• 9/2024 16.12.2024–9.2.2025 VOIMA.FI | TEEMA: TYÖ 9/2024 16.12.2024–9.2.2025 VOIMA.FI | TEEMA: TYÖ ALGORITMIT • SALATIETEET • JUMPPAOPET Heikki Hiilamo ja työelämän vaikea yhtälö
• 24.–25.1.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17 Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma Poimintoja ohjelmasta: Yhteisöllisyys yksilön näkökulmasta ja kuinka osallisuus voi edistää liikunnallista elämäntapaa. Shawn Huff, yrittäjä, Susijengin kapteeni vuosina 2015-2022 Merkityksellinen tulevaisuus syntyy opettajien hyvinvoinnista. Miten pidät huolta omasta jaksamisesta? Pippa Laukka, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Monipuolinen ja laadukas ohjelma sopii myös veso-koulutuspäiväksi. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy veloituksetta kävijäksi: educamessut.fi TEEMA: Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu osallisuudella, oppimisella ja osaamisella Ota myös Educan Linkedin-tili seurantaan!
• d o c p oint f es ti v al .fi 4 . 9. 2 . 2 2 5 S ar jako r tit my y nnis s ä ny t ! 24.–25.1.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17 Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma Poimintoja ohjelmasta: Yhteisöllisyys yksilön näkökulmasta ja kuinka osallisuus voi edistää liikunnallista elämäntapaa. Shawn Huff, yrittäjä, Susijengin kapteeni vuosina 2015-2022 Merkityksellinen tulevaisuus syntyy opettajien hyvinvoinnista. Miten pidät huolta omasta jaksamisesta? Pippa Laukka, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Monipuolinen ja laadukas ohjelma sopii myös veso-koulutuspäiväksi. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy veloituksetta kävijäksi: educamessut.fi TEEMA: Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu osallisuudella, oppimisella ja osaamisella Ota myös Educan Linkedin-tili seurantaan! www.siida.fi Ivalo 40 km valo 40 km S Saariselkä 71 km E75 E75 E75 E75 SIIDA INARI Utsjoki 125 km Utsjoki 125 km TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUDISTETTUUN SIIDAAN AVOINNA 1.6.–30.9. JOKA PÄIVÄ klo 9–18. 1.10.–31.5. MA–LA 10–17 SAAMELAISMUSEO puh. 0400 898 212 • LUONTOKESKUS puh. 020 639 7740 MATKAILUINFO puh. 040 168 9668 • RAVINTOLA SARRIT puh. 040 700 6485 SIIDA SHOP www.siidashop.fi • SIIDA Inarintie 46, 99870 Inari docpointfestival.fi 4.-9.2.2025 Sarjakortit myynnissä nyt!
• ISBN 978-952-7313-88-6 kl 32.7 9 789527 313886 F eminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilökohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsenterävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka naisoikeusaktivistit pysyvät sitoutuneina sodankin keskellä. OPPITUNTIA Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Cynthia Enloe Cynthia Enloe: Feminismi ja sota Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Raimo Väyrynen: Suomi ja ydinaseet Emeritusprofessori Raimo Väyrynen avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi ja varsinkin risteilyohjukset suora naiseksi uhkaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Nid. 432s. Hinta 29 € Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasi sti “Vastavirtaan ui lohen suku”, kuten psykiatri, rauhanaktiivi, entinen kansanedustaja ja Kellokosken sairaalan ylilääkäri, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Maailman lähes kaikki valtiot kiertäneeltä aktivistipuhujalta eivät teemat lopu. Elämänmittainen työ maailman rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta jatkuu, kuten uurastus alkoholistien, asunnottomien, vankien, mielisairaiden ja muiden puolustus kyvyttömien hyväksi. Nid. 240 s. Hinta 22 € Solidaarisuuskalenteri 2025 ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot vuoden tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista. Vuoden 2025 kalenterin teema on AIKA. Nid. 224 s. Hinta 12 € Hannu Reime: Israel/Palestiina – Kahden kansan luvattu maa (pokkari, 3. painos) Perusteos Lähi-idän kon iktin taustoista ja historiasta. Jatkuvasti uutisotsikoissa olevan kon iktin hahmottamisen kannalta olennainen taustatieto jää liian usein yksittäisten väkivallan tekojen varjoon. Kokenut poliittinen toi mittaja Hannu Reime syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen kon iktin olemuksesta. Nid. 342 s. Hinta 13 € Syksy Räsänen: Israelin apartheid (pokkari, 3. painos) Syksy Räsänen osoittaa kiitetyn Israelin apartheid -kirjansa kolmannessa painoksessa, kuinka tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Nid. 408 s. Hinta 13 € TILAUKSET: www.rauhanpuolustajat.org Feminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilö kohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsen terävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka nais oikeusaktivistit pysyvät sitoutu neina sodankin keskellä. Nid. 248 s. Käännös Eva Isaksson 28 € Rauhankyyhkyavaimenperä Rauha on avain kaikkeen ja vaatii kunnon perän! Tammivanerisessa avaimenperässä teksti PEACE. Halkaisija 6 cm. Suomalaista käsityötä. Hinta 12 €
• Tilaa nyt Diplo lahjaksi tai omaa tietämystä lisäämään! mondediplo.? /tilaa Kansainvälistä politiikkaa suomeksi SU OM EN ED ITIO Kestotilaus 34,90 € 39,90 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden Tilaa nyt Diplo lahjaksi tai omaa tietämystä lisäämään! mondediplo.? /tilaa Kansainvälistä politiikkaa suomeksi SU OM EN ED IT IO Kestotilaus 34,90 € 39,90 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden ISBN 978-952-7313-88-6 kl 32.7 9 789527 313886 F eminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilökohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsenterävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka naisoikeusaktivistit pysyvät sitoutuneina sodankin keskellä. OPPITUNTIA Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Cynthia Enloe Cynthia Enloe: Feminismi ja sota Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Raimo Väyrynen: Suomi ja ydinaseet Emeritusprofessori Raimo Väyrynen avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi ja varsinkin risteilyohjukset suora naiseksi uhkaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Nid. 432s. Hinta 29 € Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasi sti “Vastavirtaan ui lohen suku”, kuten psykiatri, rauhanaktiivi, entinen kansanedustaja ja Kellokosken sairaalan ylilääkäri, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Maailman lähes kaikki valtiot kiertäneeltä aktivistipuhujalta eivät teemat lopu. Elämänmittainen työ maailman rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta jatkuu, kuten uurastus alkoholistien, asunnottomien, vankien, mielisairaiden ja muiden puolustus kyvyttömien hyväksi. Nid. 240 s. Hinta 22 € Solidaarisuuskalenteri 2025 ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot vuoden tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista. Vuoden 2025 kalenterin teema on AIKA. Nid. 224 s. Hinta 12 € Hannu Reime: Israel/Palestiina – Kahden kansan luvattu maa (pokkari, 3. painos) Perusteos Lähi-idän kon iktin taustoista ja historiasta. Jatkuvasti uutisotsikoissa olevan kon iktin hahmottamisen kannalta olennainen taustatieto jää liian usein yksittäisten väkivallan tekojen varjoon. Kokenut poliittinen toi mittaja Hannu Reime syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen kon iktin olemuksesta. Nid. 342 s. Hinta 13 € Syksy Räsänen: Israelin apartheid (pokkari, 3. painos) Syksy Räsänen osoittaa kiitetyn Israelin apartheid -kirjansa kolmannessa painoksessa, kuinka tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Nid. 408 s. Hinta 13 € TILAUKSET: www.rauhanpuolustajat.org Feminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilö kohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsen terävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka nais oikeusaktivistit pysyvät sitoutu neina sodankin keskellä. Nid. 248 s. Käännös Eva Isaksson 28 € Rauhankyyhkyavaimenperä Rauha on avain kaikkeen ja vaatii kunnon perän! Tammivanerisessa avaimenperässä teksti PEACE. Halkaisija 6 cm. Suomalaista käsityötä. Hinta 12 €
• ILMOITUS JI?Í KRATOCHVIL: KETTU NAISEKSI TUOMAS NISKAKANGAS: KOTKA VUO DEN VAI HTE EN MER KKI TUO TTE ET Maagisen realismin mestarin sarkasmia tihkuva romaani, jossa naiseksi muuttuva kettu ja salaisen poliisin tähti rakastuvat kylmän sodan keskellä. Romaaniin on punottu lukuisia kirjallisia viitteitä – jopa pätkä Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. Ji?í Kratochvilin (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. Kommunistihallinnon kaaduttua hänestä tuli yksi käännetyimmistä tšekkiläisistä kirjailijoista. www.kairaamo.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Leo Koski on presidentti Tylerin koripallokaveri, Koski löytää itsensä Valkoisesta talosta. Nopeatempoinen trilleri pitää sisällään murhamysteerin Agatha Christien tyyliin. www.otava.fi Aikamme merkittävimpiin kertojiin lukeutuvan kirjailijan järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. Lehmä synnyttää yöllä on huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä josta valot on sammutettu. Teos myös palkittiin tämän vuoden Finlandialla. www.otava.fi Maailmalla menestyneen dekkarisarjan neljännessä osassa kostonhimo vääristää kesäyön valossa kylpevän maiseman. Saana Havas viettää juhannusviikkoa Inkeri-tätinsä kanssa Kotkan Kaunissaaressa tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. www.otava.fi PETTER SANDELIN: OSUMA Juoksuhaudoissa ei tapahdu kovin paljon. Nuori sotilas Tallgren ja muut miehet yrittävät parhaansa mukaan saada ajan kulumaan. Silloin kun ei olla passissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelleen tai veistellään puu-ukkoja ja -peniksiä, ihan huvin vuoksi. Osuma kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa todellisuutta. www.sets.fi PELOTON 2025 Perinteikäs LAB-Muotoiluinstituutin toisenvuoden valokuvauksen opiskelijoiden luoma kirjamuotoinen kalenteri on sekä arjen käyttöesine että taidejulkaisu, joka kertoo kuvien kautta 17 tarinaa uskalluksesta. Kahtena eri värinä saatavilla olevassa kangaspäällysteisessä kalenterissa päivittäisille muistiinpanoille on varattu reilusti tilaa ja viikonpäivät kerrotaan 52 eri kielellä Lisätiedot ja tilaukset: www.peloton2025.com TÄSSÄ OLEN – HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA JOKAISELLE PÄIVÄLLE 2025 Vuosi vaihtuu uuteen ja Piplian suosittu Tässä olen -kirjasarja on saanut jatkoa. Vuoden jokaiselle päivälle kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä miten kokea Raamattu, vaan etsivät oman hyvän elämän perustaa. Tässä olen 2025 on nyt julki. Hanki omasi mukavassa pokkarikoossa kaikista kirjakaupoista, tai kuuntele osoitteessa raamattu.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. le kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä Raamattu, vaan etsivät oman hyvän Tässä tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa topassissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelCheradenine Zakalwe työskentelee agenttina Kulttuurin erityisolojen jaoksessa. Se on eräänlainen salainen palvelu, joka suorittaa salaisia ja jopa moraalisesti arveluttavia tehtäviä nykyisen YK:n kaltaisen yleisgalaktisen Kulttuurin päämäärien ajamiseksi. Iain M. Banksin ro maa nit ovat pysyvästi muuttaneet käsitystämme scifistä. Koko 1990-luvulla suomeksi ilmestynyt sarja julkaistaan nyt Ville Keynäksen täysin uudistettuina suomennoksina. www.aulakustannus.fi IAIN M. BANKS: ASEIDEN KÄYTTÖ PAJTIM STATOVCI: LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ ELINA BÄCKMAN: KUINKA KUOLEMA KOHDATAAN mittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta paLehmä synon huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä
• Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta Eurostatin väestöennusteen mukaan Suomessa huoltosuhde on vuonna 2030 EU-maiden epäedullisin. HUOLTOSUHTEEN VINOUTUMISEN ongelma on syvä. Tässä lehdessä haastateltu, Suomen väestökehitystä tutkinut professori Heikki Hiilamo on jo vuosia sitten todennut, että tasapainoista huoltosuhdetta ylläpitävään kokonaishedelmällisyyslukuun 2,1 on mahdotonta päästä. Useina vuosina syntyy jo tuhansia lapsia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvinvointivaltion apu lapsiperheille tuki suotuisaa syntyvyyskehitystä vuosikymmenien ajan. Nyt huolto suhdettaan murehtiva valtio on purkamassa tuota järjestelmää. Hedelmällisten ikäluokkien usko tulevaisuuteen horjuu. Yhteiskunnallinen polarisaatio näkyy myös sukupuolten välille syntyneenä railona ja vaikeuksina muodostaa parisuhteita. Virtuaalinen maailma ohjaa tutustumista mutta ei korvaa kasvokkaisia kohtaamisia. Työelämään siirtymisen pitkittyminen venyvien opintojen vuoksi ja toimeentulon epävakaus viivästyttävät lasten hankintaa. Naisten hedelmällisyys alkaa laskea jo 25. ikävuoden paikkeilla, ja miehillä se on heikentynyt ympäristön kemikaalikuorman vuoksi. SAMA AN AIKA AN on meneillään on ekologinen murros, väistämätön katastrofi . Ympäristönäkökulmasta vä­ hemmän suomalaisia voisi ollakin parempi. Ongelma ei kuitenkaan ole tulevien suomalaisten määrä, vaan nykyisten suomalaisten kestämätön kulutustaso. Selvitäksemme meidän pitää kyetä rakentamaan aivan uudenlaista maailmaa – ja jaksaa uskoa parempaan. EMILIA MIETTINEN 9 / 2024 • 7 16.12.2024–9.2.2025 KUUSIKYMMENTÄLUVULLA juuri seitsemännen lapsensa synnyttänyt sukulaiseni sai lääkärin suostumaan sterilointiin vasta kun oli uhannut hypätä sairaalan ikkunasta, jos joutuu vielä kerrankin synnyttämään. Vuonna 1960 Yhdysvalloissa viranomaisten markkinoille hyväksymä ja pari vuotta myöhemmin Suomeen saapunut ehkäisypilleri helpotti miljoonien ihmisten elämää vähentämällä ei-toivottuja raskauksia. Ehkäisypillerin ja muiden ehkäisymenetelmien mahdollistama valinnanvapaus edesauttoi kehitystä, joka on hitaasti mutta vääjäämättömästi muuttanut väestörakennetta. Suomessa ei enää synny niin paljon lapsia kuin nykyisen hyvinvointivaltion ylläpitämiselle olisi välttämätöntä. Juuri ennen koronapandemian alkua julkisuudessa puhuttiin kiivaasti syntyvyyden hälyttävästä alhaisuudesta ja huoltosuhteesta. Korona-ajan tila päisen nousun jälkeen kokonaishedelmällisyysluku, siis naisten keskimäärin synnyttämä lapsimäärä, on jatkanut laskuaan. Viime vuonna luku oli 1,26 – alhaisin koko vuonna 1776 alkaneen mittaushistorian aikana. Vertailun vuoksi, vuonna jona sukulaiseni uhkasi hypätä ikkunasta, luku oli 2,41. Tarpeellinen tulevaisuudenusko VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.? , toimituksen sähköposti toimitus@voima.? , voima.? | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen | KANSI Nauska | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Antti Kurko, Nauska, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Vilppu Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Anssi Bwalya, Kalevi Faust, Timo Kalevi Forss, Laura Gustafsson, Ville Hänninen, Laura Lodenius, Janne Siironen, Saska Suvikas, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.? /rekisteriseloste | VLAST!-sarjassa Voima julkaisee Venäjää ja Itä-Eurooppaa käsitteleviä juttuja. Sarjan toimittamista on tukenut Alfred Kordelinin säätiö. Pääkirjoitus N au sk a KUUSIKYMMENTÄLUVULLA semännen lapsensa synnyttänyt sukulaiseni sai lääkärin suostumaan sterilointiin vasta kun oli uhannut hypätä sairaalan ikkunasta, jos joutuu vielä kerrankin synnyttämään. omaisten markkinoille hyväksymä ja pari vuotta myöhemmin Suomeen saapunut ehkäisypilleri helpotti miljoonien ihmisten elämää vähentämällä ei-toivottuja raskauksia. menetelmien mahdollistama valinnanvapaus edesauttoi kehitystä, joka on hitaasti mutta vääjäämättömästi muuttanut väestörakennetta. jon lapsia kuin nykyisen hyvinvointivaltion ylläpitämiselle olisi välttämätöntä. Juuri ennen koronapandemian alkua julkisuudessa puhuttiin kiivaasti syntyvyyden hälyttävästä alhaisuudesta ja huoltosuhteesta. Korona-ajan tila päisen nousun jälkeen kokonaishedelmällisyysluku, siis naisten keskimäärin synnyttämä lapsimäärä, on jatkanut laskuaan. Viime vuonna luku oli 1,26 – alhaisin koko vuonna 1776 alkaneen mittaushistorian aikana. kulaiseni uhkasi hypätä ikkunasta, luku oli 2,41. Tarpeellinen tulevaisuudenusko N au sk a TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Minja Koskela DocPoint-elokuvafestivaali 44 Vastamainos 12 Metsäaktivismi 40 Demi Moore 42 37 Saatana ILMOITUS JI?Í KRATOCHVIL: KETTU NAISEKSI TUOMAS NISKAKANGAS: KOTKA VUO DEN VAI HTE EN MER KKI TUO TTE ET Maagisen realismin mestarin sarkasmia tihkuva romaani, jossa naiseksi muuttuva kettu ja salaisen poliisin tähti rakastuvat kylmän sodan keskellä. Romaaniin on punottu lukuisia kirjallisia viitteitä – jopa pätkä Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. Ji?í Kratochvilin (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. Kommunistihallinnon kaaduttua hänestä tuli yksi käännetyimmistä tšekkiläisistä kirjailijoista. www.kairaamo.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Leo Koski on presidentti Tylerin koripallokaveri, Koski löytää itsensä Valkoisesta talosta. Nopeatempoinen trilleri pitää sisällään murhamysteerin Agatha Christien tyyliin. www.otava.fi Aikamme merkittävimpiin kertojiin lukeutuvan kirjailijan järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. Lehmä synnyttää yöllä on huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä josta valot on sammutettu. Teos myös palkittiin tämän vuoden Finlandialla. www.otava.fi Maailmalla menestyneen dekkarisarjan neljännessä osassa kostonhimo vääristää kesäyön valossa kylpevän maiseman. Saana Havas viettää juhannusviikkoa Inkeri-tätinsä kanssa Kotkan Kaunissaaressa tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. www.otava.fi PETTER SANDELIN: OSUMA Juoksuhaudoissa ei tapahdu kovin paljon. Nuori sotilas Tallgren ja muut miehet yrittävät parhaansa mukaan saada ajan kulumaan. Silloin kun ei olla passissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelleen tai veistellään puu-ukkoja ja -peniksiä, ihan huvin vuoksi. Osuma kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa todellisuutta. www.sets.fi PELOTON 2025 Perinteikäs LAB-Muotoiluinstituutin toisenvuoden valokuvauksen opiskelijoiden luoma kirjamuotoinen kalenteri on sekä arjen käyttöesine että taidejulkaisu, joka kertoo kuvien kautta 17 tarinaa uskalluksesta. Kahtena eri värinä saatavilla olevassa kangaspäällysteisessä kalenterissa päivittäisille muistiinpanoille on varattu reilusti tilaa ja viikonpäivät kerrotaan 52 eri kielellä Lisätiedot ja tilaukset: www.peloton2025.com TÄSSÄ OLEN – HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA JOKAISELLE PÄIVÄLLE 2025 Vuosi vaihtuu uuteen ja Piplian suosittu Tässä olen -kirjasarja on saanut jatkoa. Vuoden jokaiselle päivälle kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä miten kokea Raamattu, vaan etsivät oman hyvän elämän perustaa. Tässä olen 2025 on nyt julki. Hanki omasi mukavassa pokkarikoossa kaikista kirjakaupoista, tai kuuntele osoitteessa raamattu.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. le kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä Raamattu, vaan etsivät oman hyvän Tässä tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa topassissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelCheradenine Zakalwe työskentelee agenttina Kulttuurin erityisolojen jaoksessa. Se on eräänlainen salainen palvelu, joka suorittaa salaisia ja jopa moraalisesti arveluttavia tehtäviä nykyisen YK:n kaltaisen yleisgalaktisen Kulttuurin päämäärien ajamiseksi. Iain M. Banksin ro maa nit ovat pysyvästi muuttaneet käsitystämme scifistä. Koko 1990-luvulla suomeksi ilmestynyt sarja julkaistaan nyt Ville Keynäksen täysin uudistettuina suomennoksina. www.aulakustannus.fi IAIN M. BANKS: ASEIDEN KÄYTTÖ PAJTIM STATOVCI: LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ ELINA BÄCKMAN: KUINKA KUOLEMA KOHDATAAN mittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta paLehmä synon huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä Ja n Ku nn as Vi lp pu Ra nt an en TÄMÄN LEHDEN välissä on Voiman Teatteri liite. Sen päätoimittaja on Voimasta tuttu Iida Simes. Lehti käsittelee esittävien taiteiden ajankohtaisia näkymiä.
• URHO , 77, Helsinki ”Kaikkea hyvää, ennen kaikkea rauhaa.” ATTE , 38, Helsinki ”Maailmanrauhaa. Pienemmässä mittakaavassa toivoisin, että taloudesta saataisiin positiivisia signaaleja. Se varmasti helpottaisi monen ihmisen elämää.” Mitä toivot vuodelta 2025? Mielipide TEKSTI JA KUVAT VENLA VÄLIKANGAS HELENA , 69, Helsinki ”Että rauha saataisiin sekä Ukrainaan että Lähiitään. Sellainen rauha, että kaikki voisivat olla jotenkuten tyytyväisiä.” KATRI , 23, Helsinki ”Tunnetta itsensä ylittämisestä. Minun pitäisi valmistua opinnoistani alkuvuodesta. Odotan sitä, että tietyt velvollisuudet saa päätökseen, ja sitten jotakin uutta niiden tilalle.” TEKSTI MIKA PEKKOLA H en ri Salo ne n Rakenteet kuntoon Kulttuurialojen prekaarit pätkäja silpputyöläiset ovat sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajia. Hallituksen ajama yhdistelmävakuutus voisi parhaimmillaan parantaa luovan alan ammattilaisten asemaa. K AKSIKYMMENTÄ suomalaista luovan alan järjestöä antoi lokakuun lopussa yhteisen kannanoton sosiaaliturvan uudistamishankkeista ja vaati hallitusta korjaamaan puutteet luovan alan ammattilaisten sosiaaliturvassa. Kannanotossa mukana olleiden järjestöjen joukossa olivat muun muassa Suomen kirjailijaliitto, Journalistiliitto ja Suomen Muusikkojen Liitto. Järjestöt toivat esiin, että luovien alojen työsuhteet risteilevät tyypillisesti yrittäjyyden ja työntekijyyden välimaastossa, minkä seurauksena aloilla työskentelevät ihmiset voivat jäädä sosiaaliturvan väliinputoajiksi. Kannanotossa on mukana myös Teatterija mediatyöntekijöiden liitto. Sen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila kertoo, että luovan alan ammattilaisten kokonaisansiot muodostuvat tavallisesti monista erillisistä mutta limittäisistä puroista kuten palkoista tai palkkioista, sosiaaliturvasta ja apurahoista. ”Työlainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät tunnista ihmisiä, jotka eivät tee kokoaikaista kuukausipalkkaista työtä, vaan työ on silppuista, sillä heille ei ole useinkaan muuta tarjolla”, hän sanoo. ”Nykyiset rakenteet eivät tuo luovan alan ammattilaisille suojaa.” JÄRJESTÖJEN K ANNANOTTO liittyy hallituksen valmistelemaan yhdistelmävakuutukseen, jolla pyritään kohentamaan niiden henkilöiden sosiaali turvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa etuuksia. Järjestöt pitävät uudistusta myönteisenä, mikäli sen valmistelussa tunnistetaan ja huomioidaan luovan alan erityispiirteet. Tällä hetkellä ne, jotka työllistyvät sekä palkansaajina että yrittäjinä, eivät pysty vakuuttamaan ansio tuloaan kokonaisuutena tai kerryttämään työssäoloehtoa, eikä apurahatyöskentelyä vakuuteta työttömyyden varalta. ”Tavoitteenamme on löytää keino, joka antaisi luovan alan ammattilaisille mahdollisuuden kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa työskentelyjaksojensa aikana”, Huovila sanoo. ”Ansiosidonnaisen tason määrittelyssä tulisi ottaa huomioon kaikista eri puroista tulevat ansiot, myös apurahat, jotka ovat tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmälle niin sanottua nolla-aikaa.” TAIDEALAN AMMATTILAISTEN asemaa heikentävät entisestään hallituksen kulttuurileikkaukset ja työttömyysturvan suojaosan poisto. Jälkimmäisen julkilausuttuna tavoitteena on saada ihmiset siirtymään kokoaikatöihin. Käytännössä se kuitenkin rankaisee aktiivisuudesta, sillä alan työt ovat harvoin kokoaikatöitä. Aktiivisuudesta koituu haitallisia seurauksia myös silloin, kun henkilö luokitellaan yrittäjäksi sen perusteella, että hän ottaa vastaan satunnaisia toimeksiantoja tai että hänellä on yritys, vaikka hän olisikin tosiasiallisesti työtön ja vailla tuloja. Luovien alojen järjestöt vaativatkin luopumista haitallisista kannustimista. Huovila pitää huojentavana, että luovan alan sosiaaliturva-asia etenee ainakin yhdistelmävakuutuksen osalta. ”Kulttuurialalla on jo pitkään sopeuduttu ja suostuttu tekemään töitä siten, että pudotaan kaikkien mahdollisten rakenteiden väliin. Luovan alan ammattilaiset ovat ajautuneet heikkoon asemaan ja heikoille ansioille. Työttömyysturvan piiriin pääsyn helpottaminen parantaa heidän toimeentuloaan.” Yleisöä Uusi Tampere -festivaaleilla 2023.
