Ylioppilaslehti 01/2019 - Lehtiluukku.fi

1 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Abin um er o Se ksi s . 14 Tekoäly s. 4 8 Rakkaus s . 50
2 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Viestinnän koulutus Crossmediatuotanto Journalismi, media ja viestintä Radiotoimittaja Urheilutoimittaja Taiteen koulutus Elokuvalinja Kirjoittajalinja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Musiikkiteatteri Näyttelijäntyö 1 ja 2 Pelituotanto Tapahtumatuotanto Yhteiskunnallinen koulutus Idealinja Yliopistolinjat: Kasvatustieteet ja vaihtoehtopedagogiikat Lääketieteet ja Oikeustiede Valtiotieteet Suomen kieli ja kulttuuri Maahanmuuttajien lukutaitokoulutus Suomea maahanmuuttajille Työelämän suomea Kasvatusalan suomea Ammatillinen koulutus Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto Lukuvuosi 14.8.2019 29.5.2020 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 3 PÄÄKIRJOITUS T: SUSANNE SALMI, PÄÄTOIMITTAJA K: MIKKO RIKALA Toivo elää sinussa PERSPECTIVES AND PROVOCATIONS, I.E. JOURNALISM IN ENGLISH: YLIOPPILASLEHTI.FI ENG LUENTOSALIN ILMA oli raskas , sillä meitä oli paikalla monta . Valot oli sammutettu . Valkokankaalla professorin pään takana pyöri halvalla tuotettu suomiporno . Turun yliopiston mediatutkimuksen profes sori Susanna Paasonen järjesti pornokurssin ensimmäistä kertaa keväällä 2014 . Siitä tuli välittömästi hitti . Luentojen keskeisestä sisällöstä – affekteista, representaatioista, genrejen sirpaloitumisesta – en enää kovin paljoa muista . Mutta sen muistan , että kurssin jälkeen kaikki oli jollain tapaa paljon helpompaa . Yksi tyisestä ja hävetystä oli tullut julkista , opiskelijaruokalan lounaspöytäkeskus teluihin sopivaa . Sittemmin tällä saralla on tapah tunut paljon . Dokumenttisarja Ina <3 Porno palkittiin tammikuus sa Kultaisella Venlalla . Seksi podcastit ovat valtavirtaa ja Jodelin panokeskustelut arkista ajanvietettä . Iänikuisen moraalipaniikin tilalle on kuitenkin tullut uusi huoli : on luettu tutkimuksia ( tai niistä kertovia raflaavia ot sikoita ) ja keksitty , että nuoret eivät harrasta tarpeeksi sek siä . Hiipuuko nuorten libido , pääkirjoituksissa kysellään . No , ei hiivu – paitsi jos seksiin yritetään kannustaa puhumalla synnytystalkoista . SIVULTA 14 ALKAVASSA jutus sa paneudutaan siihen , miltä y sukupolven seksielämä näyttää . Jyräävätkö porno ja somekeskeinen elämäntyyli lemmiskelyn alleen ? Pitäisikö huolestua ? 1,40 UUSI KOKONAISHEDELMÄLLISYYSLUKU ELI KESKIMÄÄRÄINEN LASTEN MÄÄRÄ ON MITTAUSHISTORIAN ALHAISIN. SYNNYTYSTALKOOT! Päinvastoin : minusta vaikuttaa siltä , että meidän pitäisi olla nuoren sukupolven käytöksestä riemuissamme . He suh tautuvat seksuaalisuuteen ihailtavan avoimesti , tietävät mitä suostumus tarkoittaa ja uskaltavat pyytää tar vittaessa muilta apua . Juttua tehdessäni yllätyin siitä , kuinka mutkatonta seksistä pu huminen vaikutti nuorille haasta teltaville olevan . Sama ilmiö on aiemmin pistänyt silmään muun muassa Mitä mietit , Ronja Salmi ? tv sarjan jaksossa Pillu , jossa tei ni ikäiset haastateltavat juttelevat esimerkiksi naisen anatomiasta ihailtavan vapautuneesti . Tiedetään , otanta on vääristynyt : haastateltaviksi suostuvat useim miten juuri sellaiset henkilöt , joille näistä asioista puhuminen ei tuota vaikeuksia . Silti vaikuttaa ilmeiseltä , että jotain uutta ilmapiirissä on . Oli jo aikakin . SEKSI SIIS TUSKIN vähenee ainakaan siksi , ettei se kiinnostaisi nuoria . Ja vaikka syyttävä sormi osoittaa mielellään pornoon ja älylait teisiin , etenkin viimeksi mainitut ovat vaikut taneet valtavasti siihen , kuinka avoimin mielin nuori sukupolvi seksiin suhtautuu . Juurisyyt ovat muualla . Stressi , masennus tai opiskelujen kuormittavuus alkaa ennen pitkää nakertaa seksuaalisuutta . Tilannetta ei helpota , jos joka paikassa toistellaan , ettei vät nuoret hoida edes seksihommia kunnialla kotiin . Siispä sananen sinulle , lukija : jatka samaan malliin . Pane niin paljon kuin sielu sietää tai ole rauhassa ilman . Sinussa ja vapautuneessa mielenlaadussasi on kaikki maailman toivo .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 4 TOIMITUKSELTA OULUN POLIISI kertoi joulukuussa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä , joita se tutkii . Helvetti pääsi irti , kun mediassa ja sosiaalisessa mediassa kilpailtiin , kuka saa teh tyä tapauksesta mahdollisimman pelottavan ja räyhäpopulistisen näkökulman . Puhuttiin myös asiaa : seksuaalirikokset ovat ongelma , teki ne kuka tahansa , ja ehkäpä voisi kuunnella uhreja eikä antaa puheenvuo roa jälleen kerran rasisteille , jotka panevat erityisesti vääränväriset maahanmuuttajat aina yhteen joukkoon . Pian selvisi , että Oulun rikosepäilyt olivat pseudotapahtuma . Yle selvitti , että ” mille kään poliisilaitokselle ei ole uutta lasten hou kuttelu alkoholin tai tupakan avulla , joidenkin tekijöiden ulkomaalaistausta tai sosiaalisen median käyttö uhrin ja epäillyn yhteydenpi dossa ”. Ainoa ” ilmiö ” Oulun rikosepäilyissä on , että saman uhrin törkeästä hyväksikäy töstä ja raiskauksesta epäillään useita toisensa tuntevia miehiä . Pseudotapahtuma loi nopeasti uusia pseu dotapahtumia . Useampi toimittaja kirjoitti lähes varman oloisena tietonaan , että Oulun tapahtumat tarkoittavat maahanmuuttovaa leja . Ilmastolle piut paut , se tuhoutuu vasta joskus . Pian näitä kirjoituksia arvosteltiin . To simaailma oli jätetty jo kauan sitten , tärkeintä oli performanssi . Samalla poliitikot pääsivät esiintymään tiukkoina , pahimmat heistä vaatimaan kan sainvälisistä sopimuksista irtautumista . Me dianäkyvyyttä riitti . Mitä enemmän media tuijottaa analytiikkaa , sitä enemmän se muis tuttaa nykypolitiikkaa . Politiikka on perseestä . PÄÄTOIMITTAJA SUSANNE SALMI @SUSANNESALMI ART DIRECTOR VIIVI PROKOFJEV @VIIVIPROKOFJEV TOIMITUSSIHTEERI PEKKA TORVINEN @TORVINENP TOIMITUSSIHTEERI IIDA SOFIA HIRVONEN @INTERNEITI TEKIJÖINÄ TÄSSÄ NUMEROSSA VEERA ALA-VÄHÄLÄ, SARA HORNIG, EVELIN KASK, ALIINA KAURANNE, VEERA KOIVAARA, HILLA KURKI, AURORA LEMMA, KAIJA RANTAKARI, ELEONOORA RIIHINEN, MIKKO RIKALA, SISKO SAVONLAHTI, JAAKKO SUOMALAINEN KIITOKSET ANTTI GRUNDSTÉN, EVELIINA LEMPIÄINEN, SANNA LIPPONEN, MYYTTISET LUENNOT (HENRI HILJANDER, MARKUS MONONEN), VILLE NIEMI, JUHO RUOTSALAINEN, TANELI SUORANTA, ELINA TERVONEN KANNEN KUVA ALIINA KAURANNE PERUSTETTU 1913 106. VUOSIKERTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET ETUNIMI.SUKUNIMI@YLIOPPILASLEHTI.FI WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI INSTAGRAM: @YLIOPPILASLEHTI TWITTER: @YLIOPPILASLEHTI TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/ TILAAJAPALVELUT MEDIATIEDOT WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/MEDIATIEDOT KUSTANTAJA YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS OY LEPPÄSUONKATU 9 B 00100 HELSINKI TOIMITUSJOHTAJA ANTTI KERPPOLA PAINO PRINTALL AS, TALLINNA, VIRO TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTA LÄHETETYSTÄ AINEISTOSTA EIKÄ PALAUTA SITÄ. ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (VERKKOLEHTI) SEURAAVA NUMERO 5.4.2019 Oulu, Oulu, Oulu
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 5 TEKIJÖINÄ Aliina Kauranne Aurora Lemma LOVE ACTUALLY: SÄRKYLÄÄKETTÄ JA SUUSEKSIÄ S. 6 KULTTUURIKLASSIKKO: RAKKAUS KUULUU KAIKILLE S. 50 KOLUMNI: SISKO SAVONLAHTI S. 54 CITYSSÄ SUHISEE: RÖYHKEYDESTÄ JA VERITYYPEISTÄ S. 8 FLASHBACK: ARJEN GUANTANAMO S.6 KUULIO: VAPAASTI SUOMENNETTU S. 52 RINGA MANNER KIRJOITTI YSTÄVÄKIRJAAN S. 55 KAINALOSSA: KANNABISTA VAGINAAN S. 9 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI: KALEVALA ON COOL S. 7 PÄÄKIRJOITUS: FIKSUMPI SUKUPOLVI S. 3 ESSEE: PEKKA TORVINEN S. 48 RUNOJA: KAIJA RANTAKARI S. 53 14-21 34-42 24-31 Teidän kuuluisi panna MIKSI SEKSI EI MAISTU NUORILLE Ulko puolinen KARKOTUS UHKAA HELSINKILÄISNAISTA Luciferin matkassa SELF-HELPIÄ SAATANALTA SISÄLLYSLUETTELO ALIINA KAURANNE on helsinkiläinen freelance suunnittelija . Hän inspiroituu ahdistunei suudesta , Dario Argenton elokuvien sound trackeista , samettisista sisustuspinnoista ja kimaltelevista materiaaleista . Aliina tykkää kissoista ja jäätelöstä . Hän on tehnyt ani maatiota , kuvituksia , graafista suunnittelua ja VJ keikkoja klubeilla . Juuri nyt Aliinaa kiin nostaa airbrush maalaus . ” Haluisin kokeilla kaikkee mut tuntuu et aika ei riitä ”, pian Aalto yliopistosta valmistuva suunnittelija kertoo . AURORA LEMMA on lääketieteen opiskelija , joka haluaisi keskittyä ennemmin maailman politiikkaan valtiotieteellisessä . Aurora on kotoisin Oulusta ja kirjoittanut muun muas sa Voimaan , Samu lehteen ja Ruskeat Tytöt Mediaan . Hän tekee väitöskirjaa vatsan alueen iskeemisistä tiloista . ” Jännittävä harrastus ”, hän sanoo . Aurora on miettinyt savenvalan nan aloittamista , mutta se tuntuu vähän kuin joogalta : kaikki aloittavat sen , kun haluavat mielenrauhaa . Siis jotain muuta kuin savea .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 6 FLASHBACK LOVE ACTUALLY T: ANONYYMI K: MIKKO RIKALA SAM N. TUONELA-VANNI, YLIOPPILASLEHDESSÄ 29.3.1984 Kevääni Carrie Fisherinä Jabba The Huttin vankina pienissä metallibi kineissään , avasi tyttö farkkujeni vyönsoljen . Sunnuntaiaamun alastomaan serotoniiniva jeeseeni heräsin yksin . Keittiön pöydälle tyttö oli jättänyt post it viestin , johon oli piirretty sydän ja jossa luki ” Carrie ”. Tapailumme jatkui konseptiltaan säännön mukaisena seuraavat kuukaudet . Kohtasim me satunnaisina viikonloppuina yökerhojen tai yksityisasuntojen sohvilla . Opin näiden tapaamisten lomassa , että tyttö oli harras streittari , mutten antanut sen vaikuttaa vastaopittuihin tottumuksiini . Päädyimme iltojemme päätteeksi aina lopulta tytön puu taloasuntoon , jossa laitoimme pyörimään Popcorn Timesta satunnaisen Tähtien sota elokuvan ja naimme aamuun asti . Herätessäni iltapäivällä tyttö antoi minulle vettä , särky lääkettä ja suuseksiä . Emme ikinä laittaneet yhdessä ruokaa . Kohtaamisemme jatkuivat , kunnes muu tin kaupungista pois . Tämän jälkeen vaih doimme kuulumisia Messengerissä joitakin kertoja ennen kuin yhteydenpitomme hiipui kokonaan . Kesäkuussa 2017 , kun Carrie Fis her kuoli elimistössään jäämiä kokaiinista ja MDMA : sta , ei kumpikaan meistä muistanut viestillä .” J , 27 HALUAISITKO KERTOA RAKKAUSTARINASI? OTA YHTEYTTÄ: PAATOIMITTAJA@YLIOPPILASLEHTI.FI. PALSTALLA PUHUTAAN RAKKAUDESTA. ” ELIN PARISUHTEEN päättymisen jälkeistä hortoiluvaihetta , jonka aikana omaksuin labiileja pyrkimyksiä irtosuhteiden har joittamisesta vauhtihuumeiden kokeiluun . Tavoitteellisuuteni merkiksi kirjasin Word tiedostoon kaikki ne kokemukset ja kyvyt , jotka koin tarpeelliseksi hankkia ollak seni mielenkiintoinen henkilö . Irtoseksin ja huumeiden vetämisen lisäksi pieneen uomo universumiini kuului esimerkiksi ruuanlaiton opet telu ja 1001 elokuvaa jotka jokaisen on nähtävä edes kerran elä essään kirjan läpi lukeminen . Kaikkein leimallisinta tuolle ajanjaksolle oli kuitenkin tylsämielinen päihtyminen ja epätoivoiset lähestymisyritykset . Olin useampana viikonloppuna koettanut arasti hymyillä kaupungin kiilaskatseisille tytöille , ja kun yksi heistä lopulta hymyili takaisin , en osannut sanoa muuta kuin että haluaisitko lähteä meille katsomaan Tähtien sota eloku via . Tyttö halusi , ja niin me lähdimme . Matkalla luokseni puhuimme kiistasta , joka liittyy Tähtien sota saagan katsomisjärjes tykseen . Kumpikaan meistä ei ollut nähnyt elokuvista ainuttakaan , ja päätimme , että ne voi katsoa missä järjestyksessä tahansa . Kello oli aamuviisi , kun aloitimme sarjan kolman nesta elokuvasta , vuonna 1983 ilmestyneestä Jedin paluusta . Päästessämme kohtaukseen , jossa Carrie Fisherin näyttelemä Prinsessa Leia makoi lee Tunnetusti elämä on järjestetty siten, että se tulisi ihmiselle mahdollisimman hankalaksi. Arkielämä on eräs kiinalaisen kidutuksen muoto.
