Voima 9/2008 - Lehtiluukku.fi

09 2008 marraskuu skuu www.voima.fi www.voima.fi 9 Raha-Mara 51 Anaalilaulut 44 Spekulaatio pettää aina 38 Ikea 8 a. .voim
Like Reilu meininki! Chirot & McCauley MIKSEI TAPETA NIITÄ KAIKKIA? Perustava teos joukkotuhonnan syistä, logiikasta ja psykologiasta. Kirja valottaa myös mahdollisuuksia ehkäistä kansanmurhia. Klassikkoainesta! ovh 30 ¤ Litvinoff & Madeley 50 SYYTÄ OSTAA REILUN KAUPAN TUOTTEITA Tarkan kuluttajan opas sekä vasta-alkajille että asiaan perehtyneille. Lue, ja tiedät miksi kannattaa ostaa ksusti. ovh 20 ¤ Jonathan Glover IHMISYYS 1900-luvun moraalihistoria Klassikon uusi painos saatavilla! ovh 19 ¤ Marketta Horn NELJÄN DOLLARIN PÄIVÄ Marketta Horn lähti reppu selässä ja minibudjetilla ekomatkalle Aasiaan ilman tarkkaa ennakkosuunnitelmaa. Millainen matkasta tuli? Ainakin rohkea, haastava ja aito. ovh 28 ¤ Anna Kontula PUNAINEN EKSODUS "Punainen eksodus on Suomessa harvinaisuus: feministin prostituutiotutkimus, jossa puhuvat alan ihmiset itse." Apu ovh 22 ¤ Kari Heusala NAISEN ORGASMI Tietokirja, joka ansaitsee täydet g-pisteet! Tämän kanssa ei jää sormi suuhun. ovh 27 ¤ Monty Monty Python & Bob McCabe b McCabe MONTY PYTHONIN MAAILMA Monty Pythonin lentävä sirkus mullisti tvkomedian 40 vuotta sitten. Muhkea elämäkerta kertoo koomikkokoplan tarinan omin, purevin sanoin. ovh 32 ¤ Marguerite Duras SODAN VIHKOT Kirjallinen tapaus! Durasin ennen julkaisemattomia tekstejä sodasta, rakkaudesta ja kuolemasta. ovh 30 ¤ Mohammed Mohammed Umar o AMINA Kaunis ja toiveikas romaani nigerialaisten naisten vaatimuksesta saavuttaa oikeudenmukaisempi yhteiskunta. ovh 28 ¤ A Alastair Reynolds Reynolds d JÄÄNPUSKIJAT "Kova sci ei voi olla juuri kovempaa. Klassista Reynoldsia." Guardian ovh 29 ¤ Je Jeff Long e eff HELVETIN SYDÄN Teos vie lukijan maan uumeniin, jossa lymyää ihmiskuntaa uhkaava alkukantainen pahuus. Tummahehkuinen ja vangitseva romaani sinetöi Longin maineen lahjakkaana kertojana. ovh 29 ¤ KIRJAT SAATAVILLA KAIKISTA KUNNIALLISISTA KAUPOISTA KAUTTA MAAN!!! w w w. l i k e . f i
K5 INTERNATIONAL GROUNDSWELL PRODUCTIONS AND PARTICIPANT PRODUCTIONS PRESENTA NEXT WEDNESDAY PRODUCTION THE VISITOR RICHARD JENKINS HIAM ABBASS HAAZ SLEIMAN DANAI GURIRA CASTINGBY BILLY HOPKINS SUZANNE CROWLEY KERRY BARDEN PAUL SCHNEE AND STEPHANE FOENKINOS MUSIC SUPERVISOR MARY RAMOS MUSIC BY JAN A.P. KACZMAREK LINE PRODUCER BERGEN SWANSON COSTUME DESIGNER MELISSA TOTH PRODUCTION DESIGNER JOHN PAINO EDITED BY TOM MCARDLE DIRECTOR OF PHOTOGRAPHY OLIVER BOKELBERG EXECUTIVE PRODUCERS OMAR AMANAT JEFF SKOLL RICKY STRAUSS CHRIS SALVATERRA PRODUCED BY MARY JANE SKALSKI MICHAEL LONDON WRITTEN AND DIRECTED BY TOMM MCCARTHY
MARRASK U MERKKITU UN OTTEET
voima 09 / 2008 7 7.11.200811.12.2008 rjoitus sis Satavuotias punaorpo Veikko Porkkala on nähnyt melkein kaiken mutta ei vallankumousta. Vielä. Sosialismin aurinko nousee että juuri kun vasemmisto on sanoutunut irti sosialismista, porvarit sosialisoivat pankkibisnestä maailmalla? Ja kotimaassa porvarit lupaavat pankkien tukemisen vakuudeksi summan, joka on suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Jäikö vasemmistolle mitään, kun aatteen ydin, sosialismi tai kommunismi hylättiin? Jutta Urpilaisen ei liene helppo puhua toivosta ja sosialidemokratiasta, kun oman puolueen aatteellinen pohja ja sen johdolla tehdyt viime vuosien poliittiset päätökset ovat lähes identtisiä sinivihreän hallituksen linjan kanssa. Tärkeintä suurille puolueille on ollut kantaa huolta taloudellisesti hyvin tai kohtalaisesti toimeentulevista. Uuden köyhälistön syntymisen ja puolueiden ideologisen kompastelun seurausta on perussuomalaisten murskavoitto kunnallisvaaleissa. ONKO SE PELK K Ä Ä HISTOR I AN IRONI A A, 22 PUOLA Missä yövyt, siirtolainen? Eurooppa on vastaanottokeskusten saaristo. 32 Liike on kuollut Kapitalismi omi vihreän aatteen. Mitä on tehtävissä? A SLOVAKIA VALTA SLOVENIA UNKARI 16 Jesidit pulassa Pohjois-Irakissa on käynnissä etninen puhdistus. Al-Qaida jatkaa siitä, mihin Saddam jäi. Jyrki Katainen on kiertänyt Eurooppaa vaatien pankkisektorin tiukempaa seurantaa ja säätelyä. Hän on myös vaatinut, että pankkitoimintaan pitäisi sisällyttää tuotevastuu kuin monessa muussakin liiketoiminnassa. Vielä ennen kunnallisvaaleja Jyrki Katainen vakuutti, että talouden fundamentit ovat Suomessa kunnossa kuulostaen samalta kuin usa:n presidenttivaalit hävinnyt senaattori McCain. Näennäisesti Katainen näyttää edistävän vasemmistolaisia ja demokraattisia arvoja. Tosiasiassa päätökset ovat kaukana sekä vasemmistolaisuudesta että demokratiasta, koska valtion omistajapolitiikalla ei ole mitään johdonmukaisuutta. Tähän syksyyn asti hallitus on kiihdyttänyt valtionyhtiöiden ja -osuuksien yksityistämistä. Nyt yhtäkkiä haalitaan kasaan omistajayhtiö, johon kerätään valtion omistuksia strategisesti tärkeiltä tuotantoaloilta. VA LT I O V A R A I N M I N I S T E R I V A LT I O N O M I S T U K S E N 26 Älä osta mitään! Tarjoamme ilmaiseksi kaksi aukeamaa kulttuurihärintää. Luvassa glamourpyssyjä & kulutuksen korkea veisu. Voima-a-lujah! vasta man os... Voi ain m n- 2832 KolUMNIT Oona Juutineni s. 12 Matti Ylönen s. 38 lisääminen on hyvästä, mutta ideologisesti puhe valtion omistamisen lisäämisestä ja samalla sosialismin sättiminen ovat ristiriidassa keskenään. Katainen kiteyttää arvopuolueen hämäävän ideologian Savon Sanomissa: Kokoomus taa ka s. er on siis tavallisen suomalaisen ihmisen puolue. tällä k a testaa ...on Voim t Oikeastaan vain sosialismia kannattavat suomasa. ren seikkailu ines saa laiset eivät ole kokoomuksen potentiaalisia kanliti o i nattajia. Silti kokoomuksen arvomaailmaan kuu51 Aht , rahan & pnnea luu toimia myös heidän hyväkseen. rauhanyörteissä. O Toista mieltä on marraskuussa sata vuotta täytkan p oittajalle! v tävä kommunisti Veikko Porkkala (ks. s. 22), joka sanoo Voiman haastattelussa, että ei Suomea rakennettu työläisiä varten. Työläiset rakensivat kapitalisteille, kuten ennenkin, yhteiskunnan, jossa kapitalisti elää hyvin. Demokraattiseen sosialismiin kuuluisi se, että valtion omaisuuden hoitamisesta olisi olemassa selkeä politiikka, josta hyötyisi koko kansa, myös köyhät. Tietoisen politiikan puute taas pelaa aina pääoman pussiin. Vain selkeät periaatteet mahdollistavat poliittisen puuttumisen. kunnallisvaaleissa ei ollut täysin yllätys. Vihreiden oman linjan uskottavuus ja sen sisältö ovat kuitenkin hämärtyneet vallan sekoittuessa yhä selkeämmin kokoomukseen. Hallitus esittänee lisäydinvoimaa ja tulee perustelemaan sen ilmastonmuutosjargonilla, ynnä risupakettiin käärityllä mahtavalla tuulivoimasatsauksella. Ehkä vihreiden voitto on ollutkin heidän tappionsa, kuten berliiniläinen Tadzio Müller arvioi (ks. s. 32). Se, että kaikki puhuvat nyt ilmastokysymyksestä, on suuri voitto vihreälle liikkeelle. Samalla se on myös viimeinen naula vihreän liikkeen arkkuun. Kokoomuslaisia emme ole, vihreiksi emme enää taivu olkaamme siis sosialisteja. V IHREIDEN VOIT TO IL M ASTO 09 2008 marraskuu skuu www.voima.fi ma.fi ma.fi ma.f a. a.fi Paola Suhosen Ilmastokriisi lautasella kohtaavat lähiruoka o oka ja kansainväliset maut s. 9 istui pöytään s. 67 E A U TA S K KANNEN KUVitus E Emil Bertell l liite S Suomen luonnons suojeluliitto Ajassa .................. 8-12 Poliittinen kirja ........ 10 Voimakalenteri ...1721 Kulttuurihäirintä 28-32 Talous ............... 38-39 Tiede ....................... 41 Luonto .................... 42 Musiikki ........... 4445 Kirjallisuus .......4647 Elävä kuva ....... 4849 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 5253 EU:n maatalous päästökuurille s. 3 LLA 9 Toimittajasta tuli uutinen s.22 Toimittajasta tuli uutinen s.22 .vo . . ima. 09 L Kimmo Jylhämö Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima., toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima., www.voima. Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraakko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen, Lauri Holappa (vier.) Avustajina tässä numerossa Mikko Annala, Emil Bertell, Natalia Deviatkina,Teppo Eskelinen,Jussi Förbom, Matti Haagelberg, Olli-Pekka Haavisto, Anu Harju, Heikki Hiilamo, Markus Himanen, Piia Hirvensalo, AnnaSofia Joro, Maria-Kaisa Jurva, Oona Juutinen, Ina Kallis, Kristiina Koivunen, Tuomas Kokko, Anssi Koskinen, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Satu Linnapuomi, Tadzio Müller, Taneli Nordberg, Karoliina Paappa, Ville Ropponen, Aiju Salminen, Johanna Sarjas, Miika Saukkonen, Satu Taskinen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 10/08 ilmestyy 12. joulukuuta. ISSN 1457-1005
