• 9/2024 16.12.2024–9.2.2025 VOIMA.FI | TEEMA: TYÖ 9/2024 16.12.2024–9.2.2025 VOIMA.FI | TEEMA: TYÖ ALGORITMIT • SALATIETEET • JUMPPAOPET Heikki Hiilamo ja työelämän vaikea yhtälö
• 24.–25.1.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17 Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma Poimintoja ohjelmasta: Yhteisöllisyys yksilön näkökulmasta ja kuinka osallisuus voi edistää liikunnallista elämäntapaa. Shawn Huff, yrittäjä, Susijengin kapteeni vuosina 2015-2022 Merkityksellinen tulevaisuus syntyy opettajien hyvinvoinnista. Miten pidät huolta omasta jaksamisesta? Pippa Laukka, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Monipuolinen ja laadukas ohjelma sopii myös veso-koulutuspäiväksi. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy veloituksetta kävijäksi: educamessut.fi TEEMA: Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu osallisuudella, oppimisella ja osaamisella Ota myös Educan Linkedin-tili seurantaan!
• d o c p oint f es ti v al .fi 4 . 9. 2 . 2 2 5 S ar jako r tit my y nnis s ä ny t ! 24.–25.1.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17 Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma Poimintoja ohjelmasta: Yhteisöllisyys yksilön näkökulmasta ja kuinka osallisuus voi edistää liikunnallista elämäntapaa. Shawn Huff, yrittäjä, Susijengin kapteeni vuosina 2015-2022 Merkityksellinen tulevaisuus syntyy opettajien hyvinvoinnista. Miten pidät huolta omasta jaksamisesta? Pippa Laukka, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Monipuolinen ja laadukas ohjelma sopii myös veso-koulutuspäiväksi. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy veloituksetta kävijäksi: educamessut.fi TEEMA: Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu osallisuudella, oppimisella ja osaamisella Ota myös Educan Linkedin-tili seurantaan! www.siida.fi Ivalo 40 km valo 40 km S Saariselkä 71 km E75 E75 E75 E75 SIIDA INARI Utsjoki 125 km Utsjoki 125 km TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUDISTETTUUN SIIDAAN AVOINNA 1.6.–30.9. JOKA PÄIVÄ klo 9–18. 1.10.–31.5. MA–LA 10–17 SAAMELAISMUSEO puh. 0400 898 212 • LUONTOKESKUS puh. 020 639 7740 MATKAILUINFO puh. 040 168 9668 • RAVINTOLA SARRIT puh. 040 700 6485 SIIDA SHOP www.siidashop.fi • SIIDA Inarintie 46, 99870 Inari docpointfestival.fi 4.-9.2.2025 Sarjakortit myynnissä nyt!
• ISBN 978-952-7313-88-6 kl 32.7 9 789527 313886 F eminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilökohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsenterävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka naisoikeusaktivistit pysyvät sitoutuneina sodankin keskellä. OPPITUNTIA Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Cynthia Enloe Cynthia Enloe: Feminismi ja sota Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Raimo Väyrynen: Suomi ja ydinaseet Emeritusprofessori Raimo Väyrynen avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi ja varsinkin risteilyohjukset suora naiseksi uhkaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Nid. 432s. Hinta 29 € Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasi sti “Vastavirtaan ui lohen suku”, kuten psykiatri, rauhanaktiivi, entinen kansanedustaja ja Kellokosken sairaalan ylilääkäri, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Maailman lähes kaikki valtiot kiertäneeltä aktivistipuhujalta eivät teemat lopu. Elämänmittainen työ maailman rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta jatkuu, kuten uurastus alkoholistien, asunnottomien, vankien, mielisairaiden ja muiden puolustus kyvyttömien hyväksi. Nid. 240 s. Hinta 22 € Solidaarisuuskalenteri 2025 ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot vuoden tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista. Vuoden 2025 kalenterin teema on AIKA. Nid. 224 s. Hinta 12 € Hannu Reime: Israel/Palestiina – Kahden kansan luvattu maa (pokkari, 3. painos) Perusteos Lähi-idän kon iktin taustoista ja historiasta. Jatkuvasti uutisotsikoissa olevan kon iktin hahmottamisen kannalta olennainen taustatieto jää liian usein yksittäisten väkivallan tekojen varjoon. Kokenut poliittinen toi mittaja Hannu Reime syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen kon iktin olemuksesta. Nid. 342 s. Hinta 13 € Syksy Räsänen: Israelin apartheid (pokkari, 3. painos) Syksy Räsänen osoittaa kiitetyn Israelin apartheid -kirjansa kolmannessa painoksessa, kuinka tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Nid. 408 s. Hinta 13 € TILAUKSET: www.rauhanpuolustajat.org Feminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilö kohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsen terävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka nais oikeusaktivistit pysyvät sitoutu neina sodankin keskellä. Nid. 248 s. Käännös Eva Isaksson 28 € Rauhankyyhkyavaimenperä Rauha on avain kaikkeen ja vaatii kunnon perän! Tammivanerisessa avaimenperässä teksti PEACE. Halkaisija 6 cm. Suomalaista käsityötä. Hinta 12 €
• Tilaa nyt Diplo lahjaksi tai omaa tietämystä lisäämään! mondediplo.? /tilaa Kansainvälistä politiikkaa suomeksi SU OM EN ED ITIO Kestotilaus 34,90 € 39,90 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden Tilaa nyt Diplo lahjaksi tai omaa tietämystä lisäämään! mondediplo.? /tilaa Kansainvälistä politiikkaa suomeksi SU OM EN ED IT IO Kestotilaus 34,90 € 39,90 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden ISBN 978-952-7313-88-6 kl 32.7 9 789527 313886 F eminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilökohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsenterävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka naisoikeusaktivistit pysyvät sitoutuneina sodankin keskellä. OPPITUNTIA Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Cynthia Enloe Cynthia Enloe: Feminismi ja sota Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Raimo Väyrynen: Suomi ja ydinaseet Emeritusprofessori Raimo Väyrynen avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi ja varsinkin risteilyohjukset suora naiseksi uhkaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Nid. 432s. Hinta 29 € Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasi sti “Vastavirtaan ui lohen suku”, kuten psykiatri, rauhanaktiivi, entinen kansanedustaja ja Kellokosken sairaalan ylilääkäri, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Maailman lähes kaikki valtiot kiertäneeltä aktivistipuhujalta eivät teemat lopu. Elämänmittainen työ maailman rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta jatkuu, kuten uurastus alkoholistien, asunnottomien, vankien, mielisairaiden ja muiden puolustus kyvyttömien hyväksi. Nid. 240 s. Hinta 22 € Solidaarisuuskalenteri 2025 ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot vuoden tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista. Vuoden 2025 kalenterin teema on AIKA. Nid. 224 s. Hinta 12 € Hannu Reime: Israel/Palestiina – Kahden kansan luvattu maa (pokkari, 3. painos) Perusteos Lähi-idän kon iktin taustoista ja historiasta. Jatkuvasti uutisotsikoissa olevan kon iktin hahmottamisen kannalta olennainen taustatieto jää liian usein yksittäisten väkivallan tekojen varjoon. Kokenut poliittinen toi mittaja Hannu Reime syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen kon iktin olemuksesta. Nid. 342 s. Hinta 13 € Syksy Räsänen: Israelin apartheid (pokkari, 3. painos) Syksy Räsänen osoittaa kiitetyn Israelin apartheid -kirjansa kolmannessa painoksessa, kuinka tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Nid. 408 s. Hinta 13 € TILAUKSET: www.rauhanpuolustajat.org Feminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilö kohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsen terävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka nais oikeusaktivistit pysyvät sitoutu neina sodankin keskellä. Nid. 248 s. Käännös Eva Isaksson 28 € Rauhankyyhkyavaimenperä Rauha on avain kaikkeen ja vaatii kunnon perän! Tammivanerisessa avaimenperässä teksti PEACE. Halkaisija 6 cm. Suomalaista käsityötä. Hinta 12 €
• ILMOITUS JI?Í KRATOCHVIL: KETTU NAISEKSI TUOMAS NISKAKANGAS: KOTKA VUO DEN VAI HTE EN MER KKI TUO TTE ET Maagisen realismin mestarin sarkasmia tihkuva romaani, jossa naiseksi muuttuva kettu ja salaisen poliisin tähti rakastuvat kylmän sodan keskellä. Romaaniin on punottu lukuisia kirjallisia viitteitä – jopa pätkä Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. Ji?í Kratochvilin (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. Kommunistihallinnon kaaduttua hänestä tuli yksi käännetyimmistä tšekkiläisistä kirjailijoista. www.kairaamo.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Leo Koski on presidentti Tylerin koripallokaveri, Koski löytää itsensä Valkoisesta talosta. Nopeatempoinen trilleri pitää sisällään murhamysteerin Agatha Christien tyyliin. www.otava.fi Aikamme merkittävimpiin kertojiin lukeutuvan kirjailijan järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. Lehmä synnyttää yöllä on huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä josta valot on sammutettu. Teos myös palkittiin tämän vuoden Finlandialla. www.otava.fi Maailmalla menestyneen dekkarisarjan neljännessä osassa kostonhimo vääristää kesäyön valossa kylpevän maiseman. Saana Havas viettää juhannusviikkoa Inkeri-tätinsä kanssa Kotkan Kaunissaaressa tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. www.otava.fi PETTER SANDELIN: OSUMA Juoksuhaudoissa ei tapahdu kovin paljon. Nuori sotilas Tallgren ja muut miehet yrittävät parhaansa mukaan saada ajan kulumaan. Silloin kun ei olla passissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelleen tai veistellään puu-ukkoja ja -peniksiä, ihan huvin vuoksi. Osuma kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa todellisuutta. www.sets.fi PELOTON 2025 Perinteikäs LAB-Muotoiluinstituutin toisenvuoden valokuvauksen opiskelijoiden luoma kirjamuotoinen kalenteri on sekä arjen käyttöesine että taidejulkaisu, joka kertoo kuvien kautta 17 tarinaa uskalluksesta. Kahtena eri värinä saatavilla olevassa kangaspäällysteisessä kalenterissa päivittäisille muistiinpanoille on varattu reilusti tilaa ja viikonpäivät kerrotaan 52 eri kielellä Lisätiedot ja tilaukset: www.peloton2025.com TÄSSÄ OLEN – HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA JOKAISELLE PÄIVÄLLE 2025 Vuosi vaihtuu uuteen ja Piplian suosittu Tässä olen -kirjasarja on saanut jatkoa. Vuoden jokaiselle päivälle kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä miten kokea Raamattu, vaan etsivät oman hyvän elämän perustaa. Tässä olen 2025 on nyt julki. Hanki omasi mukavassa pokkarikoossa kaikista kirjakaupoista, tai kuuntele osoitteessa raamattu.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. le kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä Raamattu, vaan etsivät oman hyvän Tässä tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa topassissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelCheradenine Zakalwe työskentelee agenttina Kulttuurin erityisolojen jaoksessa. Se on eräänlainen salainen palvelu, joka suorittaa salaisia ja jopa moraalisesti arveluttavia tehtäviä nykyisen YK:n kaltaisen yleisgalaktisen Kulttuurin päämäärien ajamiseksi. Iain M. Banksin ro maa nit ovat pysyvästi muuttaneet käsitystämme scifistä. Koko 1990-luvulla suomeksi ilmestynyt sarja julkaistaan nyt Ville Keynäksen täysin uudistettuina suomennoksina. www.aulakustannus.fi IAIN M. BANKS: ASEIDEN KÄYTTÖ PAJTIM STATOVCI: LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ ELINA BÄCKMAN: KUINKA KUOLEMA KOHDATAAN mittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta paLehmä synon huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä
• Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta Eurostatin väestöennusteen mukaan Suomessa huoltosuhde on vuonna 2030 EU-maiden epäedullisin. HUOLTOSUHTEEN VINOUTUMISEN ongelma on syvä. Tässä lehdessä haastateltu, Suomen väestökehitystä tutkinut professori Heikki Hiilamo on jo vuosia sitten todennut, että tasapainoista huoltosuhdetta ylläpitävään kokonaishedelmällisyyslukuun 2,1 on mahdotonta päästä. Useina vuosina syntyy jo tuhansia lapsia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvinvointivaltion apu lapsiperheille tuki suotuisaa syntyvyyskehitystä vuosikymmenien ajan. Nyt huolto suhdettaan murehtiva valtio on purkamassa tuota järjestelmää. Hedelmällisten ikäluokkien usko tulevaisuuteen horjuu. Yhteiskunnallinen polarisaatio näkyy myös sukupuolten välille syntyneenä railona ja vaikeuksina muodostaa parisuhteita. Virtuaalinen maailma ohjaa tutustumista mutta ei korvaa kasvokkaisia kohtaamisia. Työelämään siirtymisen pitkittyminen venyvien opintojen vuoksi ja toimeentulon epävakaus viivästyttävät lasten hankintaa. Naisten hedelmällisyys alkaa laskea jo 25. ikävuoden paikkeilla, ja miehillä se on heikentynyt ympäristön kemikaalikuorman vuoksi. SAMA AN AIKA AN on meneillään on ekologinen murros, väistämätön katastrofi . Ympäristönäkökulmasta vä­ hemmän suomalaisia voisi ollakin parempi. Ongelma ei kuitenkaan ole tulevien suomalaisten määrä, vaan nykyisten suomalaisten kestämätön kulutustaso. Selvitäksemme meidän pitää kyetä rakentamaan aivan uudenlaista maailmaa – ja jaksaa uskoa parempaan. EMILIA MIETTINEN 9 / 2024 • 7 16.12.2024–9.2.2025 KUUSIKYMMENTÄLUVULLA juuri seitsemännen lapsensa synnyttänyt sukulaiseni sai lääkärin suostumaan sterilointiin vasta kun oli uhannut hypätä sairaalan ikkunasta, jos joutuu vielä kerrankin synnyttämään. Vuonna 1960 Yhdysvalloissa viranomaisten markkinoille hyväksymä ja pari vuotta myöhemmin Suomeen saapunut ehkäisypilleri helpotti miljoonien ihmisten elämää vähentämällä ei-toivottuja raskauksia. Ehkäisypillerin ja muiden ehkäisymenetelmien mahdollistama valinnanvapaus edesauttoi kehitystä, joka on hitaasti mutta vääjäämättömästi muuttanut väestörakennetta. Suomessa ei enää synny niin paljon lapsia kuin nykyisen hyvinvointivaltion ylläpitämiselle olisi välttämätöntä. Juuri ennen koronapandemian alkua julkisuudessa puhuttiin kiivaasti syntyvyyden hälyttävästä alhaisuudesta ja huoltosuhteesta. Korona-ajan tila päisen nousun jälkeen kokonaishedelmällisyysluku, siis naisten keskimäärin synnyttämä lapsimäärä, on jatkanut laskuaan. Viime vuonna luku oli 1,26 – alhaisin koko vuonna 1776 alkaneen mittaushistorian aikana. Vertailun vuoksi, vuonna jona sukulaiseni uhkasi hypätä ikkunasta, luku oli 2,41. Tarpeellinen tulevaisuudenusko VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.? , toimituksen sähköposti toimitus@voima.? , voima.? | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen | KANSI Nauska | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Antti Kurko, Nauska, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Vilppu Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Anssi Bwalya, Kalevi Faust, Timo Kalevi Forss, Laura Gustafsson, Ville Hänninen, Laura Lodenius, Janne Siironen, Saska Suvikas, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.? /rekisteriseloste | VLAST!-sarjassa Voima julkaisee Venäjää ja Itä-Eurooppaa käsitteleviä juttuja. Sarjan toimittamista on tukenut Alfred Kordelinin säätiö. Pääkirjoitus N au sk a KUUSIKYMMENTÄLUVULLA semännen lapsensa synnyttänyt sukulaiseni sai lääkärin suostumaan sterilointiin vasta kun oli uhannut hypätä sairaalan ikkunasta, jos joutuu vielä kerrankin synnyttämään. omaisten markkinoille hyväksymä ja pari vuotta myöhemmin Suomeen saapunut ehkäisypilleri helpotti miljoonien ihmisten elämää vähentämällä ei-toivottuja raskauksia. menetelmien mahdollistama valinnanvapaus edesauttoi kehitystä, joka on hitaasti mutta vääjäämättömästi muuttanut väestörakennetta. jon lapsia kuin nykyisen hyvinvointivaltion ylläpitämiselle olisi välttämätöntä. Juuri ennen koronapandemian alkua julkisuudessa puhuttiin kiivaasti syntyvyyden hälyttävästä alhaisuudesta ja huoltosuhteesta. Korona-ajan tila päisen nousun jälkeen kokonaishedelmällisyysluku, siis naisten keskimäärin synnyttämä lapsimäärä, on jatkanut laskuaan. Viime vuonna luku oli 1,26 – alhaisin koko vuonna 1776 alkaneen mittaushistorian aikana. kulaiseni uhkasi hypätä ikkunasta, luku oli 2,41. Tarpeellinen tulevaisuudenusko N au sk a TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Minja Koskela DocPoint-elokuvafestivaali 44 Vastamainos 12 Metsäaktivismi 40 Demi Moore 42 37 Saatana ILMOITUS JI?Í KRATOCHVIL: KETTU NAISEKSI TUOMAS NISKAKANGAS: KOTKA VUO DEN VAI HTE EN MER KKI TUO TTE ET Maagisen realismin mestarin sarkasmia tihkuva romaani, jossa naiseksi muuttuva kettu ja salaisen poliisin tähti rakastuvat kylmän sodan keskellä. Romaaniin on punottu lukuisia kirjallisia viitteitä – jopa pätkä Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. Ji?í Kratochvilin (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. Kommunistihallinnon kaaduttua hänestä tuli yksi käännetyimmistä tšekkiläisistä kirjailijoista. www.kairaamo.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Leo Koski on presidentti Tylerin koripallokaveri, Koski löytää itsensä Valkoisesta talosta. Nopeatempoinen trilleri pitää sisällään murhamysteerin Agatha Christien tyyliin. www.otava.fi Aikamme merkittävimpiin kertojiin lukeutuvan kirjailijan järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. Lehmä synnyttää yöllä on huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä josta valot on sammutettu. Teos myös palkittiin tämän vuoden Finlandialla. www.otava.fi Maailmalla menestyneen dekkarisarjan neljännessä osassa kostonhimo vääristää kesäyön valossa kylpevän maiseman. Saana Havas viettää juhannusviikkoa Inkeri-tätinsä kanssa Kotkan Kaunissaaressa tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. www.otava.fi PETTER SANDELIN: OSUMA Juoksuhaudoissa ei tapahdu kovin paljon. Nuori sotilas Tallgren ja muut miehet yrittävät parhaansa mukaan saada ajan kulumaan. Silloin kun ei olla passissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelleen tai veistellään puu-ukkoja ja -peniksiä, ihan huvin vuoksi. Osuma kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa todellisuutta. www.sets.fi PELOTON 2025 Perinteikäs LAB-Muotoiluinstituutin toisenvuoden valokuvauksen opiskelijoiden luoma kirjamuotoinen kalenteri on sekä arjen käyttöesine että taidejulkaisu, joka kertoo kuvien kautta 17 tarinaa uskalluksesta. Kahtena eri värinä saatavilla olevassa kangaspäällysteisessä kalenterissa päivittäisille muistiinpanoille on varattu reilusti tilaa ja viikonpäivät kerrotaan 52 eri kielellä Lisätiedot ja tilaukset: www.peloton2025.com TÄSSÄ OLEN – HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA JOKAISELLE PÄIVÄLLE 2025 Vuosi vaihtuu uuteen ja Piplian suosittu Tässä olen -kirjasarja on saanut jatkoa. Vuoden jokaiselle päivälle kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä miten kokea Raamattu, vaan etsivät oman hyvän elämän perustaa. Tässä olen 2025 on nyt julki. Hanki omasi mukavassa pokkarikoossa kaikista kirjakaupoista, tai kuuntele osoitteessa raamattu.fi Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Stalinin testamentista on piilotettu lukijan löydettäväksi. Varo, Kratochvil ei päästä ketään helpolla. (s. 1940) ura alkoi jo 60-luvulla, mutta sensuuri esti hänen tekstiensä julkaisun. le kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä Raamattu, vaan etsivät oman hyvän Tässä tädin ystävän huvilaa kunnostaen ja salaperäiseen naapurustoon tutustuen. Kun juhannusjuhlat päättyvät kohtalokkaasti, saaren synkkä historia alkaa keriytyä auki. kertoo elämästä ja kuolemasta, ja siitä, miten jotain kaunista ja haurasta voi itää keskellä sodan julmaa topassissa, pelataan korttia, luetaan kirjeitä yhä uudelCheradenine Zakalwe työskentelee agenttina Kulttuurin erityisolojen jaoksessa. Se on eräänlainen salainen palvelu, joka suorittaa salaisia ja jopa moraalisesti arveluttavia tehtäviä nykyisen YK:n kaltaisen yleisgalaktisen Kulttuurin päämäärien ajamiseksi. Iain M. Banksin ro maa nit ovat pysyvästi muuttaneet käsitystämme scifistä. Koko 1990-luvulla suomeksi ilmestynyt sarja julkaistaan nyt Ville Keynäksen täysin uudistettuina suomennoksina. www.aulakustannus.fi IAIN M. BANKS: ASEIDEN KÄYTTÖ PAJTIM STATOVCI: LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ ELINA BÄCKMAN: KUINKA KUOLEMA KOHDATAAN mittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta paLehmä synon huikea, vimmainen ja hengästyttävän kaunis teos menneisyyden lavasteista, vaaran kodikkuudesta, ihmisistä ilman turvaa sekä elämästä Ja n Ku nn as Vi lp pu Ra nt an en TÄMÄN LEHDEN välissä on Voiman Teatteri liite. Sen päätoimittaja on Voimasta tuttu Iida Simes. Lehti käsittelee esittävien taiteiden ajankohtaisia näkymiä.
• URHO , 77, Helsinki ”Kaikkea hyvää, ennen kaikkea rauhaa.” ATTE , 38, Helsinki ”Maailmanrauhaa. Pienemmässä mittakaavassa toivoisin, että taloudesta saataisiin positiivisia signaaleja. Se varmasti helpottaisi monen ihmisen elämää.” Mitä toivot vuodelta 2025? Mielipide TEKSTI JA KUVAT VENLA VÄLIKANGAS HELENA , 69, Helsinki ”Että rauha saataisiin sekä Ukrainaan että Lähiitään. Sellainen rauha, että kaikki voisivat olla jotenkuten tyytyväisiä.” KATRI , 23, Helsinki ”Tunnetta itsensä ylittämisestä. Minun pitäisi valmistua opinnoistani alkuvuodesta. Odotan sitä, että tietyt velvollisuudet saa päätökseen, ja sitten jotakin uutta niiden tilalle.” TEKSTI MIKA PEKKOLA H en ri Salo ne n Rakenteet kuntoon Kulttuurialojen prekaarit pätkäja silpputyöläiset ovat sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajia. Hallituksen ajama yhdistelmävakuutus voisi parhaimmillaan parantaa luovan alan ammattilaisten asemaa. K AKSIKYMMENTÄ suomalaista luovan alan järjestöä antoi lokakuun lopussa yhteisen kannanoton sosiaaliturvan uudistamishankkeista ja vaati hallitusta korjaamaan puutteet luovan alan ammattilaisten sosiaaliturvassa. Kannanotossa mukana olleiden järjestöjen joukossa olivat muun muassa Suomen kirjailijaliitto, Journalistiliitto ja Suomen Muusikkojen Liitto. Järjestöt toivat esiin, että luovien alojen työsuhteet risteilevät tyypillisesti yrittäjyyden ja työntekijyyden välimaastossa, minkä seurauksena aloilla työskentelevät ihmiset voivat jäädä sosiaaliturvan väliinputoajiksi. Kannanotossa on mukana myös Teatterija mediatyöntekijöiden liitto. Sen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila kertoo, että luovan alan ammattilaisten kokonaisansiot muodostuvat tavallisesti monista erillisistä mutta limittäisistä puroista kuten palkoista tai palkkioista, sosiaaliturvasta ja apurahoista. ”Työlainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät tunnista ihmisiä, jotka eivät tee kokoaikaista kuukausipalkkaista työtä, vaan työ on silppuista, sillä heille ei ole useinkaan muuta tarjolla”, hän sanoo. ”Nykyiset rakenteet eivät tuo luovan alan ammattilaisille suojaa.” JÄRJESTÖJEN K ANNANOTTO liittyy hallituksen valmistelemaan yhdistelmävakuutukseen, jolla pyritään kohentamaan niiden henkilöiden sosiaali turvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa etuuksia. Järjestöt pitävät uudistusta myönteisenä, mikäli sen valmistelussa tunnistetaan ja huomioidaan luovan alan erityispiirteet. Tällä hetkellä ne, jotka työllistyvät sekä palkansaajina että yrittäjinä, eivät pysty vakuuttamaan ansio tuloaan kokonaisuutena tai kerryttämään työssäoloehtoa, eikä apurahatyöskentelyä vakuuteta työttömyyden varalta. ”Tavoitteenamme on löytää keino, joka antaisi luovan alan ammattilaisille mahdollisuuden kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa työskentelyjaksojensa aikana”, Huovila sanoo. ”Ansiosidonnaisen tason määrittelyssä tulisi ottaa huomioon kaikista eri puroista tulevat ansiot, myös apurahat, jotka ovat tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmälle niin sanottua nolla-aikaa.” TAIDEALAN AMMATTILAISTEN asemaa heikentävät entisestään hallituksen kulttuurileikkaukset ja työttömyysturvan suojaosan poisto. Jälkimmäisen julkilausuttuna tavoitteena on saada ihmiset siirtymään kokoaikatöihin. Käytännössä se kuitenkin rankaisee aktiivisuudesta, sillä alan työt ovat harvoin kokoaikatöitä. Aktiivisuudesta koituu haitallisia seurauksia myös silloin, kun henkilö luokitellaan yrittäjäksi sen perusteella, että hän ottaa vastaan satunnaisia toimeksiantoja tai että hänellä on yritys, vaikka hän olisikin tosiasiallisesti työtön ja vailla tuloja. Luovien alojen järjestöt vaativatkin luopumista haitallisista kannustimista. Huovila pitää huojentavana, että luovan alan sosiaaliturva-asia etenee ainakin yhdistelmävakuutuksen osalta. ”Kulttuurialalla on jo pitkään sopeuduttu ja suostuttu tekemään töitä siten, että pudotaan kaikkien mahdollisten rakenteiden väliin. Luovan alan ammattilaiset ovat ajautuneet heikkoon asemaan ja heikoille ansioille. Työttömyysturvan piiriin pääsyn helpottaminen parantaa heidän toimeentuloaan.” Yleisöä Uusi Tampere -festivaaleilla 2023.
• 9 / 2024 • 9 Karstein Volle VIERASKYNÄ VUONNA 2023 HENKILÖMIINOJEN UHREISTA YLI 80 PROSENTTIA OLI SIVIILEJÄ. Henkilömiinojen kielto suojaa siviilejä Pakolaiset kohdanneet väkivaltaa Koillis-Syyriassa L ÄHES 30 VUOTTA sitten Pelastakaa lapset -järjestöstä soitettiin Rauhanasemalle Helsingin Pasilaan ja kysyttiin, tiedänkö mitä ovat todelliset joukkotuhoaseet sotien arjessa. Eivät ydinaseet tai kemialliset aseet – vaan miinat. Ne jäävät maastoon eivätkä erota siviiliä sotilaasta, kuten sodan oikeussäännöt edellyttävät. Miinojen takia amputoitujen määrä kasvoi, ja räjähtämättömiä henkilömiinoja arvioitiin olevan noin 110 miljoonaa 70:ssä maassa. Minulle kerrottiin, että lääkäreiden, veteraanien ja humanitaaristen avustusjärjestöjen globaali yhteisö yhdessä edelläkävijävaltioiden kanssa haluaa tehdä ongelmalle jotain. Olisiko Suomi valmis vastustamaan miinojen aiheuttamaa tuhoa maailmassa? Olisimmeko mukana? Suhtauduin tuolloin epäileväisesti, saisimmeko suomalaiset näkemään, että olemme osa ongelmaa, kunnes olemme osa ratkaisua, vaikka emme juuri sillä hetkellä itse miinoja maastoon kylvä. Eikä matkasta helppoa tullutkaan. Suomessa ei tuolloin puhuttu kunnolla edes omista miinauhreistamme, kuten ei sotien traumoista ja niiden jälkien konkreettisesta raivaamisesta muutenkaan. Miinat ovat osa sotakertomuksia kirjoissa, mutta tarinoita esimerkiksi saksalaisten ansamiinoittamista keittiöporstuoista ja kaivoista Lapissa ei ole kerrottu jälkipolville. Meilläkin oli silti näitä arjen aseita varastossa noin miljoona kappaletta. Suomi myös yritti erilaisin tavoin hidastaa henkilömiinat kieltävän sopimuksen syntyä. HENKILÖMIINAT KIELTÄVÄ Ottawan sopimus saatiin loppujen lopuksi aikaan kansainvälisesti katsottuna ripeästi. Kylmän sodan jälkeisenä aikana suurvallat eivät enää sanelleet maailmalle politiikan ehtoja, vaan myös pienemmillä valtioilla oli mahdollisuus ajaa arvopohjaista politiikkaa. Arvioissaan sopimuksen tulevista allekirjoittajista Suomen virkamiehet puhuivat aluksi vain ”joistain merkityksettömistä Afrikan maista”, ja Suomi jättäytyikin neuvotteluissa sivustakatsojaksi. Sopimuksen allekirjoitti kuitenkin alun perin 122 maata, siis paljon arvioita enemmän. Nykyään siihen on liittynyt 164 valtiota, mukaan lukien kaikki Suomen kansainvälisten viiteryhmien, EU:n ja Naton, jäsenmaat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Sopimus kieltää miinojen tuotannon, varastoinnin, kaupan ja käytön. Käytännössä siitä on muodostunut universaali normi. Henkilömiina ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävä ase, kuten eivät ole napalmi tai sokeuttavat, kemialliset tai biologiset aseetkaan. Henkilömiinojen tuotanto ja kauppa tyrehtyivät sopimuksen myötä lähes kokonaan, eikä niitä ole tämän kielteisen normin takia käytetty konflikteissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. PUOLEN VALITSEMINEN kesti Suomella lopulta kymmenen vuotta. Vaikka olimme mukana YK:ssa, rakentaneet yhteistä turvallisuutta ETYK:issä ja liittyneet Euroopan unioniin, meillä oli vaikeuksia nähdä itseämme osana kansainvälistä yhteisöä ratkomassa globaaleja ongelmia. Emme halunneet suojella siviilejä maailmalla, koska koimme aseesta olevan meille hyötyä. Vuosien työryhmätyöskentelyn, kymmenen vuoden valmistelun ja korvaaviin aseisiin käytettyjen 200 miljoonan euron jälkeen Suomi ja Puolustusvoimat olivat lopulta valmiit liittymään sopimukseen. Nykyisin enää 33 valtiota maailmassa puolustaa henkilömiinoja edes teoriassa. Ne eivät ole esimerkiksi osa Naton puolustusstrategioita. Vaikka Venäjä ja Putin kuinka tekisivät sotarikoksia tai kuinka Suomessa haluttaisiin vähät välittää kansainvälisestä oikeudesta, Ukrainan sodankaan myötä ei ole muuttunut se, että yhä vuonna 2023 henkilömiinojen uhreista yli 80 prosenttia oli siviilejä. Henkilömiina ei ole hyväksyttävä ase – ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja, joka oli miinojen vastaisen Suomen kampanjan koordinaattorina vastaanottamassa ICBL-kampanjalle ja Jody Williamsille myönnettyä Nobelin rauhanpalkintoa 1994. TEKSTI LAURA LODENIUS TEKSTI VILPPU RANTANEN D IKTA ATTORI Bašar alAssadin kukistumisesta huolimatta tilanne Syyriassa on paikoin synkkä. Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoo tiedotteessaan, että maan koillisosassa kymmenettuhannet ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Taqban alueella ihmiset asuvat pakkasesta huolimatta tilapäismajoituksessa stadioneilla ja kouluissa ilman lämmitystä tai peittoja. Paikalliset viranomaiset eivät ehtineet valmistautua tilanteeseen, ja käymälöistä, juomavedestä ja ruoasta on pulaa. Terveyspalvelut ovat paikoin ylikuormittuneet. Lääkärit ilman rajoja kertoo saaneensa tietoja pakolaisten kohtaamasta väkivallasta matkalla Aleppon kaupungista Koillis-Syyriaan. Tuntemattomaksi jääneeseen ryhmään kuuluneet aseistautuneet henkilöt ovat myös uhkailleet siviilejä. Allen Murphy, järjestön avustustyön johtaja Koillis-Syyriassa, kuvaa paenneiden tilannetta järkyttäväksi. ”Ihmiset tarvitsevat välittömästi välttämättömiä palveluita, kuten terveydenhuoltoa, puhdasta vettä ja majoitusta, koska lämpötila laskee parhaillaan huomattavasti.” Lisää ihmisiä voi myös joutua pakenemaan kodeistaan, Murphy sanoo tiedotteessa. Joulukuun alussa Lääkärit ilman rajoja jakoi Tabqassa viikossa yli 10 000 vesipulloa, 200 suurta telttaa, vauvanruokaa ja vaippoja, peittoja ja patjoja. Avustustyöntekijät tekevät työtään väkivallan ja taisteluiden keskellä. Siviilien turvallisuuden vaarantaa myös naapurimaista muodostuva uhka, järjestö tiedottaa. ”Haasteet eivät ratkea yhdessä yössä, ja tilannetta leimaa jatkuva epävarmuus. Vaikka monet ihmiset tällä hetkellä haluavat palata takaisin Syyriaan, on erittäin tärkeää, että kyseessä on vapaaehtoinen valinta”, sanoo järjestön Syyrian-johtaja Martine Flokstra tiedotteessa.
• 10 • 9 / 2024 Aatteen ajaja Pystyykö vasemmistoliitto uuden puheenjohtajansa Minja Koskelan johdolla pitämään kiinni sekä perinteisistä duunareista että ympäristötietoisesta ja akateemisesta kulttuurivasemmistosta? V UONNA 1903 sosialidemokraattisen puolueen edeltäjä, Suomen Työväenpuolue, julkaisi Forssan ohjelman, jossa listattiin tavoitteiksi muun muassa kahdeksantuntinen työpäivä sekä yleinen kouluvelvollisuus. Poliittinen vasemmisto on saavuttanut nämä asetetut tavoitteet. ”Tämä saavutus pitäisi pitää useammin mielessä”, vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Minja Koskela sanoo. 2020-luvulla työmarkkinoilla on kokonaisia aloja, joista ei Forssan ohjelman päivinä osattu uneksiakaan. Myös keskimääräinen työntekijä on hyvin erilainen kuin 1900-luvun alussa. Suomessa työvoima on koulutetumpaa kuin koskaan ja naisetkin toimivat työelämässä eri tavoin kuin sata vuotta sitten. Myös maahan saapuneet uudet asukkaat ovat muuttaneet työmarkkinoiden dynamiikkaa. Prekaarissa eli epävarmassa asemassa olevan työntekijän ongelmat näyttävät tänään monella tavalla erilaisilta, mutta samalla monet asiat ovat pysyneet. Vasemmistolaisesti maailmaa katsovat voi nykyään jakaa karkeasti perinteiseen duunarivasemmistoon ja akateemiseen kulttuurivasemmistoon. Kaikki itsensä vasemmistolaiseksi kokevat eivät tietenkään sovi kumpaankaan näistä ryhmistä ja jotkut sopivat molempiin. ”Prekaarin kulttuuriväen ja teollisuusduunarin intressit saattaa olla vähän eriäviä. Eivät kuitenkaan minusta yhteensovittamattomasti”, Koskela sanoo. Historiallisesti vasemmistoliitto on ollut syvänpunaisten duunarien puolue, mutta 2000-luvulla tilanne on muuttunut. Uudenlaisten linjojen hakeminen on näkynyt niin äänestäjäkunnassa kuin siinäkin, ketkä puolueen toimintaan sitoutuvat. Isojen yhteiskunnallisten ja työelämän muutosten keskellä osa työväestöstä on myös kääntänyt katseensa vasemmistopuolueista perussuomalaisten suuntaan. ”Perussuomalaisten äänestäjissä on enemmän miehiä ja vasemmistoliiton uusissa jäsenissä enemmän koulutettuja kaupunkilaisnaisia. Pitää tunnistaa ja tunnustaa, että tällainen ilmiö on”, Koskela sanoo. Taustalla vaikuttaa osaltaan se, että nuorten naisten ajatukset ovat liukuneet kohti liberaaleja arvoja ja nuorten miesten puolestaan konservatiivisempaan suuntaan. Ilmiötä on tutkittu Suomessa ja maailmalla, mutta yksiselitteistä syytä sille ei ole vielä löytynyt. Ideologinen tohtori Musiikin tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri Koskela itse edustaa akateemista ja kulttuuriorientoitunutta kaupunkilaista vasemmistoa. Tämän hän tiedostaa, mutta näkee itsensä karikatyyriä monipuolisempana. Hän lisäksi huomauttaa olevansa korkeasta koulutuksestaan huolimatta lähtöisin ”aika niukoista oloista”. ”Olen myös tehnyt töitä esimerkiksi hotellisiivoojana ja R-kioskin myyjänä, eli tiedän jotain siitäkin todellisuudesta.” Akateemisuuden ohella Koskelaa on kuvailtu ideologian ajamaksi poliitikoksi. Hänen pidettyä ensimmäisen linjapuheensa vasemmistoliiton puheenjohtajana Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari käytti analyysissään neljä kertaa termiä ”puhdasoppinen”. Koskela toteaa, että vasemmistolaisena hänen puheensa taloudesta ja työllisyydestä leimataan ideologiseksi puheeksi. ”Mutta kaikki politiikka on ideologista puhetta. Minulle ei ole mikään ongelma, että minulle sanotaan, että ’olet niin ideologinen’, koska toki olen. Mutta minulle on ongelma, jos sille asetetaan vastinpariksi joku oikeisto-rationaalisuus.” Ja mitä puhdasoppisuuteen tulee, Koskela pitäisi hieman yllättävänä, jos puolueen puheenjohtajan linjapuheessa eivät puolueen julkilausutut tavoitteet ja yhdessä laaditut arvot kuuluisi. Hallitus vastaan solidaarisuus Työelämän ohella myös politiikan toimintaympäristö on sadassa vuodessa muuttunut. Jälkiteollisissa yhteiskunTEKSTI JARI TAMMINEN KUVA VILPPU RANTANEN
• 9 / 2024 • 11 nissa pääoman ja työvoiman välinen vastakkainasettelu on saanut uusia muotoja, ja talouden ja politiikan suhde elää. Myös poliittiset puolueet asemoituvat uusiksi eri tavoin, ja samalla niiden tavoitteet muuttuvat. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan valtaa, joka on poliitikkojen pääasiallinen työkalu. ”Valta kysymyksenä on minusta äärimmäisen kiinnostava. Miksi halutaan valtaa ja millaisilla ehdoilla sitä halutaan?”, Koskela pohtii. ”Samaan aikaan politiikassa pitää tehdä valtavasti kompromisseja, myös suhteessa niihin omiin tavoitteisiin. Valta on myös sitä, mikä muotoutuu hegemoniseksi diskurssiksi yhteiskunnassa.” Tätä hegemonista diskurssia, siis vallitsevaa puhetta, määrittää Koskelan mukaan nyt vahva talouskuripuhe. ”Sen kyseenalaistaminen ja velasta puhuminen millään muulla kuin kokoomuksen talouskurin mantralla on hyvin vaikeaa. Tästä konkreettinen esimerkki olivat viime vaalit, joissa kokoomus loi velkadiskurssin, ja se oli heille voittava strategia.” Valtaan päästyään Petteri Orpon hallitus on jatkanut velan ottamista, eikä talouskuripuheen lupauksia ole siltä osin lunastettu. Vaikka velkaantumisen taittaminen ei oikeistohallitukselta olekaan onnistunut, monenlaista myllerrystä on nähty. ”He poistivat esimerkiksi suojaosat työttömyysturvasta ja asumislisästä – siis työnteon kannustimen.” Suojaosa tarkoittaa, että työtön voi tehdä jonkin verran töitä ilman, että palkkaa leikataan hänen tuistaan. Koskela tunnistaa yhdeksi ongelmaksi työelämästä ja taloudesta puhuttaessa sen, että Suomessa ei ole totuttu puhumaan yhteiskuntaluokista. Hän mainitsee pikaisesti Pierre Bourdieun ajatukset sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta, mutta palaa pian takaisin puheisiin hegemonisesta diskurssista. ”Olen miettinyt paljon sitä, miksi nykyään ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu aiempaa vähemmän nuoria. Yksi myös valtadiskursseihin liittyvä selitys on, että meillä on vallalla hyvin uusliberalistinen ajattelutapa yksilöstä. Oikeisto on onnistunut ohjaamaan yhteiskunnallista ajattelua siihen, että jokainen on oman onnensa seppä. Ja silloin ajatellaan, että ’sä pystyt pärjäämään itse’ ja ’sä pystyt neuvottelemaan työehdot itse’.” Tämä näkyy muun muassa paikalliseen sopimiseen liittyvässä keskustelussa. Koskela huomauttaa, että jos jokainen työntekijä oikeasti lähtisi neuvottelemaan omista työehdoistaan, olisi se myös valtavaa työnantajien resurssien hukkaamista. Samaan aikaan keskustelussa unohdetaan kollektiivisen solidaarisuuden merkitys. ”Jopa tämä hallitus ymmärtää, että solidaarisuudella on tässä merkitys. Muuten se ei olisi työelämän heikennyksissään ensimmäisenä toimenaan rajannut myötätuntolakkoja, joiden avulla teollisuuden duunarit voivat jeesata vaikka lähihoitajia omissa kamppailuissaan.” Työntekijöiden yhteistyön voi nähdä myös vastaparina sille, kuinka yritykset tapaavat olla pääoman yhteenliittymiä. Onko silloin edes mitään järkeä esittää yksittäistä työntekijää ja yritystä tasavertaisina neuvottelukumppaneina? Koskela sanoo, että hänellekin on todettu puheen työntekijöiden välisestä solidaarisuudesta kalskahtavan vanhahtavalta. Silti sitä ei kannata unohtaa. Perustulo haastaa saavutetut edut Yhtenä ratkaisuna pirstaloituvan ja epävarman työelämän työntekijöille luomaan turvattomuuteen myös vasemmistoliitto on esittänyt perustuloa. Perustuloon liittyy kuitenkin ongelmia, joista kaksi on erityisen ilmeisiä. Perustulo voi mahdollistaa alipalkkauksen ja toimia näin epäsuorana tukena yrityksille, jotka eivät maksa asianmukaista palkkaa. Samalla ammattiyhdistysliikkeen kilpailuvaltti, ansiosidonnainen työttömyysturva, ja perustulo eivät ole ihan vaivattomasti yhdistettävissä. ”Näinhän se on, ja tästä on käyty keskustelua. Itse kuitenkin näen, että perustulo aktivoisi ihmisiä ja mahdollistaa myös sellaisten asioiden tekemisen, jotka eivät muuten onnistuisi. Jos ajatus on, että yritykset rupeavat näin teettämään halpatyötä, niin sehän alleviivaa liittojen leveiden hartioiden merkitystä keskusteluissa, joissa puhutaan työehdoista ja siitä, millaiseksi työelämän käytännöt muodostuvat”, Minja Koskela sanoo. Teoreettinen pohdiskelu perustulosta saa kuitenkin väistyä, kun Koskela palaa hallituksen tekemisiin. ”Nythän me käydään ihan erityyppisiä poliittisia kamppailuja suhteessa työehtoihin. Hallituksen ajamien heikennysten mittakaava on massiivinen. Ensin rajoitettiin lakko-oikeutta, korotettiin lakkosakkoja, kohdistettiin ne yksittäisiin työntekijöihin ja vietiin myötätukilakkojen mahdollisuus pois. Ja sitten ruvettiin tuomaan yksi kerrallaan niitä asioita, joita niillä lakoilla protestoitaisiin: ensin ansio sidonnaisen heikennykset ja porrastaminen, suojaosien poistaminen, lapsikorotuksen poistaminen. Sitten on ’vientivetoinen palkkamalli’, mikä sitoo valtakunnansovittelijan kädet ja tulee lukitsemaan naisvaltaiset ja julkisen sektorin alat palkkakuoppaan.” Koskela näkee tässä suunnitellun marssijärjestyksen. Kun katsoo muutosten mittakaavaa ja sitä, kuinka heikosti niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu, herää kiusaus nähdä asioiden rikkominen tarkoituksellisena. Hallituksen toimien välittömät vaikutukset eivät ole taloudelle suotuisia, ja ne tehdään niin, ettei niitä pysty entiselleen korjaamaan. Ajatus järjestelmällisestä työntekijöiden aseman heikkenemisestä näkyy myös kansalaisten mietteissä. E2 Tutkimuksen joulukuussa julkaiseman Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla -tutkimusraportin mukaan yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonoon suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana, ja samoin yli puolet uskoo tämän huonontumisen jatkuvan. Lähes kolme neljäsosaa meistä näkee työelämän jakautuneen ”hyviin ja huonoihin töihin”. Työn ja ympäristön ristiriita Sen lisäksi, että vasemmistoliitto on profiloitunut työmarkkinoista ja työntekijöiden eduista kiinnostuneena puolueena, on se tehnyt myös kunnian himoisia avauksia ympäristöpolitiikassa. Punainen ja vihreä eivät kuitenkaan yhdisty toisiinsa ongelmitta. Tähän yhdistämiseen liittyy termi ”irtikytkentä”. Termillä viitataan tavoitteeseen erottaa talouskasvu kasvavista päästöistä ja ympäristötuhosta. Mitään realistista tai edes teoreettista mallia irtikytkennästä ei ole onnistuttu tuottamaan, mutta ajatus talous kasvun loppumisesta pelottaa. Talouden ja työmarkkinoiden toiminta on rakennettu fantasialle loputtomasta kasvusta. Pitkään iloisesti tupruttava savupiippu oli merkki siitä, että asiat ovat hyvin, mutta näin ei välttämättä enää ole. Miten kertoa vaikka Kemin sellunkeittäjille, että metsäteollisuuden ja ympäristön ristiriita ei kaikin osin ole korjattavissa? ”Haluaisin ainakin ajatella, että se ei ole korjaamaton. Se kuitenkin edellyttää sitä, että meillä on vihreitä investointeja Suomessa enenevissä määrin. Nyt meillä on hallitus, joka ei edes uskalla käyttää termiä vihreä siirtymä, vaan puhuu puhtaasta siirty mästä.” Siinä, missä monet poliitikot jarruttelevat teollisuuden vihertämistä, ollaan useissa yrityksissä valmiita painamaan kaasua. ”Olen uutena puheenjohtajana käynyt esimerkiksi Nokian renkailla ja Porin Kupariteollisuuspuistossa, ja molemmissa esiin nostettiin tarve teollisuuden vihreälle siirtymälle suomalaisten investointien ja työpaikkojen säilymisen näkökulmasta." Selvimmin ympäristön ja talouden ristiriita näkyy metsäteollisuuden ja maatalouden yhteydessä. Ne ovat eniten resursseja tarvitsevat alat ja vaikuttavat ympäristöön eniten. Koskela nimeääkin maankäyttösektorilla nähtävät muutokset eli hiilinielujen vahvistamisen ja maatalouden päästöjen vähentämisen ympäristökysymyksistä oleellisimmiksi. Oma pesä kunnossa? Usein poliitikoilta kysellään näkemyksiä työmarkkinoista ilman, että huomio kiinnittyy heidän omaan työympäristöönsä. Lokakuussa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Ville ”Terapeutti-Ville” Merinen astui julkisuuteen ja kuvasi eduskuntaa sairaimmaksi työyhteisöksi, jossa on ikinä ollut. Koskela tunnistaa Merisen kuvaamat ongelmat, mutta suhtautuu työympäristöönsä ymmärtävämmin. Konflikti kuuluu politiikkaan. Seuraavat vaalit ovat myös aina kulman takana, ja lähimmät työkaverit ovat samalla kovimpia kilpailijoita niissä. ”Se muistuttaa tilannetta myös tutkijana kaverien kanssa samoista rahoituksista kilpaillessa. Silloin meidän palkat olivat kyllä aika erilaisia. Kansanedustajan työhön liittyvä autonomia ja vapaus keventävät työtä mun mielestä tosi paljon. Ja se, että korvaus on erittäin kohtuullinen, tekee siitä aika paljon kevyempää kuin vaikka tutkijan työstä.” KAIKKI POLITIIKKA ON IDEOLOGISTA PUHETTA. MINULLE EI OLE MIKÄÄN ONGELMA, ETTÄ MINULLE SANOTAAN, ETTÄ ”OLET NIIN IDEOLOGINEN”.
