kahvia. Poliittinen mutapaini sujuu myös omin avuin, ilman ”Putinin trolleja”. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N 4 Toimitukselta Tekijöinä
Läpällä fennomaani Mä lupaan pysyy aitona PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Skarpatkaa TOIMITUKSELTA s. 4 Trololololoo... KULTTUURI s. 41 Ruumiin avaus Näkökulma: Onko läskipuku seuraava black face? 3 x julkinen sauna S. 32 S. 16 Ä ÄRISÄ ÄENNUSTE s. 14 Kiinan tavararalli ALKUPALA s. 15 Timantit on ikuisia KOLUMNI s. 44 Sara Harju ALAKULTTUURI s. 45 Toimittaja testaa Postia Top-10 Asiaton kysymys: @pikakahvimemegirl UUTISIA s. 8 Palestiina vs. Ukraina TAKAIKKUNA s. 47 Puukko viuhuu ylioppilastalolla ylioppilaslehti 1 / 2024 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
PYKÄLÄ RY:N VALMENNUSKURSSIT Yli 70 vuoden kokemuksella Tehdäänkö yhdessä sinustakin juristi? www.pykalanvalmennuskurssit.fi valmennuskurssit@pykala.fi Kurssivalikoimastamme löydät kaiken kattavan Superior-kurssin sekä matalan kynnyksen Modus-kurssin. Pykälän laajat materiaalipaketit sekä laadukas ja ammattitaitoinen opetus takaavat parhaat mahdolliset lähtökohdat kohti tulevaa valintakoekevättä.
Peggy Gou Jungle Frank Carter & The Rattlesnakes Fontaines D.C. L7 Armand Hammer · Chelsea Wolfe · Derya Y?ld?r?m & Grup ?im?ek Ismo Alanko yksin · Julie Byrne · Karri Koira · KUUMAA · Lauri Haav Pariisin Kevät · pehmoaino · The Armed · Vesta · Yona · yunè pinku (live) +monia muita! Peggy Gou Jungle Frank Carter & The Rattlesnakes Fontaines D.C. L7 Armand Hammer · Chelsea Wolfe · Derya Y?ld?r?m & Grup ?im?ek Ismo Alanko yksin · Julie Byrne · Karri Koira · KUUMAA · Lauri Haav Pariisin Kevät · pehmoaino · The Armed · Vesta · Yona · yunè pinku (live) +monia muita! sidewayshelsinki.?/liput @sidewayshel #sidewayshel 13. – 15.6.2024 Helsinki, Nordis
Lyy lopettaa Lapin ylioppilaslehden rahoittamisen LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN (Lyy) edustajisto päätti marraskuussa lakkauttaa Lapin ylioppilaslehden rahoituksen. Viimeinen Lyyn rahoittama numero ilmestyy helmikuussa. ”Vituttaa todella rajusti”, sanoo Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja Åsa Niemi. ”Päätös tehtiin hyvin nopeasti ja epäreilusti. Lyy tarvitsi lisää rahaa ja lehti joutui tulilinjalle. Olen todella pettynyt siihen, miten tilanne on hoidettu.” LEIKKAUKSET LEIKKAUKSET johtuvat Lyyn heikentyneestä taloustilanteesta. Lyyn talous oli vuonna 2023 noin 25 000 euroa miinuksella. Yksi alijäämää kasvattaneista asioista on kirjanpitovirheestä johtunut 16 000 euron budjettivaje, josta Lapin ylioppilaslehti kertoi syksyllä 2023. Niemi sanoo, että Lapin ylioppilaslehdellä on ollut iso merkitys sekä opiskelijakulttuurin ylläpitäjänä että edunvalvojana. ”Lehti on ainoa ylioppilaskuntaa valvova toimija, joka kirjoittaa asioista kiinnostavasti. Ylioppilaskunta julkaisee omat asiakirjansa, mutta ei niitä rehellisesti kukaan jaksa lukea. Kokoukset ovat avoimia, mutta ei niissäkään opiskelijaryntäystä ole.” VIIMEISEN VIIMEISEN numeron jälkeen Lapin ylioppilaslehden julkaisu siirtyy yhdistyspohjaiseksi. Tarkoituksena on, että lehti voi jatkaa toimintaansa vapaaehtoisvoimin, eikä Lyy maksa esimerkiksi toimittajien palkkakuluja. Niemen mukaan lehteä on tänä vuonna ollut tekemässä 30 opiskelijaa. Kokemus lehdessä on osaltaan inspiroinut opiskelijoita alalle. Hän ei pidä todennäköisenä, että sama jatkuisi vapaaehtoispohjalta toimivassa yhdistyksessä. ”Lehtityö vaatii paljon yksin tietokoneella istumista, jota on vaikea vaatia keneltäkään palkatta. Haluan uskoa, että ehdimme vielä alkuvuonna saada rahoituksen kuntoon. Vaikka se ei ole todennäköistä, hakematta rahoitusta emme onnistu.” LYYN LYYN hallituksen puheenjohtaja Viljo Vuorimäki pitää Lapin ylioppilaslehden rahoituksen lakkauttamista harmillisena. Vuorimäki ei osaa sanoa mitään lehteä tulevaisuudessa julkaisevan yhdistyksen toiminnasta ja siitä, miten toiminta rahoitettaisiin. Hänen mukaansa keväällä 2024 valittava seuraava hallitus tekee päätökset. Vuorimäki sanoo seuraavan hallituksen päättävän, tukeeko Lyy yhdistystä esimerkiksi taloudellisesti. ”Siinä voi olla ongelmia, kuten suositaanko päätöksissä yhtä yhdistystä. Ei voi vielä arvioida, päättääkö Lyy rahoittaa lehteä julkaisevaa yhdistystä jotenkin.” Lehden lakkauttamista esittäneen Artiklan edustajistoryhmän jäsen Freya Barrow kommentoi joulukuussa Journalisti-lehdelle, että ”eiköhän Lyy voi ostaa esimerkiksi mainostilaa lehdestä tai jotain tämäntyyppistä.” Jos Lyy tai jokin ulkopuolinen taho ei lopulta rahoitakaan lehteä, kuka valvoo jatkossa edustajiston toimintaa? ”Se on hyvä kysymys. Teoriassa jäsenistö sitä valvoo, kuten demokratiaan kuuluu, mutta toteutuuko se käytännössä, en osaa sanoa”, Vuorimäki sanoo. Täten opiskelijoiden edunvalvonnan toteutuminen Lapin yliopistossa jää avoimeksi. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N Hyy nostaa jäsenmaksuaan viidellä eurolla HELSINGIN HELSINGIN yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) edustajisto päätti joulukuussa nostaa jäsenmaksuaan viidellä eurolla. Korotuksen jälkeen perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksu on 57 ja jatkotutkinto-opiskelijan 56 euroa. Korotus tulee voimaan lukuvuodelle 2024–2025. Viimeksi jäsenmaksua korotettiin lukuvuodelle 2023–2024 kuudella eurolla. Syy korotuksiin on Hyyn ja sen omistaman Ylvan talousvaikeudet. A D I L E S E V I M L I Hengiltä säästetty lehti pyrkii saamaan rahoitusta ylioppilaskunnan ulkopuolelta. K U V A T JA K O L L A A S I P au lii n a N yk än en , LY ka n n et La p in Y lio p p ila sle h ti ylioppilaslehti 1 / 2024 8 U U T I S I A Nopeat