8 voima 09 / 2008 Ikean uudet juonet Ilmaisbussi vie Helsingin keskustasta Ikeaan. Tälläkö planeetta pelastuu? saanut käteeni kupposen kahvia ja pullollisen luomuomenatäysmehua. Vihreiden tuore kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen, Demos Helsingin ja Dodo ry:n Aleksi Neuvonen ja vaatteita kierrätysmateriaaleista tekevän Globe Hopen Seija Lukkala ovat nousseet Hakaniemen torilla räsymatoilla söpösti koristellulle lavalle keskustelemaan, mikä on yritysten vastuu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. Keskustelua vetää ympäristöasiantuntija Markus Tuukkanen. Voisi kuvitella, että tilaisuuden olisi järjestänyt Maan ystävät, Luonto-Liitto tai joku muu ympäristövalistusta ajava taho. Tilaisuudesta vastaa kuitenkin huonekalukauppa Ikea. Ikea aloittaa ilmaiset päivittäiset bussikuljetukset pääkaupunkiseudun tavarataloihinsa Helsingin keskustasta ja tiedottaa niistä nyt toimittajille. Istun viltin alla ja kuuntelen, kuinka ekohenkisessä ja kivassa keskustelussa Holopainen, Neuvonen ja Lukkala tuovat esiin, että kyllä meidän kaikkien pitäisi tehdä vähän jotain sen eteen, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä ja että Ikea on kyllä tehnyt nyt hienon teon, kun ihan ilmaiseksi pääsee ostoksille. Yhteiskuntarakenteesta alettiin keskustella Toivo Sukarin Ideaparkin ja Matti Vanhasen myötä. Ehdotin yrityksille privaatteja joukkoliikennevälineitä. Sen pitäisi olla oletusarvoinen tapa toimia, Ikea on nyt edelläkävijä, Neuvonen sanoo. Hän perää keskustelua oletusarvoisesta kaupunkikäyttäytymisestä ja kaipaa nimenomaan ratkaisuja, joilla koko yhteiskunnan rakennetta muutet- O LEN taisiin. Matti Vanhanen visioi syyskuussa, että Uusimaa koostuisi puutarhakaupungeista. Vanhasen ajatus tyrmättiin, mutta Aleksi Neuvonen toivoo, että keskustelu yhteiskuntarakenteista jatkuisi entistä vilkkaammin. jatkuu. Toimittajille tarjotaan lisää luomuomenatäysmehua. Turvavyö ei meinaa mennä kiinni, vaikka kuinka yritän. Ajattelen Ikea-laatua. Globe Hope tekee yhteistyötä Ikean kanssa. Yritys on saanut käytettäväkseen Ikean työntekijöiden vanhoja työvaatteita, j j joi joista tehdään uusia kierr rä rätettyjä tuotteita. Tarv ve velähtöisesti, Lukkala l lisää. Välillä tuntuu, että ihmisiltä on mennyt sekaisin todelliset tarpeet ja pelkät halut. Bussimatkalla keskustellaan va i h t o e h d o i s t a yksityisautoilulle. Kaikki ovat suurin piirtein sitä mieltä, että ihmiset ymmärtävät yksityisautoilun saastuttavan, pyöräilystä saa hyvää mieltä ja että turhaa autoilua voisi kuka tahansa vähentää. Neuvonen uskoo, että vuonna 2020 bensalitra maksaa viisi euroa. Informaatio haitoista pitää siirtää autoilun hintaan. Ikean bussit ovat ympäristöystävällisimmät mitä vain voi saada, meille kerrotaan. Ne täyttävät Euro 5 -standardit. Ikean bussilinjat eivät pyri kilB U SSI SS A PA N E E L I K E S K U S T E LU pailemaan pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kanssa. Linjoilta ei pääse matkanvarrella kyytiin eikä pois. Kun saavumme Vantaan Ikeaan, tarjolla on kahvia, teetä, omenia, viinirypäleitä ja mandariineja. Otan kupin Clipperin kamomillateetä ja omenan. Suomen Ikean maajohtaja Colin Renwick aloittaa puheenvuoronsa kertomalla, että hän suhaa lentokoneella Suomen ja Norjan väliä, sillä hän on myös Norjan Ikean maajohtaja. Eräs toimittajista kysyy, miten tämä ekologisuuspainotus sitten oikein sopii Renwickille ja eikö olisi järkevämpää tehdä itse jotain. Renwick toteaa, että lentojen määrä on kuitenkin vähentynyt hirmuisesti, kun nykyään palavereja pidetään myös netissä. Seuraavan kolmen vuoden aikana Ikea panostaa 1,1 miljoonaa eu- roa bussikuljetuksiin. Käyttämällä bussia ja kotiinkuljetusta voi huomioida ilmastonmuutoksen, mutta silti shoppailla, Renwick kertoo. Hänen mukaansa ilmastonmuutos on buzzword, muotisana, mutta Ikeassa tehdään oikein tekojakin. Norjassa Ikea-bussit ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Siellä ihmiset ajattelevat, että hypätäänpä Ikea-bussiin ja pelastetaan maapallo, Renwick intoilee. Hän lisää, ettei Ikea aina ole tehnyt kaikkea oikein, mutta että he yrittävät. Renwick sivuuttaa sen, että ilmastonmuutokseen vaikutetaan vain, jos kulutusta kaikilla tavoilla vähennetään, ei lisätä. Puraisen kuitenkin vain omenaa ja istun hiljaa, koska en halua tulla poistetuksi paikalta. Huomaan, että kaikki paikalle kuljetetut parisenkymmentä toimit- tajaa ovat naisia. Voiko siitä päätellä, että vain naisilla on vähäistäkään kiinnostusta ympäristöön? Vai onko toimituksista lähetetty koti- ja sisustustoimittajat paikalle? Ikea aloitti 50 vuotta sitten, ei vielä ollut muotia puhua ilmastonmuutoksesta. Mutta Ikea otti jo silloin nämä asiat huomioon, Ikean sosiaali- ja ympäristöasioiden koordinaattori Marita Castrén kehuskelee. Esimerkiksi litteät paketit ja se, ettei tuotteita ole koottu valmiiksi, vähentävät kuormitusta. Tuotteet myös suunnitellaan niin, että niitä voi kuljettaa päällekkäin pinottuina. Hänen mukaansa siis Ikean lähtökohtana on alun perin ollut nimenomaan ympäristönsuojelu, ei voittojen maksimointi. Nykyään Ikea tekee yhteistyötä Unicen, wwf:n ja Pelastaa lapset -järjesSILLOIN KUN
voima 09 / 2008 9 tön kanssa. Liikkeet pyrkivät uusiutuvan energian käyttöön ja roskien kierrätykseen. Ikean myymälän ravintolapäällikkö Ilse Kuusinen lisää, että Ikean ravintoloissa tarjotaan luomua, vaikkeivat asiakkaat sitä juuri kysykään. Meillä on lämpimissä ruuissa 33 prosenttia luomua. Muita yhtä luomupitoista ruokaa tarjoavia ravintoloita ei ole. Ja ilmoittakaa minulle, jos löydätte! Ikean kahvi on utz-sertioitua. Se ei ole Reilun kaupan kahvia. Keskeinen ero on siinä, että utz-sertioitujen kahvipapujen tuottajat eivät saa maailmanmarkkinoiden hintavaihteluilta suojaavaa takuuhintaa. Puhe kääntyy siihen, kuinka huolellisesti Ikea tarkastaa tavarantoimittajansa, ja siihen, kuinka moni niistä läpäisee tarkastuskierroksen, jossa tutkitaan tavarantoimittajien työolot ja -ehdot. Pari vuotta sitten huomattiin, että Aasiassa näytti kaikki olevan liiankin hyvin. Tarkastuksista tuli vain täydellisiä tuloksia. Aloimme tehdä tarkastuskierroksia ilman, että niistä ilmoitettiin ennakkoon. Tapahtui notkahdus, mutta nyt on taas noustu, Kuusinen kertoo. Tarkkoja lukuja ei näytetä. Kalvolla vilahtaa tieto, että Aasian tavarantoimittajista tarkastuksen läpäisee 17 prosenttia. Netistä sama tieto löytyy viime vuoden tilastoista. Kiinassa tarkastuksen ja Ikean oman Iway-sertikaatin, jossa määritetään lapsityövoiman käyttökielto, palkat ja työolot, läpäisee surkeat neljä prosenttia. Kaikista maailman Ikea-tavarantoimittajista tarkastuksen läpäisee puolet. ohjataan lounaalle, Ilse Kuusinen päätyy ylistämään Ikean lihapullia. Ne sisältävät 84 prosenttia lihaa, mikä on suurin lihaprosentti Suomessa myytävissä eineslihapullissa Ilta-Sanomien tekemän jutun mukaan. Yksi toimittaja kysyy, eikö ole vähän hassua, että juuri on puhuttu ilmaston muutoksesta ja on melko tunnettua, että E N N E N K U I N T O I M I T TA J AT Ikeatäänpä etaan Hypä pelast ja bussiin apallo! ma lihansyöntiä vähentämällä ilmastonlämpenemistä voi estää. Vastauksena on hämmentynyttä naurua ja sen painottamista, että lihapullat on kuitenkin valtavan hyvä myyntiartikkeli. Lihapullien sijaan ei voida tarjota kasvispyöryköitä, kun ne ei nyt vaan ole lihapullia. Toimittajille jaetaan pressilaukut, jotka Globe Hope on tehnyt käytetyistä muovisista mainosjulisteista. Sieltä löytyy 20 euron lahjakortti. Syön luomupastaa tomaattikastikkeella, annos on ihan maukas. Minulle tarjotaan vielä kahvia, mutta päätän kiertää kaupan. Ostan lahjakortilla kirjatukia kotiin, niitä on pitänyt hankkia jo aiemmin. Ostan suklaata ja salmiakkia omalla rahalla, suomalaisina niitä ei mistään kaupasta saa kuitenkaan. lyhyesti OIKEA TIE hidastamiseen on yksi lääke: päästöjen vähentäminen. Eniten ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasuja syntyy Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa liikenteestä ja energiantuotannosta. Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää 1) vähentämällä energiankulutusta, 2) vähentämällä energiaa runsaasti vievien tuotteiden kulutusta ja 3) lisäämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energialähteitä. Liikenteen osalta ohje on yksinkertainen: lento- ja autoliikennettä pitää vähentää. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ilmastoa säästää kestävien ja laadukkaiden kulutustavaroiden käyttö ja käytettynä ostaminen, kierrättäminen ja korjaaminen. ILMASTONMUUTOKSEN Palestiinalaiset taistelevat videokameroin Btselem on jakanut 150 videokameraa palestiinalaisille, jotta nämä voivat kuvata heihin kohdistettuja rikkomuksia. Radikaalien juutalaissiirtokuntalaisten väkivallan kohteiksi joutuvat palestiinalaiset eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua Israelin viranomaisilta. Kameroiden avulla on kuvattu muun muassa päällekarkauksia, ikkunoiden rikkomisia ja vesiputkien katkomisia. Kuvattuja videoita on esitetty television uutislähetyksissä ja käytetty todisteina oikeudessa. Btselem kertoo pyrkivänsä videokameroiden avulla vähentämään väkivaltaisuuksia ja lisäämään tietoisuutta palestiinalaisten kohtaamista ongelmista. Videoilla halutaan myös painostaa israelilaista mediaa ja viranomaisia tarttumaan ongelmaan. www.csmonitor.com/2008/1017/p01s01-wome.html ISR AELIL AINEN IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ Hannele Huhtala Älä osta mitään -päivä 28.11. Voimassa 1/2007 julkaistiin Le monde diplomatiquen artikkeli Ikeen alla. Siinä käsitellään Ikean työläisten oloja ja eritellään Ikean käyttämää Iway-ohjesääntöä, jossa määritetään työolot. Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima. Hannele Huhtala Lähde: Ilmastosivut www.ilmasto.org Emme ole terroristeja K Y M M E N E T T U H A N N E T I S L A N T I L A I S E T K I I S TÄ V ÄT KIERRÄTYSPUSSUKKA. Globe Hope osallistuu Ikean kasvojen pesuun. Vanhoista mainosbanderolleista on valmistettu hienoja pressimateriaalisalkkuja. julkisesti olevansa terroristeja. Islantilaisia sapettaa Britannian hallituksen taannoinen päätös ottaa haltuun kriisiin ajautuneiden islantilaisyritysten varoja terrorismilainsäädännön nojalla. Verkkoadressin on tätä kirjoitettaessa allekirjoittanut lähes 68 000 ihmistä, joista suurin osa on islantilaisia. Islannin runsaan kolmensadantuhannen asukkaan keskuudessa määrä on vaikuttava. Britannian hallitus on jäädyttänyt islantilaisten yritysten varat maassaan vuonna 2001 säädetyn terrorisminvastaisen lain nojalla. Brittipääministeri Gordon Brownin mukaan Islannin hallitus on toiminut laittomasti, kun se on kieltäytynyt takaamasta, että brittiasiakkaat saavat rahansa takaisin nurin menneestä Icesave-pankista. Pankilla on noin 300 000 brittiasiakasta siis yhtä paljon kuin Islannissa väkeä. Islannin pääministeri Geir Haarde puolestaan syyttää Brownia kriisin syventämisestä, sillä islantilaisvarojen jäädyttäminen on johtanut yhä uusien pankkien kaatumiseen. Adressi osoitteessa http://indefence.is/ IKEAN TIE Ikeaa on syytetty lapsityövoiman käytöstä tuotteidensa valmistuksessa. Vuonna 1997 Ikeaa syytettiin erityisesti Filippiineillä ja Vietnamissa lapsityövoimalla tehdyistä tuotteista. Ikean puolustus on ollut, että ongelma on monimutkainen: he kyllä välttävät