• 12 • 9 / 2024 NÄIDEN PÄÄSTÖJEN JA KAIKKIEN MUIDEN YMPÄRISTÖSYIDEN TAKIA NIIDEN TURVEMETSIEN AVOHAKKUU ON MEIDÄN NÄKÖKULMASTAMME TÄYSIN VASTUUTONTA. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Hiilensidonnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein puunrunkoihin, vaikka maaperä voi olla merkittävämpi hiilivarasto. Näemmekö hiilinielua puilta? V UOSIKYMMENIEN ajan Suomen metsiä on hoidettu avohakkuilla. Vielä hiljattain metsälaki – joka asettaa vähimmäisvaatimuksia sille, miten metsänomistajan tulisi tehdä hakkuita ja metsän uudistamista – on jopa velvoittanut tähän metsänhoitotapaan. ”Vuoteen 2014 jatkuvapeitteinen metsänkasvatus oli Suomessa laitonta”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää toteaa. Ennen metsälain vuoden 2014 uudistusta jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vei joitain metsänomistajia jopa raastupaan. Jatkuvapeitteinen kasvatus tarkoittaa sitä, että metsää ei missään vaiheessa parturoida täysin kaljuksi kuten avohakkuussa. Samalla metsässä voi kasvaa eri ikäisiä puita. Uusien tutkimustulosten mukaan maaperästä vapautuu merkittäviä määriä hiilidioksidia erityisesti avohakkuun jälkeen. Uusille käytännöille on siis tarvetta. Mutta toisaalta Mäkipään mielestä avohakkuiden kieltäminen tyystin ei ole sekään järkevää. ”On paikkoja, joissa talousmetsän hoito on mahdollista vain avohakkuiden kautta. Metsänomistajalle voidaan myös maksaa toimista, jotka vahvistavat hiilensidontaa. Ne toimet voivat olla itsessäänkin omistajalle taloudellisesti kannattavia.” Mäkipää nostaa esimerkiksi Metsä Groupin, joka on maksanut metsänomistajille puukauppojen yhteydessä sertifiointiohjelmien ylittävistä bio­ diversiteettitoimista. ”Ylläri-pylläri, omistajat ovat olleet kiinnostuneita näistä”, toteaa hän. ”Hiilinielua voi vahvistaa ilman, että alueita poistetaan metsätalouden piiristä.” Hiilinielujen luonteesta Kerrataan hieman perusteita: ilmastokriisin edetessä ihmiskunnan pitää vähentää hiilidioksidin kaltaisten kasvihuonekaasujen puhaltamista ilmakehään, ja samalla pitäisi sitoa ilmakehästä mahdollisimman paljon sinne jo puhallettua hiilidioksidia. Luonnon tapa poistaa hiiltä ilmasta on fotosynteesi, jonka avulla metsätkin hiiltä sitovat. Eli auringonvalon energialla esimerkiksi puut muuttavat vettä ja hiilidioksidia hapeksi ja hiiltä sisältäväksi sokeriksi, jonka sitovat itseensä. Metsissä hiili ei sitoudu pelkästään puiden runkoihin vaan myös maaperään muun muassa puusta irtoavana karikkeena eli kuolleena puuaineksena. Suomessa maaperään sitoutuvaa hiiltä tutkitaan muun muassa EU:n rahoittamassa Soilguard-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää tapoja toteuttaa maaja metsätaloutta. Suomessa hanketta toteutetaan Luonnonvarakeskus Luken alaisuudessa tutkimusprofessori Raisa Mäkipään johdolla. ”Kun puhumme hiilensidonnasta, meidän pitää tarkastella koko ekosysteemiä. Ja kun puhumme ekosysteemistä, voimme puhua siitä, mihin hiili on siellä metsässä sitoutunut.” Hiili monessa paikassa Metsä on elinympäristö kaikelle siellä elävälle, virkistäytymispaikka monille – sekä osa Suomen kansallista identiteettiä. Metsä on myös paikka, josta saadaan monenlaisia resursseja. Resurssiajatteluun liittyy myös metsien tarkastelu hiilivarastona. ”Kun puhutaan hiilinieluista, puhutaan muutoksesta tuossa varastossa”, Mäkipää yksinkertaistaa. ”Ei oikeastaan tarvitse ymmärtää mitään muuta kuin että olemme kiinnostuneita hiilivaraston muutoksesta. Kyse ei ole mistään kauhean vaikeasta käsitteestä tai vaikeasti mitattavasta asiasta”, Mäkipää toteaa. Esimerkiksi se, miten pitkään metsän annetaan kasvaa, vaikuttaa siihen, kuinka hyvin metsä hiiltä sitoo. ”Puuston hiilivarastoa pitää tarkastella kiertoajan yli. Jos puut kaadetaan pieninä, niin metsän keskimääräinen hiilivarastokin on pienempi. Jos annetaan puiden kasvaa järeiksi, on keskimääräinen hiilivarasto suurempi”, Mäkipää toteaa. ”Jo vuosia hakkuumäärät Suomessa ovat olleet ylläpidettävää tasoa suuremmat ja puuston kokonaistilavuus on pienentynyt.” On siis syöty enemmän kuin on tienattu, mikä on olennaista myös talouden kannalta. Kun puun tuonti Venäjältä on samaan aikaan loppunut, tämä näkyy puun saatavuudessa ja hinnassa – eli saatavuus on ollut huonoa ja hinta korkealla. Samalla, kun metsien riittämättömyys teollisuuden tarpeisiin on käynyt ilmeiseksi, avasi esimerkiksi Metsä Group jättiläismäiset niin sanotut biotuotetehtaat Äänekoskelle vuonna 2017 ja Kemiin vuonna 2023. Käytännössä kyse on sellutehtaista, joiden yhteydessä sellua myös jatkojalostetaan. Yksistään Kemin tehdas prosessoi melko tarkasti kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain kaadettavista puista. Miten metsä kaadetaan? Mäkipää kertoo, että avohakkuun jälkeen maaperän hiilivarasto pienenee noin 20 vuoden ajan. ”Voi mennä 30–40 vuotta ennen kuin metsä saavuttaa sen varaston, mikä siellä oli ennen avohakkuuta. Jos otamme huo mioon avohakkuun jälkeen pienenevän maaperän hiilivaraston, se muuttaa johtopäätelmää siitä, minkä ikäisenä metsään sitoutuu eniten hiiltä tai siitä, missä vaiheessa hiilivaraston kasvu on nopeinta.” Luken yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa tekemät tutkimukset osoittavat, että jo melko pienten hakkuuaukioiden maaperästä vapautuu runsaasti hiiltä ilmakehään. Esimerkiksi turvemailla maaperästä vapautuvan hiilen määrään vaikuttaa keskeisesti se, millä korkeudella pohjavesi on. Puustoisilla soilla juuri puut säätelevät tätä vedenkorkeutta. Tavallisesti puihin sitoutuva hiili kompensoi kuivuvasta maaperästä vapautuvaa hiiltä, mutta avohakkuun jälkeen tämä sitominen puiden puuttuessa keskeytyy. Silloin hiilen sitoutumisen määrä on vuosien ajan merkittävästi alhaisempi kuin mitä vastaavasti maaperästä hiiltä vapautuu. Mikäli metsästä ei missään vaiheessa kaikkia puita kaadeta, ei hiilensidontakaan keskeydy. Turvemaat ovat erityisen olennaisia tarkastelukohteita, koska niihin on varastoitunut hiiltä tuhansien vuosien ajan. Mäkipään mukaan Suomessa turpeeseen onkin sitoutunut enemmän hiiltä kuin puustoon konsanaan. Luken viimeisimmät mittaustulokset ovat peräisin juuri soilta, joita on kuivatettu ja joille on istutettu talousmetsää. ”Niitä mittauksia on toistaiseksi tehty varsin pienellä määrällä soita, mutta mittaustulokset ovat hälyttäviä! Näiden päästöjen ja kaikkien muiden ympäristösyiden takia niiden turvemetsien avohakkuu on meidän näkökulmastamme täysin vastuutonta.” Aina nälkä Vaikka viime vuosina Suomen metsien kasvuvauhdin ylittäneet hakkuut ovat kääntäneet metsämme hiilinieluista päästölähteiksi, korotti maan hallitus syksyllä 2024 valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen tulouttamistavoitteita. ”Sitä kierrellään ja sanotaan, että eihän tavoitteet välttämättä tarkoita lisä hakkuita, koska tuloja voidaan saada muustakin. Tuulivoimasta vaikka. Puun hintakin on noussut, mutta kyllä tämä lisää paineita hakkuille, ja Suomen hiilinieluista on jäljellä suunnilleen se, mitä on tällä hetkellä Metsähallituksen mailla.” Samalla, kun tutkijat selvittävät erilaisten toimintamallien vaikutusta metsien hiilensidontaan, on Mäki pään mukaan kyse myös yksinkertaisesti siitä, kuinka paljon metsää hakataan. Erilaisilla hakkuutavoilla ja vaikkapa metsien lannoituksella saadaan metsien hiilinieluihin pieniä muutoksia aikaiseksi, mutta suuren linjan kuitenkin määrittää se, kuinka paljon puita metsistä haetaan. Entistä pääministeri Juha Sipilää lainaten: ”Näin emme voi jatkaa.”
• 9 / 2024 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a
• MAAILMAN KUVALEHTI 40-vuotisjuhliaan viettävä ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti taustoittaa, täydentää ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii verkkoalusta www.maailmankuvalehti.? . Lehti on aktiivinen myös somekanavissa ja tuottaa omaa klubia. Tilaa lehti: joulutarjous 39 euroa + tilaajalahjana seinäkalenteri https://maailmankuvalehti.? /tilaamaailman-kuvalehti/ KARJALAN HEIMO Karjalan Sivistysseuran julkaisema Karjalan Heimo on kuudesti vuodessa ilmestyvä, arvostettu aikakauslehti, joka käsittelee monipuolisesti karjalaisuuden eri ulottuvuuksia historiasta kieleen, kulttuuriin ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Kestoja vuositilaukset 40 €, KSS:n jäsenille 32 € / vuosi: Tilaukset ja jäsenyys: karjalansivistysseura.? A rk k it e h ti F in n is h A rc h it e c tu ra l R e v ie w V ä ri C o lo u r 2 2 4 Arkkitehti Finnish Architectural Review 4—2024 Väri Colour 4 ARK Arkkitehti kertoo, mitä tapahtuu kaupunkisuunnittelussa, kestävässä rakentamisessa ja rakennussuojelussa sekä esittelee parasta suomalaista nykyarkkitehtuuria. Tilaajien käytössä myös digiarkisto vuodesta 1940. Kestotilaus 117 € / vuosi, digilehti 49 € / vuosi. Tilaukset: tilaukset@ark.? LIIKUNTA & TIEDE Maailman ainoa suomenkielinen liikuntaalan tiedelehti. Tarkoitettu kaikille tiedonjanoisille. Tarjoamme luotettavaa tietoa liikunnan eri osa-alueilta, tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Herättelemme myös keskustelua liikunnasta ja urheilusta. Vuosikerta 55 €. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenlehti, jäsenmaksu 50 € / vuosi www.lts.? /liikunta-tiede/liikunta-tiedelehti.html 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a Onko huippuurheilun fokus hukassa? Sisun ja urheilun vahva liitto Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa teema: Huippu-urheilu TIEDONANTAJA Vaihdetaan rikkinäinen systeemi! Tiedonantaja toimii kanssasi työväen, syrjittyjen, rauhan ja ympäristön puolesta. Aina paikallisesta kansainväliseen! Lehti 11 kertaa vuodessa printtinä ja/tai diginä. Vuositilaus 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 numeroa 38 € / 33 €. Tilaukset: www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? 10/2024 8 € www.tiedonantaja.fi Opiskelijana Neuvostoliitossa 16-17 Maaginen ajattelu ei tuo rauhaa Ukrainaan 30-33 Räppiä omasta näkökulmasta MC Cepa kirjoittaa riimejä kantaaottavaan sävyyn ja muuttaa ihmisten suhtautumista vammaisuuteen. YLIOPISTO Yliopisto on tiedelehti kaikille. Se tarjoaa tiedeuutisia taustojen kera sekä tutkijoiden tulkintoja aiheista, jotka puhuttavat yhteiskunnassa. Tilaa Yliopisto, saat näkökulmia avaavan poiminnan Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan tutkimuksesta kotiisi. Älyn hyvää luettavaa! Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa, Kestotilaus: 45 € / 10 nroa, Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa. Tilaa: helsinki.? /tilaalehti KRISTOSOFI Kristoso? , totuuden etsijöille, jotka kysyvät elämän tarkoitusta. Lehti kertoo vuorisaarnan aseettomasta elämäntavasta, mestariviisaudesta ja ihmisyyden kasvusta jälleensyntymisen ja karman alaisessa maailmassa. Julk. Kristoso? nen Kirjallisuusseura r.y. 8 numeroa vuodessa 25 €, UUSILLE TILAAJILLE ja lahjalehdet 15 €. Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. TIEDE & EDISTYS Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. Kestotilaus (4 numeroa vuodessa) 35 €, opiskelijatilaus 25 €. Tilaa tai lue avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.f/ T I E D E & E D I S T Y S 3 | 2 2 4 J O N I J A A K O L A , T I M O K A I TA R O , M A R I A K O J O N E N , A L E K S I L O H TA J A , M I K K O A . N I E M E L Ä , J E N N I M A R J O K O R P I , A L E K S I R E N N E S , R A I J A S I R O N E N Työstäkieltäytyminen teknologisoituneessa hoivatyössä Walter Benjamin: Destruktiivinen luonne Marxia kissoille Sigurd Frosteruksen esseet Powerful knowledge -käsite Suomessa IRTONUMERO 8 EUROA M O N I T I E T E I N E N A I K A K A U S L E H T I 49. VUOSIKERTA 2 v u o t i s j u h l a n u m e r o Totella vai ajatella itse: olemmeko sivistyneitä? / Siinäpä Se: Kirjoittamisen voimasta – Psykoanalyyttista kirjoittamista 20 vuotta / Ilmastokriisi – Idealisaation sureminen ja korjatut ideaalit / Muutamia luonnetyyppejä psykoanalyysissa / Uhka luonnolle, uhka ihmiselle: Nuoruusiän psyykkinen kehitys antroposeenin aikakaudella / Röyhkeä, rakas, urhea – Erään koiran opetuksia etiikasta / Vihdoinkin oikea tulkinta kuolemanvietistä / Kuvat ja tajunta romantiikan kirjallisuudessa – eläviksi muuntautuvat patsaat tienä mielen syövereihin / Kammottava kauhuelokuvissa – hirviöfeminiini / Dramaturgian tuntu ja Anton Ehrenzweigin teoria taiteellisen työskentelyn prosessista / Dissosioituja minätiloja etsimässä: Relationaalisen psykoanalyysin käsitys mielen rakentumisesta ja terapeuttisesta toiminnasta / Psykodynaamisen intensiivisen lyhytpsykoterapian ja psykoanalyysin suhteesta – Robert J. Neborskyn haastattelu / Kun kieli ei rakenna siltaa vaan muurin – Representoitumattoman välittymisestä ja ymmärtämisestä psykoanalyyttisessä hoidossa / Tietoisuus, kieli ja psykoterapian ihme / Pentti Ikonen 1924–2024 / Valta ja ihmisen tuhoavuus / ”Kuinka tulla analyytikoksi, kuinka tulla kollegaksi?” / Oodi elävyydelle vaikeissakin paikoissa / Kadonneen klassikon metsästys / Onko autenttisuus mahdollista? – havaintoja sohvasta ja sohvan takaa PS YK OA NA LY YT TI NE N PS YK OT ER AP IA 20 24 20 . vu os ik er ta Te em a: Ai ka mm e et ii ka st a ja mo ra al is ta P S Y K O A N A L Y Y T T I N E N P S Y K O T E R A P I A P S Y K O T E R A P I A teema: välittäminen ja poikkeustapaukset – aikamme etiikasta ja moraalista psykoanalyyttinen aikakauslehti nro 20 / 2024 HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ VOIMA Voima on ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilaamalla se kotiin. Varmistat samalla, että numeroita ei jää väliin. 9 numeroa vuodessa 39 €. Tilaa lehti: kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai soita 044 238 5109 KULTTUURIVIHKOT Perinteikäs vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 49 € / vuosi, määräaikainen 56 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero. www.kulttuurivihkot.? , tilaus@kulttuurivihkot.? SUOMEN LUONTO Opi tuntemaan suomalainen luonto ja tue Luonnonsuojeluliittoa sen suojelussa! Joulutarjous: lehti + digi vuodeksi 2025 63,50 € suomenluonto.? /joulu Eläinten ystävä ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema aikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lehden jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lue lehteä ilmaiseksi: www.elaintenystava.? PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Psykoanalyyttinen aikakauslehti, joka on tuonut psykoanalyyttisen näkökulman ajan ilmiöihin jo 20 vuoden ajan! Kirjoituksia psykoterapiasta, taiteesta, aikamme yhteiskunnasta. Hinta 25 €. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 37 €, Lahjatilaukset määräaikaisena 42 €, Tilaukset: elonkeha.com Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä ja tiedettä! Laatulehtikilpailun voittaja 2024 on Historiallinen Aikakausikirja Vuoden laatudigiksi valittiin Kirjailija. Kunniamaininnan saivat Liikunta & Tiede, NO NIIN, Psykoterapia ja Tsilari. Kunniamaininta 2024 LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 euroa! toimisto@birdlife.? HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Vuoden laatulehti 2024 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
• MAAILMAN KUVALEHTI 40-vuotisjuhliaan viettävä ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti taustoittaa, täydentää ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii verkkoalusta www.maailmankuvalehti.? . Lehti on aktiivinen myös somekanavissa ja tuottaa omaa klubia. Tilaa lehti: joulutarjous 39 euroa + tilaajalahjana seinäkalenteri https://maailmankuvalehti.? /tilaamaailman-kuvalehti/ KARJALAN HEIMO Karjalan Sivistysseuran julkaisema Karjalan Heimo on kuudesti vuodessa ilmestyvä, arvostettu aikakauslehti, joka käsittelee monipuolisesti karjalaisuuden eri ulottuvuuksia historiasta kieleen, kulttuuriin ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Kestoja vuositilaukset 40 €, KSS:n jäsenille 32 € / vuosi: Tilaukset ja jäsenyys: karjalansivistysseura.? A rk k it e h ti F in n is h A rc h it e c tu ra l R e v ie w V ä ri C o lo u r 2 2 4 Arkkitehti Finnish Architectural Review 4—2024 Väri Colour 4 ARK Arkkitehti kertoo, mitä tapahtuu kaupunkisuunnittelussa, kestävässä rakentamisessa ja rakennussuojelussa sekä esittelee parasta suomalaista nykyarkkitehtuuria. Tilaajien käytössä myös digiarkisto vuodesta 1940. Kestotilaus 117 € / vuosi, digilehti 49 € / vuosi. Tilaukset: tilaukset@ark.? LIIKUNTA & TIEDE Maailman ainoa suomenkielinen liikuntaalan tiedelehti. Tarkoitettu kaikille tiedonjanoisille. Tarjoamme luotettavaa tietoa liikunnan eri osa-alueilta, tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Herättelemme myös keskustelua liikunnasta ja urheilusta. Vuosikerta 55 €. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenlehti, jäsenmaksu 50 € / vuosi www.lts.? /liikunta-tiede/liikunta-tiedelehti.html 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a Onko huippuurheilun fokus hukassa? Sisun ja urheilun vahva liitto Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa teema: Huippu-urheilu TIEDONANTAJA Vaihdetaan rikkinäinen systeemi! Tiedonantaja toimii kanssasi työväen, syrjittyjen, rauhan ja ympäristön puolesta. Aina paikallisesta kansainväliseen! Lehti 11 kertaa vuodessa printtinä ja/tai diginä. Vuositilaus 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 numeroa 38 € / 33 €. Tilaukset: www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? 10/2024 8 € www.tiedonantaja.fi Opiskelijana Neuvostoliitossa 16-17 Maaginen ajattelu ei tuo rauhaa Ukrainaan 30-33 Räppiä omasta näkökulmasta MC Cepa kirjoittaa riimejä kantaaottavaan sävyyn ja muuttaa ihmisten suhtautumista vammaisuuteen. YLIOPISTO Yliopisto on tiedelehti kaikille. Se tarjoaa tiedeuutisia taustojen kera sekä tutkijoiden tulkintoja aiheista, jotka puhuttavat yhteiskunnassa. Tilaa Yliopisto, saat näkökulmia avaavan poiminnan Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan tutkimuksesta kotiisi. Älyn hyvää luettavaa! Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa, Kestotilaus: 45 € / 10 nroa, Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa. Tilaa: helsinki.? /tilaalehti KRISTOSOFI Kristoso? , totuuden etsijöille, jotka kysyvät elämän tarkoitusta. Lehti kertoo vuorisaarnan aseettomasta elämäntavasta, mestariviisaudesta ja ihmisyyden kasvusta jälleensyntymisen ja karman alaisessa maailmassa. Julk. Kristoso? nen Kirjallisuusseura r.y. 8 numeroa vuodessa 25 €, UUSILLE TILAAJILLE ja lahjalehdet 15 €. Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. TIEDE & EDISTYS Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. Kestotilaus (4 numeroa vuodessa) 35 €, opiskelijatilaus 25 €. Tilaa tai lue avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.f/ T I E D E & E D I S T Y S 3 | 2 2 4 J O N I J A A K O L A , T I M O K A I TA R O , M A R I A K O J O N E N , A L E K S I L O H TA J A , M I K K O A . N I E M E L Ä , J E N N I M A R J O K O R P I , A L E K S I R E N N E S , R A I J A S I R O N E N Työstäkieltäytyminen teknologisoituneessa hoivatyössä Walter Benjamin: Destruktiivinen luonne Marxia kissoille Sigurd Frosteruksen esseet Powerful knowledge -käsite Suomessa IRTONUMERO 8 EUROA M O N I T I E T E I N E N A I K A K A U S L E H T I 49. VUOSIKERTA 2 v u o t i s j u h l a n u m e r o Totella vai ajatella itse: olemmeko sivistyneitä? / Siinäpä Se: Kirjoittamisen voimasta – Psykoanalyyttista kirjoittamista 20 vuotta / Ilmastokriisi – Idealisaation sureminen ja korjatut ideaalit / Muutamia luonnetyyppejä psykoanalyysissa / Uhka luonnolle, uhka ihmiselle: Nuoruusiän psyykkinen kehitys antroposeenin aikakaudella / Röyhkeä, rakas, urhea – Erään koiran opetuksia etiikasta / Vihdoinkin oikea tulkinta kuolemanvietistä / Kuvat ja tajunta romantiikan kirjallisuudessa – eläviksi muuntautuvat patsaat tienä mielen syövereihin / Kammottava kauhuelokuvissa – hirviöfeminiini / Dramaturgian tuntu ja Anton Ehrenzweigin teoria taiteellisen työskentelyn prosessista / Dissosioituja minätiloja etsimässä: Relationaalisen psykoanalyysin käsitys mielen rakentumisesta ja terapeuttisesta toiminnasta / Psykodynaamisen intensiivisen lyhytpsykoterapian ja psykoanalyysin suhteesta – Robert J. Neborskyn haastattelu / Kun kieli ei rakenna siltaa vaan muurin – Representoitumattoman välittymisestä ja ymmärtämisestä psykoanalyyttisessä hoidossa / Tietoisuus, kieli ja psykoterapian ihme / Pentti Ikonen 1924–2024 / Valta ja ihmisen tuhoavuus / ”Kuinka tulla analyytikoksi, kuinka tulla kollegaksi?” / Oodi elävyydelle vaikeissakin paikoissa / Kadonneen klassikon metsästys / Onko autenttisuus mahdollista? – havaintoja sohvasta ja sohvan takaa PS YK OA NA LY YT TI NE N PS YK OT ER AP IA 20 24 20 . vu os ik er ta Te em a: Ai ka mm e et ii ka st a ja mo ra al is ta P S Y K O A N A L Y Y T T I N E N P S Y K O T E R A P I A P S Y K O T E R A P I A teema: välittäminen ja poikkeustapaukset – aikamme etiikasta ja moraalista psykoanalyyttinen aikakauslehti nro 20 / 2024 HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ VOIMA Voima on ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilaamalla se kotiin. Varmistat samalla, että numeroita ei jää väliin. 9 numeroa vuodessa 39 €. Tilaa lehti: kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai soita 044 238 5109 KULTTUURIVIHKOT Perinteikäs vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 49 € / vuosi, määräaikainen 56 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero. www.kulttuurivihkot.? , tilaus@kulttuurivihkot.? SUOMEN LUONTO Opi tuntemaan suomalainen luonto ja tue Luonnonsuojeluliittoa sen suojelussa! Joulutarjous: lehti + digi vuodeksi 2025 63,50 € suomenluonto.? /joulu Eläinten ystävä ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema aikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lehden jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lue lehteä ilmaiseksi: www.elaintenystava.? PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Psykoanalyyttinen aikakauslehti, joka on tuonut psykoanalyyttisen näkökulman ajan ilmiöihin jo 20 vuoden ajan! Kirjoituksia psykoterapiasta, taiteesta, aikamme yhteiskunnasta. Hinta 25 €. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 37 €, Lahjatilaukset määräaikaisena 42 €, Tilaukset: elonkeha.com Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä ja tiedettä! Laatulehtikilpailun voittaja 2024 on Historiallinen Aikakausikirja Vuoden laatudigiksi valittiin Kirjailija. Kunniamaininnan saivat Liikunta & Tiede, NO NIIN, Psykoterapia ja Tsilari. Kunniamaininta 2024 LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 euroa! toimisto@birdlife.? HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Vuoden laatulehti 2024 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
• 16 • 9 / 2024
• 9 / 2024 • 17 Työelämä remontin tarpeessa TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT NAUSKA Suomessa työelämää vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten työvoimapula ja työperäisen maahanmuuton kipeä tarve, työuupumus ja työttömien toimeentulo-ongelmat, sanoo tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. S UOMEN TALOUSTILANNE on ajautunut surkeaan jamaan. Maamme talouskasvu on Euroopan unionin heikoimpia, konkurssien määrä on 2000-luvun ennätystasolla ja työttömyysluvut korkeampia kuin koronakriisin aikana. Petteri Orpon (kok.) hallitus patistelee ihmisiä töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa, vaikka avoimia työpaikkoja ei riitä kaikille. Samalla sosiaalija terveysalan työntekijöistä ja erityisosaajista on pulaa, ja työtä tekevät uupuvat kasvavan kuormituksen alla. Työelämää, köyhyyttä ja eriarvoisuutta pitkään tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja tietokirjailija Heikki Hiilamo tunnistaa suomalaisessa työelämässä kiireellisiä korjaustarpeita. ”Olennaisin kysymys on, pääsevätkö työikäiset mukaan työelämään ja millaisilla ehdoilla”, hän sanoo. ”Tarvitsemme myös lisää maahanmuuttoa paikkaamaan kestävyysvajetta.” Työelämäkeskustelua ovat perinteisesti hallinneet taloudelliset näkökannat ja argumentit. Hiilamo kaipaisi keskusteluun vahvempaa ympäristönäkökulmaa. Painopistettä tulisi siirtää työelämän kestävyyssiirtymään ja talouden ekologisiin reunaehtoihin. Kestävyyssiirtymällä tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen ympäristöystävällisemmiksi luopumalla esimerkiksi fossilisista polttoaineista ja luonnonvaroej kestämättömästä käytöstä. ”Kestävyyssiirtymä on ratkaisematon ongelma”, Hiilamo sanoo. ”Puhumme paljon ekologisesta kuluttamisesta, mutta suurin ekologinen jalanjälki syntyy töistä, joita ihmiset tekevät. Meidän tulisi supistaa niitä taloudellisen toiminnan sektoreja, jotka kuormittavat ympäristöä, ja kasvattaa niitä sektoreita, jotka ovat ympäristöystävällisiä.” Väki vähenee, kuka tekee työt? Ikääntyvän Suomen tulevaisuusnäkymiä varjostaa kestävyysvaje eli julkisen talouden kestokyvyn riittämättömyys. Väestön ikääntyessä julkiset menot kasvavat ja työvoiman suhteellinen osuus supistuu. Ellei töille löydy tekijöitä, kestävyysvajetta joudutaan paikkaamaan ottamalla lisää velkaa tai supistamalla taloutta. Kestävyysvaje on synnyttänyt niukkuuspuhetta, jolla on perusteltu hyvinvointivaltioon tehtyjä leikkauksia ja yksilöiltä vaadittuja uhrauksia. Hiilamo tunnistaa niukkuuspuheessa moralistisia sävyjä ja toteaa, että työnantajat ovat hyödyntäneet sitä perustellessaan työehtojen heikennyksiä. Kestävyysvaje itsessään on kuitenkin todellinen ongelma. ”Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat vaikeasti ennakoitavia, mutta väestörakenteeseen liittyvät seikat ovat varsin selkeitä. Julkinen taloutemme on ollut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen alijäämäinen, minkä taustalla on osittain juuri väestön ikääntyminen. Kestävyysvajeesta tulisi kuitenkin kyetä keskustelemaan pragmaattisesti eikä moralistisesti.” Suomessa on pulaa etenkin korkeakoulutetuista maahanmuuttajista. Hiilamo pitää selvänä, ettei työvoimapulaa voida ratkaista ilman maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla monet palveluja hoivatöiden tekijät ovat jo nyt maahanmuuttajataustaisia. ”Näillä aloilla on runsaasti matalasti palkattuja ja matalan tuottavuuden töitä, joita ei voida korvata helpos
• 18 • 9 / 2024 Yksi keino olisi parantaa sosiaaliturvajärjestelmää, jotta maahan muuttavat työntekijät eivät putoaisi tyhjän päälle, jos jäävät työttömiksi. Hallituksen politiikka vie kehitystä eri suuntaan. Hiilamo kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on käytännössä vain yksi puolue, joka haluaa rajoittaa maahanmuuttoa ja jonka vaikutusta muut puolueet pyrkivät pehmentämään. ”Voi olla, että joudumme muuttamaan kokonaan maahanmuuttopolitiikkamme suuntaa. Emme yksinkertaisesti kykene rahoittamaan hyvinvointivaltiota, ellei meillä ole riittävästi työntekijöitä ja veronmaksajia.” Maahanmuuttokritiikin lähteillä Äärioikeistolaisessa maahanmuuttovastaisuudessa maahanmuuttajat – ja erityisesti turvanpaikanhakijat – esitetään taloudellisena taakkana, vaikka juuri taloudelliset argumentit puoltavat varsin yksiselitteisesti maahan muuton lisäämistä. ”Monet kansallismielisen oikeistopopulismin kannattajat kokevat, ettei talouden kehitys ole palkinnut heitä”, Hiilamo sanoo. ”Osa tyytymättömistä on löytänyt helpon syntipukin maahanmuuttajista.” Etenkin oikeistopopulismin ydinkannattajiin kuuluvat keski-ikäiset ja iäkkäät valkoiset miehet ovat kokeneet joutuneensa taloudellisessa rakennemuutoksessa altavastaajiksi. Maahanmuuton vastustajia ei tunnu hetkauttavan, että monet maahanmuuttajat tulevat heitä vaikeammista ja niukemmista olosuhteista. Hiilamon arvion mukaan tyytymättömyyden taustalla on rakennemuutos, joka on siirtänyt talouden painopisteen teollisuudesta palvelualoihin. ”Työt, joissa käytetään koneita ja laitteita, ovat vähentyneet, ja työt, joissa tarvitaan sosiaalisia taitoja, ovat lisääntyneet. Muutos on selvä, mutta on eri asia, kuinka ongelma kehystetään poliittisesti ja retorisesti.” Rikkinäinen työttömyysturva Heikki Hiilamo on päätynyt sosiaaliturvaa koskevien tutkimustensa pohjalta käsitykseen, että työttömyysturvajärjestelmämme on ajautunut kriisiin. Hän tunnistaa kriisin taustalta useita syitä. ti automatisaatiolla”, Hiilamo sanoo. ”Tulevaisuuden työt ovat yhä useammin palvelualan töitä”. Ympäristönäkökulmasta tämä on hyväkin asia, sillä palvelualalla on paljon vihreitä työpaikkoja. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan maahanmuuttajien määrä pysyy nykyisellään. Tämä lykkää huoltosuhteen heikentymistä, muttei estä sitä kokonaan. ”Tarvittavien maahanmuuttajien määrä on todella suuri”, Hiilamo sanoo. ”Sen saavuttaminen voi osoittautua vaikeaksi, sillä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan monissa muissakin maissa, ei ainoastaan Euroopassa vaan myös esimerkiksi Kiinassa, jonka väestö on ikääntymässä.” Edessämme saattaakin pian olla tilanne, jossa emme kykene houkuttelemaan maahamme riittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Hiilamo toteaa, että meidän tulisi siksi pyrkiä tekemään maastamme houkuttelevampi. HIILAMO TUNNISTAA NIUKKUUSPUHEESSA MORALISTISIA SÄVYJÄ
• 9 / 2024 • 19 Heikki Hiilamo • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja kirjailija • Tutkinut muun muassa köyhyyttä, perheitä ja tupakkayhtiöiden toimintaa • Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016 • Oli perustamassa Voima-lehteä ja osakas lehteä julkaisevassa yhtiössä vuoteen 2019, jolloin myi omistuksensa lähiomaiselleen. ”Hallituksen päätökset, kuten työttömyyspäivärahan lapsikorotusten poistaminen ja ansiopäivärahan porrastus, ovat alentaneet ansioturvan korvaustasoa.” Ansioturvalla tarkoitetaan esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jolla taataan työttömyyden ajaksi tulot suhteessa aiempaan tulotasoon. ”Työttömyysvakuutusjärjestelmän perusajatuksena on, että jos ihminen jää työttömäksi, hän ei menetä toimeentuloaan ja kykenee edelleen maksamaan esimerkiksi asuntolainaansa.” Kun ansioturvaa leikataan, sen luonne vakuutuksena heikentyy. ”Ero ansioturvan ja työttömyysturvan välillä ei ole pienituloisten kohdalla enää kovinkaan suuri.” Hiilamo ehdottaa työttömyysturvan rahoitusmallin miettimistä uusiksi puhtaalta pöydältä. Hän itse kannattaa yleisen työttömyysvakuutusjärjestelmän rakentamista. ”Nykytilanteessa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palkoista peritään työttömyysvakuutusmaksuja, vaikka he eivät välttämättä saa rahoilleen koskaan vastineeksi ansioturvaa. Järjestelmä sälyttää taakan niiden kannettavaksi, jotka ovat jo valmiiksi marginalisoituja.” Oman ongelmansa muodostaa Hiilamon mukaan myös se, että suuri osa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta tulee valtiolta. Näin hallitus voi käyttää työttömyysturvan heikennyksiä keppinä, jolla tökkiä työttömiä töihin. ”Kun työllisyystilanne on ollut heikko, turvaa on heikennetty, vaikka itse asiassa juuri silloin sitä pitäisi vahvistaa.” Oikeistopuolueet ovatkin perustelleet sosiaaliturvan leikkauksia niiden työllistävällä vaikutuksella, ja moralistisessa työelämäkeskustelussa ovat toistuneet vapaamatkustamisen, loisimisen ja sohvan pohjalla makaamisen kielikuvat. Koska työttömiä työnhakijoita on moninkertaisesti avoimiin työpaikkoihin verrattuna, keppi ei kuitenkaan aina auta työttömiä saamaan töitä. Työja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa yhteensä 285 152 ja avoimia työpaikkoja koko kuukauden aikana 51 313. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viime vuodesta lähes 30 000:lla ja avoimien työpaikkojen määrä on puolittunut. ”Hallituksen esittämät arviot sosiaaliturvaleikkausten työllisyysvaikutuksista ovat täysin ylimitoitettuja”, Hiilamo sanoo. ”Taloudellisilla kannustimilla on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen mutta ei siinä määrin kuin hallitus väittää.” Kahden ekonomistin, Otto Kyyrösen ja Ralf Sundin, kirjoittaman Kalevi Sorsa -säätiön marraskuussa julkaiseman Paras arvaus? -raportin mukaan myös valtiovarainministeriön esittämiin työllisyystoimien vaikutusarvioihin liittyy useita ongelmia. Ministeriön arviot perustuvat raportin mukaan vanhentuneisiin tutkimuksiin, eikä Suomessa ole tällä hetkellä sellaisia tutkimuksia, joiden pohjalta työllisyystoimista voisi tehdä tarkkoja vaikutusarvioita. Työllistymiseen näyttäisivät vaikuttavat enemmän taloudelliset suhdanteet kuin leikkaukset. Millainen olisi Hiilamon mielestä paras työttömyysturvajärjestelmä? ”Optimaalinen työttömyysturva olisi sellainen, että hyvän työllisyystilanteen vallitessa turva olisi matalampi ja huonon työllisyystilanteen vallitessa korkeampi. Työttömyysturvan kesto ja taso voisivat olla sidottuja alueelliseen työllisyystilanteeseen. Huonon työtilanteen vallitessa työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille, eikä turvan madaltaminen tällöin edistä työllisyyttä.” Toimimalla vastoin tätä sosiaalipoliittisen tutkimuksen hyväksi katsomaa toimintatapaa ja toteuttamalla leikkauksia hallitus on lisännyt työttömien toimeentulo-ongelmia, lapsiköyhyyttä ja monia muita sosiaalisia ongelmia. Valinta on ollut tietoinen, sillä leikkausten seuraukset ovat luettavissa hallituksen päätösten vaikutusarvioista. ”Hallitus päätti alun perin tehdä leikkauksia veronkorotusten sijaan. Ja kun veroja lopulta korotettiin, korotukset toteutettiin siten, että ne koettelevat hyvätuloisten sijaan pienija keskituloisia. Hallituksen politiikka on tuloeroja kasvattavaa politiikkaa.” Toimeentulon väliinputoajat Sosiaaliturvan tason ja työttömyysturvan rakenteellisten ongelmien lisäksi Hiilamoa huolestuttavat sosiaaliturvan väliinputoajat. Hän peräänkuuluttaa lisää keskustelua etenkin yksinyrittäjien sosiaaliturvasta, jota pitäisi parantaa. Heidän asemaansa ajavat vain harvat, sillä Suomessa vallitsee korporatistinen työmarkkinajärjestelmä, jossa valta on keskittynyt elinkeinoelämän etujärjestö EK:lle ja palkansaajajärjestöille. ”Yksinyrittäjät ovat varsin heterogeeninen joukko. Heihin kuuluu paljon ihmisiä, joiden ääni ei pääse työmarkkinakeskustelussa juurikaan esiin. Monet yksinyrittäjistä ovat pakotetussa yrittäjäasemassa ja ilman kunnollista sosiaaliturvaa.” Alustatalouden myötä yrittäjyyden ja palkkatyön välissä oleva taloudellinen toiminta tuottaa uudenlaisia ongelmia, jotka kytkeytyvät myös maahanmuuttajien integroitumiseen ja kykyymme ottaa tasaisesti vastaan lisää maahanmuuttajia, Hiilamo sanoo. Tällaisessa tilanteessa työtä tekevillä ei ole työsuhdetta työtä tarjoavaan yritykseen, vaan he toimivat sen ”kumppanina” muodollisessa yrittäjäasemassa. Alustatalouden etuna on joustavuus mutta haittoina työnantajan velvollisuuksien ja kustannusten sälyttyminen työntekijän harteille sekä yrittäjäasemaan liittyvä työttömyysturvan heikentyminen. Alustatyön yleistymisestä huolimatta julkiseen keskusteluun nousevat silti useimmiten muut työelämän ongelmat. ”Työelämää säätelevistä laeista ja ehdoista keskustellaan edelleen keskivertopalkansaajan näkökulmasta”, Hiilamo sanoo. Samalla alustatalouden ongelmat ovat kansainvälisiä eivätkä koske vain Suomea. Prekaariin työvoimaan kuuluu myös osatai määräaikaisia töitä tekeviä työläisiä, freelancereita, apurahatutkijoita ja -taiteilijoita sekä vastaavassa asemassa olevia ihmisiä, jotka hekin ovat sosiaaliturvan väliinputoajia. Kulttuurityöläisten asemaa ovat kurjistaneet entisestään hallituksen taiteeseen ja kulttuurin tekemät 60 miljoonan euron leikkaukset sekä työttömyysturvan suojaosan poisto. Hiilamo ehdottaa prekaarin työvoiman aseman parantamiseksi osallistumistulon käyttöönottoa. ”Irlannissa aloitettiin vuonna 2022 taiteilijoille tarkoitettu Basic Income for the Arts -perustulokokeilu, jota voisi pikemminkin kutsua osallistumistuloksi”, hän kertoo. ”Osallistumistulon piiriin kuuluva ihminen saa perustoimeentulon sekä sen lisäksi tuloja vastineeksi itseään tai yhteiskuntaa hyödyttävästä toiminnasta. Taiteilijoiden ja tutkijoiden asemaa voisi parantaa myös varmistamalla heidän pääsynsä palkansaajien sosiaalivakuutusjärjestelmiin eli ansioturvaan, työttömyysturvaan, työterveyshuoltoon ja sairaanhoitopalveluihin.” Perustuloon Hiilamo suhtautuu tätä nykyä ristiriitaisesti. Hän on tutkinut perustuloa, osallistunut perustulokokeilujen suunnitteluun niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja kirjoittanut aiheesta vuonna 2022 kirjan Participation Income. Lyhyellä aikavälillä Hiilamo kannattaa perustulon sijaan aktiivisuutta tukevaa osallistumistuloa. Työn tulevaisuus Hiilamo ei kaihda utopistisiakaan pohdintoja työelämän tulevaisuudesta. ”Ihmisten ei ole välttämättä pakko käyttää tulevaisuudessa yhtä paljon aikaa työntekoon kuin nykyään. Työnteko tuo yksilölle rahaa ja lisää kulutusta, ja molemmat kuormittavat ympäristöä. Yhteiskunta voisi kompensoida ekologisemman elämäntavan valinneiden ihmisten päätöstä tehdä vähemmän töitä ja tyytyä pienempiin palkkatuloihin jonkinlaisella perustai osallistumistulolla.” Pohjoismaat kärsivät samoista taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä ongelmista kuin muutkin korkean tulotason maat, Hiilamo sanoo. ”Vaikeinta meille on kuitenkin ollut ekologisten näkökohtien ottaminen mukaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiimme, vaikka tiedostamme hyvin, että meille käy huonosti, ellemme huolehti ekologisesta kestävyydestä.” Muutosta kaivattaisiin rakenteiden lisäksi myös ihanteisiin. Kulttuurimme arvostaa rikastumista, vaikka suurituloisuus on ekologiselta kannalta yksinomaan haitallista. ”Mitä suuremmat ovat ihmisen tulot, sitä suurempi on hänen ekologinen jalanjälkensä”, Hiilamo toteaa. ”Meidän tulisi visioida tulevaisuutta, jossa tulot ovat jakautuneet tasaisemmin ja kulutus on ekologisempaa.” Suomi on sijoittunut maailmanlaajuisissa onnellisuusraporteissa kärki sijoille jo seitsemänä vuonna peräkkäin, vaikka taloudessa samaa ajanjaksoa on leimannut kurjistuminen. ”Ristiriidan merkitystä ei pidä väheksyä”, Hiilamo sanoo. ”Elämäntyytyväisyydessä on kyse muustakin kuin valtiontalouden tasapainosta, bruttokansantuotteen noususta tai kuluttajien talousnäkymistä. Raha on tärkeää erityisesti silloin, kun sitä on vähän, mutta muussa tapauksessa ihmissuhteet, terveys ja vastaavat seikat ovat onnellisuuden kannalta tärkeämpiä.” Pohjoismaissa työtä on perinteisesti arvostettu, ja ”vapaamatkustajia” on karsastettu. Arvoasetelma selittyy Hiilamon mukaan osittain historiallisilla tekijöillä. ”Olemme tarvinneet kaikkien työpanosta selviytyäksemme niukoissa olosuhteissa. Kääntöpuolena on, että työstä on tullut monille liiankin tärkeää. Lähestyessäni omaa eläkeikääni olen miettinyt itsekin, että olen saattanut ajoittain korostaa liikaa työn merkitystä.” Suurten ikäluokkien eläköityminen ja väestön ikääntyminen tarkoittavat sitä, että yhteiskunnassa on tulevaisuudessa entistä enemmän ikääntyneitä ihmisiä, jotka tekevät muita asioita kuin töitä. Tämä tulee Hiilamon arvion mukaan vauhdittamaan muutosta suhtautumisessa työhön. ”Voi olla, että tulevaisuudessa työn tekemistä ei pidetä arjessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa enää niin tärkeänä kuin nykyään.” MUUTOSTA KAIVATTAISIIN RAKENTEIDEN LISÄKSI MYÖS IHANTEISIIN.
• 20 • 9 / 2024 Matalat palkat ja epäselvät vastuut Irtisanomisuhan alla olevat ryhmäliikunnanohjaajat kertovat, millaista on työskennellä alalla, jolle ei ole ammattiliittojen työehtosopimusta, ja jota verottajakin saattaa pitää harrastuksena. ”T YÖNANTA JA arvioi, että kaikki nykyiset ryhmäliikuntaohjaajien työsopimukset irtisanotaan. Ryhmäliikuntapalvelut tuotettaisiin jatkossa pääasiassa yhteistyössä yrittäjäkumppaneiden kanssa”, mainittiin lyhyesti suuren kuntosaliketjun henkilökohtaisten kuntovalmentajien eli personal trainerien irtisanomisia käsittelevän sähköpostin lopussa. Kuntovalmentajien irtisanomisten taloudelliset perusteet oli selvitetty viestissä, ryhmäliikunnanohjaajien tilannetta ei perusteltu. Työntekijät saivat sähköpostin marraskuisena perjantaina puoli viiden aikaan, sopivasti viikonlopun alla, noin kolme kuukautta ennen ensi vuoden helmikuulle suunniteltuja irtisanomisia. Viisi vuotta alalla työskennellyt Livia, joka esiintyy tässä jutussa nimimerkillä, alkoi selvittää asiaa. Yritys ei perustellut irtisanomisuhkaa taloudellisilla syillä, jotka olisi helppo todistaa numeroin todenperäisiksi tai perättömiksi ja sen myötä irtisanomiset laillisiksi tai laittomiksi. Liian monien puhelujen jälkeen yritys vetosi laadullisesti määriteltävään ja siten vaikeammin todennettavaan palvelulupaukseen, ja väitti sen toteutumisessa olevan ongelmia. Asiakkaat haluavat enemmän tunteja sunnuntaisin, Livialle kerrottiin. Sitä ei mainittu, että työaikalain mukaan työntekijöille pitää maksaa sunnuntaityöstä kaksinkertaista palkkaa, mutta yrittäjille voidaan maksaa se summa, jolla hän suostuu työn tekemään, sillä yrittäjä maksaa palkan itselleen. Viestin saivat myös 15 vuotta eri työnantajille ryhmäliikuntaa ohjannut Sofia ja 10 vuotta alalla työskennellyt Maija. Hekin haluavat kertoa alan ongelmista julkisesti, mutta salanimillä, koska pelkäävät että heitä TEKSTI MIIA VISTILÄ kohdellaan huonosti, jos heidät tunnistetaan. Alan huonoista työehdoista huolimatta he pitävät liikuntatuntien ohjaamisesta: ihmisten kohtaamisesta, tunnelmasta tunneilla ja itse liikunnasta. Livia päätyi alalle harrastuksen kautta ja kouluttautui ammattiin. ”Samalla kun käyn joka tapauksessa jumpassa ja salilla, tajusin, että voin yhtä hyvin vetää tunteja itsekin, ja ohjaajat voivat käyttää ilmaiseksi yrityksen kuntosaleja.” Suurin osa ryhmäliikuntatuntien ohjaajista työskentelee kuitenkin osaaikaisesti muun, yleensä jonkin paremmin palkatun, työn ohessa. ”Olen päivätyössäni harmaa asiantuntija. Liikuntatunnin ohjaajana voin olla räiskyvä, oma itseni”, Maija paljastaa. Alan työntekijöiden enemmistö on nuoria naisia, tyypillisimmin 20–30-vuotiaita, mutta ”mulla on ollut työkavereina naisia vasta ylioppilaslakin saaneista eläkeläisiin”, Maija kertoo. Koska alalla on paljon osa-aikaisia työntekijöitä ja innokkaita nuoria, tekijöitä on löytynyt työehtojen vaihtelevuudesta huolimatta. Nuoret eivät tiedä oikeuksiaan, Sofia harmittelee. Hän irtisanoutui itse tänä syksynä. ”Mielelläni jatkaisin, mutta en pysty enää myymään työtäni niin, että minua kohdellaan riippakivenä, ja samalla joku muu rikastuu työlläni. Kun aloitin 20-vuotiaana, 20 euroa tunnilta oli iso raha ja silloin tuntui että se tulee helposti. Kontrasti oli suuri, kun aloitin oman alani asiantuntijatyössä, ja sen myötä minulla yhtäkkiä olikin hyvin ilmastoidut työtilat, työehtosopimus, lomarahat ja laaja terveysvakuutus”, Sofia kertoo. Palkatonta ylityötä ja sunnuntailisillä kikkailua Eniten Liviaa, Maijaa ja Sofiaa harmittaa alan huono palkkaus, johon liittyy myös työsopimuksen puute, toiseksi eniten työntekijöiden kohtelu. Samoja ongelmia käsitteli Pia Karppinen liiketalouden ja juridiikan opinnäytetyössään Yksityisen liikuntapalvelualan villit työehdot – Paikalliset pelisäännöt vai työehtosopimus? jo vuonna 2011. Liikunta-alalla ei edelleenkään ole työnantajien ja työntekijöiden liittojen neuvottelemaa työehtosopimusta, jossa sovittaisiin palkoista, erilaisista lisistä ja työn tekemisen ehdoista. Moninaisella ja hajanaisesti järjestäytyneellä alalla ei ole toimialan omaa työnantajaliittoa, ja työntekijätkin voivat kuulua moniin eri ammattiliittoihin. Toimihenkilöliitto Erto on kuitenkin määritellyt alalle palkkasuositukset. Suosituksia, toisin kuin työsopimusta, ei kuitenkaan tarvitse noudattaa. Tehtävästä ja kokemuksesta riippuen ryhmäliikunnanohjaajien palkkasuositus on noin 30–45 euroa tunnilta. Alalla kuitenkin maksetaan työntekijöille useimmiten 20–30 euroa tunnilta. Maijan mukaan yrityksessä, jossa hän työskentelee, ryhmäliikunnan ohjaamisesta maksetaan enintään 30 euroa tunnilta, eikä mikään kokemus tai osaaminen nosta palkkaa sen yli. Sofia kertoo saaneensa tätä parempia tuloja vain sellaisilta tunneilta, jotka joku toisen alan yritys on tilannut työntekijöilleen ja maksanut palkan suoraan vetäjälle, vaikka tunnit olisikin järjestetty liikuntakeskuksen tiloissa. ”Palkoista on vaikea neuvotella. Se on yleensä ota tai jätä”, Livia kertoo. Alalla on myös paljon palkatonta ylityötä. Jos ryhmäliikuntatunti kestää 60 minuuttia, ohjaajalle maksetaan tunnista. Siitä ajasta, kun ohjaaja valmistelee tuntia tilassa ja vastaa osallistujien kysymyksiin tunnin jälkeen, ei makseta. ”Olemme yrityksen kasvot ulospäin. Monilta saleilta puuttuvat asiakaspalvelijat ja me sitten vastaamme kysymyksiin ja kuuntelemme valituksia”, Sofia huomauttaa. Tuntipalkka ei siis ole tuntipalkka, vaan tunnin pitämisestä maksettu urakkapalkka, johon sisältyy myös muuna aikana tehtyä työtä. Tunnin suunnittelun lasketaan sisältyväksi
• 9 / 2024 • 21 ohjatusta tunnista maksettuun palkkaan, millä voidaan kiertää sunnuntaityölisän maksamista. ”Suunnittelua ei lasketa tehdyn samana päivänä, jolloin sunnuntaityöstä ei tuplatakaan koko sunnuntaina pidetyn tunnin palkkaa vaan vain osa siitä”, kertoo Livia alan laskuopista. Työstä koituu myös monenlaisia sivukuluja, joista työntekijä vastaa itse. Kuluja tulee esimerkiksi työvaatteista kuten hyvistä kengistä, tekniikasta ja tunnilla käytetyn musiikin oikeuksista. Sofia laskee, että niihin kuluu noin tuhat euroa vuodessa, puolet siitä alalla kouluttautumiseen. Joillakin sivutyönään ryhmäliikuntatunteja pitävillä on ollut ongelmia vähentää kuluja verotuksessa, kun viranomainen onkin tulkinnut toiminnan harrastukseksi. Maija ja Livia kaipaavat työehtosopimusta selventämään myös sitä, mikä todella sitoo kumpaakin osapuolta. ”Et voi lähteä kuukauden päästä viikon lomalle, koska on annettu ymmärtää, että olet sitoutunut tunnille tiettyyn aikaan viikosta koko kevääksi, mutta lain mukaan olisitkin sitoutunut vain kahden viikon päähän tunneille, jotka näkyvät työvuorojärjestelmässä”, Livia selittää. ”Ja voi olla, että yritys peruu tunnin esimerkiksi jonkun teemapäivän takia, vaikka työntekijöiltä puolestaan odotetaan sitoutumista”, Maija kertoo. Hyvinvointipalveluja hyvinvoinnin hinnalla Liikunta-ala on osa hyvinvointialaa. Hyvinvoinnin ja kansanterveyden edistäminen motivoivat esimerkiksi Maijaa alalla työskentelemiseen. Sofian mielestä on irvokasta, että samalla kun alan tarkoituksena on hyvinvoinnin tuottaminen, työntekijöiden hyvinvointiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Hänelle tuli alalla mitta täyteen juuri työntekijöiden kohtelun vuoksi. Sofia kertoo lukuisia esimerkkejä uransa aikana kohtaamistaan ongelmista. ”Ohjaajilla, jotka tekevät fyysisesti vaativaa työtä, ei ole työterveyshuoltoa. Eikä työn aiheuttamia terveysongelmia, kuten liukkaasta lattiasta johtuvia liukastumisia tai rasitusvammoja, seurata tai tilastoida mihinkään. Työntekijän hyvinvointi on hänen omalla vastuullaan, ja samalla nihkeillään sairasloman pitämisestä, jos on esimerkiksi flunssan jälkeen puolikuntoinen. Eihän silloin pitäisi treenata!” Sofia kertoo myös ohjaajiin kohdistuvista odotuksista: aina pitäisi tehdä täysillä, mutta ei kukaan aina treenaa täysillä. Jos tekee paljon tunteja, tarjotaan todella raskaita viikko-ohjelmia, joissa ei huomioida palautumisen tarvetta. ”Asiakkaat sitten katsovat näitä, että ohjaajakin treenaa noin paljon, ehkä minunkin pitäisi! Ei pitäisi.” #Metoo eli seksuaalisesta häirinnästä avoimesti puhuminen ja siihen puuttuminen, ei ole Sofian mukaan alalla vielä kovin pitkällä. Hän kertoo suositun kuntosaliketjun ohjaajasta, joka ”metsästää tunneiltaan nuoria naisia, rakkauspommittaa heitä ensin ja sitten käyttää hyväksi”. Yritykselle on kerrottu työntekijänsä toiminnasta, mutta yritys ei halua irtisanoa häntä, vaan käskee vaikenemaan asiasta yrityksen maineen vuoksi. Naiset sitten varoittavat ohjaajasta toisiaan. Yrittäjä maksaa enemmän kuluja Livian, Sofian ja Maijan saamassa sähköpostissa – jossa ensin varoitetaan, että kaikki todennäköisesti irtisanotaan ja kerrotaan että tulevaisuudessa palvelut ostetaan yrittäjiltä – mainittiin lisäksi, että päivitetyssä suunnitelmassa työnantajan arvion mukaan ”jatkossa olisi tarve myös muutamille työsuhteisille ryhmäliikuntaohjaajille”. On siis vielä auki, paljonko palveluja tullaan ostamaan yrittäjiltä ja paljonko palkataan työsuhteisiin. Työnantajaa sitovat tietyt velvollisuudet, jotka eivät kuitenkaan koske palvelua toiselta yrittäjältä ostavaa yritystä. Lain mukaan työnantajan velvollisuuksia ei pitäisi voida kiertää ostamalla palvelua yrittäjiltä, jos vaaditaan samaa ja samoin ehdoin kuin työntekijältä. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, lain mukaan kyseessä on työsuhde, vaikka osapuolet eivät sitä sellaiseksi nimittäisikään. Työsuhteen ehtoja ovat, että työstä on tehty sopimus, jonka ei tarvitse olla muodollinen työsopimus, työ tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun, siitä maksetaan korvausta ja työn tekemistä johdetaan sekä valvotaan. Ehtojen toteutumisessa on kuitenkin tulkinnanvaraa. Työsuhteen ehtojen toteutumisesta on viime vuosina kiistelty etenkin alustataloudessa. Esimerkiksi Woltkuskit todettiin helmikuussa Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa yrittäjiksi, vaikka firmalta oli aiemmin vaadittu työnantajan velvollisuuksien täyttämistä. Suomessa Uberkaan ole kuskiensa työnantaja, mutta Ranskassa, Britanniassa ja Hollannissa oikeudessa on linjattu toisin. Yrittäjyyden ja työsuhteessa toimimisen rajan liukuminen onkin osa laajempaa työelämän murrosta, ja työn tekemisen muotojen erot voivat olla pieniä ja tulkinnanvaraisia. Livia ja Maija pohtivat, mitä tekevät, jos heitä ei enää haluta työsuhteeseen. Livia ei usko, että kuntosaliyritysten palvelun laatu tulee parantumaan sillä, että ryhmäliikunnan vetäjiä vaaditaan ryhtymään yrittäjiksi. Hän uskoo, että se tulisi vähentämään kuntokeskuksissa tarjottavien ryhmäliikuntatuntien tarjontaa ja siten päinvastoin laskemaan palvelun laatua. Ainakin Maija uskoo tekevänsä vähemmän työtunteja, jos joutuu tekemään niitä yrittäjänä eikä työntekijänä. Palkanmaksun ohella työnantajan velvollisuuksiin kuuluu työn sivukuluista kuten eläkemaksuista huolehtiminen sekä työturvallisuus. Yrittäjä, myös yksin toimiva pienyrittäjä, huolehtii itse näistä työnantajan velvollisuuksista. Maijalla on jo toiminimi, jota hän käyttää toiseen sivutyöhön, ja hänen olisi helppoa käyttää sitä myös ryhmäliikuntatuntien ohjaamiseen. Hän haluaa kuitenkin pitää yritystoimintansa pienimuotoisena. Kun vuositulo toiminimestä pysyy alle 9 010,28 eurossa, ei tarvitse maksaa yrittäjäeläkemaksua 24,10 prosenttia työtulosta. ”Voisin tehdä sitten vain tunnin viikossa nykyiseen kahteen tai kolmeen tuntiin verrattuna”, Maija laskee. Livia uskoo, että juuri tämä YELmaksun tulorajan alapuolella pysyttely tulee vähentämään monen osaaikaisen työtunteja, jos he siirtyvät yrittäjiksi. Kuka hyötyy kasvusta? Liikunta-ala on koronakriisin jäljiltä nousussa, ja kasvua sille ennustavat myös yhteiskunnalliset megatrendit. Vanheneva väestö kaipaa ohjattua liikuntaa toimintakykynsä ylläpitämiseksi ja liikunnan, varsinkin ryhmäliikunnan, tiedetään vahvistavan myös mielenterveyttä. Kuka kasvusta tulee hyötymään ja millaisten mekanismien kautta? Järjestäytyminen olisi työntekijöiden etu, mutta jos työntekijä on ulkoistettu yrittäjäksi, rakenteellista työmarkkinavaltaa ei vastaavasti ole. Yrittäjät neuvottelevat sopimuksensa keskenään. ”Pienissä yrityksissä, joilla on vain yksi sali, on ehkä helpompi neuvotella työhön liittyvistä eduista”, Maija pohtii. Sofialla on vinkki varsinkin kokemattomille nuorille, joille tarjotaan kaikenlaisia sopimuksia: ”Luetuta työsopimuksesi aikuisella, jollakin jolla on kokemusta alalta! Jos tuotat jollekulle arvoa, joku sillä rikastuu, ja se voisit olla myös sinä!” Livian, Maijan ja Sofian ystäväpiirissä haaveillaan salista, jossa työntekijöiden tarpeet otettaisiin kaikin tavoin paremmin huomioon. Itsekö sellainen pitäisi perustaa? Alkuun riittäisi tila, jossa pitää ryhmäliikuntatunteja… Ala on pirstaloitunut ja moninainen. Uusillekin konsepteille voisi olla tilaa. Aukeaman kuvat ovat Madame Brennerin teoksesta Gymnastics for Ladies vuodelta 1870.