Pois pakkojäsenyydestä? PÄÄMINISTERI PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt ottaa ylioppilaskuntien automaatioeli pakkojäsenyyden syyniin. Hallitus selvittää pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta. Asiasta päätetään keväällä 2024. Pakkojäsenyys tarkoittaa, että yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan jäsen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelija kuuluu Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (Hyy). Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistolehtorin Pauli Rautiaisen mukaan poliittinen tahto pakkojäsenyyden poistamiseen on suurempi kuin koskaan. ”Yksikään hallitus ei ole aiemmin ollut aikeissa viedä eduskuntaan lakiesitystä pakkojäsenyyden poistamisesta”, Rautiainen sanoo. Ehdotusta on perusteltu sillä, että se rikkoo yhdistymisvapautta. Perustuslain mukaan ketään ei voi pakottaa kuulumaan yhdistykseen tai osallistumaan sen toimintaan. Opiskelijan automaatiojäsenyys ylioppilaskunnassa ja velvoite jäsenmaksuun ovat ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssa. Pitääkö pakkojäsenyydestä päästä eroon? ”On höpöhöpöä, että kaikki perusoikeuksien rajoitukset olisivat lainvastaisia. Se on populistista retoriikkaa vailla oikeudellista perustetta”, Rautiainen sanoo. Perusoikeuksien välillä on jännitteitä: laissa kielletty yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on ristiriidassa sananvapauden kanssa. Rautiaisen mukaan perustuslaki sallii myös yhdistymisvapauden rajoittamisen. ”Jos on poliittista tahtoa poistaa pakkojäsenyys, perustuslaki sallii senkin.” PAKKOJÄSENYYDEN PAKKOJÄSENYYDEN historia alkaa 1600-luvulta Suomen ensimmäisestä yliopistosta Turun Akatemiasta. Osakuntiin kuuluminen mahdollisti yhteisöllisyyden ja omista asioista päättämisen. PAKKOJÄSENYYTTÄ PAKKOJÄSENYYTTÄ puolletaan yhä sillä, että se takaa opiskelijoille tasapuolisen mahdollisuuden vaikuttaa yliopistossa äänestämällä Ylioppilaskuntien automaatiotai pakkojäsenyydestä on väännetty vuosikymmeniä. Nyt asia on ensimmäistä kertaa Suomen hallituksen pöydällä. tös vaikuttaisi eri tavoin eri ylioppilaskuntiin, sillä pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat ovat muita varakkaampia. HYYN HYYN pääsihteeri Mikko Kymäläinen ei halua spekuloida, miten pakkojäsenyyden poisto vaikuttaisi Hyyn toimintaan. Yksi asia on selvä: jos kaikki opiskelijat eivät kuulu automaattisesti ylioppilaskuntaan, ei se edusta kaikkia opiskelijoita. ”Pakkojäsenyydestä luopuminen heikentäisi koko yliopistoyhteisön edustuksellisuutta ja päätöksentekoa ylioppilaskunnissa.” Olisiko se uhka ylioppilaskuntien toiminnalle? ”Jos katsotaan yliopistolakia, itsehallinnollista yliopistoa ja ylioppilaskuntia osana autonomista yliopistolaitosta, niin kyllä auto maatiojäsenyyden poistaminen avaa kysymyksiä siitä, miten tietyt lakisääteiset tehtävät, kuten hallinnon opiskelijaedustajien nimeäminen, on tarkoitus hoitaa”, Kymäläinen sanoo. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös ylioppilaslehtiä. Esimerkiksi Ylioppilaslehti sai viime vuonna jokaisesta Hyyn 52 euron jäsenmaksusta vajaa viisi euroa kuuden lehden toimittamiseen jäsenistölle. Kymäläisen mukaan ylioppilaslehti on monessa ylioppilaskunnassa arvostettu ja rahoitettu osa toimintaa. ”On hankala nähdä, että arvostus muuttuisi.” Pelkkä arvostus tuskin riittää. Marraskuussa Lapin yliopiston ylioppilaskunta päätti lopettaa lehtensä rahoittamisen. Myös Ylioppilaslehden rahoitusta leikataan tänä vuonna. Pauli Rautiaisen mukaan keskustelut pakkojäsenyydestä ja ylioppilaslehtien tulevaisuudesta limittyvät toisiinsa sen kautta, mitä pidetään yliopiston tehtävänä. ”Jotkut sanovat, että ylioppilaslehdet suoltavat kaikenlaista propagandaa, jota ihmiset pakotetaan pakkojäsenyydellä rahoittamaan. Toiset sanovat, että ylioppilaslehdet ovat tärkeä kriittisen keskustelun alusta, jota yliopistossa ja yhteiskunnassa tarvitaan.” E V E L I I N A M Ä N T Y L Ä tai asettumalla ehdolle edustajistovaaleissa. Pakkojäsenyys alettiin nähdä ongelmana 1990-luvun lopulla, kun yhdistymis vapauden merkitystä korostettiin. Viimeksi pakkojäsenyyden perusteita selvitettiin vuonna 2021 opetusja kulttuuriministeriön kokoamassa työryhmässä. Se totesi yliopiston itsehallinnon perustelevan pakkojäsenyyttä. Pakkojäsenyydestä luopumista olisi voinut puoltaa opiskeluterveydenhuollon siirtyminen YTHS:ltä Kelalle saman vuoden alussa. YTHS:n terveydenhuoltomaksua on pidetty yhtenä perusteena pakkojäsenyydelle. HALLITUSPUOLUEET HALLITUSPUOLUEET kokoomus ja perussuomalaiset ovat vastustaneet pakkojäsenyyttä 2000-luvulta alkaen. Rautiaisen mukaan pakkojäsenyyden vastustajat kokevat ongelmalliseksi, että yli oppilaskunnat ottavat kantaa yliopiston ulko puolisiin asioihin. Niistä ei haluta yhteiskunnallisia toimijoita. Jäsenyyden puoltajien mielestä ylioppilaskunnat ovat osa yliopistoyhteisöä, jonka toiminta suuntautuu myös muuhun yhteiskuntaan. Pakkojäsenyyden poisto supistaisi ylioppilaskuntien toimintaa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kaltaisiksi. Pääylioppilaslehti 1 / 2024 9 U U T I S I A