lapsityövoiman käyttöä, mutta alihankkijoiden valvominen on vaikeata. BBC:n Hard Talk -ohjelmassa keväällä 2007 toimittaja Stephen Sackur sai Ikean toimitusjohtajan Anders Dahlvigin myöntämään, että tavarantoimittajia ei pystytä valvomaan. Keskustelua käytiin erityisesti lapsityövoiman käytöstä ja siitä, tuleeko Ikean käyttämä puu mahdollisesti laittomilta hakkuilta tai suojelluista metsistä. Tavarantoimittajien tarkastuksia tehdään kerran kahdessa vuodessa. Kiinassa kaikki tavarantoimittajat tarkastetaan joka vuosi. Ongelmallisimpia alueita Ikean raportin mukaan ovat palkat ja ylityön teettäminen, työntekijöiden terveys ja turvallisuus, tulipalojen estäminen, vaaralliset jätteet ja kemikaalit. Le Monde diplomatiquen artikkelin mukaan yksi tarkastuskerta kestää yleensä päivän tai kaksi. Iwaykriteeristössä on 90 kohtaa. Yhden kohdan käsittelemiseen on aikaa parhaimmillaan noin 10 minuuttia. Artikkelin toimittajat ihmettelevät, miten tällaisessa ajassa varmistutaan esimerkiksi siitä, ettei ammattiyhdistysten edustajia painosteta. Kiinan tavarantoimittajille tehdyistä tarkastuksista neljä prosenttia läpäisi sen vuonna 2007, yhteensä Aasian maissa tehdyistä tarkastuksista läpäisi 17 prosenttia. Ikeaa kritisoidaan siitä, että vaikka sen tavarantoimittajat eivät täydä edes Ikean omia ehtoja, se ei estä Ikeaa mainostamasta tuotteitaan ympäristöystävällisinä ja eettisinä. Ikea suunnittelee myymälöiden avaamista Tampereelle ja Kuopioon. Farkkukeuhkot S A D AT T Y Ö L Ä I S E T O V AT S A I R A S T U N E E T S I L I K O O S I I N Hannele Huhtala http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/41968.stm http://www.the-latest.com/ikeaslammed-over-child-labour-andgreen-issues eli kivipölykeuhkoon turkkilaisilla farkkupajoilla, kertoo turkkilainen lehti Todays Zaman. Muoti suosii yksilöllisesti kulutettuja farkkuja, joten työpajoilla on käytetty hiekkapuhaltimia farkkujen kuluttamiseen. Työntekijöiden terveys ja hyvinvointi on jätetty vähemmälle huomiolle, eikä asianmukaista hengityssuojaimia ole tarjottu. Todays Zamanin haastattelema lääkäri Zeki Kiliçaslan arvioi, että vähintään 3 0005 000 henkilöä on sairastunut silikoosi
10 voima 09 /2008 Koonnut Jari Tamminen kirja Osta hyvä auto Vuosituhannen taitteessa autovalmistaja GM näytti maailmalle mallia, kuinka veikata väärää kaakkia. Se valitsi yhtiön lippulaivaksi järkälemäisen Hummer-maasturin ja veti markkinoilta koekäytössä olleen EV1-sähköauton. Kaduilta poistetut EV1:t romutettiin. Sittemmin Hummer on osoittautunut yhtiölle melkoiseksi riipaksi. Ostajia ei vaan tunnu löytyvän. Sen sijaan yksi romuttamatta jäänyt EV1 vuosimallia 1998 löysi tiensä kanadalaiseen nettihuutokauppaan, ja auto vaihtoi omistajaa 465 000 Kanadan dollarilla siis reilulla 303 000 eurolla. Kaduille kiesi tuskin päätyy, sillä myyjä ilmoitti GM:n edelleen etsivän sitä romutettavaksi. www.allgreeninfo.com Palkkaorjuuden jälkeen sityistetään: vaikeutesi ovat omaa syytäsi. Samaan aikaan kuljemme kohti suurempia yksiköitä, joihin ihmiset eivät enää kykene liittymään kansalaisina, vaan ainoastaan kuluttajina ja asiakkaina. Kyse on yhtä lailla yliopistoista ja terveyspalveluista kuin seurakunnista ja äänestysalueista. Testosteroni hyrrää Harvardin tutkijat ovat testanneet sijoituspäätösten ja testosteronitasojen keskinäistä suhdetta. Sadalle nuorelle miehelle annettiin kullekin 250 $ joko säästettäväksi, tai osittain tai kokonaan sijoitettavaksi. Sitten seurattiin, mitä he rahoilla päättivät tehdä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten riskejä rahoilla ottivat henkilöt, joilla oli korkeimmat testosteronitasot. Viimeaikainen talouskaaos huomioiden olisi ehkä syytä rajoittaa jykeväleukaisten meklarien pääsyä pörsseihin. www.alternet.org Tulevaisuudessa palkkaorjuus on historiaa. rahamarkkinoiden romahdus nostaa Tapani Laustin kirjan Tienviittoja tulevaisuuteen erityisen ajankohtaiseksi. Lausti ei esiinny jälkiviisaana tai ryve toivottomuudessa. Hän hahmottelee maailmaa, jossa kaikille riittää työtä, mutta turha rehkiminen on jäänyt pois. Jokainen osallistuu tuotantoon kykyjensä ja voimiensa mukaan, ja jokaisella on oikeus riittävään osuuteen yhteisestä potista. Lausti väittää, että nykyajan palkkaorjuus on yhtä kammoksuttavaa kuin kahleorjuus. Orjuus on näkymätöntä, koska propaganda on muuttanut sen normaaliudeksi. K A N S A I N VÄ L I S T E N toreiden arvot, ihanteet ja oikeudenmukaisuuskäsitykset ovat kaukana ihmisten todellisista tarpeista. koska se on kopioitu rakenteisiin. Laustin mukaan epätasa-arvoiset yhteiskunnat painottavat oman edun tavoittelua ja hylkivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhtenä esimerkkinä on se, että lähes kaikki kaupunkien yhteen tulemisen tilat ovat kaupallisia ostoskeskukset, elokuvateatterit, urheiluareenat. Helsingissä näin näyttää tapahtuvan myös musiikkitalolle, jolle etsitään paraikaa sponsoreita. Kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunteen hylkiminen aiheuttaa stressiä ja lisää väkivaltaa. Ratkaisuksi yhteiskunnan ongelmiin tarjotaan lisää kilpailua ja tehokkuutta. Yksityistämisen kulttuurissa sosiaalisetkin ongelmat ykV I R H E T TÄ E I H A VA I TA , Onnea voittajille Viime vuosina monet maailmanlopun manaajat ovat Voimankin sivuilla voivotelleet ilmaston lämpenemistä. Onneksi on olemassa myös niitä, jotka suhtautuvat muutoksiin kirkasotsaisen positiivisesti. Miljardöörilistoistaan tunnettu talouslehti Forbes on tällä kertaa listannut ilmastonmuutoksen voittajat, ja niitähän riittää. Matkailuun keskittyvän Forbes Travelerin listalta löytyy muun muassa Islanti, jonka uimarannat muuttuvat houkuttelevimmiksi, sekä Luoteisväylän alue, jonka luonto on toistaiseksi pysynyt koskemattomana. Kun jäät ovat sulaneet, sinne voi suunnata luksusristeilijöillä! Jahuu! www.forbestraveler.com on juuri sitä, että ihmiset joutuvat toimimaan vastoin todellisia tarpeitaan. Jatkuvan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisen sijaan he haluavat kenties tehdä vain kohtuullisen määrän työtä ja tyytyä aineellisesti suhteellisen vaatimattomaan elintasoon, jos elämä muuten tuottaa tyydytystä. Suomessa tästä kertovat esimerkiksi ne taloudellisia uhrauksia vaativat valinnat, joita puolisot, lasten vanhemmat ja vanhempien lapset tekevät hoitaakseen itse läheisiään. E H K Ä PA L K K AO RJ U U S Heikki Hiilamo Artikkelin pitkä versio julkaistu Voiman verkkolehdessä .voima.. Tapani Lausti: Tienviittoja tulevaisuuteen. Like 2008. 159 s. Laustin kirjan lähtökohtana on ollut William Morrisin kirja Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008), joka on arvioitu Voimassa 6/2008. Se löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima.. Huonoa mainosta Luksuslaukuistaan tunnettu Louis Vuitton taistelee yrityskuvansa puolesta yhteisrintamassa Guccin kanssa. Jenkkilän eteläistä rap-skeneä kunniakkaasti edustava T.I. sai suksensa ristiin LV:n ja Guccin kanssa uuden musiikkivideonsa ansiosta. Paper Trail -levyn nostattamiseksi tehty video kappaleesta Swing Ya Rag ei koskaan päässyt levitykseen saakka, koska LV ja Gucci hiiltyivät rapvideoilla ihan normaalista blingbling-poussailusta. Hieman epäselväksi on jäänyt se, millä valtuuksilla videon esittäminen kiellettiin. T.I. itse kommentoi tapausta sen verran, että Louis ja Gucci syyttivät meitä tuotemerkkiloukkauksista tai jotain. He eivät olleet tyytyväisiä eivätkä halunneet videon julkaisua. Mutta video on tiukka. www.hiphopdx.com. Lisää Vuittonista sivuilla 2829. Ekotalon tulevaisuus Jälleen kerran on todistettu ruotsalaisen kansankodin kyky synnyttää ylivertaisia ideoita. Vuonna 1976 arkkitehti Bengt Warne aloitti Naturhusin kehittämisen ja rakensikin sittemmin oman prototyyppiasuntonsa. Luontotalo on omakotitalo, jonka ympärille rakennetaan kasvihuone. Jo edesmenneen visionäärin jalanjäljissä on nyt tampattu, sillä Tukholman lähelle Värmdöhön ja Länsi-Ruotsiin Brålandaan on pystytetty noin 150-neliöiset luontotalot. Talot lämpiävät puita polttamalla ja puutarhassa voi kasvattaa muun muassa viikunoita, kiivejä ja persikoita. Sen lisäksi, että kasvihuone takaa muutaman kuukauden pidemmän terassikauden, säästyy talon lämmityskuluissa melko pitkä penni. Sähkönkulutuksen puolestaan odotetaan puolittuvan samankokoiseen taloon verrattuna. www.treehugger.com, ecosol.se, ecorelif.se ehdot eivät taida olla Suomessa niin surkeat, että meillä voisi vakavasti puhua palkkaorjuudesta. Tarkemmin ajateltuna suhde palkkatyöhön on kuitenkin raja, johon utopiat pysähtyvät tai jonka edessä ne murtautuvat esiin. Palkkatyöyhteiskunta perustuu kuvitelmaan ihmisestä homo economicuksesta joka haluaa aina vain enemmän ja jonka tarpeiden tyydyttämiseen riittävät vain rajattomat resurssit. Kasvavan vaurauden luomista pidetään ihmelääkkeenä kaikkiin ihmiskunnan vaivoihin. Talouden keinoin pyritään etsimään ratkaisuja niihin ongelmiin, joita talouden ylikorostaminen on luonut. Nyt palkkaorjuutta tai sen luomaa hierarkiaa ei enää kyseenalaisteta, vaikka suuri osa palkansaajista ei kykene tyydyttämään perustarpeitaan palkkatuloilla, vaan tarvitsee siihen erilaisia sosiaalitukia. P A L K K AT Y Ö N sen vahvimman vallan rajat, johon päätöksenteko länsimaissa tällä hetkellä perustuu. Tämä valta kiteytyy niihin käsityksiin, joita pidetään niin itsestään selvinä ja luonnollisina, ettei kukaan uskalla niitä kyseenalaistaa. Kysymys on juuri palkkatyöyhteiskunnasta. Suomessa mikään ei ole niin tärkeää kuin työvoimaosuuden kasvattaminen, työurien pidentäminen, työhön kannustaminen ja työn tehokkuuden lisääminen. Vaihtoehtoja ei ole! Yhteiskunnallista keskustelua hallitsee kuitenkin taloudellisten indikaattoreiden palvonta. Ne ovat politiikan perustana, vaikka indikaatL A U S T I P I I R TÄ Ä Nyt palkkaorjuutta eikä sen luomaa hierarkiaa enää kyseenalaisteta, vaikka suuri osa palkansaajista ei kykene kattamaan perustarpeitaan palkkatuloilla, vaan he tarvitsevat niihin erilaisia sosiaalitukia.