• 9 / 2024 • 9 Karstein Volle VIERASKYNÄ VUONNA 2023 HENKILÖMIINOJEN UHREISTA YLI 80 PROSENTTIA OLI SIVIILEJÄ. Henkilömiinojen kielto suojaa siviilejä Pakolaiset kohdanneet väkivaltaa Koillis-Syyriassa L ÄHES 30 VUOTTA sitten Pelastakaa lapset -järjestöstä soitettiin Rauhanasemalle Helsingin Pasilaan ja kysyttiin, tiedänkö mitä ovat todelliset joukkotuhoaseet sotien arjessa. Eivät ydinaseet tai kemialliset aseet – vaan miinat. Ne jäävät maastoon eivätkä erota siviiliä sotilaasta, kuten sodan oikeussäännöt edellyttävät. Miinojen takia amputoitujen määrä kasvoi, ja räjähtämättömiä henkilömiinoja arvioitiin olevan noin 110 miljoonaa 70:ssä maassa. Minulle kerrottiin, että lääkäreiden, veteraanien ja humanitaaristen avustusjärjestöjen globaali yhteisö yhdessä edelläkävijävaltioiden kanssa haluaa tehdä ongelmalle jotain. Olisiko Suomi valmis vastustamaan miinojen aiheuttamaa tuhoa maailmassa? Olisimmeko mukana? Suhtauduin tuolloin epäileväisesti, saisimmeko suomalaiset näkemään, että olemme osa ongelmaa, kunnes olemme osa ratkaisua, vaikka emme juuri sillä hetkellä itse miinoja maastoon kylvä. Eikä matkasta helppoa tullutkaan. Suomessa ei tuolloin puhuttu kunnolla edes omista miinauhreistamme, kuten ei sotien traumoista ja niiden jälkien konkreettisesta raivaamisesta muutenkaan. Miinat ovat osa sotakertomuksia kirjoissa, mutta tarinoita esimerkiksi saksalaisten ansamiinoittamista keittiöporstuoista ja kaivoista Lapissa ei ole kerrottu jälkipolville. Meilläkin oli silti näitä arjen aseita varastossa noin miljoona kappaletta. Suomi myös yritti erilaisin tavoin hidastaa henkilömiinat kieltävän sopimuksen syntyä. HENKILÖMIINAT KIELTÄVÄ Ottawan sopimus saatiin loppujen lopuksi aikaan kansainvälisesti katsottuna ripeästi. Kylmän sodan jälkeisenä aikana suurvallat eivät enää sanelleet maailmalle politiikan ehtoja, vaan myös pienemmillä valtioilla oli mahdollisuus ajaa arvopohjaista politiikkaa. Arvioissaan sopimuksen tulevista allekirjoittajista Suomen virkamiehet puhuivat aluksi vain ”joistain merkityksettömistä Afrikan maista”, ja Suomi jättäytyikin neuvotteluissa sivustakatsojaksi. Sopimuksen allekirjoitti kuitenkin alun perin 122 maata, siis paljon arvioita enemmän. Nykyään siihen on liittynyt 164 valtiota, mukaan lukien kaikki Suomen kansainvälisten viiteryhmien, EU:n ja Naton, jäsenmaat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Sopimus kieltää miinojen tuotannon, varastoinnin, kaupan ja käytön. Käytännössä siitä on muodostunut universaali normi. Henkilömiina ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävä ase, kuten eivät ole napalmi tai sokeuttavat, kemialliset tai biologiset aseetkaan. Henkilömiinojen tuotanto ja kauppa tyrehtyivät sopimuksen myötä lähes kokonaan, eikä niitä ole tämän kielteisen normin takia käytetty konflikteissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. PUOLEN VALITSEMINEN kesti Suomella lopulta kymmenen vuotta. Vaikka olimme mukana YK:ssa, rakentaneet yhteistä turvallisuutta ETYK:issä ja liittyneet Euroopan unioniin, meillä oli vaikeuksia nähdä itseämme osana kansainvälistä yhteisöä ratkomassa globaaleja ongelmia. Emme halunneet suojella siviilejä maailmalla, koska koimme aseesta olevan meille hyötyä. Vuosien työryhmätyöskentelyn, kymmenen vuoden valmistelun ja korvaaviin aseisiin käytettyjen 200 miljoonan euron jälkeen Suomi ja Puolustusvoimat olivat lopulta valmiit liittymään sopimukseen. Nykyisin enää 33 valtiota maailmassa puolustaa henkilömiinoja edes teoriassa. Ne eivät ole esimerkiksi osa Naton puolustusstrategioita. Vaikka Venäjä ja Putin kuinka tekisivät sotarikoksia tai kuinka Suomessa haluttaisiin vähät välittää kansainvälisestä oikeudesta, Ukrainan sodankaan myötä ei ole muuttunut se, että yhä vuonna 2023 henkilömiinojen uhreista yli 80 prosenttia oli siviilejä. Henkilömiina ei ole hyväksyttävä ase – ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja, joka oli miinojen vastaisen Suomen kampanjan koordinaattorina vastaanottamassa ICBL-kampanjalle ja Jody Williamsille myönnettyä Nobelin rauhanpalkintoa 1994. TEKSTI LAURA LODENIUS TEKSTI VILPPU RANTANEN D IKTA ATTORI Bašar alAssadin kukistumisesta huolimatta tilanne Syyriassa on paikoin synkkä. Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoo tiedotteessaan, että maan koillisosassa kymmenettuhannet ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Taqban alueella ihmiset asuvat pakkasesta huolimatta tilapäismajoituksessa stadioneilla ja kouluissa ilman lämmitystä tai peittoja. Paikalliset viranomaiset eivät ehtineet valmistautua tilanteeseen, ja käymälöistä, juomavedestä ja ruoasta on pulaa. Terveyspalvelut ovat paikoin ylikuormittuneet. Lääkärit ilman rajoja kertoo saaneensa tietoja pakolaisten kohtaamasta väkivallasta matkalla Aleppon kaupungista Koillis-Syyriaan. Tuntemattomaksi jääneeseen ryhmään kuuluneet aseistautuneet henkilöt ovat myös uhkailleet siviilejä. Allen Murphy, järjestön avustustyön johtaja Koillis-Syyriassa, kuvaa paenneiden tilannetta järkyttäväksi. ”Ihmiset tarvitsevat välittömästi välttämättömiä palveluita, kuten terveydenhuoltoa, puhdasta vettä ja majoitusta, koska lämpötila laskee parhaillaan huomattavasti.” Lisää ihmisiä voi myös joutua pakenemaan kodeistaan, Murphy sanoo tiedotteessa. Joulukuun alussa Lääkärit ilman rajoja jakoi Tabqassa viikossa yli 10 000 vesipulloa, 200 suurta telttaa, vauvanruokaa ja vaippoja, peittoja ja patjoja. Avustustyöntekijät tekevät työtään väkivallan ja taisteluiden keskellä. Siviilien turvallisuuden vaarantaa myös naapurimaista muodostuva uhka, järjestö tiedottaa. ”Haasteet eivät ratkea yhdessä yössä, ja tilannetta leimaa jatkuva epävarmuus. Vaikka monet ihmiset tällä hetkellä haluavat palata takaisin Syyriaan, on erittäin tärkeää, että kyseessä on vapaaehtoinen valinta”, sanoo järjestön Syyrian-johtaja Martine Flokstra tiedotteessa.
• 10 • 9 / 2024 Aatteen ajaja Pystyykö vasemmistoliitto uuden puheenjohtajansa Minja Koskelan johdolla pitämään kiinni sekä perinteisistä duunareista että ympäristötietoisesta ja akateemisesta kulttuurivasemmistosta? V UONNA 1903 sosialidemokraattisen puolueen edeltäjä, Suomen Työväenpuolue, julkaisi Forssan ohjelman, jossa listattiin tavoitteiksi muun muassa kahdeksantuntinen työpäivä sekä yleinen kouluvelvollisuus. Poliittinen vasemmisto on saavuttanut nämä asetetut tavoitteet. ”Tämä saavutus pitäisi pitää useammin mielessä”, vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Minja Koskela sanoo. 2020-luvulla työmarkkinoilla on kokonaisia aloja, joista ei Forssan ohjelman päivinä osattu uneksiakaan. Myös keskimääräinen työntekijä on hyvin erilainen kuin 1900-luvun alussa. Suomessa työvoima on koulutetumpaa kuin koskaan ja naisetkin toimivat työelämässä eri tavoin kuin sata vuotta sitten. Myös maahan saapuneet uudet asukkaat ovat muuttaneet työmarkkinoiden dynamiikkaa. Prekaarissa eli epävarmassa asemassa olevan työntekijän ongelmat näyttävät tänään monella tavalla erilaisilta, mutta samalla monet asiat ovat pysyneet. Vasemmistolaisesti maailmaa katsovat voi nykyään jakaa karkeasti perinteiseen duunarivasemmistoon ja akateemiseen kulttuurivasemmistoon. Kaikki itsensä vasemmistolaiseksi kokevat eivät tietenkään sovi kumpaankaan näistä ryhmistä ja jotkut sopivat molempiin. ”Prekaarin kulttuuriväen ja teollisuusduunarin intressit saattaa olla vähän eriäviä. Eivät kuitenkaan minusta yhteensovittamattomasti”, Koskela sanoo. Historiallisesti vasemmistoliitto on ollut syvänpunaisten duunarien puolue, mutta 2000-luvulla tilanne on muuttunut. Uudenlaisten linjojen hakeminen on näkynyt niin äänestäjäkunnassa kuin siinäkin, ketkä puolueen toimintaan sitoutuvat. Isojen yhteiskunnallisten ja työelämän muutosten keskellä osa työväestöstä on myös kääntänyt katseensa vasemmistopuolueista perussuomalaisten suuntaan. ”Perussuomalaisten äänestäjissä on enemmän miehiä ja vasemmistoliiton uusissa jäsenissä enemmän koulutettuja kaupunkilaisnaisia. Pitää tunnistaa ja tunnustaa, että tällainen ilmiö on”, Koskela sanoo. Taustalla vaikuttaa osaltaan se, että nuorten naisten ajatukset ovat liukuneet kohti liberaaleja arvoja ja nuorten miesten puolestaan konservatiivisempaan suuntaan. Ilmiötä on tutkittu Suomessa ja maailmalla, mutta yksiselitteistä syytä sille ei ole vielä löytynyt. Ideologinen tohtori Musiikin tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri Koskela itse edustaa akateemista ja kulttuuriorientoitunutta kaupunkilaista vasemmistoa. Tämän hän tiedostaa, mutta näkee itsensä karikatyyriä monipuolisempana. Hän lisäksi huomauttaa olevansa korkeasta koulutuksestaan huolimatta lähtöisin ”aika niukoista oloista”. ”Olen myös tehnyt töitä esimerkiksi hotellisiivoojana ja R-kioskin myyjänä, eli tiedän jotain siitäkin todellisuudesta.” Akateemisuuden ohella Koskelaa on kuvailtu ideologian ajamaksi poliitikoksi. Hänen pidettyä ensimmäisen linjapuheensa vasemmistoliiton puheenjohtajana Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari käytti analyysissään neljä kertaa termiä ”puhdasoppinen”. Koskela toteaa, että vasemmistolaisena hänen puheensa taloudesta ja työllisyydestä leimataan ideologiseksi puheeksi. ”Mutta kaikki politiikka on ideologista puhetta. Minulle ei ole mikään ongelma, että minulle sanotaan, että ’olet niin ideologinen’, koska toki olen. Mutta minulle on ongelma, jos sille asetetaan vastinpariksi joku oikeisto-rationaalisuus.” Ja mitä puhdasoppisuuteen tulee, Koskela pitäisi hieman yllättävänä, jos puolueen puheenjohtajan linjapuheessa eivät puolueen julkilausutut tavoitteet ja yhdessä laaditut arvot kuuluisi. Hallitus vastaan solidaarisuus Työelämän ohella myös politiikan toimintaympäristö on sadassa vuodessa muuttunut. Jälkiteollisissa yhteiskunTEKSTI JARI TAMMINEN KUVA VILPPU RANTANEN