• 22 • 9 / 2024 Rekrytoijana algoritmi PALSTALLA KULTTUURITOIMITTAJA VILLE HÄNNINEN KIRJOITTAA KUVISTA Onnelliset V IER AILU TAVANOMAISEEN ostos keskukseen saa uskomaan, että fi ktiiviset dystopiat ovat muuttuneet tarpeettomiksi. Elämme niissä jo. Mikään ei tiivistä näennäisvapaan työn, yrittäjyyden tai näennäisyrittäjyyden täyttämää maailmaa kuten uudeh ko ostoskeskus. Siellä on mahdollista vajota täydellisen solipsistiseen tilaan: vain mää ja mun tarpeet, mää ja mun mää. Narsismista ei ole kyse vaan inhimillisestä puolustusreaktiosta: kun maailma tuntuu vajoavan alta, ketä pettäisit jos et itseäsi? Viisi kirjainta joihin voit luottaa: minä. Aamu Itä-Helsingin Hertsissä alkaa iloisesti. Kuva-automaatilla valokuvia rahaa vastaan juuri minulle tar joaa Photo-Me Oy. Sitten kauppaan hakemaan lounastarpeita. ”Olet sinä”, muistuttaa S-liikkeen mainos. Sen mukaan ”asiakasomistajana olet mukana yhteisellä matkalla kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta 2025”. Niin olen! Ostarilla voi ahkeroida Coworking työtilassa, ihan yksin muiden yhtä yksin töitä tekevien itsensätyöllistä jien kanssa. Jos työtilassa haluaa omaa rauhaa, voi vetäytyä erilliseen työkapseliin. Spacehubin, ”make the city your o? ce”, saa käyttöönsä vain yli kahdeksantoistavuotias. En kysy, kuka alaikäinen sinne menisi ja miksi. Ostarin yksinäisyyden linnakkeessa viihtyy aina. Postiaankaan varten ei tarvitse mennä kotiin, ne saa nykyään hakea ihan omin jaloin. Itsensätyöllistämistä sekin. Koska tällainen hektinen hemmottelu voi tuntua vieraannuttavalta, on osattava rauhoittuakin ja ajateltava ihan muuta. Siksi Hertsin sisätiloja on somistettu. Matkahuollon automaatin takana näkyy oikea keidas! Ei voi olla totta, vihreää tähän aikaan vuodesta! Sen on minun ilokseni valmistuttanut ja tuonut paikalle vihersisustuksiin erikoistunut Luwasa Oy. Mis sie oikei hyvvää sammalpinnoitetta kaipaat täs siul o sellanen. PALSTALLA KULTTUURITOIMITTAJA VILLE HÄNNINEN KIRJOITTAA KUVISTA RÄPS Luwasa kysyy sivullaan, ”minkälaisen tunnelman sinä haluaisit tilaasi luoda”. Yhtiö muistuttaa: ”Viherkasvit ovat arjen käyttötaidetta. Ne ovat myös tärkeä osa hyvinvointia tukevia tilaratkaisuja. Ne tulevat kaikissa muodoissa ja monen kokoisena – ne leikittelevät, rauhoittavat, inspiroivat ja auttavat keskittymään.” Sinä olet. Minä olen. Om. Om. Ommmmmm. VILLE HÄNNINEN TUTKITTUA Työnhaun reiluuden varmistaminen on työnantajan vastuulla silloinkin, kun sitä ohjaa lähtökohdiltaan tuntematon teknologia. A LGORITMIAVUSTEINEN rekrytointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa, kertoo väitöskirjatutkija Matti Laukkarinen. Hän tarkastelee tuoreessa väitöstutkimuksessaan Verkostoitumisesta kohdentamiseen: Työn kohtaanto ja proaktiivinen ehdokashaku algoritmisen kuratoinnin aikakaudella kuinka rekrytoijat hyödyntävät sosiaalisia verkostoja ja sosiaalisen median alustoja sopivien työnhakijoiden etsinnässä. Verkkonäkyvyyttä ohjaavat algoritmit vaikuttavat siihen, kuinka työnhakijat saavat tietoa sopivista työpaikoista ja rekrytoijat sopivista työnhakijoista. Laukkarisen tutkimus keskittyi pääasiallisesti Linkedinverkkopalveluun, missä työnhakijat ja rekrytoijat voivat olla yhteydessä toisiinsa. Ei ole lainkaan selvää, millä perusteella joku henkilö saa enemmän näkyvyyttä kuin joku toinen, sillä Linkedin ei muiden somealustojen tapaan kerro käyttäjilleen, miten sen algoritmi toimii. ”Jos algoritmeja koulutetaan esimerkiksi aikaisemmin toteutuneiden rekrytointien perusteella, algoritmit voivat toistaa ihmisten tekemiä valintoja ja niissä piilevää syrjintää. Algoritmiavusteisuus työpaikkatiedottamisessa voi ohjata työpaikkailmoituksia tietyntyyppisille työnhakijoille, mikä voi lisätä syrjinnän riskiä”, kuvaa Laukkarinen. Algoritmiavusteinen rekrytointi saattaa siis ohjata tietoa avoimista työpaikoista vain taustaltaan samankaltaisille hakijoille. Samalla kaikki potentiaaliset työnhakijat eivät välttämättä saa samanlaista näkyvyyttä työnantajien suuntaan. Osa Laukkarisen tutkimustaan varten haastattelemista rekrytoijista ei tiennyt, millä perusteella algoritmi tarjoaa heille potentiaalisia työnhakijoita. ENNEN SOSIOLOGIAN ja sosiaalitieteiden opintojaan insinöörinä työskennellyt Laukkarinen havaitsi sosiaalisten verkostojen merkityksen rekrytoinnissa alun perin juuri rakennusalalla työskennellessään. Alan piirit ovat Suomessa pienet. Laukkarisen mukaan monilla muillakin aloilla työnantajat hyödyntävät paljon perinteisiä väyliä, esimerkiksi työntekijöidensä sosiaalisia kontakteja, etsiessään uutta työvoimaa. ”Siitä on tutkimusta, että jonkinlainen sosiaa linen linkki rekrytoivaan organisaatioon lisää todennäköisyyttä tulla rekrytoiduksi.” Suorahaussa työnantaja on suoraan yhteydessä mahdolliseen sopivaan työntekijään avoimen haun sijaan. Laukkarinen toteaa, että suorahaulla on tyypillisesti rekrytoitu johtotehtäviin, koska silloin haettavan henkilön kriteerit ovat tarkasti ennalta määritellyt ja on helpompi selvittää, kuka potentiaalisista ehdokkaista voisi olla soveltuva ja kiinnostunut työtehtävästä. Nykyisin tapa yleistyy myös muita työntekijöitä rekrytoitaessa, koska se on työnantajalle helppoa ja kustannustehokasta, sanoo Laukkarinen. ”Keskeinen väite tutkimuksessani on, että rekrytoijien proaktiivisuus tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Työntekijöitä koskevan datan määrä lisääntyy internetissä jatkuvasti, ja tieto on helposti työnantajan saatavilla.” ”LINKEDININ KALTAISET algoritmiset arviointijärjestelmät yleistyvät ja ovat helpommin rekrytoijien saavutettavissa”, arvioi Laukkarinen, jonka mukaan algoritmien ohjaava vaikutus olisi vastaisuudessa otettava huo mioon. Rekrytoijien pitäisi saada aiheeseen liittyvää koulutusta, sillä vastuu rekrytointiprosessista kuuluu algoritmin sijaan sitä hyödyntävälle työn antajalle. Algoritmeja voisi lisäksi kehittää niin, että ne jättäisivät esimerkiksi hakijan nimen kokonaan huomiotta ja käsittelisivät vain muuta erikseen määriteltyä dataa. Algoritmeja voisi kouluttaa olemaan neutraalimpia kuin tietoja käsittelevät ihmiset. ”Me ihmiset emme välttämättä ole reiluja, ellemme aktiivisesti yritä sitä. Parhaassa tapauksessa algo ritmien avulla ihmisistä kumpuavia vinoumia pystytään torjumaan.” TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS
• ”A LORS, RENCONTREZ-MOI!” No niin, kertokaahan! Näillä sanoilla pariisilainen psykoanalyytikko Elsa Cayat tapasi aloittaa istunnot asiakkaan kanssa. Cayatille kaikki psykiatriaan liittyvä oli unelmien työtä. Läheinen ystävä kertoi, että ”aivan kuin Prince eli musiikilleen, Elsa eli psykiatrialle”. Elsa Cayatilla oli myös toinen työ, jossa hän koki yhtälailla auttavansa ihmisiä: hän kirjoitti kolumnia euron–pari maksavaan anarkistiseen pilalehteen. Kovaliksaisena hienostopiirien tohtorina hänellä oli varaa työskennellä hyvin pienellä budjetilla toimivaan lehteen. Hänen kolumninsa nimi Charlie Divan tarkoitti ”Charlien sohvaa”, ja nimi viittasi kolumnia julkaisevaan lehteen, Charlie Hebdoon. Cayatin mielestä parempaa kuin työn tekeminen oli vain olla äitinä pienelle Hortense-tyttärelleen. Cayat – nimi muuten tarkoittaa räätäliä sekä arabiaksi että hepreaksi – oli taustaltaan tunisialaissyntyinen juutalainen. Hänen itsensäkin mielestä ihmiset, joilla oli tällaiset monietniset sukujuuret, olivat itsekin traumakimppuja ja siten samalla synnynnäisiä komedienneja. ELSA CAYATIN URA ja koko elämä katkesivat kesken työpäivän ja jopa työpalaverin 7. tammikuuta 2015 kello 11.30 Keski-Euroopan aikaa. Silloin veljekset Chérif ja Said Kouachi ryntäsivät Charlie Hebdon toimitukseen. Ensin Kouachit ampuivat alakerran vahtimestarin Frédéric Boisseaun, joka oli vuokratyöläinen Sodexolta. Alhaalla sattui olemaan pilapiirtäjä Corinne ”Coco” Rey. Hän avasi yläkerran oven koodilukon, koska Kouachit uhkasivat häntä aseella. Vuonna 2012 päätoimittaja Stéphane ”Charb” Charbonnier oli sanonut, että hän haluaa tehdä työtään satiirilehden päätoimittajana ja pilkata kaikkia vallanpitäjiä, myös uskonnollisia despoottijohtajia. Vaikka Charb sai paljon uhkauksia, hän kertoi vuonna 2012 Le Monden haastattelussa, että ”ennemmin kuolen seisaaltani kuin elän anellen armoa polvillani”. Kun Kouachit ryntäsivät toimitukseen, he kysyivät ensin, ”kuka on Charb”. Charbin henkivartija Franck Brinsolaro veti aseensa esiin, mutta Kouachit ampuivat hänet. Seuraavaksi he ampuivat seisomaan nousseen Charbin. Ja hänen jälkeensä vielä seitsemän muuta ihmistä, kuten Cayatin. Kaikki he – taiteilijat, journalistit, vahtimestari, henkivartija ja poliisi – kuolivat työnsä takia. TAPASIN NELJÄ KUUKAUTTA Charlien Hebdon joukkomurhan jälkeen Amsterdamissa Zineb El Rhazouin, joka oli pääpuhujana sananvapauskokouksessa. Kirjoitin hänestä Voimaan 9/2015 jutun otsikolla ”Pelko on suurin vankila”. El Rhazoui oli harvoja Charlien, kuten lehti lyhennetään, toimituksesta henkiin jääneitä toimittajia. Hän oli joukkomurhan aikaan sukuloimassa Casablancassa. Twitter-viesteissä islamistiset johtohahmot vaativat El Rhazuoin pään irrottamista hänen ruumiistaan, ja niin kauan kuin näin ei tehdä, ”Muhammed itkee”. El Rhazuoi on kirjoittanut paljon islamista Charlieen, asiantuntija kun on. Entisessä kotimaassaan Marokossa hän opetti Koraania yliopistossa. Vuosina 2008–2009 hän työskenteli reportterina Gazassa, kirjoitin. El Rhazuoui vastasi kysymykseeni ”pitäisikö meidän pelätä”, että ”ei missään tapauksessa!” Charbin tyylisesti hän lisäsi, ”jos pelkäämme, menetämme kaiken vapautemme”. Vuonna 2024 El Rhazouin vapautta uhkaa Ranskan oikeistokonservatiivinen sisäministeri Bruno Retailleau, joka syyttää häntä ”terrorismista”, sillä El Rhazoui oli eräässä haastattelussa sanonut muun muassa että Gazan alue on kuin vankila. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. TAPPAVAN VAARALLISIA AMMATTEJA Voiman kansi 9/2015 ja Zineb El Rhazoui. www.pam.fi Elämään laatua hallituilla työajoilla M aailma muuttuu, mutta me olemme vuosikymmenet tehneet saman pituista työaikaa, kertovat tilastot. Valtaosa palkansaajista tekee töitä 35 40 tuntia viikossa. Tilastojen katveissa työajat ovat kuitenkin muuttuneet. Jollain aloilla osa-aikatyö onkin melkein yhtä tavallista kuin kokoaikatyökin. PAMin jäsenkyselyn vastaajista 44 % on osa-aikaisessa, määräaikaisessa, erikseen työhön kutsuttavassa tai näitä yhdistävässä työsuhteessa. Omana valintana nämä kaikki ovat ok, mutta on ongelma, jos tilanteeseen joutuu pakolla. Osa-aikatyötä tekevistä 61 % teki sitä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Silti maan hallitus on vetäytynyt osa-aikatyön tekijöiden tukemisesta leikkaamalla asumistukea ja työttömyysturvaa lisätäkseen kannusteita kokoaikatyöhön, jota ei ole. Pienet tunnit merkitsevät pieniä tuloja. Jos tunnit vaihtelevat, vaihtelevat ansiotkin ja palkkatyön tuoma taloudellinen turva heikkenee. Silti työhön sidonnaisuus voi kasvaa, jos vapaa-ajalla on oltava sovelluksissa kärkkymässä lisää tunteja. Myös yötyö on palvelualoilla lisääntynyt, sillä 24/7yhteiskunta tarvitsee pyörittäjänsä. Yötyö on terveydelle vaarallista ja epäsäännölliset työajat rikkovat ihmisen vuorokausirytmin. PAM neuvottelee alkuvuodesta työnantajaliittojen kanssa yksityisille palvelualoille uusia työehtosopimuksia. Tavoittelemme lisää vakautta, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta työntekijöiden elämään. Yksi teema ovat työajat, toinen palkan korotukset, jotta saadaan nostettua työntekijöiden ostovoima takavuosien tasolta. Kuormittavina työaikoina tehtävissä töissä kokoaikatyön työaikaa pitää lyhentää palkkaa alentamatta. Halukkaille osa-aikaisille taas pitää saada lisää työtunteja työvuorolistoihin ja työsopimuksiin sekä kokoaikatöitä. Kun osa-aikatyöntekijä joustaa työnantajan tarpeisiin, usein hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, hän ei saa joustamisestaan mitään ylimääräistä korvausta. Tämä asia pitää korjata. Työaikoja pitää ajatella uudelleen siksikin, että tekno logialla korvataan työtä myös palvelualoilla. Algoritmien avulla työvuorosuunnittelu käy yhä tarkemmaksi, mikä tarkoittanee entistä vähemmän työtunteja. Samalla tuottavuus paranee. On siis syytä keskustella työajan lyhentämisestä ansiotasoa laskematta, jotta osa tuottavuuden kasvusta ohjautuu työntekijöille. Annika Rönni-Sällinen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja @RonniSallinen • Instagram ronnisallinen ILMOITUS @pamliitto @pamliitto K uv a: Ee va A nu nd i
• 24 • 9 / 2024 Todellisuuden kuolema 24 • 9 / 2024 Todellisuuden kuolema Valvontakapitalismin ja tekoälyn mahdollistaman kognitiivisen sodankäynnin taistelukenttinä ovat mielemme. T UNTEMAMME internet kuoli vuosien 2016 tai 2017 kieppeillä. Nykyinternetin ovat vallanneet botit ja tekoäly, jotka vääristävät ja manipuloivat verkkokeskusteluja generoiduilla kommenteilla, valeuutisilla, disinformaatiolla ja deepfakeilla, minkä lisäksi generatiivisella tekoälyllä tuotettu heikkolaatuinen sisältö, slop eli mäski, täyttää sisältövirtaamme. Botit manipuloivat algoritmeja ja hakutuloksia ohjatakseen ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja supistaakseen aidon ihmistenvälisen toiminnan marginaaliin. Botteja ohjaavat valtiolliset ja kaupalliset toimijat, jotka yrittävät vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen. Näin ainakin kuollut internet -teorian mukaan, joka on kiertänyt kuvalaudoilla ja keskustelufoorumeilla. Se on sekoitus vitsiä, salaliittoteoriaa, ajatus leikkiä ja creepypastaa eli verkossa kiertävää kauhutarinaa. Kuolleen internetin teoria nousi laajemman yleisön tietoon vuonna 2021 yhdysvaltalaisen aikakauslehti Atlanticin artikkelin myötä. Tuolloin teoria todettiin vainoharhaiseksi hömpäksi. ChatGPT:n ja muun generatiivisen teko älyn kehityksen myötä teorialla on nyt huomattavasti enemmän uskottavuutta. Kyberturvallisuusyritys Impervan vuosittaisten raporttien mukaan noin puolet kaikesta internetliikenteestä on bottien toimintaa. Etenkin tänä vuonna bottiverkostoilla toteutettuja disinformaatiokampanjoita on ollut lähes jokaisten vaalien yhteydessä. Toimittaja Glenn Greenwald varoitti jo vuonna 2014 Edward Snowdenin paljastettua brittiläisen tiedustelupalvelun JTRIG-vakoojayksikön, että tiedustelupalveluiden verkossa tapahtuva soluttautuminen, manipulointi ja muu keskustelua vääristävä toiminta vaarantavat internetin eheyden. Vuodetussa The Art of Deception: Training for Online Covert Operations -asiakirjassa psykologisia operaatioita verkossa tekevä JTRIG-yksikkö julistaa ”haluavansa luoda kybertaikureita”. Yksikkö toimii Britannian lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, UudessaSeelannissa ja Australiassa. Teknologian kehityksen myötä koko ajan lisääntyvä informaatiovaikuttaminen on osa kognitiivista sodankäyntiä, joka ei ole ilmiönä uusi. Vanhimmat säilyneet neuvot vihollisen kukistamiseen ilman taistelua löytyvät noin 2500 vuotta vanhasta kiinalaisesta teoksesta, Sunzin Sodankäynnin taidosta. Teoksen opit vihollisen harhaanjohtamisesta, huijauksesta, petoksesta, propagandasta ja mielikuvien muokkaamisesta pätevät nykyajan kognitiiviseen sodankäyntiin, joskin uusi maailmanlaajuinen käyttäytymisen muokkaamisen arkkitehtuuri antaa toiminnalle melkoista tempoa ja pontta. Vielä viime vuosisadalla puhuttiin psykologisista operaatioista (PSYOP) ja sodankäynnistä, jota harjoitettiin muun muassa pudottamalla lentolehtisiä ja lähettämällä propagandaa radion ja television kautta. Informaatiopommituksella pyritään muuttamaan asenteita ja uskomuksia, joiden muutos johtaa puolestaan muutokseen käyttäytymisessä. Kognitiivinen sodankäynti on osa hybridisodankäyntiä. Neurotieteiden ja tekoälyn kehitys ovat mahdollistaneet algoritmien ja sosiaalisen median aseistamisen ihmisten kognitiivisten prosessien ohjaamiseen esimerkikTEKSTI JULIUS HALME KUVA TEIJA MAKSIMAINEN ESSEE
• si keskittymiskyvyn rapauttamisella suurella määrällä informaatiota. Informaatiosodankäynti pyrkii vaikuttamaan siihen, mitä ajatellaan. Kognitiivinen sodankäynti pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ajatellaan. Sitä harjoittavat suurimmilla resursseilla suurvallat eli Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Lisäksi manipulointikeinoja käyttävät muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt sekä pääosin äärija laitaoikeistoa edustavat poliittiset puolueet. Ruotsissa paljastui Ruotsidemokraattien trollitehdas, jolla manipuloitiin verkkokeskusteluja. Vahinkodystopia Miten tähän tilanteeseen päädyttiin? Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessori Shoshana Zuboff nimitti valvontakapitalismin arkkitehtuuria ”vahinkodystopiaksi” vuonna 2024 Darthmouthin yliopistossa pitämällään luennolla. Vuonna 1998 perustettu Google kehitti muutamassa vuodessa internetin tehokkaimman hakukoneen. Yrityksen ongelmana oli kuitenkin myytävän tuotteen puuttuminen. Perustajat Larry Page ja Sergei Brin vastustivat aluksi mainoksia koska uskoivat niiden pilaavan hakukoneen läpinäkyvyyden ja hakutulokset. IT-kuplan puhkeaminen vuonna 2000 sai yrityksen hankaluuksiin sijoittajien kanssa. Huhtikuussa 2001 tiedon louhinnasta kiinnostunut jatko-opiskelija Amit Patel oivalsi hyödyntää kaupallisesti alun perin roskana pidettynä käyttäjien tuottamaa ylijäämädataa, josta pystyttiin muodostamaan yksityiskohtaisia tietoja käyttäjien ajatuksista, tunteista ja mielenkiinnon kohteista. Tästä datasta tuli valvontakapitalismin raaka-aine, jota Zuboff nimittää behavioraaliseksi ylijäämäksi. Raakaaine muutti koko internetin ansaintalogiikan kaupallisempaan suuntaan. Muutama kuukausi Patelin oivalluksen jälkeen vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen myötä Yhdysvalloissa otettiin käyttöön edelleen jatkuvat poikkeusolot, jotka loivat Googlen ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden välille symbioottisen suhteen. Vaikka laki estää omien kansalaisten vakoilun, tiedustelupalvelut, kuten NSA ja CIA, pystyivät ostamaan Googlen sekä myöhemmin muiden yritysten dataa ja sponsoroimaan niiden uusia projekteja. EU:n tietosuoja-asetus GDPR:stä huolimatta digijätit kuten Google myyvät dataa edelleen. Sääntely vaikuttaa vain hieman. Google myy käyttäjistä keräämiään tietoja Real-Time Bidding (RTB) -järjestelmän kautta. Se on huutokauppaa, jota tapahtuu mikrosekunneissa lähes aina, kun käyttäjä avaa Googlen mainospaikan sisältävän sivun. Irish Council for Civil Liberties Union -järjestön vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan data sisältää tietoja muun muassa käyttäjän fyysisestä olinpaikasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, poliittisista näkemyksistä ja terveydentilasta. Dataa myydään ympäri maailman, myös Venäjälle ja Kiinaan, ja kolmannet osapuolet puolestaan myyvät sitä eteenpäin. Kaupan tapahduttua ei ole teknistä keinoa rajoittaa miten dataa käytetään, eli jokainen dataa haltuunsa hankkinut taho voi käyttää sitä omiin tarkoitusperiinsä. Euroopassa RTB-järjestelmä lähettää yksittäisen käyttäjän dataa 376 kertaa päivässä ja Yhdysvalloissa 747 kertaa. ”Valvontakapitalismi on kategorisesti katastrofaalista ihmisille, yhteiskunnalle ja demokratialle. Sen perus edellytykset -ja toiminnot pitäisi lakkauttaa”, Suboff totesi luennolla. Uhrina luottamus Internet ei ole pitkään aikaan ollut paikka, jonne mennään, vaan se on läsnä kaikilla elämän osa-alueilla. Internetin manipuloinnista on tullut todellisuuden manipulointia. Sen näkymätön maailmanlaajuinen käyttäytymisen muokkaamisen arkkitehtuuri ja uudet tiedonvälityksen työkalut tarjoavat rajattomasti mahdollisuuksia kognitiiviselle sodankäynnille, jonka kohteet eivät yleensä tiedosta altistuvansa sille. Vuoden 2024 alussa taiteilija-kirjailija Trevor Paglen esitti puheessaan Euroopan suurimmassa hakkerikokoontumisessa, Chaos Communication Congress -tapahtumassa, että olemme siirtyneet valvontakapitalismin uuteen aikakauteen, PSYOP-kapitalismiin. Käsite kuvastaa maailmaamme, jossa kognitiivisen sodankäynnin ja huomiotalouden samankaltaiset toimintaperiaatteet – kuten tekoälyn luoma sisältö, sosiaalisen median vaikutusoperaatiot, mikrokohdennettu mainonta ja kaikkialla läsnä oleva valvonta – ovat muodostuneet vallitseviksi normeiksi. Manipulointimekanismien tiedostamisen myötä aistittu informaatio alkaa vaikuttaa psykologisilta operaatioilta. Tietoisuus muiden ihmisten algoritmivetoisista hyperpersonoiduista maailmankuvista musertaa luottamuksen heihin ja yhteisen jaettuun todellisuuteen. ”Eikä tämä tule päättymään hyvin”, Paglen huomautti. ”On ironista havaita, että et voi luottaa havaintoihisi ja että muut ovat keksineet, kuinka käyttää havaintokykyäsi sinua vastaan. Silloin tuhoutuu se hauras luottamus, joka havaintojärjestelmälläsi on olemassa olevaan maailmaan.” Välähdys luottamuksen murentumisen aiheuttamasta episteemisestä kaaoksesta nähtiin Yhdysvalloissa lokakuussa, kun hurrikaani Helenestä levitettiin salaliittoteorioita, jotka syyttivät muun muassa hallitusta sään kontrolloimisesta. Jos yhteinen todellisuus kuolee, ja kaikki on vain vastapuolen salaliittoa, ihmiskuntaa uhkaavat todelliset kriisit unohtuvat. Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y ovat Y no Y Y u Y Y s Y Y s Y ee Y ee Y t ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on Y ihm Y Y i Y Y s Y Y o Y ikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mieY li Y Y pi Y Y t Y Y e Y Y e Y Y l Y l Y l Y ä on painoarvoa. Y S Y uomi Y uomi Y taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille Y le Y ma Y ma Y ail Y ail Y man väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näky ky k y ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Tu Tu T rkin suhteissa ihmisoikeusky ky k symykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Tu Tu T rkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Tu Tu T rkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tou Tou T kokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Tu Tu T rkki-kannanotto vaatii Tu Tu T rkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Ky Ky K prokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unionin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi L evottomassa ajassa EU-yhteistyö on Suomelle ja muille jäsenmaille aito pelastusrengas, joka kannattelee ristiriitojen ajan ylitse ja ohi. Ukrainan tuen jatkuminen on koko Euroopan ja laajemmin läntisen maailman kohtalon kysymys. Trumpin myötä Yhdysvaltain sitoutuminen tukeen on arvoitus, ja puheiden perusteella suuria ei ole odotettavissa. Bidenin hallinto onkin viimeisinä tekoinaan yrittänyt tehdä Ukrainan eteen kaiken tehtävissä olevan. EU:n on nyt näytettävä yhtenäisyytensä ja sitoutuneisuutensa, sillä Ukraina tarvitsee tukeamme niin puolustukseen kuin yhteiskunnan jälleenrakennukseenkin. Ensi vuonna voi hyvinkin avautua mahdollisuus sopia jonkinasteisesta rauhasta tai tiestä rauhaan. Meille suomalaisille on selvää, että me osoitamme tukemme Ukrainalle ja haluamme, ettei ukrainalaisten päiden ylitse käydä mitään neuvotteluja. Koskaan ei yhden maan vaaleilla ole ollut niin kauaskantoisia seurauksia kuin tämän vuoden Yhdysvaltain presidentinvaaleilla. Turvallisuusvaikutusten ohella kyse on suoraan kaupasta, taloudesta ja työllisyysvaikutuksista. Yhdysvallat ja EU ovat toistensa pääasialliset kauppakumppanit, mutta Trumpin suunnittelemat tullit ovat huolestuttava uutinen maailmankaupalle ja hyvinvoinnille. Uhkana on eurooppalaisen viennin hidastuminen ja siten suuret haasteet kilpailukyvyllemme. Trumpin protektionistinen politiikka vaatii yhteiseurooppalaisen vastauksen. Me Euroopassa olemme nyt haasteen edessä: on panostettava uusiin kauppasopimuksiin sekä sitouduttava eurooppalaiseen kauppapolitiikkaan ja sisämarkkinoiden yhteisiin pelisääntöihin. Tässäkin Suomen etu on vahva EU. Suomi tarvitsee pärjätäkseen eurooppalaisia sisämarkkinoita, hyvin vetävää vientiä ja vahvoja investointeja. EU:n suunnitelmat unionin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat enemmän kuin tarpeen. Samaan kategoriaan kuuluvat EU:n tavoitteet omavaraisuuden vahvistamiseksi ja riippuvuuksien vähentämiseksi. Jos me haluamme menestyä esimerkiksi ilmastosiirtymässä, hyvinvoivassa taloudessa sekä ihmisten elämänlaadussa, emme voi jättää kehitystä riippuvaiseksi aasialaisesta sirutuotannosta tai Afrikasta lapsityövoimalla louhittavista raaka-aineista. Meillä on vastuu omista tarpeistamme. Kansainvälinen politiikka on tehnyt näyttävän paluun yhteiskuntien ytimeen, mutta varsin rumissa merkeissä. Totuttu maailmanjärjestys natisee liitoksistaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, konfliktit Lähi-idässä ovat hyvin vakavia, Kiina uhkaa länsimaiden vakautta ja Trump palaa Yhdysvaltain vallankahvaan. Tilannetta eivät helpota Euroopan suurmaiden, Saksan ja Ranskan, sisäpoliittisesti epävakaat ja jopa sekasortoiset tilanteet. Vain tiiviinä ja yhteistyökykyisenä osana Euroopan unionia on Suomen mahdollista nousta aallokosta ja päästä kuiville. EU on Suomen pelastusrengas
• VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPA N ERIKOISSAR JA VLAST Julija Navalnaja, Aleksei Navalnyi ja Ilja Jašin mielenosoituksessa Moskovassa 12.6.2013. Putinin varkaiden perintö Aleksei Navalnyin muistelmista voi lukea, miten poliitikkokukko muuttui katuvaksi ja analyyttiseksi vallan kriitikoksi. ”R AKASTAN SITÄ mitä teen, ja olen sitä mieltä, että minun on jatkettava. En ole hullu enkä vastuuton tai peloton. Yksinkertaisesti tunnen syvällä sisimmässäni, että minun on tehtävä tätä, tämä on elämäntyöni. On ihmisiä, jotka uskovat minuun. On järjestöni, Korruption vastainen säätiö, ja on maani, ja haluan epätoivoisesti olla vapaa. Kyllä, uhkia on olemassa, mutta ne ovat osa työtäni ja hyväksyn ne.” Näin kirjoitti venäläinen oppositiopolitiikan 2020-luvun supertähti Aleksei Navalnyi kirjassaan Patriootti (Otava 2024). Sen on englannin kielestä suomentanut Kyösti Karvonen. Navalnyi kirjoitti teostaan muutamia vuosia: Saksassa vuoden 2020 lopussa kun hän toipui myrkytyksestä ja venäläisissä vankiloissa vuodesta 2021. Hänet murhattiin vankilassa 16. helmikuuta 2024. Navalnyin persoona on aiheuttanut monelle päänvaivaa. Hän oli hyvin karismaattinen poliitikko. Moni suomalainenkin Venäjää politiikkaa seuraava journalisti tai tutkija toivoi, että Navalnyi olisi kertakaikkiaan hyvä ihminen. Jotta demokratiakehitys Venäjällä etenisi kohti onnelaa, olisi kamalaa, jos oppositiojohtaja olisi epätäydellinen. Tällainen ajatus on huono: kukaan ei ole täydellinen eikä täydellisyyttä voi asettaa oppositiojohtajan kriteeriksi, vaikka kivointahan opposition olisi etsiä henkilö, jonka virheet olisivat pienimpiä. Navalnyi ei ollut 20 vuotta sitten mikään edistyksellinen demokraatti vaan hyvin konservatiivinen hahmo, vaikkakin Kremlin kriitikko. Hänen monia lausuntojaan on syystäkin pidetty rasistisina ja Venäjän imperialistista maailmanvalloitusta pönkittävinä. Kuitenkin 2020-luvulle tultaessa Navalnyi alkoi selvästi tarkentaa kantojaan ja hänen tukijoihinsa kuului paljon liberaaleja naisia, sateenkaarivähemmistöjä ja rohkeita nuoria poliitikkoja. Navalnyin tiedottaja Kira Jarmyš vakuutti vuonna 2022, että Navalnyi on ehdottomasti demokratian kannattaja. Jos hän nousisi Venäjän johtoon, vapaissa vaaleissa vaikkapa Keski-Aasian seudut voisivat halutessaan itsenäistyä. Kumarrus tehokkuudelle Patriootti on suositeltava lukukokemus. Se luotaa nerokkaasti Venäjän lähihistoriaa uuden itsenäistymisen ajalta, 1990-luvulta nykypäivään. Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov on Venäjällä nykyään hyvin epäsuosittu. Navalnyin kirjasta käy ilmi, että ihmiset inhosivat häntä hänen väitetyn heikkoutensa takia. Sovinistisen Neuvostoliiton johtajan piti olla vahva eikä sellainen, joka otti kaikkialle mukaansa vaimonsa Raisan ja väitti jopa rakastavansa tätä. Kun Venäjän uuden nousun ja Boris Jeltsinin aika koitti, Navalnyi ihaili talousuudistuksia suhmuroivia poliitikkoja, Jegor Gaidaria ja Anatoli Tšubaisia. Nämä kun käyttivät jo 1990-luvun alkupuolella termiä, jolla 2000-luvun konsultit vetoavat kaikkialla oikeistomielisiin poliitikkoihin, kun halutaan ajaa alan julkisen sektorin toimintoja: ”tehostamista”. Nuorena juristina Navalnyi väitteli talousuudistuksista tohtoriksi: ”Toivotin tervetulleeksi uudistajien pyrkimykset siirtää yritykset tehokkaaseen (korostin erityisesti sanaa ’tehokas’) omistukseen.” Myöhemmin hän alkoi katsoa 1990-lukua aivan uusin silmin. Eräs hänen ihailunsa silloisista kohteista oli presidentti Jeltsin. ”Mitä minä sanoinkaan, kun Jeltsin tulitti Valkoista taloa [eli Venäjän parlamenttia] panssarein? Sanoin silloin: ’Jo oli aikakin. Ei pidä sääliä näitä toivottomia ääliöitä, jotka sotkevat parlamenttia.’” Jeltsin romahti Navalnyin silmissä. ”Ihmisten, jotka halusivat kilpailla Neuvostoliitosta jäljellä olevista parhaista paloista, osallistuminen estettiin käyttämällä samoja naurettavia tekosyitä, joita käytetään nykyään vaaliehdokkaiden syrjäyttämiseen. Ja kun he veivät asian oikeuteen, heille virnistettiin yhtä omahyväiseen tyyliin kuin syyttäjät nostaessaan tekaistuja juttuja minua vastaan. Tovereitani tungetaan ulos politiikasta vuodesta toiseen. Meitä ei vaan estetä astumasta virkaan, vaan myös yhteydenpito organisaatioomme, jopa rahalahjoitusta, uhataan tarkastuksilla tai rikossyytteillä. Ja sen kaiken ovat tehneet ihmiset, joiden oikeutta tulittaa Valkoista taloa, vääristellä vaaleja ’uudistusten vuoksi’ ja ajaa kommunistit ja kansallismieliset politiikasta ’tulevaisuuden vuoksi’ puolustin kiihkeästi.” Raunioitunut valta Jos Navalnyin kaltainen ylimielinen kansankiihottaja kykenee moisen rehelliseen itsensäkorjaavuuteen, hänen kirjansa myötä herää vahva toivo siitä, että siihen kykenisi moni muukin venäläinen. Yhtä tärkeää kuin se, että maalla olisi täyspäisiä johtajia, olisi että kansakin olisi enemmän eikä vähemmän täysjärkistä. Moni Suomessakin on argumentoinut, että jos seuraava johtaja Putinin jälkeen ei ole viemässä maata kohti demokratiaa, tällainen uusi oligarkki vallassa olisi sitten aivan hyödytön hyvän kehityksen eli mahdollisen demo kratian kannalta. Tämä ei pidä paikkaansa. Tie parempaan tapahtuu yleensä pienin askelin tai, kirjailija Mihail Šiškiniä lainaten, monien mutkien ja kurvien kautta. Ja ensin on tunnustettava tosiasiat, kuten Navalnyi teki. ”Vihaan Putinia sen takia, että hän on ryöstänyt Venäjää 20 vuoden ajan”, Navalnyi kirjoitti. Venäjällä oli rikkauksia, maalla ei ollut vihollisia, rajoilla oli rauha. ”Putin olisi voinut käyttää nämä vuodet tehdäkseen Venäjästä hyvinvoivan maan.” Hän teki toisin. ”Sen sijaan 20 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Putin ja hänen kätyrinsä varastivat osan rahoista; osa siitä törsättiin.” Putinin seuraaja, milloin tämän aika koittaakaan, ei todennäköisesti peri Putinin Venäjää. Ennen kuin hän nousee muodostamaan oman rautaisen Kremlinsä, Putinin valtaan nostama kleptokratia on varastanut siitä isoja osia. TEKSTI IIDA SIMES Teksti Julius Halme Kuva teija maksimainen Bogomolov.PL PUTIN OLISI VOINUT TEHDÄ VENÄJÄSTÄ HYVINVOIVAN MAAN.