voima 09 / 2008 11 Lopun alku Virkamiesten kaikessa hiljaisuudessa valmistelema hanke uhkaa kaventaa ympäristön luonnonvaroiksi. aluehallintoa uudistavan alku-hankkeen puitteissa ympäristökeskukset on määrä liittää osaksi uusia elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia Elluja ja ympäristölupavirastot osaksi aluehallintovirastoja Alluja. Uudistusten olisi tarkoitus tulla voimaan jo 1. tammikuuta 2010. Ympäristöhallinnon ravistelu huolestuttaa suomalaista ympäristöjärjestökenttää, onhan jo uusien Ellu-keskusten nimessäkin ympäristö korvattu luonnonvaroilla. Sen uskotaan siirtävän hallinnon painopistettä ympäristön suojelusta sen tehokäyttöön. alku-hankkeen pääsihteerin Tapio Välinoron mukaan kyseessä on pelkkä työnimi, joka juontaa juurensa luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön. Monet näkevät, että luonnonvaroja tulee käyttää ylisummaan kestävällä tavalla, mikä voi olla yhtä hyvin suojelua kuin kestävää taloudellista käyttöä, Välinoro selittää. Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen ei sulata Välinoron selitystä: Tässä yritetään murtaa ajatusta siitä, että taloudellinen toiminta perustuisi ekologialle ja luonnon toimintakyvylle. V A LT I O N ympäristöhallinnon malli kokoaa alueellisiin ympäristökeskuksiin suuren määrän tärkeitä ympäristöön liittyviä asioita: maankäyttöä, ympäristönsuojelua ja luonnonsuojelua. Tulevien Ellujen varsinainen strateginen ohjaus järjestettäisiin uuden superministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön (tem), NYKYINEN kautta. Välinoron mukana tämä ei tiikan linjauksesta, jonka mukaan aiheuta ongelmia: Pitää tarkas- valtion toimeliaisuuden tulee kaiti erottaa se, mikä on koordinoivan killa yhteiskunnan tasoilla kavenministeriön asema suhteessa sub- tua ja pelkistyä. stanssiministeriöihin. Ne edelleen Välinoro puolestaan näkee, että ohjaavat suoraan asioita, jotka tässä uudistuksessa kootaan voimia yhvoisivat kulkea nimellä ympäristö tai teen. Hänestä kyseessä on siis enluonnonvarat. nen kaikkea hallinnollinen uudistus. Kurosen mukaan tem ei halua Hän myös kiistää järjestöjen esittäohjauksellaan edistää ainakaan pa- män kritiikin, että uudistusta olisi rempaa ympäristön laatua. Ympäris- valmisteltu salassa. töministeriölle ei uudistuksessa jäiEi tämän avoimempaa olekaan, si kovinkaan suurta tässähän viedään merkitystä. työryhmien väliraportit verkkoon Miten käy ymkaikkien nähtäpäristöhallinnon väksi, Välinoro asiantuntemuksen? pi lä Kuka jatkossa huopuolustautuu. Tätä ajetaan tä lehtii lupien vaatiKuronen kuvaa ista vauhtia, et sella masta valvonnasprosessia huippupaukkuu. salaiseksi virkata? Kuronen kysyy. miestyöksi, josta Perustuslakihan ei ole saanut antakaa kansalaisille oikeuden valvoa taa tietoa ulospäin omaa ympäristöja jossa lojaalisuus ään ja osallistua sihallitusohjelmassa tä koskevaan päälinjattuja tavoitteitöksentekoon. Nyt tilannetta yrite- ta kohtaan on johtanut surkuhupaitään muuttaa niin, ettei meillä enää siin tilanteisiin. olisikaan valitusoikeutta esimerkikYksityistä keskustelua ei voi si naapuriin rakennettavasta bensa- valmistelijoiden kanssa käydä virasemasta. ka-ajan tai -aseman puitteissa, vaan Yksi alku-hankkeen päätavoit- on käytettävä esimerkiksi yksityistä teista on vahvistaa maakuntien mer- sähköpostia. Jos kysyy jotain kriitkitystä valtion alueellisessa kehittä- tistä, on se sama kuin asettaisi halmistyössä. Välinoro on kirjoittanut litusohjelman kyseenalaiseksi. Tähankkeen verkkosivuille kolumnin, tä ajetaan läpi sellaista vauhtia, että jonka mukaan on tärkeätä vahvis- paukkuu. taa [--] liittojen asemaa kokoavana, Jos ja kun saamme hidastettua yhteen sovittavana ja vetovastuussa hankkeen vauhtia, tästä syntyy helolevana viranomaisena. Kurosen posti iso eduskuntavaaliteema. mukaan juuri tässä piilee yksi uudistuksen pahimmista sudenkuopista. Jussi Förbom Maakuntien liitot valitaan kunnissa, ja niiden lautakunnissa vaa- Artikkelin pitkä versio julkaistu Voiman litaan liike-elämän etua aina myös verkkolehdessä .voima.f. silloin, kun toinen vaihtoehto olisi ALKU-hankkeen verkkosivut http:// ympäristön etu. www.vm./vm//05_hankkeet/022_alku/index.jsp M I K S I A L K U - H A N K K E E S E E N sitten on ryhdytty? Kurosen mielestä kyse on päähallituspuolue keskustan ajamasta uusliberalistisen talouspoli- Tuomas Kyrö
12 voima 09 /2008 Luonto voitti Ecuadorilaiset äänestivät Äiti Maan uuteen perustuslakiinsa & avasivat uuden aikakauden. Alaston totuus TA L O N VA LTA A J AT J A K A I K E N K A R V A I S E T aktivistit ajattelevat mielellään olevansa pistäviä piikkejä kapitalistien lihassa. Valitettavasti totuus taitaa kuitenkin olla toinen. Kapitalisteja tuskin kutsuttaisiin kapitalisteiksi elleivät nämä osaisi ottaa hyötyä irti aivan kaikesta. Hollannissa on viime aikoina ymmärretty talonvaltaajien ja muiden vaihtoehtoisten ilmiöiden markkina-arvo erityisen hyvin. Jokin aika sitten erästä hollantilaista, Heineken-panimon tuottamaa olutta alettiin mainostaa kansainvälisesti uudella, yli minuutin mittaisella tv-mainoksella. Mainoksen slogan on Dam good city dam good beer, ja sen perusteella periamsterdamilaisia asioita ovat polkupyörien, kanavien ja kapeiden katujen lisäksi myös talonvaltaajat. Kamera zoomaa vuorollaan kolmeen eri ydinkeskustassa sijaitsevaan vallattuun tai sittemmin laillistettuun taloon ja niiden julkisivuja peittäviin maalauksiin. Kyllä ystävien leuat loksahtivat auki, kun televisiossa näkyi yhtäkkiä oma koti monikansallisen rman mainoksessa. Paska pätkä, ja kaljakin on pahaa, kuului yleinen mielipide. Valitettavasti mainos taitaa kuitenkin olla varsin vetävä ja tuo varmasti maksavia asiakkaita niin olutrmoille kuin taustakankaana toimivaan kaupunkiinkin. uudessa, syyskuussa hyväksytyssä perustuslaissa määritellään ihmisen ja luonnon suhde ensimmäistä kertaa niin päin, että planeettamme ekologinen hyvinvointi on inhimillisen elämän perusta. Lakiin on muotoiltu luku Luonnon oikeudet, jossa luonnosta käytetään nimitystä Äiti Maa eli Andien alkuperäiskansan kielellä Pachamama. E CUADORIN ihmisille tämänkaltaiset seikat ovat lyhyitä uutisia, kuten Helsingin Sanomissa 18. lokakuuta: Andien jäätiköt sulavat silmissä. Andien intiaanit tietävät, mitä esimerkiksi luonnollisen vesikierron tuhoutuminen todella tarkoittaa. Lämpeneminen sulattaa vuoristojäätiköt, jotka antavat veden joille elämän virroille. Kun jäätiköt on menetetty, toimeentulon perusedellytykset katoavat. Andien alkuperäiskansat ovat tienneet tämän jo vuosia, kuten myös Kolumbian kogit, jotka ovat 1980-luvulta saakka nähneet vuorensa kuolevan. L ÄNSIMA IDEN KOULUTETUILLE M A I N O K S E S S A N ÄY T E TÄ Ä N myös tulitaiteilijoita ja muita katuesiintyjiä, jotka osaltaan tekevät Amsterdamista maineensa mukaisen elävän kaupungin. Kadulla esiintymiseen tarvittavia lupia myönnetään kuitenkin yhä harvemmin, ja kaikenlainen kontrolli kiristyy jatkuvasti. Mikäli tämä tahti jatkuu, on kaduilla esiintyminen varmaan pian kokonaan laitonta, ja kaupunki saa palkata näyttelijöitä heilumaan hippivaatteissa strategisille paikoille jotta turistit saavat mitä tilaavat. Muutamille voisi laittaa kommandopipot päähän ja sorkkaraudat käteen, sillä autenttiset valtaajatkin käynevät vähiin lakien tiukentuessa. Tasatunnein nämä kävisivät potkaisemassa oven sisään jostakin tietystä rakennuksesta. Ja taas saisi kameran sulkija laulaa. Alakulttuurit ovat osa Amsterdamin värikästä imagoa, ja lukemattomat tahot tekevät rahaa tällä erikoisuudella. Mainokseen poimittujen talojen editse kulkee laumoittain ihmisiä päivittäin, ja jopa opastetuilla turistikierroksilla pysähdytään ihastelemaan rakennuksia. Jotkut oppaista ovat perehtyneet aiheeseen ja pitävät kuulijoilleen palopuheita joista ei politiikkaa puutu. Suurin osa tyytyy kuitenkin lausahtamaan jotakin ulkoaopeteltua ja ympäripyöreää ja odottamaan sitten kärsivällisesti matkailijoiden kuvatessa itseään ja kavereitaan talojen edessä. VIIMEKSI KULUNEEN KUUK AUDEN Luonnolla eli Pachamamalla, jossa elämä uusiutuu ja on olemassa, on oikeus olla olemassa ja pysyä sekä ylläpitää ja luoda uudelleen sen eläviä kiertokulkuja, rakenteita, toimintoja ja sen evoluutioprosesseja. Jokainen henkilö, kansa, yhteisö ja kansallisuus on pätevä vaatimaan luonnon oikeuksien tunnustamista julkisissa elimissä. Kolmannessa artiklassa vielä erikseen todetaan, että valtio rohkaisee luonnollisia ja oikeudellisia henkilöitä sekä yhteisöjä suojelemaan luontoa ja edistämään ekosysteemien kaikkien osien kunnioitusta. Laki kieltää kaikkinaisen luonnon riistokäytön ja vahingoittamisen, mutta ympäristön ja luonnon yltäkylläisyydestä on kaikilla oikeus nauttia. Miksi juuri Ecuadorissa tällainen A R T I K L A S S A 1 T O D E TA A N : kiusallisesti sosialismiin kallellaan olevien maiden kansanäänestykset on usein uutisoitu viihteellisenä kilpailuna, jonka tärkein sisältö on vasemmistolaisen presidentin kannatusluvut. Valtavirtamedialta jäi draaman pyörteissä huomaamatta perustuslain ennen näkemätön sisältö. Yllättävä poikkeus löytyi Kaliforniasta. Los Angeles Timesin pääkirjoituksessa todettiin Ecuadorin perustuslain ilmentävän syvällistä muutosta suhtautumisessa luontoon. Mutta Kaliforniassa tunnetaankin lounaisen usa:n vuosia kestänyt kuivuus ja miljoonien vedentarpeesta vastaavan Colorado-joen ehtyminen. L AT I N A L A I S E N A M E R I K A N Olli-Pekka Haavisto laki ja miksi juuri nyt? Sosialistinen presidentti ei ole pätevä selitys. Sosialismi ei ole mikään tae, kuten muun muassa tuhoutunut Aral-järvi osoittaa. Sen sijaan ratkaisevaa oli alkuperäiskansojen välitön suhde luontoon. Sen tuhoutuminen koskee ensimmäisenä heitä. Lue lehdistökatsaus uuden lain uutisoinnista Voiman verkkolehdestä Fistä. Vapaus on ruma sana Latinalaisessa Amerikassa ulkomaiset investoinnit ovat usein vahingollisia. ulkomaiset investoinnit ovat olleet haitallisia Latinalaisen Amerikan talouksille, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tähän tulokseen tuli Amerikkojen kehityksen ja ympäristön työryhmä kesällä julkaistussa raportissaan. Ryhmään kuuluu tutkijoita useimmista alueen maista sekä Yhdysvalloista. Työryhmän kasaama raportti on tiivistelmä useista alueella toteutetuista tutkimuksista. Siinä arvioidaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa suorien ulkomaisten investointien vaikutuksia. Investointien sijasta maat tarvitsisivat ennen kaikkea kansallista ja alueellista poliittista liikkumavaraa. Tämä parantaisi paikallisten yritysten toimintakykyä. Nykytilanteessa