mieltä siitä, että yliopiston toiminta eri kriisien kohdalla on ristiriitaista ja epäjohdonmukaista. ”Venäjän boikotointi ja Ukrainan puolesta liputtaminen on näkyvä kannanotto yksittäiseen konfliktiin. Kun opiskelijoiden toiminta kielletään toisessa kontekstissa, näyttää siltä, että yliopiston johto on valinnut puolensa.” Patomäen mukaan Ukrainan sota sekä Israelin-Palestiinan-konflikti saattavat jakaa mielipiteitä, eikä yliopiston kuulu ottaa niihin kantaa. Yliopiston on kuitenkin oltava mukana ratkaisemassa konflikteja, jotka uhkaavat sen omaa olemassaoloa. ”Yliopisto linjaa verkkosivuillaan tukevansa kestävää kehitystä. Esimerkiksi tällaisen abstraktisti määritellyn asian puolesta kannanottaminen voi olla perusteltua, onhan tiede itse ollut mahdollistamassa globaalia lämpenemistä.” JYVÄSKYLÄN JYVÄSKYLÄN yliopiston sosiologian apulaisprofessorin ja yliopistodemokratiasta aktiivisesti keskustelevan Hanna Kuuselan iime marraskuussa Helsingin yliopisto kielsi kaikki palestiinalaisalueiden tilanteeseen liittyvät mielenosoitukset tiloissaan. Päätöstä edelsi Palestiinaa tukevien mielenosoittajien tyhjentäminen päärakennuksen aulasta. Mielenilmauksesta ei ollut ilmoitettu etukäteen yliopistolle. Ja jos olisikin, se olisi kielletty, kertoi yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen tuolloin Ylelle. Perusteluksi hän kertoi, että ”yliopiston tiloissa ei voida järjestää poliittisia tapahtumia”. Samaan aikaan Espoossa Aalto-yliopisto kielsi Gazaa tukevien mielenosoittajien kokoontumisen yliopiston edessä. Viestintäjohtaja Laura Aalto perusteli päätöstä IltaSanomille liikenteellä. Instagramissa @studentsforpalestinefinland-nimisen tilin videolla kylttiä pitelevä mielenosoittaja ihmettelee, miten julkisella paikalla protestoiminen vielä aiemmin sallittiin, mutta nyt se kiellettiin vetoamalla tulipalovaaraan lumisella pihalla. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén linjasi, ettei yliopiston sähköpostilistoja saa käyttää poliittisten vetoomusteen lähettämiseen. Ennen sitä Kuvataideakatemian sisällä oli jaettu Gaza-aiheista adressia, jonka osa yliopistoväestä oli kokenut ahdistavaksi, rehtori kertoi Helsingin Sanomille. Yliopistot eivät halua tulla millään tavalla yhdistetyiksi opiskelijoiden järjestämiin Gazaa tukeviin mielenilmauksiin. Miksi? MEDIASSA MEDIASSA yliopistojen henkilökunta linjaa, ettei yliopiston tehtävä ole ottaa kantaa tai luovuttaa kanaviaan poliittisen vaikuttamisen edistämiseen. Valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass kommentoi marraskuussa Helsingin Sanomille, että yliopiston rooli on pikemminkin tuottaa tiedollisia valmiuksia yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja oikeudentunnon mukaan toimimiseen. Jos sähköpostilistoilla alettaisiin jakaa useita erilaisia poliittisia adresseja, kanavat tukkiutuisivat. Lisäksi Helsingin yliopistossa huolestuttiin sen israelilaisen ja juutalaisen väen kuormituksesta. Mieltään osoittavat opiskelijat kertoivat medialle kokevansa yliopistojen linjaukset ristiriitaisiksi. Kaikissa mainituissa opinahjoissa tuettiin näkyvästi Ukrainaa esimerkiksi rahankeruulla ja liputuksilla Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Mielenosoituksetkin sallittiin. Kukaan ei tuntunut olevan huolissaan yliopiston venäläistaustaisesta väestä. V Kun opiskelijat osoittivat mieltään hallituksen sosiaalietuusleikkauksia vastaan, heidän annettiin yöpyä Helsingin yliopistolla lähes kolme viikkoa. Ovatko toiset konfliktit poliittisempia kuin toiset, ja onko se synonyymi konfliktin monimutkaisuudelle ? HELSINGIN HELSINGIN yliopiston politiikan professori Heikki Patomäki osallistuu aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista roolia käsitteleviin keskusteluihin. Onko yliopisto poliittinen toimija vai ei? ”Yliopisto voi tarjota tilan, jossa väitellään politiikasta ja osoitetaan mieltä. On eri asia, jos yliopisto linjaa jotain koko yliopiston puolesta ja asettuu toimijaksi. Silloin ongelmallisuus tulee esiin”, Patomäki sanoo. Yliopistossa on useita eri toimijoita, kuten tutkijoita ja opiskelijoita, jotka voivat nähdä tilanteen eri tavoin kuin yliopiston johto. ”Johto ei voi päättää linjaa kaikkien toimijoiden puolesta”, Patomäki sanoo. Patomäki on opiskelijoiden kanssa samaa Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia eivät halua tulla yhdistetyiksi opiskelijoiden Palestiinaa tukevaan aktivismiin. Samalla ne kaikki liputtavat Ukrainan puolesta. Miksi? T E K S T I Adile Sevimli Yksityinen, epäpoliittinen, yliopisto K U V A T P au lii n a N yk än en ylioppilaslehti 1 / 2024 10