• 9 / 2024 • 11 nissa pääoman ja työvoiman välinen vastakkainasettelu on saanut uusia muotoja, ja talouden ja politiikan suhde elää. Myös poliittiset puolueet asemoituvat uusiksi eri tavoin, ja samalla niiden tavoitteet muuttuvat. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan valtaa, joka on poliitikkojen pääasiallinen työkalu. ”Valta kysymyksenä on minusta äärimmäisen kiinnostava. Miksi halutaan valtaa ja millaisilla ehdoilla sitä halutaan?”, Koskela pohtii. ”Samaan aikaan politiikassa pitää tehdä valtavasti kompromisseja, myös suhteessa niihin omiin tavoitteisiin. Valta on myös sitä, mikä muotoutuu hegemoniseksi diskurssiksi yhteiskunnassa.” Tätä hegemonista diskurssia, siis vallitsevaa puhetta, määrittää Koskelan mukaan nyt vahva talouskuripuhe. ”Sen kyseenalaistaminen ja velasta puhuminen millään muulla kuin kokoomuksen talouskurin mantralla on hyvin vaikeaa. Tästä konkreettinen esimerkki olivat viime vaalit, joissa kokoomus loi velkadiskurssin, ja se oli heille voittava strategia.” Valtaan päästyään Petteri Orpon hallitus on jatkanut velan ottamista, eikä talouskuripuheen lupauksia ole siltä osin lunastettu. Vaikka velkaantumisen taittaminen ei oikeistohallitukselta olekaan onnistunut, monenlaista myllerrystä on nähty. ”He poistivat esimerkiksi suojaosat työttömyysturvasta ja asumislisästä – siis työnteon kannustimen.” Suojaosa tarkoittaa, että työtön voi tehdä jonkin verran töitä ilman, että palkkaa leikataan hänen tuistaan. Koskela tunnistaa yhdeksi ongelmaksi työelämästä ja taloudesta puhuttaessa sen, että Suomessa ei ole totuttu puhumaan yhteiskuntaluokista. Hän mainitsee pikaisesti Pierre Bourdieun ajatukset sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta, mutta palaa pian takaisin puheisiin hegemonisesta diskurssista. ”Olen miettinyt paljon sitä, miksi nykyään ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu aiempaa vähemmän nuoria. Yksi myös valtadiskursseihin liittyvä selitys on, että meillä on vallalla hyvin uusliberalistinen ajattelutapa yksilöstä. Oikeisto on onnistunut ohjaamaan yhteiskunnallista ajattelua siihen, että jokainen on oman onnensa seppä. Ja silloin ajatellaan, että ’sä pystyt pärjäämään itse’ ja ’sä pystyt neuvottelemaan työehdot itse’.” Tämä näkyy muun muassa paikalliseen sopimiseen liittyvässä keskustelussa. Koskela huomauttaa, että jos jokainen työntekijä oikeasti lähtisi neuvottelemaan omista työehdoistaan, olisi se myös valtavaa työnantajien resurssien hukkaamista. Samaan aikaan keskustelussa unohdetaan kollektiivisen solidaarisuuden merkitys. ”Jopa tämä hallitus ymmärtää, että solidaarisuudella on tässä merkitys. Muuten se ei olisi työelämän heikennyksissään ensimmäisenä toimenaan rajannut myötätuntolakkoja, joiden avulla teollisuuden duunarit voivat jeesata vaikka lähihoitajia omissa kamppailuissaan.” Työntekijöiden yhteistyön voi nähdä myös vastaparina sille, kuinka yritykset tapaavat olla pääoman yhteenliittymiä. Onko silloin edes mitään järkeä esittää yksittäistä työntekijää ja yritystä tasavertaisina neuvottelukumppaneina? Koskela sanoo, että hänellekin on todettu puheen työntekijöiden välisestä solidaarisuudesta kalskahtavan vanhahtavalta. Silti sitä ei kannata unohtaa. Perustulo haastaa saavutetut edut Yhtenä ratkaisuna pirstaloituvan ja epävarman työelämän työntekijöille luomaan turvattomuuteen myös vasemmistoliitto on esittänyt perustuloa. Perustuloon liittyy kuitenkin ongelmia, joista kaksi on erityisen ilmeisiä. Perustulo voi mahdollistaa alipalkkauksen ja toimia näin epäsuorana tukena yrityksille, jotka eivät maksa asianmukaista palkkaa. Samalla ammattiyhdistysliikkeen kilpailuvaltti, ansiosidonnainen työttömyysturva, ja perustulo eivät ole ihan vaivattomasti yhdistettävissä. ”Näinhän se on, ja tästä on käyty keskustelua. Itse kuitenkin näen, että perustulo aktivoisi ihmisiä ja mahdollistaa myös sellaisten asioiden tekemisen, jotka eivät muuten onnistuisi. Jos ajatus on, että yritykset rupeavat näin teettämään halpatyötä, niin sehän alleviivaa liittojen leveiden hartioiden merkitystä keskusteluissa, joissa puhutaan työehdoista ja siitä, millaiseksi työelämän käytännöt muodostuvat”, Minja Koskela sanoo. Teoreettinen pohdiskelu perustulosta saa kuitenkin väistyä, kun Koskela palaa hallituksen tekemisiin. ”Nythän me käydään ihan erityyppisiä poliittisia kamppailuja suhteessa työehtoihin. Hallituksen ajamien heikennysten mittakaava on massiivinen. Ensin rajoitettiin lakko-oikeutta, korotettiin lakkosakkoja, kohdistettiin ne yksittäisiin työntekijöihin ja vietiin myötätukilakkojen mahdollisuus pois. Ja sitten ruvettiin tuomaan yksi kerrallaan niitä asioita, joita niillä lakoilla protestoitaisiin: ensin ansio sidonnaisen heikennykset ja porrastaminen, suojaosien poistaminen, lapsikorotuksen poistaminen. Sitten on ’vientivetoinen palkkamalli’, mikä sitoo valtakunnansovittelijan kädet ja tulee lukitsemaan naisvaltaiset ja julkisen sektorin alat palkkakuoppaan.” Koskela näkee tässä suunnitellun marssijärjestyksen. Kun katsoo muutosten mittakaavaa ja sitä, kuinka heikosti niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu, herää kiusaus nähdä asioiden rikkominen tarkoituksellisena. Hallituksen toimien välittömät vaikutukset eivät ole taloudelle suotuisia, ja ne tehdään niin, ettei niitä pysty entiselleen korjaamaan. Ajatus järjestelmällisestä työntekijöiden aseman heikkenemisestä näkyy myös kansalaisten mietteissä. E2 Tutkimuksen joulukuussa julkaiseman Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla -tutkimusraportin mukaan yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonoon suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana, ja samoin yli puolet uskoo tämän huonontumisen jatkuvan. Lähes kolme neljäsosaa meistä näkee työelämän jakautuneen ”hyviin ja huonoihin töihin”. Työn ja ympäristön ristiriita Sen lisäksi, että vasemmistoliitto on profiloitunut työmarkkinoista ja työntekijöiden eduista kiinnostuneena puolueena, on se tehnyt myös kunnian himoisia avauksia ympäristöpolitiikassa. Punainen ja vihreä eivät kuitenkaan yhdisty toisiinsa ongelmitta. Tähän yhdistämiseen liittyy termi ”irtikytkentä”. Termillä viitataan tavoitteeseen erottaa talouskasvu kasvavista päästöistä ja ympäristötuhosta. Mitään realistista tai edes teoreettista mallia irtikytkennästä ei ole onnistuttu tuottamaan, mutta ajatus talous kasvun loppumisesta pelottaa. Talouden ja työmarkkinoiden toiminta on rakennettu fantasialle loputtomasta kasvusta. Pitkään iloisesti tupruttava savupiippu oli merkki siitä, että asiat ovat hyvin, mutta näin ei välttämättä enää ole. Miten kertoa vaikka Kemin sellunkeittäjille, että metsäteollisuuden ja ympäristön ristiriita ei kaikin osin ole korjattavissa? ”Haluaisin ainakin ajatella, että se ei ole korjaamaton. Se kuitenkin edellyttää sitä, että meillä on vihreitä investointeja Suomessa enenevissä määrin. Nyt meillä on hallitus, joka ei edes uskalla käyttää termiä vihreä siirtymä, vaan puhuu puhtaasta siirty mästä.” Siinä, missä monet poliitikot jarruttelevat teollisuuden vihertämistä, ollaan useissa yrityksissä valmiita painamaan kaasua. ”Olen uutena puheenjohtajana käynyt esimerkiksi Nokian renkailla ja Porin Kupariteollisuuspuistossa, ja molemmissa esiin nostettiin tarve teollisuuden vihreälle siirtymälle suomalaisten investointien ja työpaikkojen säilymisen näkökulmasta." Selvimmin ympäristön ja talouden ristiriita näkyy metsäteollisuuden ja maatalouden yhteydessä. Ne ovat eniten resursseja tarvitsevat alat ja vaikuttavat ympäristöön eniten. Koskela nimeääkin maankäyttösektorilla nähtävät muutokset eli hiilinielujen vahvistamisen ja maatalouden päästöjen vähentämisen ympäristökysymyksistä oleellisimmiksi. Oma pesä kunnossa? Usein poliitikoilta kysellään näkemyksiä työmarkkinoista ilman, että huomio kiinnittyy heidän omaan työympäristöönsä. Lokakuussa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Ville ”Terapeutti-Ville” Merinen astui julkisuuteen ja kuvasi eduskuntaa sairaimmaksi työyhteisöksi, jossa on ikinä ollut. Koskela tunnistaa Merisen kuvaamat ongelmat, mutta suhtautuu työympäristöönsä ymmärtävämmin. Konflikti kuuluu politiikkaan. Seuraavat vaalit ovat myös aina kulman takana, ja lähimmät työkaverit ovat samalla kovimpia kilpailijoita niissä. ”Se muistuttaa tilannetta myös tutkijana kaverien kanssa samoista rahoituksista kilpaillessa. Silloin meidän palkat olivat kyllä aika erilaisia. Kansanedustajan työhön liittyvä autonomia ja vapaus keventävät työtä mun mielestä tosi paljon. Ja se, että korvaus on erittäin kohtuullinen, tekee siitä aika paljon kevyempää kuin vaikka tutkijan työstä.” KAIKKI POLITIIKKA ON IDEOLOGISTA PUHETTA. MINULLE EI OLE MIKÄÄN ONGELMA, ETTÄ MINULLE SANOTAAN, ETTÄ ”OLET NIIN IDEOLOGINEN”.