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI T: VEERA KOIVAARA K: VEERA ALA-VÄHÄLÄ PALSTALLA ESITELLÄÄN TIETEENTEKIJÖITÄ. KALEVALAN AINO RUNOISSA nuori neito luva taan vaimoksi vanhalle Väinämöiselle . Aino ei suostu avioliittoon , vaan hukkuu ja muuntuu kalaksi . Akseli Gallen Kallelan Aino triptyykistä keskusteltiin viimeksi # metoo ilmiön alku metreillä vuosi sitten : taulussa nähtiin vanha setä häiritsemässä nuorta naista . Kalevala tutkija Niina Hämäläinen tulkitsee Ainon tarinan toisin . ” Runohan on emansipatorinen !” Hämäläisen mielestä Kalevalan Aino runossa on kyse nuoren naisen valinnasta : Aino kieltäytyy esimodernista avioliitosta ilman tunteita ja valitsee sen sijaan modernin vaihtoehdon . Hämäläinen innostui kansanrunoudesta jo opintojensa alussa Turun yliopistossa 90 luvun puolivälissä . Nuori folkloristiikan opiskelija osallistui silloin ” Kalevalan ja an tiikin myytit suomalaisessa kirjallisuudessa ” luennolle . ” Se jotenkin kolahti tosi voimakkaasti ”, Hämäläinen muistelee . Opiskeluvuosien jälkeen hän muutti Keski Eurooppaan , mutta kiinnostus Kalevalaan ja kansanrunouteen jäi . Väitöstutkimus , joka käsitteli lyyrisiä kansanrunoja ja niiden mer kitystä osana Kalevalaa syntyi ulkomailta käsin . Viisi vuotta sitten Hämäläinen palasi Suomeen ja työskentelee nyt tutkijana Suo malaisen Kirjallisuuden Seurassa . HÄMÄLÄISEN LUENTA Ainosta on osa Avointa Kalevalaa, joka ilmestyy alkuvuodesta 2019 . Hämäläisen johtamassa hankkeessa laaditaan digitaalinen , kaikille avoin kriittinen editio kan salliseepoksestamme . Siis mikä ? ” Kriittinen editio tarkoittaa sitä , että Kalevalan tekstiä avataan tieteellisesti kommentoiden .” Editioon laaditut kommentit taustoittavat ja selittävät laajempia runokokonaisuuksia , kuten Ainoa ja Väinämöisen syntymää , tai esimerkiksi Kalevalan syntyä ja siihen vai kuttanutta aatehistoriaa . Sananselityksillä selvennetään nykylukijalle tuntemattomia sanoja , nimiä tai taivutusmuotoja , sellaisia kuin vaka , Pohjola , muju tai lautua . Kriittiseen editioon kuuluu myös Kalevalan käsikirjoitus Elias Lönnrotin selitysten kera . Näin Avoin Kalevala valaisee sitä , kuinka Lönnrot on rakentanut Kalevalan . ” Avoin Kalevala on avaus , jonka kautta ih miset voisivat ymmärtää Kalevalan moninai suuden : se ei ole pelkästään kansalliseepos , kansanrunoihin pohjautuva tai suullis kirjal linen , vaan myös 1800 luvun teos , Lönnrotin teos , myyttinen ja moderni samanaikaisesti .” Kalevala uusiksi! KUKA: NIINA HÄMÄLÄINEN, 45 TITTELI: FT, TUTKIJA LAITOS: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA TYÖNKUVA: AVOIN KALEVALA -HANKKEEN VETÄJÄ, TUTKIJA TÄTÄ ET TIENNYT: OMISTAA 10 ERILAISTA PERUUKKIA LÖNNROT OTTI Kalevalan avulla osaa vuosisatansa ajankohtaisiin kes kusteluihin kansalaisuudesta , kielestä , tunteista ja porvarillisen ydin perhekäsityksen synnystä . Avoin Kalevala osoittaa , kuinka Lönnrot yh disteli toisiinsa erilaisia runoja ja laajempia temaattisia kokonaisuuksia . ” Nämä olivat ideologisia valintoja , joilla Lönnrot ohjasi Kalevalan luentaa ja vastaanottoa tiettyyn suuntaan .” Hämäläisen mukaan tuo suunta oli 1800 luvulla syntymässä olleen modernin yhteiskunnan tuottaminen , kuten jo mainittu uudenlainen avioliittokäsitys . Ainon hahmolle löytyy vastineita kansanrunoista , joissa metsässä vietelty tyttö on menettänyt neitsyytensä ja siten mahdollisuuden avioliittoon . Lönnrot lähestyi omalla versiollaan lu kijoitaan , aikansa sivistyneistöä : hänen versiossaan korostuivat Ainon valinta ja tunteet . AV OI ME N KAL EVAL AN ENSIMMÄI NEN OSA JU LK AI ST AA N KAL EVA LAN PÄI VÄN Ä 28. 2.