• Reetta Ristimäki Kabareeta ja oopperafestaria Teatteria kautta maan Kehojen kieltä, kohtaamisia Kainuussa ja eksymistä Latviassa joulukuu 2024 – kevät 2025
• N au sk a Sisällys Oopperaa kansalle! Reetta Ristimäen intohimona on musiikkiteatteri 4 Kirjailija Laura Gustafsson tutustui audiohevosiin, nykytanssiin ja vanhanaikaiseen filosofiaan. 19 PÄÄKIRJOITUS Kulttuurin tukeminen on valtion tehtävä E UROOPASSA ON MAA , joka näyttää ylpeilevän eniten sotahistoriallaan. Kun maan presidentti järjestää juhlia, sotilaat seisovat ovilla paraatiunivormuissa muistuttaen vallan maallisesta oikeutuksesta. Isänmaallisesti kansallispäivänä tarkastetaan ensin asevoimien ohimarssit ja ylilennot, sitten vasta juhlitaan. Maa ylpeilee myös sivistyksen perinteillään. Sen yliopistot ovat kansainvälisesti noteerattuja. Se on kouluttanut lukuisia esitystaiteiden ammattilaisia kuten oopperalaulajia, balettitanssijoita ja popmuusikoita, joita tunnetaan ympäri maailmaa. Monet arvostavat tätä maata etenkin siksi, että siellä on kouluruokaa, pyöräteitä, ulkokuntosaleja, julkista terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa – onhan sen aatteellisena perustana tasa-arvo, sen myötä hyvinvointivaltio. KESÄLLÄ TÄMÄ MAA , Ranska, sai kunnian järjestää pääkaupungissaan olympialaiset. Kisoilla oli kautta maailman viitisen miljardia katsojaa. Iso osa katsoi avajaisspektaakkelin, jossa urheilijat lipuivat paateissa pitkin Seineä. Samalla monet ällistyivät, miten olympia-aatteen mukaisesti maailman nuorison urheilujuhlasta tulikin globaali kulttuurijuhla. Kaikki miljardit avajaislähetyksen ääreen liimautuneet silmäparit eivät varmasti ole orkesterimusiikin asiantuntijoita eivätkä he harrasta tai välttämättä edes sulata drag-kulttuuria, puhumattakaan siitä, että tunnistaisivat Daruden Sandstormia, kun eivät sitä tunnistaneet suomalaiset selostajatkaan. Bof (pöh), ylpeät ranskalaiset eivät ajatelleet, että jokaisen numeron pitää olla rakas ja tuttu jokaiselle katsojalle. He tarjosivat parasta, mitä heiltä ja kulttuurin maailmasta löytyy. He pakottivat yleisön kohtaamaan uusia asioita kulttuurihistorian kautta. Nykyaikaan päivittyi myös Ranskan suojeluspyhimys, useiden elokuvien innoittaja, Jeanne d’Arc. Hän kiiti metallisella hevosellaan Seinen pintaa kantaen soihtua, jolla olympiatuli sytytettiin. Avajaisissa Pariisin kaupunginorkesteria pääsi johtamaan Klaus Mäkelä ja joen rannalla soitti viulua Fredrika Mikkola. ILMAN EUROOPAN TAKAKULMASSA sijaitsevan pienen maan, Suomen, kulttuuribudjettia Mäkelä ja Mikkola eivät olisi olleet osa avajaisten musatarjontaa. Ehkä he olisivat olleet ABC:n monitoimiviihdeasemalla, josta saa myös bensaa, syömässä hampurilaisia ja katsomassa kisahumua telkkarista. Samalla he olisivat kuunnelleet musiikkia kännykän Spotifysta, joka on muuten ruotsalaistaustainen appi. Suomessa leikkauksista kovin innostuneet hallituspuolueet puhuvat usein siitä, että kulttuuri on hieno asia, muttei valtion tehtävä olisi sitä ylläpitää vaan kulttuurin kuluttajien tulisi maksaa se itse. Tällainen puhe on sotien jälkeisessä Suomessa kovin uutta. Suomessa on tähän asti ajateltu, että kansakunnan keskeisimpiä rakennuspalikoita on tuettava valtion varoin. Kyse ei siis ole siitä, mikä on kulttuurin tehtävä vaan mikä on valtion tehtävä. Jotta maastamme voi ponnistaa huippukapellimestareita, euroviisuvoittajia, paikallisia näyttämöiden tähtiä tai mikä tärkeintä, oman taideosaamisensa karttumisesta nauttivia kansanjoukkoja, silloin täytyy tukea laajaa kenttää pienten lasten taidekasvatuksesta työväenopistoihin, samoin kuin pieniä teattereita, orkestereita ja harrastelijanäyttämöitä. Huomatkaa lisäksi, että pienituloisille kulttuurin tekijöille sijoitettu raha kiertää yhteiskunnassa tehokkaasti. Ruokamarkettien omistajien, urheiluhierojien ja baarinpitäjien on hyvä heidänkin kannattaa laajaa rahoitusta kulttuurille: raskasta työtä tekevien kulttuurikentän ammattilaisten pienistä liksoista kuluu paljon heidän palveluihinsa – ja siitä eteenpäin ne kulttuurirahat kartuttavatkin bisnessektoria. IIDA SIMES Kirjoittaja on Voiman toimittaja. Voiman Teatteriliite on teatteriaiheinen erikoislehti. Se ilmestyy Voiman välissä. Päätoimittaja on Iida Simes. AD on Antti Kukkonen. Lehdessä ovat mukana Laura Gustafsson, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen ja Venla Välikangas. Kannen ja Reetta Ristimäen kuvasi Nauska. Painos 60 000 kappaletta. Painopaikka Sanoma Manu, Tampere. ”Marguerite oli läsnä kaikissa ensiesityksissä ja vietti aina iltansa teattereissa tai tanssiaisissa. Hänellä oli aina mukanaan kolme esinettä, jotka hän laski permanto aitionsa reunalle: teatterikiikari, pussillinen makeisia ja kameliakimppu.” – Aleksandre Dumas nuorempi: Kamelianainen Teatteriliite kävi Berliinissä katsomassa muun muassa Oliver Frlji?in ohjaamaa Franz Kafkan Oikeusjuttua. 16 U te La ng ka fe l N au sk a Lappeenrannan kaupunginteatterissa Mihail Durnekovin näytelmä kuvaa, miten Venäjä kaatuu sotaan. 6 A ki Lo po ne n Elsa Lankinen ja Kainuun metsäkiistat matkustavat Helsinkiin ja Ouluun. 9 Tu om as R an ta ne n H el i B lå fie ld Ti iu H yy ry lä in en Musikaalinäyttämöillä pieni ihminen hukkuu suuriin koneistoihin, ysäripoppiin tai fasismiin. 10 Dancer in the Dark
• M ARRASKUUN Baltic Circle -festivaaleilla nähtiin vuonna 2014 Helsingin Pop Up Art Housessa kantaesitetty Anna Paavilaisen Play Rape päivitettynä lukudraamana. Teos sai aikanaan paljon huomiota etenkin teatteriammattilaisten piirissä, koska se nosti pysäyttävän havainnollisesti esiin, miten näyttämöllä esitetty seksuaalinen väkivalta toistaa vahingollisella tavalla todellisen elämän valtarakenteita. Teoksella on ollut vaikutusta siihen, miten nykyään näyttämöllistetään raiskauksia. Esitys sai uusintaensi-iltansa vuoden 2015 Baltic Circlessä. Sen jälkeen se nähtiin Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä sekä useilla kotimaisilla ja ulkomaisilla festivaaleilla. Teos on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi ja katalaaniksi. ”Versioiden välissä tapahtui #metoo, joka muutti maailman ja käsityksemme siitä, kenen kertomus on uskottava. Kaksiulotteisesta tuli kolmiulotteista. Nykyään ei ole kyse siitä, etteikö väärinkäytöksistä uskallettaisi puhua, vaan siitä, onko sillä mitään vaikutusta, jos ajattelee vaikka Gazan tilannetta tai Trumpin uudelleenvalintaa. Pitäisi silti jaksaa jankata samoista asioista ja muistaa, että #metoo oli vallankumous. Ennen sitä oli mahdotonta kuvitella, että se koskaan tapahtuisi”, Paavilainen kertoo. ”Play Rape 2.0:n uudeksi sanomaksi muodostui 'take care of the revolution'.” Tu om as R an ta ne n Play Rape teki comebackin Maailma näyttämölle – uusi hakukierros tulossa Emil Santtu Uuttu palkittiin Lealla Teatterilehden taru päättyi S UOMEN Kulttuurirahaston käynnistämän ja yhdessä Svenska Kultur fondetin kanssa rahoittaman Maailma näyttämölle -hankkeen neljäs haku käynnistyy elokuussa 2025. Sen kautta mahdollistetaan laajennetulta kielialueelta tulevan nykyteatterin kääntämistä ja tuottamista suomalaisiin teattereihin. Tavoitteena on tukea neljän haku kierroksen aikana 30 näytelmää. Niistä jo toteutuneisiin kuuluvat esimerkiksi arabiankielestä käännetyn Basim Kaharin Appel­ siinien toteuttaminen Kansallisteatteriin ja venäläis-suomalaisen Helsinki 98 -teatteriryhmän tekemät Svet lana Aleksijevitšin dokumenttiromaanien sovitukset. ”Harvassa suomalaisessa teatterissa löytyy enää dramaturgeja, joilla olisi työaikaa seurata laajemmin maailman nykyteatteria ja löytää niistä omaan taloon sovitettavissa olevia teoksia. Hankkeen merkitystä kuvastaa sekin, että sen kautta on tuotettu jopa sellaisia ruotsinja saksankielisiä näytelmiä, joita muuten ei olisi Suomessa saatu esille”, kertoo hanketta koordinoivan Teatterin tiedotuskeskus Tinfon johtaja Linnea Stara. S UOMEN Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n vuodesta 1985 jakama Lea-palkinto myönnettiin tänä vuonna näytelmäkirjailija Emil Santtu Uutulle näytelmästä Ihana tytär Erika – Huomioita nimestä. Finalisti näytelminä olivat lisäksi Michael Baranin Nuoret Idea­ listit, Sanna Hietalan Kettutytön paluu, Marie Kajavan Undress me, then ja Satu Rasilan Ilman sinua. Ammattilaisraadin perustelujen mukaan voittajateos on ”ansiokas näytelmä, jossa taiteellinen ja dokumentaarinen ilmaisu yhdistyvät. Näytelmän voimakkuus piilee sen hiljaisessa intensiteetissä, ja teos nostaakin esille historian varjoon jääneen ihmisen”. Samassa yhteydessä myönnettävän Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinnon sai tänä vuonna Arni Rajamäki. www.sunklo.? T EATTERI & TANSSI + SIRKUS -lehden ilmestyminen päättyy taloudellisen vaikeuksien takia vuoden vaihteeseen. Suomen ainoan teatteri alan journalistisen erikoislehden edeltäjä Teatterilehti perustettiin vuonna 1945. Tanssi-lehti yhdistettiin siihen vuonna 2012, jolloin sen alaan nostettiin myös taidesirkus. Tilaajia nykyisellä lehdellä oli viime vaiheessa enää 1 300. Lehteä julkaisevan Kustannusyhtiö Teatterin puheenjohtaja Päivi Isosaaren mukaan yleinen laskusuhdanne, korona-ajan paino lasti ja kulttuurin rahoituksen leikkaukset ovat tämän vuoden aikana ajaneet lehden kestämättömään asemaan. Lehden pääomistajina on teatterialan järjestöjä, joiden omat talousvaikeudet estävät niitä rahoittamasta lehden tappioita. ”On erittäin ikävää, että meiltä katoaa esittäviin taiteisiin keskittynyt lehti aikana, jona kulttuurin puolustajia tarvitaan enemmän kuin koskaan ja asiantuntevaa kritiikkiä julkaisee yhä harvempi media”, Isosaari sanoo. ”Voi vain toivoa, että tärkeälle sisällölle löytyy väylänsä ja tekijänsä jatkossakin.” K AJAANIN kaupunginteatterin johtaja Anni Mikkelsson iloitsee siitä, että teatteri pääsi alkuvuodesta muuttamaan takaisin vanhaan päärakennukseensa kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. ”Tämä on tietenkin iso muutos parempaan, koska vanhat tilat eivät enää täyttäneet työturvallisuusnormeja. Nyt valoja pääsee rakentamaan nostimella eikä katossa tarvitse keikkua tikkaiden varassa. Voimme myös toteuttaa teknisesti näyttävämpiä esityksiä, esimerkiksi nyt esitettävässä Vel­ jeni Leijonamielessä on jopa lennätyksiä.” Remontin rinnalla kaupunki muutti teatterin väistötilat Seminaarin Taidekampukseksi, jonne sijoittuvat alueen muut esittävän taiteen toimijat Routa Company, Vaara-kolletiivi, Kajaanin harrastajateatteri ja Kainuun lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kultura. ”Kaikki tämä yhdessä on valtava panos Kajaanin kaupungilta, joka kamppailee samaan aikaan omien sopeutustoimiensa kanssa. Valtionosuuden ajankohtainen leikkaus tuntuukin kurjalta, koska kaupunki ei pysty niitä kompensoimaan. Sama ongelma on tosin nyt laajalti kaupunginteattereiden piirissä.” Kajaanin kaupunginteatteri menetti ensi vuoden valtionavustaan 2,2 prosenttia eli 35 000 euroa. Vähemmän kuin moni muu, mutta silti paljon. ”Meille se tarkoittaa, että yksi näyttelijän tehtävä jätetään täyttämättä ja kaksi osa-aikaistuu, Kaupungin omien sopeutusten takia menetimme jo yhden viran aiemmin. Lisäksi perustetaan teatterin toimintaa arvioiva työryhmä koska tiedossa on, että leikkaukset eivät lopu tähän.” Mikkelssonin mukaan maakunnallisella kaupunginteatterilla on erikoistehtävä alueensa asukkaiden puhuttelun suhteen. ”On mieletön voima, jos ihminen näkee, kuinka hänen elämänsä tulee nähdyksi ja kerrotuksi teatterin lavalla. Elämme nykyään niin yleismaailmallisen kulttuurin keskellä kaikkien netfl ixien ja tiktokkien kanssa, että on tärkeää jos teatteri tarjoaa sitä paikallista kulmaa.” Mutta ihan kaikkia teatteri ei tietenkään voi onnistua puhuttelemaan. ”Aina on niitäkin, joita se ei vain kiinnosta, vaikka tarjolla olisi ilmaista kaljaa ja strippausta.” www.kajaaninteatteri.? P et ri A nt til a M itro H är kö ne n C ar le s M illa na Kajaanissa uskotaan paikallisuuden voimaan Teatterijohtaja toivottaa teatteriin tervetulleeksi myös kauempaa tulevat vieraat. Kuvassa lukudraaman esiintyjä June Hyde. Kansallisteatteri / Appelsiinit | TEATTERI • 3
• Taiteilija suuressa ma ailmassa Reetta Ristimäki on perustanut musiikkiteatterin, tuotantoyhtiön ja oopperafestivaalit. Kantaesitykset ja kokeelliset teokset piristävät taidemusiikin kenttää. TEKSTI: IIDA SIMES KUVA: NAUSKA P IRTEÄ LOTTOTYTTÖ rytmittää UKK-musiikkinäytelmän kohtauksia. Eihän tässä mitään huolta ole, 1970-luvun Suomi on vaan päättänyt luopua presidentinvaaleista, Kekkonen jatkaa, kaikki on oikein hyvin! Hurjassa platinablondin peruukissa oopperalaulutaitoisen Reetta Risti mäen Lottotyttö naurattaa yleisöä Musiikkiteatteri Kapsäkissä, jota Ristimäki on ollut perustamassa Helsingissä taiteilijoiden osuuskuntateatterina vuonna 2000. Ristimäki ei enää ole Kapsäkin johdossa, vaan hän tekee musiikkiteatteria vuonna 2015 perustamansa Greta Tuotannon kautta. Yhtiö keskittyy ”erityisesti historiaa luotaaviin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin”. Suurin osa teoksista on kantaesityksiä, jotka se tekee kotimaisten säveltäjien ja kirjailijoiden kanssa. Greta Tuotanto työllistää vuosittain teoksissaan noin sata freelance-ammattilaista ja kerää noin 80 esityskerrallaan jopa 12 000 katsojaa vuodessa. Nyt Ristimäki etsii rahoitusta perustamalleen Helsingin Oopperakesälle, esiintyy Saiturin joulu -musikaalissa, UKK:ssa ja suunnittelee uusia produktioita – tai lämmittää uusintaesityksiin niitä vanhoja. Kovien tyyppien teatteria ”Suureen maailmaan minut on tarkoitettu!” Niin pikkuinen Reetta ajatteli kotona Seinäjoella. Kun koulut oli käyty ja oli aika aloittaa opiskelut, Ristimäki hyppäsi junaan ja lähti Helsinkiin. ”En yhtään tiennyt mitä tekisin. Minulle taitoja taideaineet olivat aina se ykkösjuttu. Ja historia. Ja kielet.” Ristimäki pyrki opettajankoulutuslaitokseen Helsingin yliopistoon. Pääsykokeissa sai lisäpisteitä taideaineiden REETTA RISTIMÄKI s. 1964, kasvoi Nurmossa. opiskellut v. 1984 Opettajainkoulutus­ laitoksessa Helsingin yliopistossa. Ylioppilasteatteri 1985–1991. Sibelius­Akatemia, oopperakoulutus ja laulupedagogiikka 1992–2001. Kehitti ja johti Musiikkiteatteri Kapsäkkiä 1998–2012. Perusti oma tuotantotoimiston Greta Tuotannon 2015. Esitykset kiertäviä, ei omaa tilaa. Tunnettuja teoksia: Brechtiä jokanaiselle ­musiikkinäytelmä, Rottien pyhimys ­musikaali, Ihmisen jälkeen ­kamariooppera. Greta Tuotanto pääsi taiteen valtion­ osuuden piiriin vuonna 2024. Helsingin oopperakesän perustaja ja johtaja. 4 • | TEATTERI
• Taiteilija suuressa ma ailmassa osaamisesta, joten musiikkileikkikoulusta alkaen taidekasvatuksen mankelissa muovautunut Ristimäki sujahti sisään ja aloitti musiikkiin ja kuvaamataitoon erikoistuneen luokanopettajan opinnot. Harrastuksenaan hän lauloi oktetissa jazzia. Pian Ristimäki kuuli mahdollisuudesta näytellä Ylioppilasteatterissa. Nuori nainen pyrki ja pääsi, mutta teatteri ei vienyt hänen sydäntään, ei vielä. 1980-luvun YT:n näyttelijöiden kulttuuriin kuului reipas päihteiden käyttö ja kovisimago. ”Teatteri kiinnosti valtavasti, mutta se oli sellaista jälkiturkkalaista vaihetta, jossa vielä punnerrettiin räkä poskella ja rähjättiin.” Ristimäki pyrki Teatterikorkeakouluun eikä päässyt, mutta se ei häntä harmittanut. Hän oli alkanut miettiä, että häntä varten on jotain muuta. Siihen mennessä Ristimäki oli nähnyt vain kaksi oopperaa. Ensimmäinen oli ollut Ilmajoen musiikkijuhlilla Jaakko Ilkka, johon hän oli lapsena saanut vapaalipun, koska hänen ystävänsä olivat siinä avustajina ratsastamassa hevosilla. Toisen, La Bohèmen, hän oli käynyt katsomassa interrail-reissulla Budapestissa 1984. Rytmimusiikkia harrastanut Risti mäki ryhtyikin opiskelemaan klassista laulutekniikkaa – ja jopa innostuneena. Tie vei Konservatorioon ja sieltä Sibelius-Akatemiaan, joissa häntä opettivat legendaariset laulutaiteilijat Ritva Auvinen ja Liisa Linko-Malmio. Weimarin lauluja Eräs Ristimäen rakkaimmista teoksista on Kabaree Berlin, jota nähdään milloin missäkin kun vaan paikalle tilataan. Syksyllä 2024 Ristimäki esitti sen Helsingin Musiikki talossa. Kabareessa yhdistyy Ristimäelle rakkaita asioita: Weimarin Saksan kulttuuri, muinainen kotikaupunki Berliini ja hieno musiikki. Ensimmäisen version Kabaree Berlinistä Ristimäki on tehnyt jo vuonna 2000: ”Tämä on ollut mulla mukana aika pitkään.” Alle kymmenen vuotta muurin murtumisen jälkeen Ristimäki lähti Sibelius-akatemiasta Erasmus-vaihdossa Hochschule der Künsteen Berliiniin. Tosin Ristimäki olisi halunnut Lontooseen: ”Mut vaan työnnettiin Berliiniin. ’Voi helvetti’, mä ajattelin, tämä on oikein Euroopan persläpi – mutta ei sit ollutkaan!”. Kaupunki oli ”täynnä nostokurkia”. Rautaesiripun jakamat itä ja länsi erottuivat selvästi. Pian hän rakastui kaupunkiin, joka vasta tuolloin, 1990-luvulla, loi itsensä uudestaan sotien ja natsien jäljiltä. Ristimäki on ollut ihastunut Weimarin tasavallan ajan iskelmien schlager-perinteeseen, joka oli ollut undergroundia parhaimmillaan. Reetta Ristimäki saksansi nimensä Greta Kreuzbergiksi, koska Berliinissä se jäi oikeaa nimeä paremmin mieleen. Historiasta kiinnostunutta Ristimäkeä kiehtoo Weimarin musiikkiperinne 1800-luvun lopulta 1930-luvulle, ”klasaripuolellakin”. 1900-luvun alun Berliinissä kevyt musiikki lainasi paljon yhdysvaltalaisesta jazzista, ja orkesterimusiikin kulmakiviä olivat Paul Hindemith, Gustav Mahler ja Kurt Weill sekä elokuvasäveltäjä Friedrich Holländer. Ei suoraan navetan takaa Kiitos suomalaisen musiikkikoulutuksen niin kouluissa kuin musiikkiopistoissa, Ristimäen ikäpolvi on voinut kouluttautua korkealle musiikin saralla. Kuitenkin viime vuosina, jo paljon ennen nykyhallituksen kulttuurileikkauksia, musiikin koulutusta on ajettu alas. Sitä Ristimäki suree. ”Musiikin tekeminen vaatii paljon harjoittelua – tutkimusten mukaan 10 000 tuntia, minkä tahansa instrumentin hallintaan. Ei oopperalaulajaksi tulla suoraan navetan takaa.” Jos nuori haluaa opiskella musiikkia korkeakoulussa, auttaa paljon jos hänellä on vankka musiikillinen pohja lapsuuden opinnoista saakka. Teatterikorkeakouluun voi yrittää ilman erityisiä teatteriopintoja, mutta minkään soittimen soittamista ei voi aloittaa alkeista Sibelius-Akatemian pääsykokeita varten. Musiikkiteatteri vaatii teatterintekijöiden – näyttelijöiden, dramaturgien ja tekniikan ammattilaisten lisäksi säveltäjiä ja muusikoita. Ristimäelle musiikki teatteritaiteessa on välttämätön palanen, ja taidemusiikki kuuluu kaikille. ”Ooppera ei ole tippaakaan elitististä. Oopperoiden yleisössä on ihmisiä kaikista sosiaaliluokista ja kaikista ammattiryhmistä. Ei siellä käy pelkästään rikkaita.” Eivätkä alan ammattilaisetkaan ole eliitin edustajia. ”Sibelius-Akatemiassa on ollut opiskelemassa ihmisiä aivan kaikenlaisista taustoista ympäri Suomea. Minä ja kollegani olemme tavallisia työteliäitä, äänellisesti ja musiikillisesti lahjakkaita ihmisiä kaikenlaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta, harvemmin suvun viitoittamalle tielle kulttuurikodissa kasvaneita.” Reetta Ristimäki toivoo, että Greta Tuotannon esitykset löytäisivät yleisöä, joka ei pelkää ”ooppera”-sanaa ja innostuu kokeellisista kantaesityksistä. ”Näin pienessä maassa meillä ei ole varaa eikä syytä luokitella asioita. Oopperan ja musiikkiteatterin kehittäminen on mun elämäntyötäni. Meidän oopperaihmisten ja teatterintekijöiden pitää oppia toisiltamme ja yhdistää voimamme. Ideana on ollut, että teatteri-ihmiset oppivat musiikkia ja äänenkäyttöä, ja laulajat oppivat näyttelemistä. Ja se on toiminut!” K EVÄÄLLÄ 2024 kantaesitetty Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen tyttöjen joukkuevoimistelusta kertova Jumppa tytöt jatkaa suosion siivittämänä kiertueella ympäri maata. Episodeissa vaihtelevat Antton Laineen tuella koreografioidut liikeohjelmat, novellimaiset kertomukset ja suora yleisön puhuttelu. Niiden kautta ilmentyy lapJumpan syvin olemus sena koetun yhteisöllisyyden voima, mutta myös ne ikävät tunteet, jotka liittyvät suorituspaineisiin, keskinäiseen kilpailuun, keholliseen erilaisuuteen ja kiusaamiseen. Vaikka ulosjäämisen tuskaa esitetään komiikan tuella, tämä ei lainkaan hämärrä traumojen aitoutta. Tekijöille olisi voinut olla apua ohjauksellisesta tuesta, mutta työryhmävetoinen toteutus vahvistaa teoksen anti-autoritaarisia tavoitteita ja omakohtaisten tunteiden suoraa välittymistä. Erityisen aseistariisuvia ovat hetket, joissa joskus koetun ja nyt ilmaistavan tunteen väli on paperinohut – jos sitäkään. / TR Esitykset 16.–17.1 & 24.–5.1.2025 Porin Rakastajat­ teatterissa, 3.–4.3. & 2.–3.5. Tampereen teatterissa, 19.3. Hämeenlinnan Teatterissa, 4.4.–29.4. Kansallisteatterissa ja 5.5. Kuopion Kaupunginteatterissa. Kuuntele myös Katariina Havukaisen ja Ella Lahdenmäen haastattelu Teatterin politiikkaa ­podcastista. K OKO ESITYKSEN ajan ihmisen korkeakulttuurinen näkökulma roikkuu katosta viuluineen. Asema luomakunnan kruununa ei vaikuta mukavalta eikä juhlalliselta. Samaan aikaan tanssijat ilmentävät, kuka milläkin kehonkielellään, erilaisia eläviä hahmoja. Joukosta voi löytää sekä helposti tulkittavia että kauempaa kiertäviä viitteitä apinoihin, lintuihin, sammakoihin, käärmeisiin tai kotieläimin. Joona Halosen ohjaama ja koreografioima tanssiteos Suojelija luo kompaktin ja nopeasti ohi vilahtavan katseen lajeihin liittyvien hierarkioiden ylittämiseen. Sen käännekohdissa eläydytään eläinten dramaattisiin kohtaamisiin ihmisen kanssa. Esityksen ytimessä on kehollis-empaattinen ja puolensa valitseva samaistuminen eläinten osaan. / TR Esitykset Cirkossa ja Oulun Valvella ovat päättyneet. Esitys jatkaa Tanssiteatteri Tsuumin kiertueohjelmistossa. A LUSSA NÄYTTÄMÖÄ hallitsee jykevä rautasänky, jonka alla makaa tiedoton hahmo. Kauri Honkakosken tuore sooloteos tuntuu saaneen vaikutteita viime vuosien koronatunnelmista, Dostojevskin klassikosta Kirjoituksia kellarista Liikekuvia kellarista sekä mimiikan ja vaatetuksen osalta Chaplinin pikkukulkurista. Radion uutistenlukija kertoo ympäröivästä todellisuudesta rauhoittavalla äänellä mutta tavalla, josta on mahdotonta saada tolkkua. Katonrajassa olevan ikkunan takainen maailma huokuu enemmän uhkaa kuin vapautusta. Honkakosken ryhmäteoksissaan – muun muassa Pulpetissa (2017) ja Hinter­ landissa (2023) – hyödyntämä fyysisen teatterin corporeal mime -metodi näyttää soveltuvan hyvin myös yksinäisyyden keholliseen tulkintaan. Jo pitkään mukana olleet valosuunnittelija-lavastaja Sisu Nojonen ja äänisuunnittelija Tuuli Kyttälä tuovat teokseen myös esteettistä jatkuvuutta. Kellari ei ole juonellinen kertomus eikä symboliikaltaan ylikuormitettu fresko. Se on pysäyttävän tilallisliikkeinen kuva nykymaailmasta, jonka absurdin uhkaavissa käänteissä on yhä vaikeampaa pysyä kyydissä. / TR Esitykset Kansallisteatterin Omapohjassa ovat päättyneet. Esitys jatkaa kiertueohjelmistossa. Ju kk a H äm ee nn ie m i M ik ko M än ty ni em i La ur a Vu om a Eläimen nahoissa
• ” T ÄMÄ ON PARASTA TEATTERIA , mitä Lappeenrannassa on koskaan nähty”, huokaa paikallinen tuttava esityksen jälkeen kaupunginteatterin aulassa. Kieltämättä Ennusmerkkejä on sisällöltään, muodoltaan ja ajankohtaisuudeltaan poikkeuksellisen puhutteleva. Sen kaksitoista näennäisesti toisistaan irrallista mininäytelmää puntaroi ilmapiiriä, joka vallitsi Venäjällä ennen kuin se hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan. Samalle se kuvaa yleisinhimillisesti niitä tavallisten ihmisten arkisia jännitteitä, joihin myös rakenteellinen väkivalta tukeutuu. Näytelmän on kirjoittanut Venäjältä sodan takia pari vuotta sitten Suomeen perheineen asettunut Mihail Durnenkov. Hänen näytelmiään on aiemmin esitetty Suomessa ainakin & Espoon teatterissa ja Teatteri Avoimissa Ovissa. Sen on ohjannut täällä jo pitempään vaikuttanut Azerbaidžanista kotoisin oleva Kamran Šahmardan, joka on myös Imatralla vuodesta 2004 järjestetyn Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin taiteellinen johtaja. ”Tämän projektin tarkoitus on selvittää, mikä saa aikaiseksi aggression, joka johtaa jokapäiväisistä riidoista poliittisiin konflikteihin. Se sai alkunsa, kun Mihail lähetti minulle jo keväällä 2022 useita näytelmäehdotuksia”, ohjaaja Šahmardan kertoo. Hanke eteni, kun sille saatiin tukea Maailma näyttämölle -projektihausta ja Lappeenrannan kaupungiteatteri näytti sille vihreää valoa. Realismin ja surrealismin törmäys Ennusmerkeissä vaihtuviin roolihahmoihin heittäytyy kolmen näyttelijän vahvasti sitoutunut trio, Jussi Johnsson, Jarno Kolehmainen ja Anna-Kaisa Makkonen. Yhteiskunnan epäjärjestykseen ja sotaan viittaavat suoraan episodit, joissa omiin riippuvuuksiinsa jumiutuneet kansalaiset havahtuvat ulkoa kuuluvan mellakoinnin ääniin, nuori tietokonenörtti selostaa sotapelin kyynistä dramaturgiaa ja joukko ihmisiä kiistelee siitä, onko televisiossa näytetty uutiskuva poltetusta lapsesta totta vai ei. Muissa kohtauksissa vainoharhaa ja tukahdutettua väkivaltaa purskahtaa esiin sähkökatkoksen pimentämällä lentokentällä, uimahalliin sijoittuvassa mustasukkaisuuskohtauksessa sekä isän ja pojan suku polvijännitteisessä yhteenotossa. Jonkinlaisena lukuohjeena esityksen alussa näytetään videoklippi John Lennonin haastattelusta. Siinä tämä toteaa maailman johtajien muuttuneen hulluiksi, jotka tavoittelevat järjettömiä päämääriä. Hiukan kryptisimmiksi jäävät kohtauksien alussa näytettävät sitaatit sellaisilta elokuvaohjaajilta kuin Lars von Trier, Pedro Almodóvar, David Lynch, Federico Fellini ja Aki Kaurismäki. Näytelmän estetiikkaa hallitsevat myös kohtausten mukana vaihtelevat interiöörit ja efektit, jotka videosuunnittelijat Pavel Semtšenko ja Aniisia Kronidova ovat loihtineet sekä näyttämön eteen viritetylle läpinäkyvälle kankaalle että takaseinään heijastettuihin kuvin. Durnenkovin tapaan Venäjältä Suomeen paenneet tekijät toimivat myös Helsinki 98 -ryhmässä, jonka tuotoksia ovat olleet Vuosaaren entisessä lukiossa esitetyt Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaanien näytelmäsovitukset. Näytelmätekstin pessimististä ja julman läpiporaavaa katsetta suodattaa surrealismista vaikutteita hakeva sovitus. Sen musta komiikka yhtä aikaa maustaa, sakeuttaa ja harhauttaa. Šahmardanin mielestä kyse on siitä, että ”jos ottaa lähtökohdaksi absurdin tekstin, ei voi päättyä kuin surrealistisiin paradokseihin”. Kauhun ja ymmärryksen teatteria Ennusmerkkejä on sanomaltaan väkevää yhteiskunnallista teatteria, jonka jokainen kohtaus tarjoaa tekstin riveillä ja väleissä sekä näyttämöllistämisen eri tasoilla poikkeuksellisen paljon tulkittavaa. Turhautumiseen ei ole syytä, sillä loppujen lopuksi koko konsepti on itsessään vertauskuvallinen. Kyse on yksilöiden epätoivon ja hahmottamisen ongelmien kuvaamisesta järjettömäksi muuttuneen todellisuuden keskellä. Šahmardanille katsojien eläytyminen on erityisen tärkeää. ”Teatteri ei vastaa kysymyksiin. Tärkeämpää on se, että näytelmä tarjoaa yleisölle oikeita kysymyksiä. Haluaisin, että katsottuaan esityksen katsojat esittäisivät itselleen lisää kysymyksiä.” Venäjän Suomelle, koko maailmalle ja tietenkin myös itselleen muodostaman aidon uhan äärellä on tärkeää, että tällaisten esitysten kautta meille aukeaa ikkuna kurkistaa hetkeksi sikäläiseen kauhuun ja kurjuuteen – ja kartuttaa niitä ylittävää ymmärrystä. Lappeenrannan kaupungin­ teatterin Ennusmerkkejä on dramaattinen kuvaus sotaa kohti kaatuvasta Venäjästä. TEKSTI: TUOMAS RANTANEN A ki Lo po ne n L APPEENRANNAN kaupunginteatteri on yksi niitä teattereita, joihin hallituksen kulttuuripoliittinen viikate osuu erityisen ankarasti. Vaikka kaupunki on luvannut ensi vuoden osalta paikata valtionavun yli kymmenen prosentin pienenemisen, tiedossa on lisää leikkauksia tulevina vuosina. ”En todellakaan halua ajatella, ettemme voisi tarjota alueellamme lastenteatteria, musiikkinäytelmiä ja kotimaisia kanta esityksiä. Nämä olisivat ensimmäisiä säästö kohteita pääsylipputuloihinsa nähden korkeampien kustannustensa vuoksi”, huokaa teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen. Samalla hän muistuttaa, että kevään kuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, miten tärkeänä paikkakunnan oma teatteri jatkossa koetaan. Näin epävarmoissa oloissa ohjelmiston pitkän tähtäimen suunnittelu on vaikeaa. ”Kaikesta huolimatta täällä halutaan jatkossakin tehdä omaleimaista, intohimoista teatteritaidetta, joka ottaa huomioon alueen kaikki katsojaryhmät tenavista erityisryhmiin.” TUOMAS RANTANEN Kevään ensi­illoissa 11.1. nuoren miehen monologi A.K.A. – Toiselta nimeltään, 1.2. Emmi Itärannan romaanin pohjautuva Teemestarin tytär ja 15.2. imatralaisesta menestyskirjailijasta Hilja Valtosesta kertova Hiljan päivät. Teatteria viikatteiden varjossa Tu om as R an ta ne n Teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen näyttelee itse yhtä pääroolia syyskauden Nainen ja varis -näytelmässä. Pavel Semtšenkon ja Aniisia Kronidovan videoprojisoinnit asettavat näyttelijöitä (kuvassa Jussi Johnsson) hyvin erilaisiin ympäristöihin. 6 • | TEATTERI Sodan arkiset juuret
• Aurinkoteatteri • Teater Mars • Sirius Teatern • Teatteri Venus Katso kevään ohjelmisto www.universum.fi Perämiehenkatu 13, Helsinki ENSI-ILTA 4.3.2025 Saa rumiakin tanssittaa S I I R I A N G E R K O S K E N O P I S S A yhteistyössä Lipunmyynti (09) 4342 510, ti klo 14–17 ja ke-pe klo 11–14, Erottajankatu 5, 00130 Helsinki KAIKKI ESITYKSET VÄLILLÄ 4.3.–10.5.2025 Michail Durnenkov Maailmanensi-ilta 19.3.2025 Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä Esityskieli: ruotsi Koodilla VOIMA15 saat 15% alennusta lipun hinnasta vuoden 2024 loppuun asti klockrike.fi Tekstitys suomeksi Subtitles in English ??????? ???????? DIVAN Kaipuuta, petoksia, yllättäviä juonenkäänteitä ja glamouria Ohjaus TIMO RISSANEN MINNA KOSKELA on HYACINTH BUCKET Muissa rooleissa JARI AHOLA, HANNA GIBSON, TUUKKA HUTTUNEN, MERJA KOIVULA, JERE RIIHINEN, LEENA ROUSTI & AKU SAJAKORPI POKK A POKK A POKK A POKK A POKK A POKK A PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ POKK A POKK A POKK A Roy Clarke on HYACINTH BUCKET MERJA KOIVULA, JERE RIIHINEN, LEENA ROUSTI & AKU SAJAKORPI POKK A POKK A POKK A POKK A POKK A POKK A PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ PITÄÄ Aleksa nterin teatte rissa 13. – 29.3.2 025 Liput 54-43 € + tilausmaksu (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta) 17.1.-1.2.2025 JOEL ALALANTELA UNI KARINKO LAURI JÄRVINEN SARI MAYER ELINA NOPANEN T A N S S I T E A T T E R I M D . F I HÄLLÄ-NÄYTTÄMÖ HÄMEENKATU 25 TAMPERE © SA M IJ O KI SU O 17.1.-1.2.2 JOEL ALALANTELA UNI KARINKO LAURI JÄRVINEN SARI MAYER ELINA NOPANEN T A N T T E R I M D . F I HÄLLÄ MEENKATU 25 TAMPERE © SA M IJ O KI SU O 22025 NN S S I T E A TT ÄÄ-NÄYTTÄMÖ HÄM M Jospa sirkus auttaisi! CIRKON KEVÄÄN OHJELMISTO ON JULKAISTU Tuntuuko elämä valjulta? WWW.CIRKO.FI
• Metsä kuuluu kaikille Vaara­kollektiivin Elsa Lankisen mielestä dokumenttiteatteri voi tarjota uusia mahdollisuuksia osallistumiseen. TEKSTI: TUOMAS RANTANEN L UONNONSUOJELUN ja metsätalouden vastakkainasettelu on pitkään ollut erityisen kiivasta Kainuussa, jossa on vielä jäljellä valtion mailla olevia suojelemattomia vanhoja metsiä. Syksyllä 2024 Kainuussa kiertänyt Vaara-kollektiivin Kai­ nuun metsäkiistat. Dokumenttiteatteria ka­ toavilta salomailta vierailee keväällä ainakin Oulussa ja Helsingissä. Projektin koollekutsuja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Elsa Lankinen, miten näytelmä sai alkunsa? Olen seurannut pitkään Kainuun metsä luonnon tilaa retkeilijänä, teatterintekijänä ja luontojärjestön vapaaehtoisena. Vuonna 2018 Kainuussa käynnistettiin ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen Metsä talous Oy:n välinen historiallinen sovitteluprosessi. En päässyt itse osallistumaan neuvotteluihin, mutta minulle heräsi ajatus tutkia dokumenttiteatterin keinon, missä ja miten hakkuupäätökset tehdään. Pohjimmiltaan esityksessä on kyse tarpeesta ymmärtää metsäkiistojen taustoja, ihmisiä konfliktien takana ja niitä ekosysteemejä ja eliöyhteisöjä, joiden elämästä tai kuolemasta kiistoissa on kysymys. Mikä on Vaara-kollektiivi? Vaara on vuonna 2014 Kajaanissa perustettu vapaa ammattiteatteriryhmä, joka toimii kollektiivisesti ilman johtajaa. Tekijöinä meistä monia yhdistää kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja ympäristökysymyksiin. Esitystoiminnan ja hankkeiden ohella järjestämme ekologisiin teemoihin keskittyvää Ärjän taidefestivaalia joka toinen vuosi Oulujärvellä Ärjänsaaressa. Vanhojen metsien suojelun tärkeyttä kuvaavat myös Juha Kauppisen ja Martti Suosalon Starman sekä Atro Kahiluodon ja Eeva Putron näytelmä Pentti Linkola – kaltaisemme. Mitä teatteri tuo lisää tällaisen aiheen käsittelyyn? Näyttämön äärellä voi rauhassa asettua kuuntelemaan erilaisia ääniä ja inhimillistä kokemusta ristiriitojen takana. Tässä kiihkeiden somekeskustelujen ajassa teatteri voi hitaampana muotona tuoda syvyyttä aiheen käsittelyyn. Teatteriin kuuluu myös yhteenkokoontumisen ja ihmettelyn voimaa. Kainuun metsäkiistat -esityksessä ei pyritä konsensukseen, vaan uskalletaan istua yhdessä konfliktin äärellä. Tavoite on samalla etsiä uusia osallistumisen tapoja. Näytelmän alussa nähdään kuva Kuhmosta, Metsähallituksen Iso-Valkeisesta, jossa avohakuut ulottuvat rujosti rantaa myöten. Samalla kuullaan ristikkäin luonnonsuojelijan ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n aluejohtajan haastatteluja tästä kohteesta. Miten on mahdollista, että metsästä voi ajatella näin jyrkän eri tavalla? Se on tosiaan hätkähdyttävää. Kysymys on siitä, näemmekö metsän loputtomana resurssina ihmisen käyttöön vai itsessään arvokkaana elinympäristönä. Metsätaloudessa myös historia ja vanhat käytännöt painavat yhä yllättävän voimakkaasti. Valtioneuvoston määrittelemät tulostavoitteet Metsähallituksen väkeäkin ohjaavat. Tässä ekokriisin ajassa meidän pitäisi pystyä puhumaan isoista kokonaisuuksista eikä vain käydä turhauttavaa kamppailua erikseen jokaisesta pienestä suojavyöhykkeestä tai vanhan metsän pirstaleesta. Kajaanin Räntäfestivaaleilla esityksenne yhteydessä puhuttiin oman kotiseudun näyttämöllistämisestä. Mitä esitys kertoo kainuulaisuudesta? Se piirtää kuvaa Kainuun ”metsämaakunnan” historiasta, metsämyyteistä ja metsäaktivismista sekä antaa tilaa myös niille luonnonmetsille, jotka täällä ovat yhä hakkuu-uhan alla. Samalla mietitään miten muuttuvan maiseman äärellä tulisi olla ja elää. Metsäteollisuus on väistämättä ison murroksen edessä. Esitys ravistelee sitä perinnettä, jonka mukaan pitää nyt toimia näin, koska näin on aina toimittu. Ajattelen myös, että se, mitä teemme juuri nyt Kainuun metsissä, on koko Suomenkin kohtalon kysymys. Kenelle metsä kuuluu? Mikä on valtion vastuu? Miten kansalaisyhteiskunta toimii? Minä uskon, että me kyllä pystymme parempaan, jos niin haluamme. Esitys vierailee Oulun teatterissa 1.3. ja Helsingin Teatteri Avoimissa ovissa 28.3. Koneen Säätiön Metsän puolella ­hanke on tukenut esitystä. Se tukee myös Voima­lehden metsäjournalismia. K AIKKI ELÄMME kehoissamme ja itse kunkin suhde kehoonsa muuttuu elämän edetessä. Kehojen kohtaamisista on tehty yhteiskunnassa tabu, ja toisinaan näiden kohtaamisten käsittelemisestä syntyy kohuja, kuten kävi lokakuussa 2024, kun keski-ikäiset kauhistuivat teineille suunnatusta seksivalistuskirjasta. Leena Arosen käsikirjoittama ja Valto Kuuluvaisen dramatisoima ja ohjaama Superkehot käsittelee oman kehon hahmottamista nukkejen ja näyttelijöiden voimin. Kehollisuuden opetus tapahtuu lapsiperhearjen kautta. Asiantuntijoilta saatu tieto on paketoitu erityisesti kolme–viisi-vuotiasta kohderyhmää huomioiden niin, että kerronta kulkee aamuaskareista päiväkodin kautta iltapuuhiin. Kehorauhan kaltainen konsepti käsitellään niin, että yksi esityksen hahmoista ei pidä siitä, että hänen päähänsä kosketaan. Hän mainitsee tästä, ja muut kunnioittavat ääneen sanottua toivetta. Erilaisten genitaalien hienoutta puolestaan kartoitetaan ilman, että turvauduttaisiin binäärisen suku puolikäsityksen lokeroihin. / JT Kuskit Company: Superkehot. Esityksiä tammikuussa 2025 Helsingin Malmitalossa ja huhtikuussa Turun Lastenkeskuksessa. Ymmärrystä kehoille E LLI SALON kirjoittama ja Anni Mikkelssonin ohjaama näytelmä Keräi­ lijät sijoittuu syvälle Kainuun korpeen, missä kohtaavat sodan aikaisia joukkohautoja etsivä arkeologi Heini (Karoliina Niskanen), viinaan menevä luontodokumentaristi Ani (Tarja Heinula) ja rajan molemmin puolin elämänsä seikkailut Ludmila (Heidi Syrjäkari). Ihmisen paras ystävä Samalla kun tarinan yksi taso kuvaa traumasta puhdistautumista, muilla ulottuvuuksillaan se näyttää kuinka historian haamujen ja ajankohtaisen rajajännitteen lomasta alkaa versoa vahvasti paikallisuuteen sidottuja syvästi todentuntuisia elämäntarinoita ja maailmassa olemisen toveruutta. Kaikki tämä tiivistyy etenkin valloittavissa kohtauksissa, joissa kaikessa erilaisuudessaan samanlaiset naiset saunovat, juovat sielunmaljoja ja ryntäävät marjametsään. Hienon tekstin ja taitavan näyttämöllistämisen kohtaamispisteeseen sijoittuu monella tapaa allegorinen rajavartiolaitoksen palveluksesta eläkkeelle oleva saksanpaimenkoira Ystävä (Mika Silvennoinen). Lähtökohtaisesti koomisen hahmon tärkeä tehtävä on muistuttaa huolehtivan järjestyksen tähdellisyydestä – kuten samalla siitäkin, että elämän yhteinen tarkoitus on lopulta paljon enemmän. / TR Keräilijät Kajaanin kaupunginteatterissa 5.4.2025 asti M ik ae l A hlf or s M in na H yv ön en P et te ri A ar to la ht i O HJAAJA Meri-Maija Näkki tunnetaan hellän kapinallisista teoksistaan, kuten esimerkiksi Teatteri Telakalla esitettävä Synnytystalkoot, Tampereen linja-autoasemalle korona-aikaan toteutettu Narttu Live (työ nimi) ja mynämäkeläisen purkutaloon tehty yhteisötaidenäyttely Mynä­Mynä­Maa (2022). Kehitysvammaisista teatterinharrastajista sekä Teatteri Telakan ja Tampereen Työväen Teatterin ammattilaisista koostuvan työryhmän Kimppataksin on kirjoittanut Tanjalotta Räikkä yhteisten ideoiden pohjalta. Esityksessä odotetaan taksikyytiä tolpalla, matkustetaan mitä erikoisempiin määränpäihin, purnataan taksiuudistuksesta, järjestetään mielenosoitus ja tuetaan toisiaan onnettomuuden hetkellä. Rentoon yhteisen tilan ideaan sopii se, että rajapinta käsikirjoitetun ja improvisaation välillä elää koko ajan. Samalla kun matkantekoa kehystää Vsevolod Meyerholdin biomekaaniset hahmot mieleen tuova ihmisradio, esitys muistuttaa kaikenlaisten ihmisten oikeudesta saada tilaa niin teatterin näyttämöllä kuin yhteisessä arjessemme. / TR Kimppataksin esitykset Kumppanuustalo Arttelissa 16.1.2021 asti ja Synnytystalkoon esitykset Teatteri Telakalla 9.1.2025 asti. Seuramatkalle pirssillä Tu om as R an ta ne n
• s ano ttu a Pakoon sokeutta ja köyhyyttä Köyhyysloukussa pyristelevät ihmiset tekevät suuria uhrauksia tai hirmutekoja. Musikaaleissa toteutus on sitä radikaalimpi, mitä pienempi näyttämö. TEKSTI: IIDA SIMES T ANSKALAISEN dogmi-elokuvan legendan Lars von Trierin Dancer in the Dark ja australialaissyntyisen kosmopoliitin Baz Luhrmannin Moulin Rouge -elokuvat ovat olennaisia pohjateoksia Helsingin Kaupunginteatterin ja sen suomenruotsalaisen näyttämön Lilla Teaternin musikaaleille. Kaupunginteatterin Moulin Rouge! Musikaali on lähellä elokuva-alkuteosta, toisin kuin Lillanin Dancer in the Dark, joka on musiikiltaan ja eritoten pelkistetyltä näyttämökuvaltaan jotain aivan muuta – onneksi – kuin islantilaisen supertähti-Björkin ja Catherine Deneuven tähdittämä pop-tragedia. Lilla Teaternin sympaattista ja rehellistä Selmaa esittää vahva altto, Lumi Aunio. Tarina alkaa yhdysvaltalaiselta tehtaalta, jossa Selma yrittää peräänantamattomasti työskennellä jyskyttävien koneiden äärellä. Nuori nainen suoriutuisi muuten hommista siinä missä muutkin, mutta Selma on lähes sokea. Mikä pahinta, hänen pojallaan Genellä (Iivari Luomala ja Emil Paloniemi) on sama sokeuttava sairaus. Pojalla olisi mahdollisuus pelastua kalliin leikkauksen ansiosta, jos Selma suinkin saisi säästettyä pienistä tuloistaan rahaa Genen hoitokuluihin. Kuten yleisö ymmärtää itsensä armottomasti likoon panevan ensemblen ensihenkäyksistä, Selmalle on koituva mutkia matkaan. Vaikka Selma on ihana ja uhrautuva äiti, omahyväiset kanssaeläjät ja köyhyys loukkuun putoamisen uhat eivät tasoita hänen ja hänen poikansa tietä parempaan elämään. Steppiä ja biittiä Jakob Höglundin ohjaamassa Dancer in the Darkissa HKT:n kapellimestari Eeva Kontun mestaroima bändi on ajan hengen mukaisesti lavalla, mutta olennaista on koko näyttelijäkunnan osallistuminen musiikin tekemiseen. Näyttämön tehdas on kuin valtava biittikone, ja lavasteet muuttuvat hienosti rytmitetyssä esityksessä hikiseksi teollisuusinfernoksi, pienen ihmisen unelmien murskaamista symboloiviksi paukuttimiksi. Teoksen musiikki, tanskalaisen Marie Højlundin säveltämä kohtalaisen monen teputtelu paljastuu riemastuttavasti hänen musikaaliharrastuksensa oheistoiminnoksi. Musikaaleja intohimoisesti rakastava Selma, teatterikerhon suurin taiteilija, haluaisi lisätä kerhon ponnistukseen steppinumeroita, mutta Broadwayn kuvastoa omaksunut harrastelijaohjaaja ei yllättäen juuri sitä suostu mahduttamaan mukaan. Teoksen pseudomusikaalinumerot ovat auringonpilkahduksia Selman ja Genen ylle kasaantuvien myrskypilvien välissä. Kaikenkaikkiaan Selman tarina on ravisuttava melodraama, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Poppimylly pyörii Vuonna 1889 avattu Moulin Rouge, punainen mylly, jököttää Pariisin Montmartren Pigallella, kalliilla kadulla, jolla irtolaiset ja prostituoidut eivät ole vilisseet enää vuosikymmeniin. Sata vuotta sitten Montmartrella oli monta tuulimyllyä ja kabareeteatteria, joista kuuluisin oli alkuun Le Chat Noir (1881–1897), musta kissa. Siellä ranskalainen säveltäjä Erik Satie (1866–1925) soitti pianoa ansaitakseen elantonsa. Kun Kissa lopetti, Moulin Rouge nousi ikoniseen asemaansa. Moulin Rougen teki kuuluisaksi viinistä, naisista ja cancan-tanssista innoitusta ammentanut kuvataiteilija Henri de Toulouse-Lautrec. Hän ikuisti kabareen kauniita mutta uupuneita esiintyjiä ja hörhelöisiä pukuja. Toulouse-Lautrec (Antti Lang) on yksi Moulin Rougen päähenkilöistä. Sekä hänen että teatterinjohtajan Harold Zidlerin (Risto Kaskilahti) hahmot perustuvat todellisiin henkilöihin. Siihen yhtymäkohdat todellisuuteen loppuvatkin. Surrealistinen komediailotulitus on ratkiriemukas notoninen pop, voisi olla melodisempaa. Olisi kiva, kun teoksesta jäisi muutama sävelmä mieleen soimaan. Ensemble kykenee hyvään stemmalauluun. Kuitenkin musiikki on tässä teoksessa keskeisesti osa lavastusta, ja se kertoo milloin ollaan tehtaassa, milloin vapaalla tai vankeudessa. Katsojia rentouttavat Dancer in the Dar­ kin komediaelementit. Selman kummalliHenri de Toulouse-Lautrec eli Antti Lang Moulin Rouge! Musikaalissa. O tto ­V ille Vä ätä in en H el i B lå fie ld 10 • | TEATTERI
• idea vaikka pikkujoulujen revyyaloitukseksi – tai vapun, pyöriihän se ohjelmistossa vielä yli vuoden – mutta arvokkaana esimerkkinä musiikkiteatteritaiteesta sitä on mahdotonta pitää. Näin siitä huolimatta, että HKT:n taiteilijat ja muu esityksessä työskentelevä henkilökunta on huipputaitavaa ja lopputulos on täsmällisen virheetön. Suomen musikaaliskenen mittakaavassa Helsingin Kaupunginteatterin Moulin Rouge! Musikaali on kolossaalinen mega esitys. Juoni on maailmoja syleilevä hömppä, ikään kuin Dumas’n Kamelianainen (oopperana la Bohème) olisi siirtynyt varieteenäyttämölle 150 vuotta myöhemmin sävellettyjen biisien jytkeeseen, sillä musiikki koostuu pelkästään 1980–1990-luvun menestysiskelmistä. Suuret kehut tuotanto ansaitsee siitä, että suurin osa niistä on suomennettu. Musiikeiltaan hengästyttävän nopeasti etenevän poppikavalkadin pelin henkeen kuuluu antaa elämyksiä kun katsoja tunnistaa, että ”ai tää on tää”, mutta moinen juke boksitausta kärsii kuitenkin pian inflaation, eli Moulin Rouge! Musikaalin ongelma on sen musiikki. Joistain kappaleista olisi voinut sovittaa paremman version, kuten Children Of the Revolutionista, jonka kapinahenki hukkuu monimutkaiseen kuorostemmaan. Ja silläkin uhalla, että elokuva on asettanut epäreilun vertailukohdan, Tango Roxanne ei nouse siksi valtavaksi oopperamaiseksi vuorolauluksi kuin mitä se Luhrmannin revityksessä oli ja mitä näyttämölle olisin kaivannut. Kiusatun piian kosto Pirkkalasta kotoisin ollut palvelija, Maria Lindell, oivalsi saksalaiselle hienostolle työskennellessään, etteivät rikkaat olleet kummoisempia kuin köyhät, pikemminkin vain parempia teeskentelijöitä ja verkostoitujia, jotka mielistelivät toinen toisiaan. Ylhäisen rouvan aiheuttamasta nöyryytyksestä alkoi tämän Minna Craucheriksi (1891–1932) nimensä muuttaneen, kunnianhimoisen ja tunnustusta kaipaavan raivottaren tarina. Minna Craucher – Musikaali vallasta ja vallattomuudesta on oivaltavaa musiikkiteatteria. Teos varoittaa, että turhautuneet ja kiusatut ihmiset saattavat ryhtyä nat sien kaltaisiksi Lapuanliikkeen aktivisteiksi. Aikamme kuva. Dynaamiseen ensembleen kuuluvat äänen hallinnaltaan vahvimmat laulajat, musikaalien veteraanit Petrus Kähkönen ja Miiko Toiviainen. Toki koko poppoo on loistava, myös Laura Hänninen, Jussi-Pekka Parviainen, Roosa Söderholm ja Robert Kock. Toivottavasti tämä esitys pääsee kiertämään Suomea ja erityisesti Pohjanmaata. Dancer in the Dark Lilla Teaternissa 31.12.2024 saakka. Ohjaus Jakob Höglund, käsikirjoitus Patrick Ellsworth, sävellys Marie Højlund. Perustuu Lars von Trierin elokuvaan vuodelta 2000. Moulin Rouge! Musikaali Helsingin Kaupunginteatterissa 31.12.2025 saakka. Ohjaus Anders Albien, käsikirjoitus John Logan. Perustuu Baz Luhrmannin elokuvaan vuodelta 2001. Minna Craucher – Musikaali vallasta ja vallattomuudesta & Espoon Teatterissa 14.12.2024 saakka. Ohjaus Riikka Oksanen, käsikirjoitus Aino Pennanen ja sävellys Eeva Kontu. M ARJA SALON valloittavan luonnonlapsen elkein esittämä Jänis rikkoo rajan katsomoon jo silloin, kun yleisö on vasta asettumassa paikoilleen. Lavalta puhutaan brechtiläisesti rinnakkain suoraan yleisölle, näyttelijöiden kasvokuvaa heijastetaan seinän kokoisena ja kamera seuraa hahmoja salin ulkopuolellakin. Välillä toisto viedään tappiinsa, mekkala pysähtyy tai chi -harjoituksiin ja livekuva pyörönäyttämöstä saa edustaa erämääjärven väreilevää pintaa. Kristian Smeds sovitti Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi -romaanin (1975) jo vuonna 2005 virolaisen von Krahl -teatterin kanssa. Sukupuoliroolitus ja satiirinen vinoilu Kekkosen henkilökultille tuntuvat nyt jo hiukan vanhentuneilta, mutta luova teatteri-ilmaisu sekä pääteema ikääntymiskriisistä ja oravanpyörästä karkaamisesta ovat yhä ehtaa kamaa. Salon aseistariisuvan Jäniksen ja Tommi Korpelan esittämän jäyhän äijähahmon välinen dialektiikka kantaa esitystä, mutta samalla Heikki Pitkänen, Sari Puumalanen ja Juha Varis täyttävät antaumuksella muut roolit Vatasen puolisosta ja nimismiehestä aina varastelevaan korppiin, mökin seinää hakkaavaan tikkaan ja villapaitaa kutovan metsämansikkaan. Teatterin villi vapaus kulminoituu, kun Jänis haastaa Vatasen uimakilpaan ja esittelee uikkareina kaksi kengurupalloa. Teatteri on leikkiä ja seikkailua. / TR Esitykset Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 6.5.2025 asti N ÄYTTELIJÄ -käsikirjoittaja Jonnakaisa Riston ja ohjaaja-käsikirjoittaja Juuso Timosen perustama Vauriomania-ryhmä jatkaa groteskiin nukke teatteriin erikoistuneen Vaurioteatterin viitoittamalla tiellä. Korhosen muo­ tokuvan (2022) tapaan Haavemaassa nähdään yhdistelmä puolinukkeja, ihmisnäyttelemistä ja esineteatteria. Kaikkien hahmojen ilmentämisestä vastaavat Risto ja käsikirjoitustiimin Paavo Kääriäinen. Haavemaassa savolainen kiero pisnesäijä Jouko pyörittää Mäyräveden peräkylällä saluunaansa ja on koukussa pelikone Timoon. Siinä sivussa hän vokottelee karaokea ja ananaslonkeroa rakastavaa perhepäivähoitaja Helviä. Kaiken säätämisen alle uhkaavat jäädä Los Angelesista huijattavaksi saapuvien influenssereiden ohella videoeditoijan urasta tuopin äärellä haaveileva Miku ja kaiken tarkasti muistiin piirtävä Helvin kuusivuotias tytär Maisa. ” T UULI SE TAIVUTTI koivun larvan…” Nerokas oululainen Leevi Madetoja (1887–1947) käytti Pohjanmaan kansanlauluja Pohja­ laisia-oopperassa. Paavo Westerbergin ohjaama Kansallisoopperan uusin versio Pohjalaiset on uhoa, huumoria ja sydäntäsärkevää paatosta yhdistävä mestariteos. Jälleenrakennuksen ajan perunamaalla, Harrien bisneksen fiftarihenkisen maiSavolainen mayhem Ruma vallesmanni Joulukuun alussa nähdyn läpimenon perusteella luvassa on jälleen kotikutoisen askarteluestetiikan, villin luovuuden ja ehdan ammattilaisuuden voimin rakennettua komediaa, tragediaa ja emansipaatiota yhdistävää risusavottaa. / TR Esitykset Teatteri Viiruksessa 11.12.2024– 18.1.2025 ja myöhemmin kiertueella. noskyltin alla, isäntä Erkki Harri vahtii oikeuteen vietävää vankia, joka on Maija-tyttären kihlattu Antti. Jussi Harri on kuumakalle, joka iloitsee siskonsa tulevasta hääonnesta. Mutta onnen tielle asettuu vallesmanni, joka kansaa halveksivana pikkuhitlerinä haluaa kontrolloida porukkaa väkivallan avulla. Toisen näytöksen alussa kaikuu naisten hempeä laulu. Teoksen komediaelementit eivät poista rakkauden ja intohimon paloa. Ja kuten siltavouti vallesmannia varoittaa, maalaiset ovat ehkä tyhmiä, mutta silti oikeudenmukaisia. Etelä-Pohjanmaa on ollut kuuluisa häjyistään, jotka häiriköivät häissä ja rikkoivat yhteiskuntarauhaa. Pohjalaisten diinari-häjyt nahkarotseineen ovat loistavia. Muuten: Pohjanmaa on ilmiselvä Sisilia ja Pohjalaisia kuin Cavalleria Rus­ ticana. / IS Pohjalaisia Kansallisoopperassa 4.1.2025 saakka. Ilk ka S aa st am oi ne n D ar in a R od io no va Markus Nykänen Anttina ja Johanna Lehesvuori Maijana. Ju us o Tim on en S te fa n B re m er. Jäniksen matkassa Minna Craucher – Musikaali vallasta ja vallattomuudesta. Petrus Kähkönen Vihtori Kosolana.