mukaan yliopiston oma käsitys poliittisuudesta on kapeampi kuin useiden politiikan teoreetikoiden. ”Selkeä erottelu poliittisen ja ei-poliittisen välillä on keinotekoinen, kuolleena syntynyt ajatus. Kaikki mitä yliopistossa tehdään, on poliittista. Kyse on siitä, mitä yliopisto sallii tiloissaan tehtävän.” Kuuselan mukaan ei ole yliopiston tehtävä päättää, mitkä ovat hyväksyttäviä poliittisen toiminnan muotoja. Hänen mielestään ainoa järkevä auktoriteetti yliopistolle on laki, joka määrää, millainen toiminta ja puhe on sallittua. Esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen on kiellettyä ja yliopiston pitää tuota lakia noudattaa. Yhtä lailla sen olisi hyvä aktiivisesti tukea tiloislaaja konsensus. Kannanotto oli yliopistolle helppoa. Uskon, että Palestiina-kysymys jakaa enemmän mielipiteitä ja on herkkä aihe, josta yliopistot halusivat vähin äänin eroon”, Kuusela sanoo. SUOMESSA SUOMESSA on pitkään huolehdittu nuorten passiivisuudesta ja poliittisesta apatiasta. Siinä mielessä aktiivista kansalaisuutta tulisi katsoa Kuuselan mielestä ilolla. ”Jos olemme siirtymässä aikaan, jossa opiskelijat haluavat ottaa kantaa ja järjestää mielenilmauksia, niin sitten se on meidän aikaamme ja yliopiston tulisi se hyväksyä.” Yliopistovaltauksien kohdalla Helsingin yliopisto ansaitsee Kuuselan mielestä kiitosta. ”Yliopisto halusi ensin siirtää opiskelijoiden protestin pois päärakennukselta presidentti Sauli Niinistön saapuessa seminaariin. Yliopisto kuitenkin ymmärsi riippumattomuutensa valtiosta. Opiskelijoiden ei tarvinnut väistyä presidentin tieltä tai yliopiston puhdistaa tietä hänelle.” Mielenosoitusten kiellon taustalla vaikuttaa yliopistojen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikainen kehitys. ”Avointa opetusta ja keskustelua ei enää yritetä aktiivisesti yliopistoissa edistää ja lisätä”, Kuusela sanoo. ”Ennen yliopistot ymmärrettiin paikkoina, joissa saattoi opiskella pitkään ja vapaisiin sivuaineopintoihin kannustettiin. Nyt tavoitteena on saada opiskelijat tehokkaasti sisään ja ulos.” Kuuselan mukaan yliopistot ovat siirtyneet vapaasta tilasta yhä enemmän kohti yksityistä ja suljettua yliopistoa. Osa tiloista vuokrataan yrityksille ja tilapalvelut on yksityistetty. Täten myös käsitykset yliopiston sisäisistä säännöistä ja talon tavoista muuttuvat. Kynnys kieltää tapahtumia tai mielenosoituksia pitäisi olla korkea. saan esimerkiksi kokoontumisvapautta. ”Ei ole hyvä, että instituutio kieltää vapaita kansalaisia käyttämästä kansalaisoikeuksia tiloissaan. Jos mielenosoituksesta ilmoitetaan, sellainen pitäisi sallia.” Kuusela on Heikki Patomäen tapaan sitä mieltä, että sen sijaan, että yliopisto ottaisi itse kantaa, sen tehtävä on pikemminkin mahdollistaa monenlaista toimintaa. Siis esimerkiksi erilaisten, kunkin omasta ajattelusta poikkeavien, niin liberaalien kuin konservatiivistenkin, puhujien päästämistä yliopistojen tiloihin. Kynnys kieltää tapahtumia tai mielenosoituksia pitäisi olla korkea. Etenkin jos syynä on tilaisuuden poliittisuus tai tulenarkuus. ”Ukrainan tilanteesta on ollut Suomessa ylioppilaslehti 1 / 2024 11
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 230 €-310 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi ? CREATE – taide & muotoilu ? BACKPACKING ? TEKNOLOGIA & ROBOTIIKKA ? UUDENMAAN TEATTERILINJA ? LUONNON LÄHELLÄ käsityöt, hyvinvointi, eläimet & luonto ? LUONNONTIETEET & LÄÄKETIEDE Haku 1.2.–2.8.24 VNF.FI VNF VNF.FI/OPINNOT Opintolinjat 2024–2025 Elokuvaja tv-ala, kasvatustiede, monimediatoimittajakoulutus, näyttelijäntyö, psykologia, rap-musiikki, yhteiskunnalliset aineet ja valokuvaus. Meillä voit suorittaa myös media-alan ammattitutkinnon (av-ala ja valokuvaus). Voionmaan koulutuskeskus sijaitsee Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Järjestämme avointa yliopisto-opetusta. Kysy lisää: info@kio.fi voitsi.fi TULE VOITSILLE! KANSANOPISTOVUOSI TAMPEREELLA TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi Etelän-SYLI ry syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Ota yhteyttä meihin, kun: olet huolissasi syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee syömisellä tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta ja avun hakemisesta. Syömishäiriöstä on mahdollista toipua. Julistettavaksi haetaan Oskari ja Siiri Vilamon rahaston sekä Hämäläisten ylioppilassäätiön TUTKIMUSJA GRADUSTIPENDIT 2024 Gradustipendejä ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa maisterintutkielmaa tekevät Hämäläis-Osakunnan nykyiset jäsenet Tutkimusstipendejä ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa jatko-opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet • muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hyvin perustellulle tutkimusstipendihakemukselle voidaan myöntää vuoden työskentelyn mahdollistava työskentelyapuraha. Sähköinen hakujärjestelmä ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hys.net 29 23
Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 15 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent –liiketoimintayksikköön. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Voit työskennellä kokopäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Takuupalkka 9€/h tai kannustava provisio. Myös etätyötä! Lähetä hakemus, niin olemme sinuun yhteydessä: megaduuni.fi TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Suoramarkkinointi Olet hyvä, HAE! SU OM EN TE AT TE RI OP IS TO PE RU SL IN JA | MU SI IK KI TE AT TE RI LIN JA | JA TK OL IN JA su om en te at te ri op is to .fi AMMATTIIN OHJAAVA KOULUTUS Hakuaika 1.2.-14.5. LIÄSTIETOJA: suomenteatteriopisto.fi Ahlmanedu.fi opetus Tampereen ydinkeskustassa!