8 CITYSSÄ SUHISEE K: VIIVI PROKOFJEV YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Persoonallisuusveri ENFP , INTP , WTF . Myers – Briggsin tyyppi indikaattorit ovat suosittuja erityisesti Tinderissä ja muissa deittisovelluksissa . En ole ikinä ymmärtänyt , miksi . Minuutin mittainen googlaus kertoo , että persoonal lisuustesti on yhtä tyhjän kanssa – tai itse asiassa tyhjääkin huonompi . Myers – Briggs kirjainyhdistelmiä antavien testien kysymykset ovat useimmiten huonos ti muotoiltuja , ja vaikka ne eivät olisi , testit ovat epäluotettavia . Ihmisen persoonallisuus tyyppi voi vaihdella niissä päivän tuntemusten mukaan . Ehkä pahinta on , että täysin epätieteellinen ja typerä testi ja sen tulos on joillekin ihmisille avoin valtakirja käyttäytyä niin kuin tulok seksi saatu personallisuus heidän mielestään käyttäytyisi . Testit antavat siis suorastaan haitallista informaatiota . Ongelma esiintyy myös paremmissa ja tie teellisemmissä testeissä , kuten Big 5 mallis sa . Se voi tarjota mahdollisuuksia vertailla esimerkiksi neuroottisuutta muiden saman testin tehneiden kanssa . Toisaalta oman neu roottisuutensa tiesi jo ennen testiä ( testit eivät kerro sinusta enempää kuin jo tiedät ), vain sen suuruus verrattuna muihin saattoi olla mys teeri . Jos ja kun tällaisia persoonallisuustes tejä käytetään esimerkiksi osana rekrytointia , ollaan nopeasti suossa . Erilaiset personallisuudet voivat korreloida tietynlaisten työtehtävien menestyksellisen suorittamisen kanssa , mutta korrelaatio ei tarkoita kausaatiota . Yksinkertaista syy – seu raussuhdetta ei ole , ei varmaankaan edes monimutkaista . Lähes jokaisen työtehtävän – erityisesti työnjohdollisen – voi hoitaa kun nialla ja tehokkaasti monella eri tavalla . Eikä edes mennä romantiikkaan . Silmistä sydämeen kulkee tie , jota järki ei tunne . Jos ihmisessä on jokin kätketty salaisuus , per soonallisuustesti ei paljasta siitä edes suuntaa . Testeillä sopivaa kumppania ei löydä . Epäsopi va niillä saattaa kyllä löytyä : jos tapaa jonkun testeihin luottavan , voi olla melko varma , ettei häntä kannata tavata uudestaan . Ehdotus : siirrytään edes tyhjää vähän parempiin tyyppi indikaattoreihin . Yksi täl lainen vaihtoehto ovat horoskoopit . Ne ker tovat ihmisistä kuitenkin syntymävuodenajan . Hyödyllistä informaatiota ! Toinen hyödyllinen indikaattori on ve rityyppi . Japanissa verityypit ovatkin osa pseudotieteellistä persoonallisuusluokitte lua . Jotkin työnantajat käyttävät verityyppejä osana rekrytointipäätöksiä . Toiset päättävät deiteistä niiden mukaan . Pata kattilaa soimaa . Tietämällä oman ja deittinsä verityypin voi sentään pelastaa henkiä . Lisäksi verityyppitieto auttaa osallistu maan Piilaakson vampyyrikesteihin . Startup yritys Ambrosia ( antiikin Kreikan jumalten ravinto ) siirtää litran nuorten ihmisten verta halukkaille vain 8 000 dollarilla . Verityyppi ei vaihtele päivästä toiseen , eikä sen selvittämiseksi tarvitse vastata outoihin kysymyksiin . Minä olen -, ilmeisesti sekä tarmokas että varovainen . Imekää siitä . PT Älkää viekö huijarisyndroomaani! ” MITÄ BEYONCÉ TEKISI ?” Näin kehottaa kirjoittaja , puhuja , feministi ja ammatti ” asennemuija ” Jenni Janakka kysy mään itseltä kiperissä tilanteissa . Jos asettuu Queen Been imaginäärisiin saappaisiin , elämä alkaa luistaa , Janakka vinkkaa tuoreessa Röyhkeyskoulu opaskirjassaan . Hauska neuvo , mutta ei Beyoncén tarvitse miettiä , miten veroilmoitus täytetään tai operoida pätkätöiden ja sosiaalitukien kanssa . Bijoonse ei katselisi ikävystyttävää elämääsi monta minuuttia vaan lentäisi privaattijetillä Alpeille laskettelemaan Jay Z : n ja vauvojensa kanssa . Röyhkeyskoulu lupaa ” asennemuijauttaa ” lukijansa . Se tarkoittaa sitä , että eroon pi täisi hankkiutua kiltin tytön syndroomasta , kympin tytön syndroomasta , huijarisyndroo masta ja riittämättömyyden tunteesta . Nämä kaikki tunteet ovat patriarkaatin iskostamia ja naisen menestyksen tiellä . Itsensä vähätteli jöiden sijaan pitäisi hankkia itselleen ” asenne muijakavereita ”, joiden kanssa voi keskustella siitä , miten voi toimia elämässä röyhkeemmin . Jos miehet ovat työelämässä ylikorostetun itsevarmoja , on kai hyödyllistä kannustaa muitakin samaan . Mutta onko todella ta voittelemisen arvoista , niin kuin anonyymi feministimeemi sanoo , opetella ” kanta maan itsensä keskiverron valkoisen miehen itsevarmuudella ”? Röyhkeyden vaatimus ylläpitää kovaa työ elämää , jossa asenne ja itsensä sinnikäs tuput taminen kaikkialle ratkaisee enemmän kuin se , onko kyseessä ihmisenä kiva ja asiassaan taitava ihminen . Mitä järkeä on feminismissä , joka johtaa vain siihen , että röyhkeiden keski ikäisten menestyjämiesten tilalle tulee röyhkeitä ja itsekeskeisiä menestyjänaisia , ja röyhkeim mät ja itsekkäimmät ihmiset porskuttavat työelämässä ? Mikä silloin muuttuu ? News flash : EI JUURI MIKÄÄN . Paljon parjattu huijarisyndrooma voi osoit tautua turbulentissa työelämässä myös aivan yhtä hyödylliseksi kuin röyhkeys . Jos ei oleta osaavansa jotain ja siitä huolimatta pärjää , voi yllättyä iloisesti . Huijarisyndroomaiset pystyvät lietsomaan itseään koko ajan parempiin tuloksiin , koska he eivät luule itsestään liikoja . Lopputulos : jalostuneempia ajatuksia , parempia ideoita , parempaa laatua kaikkialla . Kiltteyttä ei myöskään kannattaisi kitkeä . Kaikki voisivat olla kiltimpiä . Jos ihmiset miet tisivät enemmän , miltä toisesta tuntuu , emme tarvitsisi # metoo kampanjaa . Kun tietää , ettei ole mitään , voi vaikka va laistua . Näin on sanonut spirituaalinen guru Siddharta Gautama . Menestyjät maksavat tuhansia euroja mennäkseen meditaatio retriiteille ja oivaltaakseen totuuden , jonka epävarmat ihmiset jo tietävät : etteivät tosiaan ole mitenkään erityisiä . Maailma , jossa kaikki luulevat olevansa Beyoncé , olisi sietämätön paikka elää . Ai nakin minä kaipaan ympärilleni paljon mie luummin kilttejä , epävarmoja , hermostuneita , hämmentyneitä , täysin pihalla olevia , ujoja ja haaveilevia ihmismöllyköitä kuin itsensä superstaran tai keski ikäisen miehen itsevar muuteen ohjelmoineita uraohjuksia . ISH