• 12 • 9 / 2024 NÄIDEN PÄÄSTÖJEN JA KAIKKIEN MUIDEN YMPÄRISTÖSYIDEN TAKIA NIIDEN TURVEMETSIEN AVOHAKKUU ON MEIDÄN NÄKÖKULMASTAMME TÄYSIN VASTUUTONTA. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Hiilensidonnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein puunrunkoihin, vaikka maaperä voi olla merkittävämpi hiilivarasto. Näemmekö hiilinielua puilta? V UOSIKYMMENIEN ajan Suomen metsiä on hoidettu avohakkuilla. Vielä hiljattain metsälaki – joka asettaa vähimmäisvaatimuksia sille, miten metsänomistajan tulisi tehdä hakkuita ja metsän uudistamista – on jopa velvoittanut tähän metsänhoitotapaan. ”Vuoteen 2014 jatkuvapeitteinen metsänkasvatus oli Suomessa laitonta”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää toteaa. Ennen metsälain vuoden 2014 uudistusta jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vei joitain metsänomistajia jopa raastupaan. Jatkuvapeitteinen kasvatus tarkoittaa sitä, että metsää ei missään vaiheessa parturoida täysin kaljuksi kuten avohakkuussa. Samalla metsässä voi kasvaa eri ikäisiä puita. Uusien tutkimustulosten mukaan maaperästä vapautuu merkittäviä määriä hiilidioksidia erityisesti avohakkuun jälkeen. Uusille käytännöille on siis tarvetta. Mutta toisaalta Mäkipään mielestä avohakkuiden kieltäminen tyystin ei ole sekään järkevää. ”On paikkoja, joissa talousmetsän hoito on mahdollista vain avohakkuiden kautta. Metsänomistajalle voidaan myös maksaa toimista, jotka vahvistavat hiilensidontaa. Ne toimet voivat olla itsessäänkin omistajalle taloudellisesti kannattavia.” Mäkipää nostaa esimerkiksi Metsä Groupin, joka on maksanut metsänomistajille puukauppojen yhteydessä sertifiointiohjelmien ylittävistä bio­ diversiteettitoimista. ”Ylläri-pylläri, omistajat ovat olleet kiinnostuneita näistä”, toteaa hän. ”Hiilinielua voi vahvistaa ilman, että alueita poistetaan metsätalouden piiristä.” Hiilinielujen luonteesta Kerrataan hieman perusteita: ilmastokriisin edetessä ihmiskunnan pitää vähentää hiilidioksidin kaltaisten kasvihuonekaasujen puhaltamista ilmakehään, ja samalla pitäisi sitoa ilmakehästä mahdollisimman paljon sinne jo puhallettua hiilidioksidia. Luonnon tapa poistaa hiiltä ilmasta on fotosynteesi, jonka avulla metsätkin hiiltä sitovat. Eli auringonvalon energialla esimerkiksi puut muuttavat vettä ja hiilidioksidia hapeksi ja hiiltä sisältäväksi sokeriksi, jonka sitovat itseensä. Metsissä hiili ei sitoudu pelkästään puiden runkoihin vaan myös maaperään muun muassa puusta irtoavana karikkeena eli kuolleena puuaineksena. Suomessa maaperään sitoutuvaa hiiltä tutkitaan muun muassa EU:n rahoittamassa Soilguard-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää tapoja toteuttaa maaja metsätaloutta. Suomessa hanketta toteutetaan Luonnonvarakeskus Luken alaisuudessa tutkimusprofessori Raisa Mäkipään johdolla. ”Kun puhumme hiilensidonnasta, meidän pitää tarkastella koko ekosysteemiä. Ja kun puhumme ekosysteemistä, voimme puhua siitä, mihin hiili on siellä metsässä sitoutunut.” Hiili monessa paikassa Metsä on elinympäristö kaikelle siellä elävälle, virkistäytymispaikka monille – sekä osa Suomen kansallista identiteettiä. Metsä on myös paikka, josta saadaan monenlaisia resursseja. Resurssiajatteluun liittyy myös metsien tarkastelu hiilivarastona. ”Kun puhutaan hiilinieluista, puhutaan muutoksesta tuossa varastossa”, Mäkipää yksinkertaistaa. ”Ei oikeastaan tarvitse ymmärtää mitään muuta kuin että olemme kiinnostuneita hiilivaraston muutoksesta. Kyse ei ole mistään kauhean vaikeasta käsitteestä tai vaikeasti mitattavasta asiasta”, Mäkipää toteaa. Esimerkiksi se, miten pitkään metsän annetaan kasvaa, vaikuttaa siihen, kuinka hyvin metsä hiiltä sitoo. ”Puuston hiilivarastoa pitää tarkastella kiertoajan yli. Jos puut kaadetaan pieninä, niin metsän keskimääräinen hiilivarastokin on pienempi. Jos annetaan puiden kasvaa järeiksi, on keskimääräinen hiilivarasto suurempi”, Mäkipää toteaa. ”Jo vuosia hakkuumäärät Suomessa ovat olleet ylläpidettävää tasoa suuremmat ja puuston kokonaistilavuus on pienentynyt.” On siis syöty enemmän kuin on tienattu, mikä on olennaista myös talouden kannalta. Kun puun tuonti Venäjältä on samaan aikaan loppunut, tämä näkyy puun saatavuudessa ja hinnassa – eli saatavuus on ollut huonoa ja hinta korkealla. Samalla, kun metsien riittämättömyys teollisuuden tarpeisiin on käynyt ilmeiseksi, avasi esimerkiksi Metsä Group jättiläismäiset niin sanotut biotuotetehtaat Äänekoskelle vuonna 2017 ja Kemiin vuonna 2023. Käytännössä kyse on sellutehtaista, joiden yhteydessä sellua myös jatkojalostetaan. Yksistään Kemin tehdas prosessoi melko tarkasti kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain kaadettavista puista. Miten metsä kaadetaan? Mäkipää kertoo, että avohakkuun jälkeen maaperän hiilivarasto pienenee noin 20 vuoden ajan. ”Voi mennä 30–40 vuotta ennen kuin metsä saavuttaa sen varaston, mikä siellä oli ennen avohakkuuta. Jos otamme huo mioon avohakkuun jälkeen pienenevän maaperän hiilivaraston, se muuttaa johtopäätelmää siitä, minkä ikäisenä metsään sitoutuu eniten hiiltä tai siitä, missä vaiheessa hiilivaraston kasvu on nopeinta.” Luken yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa tekemät tutkimukset osoittavat, että jo melko pienten hakkuuaukioiden maaperästä vapautuu runsaasti hiiltä ilmakehään. Esimerkiksi turvemailla maaperästä vapautuvan hiilen määrään vaikuttaa keskeisesti se, millä korkeudella pohjavesi on. Puustoisilla soilla juuri puut säätelevät tätä vedenkorkeutta. Tavallisesti puihin sitoutuva hiili kompensoi kuivuvasta maaperästä vapautuvaa hiiltä, mutta avohakkuun jälkeen tämä sitominen puiden puuttuessa keskeytyy. Silloin hiilen sitoutumisen määrä on vuosien ajan merkittävästi alhaisempi kuin mitä vastaavasti maaperästä hiiltä vapautuu. Mikäli metsästä ei missään vaiheessa kaikkia puita kaadeta, ei hiilensidontakaan keskeydy. Turvemaat ovat erityisen olennaisia tarkastelukohteita, koska niihin on varastoitunut hiiltä tuhansien vuosien ajan. Mäkipään mukaan Suomessa turpeeseen onkin sitoutunut enemmän hiiltä kuin puustoon konsanaan. Luken viimeisimmät mittaustulokset ovat peräisin juuri soilta, joita on kuivatettu ja joille on istutettu talousmetsää. ”Niitä mittauksia on toistaiseksi tehty varsin pienellä määrällä soita, mutta mittaustulokset ovat hälyttäviä! Näiden päästöjen ja kaikkien muiden ympäristösyiden takia niiden turvemetsien avohakkuu on meidän näkökulmastamme täysin vastuutonta.” Aina nälkä Vaikka viime vuosina Suomen metsien kasvuvauhdin ylittäneet hakkuut ovat kääntäneet metsämme hiilinieluista päästölähteiksi, korotti maan hallitus syksyllä 2024 valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen tulouttamistavoitteita. ”Sitä kierrellään ja sanotaan, että eihän tavoitteet välttämättä tarkoita lisä hakkuita, koska tuloja voidaan saada muustakin. Tuulivoimasta vaikka. Puun hintakin on noussut, mutta kyllä tämä lisää paineita hakkuille, ja Suomen hiilinieluista on jäljellä suunnilleen se, mitä on tällä hetkellä Metsähallituksen mailla.” Samalla, kun tutkijat selvittävät erilaisten toimintamallien vaikutusta metsien hiilensidontaan, on Mäki pään mukaan kyse myös yksinkertaisesti siitä, kuinka paljon metsää hakataan. Erilaisilla hakkuutavoilla ja vaikkapa metsien lannoituksella saadaan metsien hiilinieluihin pieniä muutoksia aikaiseksi, mutta suuren linjan kuitenkin määrittää se, kuinka paljon puita metsistä haetaan. Entistä pääministeri Juha Sipilää lainaten: ”Näin emme voi jatkaa.”
• 9 / 2024 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a
• MAAILMAN KUVALEHTI 40-vuotisjuhliaan viettävä ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti taustoittaa, täydentää ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii verkkoalusta www.maailmankuvalehti.? . Lehti on aktiivinen myös somekanavissa ja tuottaa omaa klubia. Tilaa lehti: joulutarjous 39 euroa + tilaajalahjana seinäkalenteri https://maailmankuvalehti.? /tilaamaailman-kuvalehti/ KARJALAN HEIMO Karjalan Sivistysseuran julkaisema Karjalan Heimo on kuudesti vuodessa ilmestyvä, arvostettu aikakauslehti, joka käsittelee monipuolisesti karjalaisuuden eri ulottuvuuksia historiasta kieleen, kulttuuriin ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Kestoja vuositilaukset 40 €, KSS:n jäsenille 32 € / vuosi: Tilaukset ja jäsenyys: karjalansivistysseura.? A rk k it e h ti F in n is h A rc h it e c tu ra l R e v ie w V ä ri C o lo u r 2 2 4 Arkkitehti Finnish Architectural Review 4—2024 Väri Colour 4 ARK Arkkitehti kertoo, mitä tapahtuu kaupunkisuunnittelussa, kestävässä rakentamisessa ja rakennussuojelussa sekä esittelee parasta suomalaista nykyarkkitehtuuria. Tilaajien käytössä myös digiarkisto vuodesta 1940. Kestotilaus 117 € / vuosi, digilehti 49 € / vuosi. Tilaukset: tilaukset@ark.? LIIKUNTA & TIEDE Maailman ainoa suomenkielinen liikuntaalan tiedelehti. Tarkoitettu kaikille tiedonjanoisille. Tarjoamme luotettavaa tietoa liikunnan eri osa-alueilta, tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Herättelemme myös keskustelua liikunnasta ja urheilusta. Vuosikerta 55 €. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenlehti, jäsenmaksu 50 € / vuosi www.lts.? /liikunta-tiede/liikunta-tiedelehti.html 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a Onko huippuurheilun fokus hukassa? Sisun ja urheilun vahva liitto Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa teema: Huippu-urheilu TIEDONANTAJA Vaihdetaan rikkinäinen systeemi! Tiedonantaja toimii kanssasi työväen, syrjittyjen, rauhan ja ympäristön puolesta. Aina paikallisesta kansainväliseen! Lehti 11 kertaa vuodessa printtinä ja/tai diginä. Vuositilaus 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 numeroa 38 € / 33 €. Tilaukset: www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? 10/2024 8 € www.tiedonantaja.fi Opiskelijana Neuvostoliitossa 16-17 Maaginen ajattelu ei tuo rauhaa Ukrainaan 30-33 Räppiä omasta näkökulmasta MC Cepa kirjoittaa riimejä kantaaottavaan sävyyn ja muuttaa ihmisten suhtautumista vammaisuuteen. YLIOPISTO Yliopisto on tiedelehti kaikille. Se tarjoaa tiedeuutisia taustojen kera sekä tutkijoiden tulkintoja aiheista, jotka puhuttavat yhteiskunnassa. Tilaa Yliopisto, saat näkökulmia avaavan poiminnan Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan tutkimuksesta kotiisi. Älyn hyvää luettavaa! Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa, Kestotilaus: 45 € / 10 nroa, Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa. Tilaa: helsinki.? /tilaalehti KRISTOSOFI Kristoso? , totuuden etsijöille, jotka kysyvät elämän tarkoitusta. Lehti kertoo vuorisaarnan aseettomasta elämäntavasta, mestariviisaudesta ja ihmisyyden kasvusta jälleensyntymisen ja karman alaisessa maailmassa. Julk. Kristoso? nen Kirjallisuusseura r.y. 8 numeroa vuodessa 25 €, UUSILLE TILAAJILLE ja lahjalehdet 15 €. Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. TIEDE & EDISTYS Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. Kestotilaus (4 numeroa vuodessa) 35 €, opiskelijatilaus 25 €. Tilaa tai lue avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.f/ T I E D E & E D I S T Y S 3 | 2 2 4 J O N I J A A K O L A , T I M O K A I TA R O , M A R I A K O J O N E N , A L E K S I L O H TA J A , M I K K O A . N I E M E L Ä , J E N N I M A R J O K O R P I , A L E K S I R E N N E S , R A I J A S I R O N E N Työstäkieltäytyminen teknologisoituneessa hoivatyössä Walter Benjamin: Destruktiivinen luonne Marxia kissoille Sigurd Frosteruksen esseet Powerful knowledge -käsite Suomessa IRTONUMERO 8 EUROA M O N I T I E T E I N E N A I K A K A U S L E H T I 49. VUOSIKERTA 2 v u o t i s j u h l a n u m e r o Totella vai ajatella itse: olemmeko sivistyneitä? / Siinäpä Se: Kirjoittamisen voimasta – Psykoanalyyttista kirjoittamista 20 vuotta / Ilmastokriisi – Idealisaation sureminen ja korjatut ideaalit / Muutamia luonnetyyppejä psykoanalyysissa / Uhka luonnolle, uhka ihmiselle: Nuoruusiän psyykkinen kehitys antroposeenin aikakaudella / Röyhkeä, rakas, urhea – Erään koiran opetuksia etiikasta / Vihdoinkin oikea tulkinta kuolemanvietistä / Kuvat ja tajunta romantiikan kirjallisuudessa – eläviksi muuntautuvat patsaat tienä mielen syövereihin / Kammottava kauhuelokuvissa – hirviöfeminiini / Dramaturgian tuntu ja Anton Ehrenzweigin teoria taiteellisen työskentelyn prosessista / Dissosioituja minätiloja etsimässä: Relationaalisen psykoanalyysin käsitys mielen rakentumisesta ja terapeuttisesta toiminnasta / Psykodynaamisen intensiivisen lyhytpsykoterapian ja psykoanalyysin suhteesta – Robert J. Neborskyn haastattelu / Kun kieli ei rakenna siltaa vaan muurin – Representoitumattoman välittymisestä ja ymmärtämisestä psykoanalyyttisessä hoidossa / Tietoisuus, kieli ja psykoterapian ihme / Pentti Ikonen 1924–2024 / Valta ja ihmisen tuhoavuus / ”Kuinka tulla analyytikoksi, kuinka tulla kollegaksi?” / Oodi elävyydelle vaikeissakin paikoissa / Kadonneen klassikon metsästys / Onko autenttisuus mahdollista? – havaintoja sohvasta ja sohvan takaa PS YK OA NA LY YT TI NE N PS YK OT ER AP IA 20 24 20 . vu os ik er ta Te em a: Ai ka mm e et ii ka st a ja mo ra al is ta P S Y K O A N A L Y Y T T I N E N P S Y K O T E R A P I A P S Y K O T E R A P I A teema: välittäminen ja poikkeustapaukset – aikamme etiikasta ja moraalista psykoanalyyttinen aikakauslehti nro 20 / 2024 HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ VOIMA Voima on ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilaamalla se kotiin. Varmistat samalla, että numeroita ei jää väliin. 9 numeroa vuodessa 39 €. Tilaa lehti: kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai soita 044 238 5109 KULTTUURIVIHKOT Perinteikäs vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 49 € / vuosi, määräaikainen 56 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero. www.kulttuurivihkot.? , tilaus@kulttuurivihkot.? SUOMEN LUONTO Opi tuntemaan suomalainen luonto ja tue Luonnonsuojeluliittoa sen suojelussa! Joulutarjous: lehti + digi vuodeksi 2025 63,50 € suomenluonto.? /joulu Eläinten ystävä ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema aikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lehden jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lue lehteä ilmaiseksi: www.elaintenystava.? PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Psykoanalyyttinen aikakauslehti, joka on tuonut psykoanalyyttisen näkökulman ajan ilmiöihin jo 20 vuoden ajan! Kirjoituksia psykoterapiasta, taiteesta, aikamme yhteiskunnasta. Hinta 25 €. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 37 €, Lahjatilaukset määräaikaisena 42 €, Tilaukset: elonkeha.com Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä ja tiedettä! Laatulehtikilpailun voittaja 2024 on Historiallinen Aikakausikirja Vuoden laatudigiksi valittiin Kirjailija. Kunniamaininnan saivat Liikunta & Tiede, NO NIIN, Psykoterapia ja Tsilari. Kunniamaininta 2024 LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 euroa! toimisto@birdlife.? HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Vuoden laatulehti 2024 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
• MAAILMAN KUVALEHTI 40-vuotisjuhliaan viettävä ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti taustoittaa, täydentää ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii verkkoalusta www.maailmankuvalehti.? . Lehti on aktiivinen myös somekanavissa ja tuottaa omaa klubia. Tilaa lehti: joulutarjous 39 euroa + tilaajalahjana seinäkalenteri https://maailmankuvalehti.? /tilaamaailman-kuvalehti/ KARJALAN HEIMO Karjalan Sivistysseuran julkaisema Karjalan Heimo on kuudesti vuodessa ilmestyvä, arvostettu aikakauslehti, joka käsittelee monipuolisesti karjalaisuuden eri ulottuvuuksia historiasta kieleen, kulttuuriin ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Kestoja vuositilaukset 40 €, KSS:n jäsenille 32 € / vuosi: Tilaukset ja jäsenyys: karjalansivistysseura.? A rk k it e h ti F in n is h A rc h it e c tu ra l R e v ie w V ä ri C o lo u r 2 2 4 Arkkitehti Finnish Architectural Review 4—2024 Väri Colour 4 ARK Arkkitehti kertoo, mitä tapahtuu kaupunkisuunnittelussa, kestävässä rakentamisessa ja rakennussuojelussa sekä esittelee parasta suomalaista nykyarkkitehtuuria. Tilaajien käytössä myös digiarkisto vuodesta 1940. Kestotilaus 117 € / vuosi, digilehti 49 € / vuosi. Tilaukset: tilaukset@ark.? LIIKUNTA & TIEDE Maailman ainoa suomenkielinen liikuntaalan tiedelehti. Tarkoitettu kaikille tiedonjanoisille. Tarjoamme luotettavaa tietoa liikunnan eri osa-alueilta, tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Herättelemme myös keskustelua liikunnasta ja urheilusta. Vuosikerta 55 €. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenlehti, jäsenmaksu 50 € / vuosi www.lts.? /liikunta-tiede/liikunta-tiedelehti.html 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a Onko huippuurheilun fokus hukassa? Sisun ja urheilun vahva liitto Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa teema: Huippu-urheilu TIEDONANTAJA Vaihdetaan rikkinäinen systeemi! Tiedonantaja toimii kanssasi työväen, syrjittyjen, rauhan ja ympäristön puolesta. Aina paikallisesta kansainväliseen! Lehti 11 kertaa vuodessa printtinä ja/tai diginä. Vuositilaus 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 numeroa 38 € / 33 €. Tilaukset: www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? 10/2024 8 € www.tiedonantaja.fi Opiskelijana Neuvostoliitossa 16-17 Maaginen ajattelu ei tuo rauhaa Ukrainaan 30-33 Räppiä omasta näkökulmasta MC Cepa kirjoittaa riimejä kantaaottavaan sävyyn ja muuttaa ihmisten suhtautumista vammaisuuteen. YLIOPISTO Yliopisto on tiedelehti kaikille. Se tarjoaa tiedeuutisia taustojen kera sekä tutkijoiden tulkintoja aiheista, jotka puhuttavat yhteiskunnassa. Tilaa Yliopisto, saat näkökulmia avaavan poiminnan Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan tutkimuksesta kotiisi. Älyn hyvää luettavaa! Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa, Kestotilaus: 45 € / 10 nroa, Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa. Tilaa: helsinki.? /tilaalehti KRISTOSOFI Kristoso? , totuuden etsijöille, jotka kysyvät elämän tarkoitusta. Lehti kertoo vuorisaarnan aseettomasta elämäntavasta, mestariviisaudesta ja ihmisyyden kasvusta jälleensyntymisen ja karman alaisessa maailmassa. Julk. Kristoso? nen Kirjallisuusseura r.y. 8 numeroa vuodessa 25 €, UUSILLE TILAAJILLE ja lahjalehdet 15 €. Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. TIEDE & EDISTYS Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. Kestotilaus (4 numeroa vuodessa) 35 €, opiskelijatilaus 25 €. Tilaa tai lue avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.f/ T I E D E & E D I S T Y S 3 | 2 2 4 J O N I J A A K O L A , T I M O K A I TA R O , M A R I A K O J O N E N , A L E K S I L O H TA J A , M I K K O A . N I E M E L Ä , J E N N I M A R J O K O R P I , A L E K S I R E N N E S , R A I J A S I R O N E N Työstäkieltäytyminen teknologisoituneessa hoivatyössä Walter Benjamin: Destruktiivinen luonne Marxia kissoille Sigurd Frosteruksen esseet Powerful knowledge -käsite Suomessa IRTONUMERO 8 EUROA M O N I T I E T E I N E N A I K A K A U S L E H T I 49. VUOSIKERTA 2 v u o t i s j u h l a n u m e r o Totella vai ajatella itse: olemmeko sivistyneitä? / Siinäpä Se: Kirjoittamisen voimasta – Psykoanalyyttista kirjoittamista 20 vuotta / Ilmastokriisi – Idealisaation sureminen ja korjatut ideaalit / Muutamia luonnetyyppejä psykoanalyysissa / Uhka luonnolle, uhka ihmiselle: Nuoruusiän psyykkinen kehitys antroposeenin aikakaudella / Röyhkeä, rakas, urhea – Erään koiran opetuksia etiikasta / Vihdoinkin oikea tulkinta kuolemanvietistä / Kuvat ja tajunta romantiikan kirjallisuudessa – eläviksi muuntautuvat patsaat tienä mielen syövereihin / Kammottava kauhuelokuvissa – hirviöfeminiini / Dramaturgian tuntu ja Anton Ehrenzweigin teoria taiteellisen työskentelyn prosessista / Dissosioituja minätiloja etsimässä: Relationaalisen psykoanalyysin käsitys mielen rakentumisesta ja terapeuttisesta toiminnasta / Psykodynaamisen intensiivisen lyhytpsykoterapian ja psykoanalyysin suhteesta – Robert J. Neborskyn haastattelu / Kun kieli ei rakenna siltaa vaan muurin – Representoitumattoman välittymisestä ja ymmärtämisestä psykoanalyyttisessä hoidossa / Tietoisuus, kieli ja psykoterapian ihme / Pentti Ikonen 1924–2024 / Valta ja ihmisen tuhoavuus / ”Kuinka tulla analyytikoksi, kuinka tulla kollegaksi?” / Oodi elävyydelle vaikeissakin paikoissa / Kadonneen klassikon metsästys / Onko autenttisuus mahdollista? – havaintoja sohvasta ja sohvan takaa PS YK OA NA LY YT TI NE N PS YK OT ER AP IA 20 24 20 . vu os ik er ta Te em a: Ai ka mm e et ii ka st a ja mo ra al is ta P S Y K O A N A L Y Y T T I N E N P S Y K O T E R A P I A P S Y K O T E R A P I A teema: välittäminen ja poikkeustapaukset – aikamme etiikasta ja moraalista psykoanalyyttinen aikakauslehti nro 20 / 2024 HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ VOIMA Voima on ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilaamalla se kotiin. Varmistat samalla, että numeroita ei jää väliin. 9 numeroa vuodessa 39 €. Tilaa lehti: kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai soita 044 238 5109 KULTTUURIVIHKOT Perinteikäs vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 49 € / vuosi, määräaikainen 56 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero. www.kulttuurivihkot.? , tilaus@kulttuurivihkot.? SUOMEN LUONTO Opi tuntemaan suomalainen luonto ja tue Luonnonsuojeluliittoa sen suojelussa! Joulutarjous: lehti + digi vuodeksi 2025 63,50 € suomenluonto.? /joulu Eläinten ystävä ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema aikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lehden jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lue lehteä ilmaiseksi: www.elaintenystava.? PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Psykoanalyyttinen aikakauslehti, joka on tuonut psykoanalyyttisen näkökulman ajan ilmiöihin jo 20 vuoden ajan! Kirjoituksia psykoterapiasta, taiteesta, aikamme yhteiskunnasta. Hinta 25 €. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 37 €, Lahjatilaukset määräaikaisena 42 €, Tilaukset: elonkeha.com Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä ja tiedettä! Laatulehtikilpailun voittaja 2024 on Historiallinen Aikakausikirja Vuoden laatudigiksi valittiin Kirjailija. Kunniamaininnan saivat Liikunta & Tiede, NO NIIN, Psykoterapia ja Tsilari. Kunniamaininta 2024 LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 euroa! toimisto@birdlife.? HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Vuoden laatulehti 2024 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