• ”Itse olen kaivanut teatterin kollektiivisutta ylittääkseni omia defenssejäni, itsetuntokysymyksiäni ja epäilyjäni. Teatterin tekemiseen on sisäänkirjoitettu, että tässä ollaan yhdessä arvioimassa mitä merkityksiä ja mahdollisuuksia tässä oikein on tulossa.” Akse Pettersson jaksossa, jossa pohditaan kaiken merkitystä (15.1.) ”Jonkin tutkimuksen mukaan ihmisen uskonnon kyseenalaistaminen voi aiheuttaa hänen aivoissaan samanlaisen kuvotusreaktion kuin jos eteen tuotaisi pilaantunutta ruokaa. Nykyään identiteettien suhteen tapahtuu vähän samaa, mitä vielä sosiaalinen media vahvistaa. Aika paljon tästä purkaantuu jo sillä, että ollaan samassa huoneessa ja hengitetään samaa ilmaa ja päädytään hakemaan sitä, mikä tässä on ikään kuin yhteistä.” Timo Ruuskanen teatterin parantavasta voimasta jaksossa Tapio Rautavaara ja kahtia jakautunut kansa (19.2.) ”Se on ihan keskeistä, että koko taiteellinen työryhmä – myös äänisuunnittelu, videosuunnittelu ja valot – ovat kaikki koko ajan mukana treeneissä, ja tekijät osallistuvat keskusteluun. Se on taiteen kovaa ydintä, että me kaikki tehdään sitä teosta.” Juho Mantere jaksossa Q-Teatteri ja 90-luvun laman perintö (26.2.) ”Teatterissa on sellainen vaara joskus, että se lipeää jotenkin sellaiseen paikkaan, joka ei ole jaettu kaikille. Mutta vankiteatterin kohdalla ei ikinä tarvitse kysyä, mikä sen merkitys on.” Rosa-Maria Perä Porttiteatterin Kuninkaatesitystä käsittelevässä jaksossa (13.6.) ”Päärooli on työnä usein semmoinen prosessi, jossa ei niinkään rakenna tai yritä kontrolloida tai hallita, vaan pikemminkin sitä yrittää päästää irti omista defensseistä ja niistä asioista, joita näyttämöllä nousee tielle. Siinä sitten koittaa vain olla tilanteessa ja ottaa vastaan sitä energiaa, mikä nousee niistä muista hahmoista ja siitä kauheasta rallista, mikä niillä on päällä.” Jonna Haartti Kalasatama-näytelmää käsittelevässä jaksossa (4.3.) ”Voi teatterilla vaikuttaa. Siinä tapahtuu sellainen katharsis parhaimmillaan, että se puhdistaa ihmisen mielen niin, että sinne tulee tilaa uusille ajatuksille.” Martti Suosalo Starman-näytelmää ja luontokatoa käsittelevässä jaksossa (23.9.) ”Kristian Smeds sanoi juuri, että Juha kyllä se on niin, että jos sä kaivat verta nenästä, kyllä sitä sieltä sitten tulee. Noin vain se pääsi siihen ytimeen, että tätä esitystä voi pitää jonkinlaisen verenlaskuna tai kuppauksena, jossa niitä pahimpia paineita on pakko päästellä ulos. Samalla halusimme vähän kokeilla missä erilaisia rajoja on, mitä saa sanoa ja miten. Ja jos joku asia on vaikea sanoittaa, täytyy löytää joku tapa tuoda se esiin. Esimerkiksi on hirvittävän vaikea käsitellä rasismia ilman rasistisia ilmaisuja.” Juha Mustanoja Laulujoutsen – Katastrofiballadi -esitystä käsitelleessä jaksossa (29.4.) ”Tutkin itse sitä miten roolittaa ihmisiä ilman kompastumista sellaiseen uhrirepresentaatioon, joka nousee esiin usein, kun työryhmässä on muita kuin valkoisia. Ilmeisiä stereotypioita on helppo kitkeä pois, mutta minua kiinnostaa se, mitä silloin tapahtuu, kun globaalin vähemmistön tarina tuodaan täällä näyttämölle.” Elina Izarra Läkaren-esitykseen ja roolitukseen liittyvää vallankäyttöä pohtivassa jaksossa (8.4.) M itr o H är kö ne n N au sk aa Teatte rin sanottua tekemis estä Teatterin politiikkaa ­podcastia on julkaistu yli 90 jaksoa. Alla olevat kommentit on kerätty vuoden 2024 aikana julkaistuista jaksoista. KOONNUT: TUOMAS RANTANEN
• P ate P es on iu s | TEATTERI • 13 ”Teatteri on aina ajan ja paikan tässä-ja-nyttilaa, mikä tarkoittaa sitä, että se on myös ihanan vanhanaikaisella tavalla katoavaa. Ja toinen keskeinen ominaisuus on se, että se on äärimmäisen sosiaalista. Sitä se ei ole pelkästään ammattilaisten puolella rampin takana, eikä vain sillä puolella jossa ovat ne ihmiset, jotka ovat siitä maksaneet tietämättä tarkalleen mistä he maksavat, vaan se syntyy vasta siinä hetkessä ja paikassa, kun nämä molemmat tahot ovat samaan aikaan samassa tilassa.” Markus Leikola Lähinaapuri -näytelmää ja totalitarismia käsittelevässä jaksossa (4.11.) ”Kun esityksessä on sekä kokemusasiantuntijoita että näyttelijöitä, suora todistus on puhuttelevampi kuin näytelty. Alistetun näkökulman tuleminen näyttämölle on myös aina avaus yhteiskunnalliselle keskustelulle, ja sillä voi olla esiintyjille vahva voimauttava vaikutus.” Jussi Lehtonen Metsäfuriosa -näytelmää ja suomalaista metsäkolonialismia käsittelevässä jaksossa (18.3.) ”Kun tv-sarjoista sanotaan, että ne ovat käsi kirjoittajan taidetta ja elokuvat ohjaajan taidetta, teatterissa se muoto on aika pitkälle näyttelijän hallussa. Itse siinä leikkaat omaa työtäsi ja operoit ja teet joka päivä sen kokonaisuuden. Teatterissa toisto on ihan eri työlajinsa kuin kuvauksissa, jossa muutama tunti hinkataan jotain kohtausta.” Elina Knihtilä muun muassa näyttelijätyön erilaisia vaatimuksia käsittelevässä jaksossa (3.6.) ”Jos tässä jotakin pitäisi laajentaa, niin nimenomaan meidän ymmärrystämme ruumiista ja ruumillisuudesta ja ruumin käsitettä. Se avaa sitten valtavasti uusia mahdollisuuksia olla ja olemiselle. Ja yhdessä olemiselle.” Esa Kirkkopelto jaksossa, joka käsitteli hänen tanssiteostaan Saatana on kuollut (1.4.) ”Minäkin olen pitkään näitä hommia tehnyt ja edelleen olen aivan peruskysymysten äärillä. Näytelmissä on se, mitä sanotaan ’absoluuttiseksi nykyhetkeksi’, mikä on sen esityksen nykyhetki, joka proosasta puuttuu. Tietenkin proosassa on sen fiktion nykyhetki, mutta siellä ei ole sitä reaalimaailman näyttämön nykyhetkeä.” E. L. Karhu Veljelleni -näytelmää käsittelevässä jaksossa (30.9.) ”Se on usein aika henkilökohtaista, mikä minua kutsuu, kiihottaa tai mikä lähtee viemään. Ehkä mukana voi olla jonkinlainen poliittisuus ja halu tehdä feminististä näyttämöä, vaikuttaa rakenteisiin ja tuoda erilaisia kehoja ja tarinoita näyttämölle. Mutta saman aikaan haluan haistattaa vitut – anteeksi – kaikille ja rakastaa jonkun John Watersin elokuvia ja huonosti näyttelemistä ja typeryyttä, ja sen kanssa piehtarointia.” Sara Melleri Veljelleni -näytelmää käsittelevässä jaksossa (30.9.) ”Teatteri on siitä kiinnostava taiteenlaji, että siinä ollaan läsnä sukupuolikysymyksen kanssa aina. Ihan sama millaista esitystä olemme tekemässä, joudumme ottamaan jonkinlaisen suhteen sukupuoleen ja sukupuolen representaatioon.” Rasmus Arikka Tiranan sydän -näytelmää käsittelevässä jaksossa (7.10.) ”Kaikki teokset kantavat jonkinlaista maailmankuvaa, ja olisi virheellistä väittää, että ne olisivat jotenkin arvoneutraaleja. Silti itse mietin paljon kaikkia esteettisiä kysymyksiä ja vaikka sitä, millainen rakenne siinä toimii. Pääasiallinen tarkoitukseni ei ole julistaa, että ’nyt täältä pesee, minä kerron miten kannattaa elää’.” Saara Turunen romaanejaan ja näytelmiään käsittelevässä jaksossa (6.5.) ”Ajattelimme, että tämän esityksen täytyy rakentua näyttämöltä käsin jumppareiden näkökulmasta niin, että siellä ei voi olla ohjaajaa tai valmentajaa mukana. Esityksen eetos on se, että kun voimistelu on niin virheitä välttelevää ja liikekieleltään fasistista, on hyvä asia, jos dramaturgia on sitä vastaan siinä, että se vuotaa ja siinä on aukkoja.” Katariina Havukainen Jumppatytöt -näytelmää käsittelevässä jaksossa (11.11.) V ilp pu R an ta ne n N au sk aa Teatte rin sanottua tekemis estä T EATTERI ON TAIDETTA , jossa näyttämön ruumiit kohtaavat katsojien kehot samassa jaetussa paikassa ja hetkessä. Kun elämme kehojen erilaisuuden havaitsemisessa herkkää aikaa, tietenkin se näkyy myös teatterissa. Compañía Kaari & Roni Martinin Studio Pasilaan toteuttamassa Veren häät -flamencoesityksessä tanssijoiden ja näyttelijöiden eri-ikäiset ja eri lailla taipuisat kehot ilmensivät sodan väkivallan osumista kaikenlaisiin ruumiisin. Teatteri Telakan Kimppataksissa lavatilaa raivattiin kehitysvammaisille ja Porttiteatteri toi Kuninkaissaan yhteisön keskelle vankien koviakin kokeneet kehot. Siinä missä Susanna Kuparisen Kansallisteatterille ohjaama Prima Facie osoitti, miten naisen keholle tapahtuu oikeuskäsittelyn valtarakenteissa, Meri-Maija Näykin Synnytystalkoot pohti ilkikurisen kabareen muodossa yhteiskunnallisen reproduktion olemusta. Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen Jumppatytöt taas demonstroivat miten tyttöjen liikuntaharrastukseen kätkeytyy kehollisen yhdenmukaistamisen fasismia. Ryhmäteatterin Tuuve Aron romaaniin perustuvassa Kalasatamassa ikääntymiskriisin äärellä oleva lesbokirjailija selvitteli elämänsä traumoja ja päivitti paikkaansa tämän ajan identiteettipoliittisessa hyrskynmyrskyssä. Pitemmälle non-binäärisyyden puolelle päästiin Turun kaupunginteatteriin tehdyssä Pajtim Statovcin Tiranan sydämen näytelmäversiossa ja Kansallisteatterin E. L. Karhun Veljelleni-romaanin sovituksessa, jossa kertoja jakaantui neljään erilaiseen kehoon. ELÄINTEN KEHOJEN EMPAATTISTA näyttämöllistämistä tutki Joona Halosen Tanssi teatteri Tsuumille tekemä Suojelija. Samassa hengessä Kristian Smedsin ohjaamassa Jäniksen vuodessa näyttämöllisen kehon saivat jäniksen ohella pääsky, tikka, korppi ja jopa metsämansikka. Juha Kauppisen ja Martti Suosalon Star­ manissa roolihenkilöksi pääsee varpunen ja Ellis Saaren ja Anni Mikkelsonin Keräilijöissä entinen rajavartiokoira Ystävä. Ihmisen jalkoihin jäävän luonnon ääniä näyttämölle toi myös Vaara-kollektiivin Kainuun metsäkiistat. Ei-inhimillisiin hahmoihin samaistumisen pisimmälle vei tässä asiassa aiemminkin kunnostautunut Esa Kirkkopelto, jonka Zodiakin kanssa tekemässä Saatana on kuollut -tanssiteoksessa subjektin viittaa nostettiin harpun ylle. Ihmisen ja metsän kohtaamisen ajankohtaisuutta kuvasi puolestaan se, että kun Kansallisteatterissa esitettiin suomalais-uruguaylaisena yhteistyöä toteutettua, meikäläisestä metsäkolonialismista kertovaa Metsäfuriosaa, samaan aikaan & Espoon teatterissa vieraili Milo Raun tärkeä dokumenttiteatteriesitys Anti gone in Amazon. VUODEN TOINEN TÄRKEÄ ulkomaan vierailu oli Tampereen teatterissa nähty, eurooppalaisen äärioikeistolaisuuden nousua käsitellyt Tiago Rodriguesin Catarina and the Beauty of Killing Fascists. Populistisen uusoikeiston hiukan varhaisempaa syntydynamiikkaa pöyhi puolestaan Pasi Lampelan Helsingin Kaupunginteatteriin ohjaama Jerusalem. Vielä kauempaa historiasta tämän ajan rasistisen öyhytyksen perustuksia etsittiin Juha Mustanojan katastrofiballadi Laulujoutsenessa. Kahtia kuplautuneen kansan yhdistämisen mahdollisuuksia yritti urhoollisesti viitoittaa Timo Ruuskasen Rautavaara, ihminen ja ikoni. Fasismiin rinnastuvaa Venäjän nykymenoa paikallisti Kansallisteatterin Mansikkapaikka, Lappeenrannan kaupunginteatterin Ennusmerkit ja Markus Leikolan Helsinki 98 -ryhmän kanssa toteuttamassa Lähinaapuri. Venäjän kansallismielistä totalitarismia kuvasi myös Helsinki 98 -ryhmän toinen esitys Sinkki­ pojat, jossa Svetlana Aleksijevitsin kuvaama Afganistanin sota rinnastui Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa. Viimeksi mainitun rinnalla muita tämän vuoden kohokohtia olivat Linda Wallgrenin Kansallisteatteriin sovittama Angels in America ja Juho Mantereen Q-Teatterin ohjaama Uuteen nousuun. Näistä edellinen näytti, että 90-luvun kehollis konservatiiviset asenteet ovat ikävä kyllä jälleen palaamassa keskuuteemme, ja jälkimmäinen teki selväksi, kuinka parasta teatteria syntyy, kun kaikki esittämisen osatekijät puhaltavat sitoutuneesti yhteen hiileen. TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja on Voiman kustantaja ja kulttuuritoimittaja. Teatterivuosi 2024 Pääteemoina erilaiset kehot, suhde luontoon ja fasismin nousu Q-Teatterin Uuteen nousuun näytelmässä käytössä oli monipuolinen ilmaisuvälineistö.
• MAIJA VILKKUMAAN MUSIKAALI 10.5. SAAKKA Liput 50/48/33 € lippu.fi MAIJA VILKKUMAAN MUSIKAALI 10.5. SAAKKA Liput 50/48/33 € lippu.fi VILKKUMAA KONTU RASILA Kankila & Louhivuori
• Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 10.12.2024 16.16 10.12.2024 16.16 Uusi kotimainen kantaesitys kertoo kulttihahmo Vampiran luoneen amerikansuomalaisen Maila Nurmen tarinan ja kuljettaa sen mukana katsojansa 50-luvun Hollywoodiin loistoon, mutta toisaalta outojen ja ulkopuolisten maailmaan. KOM-teatterin Vampira yhdistelee iloisesti camp-henkeä ja mustaa huumoria. Se on ylistys mielikuvituksen rikkaudelle, eriskummallisuudelle ja ulkopuolisuudelle. Rooleissa Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Isla Mustanoja, Alina Tomnikov ja Juho Uusitalo. Miten kaivaa oma hauta suulla ensi-ilta 12.2.2025 susanna airaksinen / rosa-maria perä tartu early bird -lipputarjoukseen: kom.lippu.fi Niskavuoren Heta TÄYDEN TUNTEEN TEATTERIA Hella Wuolijoki Mikko Roiha KURKKAA KAIKKI KEVÄÄN 2025 ENSI-ILLAT: lahdenkaupunginteatteri.fi ENSI-ILTA 22.1.2025 SUURI NÄYTTÄMÖ VÄLIMERENKATU 14 00220 HELSINKI SI M O PU KK IN EN DIPTYK PERUSLIPUT -25 % KOODILLA VOIMA25 WWW.VIIRUS.FI TAI BILJETTER@VIIRUS.FI ESITYS TEKSTITETÄÄN SUOMEKSI JA ENGLANNIKSI MINNA LUND D I P T Y K 1. EN GOD DÖD 2. JAG VILL SE OSS DANSA OCH STÄDA HONKANEN / RIDBERG / SUVITIE / MIETALA ENSI-ILTA 28.2.2025 BORIS GODUNOV – MIES KUIN UNELMA Kantaesitys 1.2.2025 www.jurkka.fi REKO LUNDÁN Reko Lundánin näytelmä koskettaa ja puhuttelee ensi-ilta 5.2. FRENCKELL-NÄYTTÄMÖllä Leea Klemolan komedia teatterimaailmasta frenckell-näyttämöllä VAIMONI, täällä taas – entistäkin hauskempana Ensi-ilta 21.2. frenckell-näyttämöllä
• Voima vietti viisi iltaa Manner­Euroopan teatteripääkaupungin rikkaan esitystarjonnan äärellä. Teatterissa aika katoaa, kun kaikki osat soivat yhteen. M AXIM-GORKI-THEATERIN jyhkeän patinoitunut aula alkaa täyttyä berliininkirjavasta taideyleisöstä. Alkamassa on Sibylle Bergin vuonna 2013 kantaesitetyn Es sagt mir nichts, das sogenannte Draußen (Niin kutsuttu ulkona ei sano minulle mitään) -näytelmän uusioversio Sebastian Nüblingin ohjaamana. Esitys on korostuneen feministinen monologi, jonka esittää muuten tyhjällä päänäyttämöllä neljän naishahmon vuorovedolla pauhaava puhekuoro. Aggressiivisena rap-vuodatuksena kulkevan tekstin päävirtaa pilkkovat puhelimella, tekstareilla ja skypellä ulkomaailmasta tulevat yhteydenotot. Tuntuu, että monet katsomosta ovat nähneet esityksen jo aikaisemmin. Näyttelijöiden yhteispelillä syntyy mahtava imu, johon yleisö heittäytyy innokkaasti mukaan. On helppo ymmärtää, miksi kyseessä on ehta nykyklassikko. Kafkasta Felliniin Samalla lavalla seuraavan iltana esitetään teatterin taiteellisen johtajan, kroatialaisen Oliver Frlji?in versiota Franz Kafkan Oikeus jutusta. Provosoivasta tyylistään tunnetun ohjaajan Liettuan kansallisteatteriin viime vuonna sovittama Muodonmuutos alkoi alastoman naisen huutomonologilla ja päättyi seinälle projisoidulla videokuvalla koppakuoriaisen kuolinkouristuksista. Siihen nähden meno on nyt sovinnaista. Vallan linnakkeiden, sairaalasänkyjen ja edestakaisin kiikuteltavan oikeuden jumalattaren patsaan varjoissa juoksentelee slapstick-koreografioituja Josef K -hahmoja. Lopulta lavalle kiikutetaan kirjailija Kafka kuulemaan tuomarilta syytöksiä oikeuslaitoksen olemassaolon paljastamisesta. Kaikkiaan esityksestä jää hiukan kyynisen kiteytymätön sivumaku. Deutsches Theaterin musikaali Das Schiff der Träume perustuu Federico Fellinin elokuvaan Fellinin laiva (1983). Siinä yläluokkainen eliitti matkailee laivalla maailmansodan aattona omassa kuplassaan ymmärtämättä mitään oikean maailman kasvavista jännitteistä. Ohjaaja Claudia Bauerin sairastumisen takia työhön värvättiin pikaisesti Anna Bergman. Tämä selittänee selittää ainakin osan siitä miksi tyhjän lavan asketismi, suureelliset videoprojisoinnit, surrealistiset puvut ja monet muut osatekijät eivät oikein tunnu löytävän toisiaan. Sen sijaan vaikeampaa on ymmärtää miksi eurooppalaisen nykytilanteen kannalta Fellinin dramaattisin käänne eli laivalle pelastettavien pakolaisten kohtalo on rajattu esityksestä pois. Yhteiskunnallisuuden häivyttäminen pakittaa teoksen lähinnä surumieliseksi hukassa olemisen kuvaukseksi. Brechtistä Lepageen Voiman testiviikolla Bertolt Brechtin Berliner Ensemble -teatterissa esitettiin perustajansa vähemmän tunnettua näytelmää Mann ist Mann (1926). Siinä lempeä mies huijataan armeijaan, jossa hänestä tulee joukon jatkeena tunteeton tappokone. Nuoren ohjaaja Max Lindemannin johdolla Ernst Buschin teatterikoululaiset heittäytyvät riemukkaasti tähän likaisen ruskeiden pressujen ja metallisen keittiövaunun hallitsemaan maailmaan. Tärkeänä roolitusratkaisuna naisnäyttelijä (Nele Trebs) esittää höykytettävää miesparkaa. Tämä avaa latua sukupuoliroolien kliseiden irvailulle laajemminkin. Vaikka toteutus on kiinnostava, esityksen syvemmät teemat jäävät raakileiksi. Tämä palautunee paljolti myös alkutekstin ongelmiin. Brechtin tavoitteena oli tutkia yksilön ja joukkojen suhdetta, mutta sosialismin ja natsismin historiallisissa käänteissä alkuperäinen ajatus hapertui alta. Berliinin teatteriretken viimeinen haaviin tarttunut esitys oli Schaubühnen viisituntinen ennakkoesitys kanadalaisen Robert Lepagen uudesta näytelmästä Glaube, Geld, Krieg und Liebe (Usko, raha, sota ja rakkaus). Vuoden 1996 Helsingin Juhlavikolle Lepage toi teknologisesti pitkälle viedyn Hamlet­versionsa, jossa hän esitti itse kaikki roolit. Vaikka nyt tarjolla on enemmän perinteistä draamateatteria, video-, valo-, äänija mitä lie tekniikkaa käyttää salissa yli 20 hengen tiimi. Näyttämöä hallitsevat neljä hypnoottista LED-ruutua, joissa alkuun näkyy neljä pelikorttia. Ne on helppo tulkita viittaavan näytelmän neljään päätarinaan. Edessä olevan yli 80 vuoden ajan kestävän matkan aikana ne muuttuvat milloin kirkkojen, asuntojen ja liikennevälineiden ikkunoiksi, milloin kasinon pelikoneiksi, taidenäyttelyjen teoksiksi ja lentoja juna-asemien aikataulunäytöiksi. Tarinassa nähdään nunnaluostariin jätetty tyttövauva, josta aikuisena tulee muotivaikuttaja, nainen joka sortuu peliriippuvuuteensa, Afganistanissa traumatisoitunut sotilas sekä homopari, joka palkkaa sijaissynnyttäjäksi ukrainalaisen perheenäidin. Ja valtavasti muuta. Tekninen perfektionismi ei yksin selitä esityksen lumovoimaa. Pieteetillä rakennettuja henkilöitä sisäisine ja ulkoisine jännitteineen sekä psykologisesti, yhteiskunnallisesti ja filosofisesti syvällisiä kysymyksiä marssitetaan esiin liukuhihnalta. Silti siirtymät eri teemojen sisällä ja välillä ovat lempeän kauniita ja kiehtovan koukuttavia. On ihmeellistä, miten teatterissa aika katoaa, kun kaikki osat soivat yhteen. TEKSTI: TUOMAS RANTANEN Berliinin parrasvalot Nykyään myös europarlamentaarikkona vaikuttavan Sibylle Bergin lähettiläät (Maryam Abu Khaled, Yanina Cerón, Aysima Ergün ja Flavia Lefèvre) heittäytyvät kiihkolla ikääntyvän intellektuellin nahkoihin. U te La ng ka fe l Valokuva ei tee täyttä oikeutta Robert Lepagen näyttämömagialle. Katsomosta nähtynä esimerkiksi tavallisten tuolien ryhmitystä ja LED-näyttöjen kuvia ja asentoja muuttamalla lentoasema muuttuu portaattomasti sisäkuvaksi lentokoneesta. G ia nm arc o B re sa do la Brecht kirjoitti Mies on mies -näytelmäänsä surrealistisen välinäytöksen, jossa seikkailee elefantin poikanen. Kuvassa oikella näytelmän päähenkilöä Galy Gayta valloittavasti esittävä Nele Trebs. M or itz H aa se Fellinin jäljillä kulkevassa Das Schiff der Träumen kuvakieli on paikoin näyttävää, mutta ei löydä täysin paikkaansa. E ik e W alk en ho rs t Kyseessä on ehta nykyklassikko. 16 • | TEATTERI
• Baltiassa Ukrainan tilanne näkyy kaikkialla. Tässä kumarrukset Rohtkon jälkeen. Tu om as R an ta ne n Otteita Voiman toimittajan matkapäiväkirjas ta Näyttämönä Baltia TEKSTI: TUOMAS RANTANEN PÄIVÄ 1 Klo 18.30 Tallinnalaisen Kanuti Gildi Saalin johtaja Priit päästää minut sivuovesta sisään ja ohjaa keskelle pöhinää. Sveta Grigorvevan cheerleader-showta ja rap-konserttia fuusioivassa Sütijad­esityksessä kapitalismi ja patriarkaatti saavat kyytiä, kun ensemble ryhmittyy kollektiiviseksi klitorikseksi ja julistaa johtajakseen ruukkukasvin. PÄIVÄ 2 Klo 13.30 Vilnan vanhan kaupungin Arts Printing Housessa alkaa baltialais-pohjoismaisten kulttuurilehtien tapaaminen. Liettuan kirjailijaliiton aktivistit kertovat vapaaehtoistyöstään Ukrainan kirjastojen hyväksi ja kuulemme Valko-Venäjän dissidenttejä. Klo 19.00 Ryntään kirjakauppias Eurikan ja runoilija Ievan kanssa Vilnius Jazz -festivaaleille Vanhaan Teatteriin (entinen Venäläinen teatteri). Virtuoosimainen naistrio Nout näyttää, miten harppua voi soittaa kuin Lemmy Kilmister ja huilua kuin Jimi Hendrix. Amirtha Kidambi aloittaa shownsa manifestoimalla ehtaan newyorkilaisvasemmiston tyyliin kapitalismia, kolonialismia ja patriarkaattia vastaan. PÄIVÄ 3 Klo 10.00 Kulttuurilehtien workshop jatkuu Lukišk?s-vankilassa. Nykyisen kulttuurikeskuksen primus motor Martynas esittelee erilaisia harjoitusja esiintymistiloja sekä sellejä, joista yhteen suljettu Putinin pahvikuva. Klo 17.00 Olen teleportannut itseni Riikaan nähdäkseni puolalaisen Lukasz Twar kowskin kehutun Rohtkon. Bussissa viereen istuva lentoemäntä kertoo pitävänsä sitä parhaana näytelmänä ikinä ja yrittävänsä päästä sinne uudestaan. Klo 18.00 Kävellessäni Dailes-teatteriin piipahdan katsomaan mitä kuuluu rahavaikeuksiselle Kanepesin kulttuurikeskukselle. Baari ainakin toimii, ja illaksi tarjolla olisi sellokonsertti. Klo 19.00 Latvialaistaustaisen kuvataiteilijan Mark Rothkon kautta taiteen ja elämän autenttisuudesta kietova Rohtko­näytelmä (kirjoitettu tarkoituksella väärin) on maineensa veroinen. Kolmetuntisen esityksen aikana näyttämön tapahtumia projisoidaan elokuvana näyttämön päälle samaan tapaan kuin kesällä Tartossa näkemässäni Rahamaassa. Klo 23.00 Piipahdan paikallisessa Rytmi-baarissa Dzirnavu Iealalla. Ilahdun, kun Raha­ maan kirjoittaja Mehis Pihla vastaa viestiini ja kehuu Rohtkoa myöntäen yhteyden. PÄIVÄ 4 Klo 10.00 Homo Novus -festivaalin taiteellisen johtajan Santan suosituksesta suuntaan Durben poikkitaiteellisille Zemli­ ka-festivaaleille. Festivaalipomo Miks lupaa viestissään, että myös pikavuorot pysähtyvät pyynnöstä tämän Latvian pienimmän kaupungin, Durben, kohdalla. Klo 13.00 Pääsen bussista ulos vasta 30 kilometriä Durben jälkeen. Vältyn liftaamiselta, kun Santan jostain tavoittamat Alex ja Ieva noukkivat minut kyytiinsä. Klo 15.00 Siemailemme pelastajieni kanssa paikallista olutta samalla kun Samsara-yhtye coveroi Nirvanaa omenapuiden keskellä. Klo 17.00 Pikkukaupungin koululla koen riikalaisen ?ertr?des iel? -teatterin monologiesityksen, jossa puretaan isän kuolemasta johtuvaa lapsuuden traumaa. Seuraamista helpottaa teatterin tuottajan Maijan lähettämä käännös. Klo 19.15 Kirkossa aloittaa karismaattimen amerikkalainen multitaiteilija JJJJerome, jolle tauot ja hiljaisuus tuntuvat olevan yhtä tärkeitä kuin saksofonin sulosoinnut. Tapahtuman rosteri on muutenkin kunnianhimoinen, ruoka vegaanista ja juomat jännittäviä. Klo 22.30 Gr?c?gie Partiz?n soittaa omintakeista folkpunkkia. Erityisesti mieleen jää kappale Liel?s Cer?bas (suuret odotukset), jonka sisältöä bändin biisintekijä P??is myöhemmin avaa minulle kirjeenvaihdossa. PÄIVÄ 5 Klo 02.00 Siirryn festivaalibussilla Liep?jaan jatkaakseni sieltä aamubussilla kotia kohti. Hipihiljaisessa rantakaupungissa törmään vain kahteen sekakäyttäjään. Klo 04.00 Nukun koko matkan Riikaan ja Tallinnan bussiin vaihdettuani Pärnuun asti. Klo 15.00 Tallinnan Kirjailijatalon Pegasuksessa palkitsen itseni kolmen ruokalajin illallisella. Muistan ostaa talon mainiota siemenleipää mukaan. Klo 17.00 Matkalla satamaan ehdin vielä käydä EKKM:ssa, jossa on edesmenneestä virolaisesta NO99-teatterista tunnetun Ene-Lis Semperin yksityisnäyttely. Erityisesti vaikutun videoinstallaatiosta, jonka uhmakas naishahmo näyttää päivitetyltä viittaukselta Carl Theodor Dreyerin ikoniseen Jean D’Arcin kärsimykseen. Kahvilassa tapaamani tuottaja ei innostu tulkinnastani. ENSI-ILTA 19.2.2025 Ohjaus ja sovitus: Esa-Matti Smolander Rooleissa: Hannu-Pekka Björkman, Lotta Kaihua, Elena Leeve ja Miro Lopperi DOSTOJEVSKI – SMOLANDER LIPUT: Q-teatteri p. 044 248 7835 (ti–pe klo 11–15) www.Q-teatteri.fi www.tiketti.fi p. 0600 1 16 16 Q-TEATTERI Rikos ja rangaistus KASVIEN ELÄMÄSTÄ 24.1. – 28.2. Hykerryttävän runollinen ja yllättävä, visuaalista ja fyysistä teatteria yhdistävä esitys, jossa kasvit paljastavat KAIKEN! HAAVEMAA 7. – 16.2. Savolainen meihemi. Teoksessa näyttelevät Paavo Kääriäisen ja Jonnakaisa Riston lisäksi groteskit nukkehahmot Miku, Jouko ja Helvi. ELÄKÖÖN ELÄIMET! 7. – 30.3. Koko perheen riemuhuuto kaikille ihmeellisille eläimille ja niiden elämälle. tehdasteatteri.fi
• Teatteri Telakan ohjelmistossa keväällä 2025 SYNNYTYSTALKOOT 7. & 9.1. klo 19 KIMPPATAKSI Kumppanuustalo Arrelissa 11. 16.1. LIKA 26.2. 14.4. HULLU 27.3. 1.4. Indie: KÄRHI 3 Lielahden kartanolla 1.1. 31.3. Indie: Indie: OMBRA 26.4. 17.5. Telakka Open Border: STJERNESKUDD 6. 7.6. teatteritelakka.fi Ensi-ilta la 23.11. 12 erilaista tarinaa, 12 ennusmerkkiä tulevasta. Ohjaus: Kamran Shahmardan Yhteistyössä: M US TAN JA V ALK OIS EN TE AT TE RI TH EATREOFBLAC K AN D W H IT E Koronan jälkeisestä elämästä kertovat lyhyttarinat heräävät eloon näyttämöllä. Lue lisää, varaa liput: kajaaninteatteri.fi Keräilijät Uusi kotimainen tragikomedia ohjaus Anni Mikkelsson Ruumiilleni Kantaesitys 1.2.2025 ohjaus Joel Härkönen Pesismusikaali Kantaesitys 14.2.2025 Ohjaus Janne Kinnunen Veljeni Leijonamieli Fantasiaklassikko, ohjaus Joel Härkönen Fucking Åmål Menestyselokuvan näyttämöversio, ohjaus Kiia Laine KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN KEVÄÄN OHJELMISTOA kinokulttuurimylly.fi VOIMA koodilla LEFFALIPUT -10% Tunnelmallinen korttelikino Myllypurossa! kinokulttuurimylly.fi VOIMA koodilla LEFFALIPUT -10% Tunnelmallinen korttelikino Myllypurossa! VAPPUKONSERTTI 30.4.2025 • SAVOY-TEATTERI Lauluja rauhasta / solidaarisuudesta sekä työstä ja taistelusta! LIPUT MYYNTIIN TAMMIKUUSSA! Monna Kamu / Eero Ojanen / Marko Putkonen Paleface / Emilia Sisco / Kielo Kärkkäinen Amalia Martinez / Ari Numminen / Hannu Kella Tuija Rantalainen / Eeva Koivusalo jne. uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 90 jaksoa. kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST
• Kirjailija ja näytelmäkirjailija Laura Gustafsson pohtii ihmisten taiteen ja filosofian näkökulmia eläimelliseen olevaisuuteemme. Takaisin eläinkehoomme ” N YKYKULTTUURISSA ihmisen aivot joutuvat keskittämään huomion jatkuvasti lähelle. Normaalisti eläimen fokus on koko ympäristössä”, etologi Verna Vilppula sanoo. Eläin kohdistaa huomion yhteen pisteeseen vain uhkaavassa tilanteessa. Siksi tarkentaminen lisää elimistön kortisolia, hormonia, jota erittyy erityisen runsaasti stressitilanteissa. Kohtaan Vilppulan näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiriksessä. Olemme tulleet kuulemaan Mia Takulan ja Ellen Virmanin Hevosen silmin -ääni teoksen ensiesitystä. Teoksen ensimmäisessä osassa Vilppula puhuu hevosen aistimaailmasta ja käyttäytymisestä. Toisessa osassa näkövammainen pararatsastaja Marja Mikkola kertoo, miten hän löysi hevosten luo ja kuinka hevosen avulla hän ”sai silmät ja jalat”. Teos luo ihmispuheen, hörähdysten, musiikin, kavioniskujen ja avonaisen dramaturgian kautta auditiivista muotokuvaa hevosesta. Takula ja Virman kuvailevat työtään lähtökohdiltaan para doksaaliseksi, koska hevonen on eläin, joka pyrkii pysymään mahdollisimman hissukseen eikä ihmiskorva ei edes havaitse kaikkia hevosen ääniä. Suuri osa hevosten kommunikoinnista tuntuu suorastaan telepaattiselta. Baltic Circle -festivaalin tilaama Hevo­ sen silmin on osa akustista inklusiivisuutta esiinnostavaa kansainvälistä Radio That Matters -hanketta. Audioteos asettaa sokean ja näkevän samalle viivalle eikä näkökyky anna etumatkaa teoksen tulkinnalle. Tai oikeastaan emme ole samalla viivalla. Omat aistini ovat rapistuneet lähelle näkemiseen käyttämäni pinnistelyn vuoksi. En todellakaan kuule samalla tavoin kuin ihminen, jolle kuulo on selviytymisen kannalta merkityksellisempi aisti. VIIKKOA ENNEN HEVOSESITYSTÄ Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran symposiumissa ”Eläimet, etiikka ja teologia” kuuntelin hämmentyneenä Sami Pihlströmin alustusta siitä, miten vain ihmisellä on sielu – luulin otsikkoa ironiaksi – ja eläimet eivät ole kuolevaisia, koska eivät tunne ylihuomisen käsitettä. Odotin Timo Koistisen otsikolta ”Eläinten uskomuksista” kiinnostavaa tietoa, noh, siitä, millaisia uskoja ruumista voi irrottaa toisistaan erillisiksi entiteeteiksi. Haastattelin tanssitaiteilija Matilda Aaltosta Eläinoikeusakatemian blogiin hänen ja sosiologi Salla Tuomivaaran What Kind of Animal Are You? -luentoperformanssin takia. Esitys perkaa läntistä pakkomiellettä jakaa olevainen ajatteluun, johon pystyy vain (tietynlainen) ihminen, ja ulottuvuuteen, joka on vähäarvoisempaa. ”Dualistisen ajattelumaailman hylkäämisessä on lopulta kyse siitä, että huomaamme mielellisyytemmekin olevan osa eläimyyttämme. Kaikkia meitä eläimiä yhdistää myös se, että meillä on tietoisuus, mieli”, Aaltonen sanoi. SUOJELIJA VEI MINUT pois logoksen alueelta, Hevosen silmin vapautti visuaalisuuden pakkovallasta. Jouduin harjoittamaan itsessäni kohtia, jotka ovat veltostuneet. Sain käsityksen siitä, miten olemassa oleminen koostuu vain pieneltä osin ajattelemisesta. Anna Kontula kirjoittaa tuoreessa esseekirjassaan Kadonneen järjen metsästys siitä, miten todellisella järjellä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, mitä pidetään järkevänä: huomio suunnataan järjettömästi vaikkapa valtionvelkaan, vaikka pitäisi keskittyä koko elonkehää uhkaavan katastrofin torjumiseen. Ehkä logos on puhtaassa ideamuodossaan jotain täydellisempää kuin edesmenneiden miesfilosofien pähkäilyistä voisi päätellä. Mutta onko meillä lajina pääsyä siihen? Olen 30 vuotta argumentoinut lajitovereilleni toisenlajisten eläinten kunnioittamisen puolesta. He nyökyttelevät, mutta ostavat kaupasta yhä broileria, lohta ja lehmänmaitoa. Sanat eivät toimi edes yksilöiden välisissä kohtaamisissa – miten siis voisimme järjen avulla vakuuttaa koko kansainvälisen yhteisön ja ennen kaikkea talouselämän siitä, että lyhytnäköisen politiikan ja itsetuhoisen ihmistoiminnan aika on ohi. Meidän on saatava jälleen kiinni eläinkehomme tiedosta. Vain siten ymmärrämme paikkamme maailmassa ja voimme toimia sen mukaisesti. Muutoin katoamme ja teemme tilaa paremmin elämään sopeutuville lajeille. TEKSTI: LAURA GUSTAFSSON KUVA: TIIU HYYRYLÄINEN musjärjestelmiä muilta lajeilta on löydetty (enkä ollut ainut!), mutta hänen pohdintansa keskittyivätkin siihen, ovatko jotkut filosofit ajatelleet, että ”eläimillä” yleensäkään voisi olla uskomuksia. Panu-Matti Pöykkö teki yhteenvedon kriittisessä eläintutkimuksessa usein siteeratun Emmanuel Lévinasin eläinnäkemyksistä: ”emme voi tietää, onko eläimellä kasvot”, eli moraalinen status. Pöykön ja Levinasin mielestä emme voi tietää muista eläimistä mitään ja, Ludvig Wittgensteinin sanoin: vaikka leijona puhuisi ihmiskieltä, emme ymmärtäisi. Ja voihan tosiaan olla, ettemme ymmärtäisikään savannilla elävää kissapetoa suurten kulttuurierojen vuoksi. Mutta vaikkapa sikaa voisimme jo ymmärtääkin. Puheenvuoroissa korostui logoksen merkitys. Logos viittaa yhtälailla puheeseen ja sanaan kuin ajatteluun ja järkeenkin, siis kaikkeen siihen, mitä on pidetty ja pidetään yhä ihmiserityisenä, vaikka etologia eli eläinten käyttäytymiseen keskittyvä biologian tieteenhaara todistaa, että myös muut lajit kommunikoivat, heillä on lauserakenteita ja he käyttävät järkeä. Silti olennaisempaa kuin muiden eläinten kieliopin vahtaaminen, olisi oman eläimyytemme ymmärtäminen: ihmiseläimen itsetuntemus. Emme ole vain rationaalisia ajatuksia puheeksi tuottavia mieliä. Myös eläinkehollamme on tärkeää tietoa. Sitä ei vain pidetä arvossa, sillä sen sanoittaminen ei aina ole mahdollista. ANSIOITUNEIDEN TUTKIJOIDEN alustukset kuulostivat auttamattoman vanhanaikaisilta näkökulmilta eläinkysymykseen, jota on käsitelty taiteen ja tutkimuksen piirissä runsaasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tuoreemman lähestymistavan tarjoaa koreografi Joonas Halosen Suojelija, joka lähestyy elollisuutta kehon moninaisten kykyjen kautta. Tanssiteatteri Tsuumin ja Oulun Tanssin Keskus Jojon yhteistuotanto kertoo tuovansa näyttämölle ruumiillista kulttuuria. Nykytanssille ominainen luonnollinen liike havainnollistaa kauniisti sitä, miten anatomiamme tai liikeratojemme ulottuvuudet eivät ole kovinkaan kaukana muista eläimistä. Suojelijassa ihmisen mahdollisuutta kohdata muita eläimiä tutkitaan kehollisen empatian kokemuksen kautta. Empatia ei vaadi selittämistä, se on intuitiivista ymmärrystä toisen haavoittuvuudesta. Haavoittuvuus ulottuu eläimen koko olemukseen ja muistuttaa, ettei mieltä Hevonen pyrkii pysymään mahdollisimman hissukseen eikä ihmiskorva ei edes havaitse kaikkia hevosen ääniä. Olen 30 vuotta argumentoinut lajitovereilleni toisenlajisten eläinten kunnioittamisen puolesta. | TEATTERI • 19
• Ku va : Ot to -V ill e Vä ät äi ne n PERUSLIPPU: 41 €, OPISKELIJAT MA TO PUOLEEN HINTA AN HKT.FI PUH. (09) 394 022 LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JA Q TEATTERIN YHTEISTUOTANTO JUHO MANTERE HENRI LYYSAARI MA AILMANLOPUN MUSIK A ALIKOMEDIA OHJAUS JUHO MANTERE ENSI ILTA 5.2.2025 STUDIO PASIL A Verot ja kuolema kuvaa ihmiskontaktin katoamista vuonna 2049. Kun verotoimistoon saapuva aktivisti rikkoo koneiden hallitseman arjen, verovirkailijoiden unelmat ja salaisuudet kiihtyvät farssin sfääreihin, jonka panoksena on – ei enempää eikä vähempää kuin ihmiskunnan tulevaisuus. Liila Jokelinin uutuus jatkaa Action Hero -komedialla alkaneen äärimäisen ja absurdin huumorin linjaa. Kantaesitys 30.1.2025 Kellariteatterissa Liput 38-33 € Action Hero -kirjoittajan uutuuskomedia
• Teatteria vuoden 2024 kirjoissa Kaikki roolituksesta Näyttelijä-käsikirjoittaja Noora Dadu tarjoaa omakohtaisessa esseeteoksessaan konkreettisia tapoja purkaa teatterin tekemisessä näyttelijöihin kohdistuvia esineellistäviä, kolonialisoivia, sukupuolittavia, uhriuttavia ja ylipäänsä vinoon vieviä käytäntöjä niin paneutuvasti ja viisaasti, että kirja kannattaisi sisällyttää kaikkiin teatterialan opetusohjelmiin. Noora Dadu: Roolitus, 393 sivua, Vastapaino. Vuoroin vieraissa Laaja kirjoituskokoelma avaa rautaesiripun pitkäksi aikaa erilleen jakaneiden maiden esittävän taiteen yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Samalla esiin nousevat kulttuuri siltaa maiden välille rakentaneet monet toimijat, kuten Hella Wuolijoki, Kristian Smeds ja Sofi Oksanen. Vieraita näyttämöllä – Suomen ja Viron teatterija tanssisuhteet. Toimittanut Hanna Korsberg, Anneli Saro ja Mikko­Olavi Seppälä, SKS, 476 sivua. Luonnon asialla Ympäristötoimittaja Juha Kauppisen ja näyttelijäkonkari Martti Suosalon yhteisestä ideasta syntynyt näytelmä käsittelee ihmisen suhdetta luontokatoon provosoivan kehyskertomuksen ja neljän monologin kautta. Metsätalousmiehen, aktivistin, varpusen ja biologin traagiset puheenvuorot avaavat kirjallisessakin muodossa vaikuttavasti, miten vaikeaa – joskaan ei mahdotonta – meidän on ymmärtää maailmaamme oman näkökulmamme ylittävillä tavoilla. Juha Kauppinen: Starman, Siltala, 93 sivua. Äitiyden vaateet Kulttuurisia rooliodotuksia ja niihin liittyviä valtarakenteita tutkineen Huonetrilo­ gia-näytelmäsarjansa rinnalla Saara Turunen on kirjoittanut neljä autofiktiivistä romaania, joiden punaisena lankana kulkee taiteilijuuden ja arkisten elämänvalintojen välinen jännite. Siinä missä näytelmistä viimeisin eli Järjen hedelmät (2022) pohti naisen lisääntymiseen liittyviä kulttuurisia odotuksia, Hyeenan päivät -romaani etenee askelta pitemmälle äitiyden suuntaan. Saara Turunen: Hyeenan päivät, Tammi, 281 sivua. TEKSTI: TUOMAS RANTANEN R UOTSALAISEN Lukas Moodyssonin vuoden 1998 teinielokuva Fucking Åmål kertoo nörtti Agnesista ja bilettäjä Elinistä, jotka löytävät toisensa pikkukaupungin ahdistavasta kulttuuri-ilmapiiristä huolimatta. Asta Honkamaan sovittamana ja Kia Laineen ohjaamana toteutettu näytelmäversio osoittaa, että teoksen voimauttava sanoma ei ole menettänyt potkuaan. Esityksen ajankohtaisuutta ei tietenkään vähennä se, miten meillä Suomessa nyt mediakohuillaan vuosien takaisin nuorten seksioppaan käsitteistä ja jopa kansanedustajat lietsovat ennakkoluuloja kaikenlaisia vähemmistöjä vastaan. Dynaamisesti paketoitu näytelmä hyödyntää taiten tarinan komediallisia ja traagisia ulottuvuuksia. Vera Veiskola Agnesin roolissa ja Milla Kuikka Elinin roolissa tavoittavat hahmojen sisäiset kamppailut todentuntuisella tavalla. Koko muu ensemble (Satu Turunen, Jose Viitala, Hellin Karoliina Saastamoinen ja Jalmari Pajunen) löytävät myös sivuhenkilöihinsä riipaisevan tunnistettavia inhimillisiä sävyjä. Esitykset Kajaanin kaupunginteatterissa 22.4. asti. Se kuuluu myös alueteatterin kiertueohjelmistoon. V IIKSI-INSTITUUTIN avoimien ovien päivän alussa juontaja (Noora Dadu) haastattelee tohtori Hardenia (Joanna Haartti) ja sitten kuullaan luento metodeista ja kenttätutkimuksista havainollisten piirroskuvien saattelemana. Muut viiksekkäät viisaat (Hanna Raiskinmäki, Anna Haatsalo, Niina Hoisasluoma ja Niina Sillanpää) nyökyttelevät. Teatteri Takomossa on jo pidempään tutkittu esittämisen ja elämän olemusta peräseinään asti. Parantaja ja sitä edeltäneet Viiksi­insituutti ja Umstülpung ovat tässä sarjassa äärimmäisestä päästä. Kun tri logian ensimmäisessä osassa paikallistettiin haavaa, toisessa käännettiin haavainen sisäisyys maisemaksi ja nyt on tarkoitus löytää parantava spiraali. Luennoinnin ohella löydetään pimeässä piilotteleva pahuus itsestä, etsitään videolla luolaa, joka onkin portti sekä kuunnellaan retkiolosuhteissa Pessi ja Illuusia -saFree Palestine! Lukaksen moodilla tukirjaa ja palestiinalaista runoutta. Rajapinnat patriarkkaalisen pönötyksen parodioinnin ja aidon oppimisen, käsikirjoitetun ja improvisoidun sekä taiteellisen ja poliitisen välillä ovat iloisen hylleris bylleris. Kysymys parantumisesta määrittyy ensisijassa poliittiseksi: sisäiseen tutkiskeluun ei ole aikaa, koska Palestiinan kansanmurha on pysäytettävä ensin. / TR Parantajan esitykset Teatteri Takomossa päättyivät 13.12. W AUHAUS on hyvin erilaisista teoksistaan tunnettu monitaiteinen kollektiivi. Suurenmoises­ sa sotkussa yleisölle tarjottiin kaivinkonebalettia maastoretkellä, Kansallisteatterin Sapiensissa ihmisiä esittivät naamiohahmot ja yhä kiertävässä The Companinionis­ sa yksi katsoja kerrallaan saa tehdä tuttavuutta robottikoiran kanssa. Reneissance on tavanomaisempi tanssiteos esitystaiteellisilla kierteillä. Sen nimi viittaa enemmän ajattomaan uudelleen syntyiseen kuin tiettyyn historialliseen ajanjaksoon. Esitys on surrealistisena hehkuneisiin ennakkokuviin verrattuna lavasteiltaan ja puvustukseltaan yllättävän askeettinen. Sen viisi tanssijaa tuntuvat ensin etsivät yhdessä ja erikseen omaa suhdettaan ruumiiseensa. Esityksen käännekohdassa yksi esiintyjistä varustautuu kahdeksalla rinnalla, joiden eritteet ensin ravitsevat muita ja lopulta suihkulähteenä tarjoavat heille vapauttavan puhdistuksen. Elämän ja kuoleman kierron kuvauksen alta huokuu Rooman rappio ja kulttuurisen kannibalismin rujo läsnäolo. Esitykset Tanssin talossa päättyivät 14.12. Teos jatkaa kiertueohjelmistossa. Pipsa Longan ja Wauhausin Neljän päivän läheisyys palaa & Espoon teatterin ohjelmistoon 17.–29.1.2025. A nn a A nts alo M in na H yv ön en K at ri N au kk ar in en Uusiutumisen ihme Teatteri sodan peilinä Vaikka sotateemaisen teatteriantologian historiallinen kaari ulottuu sisällissodan jälkeisistä tuoreista tunnoista tämän ajan sotien suodattumiseen näyttämölle, siinä haetaan aiheen hahmottamiseen selkänojaa aina antiikin draamoista asti. Käsitellyksi tulevat muun muassa sisällissotaan liittyvät poliittiset painotukset, väkivallan näyttämöllistämisen vaikeus, Tuntemattoman so­ tilaan ikonisuus ja ajankohtainen pakolaisuuden näkökulma. Sota näyttämöllä – Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921–2024, Toimittanut Marja Silde, Rosebud, 237 sivua. Ollako vai eikö olla Lajien tasavertaista kohtaamista ja muita representaation ongelmia aiemminkin teoksissaan pohtineen näytelmäkirjailija Pipsa Longan näytelmässä palataan vuoden 1965 kyseenalaiseen kokeeseen, jossa yritettiin opettaa Peteriksi nimetylle pullonokkadelfi inille englantia. Näyttämöllistämistä vielä odottava tragedia tutkii, miksi Peter ajautuu itsemurhaan ja mitä muutakin meni pieleen. T/U/A-kustannushankkeen muita tämän vuoden teoksia ovat Sulkapallo­oop­ pera ja muita librettoja -antologia sekä Anne Naukkarisen toimittama kirjoitettujen koreografi oiden kokoelma A Book of Dances. Pipsa Lonka: Peter asui Talossa – Del? ini pisteestä pisteeseen, Teatterin Uusi Alku ­kirjasto, 71 sivua. Lisää representaation jännitteitä Pajtim Statovcin Finlandia-palkitussa romaanissa kirjailijapäähenkilö palaa Suomesta lapsuutensa Kosovoon ja siellä kokemiinsa traumaattisiin perhemuistoihin. Statovcin teosten etnisten, sukupuolisten ja seksuaalisten identiteettijännitteiden äärellä elävät ihmishahmot ja allegoriset eläinhahmot ovat tarjonneet rikasta materiaalia teatterisovituksiin. Kissani Jugos­ laviaa esitettiin Kansallisteatterissa vuonna 2018 ja Vaasan kaupunginteatterissa 2020, Bollaa Helsingin Kaupunginteatterissa 2021 ja Tiranan sydäntä Turun kaupunginteatterissa vuonna 2024. Lehmä synnyt­ tää yöllä nähdään Kansallisteatterissa vuoden 2027 syyskaudella Linda Wallgrenin ohjaa mana. Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä, Otava, 279 sivua.