valtioilla on myös liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa talouspolitiikkaan tai investointien luonteeseen. L AT I N A L A I S E N A M E R I K A N maat ovat vapauttaneet voimakkaasti talouttaan 1990-luvun alusta lähtien. Tavoitteena on ollut juuri suorien ulkomaisten investointien houkuttelu. Investointien on uskottu jo lähtökohdiltaan hyödyttävän maita. Käytännössä talouden vapauttaminen on merkinnyt luopumista investointien valikointien mahdollisuudesta. Aikaisemmin valtiot pyrkivät valikoimaan kehitysstrategioihinsa sopivia investointeja ja asettivat vaatimuksia esimerkiksi teknologian tuonnista. Vapauttamisen myötä valtiot ovat myös laskeneet tariffeja ja elinkeinotukia, vähentäneet julkisen sektorin rahankäyttöä ja luopuneet investointien esteistä. Raportin mukaan tämä on vaikuttanut ennen kaikkea investointeihin liittyvien kiistojen ratkaisutapaan. Kun kiistoja on perinteisesti ratkaistu valtioiden välisissä neuvotteluissa, nyt valtioita voidaan haastaa suoraan oikeuteen. Tällaiset tilanteet ovat tyypillisiä tapauksissa, joissa ympäristölainsäädäntö haittaa investoijien oikeuksia. T Y Ö R Y H M Ä N P U H E E N J O H TA J A N , profes- aikana olen tutustunut ilmiöön erityisen kouriintuntuvasti, sillä olen asustanut reissuun lähteneen ystäväni huoneessa yhdessä kyseisistä taloista. Nyt olen jo tottunut siihen, että rauhallinen aamukahvituokio ikkunassa istuskellen saattaa keskeytyä äkisti turistiryhmän ilmestyessä kulman takaa. Silloin on paras iskeä ikkunat kiinni ja paeta takavasemmalle, ellei tahdo joutua salamavalojen räiskeeseen katsokaa, oikea talonvaltaaja! Sillä on rastat ja kaikki, ooooh! Tuskaillessani asiaa kämppikselleni tämä vain totesi kaikkeen tottuvan, pian en kuulemma edes huomaisi koko asiaa kömpiessäni aamuisin puolipukeissa avaamaan verhoja. Ja jääpähän turisteille sellainen muisto, jota ei rahalla saa - ihan oikea valtaaja, ja vieläpä alasti! Sillä kelpaa kotopuolessa kehuskella. S U O R AT sori Kevin p. Gallagherin mukaan ulkomaisten investointien houkuttel
Saksa 2008 / 80 min USA 2007 / 85 min Israel, Ranska 2008 / 81 min Olet aseistakieltäytyjä, homo ja kurdi Turkin kaikki poliittiset ongelmat yhdessä ihmisessä!, toteaa toimittaja Mehmet Tahranille. Ja jos olisin nainen, tilanteeni olisi vielä huonompi, vastaa Tahran, yksi Turkin tunnetuimmista ihmisoikeusaktivisteista. Hän työskentelee Lambda Istanbul -järjestössä, joka ajaa tasa-arvoista asemaa Turkin seksuaalivähemmistöille. Viranomaiset ovat yrittäneet lakkauttaa järjestön toiminnan. Döndü Kiliçin dokumentti valaisee homoseksuaalien ristiriitaista asemaa turkkilaisessa yhteiskunnassa. Länsimaisen elämäntavan omaksunut yläluokka hyväksyy erilaiset vähemmistöt kuin todisteena omasta liberaalista omakuvastaan. Vapaus homoseksuaaliseen elämäntapaan on Turkissa ostettavissa tiettyyn rajaan asti. Tämän piirin ulkopuolella elävät ovat kuitenkin alttiita äärimmäisille reaktioille. Erityisesti Turkin köyhä väestönosa on voimakkaasti sitoutunut perinteisiin uskonnollisiin arvoihin, jotka kytevät yhä oikeusvaltiona esiintyvän maan pinnan alla. Istanbulin korkein uskonnollinen johtaja pahoittelee, että oikeudellisia tai islamilaisen lain sallimia keinoja, joilla saattaa säädytöntä elämää viettävät ihmiset edesvastuuseen, ei löydy. Kiliçin taltioimissa älykkäissä ja hauskoissa keskusteluissa kiteytyvät ne absurdit tilanteet, joita syntyy, kun kielletyt halut mukautuvat kaksinaismoralismin ja valheiden järjestelmään. Perhesuhteiden katkeamisen ja jopa kunniamurhan uhan alla nuoruudessa alkava valheiden kierre jatkuu avioliitossa olevien miesten salaisina suhteina. Avoimesti homoseksuaaliset ihmiset ovat mielivaltaisen vainon ja väkivallan kohteita. Armeijan nöyryyttävät homokokeet sekä julma katuväkivalta pyritään oikeuttamaan järjellisinä tekoina, kuten erään transvestiitin kasvatukselliseen pahoinpitelyyn osallistunut nuorukainen elokuvassa hyytävästi kertoo. JC 22.11. 19.30 Andorra Ohjaaja Döndü Kiliç paikalla näytöksessä. Rytinää, verisiä kasvoja, sarjatulta, huutoja, jäätelöauto. Ollaan Kalifornian Mojave-aavikolla, jonne on rakennettu mahdollisimman todenmukainen irakilainen kylä Medina Wasli. Ennen Irakiin menoa Yhdysvaltain armeijan joukko harjoittelee kylässä, miljardeja dollareita maksaneessa Fort Irwinin kansallisessa sotakoulutuskeskuksessa. Kylän asukkaiksi palkatuille irakilaisille näyttelijöille on jaettu elämäntarinat, sukulaissuhteet ja ammatit kuin roolipelien roolituksissa. Tapahtumia järjestetään huolellisesti käsikirjoituksen mukaan elokuvakohtausten tavoin. Näyteltyjä konikteja seuraa näytelty media. Sotasimulaatio on lähellä tosi-tv-showta, virallinen virtuaalimaailma lavasteiden keskellä. Asetelman surrealistisuudesta ammentava dokumenttielokuva onkin lajityyppinsä ytimessä: todellisuus on tarua ihmeellisempää, kun keinotekoinen muuttuu todeksi. Simulaatiokyläläisten ja sotilaiden roolit herättävät kysymyksiä: Miltä tuntuu olla tuolla? Kuinka tarinamaailmaan ja rooleihin elädytään? Onko se hauskaa? Ahdistavaa? Elokuvaa voi katsoa imeytyen sotasimulaation yksityiskohtiin, mutta aikuisten leikkiä varjostaa tieto todellisuudesta, jota varten miljöö, tarinat ja tapahtumat on kehitelty. Osallistujat näyttävät kuitenkin pääasiassa viihtyvän rooleissaan. Irakilaisten näyttelijöiden ja sotilaiden joviaalius alkaakin kiehtoa. Kuinka he kaikki voivat olla noin motivoituneita? Sotaa ei koeta todellisen pelon, tuskan tai surun kautta, mutta valmistaako simulaatio myös ajattelemaan todellista koniktia, kuolemaa ja menetystä? VARPU RANTALA Kuinka sotilas jatkaa elämäänsä veritekojen jälkeen? Entä hänen läheisensä? Voiko tappajalle antaa anteeksi? Näitä kysymyksiä tarkastellaan Avi Mograbin elokuvassaan Z32. Mograbi tunnetaan tyylillisistä kokeiluista, eikä hän tee poikkeusta tälläkään kertaa. Z32 venyttää dokumentaarisen kerronnan rajoja yllättäviin suuntiin ja ohjaaja panee myös itsensä täysillä likoon. Elokuvassa nuori Israelin armeijan ex-sotilas käy läpi tekemiään veritekoja tyttöystävänsä kanssa. Keskustelu etenee katkonaisesti; kameran takana oleva kasvoton yleisö ja sen tuomitseva asenne pelottavat kumpaakin osapuolta. Emme saa tietää pariskunnan nimiä, ja heidän kasvonsakin on peitetty digitaalisin naamioin. Silti tunnelma on intiimi eivätkä päähenkilöt jää etäisiksi. Elokuvan kerronnalliset ratkaisut ovat vähintäänkin erikoisia. Mograbi laulaa kameran edessä, orkesterin säestyksellä päähenkilön tarinaa ja elokuvan moraalista problematiikkaa käsittelevää kappaletta. Ohjaajan avoimuus ja vilpitön halu anaysoida vaikeaa tilannetta vaikuttavat, eikä elokuvan kokeellinen rakenne estä tunteen välittymistä. Mograbi on aiemmissa elokuvissaan usein arvostellut tapaa, jolla israelilaiset kohtelevat palestiinalaisia. Z32:ssa hän etsii anteeksiantoa yksittäiselle pahantekijälle, mutta pyrkii myös kritisoimaan järjestelmää, joka tekee yksilöistä tappokoneita. Päähenkilö kuvailee, kuinka armeijassa uhkailun ja pitkäveteisyyden yhdistelmä synnyttää pakonomaisen toiminnan tarpeen ja hyökkäysten jälkeinen adrenaliinipiikki peittää alleen omantunnon äänet. Katsojan on helppo samastua tyttöystävän ristiriitaisiin tunnelmiin, kun sympaattisen oloinen nuorimies kuvailee tyynesti tekemiään väkivallantekoja. KATI HURME 22.11. klo 21.30 Andorra 23.11. klo 16.00 Andorra
videoinstallaatio / Kaiku Galleria Venäläisen video- ja performanssitaiteilija Elena Kovylinan videoinstallaatio Dying Swans käsittelee Venäjän kollektiivista ja tiedostamatonta identiteettiä. Neuvostoliiton aikana, Stalinin kuoleman jälkeen kaikilla tv-kanavilla tavattiin esittää Tsaikovskin Joutsenlampi aina jonkun korkea-arvoisen valtiomiehen menehdyttyä. Neuvostoliiton kaaduttua kansakunta ei Kovylinan mukaan ole onnistunut löytämään uutta kulttuurista hahmoa. Nykyisin uusrikkaiden mauton kulutuskeskeisyys onkin näkyvin venäläisyyden muoto muualla maailmassa. Kovien uusliberalististen arvojen aikana taidetta ei juuri tueta. Toimittajat, kirjailijat ja taiteilijat eivät uskalla ilmaista itseään mahdollisten ikävien seurausten pelossa. Viimeisten 10 vuoden aikana noin 200 venäläistä toimittajaa on joko murhattu tai kadonnut. Dying Swans on Kovylinan tulkinta Tsaikovskin baletista ja kunnianosoitus kaikille surmansa saaneille toimittajille. Neuvostosymboliikka ja tämän päivän brutaali poliittinen todellisuus kohtaavat videoinstallaatiossa latautuneen tanssin muodossa. Avoimesti yhteiskuntariittinen taide on Venäjällä harvinaista. Elena Kovylina on yksi harvoista, jotka uskaltavat ottaa kantaa sekä Venäjällä että muualla maailmassa tapahtuviin räjähdysherkkiin asioihin. Dying Swans on ollut esillä Pariisissa, mutta taiteilijan kotikaupungissa Moskovassa galleristit eivät ole uskaltaneet sitä esittää. MINNA LÅNGSTRÖM videoinstallaatio / Galleria FaFa Tanskalaisen Lilibeth Cuenca Rasmussenin työt ovat äärimmäisen poliittisia, mutta tavalla, jota on vaikeaa asettaa mihinkään kategoriaan. Hän tutkii taiteessaan identiteettiä ja eri yhteiskuntaryhmien omakuvia veitsenterävän ja omaperäisen huumorin keinoin. Filippiineillä ja sittemmin Tanskassa eläneellä taiteilija omaa näkemyksen kahdesta hyvin erilaisesta kulttuurista. Kenties juuri siksi hänen teoksensa eivät esitä tosiasioita tietyistä olosuhteista, vaan kysymyksiä ihmisluonteesta, jonka ydin on paikasta riippumaton. Taiteilijan kolme elokuvaa käsittelevät henkilökohtaista liikkumatilaamme ja paikkaamme yhteiskunnassa; sitä, miten yhden liioiteltu koskemattomuus ja reviiri pienentää toisen elintilaa. Cock Fight esittää kukkotaistelun kautta, kuinka ihmiset kiduttavat eläimiä pönkittääkseen omia egojaan. Myös Ego Song käsittelee narsismia teatraalisen ironian keinoin ja kysyy, onko muotia olla itsekäs. House of Hope -teoksessa Cuenca Rasmussen on dokumentoinut lippiiniläisten romanien elämää ja syrjäytyneimmille toivoa antavan järjestön toimintaa. Kaikissa kolmessa elokuvassa provokatiivinen kuvasto yhdistyy ääniraitaan, jolla taiteilija esittää runollisia mutta suorapuheisia tekstejään. Tuloksena on hitaalla rapilmaisulla leikitteleviä teoksia, jotka antavat harvinaisen paljon ajattelemisen aihetta. MINNA LÅNGSTRÖM Elokuva on nuorin saamelaisen kertomataiteen lajeista. Populaarimusiikin ja teatterin tavoin se juontaa juurensa 1960-luvun lopulla virinneestä saamelaisuusliikkeestä, joka vaikutti voimallisesti kulttuurin kaikkiin osa-alueisiin. Saamelaisen elokuvan uusi aalto alkoi 2000-luvun alussa. Lisääntynyt alan koulutus ja yhteistyö pohjoisten festivaalien kanssa on nostanut esiin nuoria ohjaajia, jotka pohtivat elokuvissaan mm. poronhoidon, identiteetin, kulttuurisen muutoksen ja homoseksuaalisuuden kysymyksiä. Ilahduttavaa on ollut se, että myös piskuinen kolttavähemmistö on Katja Gaurilofn ja Pauliina Feodorofn myötä nousemassa elokuvakartalle. Kolttasaamelaisia on vajaa tuhat, ja vain alle puolet heistä puhuu omaa kieltään. Gaurilofn dokumenttielokuva Huuto tuuleen on puheenvuoro kolttasaamelaisten uhanalaisen kulttuurin puolesta. Feodorofn näytelmäelokuvassa Non Prot kaikkitietävä länsitiede menettää otteensa pohjoisen luonnon alkuvoiman edessä. Lens Politica esittää myös Hannu Hyvösen kiistellyn dokumenttielokuvan Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, joka puuttuu tulenarkaan aiheeseen: metsähakkuisiin Ylä-Lapissa. Yhä ajankohtaista, kymmeniä vuosia kestänyttä kiistaa saamelaisten oikeudesta esi-isiensä maihin puidaan elokuvassa niin saamelaisten poronhoitajien, tutkijoiden kuin Stora Enson edustajienkin voimin. JORMA LEHTOLA, Skábmagovat-festivaali 23.11. 