Palstalla ekokriisi näkyy. K U V A P au lii n a N yk än en Uskomaton tarjous T E K S T I Sara Vainio loasu 2,87 euroa. Lenkkarit 5,39 euroa. Kuulokkeet 0,91 euroa. Päädyin kiinalaisen nettikaupan Temun sivustolle joulun alla, kun googlasin sukulaistytön lahjaksi toivomaa korua. Temun tarjous on hakutulosten ensimmäinen: yksinkertainen, käsintehty helmikaulakoru. Hinta 1,51 euroa. Ilmainen postitus. Voiko tämä pitää paikkansa? Kämppikselläni on sama kokemus. Hänen etsimänsä puinen kitaraständi olisi maksanut Temussa 3 euroa. Tarjous oli niin uskomaton, ettei hän uskaltanut ostaa. Kaikkia liian hyvä tarjous ei arveluta. Syksyllä Temun kuukausimyynti ylitti miljardin. Yhdysvalloissa jo kolmannes kaikista alle 800 dollarin lähetyksistä on joko Temusta tai sen muutamaa vuotta aiemmin markkinat vallanneelta kilpailijalta Sheiniltä. Se on lähes 600?000 pakettia päivässä. Lentotullin päällikkö Mika Pitkäniemi kertoo, ettei Temun pakettien tarkkaa määrää tiedetä, mutta tullattavien, pienehköjen nettiostosten määrä EU:n ulkopuolelta on puolen vuoden aikana kasvanut Suomessa 50?000 paketista 140?000 pakettiin. Vaikea uskoa, että vajaat kaksi vuotta sitten Temua ei ollut olemassakaan. TEMU TEMU houkuttelee käyttäjiä halpojen hintojen lisäksi pelillistämällä shoppailukokemuksen. Sovelluksessa pääsee heti pyörittämään onnenpyörästä alennuskuponkeja. Voittajalle sovellus lupaa lisää rahaa, jos ostaa jotain 10 minuutin sisällä. Ostoksen jälkeen tilille kilahtaa seuraava tarjous. Pelielementit saavat ajattelemaan, että jos ei osta, menettää rahaa. Lisää shoppailurahaa saa kutsumalla kavereita sovelluksen käyttäjiksi. Brittilehti The Guardian kertoi lokakuussa Temun käyttäjistä, jotka ovat jakaneet kaverikoodeja niin tehokkaasti, että eivät ole joutuneet maksamaan mitään tilaamistaan tuotteista. MITEN MITEN Temulla voi olla tähän kaikkeen varaa? Käyttääkö se orjia? Pakkotyövoiman käyttöä ei voi tietää vain halpojen hintojen perusteella, sanoo yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatch-järjestön ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme. Merkkejä orjatyöstä on kuitenkin paljon. Kiinan uiguurialueilla toimivat pakkotyöleirit ovat laajasti tiedossa, ja Yhdysvalloissa Temua on syytetty pakkotyön käytöstä. Temun mukaan se on vain kauppapaikka, jonka kanssa myyjät allekirjoittavat sopimuksen, jossa lupaavat, etteivät käytä orjatyövoimaa. Lumme nauraa. ”Anteeksi, tässähän ei ole mitään hauskaa. Mutta jos kiinalainen toimija allekirjoituttaa sopimuksen alihankkijoilla, niin eihän se missään tapauksessa riitä.” Toinen selitys halpuudelle on, että Temu tekee tahallaan tappiota, kuten moni muukin alustatalouden startup. Kaverikoodit ja tutustumistarjoukset ovat suomalaisille tuttuja Uberin ja Woltin alkuajoilta. Ajatus on myydä tuotteita alihintaan, kunnes saa napattua asiakkaat kilpailijoilta ja vakiinnutettua asemansa markkinoilla. TEMUN TEMUN voittokulku on märkä rätti niille, jotka ovat halunneet uskoa maailman siirtyvän kohti kestävää kulutusta. Sadat tuhannet kurjissa oloissa kasaan liimatut hiuspinnit, keittiövempaimet ja muovilenkkarit matkaavat mantereelta toiselle joka päivä. Tätäkö varten maankuoresta kaavitaan viimeisetkin raakaaineet? Temun mittakaavaan verrattuna vastuullisten pikkubrändien eettiset koodistot jäävät maailmanmarkkinoilla kuriositeeteiksi. Temun myyjät eivät yritä kilpailla vastuullisuudella, eikä niiden brändillä ole väliä ostajille. Suomalainen kuluttaja tietää, että kolmen euron tuotantoketjussa joku kärsii. Tieto massakulutuskulttuurin vaikutuksesta ilmastoon ja ihmisoikeuksiin ei kuitenkaan ole estänyt Temua tekemästä täälläkin kauppaa. Lumme arvelee, että syynä on äärimmäinen helppous. ”Ostopäätöstä ei tarvitse miettiä yhtään.” Lumpeen mielestä Temun tapa tehdä shoppailusta koukuttava peli on markkinointitiimiltä onnistunut veto. ”Järkyttävää, mutta nerokasta. Voisimmepa valjastaa nämä markkinointitaidot johonkin hyödylliseen.” O ylioppilaslehti 1 / 2024 14 Äärisääennuste