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 KAINALOSSA T: IIDA SOFIA HIRVONEN K: HILLA KURKI KOROSTUNUTTA TUNTOHERKKYYTTÄ , lisää kosteutta , vähemmän ärsytystä , parempia or gasmeja , kaikin puolin keskittyneempi , eufo risempi ja rennompi olotila . Näin Redditissä suitsutetaan weed luben eli kannabisliukuvoi teen vaikutuksia . Tutkimusten mukaan THC : n eli tetrahyd rokannabinolin toimintamekanismi on yhtey dessä naisten seksuaaliseen kiihottumiseen . Pilvi seksi kombinaation ystävät eivät liene aivan hakoteillä ( Näitä ihmisiä kuvaamaan on keksitty oma termikin : kannaseksuaalit ). Lisää tutkimuksia aineen pitkäaikaisvaikutuk sista tarvitaan . Kannabisliukuvoide ei toki ole laillinen Suomessa , mutta harrastajat löytävät oh jeet sen valmistukseen netistä googlaamalla . Kokkailemisiin ! Pillu pilveen 9
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 hoas.fi Koti ja kämppikset: Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista OPISKELE MAAILMAN PARHAAKSI HAE HELSINGIN YLIOPISTOON 20.3.–3.4.2019 HELSINKI.FI/OPISKELIJAKSI Työelämä ja ammatit muuttuvat, ammattiosaajia tarvitaan aina. Ammatillisesta perustutkinnoista voit suunnata moniin eri ammatteihin ja kaikkien alojen jatko-opintoihin. Vääriä valintoja ei ole – on vain erilaisia reittejä! LÖY DÄ O M A R E I T T I S I omnia.fi/yhteishaku2019 Y H T E I S H A K U 1 9 . 2 . – 1 2 . 3 . 2 1 9 LOUNAS LEON KANSSA? Opiskelija! Kanta-asiakkaana saat opiskelijalipun aina -15%. Hanki CINAMON KEY! Osta liput jo tänään. Lisätietoja: cinamonkino.com ELOKUVATEATTERI
HAE 20.3.–3.4.2019 UTU.FI/HAEPORIIN SINUSTAKO KAUPPATIETEIDEN MAISTERI? 12.8.2019 – 29.5.2020 DOKUMENTTI | ELOKUVAJA TV HISTORIA JA POLITIIKAN TUTKIMUS JOURNALISMI | KASVATUSTIEDE NÄYTTELEMINEN | PSYKOLOGIA TILASTOTIEDE | VALOKUVAUS AVOIN YLIOPISTO-OPETUS BO YS & GI RL S OP IS KE LI JA T! ilman ajanvarausta! LEIKKAUS 22e LEIKKAUS + PESU 29e PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 P. (09)2782679, MA–PE 9.30–17.00 OSIS MATTAVAHA 13 20 e www.snellman-korkeakoulu.fi TULEVAISUUDEN OPETTAJAKSI Steinerpedagogista luokanopettajan, varhaiskasvattajan ja kuvataiteen aineenopettajan koulutusta sekä yleisja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. Tule vuodeksi tai useammaksi ! Avoimet ovet lauantaina 16.3.2019 TERVETULOA !
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 12 Monta tietä osaajaksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa sinulle useita eri vaihtoehtoja, jotka luovat vahvan pohjan koko tulevalle työurallesi. Monialainen koulutustarjontamme, opinnot muissa tiedekunnissa sekä vaihto-opiskelumahdollisuus ulkomailla mahdollistavat juuri sinun näköisesi opiskelun. Opiskeluvaihtoehdot ovat: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja Meiltä valmistuttuasi sinulla on useita eri työllistymismahdollisuuksia. Voit työskennellä asiantuntijana yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palveluksessa, toimia opettajana oppilaitoksissa tai edetä tutkijaksi. Sinulle voi avautua tilaisuuksia työskennellä mm. elektroniikan, lääketieteen, koneoppimisen, materiaalien, pankkien ja ympäristöteknologian parissa. Meillä et jää yksin Tiedekuntamme on tiivis, mutta avoin yhteisö, jossa on yhdessä tekemisen meininki. Yhdessä tekeminen on isossa roolissa sekä luennoilla että laboratoriossa, maastossa ja laskuharjoituksia tehdessä. Harjoituksia ratkotaan usein pareittain tai pienissä ryhmissä, sillä yhdessä hankalimmatkin tehtävät ratkeavat helpommin. Yhteistyö mahdollistaa uusien ystävien löytymisen ja verkostoitumisen niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Opiskelu ja työelämä voivat ajoittain olla hektisiä, joten on tärkeää pitää itsestä hyvää huolta. Ensimmäisenä yliopistona Suomessa otimme käyttöön Student Life -toiminnan, jonka tavoitteena on pitää huolta opiskelijan hyvinvoinnista, opintojen etenemisestä ja työelämätaitojen saavuttamisesta. Tuemme oppimistasi mm. opiskelutaitoja kehittämällä ja uravalintoja kartoittamalla. Hyvinvoinnin tukea saat myös hyvinvointikursseilta ja -neuvojilta. MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU 20.3.–3.4.2019 JYU.FI/SCIENCE STUDY-SCI@JYU.FI KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJA Haluatko vaikuttaa tulevaisuutesi teknologiaan, ympäristöön ja ilmaston muutoksen hallintaan? Opiskelemalla luonnontieteitä tai matematiikkaa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen. Mikä sinusta oikeasti tulee isona? Hyvinvoivaksi ammattilaiseksi
KAIKKI KURSSIT -15 % VERKKOKAUPASTA KOODILLA: YO15 TARJOUS VOIMASSA 18.03.2019 ASTI. PAIKKOJA RAJOITETUSTI. LUE LISÄÄ: WWW.EXIMIA.FI YO-KOKEET EDESSÄ? VERKKOKURSSIT YO-KIRJOITUKSIIN 145 € Valmennuskurssit yliopistoon 09 2727 130 www.eximia.fi Abikurssit AMK Liiketalous AMK Soteli AMK Tekniikka Biologia Biotieteet DI-osastot Farmasia Hallintotieteet Kasvatustieteet Kauppatieteet Kulttuurien tutkimus Liikuntatiede Logopedia Lääketiede Maantiede Oikeustiede Politiikan tutkimus Psykologia Ravitsemustiede Taiteiden tutkimus Teologia Valtiotieteellinen Yhteiskuntatutkimus Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Lappeenranta Oulu Seinäjoki Tampere Turku Verkkokurssit HALUATKO YLIOPISTOON? ylioppilaslehti_2019_210x290.indd 1 28.1.2019 12.05.32
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 UU SI SU K UP OL V I KIRJOITTI SUSANNE SALMI KUVITTI ALIINA KAURANNE
15 UU SI SU K UP OL V I YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 Millenniaalit eivät harrasta seksiä entiseen tapaan, sanovat tutkijat. Mitä ihmettä on tapahtunut? ?