12:30 ANDORRA Huuto tuuleen: Katja Gauriloff 57 min Ohjaaja paikalla näytöksessä. 23.11. 16:00 DUBROVNIK Viimeinen joiku saamenmaan metsissä: Hannu Hyvönen 54min Ohjaaja paikalla näytöksessä. 23.11. 18:00 DUBROVNIK Non Prot: Pauliina Feodoroff 87min Ohjaaja paikalla näytöksessä. 1990-luvun talouskriisin myötä Kuuban elokuvainstituutti (ICAIC) joutui maan muiden kulttuurilaitosten tavoin haastavaan tilanteeseen rahoitusongelmien ja yleisen epävarmuuden vuoksi. Kuubalaiselle elokuvatuotannolle nuo vuodet olivat vaikeita. Kun sekä uudet että vanhat tekijät vuosikymmenen loppupuolella löysivät uuden teknologian ja digitaalisten medioiden luomat mahdollisuudet, kuubalainen elokuva ja Kuuban elokuvainstituutti siirtyivät uuteen vaiheeseen. Elokuvien teemat olivat aikaisempaa uskaliaampia ja käsittelivät aiheita, joihin ohjaajat eivät ennen olleet tarttuneet. Vuosituhannen vaihteessa myös teosten esitys-, levitys- ja markkinointikanavat alkoivat institutionalisoitua ja elokuvantekijöiden keskinäinen vuorovaikutus lisääntyi: etenkin taidekouluista ja -yliopistoista valmistuneet keskustelevat aktiivisesti keskenään, mutta myös kokeneempien tekijöiden kanssa alettiin käydä dialogia. Lens Politicassa haluamme esittää nimenomaan uusien kuubalaisten elokuvantekijöiden töitä. Valikoimaan kuuluu sekä Kuubassa että ulkomailla palkittuja ktio-, dokumentti-, ja animaatioelokuvia: kriittisiä katsauksia nykymaailmaan, arkielämän satiiria sekä keskustelua poliittisista ja yhteiskunnallisista konikteista. LAURA GONZÀLEZ, ICAIC 22.11. klo 14.30 Dubrovnik Kuubalaisia lyhytelokuvia 23.11. klo 18.00 Andorra Manuel Pérez Paredes PÁGINAS DEL DIARIO DE MAURICIO (MAURICIOS DIARY) 2006 / 135 min Ohjaaja Manuel Pérez Paredes paikalla näytöksessä. , ¤
Yhteiskunta meni rikki ANIMA ATIO Milja Ahola ohjasi animaation sosiaalipalveluiden tilasta. TA I T E I L I J A M I L J A A H O L A käveli Helsingin Kalliossa, kun hän näki laitapuolen kulkijaksi kuvailemansa miehen astelevan kiveä pidellen. Yhtäkkiä mies heilautti kättään ja kivi lensi pitkässä kaaressa sosiaaliviraston ikkunaan. Lasinsirpaleet levisivät luultavasti jonkun sosiaalietuuksien myöntämisestä päättävän ihmisen työpöydän viereen. Mutta kukaan ei välittänyt. Kukaan ei tullut ulos sosiaalivirastosta ei vartija, ei toimistotyöntekijä. Kukaan ei kiinnittänyt ikkunan rikkoneeseen mieheen mitään huomiota. Jossakin kulman takana raitiovaunu kolisi eteenpäin. Läheisessä baarissa nuorimies tilasi tiskiltä toisen kupin kahvia. Kaikki jatkui niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Silloin Ahola oli täysin varma, että hänen on tehtävä animaatio, jossa virastorakennus on keskeisellä sijalla. Kadulla virtasi porukkaa edestakaisin, mutta kukaan ei reagoinut tuohon tapahtumaan. Periaatteessahan tuo virastorakennus edustaa meidän yhteiskunnassamme ajatusta, että meidän on huolehdittava vähäosaisista. Se tuntui sopivalta ristiriidalta lähteä tekemään animaatiota, hän kuvailee nyt joitakin vuosia myöhemmin. lat Lasinpa t lensivä kun asti jon luultav tuuksista ie sosiaal n ihmisen vä päättä öydän työp . viereen Kalliossa. Hän uskoo sen vaikuttaneen hänen kiinnostukseensa käsitellä sosiaalipalveluiden tilaa. Minua ovat aina kiehtoneet ne kadunpätkät, joiden varrella on virastoja, mutta myös niissä käyvien ihmisten kohtalot. Minulla oli ajatuksena käsitellä sosiaalipalveluiden kilpailuttamista, koska se tuntuu minusta aivan järkyttävältä. Lopulta tuli tuo idea virastotalosta, joka romuttuu samalla tavalla kuin meidän yhteiskuntamme sosiaalipalvelut, Ahola kertoo. Ahola haluaa kuitenkin korostaa, että hänellä itsellään ei ole huonoja kokemuksia sosiaalipalveluista. Hän päinvastoin jopa kehuu käyttämäänsä terveyskeskusta. Minulla itselläni ei ole mitään huonoa sanottavaa. Olen pysynyt myös aika terveenä. Meidän pitäisi lähteä siitä, että ne ihmiset, joilla on vaikeuksia tai jotka ovat jollakin tavalla huonossa asemassa, eivät välttämättä osaa puolustaa oikeuksiaan. He eivät välttämättä saa niitä palveluita, joita tarvitsevat. M I TÄ S O S I A A L I P A LV E L U I D E N ulkoistaminen ja kilpailuttaminen sitten tarkoittaa? Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun puolivälissä Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) julkaisemasta, ulkoistamista käsitelleestä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Tampereen kaupunki on päättänyt järjestää kotona asuville vanhuksille ruokaostospalvelun, jossa ruokakorin hankinnan ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen yritys. Täksi vuodeksi palvelu kilpailutettiin uudelleen, ja sen sai hoidettavakseen yritys, joka suostui tekemään sen kaikista halvimmalla. Yritys alkoi kuitenkin periä maksuja ruokatilausjärjestelmään soitetuista puheluista. Se myös solmi liikkeiden kanssa sopimuksia, jotka nostivat vanhusten ruokakorien hintoja noin 20 prosentilla. Vanhukset joutuivat siis maksamaan omasta pussistaan kustannuksia, joita kaupunki ei ollut osannut ennakoida. Tietyissä tapauksissa palvelu, jota vanhukset käyttivät saadakseen ruokaa, aiheutti heille yli 50 euron lisäkustannukset kuukaudessa. Tutkimuksen mukaan kilpailuttamiseen ei kuitenkaan vaikuta, onko valta kunnassa oikeisto- vai vasemmistopuolueilla. Ostopalveluiden käyttäminen on yleisintä suurissa ja kasvavissa kunnissa. KUNTIEN HALU rejä. Siis juuri niistä ihmisistä, joilla on pokkaa perustaa liiketoimintansa tosiasialle, että jokaisen on ennemmin tai myöhemmin käytävä vaikkapa lääkärissä. Vuoden 2007 verotietojen mukaan useiden kuntien terveyspalveluja hoitavan MedOne-yrityksen omistajaporras sai pääomatuloja 52 miljoonaa euroa. Me olemme ihan pyllyllämme, jos alamme ulkoistaa ja kilpailuttaa palveluita saadaksemme selville, kuka kuljettaa vanhuksia kaikista halvimmalla tai kuka laittaa heille halvimmalla ruokaa, Ahola sanoo. Tuomas Kokko Milja Aholan animaatio Viisi aamua vielä TV1 sunnuntaina 16.11. kello 14.11. Tutkimusraportti Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät vaikutukset löytyy KAKS:n sivuilta www.kaks./tiedotteet/kaks-tutki-ulkoistaminen.aspx ulkoistaa sosiaalipalveluita voi myös tehdä ihmisistä miljonää- AHOL AN OHJA AMAN, vuonna 2007 valmistuneen Viisi aamua vielä -nimisen animaation on käsikirjoittanut Iiro Küttner. TV1 näyttää sen nyt uusintana. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut 63-vuotias Ahola on asunut suurimman osan elämästään Helsingin TAISTELEVA ANIMAATTORI. Meidän velvollisuutemme on taistella sen puolesta, että myös ne pärjäävät, joilla asiat eivät ole hyvin, animaatio-ohjaaja Milja Ahola painottaa. Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima. TOIMINTA vietä päivä käyttämättä rahaa & ostamatta tavaraa, www.alaosta.. 28. 1 1 . Ä L Ä OSTA MI TÄ Ä N - PÄ I VÄ, atteri on improvisaatioon perustuvaa vuorovaikutteista teatteria, illan aikana voi tutustua Anna mun olla -näyttelyyn & muotoilla yhteistä tarinaa savesta ala-aulassa, tapahtuma Helsingin Annantalossa kello 17.3020.30. 16. 11 . Tampereen yliopiston Urpo Harva -luennolla Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, kello 1719. 24. 1 1 . sadun esittää sen kirjoittanut puhe- & draamataiteilija Anna Lehtolainen 25.11. kello 18 & 30.11. kello 16 Forum Boxissa. TURKU HURME, kauhuelokuvafestivaali 14.15.11. ALCOHOL & PUBLIC HE ALTH: ONLY BAD HEILUVAHÄNTÄ INEN K ISSA SUNNUNTA I, TAPAHTUMAT 8. 1 1 . KEKRIJUHL AT, Kekrijuhla nostaa esiin suomalaisen sadonkorjuujuhlan jo unohtuneen perinteen, juhlissa kekripajoja, nuttu nurinpäin naamiaiset, mässäilyä, kekrikulkue, suuri tuliesitys & kekripukin polttaminen merenrannalla Annalassa, Hämeentie 154, Arabianrannan rantapuisto kello 1619 , pääjärjestäjät: Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki-kaupunginosayhdistys, Hyötykasviyhdistys & Nuorten ja lasten puutarhayhdistys, www.kaupunginosat.net/artova. 13.11. VOIMAUTTAVIEN TARINOIDEN ILTA, Leijonaemot ry:n tapahtumassa psykologian professori Kirsti Lonka luennoi kello 17.30 Leijonaemojen tarinat -kirjan pohjalta erityislasten vanhempien selviytymisestä, tarinateatteri Väre esittää kello 19 tarinoita erityislasten elämästä katsojien tarinoiden pohjalta, tarinate- Koira- & kissakoulu Heiluva Häntä järjestää hyväntekeväisyystapahtuman Rekku Rescue ry:n kautta virolaisille & suomalaisille löytökissoille, tuotot lyhentämättöminä löytökissoille, luentoja, myyntikojuja & kasvisbuffet, tapahtuma Espoossa, Kilon VPK-talossa, Kilontie 23, kello 1017. 7.12. MUSAK IRPPIS Vantaan Vernissassa kello 1518. KESKUSTELUT & SEMINAARIT 10. 1 1 . MINDFULLNESS, mielenrauhaa tietoisuustaidoista, Tulevaisuuden ystävät keskusteleva psykologiaklubi Helsingin teatteri Avoimissa ovissa kello 19. 1 3. 1 1 . ELIITIT K ANSA A K A ITSEMA SSA Mitä Alma Median & Johanna Korhosen välinen jupakka kertoi suomalaisista, mediasta & yleisöistä, journalisti Johanna Korhonen luennoi Professori Jussi Kauhanen alustaa englanninkielisissä Café Scientique -tapahtumassa Vanhan Kuppilassa kello 1820. 27.11. SUOMAL AINEN VÄK IVALTA, Suomen rauhantutkimusyhdistys järjestää yleisötilaisuuden, alustamassa Peter von Bagh aiheesta Väkivallasta suomalaisessa kulttuurissa, Anu Castaneda aiheesta Nuorten aikuisten masennuksesta & mielenterveysongelmista, Arto Jokinen aiheesta Miehet, maskuliinisuus, kulttuuri ja väkivalta & Heikki Ylikangas aiheesta Historiallinen katsaus suomalaiseen väkivaltaan ja joukkosurmiin erityisesti, tilaisuus Helsingin Tieteiden talolla, sali 104 kello 1820. NEWS? ELOKUVAT 21.11. HELSINK I IKUISESTI, Kallio Kipinöi -elokuvaillassa Peter von Baghin dokumenttielokuva, jossa etsitään Helsingin henkeä & sielua, Kinaporin juhlasalissa, Hämeentie 5860, kello 18.30. HELSINKI KULTA INEN VUOSISATA, Dokumenttikilta ry:n järjestämä elokuvatapahtuma 29.30.11. Andorrassa, viikonlopun aikana esitetään neuvostoliittolaisia & venäläisiä dokumenttielokuvia, joista monet ovat olleet kiellettyjä omana aikanaan, www.dokumenttikilta.. elokuvia Kino Juliassa & päätösklubilla Gloomy Grim Klubilla, www.hurme.org. SUOMI EUROLL A KOKO MA AILMA -elokuvatapahtuma, ulkoministeriön & Rakka