”Silloin saa juuri sen näköisen kuin itse haluaa. Ettei sormus ole sieltä massasta niin kuin kaikkien muiden sormukset.” Puoliso kosi Karakayaa pramealla timanttisormuksella tämän toisessa kotimaassa Turkissa syyskuussa. Ennen kihloja Karakaya oli neuvonut, että sormuksen pitää olla kultaa, mutta timantit eivät ole pakollisia. Timantteja hän silti sai. Valkokultaisen sormuksen keskimmäinen, iso timantti on korkeutensa takia jopa hieman epäkäytännöllinen. ”Mutta sanotaan, ettei mua haittaa”, Karakaya sanoo. Suomalaiset pulittavat hänen mukaansa morsiamen sormukseen usein noin 2000 euroa. Sulhanen saa tyytyä vaatimattomampaan rinkulaan, jonka hinta pyörii Karakayan arvion mukaan usein 500–1000 euron paikkeilla. T E K S T I Eveliina Mäntylä K U VA Adele Hyry Ikuisen rakkauden sinetti AMERIKKALAISEN AMERIKKALAISEN mainostoimiston copy writer Frances Gerety keksi timanttikauppa De Beersin pyynnöstä vuonna 1947 isku lauseen, joka osui kultasuoneen: ”ikuinen – niin kuin timantti”. Näin timanttisormuksesta tuli etenkin länsimaissa suosituin symboli ikuiselle rakkaudelle, ja Afrikasta riistotyöllä louhituista timanteista kasvoi valkoisten miesten miljardibisnes. Yhdysvalloissa arvokas vihkisormus toimi housewifelle eron sattuessa taloudellisena turvana. Mutta entäs täällä Suomessa, jossa naisten taloudellinen asema on tasa-arvoisempi? Mikä tekee vihkisormuksesta niin erityisen, että siihen halutaan käyttää paljon rahaa? Helsingin Love me do -häämessujen timant tisormuspisteen esittelijä Melike Karakaya tietää vastauksen: ylioppilaslehti 1 / 2024 15 Alkupala Palstalla kasvatetaan nälkää.
T E K S T I Eveliina Mäntylä ja Adile Sevimli VA L O K U VAT Adele Hyry Tapaseura Kaasokosinta Häät ovat kulutusjuhla, josta some on tehnyt loppumattoman spektaakkelin. Ylioppilaslehden ilonpilaajat kävivät Suomen suurimmilla häämessuilla kauhistelemassa törsäystä. Diskokypärä First look -hetki Hääinfluensseri ylioppilaslehti 1 / 2024 16
ylioppilaslehti 1 / 2024 17
O " wedding bestie -kuvauksia, aurakuvauksia, parantavia kiviä, hääkakkuja, catering-palveluita, sydänaurinkolaseja ja jotain, mitä mainostetaan valotaululla, jossa lukee you glow girl . FRAKKIPALVELU FRAKKIPALVELU NAM:n pisteellä täydellisesti istuviin pukuihin sonnustautuneet sliipatut herrasmiehet katsovat silmiin, hallitsevat small talkin ja ovat kiinnostuneita Sinusta. Tällaisia gentlemanneja olemme nähneet vain amerikkalaisissa elokuvissa. Frakkipalvelun mainos on kuin kannanotto morsiameen keskittyvillä häämessuilla. UUTUUS: SULHASPAKETTI – Ole juhliesi keskipiste! Esittelijä Jukka Nyman kertoo, että pakettiin kuuluu mittapuvun lisäksi vuokrattavia asusteita, kuten plastron, eli kauluksesta tursuava hörsyke. Toisella hääpukupisteellä loistaa värikäs Pride-lippu, joka on ainoa muistutus seksuaalisuuden moninaisuudesta muuten heteronormatiivisilla messuilla. Lipun yllä on kehopositiivinen taulu, jossa lukee #morsian on aina oikean kokoinen. Jyväskyläläisen Wedding garage -hääpukuliikkeen perustaja Maija Putkonen kertoo, ettei sateenkaarilippu ole vain koriste. Liikkeessä käytetään morsius-sanaa, koska hääasu tunnetaan morsiuspukuna. Muuten puhutaan aina puolisoista, eikä oleteta kenenkään sukupuolta. ”Meidän ensimmäinen malli oli maahanmuuttajataustainen, jolla oli sivukeesi ja tatuointeja”, Putkonen sanoo. Hän kertoo Pride-lipun nähneestä, kyyneliin liikuttuneesta asiakkaasta. Vieressä toinen myyjä solmii kaupat rintateipistä. Sillä tuunataan tissit hääkuntoon. ”Meillä on sellainen sanonta, että ylös, eteen ja keskelle, mutta erikseen”, Putkonen sanoo. Toimitussihteeri katselee morsiuspukuja. Onko mekoissakin monimuotoisuutta, vai ovatko kaikki valkoisia? ”Tämä on samppanjanvärinen”, Putkonen sanoo ja osoittaa elävän mallin ylle puettua leninkiä. VALKOISTEN VALKOISTEN – tai samppanjanväristen – hääpukujen suosion takana on yksi aikansa etikettiä rikkonut aatelisnainen: Englannin kuningatar Viktoria. Vuonna 1840 Viktoria avioitui serkkunsa prinssi Albertin kanssa valkoisessa mekossa. Asu oli rajoja rikkova. Morsiamet pukeutuivat silloin Euroopassa kirkkaisiin väreihin tai mustaan, ja valkoinen väri liitettiin suremiseen. Brittilehdistö kuvaili Viktorian ja Albertin prameita häitä ja pukuja yksityiskohtaisesti, ja niin valkoisesta tuli hääpuvun väri. Kuningatar Viktoria oli trendsetter , jota yläja keskiluokka halusivat matkia häissään. Valkoinen ”Onko jompikumpi teistä morsian”, kysyy Little Details -nimisen hääasustekaupan perustaja Laura Pensasmäki, kun astumme sisään messutilaan. Ei, mutta toinen meistä haaveilee salaa olevansa. Messuhalli on täynnä kukkakoristeisia kuvausseiniä. Bilebändi Bile-Sanna tulkitsee Jenni Vartiaisen sateenkaarirakkauskappaletta Ihmisten edessä . Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään tammikuisena viikonloppuna Suomen suurimmat häämessut. Kaksipäiväiset Love me do -messut ilmoittavat kävijämääräkseen jopa 10?000 ihmistä. Lippujen hinta on 15 euroa ennakkoon, ovelta 16 euroa. ”Duo kahdelle”, 22 euroa. Love me do -messut täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, mikä on Tilastokeskuksen mukaan ensiavioliittojen keskimääräinen kesto ennen avioeroa, johon joka neljäs liitoista päättyy. Juhlavuoden kunniaksi tarjolla on skumppaa ja kuppikakkuja. Olemme ilmoittautuneet messuilla yrityksensä hääasusteita kauppaavan Pensasmäen työpajaan Morsiuslook 2.0, joka alkaa myöhemmin iltapäivällä. Pensasmäki sanoo, että vaikka häähumu voi näyttää pinnalliselta, luvassa on syvällisempääkin sisältöä. Näytteilleasettajan kojun henkareissa roikkuu beigejä ja valkoisia college-paitoja, joissa lukee WIFEY tai BRIDE. ”Häät ovat edelleen pitkälti sitä morsianta”, Pensasmäki sanoo. Sen huomaa. Muutamaa frakkivuokraamoa ja liittymäkauppa Elisan pistettä lukuun ottamatta suurin osa messuille tulleista yrityksistä tarjoaa palveluitaan selkeästi morsiamelle: häämekkoja, kaasojen gift bagejä , morsiuskimppuja, kampauksia. Kojuissa kaupitellaan myös häämatkoja, kutsukort teja, kattauksia, limusiinipalveluita, sormuksia, ylioppilaslehti 1 / 2024 18
henkii ylellisyyttä, koska se on vaikea pitää puhtaana. Valkoinen morsiuspuku sopi 1800-luvun Euroopassa naisten siveellisyyttä vahtivaan eetokseen. Vuonna 1849 aikansa naistenlehti Godey’s Lady’s Book kirjoitti, että valkoinen on morsiamelle sopivin väri: ”puhtauden ja tyttöiän viattomuuden tunnusmerkki, ja tahrattoman sydämen, jonka hän luovuttaa valitulleen”. Suomessa valkoiset hääpuvut alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun alkupuolella. Ennen sitä morsian pukeutui tavallisesti mustaan. KOLMEN KOLMEN kaverin porukka, morsian Sini Räihä, 26, sekä kaasot Noora Utriainen, 26, ja Mirella Seppä, 31, ovat messuilla suunnittelemassa Räihän häitä, jotka järjestetään vuonna 2025. Häiden budjetti on 15?000 euroa. Kaasonsa morsian valitsi kaasokosinnalla , uudella hää trendillä, jonka morsian hoksasi somesta. ”Annoin lahjaboksit, joissa oli sisällä pieni skumppapullo, scrunchie , suklaata, sukat ja kortti, jossa kysyttiin, tulisitko kaasokseni”, Räihä kertoo. ”Vastasin heti kyllä”, Utriainen sanoo. Räihän puoliso ei ole messuilla. Onko häiden suunnittelu mimmien homma? ”Toivoisin, että hän osallistuisi enemmän, mutta aika paljon lankeaa meidän harteille”, Räihä sanoo. ”Kyllä mä ymmärrän, että miehiä ei samalla tavalla kiinnosta tällaiset häähöpötykset.” Mikä olisi miehelle sopiva tehtävä häiden järjestämisessä? ”Varmaan juomien hankkiminen”, Seppä sanoo. Morsian näyttää peukkua. MITÄ MITÄ HÄÄT HÄÄT MAKSAA MAKSAA -WORKSHOP -WORKSHOP (sic) alkaa myöhässä, koska mikkiä ei löydy. Pinkkiin jakkupukuun ja korkokenkiin pukeutunut hääyrittäjä Micu Mäkitalo pahoittelee viivästystä. Puhumassa on myös Pia Hopea virta, niin ikään hääsuunnittelija, ”vähän myös malli”. Työpajassa on meidän lisäksemme kaksi osallistujaa. ”Ensimmäinen säästövinkki on vierasmäärän vähentäminen”, Mäkitalo sanoo. Ylioppilaslehden säästövinkki on, että ei tule messuille tuhlaamaan rahaa. Kaikki säästävät jostain, Mäkitalo muistuttaa. ”50 tonnin häissäkin voi olla säästöbudjetti. Jollekin ruoka voi olla tosi tärkeä, mutta musa on ihan sama.” Paikalle astelee Gladiaattorit ja Big Brother -ohjelmista tuttu Milena Vaittinen eli Milena-morsian . Milena-morsiamella on Moni koju haluaa puhutella morsianta. Avioliiton historiassa naiset ovat olleet vaihdossa annettava tuote, joten on ymmärrettävää, että rahaa kuluu edelleen juuri morsiameen. ylioppilaslehti 1 / 2024 19
päällään t-paita, jossa on kuva hänestä morsiuspuvussa oman hääsuunnittelijan eli Mäki talon kanssa. ”Paljonko teidän häät maksoivat?” Mäkitalo kysyy. ”No meidän häät maksoivat 60 tuhatta euroa”, Vaittinen sanoo. ”Kuulostaa ihan hirveeltä!” Mäkitalo sanoo. ”Mut sillä saa ihan hirveenä asioita”, Vaittinen jatkaa. ”Upeat, upeat”, Hopeavirta sanoo. Vaittinen tarkentaa, että ilman kaupallisia yhteistöitä hinta olisi ollut vielä korkeampi. Työpajan vinkit voi tiivistää yhteen ydinohjeeseen: häissä ei tarvitse olla asioita, joista ei itse pidä. Loppua emme ehdi jäädä kuuntelemaan, sillä messuhallissa kajahtaa jo tieto seuraavasta ohjelmanumerosta. Yläkerrassa alkaa tyyliasiantuntija ja tapakouluttaja Mirva Saukkolan hääetiketin question & answer . Ehkä me Ylioppilaslehdessä voimme oppia täällä tavoille. ”HEI ”HEI ihanaa iltapäivää arvoisat Love me do -ystävät ja vieraat”, juontaja samettitakissa sanoo. Vieressä seisoo tapakouluttaja