• Kevätkauden ensi-iltoja 22.1. Niskavuoren Heta, Lahden kaupunginteatteri Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Hella Wuolijoen feministinen ja luokkatiedostava melodraama kertoo rengille naitetusta suuren suvun vanhimmasta tyttärestä, joka näyttää kaapin paikan koko kylälle mutta joutuu suremaan sitä, miten tuli kohdelleeksi miestään aliarvostavasti. 30.1. Verot ja kuolema, Tampereen Työväenteatteri Parin vuoden takaisen Action Heron absurdin satiirin linjoilla jatkavassa Liila Jokelinin uudessa näytelmässä vuoden 2049 täyskoneistetun verotoimiston rauha rikkoutuu, kun kontaktiaktivisti Onni ryhtyy vaatimaan vanhanaikaista asiakaspalvelua. 5.2. Uusi Eden, Helsingin Kaupunginteatteri, Pasilan näyttämö Yhteistyössä Q-Teatterin kanssa tehtävässä ja Juho Mantereen kirjoittamassa ja ohjaamassa musikaalissa globaalin ydinsodan keskellä sattuman oikusta säästynyt teatteriryhmä aloittaa uuden elämän rakennusprojektin. 5.2. Rouva C, Kuopion kaupunginteatteri Minna Rytisalon romaaniin perustuva ja Kiia Laineen ohjaama näytelmä käy läpi Minna Canthin elämänkaaren nuoresta tyttärestä opiskelijaksi, ystäväksi, vaimoksi, äidiksi ja kirjailijaksi. 5.2. Aina joku eksyy, Tampereen Teatteri, Frenckell Reko Lundánin 1998 kantaesitetty riipaiseva yhden perheen tragikoominen kasvutarina palaa tällä kertaa näyttämölle Jaakko Kiljusen ohjaamana. 6.2. Sinun, Margot, Helsingin Kaupunginteatteri Meri Valkaman palkittuun esikoisromaaniin perustuva ja Riikka Oksasen ohjaama psykologinen näytelmä kertoo naisesta, joka yrittää selvittää lapsuutensa aikaisen DDR:n salaisuuksia. 8.2. Se saattaa olla ihminen, Ryhmäteatteri Marjo Niemen kirjoittama ja Anna Jaanisoon ohjaama näytelmä tutkii puhetatterin ja elävän musiikin keinoin luokkanousua, ajan syklisyyttä ja ihmisen muistia. 12.2. Vampira, KOM-teatteri Susanna Airaksisen ja Rosa-Maria Perän kirjoittama ja edellisen ohjaama kotimainen kantaesitys kertoo 1950-luvun kulttihahmo Vampiran luoneen amerikansuomalaisen Maila Nurmen tarinan. 12.2. Oppitunteja eläville, Kansallisteatterin Pieni näyttämö Absurdista eksistentialismistaan tunnetun Akse Petterssonin uusi näytelmä kertoo – tai on kertovinaan – Suomen valtion 1970-luvulla perustamasta salaisen tutkimuslaitoksesta, jonka tarkoituksena oli valmistella kansaa tulevaisuuden mullistuksia varten. 13.2. Jumalat, Kansallisteatterin Suuri näyttämö Näytelmäkirjailija Jussi Moilan ja ohjaaja Juhana von Baghin kreikkalaisiin myytteihin sukeltava karnevalistinen komedia kertoo suomalaisen teatterin rahoitusvaikeuksista ja sisältöään etsivästä eurooppalaisesta identiteetistä. 18.2. Jäähyväiset eläimille, Kansallisteatterin Omapohja Antoine Jaccoudin kirjoittama ja näyttelijä Marja Salon toteuttama surumielisen hauska monologinäytelmä eläinten ja ihmisten suhteesta on yritys puhua tehty tekemättömäksi. 25.2. Under Attack, Svenska Teatern Erityisesti yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu Veera Tyhtilän kirjoittama ja Lidia Bäckin ohjaama esitys tutkii pelimaailman dramaturgiaa hyödyntäen yhteiskunnan turvallisuuteen, etiikkaan ja puo lueita ylittävään yhteistyöhön liittyviä jännitteitä. 26.2. Lika, Teatteri Telakka Uimahallin siivoojasta kertova Antti Mankosen ja Jukka Toivosen näyttämötaideteos käsittelee yksilön kamppailua osattomuuden, näkymättömyydentunteen ja oikeudenmukaisuusvaateiden ristiaallokoissa yhdistäen psykologista jännitystä mustan huumorin sävyttämään kauhuun. 28.2. Diptyk, Teatteri Viirus Minna Lundin kaksiosainen intiimi ja banaali montaasi kohdistaa katseensa länsimaiseen käsitykseen kuolemasta. 7.3. Pyörre, KokoTeatteri Ruotsin merkittävimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Sara Stridsbergin kirjoittamassa ja Helena Kallion ohjaamassa näytelmässä väkivaltaisen kuoleman kokenut Kristina (Fanni Noroila) katselee elämäänsä yliajallisesta lintuperspektiivistä. 7.3. Eläköön eläimet!, Tehdas Teatteri Pia Kaleniuksen ja Nanna Mäkisen koko perheen nukketeatteriesitys yhdistää viattoman villisti taidetta ja tiedettä manifestoiden samalla vastaansanomattomasti, kuinka ihminenkin on eläin. 7.3. Puoliaika – Viittä vaille suomalainen, Turun kaupunginteatterin Pieni näyttämö 24 vuotta sitten turkulaistuneen Ishmael Falken omakohtainen monologiesitys kansallisidentiteettien solmukohdassa on villi ja juhlava teos kadonneesta henkilötunnuskaimasta, Jeesuksesta naapurin Pekkana, Kekkosesta ilmestyksenä ja siitä miten mamu kantaa oman siniristinsä. 19.3. Sininen uni – Piinkova roadtrip Lahesta Huippuvuorille, Teatteri Vanha Juko Yhteistyössä Teatterikorkeakoulun kanssa tehdyssä, Miika Karvasen kirjoittamassa ja ohjaamassa ja ainakin kuvauksesta päätelleen hyvin eksistentiaalis-eksentrisessä seikkailussa viedään piilaakson mahtidisketiä viruksineen läpi 1990-luvun läänien ja puhelinkoppien Suomen. 28.3. Eläinten vallankumous, Kansallisooppera Alexander Raskatovin säveltämä ja osaksi George Orwellin satiirisen klassikkoteoksen pohjalta libretoimassa tarinassa vallankumous syö lapsensa ja muuttuu totalitarismiksi. Saman romaanin draamaversio on esillä 15.1. alkaen Kansallisteatterissa Michael Baranin ohjaamana. 2.4.–13.4. Pilvien paino, Tampereen Työväen Teatteri Näyttämölle palaava Mila Nirhamon kirjoittama ja ohjaama ja yhdessä Perrine Ferrafiatin esittämä nukketeatteriesitys kertoo Irène Nèmirovskyn ja Elvi Sinervon elämäntarinoiden kautta kirjallisuuden ja äitiyden yhdistämisen vaikeudesta yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä. 4.4. Kasvihuone joka romahti, Turun Kaupunginteatterin Sopukka Komedian ja painajaisen rajamaastossa liikkuva Siiri Ervastin ohjaama esitys etäännyttää hoiva-alan ajankohtaisen kriisin laitosympäristöstä kasvihuoneeseen. 4.4. Nälkävuosi, Oulun teatteri Aki Ollikaisen romaanista Oxi Koskelaisen ohjaamassa ja sovittamassa dystopiassa Suomi ajautuu kansalliseen vesikriisiin ja nälänhätään. Samalla yhteiskunta jakaantuu entistä enemmän voittajiin ja häviäjiin. Päivitettyjä tietoja kevään ensi­ illoista kannattaa seurata omien suosikkiteattereiden nettisivuilta. Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama nyrkkeilijä Tarmo Uusivirran henkilökuva on tiivis draama omanarvontunnosta ja sen menettämisestä, sankaruuden hinnasta ja rakkauden mahdollisuudesta. 22.1. Mestari, Jyväskylän kaupunginteatteri Ji ri H al ttu ne n / ku va nm uo kk au s E ija H au kk a Poliittisesti provosoivista esityksistään tunnetun tanskalaisen Tue Bierngin ja eteläafrikkalaisen Nhlanhla Mahlangun ohjaamassa esityksessä eteläafrikkalaiset esiintyjät tarkastelevat aikaa, jolloin 35 miljoonaa nälkäistä ja köyhää eurooppalaista pakeni Atlantin yli villiin länteen. 27.3. Dark Noon, & Espoon teatteri Sören Meisner Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Taidetta sateen­ kaarisenioreille -hankkeen M/S Baltic Queers – Koke­ muksia sateenkaarisiirtolai­ suudesta -näyttelyn yhteyteen toteuttamassa tapahtumassa jalat saa vipattamaan kansainvälinen drag king -poikabändisensaatio Out of Sync sekä Pete ja pojat: Toivebiisidisko. 14.2. Ystävänpäivän tanssit, Helsingin kaupunginmuseo Osana 31.1–8.2. järjestettävää Sivuaskel-festivaalia nähdään Yinka Esi Gravesin kokeellinen flamencoesitys, jossa hän ilmentää taustaansa liittyviä representaation kysymyksiä yhdistelemällä tanssia, livemusiikkia, tekstiä ja livevideota ghanalaisen Concert Party -teatteriperinteen hengessä. 31.1. The Disappearing Act, Tanssin talo Lu is C as til la Taiteilijaryhmä Compañía Kaari & Roni Martin toteuttama kansainvälinen taidefestivaali on sekoitus nykyflamencoa, eläviä legendoja ja nuoria taiteilijoita. Se tarjoaa muun muassa avantgardistisen maailmantähti Israel Galvánin ja Mieskuoro Huutajien yhteisen pienoisteoksen Screaming Duende sekä Carmen Linaresin tulkitsemana uusina sovituksina Federico Garcia Lorcan vuoden 1931 flamencorunot, joiden juuret ovat syvällä Andalusian romani-, juutalaisja arabikulttuurissa. 22.–26.4. Helsinki Flamenco Biennal, Tanssin talo E m ilia A nn ala 22 • | TEATTERI
• PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ kahvilawillensauna.fi LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 2.4.2025 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ ENSI-ILTA TAIVASSALISSA 15.1.2025 KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 12.2.2025 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 13.2.2025
• Tilaukset: kauppa.voima.? & tilaukset@voima.? VOIMAKAUPPA UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA v LISÄÄ TUOT TEITA VERK KOKA UPAS SA! Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. 39 € 9 numeroa MIKSI RAKASTAMME KOIRIA, SYÖMME SIKOJA JA PUKEUDUMME LEHMIIN KAKSOISOLENTO SOLIDAARISUUS KALENTERI 2025 Tohtori Melanie Joy on Harvardin yliopistosta valmistunut psykologi, tunnustettu puhuja ja kirjailija, joka käsittelee kirjassaan eläinten hyväksikäyttöä ohjaavaa ajattelua ja sen vaikutusta yhteiskuntaan. Teos tarjoaa kattavan katsauksen karnismiin – uskomusjärjestelmään, joka vaikuttaa useimpien ihmisten toimintaan. Karnismin tunnistaminen ja kyseenalaistaminen auttaa meitä kaikkia tekemään vastuullisia, kestäviä ja oikeudenmukaisia valintoja. Naomi Kleinin Kaksoisolento -kirja kysyy miksi järkevätkin ihmiset sekoavat ja alkavat uskoa valheisiin? Mitä meille on tapahtumassa? Tässä teoksessa Klein kääntää katseensa salaliittoajattelun ja poliittisen vastakkainasettelun kärjistymiseen. Aikamme taloudellisten ja poliittisten kriisien keskellä kahtiajako kiihtyy nopeasti ja sitä ruokitaan ylimmältä poliittiselta taholta. Solidaarisuuskalenteri on aktiivisen, inhimillisen ja huumorintajuisen ihmiseläimen vakiovaruste. Latauksetta toimivan käyttöliittymän suosiota riittää ja riittää – kuin aikaa! ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Melanie Joy 25€ + POSTIKULUT TYHMENEVÄ DEMOKRATIA? Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa Teppo Eskelinen & Matti Ylönen (toim.) Omaehtoisen ja kriittisen tiedontuotannon tila on rapistunut kiihtyvällä vauhdilla. Suomi tyhmenee samalla, kun demokratian perusinstituutioiden häiriöiden – tai jopa järkkymisen – riskit kasvavat. Yhteiskuntatutkijoiden Teppo Eskelisen ja Matti Ylösen kuratoima teos analysoi tutkimusta, tiedeviestintää, mediaa ja sen murrosta, valtion tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. VOIMA PIPO Suojaudu pakkasilta ja tilaa pränikkä Voima-pipo. Saatavana mustana ja ruskeana. 29 90 € + POSTIKULUT 12 € + POSTIKULUT 21 90 € + POSTIKULUT Naomi Klein VOIMAN VUOSITILAUS 29 90 € + POSTIKULUT
• TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi Etelän-SYLI ry syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Syömishäiriöstä on mahdollista toipua. Ota yhteyttä meihin, kun: olet huolissasi syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee syömisellä tai sairastaa syömishäiriötä. haluat tukea omaan tilanteeseen ja tietoa avun hakemisesta. Vishnu Vardhani RAJAN (Iida Savolainen & Miko Kivinen) Adonina se-la-vii katri jurvakainen Anna Kontula & András NÁDasi pekka kuusisto aino savolainen Kai Zombie (Ritni Tears) saxtronauts vieraslajit-klubi kapitalismin jälki, loppu ja syli The trace, end and embrace of capitalism 17.1.2025 alakulttuuritila alimus, helsinki // vieraslajit.com vieraslajit-klubi kapitalismin jälki, loppu ja syli The trace, end and embrace of capitalism vieraslajit-klubi vieraslajit-klubi kapitalismin jälki, loppu ja syli The trace, end and embrace of capitalism Anna Kontula Anna Kontula Adonina se-la-vii Adonina se-la-vii katri jurvakainen (Iida Savolainen & Miko Kivinen) Adonina se-la-vii Adonina se-la-vii Vishnu Vardhani RAJAN jurvakainen Kai Zombie (Ritni Tears) pekka kuusisto & András NÁDasi aino savolainen aino savolainen saxtronauts Yhteenkietoutuneet maailmat 2.10.2024–2.3.2025 www.artsimuseo.com Ilmainen sisäänpääsy!
• 28 • 9 / 2024 Töitä hyville tyypeille M ONI MEISTÄ on päätynyt työtai opiskelupaikkaa hakiessaan persoonallisuustestiin. Työpaikkojen ja oppilaitosten soveltuvuusarvioinneissa hakijan eteen lätkäistään kysely, jolla kartoitetaan esimerkiksi hänen tunnollisuuttaan, ulospäinsuuntautuneisuuttaan ja elämyshakuisuuttaan. Pyritkö elämään vailla rutiineja? Viihdytkö juhlissa? Saatko voimakkaita elämyksiä taiteesta? Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Sara Liinamon mukaan testien suosio on viime vuosikymmeninä kasvanut. ”Erityisesti työelämässä persoonallisuuden testaaminen on iso bisnes.” Liinamo on tutkinut ihmisten kokemuksia persoonallisuustesteistä. Kyselyihin vastaaminen tuntuu usein ihmisistä vaikealta, koska yksioikoisissa monivalintaväittämissä ei huomioida tilannetekijöitä tai vaikkapa vähemmistöasemaa. Esimerkiksi ”vailla rutiineja eläminen” saattaa merkitä hyvin eri asioita keski-ikäiselle yksinhuoltajavanhemmalle ja vastikään omilleen muuttaneelle 19-vuotiaalle. Vaarallisiin tilanteisiin hakeutumista koskeva väittämä taas voi tuntua vaikealta, jos omaan arkeen liittyy keskimääräistä enemmän riskitilanteita vammaisuuden vuoksi. ”Testattavana olemiseen on monella liittynyt kokemus, että ei tule nähdyksi tai kuulluksi sellaisena kuin kokee olevansa”, Liinamo kiteyttää. Usein taustalla on vaikuttanut marginalisoitu yhteiskunnallinen asema, kuten vammaisuus tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Vaikka hakuruljanssiin ei liittyisi persoonallisuustestiä, painotetaan rekrytoinnissa usein persoonallisuutta ja asennetta. Työntekijältä odotetaan joustavuutta, energisyyttä ja iloisuutta. Työnantajat hakevat ennen kaikkea ”hyvää tyyppiä”. Liinamon mielestä olisi syytä pohtia, onko esimerkiksi joustavuudessa ensisijaisesti kyse sisäsyntyisestä ominaisuudesta. Joustavuus ei ole vain psykologinen piirre, vaan riippuu paljon ihmisen kulloisestakin elämäntilanteesta. Lisäksi työnantajalle edullisessa ”joustavuudessa” voi olla kyse siitä, ettei työntekijä yksinkertaisesti tunne oikeuksiaan vaikkapa nuoren ikänsä tai erilaisen kielija kulttuuritaustansa vuoksi. Testejä voidaan käyttää hyvin tai huonosti Soveltuvuusarviointeja tekevät asiantuntijat tiedostavat yleensä yksittäisten testien rajoitteet. Psykologiyrittäjä Juho Toivola painottaa, että tietoa pyritään keräämään usealla eri menetelmällä haastatteluista kykytesteihin ja ansioluetteloista persoonallisuuskyselyihin. Eri menetelmien tuottamaa tietoa yhdistelemällä saadaan kokonaisvaltaisempi kuva hakijasta. Toivola ajattelee, että psykologisten piirteiden huomioiminen rekrytoinnissa on aivan perusteltua. Persoonallisuus ja motivaatio ennustavat työntekijän kykyä saada asioita aikaiseksi. Ongelmia tulee, jos rekrytoinnissa ei aidosti mietitä, mitä tietyssä työssä Yhteiskunnan yksilökeskeisyys ja psykologisoituminen näkyvät työelämässä. Tämä voi vaikuttaa etenkin nuoriin. TEKSTI ANSSI BWALYA KUVAT MIIA VISTILÄ pärjääminen ja viihtyminen edellyttää. Usein voidaan keskittyä testaamaan ”yleishyviä” piirteitä ja luottaa kuluneisiin stereotypioihin. ”Johtotehtävissä saatetaan helpommin hyväksyä vahvempi persoona, kun taas suoritettavissa töissä tai junioritehtävissä haetaan taipuisampaa ja myötäilevämpää henkilöä”, Toivola kuvaa. Yliopistonlehtori Petri Karkkola Itä-Suomen yliopistosta on Suomen Psykologiliiton ja Suomen Psykologisen Seuran testilautakunnan puheenjohtaja sekä yksi Liinamon väitöskirjan ohjaajista. Hän huomauttaa, että käytännössä kaikkiin arviointimenetelmiin liittyy vinouman riski. Esimerkiksi työhaastattelussa hakijan ikä, koulutus tai etninen tausta saattavat vaikuttaa haastattelijan tulkintoihin. Testeissä taas ongelmana voi olla se, ettei testimateriaaleissa ole huomioitu vaikkapa kulttuuritaustan vaikutusta vastauksiin. Menetelmien tarkoituksenmukainen käyttö vaatii arvioijalta ammattitaitoa ja tilannekohtaista harkintaa. ”Haastattelu tai testi, molempia voidaan käyttää hyvin tai huonosti.” Karkkola ei usko, että ”hyvien tyyppien” etsiminen työelämässä olisi sinänsä uusi ilmiö. Aiemmin tämä saattoi perustua enemmän sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisiin hyvä veli -verkostoihin, mutta tasa-arvoisempana
• Töitä hyville tyypeille menneen ajan työelämää tuskin voi pitää. Paljastuksia pinnan alta Sara Liinamo pitää psykologisten testien erityispiirteenä sitä, että testitulosta voidaan pitää erityisen objektiivisena ja neutraalina. Testien ajatellaan paljastavan ihmisestä jotakin ”pinnan alla” piilevää. ”Ihmiset voivat ehkä liian helposti luottaa siihen, että kun kysymysten sarja on puettu testin muotoon, se tuottaa jotenkin virallisemman arvion ihmisestä.” Testituloksilla voi olla erityisen vahva vaikutus nuoriin, jotka ovat vasta hakeutumassa opintoihin tai työmarkkinoille. Nuoret kohtaavat persoonallisuustestejä esimerkiksi ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen soveltuvuuskokeissa. Jos testejä teetetään suurelle hakijamäärälle, eikä tuloksia käsitellä asianmukaisesti yhdessä hakijan kanssa, voivat nuorena saadut testitulokset pahimmillaan jäädä kalvamaan jopa vuosiksi. Liinamo kertoo haastatelleensa sosiaalija terveysalalle aikoinaan hakenutta ihmistä, jolla ei testituloksen perusteella ollut ”riittävästi auttamishalua”. Kokemus vaivasi vielä kymmenen vuotta myöhemmin. Myös Juho Toivola ajattelee, että nuorten arvioinnissa vaaditaan erityistä varovaisuutta. Alaikäisten lisäksi tämä koskee nuoria aikuisia. Nimellisesti täysi-ikäisenkin hakijan minuus ja identiteetti voivat olla vielä täysin murroksessa. Huolellisten purkukeskustelujen järjestäminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa, jos hakijoita on satoja tai tuhansia. Toivolakin on huomannut, että psykologiseen testaukseen voi liittyä erityisiä uhkakuvia ja odotuksia. Hän korostaa, että lopulta testeillä pyritään selvittämään aivan samanlaisia työhön liittyviä seikkoja kuin perinteisemmissäkin työhaastatteluissa. Psykologisoituminen on politiikkaa Arviointimenetelmien sijaan Toivola olisi huolissaan työelämän tahdin kiihtymisestä. Yhä useamman on vaikea asettua työelämään ja vastata sen vaatimuksiin. ”On yhdentekevää, että selvitetäänkö ihmisten kyky selviytyä hektisestä työelämästä haastattelemalla, työtodistuksilla vai persoonallisuustesteillä. Varsinainen ongelma ovat jatkuvasti kasvavat tehokkuusvaatimukset.” Toisaalta tehokkuusvaatimukset ja sisäsyntyisten psykologisten piirteiden painottaminen voivat liittyä toisiinsa. Moni yhteiskuntatieteilijä on esittänyt, että niin työelämän kiihtymisen kuin yhteiskunnan ”psykologisoitumisenkin” taustalla vaikuttaa uusliberalistinen politiikka. Uusliberalismiin keskiössä on ajatus siitä, että vapaisiin markkinoihin perustuva talousjärjestelmä takaa lopulta ihmiskunnan hyvinvoinnin. Juuri nämä kansainväliset markkinat työelämämme tahtia nyt isolta osin säätelevät. Samalla uusliberalismissa painotetaan yksilön vastuuta oman elämänsä kulusta. Sara Liinamo näkee tässä selkeän yhteyden siihen, että työelämän onnistumiset ja haasteet hahmotetaan yksilöpsykologian kautta. ”Onhan sitä ennenkin ollut vaikeita elämäntilanteita ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta, mutta nyt annetaan enemmän painoarvoa työntekijöiden psykologialle ja persoonallisuuden piirteille.” Nuoret työelämän ilmapuntarina Petri Karkkolakin arvioi, että aikamme yksilökeskeisyys näkyy sekä rekrytoinnissa että uravalinnoissa. Hän on erityisen huolissaan siitä, miten tämä vaikuttaa nuorten urapolkuihin. Omien haaveiden ja vahvuuksien kartoittaminen on tärkeää, mutta samalla nuorelle voi syntyä paine ”sen oikean”, itselle täydellisesti sopivan unelmauran löytämisestä. Jos tällaista kutsumusta ei löydykään, voi nuori pahimmillaan jumiutua eri vaihtoehtojen äärelle. Nuorten työelämään siirtymiseen ladataan paljon paineita yhteiskunnan suunnalta. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Susanna Ågren arvioi, että monet yhteiskunnan ”tukitoimet” lisäävät käytännössä nuorten vastuuta omasta pärjäämisestään. ”Ajatellaan, että nuorten pitäisi olla yritteliäämpiä ja etsiä ratkaisuja itsestään”, nuorisotutkija kritisoi. Nuorten osallistumisen yhteiskuntaan odotetaan tapahtuvan nimenomaan kouluttautumisen ja työllistymisen kautta. ”Työntekijäkansalaisuuden” merkitys näkyy myös nuorten omassa puheessa. Haastatteluissa nuoret korostavat ammatti osaamistaan ja yritteliäisyyttään. Todellisuudessa nuorelle ei kuitenkaan usein löydy työelämästä pysyvää paikkaa, johon hän voisi suoraan sujahtaa koulut käytyään. Kaikilla nuorilla ei ole sosiaalisia ja taloudellisia tukiverkkoja, jotka auttaisivat jaksamaan tämän epävarmuuden kanssa. Lisäksi osa kohtaa työpaikoilla vähättelyä tai pahimmillaan avointa kiusaamista ja syrjintää. Kokemukset näkemättä ja kuulematta jäämisestä eivät siis rajoitu soveltuvuusarviointeihin. Ågrenin mielestä meidän pitäisi pystyä tukemaan nuorten itsenäistymistä ja yhteiskuntaan osallistumista silloinkin, kun työllistyminen on vaikeaa. Esimerkiksi vapaaehtoistyö, aktivismi tai muu itselle tärkeä vapaa-ajan toiminnan muoto voi olla nuorelle mielekästä osallistumista, mutta sillä ei yleensä saa samanlaista arvostusta kuin ”vakavasti otettavalla” palkkatyöllä. Moni nuori tarvitsisi myös aikalisää. Samaan aikaan koulutusjärjestelmän uudistukset hoputtavat uravalintoja ja vaikeuttavat alan vaihtoa. Nuorten kuuleminen ja heidän huoltensa vakavasti ottaminen hyödyttäisi yhteiskuntaa laajemminkin. ”Nuoret voivat kertoa jotain olennaista siitä, missä tilassa meidän työmarkkinamme ovat ja miten niitä pitäisi kehittää.” E ntistä useampi suomalainenkin klikkaa itsensä joululahjaostoksille kiinalaisiin verkkokauppoihin, kuten Temuun ja Sheiniin. Edukkaat hinnat ja nopeat toimitukset ovat tehneet Temusta maaseudun suosituimman verkkokaupan. Myös addiktoivilla algoritmeilla saattaa olla osuutta asiaan: nämä verkkokaupat luovat tarpeita, joita emme osanneet kuvitella meillä olevankaan. Shoppailukokemus on usein pelillistetty, joten verkkokaupan selailu on stimuloivaa ajanvietettä. Euroopan komissio on avannut digipalveluasetuksen (DSA) nojalla Temua koskevan tutkinnan. Temua epäillään muun muassa harhaanjohtavista mainoksista, väärennetyistä arvosteluista ja puuttuvista tuotetiedoista. Oma lukunsa on kiinalaisista verkkokaupoista ostettujen tuotteiden tuoteturvallisuus. Eräässä koeostossa 80% testatuista leluista ei täyttänyt eurooppalaisia turvallisuusvaatimuksia. Tuskinpa kukaan meistä tietoisesti valitsisi tällaisia leluja pukinpussiin! Teen parhaillaan työtä parlamentissa sen eteen, että komissio laittaa verkkokauppojen villin lännen kuriin. Erityisesti Kiinasta käsin toimivat verkkokaupat täytyy saada noudattamaan sääntöjämme. On epäreilua, että eurooppalainen yritys, joka varmistaa myymiensä tuotteiden täyttävän laatuja turvallisuusvaatimukset osana hankintaprosessiaan, joutuu kilpailemaan vaatimuksista piittaamattomien kiinalaiskauppojen kanssa. Vääristynyt kilpailu heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja uhkaa eurooppalaisia työpaikkoja. Temun, Sheinin ja muiden vastaavien toimijoiden syynääminen on välttämätöntä myös työntekijän oikeuksin näkökulmasta. Erityisesti Sheinia vastaan on viime vuosina esitetty raskaita syytöksiä esimerkiksi pakkotyövoiman käytöstä. Vastikään yritys raportoi itse puuttuneensa sisäisissä tarkastuksissa paljastuneisiin lapsityövoimatapauksiin. Se, että yritys on ainakin pintapuolisesti alkanut puuttua väärinkäytöksiin hankintaketjuissaan, kertoo ulkoisella paineella olevan merkitystä. Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei luultavasti ole totta. Tämä vanha viisaus pätee myös nettiostoksilla. Kuluttajien valistaminen on tärkeää, mutta vastuuta verkkokaupan eettisyydestä ja tuoteturvallisuudesta ei voi sysätä vain yksilöille. EU on riittävän suuri toimija laittamaan verkkokaupat kuriin ja vaatimaan oikeudenmukaista kilpailua. Maria Guzenina Euroopan parlamentin jäsen Kiinalaiset verkkokaupat syyniin www.mariaguzenina.fi Facebook: @guzeninamaria | Instagram: @maria_guzenina
• 30 • 9 / 2024 Okkultismin äärellä Äärioikeisto on kautta historiansa etsinyt pontta ja oikeutusta olemassaololleen vanhoista myyteistä ja salatieteistä. V UONNA 2015 pakolaisia alkoi saapua busseilla ja polkupyörillä länsirajan yli Ruotsista pohjoiseen Suomeen. Ensin Kemissä, mutta pian monella muullakin paikkakunnalla alkoi näkyä kansallismielisiä katupartioita, joiden jäsenten pilottitakkien selkiä koristi Suomen lipulla Dalton-tyyliin kasvonsa peittänyt Odin-jumala. Soldiers of Odin -järjestön rinnalla samoja aatteita kannatti vuonna 2020 Suomessa pysyvästi kielletty, valkoisen pohjoismaisen liittovaltion perustamiseen pyrkivä Pohjoismainen vastarintaliike, joka käyttää tunnuksenaan muinaisskandinaavista Tyrriimua. Eduskuntavaalien alla kuohuttanut, itse itseään fasistisena pitävän Sinimustan liikkeen (SML) logo on karjalaiseen noituuteen liitetty runonlaulajan kädet -symboli. Kansankielisesti oodineilla ei lopulta vaikuttanut olevan Odin-jumalan kanssa mitään sen suurempaa tekemistä, eikä järjestö ainakaan julkisesti ole profiloitunut muinaisgermaanisten uskontojen sanansaattajana. He pikemminkin ammentavat boneheadalakulttuurista, joka on rasisminvastaisesta ja työväenluokkaisesta skinhead-ilmiöstä myöhemmin kehitetty äärioikeistolainen versio. Vastaavasti vähintään puolipakanallisesta symboliikastaan huolimatta Sinimusta liike on useimmin julkisesti profiloinut omaa toimintansa pikemminkin luterilaisen kristin uskon kautta. Symbolit pysyvät samoina, vaikka niiden merkitys muuttuukin. RunonTEKSTI KALEVI FAUST laulajan käsiä on käyttänyt niin Suomi– Neuvostoliitto-seura kuin viiden markan kolikkokin. Symbolit kuitenkin viestivät historian saatossa toistuneesta äärioikeistolaisesta kiinnostuksesta metafyysisiin ja uskonnollisiin selityksiin, jotka poikkeavat konsesustodellisuudesta. Kokonaan oma poikkeamansa oli Naantalissa parvekkeeltaan palopuheita pitänyt uusnatsistinen ja hypnoottismagneettinen valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin, joka yhdisteli opetuksessaan hieman ufo-uskoa, saatananpalvontaa ja kansallissosialismia. Hänen järjestötoimintansa kiellettiin 1970-luvun lopulla oikeusteitse, aivan kuten kävi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen noin 40 vuotta myöhemmin. Äärioikeiston tutkimukseen erikoistuneen, Spektaakkeliyhteiskunta-blogia kirjoittavan folkloristiikan ja kulttuuriperintötutkimuksen maisteri Sami Eerolan mukaan järjestöjen suosima muinaissymbolien käyttö on keino korostaa liikkeen kansallisia juuria, ja samalla kiertoilmaisu perinteikkäälle hakaristille. Näin voidaan välttää ulkolaisen symbolin viljely suomalaisessa ÄÄRIOIKEISTOLAINEN PAKANALLISUUS ON USEIN PERFORMATIIVISTA. Alkuperäiset Odinin sotilaat katupartioimassa Ragnarökin viimeisessä taistelussa. Keskellä Odin ja Fenrir-susi. Johannes Gehrtsin (1855–1921) teos Der letzte Kampf (viimeinen taistelu).
• ”kansallismielisessä” toiminnassa, mitä voitaisiin pitää helposti tekopyhänä. Eerola toteaa, että äärioikeistolainen pakanallisuus on kuitenkin usein performatiivista, ja sillä korostetaan lähinnä omaa kansallismielisyyttä. Suuret äärioikeistolaiset järjestöt eivät esimerkiksi suosittele jäsenille uskonnollista harjoittamista tai tiettyjen jumaluuksien palvontaa. Eerola kuitenkin huomauttaa, että kenenkään vakaumuksen aitouden arviointi on vaikeaa. Natsiokkultismin hämärä historia Mikään historiallinen virtaus ei ole alkanut veitsellä leikaten, vaan sitä on edeltänyt erilaisten liikkeiden ja aatteiden sarja. Siksi on vaikeaa sanoa, milloin äärioikeiston viehtymys ”salatieteisiin” ja esoteriaan on alkanut. Lisäksi populaarikulttuuri on vaalinut natsiokkultistimyyttiä. Tarunhohtoinen saksalainen Wewels burgin linna, joka toimi vuosikymmenen verran SS-joukkojen päämajana, on yksi niistä paikoista, joiden voisi uskoa inspiroineen todellisia ja fiktiivisiä natsiokkultisteja aina valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimesta valkokankaiden kuuluisinta arkeologi Indiana Jonesia höykyttäneeseen majuri Arnold Ernst Tohtiin. Linnasta voi kuitenkin löytää konkreettisia jälkiä näistä yhteyksistä. Kerrotaan, että eräs salatieteistä viehättyneen SS-joukkojen johtaja Heinrich Himmlerin okkultistitovereista, itävaltaunkarilainen Karl Maria Willigut uskoi linnan sijaitsevan germaanisista taruista tutun myyttisen Birkenbaumin taistelun tapahtumispaikalla, jossa ”länsi” löisi ”idän” lopullisesti. Willigut suunnitteli Wewelsburgista tulevan uuden maailman keskipiste. Linnaa ehostettiin aatteeseen sopivilla riimuilla, ja sinne rakennettiin kaksi uutta, oletettavasti rituaalikäyttöön tarkoitettua salia. Erästä tornihuoneen lattiaa koristaakiin Himmlerin tilaama natsipakanallinen Sig-riimuista koostuva musta aurinko. Sen on oletettu merkitsevän paikkaa, johon maailman napa lopulta asettuisi. Toisaalta natseista ei voi puhua puhumatta salaliittoteorioista. Yksi tyypillinen natsien viljelemä teoria oli klassinen tarina juutalaissalaliitosta, jota käytettiin holokaustin oikeuttamiseen. Nykyversiossa jokainen maahanmuuttaja tulkitaan ”juutalaisen eliitin” juoneksi rapauttaa länsimainen yhteiskunta. Eerola kertoo äärioikeiston, erityisesti uusnatsien, tukeutuvan vähemmistöjä kohtaan vihaa lietsovaan sala liittohenkiseen ajatteluun lähinnä siksi, että empiirinen todellisuus ei oikeuta vastaavaa ajattelua. Eerolan mukaan keskeinen ajatus on kehystää fasistien viiteryhmä salaliiton vainoa maksi joukoksi, jonka harjoittama väki valta on lähinnä itsepuolustusta. Äärioikeistolaiset akselerationalistit pyrkivät sen sijaan murtamaan vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän sabotaasilla ja terrorismilla. Saatananpalvontaa, esoteerista fasismia ja uusnatsismia sekoittavan akselerationalistisen Order of Nine Anglesin materiaalia on löytynyt muun muassa vuonna 2021 Kankaanpäässä kiinniotettujen terroriepäiltyjen hallusta kuten myös ylöjärveläisen rituaalimurhaa suunnitelleen ja valepommeja puoluetoimistoihin lähettäneeltä mieheltä. ONAn aatemaailma on niin radikaali ja marginaalinen, että jopa vakiintunut uusnatsistinen media on tuominnut sen. Ikiaikasta tietoa vai postmodernia sekoittelua? Historioitsija Nicholas GoodrickClarken mukaan natsien kiinnostus okkultisiin ilmiöihin juontaa juurensa 1800ja 1900-lukujen taitteessa jyllänneisiin monenkirjaviin hengellisiin liikkeisiin, jotka saavuttivat melko suurta suosiota modernisoituvassa Euroopassa. Muun muassa blavatskylaista teosofiaa ja niin kutsuttua ”hyperborealaisteoriaa” sekoitteleva ariosofia oli yksi ”esoteeriseksi fasismiksi” kutsutun ideologisen taipumuksen peruspilareista. Sen kantaisä Guido Von List nimesi pyrkimyksikseen vapauttaa atlantislaista eli hyperborealaista alkuperää olevat arjalaisgermaanit teollistumisen, modernisaation ja kristinuskon ikeestä. Nykyäärioikeistonkin okkultistiset oikut vaikuttavat kaiken kaikkiaan sekavilta. Valikoimassa on esimerkiksi teoria italialaisen ”superfasisti” Julius Evolan sielunkierrosta, jossa koko maailma kiertää kehää. Meidän aikamme, jota Evola kutsuu moderniteetiksi, on itseasiassa hindumytologiasta tuttu Kali Yuga, rappion ja hengellisen saastumisen aika. Evola painotti teksteissään etsivänsä sekalaisista hengellisistä perinteistä löytyvää ”peren niaalista” eli vuosituhantista ja ikuisesti oikeaa tietoa. Savitri Devin – alkuperin ranskalaislähtöinen Maximiani Portas – eläinoikeuksia painottava hinduvaikutteinen natsismi vaikuttaa vastaavasti nykyissä natsiokkulttisissa taipumuksissa. Deville Adolf Hitler edusti hindujumala Vishnun reinkarnaatiota Kalkia, jonka tehtävä oli tuoda mukanaan tuomiopäivä ja päättää Kali Yuga. Hieman viattomammasta päästä löytyy Trevor Ravenscroftin tunnetuksi tekemä teoria mystisen Longinuksen keihään – eli Jeesuksen kyljen lävistäneen terän – vaikutuksista Adolf Hitlerin elämään. Tarinoita ja teorioita on runsain mitoin. Eerola näkee äärioikeiston salaliittoteoriat ja muinaisten uskontojen performatiivisen käytön osana samaa jatkumoa: salaliittoteoriat ovat vain kokoelma myyttejä, joilla selittää maailma. Tällöin ei ole suuri looginen hyppy alkaa kannattamaan uskontoa, joka kehystää ratkaisut salaliittojen voittamiseen pyhiksi teoiksi, hän toteaa. EIJA-LIISA AHTILA H eij as tu s m et sä stä | 14 .12 .2 24 –2 7.4 .2 25 TAIDEKOHDE MÄNTÄN KULTTUURIMAISEMASSA Eija-Liisa Ahtila, Heijastus metsästä, 2024, stillkuva monikuvainstallaatiosta. Tilaa Voiman viikkokirje Uutta luettavaa joka viikko sähköpostiisi voima.? /uutiskirje
• 32 • 9 / 2024 Kaunis kuoleva maa P ERKELE . Niin ko mie vannoin, että en moisheen pauhlaan kaulaani laita. Jotta en niskaani taita. Ja niinhän mie vain… Eipä auta. Kuolla häytyy. Solekko tehjä. Aivan ensimmäiseksi sanothaan sielule heipat. Se jättää minun maallisen majan, minun höyhenvajan. Lentää manan maile, aina alisheen asti. Emmie eläessäni nuin komeasti koskhaan lentänty. Mie olen kanalintu. Mutta mie olen mettäkana, viidakkokanat net on ommaa heimoohaan. Noon aitokanoja. Noon niitä, joita sie piät halleisa ja virikehäkeisä. Soon sulla verisä, laiskhuus. Lapin mies senthään virittellee ansat ja saapi saalista jos taito ja sinni riittää. Vaikken mie siitäkhään perusta. Kyllä mie mieluummin elläisin. Mie niin tykkäsin ellää! Itte asiassa emmie vielä tähän nuupahakhaan. Tule sielu takaste, met pysythään täälä! Sielu pallaa vaan ei se ehi asettua takasi ruumiihsheen ko ihminen jo pasteeraa paljakkaa alaspäin. Se vääntää minun päätä ko märkää rättiä. Sitte se minut suolistaa, siihen net jää sisälmykset hangele. Ranttu elläin. Emmie kehtaa kattoa, mitä sen jälkheen tapahtuu. Mie pääyn pakastimheen, kerranki on arktisela linnula tänäpänä kyllin koso! Siitä ko kohvasta sulan niin äkkään, että nyt vissiin vietethään raatoni ravijaisia, eikä vain minun vaan monen muunki! Mutta sitte mulle selviääki, et ei sole mikhään joukkohauta. Minut on pantu pitopöythään. On puhvetissa herraa ja frouvaa, sakia, joka selviäis hengissä ilman tapaksiaki joitten takia on tarttenu vasiten tappaa. Voi teitä kälmejä kuvatuksia ja köpsyjä kepuleita. Mie tulen sulle kummittelemhaan. Ja sulle ja sulle! Enkä mie tule yksin. Mie hyppään semmosheen roilerikaruselhiin, jossa pyörii viistoista tuhatta kananpoikaa tunnissa. Met mesothaan ja meiskathaan katkastut kurkut suorina. Riekuthaan niin ettet lepoa saa. Sielähän valvot ja hunteeraat, että vittu mitä paskhaa. MUUT ELÄIMET Kirjailija Laura Gustafsson pohtii, mitä voimme tietää metsän asukeista. Tämän sivun artikkelien kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla. Lagopus lagopus Tiina Raevaara elää jatkuvassa yhteydessä luontoon. Kirjailijan ja molekyylibiologian tutkijan luontosuhdetta varjostaa kuitenkin suru ja toivottomuus. A SUN KERAVALLA taajaman laidalla, ja lähelläni on metsiä ja peltoja. Pihani perällä on pieni metsikkö, jota tykkään katsella ikkunastani. Käyn viikoittain kävelemässä luonnossa. Ulkoilutan koiria, ja keräilen sieniä. En voisi kuvitella asuvani tiiviisti rakennetussa kaupungissa. Ulkomaillakin alan heti miettimään, missä on lähin metsä. Minulle on tärkeää, että metsä on turvassa. Luontosuhteeni on jatkuvaa surua, luopumista ja turhautumista. Metsien tuhoaminen raivostuttaa minua. Keravalla sijaitsee Haukkavuoren suojeltu perintömetsä, mutta siihen rajautuvat suojelemattomat metsät kaadettiin jokin aika sitten pois. Kalliot louhittiin, ja tilalle rakennettiin teollisuusalue. Toiselle puolelle metsää tehtiin asuinalue. Olin tästä niin vihainen, etten voinut käydä metsässä vuosiin. Olen usein vaellellut myös Sipoon puolella yksityisten metsänomistajien talousmetsässä, joka on osittain luonnontilainen. Kun menin viime viikolla metsään, huomasin, että hienoimman alueen ympärille oli vedetty nauhat hakkuiden merkiksi. Suruni on valtava, suorastaan ahdistava. Tiedän, että joudun luopumaan metsästä, jota rakastan, ja samalla hömötiaiset, palokärjet ja muut linnut menettävät elinympäristönsä. Luontokato on juuri tätä. Se ei tapahdu jossain Amazonilla, vaan aivan silmiemme edessä. VIETIN LAPSUUTENI Keravalla. Lapset luuhasivat 1980-luvulla paljon ulkosalla, eivätkä vanhemmat aina tienneet, missä he olivat. Lähiseudun metsät ja lammikot tulivat minulle tutuiksi ja rakkaiksi, vaikka jälkikäteen katsottuna luonto, jossa oleskelimme, oli lähinnä pusikkoista kaupunkimetsää. Kun aloitin yliopistossa biologian opintoni, tietoni luonnosta karttuivat. Opin tunnistamaan lajeja ja erottamaan luonnontilaisen metsän piirteitä. Suhteeni luontoon muuttui. Aloin nähdä luonnossa erilaisia tasoja. Toisaalta tieto lisäsi tuskaa. Ymmärsin yksityiskohtaisesti, millaista vahinkoa ihminen aiheuttaa luonnolle. Ensimmäisissä teoksissani on paljon luonnosta ammentavaa maagista realismia. Luonto on niissä arvaamaton, ja rajat ihmisen ja muiden lajien välillä ovat epäselviä ja muuttuvia. Esikoisromaanini Eräänä päivänä tyhjä taivas kertoo apokalypsin jälkeisestä ajasta ja luonnon riistäytymisestä valloilleen. Polaaripyörteessä maa pallon yli on pyyhkinyt lintuinfl uenssapandemia, ja ihmiset ovat tuhonneet suuren osa luonnosta välttyäkseen altistumasta viruksille. Neljän kirjailijan yhteisteoksessa Se on täytetty, jossa olen mukana, on puolestaan heräämisteema: ihminen havahtuu tekoihinsa ja ryhtyy taistelemaan aiheuttamiaan kauheuksia vastaan. Kaunokirjallisuus voi nostaa esiin tieteellisiä teemoja ja tuoda tunnetta asioihin, jotka tieteessä esitetään asiapitoisesti. Näin se voi osallistua maailmassa vallitsevan järjettömyyden purkamiseen. OSA TEOLLISUUDESTA on tarttunut vihreään siirtymään, ja etenkin innovaatiohenkiset ihmiset ovat alttiita omaksumaan tieteellistä tietoa. Teknologiayritykset alkavat vähitellen osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen. Olen silti pessimistinen. Luonto kato etenee, ja aina löytyy järki syitä kaataa metsiä ja aiheuttaa vahinkoa. En tiedä, mitä asialle voisi tehdä. Ihminen on todella huono pysäyttämään alulle panemiaan asioita. Keksimme koko ajan uutta, mutta uusi tulee vanhan päälle eikä sen tilalle. Ekologisen kriisin ratkaiseminen edellyttäisi monenlaisten rakenteiden, arvojen, ajatuskuvioiden ja totunnaisten toimintatapojen purkamista, emmekä yksinkertaisesti tunnu kykenevän siihen. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA VILPPU RANTANEN M ag nu s vo n W rig ht Peter Turchin LOPUN AJAT Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen T E R R A C O G N I TA Miten yhteiskunnat ajautuvat sisäisiin kriiseihin ja mitä niistä voidaan oppia. Robert M. Sapolsky MÄÄRÄTTY Elämä ilman vapaata tahtoa T E R R A C O G N I TA Mitä neurotiede kertoo vapaasta tahdosta. Daron Acemoglu & James A. Robinson MIKSI MAAT KAATUVAT Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty T E R R A C O G N I TA Kaatavatko kulttuuri, ilmasto vai maantiede maat? Vai kenties tietämättömyys? 50 € 60 € Vaclav Smil SUURET SIIRTYMÄT Kuinka moderni maailma rakennettiin T E R R A C O G N I TA Suuret siirtymät, jotka muovasivat modernin maailman. 50 € 60 € Jonathan Haidt AHDISTUNUT SUKUPOLVI T E R R A C O G N I TA Kuinka älypuhelimeen perus­ tuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Maailmanlaajui­ nen menestysteos suomeksi toukokuussa. J. Doyne Farmer JÄRKEÄ KAAOKSEEN Paremmalla taloustieteellä parempaan maailmaan T E R R A C O G N I TA Kuinka kompleksisuus­ taloustiede parantaa ymmärrystämme talouden toiminnasta. 50 € Anna Kontula KADONNEEN JÄRJEN METSÄSTYS I N T O Terapian kieli on valunut yli äyräidensä, yhteyksiin, jotka on aikaisemmin mielletty toisin. 27 € Lauri Nurmi SANNA MARIN I N T O Miksi ja miten Marinista tuli niin suosittu, ja minkälaisen hinnan hän siitä joutui maksamaan? 27 € Risto Isomäki PIMEÄÄ JÄÄTÄ I N T O Suomalainen teknologia on ratkaisijan roolissa trilleri­ taiturin uutuudessa. 27 € Thomas Piketty PÄÄOMA JA IDEOLOGIA I N T O ”Uskomaton yhteiskuntatieteellinen tutkimus, jolla ei ole vertailukohtaa.” – The Guardian. 40 € Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Aikuistumisriittejä I N T O Värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. 19 € 25 € 40 € 48 € 48 € Tanskanen & Kuoppa KAPITALISMIN SUURI ILLUUSIO I N T O Edistyksen airuena esitetty kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen SUOMEN MUINAISET TULIVUORET G A U D E A M U S Kirja vie retkelle eri puolille Suomea ihmettelemään tulivuorenpurkausten, jääkauden ja geologisten tapahtumien jälkiä. 29 € Hannu Juusola ISRAELIN HISTORIA G A U D E A M U S Kattava teos käsittelee alueen vaiheita 1800­luvun lopulta ja sionismin synnystä vuonna 2023 puhjenneeseen Gazan sotaan saakka. 29 € Kaarina Koski, Marko Lamberg, Kirsi Kanerva & Anu Korhonen POHJOISET PAINAJAISET G A U D E A M U S Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkihuolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot kuin Kyllikki Saaren murhakin. Mikael Psellos BYSANTIN HOVIMIES G A U D E A M U S Silminnäkijän värikäs kertomus keisarinhovien kietoutuvista kohtaloista vallanhimon, talouden ja politiikan syövereissä. 27 € 29 € Ritva Kylli RUOKAA REISSUSSA G A U D E A M U S Lähde mukaan makumatkalle suolakalojen, lihapiirakoiden, höyry­ nakkien, katkarapujen ja muiden eväiden historiaan. Ilari Taskinen TERVEISENI TÄÄLTÄ JOSTAKIN G A U D E A M U S Suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. 29 € 32 € 50 € 40 € 40 € 40 €
• Kaunis kuoleva maa SELATA TALVI LUKIEN SELATA SELATA SELATA SELATA Peter Turchin LOPUN AJAT Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen T E R R A C O G N I TA Miten yhteiskunnat ajautuvat sisäisiin kriiseihin ja mitä niistä voidaan oppia. Robert M. Sapolsky MÄÄRÄTTY Elämä ilman vapaata tahtoa T E R R A C O G N I TA Mitä neurotiede kertoo vapaasta tahdosta. Daron Acemoglu & James A. Robinson MIKSI MAAT KAATUVAT Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty T E R R A C O G N I TA Kaatavatko kulttuuri, ilmasto vai maantiede maat? Vai kenties tietämättömyys? 50 € 60 € Vaclav Smil SUURET SIIRTYMÄT Kuinka moderni maailma rakennettiin T E R R A C O G N I TA Suuret siirtymät, jotka muovasivat modernin maailman. 50 € 60 € Jonathan Haidt AHDISTUNUT SUKUPOLVI T E R R A C O G N I TA Kuinka älypuhelimeen perus­ tuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Maailmanlaajui­ nen menestysteos suomeksi toukokuussa. J. Doyne Farmer JÄRKEÄ KAAOKSEEN Paremmalla taloustieteellä parempaan maailmaan T E R R A C O G N I TA Kuinka kompleksisuus­ taloustiede parantaa ymmärrystämme talouden toiminnasta. 50 € Anna Kontula KADONNEEN JÄRJEN METSÄSTYS I N T O Terapian kieli on valunut yli äyräidensä, yhteyksiin, jotka on aikaisemmin mielletty toisin. 27 € Lauri Nurmi SANNA MARIN I N T O Miksi ja miten Marinista tuli niin suosittu, ja minkälaisen hinnan hän siitä joutui maksamaan? 27 € Risto Isomäki PIMEÄÄ JÄÄTÄ I N T O Suomalainen teknologia on ratkaisijan roolissa trilleri­ taiturin uutuudessa. 27 € Thomas Piketty PÄÄOMA JA IDEOLOGIA I N T O ”Uskomaton yhteiskuntatieteellinen tutkimus, jolla ei ole vertailukohtaa.” – The Guardian. 40 € Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Aikuistumisriittejä I N T O Värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. 19 € 25 € 40 € 48 € 48 € Tanskanen & Kuoppa KAPITALISMIN SUURI ILLUUSIO I N T O Edistyksen airuena esitetty kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen SUOMEN MUINAISET TULIVUORET G A U D E A M U S Kirja vie retkelle eri puolille Suomea ihmettelemään tulivuorenpurkausten, jääkauden ja geologisten tapahtumien jälkiä. 29 € Hannu Juusola ISRAELIN HISTORIA G A U D E A M U S Kattava teos käsittelee alueen vaiheita 1800­luvun lopulta ja sionismin synnystä vuonna 2023 puhjenneeseen Gazan sotaan saakka. 29 € Kaarina Koski, Marko Lamberg, Kirsi Kanerva & Anu Korhonen POHJOISET PAINAJAISET G A U D E A M U S Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkihuolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot kuin Kyllikki Saaren murhakin. Mikael Psellos BYSANTIN HOVIMIES G A U D E A M U S Silminnäkijän värikäs kertomus keisarinhovien kietoutuvista kohtaloista vallanhimon, talouden ja politiikan syövereissä. 27 € 29 € Ritva Kylli RUOKAA REISSUSSA G A U D E A M U S Lähde mukaan makumatkalle suolakalojen, lihapiirakoiden, höyry­ nakkien, katkarapujen ja muiden eväiden historiaan. Ilari Taskinen TERVEISENI TÄÄLTÄ JOSTAKIN G A U D E A M U S Suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. 29 € 32 € 50 € 40 € 40 € 40 €