Jos luopuisit älypuhelimestasi vuodeksi, ehtisit siinä ajassa rakastella 16000 kertaa. Näin viisasteltiin The New York Timesissa uudenvuodenaattona. Kyse ei ollut vitsistä: artikkelin kirjoittanut Paul Greenberg – jonka aiemmat julkaisut keskittyvät lähinnä kalastukseen – halusi nokkelalla huomiollaan havainnollistaa, kuinka syvälle älypuhelinaddiktioon amerikkalaiset ovat luisuneet. 16000! Yli neljäkymmentä sessiota päivässä! Greenberg ei vaivautunut perustelemaan, miksi moisiin lukemiin olisi syytä tähdätä, mutta jonkinlainen huoli seksin ja älypuhelinten suhteesta huokui tekstistä. Eikä hän ole ainoa. Rujojen tapahtumien vuosi 2016 toi synkkiä uutisia myös seksuaalisuuden saralta. Tuolloin ilmestyi useita suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, joiden viesti oli pysäyttävä: nuorten aikuisten seksi-into on laskussa. Se sai heikkenevän huoltosuhteen kanssa kipuilevan maamme päättäjät takajaloilleen. Ei seksiä, ei vauvoja. Aamulehden pääkirjoituksessa pohdittiin, onko ”masturboivalla kansakunnalla” enää toivoa. Mutta toisinkin voi asian nähdä. Le Monde -sanomalehti esitti kesäkuussa virkistävän näkökulman: entä jos nuorten seksuaalisuus onkin niin uudenlaista, ettei se näy tutkimuksissa? Entä jos nuorilta kysytään aivan vääriä kysymyksiä ja mehustellaan sitten julkisuudessa vastauksilla, jotka kertovat vain osan totuudesta? Jodelin seksikeskustelut (liki 50000 käyttäjää pelkästään kanavalla @seksi) ja dick picit eivät kenties näy tutkimuksissa, mutta eivätkö ne ole osa seksuaalisuuden toteuttamista siinä missä perinteiset yhdynnätkin? Aihetta ympäröi liuta hähmäisiä oletuksia. Selvitimme asiantuntijoiden avustuksella, mitä niistä pitäisi ajatella. Oletus I MILLENNIAALIT EIVÄT PANE Aloitetaan kylmistä faktoista. Pitää paikkansa, että nuoret aikuiset eivät enää ole yhdynnässä entiseen malliin – mutta eivät ole heidän vanhempansakaan. Kattavinta tutkimustietoa suomalaisten seksielämästä tarjoaa Finsex-kyselytutkimus, joka on toteutettu viimeksi kolme vuotta sitten. Tulosten perusteella kaikenikäisten suomalaisten yhdynnät ovat vähentyneet sitten vuoden 2007, jolloin tutkimus edellisen kerran tehtiin. Nuorten aikuisten kohdalla muutos on kuitenkin pienempi kuin missään muussa ikäryhmässä. Seksi ei ole loppunut: 18–24-vuotiaat naiset ovat yhdynnässä keskimäärin kuusi kertaa kuukaudessa, miehet vähän yli neljä. Silti pienikin notkahdus saa kansan syvät rivit hätääntymään, sillä nuorten nyt vain kuuluu olla himokkaita ja panna toisiaan aina kun voivat (vaikka heille terveystiedon tunneilla yhä opetetaankin, että seksi on ennen kaikkea vaarallista tautija raskausriskeineen). Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen tähdentää, että varsinaisesta romahduksesta ei voida puhua. ”Kyllä tutkimustulos jotain kertoo, ei se täysin fuulaakaan ole. Mutta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tarkkaan ottaen on kysytty”, Paalanen sanoo. Finsex-tutkimus on toteutettu ensi kertaa jo vuonna 1971 – siis kymmenen vuotta ennen kuin esimerkiksi homous poistettiin Suomessa sairausluokituksesta. Samalta ajalta on peräisin myös suuri osa tutkimuksessa käytetyistä kysymyksistä. Se selittää, miksi tutkimus keskittyy pitkälti yhdyntöjen laskemiseen. Nykyään vastaajilta tosin kysytään myös esimerkiksi käsi-, suuja anaaliseksistä, jotka kaikki ovat yleistyneet merkittävästi. Silti otsikoihin päätyvät lähinnä yhdyntöjen vähenemistä koskevat luvut. Niiden ulkopuolelle jää paljon: naisten välinen seksi. Kaikki kyberseksi (vähäpukeiset Facetime-puhelut, dick picit, sexting, you name it). Mikä tahansa sellainen seksi, jossa penetraatiota ei tapahdu. Sillä seksiä sekin on, vaikkemme vielä tietäisi siitä juuri mitään. Oletus II ÄLYLAITTEET OVAT TUHONNEET INTIMITEETIN Pohditaanpa hetki sitä, mikä nuorten seksihaluja voisi syödä. Tommi Paalanen nostaa esiin lehtijutuista tutun selityksen: kännykällä oleminen kiinnostaa – joskus paljon enemmän kuin toisen ihmisen hikinen keho. ”Jos kaverit, harrastukset ja kontaktit ovat netissä, omalta sohvalta irtautuminen on vaikeaa”, Paalanen sanoo. Kotisohvalta ei kuitenkaan välttämättä tarvitse poistua, jos seksiä halajaa. 20-vuotias Hanna tunnustautuu Tinderin ylimmäksi ystäväksi. Ahkeran swaippailun ansiosta hänellä on ollut roimasti enemmän seksikumppaneita kuin ikätovereillaan keskimäärin: ”jotain kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen väliltä”. Tarkkaa lukumäärää hän ei enää tiedä. Ensin oli teiniaikojen poikaystävä, sitten yhden illan juttuja tai ”pieniä säätöjä”. Heistä suurin osa on löytynyt Tinderistä, jossa ”voidaan puhua viikko tai pari, tapailla viikko, panna, ja sitten se on siinä”, Hanna kertoo. Seksi kuuluu kuvioon lähes automaattisesti, Hanna sanoo. Kovin tasokasta se ei kuitenkaan välttämättä ole. ”Tuntuu, ettei siinä päästä hirveän pitkälle asian ytimeen. Ei voi kertoa, että tästä mä tykkään, koska kaikki kestää aina vain yhden yön kerrallaan.” Hanna arvioi olevansa seksuaalisesti jossain määrin aktiivisempi kuin kaveripiirinsä keskimäärin. Hän ei kaihda seikkailuja, vaikka kokemus on osoittanut, että toisinaan yhden yön jutut eivät anna juuri mitään. ”Mulla on aina ollut vähän sellainen huumorimieli tässä mukana”, Hanna