Saukkola. Harmiksemme hän ei vastailekaan yleisön spontaaneihin kysymyksiin, vaan juontaja esittää ne hänelle juontolapuistaan. Hääetiketti ei kuulosta vaikealta. Hääkutsun tulee olla teidän näköinen ja siinä pitää kertoa, missä juhlat pidetään. Erikoisruokavaliot tulee ilmoittaa pitopalveluun, mutta kenenkään horoskooppidieetistä hääpari ei ole velvollinen stressaamaan. Lapsettomat häät ovat ok, koska vanhemmillakin on kivempaa ilman lapsiaan. Sosiaaliset katastrofit välttää pitämällä huolen siitä, etteivät orvot pirut istu yksinään. On aika siirtyä seuraavaan ohjelmanumeroon eli yllätyskosintoihin. Juontaja pyytää lavalle Love me do -messujen perustajaäidin Nonna Sjöbergin. Hän kertoo, että messut ovat tarjonneet puitteet yllätyskosijoille, kuten Elvistä laulavalle sulhaselle. Tinamallia yllätyskosittiin viime vuonna muotinäytöksessä. ”Apua mä alan itkeä”, Sjöberg sanoo. Yllätyskosintapareja piti olla kolme, mutta paikalle on saatu vain 1,5 paria. Kun he astelevat lavalle, messukävijä ei voi olla tuntematta pettymystä. Sitä toivoisi, että joku polvistuisi juuri nyt. Tarkoitus on kuitenkin vain muistella vanhoja. Vuorotellen tavikset kertovat, miten yllätyskosinta aikanaan oli viedä jalat alta. SISKOKSET SISKOKSET Saija ja Sonja Riikola, 23ja 34-vuotta, ovat tulleet häämessuille Helsin kiin Kotkasta ja Torniosta saakka. Saija Riikola kuvailee kosintaansa ehkä vähän tylsäksi . ”Olimme puhuneet siitä pitkään, ja kauppakeskuksessa mies ehdotti, että katsoisimme sormuksia”, hän sanoo. ”Somessa kosinnat ovat isoja spektaakkeleita. Mutta mulle sopi yhteinen päätös. Sehän kihlaus on.” Sonja Riikolan kihlaus tapahtui arkisesti autossa, jonka takapenkillä Saija-sisko istui. Tuleeko morsianten häistä spektaakkelia someen? ”Tilini on yksityinen, mutta varmaan jotain kuvia laitan”, Saija sanoo. ”Kihlauksestakin laitoin, kun meillä oli matka varattuna Italiaan, niin siitä tuli sitten kihlausmatka.” HISTORIOITSIJA HISTORIOITSIJA Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa niin & näin -lehden numerossa 1/2015 suomalaisen avioliiton ja yhteiselämän historiasta. Käsitys nykyisen kaltaisista rakkausavioliitoista juontaa juurensa 1800-luvun valistusfilosofien ja rakkausromaanien Eurooppaan. Rakkauden vaatimus merkitsi Vainio-Korhosen mukaan etenkin naisille lisää käytösja ulkonäköpaineita. Samalla seksistä tuli demoni: naisille se sopi vain ”aviollisena velvollisuutena”. Suomessa naisten asema hieman parani, kun puolisot saivat juridisesti tasa-arvoisen aseman ja avioliitosta tuli yksityisasia vuonna 1930, jolloin uusi avioliittolaki tuli voimaan. Ideologisesti liiton ainoaksi perusteeksi hyväksyttiin täälläkin rakkaus, kun aiemmin sopimuksessa oli kyse sukujen intresseistä. Itsenäisessä Suomessa vihkimisestä tuli yhteiselämän alun normi yhteiskuntaluokasta riippumatta. Meni kauan, ennen kuin avioliitto kosketti muita kuin heterosuhteita. Tasaarvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017. Samalla laista poistettiin kohdat, joissa puhutaan vain miehistä ja naisista. Vasta kaksi vuotta myöhemmin laista poistettiin alaikäisten oikeus avioitua erillisluvalla. Ensiavioitujien keski-ikä on ollut 1960luvun lopulta saakka nousussa. Ihmiset sitoutuvat toisiinsa myöhemmällä iällä, mitä selittää esimerkiksi vapaampi suhtautuminen seksiin ja pidempi kouluttautuminen. Nykyään avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus, jolla esimerkiksi lasten huoltajuus, puolison periminen ja yhteinen talous järjestetään. Avioliitto on siirtymäriitti, jossa ihminen kokee kääntävänsä elämässään uuden sivun. Isot juhlat viestivät asiasta läheisille, ja kuten somesta näemme, nykyään myös ei-niin-läheisille. Vaikka avioliittojen määrä on ollut pitkään laskussa, naimisiin menemisen symbolinen merkitys on yhä suuri. On melkoista keulimista sanoa toiselle ”kunnes kuolema top 5 Maailman suosituimmat hääbiisit 1. Marry You – Bruno Mars 2. A Thousand Years – Christina Perri 3. Thinking out Loud – Ed Sheeran 4. All of Me – John Legend 5. Perfect – Ed Sheeran L Ä H D E Anna-lehti / Spotify (2020) 8 Näin monta kertaa filmitähti Elizabeth Taylor meni naimisiin. Vuonna 2022 avioituneista 18 % meni naimisiin heinäkuussa, joka oli suosituin avioitumiskuukausi, jolloin 3 962 paria solmi avioliiton. Kokonaisuudessaan samana vuonna naimisiin meni 21 942 paria. L Ä H D E Tilastokeskus 34,3 vuotta oli ensiavioituvan miehen keski-ikä vuonna 2022 L Ä H D E Tilastokeskus ylioppilaslehti 1 / 2024 20