• 34 € Julian Baggini FILOSOFISEN AJATTELUN OPAS N I I N & N Ä I N Filosofisen ajattelun opas on jykevä, tukeva ja helppotajuinen kriittisen ajattelun ohjenuora ja itsenäisen järjenkäytön teroitin. Scott Samuelson ROOMA Hyvän elämän kaupunki N I I N & N Ä I N Filosofinen matkaopas, joka sekä mukavasta elämästä että hyvästä elämästä kiinnostuneiden kannattaa ottaa mukaansa. Tim Harford KUN MAAILMA EI TÄSMÄÄ N I I N & N Ä I N ”Jokainen poliitikko ja journalisti pitäisi pakottaa lukemaan tämä kirja.” – Stephen Fry 37 € 31 € Hanna Kuusela SYYTÖS Muuan akateeminen komitragedia VA S TA PA I N O Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä teos on syytekir­ jelmä, jonka kohteina ovat sivistyksen romuttajat ja demokratian tallojat. Theodor W. Adorno MINIMA MORALIA Ajatuksia särjetystä elämästä VA S TA PA I N O Kokoelma teräviä aforismeja ja pikku esseitä elämästä modernissa yhteiskunnassa. 19 € 38 € Ursula K. Le Guin KOMPASSIRUUSU M O E B I U S Ursula k. Le Guinin Kompassiruusu on kokoelma novelleja kirjailijan räiskyvimmältä luomiskaudelta, 1970­ luvulta 1980­luvun alkuun. Vladimir Nabokov KUTSU MESTAUKSEEN M O E B I U S Kutsu mestaukseen, Vladimir Nabokovin ”ainoa proosarunoelma”, on kirjailijan venäläisen kauden parhaimpia. 29 € 29 € 29 € 27 € 32 € Minna Silver SINUHE EGYPTILÄISEN MAAILMA S K S Kiehtova arkeologinen matka Mika Waltarin tunnetuimman historiallisen romaanin aikaan ja maailmaan. Juha Hurme SAMPO S K S Finlandia­palkittu Juha Hurme kertoo uudessa kirjassaan Kalevalan suurimman aarteen merkityksistä. Liisa Kaski ANTIIKIN JUMALATTARET S K S Viisas Athene, lumoava Afrodite, metsästäjä Artemis, pimeän kuun Hekate… tunnetko antiikin maailman mahtavat jumalattaret? Liisa Väisänen SYMBOLIEN JOULU S K S Mitä riisipuuron manteli symboloi? Taiteentutkijan kiehtova ja kaunis teos joulun taianomaisesta kulttuurihistoriasta. 25 € Stephan Thome LUUMUSADETTA L U R R A E D I T I O N S Taiwanilaisen perheen kertomus. Teos antaa kasvot saarivaltiolle Kiinan ikeen alla – pelon arjelle, joka Toisesta maailmansodasta lähtien on jäänyt eurooppa­ laisen muistin varjoon. Rax Rinnekangas MEHILÄISKERÄÄJÄ L U R R A E D I T I O N S Kertomus tytöstä, joka rakasti mehiläisiä ja joka raiskattiin ja mitä odottamatonta sitten tapahtui. 34 € 27 € 32 € Antti Salminen & Tere Vadén MERKITYS JA ALA-AINE N I I N & N Ä I N Merkitys ja ala­aine ulottaa energian filosofian merkityksen syntyyn, säälimättömään hoivaan ja elollisen yhteytensä tunnistavaan sielukkuuteen. J.J. Arcanjo SALAISUUKSIEN SAARI A U L A & C O ”Rikoskirjailijan menneisyys näkyy ovelasti punotussa juonessa ja koukuttavissa cliffhangereissa, jotka pakottavat jatkamaan lukemista.” – Helsingin Sanomat Jenna Kostet PUNAINEN NOITA A U L A & C O On vuosi 1635. Noidaksi epäilty nainen Valpuri Kinni heitetään Turun Aurajokeen. Vesikokeella halutaan varmistua siitä, onko syytetty todella noita. Nino Haratishvili KAHDEKSAS ELÄMÄ A U L A & C O Haratishvilin eeppisen romaanin toisessa osassa historian tuulten huminointi jatkuu, valtioiden johtajat vaihtuvat, ja uudet sukupol­ vet tuovat mukanaan uuden­ laisia haaveita ja toiveita. 27 € 32 € 29 € Taina Saarikivi LIHAN VÄRINÄ Esseitä äänestä, surusta ja himosta VA S TA PA I N O Esseeteos, joka käsittelee surua, luopumista, hiljaisuutta, himoa ja lihallisuutta sekä elämän hallitsemattomuutta ja rajallisuutta. 27 € Virpi Lehtinen SANKARITAR LUCE IRIGARAYN FILOSOFIASSA VA S TA PA I N O Kirja johdattaa Luce Irigarayn feministiseen filosofiaan. Herman Raivio TURVATON TILA Agonistisia esseitä VA S TA PA I N O Esseissä osansa saavat niin pehmeät ideologiat, pakonomaiset tunnustajat kuin kohtaamisen sutenööritkin. 27 € 29 € Pete Pesonen TEHDASTYÖLÄISTEN FIRABELITÖIDEN MUISTITIETOHISTORIA T H P T S Laajaan haastatteluaineistoon perustuva muistitieto­ tutkimus osoittaa firabeli­ töiden merkityksen työntekijäkollektiivin jakamassa työpaikka­ kulttuurissa. Hannele Koivisto JOUKKOSIELU VAI INDIVIDUALISTI? T H P T S Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930­luvulta 1950­luvulle. 32 € Jussi Lahtinen KERROTTU LUOKKA T H P T S Pitkän 1970­luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta­ ja vastakertomusten kentillä. Anna Warsell SISÄLLISSODAN ARVET MAALAISPITÄJÄSSÄ Ruovesi vuosina 1918–1930 T H P T S Tutkimuksessa hyödynnetyt sodan ja sen jälkeisen ajan kokeneneiden muistot vievät lukijan lähelle paikallisten ihmisten 1920­luvun todellisuutta. 32 € 32 € 32 € Heikki Kännö KÄDET S A M M A K KO Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut 18 kuukautta. Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuor­ ta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. 34 € Franz Kafka PÄIVÄKIRJAT 1909-1923 S A M M A K KO Päiväkirjoissa Franz Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmär­ täväksi kirjailijaksi. Kafkan tuotantoon tutustumisen voi hyvin aloittaa tästä teoksesta. 35 € Aku­Tuomas Mattila BOGART CO. AINOA. YKSINÄINEN. S A M M A K KO Bogart Co. ­jäsenet muistelevat minkälaista oli olla poptähti 1980­luvun Suomessa. 37 € Yu Miri UENON ASEMA S A M M A K KO Väkevän runollinen teos on koskettava lukukokemus, kirjaan tiivistyy jotakin olennaista japanilaisuudesta ja ehkä myös ihmisyydestä ylipäätään. 29 € Panu Savolainen & Aleks Talve ARKKITEHTUURIMME VUOSITUHANNET Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun S A M M A K KO Kirja kaikille arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostuneille. 39 € Anu Kotilainen KAAPPISTRATEGIA S A M M A K KO Itseironialla leikittelevässä teoksessa pureudutaan oikeanlaisen lesbon myyttiin ja tarkastellaan sisäistetyn lesbovihan vaikutuksia itsensä hyväksymiseen. 27 € 32 € 29 € Riikka Leinonen & Sofia Tawast SUURI VALHE VAMMAISUUDESTA TA M M I Taklaa vammaisuutta koskevat väärinymmärrykset – niitä on vilisemällä. Päivi Lukkarila SKUTSI N O K K A H I I R I Neljä nuorta, erämaa, älylaitteiden sijaan kauhutarinoita iltanuotiolla. Markus Nummi KÄRÄJÄT O TAVA Huikea historiallinen romaani salaperäisestä rikosvyyhdistä, sydämiin kätketystä, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja rakkauden voimasta. Pajtim Statovci LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ O TAVA Järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. 32 € 35 € 27 € Olga Tokarczuk ANNA IN maailman hautakammioissa S Ä R Ö T Ä R Nobelistin feministinen ja jungilainen tulkinta muinaisesta sumerilaisesta Inanna­myytistä. Pirkko Saisio SULIKO S I LTA L A Romaani kurottaa myyttien maailmaan ja kysyy, millaisissa tilanteissa ihmisen valinnat johtavat päinvastaisiin tuloksiin kuin alkuperäinen eetos ja päämäärä. 34 € Anni Kytömäki MIRABILIS G U M M E RU S Finlandia­palkitun Anni Kytömäen uutuus on suuri romaani elämästä ja kuolemasta. Han Kang ÄLÄ JÄTÄ HYVÄSTEJÄ G U M M E RU S Kirja kertoo tarinan, jonka kertominen oli laitonta vielä 2000­luvulla. Nobel­ voittaja 2024! 34 € 30 € Guillaume Apollinaire ALCOOLS PA R K KO Alcools (1913) on ranskan­ kielisen runouden klassikko. Vertausten, metaforien ja symbolien käyttö sijoittaa hänet runoudessa tärkeälle symbolistien jälkeiselle ja surrealisteja edeltävälle paikalle. 30 € 35 € Aleksei Navalnyi PATRIOOTTI O TAVA Vankeudessa kuolleen Aleksei Nalvalnyin testamentti elämästään. Aleksi Mainio JAALAN PYÖVELI Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus S I LTA L A Vänrikki Sulo Väinö Nykä­ nen lukeutui kevään 1918 pahimpiin teloittajiin. Hä­ nen hahmossaan yhdistyivät julmuus ja pikkusieluinen ehdottomuus. 34 € Kekkonen & Knuutila SUURET OIKEUDENKÄYNNIT IHMISKUNNAN HISTORIASSA A RT H O U S E Sokrates, Jeesus, Jeanne d’Arc, Yrjö Kallinen, Dreyfus ja viisi muuta oikeusjuttua vallan ja oikeuden suhteesta. Auli Viitala KAHTIA HALKAISTU KANSALAINEN A RT H O U S E Auli Viitalan inhimillinen puheenvuoro kertoo järjestelmän loukkuun joutuvasta ihmisestä ja siitä, miten rakkaus kantaa. L. M. Montgomery VIHERVAARAN ANNE A RT H O U S E Rakastetuin tyttökirja­ klassikko ilmestyy uutena, lyhentämättömänä suomennoksena kirjailijan 150­vuotisjuhlan kunniaksi. 32 € 30 € 32 € Paula Sankelo KATOAVA JÄÄ WA R E L I A Helsingin Sanomain kirjal­ lisuuspalkittu runokokoel­ ma on rakkauskirje jäälle. Runojen keskeinen aihe on arktisen alueen luonto. ”Katoava jää” kysyy, mikä jatkuu ja mikä lohduttaa, kun napaseutu sulaa. 27 € David Graeber THE ULTIMATE HIDDEN TRUTH OF THE WORLD P E N G U I N R A N D O M H O U S E Graeber’s most important essays and interviews. 37 € Keigo Higashino PAHAN ASIALLA P U N A I N E N S I L A K K A Tuore mysteeri Japanin suosituimmalta dekkaristilta. ”Ihastuttavan nostalginen psykologinen dekkari.” Helsingin Sanomat 32 € Tuukka Perhoniemi TAIVAANTARKKAILIJAN KIRJA U R S A Tuukka Perhoniemi Taivaantarkkailijan kirja Kaikki avaruusasiat eivät ole tähtitiedettä. Näe tähtitaivas ja sen merkitys uudella tavalla. 25 €
• 34 € Julian Baggini FILOSOFISEN AJATTELUN OPAS N I I N & N Ä I N Filosofisen ajattelun opas on jykevä, tukeva ja helppotajuinen kriittisen ajattelun ohjenuora ja itsenäisen järjenkäytön teroitin. Scott Samuelson ROOMA Hyvän elämän kaupunki N I I N & N Ä I N Filosofinen matkaopas, joka sekä mukavasta elämästä että hyvästä elämästä kiinnostuneiden kannattaa ottaa mukaansa. Tim Harford KUN MAAILMA EI TÄSMÄÄ N I I N & N Ä I N ”Jokainen poliitikko ja journalisti pitäisi pakottaa lukemaan tämä kirja.” – Stephen Fry 37 € 31 € Hanna Kuusela SYYTÖS Muuan akateeminen komitragedia VA S TA PA I N O Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä teos on syytekir­ jelmä, jonka kohteina ovat sivistyksen romuttajat ja demokratian tallojat. Theodor W. Adorno MINIMA MORALIA Ajatuksia särjetystä elämästä VA S TA PA I N O Kokoelma teräviä aforismeja ja pikku esseitä elämästä modernissa yhteiskunnassa. 19 € 38 € Ursula K. Le Guin KOMPASSIRUUSU M O E B I U S Ursula k. Le Guinin Kompassiruusu on kokoelma novelleja kirjailijan räiskyvimmältä luomiskaudelta, 1970­ luvulta 1980­luvun alkuun. Vladimir Nabokov KUTSU MESTAUKSEEN M O E B I U S Kutsu mestaukseen, Vladimir Nabokovin ”ainoa proosarunoelma”, on kirjailijan venäläisen kauden parhaimpia. 29 € 29 € 29 € 27 € 32 € Minna Silver SINUHE EGYPTILÄISEN MAAILMA S K S Kiehtova arkeologinen matka Mika Waltarin tunnetuimman historiallisen romaanin aikaan ja maailmaan. Juha Hurme SAMPO S K S Finlandia­palkittu Juha Hurme kertoo uudessa kirjassaan Kalevalan suurimman aarteen merkityksistä. Liisa Kaski ANTIIKIN JUMALATTARET S K S Viisas Athene, lumoava Afrodite, metsästäjä Artemis, pimeän kuun Hekate… tunnetko antiikin maailman mahtavat jumalattaret? Liisa Väisänen SYMBOLIEN JOULU S K S Mitä riisipuuron manteli symboloi? Taiteentutkijan kiehtova ja kaunis teos joulun taianomaisesta kulttuurihistoriasta. 25 € Stephan Thome LUUMUSADETTA L U R R A E D I T I O N S Taiwanilaisen perheen kertomus. Teos antaa kasvot saarivaltiolle Kiinan ikeen alla – pelon arjelle, joka Toisesta maailmansodasta lähtien on jäänyt eurooppa­ laisen muistin varjoon. Rax Rinnekangas MEHILÄISKERÄÄJÄ L U R R A E D I T I O N S Kertomus tytöstä, joka rakasti mehiläisiä ja joka raiskattiin ja mitä odottamatonta sitten tapahtui. 34 € 27 € 32 € Antti Salminen & Tere Vadén MERKITYS JA ALA-AINE N I I N & N Ä I N Merkitys ja ala­aine ulottaa energian filosofian merkityksen syntyyn, säälimättömään hoivaan ja elollisen yhteytensä tunnistavaan sielukkuuteen. J.J. Arcanjo SALAISUUKSIEN SAARI A U L A & C O ”Rikoskirjailijan menneisyys näkyy ovelasti punotussa juonessa ja koukuttavissa cliffhangereissa, jotka pakottavat jatkamaan lukemista.” – Helsingin Sanomat Jenna Kostet PUNAINEN NOITA A U L A & C O On vuosi 1635. Noidaksi epäilty nainen Valpuri Kinni heitetään Turun Aurajokeen. Vesikokeella halutaan varmistua siitä, onko syytetty todella noita. Nino Haratishvili KAHDEKSAS ELÄMÄ A U L A & C O Haratishvilin eeppisen romaanin toisessa osassa historian tuulten huminointi jatkuu, valtioiden johtajat vaihtuvat, ja uudet sukupol­ vet tuovat mukanaan uuden­ laisia haaveita ja toiveita. 27 € 32 € 29 € Taina Saarikivi LIHAN VÄRINÄ Esseitä äänestä, surusta ja himosta VA S TA PA I N O Esseeteos, joka käsittelee surua, luopumista, hiljaisuutta, himoa ja lihallisuutta sekä elämän hallitsemattomuutta ja rajallisuutta. 27 € Virpi Lehtinen SANKARITAR LUCE IRIGARAYN FILOSOFIASSA VA S TA PA I N O Kirja johdattaa Luce Irigarayn feministiseen filosofiaan. Herman Raivio TURVATON TILA Agonistisia esseitä VA S TA PA I N O Esseissä osansa saavat niin pehmeät ideologiat, pakonomaiset tunnustajat kuin kohtaamisen sutenööritkin. 27 € 29 € Pete Pesonen TEHDASTYÖLÄISTEN FIRABELITÖIDEN MUISTITIETOHISTORIA T H P T S Laajaan haastatteluaineistoon perustuva muistitieto­ tutkimus osoittaa firabeli­ töiden merkityksen työntekijäkollektiivin jakamassa työpaikka­ kulttuurissa. Hannele Koivisto JOUKKOSIELU VAI INDIVIDUALISTI? T H P T S Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930­luvulta 1950­luvulle. 32 € Jussi Lahtinen KERROTTU LUOKKA T H P T S Pitkän 1970­luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta­ ja vastakertomusten kentillä. Anna Warsell SISÄLLISSODAN ARVET MAALAISPITÄJÄSSÄ Ruovesi vuosina 1918–1930 T H P T S Tutkimuksessa hyödynnetyt sodan ja sen jälkeisen ajan kokeneneiden muistot vievät lukijan lähelle paikallisten ihmisten 1920­luvun todellisuutta. 32 € 32 € 32 € Heikki Kännö KÄDET S A M M A K KO Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut 18 kuukautta. Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuor­ ta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. 34 € Franz Kafka PÄIVÄKIRJAT 1909-1923 S A M M A K KO Päiväkirjoissa Franz Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmär­ täväksi kirjailijaksi. Kafkan tuotantoon tutustumisen voi hyvin aloittaa tästä teoksesta. 35 € Aku­Tuomas Mattila BOGART CO. AINOA. YKSINÄINEN. S A M M A K KO Bogart Co. ­jäsenet muistelevat minkälaista oli olla poptähti 1980­luvun Suomessa. 37 € Yu Miri UENON ASEMA S A M M A K KO Väkevän runollinen teos on koskettava lukukokemus, kirjaan tiivistyy jotakin olennaista japanilaisuudesta ja ehkä myös ihmisyydestä ylipäätään. 29 € Panu Savolainen & Aleks Talve ARKKITEHTUURIMME VUOSITUHANNET Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun S A M M A K KO Kirja kaikille arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostuneille. 39 € Anu Kotilainen KAAPPISTRATEGIA S A M M A K KO Itseironialla leikittelevässä teoksessa pureudutaan oikeanlaisen lesbon myyttiin ja tarkastellaan sisäistetyn lesbovihan vaikutuksia itsensä hyväksymiseen. 27 € 32 € 29 € Riikka Leinonen & Sofia Tawast SUURI VALHE VAMMAISUUDESTA TA M M I Taklaa vammaisuutta koskevat väärinymmärrykset – niitä on vilisemällä. Päivi Lukkarila SKUTSI N O K K A H I I R I Neljä nuorta, erämaa, älylaitteiden sijaan kauhutarinoita iltanuotiolla. Markus Nummi KÄRÄJÄT O TAVA Huikea historiallinen romaani salaperäisestä rikosvyyhdistä, sydämiin kätketystä, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja rakkauden voimasta. Pajtim Statovci LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ O TAVA Järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. 32 € 35 € 27 € Olga Tokarczuk ANNA IN maailman hautakammioissa S Ä R Ö T Ä R Nobelistin feministinen ja jungilainen tulkinta muinaisesta sumerilaisesta Inanna­myytistä. Pirkko Saisio SULIKO S I LTA L A Romaani kurottaa myyttien maailmaan ja kysyy, millaisissa tilanteissa ihmisen valinnat johtavat päinvastaisiin tuloksiin kuin alkuperäinen eetos ja päämäärä. 34 € Anni Kytömäki MIRABILIS G U M M E RU S Finlandia­palkitun Anni Kytömäen uutuus on suuri romaani elämästä ja kuolemasta. Han Kang ÄLÄ JÄTÄ HYVÄSTEJÄ G U M M E RU S Kirja kertoo tarinan, jonka kertominen oli laitonta vielä 2000­luvulla. Nobel­ voittaja 2024! 34 € 30 € Guillaume Apollinaire ALCOOLS PA R K KO Alcools (1913) on ranskan­ kielisen runouden klassikko. Vertausten, metaforien ja symbolien käyttö sijoittaa hänet runoudessa tärkeälle symbolistien jälkeiselle ja surrealisteja edeltävälle paikalle. 30 € 35 € Aleksei Navalnyi PATRIOOTTI O TAVA Vankeudessa kuolleen Aleksei Nalvalnyin testamentti elämästään. Aleksi Mainio JAALAN PYÖVELI Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus S I LTA L A Vänrikki Sulo Väinö Nykä­ nen lukeutui kevään 1918 pahimpiin teloittajiin. Hä­ nen hahmossaan yhdistyivät julmuus ja pikkusieluinen ehdottomuus. 34 € Kekkonen & Knuutila SUURET OIKEUDENKÄYNNIT IHMISKUNNAN HISTORIASSA A RT H O U S E Sokrates, Jeesus, Jeanne d’Arc, Yrjö Kallinen, Dreyfus ja viisi muuta oikeusjuttua vallan ja oikeuden suhteesta. Auli Viitala KAHTIA HALKAISTU KANSALAINEN A RT H O U S E Auli Viitalan inhimillinen puheenvuoro kertoo järjestelmän loukkuun joutuvasta ihmisestä ja siitä, miten rakkaus kantaa. L. M. Montgomery VIHERVAARAN ANNE A RT H O U S E Rakastetuin tyttökirja­ klassikko ilmestyy uutena, lyhentämättömänä suomennoksena kirjailijan 150­vuotisjuhlan kunniaksi. 32 € 30 € 32 € Paula Sankelo KATOAVA JÄÄ WA R E L I A Helsingin Sanomain kirjal­ lisuuspalkittu runokokoel­ ma on rakkauskirje jäälle. Runojen keskeinen aihe on arktisen alueen luonto. ”Katoava jää” kysyy, mikä jatkuu ja mikä lohduttaa, kun napaseutu sulaa. 27 € David Graeber THE ULTIMATE HIDDEN TRUTH OF THE WORLD P E N G U I N R A N D O M H O U S E Graeber’s most important essays and interviews. 37 € Keigo Higashino PAHAN ASIALLA P U N A I N E N S I L A K K A Tuore mysteeri Japanin suosituimmalta dekkaristilta. ”Ihastuttavan nostalginen psykologinen dekkari.” Helsingin Sanomat 32 € Tuukka Perhoniemi TAIVAANTARKKAILIJAN KIRJA U R S A Tuukka Perhoniemi Taivaantarkkailijan kirja Kaikki avaruusasiat eivät ole tähtitiedettä. Näe tähtitaivas ja sen merkitys uudella tavalla. 25 €
• KAISANIEMENKATU 5 KAISA-TALO, HELSINKI sivullinen@rosebud.fi ? +358 40 017 8965 KAIKKIEN ROSEBUDKAUPPOJEN YHTEYSTIEDOT JA VALTAVAN VALIKOIMAN LÖYDÄT MYÖS VERKOSTA. ONNEKSI MEILLÄ ON MUISTOMME. Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro RAKKAUDEN RIEKALEITA Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta. Hergé KAIKKI 24 KOVAKANTISTA TINTTI-ALBUMIA O TAVA Tintti on ikinuori lehtimies ja matkailija, jonka rinnalla kulkevat uskollinen koira Milou, kapteeni Haddock, professori Tuhatkauno ja monet muut hahmot. 25 € Ilkka Taipale SINISILMÄINEN PASIFISTI Kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä RO S E B U D Kukaan ei tiedä mihin virta vie, mutta Taipaleen kirjoituksissa kuuluu syvä ja vakuuttava rauhan ääni. Marcel Proust KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ Osat 1-10 O TAVA 1900­luvun merkittävimpiä kaunokirjallisia teoksia, ajan kappaleista rakennettu huikea sommitelma, muistin ihme. Koko paketti tyylikkäinä pehmytkantisina. Raimo Väyrynen SUOMI JA YDINASEET RO S E B U D Kirja avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan alusta tähän päivään, ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. 19 € 35 € Elina Sana KUOLEMAN LAIVA S/S HOHENHÖRN Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa RO S E B U D Suomi luovutti 1942 Saksaan kahdeksan juutalaispakolaista. Vain yksi selvisi hengissä. 29 € 245 € 119 € Marja Silde (toim.) SOTA NÄYTTÄMÖILLÄ Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921-2024 RO S E B U D Teatterilla on aina ollut tärkeä osa yhteisön muistin säilyttäjänä javaikeiden kokemusten käsittelijänä. Eskelinen & Ylönen TYHMENEVÄ DEMOKRATIA Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa RO S E B U D Mikä erottaa moniäänisen demokratian rapautuvista demokratioista? 25 € Kivi Larmola KAIKKI LIIKKUU Lev Termenin ihmeellinen elämä RO S E B U D ”Sarjakuvataidetta parhaimmillaan!” Toni Jerrman, Tähtivaeltaja 25 € Cynthia Enloe FEMINISMI JA SOTA 12 oppituntia RO S E B U D Tunnettu tutkija­aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. 27 € 27 € Emil A. Fellmann LEONHARD EULER Neron tarina B A S A M Euler (1707–1783) oli monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko. Hänen elämäntyönsä on niin valtava, että sen tutkiminen on lähes oma tieteenalansa. 25 € J.R.R. Tolkien TARU SORMUSTEN HERRASTA 1-3 + SILMARILLION W S O Y Paketti sisältää kovakantiset kirjat: Taru Sormusten herrasta 1 ­ Sormuksen ritarit Taru Sormusten herrasta 2 ­ Kaksi tornia Taru Sormusten herrasta 3 ­ Kuninkaan paluu + tekijän kuvittama upea Silmarillion Uusi tarkastettu suomennos! J.R.R. Tolkien J.R.R. Tolkien J.R.R. Tolkien J.R.R. Tolkien 85 € Tex Hänninen CAFE NOBODY RO S E B U D Sarjakuvan 3. painos sisältää 13 ennenlukematonta lisäsivua! Lukijoita tarpeettomasti kalvanut mysteeri selvitetään tässä ja nyt! Mukana myös Pupuankka & Otto. 20 € Aristoteles TEOKSET I-IX G A U D E A M U S Aristotelesta pidetään länsimaisen tieteen isänä ja monien tieteenalojen perustajana. Yhdeksän filosofian keskeistä teosta samassa formaatissa. Goscinny & Uderzo 20 ENSIMMÄISTÄ ASTERIX-ALBUMIA E G M O N T Kautta Teutatuksen! Asterix on pienikokoinen ja älykäs gallialainen soturi, joka ystävänsä Obelixin kanssa seikkailee Rooman valtakunnan hallitsijan Julius Caesarin hallituskaudella. Aristoteles 119 € 200 € Tarmo Kunnas SUVAITSEVAISUUDEN MONET KASVOT B A S A M Yritys ymmärtää suvaitsemisen ja suvaitsemattomuuden syvempää olemusta. Tullakseen suvaitsevaksi ihmisen on nähtävä totuudet monesta näkökulmasta. 25 € Petter Sandelin OSUM S & S Taitavissa käsissä paljon suurta ja merkityksellistä mahtuu pieneen kirjaan. Antti Majander, Helsingin Sanomat 29 €
• 9 / 2024 • 37 Moraalipaniikissa Tietokirjailija Katri Ylinen syventyi 1990-luvun saatananpalvontapaniikkiin, joka levisi Suomessa evankelistojen ja median avustuksella. ”Moraalipaniikki on myös vallankäytön väline”, muistuttaa Ylinen. 1980-luvun Yhdysvaltojen saatananpalvontapaniikki lähti liikkeelle päiväkodeista. Miksikäs ei – onhan lapsia aina uhrattu sielunviholliselle. QAnon-liikkeen pizzagate, jossa huhuttiin jälleen lapsiuhreista ja hyväksikäytöstä, on 2010-luvun versio samasta vanhasta kauhukuvasta. Tutkimustyötään varten Ylinen julkaisi Saatanallisen kyselylomakkeen, jolla kartoitti ihmisten muistoja aiheesta. Vastausten myötä Katrille valkeni, että ilmiö oli paljon Nokiaa laajempi. ”Se oli valtakunnallinen juttu. Hyvin monella paikkakunnalla ympäri Suomea, enemmän maakunnissa kuin Helsingissä, ajateltiin että juuri meillä on saatananpalvojien kanssa ongelma.” Ilmiö korostui herätysliikkeiden vaikutusalueella, Suomen raamattuvyöhykkeellä, mutta Ylinen näkee punaiseen langan monimutkaisessa vyyhdissä. Mun ensisijainen teoria oli, että se oli lama-ajan aiheuttamaa sosiaalista pahoinvointia nuorilla, mitä ei osattu tulkita oikein.” Irtisanottujen, masentuneiden ja itsetuhoisten aikuisten lapsetkin alkoivat oireilla eri tavoin: päihteidenkäyttöä, osattomuuden tunnetta, syrjäytyneisyyttä, itseinhoa. Lama oli yhteiskunnallinen mullistus, jonka aiheuttamaan kumuloituneeseen – yhTEKSTI EMILIA MIETTINEN ”M UN KÄSITYS maailmasta lapsena oli se, että meidän naapurin Markku käy toistuvasti herättämässä ihmisiä henkiin kuolleista”, tietokirjailija Katri Ylinen kertoo. ”Hänhän yritti herättää toistuvasti kuolleita henkiin. Onnistumisprosentti ei ollut kehuttava. Samanaikaisesti meitä peloteltiin sillä, että joka puskassa, luolassa, metsikössä saattaa olla saatananpalvojia”, hän jatkaa. Ylisen lapsuuden naapuri oli Nokian herätyksen nokkamiehenä tunnetuksi tullut pastori Markku Koivisto, jonka karismaattiset rukousillat 1990ja 2000-luvuilla keräsivät paikalle bussilasteittain ihmisiä. Tarinoita ihmeparantumisista ja Pyhän Hengen ihmeteoista kiersi, mutta lasaruksia ei tiettävästi nähty. Saatananpalvojia ja okkultismia kyllä, kaikkialla. Elettiin aikaa, jolloin jokainen nahka takkinen tai bändipaitainen kulkija saattoi olla sielunvihollisen oma. Auta armias, jos tukka oli värjätty mustaksi. Rock-musiikki – esimerkiksi Black Sabbath ja Kiss – olivat saatanalle reitti kuuntelijan sydämeen. Herätyskristilliset tulkitsivat myös Harry Potter -kirjat okkultistisiksi. 1990-luku oli Suomessa saatananpalvontapaniikin kulta-aikaa. Nokiasta tuli sen polttopiste, kun kaupungin metsistä huhuttiin löytyneen puihin naulattuja kissoja ja sitten huhtikuussa 1996 kunnallispoliitikko Markku Mallatin ruumis, aivan Ylisten kodin lähistöltä. Katrin isä ja veli sattuivat ruumiin löytöpaikalle. Suurella todennäköisyydellä humalassa pikaistuksissaan tehty surma on edelleen selvittämättä, mutta valtakunnanjulkisuudessa se liitettiin saatananpalvojiin, aivan kuin Hyvinkään paloittelusurma pari vuotta myöhemmin. Lapsuuden järisyttävät kokemukset – ja tieto sekä omien että kollektiivisten muistojen epäluotettavuudesta – saivat Ylisen pohtimaan, mitä ihmettä 1990-luvulla oikein tapahtui. Hänen selvitystyöstään syntyi jo kolmanteen painokseensa parissa kuukaudessa porskuttanut teos Saatanallinen paniikki (Kosmos 2024). TARINALLISESSA TIETOKIRJASSA Ylinen haastattelee muun muassa omia läheisiään, entisiä ja nykyisiä okkultismin harrastajia, koulutyötä tehnyttä evankelistaa, Poliisi-tv:n toimittajana tunnetuksi tullutta Raija Pelliä sekä Suojelupoliisin tutkijoita. Pullaa ja kahvia kuluu, arkistot tulevat tutuksi, ja ymmärrys 1980-luvun Yhdysvalloista Suomeen rantautunutta saatananpalvontapaniikkia kohtaan syvenee. Käypä Ylinen kokeilemassa – luvan kanssa ja valvotusti – hauta kivien kaatamistakin. Moraalipaniikkia ja siihen liittyvää väkivaltaa muodossa jos toisessa on todennäköisesti ollut niin kauan kuin ihmisyhteisöjäkin. Noitavainot ovat populaarikulttuurin tunnetuin esimerkki. teisöjen, perheiden, vanhempien ja lasten – pahoinvointiin olisi ollut vaikea keksiä hyvää ja halpaa lääkettä. ”Ihmisillä on tapana etsiä yksinkertaisia, kulttuurisia selityksiä politiikan aiheuttamiin monimutkaisiin ongelmiin. Sen sijaan järkevien ja kestävien sosioekonomisten syyseuraussuhteiden perkaaminen ovat yleensä paljon tylsempää ja kalliimpaa. Eivätkä ne ole ikinä yhtä seksikkäitä kuin Saatana.” SAATANALLISEN KYSELYLOMAKKEEN vastauksissa moni pohti ilmiön levinneen tehokkaasti herätyskristillisten evankelistojen ahkeran kouluvalistustyön myötä. Nykyinen uskontotieteiden professori Titus Hjelm totesi vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassaan, että medialla oli vissi rooli moraalipaniikin luomisessa. Kukaan ei oikein pysähtynyt miettimään, miksi oireilevat nuoret voivat pahoin. Ylinen antaa kuvaavan esimerkin eräästä 1990-luvun lopun lehtijutusta. ”Silloisen Lahden Kasisalin blackmetal-keikalla toimittaja kohtasi nuo ren tytön, jolla on kädet täynnä tuoreita viiltohaavoja. Ja lehdessä kirjoitettiin että ’saatananpalvontavuosista nuorelle on jäänyt halu nähdä ja imeä verta’.” Ylinen tunnistaa tutkimassaan aiheessa komiikan ja tragiikan absurdin vuorottelun. Paljon hätääntyneitä aikuisia, huuruisia huhuja ja järjenvastaista pelkoa bändipaitoja ja Harry Potterin kaltaisia okkultistisia ansoja kohtaan. Mutta samalla nuorten pahoinvointi oli totisinta totta. ”Niin paljon nähtyä ja koettua väkivaltaa, hyväksikäytettyjä nuoria, joita on saatettu hyväksikäyttää vielä toinen kierros uudelleen kun heidät on nostettu varoittaviksi esimerkeiksi valtakunnan mediaan.” Vaikka meidän on helppoa naureskella menneille ylilyönneille, ei kenenkään kannata ajatella olevansa moraalipanikoinnin yläpuolella. Ylinen sanoo, ettei olisi välttämättä itse toiminut merkittävästi eri tavalla kuin 1990-luvun aikuiset. ”Moraalipaniikki on ansa, johon astutaan uudelleen ja uudelleen.” Kohde vain muuttaa muotoaan kuin pahuus konsanaan. M eri Bjö rn Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro RAKKAUDEN RIEKALEITA Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta. Hergé KAIKKI 24 KOVAKANTISTA TINTTI-ALBUMIA O TAVA Tintti on ikinuori lehtimies ja matkailija, jonka rinnalla kulkevat uskollinen koira Milou, kapteeni Haddock, professori Tuhatkauno ja monet muut hahmot. 25 € Ilkka Taipale SINISILMÄINEN PASIFISTI Kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä RO S E B U D Kukaan ei tiedä mihin virta vie, mutta Taipaleen kirjoituksissa kuuluu syvä ja vakuuttava rauhan ääni. Marcel Proust KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ Osat 1-10 O TAVA 1900­luvun merkittävimpiä kaunokirjallisia teoksia, ajan kappaleista rakennettu huikea sommitelma, muistin ihme. Koko paketti tyylikkäinä pehmytkantisina. Raimo Väyrynen SUOMI JA YDINASEET RO S E B U D Kirja avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan alusta tähän päivään, ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. 19 € 35 € Elina Sana KUOLEMAN LAIVA S/S HOHENHÖRN Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa RO S E B U D Suomi luovutti 1942 Saksaan kahdeksan juutalaispakolaista. Vain yksi selvisi hengissä. 29 € 245 € 119 € Marja Silde (toim.) SOTA NÄYTTÄMÖILLÄ Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921-2024 RO S E B U D Teatterilla on aina ollut tärkeä osa yhteisön muistin säilyttäjänä javaikeiden kokemusten käsittelijänä. Eskelinen & Ylönen TYHMENEVÄ DEMOKRATIA Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa RO S E B U D Mikä erottaa moniäänisen demokratian rapautuvista demokratioista? 25 € Kivi Larmola KAIKKI LIIKKUU Lev Termenin ihmeellinen elämä RO S E B U D ”Sarjakuvataidetta parhaimmillaan!” Toni Jerrman, Tähtivaeltaja 25 € Cynthia Enloe FEMINISMI JA SOTA 12 oppituntia RO S E B U D Tunnettu tutkija­aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. 27 € 27 € Emil A. Fellmann LEONHARD EULER Neron tarina B A S A M Euler (1707–1783) oli monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko. Hänen elämäntyönsä on niin valtava, että sen tutkiminen on lähes oma tieteenalansa. 25 € J.R.R. Tolkien TARU SORMUSTEN HERRASTA 1-3 + SILMARILLION W S O Y Paketti sisältää kovakantiset kirjat: Taru Sormusten herrasta 1 ­ Sormuksen ritarit Taru Sormusten herrasta 2 ­ Kaksi tornia Taru Sormusten herrasta 3 ­ Kuninkaan paluu + tekijän kuvittama upea Silmarillion Uusi tarkastettu suomennos! 85 € Tex Hänninen CAFE NOBODY RO S E B U D Sarjakuvan 3. painos sisältää 13 ennenlukematonta lisäsivua! Lukijoita tarpeettomasti kalvanut mysteeri selvitetään tässä ja nyt! Mukana myös Pupuankka & Otto. 20 € Aristoteles TEOKSET I-IX G A U D E A M U S Aristotelesta pidetään länsimaisen tieteen isänä ja monien tieteenalojen perustajana. Yhdeksän filosofian keskeistä teosta samassa formaatissa. Goscinny & Uderzo 20 ENSIMMÄISTÄ ASTERIX-ALBUMIA E G M O N T Kautta Teutatuksen! Asterix on pienikokoinen ja älykäs gallialainen soturi, joka ystävänsä Obelixin kanssa seikkailee Rooman valtakunnan hallitsijan Julius Caesarin hallituskaudella. 119 € 200 € Tarmo Kunnas SUVAITSEVAISUUDEN MONET KASVOT B A S A M Yritys ymmärtää suvaitsemisen ja suvaitsemattomuuden syvempää olemusta. Tullakseen suvaitsevaksi ihmisen on nähtävä totuudet monesta näkökulmasta. 25 € Petter Sandelin OSUM S & S Taitavissa käsissä paljon suurta ja merkityksellistä mahtuu pieneen kirjaan. Antti Majander, Helsingin Sanomat 29 €
• 38 • 9 / 2024 TEKSTI SASKA SUVIKAS EI LIENE KOVIN omaperäinen ajatus todeta, että elämme kriisien aikaa. Voiko nyky-yhteiskuntien kriisien syistä edes kirjoittaa mitään, mitä ei olisi toistettu jo kyllästymiseen asti? Venäläis-amerikkalainen kompleksisuustieteilijä Peter Turchin ottaa teoksessaan Lopun ajat – Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen haasteen vastaan ja heittää peliin luonnontieteelliset tutkimusmenetelmät. Turchin on yksi kvantitatiivisten suuraineistojen hyödyntämiseen perustuvan kliodynamiikan perustajista, ja Lopun ajat soveltaa sen menetelmiä historiallisten kriisien tarkasteluun. Turchin pyrkii kliodynamiikan avulla tiivistämään suuret yhteiskunnalliset voimat muutamaan muuttujaan, joiden hän katsoo ennakoivan yhteiskuntien sisäisiä kriisejä hätkähdyttävän tarkasti. Teoksen keskeinen viesti on että yhteiskuntia ajavat poliittisiin kriiseihin eri eliittien väliset keskinäiset taistelut. Erityisen vaaralliseksi yhteiskunnallinen tilanne muuttuu silloin, kun eliiteistä on ”ylituotantoa”, eli kaikille ei löydy vallitsevasta järjestelmästä paikkoja. Kun tähän yhdistetään vaurauden yhä voimakkaampi kasautuminen hallitsevalle luokalle, historia osoittaa, että romahdus on jo lähellä. Lopun ajat on virkistävän suorapuheinen erityisesti Yhdysvaltojen tilanteen suhteen. Neuvostoliitossa kasvanut Turchin pitää uutta kotimaataan yksiselitteisesti plutokratiana, jossa vain rikkaiden mielipiteillä on merkitystä poliittisessa keskustelussa. Vaikka teoksen tarkastelu sijoittuukin pääosin Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikaan, ennuste maan sisäisestä hajaannuksesta näyttää näin Trumpin toisen kauden aattona yhä osuvammalta. Sinänsä Turchinin näkemyksissä ei ole mitään vallankumouksellista, eikä varoituksissa vaurauden kasautumisen vaarallisuudesta ole juuri uutta. Scifi harrastaja tunnistaa myös nopeasti yh­ täläisyydet kliodynamiikan ja Isaac Asimovin Säätiötrilogiassa keskeisen psykohistorian välillä, vaikka Turchinin historialliset kehityskulut eivät olekaan yhtä vääjäämättömiä. Teos tarjoaa ennen kaikkea tieteenalojen rajat ylittävää näkemystä ja mausteeksi paljon kiinnostavaa historiallista knoppi tietoa. Lopun ajat on pätevä johdatus Turchinin laajaan, toistaiseksi suomentamattomaan tuotantoon. Teos sisältää myös liiteosion, jossa kliodynamiikkaa ja Turchinin tutkimushankkeita käsitellään tarkemmin. Vaikka osa yhteiskuntatieteilijöistä onkin suhtautunut Turchinin tutkimusmenetelmiin kriittisesti, suuraineistot tarjoavat kieltämättä uuden työkalun historiallisesti perusteltujen argumenttien tueksi. Tiedettä ja totuutta arvostavien ihmisten kannattaa ottaa ne hyötykäyttöön. Peter Turchin: Lopun ajat – Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen Suom. Juha Pietiläinen Terra Cognita 2024, 316 s. SATIIRISEN ROMAANIN keskiössä ovat kirjeet, joita Helmi kirjoittaa entiselle seksikumppanilleen Vladimir Putinille. Helmi muistelee kaihoisasti heidän yhteisiä hetkiään, mutta haluaa myös panna ”Vovan” tilille tämän aikaansaamista kauheuksista. ”Olisit voinut valita rakkauden. Mutta loit pimeyden, joka imee sisäänsä kaiken valon”, hän suree. Nina Honkanen kuvaa totuutta ja fi ktiota yhdistellen nykyhetken ja lähi­ historian kipukohtia, ja yhtä lailla hänen tarkastelunsa kohteena on päähenkilöiden yksityiselämä. Helmin poika Heikki on eronnut pääministerivaimostaan Mariasta. Ero on ollut molemmille helpotus, mutta silti Heikki tuntee olonsa tyhjäksi eron jäljiltä. Pääministeri, jossa tuntuu toisinaan olevan jotakin suorastaan häiritsevän tuttua, on saavuttanut rocktähtimäisen suosion someseuraajineen. Kuitenkaan suosio ei ole onnellisuuden tae. Paparazzit vaanivat siellä täällä, eikä aikaa riitä perheelle. Valonpilkahduksina romaanissa ovat lämpimät ihmissuhteet. Kirjan suurimpia käännekohtia on Heikin ja inkerinsuomalaisen Toivon kohtaaminen. Toivo muistelee lapsuuttaan Siperiassa, ja hän muuttaa Heikin suhtautumista Helmi-äidin Vladimirille osoittamiin kirjeisiin: ”Olisit ylpee hänestä. Hän sentää jaksaa yrittää nousta systeemiä vastaan.” Helmin vuodatuksissa on runsaasti informaatiota Venäjän kriiseistä ja niiden seurauksista. Helmin haluaa ravistella Kremlin isäntää: ”Väitätkö voivasi katsoa raajansa ja vanhempansa menettäneen lapsen kipua ja tuskaa itkemättä?” Runsaan tietopuolisesta tekstistä päätellen Honkanen on tehnyt paljon taustatyötä romaaniaan varten. Synkästä maailmankuvasta huolimatta teos valaa rohkeutta ja luottamusta siihen, että elämällä on tapana kantaa keskellä vaikeuksiakin. Nina Honkanen: Rakkaani, Vladimir Into 2024, 350 s. ANGLOAMERIKK AL AISISSA genresarjakuvissa on harvoin uskottavia naispäähenkilöitä, mutta Alan Mooren käsikirjoittama Halo Jones on yksi tällainen. Prekaari selviytymistarina nihilistisessä avaruussotien ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden maailmassa on kestänyt aikaa yllättävän hyvin ensijulkaisupäivistään 1980-luvulta. Kokoelman ensimmäisessä osassa käsitellään kaupungilla liikkumista naisnäkökulmasta. Ostosreissu pitää suunnitella tarkkaan vaaroja kuhisevassa kelluvassa vanne kaupungissa. Toinen osa kertoo prekaarista duunarielämästä luksusristeilijällä. Sukupuoli-identiteetin vaihtelussa minuutensa kadottanut sivuhahmo on ollut teemoiltaan 50 vuotta aikaansa edellä ja voi näyttäytyä nykylukijalle joko tympeänä vittuiluna tai sysimustan huumorin kuvauksena sateenkaarielämän vaikeuksista. Kolmannessa osassa Halo Jones pestautuu armeijaan. Sodanvastainen sanoma näkyy sodan syiden ja varsinkin taistelujen psyykkisten seurausten kuvaamisessa. Ian Gibsonin mustavalkokuvitusta elävöittää Barbara Nosenzon tumma ja murrettu väripaletti. Vaikka heteromieskatse näkyy ajoittain päähenkilöiden kuvauksessa, seikkailun sisäinen uskottavuus pitää päähenkilöt liikkeessä ja riittävän uskottavasti puettuina. Alan Moore, Ian Gibson, Barbara Nosenzo: Halo Jonesin balladi Suom. Jukka Heiskanen Zum Teufel 2024, 216 s. Systeemiä vastaan Avaruusduunarin selviytymistarina TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS TEKSTI MIIA VISTILÄ Massadatan varassa Kvantitatiivisten suuraineistojen avulla voi yrittää ymmärtää historiallisia kriisejä. Kirjaarviot
• 9 / 2024 • 39 TEKSTI MIKA PEKKOLA POESIA ON TEHNYT kulttuuriteon julkaistessaan italialaiseen Neoavanguardia-liikkeeseen kuuluneen runoilija ja kirjailija Nanni Balestrinin klassikkoromaanin Haluamme kaiken Janne Löppösen suomentamana. Alun perin vuonna 1970 ilmestynyttä teosta on pidetty Potere operaio -työväenliikkeen kaunokirjallisena ilmentymänä. Tämä 1960-luvun lopulla syntynyt liike irtaantui perinteisistä vasemmistopuolueista, kommunistisesta työn kultista ja keskusjohtoisista ammattiliitoista ja korosti ruohonjuuritason järjestäytymistä, antiautoritaarisuutta ja työstäkieltäytymisen merkitystä luokkataistelun välineenä. Haluamme kaiken sijoittuu rakennemuutoksen aikakaudelle, jolloin sankat joukot eteläitalialaisia muutti Pohjois-Italiaan tehdastyön perässä. Työläisten kamppailujen ohella teos kuvaa italialaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia kuten teollistumista, kaupungistumista, elintason nousua ja kulutuskulttuurin syntyä. Balestrinin romaanin nuoret kohtaavat aikuistuessaan valinnan: jatkaako vanhempiensa perinteistä elämää maaseudulla, käydäkö kouluja luokkanousun toivossa vai pakatako kamppeensa junaan ja etsiä töitä pohjoisesta? Kerronnan fokus on yksilön sijaan työväenluokan kollektiivisissa kamppailuissa. Minäkertoja jättää taakseen kotikylänsä, muuttaa Torinoon ja aloittaa työt Fiat-yhtiön Mirabela-autotehtaalla. Siellä hän havahtuu monenlaisiin epäkohtiin: työläisten riistoon, työturvallisuuspuutteisiin, palkan riittämättömyyteen, asumisen kalleuteen ja ammattiliittojen hampaattomuuteen. Hän asettuu poikkiteloin pomojen kanssa ja liittyy työläisten kamppailuihin, jotka huipentuvat lopulta suurlakkoon ja mellakkaan. Kapinoivat työläiset tiedostavat, ettei kamppailua käydä lopulta rahasta vaan vallasta. Toki työläiset tarvitsevat rahaa, sillä sen turvin he voivat syödä pizzaa trattoriassa, seurustella ja ostaa muodinmukaiset farkut, skootterin tai kenties autonkin. Mutta loppujen lopuksi työläisten päämääränä ei ole palkankorotus, vaan tuotantovälineiden yksityisomistukseen ja pääoman kasautumiseen perustuvan kapitalistisen talousjärjestelmän kumoaminen. Balestrinin romaanin lukeminen tuntuu matkalta toiseen aikakauteen, jolloin työväenluokan järjestäytynyt kamppailu muutti historiaa. Se kertoo, miltä tuntuu ja mitä tapahtuu, kun yksilöllinen eristyneisyys murtuu, ja alistetut löytävät kollektiivisen voimansa. Löppösen käännös välittää tämän kokemuksen luontevasti suomalaisille lukijoille aina puhekielisiä ja alatyylisiä ilmauksia myöten. Nanni Balestrini: Haluamme kaiken Suom. Janne Löppönen Poesia 2024, 200 s. HEIDI ROTHIN Lumina-romaani (Spellpolaris 2024) kierrättää fantasiamatkakirjojen yleisiä tarinamalleja suomalaisesta mytologiasta ammentavassa maailmassa. Nimihenkilö on nuori šamaani, joka lähtee pelastamaan maahisten prinsessan sulhaseksi ryöstettyä rakastettuaan. Maahisten maasta Alisesta matka jatkuu Tuonelan virran taa Pohjan akan Louhen maille ja jopa jumalten asuttamaan Yliseen, ja samalla lukija oppii perusasioita suomalaisten kristinuskoa edeltäneestä maailmankauvasta. Lumina loitsii kansanperinteenä kerätyillä runoilla. Viisiosaisen romaanin luvut alkavat Jenni Nadin kuvituksilla, joita olisin suonut hyödynnettävän kirjan kansitaiteessakin. Kiltti tarina, jossa riittää jännittäviä käänteitä mutta ei tapahdu mitään kovin pahaa, sopii kaikenikäisille, ja lyhyine lukuineen erinomaisesti iltasaduksi. Tarinan opetus on, etteivät pahat puheet aina pidä paikkaansa ja mukavillakin tyypeillä voi olla takanaan vaikka mitä konnuuksia. VANHAT USKOMUKSET kohtaavat kristinuskon H. Joelan käsikirjoittamassa Tarinoita muinaisesta Pohjolasta -sarjakuva-albumisarjassa. Irini Sekeriksen selkeällä viivalla ja pehmein harmaasävyin kuvittamassa Juhannus-albumissa (Ignis Fatuus 2023) milomanaramaisesti kuvatut nuoret naiset tekevät riitin kesäyönä, ja sen tanssija päätyy Raamatun tarinaan. Fabulae-albumin (Ignis Fatuus 2024) lyhyissä tarinoissa kristinusko peilaa ihmisten syntejä – ja synnin paikka on kuolema. Mustavalkoinen tussiteräkuvitus sitoo kolmen piirtäjän, T. Koivurinne, Haltiakäpälä ja Joela itse, tyylit yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Mikään hyvän mielen albumi tämä ei ole, mutta varsinkin Haltiakäpälän Mater Dei -tarina janoon kuolevasta ritarista on keskiajan kirkkotaiteesta lainaavalla kuvituksellaan ja toistuvalla kahden kuvan sivurytmillään sarjakuvataiteen juhlaa. SARJAKUVATAITEELLISESTI kiinnostava on myös Katariina Lillqvistin käsikirjoittama Kuninkaan kaupungissa -sarjakuvaromaani (Limingan Sarjakuvalinja 2024), jonka sarjakuvasovituksen ja kuvituksen ovat tehneet taidekoulun opiskelijat. Vaikka yksi taiteilija on piirtänyt vain muutaman sivun ja paperien taustaväritkin vaihtelevat, pysyy teos sel keän hahmosuunnittelun ansiosta tyylillisesti helppolukuisena ja riittävän yhtenäisenä. Kuninkaan kaupunki viittaa Tukholmaan, jonne Suomesta muutti 1960ja 1970-luvuilla kymmeniätuhansia ihmisiä. Sarjakuva kertoo erään romaniperheen muutosta. Fiktiivinen, maagiseen realismiin nojaava tarina perustuu Ruotsiin muuttaneiden romanien haastatteluihin. Roma nien kohtaamaa syrjintää ja maahan muuttajien yhteiskunnallisia oloja realistisesti kuvaavaa tarinaa pehmentävät taiat, joka auttavat vaikeuksien voittamisessa. Heidi Roth: Lumina Spellpolaris 2024, 374 s. H. Joela: Tarinoita muinaisesta Pohjolasta, Juhannus Ignis Fatuus 2023, 76 s. H. Joela: Tarinoita muinaisesta Pohjolasta, Fabulae Ignis Fatuus 2024, 40 s. Katariina Lillqvist: Kuninkaan kaupungissa Limingan sarjakuvalinja, Lisko klassikot IXX 2024, 120 s. Fantasiaa Suomen historiasta TEKSTI MIIA VISTILÄ Antikapitalistinen työläisromaani Uutuusromaanissa matkataan šamaanin rinnalla. Sarjakuvissa albumisarja kertoo keskiajasta ja usean piirtäjän sarjakuvaromaani romanien historiasta.