sanoo. ”Jos menee päin mäntyä, niin ainakin siitä tulee hauska tarina.” Kaikille se ei ole näin mutkatonta. YTHS:n seksuaaliterapeutti, psykologi Marjo Tossavainen sanoo, että vastaanotolla toistuu jatkuvasti sama klassinen kysymys: olenko riittävä? ”Välillä ollaan tosi avuttomia ja pihalla oman ihan tavallisen kehollisuuden ja seksuaalisuuden kanssa. Tulee kauhea huoli ja hätä, että olenko normaali, saako näin kokea.” Vastaanotolle tuleva nuori on kuitenkin jo voiton puolella, sillä avun pyytäminen kannattaa. Ja nykyään sitä todella pyydetään. Niiden 12 vuoden aikana, jotka Tossavainen on YTHS:llä työskennellyt, seksuaalisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet roimasti. Erektiohäiriöt, haluttomuus ja seksuaalitai sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset uskalletaan ottaa puheeksi suoraan sen sijaan, että vastaanotolle luikittaisiin jonkin muun asian varjolla, Tossavainen sanoo. Se lienee jossain määrin älypuhelinten ja internetin ansiota. Oletus III NUORET MIELUUMMIN RUNKKAAVAT PORNON ÄÄRELLÄ KUIN HARRASTAVAT SEKSIÄ Runkkaatko usein? Tätä 23-vuotias Kasper Kamppuri on useammaltakin ystävältään tiedustellut. Vastaukset ovat saaneet hänet hämilleen. ”Olen törmännyt monesti siihen, että en oikeastaan, kun mulla on toi poikaystävä, jonka kanssa harrastan seksiä. Täh, miksi et? Eihän se ole seksistä pois”, Kamppuri sanoo. ”Masturbaatio on niin eri kokemus. Voit kokea ihan eri asioita kuin seksissä toisen YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 16
17 MUSTA SE ON I H A N VITUN KIVAA
18
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2019 ihmisen kanssa ikinä. Silti siihen liittyy edelleen sellaista painolastia.” Kamppuri on yksi jokakesäisen Wonderlust-seksifestivaalin tuottajista. Seksistä puhuminen on hänelle työtä, eikä hän siksi arkaile esiintyä tässäkään jutussa omalla nimellään. ”Mä runkkaan lähes joka päivä, koska musta se on ihan vitun kivaa ja tosi iso osa mun hyvinvoinnin ylläpitämistä.” Itsetyydytyksestä puhuminen on monille vieläkin vaikeaa. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään salattavaa, Kamppuri huomauttaa: masturbointi on itsestä huolehtimista siinä missä suihkussa käyminen, syöminen tai ystävien tapaaminen. Ja mitäpä sitä salailemaan, sillä Finsex-tutkimuskin sen tietää: kaikenikäisten suomalaisten itsetyydytys on lisääntynyt. Vaikuttaa siltä, että vuosikymmeniä kestäneen häpeilyn ja pelottelun jälkeen olemme tulleet viimein sinuiksi asian kanssa. 18–24-vuotiaista naisista miltei 80 prosenttia oli harrastanut sooloseksiä tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana. Samanikäisten miesten parissa lukema oli vielä vastaansanomattomampi: sata prosenttia. Sellaisia nuoria aikuisia, jotka eivät eläissään olisi runkkaamista kokeilleet, ei käytännössä ollut. Väestöliiton verkkosivuilla tutkimustulosta ruoditaan muun muassa seuraavasti: ”Itsetyydytys on kompensoinut samanaikaista yhdyntämäärien laskua.” Ja: ”Monessa tapauksessa aktiivisempi itsetyydytys on ollut seurausta siitä, että omalla vakituisella kumppanilla on ollut melko usein seksuaalisen halun puutetta.” Myös aihetta sivuavassa uutisoinnissa tämä havainto on tuotu toistuvasti esiin. Suomalaiset vain tuijottavat nettipornoa ja onanoivat, eikä kukaan enää rakastele; death grip eli kovakouraisesta runkkaamisesta aiheutuva elinten turtuminen uhkaa. Kamppurin mielestä näkökulma on kummallinen. ”Musta se on aika outo ja vahingollinen tapa katsoa masturbaatiota. Siitä välittyy ajatus, että jos haluan runkata ihan omaksi ilokseni, niin kyse on siitä, että multa puuttuisi jotain tai seksielämäni olisi jotenkin vajavaista.” YTHS:n Marjo Tossavainen on samoilla linjoilla. Itsensä rakastelu on tärkeää. ”Kauheasti kannustan sooloseksiin, kun se on yksi seksin olennainen muoto”, Tossavainen sanoo ja jatkaa: masturbointi on kuin hormonaalista ylläpitohoitoa omalle seksuaalisuudelle. Myös pornon katselu, jota usein etenkin nuorten kohdalla syvästi paheksutaan, voi olla – herra varjele! – ihan ok. Porno ei ole seksuaalikasvatusta, mutta järkevissä rajoissa kulutettuna se voi pitää yllä eroottista virettä ja jopa tuoda elävyyttä intiimeihin suhteisiin, Tossavainen sanoo. Vastaanotollaan hän toki kohtaa myös sellaisia opiskelijoita, joille jatkuvasta pornon katselusta on muodostunut ongelma. Heille Tossavainen suosittelee vaihtoehtoisia keinoja: eroottisten novellien lukemista tai äänikirjojen kuuntelemista – mitä tahansa sellaista, missä oma mielikuvitus pääsee töihin. ”Ongelmissa ollaan silloin, kun materiaali ja katsominen vie ihmistä, eikä niin että ihminen itse valitsee, että nyt on sopiva hetki. Tai kun porno ei ole enää seksuaalisuuden käytössä vaan keino lievittää ahdistuneisuutta.” Oletus IV ENNEN OSATTIIN PAREMMIN Vuonna 2016 julkaistiin kohua herättänyt yhdysvaltalaistutkimus, jonka mukaan 1980ja 1990-luvuilla syntyneillä amerikkalaisilla oli selvästi vähemmän seksikokemuksia kuin edellisillä sukupolvilla. Tutkimuksessa kysyttiin 20–24-vuotiailta nuorilta aikuisilta, kuinka monta seksikumppania heillä oli 18. ikävuotensa jälkeen ollut. Tulos sai tutkijat järkyttymään: millenniaaleista 15 prosenttia kertoi jääneensä täysin vaille seksiä, kun taas 1960-luvulla