Mielen rankka monologi T E AT T E R I Kokeilepa käyttäytyä oudosti, istua tyhjässä bussissa jonkun viereen tai pussata uutta työkaveria kättelyn sijaan. Se on vaikeaa ja epämiellyttävää, sillä hulluksi leimautumista on syytä välttää. Jossain toisaalla käyttäytyisimme ihan oikein, sillä yhteisö sanelee, mikä on normaalia. Selkeää rajaa terveellä ja sairaalla mielellä ei ole. Asiat eivät saisi näyttäytyä niin mustavalkoisina, näyttelijä Saara Saastamoinen sanoo. Pari vuotta sitten hän luki nuoren englantilaiskirjailija Sarah Kanen 4.48 Psychosis -näytelmän. Ajattelin heti, että tämä täytyy tehdä. Aihe kosketti voimakkaasti henkilökohtaisista syistä. Näytelmä on Kanen viimeinen, sillä hän tappoi itsensä sairaalassa syvän masennuksen päätteeksi vuonna 1999. Saastamoinen esittää näytelmän monologina, ja ohjaajana toimii opiskelukaveri Rosa-Maria Perä. Rankkaa. Moni kommentoi, että täytyy olla raskasta tehdä tällaista tekstiä. Välillä on vaikeaa ja välillä helppoa, kuten minkä tahansa esityksen kanssa. Olen koettanut pitää yllä tiettyä keveyttä, jottei aiheesta tule liian masentava, Saastamoinen kertoo. Asian tekee raskaaksi yhteiskunnan kyvyttömyys mielisairauksien edessä. Pelkkä lääkehoito auttaa harvoja, ja kokonaisvaltaista kuntoutusta ei käsittääkseni ole olemassa. Mielenterveysongelmat ovat kuuma aihe maassa, jossa lähes joka päivä jollain pimahtaa niin, että lähtee oma ja läheisten henki. Saastamoinen ottaa etäisyyttä lööppien sosiaalipornoon ja pyrkii kohti laajempaa ymmärrystä. Pyrin siihen, että mielen järkkymiseen osattaisiin suhtautua avoimem- min. Jokainen tietysti kokee näytelmän omalla tavallaan. Voin vain toivoa, että ihmisille syttyy halu ymmärtää. Esityksen valmistaminen on yksi pyrkimys ymmärtää häilyvän mielen sanoja pakenevaa tilaa. Näytelmän mukaan on olemassa maailma jossa, Sarah Kanen sanoin, mieli ja ruumis voivat olla yhtä, samanaikaisesti ja samassa todellisuudessa. Lähestymiskulmia ihmismieleen voi tuskin koskaan olla liikaa. Anna-Soa Joro 4.48 Psychosis, ensi-ilta 7.11. kello 19 Helsingin Vaihtolavalla, muut esitykset 8., 12.19.11. kello 19, paitsi sunnuntaina 16.11. kello 15. Lippuvaraukset 046 810 5310. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO Ulkomaalaisvirasto muuttui Maahanmuuttovirastoksi (Migri), joka lupaa olla edeltäjäänsä palvelevampi, avoimempi ja aktiivisempi yhteiskunnallinen toimija. Uudesta nimestä ja kiillotetusta brändistä huolimatta tämän entisten poliisien johtaman viraston tavaramerkkinä ovat yhä byrokraattisuus, mielivaltaiset käännytykset ja epäinhimilliset päätökset. Maahanmuuttovirasto ilmoittaa arvoikseen avoimuuden, osaamisen ja oikeudenmukaisuuden. Arvot tunnetusti paljastavat käänteisesti toiminnan perustan: päätökset ja toiminta ovat salaisia (avoimuus), juuri kukaan ei saa turvapaikkaa juuri millään perusteella (oikeudenmukaisuus), mutta työntekijät pystyvät nukkumaan yönsä rauhassa (osaaminen). Maahanmuuttovirasto väittää vain soveltavansa ulkomaalaislakia. Viraston käsissä lain pykälistä tulee kuitenkin taktisia välineitä, joilla siirtolaiset asetetaan oikeudettomaan asemaan. Ulkomaalaislaissa ei nimittäin ole kohtaa, joka erikseen määräisi tekemään aina hakijan edun kannalta pahimman mahdollisen päätöksen. Migri on edelleen jokaisen siirtolaisen pahin migreeni. Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net osa 1 Sisäministeriön alainen virasto, joka päättää maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyvistä asioista. Dubrovnikissa kello 1921, ilta jatkuu dj-musiikilla. RUNOJA & MUSIIKK IA, Matkalla niityn yli musiikki- & runomatinea Lassi Nummen kirkkaasti hengittävää lyriikkaa & Kai Olanderin sykkivää musiikkia, runoja teoksista Heti, melkein heti (1982), Matkalla niityn yli (1986) ja Hengitys yössä (1995), dramaturgia Suvi Olavinen, ohjaus Outi Kallinen, Helsingin Malmitalossa kello 19. 5.12. EEVA-LIISA MANNER -ILTA, Lumen valoa hämyisiä muistoja vapauden aioneilta, Sina Kujansuu & Tomi Tolvanen (kitara) tulkitsevat Eeva-Liisa Mannerin runoutta Helsingin teatteri Avoimissa ovissa kello 19. 9.12. PROSAK, Nuoren Voiman Liiton proosaklubilla Johanna Sinisalo & Markku Pääskynen, Helsingin Dubrovnikissa kello 1921, ilta jatkuu dj-musiikilla. HELSINKI YK SIN, otteita runoilija Saima Harmajan päiväkirjasta, kertoja Petra Pälmä, esitykset Forum Boxissa 7., 8., 12. & 13.11. kello 19. HELSINKI IHMISÄ ÄNI, teatteriesitys urbaanis- ta vieraantuneisuudesta, Eeva Putro esittää monologin, joka perustuu Jean Cocteaun tekstiin, ohjaajana Ossi Koskelainen, ensiilta 6.11. kello 20 teatteri Takomossa, muut esitykset 7.9. & 20., 24. & 25.11., 7., 8., 14. & 20.12. HILDEGA ARD KNEF ONNI TUNTEE VA IN MI- TANSSI & PERFORMANSSI 14. 11 . JUMP RHY THM JAZZ performance demo, professori Billy Siegenfeld esittää yhdessä ryhmänsä Jump Rhythm Jazz Project tanssijoiden Brandi Colemanin & Jordan Kahlin kanssa otteita ryhmän repertuaarista, demossa nähdään myös näytteitä taideakatemian tanssinopettajaopiskelijoiden Jump Rhythm Jazz -työskentelystä, Turun taideakatemian Köysiteatterissa kello 16, sisäänkäynti Varvintorin puolelta, Sigynsalin sisäänkäyntiä vastapäätä, varaukset, tiedustelut & lippuvaraukset.taideakatemia@ turkuamk. HELSINKI RIFFI, Tommi Kitti & Co:n koreograa 11., 12. & 13.11. Stoassa kello 19. ESTADOS DEL YO MINUUDEN MUOTOJA, amencokoreogran Rafaela Carrascon teos, tanssijat Emilia Aho & Katja Lundén, esitykset 26. & 28.11. kello 19, 29.11. kello 16 & 19 & 30.11. kello 17. TAMPERE R AFAEL, Mari Rosendahlin koreograa, kaleidoskooppimainen kurkistus lapsuuden muistoihin pohtii, onko ihminen kasvuympäristönsä vai perimänsä luomus, ensi-ilta 12.11. kello 19 tanssiteatteri MD:ssä, muut esitykset 15., 18., 22., 24., 26. & 28.11. TURKU NÄK YMÄT TÖMÄT UNET, Tanssiteatteri ERIn Eeva Soinin & Lassi Sairelan & viulutaiteilija Juha-Pekka Vikmanin jousikvartetin produktio liikkuu unen & yön musiikin erikoisessa maisemassa, suunnittelun lähtökohtana on ollut Tero-Pekka Henellin jousikvartetto Dreams Invisible, esitykset 22. & 29.11. & 3., 5., 9. & 10.12. kello 19. Köyhää kansaa 19/24. Matti Hagelberg on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija. Hänen käsikirjoittamansa ja kuvittamansa Köyhää kansaa on Voiman 24-osainen jatkosarjis. Se perustuu Minna Canthin samannimiseen vuonna 1886 julkaistuun pienoisromaaniin. Matti Hagelberg Taina Westin käsikirjoittama & Raila Leppäkosken ohjaama teos ensi-illassa 8.11. kello 19 KokoTeatterissa, muut esitykset 10.23.11. YHTEENSOPIVUUSTIL A, Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutusohjelman opiskelijat Essi Antikainen, Anssi Hyvönen ja Annamari Rajaniemi lähtivät etsimään yhteensopivuustilaa yhdessä eri taiteenalojen edustajien kanssa, he yhdistivät teatterin, elokuvan & musiikin alan tulevat ammattilaiset tekemään yhteistä tutkimusta rakkaudesta, ensi-ilta 11.11. kello 19 Metropolia ammattikorkeakoululla, Tavi-talon Tanssistudiossa, Hämeentie 161, muut esitykset 13., 18.20., 24. & 26.28.11. MEMORY TR ACES -TE AT TERIK ATSELMUS, katselmus on osa suomalaisten taiteilijoiden järjestämää suurempaa Memory Traces -kulttuurivientiprojektia, 21.11. kello 19 Hildegard Knef Onni tuntee vain minuutteja, 22.11. kello 19 BetteSis OValley & kello 21 Hetki Tuulen sisällä & 23.11. kello 18 Estados del Yo - Minuuden muotoja & kello 19 Hildegard Knef KokoTeatterissa. PAR ASTA ENNEN L AULUJA SUOMESTA, musiikkiteatteri Kapsäkki esittää kabareelauluista kootun konsertin & taidenäyttelyn yhdistelmän, joka kurkistaa Suomi-neidon nykypäivään, esitykset 27., 28. & 29.11. & 10. & 11.12. kello 19 teatteri Avoimissa Ovissa. TAMPERE NÄ ÄS HAMLET, Suomen Teatteriopiston opinnäytetyö, Pekka Saariston ohjaama, esitykset Tampereen Komediateatterin pihalla teltassa 10. & 11.11. kello 18. KORPPI L AUL A A, Marja Skaffarin ääniteos, ääntä, musiikkia, puhetta & mielikuvia kuvataiteilija Juhani Harrista & hänen teoksistaan ensi-ilta 15.11. kello 17 teatteri Telakalla, muut esitykset 16., 23. & 30.11. kello 17 & 19., 25. & 26.11. klo 19 & 22.11. klo 14 NUUT TEJA, KURSSIT OULU YHDIST YK SEN TALOUDENHOITAJAN PERUSKURSSI, Kirkkotorin koulut
Aiju Salminen Paluu paholaisen luokse K O N S E R T T I Vieraillessaan Helsingissä edellisen kerran Tricky tapasi paholaisen. Paholainen oli naistoimittaja, joka ilmeisestikin ahdisti vakavasti tötsyissä ja tateissa ollutta artistia. Kokemus päätyi Cristiansands-kappaleelle, jossa lauletaan I met a christian in Christiansands/And a devil in Helsinki. Ehkä kuulemme biisin Trickyn Helsinginkeikalla. Ehkä toimittajat tällä kertaa käyttäytyvät kivasti. Tosin toimittajien tai muidenkaan käytöksellä ei ehkä ole juurikaan väliä. Trip-hopin ensimmäisen aallon harjalla, Massive Attackin riveissä kuuluisuuteen tiensä mumissut ja kähissyt Tricky on aina ollut arvaamaton ja kuumottava yksilö. Synkät taustat kehystävät matalalla murinalla tarinoitaan kertovaa muusikkoa, joka näyttää lähiögangsterilta. Massive Attackin ahdistuneesta maailmasta alati sulkeutuneempaan sisäavaruuteen sukeltanut Tricky on tuntunut ammentavan voimansa masennuksesta, huumeita tietenkään unohtamatta. Ja melkoisia voimavaroja nuo ovatkin olleet, tuotanto on ollut vakuuttavaa ja puhuttelevaa. Miehen tuotantoon mahtuu kuitenkin yksi merkittävä horjahdus tuosta klaustrofobisen huuruisesta sielunmaisemasta ja äänimaailmasta. Vuonna 2003 julkaistu albumi Vulnerable esitteli lähes hilpeän tuntuisen Trickyn. Tuo levy oli melkoisen epäkiinnostava musiikillisesti, ja se jos mikä on surullista. Menestyksen luomassa paineessa paranoia-ahdistuksen spiraalia alaspäin rymistellyt Tricky palasi tuoreen Knowle West Boy -albuminsa myötä nuoruuteensa slummilähiöön. Se merkitsi samalla paluuta ahdistuneeseen kerrontaan. Levy on edeltäjäänsä huomattavasti parempi. Musiikki ja yleisö voittaa, toivottavasti muusikko ei häviä. Jari Tamminen Tricky 19.11. Helsingin Nosturissa.