• 16 • 9 / 2024
• 9 / 2024 • 17 Työelämä remontin tarpeessa TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT NAUSKA Suomessa työelämää vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten työvoimapula ja työperäisen maahanmuuton kipeä tarve, työuupumus ja työttömien toimeentulo-ongelmat, sanoo tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. S UOMEN TALOUSTILANNE on ajautunut surkeaan jamaan. Maamme talouskasvu on Euroopan unionin heikoimpia, konkurssien määrä on 2000-luvun ennätystasolla ja työttömyysluvut korkeampia kuin koronakriisin aikana. Petteri Orpon (kok.) hallitus patistelee ihmisiä töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa, vaikka avoimia työpaikkoja ei riitä kaikille. Samalla sosiaalija terveysalan työntekijöistä ja erityisosaajista on pulaa, ja työtä tekevät uupuvat kasvavan kuormituksen alla. Työelämää, köyhyyttä ja eriarvoisuutta pitkään tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja tietokirjailija Heikki Hiilamo tunnistaa suomalaisessa työelämässä kiireellisiä korjaustarpeita. ”Olennaisin kysymys on, pääsevätkö työikäiset mukaan työelämään ja millaisilla ehdoilla”, hän sanoo. ”Tarvitsemme myös lisää maahanmuuttoa paikkaamaan kestävyysvajetta.” Työelämäkeskustelua ovat perinteisesti hallinneet taloudelliset näkökannat ja argumentit. Hiilamo kaipaisi keskusteluun vahvempaa ympäristönäkökulmaa. Painopistettä tulisi siirtää työelämän kestävyyssiirtymään ja talouden ekologisiin reunaehtoihin. Kestävyyssiirtymällä tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen ympäristöystävällisemmiksi luopumalla esimerkiksi fossilisista polttoaineista ja luonnonvaroej kestämättömästä käytöstä. ”Kestävyyssiirtymä on ratkaisematon ongelma”, Hiilamo sanoo. ”Puhumme paljon ekologisesta kuluttamisesta, mutta suurin ekologinen jalanjälki syntyy töistä, joita ihmiset tekevät. Meidän tulisi supistaa niitä taloudellisen toiminnan sektoreja, jotka kuormittavat ympäristöä, ja kasvattaa niitä sektoreita, jotka ovat ympäristöystävällisiä.” Väki vähenee, kuka tekee työt? Ikääntyvän Suomen tulevaisuusnäkymiä varjostaa kestävyysvaje eli julkisen talouden kestokyvyn riittämättömyys. Väestön ikääntyessä julkiset menot kasvavat ja työvoiman suhteellinen osuus supistuu. Ellei töille löydy tekijöitä, kestävyysvajetta joudutaan paikkaamaan ottamalla lisää velkaa tai supistamalla taloutta. Kestävyysvaje on synnyttänyt niukkuuspuhetta, jolla on perusteltu hyvinvointivaltioon tehtyjä leikkauksia ja yksilöiltä vaadittuja uhrauksia. Hiilamo tunnistaa niukkuuspuheessa moralistisia sävyjä ja toteaa, että työnantajat ovat hyödyntäneet sitä perustellessaan työehtojen heikennyksiä. Kestävyysvaje itsessään on kuitenkin todellinen ongelma. ”Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat vaikeasti ennakoitavia, mutta väestörakenteeseen liittyvät seikat ovat varsin selkeitä. Julkinen taloutemme on ollut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen alijäämäinen, minkä taustalla on osittain juuri väestön ikääntyminen. Kestävyysvajeesta tulisi kuitenkin kyetä keskustelemaan pragmaattisesti eikä moralistisesti.” Suomessa on pulaa etenkin korkeakoulutetuista maahanmuuttajista. Hiilamo pitää selvänä, ettei työvoimapulaa voida ratkaista ilman maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla monet palveluja hoivatöiden tekijät ovat jo nyt maahanmuuttajataustaisia. ”Näillä aloilla on runsaasti matalasti palkattuja ja matalan tuottavuuden töitä, joita ei voida korvata helpos
• 18 • 9 / 2024 Yksi keino olisi parantaa sosiaaliturvajärjestelmää, jotta maahan muuttavat työntekijät eivät putoaisi tyhjän päälle, jos jäävät työttömiksi. Hallituksen politiikka vie kehitystä eri suuntaan. Hiilamo kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on käytännössä vain yksi puolue, joka haluaa rajoittaa maahanmuuttoa ja jonka vaikutusta muut puolueet pyrkivät pehmentämään. ”Voi olla, että joudumme muuttamaan kokonaan maahanmuuttopolitiikkamme suuntaa. Emme yksinkertaisesti kykene rahoittamaan hyvinvointivaltiota, ellei meillä ole riittävästi työntekijöitä ja veronmaksajia.” Maahanmuuttokritiikin lähteillä Äärioikeistolaisessa maahanmuuttovastaisuudessa maahanmuuttajat – ja erityisesti turvanpaikanhakijat – esitetään taloudellisena taakkana, vaikka juuri taloudelliset argumentit puoltavat varsin yksiselitteisesti maahan muuton lisäämistä. ”Monet kansallismielisen oikeistopopulismin kannattajat kokevat, ettei talouden kehitys ole palkinnut heitä”, Hiilamo sanoo. ”Osa tyytymättömistä on löytänyt helpon syntipukin maahanmuuttajista.” Etenkin oikeistopopulismin ydinkannattajiin kuuluvat keski-ikäiset ja iäkkäät valkoiset miehet ovat kokeneet joutuneensa taloudellisessa rakennemuutoksessa altavastaajiksi. Maahanmuuton vastustajia ei tunnu hetkauttavan, että monet maahanmuuttajat tulevat heitä vaikeammista ja niukemmista olosuhteista. Hiilamon arvion mukaan tyytymättömyyden taustalla on rakennemuutos, joka on siirtänyt talouden painopisteen teollisuudesta palvelualoihin. ”Työt, joissa käytetään koneita ja laitteita, ovat vähentyneet, ja työt, joissa tarvitaan sosiaalisia taitoja, ovat lisääntyneet. Muutos on selvä, mutta on eri asia, kuinka ongelma kehystetään poliittisesti ja retorisesti.” Rikkinäinen työttömyysturva Heikki Hiilamo on päätynyt sosiaaliturvaa koskevien tutkimustensa pohjalta käsitykseen, että työttömyysturvajärjestelmämme on ajautunut kriisiin. Hän tunnistaa kriisin taustalta useita syitä. ti automatisaatiolla”, Hiilamo sanoo. ”Tulevaisuuden työt ovat yhä useammin palvelualan töitä”. Ympäristönäkökulmasta tämä on hyväkin asia, sillä palvelualalla on paljon vihreitä työpaikkoja. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan maahanmuuttajien määrä pysyy nykyisellään. Tämä lykkää huoltosuhteen heikentymistä, muttei estä sitä kokonaan. ”Tarvittavien maahanmuuttajien määrä on todella suuri”, Hiilamo sanoo. ”Sen saavuttaminen voi osoittautua vaikeaksi, sillä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan monissa muissakin maissa, ei ainoastaan Euroopassa vaan myös esimerkiksi Kiinassa, jonka väestö on ikääntymässä.” Edessämme saattaakin pian olla tilanne, jossa emme kykene houkuttelemaan maahamme riittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Hiilamo toteaa, että meidän tulisi siksi pyrkiä tekemään maastamme houkuttelevampi. HIILAMO TUNNISTAA NIUKKUUSPUHEESSA MORALISTISIA SÄVYJÄ
• 9 / 2024 • 19 Heikki Hiilamo • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja kirjailija • Tutkinut muun muassa köyhyyttä, perheitä ja tupakkayhtiöiden toimintaa • Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016 • Oli perustamassa Voima-lehteä ja osakas lehteä julkaisevassa yhtiössä vuoteen 2019, jolloin myi omistuksensa lähiomaiselleen. ”Hallituksen päätökset, kuten työttömyyspäivärahan lapsikorotusten poistaminen ja ansiopäivärahan porrastus, ovat alentaneet ansioturvan korvaustasoa.” Ansioturvalla tarkoitetaan esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jolla taataan työttömyyden ajaksi tulot suhteessa aiempaan tulotasoon. ”Työttömyysvakuutusjärjestelmän perusajatuksena on, että jos ihminen jää työttömäksi, hän ei menetä toimeentuloaan ja kykenee edelleen maksamaan esimerkiksi asuntolainaansa.” Kun ansioturvaa leikataan, sen luonne vakuutuksena heikentyy. ”Ero ansioturvan ja työttömyysturvan välillä ei ole pienituloisten kohdalla enää kovinkaan suuri.” Hiilamo ehdottaa työttömyysturvan rahoitusmallin miettimistä uusiksi puhtaalta pöydältä. Hän itse kannattaa yleisen työttömyysvakuutusjärjestelmän rakentamista. ”Nykytilanteessa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palkoista peritään työttömyysvakuutusmaksuja, vaikka he eivät välttämättä saa rahoilleen koskaan vastineeksi ansioturvaa. Järjestelmä sälyttää taakan niiden kannettavaksi, jotka ovat jo valmiiksi marginalisoituja.” Oman ongelmansa muodostaa Hiilamon mukaan myös se, että suuri osa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta tulee valtiolta. Näin hallitus voi käyttää työttömyysturvan heikennyksiä keppinä, jolla tökkiä työttömiä töihin. ”Kun työllisyystilanne on ollut heikko, turvaa on heikennetty, vaikka itse asiassa juuri silloin sitä pitäisi vahvistaa.” Oikeistopuolueet ovatkin perustelleet sosiaaliturvan leikkauksia niiden työllistävällä vaikutuksella, ja moralistisessa työelämäkeskustelussa ovat toistuneet vapaamatkustamisen, loisimisen ja sohvan pohjalla makaamisen kielikuvat. Koska työttömiä työnhakijoita on moninkertaisesti avoimiin työpaikkoihin verrattuna, keppi ei kuitenkaan aina auta työttömiä saamaan töitä. Työja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa yhteensä 285 152 ja avoimia työpaikkoja koko kuukauden aikana 51 313. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viime vuodesta lähes 30 000:lla ja avoimien työpaikkojen määrä on puolittunut. ”Hallituksen esittämät arviot sosiaaliturvaleikkausten työllisyysvaikutuksista ovat täysin ylimitoitettuja”, Hiilamo sanoo. ”Taloudellisilla kannustimilla on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen mutta ei siinä määrin kuin hallitus väittää.” Kahden ekonomistin, Otto Kyyrösen ja Ralf Sundin, kirjoittaman Kalevi Sorsa -säätiön marraskuussa julkaiseman Paras arvaus? -raportin mukaan myös valtiovarainministeriön esittämiin työllisyystoimien vaikutusarvioihin liittyy useita ongelmia. Ministeriön arviot perustuvat raportin mukaan vanhentuneisiin tutkimuksiin, eikä Suomessa ole tällä hetkellä sellaisia tutkimuksia, joiden pohjalta työllisyystoimista voisi tehdä tarkkoja vaikutusarvioita. Työllistymiseen näyttäisivät vaikuttavat enemmän taloudelliset suhdanteet kuin leikkaukset. Millainen olisi Hiilamon mielestä paras työttömyysturvajärjestelmä? ”Optimaalinen työttömyysturva olisi sellainen, että hyvän työllisyystilanteen vallitessa turva olisi matalampi ja huonon työllisyystilanteen vallitessa korkeampi. Työttömyysturvan kesto ja taso voisivat olla sidottuja alueelliseen työllisyystilanteeseen. Huonon työtilanteen vallitessa työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille, eikä turvan madaltaminen tällöin edistä työllisyyttä.” Toimimalla vastoin tätä sosiaalipoliittisen tutkimuksen hyväksi katsomaa toimintatapaa ja toteuttamalla leikkauksia hallitus on lisännyt työttömien toimeentulo-ongelmia, lapsiköyhyyttä ja monia muita sosiaalisia ongelmia. Valinta on ollut tietoinen, sillä leikkausten seuraukset ovat luettavissa hallituksen päätösten vaikutusarvioista. ”Hallitus päätti alun perin tehdä leikkauksia veronkorotusten sijaan. Ja kun veroja lopulta korotettiin, korotukset toteutettiin siten, että ne koettelevat hyvätuloisten sijaan pienija keskituloisia. Hallituksen politiikka on tuloeroja kasvattavaa politiikkaa.” Toimeentulon väliinputoajat Sosiaaliturvan tason ja työttömyysturvan rakenteellisten ongelmien lisäksi