syntyneillä vastaava luku oli aikanaan ollut vain kuusi prosenttia. Japanissa lukemat ovat vielä hurjempia. BBC:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia 18–34-vuotiaista japanilaisista ei ole koskaan harrastanut seksiä. Suomessa seksin määrän väheneminen on näihin maihin verrattuna vielä pientä. Mutta olemmeko kohta Japanin tiellä, ja tuleeko siitä vielä ongelma? Hanna esittää vastakysymyksen: ”Jos ennen harrastettiin enemmän seksiä, oliko se hyvää vai vain sellaista, että nainen makaa siinä ja sille tehdään asioita?” ”Kaiken teknologian, Instagram-meemien ja Youtube-videoiden kautta musta tuntuu, että ihmisille on nykyään enemmän ulottuvilla semmoinen viesti, että seksin pitäisi olla täysin nautinnollista, molempien pitäisi olla messissä ja molemmat voivat tehdä aloitteen.” Hanna muistelee, että terveystiedon tunneilla nautinnosta ei juuri puhuttu, vaan siihen liittyvät oivallukset on täytynyt saada itse. Suostumukseen liittyvä keskustelu sen sijaan on viime vuosina edistynyt harppauksin. Pian se saattaa näkyä myös lainsäädännössä: yli 19 SEKSIÄ YLIOPISTOLLA! HYY:n alayhdistys Akateemiset seksipositiiviset levittää seksin, suostumuksen ja suoran puheen ilosanomaa. Vuonna 2015 perustettu ASP järjestää muun muassa seksiin liittyviä keskustelutilaisuuksia ja dildobingoja. Erityisen suosittuja ovat järjestön vuosijuhlat, joissa on viime vuosina voinut muun muassa otattaa itsestään kuvia ammattipornokuvaajan avustuksella.
20 50000 suomalaisen allekirjoittama Suostumus2018-kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että ilman suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi aina raiskaus. Marjo Tossavainen on pohtinut suostumusta paljon. Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten naiset olivat alisteisessa asemassa myös seksin osalta: kuului asiaan, että haarat avataan silloin, kun aviomies sitä haluaa. Raiskaus avioliitossa muuttui Suomessa rikokseksi vasta 1994 – muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen myöhään. Nyt on toisin. ”Liberalisoitumisen myötä ollaan kohdassa, että saa itse valita ja päättää, haluaako seksiä ja kenen kanssa”, Tossavainen sanoo. Eikä parisuhteessakaan tarvitse aina haluta. ”Nykyisin ei onneksi juurikaan ajatella, että suhteessa pitää olla seksiä säännöllisesti, jotta se olisi ’kunnossa’. Seksiin ryhdytään silloin, kun molemmilla on aikaa ja halua. Monenlaiset muut asiat ovat tärkeämpiä markkereita sille, voiko suhde hyvin.” Oletus V SEKSI EI YKSINKERTAISESTI KIINNOSTA NUORIA 23-vuotiaalla Henrillä on mutkaton suhde seksiin, useita kumppaneita ja avoin mieli. Vaikka takana on seksikokemuksia noin kahdenkymmenen eri ihmisen kanssa, Henri ei erityisemmin perusta yhden yön jutuista tai Tinder-treffeistä. Seksi on paljon hauskempaa tutun ihmisen kanssa, hän sanoo. Vain yksi asia rassaa: viime viikkoina himot ovat olleet hukassa. ”Mulla on tällä hetkellä huonompi sex drive kuin normaalisti. Olen miettinyt, johtuuko se masennuksesta tai kumppaneideni kiinnostuksen aaltoilemisesta. Sitä on tosi vaikea määrittää”, Henri pohtii. Muitakin mahdollisia syitä hän keksii: elämäntavat, unirytmi, päihteiden käyttö. Kenties saman ihmisen kanssa oleminen kyllästyttää, tai ehkä vika onkin siinä, että kumppaneita on samanaikaisesti useita. Nämä tuntemukset eivät ole vieraita myöskään Henrin ikätovereille. Kandidaatin tutkintoaan ulkomailla tekevä Hanna sanoo olevansa tällä hetkellä niin kiireinen, että aikaa uusille säädöille ei tahdo riittää. Opintojen ja uran edistäminen tuntuu tärkeämmältä kuin seksielämään panostaminen. Entä kuinka usein peitto heiluu seksialan ammattilaisen kodissa? Ei ehkä niin usein kuin voisi kuvitella, Kasper Kamppuri sanoo. Ei, vaikka Kamppurilla on parhaimmillaan ollut kolme vakituista kumppania ja pari lyhytaikaisempaa heilaa samaan aikaan. Liiallisen masturboinnin, pornon katselun tai somettamisen sijaan syy on perinteinen: aina ei ehdi eikä jaksa. ”Seksin harrastaminen jonkun kivan tyypin kanssa on aina ehdottomasti hyvä sijoitus siinä missä unikin, mutta silti sitä ei välttämättä tajua siinä hetkessä”, Kamppuri sanoo. ”Ilmassa voi olla erilaisia odotuksia. Toinen voi olla enemmän tai vähemmän kiihottuneessa tilassa kuin itse on, mistä voi tulla paineita, että miten pääsisin mukaan tähän hommaan. Lisäksi koskaan ei osaa arvioida, meneekö tässä 15 minuuttia vai viisi tuntia. Sitä punnitsee, onko tämä kannattava ajallinen sijoitus.” Kyse on harvoin siitä, että seksi ei kerta kaikkiaan kiinnostaisi, YTHS:n Marjo Tossavainenkin sanoo. Yleensä taustalla on aivan muita asioita: ongelmia parisuhteessa, opiskelustressiä, masennusta tai muita mielenterveysongelmia. Niitä nykyajan nuorilla valitettavasti riittää, eivätkä ne ratkea parisuhteisiin tai synnytystalkoisiin usuttamalla. Siksi Tossavainen toivoisi, ettei keskustelu seksin vähäisyydestä lähtisi liian hurjalle laukalle. ”Jos kauheasti otsikoidaan, että näin on käymässä, siitä tulee nuorelle taas se olo, että seksiä pitäisi olla enemmän ja että tässäkin mä oon huono. Jokainen voisi elää suunnilleen itsensä näköistä elämää tässäkin mielessä.” Hannan ja Henrin nimet on muutettu. Lue Kasper Kamppurin ja Hannan haastattelut kokonaisuudessaan: ylioppilaslehti.fi