Hädän kiljahdus Turun kaupunki käyttää kulttuurimäärärahojaan taloutensa paikkailuun. Ammattikorkeakoulun johto leikkaa vuosi vuodelta Turun taideakatemian rahoitusta, jolloin se hiljalleen kuihtuu pois. Akatemiaan valittiin taidekoulutuksen johtajaksi taiteen korkeakoulutuksen saanut henkilö. Nyt tilalle yritetään ajaa talousjyrä, joka leikkaa budjetin neljännekseen, lopettaa epämääräisen taidehiippailun ja muuttaa koulun tuottavaksi yksiköksi turkulaisen liike-elämän palvelukseen. Tätä vuosia seuranneena me opiskelijat emme voineet tyytyä vain katselemaan, kun taideakatemiaa ajetaan alas. Jotain oli tehtävä. Taideakatemian Yön tarkoitus on vaikuttaa asioiden tilaan taiteen keinoin ja saada turkulaisetkin ymmärtämään, mistä taiteessa on kysymys. Päättäjille tämä tuntuu olevan täysin mahdotonta. Keksimme idean monitaideteoksesta, joka koostuu taiteen eri alueista ja mukana kulkevasta sanomasta, eli kaupunkilaisten terveisistä päättäjille. Kun virkamiehet eivät tunnu kuuntelevan, muovaamme asian heille vaikka savesta. Teokseen saavat tulla mukaan kaikki, joilla on jotain sanottavaa ja jotM I TÄ S TÄ H Ä N ? 8. 1 1 . TAPES, Pop-O-Matic-klubi Helsingin NEST & ANOTHER SINK IN SHIP Tampereen Bellyssä. THIRD MAN DOWN, GET STICHES & Vastavirralla. 27. 11 . L AU NAU (laulu, kitara, efektit, äänilelut, kotitekoiset soittimet) konsertti Helsingin Arabianrannan kirjastossa kello 19. MARILYN CARINO & MUDV ILLE, elektronista musiikkia Helsingin Malmitalossa kello 19. VADELMA-KLUBI Helsingin 6. linjalla. LODGER & PL AIN RIDE Helsingin Bellyssä. BRUTOPIA, L ÄHDÖN AIK A & DEADSUNRISE Tampereen Vastavirralla. 28.11. THE WRECK ING QUEENS & THE CASBAH, ka haluavat kokeilla uusia keinoja sen perille saattamiseksi. Vaikka tapahtuma on hilpeä ja iloinen, se on pikemminkin riemunkiljahdukseksi naamioitu hätähuuto taiteen puolesta. Jos se jossain on uhattuna, niin Turussa. Kirjoitukset on kirjoitettu, adressit kerätty. Kulkue on marssinut läpi kaupungin. Turun kulttuuritahto näyttää edelleen olevan kulttuurin tuhoaminen. Kaupungissa, jossa taiteilijoilta on viety työtilat ja kaupunginteatterilta avustukset, halutaan nyt lopettaa myös taideopetus. Kuljemme kohti kylmää yhteiskuntaa, josta taide on häädetty ja tehokkuus maksimoitu. Päämääränä kulttuuripääkaupunki ilman kulttuuria. Piia Hirvensalo Kirjoittaja on Taideakatemian opiskelija & yksi tapahtuman järjestäjistä. Turun taideakatemian Yö on opiskelijoiden järjestämä, avoin & ilmainen tutkimusmatka taiteeseen 19.11. kello 18, jolloin Aurajoen ranta leimahtaa toimintaan. Vanhasta köysitehtaasta muodostuu 400 metriä pitkä hiukkaskiihdytin, jossa taiteen eri lajit törmäävät ihmisiin & toisiinsa. HAMMERTIME Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. JON KENNEDY LIVE BAND, Soul Kitchen Klubi, dj Loverock, Helsingin 6. linjalla. NAZI DE ATH CAMP, MENTAL PROBLEMS & OVER ATTACK S Tampereen Vastavirralla. DISCO ENSEMBLE & I WALK THE LINE Jyväskylän Lutakossa. 9.11. CUT COPY Helsingin Tavastialla. SOIRONA & MOK SA, Big Nirvana Sell-out Party by Samuel Epäilyttävä, tietokilpailu 21.30 Tampereen Vastavirralla. 12. 11 . JANNA, levynjulkkarit Helsingin Bellyssä. WATCH YOUR BACK, EYE FOR ALL & IN ONE PIECE Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. Janita, dj Eppu Helsingin 6. linjalla. MIK QUANTIUS & FYOELK, Mental Alaska Pispalan nykytaiteen keskuksessa, Tampereen Hirvitalolla. SA AT TUE & MURDERSHOCK Tampereen Vastavirralla. 13.11. GREY PARK (syntetisaattorit, äänielektroniikka) konsertti Helsingin Arabianrannan kirjastossa kello 19. KOKOISTA BL AST -KLUBI, dj:t T-mu & Vilu, Helsingin 6. linjalla. AL AVAL A & SEVEN STAIRS Tampereen Vastavirralla. 14. 1 1 . HANNA MARSH -KLUBI , Hanna Marshin vieraana Chisu Helsingin Bellyssä. PÄ Ä, SININEN SINFONI A, K AK AOK AMK AMI & MILK London Calling -klubi, dj:t Miss L & Volmari, Helsingin 6. linjalla. JUDGE BONE & LIISA, PK & JANKO, dj:t JR Soul & Asko Keränen Bone Voyage Club Helsingin Bellyssä. MELISSA AUF DER MAUR, K A ISA VAL A & LODGER Helsingin Nosturissa. GAL ACTICK A, DASPUTNIK & LOST PAR AGR APH Tampereen Vastavirralla. 29. 11 . JAZZ HEAT BONGO BEAT AUTEUR JAZZ Baarissa, 14.11. Joensuun Night Kimmelissä, 15.11. Jyväskylän Lutakossa, 21.11. Porvoon Amarillossa, 22.11. Lahden Finlandia-klubilla, 26.11. Espoon Sellosalissa, 28.11. Järvenpään Hevenissä, 5.12. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 6.12. Kaustisen Konstassa, 12. & 13.12. Helsingin Tavastialla. HAVE HE ART 28.11. Jyväskylän Lutakossa, 29.11. Lappeenrannan Monarissa, mukana myös Worth The Pain, Heads Down & No Heroes & 30.11. Helsingin Seminalissa. REINO & THE RHINOS 28.11. Imatran Woodoossa, 11.12. Joensuun Bepopissa & 12.12. Kuopion Henrys Pubissa. ROCK AVERI-K IERTUE, Lovex esiintyy Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin keikoilla 26.11. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 29.11. Tampere-talon Sorsapuistosalissa, 4.12. Jyväskylän Lutakossa & 5.12. Lahden 8-salissa, www.kvtl./kaveri. Ricky-Tick dj:t, Helsingin 6. linjalla. A Adj Lissu Lehtimaja (Maria Gasolina) Helsingin Bellyssä kello 1014. TÖPSELIKLUBI, vieraana saksofonisti Kana Lauronen & perkussiivinen lattian soittaja Ari Kauppila Helsingin Bellyssä kello 2104. MELEEH, FRILIVE, MIAISKLUBI, VOLVOL, RITESA OF THE YOUTH & NOVEMBERSOUNDSBETTER Tampereen Vastavirralla. 3.12. KLEERUP, Svenska Talande Klubben Helsingin Korjaamolla. 5.12. AL AS, Andy Stott, Alas dj:t Helsingin 6. linjalla. MUSEOT TORNIO TAK AUTUMIA, Moosa Myllykankaan & Riikka Soinisen teoksia 16.11. asti & TAIDEBASA ARI, ohjelmallinen taiteen myyntitapahtuma 22.23.11. Aineen taidemuseossa, tito 1118, pesu 1115. Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. DISKON TULEVAISUUS, Lil Tony 6h set, Visuals by Random Doctors, Helsingin 6. linjalla. AL ASK A, AORTAORTA, R ADIOACTIVE GR ANNY & THE SÖRSSELSSÖNS, Tule sellaisena kuin et ole -sekobileet Tampereen Vastavirralla. 1 5. 1 1 . A AMIAISKLUBI, dj Ilkka Mattila kello 1014 Helsingin Bellyssä. THE HEL-GATORS & WRECK ING QUEENS, Le Milles Garage Club Helsingin Bellyssä kello 2104. L AST L AUGH, CALLOUS 53 & YOU CANT KEEP ME DOWN Oranssi Garagella, Helsingin Suvilahden Tiivistämön autotallissa. SHARK SL AYER, levynjulkkarit, dj:t Downtown, Fiskars & Flipperi Helsingin 6. linjalla. SEK A ANNUS, MASASCRE & SABELI Tampereen Vastavirralla, levymessut kello 1217. COOL OPER ATOR Oulun 45 Specialissa. 16.11 . FUNER AL FOR A FRIEND & CANCER BATS ÄÄNI-INSTALLAATIO HELSINKI MARIANNE DECOSTER-TAIVALKOSKEN VIIHDE, JAZZ & BLUES 7.11. JENNI VARTIAINEN ääni-installaatio Forum Boxissa, esitykset 14., 15., 19., 20. & 27.11. kello 19. Jyväskylän Lutakos- GALLERIAT teoksia 12.11.7.12. galleria Aarnissa, ti, pesu 1118, keto 11 20. HELSINKI MA AILMAN TAIVA AN ALL A, Simo Rouhiaisen internetkameroiden kuvamateriaaliin perustuva vuorovaikutteinen videoinstallaatio Muu-studiossa & STEREOKUVIA K AUPUNKITILASTA, Veikko Björkin teoksia Muu-galleriassa 22.11. asti, tipe 1217, lasu 1216. ESPOO R A IMO TÖRHÖSEN ANNA MINUN OLL A EL ÄVÄN VALOSI SIEMEN sa. Il Sonnit quartet! Maestro Jiri Parviainen jylisyttää ystävineen kontrabassoaan, Helsingin Forum Boxissa konsertti kuvataidenäyttelyjen keskellä kello 19. 19.11. MOSABACK A BIG BAND 25-vuotisjuhlakonsertti Helsingin Malmitalossa. KL ASARIKLUBI, Anu Komsi, sopraano & Sakari Oramo, viulu & alttoviulu, Helsingin Bellyssä. 21 . 11 . K IMMO POHJONEN UNIKO, Uniko on Kluster-duon Pohjonen & Kosminen & Proton String Quartetin ilmiömäinen visuaalismusiikillinen show, Café Louhi -ilta Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. 11.11. KONTR ABA SSO CON AMORE, Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.. Helsingin Nosturissa. MEDEIA Oulun 45 Specialissa. 17.11. WOLF PAR ADE Helsingin Tavastialla. 18.11. MARIA GASOLINA & J-KOO, dj Pera, Lyhty ry:n Marginaaliklubi Helsingin Dubrovnikissa. 1 9. 1 1 . LONDON CALLING -KLUBI, dj:t Miss L, Toyboy & Volmari Helsingin 6. linjalla. TRICK Y Helsingin Nosturissa. R ANTAVAHDIT PL AYS AGENTS, Pispala Folk -klubi Tampereen Vastavirralla. 20. 11 . MISS TRE ATMENT, Nudie Jeans Party Helsingin 6. linjalla. RUINSIDE, BL ACKENED COLOURS & COMA