Hiilamoa huolestuttavat sosiaaliturvan väliinputoajat. Hän peräänkuuluttaa lisää keskustelua etenkin yksinyrittäjien sosiaaliturvasta, jota pitäisi parantaa. Heidän asemaansa ajavat vain harvat, sillä Suomessa vallitsee korporatistinen työmarkkinajärjestelmä, jossa valta on keskittynyt elinkeinoelämän etujärjestö EK:lle ja palkansaajajärjestöille. ”Yksinyrittäjät ovat varsin heterogeeninen joukko. Heihin kuuluu paljon ihmisiä, joiden ääni ei pääse työmarkkinakeskustelussa juurikaan esiin. Monet yksinyrittäjistä ovat pakotetussa yrittäjäasemassa ja ilman kunnollista sosiaaliturvaa.” Alustatalouden myötä yrittäjyyden ja palkkatyön välissä oleva taloudellinen toiminta tuottaa uudenlaisia ongelmia, jotka kytkeytyvät myös maahanmuuttajien integroitumiseen ja kykyymme ottaa tasaisesti vastaan lisää maahanmuuttajia, Hiilamo sanoo. Tällaisessa tilanteessa työtä tekevillä ei ole työsuhdetta työtä tarjoavaan yritykseen, vaan he toimivat sen ”kumppanina” muodollisessa yrittäjäasemassa. Alustatalouden etuna on joustavuus mutta haittoina työnantajan velvollisuuksien ja kustannusten sälyttyminen työntekijän harteille sekä yrittäjäasemaan liittyvä työttömyysturvan heikentyminen. Alustatyön yleistymisestä huolimatta julkiseen keskusteluun nousevat silti useimmiten muut työelämän ongelmat. ”Työelämää säätelevistä laeista ja ehdoista keskustellaan edelleen keskivertopalkansaajan näkökulmasta”, Hiilamo sanoo. Samalla alustatalouden ongelmat ovat kansainvälisiä eivätkä koske vain Suomea. Prekaariin työvoimaan kuuluu myös osatai määräaikaisia töitä tekeviä työläisiä, freelancereita, apurahatutkijoita ja -taiteilijoita sekä vastaavassa asemassa olevia ihmisiä, jotka hekin ovat sosiaaliturvan väliinputoajia. Kulttuurityöläisten asemaa ovat kurjistaneet entisestään hallituksen taiteeseen ja kulttuurin tekemät 60 miljoonan euron leikkaukset sekä työttömyysturvan suojaosan poisto. Hiilamo ehdottaa prekaarin työvoiman aseman parantamiseksi osallistumistulon käyttöönottoa. ”Irlannissa aloitettiin vuonna 2022 taiteilijoille tarkoitettu Basic Income for the Arts -perustulokokeilu, jota voisi pikemminkin kutsua osallistumistuloksi”, hän kertoo. ”Osallistumistulon piiriin kuuluva ihminen saa perustoimeentulon sekä sen lisäksi tuloja vastineeksi itseään tai yhteiskuntaa hyödyttävästä toiminnasta. Taiteilijoiden ja tutkijoiden asemaa voisi parantaa myös varmistamalla heidän pääsynsä palkansaajien sosiaalivakuutusjärjestelmiin eli ansioturvaan, työttömyysturvaan, työterveyshuoltoon ja sairaanhoitopalveluihin.” Perustuloon Hiilamo suhtautuu tätä nykyä ristiriitaisesti. Hän on tutkinut perustuloa, osallistunut perustulokokeilujen suunnitteluun niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja kirjoittanut aiheesta vuonna 2022 kirjan Participation Income. Lyhyellä aikavälillä Hiilamo kannattaa perustulon sijaan aktiivisuutta tukevaa osallistumistuloa. Työn tulevaisuus Hiilamo ei kaihda utopistisiakaan pohdintoja työelämän tulevaisuudesta. ”Ihmisten ei ole välttämättä pakko käyttää tulevaisuudessa yhtä paljon aikaa työntekoon kuin nykyään. Työnteko tuo yksilölle rahaa ja lisää kulutusta, ja molemmat kuormittavat ympäristöä. Yhteiskunta voisi kompensoida ekologisemman elämäntavan valinneiden ihmisten päätöstä tehdä vähemmän töitä ja tyytyä pienempiin palkkatuloihin jonkinlaisella perustai osallistumistulolla.” Pohjoismaat kärsivät samoista taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä ongelmista kuin muutkin korkean tulotason maat, Hiilamo sanoo. ”Vaikeinta meille on kuitenkin ollut ekologisten näkökohtien ottaminen mukaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiimme, vaikka tiedostamme hyvin, että meille käy huonosti, ellemme huolehti ekologisesta kestävyydestä.” Muutosta kaivattaisiin rakenteiden lisäksi myös ihanteisiin. Kulttuurimme arvostaa rikastumista, vaikka suurituloisuus on ekologiselta kannalta yksinomaan haitallista. ”Mitä suuremmat ovat ihmisen tulot, sitä suurempi on hänen ekologinen jalanjälkensä”, Hiilamo toteaa. ”Meidän tulisi visioida tulevaisuutta, jossa tulot ovat jakautuneet tasaisemmin ja kulutus on ekologisempaa.” Suomi on sijoittunut maailmanlaajuisissa onnellisuusraporteissa kärki sijoille jo seitsemänä vuonna peräkkäin, vaikka taloudessa samaa ajanjaksoa on leimannut kurjistuminen. ”Ristiriidan merkitystä ei pidä väheksyä”, Hiilamo sanoo. ”Elämäntyytyväisyydessä on kyse muustakin kuin valtiontalouden tasapainosta, bruttokansantuotteen noususta tai kuluttajien talousnäkymistä. Raha on tärkeää erityisesti silloin, kun sitä on vähän, mutta muussa tapauksessa ihmissuhteet, terveys ja vastaavat seikat ovat onnellisuuden kannalta tärkeämpiä.” Pohjoismaissa työtä on perinteisesti arvostettu, ja ”vapaamatkustajia” on karsastettu. Arvoasetelma selittyy Hiilamon mukaan osittain historiallisilla tekijöillä. ”Olemme tarvinneet kaikkien työpanosta selviytyäksemme niukoissa olosuhteissa. Kääntöpuolena on, että työstä on tullut monille liiankin tärkeää. Lähestyessäni omaa eläkeikääni olen miettinyt itsekin, että olen saattanut ajoittain korostaa liikaa työn merkitystä.” Suurten ikäluokkien eläköityminen ja väestön ikääntyminen tarkoittavat sitä, että yhteiskunnassa on tulevaisuudessa entistä enemmän ikääntyneitä ihmisiä, jotka tekevät muita asioita kuin töitä. Tämä tulee Hiilamon arvion mukaan vauhdittamaan muutosta suhtautumisessa työhön. ”Voi olla, että tulevaisuudessa työn tekemistä ei pidetä arjessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa enää niin tärkeänä kuin nykyään.” MUUTOSTA KAIVATTAISIIN RAKENTEIDEN LISÄKSI MYÖS IHANTEISIIN.
• 20 • 9 / 2024 Matalat palkat ja epäselvät vastuut Irtisanomisuhan alla olevat ryhmäliikunnanohjaajat kertovat, millaista on työskennellä alalla, jolle ei ole ammattiliittojen työehtosopimusta, ja jota verottajakin saattaa pitää harrastuksena. ”T YÖNANTA JA arvioi, että kaikki nykyiset ryhmäliikuntaohjaajien työsopimukset irtisanotaan. Ryhmäliikuntapalvelut tuotettaisiin jatkossa pääasiassa yhteistyössä yrittäjäkumppaneiden kanssa”, mainittiin lyhyesti suuren kuntosaliketjun henkilökohtaisten kuntovalmentajien eli personal trainerien irtisanomisia käsittelevän sähköpostin lopussa. Kuntovalmentajien irtisanomisten taloudelliset perusteet oli selvitetty viestissä, ryhmäliikunnanohjaajien tilannetta ei perusteltu. Työntekijät saivat sähköpostin marraskuisena perjantaina puoli viiden aikaan, sopivasti viikonlopun alla, noin kolme kuukautta ennen ensi vuoden helmikuulle suunniteltuja irtisanomisia. Viisi vuotta alalla työskennellyt Livia, joka esiintyy tässä jutussa nimimerkillä, alkoi selvittää asiaa. Yritys ei perustellut irtisanomisuhkaa taloudellisilla syillä, jotka olisi helppo todistaa numeroin todenperäisiksi tai perättömiksi ja sen myötä irtisanomiset laillisiksi tai laittomiksi. Liian monien puhelujen jälkeen yritys vetosi laadullisesti määriteltävään ja siten vaikeammin todennettavaan palvelulupaukseen, ja väitti sen toteutumisessa olevan ongelmia. Asiakkaat haluavat enemmän tunteja sunnuntaisin, Livialle kerrottiin. Sitä ei mainittu, että työaikalain mukaan työntekijöille pitää maksaa sunnuntaityöstä kaksinkertaista palkkaa, mutta yrittäjille voidaan maksaa se summa, jolla hän suostuu työn tekemään, sillä yrittäjä maksaa palkan itselleen. Viestin saivat myös 15 vuotta eri työnantajille ryhmäliikuntaa ohjannut Sofia ja 10 vuotta alalla työskennellyt Maija. Hekin haluavat kertoa alan ongelmista julkisesti, mutta salanimillä, koska pelkäävät että heitä TEKSTI MIIA VISTILÄ kohdellaan huonosti, jos heidät tunnistetaan. Alan huonoista työehdoista huolimatta he pitävät liikuntatuntien ohjaamisesta: ihmisten kohtaamisesta, tunnelmasta tunneilla ja itse liikunnasta. Livia päätyi alalle harrastuksen kautta ja kouluttautui ammattiin. ”Samalla kun käyn joka tapauksessa jumpassa ja salilla, tajusin, että voin yhtä hyvin vetää tunteja itsekin, ja ohjaajat voivat käyttää ilmaiseksi yrityksen kuntosaleja.” Suurin osa ryhmäliikuntatuntien ohjaajista työskentelee kuitenkin osaaikaisesti muun, yleensä jonkin paremmin palkatun, työn ohessa. ”Olen päivätyössäni harmaa asiantuntija. Liikuntatunnin ohjaajana voin olla räiskyvä, oma itseni”, Maija paljastaa. Alan työntekijöiden enemmistö on nuoria naisia, tyypillisimmin 20–30-vuotiaita, mutta ”mulla on ollut työkavereina naisia vasta ylioppilaslakin saaneista eläkeläisiin”, Maija kertoo. Koska alalla on paljon osa-aikaisia työntekijöitä ja innokkaita nuoria, tekijöitä on löytynyt työehtojen vaihtelevuudesta huolimatta. Nuoret eivät tiedä oikeuksiaan, Sofia harmittelee. Hän irtisanoutui itse tänä syksynä. ”Mielelläni jatkaisin, mutta en pysty enää myymään työtäni niin, että minua kohdellaan riippakivenä, ja samalla joku muu rikastuu työlläni. Kun aloitin 20-vuotiaana, 20 euroa tunnilta oli iso raha ja silloin tuntui että se tulee helposti. Kontrasti oli suuri, kun aloitin oman alani asiantuntijatyössä, ja sen myötä minulla yhtäkkiä olikin hyvin ilmastoidut työtilat, työehtosopimus, lomarahat ja laaja terveysvakuutus”, Sofia kertoo. Palkatonta ylityötä ja sunnuntailisillä kikkailua Eniten Liviaa, Maijaa ja Sofiaa harmittaa alan huono palkkaus, johon liittyy myös työsopimuksen puute, toiseksi eniten työntekijöiden kohtelu. Samoja ongelmia käsitteli Pia Karppinen liiketalouden ja juridiikan opinnäytetyössään Yksityisen liikuntapalvelualan villit työehdot – Paikalliset pelisäännöt vai työehtosopimus? jo vuonna 2011. Liikunta-alalla ei edelleenkään ole työnantajien ja työntekijöiden liittojen neuvottelemaa työehtosopimusta, jossa sovittaisiin palkoista, erilaisista lisistä ja työn tekemisen ehdoista. Moninaisella ja hajanaisesti järjestäytyneellä alalla ei ole toimialan omaa työnantajaliittoa, ja työntekijätkin voivat kuulua moniin eri ammattiliittoihin. Toimihenkilöliitto Erto on kuitenkin määritellyt alalle palkkasuositukset. Suosituksia, toisin kuin työsopimusta, ei kuitenkaan tarvitse noudattaa. Tehtävästä ja kokemuksesta riippuen ryhmäliikunnanohjaajien palkkasuositus on noin 30–45 euroa tunnilta. Alalla kuitenkin maksetaan työntekijöille useimmiten 20–30 euroa tunnilta. Maijan mukaan yrityksessä, jossa hän työskentelee, ryhmäliikunnan ohjaamisesta maksetaan enintään 30 euroa tunnilta, eikä mikään kokemus tai osaaminen nosta palkkaa sen yli. Sofia kertoo saaneensa tätä parempia tuloja vain sellaisilta tunneilta, jotka joku toisen alan yritys on tilannut työntekijöilleen ja maksanut palkan suoraan vetäjälle, vaikka tunnit olisikin järjestetty liikuntakeskuksen tiloissa. ”Palkoista on vaikea neuvotella. Se on yleensä ota tai jätä”, Livia kertoo. Alalla on myös paljon palkatonta ylityötä. Jos ryhmäliikuntatunti kestää 60 minuuttia, ohjaajalle maksetaan tunnista. Siitä ajasta, kun ohjaaja valmistelee tuntia tilassa ja vastaa osallistujien kysymyksiin tunnin jälkeen, ei makseta. ”Olemme yrityksen kasvot ulospäin. Monilta saleilta puuttuvat asiakaspalvelijat ja me sitten vastaamme kysymyksiin ja kuuntelemme valituksia”, Sofia huomauttaa. Tuntipalkka ei siis ole tuntipalkka, vaan tunnin pitämisestä maksettu urakkapalkka, johon sisältyy myös muuna aikana tehtyä työtä. Tunnin suunnittelun lasketaan sisältyväksi