• Taiteilijat metsäsodassa Hakkuuaikeet Talaskankaalla käynnistivät suomalaisen metsäaktivismin taiteen keinoin. TEKSTI TIMO KALEVI FORSS KUVAT JAN KUNNAS ”S ILLÄ MA AILMA hukkuu paskaan / me vain luemme lehtiä / pitäis nopsaan laulaa rastaan / jos se meinaa ehtiä”, lauloi Rauli Badding Somerjoki vuonna 1973. Suomalaisessa iskelmässä ympäristönsuojelusta alettiin laulaa jo 1970-luvun alussa, ja vuonna 1979 hämäläisen järven suojeluliikkeen myötä Koijärviviittauksia ilmestyi suomalaiseen kirjallisuuteen ja laululyriikkaan. Varsinainen taiteen keinoin tehty näkyvä metsäaktivismi antoi kuitenkin odottaa itseään vielä vuosia. Se sai alkusysäyksensä 1980-luvun loppupuolella, kun Metsähallitus halusi hakata Kainuun ja Savon rajalla Vieremän kunnassa sijaitsevan Talaskankaan vanhan metsän. Metsähallitus aloitti hakkuut Vieremällä marraskuussa 1988, ja aktivistit leiriytyivät Talaskankaalle estääkseen metsurien toimet. Paikalle kutsuttiin poliisi. Talaskangas-liike syntyi, kun joukko Helsingin yliopiston tutkijoita, taide opiskelijoita sekä luontoliittolaisia perusti Talaksen Ystävät -nimisen ryhmän. Aktivistien ja Metsähallituksen välille leimahti vuosia kestänyt kiista, jota kutsuttiin Talaskankaan metsäsodaksi. Aktivistit suksilla Tunnettuja Talaskankaan suojelijoita olivat muun muassa Pentti Linkola, nykyinen Suomen Greenpeacen metsä asiantuntija Matti Liimatainen sekä Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Sekä Liimatainen että Sinnemäki olivat Talaskankaalla vasta teini-ikäisinä. ”Lähdin Talaskankaalle ensimmäisen kerran 15-vuotiaana”, Kuopion nuoriin luonnonystäviin kuulunut Liimatainen muistelee. Hän odotti Helsingistä Talaskankaalle matkannutta bussia Kuopion linja-autoasemalla. Kyydissä oli luontoliittolaisia ja Helsingin yliopiston biologian opiskelijoita – ja muusikoita. ”Kun bussi saapui, sieltä tuli ulos jäbä nahkatakissa ja pari muuta tyyppiä – oikeita rock-tähtiä Kadotetutbändistä, laulaja Ahti Pelttari ja kitaristi Ari ”Fage” Fagerström.” Varustautuminen leiriolosuhteisiin oli tosiaan vaihtelevaa. ”Kadotetut sitten palelivat vieremäläisellä metsäautotiellä”, Liimatainen muistelee. ”Fage kertoi olevansa kalastajan poika, mutta ei hän silti ollut ottanut tarpeeksi vaatteita päälle, vaan tärisi metsässä nahkatakissaan.” Aktivistit tekivät tiesulun ja asettuivat puolijoukkuetelttoihin. Kamiinassa paloi tuli. Metsurit eivät lopulta saapuneet sinä viikonloppuna. Liimatainen kertoo olleensa Vieremällä monta kertaa. Alkutalvella hän kahlitsi itsensä metsätyökoneeseen. ”Myöhemmin samana talvena estimme hakkuita, ja silloin Talaskankaalla jo hiihdettiin. Poliisi haki meidät moottorikelkalla pois.” Mielenosoitukset johtivat mielenkiintoisiin kohtaamisiin. Tuohon aikaan oli vielä metsureita, eikä vain hakkuukoneita, Liimatainen sanoo. ”Ties mistä tullut metsuri oli aivan kännissä ja saapui yöllä telttaamme lämmittelemään. Hänellä oli metsurisaappaat, mutta ei sukkia. Laitoimme metsurin jalat kamiinamme luo lämpenemään. Ihan hyvin tultiin juttuun.” Putkasta baariin Talaskankaan metsäaktivisteihin kuu lui myös kuvataiteilija Tuuli Luukas. 1980-lopussa Taideteollisessa korkeakoulussa oli muitakin metsäaktivisteja, Luukas muistelee. ”Minun lisäkseni heitä olivat Minna Punkari, Riikka Jokiaho ja Jaana Kortelainen.” Taideopiskelijat tekivät Talaskankaalla performansseja; olivat viikon maastossa ja kiipeilivät puihin. ”Järjestimme vuonna 1989 performatiivisen mediatapahtuman. Improvisoimme metsässä ja pyrimme samalla estämään hakkuita. Tästä seurasi myöhemmin oikeuskäsittelyjä”, Luukas kertoo. ”Me olimme Talas-aktivisteja, ihan primus-moottoriryhmää.” Kesällä 1989 Talaksen Ystävät sai käyttöönsä Vieremällä sijaitsevan Kapea veden kansankoulun, josta tuli metsäaktiivien tukikohta. ”Paikalle tuli taiteilijoita open house -tyyliin. Sibelius-Akatemian opiskelijat esittivät metsässä vanhaa musiikkia Pekka Toivasen johdolla. Mukana olivat myös muun muassa kirjailija Tapio Koivukari ja valokuvaaja Kalervo Ojutkangas. Järjestimme kansainvälisen työleirin, jonne tuli väkeä muualta Euroopasta. Myös eläintieteilijä Yrjö Haila ja ekofi lo­ sofi Olli Tammilehto kävivät paikalla”, Luukas muistelee. ”Monet tulivat osoittamaan meille tukeaan.” Performansseissa oli karnevalistista henkeä. Tiukkapipoilun sijaan mukana oli hupailua. Performansseja oli useampina päivinä, ja niitä seurasi aina pidätysten aalto. ”Aina päivällä poliisit raahasivat meidät Kajaaniin putkaan. Istuimme siellä monta tuntia ja illalla pääsimme pois. Sitten kipitimme Otanmäen kaivospaikkakunnan baariin katsomaan uutisia televisiosta. Katsoimme päivän Kuvaaja Jan Kunnas esti hakkuita kiipeämällä puuhun helmikuussa 1989.
• saldon, eli miten meni tänään ja saiko Talaskangas julkisuutta”, Luukas kertoo. Tiedonvälitystä räpäten Metsän puolustajiin liittyivät myös rockja rapmuusikot. Levy-yhtiöpomo Atte Blom sekä Eppu Normaalissa ja Freud Marx Engels & Jungissa lauluja tehnyt Mikko Saarela kokosivat Artistit avohakkuita vastaan -ryhmän, joka julkaisi hyväntekeväisyyssinglen Talas kangas Rap alkuvuodesta 1990. Saarelan sanoittaman ja Jay Havannan säveltämän kappaleen esittäjiksi saatiin sangen nimekäs artistijoukko: J. Karjalainen, Ismo Alanko, Liisa Akimof, Elisa Korjus, Holle Holopainen, Pelle Miljoona, Tuomari Nurmio, Martti ja Mikko Syrjä, Pekka Myllykoski ja Hector. Varhaista suomalaista rap-skeneä edustivat Pääkköset-yhtyeen Eno ja Setä Pääkkönen sekä General Njassa eli Jyrki Jantunen. Tanssivia susia kuvaavan levyn kannen teki Tuuli Luukas. Nykykorviin Talaskankaan hyväksi tehty rap kuulostaa lähinnä avantgardistiselta kokeilulta, mutta sanoituksen sisältö tekee siitä historiallisen merkkipaalun. ”Siihen aikaan ei saanut niin helposti tietoa näistä asioista. Ei ollut Kerttu Kotakorpea kertomassa ympäristöasioista”, muistelee Njassa. ”Tajusin kuitenkin jo tuolloin ettei Talaskankaan kaltaisissa hakkuissa ollut mitään vitun järkeä. Hakkuuthan hävittävät myös muun muassa eläinten elinympäristön. Vaikka Suomessa ylpeillään maailman parhaalla metsänhoidolla, rivien välistä on tulkittavissa, mikä on asioiden todellinen laita. ’Eksä nää puilta skugee, skuge on pinossa monta hugee’.” Njassaa pyydettiin mukaan biisille vetoamalla siihen, että tämä oli tehnyt aikaisemminkin räppiä. ”Luin Saarelan sanat ja sanoin, että totta kai voin vetäistä nuo. Eihän se mitään varsinaista räppiä ollut, mutta koska itse asia oli tärkeä, antauduin mukaan”, Njassa kertoo. Talaskangas aloitti uuden aikakauden suomalaisen metsäaktivismin historiassa, ja – mikä parasta – Talaskangas suojeltiin eduskunnan päätöksellä vuonna 1994. Metsäkiistat eivät tunnetusti kuitenkaan loppuneet. Talaskankaasta ovat ottaneet oppia myös myöhemmät aktivistipolvet Elokapinaa myöten. ”Kovin moni ei tietäisi Talaskankaasta mitään ilman tuota biisiä. Sen kautta asia aukesi myös suurelle yleisölle. Tiedonvälityksellä saatiin kerättyä ihmisiä yhteen ja koottiin voimia. Tärkeä asia saatiin esille starojen kautta. Silloinhan kuvittelimme muuttavamme maailmaa”, Njassa tiivistää. Artikkelin kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla. LuontoLiitto on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas. taviin riffeihin, rytmiseen intensiteettiin ja polveileviin biisirakenteisiin. Musiikillisen aineksen loputon variointi on häkellyttävää. Koska biisit ovat sekä teknisesti vaativia että tempoltaan nopeita, kuulija jää lähinnä ihmettelemään, kuinka yhtye onnistuu pitämään ne kasassa – puhumattakaan siitä, että saa ne groovaamaan. Brutaalista virtuositeetistaan tunnettu rumpali George Kollias hoitaa osuutensa suvereenisti. Egyptiläisestä muinaisuskosta, kulttikirjailija H. P. Lovecraftin Cthulhumytologiasta ja antikristillisestä eetok sesta ammentava yhtye jatkaa temaattisesti tutulla linjalla. Jos parhaiden metallibiisien nimille jaettaisiin palkintoja, olisi suuri vääryys, ellei levyn kappale Chapter for Not Being Hung Upside Down on a Stake in the Underworld and Made to Eat Feces by the Four Apes sijoittuisi kärki paikoille. MIKA PEKKOLA PuskaJaska & Buutsivarkaat: PuskaJaska & Buutsivarkaat Kitka Records 2024 Ilmestyy 20.12. Rovaniemi on lahjoittanut kotimaiselle musiikkitaivaalle niin punkin, progen kuin räpinkin kiintotähtiä – siis Jalla Jallan, Absoluuttisen nollapisteen, Tulenkantajat – ja tietysti euroviisuvoittaja Lordin. Mutta taidetaan Rollossa myös täysiverinen bluesrock. Sen todistaa PuskaJaska & Buutsivarkaat samannimisella suomenkielisellä esikoisalbumillaan. PuskaJaska on pitkän linjan laulaja-lauluntekijä Jaakko Enbuskan alias. Mainiosti yhteen soittavan bändin täydentävät Mikko Laitilan rummut, Joonas Haapasalon basso ja taustalaulu, Elmiina Kerolan kitara sekä Henu Vilenin huuliharppu, joka nostaa levyn biisit omiin sfääreihinsä – räyhäkäs bluesharppu toimii aina. Korvia miellyttävää albumia leimaa monipuolisuus ja vaikutteiden run saus – biiseissä liikutaan letkeän kantribluesin (Askel eteen, kaksi taa) ja rautalankaisen Suomi-iskelmän (Pulloon) äänimaisemissa; mielessä välähtelevät Esa Pulliainen, Kari Peitsamo, J. Karjalainen ja kesällä Suomessa vieraillut Seasick Steve. Isot kiitokset siitä, että sovituksissa ei ole kainosteltu välisoittojen mitan kanssa. Kosken kaltaisen biisin vetävää bluesvääntöä pitää saada fi ilistellä monta kiertoa. EMILIA MIETTINEN Levyarviot Crystal Geometry: Lie Encoder Omen Recordings 2024 Ranskalainen Crystal Geometry eli Maxime Fabre tuottaa tumma nsävyistä, postapokalyptista teknoa, jonka vetovoima perustuu rytmiseen intensiteettiin ja kapitalismikriittiseen sanomaan. Artistin uusi EP Lie Encoder pauhaa yhtä voimallisena – ellei voimallisempana – kuin kokopitkät Distressing Visions (2021) ja Senestre (2020). Levy jatkaa tyylillisesti ja temaattisesti tuottajalle ominaisella linjalla, jossa dystooppinen rankkuus yhdistyy eteerisiin syntetisaattorimelodioihin. Alataajuuksia hallitsevat tasabiitti ja metallimusiikin tuplabasarilätkeen mieleen tuova jyskytys. Tempo on armoton eikä turhia suvantokohtia ole. Nimikkobiisi Lie Encoder on levyn kohokohta. Neljän alkuperäisbiisin lisäksi EP sisältää MDD:n ja AXCAN:in hienot miksaukset aloituskappaleesta PLUR. Lie Encoder osoittaa, että Fabren musiikillinen luovuus on täydessä kukassa. MIKA PEKKOLA Nile: The Underworld Awaits Us All Napalm Records 2024 Kitaristi ja biisintekijä Karl Sandersin luotsaama yhdysvaltalainen death metal -yhtye Nile on laajentanut äärimetallin ilmaisukeinoja jo neljällä vuosikymmenellä. Ainutlaatuisesta rankkuudestaan, teknisyydestään ja luovuudestaan tunnetun bändin keikka Helsingin Ääniwallissa huhtikuussa 2023 osoitti, että se on erinomaisessa vedossa. Yhtyeen uusi kokopitkä The Underworld Awaits Us All vahvistaa vaikutelman. Levy on sovitustensa ja instrumentaatioidensa osalta yhtyeen aiempia julkaisuja karsitumpi. Nile tuntuukin palanneen perusasioiden äärelle: lois
• 42 • 9 / 2024 Hirviö peilissä Vuoden yllätyshitti The Substance on monitulkintainen kauhusatu narsismista, itseinhosta ja autenttisuudesta. S YKSYN kiistaton elokuvatapaus, Demi Mooren tähdittämä body horrorkauhuelokuva The Substance on ollut yllätyshitti myös Suomessa. Leffa kertoo entisestä elokuvatähdestä Elisabeth Sparklesta (Moore), joka saa potkut jumppaohjelmastaan täytettyään 50 vuotta. Masentunut Sparkle sortuu hankkimaan mustan pörssin kautta mystistä lääkettä, joka lupaa käyttäjälleen uuden ja paremman version itsestään. Lääke toimii, ja Elisabeth jakautuu nuoremmaksi ja kauniimmaksi Sueksi (Margaret Qualley). Lääkkeen käyttöön liittyy sääntö: alkuperäisen ja uuden version täytyy vuorotella elämässä viikko kerrallaan. Yliaika johtaa toisen kehon rappeutumiseen. Viikko nuorena ja kauniina Suena on kuin ekstaasia, mutta Elisabethin oman elämän masentavuus vain korostuu hänen ”omalla” ajallaan. Pian käy selväksi, kuinka vaikeaa on pitää kiinni yhden viikon vuoronvaihdosta. Elokuvan ohjannut ja kirjoittanut Coralie Fargeat on sanonut, että käsikirjoitus oli yritys käsitellä Fargeatin omia vanhenemiseen liittyviä negatiivia tunteita. TYYLILAJILTAAN The Substance on satu, ja kuten mikä tahansa hyvä satu, se on avoin loputtomille tulkinnoille. Elisabeth on rakentanut koko elämänsä julkiselle minälleen. Kun tähteys riisutaan, hän joutuu kriisiin. Muuta ”substanssia” hänen elämässään ei ole. Yhdellä tasolla elokuva onkin osuva ja melko suoraviivainen moraalitarina pinnallisen ja ulkonäkökeskeisen kulttuurin vaaroista. Yhdysvaltalainen historioitsija Christopher Lasch esitti teoksessaan The Culture of Narcissism (1979) viime vuosisadan kapitalistisen hegemonian luoneen narsismista yksilöä laajemman, yhteiskuntaa määrittävän ilmiön. Lasch kuvasi narsismia Freudin hengessä; suureellisuuden ja sisäisen tyhjyyden tilana, jossa ihminen näkee maailman vain peilinään. Narsismi ilmenee pakonomaisena itsetarkkailuna sekä fantasioina maineesta, vallasta ja kauneudesta. Sen pimeä puoli on tukahdutettu raivo ja kateus. Elisabeth on narsistisen kulttuurin tuote, uhri ja liittolainen. The Substancen voima piilee ennen kaikkea sen samaistuttavuudessa. Markkinoidaanhan meille kaikille jatkuvasti mahdollisuuksia luoda parempia versioita itsestämme. Alustat, kuten Instagram ja TikTok, kannustavat käyttäjiä jakamaan sisältöä, joka korostaa saavutuksia ja ulkonäköä, palkiten niitä, jotka saavat eniten tykkäyksiä ja seuraajia. Menestynyt käyttäjä saavuttaa ihailua ja huomiota, mutta transaktio luo myös riippuvuutta. Algoritmien jakamaan dopamiiniin koukuttuneet kokevat usein ahdistusta ja masennusta, kun he eivät saakaan odottamaansa validointia. Ennen pitkää käyttäjä joutuu myös kysymään; onko lavastetun ja retusoidun somekuvan henkilö lopulta todellinen sinä, vai vain joku toinen, parempi versio sinusta? Tämän päivän tähteys ei olekaan enää harvainvaltaa, vaan demokratiaa, jossa tuhannet ja taas tuhannet pikku sometähtöset tuikkivat omille erikoisyleisöilleen. Näillä tähdillä, tubettajilla, tiktokkaajilla ja taviksilla, on käytössään manipulaation välineet kuvankäsittelystä plastiikkakirurgiaan, jotka Hollywood loi alun perin ammattilaisille. Ja samalla kun tähtitehtaan työvälineet on kansallistettu, myös sen toksiset mallit ja tragediat on vapautettu joukkoomme. FINAL GIRL STUDIOSIN videoessee The Simulacrum of Feminine Performance esittää toisen mielenkiintoisen teorian. Siinä elokuvaa lähestytään fi ­ losofi Jean Baudrillardin Simulakrumit ja simulaatio (1981) -teoksen pohjalta. Baudrillardin työssä simulakrumi liittyy modernin yhteiskunnan kykyyn luoda ja kuluttaa merkityksiä, jotka ovat irtautuneet alkuperäisestä todellisuudesta. Simulakrumi korvaa todellisuuden sitä esittävällä asialla, se on ”kopio ilman alkuperäistä”. The Simulacrum of Feminine Performance -esseessä The Substancen simulakrumi on feminiinisyys, jota karvaton, leikelty, meikattu Elisabeth performoi. Hän ei ole luonnollinen 50-vuotias nainen, vaan ”paranneltu” versio todellisuudesta. Sue on seuraava taso tästä feminiinisen performanssin simulakrumista. Hän on versio alkuperäisestä, mutta meillä on edelleen mahdollisuus havaita myös alkuperäinen malli. Monstro Elisasue, hirviömäinen luonnonoikku, joksi Elisabeth/Sue lopulta degeneroituu, on viimeinen taso simulakrumista. Hän on täydellisesti alkuperäisestä irronnut kopio. Näemme hänessä vielä naisellisuuden symboleja; rintoja ja (vääristyneitä) hymyjä, mutta meille tunnistamattomassa muodossa. Kun Elisabethin vartalon rappeutuminen vie mahdollisuuden pitää yllä feminiinisyyden performanssia – illuusioita ikuisesta haluttavuudesta – on Elisabeth vihdoin vapaa haluamaan itse. Tämä halu purkautuu raivoisasti, noitamaiseksi muuttuneen Elisabethin kokatessa kaikkea sitä, mitä hän ei ole koskaan aiemmin ”saanut” syödä. Feminiinisen performanssin ylläpitäminen jää Suen tehtäväksi. Se vaatii häntä olemaan aina haluttava, mutta haluamaan itse mahdollisimman vähän. YHDELL Ä TASOLL A Elisabethin ja Suen dynamiikan voi nähdä toksisena äiti–tytär-suhteena. Kaikkensa antanut äiti kokee näivettyvänsä samaan aikaan, kun epäkiitollinen tytär aloittaa elämäänsä täynnä nuoruuden intoa ja seksuaalista vetovoimaa. Äidin kateus omaa lastaan kohtaan on yleisesti tunnettu, normaali ilmiö, mutta patologisessa muodossaan tuhoava. Fiktiossa tätä kateutta on käsitelty muun muassa klassisessa Lumikki-sadussa. Sadun alkuperäinen versio vuodelta 1812 istuu The Substancen käsikirjoitukseen kauniisti. Siinä kuningatar toivoo itselleen tytärtä, kaunotarta jonka ”iho olisi val kea kuin lumi, huulet punaiset kuin veri ja hiukset mustat kuin eebenpuu”. Toiveen toteutuessa äiti kuitenkin muuttuu kateelliseksi ja katkeraksi, tuhoisin seurauksin. Satujen arkkityypit puhuttelevat kollektiivista piilotajuntaamme. TEKSTI JANNE SIIRONEN
• Tuhkimossa kateelliset sisarpuolet leikkaavat varpaansa irti, jotta jalka mahtuisi lasikenkään. Myös The Substancessa liha saa kärsiä. ELISABETHIN KOKEMA HÄPEÄ siitä, ettei kelpaa lienee universaali tunne, mutta The Substance on resonoinut eritoten naiseksi itsensä kokevien sekä sateenkaariyleisön keskuudessa. Youtubessa kommentteja on kerännyt erityisesti kaksi kohtausta. Ensimmäisessä Elisabeth valmistautuu treffeille, ja yleisö saa pilkahduksen siitä kuinka vähän hän lopulta pitää itsestään. Demi Mooren raivokkaan turhautunut suoritus peilin edessä on Oscarin arvoista työtä, ja tunnistettava hetki kenelle tahansa, joka on joskus tuntenut itsensä rumaksi. Kohtaus, jossa ”hirviömäinen” Monstro Elisasue yrittää tälläytyä uudenvuoden juhliin on myös sydäntäsärkevä. Monstro Elisasuen vilpitön yritys kelvata; ainoan hiussuortuvansa kähertäminen, korvakorujen kiinnitys, maskin huulten punaaminen huulipunalla… Kohtauksen epämääräinen toiveikkuus on erityisen murskaavaa, koska se tuntuu perustuvan niin todelliseen tuskaan. Esimerkiksi monille sukupuolivähemmistöille tämän kaltaisen ”läpi menemisen” (passing) yritys, voi olla lopulta konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymys. Elokuvan asetelma muistuttaa myös psykoterapeutti Alan Downsin velvet rage -teoriasta. Homomiehiä tutkinut Downs loi termin kuvaamaan vihan kokemusta, joka johtuu siitä, että ihminen ei ole kokenut saaneensa autenttista hyväksyntää itselleen. Sen taustalta löytyvät sateenkaarilasten varhaiset kokemukset ympäröivästä maailmasta ja häpeän tunteet, joita lapsi ei osaa käsitellä. Teorian mukaan validaatio, jota homomies on nauttinut esimerkiksi seuramiehenä tai uraohjuksena, perustuu usein valheelliseen minäkuvaan, jolloin hyväksynnän ja kiitoksen saa osakseen aina joku toinen, ”parempi versio” itsestä. Ajan kuluessa tämä aiheuttaa patoutunutta vihaa, jota Downs kutsuu purppuraksi raivoksi. Myös Elisabethin kyvyttömyys kohdata itseään muuta kuin Suen edustamana parhaana versionaan nostattaa hänessä raivoa, joka sekä inhimillistää hahmoa että antaa edes jonkinlaista toivoa muutoksesta. Lopulta Sue jää kuitenkin Elisabethin ainoaksi puoleksi, jonka hän voi itse hyväksyä. THE SUBSTANCE MARSSITTA A valkokankaalle kauheimmat mielikuvamme vanhenemisesta – roikkuvat rinnat, kellertyneet kynnet, iän täplittämän ryppyisen ihon – ja tuntuu kysyvän meiltä, miksi tämä pelottaa sinua niin paljon? Elokuvan loppupuolen absurdi ralli, Suen ja Monstro Elisasuen kujanjuoksu, ja sen päättävä verilöyly voivat tuntua ylilyönniltä, mutta kaiken koomisen goren keskellä kirkastuu myös elokuvan viesti: eikö olekin naurettavaa? Hieman niin kuin hengenvaaralliset kauneusleikkaukset tai hermomyrkyn ruiskuttaminen kasvoihisi? Tai silikoni-implantit? The Substance pitää peiliä edessämme armoa antamatta ja kysyy: tätäkö todella haluat? HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS helao.fi • Runeberginkatu 22–24, 00100 Helsinki • toimisto@helao.fi 1 000+ kurssia Ota aikaa itsellesi Viikonloppukursseja Acting Course • Canva • Kirjoituskurssi Lapsi–aikuinen-impro • Pelisuunnittelu Senioribaletti • Tilkkumaalaus Yamuna Body Rolling Voiman tapahtumakalenteri Keikat, näyttelyt ja muut tapahtumat yhdellä sivulla voima.? /tapahtumat Keikat, näyttelyt ja muut tapahtumat yhdellä sivulla Keikat, näyttelyt ja muut tapahtumat yhdellä sivulla
• 44 • 9 / 2024 Mustaa lunta ja koiperhosia DocPoint-elokuvafestivaalilla nähdään sarja dokumentteja, joiden taustalla lymyää ympäristökriisi. M IES NÄYTTÄ Ä kotitalonsa ulkoseinästä kohdan, johon asti tulvavesi on noussut. Toisessa kuvassa nainen esittelee naapurustoaan, joka on peittynyt mustaan lumeen. Sama on käynyt muuallakin siperialaiskaupungissa, jota ympäröi yhdeksän hiililouhosta. Kohtaukset ovat DocPoint-dokumenttielokuvafestivaalin tarjoamia karmaisevia kuvia ilmastokriisistä. Ensimmäinen kuva on elokuvasta The Here Now Project. Greg Jacobsin ja Jon Siskelin dokumentti koostuu vuonna 2021 ympäri maailmaa kuvatuista videopätkistä. Yhdessä pätkässä turkkilaismies itkee lehmiensä perään, kun nämä laiduntavat maastopalon liekkien tuntumassa. Toisessa brasilialainen pyöräilijä polkee karkuun punaista hiekkamyrskyä. Kuva mustasta lumesta on puolestaan Alina Simonen dokumentista Black Snow. Se kuvaa kansalaisjournalisti Natalia Zubkovaa, joka kertoo Youtube-kanavallaan sen, mitä valtioomisteinen media ei kerro: ympäristö ja ihmiset kärsivät aggressiivisesta kaivosteollisuudesta. Zubkovan kahdella lapsella on synnynnäinen munuaisvika, jonka hän epäilee johtuvan kaivosten levittämistä myrkyistä. THE HERE NOW PROJECT ja Black Snow ovat osa dokumenttielokuvafestivaalin Ilmastoraportti-sarjaa. Sarjaan kuuluu seitsemän tänä vuonna debytoinutta elokuvaa, joista suurimmassa osassa keskitytään tavallisiin ihmisiin. Kenialais-yhdysvaltalaisen Searching for Amani -elokuvan näkökulma on 13-vuotiaan Simon Alin. Hänen isänsä, kenialaisen luonnonsuojelualueen opas, on löytynyt kuoliaaksi ammuttuna paria vuotta aikaisemmin. Teini selvittää isänsä kohtaloa. Taustalla on maata vaivaava kuivuus ja siitä johtuvat kiistat. Omaa osaansa kiistoissa näyttelee kolonialismin perintö. Alueiden omistus on harvojen käsissä. Toinen suuri taustatarina on ilmastonmuutos. Se puhaltaa aikaisemmat jännitteet ilmiliekkeihin. Myös The Wolves Always Come at Night -elokuvassa yhden perheen elämä mullistuu ilmastonmuutokseen linkittyvistä syistä. Mongolialainen pariskunta, Davaasuren Dagvasuren ja Otgonzaya Dashzeveg, joutuu muuttamaan avarilta aroilta Ulan Batorin kaupungin laitamille. Esivanhemmista alkanut ketju katkeaa. Perheen neljä lasta eivät enää kasva paimentolaisuuteen. YKSILÖIDEN TUNTEET heijastuvat valkokankaalta suoraan katsojien silmille. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen seurausten epäoikeudenmukainen jakautuminen ovat tuttuja uutisista ja kirjoista, mutta dokumentit tuovat teorian rinnalle yksilötarinoita. On eri asia kauhistua mustasta lumesta, kuivuudesta tai hiekkamyrskyistä yleisellä tasolla kuin nähdä Natalia Zubkovan, Simon Alin, Davaasuren Dagvasurenin ja Otgonzaya Dashzevegin suru isolta kankaalta. Uutisoinnissa yksilöön keskittyvää kulmaa on syytä varoa. Jos tunteisiin vetoavia tarinoita ei aseteta suurempaan kehykseen, ne voivat häivyttää ilmiöiden juurisyyt ja kehystää ihmisiä pelkiksi uhreiksi. Systeeminen ongelma ei saisi rajautua pelkiksi nyyhkytarinoiksi. Politiikassa yksilökulmaa on myös syytä parjata. Jos ilmastonmuutoskeskustelu kiteytyy ainoastaan siihen, milloin yksittäinen ihminen saa TEKSTI KAISU TERVONEN The Here Now Project
• lentää lomamatkoille tai miten paljon hän saa syödä leikkeleitä, unohtuu, että suunnan kääntäminen ei ole yksilöiden kulutustottumusten varassa. Se on politiikan tehtävä. ELOKUVAPERINTEESSÄ yksilönäkökulma sen sijaan on saanut kiistämättömän aseman. Niin tekijät kuin katsojatkin ovat tottuneet hahmottamaan suurempia teemoja yksilötarinoiden kautta. Intialais-yhdysvaltalaisessa Nocturnes-elokuvassa tutkija Mansi Mungee asettaa yö yön jälkeen koiperhosia keräävän vaalean kankaan Himalajan kasvillisuuden keskelle. Hän tutkii lämpötilan vaikutusta perhoslajien kokoon. Tutkimus voi viedä vuosia tai vuosikymmeniä. Katsojalle Mansi saattaa edustaa koko tutkijayhteisöä, joka on ilmaissut huolensa ilmastonmuutoksesta. Tai hän voi edustaa kärsivällisyyttä – ehkä jopa hitautta muutoksen edessä. Ohjaajat Anirban Dutta ja Anupama Srinivasan eivät voi ohjata katsojan näkökulmaa. Toisin kuin journalismi tai politiikka, taide jättää tulkinnanvaraa. ELOKUVATAIDE JÄTTÄ Ä mielellään myös kuvia katsojansa verkkokalvoille. The Here Now Projectin metsäpaloista värittyvä taivas näyttää maailmanlopun enteeltä. Nocturnesin kuvat vierekkäin asettuneista koiperhosista näyttävät mosaiikilta, jota säestää siipien rapina. Sarjan elokuvallisimpiin dokumentteihin kuuluu sen kotimainen edustaja, Virpi Suutarin Havumetsän lapset. Kuvat veneestä lipumassa pitkin Pudasjärven tulvametsää ovat liikuttavan kauniita. Taiteen ei tarvitse tinkiä estetiikasta ja ryhtyä kuvittamaan saarnoja. Ei edes ympäristökriisin edessä. Aktivisti, kirjailija ja dokumentaristi Toni Cade Bambara on sanonut, että ”taiteilijan tehtävä on tehdä vallankumouksesta vastustamaton”. Siihen ei ole yhtä reittiä. Ilmastoraportti-sarjaan kuuluu myös The White House Effect -dokumentti, joka on koostettu kokonaan arkistomateriaalista. Se esittelee avainhetkiä ilmastonmuutoksen ja politiikan suhteessa. Kun vuonna 1988 George H. W. Bush halusi nostaa ympäristökriisin keskiöön, fossiilisten polttoaineiden puolesta puhuvat tahot aloittivat kampanjan, joka asetti tutkijoiden näkemykset kyseenalaisiksi. Politiikka vesittyi. Taidetta on vaikeampi lobata teollisuuden palvelijaksi. Ilmastoraportti-sarjan teokset puolustavat mieluummin vaikka koiperhosia tai mongolialaisia paimentolaisia. DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali Helsingissä 4.–9.2.2025 D OKUMENTARISTI Virpi Suutari saa DocPoint-festivaalilla Apollo-elämäntyöpalkinnon. Se myönnetään kotimaista dokumenttielokuvaa merkittävästi edistäneelle henkilölle. Tuoreimmalla elokuvallaan Havumetsän lapset Suutari on myös edistänyt keskustelua ympäristökriisistä ja aktivismista. ”Taide on tärkeä työkalu ympäristökriisin havahtumiselle. Itsellenikin kävi niin”, Suutari kertoo. Hän inspiroitui Juha Kauppisen kirjasta Heräämisiä – Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Inspiraatio kantoi omaksi elokuvaksi asti. Nyt Havumetsän lapset puolestaan inspiroi muita. ”Taide on merkityksellistä, koska se menee rationaalisen ja verbaalisen tuolle puolen”, Suutari sanoo. ”Dokumenttielokuva herättää mielikuvitusta, samastumista, ja se herättää tunnistamista. Se taas herättää meissä eettisyyttä.” Jos Suutarilta kysytään, elokuvalla voi siis muuttaa maailmaa. Taide vaikuttaa ihmiseen silloinkin, kun se ei puhu asioista suoraan. Suutari kertoo itse viimeksi vaikuttuneensa marraskuussa Amsterdamin IDFAdokumenttielokuvafestivaaleilla näkemästään ukrainalaisdokumentista Intercepted. Se limittää toisiinsa ääniraidan, jolla kuullaan venäläissotilaiden koteihinsa soittamiaan puheluita, sekä kuvat, joissa ukrainalaiset yrittävät elää arkeaan sodan keskellä. ”Se on elokuva, jonka kautta pitkästä aikaa pysähdyin Ukrainan sodan äärelle. Aloin taas todella ymmärtää, mitä siellä tapahtuu.” Suutarin mukaan dokumentaristeilla ei kuitenkaan ole erityistä valistustehtävää, ei sotien eikä ympäristökriisien suhteen. ”Mutta historiankirjoitusta meidän on alana tehtävä. Dokumentoimme omaa aikakauttamme, keräämme todisteita ja aineistoa.” Suutarin elokuva Havumetsän lapset taltioi nykyistä nuoruutta, metsäaktivismia sekä itse metsiä. Samalla se on näyte kotimaisesta elokuvataiteesta. Niin metsät kuin taide näyttävät elokuvassa parastaan, vaikka katsoja tietää molempien olevan uhattuna hakkuiden, ilmasto kriisin ja kulttuurileikkausten takia. Voiko elokuva muuttaa maailmaa? Ter o Ah on en CASSAVETES & ROWLANDS, ANOUK AIMÉE, SERGEI PARADŽANOV, WONG KAR-WAI, SELMA LAGERLÖF ja paljon muuta! UPEA TAUNO PALO -SEINÄKALENTERI 2025 KINO REGINASSA JUURI NYT Kalenteri esittelee legendaarisen Tauno Palon tähtikarismaa upein kuvin 1930-luvulta 1960-luvulle. Hanki itselle tai lahjaksi – tai sekä että! KINO REGINA OODI, TÖÖLÖNLAHDENKATU 4 | LIPUT 9,5 € / 8 € | KINOREGINA.FI HINTA VAIN 12 € (KINO REGINA) KAVIN KLUBIKORTIN HALTIJOILLE 10 € KINO REGINASTA TAI KOTIIN TILATTUNA 15 € KAVI.FI/KALENTERI MAAILMAN PARHAAT ELOKUVAT LÖYDÄT KINO REGINAN VALKOKANKAALTA Maailman parhaat elokuvat: kinoregina.fi KLASSIKKOENSI-ILTA ELOKUVATEATTEREISSA 20.12. ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
• 46 • 9 / 2024 ELOKUVAT KOONNUT TUOMAS RANTANEN Otso Tiainen: SHADOWLAND Elokuvateattereissa nyt. Todellisuus on usein onnistuneiden feature-dokumenttien ylin käsikirjoittaja. Myyttisen Montségurin linnan liepeillä vaikuttavan kulttiliikehdinnän guruksi ryhtyneen elokuvaohjaajan henkilökuva saa demonisen käänteen, kun kesken kuvausten paljastuu hänen väkivaltainen taustansa. Shadowlandin rakenne onkin kuin Kubrickin Hohdosta: eksentrinen taiteilija eristäytyy jylhiin erikoisoloihin ja sekoaa samalla kun ympärillä leijuu ties minkälaisia viittauksia historiallisiin vääryyksiin ja pimeisiin voimiin. Taitavaa kuvausta ( Peter Flinckenberg ) ja musiikkia (K-X-P yhtyeestä tunnetut Timo Kaukolampi ja Tuomo Puranen) myöten viimeistelty estetiikka ja hallittu rakenne viettelevät mukanansa. Samalla käy ilmi miten veteen piirretty voi olla raja elämän merkityksellisyyden vilpittömän hakemisen sekä omia synkkiä piirteitä ruokkivan hengellisen narsismin välillä. TUOMAS RANTANEN Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit Net? ix: Helikopteriryöstö (Ruotsi 2024) Ronnie Sandahlin luoma minisarja Ruotsissa vuonna 2009 tapahtuneesta poikkeuksellisesta rahalaitosryöstöstä perustuu Jonas Bonnierin romaaniin. Hienosti kuvatun ryöstötapahtuman ohella sarjan ansioita ovat sisäisine ristiriitoineen uskottavasti luodut henkilöhahmot sekä dostojevskiläinen ote rikoksen ja rangaistuksen kurimukseen. Yle Areena: Musta hiekkaa (Islanti 2021–) Aldís Amah Hamiltonin, Andri Óttarssonin ja Ragnar Jónssonin rikosdraamassa kotiseudulleen palannut nuori rikoskomisario (Aldís Amah Hamilton) sotkeentuu lapsuutensa traumoihin ja islantilaisten yhteisöjen monen tasoiseen sisäsiittoisuuteen. Rytminsä puolesta kotikutoisen oloisen sarja yllättää genrestä ulos kasvavalla psykologisella rankkuudellaan. 28.12. Yle Teema & Fem: Piukat Paikat (USA 1959) Billy Wilderin lajissaan ylittämättössä farssiklassikossa Tony Curtis ja Jack Lemmon esittävät ma? aa naisiksi pukeutuneina pakenevia jazz-muusikoita, jotka ihastuvat Marilyn Monroen esittämään ukulelea soittavaan Sugariin. Umpibinääristen sukupuoliasetusten osalta näkökulma on tietenkin vanhentunut, mutta aikanaan anarkistinen rajojen koettelu tiivistyy loppurepliikkin, joka antaa ymmärtää, ettei sillä niin väliä ole onko kumppani mies vai nainen. 5.1. alkaen Yle TV1: Queen of Fucking Everything (Suomi 2024) Tiina Lymin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa mustassa draamakomediassa leveään elämään tottunut Linda ( Laura Malmivaara) päätyy rikolliselle tielle miehensä kadotessa ja jättäessään jälkeensä miljoonavelat. Luvassa on epätoivoisia tilanteita, viiltäviä yhteiskunnallisia havaintoja ja moraalista tasapainoilua – epäilemättä samaan tapaan kuin vuoden 2021 minisarjassa Sisäilmaa. Yle Areena: Asunnottomat – pitkä matka himaan (Suomi 2024) Sami Kieksin tuottamassa ja Johannes Ahosen ohjaamassa viisiosaisessa dokumenttisarjassa läheltä seuratut Jere, Aliisa, Tatsu ja Midu avautuvat asumiseen, päihteisiin ja yleensä elämänhallintaansa liittyvistä asioista tavalla, joka muistuttaa meille parempiosaisille sekä siitä, miten turvatonta elämää keskuudessamme eletään että siitä, mihin Ylen koko kansaa huomioivaa lähestymiskulmaa jatkossakin tarvitaan. Jon M. Chu: WICKED Elokuvateattereissa nyt. Victor Flemingin Ihmemaa Ozista (1939) näimme, miten ilkeä noita sai maailmankirjat sekaisin. Pyörremyrskyssä Oziin joutuneen Dorothyn ystävät olivat noidan riivaamia: Tinamies oli vailla sydäntä, Variksenpelätin vailla aivoja ja Leijonalta puuttui rohkeus. Kukaan ei sure kuollutta noitaa, kansanjoukot laulavat Wickedin alussa. Mutta… onko hirviö varmasti kuollut? Kiltti Glinda-noita (huippukomedienneksi osoittautuva Ariana Grande) tunnustaa, että hän tunsi pahan noidan oikein hyvin, ja siitä tarina lähtee niin hurjille urille, ettei mikään ole enää selvää, eikä edes Dorothy tiennyt, mitä Ozissa todella tapahtui. Wickedin kappaleista teknisesti vaikein on ensimmäisen näytöksen – ja tämän elokuvan – päättävä Defying Gravity, jonka Cynthia Erivo esittää upeasti. Michelle Yeoh ja Je? Goldblum tekevät hienot roolisuoritukset noita-auktoriteetteina. Todellinen showstopper on Broadwayn alkuperäisten noitien, Kristin Chenowethin ja Idina Menzelin, ponnahtaminen esittelemään Smaragdikaupunkia. Marvelmaiselta supersankarielokuvalta näyttävän Wickedin ydinviesti on kuin onkin fasismin vastustaminen. Eläinten oikeuksista huolehtivat katsojat saavat pontta kamppailuun erityisesti opettajavuohesta ( Peter Dinklage). IIDA SIMES Mati Diop: DAHOMEY Ensi-ilta 13.12. Dahomeyn kolmesataavuotinen kuningaskunta sijaitsi nykyisen Beninin alueella, kunnes siitä tuli 1890-luvulla osa Ranskan Länsi-Afrikkaa. Kulttuurisesti arvokkaita aarteita ja pyhiä esineitä vangittiin eurooppalaisiin vitriineihin. Vereslihainen dokumentti kertoo muutamien tällaisten aarteiden palauttamisesta kotimaahansa. Minimalistisella ääniraidalla Ranskasta Beniniin matkaavan patsaan sisäinen ääni jakaa ajatuksiaan ja vie katsojan armotta myös orjalaivojen ruumien ahdistavaan pimeyteen. Aivan kuten numeroiksi ja rahalliseksi arvoksi rahtiluetteloissa typistetyt ihmiset, myös patsas saa nimen sijaan numeron. Kolonialismin loputonta taakkaa tarkastelevan dokkarin alkupuolella puhutaan hyvin vähän mutta näytetään sitäkin enemmän. Esineiden palauttamisesta otetaan irti kaikki suotuisa näkyvyys aarteita rahtaavan rekan kylkeä myöten. Kaksi valkoista päällysmiestä neuvoo joukkoa mustia duunareita, kun nämä kantavat monen sadan kilon painoista laatikkoa, jossa heidän esi-isiensä taideaarre lepää. Esineiden kautta kerrotaan myös Dahomeyn roolista eurooppalaisten orjakauppakumppanina. Le? an puolivälissä aletaan puhua, ja kolonialismin elinvoima kielessä ja kulttuurissa sekä poliittisissa ja taloudellisissa valtasuhteissa ryöpsähtää esiin. Noin seitsemästä tuhannesta varastetusta esineestä kotiin on palannut 26 kappaletta. EMILIA MIETTINEN Paola Cortellesi: AINAHAN ON HUOMINEN Ensi-ilta 20.12. Sotien jälkeisessä ajassa kaikkien on puhallettava yhteen hiileen, purettava raunioita, toivuttava traumoista ja rakennettava uutta valtiota. Fasismi on luksustuote, johon ei enää sodan jälkeen ole varaa, vaikka jotkut väkivaltaa kaipaavat murtuneet sielut niin luulevat. Paola Cortellesin oivaltava ja mieleenpainuva esikoisohjaus niittää mainetta pitkin maailmaa – ja syystä. Upea Cortellesi itse on päähenkilö Delia, ? ksu ja hauska nainen, jonka kohtalona on olla miesten turhautumisen kohde. Naisen on oltava näkymätön ja otettava paikkansa miehen palvelijana. Ylpeitä roomalaisia raastaa sodan häviäminen ja köyhyyskin kiukuttaa. Kuitenkin Delialle on avautumassa muita mahdollisuuksia. Elokuvan katsojat nojautuvat eteenpäin penkeissään häntä kannustaen. Ainahan on huominen on kuvaukseltaan – pitkine kamera-ajoineen – hienoa elokuvataidetta. Puvustus ja lavastus voisivat olla Roberto Rossellinin taiteesta, ja Anna Magnani kävelisi kulman takaa kankaalle. Elokuva tuo sodanjälkeistä kuvastoa tähän päivään hienolla mustavalkoisella maailmalla, jossa soivat vanhat iskelmät, mutta eivät pelkästään ne: jo elokuvan alkupuolella ääniraita nykyajan biitteineen kertoo, että tämä on sinulle tehty, 2020-luvun ihminen! IIDA SIMES
• Tekstifestivaali 23.–25.1.2025 (tekstin ystäville) LINTULAHDENKATU 3 00530 HKI tekstintalo.fi Vapaa pääsy 24.1. Heinäpään tupa, Oulu, 25.1. Ylläs Jazz Blues, Ylläs, 26.1. Käräjätupa, Alahärmä, 27.1. Pelimanni, Kaustinen, 28.1. Malmitalo, Helsinki, 29.1. Suistoklubi, Hämeenlinna, 30.1. Telakka, Tampere, 31.1. Kulttuurikorjaamo, Kokkola, 1.2. Validi Karkia -klubi, Pori, 2.2. Juhlatalo Kaukas, Hyvinkää ERIK HOKKANEN & LUMISUDET 30 VUOTTA -JUHLAKIERTUE Amerikan-suomalainen ”Teksasin tornado” liikkuu yhtyeineen sujuvasti Western swingistä bluegrassiin ja rockabillystä gospeliin.
• pam.fi/tes-neuvottelut Sopimus paremmasta työelämästä. Pitäis tehdä enemmän. Tyytyä vähempään. Ottaa toinen työ. Venyä, tuurata, joustaa. Koittaa vaan jaksaa. Kyllä palvelualojen työntekijät ansaitsevat paljon parempaa.